SYNNYTYS – NAISEN MARATON?
SYNNYTYS – NAISEN MARATON? Tapaustutkimus synnytyksen aikaisesta fyysisestä kuormituksesta ja stressireaktioista sydämen sykevälivaihteluun perustuvan analyysin avulla mitattuna Reetta-Leena Kauppinen ja Niina Kivinummi Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekijä(t) KAUPPINEN, Reetta-Leena KIVINUMMI, Niina Julkaisun laji Opinnäytetyö Päivämäärä 6.5.2013 Sivumäärä 34+9 Julkaisun kieli suomi Verkkojulkaisulupa myönnetty (X) Työn nimi SYNNYTYS – NAISEN MARATON? Tapaustutkimus synnytyksen aikaisesta fyysisestä kuormituksesta ja stressireaktioista sydämen sykevälivaihteluun perustuvan analyysin avulla mitattuna. ,Koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KURUNSAARI, Merja Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Synnytystä pidetään yhtenä naisen elämän rankimmista ja kuormittavimmista kokemuksista. Raskausajan fyysiset ja psyykkiset muutokset valmistavat naista kohtaamaan siihen liittyvää kipua, pelkoa, ahdistuneisuutta sekä fyysisiä ponnisteluja. Edellä mainitut tekijät ovat hyvin subjektiivisia ja hankalasti mitattavissa, eikä niistä ole tehty liiemmin tutkimusta. Sydämen sykevälivaihtelulla tarkoitetaan kahden sydämen lyönnin välistä aikaa ja niissä tapahtuvaa vaihtelua. Tähän vaihteluun ovat yhteydessä muun muassa stressireaktiot ja palautuminen, fyysinen aktiivisuus sekä liikunta ja siitä palautuminen. Myös autonomisen hermoston reaktiot, kuten sileän lihaskudoksen toiminta, näkyvät vahvasti sykevälivaihtelussa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tapaustutkimuksen muodossa synnytykseen liittyvän fyysisen kuormituksen ja stressireaktioiden määrää ja laatua Firstbeat Bodyguard-mittaria ja Hyvinvointianalyysia apuna käyttäen. Tutkimus oli ensimmäinen tällä menetelmällä toteutettu, joten projektimme tavoitteena oli ensisijaisesti saada tietoa Hyvinvointianalyysin sovellettavuudesta uuteen käyttöympäristöön ja uudelle käyttäjäryhmälle. Tämän lisäksi osatavoitteena oli tarkastella, kuinka Hyvinvointianalyysistä saatua tietoa voi raskausvalmennukseen sisältyvässä fysioterapeuttisessa neuvonnassa hyödyntää. Tutkimuksessa vertailtiin kahta nuorta toissynnyttäjää raskauden ja synnytyksen aikaisten mittausten kautta. Tutkimuksen kautta huomattiin, että synnytyksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyy erityisesti henkistä kuormitusta, kun taas synnytyksen ponnistusvaiheessa fyysisen kuormituksen rooli korostui. Rentoutumisella huomattiin olevan merkitystä erityisesti synnytyksen ensimmäisen vaiheen aikana. Tutkimuksen kautta löydettiin useita jatkotutkimusaiheita liittyen muun muassa fysioterapeutin antamaan neuvontaan synnytykseen liittyvissä valmennuksissa sekä fyysisen harjoittelun vaikutuksiin synnytyksen kuormittavuuden kokemisessa. Avainsanat (asiasanat) Synnytys, kuormitus, sykevälivaihtelu, stressireaktio, fysioterapia Muut tiedot Author(s) KAUPPINEN, Reetta-Leena KIVINUMMI, Niina Type of publication Bachelor´s / Master’s Thesis Date 6.5.2013 Pages 34+9 Language Finnish Permission for web publication (X) Title Childbirth – Woman’s marathon? A case study on the physical strain and stress reactions during labour as measured by a heart-rate variability-based analysis Degree Programme Degree Programme in Physiotherapy Tutor(s) KURUNSAARI, Merja Assigned by Abstract Childbirth is considered one of the most challenging and straining experiences in a woman’s life. Mental and psychical changes during pregnancy prepare the woman to face pain, anxiety and physical strain in labour. These elements are subjective, and, therefore, challenging to measure, and there are currently very few studies of this kind. Heart rate variation means the time and its variation between two heart beats. This variation is dependent on, among other things, stress reactions and recovery, physical strain and exercise as well as recovery from exercise. The reactions in the autonomic nervous system, such as functions in the smooth muscle tissue, are also clearly seen in a heart rate variability based analysis. The aim of this Bachelor’s Thesis was to examine the stress reactions and physical strain during childbirth in form of a case study. The methods used were the Firstbeat Bodyguard-measure and Lifestyle assessment software. This study was the first one accomplished with this kind of methodology. Therefore the priority of the project was primarily on producing information about the applicability of the heart rate variability based Lifestyle assessment software for new appliance environment, and also for the new user category. Additionally, the objective was on the examination of the suitability and utilisation of the Lifestyle assessment software-based information for physiotherapeutic guidance during pregnancy. The study was a comparison of two multiparous women during pregnancy and childbirth. The conclusion of the study was that the first stage of labour was particularly associated to mental strain, whereas in the exertion stage the physical strain was more emphasized. Relaxation was discerned to be significant especially during the first stage of labour. Multiple follow-up study patterns concerning physiotherapeutic guidance in pregnancy coaching emerged as a result of this study. In addition, the effects of physical training on experiencing the strain of labour are recommended for future study. Keywords Labour, strain, heart rate variation, stress reaction, physiotherapy Miscellaneous 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO .............................................................................................................. 3 2 RASKAUSAJAN TUOMAT MUUTOKSET ELIMISTÖSSÄ ............................................... 4 2.1 Muutokset sydän- ja verenkiertoelimistössä ..................................................... 4 2.2 Muutokset asentokuormituksessa .................................................................... 5 2.3 Raskausajan henkinen hyvinvointi .................................................................... 6 3 NORMAALIN SYNNYTYKSEN KULKU ......................................................................... 8 3.1 Fyysinen kuormittavuus .................................................................................... 9 3.2 Synnytyksen psyykkinen vuoristorata ............................................................. 10 4 SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI STRESSIN JA KUORMITTUMISEN MITTARINA .......... 11 4.1 Firstbeat Bodyguard ja Hyvinvointianalyysi ..................................................... 12 4.2 Näyttöön perustuva tutkimus ......................................................................... 14 5 TUTKIMUS ............................................................................................................. 15 5.1 Tutkimusprosessi ............................................................................................ 15 5.2 Raskausajan mittausjakso ............................................................................... 19 5.2.1 Fyysisen kuormituksen analyysi ................................................................ 19 5.2.2 Stressireaktioiden analyysi ....................................................................... 21 5.3 Synnytyksen aikainen mittausjakso ................................................................. 22 5.3.1 Fyysisen kuormituksen analyysi ................................................................ 22 5.3.2 Stressireaktioiden analyysi ....................................................................... 23 5.4 Yhteenveto ..................................................................................................... 24 6 POHDINTA ............................................................................................................. 26 LÄHTEET ................................................................................................................... 31 LIITTEET.................................................................................................................... 35 Liite 1. Rekrytointimainos. .................................................................................... 35 2 Liite 2. Tiedote tutkimuksesta, synnytyksen aikainen mittaus. .............................. 36 Liite 3. Tietoon perustuva suostumus. .................................................................. 40 Liite 4. Tiedote tukihenkilölle. ............................................................................... 41 Liite 5. Tiedote hoitohenkilökunnalle. ................................................................... 42 Liite 6. Tutkimukseen liittyvä keskeinen sanasto. .................................................. 43 KUVIOT KUVIO 1. Mikä on sykeväli? (ks. Sykeanalyysin perusta, mukaellen) ......................... 12 KUVIO 2. Firstbeat Bodyguard – elektrodien kiinnitys (Bodyguard pikaohje) ............ 13 TAULUKOT TAULUKKO 1. Koehenkilöiden fyysisen kuormittumisen tunnusluvut raskauden aikaisella mittausjaksolla .......................................................................................... 19 TAULUKKO 2. Fyysisen kuormittumisen tunnusluvut synnytyksen aikaisella mittausjaksolla ......................................................................................................... 22 3 1 JOHDANTO Raskauden aikana kehon hormonitoiminta muuttuu suuresti, mikä on edellytys raskauden edistymiselle sekä kehon valmistautumiselle synnytykseen. Muuttuneen hormonitoiminnan myötä tuki- ja liikuntaelimistössä sekä sydän- ja verenkiertoelimistössä tapahtuu laajoja toiminnallisia muutoksia. (Edouard, Pannier, London, Cuche & Safar 1998, 1605; Kätilötyö 2006, 155.) Raskaudenaikainen fysioterapia painottuu näistä yleensä etenkin tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöihin ja asentokuormituksellisiin ongelmiin, mutta myös ravitsemukseen, liikuntaan ja rentoutumiseen. Rentoutuminen raskausaikana ja synnytystilanteessa on tärkeää sen fysiologisten vaikutusten vuoksi (Sariola 2011, 322; Katajainen, Lipponen & Litovaara 2006). Synnytystilanne on elimistölle stressitila, jossa kipu ja mahdollinen pelontunne ylläpitävät toinen toisiaan. 95 prosenttia synnyttäjistä kokee synnytyksen kivuliaana. Pelko lisää kiputuntemusta saaden aikaan stressihormonitason nousun synnyttäjällä. (Sariola 2011, 322.) Rentoutumisen myötä elimistön parasympaattisen hermoston aktiivisuus nousee, mikä saa aikaan muun muassa sykkeen laskemisen. Rentoutumisen myötä myös lihasjännitys laskee ja kipu helpottaa, jolloin myös kohdun verenkierto paranee ja synnytys kokonaisuudessaan helpottuu. (Sariola 2011, 322; Katajainen 2011, 322; Hengittäminen, rentoutuminen ja hieronta.) Fysioterapeuttisessa neuvonnassa on tärkeä valmistaa synnyttäjää tulevaa synnytystilannetta varten. Tällöin lisätieto synnytyksen fysiologisesta ja psyykkisestä kuormittavuudesta on hyödyllinen, sillä kehon kuormittumisen ja stressireaktioiden määrästä synnytyksen aikana ei ole olemassa juurikaan tutkimustietoa. Kehon kuormittuminen ja psyykkinen tila, ahdistus ja stressi, ovat sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminnan kautta yhteydessä sydämen toimintaan ja sykkeeseen (Sykeanalyysi). Fyysinen kuormitus, kivun ja pelon kokeminen sekä stressin määrä raskauden ja synnytyksen aikana ovat subjektiivisia ja siksi vaikeasti arvioitavissa. Mielestämme sydämen sykettä ja siinä tapahtuvaa vaihtelua tarkastelemalla voidaan hahmottaa synnytyksen kuormittavuutta uudella tavalla, objektiivisesti. 4 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tapaustutkimuksen muodossa tarkastella synnytykseen liittyvää fyysistä kuormitusta sekä stressireaktioiden määrää ja laatua sydämen sykevälianalyysiin perustuvaa Firstbeat Hyvinvointianalyysia apuna käyttäen. Tutkimuksemme tavoitteena on tarkastella, kuinka Hyvinvointianalyysistä saatua tietoa voi hyödyntää raskausvalmennukseen sisältyvässä fysioterapeuttisessa ohjauksessa ja neuvonnassa. Tällä menetelmällä aiheesta tekemämme tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Opinnäytetyössämme raskaana olevasta naisesta käytetään nimitystä äiti. 2 RASKAUSAJAN TUOMAT MUUTOKSET ELIMISTÖSSÄ Raskauden myötä äidin kehossa tapahtuu suuria hormonaalisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan (Lehto 2010, 1561). Tämän lisäksi hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat äidin tuki- ja pehmytkudoksiin mahdollistaen kehon muutokset kohdun ja sikiön kasvaessa sekä fysiologisen valmistautumisen tulevaan synnytykseen (Kätilötyö 2006, 155). Raskausaika jaetaan raskauden kolmanneksiin eli trimestereihin. Ensimmäinen trimesteri käsittää raskausviikot 1-12. Viikot 13-26 ovat toisen trimesterin aikaisia viikkoja. Kolmas trimesteri käsittää viikot 27- 40. (Kätilötyö 2006, 174-179.) 2.1 Muutokset sydän- ja verenkiertoelimistössä Jo alkuraskauden ensimmäisestä trimesteristä lähtien äidin verivolyymi ja nestemäärä kasvavat. Hemoglobiini laskee ja syke nousee. (Lehto, 2010, 1560.) Verivolyymin lisääntyessä sydämen iskutilavuus suurenee 30 % (The Task Force on the Management of Cardiovascular Diseases During Pregnancy of the European Society of Cardiology 2003, 763; Edouard ym. 1998, 1605), syketaajuus lisääntyy 15 % ja sydämen minuuttivirtaus suurenee 30-50 % (Eduoard ym.1998, 1605; Lehto 2010, 1560). Verenpaineen laskua tapahtuu toiselle trimesterille saakka, jonka jälkeen se alkaa nous- 5 ta takaisin kohti alkutasoaan (Lehto 2010, 1560; Hermida, Ayala, Mojón, Fernández, Alonso, Silva, Ucieda & Inglesias 2000, 149). Verenkiertoelimistön toiminnan lisäksi myös hengityselimistön toiminnassa tapahtuu muutoksia. Lantion alueen nivelsiteiden löystymistä aiheuttava relaksiinihormoni vaikuttaa myös rintakehän elastisuuden lisääntymiseen. Myös hengityselimistö ja ruunsulatuselimistö antavat kasvavalle kohdulle ja sikiölle tilaa. Ylimpien ja alimpien kylkiluiden ympärysmitta kasvaa n. 5 cm. (McCormack & Wise 2009, 19-20.) Pallea kohoaa noin 4 cm, mahdollistaen vitaalikapasiteetin suurenemisen. Myös sisäänhengityskapasiteetti kasvaa hieman, vastaavasti aktiivisen loppu-uloshengityksen tilavuus pienenee noin 10-25 % raskauden edetessä. Myös jäännösilman varatila pienenee hieman. (Edwards, Middleton, Blyton & Sullivan 2002, 555; McCormack & Wise 2009, 19-20.) Muuttunut pallean toimintatilavuus, sekä rintakehän alueen paine vaikuttavat yönaikaiseen hengitykseen, uneen, sopivan lepoasennon löytämiseen sekä hengitysoireiden, kuten kuorsaamisen ilmenemiseen (Facco, Kramer, Ho, Zee & Grobman 2009,77; McCormack & Wise 2009, 19-20; Väyrynen, 2006,179). Selinmakuulla kohdun koko saattaa vaikuttaa verenkiertoon heikentävästi. Se voi painaa äidin alaonttolaskimoa, jolloin takaisinvirtaus eli laskimopaluu sydämeen heikkenee. Samalla kohdun painaessa palleaa, aiheuttaa se ärsytystä myös vagushermoon. Verenkierron heikkeneminen johtaa tilapäiseen heikotukseen ja pyörrytyksen tunteeseen. Tilaa kutsutaan supiinioireyhtymäksi, ja se ilmenee yleensä toisen trimesterin puolenvälin jälkeen. (McMahon, Fenwick, Banks & Dineen 2009, 97; Tiitinen 2012a; Väyrynen 2006, 179.) 2.2 Muutokset asentokuormituksessa Suuret hormonaaliset muutokset aiheuttavat kehossa luisten tukirakenteiden mukautumista suhteessa lisääntyvään kuormitukseen. Suurin painonlisäys tapahtuu viikosta 27 eteenpäin, jolloin kohdun kasvu on nopeaa. Sikiön painon lisääntyminen sekä kohdun kasvaminen vaikuttavat äidin selkärankaan lisäten rangan etuosaan kohdistuvaa kuormitusta. Lordoosi voimistuu, jolloin saattaa ilmetä lumbopelvisen 6 alueen kipua. (Eggen, Stuge, Mowinckel, Jensen & Hagen 2012, 782.) Myös lantionliitoksen joustavuus lisääntyy aiheuttaen mahdollisesti symfyysikipuja (Tiitinen 2012b). Lisääntynyt verimäärä ja verenkierto lantion alueella pehmittävät lantionpohjan lihaksia. Relaksiinin ja keltarauhashormonin vaikutuksesta lihasten tonus eli lihasjänteys laskee, mikä kohdun kasvamisesta johtuvan paineen kanssa venyttää niitä samoin kuin vatsalihaksia. Myös itse synnytys venyttää lantionpohjan lihaksia. (MacLennan, Taylor, Wilson & Wilson 2000, 1468.) Asentokuormituksen muutos kehossa vaikuttaa luonnollisesti myös itse liikkeiden tuottamiseen. Kehon painopisteen siirtyessä enemmän eteenpäin seisoma-asennon tukipinta muuttuu (Alanen 1999, 1767.) Alaraajojen asento kasvaa leveyssuunnassa, jolloin seisoma-asennon tukipinta levenee (Gilleard, Crosbie & Smith 2002, 1017). Rangan liikkuvuus rintarangan alueella ja thoracolumbaarialueella vähenee: etenkin eteenpäinsuuntautuva fleksioliike sekä kierrot rajoittuvat raskauden edetessä (Gilleard ym. 2002,1019). Muuttunut asentokuormitus aiheuttaa usein kipua alaselän alueelle sekä lantion liitoksiin. Näihin kiputiloihin liittyen 20-25 % odottavista äideistä joutuu hakemaan apua. (Eggen ym. 2012, 782.) Kehon kuormitus kokonaisuudessaan lisääntyy jatkuvasti raskauden edetessä, näin ollen kolmas trimesteri onkin keholle fyysisesti kuormittavinta aikaa. Kehon kuormittumisen myötä erilaiset kiputilat lisääntyvät. Muuttunut kuormitus tuo haasteensa niin päivittäisiin toimiin ja liikkumiseen kuin myös uneen ja lepoasentoihin yleensä. (Eggen ym. 2012, 782 2.3 Raskausajan henkinen hyvinvointi Raskausajan fyysisten muutosten ohella henkisen jaksamisen huomioiminen on tärkeä osa-alue odotusajan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Työ sekä elämäntilanne suurten fyysisten muutosten rinnalla saattavat aiheuttaa voimakkaita tunnekokemuksia. (Mäkelä ym. 2010, 1013.) Unen ja levon määrä odotusaikana saattaa vaihdel- 7 la esimerkiksi lisääntyvistä selkäkivuista johtuen. Tämä vähentää henkilön voimavaroja ja asettaa haasteita kehon palautumiselle. Faccon ym. (2009, 81) mukaan vähäinen uni ja esimerkiksi unenaikaiset hengitysongelmat lisäävät stressihormonituotantoa. Kroonistuneena stressitila saa aikaan selkeät muutokset immuunijärjestelmässä (Ruiz 2005, 345). Uneen liittyvät ongelmat ja muutokset unessa ovat erityisesti loppuraskaudesta hyvin yleisiä (Hutchinson, Stone, McCowan, Stewart, Thompson & Mitchell 2012, 144). Vähäinen uni on yhteydessä synnytyksen kestoon ja loppuraskauden aikana se pidentää synnytyksen kestoa (Lee & Gay 2004, 2045; Naghi, Keypour, Ahari, Tavalai & Khak 2012; Zafarghandi, Hadavand, Davati, Mohseni, Kimiaiimoghadam & Torkestani 2012). Tämän lisäksi jatkuva epämukavuuden tunne, kiputilat tai lepoasennon vaikeus yhdistettynä huonoon unenlaatuun saattavat aiheuttaa fysiologista stressiä (Tiran & Chummun 2004, 162-164). Huizinkin, Robles de Medinan, Mulderin, Visserin ja Buitelaarin (2003) mukaan stressi vaikuttaa sekä odotus- että synnytyksenaikaisten komplikaatioiden syntyyn (Mäkelä, Pajulo & Sourander 2010, 1015). Stressihormoneiden määrä vaihtelee kehon kokeman fyysisen tai henkisen kuormituksen mukaan. Keho säätelee stressiä sympaattisen hermoston ja erilaisten hormonien avulla. Tutkimuksissa on todettu äidin odotuksenaikaisen pitkäkestoisen stressin vaikutuksen olevan yhteydessä lapsen keskushermoston kehittymiseen ja myös neurokognitiivisen sekä immuunijärjestelmän kehittymiseen. (Mäkelä ym. 2010, 1150; Ruiz 2005, 345.) Erityisesti raskauden loppuaikana nousevat tärkeäksi stressinhallintakeinojen omaksuminen sekä rentoutumisen merkitys. Stressiin sopeutumista helpottaa erityisesti sosiaalinen tuki, joka voi olla esimerkiksi puolison tai ystävien luomaa (Koskenvuo 2000, 2288). Henkisten voimavarojen ylläpitämisessä raskauden loppupuolella puolisolta saatu sosiaalinen tuki onkin tärkeää. 8 3 NORMAALIN SYNNYTYKSEN KULKU Normaalista synnytyksestä puhuttaessa tarkoitetaan täysiaikaista synnytystä, joka tapahtuu 38. -42. raskausviikoilla. Äidin, sikiön, kohdun ja istukan erilaisten fysiologisten toimintojen yhteisvaikutus käynnistää synnytyksen. Synnytyksen katsotaan olevan käynnistynyt, kun kohdunsuu alkaa avautua ja supistuksia on vähintään kymmenen minuutin välein. (Sariola & Tikkanen 2011, 315-317.) Normaaliin synnytykseen kuuluu kolme vaihetta, joista ensimmäinen kestää synnytyksen käynnistymisestä kohdunsuun täydelliseen avautumiseen. Tätä ensimmäistä vaihetta kutsutaan myös avautumisvaiheeksi ja se jaetaan edelleen latenttiin ja aktiiviseen vaiheeseen. Latentissa vaiheessa supistukset ovat usein kestoltaan lyhyempiä, frekvenssiltään harvempia ja voimakkuudeltaan heikompia. Latentin vaiheen kesto on yleensä ensisynnyttäjillä pidempi kuin uudelleensynnyttäjillä. Vaihe kestää yleensä siihen asti, kunnes kohdunsuu on avautunut 3-4 cm. Tällöin alkavan aktiivisen vaiheen supistukset ovat pidempiä, voimakkaampia ja tiheämpiä. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee suuresti, mutta pariteetti vaikuttaa siihen, sillä ensisynnyttäjän avautumisvaihe kestää keskimäärin 10 ja uudelleensynnyttäjän noin 6 tuntia. (Sariola & Tikkanen 2011, 317.) Kun kohdunsuu on täysin avautunut eli kymmenen senttimetriä auki, alkaa synnytyksen toinen vaihe, joka päättyy lapsen syntymään. Tämä vaihe voidaan vielä jakaa laskeutumisvaiheeseen ja ponnistusvaiheeseen. Laskeutumisvaiheessa sikiön pää laskeutuu synnytyskanavassa aiheuttaen äidille voimakkaan ponnistamistarpeen sikiön painaessa äidin peräsuolta erityisesti supistusten aikana. Ponnistusvaihe voi kestää muutamasta minuutista jopa pariin tuntiin riippuen muun muassa pariteetista. (Sariola & Tikkanen 2011, 319-320; Ponnistusvaihe.) Kolmas vaihe on niin sanottu jälkeisvaihe, joka alkaa lapsen syntymästä ja päättyy istukan ja sikiökalvojen syntymään. Normaalisti istukka irtoaa viimeistään 30 minuutin kuluessa ja syntyy joko itsestään tai pienen avustuksen voimin. (Sariola & Tikkanen 2011, 315, 320; Kätilötyö 2006, 500.) 9 3.1 Fyysinen kuormittavuus Lähes aina synnytykseen liittyy jonkinasteinen kipu. Synnytyskipu on aina subjektiivista ja kivunarviointi ulkopuolisen silmin onkin hankalaa. Liukkonen, Heiskanen, Lahti ja Saarikoski tuovat teoksessaan esille suomalaisen tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa (noin 85 %) synnyttäjistä kokee kivun kohtalaisen kovana, vain 10 % kokee synnytyskivun lievänä ja 5 % kuvaa synnytyksensä kivuttomaksi (Liukkonen, Heiskanen, Lahti & Saarikoski 1998, 27). Kivun kokemiseen liittyy monia fysiologisia reaktioita, kuten verenpaineen kohoaminen, pulssin kiihtyminen, hengitysfrekvenssin nousu, lihasten jännittyminen tai levottomuus ja ahdistuneisuus (Liukkonen ym. 1998, 27; Kroonisen kivun ensitieto-opas 2012, 5). Vuonna 2011 julkaistun sveitsiläisen tutkimuksen mukaan synnytyksen aikana 25 prosenttia kolmestakymmenestä tutkitusta naisesta saavutti enemmän kuin 90 prosenttia maksimisykkeestään ja 50 prosentilla tutkituista naisista syketaajuus nousi yli 70 prosenttiin maksimisykkeestä. Tutkimuksessa naisten maksimisykkeen arviointiin käytettiin Tanakan kaavaa (HRmax = 208 – 0,7 x ikä). Syketaajuuksien nousua selitettiin kivun, ahdistuneisuuden, kohdun supistelun ja ponnistamisen kautta. Korkeimmat sykelukemat saavutettiinkin aktiivisen ponnistusvaiheen aikana. Tutkimus osoitti myös, että fyysisesti aktiivisten naisten syketaajuudet jäivät keskiarvoiltaan matalammiksi kuin fyysisesti inaktiivisten. (Söhnchen, Melzer, Martines de Tejada, Jastrow-Meyer, Othenin-Girard, Irion, Boulvain & Kayser 2011, 173-178.) Edellä mainitussa tutkimuksessa synnytyksen aikaiset syketaajuudet nousivat jopa 90 prosenttiin maksimisykkeestä. Tässä vaiheessa siirrytään yli anaerobisen kynnyksen, joka on suuntaa antavasti noin 85 prosenttia maksimisykkeestä. Anaerobisen kynnyksen ylittymisen vuoksi niin sydän- kuin hengitys- ja verenkiertoelimistökin kuormittuvat erittäin paljon. Tällaisilla syketaajuuksilla työskentely ei voi olla kovin pitkäjaksoista. (Aalto & Seppänen 2013, 50.) Jos synnyttäjän ponnistustyö vaatii heti ponnistusvaiheen alussa jopa 90 prosenttia maksimisykkeestä, ei ponnistusvaiheen kesto voi olla kovin pitkä ilman huomattavaa työtehon laskua. 10 3.2 Synnytyksen psyykkinen vuoristorata Synnytys on usein naisen elämän tärkein, jännittävin ja kivuliain kokemus, ei siis ihme, että synnytykseen liittyy vahvasti myös pelko. Jonkinlainen jännittäminen kuuluu lähes jokaisen naisen valmistautumiseen raskausaikana ja se onkin täysin luonnollista. Varsinaisesta synnytyspelosta puhutaan vasta, kun pelko hallitsee elämää, on täysin suhteeton ja haittaa normaalin raskausajan viettämistä. (Saisto 2000, 1483.) Pia Ahosen vuonna 2001 tekemässä tutkimuksessa selvitettiin matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaisia odotuksia ja synnytyskokemuksia. Yksi tutkimusongelmista oli selvittää synnytykseen liittyviä psyykkisiä ja emotionaalisia tuntemuksia. Tutkimuksen mukaan synnyttäjät kokivat niin kielteisiä kuin myönteisiä tuntemuksia. Enemmistö tutkimushenkilöistä koki synnytyksen tuntemukset kivusta ja tuskasta huolimatta positiivisena. Negatiivisia tuntemuksia olivat muun muassa synnytyksenaikainen pelko, odottamattomat emotionaaliset reaktiot (kuten pettymys, epäonnistumisen tunne ja epätoivo), eriasteinen mielipaha sekä paniikki ja ahdistus. (Ahonen 2001, 13, 105-106, 136.) Tunteet, sekä positiiviset että negatiiviset, saavat elimistössämme aikaan eriasteisia fysiologisia muutoksia. Ne vaikuttavat vahvasti autonomisen hermoston toimintaan, joka säätelee tahdosta riippumatta muun muassa sydänlihaksen ja rauhasten toimintaa sekä ruuansulatusta. Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. (Tunteiden fysiologiaa; Autonominen hermosto.) Aktivoituessaan sympaattinen hermosto muun muassa kiihdyttää verenkiertoa, mikä saa aikaan esimerkiksi sydämen syketiheyden ja verenpaineen nousun; kiihdyttää hengitysfrekvenssiä ja hidastaa ruuansulatuksen toimintaa. Vastaavasti parasympaattinen hermosto muun muassa rauhoittaa verenkiertoa, pienentää hengitystiheyttä ja kiihdyttää ruuansulatuksen toimintaa. Negatiiviset tunteet, stressi ja fyysinen kuormitus saavat aikaan sympaattisen hermoston aktivoitumisen ja parasympaattisen hermoston toimintaa ne vastaavasti inhiboivat. (Tortora & Derrickson 2009, 560-561; Tunteiden fysiologiaa.) 11 Synnytyksen aikaisten tunteiden sekä niistä aiheutuvien fysiologisten reaktioiden hallintaan löytyy useita keinoja, joista yksi on rentoutuminen. Se tarkoittaa tilaa, joka saavutetaan ajatusten tyhjentämisen ja tahdonalaisten lihasten tietoisella relaksoinnilla. Sydämen lyöntinopeus, hengitysnopeus, lihastonus ja hapenkulutus alenevat, ja elintoiminnot hidastuvat. Säännöllinen rentoutumisen harjoittaminen vähentää myös pitkällä aikavälillä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä auttaa selviämään stressitilanteista paremmin. (Liukkonen, Heiskanen, Lahti & Saarikoski 1998, 65; Vainio 2009.) Rentoutumisen taito korostuu synnytyksen yhteydessä, sillä se edistää synnytyksen kulkua; kohtu työskentelee tehokkaammin, kohdunsuu avautuu nopeammin ja kyky sietää kipua kasvaa (Hengittäminen, rentoutuminen ja hieronta). Rentoutumisen opettelu on hyvä aloittaa jo raskausaikana, jotta sen käyttö synnytyksen apuna olisi helppoa ja luontevaa, sillä kuten moni muukin asia, myös rentoutuminen vaatii harjoittelua. 4 SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI STRESSIN JA KUORMITTUMISEN MITTARINA Sydämen sykevälivaihtelusta käytetään kirjallisuudessa useita eri termejä; sykevariaatio, sykevaihtelu, heart rate variability, RR interval variation. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, mitä sykeväli ja sen vaihtelu tarkoittavat ja mitä tietoa sykevälivaihtelu meille voi antaa. Sydänsähkökäyrästä voidaan erotella sydämessä tapahtuvien sähköisten toimintojen vaiheita. P-aalto kuvaa sydämen eteisten aktivoitumista niiden supistamiseksi, QRSaalto nopeaa kammioiden aktivoitumista niiden supistamiseksi ja T-aalto kammioiden palautumista sähköiseen lepotilaan. (Tortora & Derrickson 2009, 735-736.) Sykevälillä tarkoitetaan kahden QRS-kompleksin R-jännitepiikkien eli kahden peräkkäisen kammioiden supistumisen välistä aikaa, mikä mitataan millisekunteina (ms) (Sztajzel 2004, 515-516). Sykevälivaihtelun voidaan siis sanoa tarkoittavan edellä määritelty- 12 jen sykevälien keston vaihtelua. Sydämen sähköistä toimintaa ja sykeväliä havainnollistaa sivulla 12 esiintyvä kuvio 1. Suuri sydämen sykevälivaihtelu kertoo terveydestä, hyvinvoinnista ja hyvästä fyysisestä kunnosta. Vastaavasti elimistön stressitilanteet ja terveysongelmat näkyvät sykevälivaihtelun pienenemisenä. Sykevälivaihteluun vaikuttavat myös ikä ja sukupuoli. (Heart rate variability basics; Seppänen 2012.) Sykevälivaihtelua on mahdollista analysoida useilla eri tavoilla, kuten aikakenttäanalyysillä, taajuuskenttäanalyysillä tai erilaisilla geometrisillä metodeilla (Sztajzel 2004, 516517). R -piikki R -piikki KUVIO 1. Mikä on sykeväli? (ks. Sykeanalyysin perusta, mukaellen) 4.1 Firstbeat Bodyguard ja Hyvinvointianalyysi Firstbeat Bodyguard ja Hyvinvointianalyysi ovat Firstbeat Technologies Oy:n kehittämiä sykereaktioiden ja sykevälivaihtelun analyysimenetelmiä, joiden pohjalta pystytään tuottamaan tietoa kehon eri toiminnoista, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä sydämen toiminnan säätelyyn (Sykeanalyysi). Useat kehon eri toiminnot jättävät jälkensä sydämen sykkeeseen. Firstbeatin teknologian, kuten Hyvinvointianalyysin perustana on näiden mikro- ja makroskooppisten reaktioiden ja vaihteluiden tunnistaminen ja erottelu sykkeestä. Tämän ansiosta pystytään laskennallisesti simuloimaan digitaalinen malli mitattavan henkilön kehon 13 toiminnoista. Sykevälissä tapahtuviin muutoksiin ovat yhteydessä muun muassa hengityksen säätely, metaboliset prosessit, psyykkinen kuormitus, stressireaktiot, rentoutuminen, fyysinen aktiivisuus, liikunta ja siitä palautuminen, hormonaaliset reaktiot sekä autonomisen hermoston reaktiot ja toimintatilat. (Sykeanalyysi.) Hyvinvointianalyysi on terveydenhuollon, hyvinvoinnin ja liikunnan ammattilaisille tarkoitettu työkalu, jonka avulla yksilön hyvinvointia tukevia ja kuluttavia tekijöitä opitaan tunnistamaan. Analyysin avulla pystytään antamaan yksilöllisiä ohjeita muun muassa stressihallintaan, liikuntaan ja palautumiseen liittyen. Hyvinvointianalyysiä käytetään paljon esimerkiksi työhyvinvointia tukevissa projekteissa sekä työterveyspalveluissa. (Työkalut hyvinvoinnin ammattilaiselle.) Firstbeat Bodyguard on kevyt ja helppokäyttöinen mittalaite, jolla saadaan tallennettua Hyvinvointianalyysin tekoa varten tarvittava data sykevälivaihtelusta. Laite on ergonominen ja se kiinnitetään kahdella liimakiinnitteisellä elektrodilla iholle. (Työkalut hyvinvoinnin ammattilaiselle.) Elektrodit asetetaan oikean solisluun keskikohdan alapuolelle sekä vasemman kylkikaaren alaosaan (Bodyguard pikaohje). Elektrodien asettelu näkyy selkeästi seuraavassa kuviossa 2. KUVIO 2. Firstbeat Bodyguard – elektrodien kiinnitys (Bodyguard pikaohje) 14 Monet fysiologiset ja psyykkiset muutokset ja tapahtumat raskauden ja synnytyksen aikana näkyvät muutoksina sydämen sykkeessä. Tunteiden vaihtelu positiivisista negatiivisiin, kivut, lisääntynyt verivolyymi, painon nousu ja synnytyksen aikainen lihastyö vaikuttavat kukin tavallaan sydämen syketaajuuksiin. Sikiön sykettä seurataan niin raskausajan neuvolakäynneillä Dopplerilla kuin synnytyksen aikana sikiön sykekäyrän (kardiotokografia-käyrä) avulla ja syke onkin sikiön hyvinvoinnin kannalta oleellinen mittari (Sikiön voinnin seuranta 2010, Keski-Nisula 2000, 473-474). Sikiön sykkeestä ja sen vaihteluista on tehty paljon tutkimusta, esimerkiksi Saila Siiran vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin sykevaihtelun analysoinnin soveltuvuutta sikiön hapenpuutteen tunnistamiseksi. Naisen raskauden ja synnytyksen aikaista sykevälivaihtelua ei sen sijaan ole juurikaan tutkittu, vaikka sykevälivaihtelun avulla saatu tieto antaisi hyvin kokonaisvaltaisen kuvan hyvinvoinnista. Firstbeat Bodyguard ja Firstbeat Hyvinvointianalyysi soveltuvat mielestämme erinomaisesti raskauden ja synnytyksen aikaisen sykevälivaihtelun taltioimiseen ja tulkintaan. Bodyguard on pienikokoinen, non-invasiivinen ja huomaamaton laite, jolloin sen käyttö on myös helppoa ja turvallista synnytyksen kaltaisessa poikkeustilanteessa. Hyvinvointianalyysi soveltuu mielestämme kerättyjen tietojen tulkintaan, sillä se antaa hyödyllisiä parametreja juuri fyysisen kuormittumisen ja kehon stressireaktioiden ja palautumisen suhteen. 4.2 Näyttöön perustuva tutkimus Viime vuosien aikana tehty ja julkaistu runsaasti tutkimuksia ja artikkeleita sydämen sykevälivaihtelusta (Heart Rate Variability basics). Kasvavaan kiinnostukseen ja kaupalliseen toimintaan liittyy kuitenkin vielä monia kysymyksiä. Anne Seppäsen (2012) artikkelissa Verven liikuntalääketieteen tutkimusyksikön johtaja Mikko Tulppo toteaa, ettei yksimielisyyttä ole kuitenkaan vielä saavutettu siitä, mihin sykevälivaihtelun parametriin kannattaa huomio kiinnittää yksilön hyvinvointia kartoittaessa. (Seppänen 2012). 15 Vanderlei, Pastre, Hoshi, Carvalho ja Godoy (2009) pohtivat tutkimuksessaan sykevälivaihtelua autonomisen hermoston toiminnan kuvaajana. Tutkijoiden mielestä sykevälivaihtelu oli menetelmänä non-invasiivinen, kustannustehokas ja laajasti käytettävissä. Kaiken kaikkiaan tutkijat pitivät sykevälivaihtelua erittäin varteenotettavana vaihtoehtona autonomisen hermoston toiminnan tulkinnassa (Vanderlei, Pastre, Hoshi, Carvalho, Godoy 2009, 213.) Firstbeatin sykevälivaihteluun perustuvia menetelmiä on käytetty erityisen paljon työhyvinvointiin ja urheilijoihin liittyvissä projekteissa ja tutkimuksissa, mutta sovelluksia toisenlaisiin tutkimuskohteisiin löytyy myös. Latvala ja Turpeenniemi (2012) käyttivät pro gradu-tutkielmassaan yhtenä neljäsluokkalaisten lasten hyvinvointia mittaavana menetelmänä Firstbeat Hyvinvointianalyysiä ja huomasivat sen soveltuvan hyvin myös lasten kouluhyvinvoinnin arviointiin (Latvala & Turpeenniemi 2012, 97-98). 5 TUTKIMUS Tutkimuksemme tarkoituksena oli tutkia, mikä vaihe synnytyskokemuksessa on naiselle fyysisesti kaikkein kuormittavin ja missä vaiheessa synnytystä esiintyy suurimpia stressireaktioita. Itse synnytystapahtuman liittyvien parametrien tutkimisen lisäksi halusimme tutkimuksessamme selvittää, ovatko raskausajan sykevälimittausten analyysien tulokset hyödynnettävissä raskausajan fysioterapeuttiseen neuvontaan ja perhevalmennukseen. 5.1 Tutkimusprosessi Tutkimuksemme koostui kahdesta eri mittausjaksosta, joista ensimmäinen ajoittui koehenkilöiden viimeiselle trimesterille, noin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa ja toinen mittaus synnytyksen aikaiseen ajanjaksoon. 16 Prosessi alkoi työvaiheiden suunnittelulla, tiedonhaulla ja rekrytoinnin organisoinnilla. Suoritimme kaksi tietokantahakua tutkimuksen teoreettisen pohjan laatimiseksi. Käyttämiämme tietokantoja olivat CINAHL, PuMed, EBSCO ja Ebrary. Ensimmäisellä tietokantahaulla hakusanoina olivat muun muassa ”maternal”, ” heart rate”, ”stress”, ”labor”, ”pregnancy”, ”physical”, ”energy”, ”RR-interval” ja näiden erilaiset yhdistelmät erilaisten apusanojen ohella. Haulla pyrimme kartoittamaan, kuinka paljon tietoa synnytyksestä ja raskaudenaikaisesta kuormittumisesta löytyy, sekä millaisia tutkimuksia aiheesta on aikaisemmin tehty. Pyrimme rajaamaan tutkimukset pääasiallisesti 2000- luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Tämän jälkeen haimme tutkimuslupaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä tutkimuksen toteuttamiseen Keski-Suomen keskussairaalan tiloissa. Tähän liittyen haimme myös puoltavaa lupalausuntoa Keski-Suomen keskussairaalan tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Lausunnon saamiseksi laadimme käsittelypyynnön Keski-Suomen tutkimuseettiseen toimikuntaan. Lausuntopyyntöön kuului sisällyttää kirjallinen lausuntopyyntölomake, kirjallinen tutkimussuunnitelma, sekä liitteet tutkittaville annettavista materiaaleista. Lausuntopyyntöön tuli koostaa liitteiksi tutkimukseen liittyvät mahdolliset kyselylomakkeet, tiedotteet sekä suostumusasiakirjat. Lausuntopyyntöön tuli myös liittää tutkimuksesta vastaavan henkilön kirjallinen lausunto tutkimuksen eettisyydestä sekä riskien ja hyötyjen asianmukaisuudesta. (Tutkimuseettinen toimikunta, 2013.) Alun perin tavoitteena oli rekrytoida 12 koehenkilöä tutkimusta varten. Koehenkilöiden rekrytoiminen tapahtui terveyskeskuksien äitiysneuvoloiden sekä erilaisten liikuntakeskusten kautta mainostauluilmoituksilla. Tämä rekrytointi-ilmoitus on liitteenä työn perässä (Liite 1. Rekrytointimainos). Rekrytointiprosessin ensimmäisen vaiheen kesto oli 16.5-1.6.2012, jonka aikana tutkimukseen ilmoittautui kuusi koehenkilöä. Koska jäimme vielä reilusti tutkimusjoukkomme kokotavoitteesta, haimme lupaa rekrytointiprosessin jatkamiseksi. Synnytysyksikön ylilääkärin luvalla jatkoimme rekrytointiaikaa vielä 1.8.2012 asti, mutta tutkimusjoukko ei jatkoajankaan myötä enää kasvanut. 17 Tutkimuksesta kiinnostuneet koehenkilöt ottivat meihin yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Osa koehenkilöistä rekrytoitiin suoraan henkilökohtaisen tiedonannon kautta. Sähköpostiviestinnän kautta selvitettiin koehenkilöiden soveltuvuus tutkimukseen, minkä jälkeen sovittiin ensimmäinen tapaaminen. Ennen ensimmäistä tapaamista koehenkilöille kerrottiin sähköpostitse tarkemmin tutkimuksesta ja lähetettiin tiedote siitä. Ensimmäiseen tiedotteeseen sisältyi vain raskausaikaan liittyvä mittaus, sillä emme tässä vaiheessa vielä olleet saaneet synnytyksen aikaiselle tutkimukselle lupaa. Tätä raskausajan mittaukseen liittyvää tiedotetta emme liittäneet opinnäytetyöhömme, sillä siinä kerrotut asiat sisältyvät myöhemmin tekstissä mainittuun liitteeseen 2 (Tiedote tutkimuksesta). Edellä mainitut seikat koskevat myös seuraavassa kappaleessa mainittua kirjallista suostumusta tutkimukseen osallistumisesta. Ensimmäisellä tapaamisella koehenkilöiden kanssa käytiin suullisesti läpi tiedot tutkimuksesta, aineiston keräämisestä, anonymiteetin säilyttämisen keinoista, aineiston analysoinnista sekä opinnäytetyön raportoinnista. Tämän lisäksi heiltä pyydettiin kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumiseen. Koehenkilöistä laadittiin lain mukainen henkilörekisteriseloste ja heidän henkilöllisyytensä koodattiin anonymiteetin säilyttämiseksi. Ensimmäisen tapaamiskerran yhteydessä koehenkilöt aloittivat ensimmäisen mittausjakson. Heille asetettiin sykeväliä tallentava Firstbeat Bodyguard-mittari, jota heidät ohjattiin pitämään n. 72h. Mittarin asensi tutkimuksen suorittava henkilö. Tapaamiskerralla koehenkilöt ohjeistettiin mittarin käyttöön. He saivat mukaansa myös kirjalliset ohjeet, joissa selvitettiin mittarin käyttöön liittyviä asioita ja mahdollisia ongelmatilanteita. Mittauksen päätyttyä koehenkilö palautti mittarin tutkijalle datan purkua ja analysointia varten. Mittariin tallentuneen tiedon pohjalta saatiin Hyvinvointianalyysitietokone-ohjelman avulla seitsemän raporttia, joiden pohjalta tutkija laati kirjallisen palautteen koehenkilölle. Tutkimukseen liittyvät tiedot käsiteltiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointianalyysiä varten varatulla erillisellä tietokoneella, jonka käyttö oli salasanoin turvattu. 18 Ensimmäisen mittausjakson tulosten läpikäymiseksi sovittiin toinen tapaaminen, jossa tutkija kävi koehenkilön kanssa kirjallisen palautteen läpi. Tämän lisäksi tutkija antoi laajemman suullisen palautteen kirjallisen analyysin pohjalta. Tässä yhteydessä koehenkilöiltä varmistettiin heidän halukkuutensa osallistua tutkimuksen toiseen vaiheeseen. Koehenkilöt saivat uuden tiedotteen (Liite 2. Tiedote tutkimuksesta) sekä heidän tukihenkilöilleen tarkoitetun kirjallisen tiedotteen (Liite 3. Tiedote tukihenkilölle) mittauksen suorittamisesta. Koehenkilöiltä pyydettiin myös kirjallinen suostumus (Liite 4. Tietoon perustuva suostumus) myös synnytyksen aikaisen mittauksen suorittamiseen. Toista mittausta varten laadimme myös erillisen kirjallisen ohjeen sairaalan hoitohenkilökuntaa (Liite 5.Tiedote hoitohenkilökunnalle) varten. Tämä tiedote luovutettiin koehenkilöille ja heitä ohjeistettiin säilyttämään sitä äitiysneuvolakorttinsa välissä. Synnytyksen aikainen mittaus ohjeistettiin suorittamaan niin, että päävastuu mittarin asentamisesta synnytyksen alkaessa oli tukihenkilöillä. Elektrodien asettelu ohjeistettiin tekemään samoin kuin ensimmäisellä mittausjaksolla. Mittari pidettiin kytkettynä koko synnytyksen ajan ja se ohjeistettiin irrottamaan vasta synnytyksen kolmannen vaiheen jälkeen. Päävastuu mittarin poiskytkennästä ja sen säilyttämisestä sairaalan tiloissa oli synnyttäjän tukihenkilöllä. Tukihenkilö palautti mittarin kotiutumisen jälkeen takaisin tutkijalle. Kaiken kaikkiaan viisi kuudesta tutkimushenkilöstä suostui synnytyksenaikaiseen mittausjaksoon. Näistä viidestä koehenkilöstä kolmen osalta mittaus keskeytyi kontraindikaation vuoksi: kahden osalta TENS-laitteen käytön vuoksi ja yhden päätyessä sektioon. Kahden koehenkilön osalta mittarilla saatiin taltioitua koko synnytys. Tämän vuoksi tutkimuksen raportointi toteutettiin kahden koehenkilön raskausaikoihin ja synnytyksiin perustuvana tapaustutkimuksena. Tutkimuksemme analyysien ja yhteenvedon ymmärtämisen helpottamiseksi olemme koonneet avuksi keskeisen sanaston selityksineen (liite 6). Liite löytyy opinnäytetyömme lopusta. 19 5.2 Raskausajan mittausjakso Molemmat koehenkilöt odottivat toista lastaan ja olivat iältään 23 ja 24-vuotiaita. Heidän mittausjaksojensa pituus ensimmäisellä mittauskerralla oli koehenkilö A:lla 72 tuntia (mittaushäiriöitä 6 %) ja koehenkilö B:llä 71,5 tuntia (mittaushäiriöitä 4 %). Molemmat koehenkilöt pitivät mittausjakson aikana päiväkirjaa, mitä käytettiin analyysien tukena. 5.2.1 Fyysisen kuormituksen analyysi Fyysisen kuormituksen analyysiä tehdessä fyysisen kuormittumisen tunnusluvut, jotka on koottu seuraavassa olevaan taulukkoon 1, olivat hyvin samankaltaiset monilta osin. Erot koehenkilöiden välillä löydettiinkin mittausjakson aikana pidettyjen päiväkirjojen pohjalta. TAULUKKO 1. Koehenkilöiden fyysisen kuormittumisen tunnusluvut raskauden aikaisella mittausjaksolla FYYSISEN KUORMITTUMISEN TUNNUSLUVUT Raskauden aikainen mittausjakso Syketaso (krt/min) Syke % maksimista Hengitystiheys (krt/min) Ventilaatio (l/min) VO (m7/kg/min) % VO max MET KOEHENKILÖ A KOEHENKILÖ B Keskiarvo Vaihteluväli Keskiarvo Vaihteluväli 88 82 59—165 52—178 45 % 30 %—85 % 42 % 27 %—91 % 17 16 10—34 18—40 9 10 0—46 0—71 5,8 4,9 2,0—28,0 2,0—29,9 16 % 13 % 0 %—76 % 0 %—81 % 1,7 1,4 0,6—8,0 0,6—8,6 Koehenkilön A päiväkirjan perusteella normaalisti kevyet, arkiaktiivisuuteen liittyvät tapahtumat, kuten siivous näkyivät toisinaan fyysisen kuormittumisen kuvaajassa liikuntasuorituksena eli toiminnan intensiteettitaso ylitti 30 prosenttia VO maksimista. Liikuntaa mittausjaksolla oli myös hyötyliikunta eli pyöräily tai kävely paikasta 20 toiseen. Koehenkilön A fyysisesti kuormittavin toiminta intensiteettitasoltaan mittausjaksolla oli kuitenkin kaupungilla ostoksilla kiertelyä. Tämän toiminnan aikana koehenkilö A:n syke nousi jopa 85 prosenttiin maksimisykkeestä. Keskiarvo mittausjakson aikaiselle sykkeelle prosentteina maksimisykkeestä oli 45 %. Koehenkilö A arvioi taustatietolomakkeeseen aktiivisuustasokseen 5 (Harrastaa liikuntaa vähemmän kuin 2 tuntia viikossa, 2 – 3 kertaa viikossa). Koehenkilön B fyysisesti kuormittavinta toimintaa olivat kävelylenkit, joita mittausjaksolle sijoittuu kaksi. Lisäksi raskaammat kotityöt (lumityöt) ja hyötyliikunta (kouluun kävely) rekisteröityivät mittausjaksolla liikunnaksi. Kuormittavinta toimintaa intensiteetiltään oli päiväkirjan perusteella kouluun kiirehtiessä kävellen ja osin juosten, jolloin syke nousi 91 prosenttiin maksimisykkeestä. Keskiarvo mittausjakson aikaiselle sykkeelle prosentteina maksimisykkeestä oli 42 %. Koehenkilö B arvioi taustatietolomakkeessa aktiivisuusluokakseen 8 (Harjoittelee säännöllisesti lähes päivittäin, 7-9 tuntia viikossa). Hengitykseen liittyen koehenkilön A hengitystiheyden keskiarvo oli 17 ja ventilaation keskiarvo oli 9 l/min, vaihteluvälin ollessa 0-46 l/min. Koehenkilön B hengitystiheyden keskiarvo oli 16 ja ventilaation keskiarvo 10 l/min, vaihteluvälin ollessa 0-71 l/min. Raskauden aikaisen fyysisen kuormituksen osalta voidaan havaita, että taustatietolomakkeisiin merkityt aktiivisuusluokat antavat pientä suuntaa henkilöiden fyysisestä kunnosta, mikä korreloi mittausjaksojen fyysisen kuormituksen intensiteettiin suhteessa päiväkirjojen perusteella havaittuun aktiviteettien laatuun. Koehenkilön A kohdalla tavallinen hyötyliikunta riitti nostamaan toiminnan intensiteettitason lähes yhtä korkealle ja kuormittamaan elimistöä fyysisesti lähes yhtä paljon kuin koehenkilön B kohdalla reippaat kävelylenkit. Mittausten kautta ei voida kuitenkaan tietää, kertooko tämä raskauden tuoman ylimääräisen rasituksen yksilöllisestä vaihtelusta vai eroista fyysisessä kunnossa. MET-lukujen kautta arvioituna koehenkilöiden välillä oli myös eroja; koehenkilön A mittausjakson aikainen MET-keskiarvo oli 1,7 ja koehenkilön B mittausjakson aikai- 21 nen MET-keskiarvo oli 1,4. Taustatietojen samankaltaisuuden vuoksi ja päiväkirjojen pohjalta voidaan päätellä, että elämäntilanteet ja arjen toiminnat muistuttavat koehenkilöillä hyvin vahvasti toisiaan, joten MET-keskiarvojen erot kertovat koehenkilön A kuormittuvan tavallisessa arjessa hieman enemmän kuin koehenkilön B. 5.2.2 Stressireaktioiden analyysi Koehenkilön A mittausjakson aikainen stressireaktioiden määrä oli 44 % ja mittausjaksosta 20 % oli palautumista. Koehenkilön A eniten stressireaktioita sisältäneet 60 ja 15 minuutin jaksot liittyivät päiväkirjan mukaan koulussa olemiseen ja oppitunteihin. Koehenkilön A mittausjakson unen aikainen palautuminen oli hyvää ja päiväkirjaan kirjatut nukkumaanmenot näkyivät selkeästi stressireaktioiden vähenemisenä ja palautumisen alkamisena. Pieniä stressireaktioita näkyi myös unijaksojen välissä, mutta päiväkirjasta näille stressireaktioille löytyi selitykseksi mm. lapsen yölliset heräilyt ja omat WC-käynnit. Koehenkilön B osalta stressireaktioiden määrä oli 56 % mittausjaksosta ja mittausjaksosta 16 % oli palautumista. Koehenkilön B eniten stressireaktioita sisältäneet 60 ja 15 minuutin ajanjaksot selittyivät päiväkirjan mukaan tilanteella, jossa koehenkilö B joutui tavallista haastavampaan lastenhoidolliseen haasteeseen. Koehenkilön B mittausjakson unen aikainen palautuminen oli hieman vaihtelevaa. Mittausjakson ensimmäinen ja toinen yö olivat selkeästi palautumisen suhteen parempia kuin kolmas yö. Päiväkirjaan kirjattujen nukkumaanmenojen jälkeen palautuminen alkoi nopeasti kaikkina öinä, mutta kolmannen yön kohdalla noin tunti nukkumaanmenon jälkeen palautuminen loppui ja koko loppuyö oli täynnä stressireaktioita. Päiväkirjaan koehenkilö B olikin kirjannut tämän yön kohdalle, että illalla sänkyyn mennessä ei saanut nukahdettua ollenkaan. Aamuyöstä (noin kello 02.00) koehenkilö B oli päättänyt nousta jo ylös. 22 5.3 Synnytyksen aikainen mittausjakso Molemmat koehenkilöt synnyttivät lääkkeettömästi. Molempien synnyttäjien ponnistusvaihe oli nopea. Koehenkilön A synnytyksen aikaisen mittausjakson kesto oli 2 tuntia 39 minuuttia. Koehenkilön B synnytyksen aikaisen mittausjakson kesto oli 4 tuntia 22 minuuttia. Molemmat koehenkilöt tekivät pieniä muistiinpanoja (päiväkirja) synnytystapahtuman ajalta, mikä helpotti tulosten tulkintaa. Tätä ei kuitenkaan ollut heiltä velvoitettu. Tulosten koonnissa käytettiin apuna myös synnytyskertomuksia eli partogrammeja. Niiden merkitys oli kuitenkin vähäinen, sillä molempien koehenkilöiden kohdalla ajallisesti vain suhteellisen pieni osa synnytyksestä tapahtui synnytysvastaanotolla, joten hyödynnettävissä olevia merkintöjä partogrammissa oli määrällisesti vähän. 5.3.1 Fyysisen kuormituksen analyysi Koehenkilöiden synnytyksen aikaisen fyysisen kuormituksen vertailun avuksi on seuraavassa taulukossa 2 koottuna tärkeimpiä fyysisen kuormittumisen tunnuslukuja. TAULUKKO 2. Fyysisen kuormittumisen tunnusluvut synnytyksen aikaisella mittausjaksolla FYYSISEN KUORMITTUMISEN TUNNUSLUVUT Synnytyksen aikainen mittausjakso Syketaso (krt/min) Syke % maksimista Hengitystiheys (krt/min) Ventilaatio (l/min) VO (m7/kg/min) % VO max MET KOEHENKILÖ A KOEHENKILÖ B Keskiarvo Vaihteluväli Keskiarvo Vaihteluväli 101 86 76—144 62—164 52 % 45 % 32 %—84 % 39 %—74 % 17 15 13—28 10—29 11 10 0—33 0—59 7,5 5,4 2,6—22,2 2,0—28,4 21 % 14 % 0 %—63 % 0 %—76 % 2,2 1,5 0,7—6,4 0,6—8,1 23 Koehenkilön A pitämästä päiväkirjasta ja partogrammista selvisi, että synnytyksen aikaisesta mittausjaksosta fyysisen kuormituksen kuvaajaan oli rekisteröitynyt liikunnaksi mm. toiminta kotona ennen sairaalan lähtöä sekä ponnistusvaihe. Fyysisesti kuormittavimmat 60 ja 15 minuutin ajanjaksot sijoittuivat aikaan ennen sairaalaan lähtöä. Päiväkirjaan koehenkilö A oli kirjannut mm. pakanneensa tuolloin omia tavaroitaan ja keskittyneensä hengittelemään supistusten läpi. Fyysisesti kuormittavin yksittäinen hetki, jolloin toiminnan intensiteettitaso oli jopa 63 % VO maksimista, ajoittuu ponnistusvaiheeseen, joka partogrammin mukaan kesti 8 minuuttia. Koehenkilön B pitämän päiväkirjan ja partogrammin avulla fyysisen kuormittumisen kuvaajasta selvisi, että liikunnaksi rekisteröityi kävely parkkihallilta synnytysvastaanotolle. Koehenkilö B oli kirjannut päiväkirjaan, että supistusten väli oli tuolloin n. 30-60 sekuntia ja ponnistamisen tarve oli jo vahva. Tämän vuoksi hän oli kiiruhtanut tukihenkilönsä kanssa synnytysvastaanotolle reipasta vauhtia. Myös ponnistusvaihe, joka partogrammin mukaan kesti 2 minuuttia, rekisteröityi liikunnaksi. Tällöin toiminnan intensiteettitaso oli noin 55 % VO maksimista. Suurin intensiteettitaso, noin 76 % VO maksimista, sijoittui synnytysvastaanotolle kävelyyn. Koehenkilön A hengitystiheyden keskiarvo oli 17 ja ventilaation 11 l/min vaihteluvälin ollessa 0-33 l /min. Koehenkilön B hengitysfrekvenssin keskiarvo oli 15 ja ventilaation 10l /min, vaihteluvälin ollessa 0-59 l /min. Myös MET-lukujen osalta koehenkilöiden välillä on eroja. Koehenkilön A mittausjakson aikainen MET-keskiarvo oli 2,2 ja koehenkilön B mittausjakson aikainen METkeskiarvo oli 1,7. 5.3.2 Stressireaktioiden analyysi Stressireaktioiden määrä oli koehenkilö A:lla 38 %. Stressaavin ajanjakso sijoittui päiväkirjan avulla tulkittuna toimintaan kotona, jolloin supistukset kovenivat ja koehenkilö odotti tukihenkilöään, jotta pääsisivät sairaalaan. Koehenkilö kuvaili päiväkirjaansa, että tuolloin olo oli epätoivoinen ja mielessä oli pelko siitä, ehtiikö sairaalaan ajoissa. Stressireaktioita esiintyi runsaasti myös hieman lapsen ja istukan syntymän 24 jälkeen. Tämä oli selitettävissä päiväkirjassa kerrotun pohjalta, sillä koehenkilö kirjasi olleensa huolissaan vauvasta, joka oli viety heti syntymän jälkeen viereiseen huoneeseen heikon hengityksen vuoksi. Palautumista koehenkilö A:lla oli 0 % ja synnytyksen aikaisen mittausjakson toiminta rekisteröityi stressireaktioiksi, liikunnaksi ja kevyeksi aktiivisuudeksi tai muiksi tapahtumiksi, jotka eivät viitanneet stressiin, palautumiseen, liikuntaan tai kevyeen aktiivisuuteen. Koehenkilön B stressireaktioiden määrä oli 35 % ja palautumista oli vastaavasti 26 %. Stressin ja palautumisen kuvaajasta näkyi, että heti mittarin kytkennän jälkeen rekisteröityi jonkin verran ensin stressireaktioita, mutta sen jälkeen toiminta näkyi pitkään palautumisena. Koehenkilö B oli kirjannut päiväkirjaansa, että keskittyi tuolloin pysymään liikkeessä (kävelyä edes takaisin) ja hengittämään supistusten läpi. Pitkän palautumisjakson jälkeen kuvaajassa näkyi taas stressireaktioita aina sairaalalle saapumiseen asti. Koehenkilö B oli kirjannut päiväkirjaansa supistusten tihentyneen runsaasti. Samaan aikaan hän oli yrittänyt saada lastenvahtia ajoissa paikalle ja päiväkirjaan olikin kirjannut huolen siitä, ehtiikö ajoissa sairaalaan. Tähän ajanjaksoon ajoittuivat myös eniten stressireaktioita sisältäneet 60 ja 15 minuuttia. Seuraava pitkä palautumisjakso ajoittui heti lapsen ja istukan syntymien jälkeiseen aikaan. Tällöin palautuminen oli kuvaajasta tulkittuna erittäin voimakasta. 5.4 Yhteenveto Tutkimuksen yhteenvedossa pohdimme erityisesti synnytyksen aikaisten mittausjaksojen pohjalta esiin tulleita asioita. Raskausajan mittausjaksojen tietoja käytämme lähinnä koehenkilöiden omina vertailupohjina synnytyksen aikaisia mittausjaksoja tarkastellessa. Tutkimuksen eräs tärkeä havainto tehtiin liittyen ventilaatioon ja hengitystiheyteen. Vaikka koehenkilöiden keskiarvot molempien parametrien osalta olivat hyvin samankaltaisia, vaihteluväleissä ja keskinäisissä suhteissa löydettiin eroja. Koehenkilön A synnytyksen aikaisen ventilaation vaihteluväli oli 0-33 l/min ja hengitystiheyden keskiarvo oli 17. Koehenkilön B synnytyksen aikaisen ventilaation vaihteluväli oli 0-59 l 25 /min ja hengitystiheyden keskiarvo oli 15. Tämä viittaa mahdollisesti siihen, että koehenkilön B hengittäminen synnytyksen aikana on ollut rauhallisempaa ja syvempää kuin koehenkilön A hengittäminen. Koehenkilö B:llä on ammattinsa kautta sekä tietoa että taitoa hengittämisharjoituksista ja hengityksen merkityksestä. Molemmat koehenkilöt kirjasivat päiväkirjoihinsa hengitykseen keskittymisen auttaneen kivun hallinnassa supistusten aikana. Molempien koehenkilöiden osalta ventilaation huippuarvossa tapahtui huomattava lasku raskauden ja synnytyksen aikaisia mittausjaksoja verratessa. Koehenkilön A huippuarvo raskausajan mittausjaksolla oli 46 l/min ja synnytyksen aikainen huippuarvo oli 33 l/min. Koehenkilön B huippuarvo raskausajan mittausjaksolla oli 71 l/min ja synnytyksen aikainen huippuarvo oli 59 l/min. Tämä saattaa selittyä muun muassa kasvaneen vauvan ja kohdun vaikutuksella hengityselimistöön sekä kivun vaikutuksilla. Molemmat koehenkilöt pysyttelivät suurimman osan synnytyksestä kotioloissa ja päiväkirjojen mukaan molempien koehenkilöiden ”selviytymiskeinoihin” supistusten aikana kuului liikkuminen ja hengittäminen. Kuitenkin koehenkilön A toiminta kotona on rekisteröitynyt liikuntana ja koehenkilön B toiminta vain hyvin matalatehoisena aktiivisuutena tai jopa palautumisena. Koehenkilön A fyysisesti kuormittavimmat 60 minuutin ja 15 minuutin ajanjaksot ajoittuvat tähän kotiin sijoittuvaan vaiheeseen. Erot voivat johtua esimerkiksi edellisessä kappaleessa kerrotusta hengittämisen eroavaisuuksista ja sitä kautta kyvystä rentoutua kivun keskellä. Myös fyysisen kunnon taso voi vaikuttaa. Fyysisen kuormituksen kannalta ajateltuna koehenkilöidemme välillä näkyi jonkin verran taustatietolomakkeiden kautta saatu olettamus siitä, että koehenkilö B:n fyysinen kunto oli parempi. Tätä tukevat muun muassa synnytyksen aikaisen mittausjakson MET-keskiarvo, syketason keskiarvo sekä maksimaalisen hapenottokyvyn prosentuaalinen keskiarvo, jotka kaikki osaltaan osoittivat vähäisempää fyysistä kuormittavuutta verrattuna koehenkilö A:han. 26 Tutkimuksemme tulokset tukivat myös Söhnchenin ym. (2011) tutkimuksen tulosta siitä, että fyysisesti aktiivisten naisten synnytyksen aikaiset syketaajuudet jäivät matalammiksi kuin fyysisesti vähemmän aktiivisten. Koehenkilöistämme fyysisesti aktiivisemmalla syketason keskiarvo oli synnytyksen aikaisen mittausjakson aikana 86, kun taas fyysisesti vähemmän aktiivisella koehenkilöllä syketason keskiarvo oli 101. Stressireaktioiden perusteella molempien koehenkilöiden osalta voidaan päätellä, että synnytyksen kuormittavin vaihe stressireaktioiden kannalta ajoittuu synnytyksen ensimmäiseen vaiheeseen ja tarkemmin ensimmäisen vaiheen aktiiviseen vaiheeseen. Vaiheen ajoittumisen mittausjaksolle arvioimme koehenkilöiden tekemien päiväkirjamerkintöjen mukaan, sillä molemmat raportoivat supistusten tihenemisestä ja kivuliaammaksi muuttumisesta päiväkirjoihinsa. Näihin hetkiin sijoittuu myös stressireaktioiden kasvu. Pelko sairaalaan ehtimisestä näkyy myös hyvin konkreettisesti molempien koehenkilöiden osalla. Sairaalaan lähtemisen ja lapsen syntymän väliselle ajanjaksolle ei kummankaan koehenkilön osalla sijoitu lainkaan stressireaktioita. Koehenkilön B kohdalla huomionarvoista on voimakkaan palautumisjakson ajoittuminen heti synnytyksen päättymisen välittömään läheisyyteen. Kertooko tämä erityisesti synnytykseen liittyvien jännityksien laukeamisesta, ulkoisten ja sisäisten stressitekijöiden vähenemisestä sekä yleisestä helpotuksesta. Aktivoituuko parasympaattinen hermosto tässä tilanteessa näin voimakkaasti? 6 POHDINTA Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tapaustutkimuksen avulla selvittää synnytyksen aikaisen fyysisen kuormituksen ja stressireaktioiden määrää ja laatua objektiivisesti. Tutkimuksemme menetelmänä käytimme Firstbeat Bodyguard-laitetta ja Hyvinvointianalyysia. Firstbeatin teknologian avulla tehtyjä tutkimuksia on viime vuosina tehty runsaasti erityisesti kilpaurheilun ja työhyvinvoinnin saralla, mutta julkaisua synnytykseen liittyvästä tutkimuksesta ei löytynyt. Myöskään muilla menetelmillä synnytyksen fyysistä kuormittavuutta tai stressireaktioita ei juurikaan ole tutkittu. Koska synnytyksen aikaisesta fyysisestä kuormituksesta ja stressireaktioista on tehty 27 hyvin vähän tutkimusta, eikä valitsemillamme menetelmillä ole aihetta aiemmin tutkittu, koimme tutkimuksemme eräänlaisena pioneerina. Itse opinnäytetyömme prosessi oli ajallisesti suhteellisen pitkä ja huomasimme, että opintopisteisiin vaaditut tunnit tulivat hyvin äkkiä täyteen. Laitoimme työtuntejamme alusta asti ylös ja esimerkkinä mainittakoon, että opinnäytetyön tutkimuslupaprosessi ajoittui tammi- ja huhtikuun väliselle ajalle ja pelkästään tutkimussuunnitelman ja tutkimukseen liittyvien muiden asiakirjojen laatimiseen sekä tutkimusluvan saantiin liittyviin tapaamisiin ja yhteydenottoihin käytettiin noin 150 tuntia. Rekrytointiprosessiin, koehenkilöiden tapaamisiin, koehenkilöiden mittausjaksojen analysointiin sekä palautteiden laadintaan ja palautetilaisuuksiin käytimme toiset 150 tuntia. Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin vain kahta koehenkilöä, edellä mainitut työvaiheet käytiin kuuden koehenkilön osalta läpi. Tiedonhakuun, teoriaperustan laadintaan sekä tutkimustulosten analysointiin ja koko työn raportointiin käytimme noin 100 tuntia. Pitkällä aikavälillä toteutettuna opinnäytetyömme myös muokkaantui monilta osin. Aluksi tutkimuksessamme oli tarkoituksena tutkia raskausaikaa ja synnytystä fyysisen kuormituksen ja stressireaktioiden lisäksi myös energiankulutuksen osalta. Tutkimusprosessin loppuvaiheessa kuitenkin huomasimme sen olevan merkitykseltään vähäisempi ja päädyimme jättämään sen raportoinnista pois. Myös tutkimuksen pioneeriluonteen vuoksi, päätimme keskittyä vain kahteen olennaisimpaan tekijään; fyysiseen kuormittumiseen ja stressireaktioihin. Opinnäytetyössä analysoitavien tekijöiden lisäksi muun muassa tutkimuksessa käytetty otanta sekä aikataulut muuttuivat useaan otteeseen, toisaalta olosuhteiden pakosta ja toisaalta ajatustyön ja pohdinnan ansiosta. Tutkimuslupaprosessi opetti meille erittäin paljon tieteelliseen tutkimukseen liittyvästä eettisestä pohdinnasta, tutkimusprosessin suunnittelusta, tutkimuksen tekoon liittyvien ongelmien ja riskien tunnistamisesta sekä tietysti itse tutkimuslupaprosessin byrokraattisesta luonteesta. 28 Idean Firstbeatin käytöstä tutkimuksessamme saimme fysioterapian koulutusohjelmaan liittyvän harjoittelujaksomme aikana, jolloin pääsimme osallistumaan muun muassa työhyvinvointiin liittyviin projekteihin, joissa Firstbeatin Hyvinvointianalyysin avulla kartoitettiin henkilöiden hyvinvointia. Varsinaista koulutusta Hyvinvointianalyysin käyttöön emme siis ole saaneet, vaan menetelmän käyttö ja tulkintojen tekeminen perustuvat koulutuksemme aikana saamaamme ammattitaitoon ja harjoittelujaksomme aikana saatuun pätevyyteen. Tämä tekijä on kuitenkin otettava huomioon, pohtiessamme tutkimuksemme luotettavuutta. Oman pätevyytemme lisäksi tutkimuksemme luotettavuuteen liittyvät yleisesti tapaustutkimuksen ominaisuudet. Koska tarkastelemme tutkimuksessa vain kahta koehenkilöä, ovat tekemämme havainnot ja päätelmät vain näiden koehenkilöiden osalla esiintyviä, eikä niiden pohjalta voida muodostaa yleispäteviä ohjeita tai malleja. Koska tutkimuksemme on sekä määrällinen että laadullinen, luotettavuuteen vaikuttavat myös mittausvirheet sekä tutkijoiden kokemattomuus tulkita tuloksia tekemät tulkinnat mittauksista. Mittausvirheiden osalta pyrimme kriittisesti tarkastelemaan kuvaajista mahdollisia virhepiikkejä, jotka olisivat antaneet virheellisiä huippuarvoja tarkastelemillemme parametreille. Mittausvirheiden osuus mittausjaksoilla pysytteli kuitenkin molempien koehenkilöiden molemmilla mittausjaksoilla alle 6 prosentissa, joten mittausvirheiden osuus tuloksissa on melko vähäinen. Tutkimuksen luotettavuutta lisäävät erityisesti tutkijoiden tekemät tulkinnat mittausjaksoihin liittyvistä päiväkirjoista ja niiden yhdistäminen Hyvinvointianalyysien tuloksiin sekä yleisesti mittausjaksojen Hyvinvointianalyyseistä. Mittausjaksojen sykevälivaihtelun ja päiväkirjojen analysoinnissa huomasimme sekä eroja että yhteneväisyyksiä koehenkilöiden synnytysten eri vaiheissa. Oletus synnytyksen ponnistamisvaiheen raskaasta fyysisestä kuormittavuudesta piti paikkansa. Ponnistusvaihe on fyysisesti kuormittavaa, mutta toisen koehenkilön fyysisesti rasittavin ajanjakso ei kuitenkaan osunut itse tuohon vaiheeseen. Tämä saattaa johtua siitä, että ponnistamisen vaihe oli molemmilla hyvin lyhyt, ja keho ei ehtinyt tuolloin vielä huomattavasti kuormittua. Stressaavimmat vaiheet ajoittuivat molemmilla synnyttäjillä synnytyksen ensimmäiseen vaiheeseen. 29 Synnytyskuormittavuuden mittaamisen kautta näkökulma synnytystilanteen fyysispsyykkisyydestä muodostui melko selkeäksi. Aikaisemmin on todettu, että synnytys on hyvin yksilökohtainen kokemus, tämän vuoksi myös kuormitus koetaan yksilöllisesti; joillekin synnytys on helppo kokemus, toisille hyvin kivulias ja pitkäkestoinen. Voidaan päätellä, että synnytys ei kuitenkaan ole niin kuormittavaa kuin on alun perin luultu; tähän viittaavat koehenkilöidemme matalat keskisykearvot. Syy, miksi se kuitenkin saatetaan kokea todellisuutta rasittavammaksi kytkeytynee synnytyksen psyykkiseen puoleen. Tilanteeseen liittyy paljon odotusta ja jännitystä, mutta myös pelkoa ja epävarmuutta. Tekemämme tutkimuksen pohjalta löysimme myös useita jatkotutkimusaiheita tällä menetelmällä toteutettavaksi, erityisesti fysioterapia-alaan liittyen. Fysioterapeutin merkitystä synnytykseen valmistautumisessa voisi tutkia Hyvinvointianalyysin avulla vertaamalla rentoutumisohjausta saaneiden synnytyksiä ilman ohjausta synnyttäneisiin. Myös liikunnan tai hengitysharjoittelun vaikutusta synnytyksen fyysiseen kuormitukseen voisi tutkia tarkemmin. Vaikuttaako fyysinen harjoittelu synnytyksen fyysiseen kuormitukseen ja mikä on sen merkitys stressireaktioiden kannalta? Auttaako fysioterapeutin ohjaama hengitysharjoittelu lievittämään synnytyksen aikaisia stressireaktioita? Myös koehenkilöiden erilaisuuden merkitystä voisi korostaa valitsemalla erilaisia tutkimusjoukkoja: ensisynnyttäjä verrattuna toissynnyttäjään, lääkkeetön synnytys verrattuna lääkkeelliseen synnytykseen, nopea synnytys verrattuna hitaaseen synnytykseen. Mahdollisten uusien tutkimusten toteutuksessa olisi hyvä myös hyödyntää moniammatillisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toisi aivan uusia ulottuvuuksia aiheesta. Oman tutkimuksemme kohdalla moniammatillisuudesta olisi ollut erityisen paljon hyötyä muun muassa teoriapohjan kokoamisessa. Myös synnytyksen aikaisten analyysien teossa esimerkiksi kätilöiden ammattitaito olisi tuonut syvempää pohjaa analyyseille. Pääpainomme tutkimuksessa oli synnytykseen liittyvien mittausjaksojen sykevälivaihtelujen tulkinnassa, mutta mielenkiintoista olisi tutkia tarkemmin myös raskauteen liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Jotta kuormittumista raskauden myötä 30 voisi tarkastella paremmin, olisi hyvä toteuttaa koehenkilöille useita mittausjaksoja, mahdollisesti jo ennen raskautta sekä jokaisella trimesterillä erikseen. Näin saataisiin kattava kuva siitä, millainen kehon kuormittuminen on ennen suuria hormonaalisia muutoksia ja kuinka keho mukautuu näihin muutoksiin. Rentoutuminen, ja tiedostettu hengityksen merkitys synnytystapahtumassa helpottavat synnytystä sekä fyysisesti että psyykkisesti, mikä oli nähtävissä myös tutkimuksessamme. Hyvinvointianalyysi tarjoaa hyvät mahdollisuudet rentoutumisen ja rauhoittumisen kuvantamiseen, sillä palaute on kirjallinen ja näin ollen odottavalle naiselle hyvin konkreettinen. Yhdistettynä fysioterapeuttiseen neuvontaan tällä menetelmällä voidaan vaikuttaa positiivisesti synnytyskokemukseen: tietotaito rentoutumisen vaikutuksista on helpommin hyödynnettävissä synnytyksen helpottamiseksi. Jatkotutkimuksia synnytyksen kuormittavuuteen tarvitaan, jotta raskausajan valmennusta ja neuvontaa voidaan kehittää. Kuten urheilusuoritukseenkin, tulisi myös synnytykseen valmistautua. Synnytys voi olla monelle naiselle se maratoniin verrattavissa oleva koetus mutta suoritukseen valmistautumalla, mm. oikean hengitystekniikan ja rentoutumisen merkityksen sisäistämällä voi nainen helpottaa omaa synnytyskokemustaan. 31 LÄHTEET Aalto, R & Seppänen, L. 2013. Uusi kuntoilijan käsikirja. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Alanen, A. 1999. Raskaus ja selkä. Artikkeli Duodecimin Terveyskirjastoverkkosivuilla. Viitattu 18.03.2012 Http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo90426.pdf. Autonominen hermosto. n.d. Artikkeli Duodecimin Terveyskirjasto-verkkosivuilla. Viitattu 20.3.2013. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00358. Bodyguard pikaohje. n.d. Pdf-tuloste. Edouard, D., Pannier, B., London, G., Cuche J. & Safar, M. 1997. Venous and arterial behavior during normal pregnancy. American Journal of Physiology 274, 1605-1612. Viitattu 16.04.2013. Http://ajpheart.physiology.org/content/274/5/H1605.full.pdf+html. Edwards, N., Middleton, P., Blyton, D. & Sullivan, C. 2002. Sleep disordered breathing and pregnancy. Thorax Journal 57, 555-558. Viitattu 16.04.2013. Http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1746354/pdf/v057p00555.pdf. Facco, F., Kramer, J., Ho, K., Zee, P. & Grobman, W. 2009. Sleep disturbances in pregnancy. Obstetrics & Gynecology 115, 77-83. Viitattu 16.4.2013. Http://journals.lww.com/greenjournal/Abstract/2010/01000/Sleep_Disturbances_in _Pregnancy.14.aspx. Gilleard, W., Crosbie, J. & Smith, R. 2002. Effect of pregnancy on trunk range of motion when sitting and standing. Abstract. Viitattu 16.04.2012. Http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12421168. Heart rate variability basics. n.d. Artichle on www-pages of Biocom Technologies. Viitattu 16.4.2013. Http://www.biocomtech.com/hrv-science/heart-rate-variabilitybasics. Hengittäminen, rentoutuminen ja hieronta. n.d. Artikkeli Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin verkkosivuilla. Viitattu 19.3.2013. Http://www.epshp.fi/, Yksiköiden sivut, Operatiivinen toiminta, Naistentaudit ja synnytykset, Virtuaalisynnytyssairaala, Synnytysvastaanotto. Hermida, R., Ayala D., Mojón A., Fernández J., Alonso, I., Silva, I., Ucieda, R. & Inglesias, M. 2000. Blood Pressure Patterns in Normal Pregnancy, Gestational Hypertension, and Preeclampsia. Hypertension 36, 149-158. Viitattu 21.3.2013. Http://hyper.ahajournals.org/content/36/2/149.full#ref-list-1. 32 Hutchinson, L., Stone, P., McCowan, M, L., Stewart, A., Thompson, J. & Mitchell, E. 2012. A postal survey of maternal sleep in late Pregnancy. Pregnancy and Childbirth 12, 144-151. Viitattu 16.04.2012. Http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1471-2393-12-144.pdf. Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, A. 2006. Rentoutuminen auttaa elimistöä rauhoittumaan. Artikkeli Duodecimin Terveyskirjasto-verkkosivuilla. Viitattu 18.03.2013. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00028&p_teos= onn&p_selaus=. Keski-Nisula, L. 2000. Sikiön voinnin seuranta synnytyksen aikana. FINNANEST 33, 5, 473-474. Koskenvuo, M. 2000. Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 116, 2288-2295. Viitattu 16.04.2013. Http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91832.pdf. Kuntotestauksen käsikirja. 2007. Toim. L. Keskinen, K. Häkkinen ja M. Kallinen. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161. Tampere: Tammer-Paino Oy. Kroonisen kivun ensitieto-opas. 2012. Toim. Suomen Kipu ry.Viitattu 19.3.2013. Http://www.suomenkipu.fi/krokko/Ensitieto-opas_2012_netti_valmis.pdf. Kätilötyö. 2006. Toim. E. Lindqvist & P. Immonen. Tampere: Tammer-Paino Oy. Lee, K. & Gay, C. 2004. Sleep in late pregnancy predicts length of labor and type of delivery. American Journal of Obstetrics and Gynecology 191, 2041-2047. Viitattu 16.04.2013. Http://www.luzimarteixeira.com.br/wp-content/uploads/2010/08/ajogsleep-in-late-pregnancy-predicts-length-of-labor-and-type.pdf Lehto, P. 2010. Raskausajan sydänongelmat. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 126, 1560-1567. Viitattu 18.3.2013. Http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo98924.pdf. Liukkonen, A., Heiskanen, P., Lahti, A. & Saarikoski, S. 1998. Synnytyskivun lievittäminen. Tampere: Kirjayhtymä Oy. MacLennan, A., Taylor, A., Wilson, D. & Wilson, D. 2000. The prevalence of pelvic floor disorders and their relationship to gender, age, parity and mode of delivery. An International Journal of Obstetrics & Gynaecology 107, 1460-1470. Viitattu 16.04.2013. Http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.14710528.2000.tb11669.x/full. McCormack, M. &Wise, R. 2009. Respiratory Physiology in Pregnancy. Teoksessa Respiratory Medicine. Toim. G. Bourheily ja K. Rosele-Montella. Hypertension 36, 149-158. 33 McMahon M., Fenwick A., Banks, A. & Dineen, R. 2008. Prevention of supine hypotensive syndrome in pregnant women undergoing computed tomography – A national survey of current practice. Radiography 15, 97-100. Viitattu 16.04.2013. Http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1078817408001065. Mäkelä, S., Pajulo, M. & Sourander, A. 2010. Raskausajan psyykkinen oireilu ja lapsen kehitys. Duodecim-terveyskirjaston artikkeli, 126, 1013-1019. Viitattu 16.04.2012. Http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo98783.pdf. Naghi, I., Keypour, F., Ahari, S., Tavalai, S. & Khak, M. 2011. Sleep disturbance in late pregnancy and type and duration of labour. Abstract. Viitattu 16.04.2013. Http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21823845. Ponnistusvaihe. n.d. Artikkeli Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin verkkosivuilla. Viitattu 16.4.2013. Http://www.epshp.fi/, Yksiköiden sivut, Operatiivinen toiminta, Naistentaudit ja synnytykset, Virtuaalisynnytyssairaala, Synnytysosasto, Ponnistusvaihe. Ruiz, J.R. & Avant, KC. 2005. Effects of Maternal Prenatal Stress on Infant Outcomes: A Synthesis of the Literature. Advances of Nursing Sciences, 2005, 28, 4, 345-355. Viitattu 16.04.2013. Http://journals.lww.com/advancesinnursingscience/Fulltext/2005/10000/Effects_of_ Maternal_Prenatal_Stress_on_Infant.6.aspx. Saisto, T. 2000. Synnytyspelot ja niiden hoitaminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 116, 1483-1488. Viitattu 19.3.2013. Http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91649.pdf. Sariola, A. & Tikkanen, M. 2011. Normaali synnytys. Teoksessa Naistentaudit ja synnytykset. Toim. O. Ylikorkala ja J. Tapanainen. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. 315-325. Seppänen, A. 2012. Sykevälien mittaus on helppoa, tulkinta vaikeaa. Tiivistelmä Lääkärilehteen kirjoitetusta artikkelista Lääkärilehden Internet-sivuilla. Viitattu 16.4.2013. Http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12030/type=1. Sikiön voinnin seuranta. 2010. Artikkeli Turun kaupungin verkkosivuilla. Viitattu 15.4.2013. Http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=23, Terveys, Neuvolat, Äitiysneuvolat, Raskauden ajan seuranta äitiysneuvoloissa, Sikiön voinnin seuranta. Sztajzel, J. 2004. Heart rate variability: a noninvasive electrocardiographic method to measure the autonomic nervous system. Swiss Medical Weekly 134, 514-522. Sykeanalyysi. n.d. Artikkeli Firstbeat Technologies Oy:n verkkosivuilla. Viitattu 9.4. 2013. Http://www.firstbeat.fi/fi, Fysiologia, Sykeanalyysi. Söhnchen, N., Melzer, K., Martines de Tejada,B., Jastrow-Meyer, N., Othenin-Girard, Irion, V., Boulvain, M & Kayser B. 2011. Maternal heart rate changes during labour. 34 European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology 158, 173– 178. The Task Force on the Management of Cardiovascular Diseases During Pregnancy of the European Society of Cardiology. 2003. Expert consensus document on management of cardiovascular diseases during pregnancy. European Heart Journal 24, 761781. Viitattu 16.4.2013. Http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/24/8/761.full.pdf+html. Tiitinen, A. 2012a. Raskaus (Normaali kulku). Artikkeli Duodecimin Terveyskirjastoverkkosivuilla. Viitattu 16.04.2013. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00159. Tiitinen, A. 2012b. Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut) raskauden aikana. Artikkeli Duodecim Terveyskirjasto-verkkosivuilla. Viitattu 18.3.2013. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00274. Tiran, D. & Chummun, H. 2004. Complementary therapies to reduce physiological stress in pregnancy. Complementary Therapies in Nursing & Midwifery 3, 10, 162– 167. Toohill, J., Soong, B. & Flenady, V. 2012. Interventions for ketosis during labour (Review). PDF-tuloste. The Cochrane Collaboration. JohnWiley & Sons, Ltd. Tortora, G. J. & Derrickson, B. H. 2009. Principles of anatomy and physiology. Volume 1 - Organization, Support and Movement, and Control Systems of the Human Body. Asia: John Wiley & Sons. 12th edition. Tunteiden fysiologiaa. n.d. Artikkeli Suomen Mielenterveysseura ry:n ylläpitämällä Vahvistamo-sivustolla. Viitattu 20.3.2013. Http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo, Tunteet, Tunteiden tausta, Tunteiden fysiologia. Työkalut hyvinvoinnin ammattilaiselle. n.d. Artikkeli Firstbeat Technologies Oy:n verkkosivuilla. Viitattu 14.4.2013. Http://www.firstbeat.fi/fi, Työ ja hyvinvointi, Työkalut hyvinvoinnin ammattilaiselle. Vainio, A. 2009. Rentoutuminen. Artikkeli Duodecimin Terveyskirjasto-verkkosivuilla 22.1.2009. Viitattu 20.3.2013. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kha00088. Vanderlei, L., Pastre, C., Hoshi, R., Carvalho, T. & Godoy, M. 2009. Basic notions of heart rate variability and its clinical applicability. Revista Brasileira de Cirurgia Cardiovascular 24, 2, 205-217. Zafarghandi, N., Hadavand, S., Davati, A., Mohseni, S., Kimiaiimoghadam, F. & Torkestani, F. 2011. The effects of sleep quality and duration in late pregnancy on labor and fetal outcome.Abstract. Viitattu 13.4.2013. Http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21827377. 35 LIITTEET Liite 1. Rekrytointimainos. TULE MUKAAN RASKAUDEN- JA SYNNYTYKSENAIKAISTA KUORMITUSTA KARTOITTAVAAN TUTKIMUSPROJEKTIIN! Raskaus kuormittaa naisen kehoa fysiologisilla, hormonaalisilla, psyykkisillä ja fyysisillä tavoilla. Muutokset ovat täysin yksilöllisiä, niin on jaksaminenkin. Jokaiselle odottajalle on tärkeää myös hyvä yöuni. Sykevälianalyysi on menetelmä, joka kertoo mm. arkielämäsi stressin määrän, yöunen laadun, kehosi fyysisen kuormituksen ja palautumisen sekä aineenvaihdunnan. Se antaa keinoja kehon hyvinvoinnin parantamiseen, asioihin, jotka ovat raskaana oleville naisille tärkeitä! Sykevälianalyysi tehdään sykeväliä tallentavalla laitteella, joka on sykemittariin verrattavissa oleva väline ja sikiölle täysin turvallinen, minkäänlaisia säätöjä siihen ei tarvitse tehdä. Lähde siis mukaan kartoittamaan hyvinvointiasi! Olemme kaksi fysioterapian opiskelijaa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja teemme opinnäytetyötä (opinnäytetyötutkimusta) Raskausajan ja synnytyksen aikaisesta fyysisestä kuormittumisesta, stressireaktioista ja energiankulutuksesta sykevälianalyysimittauksen avulla. Rekrytoimme tutkimukseen mukaan 20-35-vuotiaita raskausaikansa hyvinvoinnista ja elämäntapojensa kartoittamisesta kiinnostuneita tutkimushenkilöitä, joiden laskettu aika ajoittuu kesä-lokakuulle 2012. Mittarin käyttö opastetaan jokaiselle henkilökohtaisesti, samoin palaute ja tulosten tulkinta suoritetaan henkilökohtaisesti. Tutkimushenkilöt osallistuvat tutkimukseen täysin anonyymisti. Mitä hyödyn tutkimukseen osallistumisesta? Tutkimushenkilöt saavat arvokasta tietoa kehon nykyisestä rasittumisen ja stressireaktioiden tasosta sekä energiankulutuksestaan. Henkilökohtaisia mittaustuloksia voi hyödyntää oman kuntoilun ja terveyden edistämiseen sekä tulevaan synnytykseen valmistautumisessa. Mittaustulosten perusteella koehenkilöt saavat myös neuvoja ja ohjeita synnytyksenjälkeiseen palautumiseen liittyen. Tutkimuksen mittausmenetelmä on laajalti käytössä hyvinvointivalmennuksissa ja erilaisissa elämäntapaprojekteissa ja tällöin palvelu on maksullinen. Opinnäytetyöhömme osallistuvat koehenkilöt saavat tällaisen mittauksen täysin ilmaiseksi. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse, ja kysy lisää! Vastaamme mielellämme mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Rekrytointi ja ilmoittautuminen ovat voimassa 1.8.2012 saakka, joten jos haluat tulla mukaan projektiin, otathan yhteyttä mahdollisimman pian! [email protected] [email protected] 040-578xxxx 050-572xxxx 36 Liite 2. Tiedote tutkimuksesta, synnytyksen aikainen mittaus. TIEDOTE TUTKIMUKSESTA ”SYNNYTYKSEN AIKAINEN FYYSINEN KUORMITUS, STRESSIREAKTIOT JA ENERGIANKULUTUS FIRSTBEAT BODYGUARD-HYVINVOINTIANALYYSIN AVULLA MITATTUNA” Tämä tiedote sisältää tarkan selonteon tutkimuksen tarkoituksesta, menetelmien käytöstä sekä projektin toteuttamisesta. Tämä tiedote on tarkoitettu tutkimukseen osallistuville henkilöille sekä heidän tukihenkilöilleen. Tiedote kuvaa tutkimusta ja Teidän osuuttanne tutkimuksessa. Teitä pyydetään mukaan tutkimukseen, jossa tutkitaan synnytyksen aikaista fyysistä kuormittumista, stressireaktioiden määrää sekä energiankulutusta sykevälivaihteluun perustuvalla hyvinvointianalyysillä mitattuna. Olemme arvioineet, että soveltuisitte mukaan tutkimukseen, koska raskautenne laskettu aika ajoittuu hakemaamme ajankohtaan (kesä-elokuu 2012) sekä terveydentilanne sallii hyvinvointianalyysin suorittamisen. Tutkimuksen virallinen nimi on Synnytyksen aikainen fyysinen kuormitus, stressireaktiot ja energiankulutus Firstbeat Bodyguard-hyvinvointianalyysin avulla mitattuna. Osallistuminen tähän tutkimukseen on täysin vapaaehtoista. Voitte kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen tai keskeyttää osallistumisenne syytä ilmoittamatta milloin tahansa. Lukekaa tämä tiedote rauhassa. Jos Teillä on jotakin kysyttävää, voitte olla yhteydessä tämän tiedotteen lopussa ilmoitettuihin tutkimuksen suorittaviin henkilöihin. Jos päätätte osallistua tutkimukseen, pyydämme Teitä allekirjoittamaan liitteenä olevan suostumuslomakkeen. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAJA Tämän tutkimuksen toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat Reetta-Leena Kauppinen ja Niina Kivinummi. Heidän tutkimustyötään ohjaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun puolesta TtL Merja Kurunsaari sekä KSSHP:n puolesta synnytyssalin osastonhoitaja, Tiina Schildt. Lisäksi tutkimuksen toimeksiantajana toimii Firstbeat Technologies Oy. Tutkijat ovat itse pyytäneet toimeksiantoa yritykseltä. Tutkimukseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen henkilörekisterin rekisterinpitäjä on ReettaLeena Kauppinen, joka vastaa tutkimuksen yhteydessä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Tutkimuksen tavoitteena on tutkia pieneen tutkimusjoukkoon perustuen synnytyksen aikaista fyysistä kuormitusta, stressireaktioita sekä energiankulutusta Firstbeat Bodyguardsykevälianalyysin avulla. Viime aikoina on kehitetty paljon uutta tekniikkaa myös tavallisten ihmisten käyttöön urheilijoille kehitettyjen teknologisten innovaatioiden pohjalta. Yksi tällainen keksintö on Firstbeat Technologies Oy:n kehittämä Bodyguard, sykevälivaihtelua mittaava hyvinvointianalyysilaite, jonka avulla saadaan mitattua esim. henkilön fyysistä kuormittavuutta, palautumista, aineenvaihduntaa ja stressireaktioita. Menetelmä perustuu laskennalliseen kaavaan, joka laskee sydämen sykevälissä tapahtuvien muutosten perusteella elimistössä tapahtuvia muutoksia kuten hengityksen säätelyä, psyykkistä kuormitusta, tunnereaktioita ja metabolisia prosesseja. Analyysin avulla voidaan siis mitata esimerkiksi henkilön fyysistä kuormitusta, palautumista, aineenvaihduntaa ja stressireaktioita. 37 Firstbeat hyvinvointianalyysiä on käytetty paljon hyvinvointialalla erilaisten elämäntapamuutosten kartoituksessa, valmennustyössä ja erilaisissa työhyvinvointiprojekteissa. Synnytystä verrataan usein fyysiseltä rasittavuudeltaan maratonin juoksemiseen niin elimistön kuormituksen kuin energiankulutuksenkin suhteen. Fyysisen kuormittavuuden lisäksi synnyttäjän stressireaktioiden määrä on suuri. Tuntemukset mm. kivun, stressin ja kuormittavuuden suhteen ovat hyvin subjektiivisia, täten ne ovat vaikeasti mitattavissa. Sykevälianalyysin kautta saatu objektiivinen mittaustulos antaa uudenlaisen tavan arvioida synnytyksen todellista rasittavuutta. Hyvinvointianalyysin hyödyntäminen raskaana oleville ja synnyttäville naisille on täysin uusi sovellutus Firstbeat Bodyguard-menetelmälle. Hyvinvointianalyysin avulla saadaan kehon eri toiminnoista useita analyysejä, joista on tällä hetkellä opinnäytetyötämme varten valikoitu analyysit fyysisestä kuormituksesta, stressireaktioista sekä energiankulutuksesta. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOIMENPITEET Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena, jossa tutkimukseen otetaan mukaan 12 tutkimushenkilöä. Tutkimushenkilöiksi valitaan 20-35-vuotiaita, perusterveitä synnyttäjiä, joiden raskaudet eivät ole ns. riskiraskauksia (poissulkevia tekijöitä esim. raskausdiabetes, kaksosraskaus jne). Tutkimushenkilöiden lasketut ajat sijoittuvat kesäkuun ja elokuun 2012 välille, jolloin pystymme paremmin ennakoimaan sen, ettei mittauksia tule liian montaa yhtäaikaisesti. Tutkimusaineistoa kerätään Firstbeat Bodyguard-sykevälianalyysimittauksen sekä tutkimushenkilöiden pitämän päiväkirjan avulla. Firstbeat Bodyguard-laite, joka mittaa sykevälivaihtelun, on noin 4x4 cm kokoinen erittäin kevyt ja huomaamaton mittari. Laitteessa on kaksi johtoa ja näiden päissä kaksi suoraan iholle tulevaa elektrodikiinnitystä. Elektrodit ovat kertakäyttöisiä. Toinen elektrodi kiinnitetään oikean solisluun alapuolelle keskelle, toinen tulee vasemman kylkikaaren tuntumaan. Elektrodien ja ihon väliin tulee välittäjäaine, joka on elektrodeissa valmiiksi annosteltuna. Kertakäyttöisyyden ja välittäjäaineen valmisannostelun myötä laitteen asennus ja käyttö on hygieenistä koehenkilöille. Laite toimii akulla ja tallennettu mittaustieto puretaan myöhemmin usb-purkukaapelin kautta tietokoneeseen. Sykeväliä tallentava laite ei ole sikiölle vaarallinen. Ensimmäinen mittaus suoritetaan noin kaksi kuukautta ennen tutkimushenkilön laskettua aikaa. Mittausjakso kestää 3 vuorokautta ja samanaikaisesti he pitävät päiväkirjaa mittausajanjakson tapahtumista. Päiväkirjan avulla saadaan syvällisempää tietoa tutkimushenkilöiden kokemuksista ja voidaan helpommin tulkita mittaustuloksia. Tutkimushenkilöt saavat sekä kirjallisen että suullisen palautteen ensimmäisen mittauksen tuloksista muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä mittauksesta. Toinen mittaus toteutetaan, kun tutkimushenkilön synnytys käynnistyy. Tutkimushenkilöllä ja hänen tukihenkilöllään on itsellään tässä vaiheessa vastuu laitteen käyttöönasennuksesta. Toisessa mittauksessa ei luonnollisestikaan vaadita päiväkirjan pitoa, jos tutkimushenkilö tai hänen tukihenkilönsä/puolisonsa ei sitä ehdi miettiä. Tällöin partogrammi eli synnytyskertomus antaa tarpeelliset tiedot analyysien tekoa varten. Toisen mittauksen palaute annetaan vain kirjallisesti. TUTKIMUKSEN HYÖDYT Tutkimusmittausten kautta saatte arvokasta ja käyttökelpoista tietoa kehonne nykyisestä terveydentilasta, palautumisesta, unen laadusta. Ensimmäisen mittauksen tuloksiin perustu- 38 vasta palautteesta saatte apua ja neuvoa tulevaa synnytystä varten sekä ohjeita synnytyksestä palautumiseen. Tutkimus auttaa selvittämään, kuinka paljon terveen naisen keho kuormittuu odotusaikana, ja tätä tietoa voidaan hyväksikäyttää tulevaisuuden raskausvalmennuksissa fysioterapian laadun parantamiseksi. Toisen mittauksen antama tieto kertoo objektiivisesti synnytyksen aikaisesta kehon kuormituksesta ja stressireaktioista sekä energiankulutuksesta. Tämä voi antaa hyödyllistä tietoa seuraavien raskauksien ja synnytysten suunnitellussa. TUTKIMUKSESTA MAHDOLLISESTI AIHEUTUVAT HAITAT JA EPÄMUKAVUUDET Tämän tutkimuksen ei ennakoida tai oleteta aiheuttavan teille terveydellistä haittaa tai epämukavuutta, sillä tutkimuksessa käytettävä laite on sykemittariin verrattavissa oleva, eikä tutkimuksen suorittamiseksi vaadita lääketieteellisiä toimenpiteitä. Elektrodien käyttöön saattaa liittyä ihon ärtymistä välittäjäaineesta johtuen, mutta ihoärsytys on nopeasti ohimenevää. Koska tutkimus on kivuton ja helppo suorittaa, koehenkilöille koituvien terveydellisten riskien olemassaolo on hyvin pieni. TIETOJEN LUOTTAMUKSELLISUUS JA TIETOSUOJA Tutkimuksessa henkilöllisyytenne sekä muut tunnistettavat tiedot ovat ainoastaan tutkijoiden tiedossa, ja he ovat salassapitovelvollisia. Kaikkia Teistä kerättäviä tietoja käsitellään koodattuna siten, ettei yksittäisiä tietojanne pystytä tunnistamaan tutkimukseen liittyvistä tutkimustuloksista, selvityksistä tai julkaisuista. Tutkimusrekisteriin talletetaan vain tutkimuksen tarkoituksen kannalta välttämättömiä henkilötietoja. Teidän nimeänne tai henkilötunnustanne ei tallenneta tutkimusrekisteriin. Tutkimustuloksissa ja muissa asiakirjoissa Teihin viitataan vain tunnistekoodilla. Rekisteriä säilytetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun holvitilassa niin kauan, kunnes tutkimus on julkaistu. Tutkimusrekisteristä on laadittu henkilötietolain 10 §:n mukainen rekisteriseloste, jonka saatte halutessanne nähtäväksi. Jos osallistumisenne tutkimukseen jostain syystä keskeytyy, keskeyttämiseen mennessä kerättyjä tietoja käytetään osana tutkimusaineistoa. TUTKIMUKSEN KUSTANNUKSET JA TALOUDELLISET SELVITYKSET Tutkimukseen liittyvät toimenpiteet ovat Teille maksuttomia. TUTKITTAVIEN VAKUUTUSTURVA Tutkimuksella ei ole terveydellisten haittavaikutusten riskiä. Jos kuitenkin mittausjaksojen aikana teille aiheutuu terveydellistä haittaa, kuulutte ensimmäisen mittausjakson aikana mahdollisen henkilökohtaisen vastuuvakuutuksen piiriin. Toisen mittausjakson aikana kuulutte myös potilasvakuutuksen piiriin. 39 TUTKIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Saatte mittaukseenne liittyvistä tuloksista kirjalliset raportit ja yhteenvedon/ suositukset terveydentilaanne koskien mittausten analysoinnin jälkeen. LISÄTIETOJA Jos Teillä on kysyttävää tutkimuksesta, voitte olla yhteydessä tutkimuksen suorittaviin henkilöihin. Heidän kanssaan voitte keskustella kaikista tutkimuksen aikana mahdollisesti mieltänne askarruttavista asioista. Yhteystiedot: Reetta-Leena Kauppinen 040-578xxxx [email protected] Niina Kivinummi 050-572xxxx [email protected] 40 Liite 3. Tietoon perustuva suostumus. TIETOON PERUSTUVA SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN Suostun osallistumaan Firstbeat Bodyguard-laitteella tehtävään tutkimukseen Synnytyksen aikainen fyysinen kuormitus, stressireaktiot ja energiankulutus Firstbeat Bodyguard-hyvinvointianalyysin avulla mitattuna. Olen saanut riittävät tiedot tutkimuksesta ja aineiston keräämisestä, analysoinnista sekä opinnäytetyön raportoinnista. Lisäksi minulla on ollut mahdollisuus kysyä tutkimukseen liittyvistä asioista. Tiedot antoi ________________________________ , ___/___/ 20__ . Kaikki minusta tutkimuksen aikana kerättävät tiedot käsitellään luottamuksellisina ja opinnäytetyön raportoinnissa anonymiteettini säilytetään koodauksen turvin. Tutkimuksessa kerätyt tiedot koodataan siten, ettei henkilöllisyyden selvittäminen ole myöhemmin mahdollista. Tutkimuksessa kerätyt tiedot hävitetään niiden analysoinnin jälkeen. Opinnäytetyön raportoinnissa anonymiteettini säilyy. Ymmärrän, että osallistumiseni tähän tutkimukseen on täysin vapaaehtoista. Minulla on oikeus milloin tahansa tutkimuksen aikana ja syytä ilmoittamatta keskeyttää tutkimukseen osallistuminen. Olen tietoinen siitä, että minusta keskeyttämiseen mennessä kerättyjä tietoja käytetään osana tutkimusaineistoa. Annan tässä lomakkeessa myös suostumukseni partogrammin eli synnytyskertomuksen luovuttamiseen tutkijoille. Toimitan saamani partogrammin tutkijoille mittarin palautuksen yhteydessä. Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaaehtoisesti tutkimushenkilöksi. ________________________ Allekirjoitus _________________________ _________________________ Nimen selvennys _________________________ Päiväys Syntymäaika __________________________________________________________ Osoite Suostumus vastaanotettu _________________________ Tutkijan allekirjoitus __________________________ Päiväys _________________________ Nimen selvennys Alkuperäinen allekirjoitettu tutkimushenkilön suostumus sekä kopio tutkimushenkilötiedotteesta jäävät tutkijan arkistoon, josta ne hävitetään opinnäytetyön valmistumisen jälkeen. Tutkimushenkilötiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tutkimushenkilölle. 41 Liite 4. Tiedote tukihenkilölle. RASKAUSAJAN JA SYNNYTYKSENAIKAISEN SYKEVÄLIANALYYSITUTKIMUKSEN TUTKIMUSHENKILÖN PUOLISOLLE / TUKIHENKILÖLLE TIEDOKSI Kumppanisi on lupautunut koehenkilöksi sykevälianalyysin tutkimiseen raskausaikana. Tämä tutkimus on täysin vapaaehtoinen ja tutkittavalla on täysi oikeus keskeyttää halutessaan tutkimus ajankohdasta riippumatta. Tutkimukseen osallistutaan anonyymisti. Tämä tiedote on laadittu tutkimushenkilön tukihenkilölle/puolisolle, jotta myös he ovat tietoisia tutkimuksesta ja sen kulusta. Sykevälianalyysi on menetelmä, joka kertoo mm. arkielämässä koetun stressin määrän, yöunen laadun, kehon fyysisen kuormituksen ja palautumisen sekä aineenvaihdunnan. Se antaa keinoja kehon hyvinvoinnin parantamiseen. Sykevälianalyysi tehdään sykeväliä tallentavalla laitteella, joka on sykemittariin verrattavissa oleva väline ja sikiölle täysin turvallinen, minkäänlaisia säätöjä siihen ei tarvitse tehdä. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan tutkittavien raskausajan ja synnytyksen aikaisia stressitason vaihteluita, energiankulutusta sekä fyysistä kuormittumista. Tutkimustuloksista koehenkilöt saavat tietoa oman kehonsa tilasta, ja näin ollen keinoja ja neuvoja oman hyvinvoinnin parantamiseen sekä raskaudesta palautumiseen. Tutkimukseen sisältyy kaksi sykevälianalyysia, ensimmäinen suoritetaan n. kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, toinen synnytyksen aikana. Ensimmäisestä mittauksesta tutkimushenkilöt saavat henkilökohtaisen kirjallisen ja suullisen palautteen, sekä toisesta mittauksesta (synnytyksenaikainen) kirjallisen palautteen. PUOLISON / TUKIHENKILÖN ROOLI Tutkimukseen osallistuvan koehenkilön on suositeltavaa ottaa ensimmäiselle mittauskerralle mukaan puoliso/ tukihenkilö, jotta mittarin käyttäminen, oikea asettelu ja irrottaminen tulevat molemmille tutuiksi. Toisen mittauksen (synnytyksenaikainen) mittarin asennus tulisi tehdä synnytyksen käynnistyessä. Suositeltavaa on, että toisen mittauksen aikana: 1) tukihenkilö ottaa päävastuun mittarin asennuksesta 2) tukihenkilö ottaa päävastuun myös mittarin oikeaoppisesta irrottamisesta, erityisesti komplikaatioiden yhteydessä, joissa tutkimus automaattisesti keskeytetään 3) tukihenkilö ottaa päävastuun mittarin säilyttämisestä sairaalan tiloissa sekä toimittamisesta takaisin tutkijoille Kaikissa mittarin käyttöön, turvallisuuteen sekä muihin kysymyksiin liittyen voitte ottaa yhteyttä alla mainittuihin yhteystietoihin. [email protected] [email protected] 040-578xxxx 050-572xxxx 42 Liite 5. Tiedote hoitohenkilökunnalle. SYNNYTYKSENAIKAINEN SYKEVÄLIANALYYSI –TUTKIMUS SAIRAALAN HOITOHENKILÖKUNNALLE TIEDOKSI Henkilö osallistuu tutkimukseen, jossa tutkitaan raskausajan ja synnytyksenaikaista sydämen sykevälivaihtelua. Tämä tiedote on laadittu sairaalan hoitohenkilökunnalle. Sykevälianalyysi tehdään sykeväliä tallentavalla laitteella, joka on sykemittariin verrattavissa oleva väline ja sikiölle täysin turvallinen, minkäänlaisia säätöjä siihen ei tarvitse tehdä. Itse mittari on noin 5cmx5cm kokoinen valkoinen laite, jossa on kaksi elektrodikiinnitystä, oikean solisluun alapuolella sekä vasemman kylkikaaren alla. TUTKIMUS EI VAADI VARSINAISIA TOIMENPITEITÄ SAIRAALAN HENKILÖKUNNALTA, MUTTA HENKILÖKUNTAA PYYDETÄÄN ANTAMAAN TUTKIMUSHENKILÖILLE KOPIO PARTOGRAMMISTA. KOEHENKILÖT SEKÄ HEIDÄN TUKIHENKILÖNSÄ ON OPASTETTU SUORITTAMAAN MITTAUS TÄYSIN ITSENÄISESTI. Koehenkilöt on opastettu aloittamaan mittaus synnytyksen käynnistyessä. Mittari soveltuu synnytyssalissa käytettäväksi, ja sen poisottaminen on helppoa: napit irrotetaan sinisestä elektrodista. KOEHENKILÖT TAI HEIDÄN TUKIHENKILÖNSÄ HUOLEHTIVAT ITSE MITTARIN ASENNUKSESTA JA POISOTTAMISESTA. Jos kuitenkin synnytyksen aikana ilmenee komplikaatioita, joiden aikana ylimääräiset elimistöön kiinnitettävät mittarit haittaavat hoitotoimenpiteitä, tulee mittari ottaa pois hoitohenkilökunnan toimesta. Mittari tulee luovuttaa tukihenkilölle. Jos tiedotteesta ilmenee kysyttävää, voitte ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittajiin alla mainittuihin yhteystietoihin. Reetta-Leena Kauppinen Niina Kivinummi 040-578xxxx 050-572xxxx 43 Liite 6. Tutkimukseen liittyvä keskeinen sanasto. SANASTO: Syke, syketaso = Sydämen supistumiskertojen luku minuutissa. Syke % maksimista eli HRmax:sta= Syke suhteessa sydämen suurimpaan supistumistiheyteen, joka saavutetaan maksimaalisessa fyysisessä kuormituksessa. Maksimisyke on mahdollista laskea esimerkiksi kaavalla HRmax = 220 - ikä tai yleisemmin käytössä olevalla kaavalla Hrmax = 210 – ikä x 0,65. Ventilaatio = Hengityksen minuuttitilavuus eli keuhkotuuletus. Ventilaatio kuvaa yhden minuutin aikana hengityselimissä käyneen ilman tilavuutta. Hengitystiheys eli -frekvenssi = Sisään ja uloshengityksen muodostamien hengityskokonaisuuksien määrä minuutissa. VO ja VO max = VO ilmoittaa, paljonko happea siirtyy lihaskuormituksen aikana ilmasta keuhkoihin ja verenkierron kautta kudoksiin. Maksimaalinen hapenottokyky eli VO maksimi kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea ja lihasten kykyä käyttää sitä energiantuotantoon äärimmäisessä rasituksessa. Maksimaalinen hapenottokyky on saavutettu, kun kuormitusta lisättäessä hapenkulutus ei enää kasva. MET eli metabolinen ekvivalentti = Yksi parhaista menetelmistä kuvata erilaisten toimien fyysistä kuormittavuutta. MET-arvo kuvaa lihastyön aiheuttaman hapen kulutuksen määrää verrattuna lepoon. (Lähde: Kuntotestauksen käsikirja 2007)
© Copyright 2024