Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara
Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara – Kauklahti, ratasuunnitelma VÄYLÄARKKITEHTUURI Joulukuu 2013 2 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI SISÄLTÖ VÄYLÄARKKITEHTUURI 1. Väyläarkkitehtuurin kohteet suunnittelualueella ............................... 4 5. Silta-arkkitehtuuri .................................................................................. 23 2. Väyläarkkitehtuurin periaatteet ja tavoitteet ..................................... 6 Siltapaikkaluokitus ................................................................................... 23 3. Arkkitehtuurin pääpiirteet .................................................................... 6 Siltojen arkkitehtuuriaiheet ..................................................................... 24 Asemaympäristöt ...................................................................................... 6 6. Muiden ympäristörakenteiden arkkitehtuuri ...................................... 26 Muut siltaympäristöt ................................................................................ 6 Meluesteet .................................................................................................. 26 Meluesteet .................................................................................................. 6 Tunnelien suuaukot ................................................................................... 26 Valaistus ...................................................................................................... 6 Suoja-aidat ................................................................................................. 26 4. Asemat ja ympäristö ............................................................................. 7 Tukimuurit .................................................................................................. 26 Laiturien tilankäyttö ja arkkitehtuuri .................................................... 7 7. Evästyksiä jatkosuunnittelulle .............................................................. 27 Maisemanhoito .......................................................................................... 8 Asemaympäristön periaatesuunnitelma ............................................... 8 Opastus ....................................................................................................... 10 LIITTEET Kalusteet ja varusteet ............................................................................... 11 Valaistus ...................................................................................................... 14 Liite 1 Siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet Paikkakohtainen tunnistettavuus ........................................................... 18 Liite 2 Esteettömyyskriteerit Taideaiheet asemilla ................................................................................. 22 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI ESIPUHE Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman laadinnan yhteydessä on asetettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi laadukas kaupunkikuva ja ympäristö. Hyvän palvelutason mielikuvan halutaan välittyvän radan käyttäjille sekä yhtenäisenä, omaleimaisena julkiskuvana että asemien paikkakohtaisena identiteettinä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on laadittu väyläarkkitehtuurisuunnitelma, jonka tarkoituksena on määritellä asemilla ja rataympäristössä näkyvät arkkitehtuurin ja ympäristönhoidon pääpiirteet. Näitä sovelletaan yksityiskohtaisemmin eri osa-aiheiden suunnittelussa sekä ratasuunnitelman tarkistamisvaiheessa että myöhemmässä rakennussuunnitteluvaiheessa. Kaupunkiradan toteutuminen voi nykyisen tiedon mukaan alkaa aikaisintaan vuonna 2020 mutta saattaa siirtyä vielä pidemmällekin tulevaisuuteen. Toteutumisajankohdan varmistuttua ja seuraavan suunnitteluvaiheen alkaessa useat materiaalit ja tuotteet ovat kehittyneet verrattuna nykyisiin. Tästä syystä tässä väyläarkkitehtuurisuunnitelmassa määritellään arkkitehtuuriratkaisujen periaatteet ja mainitaan joitakin materiaali- ja tuote-esimerkkejä. Toteutussuunnittelun alkaessa on syytä selvittää markkinoilla olevat materiaalit ja tuotteet ja tarkentaa periaatteellisia ratkaisumalleja ajanmukaisin tiedoin. Väyläarkkitehtuurin määrittelyt perustuvat suurelta osin nykyisen asema- ja rataympäristön olosuhteisiin. Kuitenkin laiturialueet uudistuvat täysin. Niiden rakenteet ja arkkitehtuuri voidaan suunnitella vapaammin, kun taas useimmat sillat ovat nykyisten, varsin ahtaiden ja rapistuneiden siltojen levennyksiä, joten niiden arkkitehtuurimahdollisuudet ovat hyvin rajattuja. Lisäksi arkkitehtuurin keino- ja materiaalivalinnoissa huomioidaan esteettömyysvaatimukset sekä ilkivallan ehkäisy ja kestävyys. Arkkitehtuurisuunnitelmassa korostuvat asemat, niihin liittyvät asemasillat ja asemaympäristöt. Asemien välisille ratajaksoille sijoittuvien siltapaikkojen alikulkutilat on esitetty siistittäväksi ja valaistavaksi tehokkaasti. Lisäksi meluesteet muodostavat näkyvän arkkitehtuurielementin. Liitteenä on esitetty siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet. Toisena liitteenä on tiivistelmä esteettömyyden ohjeistuksesta ja periaatteista, joka on tarkoitettu avuksi ratasuunnitelman laadintaan tavoitteena kaikille käyttäjille sopiva rataympäristö. Väyläarkkitehtuurisuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä yhteistyössä rata-, katu- ja siltasuunnittelijoiden kanssa. Suunnitelmaa on kehitetty Kauniaisten ja Espoon sidosryhmäedustajien kanssa sekä esitelty kaupunkien kaupunkikuvasta vastaavissa toimielimissä. 3 4 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 1. VÄYLÄARKKITEHTUURIN KOHTEET SUUNNITTELUALUEELLA Väyläarkkitehtuuri kohdistetaan alueille, joissa liikkuu kulkijoita. Tärkeimpiä kohteita ovat asemaympäristöt, jotka koostuvat laiturialueesta, asemasillan alatilasta tasonvaihtorakenteineen sekä liityntäpysäköintija pysäkkialueista. Siltapaikkaluokituksessa nämä kohteet on määritelty II-luokkaan. L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 Väyläarkkitehtuuria kohdistetaan myös kaikkiin radan kanssa risteäviin siltapaikkoihin. Nämä määritellään siltapaikkaluokituksessa III- tai IV-luokkaan. Näissä kohteissa väyläarkkitehtuurin toimenpiteet ovat vähäisempiä. ESPOO KM 20+600 S22+000 Espoonjoen rs S21+145 Espoon nykyinen tunneli S19+536 Kirkkojärventien yks S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta S17+832 Bredanportin aks S17+465 Ymmerstan ak S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI KM 24+277 S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks KOIVUHOVI KM 17+861 S24+326 Kauklahden asematunneli Asemaympäristö, kokonaisvaltainen arkkitehtuuri Siltapaikka, kohdekohtaisia arkkitehtuuriaiheita ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 5 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 2. VÄYLÄARKKITEHTUURIN PERIAATTEET JA TAVOITTEET Kaupunkiradan ratasuunnitelman suunnitteluohjelmassa on mm. seuraavia, myös arkkitehtuuriin sovellettavia tavoitteita: 3. ARKKITEHTUURIN PÄÄPIIRTEET asetettu - taloudellinen ja tekninen moitteettomuus - laadukkaat, rationaalisesti ylläpidettävät ja riittävän pitkän elinkaaren omaavat ratkaisut - ympäristön ja kaupunkikuvan vaatimusten huomioiminen - ristiriidattomuus maankäytön ja muiden suunnitelmien suhteen Väyläarkkitehtuurin perusteet on määritelty vuoden 2003 Leppävaara – Espoo sekä vuoden 2011 Espoo – Kauklahti yleissuunnitelmissa. Yleissuunnitelmia tarkistettaessa huomioidaan muuttuneet ohjeet ja määräykset. Lisäksi arvioidaan arkkitehtuurin perusteita laajemmin nykyajan kokemusten ja materiaalitietouden näkökulmasta. Tärkeänä tavoitteena on kaupunkiradan hyvän palvelutason ja omaleimaisuuden mielikuvan välittyminen sekä matkustajille että radan ympäristössä liikkuville. Arkkitehtuurin panostuksen perusteena on asema- ja siltapaikkojen merkitys ja luokittelu yhdyskuntarakenteessa, liikkumisverkostossa sekä kaupunkikuvassa. Myös kulttuurinen ja maisemallinen arvo huomioidaan. Luokitteluperusteena käytetään Liikenneviraston siltapaikkaluokittelua sovellettuna rataympäristöön. Tällöin Leppävaaran ja Espoon asemat ovat I-luokan kohteita ja muut asema-alueet II-luokan kohteita. Muut siltapaikat ovat III-luokan kohteita ja muutama syrjäinen siltapaikka IV-luokan kohde. I- ja II-luokan asemaympäristöt laitureineen, radan alittavine katu- ja raittiyhteyksineen sekä liityntäpysäköinnin ja -pysäkkien alueineen muodostavat arkkitehtonisen kokonaisuuden, joka koostuu sekä yhdenmukaisista, toistuvista arkkitehtuuripiirteistä että yksilöllisistä, asemakohtaisista arkkitehtuuriaiheista. Asema- ja rataympäristössä tekniset ja turvallisuusohjeet ja määräykset sekä esteettömyyskriteerit muodostavat paljon reunaehtoja myös arkkitehtuuriratkaisuille. Arkkitehtisuunnittelu kohdistetaan niihin kohteisiin ja aiheisiin, joiden ulkonäköön voidaan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi laiturikatokset, odotuskalusteet laitureilla, asemien alatilojen pintojen käsittelyt ja tasonvaihtorakenteiden materiaalit, valaisintyypit ja -tehot, katu- ja liikennetilojen kalusteet, istutukset ja materiaalit. Asemaympäristöt Asemaympäristöissä arkkitehtuurin keinoin luodaan kaupunkiradan yhtenäisyyttä ilmentävä tyyli ja laatu. Esikuvina ovat Espoonportin ja Vantinportin asemien arkkitehtuuri. Tärkeimpiä yhtenäisyyttä luovia ominaisuuksia ovat laiturikatoksien perustyypit ja liuskekiviverhoilu suurissa seinäpinnoissa. Merkittävä aihe on lisäksi puun käyttö laiturikatoksissa. Kunkin aseman laiturin ja sillan alatilan yksilöllinen ilme suunnitellaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lähtökohtana ovat tällöin asemaympäristön kulttuuri- ja rakennushistorialliset sekä kaupunkikuvalliset piirteet. Huomioon otetaan myös asemaympäristöjen maankäytön kehittyminen ja siihen liittyvät kaupunkikuvalliset ohjeet ja suunnitelmat. Yksilölliset aiheet kohdistetaan lähinnä materiaali- ja värivalintoihin sekä kuva-aiheisiin pintojen verhoiluissa sekä lasipintojen käsittelyssä. Asemien yksilölliseen ilmeeseen voidaan sisällyttää ympäristöarkkitehtuurin tai taiteen aiheita integroituna rakenteisiin. Yksilöllisyyttä korostetaan myös asemien nimikylteillä. Opastus toteutetaan sekä rata-alueella että asemaympäristössä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Kalusteet ja varusteet toteutetaan osin tyyppimallistojen mukaisesti (kaiteet, pyöräpysäköinti, roska-astiat), odotusvarustus laitureilla kaupunkiradan ilmettä korostavin erikoissuunnitelmin. Maalattu kuvio ehkäisee töhrimistä. Vantinportin puukatto. Vantinportin arkkitehtuuri sopii esikuvaksi. HKL pyöräpysäköinnin kalustemallisto 14.6.2013 Muut siltaympäristöt Muut siltaympäristöt tehdään siisteiksi ja valoisiksi siinä määrin kuin on mahdollista. Vanhojen siltojen levennykset sovitetaan nykyisiin mahdollisimman luontevasti, jolloin siltapaikkakohtainen omaleimaisuus korostuu. Töhryt poistetaan. Alakatot ja osia julkisivusta pinnoitetaan. Seinäpintoihin esitetään toteutettavaksi maalauksia töhryjen hillitsemiseksi. Meluesteet Meluesteiden arkkitehtuurilla jatketaan nykyisen kaupunkiradan meluesteiden tyyliä. Melueste verhoillaan puurimoituksella, joka yhdistää sen ilmeeltään laiturikatosten puurimoitukseen. Valaistus Laiturialueiden ja asemaympäristöjen valaistuksessa noudatetaan voimassa olevia rautatiealueiden valaistusvaatimuksia, ratateknisiä ohjeita ja YTE:ssä esitettyjä määräyksiä. Silta-alitusten valotehoa lisätään. Erikoisvalaistuksen kohteita ovat alikulkujen verhoilut ja muut arkkitehtuurin yksityiskohdat julkisivuissa. / WSP Design Studio runkolukitusteline - pyöräkatosjärjestelmä - pyöräkaappi Espoon pyöräpysäköinti- ja kaideohjeita. Espoo • Helsinki • Vantaa 6 KEVYEN LIIKENTEEN TYYPPIKAIDEMALLISTO JA KAITEIDEN KÄYTÖN OHJE toukokuu 2011 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 7 4. ASEMAT JA YMPÄRISTÖ TYYPPIASEMAN LEIKKAUS A-A LAITURIEN TILANKÄYTTÖ JA ARKKITEHTUURI 1 / 100 Asemille rakennetaan uudet katokset, jotka muodostavat tärkeän osan aseman uudesta ilmeestä. Asemien tilallisilla ratkaisuilla on tavoiteltu helppoa orientoitumista ja turvallista liikkumista. Asemien kulkuyhteydet hahmottuvat kaupunkikuvassa selkeinä ja pimeänä aikana rakenteita valaistaan. Kulkuyhteydet laitureille järjestetään katetuilla portailla ja hisseillä. Uudet hissit mahdollistavat polkupyörän kuljettamisen. Hissit ovat läpikuljettavia ja lasitettuja. Kaikki kalustus ja varustelu sijoitetaan laiturialueen keskivyöhykkeelle. Asemien laituripituudet ovat 230-270 metriä, Kauklahden keskilaituri on n. 350 metriä. Katokset ovat 100 metriä pitkiä ja 8,9 metriä leveitä. Reunalaiturin katokset ovat 5,5 metriä leveitä. Tekniset ja huoltotilat sijaitsevat alikulkutunneleiden yhteydessä. 1 2 3 4 5 Asemien katosrakenteet ovat teräsprofiilirakenteisia keskipilaririvillä kannatettuja katoksia. Katoksien alapinta on kaareva, ja se verhoillaan puurimalla. Reunavyöhykettä on kevennetty lasi-teräsrakenteisella osuudella. Keskipilari muodostuu kahdesta pyöreästä teräspilarista, joiden väliin koteloidaan piiloon sadevesirännit ja sähköputket. lä ja keltaisella huomioraidalla. Keskelle sijoittuvan kaluste- ja opastevyöhykkeen pinnoite on tummaa betonikiveystä. Lisäksi taidetta pyritään toteuttamaan asemilla joko erillisenä taideteoksena tai osana kiinteitä rakenteita. Asemaympäristössä käytettäviä kalusteita ovat odotuskatosten penkit, roska-astiat sekä pyöräpysäköinnin kalusteet. Penkit integroidaan tuulisuojakatoksiin, jolloin niiden alusta säilyy tyhjänä ja täten helposti puhdistettavana. Kaikki penkit mitoitetaan esteettömyysmääritysten mukaisesti. Asemille luodaan teemavärit, jotka toistuvat katoksien alapinnassa ja istuinryhmissä. Katoksien alapinnat ovat kuultokäsiteltyjä puurimakattoja, jota valaistaan epäsuoralla valaistuksella. Laituripinnat ovat verhoiltu vaalealla betonikivellä ja varustettu esteettömyysohjeiden mukaisin huomioraidoin ja aluein. Katoksen vesikattona on bitumikermi, jonka päälle asennetaan värillinen singelikerros. Laituripinnat on verhoiltu vaalealla betonikivellä. Laiturin reunan vaara-alue rajataan mustalla graniittikivel- TERÄS, MAALATTU PUURIMA, KUULTOKÄSITTELY VALAISIN OPASTE LASI 5 500 8 900 1 1 2 3 REUNALAITURI 1 3 2 VÄLILAITURI 11 000 Piirustus välilaiturin ja reunalaiturin tyyppikatoksesta. 4 3 900 4 2 3 2 3 000 1 3 5 5 8 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Maisemanhoito Radan läheisyydessä tulee käyttää pääasiassa havupuita ja -pensaita lehtikeliongelman vuoksi (RATO 20). Kauempana radasta voidaan käyttää matalia lehtipensaita ja liityntäalueilla myös lehtipuita. Riittävät näkemäalueet tulee huomioida istutusten suunnittelussa. Korkeaksi kasvavia puita ei tule istuttaa alle 30 metrin päähän radan virroitusjohdosta. (RATO 20) Rataluiskat toteutetaan pääasiassa sepelillä. Radan suoja-aidan sisäpuolelle ei sijoiteta hoidettavaa istutusta. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan suunnittelussa. Esimerkiksi Espoonjoen ylityskohdassa joen rantapuustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon ekologisen yhteyden säilyttämisen turvaamiseksi. Liito-oravien kulkureittien maisemahoitotarpeet tutkitaan ja määritellään tarkkaan seuraavassa suunnitelmavaiheessa. Asemaympäristön periaatesuunnitelma Asemaympäristössä toteutetaan erikoistason esteetön reitti liityntäpysäkeiltä ja –pysäköintialueilta laiturille. Reitiksi valitaan lyhin mahdollinen yhteys. Esteettömän reitin tulee täyttää sille asetetut vaatimukset (kuvattu liitteessä 2). Esteetön reitti pinnoitetaan asfaltilla ja rajataan vaalealla betonikiveyksellä, jotta se on tunnistettava yhdenmukaisesti kaikilla asemilla. Esteetön reitti varustetaan ohjeiden mukaisin opastein ja valaistaan erityisen hyvin, jotta se myös pimeällä erottuu kulkua ohjaavana. Oheisessa kuvassa on esitetty esimerkkiaseman esteetön reitti. Ympäristörakentamisella luodaan yhdessä asema-arkkitehtuurin kanssa alueille identiteettiä ja tunnistettavuutta. Suunnittelussa noudatetaan Liikenneviraston ohjeita sekä Espoon kaupungin suunnittelukäytäntöjä. Hyvän kunnossapidettävyyden turvaamiseksi alle 2 m:n välikaistat kivetään ja jyrkät luiskat istutetaan massapensailla. Pinnoitteina käytetään pääasiassa asfalttia ja betonikiveystä, merkittävimmissä asemaympäristöissä voidaan käyttää luonnonkivipinnoitteita. Reunakivet ovat luonnonkiveä. Havainnekuva laiturikatoksesta. 8 kt 10 757 12015 12 29.0 9 ar II I 1 32.0 II kt kt 12 18 12025 9 11 23.3 23.0 27 25.6 II 7 22.9 9 5K 23.1 322 11985 kt 12 11 Hyv. Tark. Tarkastaja Hyv. Tark. Suunn. Piirt. 43.83 278 280 24 512 terassi 33 34 45 11994 16 15 9 8 283(8.1 0) 10 560 27.1 30.2 30 32.8 555 ar 33.7 k 26.2 kt 21 kt II kt kt akt 31.3 k 32.1 16 kt 42 28.3 akt akt k 25.4 II 35 11991 22 513 K1 27.7 kt tr 28 21.7 29.6 tr 17 40 49 6 20.0 20.4 25.1 320 15.0 25.4 11982 734 20.6 8 288 288 24.0 KA 290 319 19.00 25.7 25.7 24.6 3:114 M502 25.2 310 31 47 25.7 20 18 19 21.4 2 42.02 284 286 286 40.9 3 286 25.8 288 279 25.3 290 25.7 281 31.49 689 78 23 17 3 25 284 3:12 25.8 4 14.71 55K 25.3 11 26.2 r60.00 304 5 24.7 0 290 U 285 7 11993 485 NI A 25.0 25.7 20.4 515 3:102 21.9 IN 3:12 25 25.0 3:114 EN 18.8 24.7 291 292 11992 511 20 24.6 18.7 3:1 23691 24.7 25.3 18.7 11995 20.2 28 kt 11990 24.922 287 58.93 61.35 321 19.9 19.8 25.3 294 292 36.0 0 324 35 19.3 5 21.4 322 20.7 3:96 20.9 6 11981 23.8 4296 296 22. 35 23.6 38 22 .62 5 .5 4 29 41.8 .83 23.2 20.6 298 22.3 298 3:1 109 ap 3:114 .37 .61 3:12 3:12 M602 22.0 21.4 302 302 60.97 92.75 300 55K 89.00 307 Selit .04 22 305 23753 9.55 306 23.1 10 39 298 39 21.7 7 22 .68 8 86 .0 23.8 296 22.6 326 26682 .00 24.0 kt 9 .65 Pumppaamo 60 pp 17.1 142 pp 325 3:1 M602 291 21.2 55P4 90 20.9 23744 22.973 21.1 32.7 312 21.3 21.4 20.1 514 24.2 19.0 323 18.9 .74 21.9 22.1 311 20.7 22.3 21.6 23746 32.167 31.5 21.5 9 KA 302 20.9 308 1 .2 76 11 26.0 k ar tr K4 kt 10 I kh 13 25.7 at 4 GRANKULLA 18.9 5 280 282 12024 24.3 24.5 25.4 277 275 25 25.4 28376 1.27 6.76 Muut. niitty nurmi 895:2:39 10 3:114 U NIA IN 12 EN 304 185.8 5 21.7 7 304 GR 39.5 2 r400.00 3 KU 306 20 19 .99 306 312 7.34 19.64 312 15.55 301 6.45 55L3 kt 9 .4 65 14 3:102 AN LLA 23759 310 0 26683 8 20.9 21.7 29.9 310 1 21.1 85.0 V 16 3.0 0 22.0 21 21.9 21.9 Kä ytt öo ik.s up 27.4 101 11 12 46 n ar 8 de k än ar kt gr II 23.2 13 gs I kt än 8 33.5 507 10 k kt 9 2 3 da radan suoja-aita meluaita esteettömän reitin opaste 24.7 273 56.32 1 79 5 30 276 276 e Br ar 5 4 11 32.5 6 5P5 EN 280 278 284 25.8 25.3 506 7 12003 KAUNIAIN 278 276 20.59 24.9 3:1 25.9 25.4 275 3:25 25.8 3 500 4 13 26.0 305 60.47 r60.0 .17 23.8 18.6 74 22.9 34.2 8 0 43.2 91 25.5 24.2 Karvasmäki 23750 Karvasbacka 26.8 6 36 23751 30 55053 1 25 55 SEPÄNKYLÄ SMEDSBY tö o ik Kä yt 27.3 4 27.4 .ra jo itu s 35 18 .70 18 .68 29.00 i esteetön reitti valaisin penkki ja roska-astia Toimittaja Tilaaja Luonnos 2 istutettava pieni havupuu nykyinen lehti- / havupuu koristeheinä 30 ap or Br ed 7 25.0 30.00 61.00 25 24.50 50 m Liik. hyv. Karjaa 25 sileä betonipinta noppakiveys betonikiveys laitureilla ja pysäkeillä, asfaltti kivirajauksin esteettömällä reitillä 30 istutettava iso /pieni lehtipuu 35 matala havupensas matala lehtipensas KOIVUHOVI 17+861 23765 te n 20 20.9 4 36.77 316 314 314 316 20 13.79 24.50 Latupohja Uusi raide Uusi raide 33.55 tie ä alikulku Polkupyöräpysäköinti nykyinen metsä 30 20 Levähdysalue i i i 187 dan dav reitti Nykyinen levennettävä i en väg cka sba Ulla tie mäen Ullan 15.00 Esimerkkinä Koivuhovin ympäristösuunnitelma. Bre Bre gen tteli Asemakaavoitettu asuinkor Bredanportin aks km 17+832 Sillan levennys tteli Asemakaavoitettu asuinkor Uusi kevyen liikenteen 25 t portaat ja hissi Uusi asemalaituri, uude tteli makaavoitettu asuinkor Pasila Ase tteli Asemakaavoitettu asuinkor 20 MERKINNÄT 20.2 303 20.98 21.0 24.93 305 23 35.32 20.9 22.00 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 9 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Opastus Asemakohtainen opastus toteutetaan ”RATO, osa 16 väylät ja laiturit”, ”Rautatieasemien staattiset opasteet – vaatimusmäärittely” ja ”RHK opastusjärjestelmä” -ohjeiden mukaisesti. 18.3 Leikki 21.3 III 19.3 19.7 kt kt 21.6 Pysäköintitaso 18.1 Alikulun suuaukossa opastus laitureille sekä esteettömän hissin tunnus. 271 Tietoa on tarjottava kaikissa paikoissa, joissa matkustajien on valittava reitti. Reitin varrella opasteiden välinen etäisyys on enintään 100 metriä. 17.5 Portaiden yllä tai alikulun katossa portaan kohdalla opastus laiturille. 18.6 Yläpuolella aseman nimi rst irtokirjaimin julkisivussa. ar 17.9 19.2 Kilonkuja 10 Portaiden yläpäällä laiturilta poistuttaessa opaste portaista 18.3ja liityntäliikenteen pysäköinnin suunnasta. 19.6 18.7 17.4 Asemilla käytettävät opastetyypit: 1. Valaistu kolmio-opaste asema-alueen edustalla 2. Asemalaiturin opasteita ovat staattiset laiturinumero ja aseman nimi sekä elektroninen näyttötaulu, joka ilmoittaa seuraavasta junasta. 3. Asemien alikulkujen suulla ja alikulusta nousevien portaikkojen alapäässä on informaatio laiturien suunnasta, laiturinumerot sekä muu asemakohtaisesti vaihteleva informaatio, kuten hissit, liukuportaat, lippuautomaatti). 4. Asemalaiturilta lähdettäessä opastetaan kohdan 3 opasteen taustapuolella liityntäpysäköinnin (autot ja polkupyörät) suunnat. 5. Esteettömän reitin opastus 6. Lähialueen opaskartta (tarvittaessa myös tuntokartta heikkonäköisille) 7. Liityntäpysäköintiopaste 20.1 18.4 18.4 LE 19.4 i 20.0 20.1 19.4 kt Paikoitustalo 19.8 17.2 19.5 19.3 110kV 20.2 18.5 kt 19.9 19.7 Kilontunneli Pumppaamo 15.2 17.9 KILO 19.5 19.7 i 19.9 330 17.5 110kV 17.7 18.3 26 17.428 Raideaukio i Banplatsen Kilotunneln 17.3 araid e i an amla ban G 17.4 17.4 LE LE 17.5 18.2 kt 17.7 329 Skö ldvä gen kuja 17.8 ar Alikulussa näkyvällä paikalla portailta tullessa 18.2 aikataulu, lähialueopastus, ar lähialuekartta. 16.7 181 17.8 17.7 Esimerkkikohteena Kilon asema. 16.6 Kilo npu iston 286 katu Asemalaiturilla laitureiden numero-opasteet, aseman nimikyltit ja informaatiotaulu. 17.1 V 110k tuloteiden varrella valaistu kolmio-opaste. Kilo 17.2 17.4 ar Kilpi 16.5 16.8 18.1 kt iteinen Kapeara 17.3 ar ar Smalspå Esteettömän reitin opastepisteeseen esteettömän reitin kartta. Vielä ei ole määräystä siitä, tuleeko 16.6 esteetön kartta ja kohokartta joka asemalle. 253 at Aseman 17.8 17.9 17.9 Pysäköintipaikoille P + juna tunnus sekä mahdollinen pysäköinnin aikarajoite. 18.1 Vanh 17.5 8.2 ret 287 kt Laatureitin tunnistettavuutta voidaan korostaa opastuksen lisäksi koko reitin kattavalla jatkuvalla valaistuksella. Valaisintyypin valinnalla voidaan korostaa erottuvuutta ja jatkuvuutta verrattuna muihin kevyen liikenteen reitteihin. Pinnoitteeksi suositellaan asfalttia. 331 16.9 18.5 Laatureitin tunnistettavuus Kaupunkiradan tuntumaan sijoittuvan laatureitin visuaalista tunnistettavuutta korostetaan lähinnä opasteiden ja valaistuksen keinoin. Opastus suunnitellaan osana kuntien laatureittiverkostoa. Selkeästi päätekohteisiin päättyvät laatureitit voi erottaa esimerkiksi väritunnistein. Kauempaa erottuva väri helpottaa käyttäjää orientoitumaan reitillä. 19.2 20.1 18.2 18.5 sga Kilopark 17.4 269 17.0 16 9 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Kalusteet ja varusteet Asemaympäristöjen kalusteiden ja varusteiden kokonaisuus muodostuu odotus- ja informaatiokalusteista, roska-astioista, pyöräpysäköinnin varusteista sekä lukuisasta määrästä erilaisia varusteita (automaatit, tekniset varusteet ym.). Yleisperiaatteena on odotuskalusteiden nostaminen asemakohtaisesti esiin värisymboliikkaa käyttämällä ja toteuttamalla kaikki muu varustelu neutraalin harmaana. Odotuskatos laitureilla. Kalusteet valitaan tyyliltään ja materiaaleiltaan asema-arkkitehtuuriin sopivista valmiskalustemallistoista. Penkit integroidaan tuulisuojakatoksiin, jolloin ne voidaan asentaa odotuskatoksen rakenteeseen ja penkkien alusta säilyy tyhjänä ja täten helposti puhdistettavana. Asemilla käytetään myös erillisiä penkkejä, jotka ovat samaa mallia kuin suojakatoksen penkki. Kaikki penkit mitoitetaan esteettömyysmääritysten mukaisesti: istuinkorkeus 460-500mm, istuinsyvyys 430-470 mm, istuimen kaltevuus 1 - 3°, istuimen ja selkänojan välinen kulma 95 – 110°, penkeissä on selkänoja. Lisäksi vähintään 50 m välein tulee olla käsinojalla varustettu penkki. Käsinojan korkeus istuimesta on 200 – 240 mm. Informaatiotaulu. 11 Roska-astia on 100 L maassa seisova malli. Jätteiden kierrätysmahdollisuus selvitetään ennen toteutussuunnittelua, kun tiedetään, onko kierrätysjärjestelmä tulossa. Asemaympäristöissä sijaitsee joitakin turvalaitetiloja. Niiden siistimistarve ja soveltuvuus kaupunkikuvaan tarkistetaan rakennussuunnitteluvaiheessa ja tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan. Roska-astian esimerkkinä rebin, Puuha Group (voidaan asentaa useita astioita vierekkäin ja lisätä kierrätystekstin tarra). 12 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Pyöräpysäköinnin kalustemallistona käytetään HKL pyöräkalustemallistoa. Asemakohtaisissa suunnitelmissa esitetään pyörätelineiden ja katosten määrät ja paikat. Pyöräpysäköinti varustetaan pyörätelineitä suojaavin katoksin. Laajempi katostyyppi, pyöräaitaus, sijoitetaan kohteisiin, joissa pyörätelinealue muodostaa yhtenäisen tilallisen kokonaisuuden. Pyöräkatoksen ja kaapin yleisesti määritelty väri on harmaa RAL 7024 ja pyöräteline on ruostumatonta terästä. Väri on Espoossa vakiokäytössä oleva ympäristövarusteiden sävy. Asemakohtaisesti väri voidaan kuitenkin valita aseman yksilölliseen ilmeeseen sopivaksi. HKL malliston pyöräkaapin lukitusjärjestelmä tulee toimimaan matkakortilla ja on käyttäjilleen ilmainen. Lukitusjärjestelmä suunnitellaan 20132014. Havainnekuva pyöräaitauksesta. Aitaus voi olla lukittava tai avoin. Lukitus toimii matkakortilla. HKL pyöräpysäköinnin kalustemallisto 14.6.2013 / WSP Design Studio runkolukitusteline - pyöräkatosjärjestelmä - pyöräkaappi HKL pyöräkalustemallisto –projektissa on suunniteltu runkolukitukseen sopiva pyöräteline, yksi- ja kaksipuoleinen pyöräkatos, pyöräaitaus sekä pyöräkaappi. Havainnekuva yksipuoleisesta pyöräkatoksesta. Havainnekuva pyörakaapista. Kaappeja voi sijoittaa yksitellen tai halutun mittaisenaj jolloin se koostuu usean kaapin kokonaisuudesta. Pyöräkaapin lukitus toimii matkakortilla. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI B 3 Käsijohteet Käsijohteiden sijoitussuunnittelussa noudatetetaan SuRaKu ohjetta. (SuRaKu, Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla 2005). Portaissa ja porrasluiskissa käytetään aina käsijohdetta. Kevyen liikenteen väylä suunnitellaan tavanomaisesti niin, että kaltevuus Kevyen liikenteen kaiteina käytetään Helsingin, Espoon ja Vantaan yhon esteettömillä reiteillä maksimissaan 8%. Perustason esteettömillä reiteillä 5-8 % kaltevissa kohteissa käytetään yksijohteista käsijohdetta ja teistä kevyen liikenteen kaidemallistoa. esteettömyyden erikoistason reiteillä kaksijohteista käsijohdetta. Ohje sisältää tiedot eri putoamiskorkeuksien aitaamistarpeesta Reiteillä, joita ei ole luokiteltu esteettömiksi, käsijohteen tarve määritetäänesprojektikohtaisesti. sekä teettömien käsijohteiden mallit ja mitoitusohjeet. Seinään asennettavien mallien ulottuma seinästä määritetään kohteittain siten, että käsijohde ulottuu kevyen liikenteen väylälle. Espoo • Helsinki • Vantaa Käsijohdetta on kolme perusmallia: yksi- ja kaksijohteinen maahan perustettava käsijohde sekä seinään asennettavat mallit. Kuva 7. Havainnekuva käsijohteesta. 14 Käsijohteiden yläpinnan korkeus on 900 mm kulkutason pinnasta. Esteettömyyden erikoistaso alemman johteen yläpinta on 700 mm korkeudella kulkutason pinnasta. Lisäksi esteettömyyden kannalta on tärkeää, että käsijohde ulottuu vähintään 300 mm portaan tai luiskan ulkopuolelle. Käsijohteen materiaali on yleisimmin ruostumaton teräs. Materiaali voi olla myös kuumasinkitty ja maalattu teräs. materiaalit: • tolppa, teräsputki: 48,3 mm • käsijohde, teräsputki: 42,3 mm • käsijohteet varsi: terästanko 16 mm PIIRUSTUSNUMEROT KAIDETYYPPI (kaiteen nimi + korkeus mm) ESPOO HELSINKI VANTAA KÄSIJOHDE 900/KJ 6436 / 815 29400 / 750 50371 KÄSIJOHDE 900/pyöristetty pääte 6436 / 817 29400 / 752 50373 KÄSIJOHDE 900/700/2KJ 6436 / 816 29400 / 751 50372 KÄSIJOHDE 900/pyöristetty pääte 6436 / 818 29400 / 753 50374 SEINÄÄN KIINNITETTÄVÄT KÄSIJOHTEET 6436 / 836 29400 / 771 50392 Kevyen liikenteen tyyppikaiteet KEVYEN LIIKENTEEN TYYPPIKAIDEMALLISTO JA KAITEIDEN KÄYTÖN OHJE Käsijohteet (pääte kulmikas tai pyöristetty). toukokuu 2011 PIIRUSTUSNUMEROT KAIDETYYPPI (kaiteen nimi + korkeus mm) ESPOO HELSINKI VANTAA SUOJAKAITEEN RUNKO 1200 6436 / 810 29400 / 745 50366 SUOJAKAITEEN RUNKO 1100 6436 / 806 29400 / 741 50362 SUOJAKAITEEN RUNKO 1000 6436 / 802 29400 / 737 50358 KAIDETYYPPI (kaiteen nimi + korkeus mm + välijohteiden määrä) ESPOO HELSINKI VANTAA VERKKOELEMENTTI 1200 ja 1100 6436 / 827 29400 / 762 50383 HARVA KAIDE 1200/2VJ 6436 / 807 29400 / 742 50363 VERKKOELEMENTTI 1000 6436 / 831 29400 / 766 50387 HARVA KAIDE 1100/2VJ 6436 / 803 29400 / 738 50359 HARVA KAIDE 1000/1VJ 6436 / 800 29400 / 735 50356 HARVA KAIDE 1200/3VJ 6436 / 808 29400 / 743 50364 HARVA KAIDE 1100/3VJ 6436 / 804 29400 / 739 50360 HARVA KAIDE 1000/3VJ 6436 / 801 29400 / 736 50357 HARVA KAIDE 1200/5VJ 6436 / 809 29400 / 744 50365 HARVA KAIDE 1100/5VJ 6436 / 805 29400 / 740 50361 PINNAELEMENTTI 1200 ja 1100 6436 / 828 29400 / 763 50384 PINNAELEMENTTI 1000 6436 / 832 29400 / 767 50388 LAMINAATTIELEMENTTI 1200 ja 1100 6436 / 829 29400 / 764 50385 LAMINAATTIELEMENTTI 1000 6436 / 833 29400 / 768 50389 PYÖREÄREIKÄINEN ELEMENTTI 1200 ja 1100 PYÖREÄREIKÄINEN ELEMENTTI 1000 6436 / 830 29400 / 765 50386 6436 / 834 29400 / 769 50390 PIIRUSTUSNUMEROT LISÄVARUSTEET: LISÄVARUSTEET: nojailukaide, aurausjohde ja käsijohteet, nojailukaide, aurausjohde ja käsijohteet, katso sivut 19-20 katso sivut 19-20 Kevyen liikenteen tyyppikaiteet Kaiteet, putoamiskorkeus ≥ 70 cm. Kevyen liikenteen tyyppikaiteet 13 Kaiteet, putoamiskorkeus 50 - 70 cm. 11 13 14 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI VALAISTUS Kaupunkiradan asemien ja asemaympäristöjen valaistuksen tavoitteena on energiatehokkuus, pitkäikäisyys, valkoinen valo sekä hyvä ilkivallankestävyys. Ratkaisujen perusteena on valaistusvaatimusten edellyttämä valoteho, valaisimet sekä yhtenäinen, arkkitehtuuriin sopiva tyyli. Kaikilla asemilla noudatetaan esteettömyysvaatimuksia. Kaupunkiradan valaistavat alueet jaetaan kolmeen osa-alueeseen: Asemaympäristöt Asemalaiturit Alikulut Asemaympäristöjen valaistuksessa käytetään kaupunkiradan kokonaisarkkitehtuuriin valaistusteknisesti sopivia valaisinpylväsmalleja. Asemalaitureiden kattamattomia alueita valaistaan samoilla valaisinpylväsmalleilla kuin asemaympäristössä. Katetuilla alueilla valaistus toteutetaan kattoon upotettavilla ja pilarien pintaan asennettavilla kokonaisarkkitehtuuriin sopivilla valaisinmalleilla. Asemien yhteydessä olevissa alikuluissa korostetaan liuskekivipintoja seinän yläreunaan asennettavilla pystypintaa hyvin korostavilla valaisimilla. Asemien alikuluissa korostetaan portaita ja luiskia kirkkaammalla valaistuksella. Asemien alikulkujen julkisivuja korostetaan tarvittaessa valaistuksella. Erityisesti huomioita kiinnitetään alikulkujen yleisvalaistukseen. Kaikissa alikuluissa käytetään kattoon upotettuja valaisimia, joiden optiset ominaisuudet takaavat vaakapinnan lisäksi myös pystypintojen riittävän valaisun. Alikulut valaistaan valkoisella valolla, joka toistaa ympäristön materiaalien sävyt oikeina. Suurimittakaavaisissa alikuluissa Kauniaisten ja Keran aseman yhteydessä alatilan terminaaliluonnetta korostetaan hyvällä yleisvalaistuksella. Pysäkkialueet valaistaan muita alueita voimakkaammin. Ahtaissa ja pitkissä alikuluissa valaistusta lisätään korostaen alikulkua ympäristöstä positiivisesti erottuvana valaistuna tilana. Asemalaiturin havainnekuva pimeään aikaan. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 18.3 Asemaympäristöt Asemaympäristön valaistus suunnitellaan kokonaisuutena kokonaisarkkitehtuuri, esteettömät reitit ja muu alueella oleva valaistus huomioiden. kt 17.5 ar Pysäköintialueiden valaistus toteutetaan kaupunkiradalle valitun pylväs- 17.9 18.3 18.6 19.6 18.7 17.4 malliston mukaisilla valaisinpylväillä (esim. BEGA 9499). Pylvään korkeus on 6-8 metriä. Pylväät pyritään sijoittamaan pysäköintiruutujen päätyihin, jotta mahdolliset törmäykset pylväisiin olisivat epätodennäköisempiä. Polkupyöräkatokset ovat valaistuja. 20.1 18.4 18.4 LE 16.99 16 19.4 19 4 kt 19.5 19.7 Pumppaamo 19.9 KKilontunneli Kil Kilon il nt 266 17.4288 Ra de RRaideaukio ddeaukio ki Banplatsen latt i Ba 15 2 15.2 Kilotunneln nnneln kt ar e araid Vanh ar gen Alikulkutunneli, Em = 100 lx Kilo npu iston katu 17.1 110k ar 18.5 sga Kilopark 17.4 V 181 269 17.0 17.7 16 9 Misal Misal BEGA 9499 16.5 16.7 18.2 17.8 17.7 286 uja ldvä kt 16.6 17.2 17.4 Kilpik Skö Katettu laiturialue, Em = 50 lx 16.6 Kattamaton laiturialue, Em = 20 lx 16.8 Asemaympäristön valaistus, esimerkkinä Kilon asema. 329 18.1 iteinen Kapeara Portaat, Em = 100 lx 17.3 ar ar et Smalspår 17.9 Esteetön reitti, 18.1 Em = 20 lx 17.9 253 kt 17.8 17.7 nan Gamla ba 17.3 7.3 17.5 at Pysäköintialue, Em = 20 lx 17.5 17.4 17.4 LE LE i 17.8 17.9 110kkVV 18.3 17.55 8.2 110kV i 19.9 19 KILO 33 330 18.2 18.5 331 1 Paikoitustalo 19.3 20.2 19.7 kt 19.8 19.5 18.5 220.0 20.1 19.4 Esteettömät reitit ohjaavat laitureilta pysäköintialueille ja julkisen liikenteen eri suuntiin johtavien yhteyksien pysäkeille. Reittien valaistuksessa käytetään kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaisia valaisinpylväitä ja valaistus sovitetaan kaupungin olemassa olevaan valaistukseen. Pylvään korkeus on 5-6 metriä. 19.2 20.1 18.2 i 17.2 Portailla ja luiskilla pyritään esteettömyysvaatimusten mukaiseen valaistustasoon ja tasaisuuteen käsijohteeseen integroitavalla led-valaistuksella (esim. Misal, RST käsijohdevalaisin A1 Ø42,4mm). Valaisevan käsijohteen tulee täyttää käsijohteen ja kaiteen rakenteelliset vaatimukset. Siellä missä käsijohdevalaisinta ei voida käyttää, käytetään kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaista valaisinpylvästä (esim. BEGA 9499). Pylvään korkeus on 5-6 metriä. 19.7 19.2 Kilonkuja 18.1 19.3 kt 21.6 Pysäköintitaso 271 Leikki 21.3 III 15 16 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Asemalaiturit Asemalaitureilla, niihin johtavilla portailla ja luiskilla sekä hissien edustoilla noudatetaan voimassa olevia valaistusvaatimuksia ja -määräyksiä sekä esteettömyysvaatimuksia. Katetut laituriosuudet valaistaan muuta laituria voimakkaammin. Valaistus toteutetaan katokseen upotettavilla pienikokoisilla led-alasvaloilla (esim. BEGA 6750). Lisäksi epäsuoralla valaistuksella korostetaan katoksien puista alakattopintaa käyttäen katoksen pilareihin asennettavia led-valaisimia (esim. BEGA 2434). Kattamattomilla osuuksilla laiturit valaistaan joko yhteiskäyttöpilareihin integroitavilla valaisimilla tai tarvittaessa kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaisiin valaisinpylväisiin (esim. BEGA 9499) sijoitettavilla valaisimilla. Pylvään korkeus on 5-6 metriä. BEGA 6750 BEGA 2434 Laitureille johtavilla portailla ja luiskilla pyritään esteettömyysvaatimusten mukaiseen valaistustasoon ja tasaisuuteen käsijohteeseen integroitavalla led-valaistuksella (esim. Misal, RST käsijohdevalaisin A1 Ø42,4mm). Valaisevan käsijohteen tulee täyttää käsijohteen ja kaiteen rakenteelliset vaatimukset. Siellä missä käsijohdevalaisinta ei voida käyttää, käytetään kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaista valaisinpylvästä (esim. 9499). Pylvään korkeus on 5-6 metriä. Misal Misal BEGA 9499 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Alikulut Uusissa alikuluissa yleisvalaistus toteutetaan kattoon upotettavilla alikulkuihin tarkoitetuilla led-valaisimilla (esim. Valopää VP2221). Valaisinoptiikat valitaan niin, että valoa saadaan riittävästi myös pystypinnoille. Valon väri on neutraalin valkoinen ja värintoistoindeksi vähintään 80. Nykyisissä saneerattavissa ja laajennettavissa alikuluissa nykyiset kattoon upotetut valaisimet puretaan ja niiden tilalle asennetaan uudet alikulkuihin tarkoitetut led-valaisimet (esim. Valopää VP2221). Valaisinoptiikat valitaan niin, että valoa saadaan riittävästi myös pystypinnoille. Valon väri on neutraalin valkoinen ja värintoistoindeksi vähintään 80. Nykyisten alikulkujen laajennusosuuksien kattoon upotetut valaisimet suunnitellaan nykyisten upotusten mukaisesti. Valopää VP2221 Asemien alikuluissa olevat seinien liuskekiviverhoukset ja muut mahdolliset erikoisratkaisut kohdevalaistaan seinien yläreunaan asennettavilla seinänpesuoptiikalla varustetuilla led-valaisimilla (esim. BEGA 4473). Tapauskohtaisesti pystypintojen ja katon valaistusta voidaan lisätä seinän ja katon rajaan asennettavalla ilkivallankestävällä kulmavalaisimella (esim. Malux Titan A45), Liuskekiviverhoilun valaistusratkaisu Vantinportissa. Rataa alittavissa alikuluissa pyritään hyvään yleisvalaistukseen. Erikoisvalaistusten suunnittelu harkitaan tapauskohtaisesti. BEGA 4473 Malux Titan 17 18 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Paikkakohtainen tunnistettavuus Kaupunkirata sijoittuu Espoon historialliseen kulttuurimaisemaan Kuninkaantien linjalle. Asemat syntyivät 1903 avatun radan varteen vähitellen asuntokannan lisääntyessä ja teollisuuden tarpeisiin. Rautateiden oma arkkitehti Bruno Granholm laati asemilla tarvittavien rakennusten tyyppipiirustukset. Kaukalahden ja Espoon asemarakennukset toteutettiin jo radan avaamisvuonna 1903. Kauklahden hyvin säilyneessä asemarakennuksessa näkyy monia arkkitehdille tyypillisiä piirteitä sekä rakentamisaikakaudelle ominaisia kansallisromanttisia ja karelianistisia pyrkimyksiä. Kaukalahden asemaympäristö on myös huomattavan hyvin säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Espoon asemarakennuksen koristeellisuutta on myöhemmin karsittu. Myöhemmin rakennetuista asemarakennuksista ovat säilyneet Kauniaisten ja Tuomarilan asemat, jotka ovat suojeltuja. Kaupunkiradan asemien laiturialueet rakenteineen, kalusteineen ja opasteineen on suunniteltu periaatteiltaan yhdenmukaisiksi. Tavoitteeksi on kuitenkin asetettu asemamiljöiden omaleimaisuuden ja erityispiirteiden korostaminen yleisilmeessä. Tällöin tarkastellaan asemaympäristöä kokonaisuutena, johon kuuluu laiturialueiden lisäksi asemasiltojen alatila sekä lähiympäristön liikenne- ja viheralueet. Erityisesti asemasiltojen alatilat laiturien sisääntulohalleina tarjoavat mahdollisuuksia arkkitehtuurin keinoin korostaa kunkin aseman yksilöllistä luonnetta ja sidosta paikalliseen historiaan. ja kalusteissa. Ohessa esitetty värikartta on vain suosituksenomainen. Tarkemman suunnittelun yhteydessä on syytä perehtyä huolellisesti kunkin asemamiljöön historiaan sekä tulevaan maankäytön kehittämiseen. Esimerkiksi Koivuhovin aseman läheisyyteen tulevan uuden maankäytön yhteyteen on laadittu rakennustapaohje, joka antaa kuvaa tulevan asemaympäristön kaupunkikuvasta ja värimaailmasta. Myös Keran aseman ympäristöön on suunnitteilla mittavaa uutta maankäyttöä. Värien käytössä voidaan tilanteen mukaan tehdä myös ohessa esitettyä rohkeampia värivalintoja. Omaleimaisuuden ja paikallisen tunnistettavuuden tärkein keino on rakenteiden pintojen käsittely väri- ja kuvioaiheilla. Kullekin asemalle suositellaan tietyn värimaailman valintaa, jota voidaan varioida rakenteissa Asemat nykytilassa. ESPOO KERA TUOMARILA KAUNIAINEN KILO KOIVUHOVI LEPPÄVAARA KAUKLAHTI ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI ODOTUSKATOS ODOTUSKATOS PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ ISTUIN TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE KAUKLAHTI Aseman sävytys jatkuu Vantinportin sävyissä. Katoksen alakaton sävy on lämmin ruskea, sääsuojassa ja seinissä sävynä on vaalea sininen. PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ ISTUIN TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE TUOMARILA Aseman värinä on lämmin oranssi. Keltasävyinen asemarakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä 1930-luvun ulkoasussaan. Juna-aseman pohjoispuolelle on noussut uusi keltaisen ja punaisen sävyissä toteutettu Kulovalkean kerrostalovaltainen asuinalue. Junaradan välittömään läheisyyteen sen eteläpuolelle on rakennettu uusia vaaleasävyisiä rivi- ja kerrostaloja. ESPOON KESKUS Asema on keskusasematyyppinen, kuten Leppävaara. Aseman rakenteet suunnitellaan omana erillisenä kokonaisuutenaan. ODOTUSKATOS PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ ODOTUSKATOS ISTUIN TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE KOIVUHOVI Aseman väri ovat koivun tuohen harmaa ja valkoinen. Koivuhovin asema sijoittuu vehreään maisemaan Kauniaisten pientaloalueen ja Espoon kerrostaloalueen lähistölle. ISTUIN TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE KAUNIAINEN: Aseman lämmin keltainen väritys kunnioittaa alkuperäisen, säilytettävän asemarakennuksen historiaa. ODOTUSKATOS ODOTUSKATOS PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ ISTUIN TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE KERA Aseman värinä on punasaven sävy. Keran asema on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka sijaitsi seisakkeen pohjoispuolella. Tehtaalla käytettyä kotimaista punasavea saatiin omalta alueelta tehtaan läheltä. PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ ISTUIN TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE KILO Aseman värisävy on heleä vaalea sininen. Sininen on jatkumoa aseman nykyiselle värin käytölle, mutta on sävyltään nykyistä raikkaampi. Aseman lähiympäristön miljöö koostuu kerrostaloista, joiden päävärisävy on vaalea. Julkisivuissa on eri sävyisiä tehosteosia. 19 20 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Keran väriehdotus. Tuomarilan väriehdotus, lasissa esimerkki taideaiheesta. Kilon väriehdotus. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Paikkakohtaista tunnistettavuutta lisää silta-alikulkujen erilaisuus. Lisäksi taidetta pyritään toteuttamaan asemilla joko erillisenä taideteoksena tai osana kiinteitä rakenteita. Olemassa olevien siltojen betonipinnat puhdistetaan ja seinä- ja kattopintojen pinnoitukset uusitaan. Aseman kohdalle asennetaan aseman nimi ja juna –symboli irtokirjaimin. Liikenneviraston ohjeen mukainen valolaatikko asennetaan sillan julkisivun yläreunaan. Pinnassa vedettävät sähköjohdot saadaan asennettua huomaamattomasti radan puolelta Havainnekuva Kilon aseman siistitystä julkisivusta ja nimen sijoittamisesta julkisivuun. Havainnekuva Koivuhovin aseman nimen sijoittamisesta julkisivuun. Kilo Kilo Kirjainmateriaali on hiottu ruostumaton, tumman harmaaksi maalattu teräs, grit 240. Hionta on sama kuin laituriopastaulun kehyksessä. Asemien suuaukkojen muoto vaihtelee. Sekä kaareviin että suorareunaisiin suuaukkoihin sopii kehyksetön teksti. Kirjaimet asennetaan piilokiinnityksellä. Kirjaimet nostetaan holkin avulla hieman irti betoniseinästä. Symbolivaihtoehdot. Asemasiltojen alatilaan suositellaan asetettavaksi myös kello. Tällöin on tärkeää varmistaa, että se kytkeytyy laiturikellon ajannäyttöön. Havainnekuva Tuomarilan aseman siistitystä julkisivusta ja nimen sijoittamisesta julkisivuun. 21 22 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI TaideAIHEET asemilla Erilaiset taide- ja ympäristöteokset julkisessa liikkumisympäristössä luovat positiivista mielikuvaa ympäristöstä välittämisestä ja luo tätä kautta turvallisuudentunnetta. Lisäksi ne ovat paikan identiteettiä muodostava vahva maamerkki. Kaupunkiradan asemaympäristöissä taideaiheet vahvistavat näitä ominaisuuksia. Taideteosten toteuttaminen edellyttää erillistä hankeprosessia. Tällaisen käynnistämiseksi on luontevinta laatia kaupunkiradan taidekonsepti, jossa osallisena ovat myös Espoon ja Kauniaisten taidehankinnoista vastaavat organisaatiot. Konseptin ohjelma on suositeltavaa laatia ennen rakennussuunnitelman laadintaa, jotta taiteen toteuttaminen saadaan kytketyksi ratahankkeen toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Konseptin laadinnassa tulee miettiä taiteen tavoitteet ja mahdollisuudet, taideteosten tuottamisen tavat, kytkentä ratahankkeen toteuttamisohjelmaan, rahoitus sekä toteuttamiseen liittyvät eri tahojen vastuut. Pertti Saari, ”Puut kuuntelee” ja Pekka Jylhä, ”Olen itä olen länsi”. Laiturikatosten rakenteet sopivat hyvin taideteosten kiinnityskohteeksi. Taideaiheet voivat parhaimmillaan olla asemaympäristön eri tiloja yhdistäviä, erilaisin materiaalein ja tekotavoin luotuja kokonaisteoksia. Erityisesti suositellaan laituri- ja siltarakenteisiin integroituja teoksia. Aiheen suunnittelu on hyvä kytkeä osaksi rakennussuunnitteluvaiheen arkkitehti- ja ympäristösuunnittelua ja huomioida sen vaatimat rakenteelliset ja tekniset tarpeet osana muuta suunnittelua. Mikäli päädytään erillisen taideteoksen toteuttamiseen, siirtyy sen toteutus kaupungille, mutta sen vaatimat tekniset installaatiot (esim. valon saanti) on hyvä huomioida muun teknisen suunnittelun yhteydessä. Hyvin asemarakenteisiin sopiva toteutustapa on betonipintojen käsittely kuva-, väri- tai materiaaliaiheilla. Esimerkiksi graafisen betonin menetelmällä voidaan luoda kuva-aiheita paikallishistoriasta ja varioida aihetta myös lasipinnoissa. Graafisen betonin käyttö soveltuu erityisen hyvin uusien asemien siltojen alatilan laajoille betoniseinäpinnoille (Kera, Kauniainen). Mikael Pohjola, ”Isokutsu”. Taideaiheen valinnalla voidaan korostaa aseman paikalliskulttuurin teemaa. Tämä esimerkki sopisi vanhan keramiikkateollisuuden symboliksi. Anna-Leena Kopperi, ”Sini-puna-silta”. Asemalla olevat luiskat ja portaat katoksineen soveltuvat hyvin tilateoksen paikaksi. Kuva-aihe toteutettuna graafisena betonielementtinä esim. osana asemasillan alatilan seinää. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 5. SILTA-ARKKITEHTUURI SILTAPAIKKALUOKITUS Siltapaikkaluokitus perustuu Liikenneviraston ohjeisiin. Sen tarkoituksena on analysoida kohteen merkittävyys ja kiinnittää huomiota sillan ulkonäön suunnittelun tarpeeseen. Siltapaikkaluokan määrittelyssä huomioidaan kolme vaikuttavuustekijää: siltapaikan sijainti yhdyskuntarakenteessa, liikenneverkossa ja kaupunkikuvassa sekä siltapaikan kulttuuri- ja maisema-arvo. Seuraavassa on kuvattu siltapaikkaluokat sovellettuna rautatieympäristöön: · siltapaikkaluokka I, erittäin vaativa · rautateiden solmukohtien asemat · tärkeimmät liikenteelliset solmukohdat · siltapaikkaluokka II, vaativa · rautateiden solmukohtien asemat · merkittävät taajamakohteet · siltapaikkaluokka III, huomattava · rautateiden seisakkeet · taajamien ulkopuolelle sijoittuvat vilkkaiden liikenneväylien siltapaikat · siltapaikkaluokka IV, tavanomainen · vähän liikennöidyt väylät taajamien ulkopuolella tavanomaisessa maisemassa Leppävaaran ja Espoon keskuksen asemat ovat I-luokan siltapaikkoja. Muut asema-alueelle sijoittuvat siltapaikat luokitellaan siltapaikkaluokkaan II. Muut kohteet luokitellaan pääasiassa siltapaikkaluokkaan III, muutama syrjäinen kohde luokkaan IV. Luokittelua harkittaessa on huomioitu, että sillat ovat pääsääntöisesti nykyisen sillan levennyksiä, mikä edellyttää ulkonäön muokkaamista arkkitehtonisesti siistiksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiradan sillat, siltapaikkaluokitus Muutokset nykyisiin siltoihin - Levennettävät alikulkusillat - II Ratsukadun AKS - Levennettävät alikäytävät - IV Kilonpuron RS - II Fasaanin AK - Asemasiltojen suuremmat muutokset - III Kilonpuistonportin AKS - II Kilon asematunneli AK - II Kauniaisten AKS - II Brendanportin AKS - II Tuomarilan AK - Uudet sillat - Uudet sillat - II Säterinpuiston AKS - III Kilonkartanon YKS (varaus) - II Kutojantien AKS - III Espoonjoen RS - Uudet jk— yli- ja alikäytävät - III Lansantunneli AK - III Keran AK (varaus) - II Yhtiön AK - III Ymmerstan AK (varaus) - IV Ratalaaksonportti AKS - III Pellon YK (varaus) - Ei rakenteellisia muutoksia - Levennystarve huomioitu - II Keran AKS - III Karantien YKS - III Tuomarilan YKS - Ei muutoksia - II Espoonportin AKS - II Vantinportin AKS - II Kaukalahden asematunneli - Muu muutos - Tukimuuri - III Kirkkojärventien YKS - III Kaupunginkallion YKS 23 24 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Siltojen arkkitehtuuriaiheet Asemilla Espoon keskusta lukuun ottamatta sillan alatila on tärkein laiturille johdattava kulkuväylä. Siellä joko on tai sinne toteutetaan porras-, luiska ja hissiyhteyksiä laiturille. Tällä tavoin sillan alatilasta muodostuu sisääntulohalli asemalle. Tätä ominaisuutta pyritään korostamaan tilanmuodostuksen, pintojen materiaalivalintojen ja valon avulla. Suuri osa asemasilloista ovat nykyisiä, jotka levennetään. Haastavaa on nykyisen rapistuneen, töhryisen ja hämärän tilan muuttaminen siistiksi, valoisaksi ja töhryjä ehkäiseväksi. Tämä esitetään toteutettavaksi Vantinportin ja Espoonportin esimerkkien ja arkkitehtonisen tyylin mukaisesti osittain liuskekiviverhoiluilla, osittain siistimällä ja pinnoittamalla betonipintoja. Valoa lisätään kaidevalaistuksella sekä tilaa valaisevalla lisävalaistuksella. Näitä keinoja sovelletaan yksilöllisesti kullakin siltapaikalla. Uusien asemasiltojen alatilassa sovelletaan samoja arkkitehtuurin keinoja. Edellä mainittujen yhtäläisyyttä luovien keinojen lisäksi asemakohtainen omaleimaisuus korostuu erityisesti silloin, kun asemalla sijaitsee nykyinen silta. Tällöin nykyiset rakenteet määrittelevät pitkälti uudistetun alatilan luonteen ja tunnelman. Liuskekiviverhoilun kivilaadun ja pinnoitteiden värivalinnoilla voidaan omaleimaisuutta paikkakohtaisesti korostaa. Muilla, syrjäisemmillä siltapaikoilla, jotka eivät kytkeydy asematilaan, siistitään pinnat, pinnoitetaan vaaleaksi sillan alakatto ja tapauskohtaisesti osia julkisivusta ja lisätään valaistustehoa. Syrjäiset alikulut ovat erityisen alttiita töhrimiselle. Tästä syystä esitetään kuviomaalauksia betonisille pystypinnoille. Peruskorjauksen tarkemman suunnittelun yhteydessä voidaan ideoida erilaisia tapoja kuvien toteuttamiseksi esim. oppilaitosten kanssa. Vanhan betonin pinnoituksen pysyvyys koetaan ongelmalliseksi. Pinnoitusaineiden- ja tapojen oletetaan kehittyvän siihen mennessä, kun pinnoitukset tulevat ajankohtaiseksi. Esmerkkikuvia Espoonportin asema-arkkitehtuurista. Asemilla paikkakohtaista identiteettiä korostetaan sijoittamalla siltojen julkisivuihin aseman nimikilpi, joka samalla siistii ja modernisoi siltanäkymää. Siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet on esitetty liitteenä. Etuluiskat verhoillaan pääsääntöisesti noppakivellä. Esimerkki alikulun seinämaalauksesta. Valmiin kuvan on todettu hillitsevän seinien tuhrimista. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Asemien suunnittelussa erityisenä haasteena on nykyisten asemien alikulkujen kehittäminen laadukkaiksi ja turvallisen tuntuisiksi. Ohessa on periaatekuva siitä, kuinka nykyinen ahdas alikulku ja siihen liitettävät porras ja hissi avarretaan ja muutetaan tunnelmaltaan sisääntuloaulaksi. Alikulkua levennetään muuttamalla viisto etuluiska tukimuuriksi. Hissitornit ja hissikorit ovat lasitettuja avaruuden, valoisuuden ja keveän yleisilmeen luomiseksi. Hissistä ja portaasta on näkyköyhteys laituritasolle. Alikulkujen ja laiturille johtavan portaan seinä on verhoiltu kiviverhouksella. Graniittiverhousta valaistaan tehostevaloin. Tilan ja turvallisuuden tuntua lisätään maalaamalla pilarit ja kattopinta vaalealla värillä sekä valaistusta lisäämällä. Alikulun periaatteellinen leikkaus. Tässä esitetty idea on viitteellinen ja tarkentuu siltasuunnittelun yhteydessä. Periaatekuva ahtaan alikulun avartamisesta. Periaatteellinen havainnekuva avarretusta alikulusta. Nykyinen alikulku. Aiemman yleissuunnitelman mukainen tilaratkaisu. 25 26 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 6. MUIDEN YMPÄRISTÖRAKENTEIDEN ARKKITEHTUURI Meluesteet Meluesteiden arkkitehtuuri noudattaa kaupunkiradalle toetutettujen meluesteiden rakenneperiaatetta (oheiset piirrokset). Levyrakenne on absorboivaa teräskasettia, joka verhoillaan vaakasuuntaisella puurimoituksella. Toisin kuin nykyisissä kaupunkiradan meluesteissä myös radan puolella käytetään meluesteiden päädyissä puurimoitusverhoilua töhryjen estämiseksi. Meluesteitä on kolmea korkeutta, 1,4, 2 ja 3 metriä. 1,4 metrin korkuista sekä korkeinta meluestettä kevennetään läpinäkyvällä yläosalla, siten että junasta nähdään maisema. Läpinäkyvä osa toteutetaan 2x8 mm laminoidulla lasilla (kestävä, ei sumennu). Lisäksi mahdollisuuksien mukaan voidaan tarvittaessa käyttää kiskon viereen asennettavaa pyörämeluestettä. Sitä voidaan käyttää, mikäli käyttö on meluteknisesti perusteltua. Matala melueste. Tunnelien suuaukot Ratajaksolle sijoittuu Kaupunginkallion tunneli, jonka viereen tulee sijoittumaan uusi tunneli. Tunneli sijoittuu kallioiseen maastoon syrjään kulkijoista. Itäinen suuaukko näkyy Kaupunginkallion sillalta. Siihen liittyvä pitkä tukimuuri esitetään verhoiltavaksi kivikoriverhoilulla. Tunnelien suuaukkojen muodostama kokonaisuus sovitetaan ympäristöön mahdollisimman luontevasti täydentävin istutuksin. Jyrkissä verhoiluissa käytetään mursketta tai tarpeen mukaan suurempaa luonnonkiviainesta. Suoja-aidat Suoja-aidat ovat 1.4 m korkeita kuumasinkittyjä elementtiverkkoaitoja asemien välisillä jaksoilla ja asema-alueilla saman korkuisia grafiitinharmaaksi pinnoitettuja nk. kolmilanka-aitoja. Korkeaa meluestettä voidaan keventää läpinäkyvällä yläosalla. Tukimuurit Kulkijoille näkyvät tukimuurit esitetään verhoiltavaksi liuskekivellä graffitien ehkäisemiseksi. Nykyisten meluesteiden leikkauspiirustukset. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 27 7. EVÄSTYKSIÄ JATKOSUUNNITTELULLE Väyläarkkitehtuurin laadukas kaupunkikuva, hyvän palvelutason ja omaleimaisuuden mielikuva sekä rationaalisesti ylläpidettävät kestävät ratkaisut ovat haastavia tavoitteita, joiden toteutumiseen liittyy riskitekijöitä. Näitä ovat ennen kaikkea ilkivaltaan liittyvät seuraamukset sekä kuntien toteutettavaksi esitettyjen aiheiden toteutuminen. hokkaimmin kuntien toimesta yhdessä taidemuseoiden kanssa. Taideohjelman laadinta on syytä käynnistää toteutussuunnittelun alkaessa, jotta niiden rahoitus ehditään järjestää ja niiden vaatimat tekniset varaukset voidaan huomioida. Taideaiheet voivat olla joko yksittäisiä taideteoksia tai integroituja laiturien katos- ja alikulkujen rakenteisiin. Jatkosuunnittelussa on oleellista kuvata tuotevaatimuksissa ja työselostuksessa tarkkaan arkkitehtuuriaiheisiin liittyvät määrittelyt. Näkyvien pintojen, värien ja arkkitehtuurirakenteiden mallikappaleiden hyväksyttäminen laatukatselmuksissa ennen valmistusta on kirjattava kyseisiin asiakirjoihin. Laadun toteutumisessa on tärkeää määritellä mahdollinen muutosoikeus ja sen hyväksyttämismenettely sekä mahdollisuus arvonalennukseen ja enimmäispoikkeamaan. Siltojen arkkitehtuuriin liittyvät ohjeet on määritelty Liikenneviraston julkaisussa ”Siltojen ulkonäköä koskevat suunnittelun ja rakentamisen tuotevaatimusten tavoitteet”. Siinä määritellään, että I- ja II-luokan siltapaikoilla ei tule hyväksyä ulkonäköön vaikuttavissa ominaisuuksissa arvonalennusta. Siltapaikkaluokassa III voidaan määritellä tärkeimmille ulkonäköön vaikuttaville ominaisuuksille korotettu arvonalennus (esim. betonipinnat). Yleissuunnitteluvaiheessa radan kunnossapitäjä on kommentoinut laiturikatosten ja kalusteiden jatkosuunnittelussa huomioitavia näkökohtia: Tätä suunnitelmaa laadittaessa on tiedossa, että nykyisten siltojen maatukien pinnoittamisessa on pysyvyysongelmia. Pinnoittamista on kuitenkin suositeltu siinä toivossa, että tulevina vuosina pinnoitteet ja vanhan betonin uudistamismenetelmät kehittyvät. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa. Töhryjen hallinnalle on tässä suunnitelmassa esitetty kahta ehkäisevää ratkaisumallia. Nämä ovat epätasainen, kuvan muodostumista hankaloittava verhoilu (liuskekiviverhoilu, puuritilä) sekä maalityyppinen betonipinnan pinnoite tai graafinen betoni ja uhrautuva graffitisuojaus. Jälkimmäinen edellyttää töhryjen poistamista ja uutta suojausta heti töhryn ilmestyttyä, mikä on syytä ohjeistaa kunnossapidon ohjelmaan. II- ja III-luokan siltapaikoille on esitetty kuviomaalausten toteuttamista betonipinnoille, minkä on todettu ehkäisevän töhryjen tekoa. Niiden toteuttaminen edellyttää kuntien aktiivisuutta toteuttamistavan suunnittelussa ja organisoinnissa. Suositeltavaa on ottaa mukaan esim. paikallisia kouluja, jotta maalauksille saadaan asukasosallistumisen lisäarvoa. Laatua ja paikallisuutta luovana aiheena taideteosten toteuttaminen asemille on oleellisen tärkeää. Taidekonseptin laadinta on toteutettavissa te- • maapisteitä on hyvä tehdä kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman vähän. • sadevedet ohjataan laiturin keskelle. Rännien mitoitus tehtävä siten, että lehdet menisivät mukana. Katoksen päällä työskentely edellyttää jännitekatkon (pitää olla yli 2 m jännitteisistä sähkörataosista) • vesien johtaminen rakenteita pitkin alas ja mahdollinen laiturin/katoksen eläminen aiheuttaa liitoskohdissa ongelmia • selvitettävä tekeekö katosmalli lumilippaa katoksen reunaan • pylväiden auraussuojat on syytä suunnitella. KAUNIAISTEN ASEMAYMPÄRISTÖN HAASTEET JATKOSUUNNITTELULLE Kauniaisten asemaympäristön tilajärjestelyt ja maisemointi ovat jatkosuunnittelussa erityinen haaste. Kauniaisten suojeltu asemarakennus on kaupunkiradalla erityisen arvokas rakennushistoriallinen kohde. Yleissuunnitelmassa on esitetty periaatteellinen tilantarve ja järjestelyt, jotka edellyttävät jatkossa tarkkaa suunnittelua ja vuorovaikutusta eri viranomaisten kanssa. Vaikeutena on sovittaa tarvittavat kulkutilat ja asemalaiturin edellyttämät tasonvaihtorakenteet ahtaaseen tilaan suojellun asemarakennuksen tuntumaan. VR on laatinut rakennuksen julkisivuista kunnostussuunnitelman, jossa se palautetaan alkuperäiseen asuun. Rakennukselle etsitään käyttötarkoitusta, jonka jälkeen myös sisätila kunnostetaan VR:n toimesta. Kaupunkiradan laatukäytävä on yleissuunnitelmassa sijoitettu laiturin ja asemarakennuksen väliseen ahtaaseen tilaan. Jalankulku laiturille risteää laatukäytävän kanssa, mikä luo vaaratilanteita nopean pyöräliikenteen kanssa. Lisäksi asemarakennuksen sokkeli ja siinä olevat ilmanvaihtoluukut ovat jääneet osittain maanpinnan alle ja ne tulee tarkkaan huomioida jatkosuunnittelussa. Museoviraston kanssa on käyty alustava keskustelu Kauniaisten asemaympäristön suunnitelmasta. Tällöin tarkasteltavana oli asemarakennuksen alkuperäinen pohjapiirros, jossa pääporras sijaitsee entisen odotushallin kohdalla. Esiin tuli mahdollisuus myöhemmin, kun rakennuksen käyttötarkoitus selviää, harkita pääportaan palauttamista alkuperäiselle paikalleen, jolloin rakennuksen ja radan väliin jäävä laaturaitin tila jonkin verran avartuu (kts. alkuperäinen pohjapiirros ohessa). Porrasta suunniteltaessa on suositeltavaa tutkia porrasnousun sijoittaminen vain julkisivun suuntaisesti, jolloin yhteentörmäyksien vaara pyöräliikenteen kanssa pienenee. VR on kaavaillut esteettömän sisäänkäynnin sijoittamista rakennuksen taakse, joten sen toteuttaminen ei tule aiheuttamaan tilaongelmaa rakennuksen edustalla. Keskusteltiin tavasta hidastaa pyöräliikennettä aseman kohdalla. Museovirasto on aiemmassa periaatteellisessa lausunnossaan ottanut kantaa historiallisten asemarakennusten ympäristön käsittelyyn ja suositellut sora- ja asfalttipintojen sekä nupu- ja kenttäkiven käyttöä pinnoitemateriaaleina uudenaikaisten kivilaatoitusten sijaan. Kauniaisten aseman viereen sijoittuu kaupunkiaukio, jonka suunnittelusta vastaa kaupunki. Todettiin, että kivipinnoitekin on mahdollinen, mikäli aukiokokonaisuus sitä edellyttää. Tällöin asfalttipintainen laaturaitti muuttuisi aseman kohdalla osaksi kivipinnoitettua aukiota ja antaisi pyöräilijälle viitteen hidastaa vauhtia. Toisena mahdollisuutena pohdittiin laaturaitin johtamista asema-aukion halki asfalttisena siten, että nupukivestä muodostettaisiin poikittaisia ”tärinäraitoja” varoittamaan pyöräilijää. Kauniaisten aseman julkisivujen entistämissuunnitelma ja asemarakennuksen alkuperäinen pohjapiirros. 28 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI LIITE 1 Siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet no nimi luokka uusi/nyk/levennys alatilan muutos S11+570 Ratsukadun AKS II uusi silta viereen katu ehkä madaltuu S11+877 Kilonpuron RS IV levennys n. 8,5 m S12+003 Säterinpuistontien AKS II uusi silta S12+xxx Kilonkartanon YKS III uusi siltavaraus S12+767 Kilonpuistonportin AKS III levennys n. 12 m S13+194 Kilon asematunneli AK II töhryt pois luiska ja katos laiturille levennys 4 m, melukaide X pintojen käsittely erikoisvalaistus nykyiset pinnoitetut jatketaan tukimuurin lisävalo taidetokset molemmille seinille teoksen erikoisvalo taidetyöselvityksen mukaisesti val. varaukset huomioitu alakaton ja luiskaseinän pinnoitus kaidevalo liuskekiveys luiskaan ja tukimuuriin kohdevalo seinään pinnoituksen uusiminen aihe syvennyksiin, puuritilä tai taide kohdevalo syvennyksiin nimi julkisivuihin hissiin lasiseinät S13+557 Lansantunneli AK III uusi alikulku, tukimuuri pinnoitus, seiniin kuviomaalus S13+972 Karantien YKS III toteutettu S14+250 Keran AK III uusi alikulku, varaus S14+683 Kutojantien AKS II uusi katusilta betonipintojen pinnoitus liityntäpysäkit portaaseen katos ratikkavaraus liuskekiviverhoilu seinään ja portaaseen uusi jk-alikulku nimi julkisivuihin tukimuuriin liuskekiviverhoilu tehokas tilavalaistus kohdevalaistus pinnoitus, seiniin kuviomaalus S15+004 Keran AKS II levennys n. 6 m S15+678 Fasaanin AK II levennys 5-6 m toteutettu Kehä II:n yht. S16+148 Kauniaisten AKS II uusi katusilta betonipinnat pinnoitetaan liityntäpysäkit liuskekiviverhoilu seinään ja portaaseen X alakaton ja reunan pinnoitus tehokas tilavalaistus jk-kaiteet rosteria nimi julkisivuihin S16+649 Yhtiön AK II uusi silta S17+308 Ymmerstan AK III uusi siltavaraus alakaton ja reunan pinnoitus tukimuurin uritus alakaton ja reunan pinnoitus etuluiskat noppakivi S17+832 Bredanportin AKS II levennys n. 10 m etuluiska tukimuuriksi X liuskekiviverhoilu tukimuuriin kohdevalaistus alakaton ja reunan pinnoitus etuluiskaan noppakiveys pilareihin betonimanttelit jk-kaiteet rosteria nimi julkisivuihin S18+420 Tuomarilan YKS III toteutettu S19+065 Tuomarilan AK II levennys n. 17 m etuluiska tukimuuriksi X liuskekiviverhoilu tuki muuriin kohdevalaistus alakaton ja reunan pinnoitus etuluiskaan noppakiveys nimi julkisivuihin S19+336 Ratalaakson portti AKS IV uusi alikulku S19+536 Kirkkojärventien YKS III uusi tukimuuri S20+289 Espoonportin AKS II S20+933 Kaupunginkallion YKS III S22+000 Espoonjoen RS III uusi silta S22+943 Pellon YK III varaus S23+862 Vantinportin AKS II S24+326 Kauklahden as. AKS II betonipintoihin kuviomaalaus uusi tukimuuri tukimuuri uritetaan maisemoidaan vihermassalla X liuskekiviverhoilu kaarevaan seinään kaakelointi korjataan pinnoitukset uusitaan nimi julkisivuihin kohdevalaistus ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Ratsukadun alikulkusilta S11+570 Siltapaikkaluokka II Silta on valmistunut vuonna 2000. Se sijaitsee Leppävaaran aseman välittömässä yhteydessä ja on toteutettu arkkitehtonisesti laadukkaasti ja omaleimaisesti. Nykyisen sillan viereen sijoittuu uusi silta valokuvassa näkyvän tukimuurin päälle. Uuden sillan rakenne täsmentyy suunnittelun kuluessa. Silta ympäröivine tukimuureineen on kokonaan vaaleaksi pinnoitettu. Kuviosyvennykset ja niihin kohdistettu valaistus luovat omaperäistä tunnelmaa. Uusi siltarakenne pinnoitetaan samaan värisävyyn, samoin mahdollisesti uusittavat osat tukimuuria. Tukimuurin kohdevaloja lisätään uuden sillan alapuoliseen tukimuuriin. 29 Kilonpuron ratasilta S11+877 Siltapaikkaluokka IV Säterinpuistontien alikulkusilta S12+003 Siltapaikkaluokka II Paikalla sijaitsee vuonna 1901 rakennettu puroa ylittävä pienimuotoinen silta, jonka maatuet on toteutettu luonnonkivipaasista. Silta on vaatimattomassa luonnonympäristössä eikä sen lähellä liikuta. Siltaa levennetään n. 8,5 m, vajaa puolet nykyisestä leveydestä. Uusi silta sijoittuu Leppävaaran keskustaa rajaavalle kadulle ikään kuin Ratsukadun sillan siltapariksi. Siltasuunnitelma on laadittu v. 2010. Suunnittelun yhteydessä Pertti Kukkonen on laatinut maatukiin taideaiheen luonnokset. Ideana on valobetonin käyttö maatukien verhoilussa ja niiden kuvioiden muodostaminen verhoilun taakse sijoitetulla valaistuksella. Siltasuunnitelma on muuttunut eikä aiemmin laadittu taideaihe sovellu sellaisenaan siltaratkaisuun. Tavoitteena on vaatimaton, siisti ja luonnonympäristöön sulautuva siltakokonaisuus. Maatuet jatketaan betonisina. Taideaiheen toteutussuunnitelma tulee kytkeä seuraavaan suunnitteluvaiheeseen, jolloin myös sen rahoitus tulee varmistaa osana hankkeen rahoitusta. Toteutus on suositeltavaa tehdä yhteistyössä taidemuseo Emman kanssa. Pertti Kukkosen ideoima ympäristötaideteos käsittää usean kuvion toteuttamisen alikulun molemmille seinille erilaisin tekniikoin: valobetoni ja LED-valo, väribetoni, reliefi sekä valoja varjotoes RGB-valoilla. Tarkemmat selvitykset on kuvattu Säterinpuistontien alikulun suunnitelmassa sekä Taidetyöselvityksessä. Ohessa on muutama esimerkkikuva suunnitelmasta. 30 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI KILONKARTANON YLIKULKUSILTA (VARAUS) S12+XXX Siltapaikkaluokka III Kilonpuistonportin alikulkusilta S12+767 Siltapaikkaluokka III Kilon asematunneliN ALIKÄYTÄVÄ S13+194 Siltapaikkaluokka II Siltapaikka liittyy Kilon asemaan sijaiten laiturien itäpäässä vähän kauempana. Nykyisen sillan viereen tulee uusi n. 12 m leveä silta. Siltojen väliin sijoittuu uusi luiska katoksineen. Kilon asematunneli on pääkulkureitti asemalaiturille. Asematunneli on arkkitehtonisesti yksilöllinen kaarevine muotoineen ja vaaleansinisine seinäpintoineen. Silta levenee n. 4 m. Nykyinen porras katoksineen säilyy ja tyhjään hissitorniin sijoitetaan hissi koneistoineen. Kaikkien siltojen alakatto ja vino etureuna pinnoitetaan vaaleaksi. Uuden luiskan toinen seinä verhoillaan liuskekiviverhoilulla. Uuden luiskan toinen seinä pinnoitetaan vaaleaksi. Luiskan katos suunnitellaan kaarevaksi ja läpinäkyväksi laiturin toisessa päässä olevan katoksen tyyliin. Luiska varustetaan ruostumattomin teräskaitein, joihin integroidaan valaisin. Betonipinnat puhdistetaan ja seinä- ja kattopintojen pinnoitukset uusitaan. Tunnelin seinäupotuksiin suositellaan aihe, joka ei ole ilkivaltaherkkä, esim. puurimoitus taustavaloineen. Syvennykset ovat myös hyvä paikka taideaiheelle. Syvennyksissä on kaapelikanava, joten valaistuksen lisääminen lienee mahdollista. Hissitornin muuttaminen lasiseinäiseksi tutkitaan. Tunnelin suuaukkojen julkisivuihin lisätään aseman nimi. Sillalle sijoittuvan meluesteen arkkitehtuuri noudattaa muiden meluesteiden tyyliä ja väriä. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 31 LansantunneliN ALIKULKU S13+582 Siltapaikkaluokka III Karantien ylikulkusilta S13+972 Siltapaikkaluokka III Mikäli tunneli on kaukalo, seiniin suositellaan kuviomaalaukset (taideaihe tai esim. oppilaitoksen kuvataidetyö). Muut betonipinnat pinnoitetaan vaaleaksi. Tunneli valaistaan tehokkaasti. Sillan lähiympäristöön sijoittuvat tukimuurit verhoillaan liuskekivellä töhryjen ehkäisemiseksi. Silta on rakennettu tarvittavaan pituuteen, joten muutoksia ei tarvita. 32 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI KERAN ALIKÄYTÄVÄ/YLIKULKUSILTA (VARAUS) S14+250 Siltapaikkaluokka III KUTOJANTIEN ALIKULKUSILTA S14+683 Siltapaikkaluokat II Keran alikulkusilta S15+004 Siltapaikkaluokka II Espoo laatii Keran alueen kaavoitusta, jonka yhteydessä tutkitaan maankäyttöön parhaiten sopiva siltaratkaisu. Sillan alle sijoittuu ajoneuvoliikenteen katu sekä liityntäpysäkit. Kyseessä on Kehä II:n ylittävän sillan n. 5-7 m levennys, joka on jo huomioitu aiemmin tukimuurien toteuttamisen yhteydessä. Levennys ei edellytä arkkitehtonisia toimenpiteitä. Katusillan arkkitehtuuri seuraa Kauklahden Vantinportin esimerkkiä: läpinäkyvät porras- ja luiskakatokset, molempiin toiseen seinään liuskekiviverhoilu, toiseen seinään vaalea pinnoite, ruostumattomiin teräskaiteisiin integroitu valaistus, alatilaan yhdelle seinälle liuskekiviverhoilu, toiseen vaalea pinnoite, tehokas valaistus, julkisivuihin aseman nimi. ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 33 Fasaanin alikÄYTÄVÄ S15+678 Siltapaikkaluokka II Kauniaisten alikulkusilta S16+148 Siltapaikkaluokka II Nykyistä alikulkukäytävää levennetään n. 5-6 m. Alikulku on aikoinaan toteutettu laadukkaasti julkisivumuotoineen, osittaisine klinkkeriverhoiluineen sekä fasaanikuvineen. Pinnat ovat nykyisin töhryjen peitossa. Nykyinen silta puretaan. Tilalle toteutetaan uusi, leveämpi alikulkusilta. Sen alatilaan sijoitetaan myös liityntäpysäkit. Alatilaan toteutetaan 3 porrasta ja hissiä sekä varaukset samanlaisille toiselle puolelle katua. Kaikki töhryt poistetaan. Alakatto, seinien betoniosat ja julkisivun muotoiltu osa pinnoitetaan vaaleiksi. Yleisvaloa lisätään nurkkiin kiinnitettävillä ilkivallan kestävillä valaisimilla. Myös fasaanikuvioiset laatat puhdistetaan. Sillan lähiympäristöön sijoittuva tukimuuri verhoillaan liuskekivellä. Toinen maatuki ja portaiden toinen seinä verhoillaan liuskekivellä, kaikki muut betonipinnat pinnoitetaan vaaleiksi. Porraskaiteisiin integroidaan valaistus. Portaiden ja hissien edustila pinnoitetaan vaalealla betonikiveyksellä. Tila valaistaan tehokkaasti. Julkisivuihin sijoitetaan aseman nimi. 34 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI YhtiönTIEN alikÄYTÄVÄ S16+649 Siltapaikkaluokka II Ymmerstan ALIKÄYTÄVÄ S17+308 Siltapaikkaluokka III Bredanportin alikulkusilta S17+832 Siltapaikkaluokka II YLEISKARTTA 1:10 000 Nykyinen silta puretaan ja tilalle toteutetaan uusi alikulkukäytävä. AlaAlapinta ja etureuna pinnoitetaan. Etuluiskat varhoillaan noppakivellä. katto ja etureuna pinnoitetaan. Tukimuuri uritetaan. Sillalle sijoittuvan meluesteen arkkitehtuuri noudattaa muiden meluesieiden tyyliä ja väriä. Etuluiskat pinnoitetaan nupukivellä. S19+536 ESPOO Kirkkojärventien yks KM 20+600 S21+145 Espoon nykyinen tunneli S22+943 Pellon yk varaus L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 S22+000 Espoonjoen rs S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta S17+832 Bredanportin aks S17+465 Ymmerstan ak rata Siltapaikka Nykyinen liittyy Koivuhovin asemaan. Sillalla on nykyisin arkkitehtuuriSuunniteltu rata aiheina valkoisia verkkoverhoiluja kaiteissa ja pilareissa. Sillan alatilaan Katu- ja pysäköintijärjestelyt sijoitetaan porras ja hissi asemalaiturille. Siltaa levennetään n. 10 m. Maisemakuvallisesti arvokas alue Muinaisjäännös Alatilan hissin ja portaan puoleinen tila avarretaan muuttamalla etuluiska Luonnonsuojelualue tukimuureiksi ja muotoilemalla toinen tukimuuri kaarevaksi. Portaan toiRKY-alue Liito-oravan esiintymisalue nen seinä ja tukimuurit verhoillaan liuskekiveyksellä, muut betonipinnat Historiallinen tie pinnoitetaan vaaleiksi. Portaan kaiteeseen integroidaan valaistus. AlatiMelusuojaus (melukaide/-este) lan valaistusta tehostetaan. Toinen etuluiska muutetaan nupukivipintaiSuojellut rakennukset seksi töhryjen ehkäisemiseksi. Julkisivuihin sijoitetaan aseman nimi. Laituri S21+145 Espoon uusi tunneli S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks Sillan alatilan arkkitehtuuriperiaate on sama kuin Tuomarilan asemalla. TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks S22+000 Espoonjoen rs KOIVUHOVI KM 17+861 S21+145 Espoon nykyinen tunneli ESPOO KM 20+600 S19+536 Kirkkojärventien yks S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta S17+832 Bredanportin aks S17+465 Ymmerstan ak S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI KM 24+277 S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks S24+326 Kauklahden asematunneli KOIVUHOVI KM 17+861 Tuomarilan aliKÄYTÄVÄ S19+066 Siltapaikkaluokka II Tuomarilan ylikulkusilta S18+420 Siltapaikkaluokka III Sillan alatila on nykyisin ahdas ja hämärä. Sillan julkisivuissa on arkkitehrata tonisena aiheena kaarimuotojaNykyinen ja väripinnoitus. Kaiteet ovat yksilöllisesti Suunniteltu rata muotoiltuja. Siltaa levennetään n. 17 m, lähes nykyisen sillan verran. SilKatu- ja pysäköintijärjestelyt lan alatilaan sijoitetaan laiturille johtavat porras ja hissi. Silta on toteutettu tulevin varauksin. ESPOO KM 20+600 Siltapaikka on uusi, pienehkö kevyen liikenteen alikulku vähäliikenteisellä paikalla. Alikulun betoniseinään suositellaan kuviomaalauksia töhryjen estämiseksi. KirkkojärvenTIEN ylikulkusilta S19+536 Siltapaikkaluokka III Maisemakuvallisesti arvokas alue S19+536 Kirkkojärventien yks Muinaisjäännös Alatilan hissin ja portaan puoleinen tila avarretaan muuttamalla etuluisLuonnonsuojelualue RKY-alue ka tukimuureiksi ja muotoilemalla kaarevaksi. Portaan toinen seinä ja tuLiito-oravan esiintymisalue kimuurit verhoillaan liuskekiveyksellä, muut betonipinnat pinnoitetaan S17+832 Historiallinen tie Bredanportin aks vaaleiksi. Portaan kaiteeseen integroidaan valaistus. Alatilan valaistusta Melusuojaus (melukaide/-este) tehostetaan. Toinen etuluiska Suojellut muutetaan noppakivipintaiseksi töhryjen rakennukset S17+465 Ymmerstan ak ehkäisemiseksi. Julkisivuihin sijoitetaan aseman nimi. S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta Kyseessä on radan yli johtava silta. Sillan yhteen keilaan joudutaan toteuttamaan tukimuuri. Laituri S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks 35 Ratalaakson portti, ALIKULKUSILTA S19+336 Siltapaikkaluokka IV YLEISKARTTA 1:10 000 L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 33 nginkallion yks ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI KOIVUHOVI KM 17+861 ESPOO KM 20+600 S22+000 Espoonjoen rs S21+145 Espoon nykyinen tunneli S19+536 Kirkkojärventien yks S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta S17+832 Bredanportin S Y S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI KM 24+277 S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks Oheisen aiemmin esitetyn periaatekuvan mallia sovelletaan Tuomarinkylän alikulkukäytävän avartamiseksi. S24+326 Kauklahden asematunneli KOIVUHOVI KM 17+861 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI ESPOON ASEMASILTA S20+585 Siltaan ei ole suunniteltu muutoksia. Siltapaikka liittyy Espoon aseman itäpäähän. Silta ympäristöineen on äskettäin rakennettu arkkitehtuuriltaan erittäin laadukkaaksi. Liuskekiviverhoilut ja betonipintojen pinnoitteet ovat lämmintä kellertävää värisävyä. Siltapaikan nimi on jo sillan alla seinässä, joten muuta nimeä ei tarvita. Siltapaikalla ei tehdä merkittäviä muutoksia. Mahdolliset pienet muutokset sovitetaan materiaaliltaan ja väriltään nykyiseen arkkitehtuuriin. Espoonportin arkkitehtuuri on esimerkkinä muille asemien siltapaikoille. Kaupunginkallion ylikulkusilta S20+933 Siltapaikkaluokka III Siltapaikka sijoittuu Espoon aseman länsipäähän. Tukimuurit uritetaan. Espoonjoen RATASILTA S22+000 Siltapaikkaluokka III S22+000 Espoonjoen rs ESPOO KM 20+600 S21+145 Espoon nykyinen tunneli S21+145 Espoon uusi tunneli S19+536 Kirkkojärventien yks S20+585 Espoon asemasilta PELLON YLIKÄYTÄVÄ (VARAUS) S22+943 Siltapaikkaluokka III Ylikulkusilta sijoittuu metsän ja peltolaakson rajakohtaan tyntyen pitkänä ja näkyvänä peltomaisemaan. Siltarakenne luiskineen peitetään vihermassalla niin, että se sulautuu taustametsään eikä korostu peltolaakson näkymässä. S17+832 Bredanportin aks YLEISKARTTA 1:10 000 Nykyinen rata Suunniteltu rata S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S22+000 S18+420 Espoonjoen rs Tuomarilan yks KOIVUHOVI KM 17+861 S21+145 Espoon nykyinen tunneli S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI Katu- ja pysäköintijärjestelyt KM 24+277 Maisemakuvallisesti arvokas alue Muinaisjäännös S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus Luonnonsuojelualue RKY-alue Liito-oravan esiintymisalue Vaikka siltapaikka on tärkeän vihervyöhykkeen keskellä, erityiselle arkkitehtuurille tai pinnoittamiselle ei ole tarvetta. S20+289 Espoonportin aks Historiallinen tie Melusuojaus (melukaide/-este) Suojellut rakennukset S24+326 Kauklahden Laituri asematunneli ESPOO KM 20+600 S19+536 Kirkkojärventien yks S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta S17+832 Bredanportin aks S17+465 Ymmerstan ak S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI KM 24+277 S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks S24+326 Kauklahden asematunneli S21+145 Espoon nykyinen tunneli S22+000 Espoonjoen rs Siltapaikka sijaitsee laajan virkistys- ja viheralueen keskellä muodostaen virkistysliikkumisen estevaikutuksen. Uusi silta sijoittuu nykyisten siltoS19+065 jen viereen samaan korkeuteen. Tuomarilan ak S17+465 Ymmerstan ak S20+933 Kaupunginkallion yks L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 Espoonportin alikulkusilta S20+289 Siltapaikkaluokka II L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 +943 n yk varaus 36 KOIVUHOVI KM 17+861 S20+933 Kaupunginkallion yks ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI 37 L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 Vantinportin alikulkusilta S23+862 Siltapaikkaluokka II Vantinportin siltapaikka sijaitsee Kauklahden aseman itäpäässä. Se on rakennettu äskettäin arkkitehtuuriltaan erittäin laadukkaaksi. YLEISKARTTA 1:10 000 Arkkitehtuurin pääpiirteet ovat Espoonportin kaltaisia ja soveltuvat hyvin esimerkiksi muille asemasilloille. Vantinportin liuskekiviverhoilun ja pinnoitteiden värisävy on harmaa, erottaen siltapaikan luonteeltaan Espoonportin kellertävästä värisävystä. Nykyinen rata Suunniteltu rata Katu- ja pysäköintijärjestelyt ESPOO KM 20+600 S22+000 Espoonjoen rs S21+145 Espoon nykyinen tunneli Maisemakuvallisesti arvokas alu S19+536 Kirkkojärventien yks Muinaisjäännös Luonnonsuojelualue S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta RKY-alue Liito-oravan esiintymisalue S17+832 Bredanportin aks S17+465 Ymmerstan ak S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI KM 24+277 Suojellut rakennukset Laituri S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks S24+326 Kauklahden asematunneli Historiallinen tie Melusuojaus (melukaide/-este) KOIVUHOVI KM 17+861 38 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Kauklahden aseman alikulkusilta S24+326 Siltapaikkaluokka II Alatilan kaareva seinä esitetään verhoiltavaksi liuskekiveyksellä töhryjen ehkäisemiseksi. Koska verhoilut ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, esitetään muut pinnat puhdistettavaksi ja korjattavaksi. Julkisivut varustetaan aseman nimellä. L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4 Siltapaikka on Kauklahden aseman pääsisääntuloväylä laitureille. Arkkitehtuuri edustaa 1980-luvun tyyliä klinkkeripintoineen ja kaarevine sekä kulmikkaine muotoineen. Julkisivunäkymä on rakennuksenomainen ja kohtalaisen siisti, mutta alatila on töhryjen peitossa. ESPOO KM 20+600 S22+000 Espoonjoen rs S21+145 Espoon nykyinen tunneli S19+536 Kirkkojärventien yks S19+065 Tuomarilan ak S20+585 Espoon asemasilta S23+862 Vantinportin aks KAUKLAHTI KM 24+277 S21+145 Espoon uusi tunneli S22+943 Pellon yk varaus S20+933 Kaupunginkallion yks S20+289 Espoonportin aks S19+313 Ratalaaksonportti aks TUOMARILA KM 19+022 S18+420 Tuomarilan yks S24+326 Kauklahden asematunneli ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI LIITE 2 ESTEETTÖMYYSKRITEERIT Esteettömyyden pääperiaatteet Asemien esteettömyyssuunnittelussa noudatetaan valtakunnallista esteettömyysstrategiaa, joka tarkoittaa Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategian ”Kohti esteetöntä liikkumista ” mukaisesti kaikille soveltuvaa liikennejärjestelmää, tämä merkitsee kaikkien väestöryhmien liikkumistarpeiden huomioimista liikennejärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Espoon kaupungin alueella noudatetaan Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelman 2008-2012 periaatteita joiden mukaan kaikki uudiskohteet suunnitellaan esteettömiksi ja korjausrakentamiskohteet mahdollisimman esteettömiksi. Kauniaisten kaupungin alueella käytetään Espoon esteettömyyssuosituksia. Asemaympäristön suunnittelun esteettömyyskriteerit perustuvat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusimpiin määräyksiin ja ohjeisiin. Noudatettava määräys on Trafi/18099/03.04.02.00/2012, jonka säädösperusteena on Rautatielaki (304/2011) 75 § , Euroopan komission päätös (2008/164/EY) ”liikuntarajoitteisia henkilöitä” Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä (TEN-verkko) koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (YTE) (EYVL L 64, 7.3.2008) sellaisena kuin sitä on muutettu komission päätöksellä 2012/464/EU. Antopäivä 22.1.2013, voimaantulopäivä 24.1.2013. Määräys on voimassa toistaiseksi . Tämän määräyksen osalta käyttöönottoluvan edellytyksenä olevan vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin suorittaa yhteentoimivuudesta annetun direktiivin mukaisesti ilmoitettu laitos (= nobotus). Noudatettavat esteettömyysmääräykset ja ohjeet TRAFI/18099/03.04.02.00/2012 –määräystä sovelletaan kokonaisuudessaan uuteen infrastruktuuriin ja nykyiseen infrastruktuuriin (käytössä 24.1.2013), kun sitä uudistetaan tai parannetaan. · Saavutettavuusvaatimusten tulee täyttyä sekä aseman ja kulkuyhteyksien osalta · Nykyisten jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen, luiskien, luikuportaiden ja hissien ei tarvitse täyttää uusia leveys- ja /tai kulkukorkeusvaatimuksia · Nykyisten laiturien ei tarvitse täyttää uusia laiturin vähimmäisleveyteen liittyviä vaatimuksia, jos poikkeaminen johtuu tietyistä laitureilla olevista esteistä, joita ei todennäköisesti voi siirtää · Uudistettujen laiturien ei tarvitse täyttää laiturin korkeuteen/sijoittamiseen liittyviä vaatimuksia, mutta parannettavien laiturien on täytettävä laiturin korkeuteen/sijoittamiseen liittyviä vaatimuksia. Kansallisten määräysten soveltaminen (TRAFI/18099/03.04.02.00/2012 osa III) · Reittien merkintä: tuntoon perustuva reitti on rakennettava opaslaatoista eli huomio- ja suuntalaatoista koostuvista elementeistä · Valaistus: aseman edustan valaistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava esteettömyysnäkökohdat · Näkyvä tiedotus: rautatieliikennepaikkojen visuaalisen tiedotuksen on oltava yhtenäistä - Näyttölaitteiden reaaliaikaisen tiedon on tavoitettava mahdollisimman suuri osa matkustajista - Hätätilannetiedotuksen on oltava selkeää ja helposti havaittavaa - Merkkien ja symbolien on oltava määräysten mukaisia (UIC 412) - Varoitus, kielto ja turvamerkkien on oltava määräysten mukaisia ja sisällettävä symboli (SFS-ISO 3864-1) - Tiedotuksessa on noudatettava kielilakia · Laiturien etäisyys raiteesta: aukeassa tilassa TRAFI/14473/03.04.02.00/2010. Laiturin sijoittelussa TRAFI/18099/03.04.02.00/2012 osa III, 7.4.1.2. Suomi ”P” . 39 · Laiturin leveys ja reuna: vaara-alue 0,5 m kun nopeus on 0-60 km/h, vaara-alue 1,0 m kun nopeus on 60-120 km/h, vaara-alue 1,5 m kun nopeus on 120-200 km/h ja vaara-alue 2,0 m kun nopeus on 200-220 km/h Muut huomioitavat ohjeet ja suositukset RATO 16 Espoon yleisesti käytetyt kriteerit - Espoon tyyppipiirustukset 2007 täydennyksineen 2013 - Kevyen liikenteen tyyppikaidesuunnitelma, Espoo, Helsinki, Vantaa yhteishanke 2011 40 ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA VÄYLÄARKKITEHTUURI Esteettömyyssuunnittelun periaatteina käytetään seuraavia ohjeita: · Vähintään yhden esteettömän reitin on yhdistettävä seuraavat pisteet tai palvelut: - Muut liikenteen pysähtymispaikat ( taksi, linja-auto, raitiovaunu, metro, lautta) - Autojen pysäköintialueet, LE-paikat - Liikuntarajoitteisille soveltuvat sisään - ja uloskäynnit - Neuvontapisteet, muut tiedotusjärjestelmät - Lipunmyyntipisteet, asiakasneuvonta, odotusalueet - Matkatavaroiden säilytys, - WC:t - Laiturit · Kaikkien esteettömien reittien, portaiden, jalankulkusiltojen ja tunnelien vapaa leveys on vähintään 1600 mm lisättynä matkustajamäärän edellyttämällä lisätilalla ja kulkukorkeus 2300 mm. · Hissin lisäksi toinen esteetön reitti on hyvä tavoite, mutta se ei ole määräys. · Kalustevyöhyke ja pyöräpysäköintialueet on erotettava muusta laituripinnoitteesta tummuus- tai materiaalierolla · Esteetön reitti on merkittävä, jos pääreitti ei ole esteetön · Esteettömät reitit merkitään selkeästi · Esteettömästä reitistä tiedotetaan heikkonäköisille · Valaistuksessa noudatetaan esteettömyysmääräyksiä · Läpinäkyvät esteet varustetaan varoitusmerkinnöillä · Ovet ja sisäänkäynnit ovat esteettömiä · Jalankulku ja pyöräily pyritään erottamaan asemaympäristöissä Espoon tyyppipiirustusten mukaisesti aina kun se on mahdollista. · Lastenvaunuluiskia ei käytetä portaissa vaan kulku ohjataan hisseille tai luiskille · Kevyen liikenteen väylien ja jyrkkien alikulkujen pituuskaltevuudeksi pyritään saamaan 5%. Mikäli 5% pituuskaltevuus ei ole mahdollista, tasataan väylä 8 % ja varustetaan käsijohteilla ja lepotasanteilla · Portaat ja luiskat varustetaan esteettömillä käsijohteilla · Laiturilla näkövammaisten ohjaavana raitana voi toimia kouru. Kourun reunaa voidaan vahvistaa esim. metallilistalla, joka toimii ohjaavana elementtinä kourusta poikkeavilla osuuksilla · Laiturin päädyistä varoitetaan sekä näköön että tuntoon perustuvilla merkinnöillä · Saattoliikenteelle osoitetaan yksi vähintään 8,5 m pitkä (invataksi, jossa on takaa aukeava nostin) pysäköintipaikka läheltä laitureille johtavaa kulkureittiä. Asemien esteettömyyssuunnittelussa sovelletaan Kehäradan asemilla toteutettuja ja hyväksyttyjä periaatteita. Nobotuksessa tarkastettavat esteettömyyskriteerit asemilla ja asemaympäristössä Paikan päällä Liikenneviraston alueella tarkastetaan : - Kontrastiero (tummuus) portaiden varoitusalueissa, laiturin varoitusalueessa ja katoksen rakenteissa - Ohjaavat raidat laiturialueella (sijainti ja tunto), (esim. 2013 Vantaankoskella hyväksytään koholla oleva 8 mm leveä teräslaattaraita) - Käsijohteiden mitoitus (paksuus ja etäisyys pystytolpista, päät 300 mm pitkät ja liitetty yhteen) - Kädellä tunnistettavat laitureille ohjaavat pistekirjoitusmerkinnät sijoitetaan joko käsijohteeseen seinän puolelle tai seinään - Laiturialueen varoittavat raidat ja varoitusalueet laiturin reunassa ja päässä - Katoksen läpinäkyvien suojaseinien varoitusraidat, penkkien esteettömyys, tukikaiteiden korkeus ja pituus - Aikataulunäyttöjen näkyminen, sisällön yhdenvertaisuus kuulutusten kanssa - Junan LE-paikkojen merkintä vaunujärjestyskaaviossa ja pysähtymispaikka laiturilla (jos asemalla pysähtyy em. junia) - Pistekirjoituskartta, johon esteetön reitti on merkitty laiturin ja palvelupisteiden välille laiturilla tai sisääntulossa, (esim. Vantaankoski 2013) - Esteettömän reitin merkinnäksi pysäköintialueelta laiturille riittää esim. asfalttiin jyrsitty ura, jos se on paikallisesti hyväksytty (esim. Kauhava 2011) - LE-pysäköintipaikka liityntäpysäköintialueella - Lippuautomaatin tulee olla käytettävissä myös pyörätuolista käsin - Raidenäytön tulee olla Trafin määräysten mukainen Nobo-katselmukseen ei kuulu (mutta kansallisissa määräyksissä tai ohjeissa vaaditaan huomioitavaksi): - Reittien pituus- ja sivukaltevuus - Portaiden mitoitus, porrasaskelmien kontrastit - Pysäköintipaikkojen määrä, mitoitus, merkintä - Pistekirjoituskartta laiturilla, jossa on esitetty esteettömät polut LE-pysäköintiin ja linja-autopysäkeille - Esteettömien reittien merkintä pinnoitteeseen
© Copyright 2024