upm Yhteismetsät

UPM Yhteismetsät
Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta
Osakkaat muodostavat yhdessä
yhteismetsän osakaskunnan
Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen ja maksaa tuloverot yhteismetsän saamista
tuloista. Yhteismetsän tuloveroprosentti on 28. Yhteismetsän
UPM
Yhteismetsä
pähkinänkuoressa
Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on
jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa, eikä osakkaan
tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittami-
tarvitse ilmoittaa niitä verotuksessaan.
seen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän osakkaita ovat
osakaskiinteistöjenomistajat, jotka muodostavat yhteismet-
UPM Yhteismetsä
sopii metsänomistajille,
jotka arvostavat muun
muassa;
• tehokasta puuntuotantoa
• kestävää metsätaloutta
• vaivattomuutta
sän osakaskunnan. Osakaskunta on osakkaistaan erillinen
oikeushenkilö, joka ensisijaisesti harjoittaa metsätaloutta
yhteismetsän alueella. Yhteismetsälaki ja yhteismetsän ohjesääntö ohjaavat yhteismetsän käyttöä ja hallintoa. Yhteismetsässä puun myynnit ja metsänhoitotyöt toimeenpanee
osakaskunnan valitsema hoitokunta ja hoitokunnan nimeämä toimitsija. Ne hoitavat myös muun yhteismetsän käytännön toiminnan osakkaiden puolesta.
UPM Yhteismetsän
jako-osuuden vero
osakkaalle
on
0%
• metsän virkistyskäyttöä
• metsän pirstoutumisen ehkäisemistä
2 3 Oman
metsäalueen
liittäminen
UPM Yhteismetsään
Tuottoa ja huolettomuutta
Yhteismetsä on huoleton ja tuottava omistusmuoto osakkailleen. UPM Yhteismetsillä on metsäpalvelusopimukset UPM:n kanssa, mikä varmistaa sen, että yhteismetsiä
hoidetaan ammattitaitoisesti metsäsuunnitelman mukaan
ja että yhteismetsät saavat myytävästä puusta kilpailukykyisen hinnan suhdanteesta riippumatta. Sopimuksen
Helppoa ja luotettavaa
Yhteismetsän osakkaaksi tuleminen käy sopimalla metsän
mukaan UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle
hinta- ja menekkitakuun ja yhteismetsä antaa etusijan
UPM:lle puun ostajana.
liittämisestä yhteismetsään. Metsänomistaja voi liittää
UPM Yhteismetsään oman kiinteistönsä metsäalueen, jota
vastaan hänen kiinteistönsä saa liitettävän alueen arvoa
vastaavan määrän UPM Yhteismetsän osuuksia. Metsän
arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten puusto- ja
kuviotietojen pohjalta käyttäen tuottoarvomenetelmää.
UPM Yhteismetsän
puulla on
hinta- ja menekkitakuu
Menetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia korjaustekijöitä.
Tuottoarvomenetelmä on yksi arvonmääritysmenetelmä
myös viranomaiskäytössä (Maanmittauslaitos).
Toimintavarmuutta ja kilpailukykyä
UPM:llä on vankka kokemus omien metsiensä tuottavasta
Yhteismetsien nimet
kiinteistörekisterissä:
4 •
Itä-Suomen yhteismetsä
•
Keski-Suomen yhteismetsä
•
Länsi-Suomen yhteismetsä
•
Pohjanmaan yhteismetsä
hoidosta. UPM:n tehtaat, jotka käyttävät paljon puuta, sijaitsevat lähellä UPM Yhteismetsiä. Toimintavarmuus ja kilpailukyky ovat peruskiviä, joista hyötyvät niin yhteismetsä kuin
sen osakkaat. Yhteismetsän saamaa puun myyntituloa
jaetaan jako-osuuksina säännöllisesti osakkaille. Yhteismetsästä jaettava ylijäämä suoritetaan osakkaille yhteismetsäosuuksien suhteessa. UPM Yhteismetsät sijaitsevat Itä-,
Länsi- ja KeskiSuomessa sekä Pohjanmaalla.
5 Luonnon monimuotoisuuden
huomioimista
Usein isommilla metsäalueilla onnistuu luonnon monimuotoisuuden huomioiminen helpommin kuin pienillä metsätiloilla. UPM Yhteismetsille tullaan hakemaan FSC-sertifikaattia. FSC-sertifioinnin tavoitteena on lisätä yhteismetsän
kiinnostavuutta puukauppakumppanina ja kertoa kansain-
Sovittu yhteismetsäosuuksien
määrä vahvistetaan maanmittaustoimituksessa
Sopimus alueen
liittämisestä
UPM Yhteismetsään
välisesti tunnustetusta metsien kestävästä käytöstä.
Pirstoutumisen ehkäisemistä
Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja muodostaa
suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset metsätalou-
Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Mikäli metsänomistaja hyväksyy annettavat yhteismetsäosuuksien määrät, tehdään hakemus maanmittaustoimistolle alueen liittämisestä yhteismetsään. Sovittu osuuksien määrä vahvistetaan alueen
liittämistä koskevassa maanmittaustoimituksessa, joka
maksetaan valtion varoin. Alueen liittämiseen yhteismet-
Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus
sään johtaneissa sopimuksissa yhteismetsä vastaa sekä
kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Sopimuk-
puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista
sen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan ja
että asianhoitopalkkioista. Mahdollisten rakentamattomien
metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon pohjaksi mää-
rakennuspaikkojen tai muiden omaisuuserien liittämisestä
rät annettavista yhteismetsäosuuksista. Lisäksi hän saa laskel-
ja niiden ehdoista sovitaan tapauskohtaisesti yhteismetsän
mat sekä yhteismetsän että liitettävän metsätilan arvoista.
ja metsänomistajan välillä.
den kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. Yhteismetsään liittyminen
sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin sukupolvenvaihdostilanteisiin ja perikunnille,
6 kun tilaa ei haluta pirstoa pieniin osiin, tai metsät halutaan osaksi suurempaa
Tilaa Yhteismetsäsopimus!
kokonaisuutta metsäammattilaisten hoitoon. Metsänhoitotyöt ja puun myynnit yhteis-
Sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään voi tilata allekirjoitettavaksi soittamalla UPM:n
metsissä toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen ja metsät ovat metsäammatti-
metsäpalvelunumeroon 0204 16 123 tai postittamalla tämän esitteen lopussa olevan yhteismetsään
laisten hoidossa.
liittymistä koskevan yhteydenottokortin.
7 Puustotietojen päivitys
arvonmäärityksen edellytys
Ajantasaiset metsävaratiedot ovat liittymistilanteessa luotettava arvonmäärityksen edellytys. Tämän vuoksi liittymistä harkitsevan metsänomistajan kiinteistöjen
yhteismetsään mahdollisesti liitettäville metsäalueille tehdään aina puustotietojen
päivitys. Puustotietojen päivityksen menetelmänä on maastoinventointiin perustuva
UPM Yhteismetsän
ja siihen liitettävän
metsätilan
arvonmääritys
kuvioittainen arviointi. Yhteismetsän kuvio- ja puustotietoja pidetään jatkuvasti
Metsäalueen metsätaloudellisen arvon määrittäminen tehdään ajanta-
Liittymistilanteessa sekä yhteismetsälle että yhteismetsään liitettävälle metsäalueel-
saisten kuvio- ja puustotietojen perusteella käyttäen tuottoarvomenetel-
le lasketaan metsätaloudellinen arvo samalla menetelmällä ja samoin laskentape-
mää. Mahdolliset erityisarvot määritetään erikseen tapauskohtaisesti.
rustein. Käytettävä menetelmä on tuottoarvomenetelmä.
ajantasaisina toimenpiteiden jälkeisellä puustotietojen päivityksellä ja vuotuisella
kasvunlaskennalla. Arvonmääritys edellyttää kuvio- ja puustotietojen siirtämisen
UPM:n tietojärjestelmään.
Metsätaloudellinen arvo
tuottoarvomenetelmällä
Liittymistilanteen laskentaperusteet ovat samat yhteismetsälle ja liittyvälle
metsäalueelle.
Tuottoarvomenetelmässä metsän arvo määritetään siitä tulevaisuudessa saatavien
tuottojen ja kustannusten nykyarvojen erotuksena eli nettotuottojen nykyarvona.
Tuottoja ovat hakkuutulot ja kustannuksia metsänhoitotöistä aiheutuvat kustannukset. Metsätalouden tuotot ja kustannukset syntyvät eri aikaan ja usein pitkällä aikajaksolla. Aikatekijän vaikutus otetaan huomioon laskemalla tuottojen ja kustannusten nykyarvo eli diskonttaamalla tuotot ja kustannukset arviointihetkeen. Tuottoarvomenetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia tekijöitä ja se huomioi metsäalueen
puuntuotantopotentiaalin.
8 9 Luotettava arvonmääritys
takaa metsänomistajalle
oikean metsänarvon
Arvonmäärityksessä monipuoliset
laskentaperusteet
Tuottoarvomenetelmää sovellettaessa laskennassa käytettävä korko määritetään
Laskennassa käytetään samoja kantohintoja ja metsänhoitotöiden
käytetty korko tuottoarvolaskelmissa on 3–5 %. Yhteismetsän ja siihen liitettävän
kustannuksia koko laskenta-ajalle (kaksi puusukupolvea), koska niiden
metsätilan arvonmäärityksessä käytettävä korkokanta on 4 %. Yhteismetsän toi-
muutoksia tulevaisuudessa on vaikea ennustaa. Kantohintoina käyte-
mintaperiaate on saada metsätalouden harjoittamisesta tuottoja ja jakaa niitä
tään Metsäntutkimuslaitoksen puukauppatilastoon perustuvia kantohinta-
jako-osuuksina yhteismetsän osakkaille. Tämän vuoksi arvostustilanteessa metsäta-
alueittaisia toteutuneita kolmen vuoden keskihintoja. Metsänhoitotöi-
loudellinen arvo lasketaan metsämaalle, jolla ei ole täydellisen toimenpidekiellon
den kustannuksina käytetään palveluntarjoajien laskentavuoden työ-
rajoitusta. Siten mm. suojelualueet, metsälakikohteet, jouto- ja kitumaat sekä muu
lajikohtaisia hintatietoja.
maa jäävät metsätaloudellisen arvonmäärityksen ulkopuolelle.
Tulevaisuuden hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajankohdan määrittämisessä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen Motti-metsikkösimulaattoria.
Laskenta perustuu kuviokohtaiseen puuston kehityksen ennustamiseen.
Motti sisältää Metsäntutkimuslaitoksessa laaditut puulajikohtaiset
kasvumallit ja toimenpiteiden ajankohdat määritetään Tapion Hyvän
metsänhoidon suositusten (2006) mukaisesti.
10 perustuen vaihtoehtoisiin, riskiltään samantasoisiin sijoitusmuotoihin. Yleisesti
Tavoite on saada
tuottoja ja jakaa
niitä jako-osuuksina
osakkaille
11 UPM Yhteismetsään
liittyminen
0€
Liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen kulut maksetaan valtion varoista. Yhteismetsä vastaa sekä puustoin-
Erityisarvot
Yhteismetsäosuudet
ventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että
Liittymisprosessi
asianhoitopalkkioista mikäli sopimus johtaa alueen liittämiseen yhteismetsään.
Yhteismetsän arvonmäärityksessä otetaan huomioon
Yhteismetsän arvo lasketaan vuosineljänneksittäin. Samal-
Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopi-
yhteismetsän ja liitettävän kiinteistön alueella sijaitsevat
la määritetään yhteismetsän yhden osuuden arvo yhteis-
mus metsäalueen liittämisestä osaksi yhteismetsää.
Maanmittaustoimituksen myötä yhteismetsään liitettävän
erityisarvot. Erityisarvoilla tarkoitetaan muita kuin puun-
metsän arvon ja yhteismetsän osuuksien määrän suhteena.
Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot
metsäalueen osuudet rekisteröidään kansalliseen kiinteistö-
tuottamisesta johtuvia taloudellisia arvoja. Erityisarvot-
Yhteismetsään liittyvä tila saa yhteismetsän osuuksia liitet-
inventoidaan. Metsävarojen päivityksen jälkeen metsän-
tietojärjestelmään. Uuden osuuden omistajan oikeus yhteis-
voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Todettavissa
tävän metsäalueen arvoa vastaavan määrän. Osuuksien
omistajalle toimitetaan päätöksenteon tueksi laskelma lii-
metsän jako-osuuksiin alkaa rekisteröitymistä seuraavasta
oleville erityisarvoille - kuten rakennusoikeus, käyttöoike-
määrä pyöristetään kokonaislukuun. Yhteismetsään liitty-
tettävän metsäalueen arvosta ja sitä vastaan annettavien
vuosineljänneksestä. Metsänomistajan on hyvä huomata,
us- ja vuokrasopimukset sekä hyödynnettävä maa-aines
vän tilan osuudet lisätään yhteismetsän osuuksien mää-
yhteismetsäosuuksien
Maanmittaustoimitus
että maanmittaustoimitus, jossa rekisteröinti tehdään, voi
arvioidaan nettonykyarvo muuttamalla hyödykkeen
rään.
metsäalueen liittämiseksi yhteismetsään haetaan, kun
tapahtua useitakin kuukausia liittymissopimuksen tekemi-
metsänomistaja on hyväksynyt luovutettavien osuuksien
sestä. Viivästykseen johtavia syitä ovat mm. puustotietojen
määrän. Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta
päivityksen lykkääntyminen talvikaudella ja mahdolliset
talliseksi tuottoarvon kanssa. Metsänomistajan kannattaa
purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään en-
ennen liittymistä tehtävät tilusjärjestelyt. Rekisteröitymishet-
harkita liittääkö erityisarvoja sisältävän tilansa osan
nen maanmittaustoimituksen hakemista.
kellä yhteismetsä on voinut laajentua. Se ei kuitenkaan
tuotot ja kustannukset arvonmäärityshetkeen. Nettonykyarvon avulla on tavoitteena saattaa erityisarvot yhteismi-
Kuva. Yhteismetsän osuuksien määräytymisen periaate.
yhteismetsään vai erottaako sen omaksi kiinteistökseen.
anna aihetta laskea osuuksien määrää uudelleen, sillä
Yhteismetsän arvo ja
osuudet liittymisen jälkeen
arvonmääritysperusteet eivät muutu. Osakkaita kohdellaan
Yhteismetsän arvo
Yhteismetsän
osuuden arvo =
Yhteismetsän
arvo/osuuksien määrä
liittymistilanteessa samanarvoisesti.
Maanmittaustoimituksen
hakeminen
Liittymissopimus
Liittyvän metsäalueen arvo
Liittyvän kiinteistön
osuuksien määrä =
Liittyvän metsäalueen
arvo/osuuden arvo
Yhteismetsän
arvolaskenta
1.1.
12 määrästä.
Puustotietojen
päivitys
Maanmittaustoimituksen
rekisteröinti
Liittyjän
osuuksien
laskenta
Maanmittaustoimitus
1.4
Kuva. Viitteellinen esimerkki yhdestä liittymisprosessista.
Oikeus
jako-osuuksiin
1.7
1.10
31.12
13 7 KYSYMYSTÄ
JA VASTAUSTA
Voiko yhteismetsäosuuksia myydä
Kyllä voi. Osakas voi myydä tai lahjoittaa, eli luovuttaa,
omistamiansa yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsäosuuksien
luovutukset ovat kiinteistöluovutuksia, jotka edellyttävät
Miten yhteismetsien metsäsuunnittelu
luovutukselle maakaaren määrämuotoa ja julkisen kaupan-
ohjaa niiden metsätaloutta?
vahvistajan vahvistaman luovutussopimuksen.
Yhteismetsien keskeisenä tavoitteena on osakkaita mah-
Saako osakas metsästysoikeuden
dollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto
yhteismetsän alueelle?
metsien monikäyttöön yhdistettynä. Metsien hoitotoimet
ja hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen, millä
Osakkaalla ja hänen kanssaan samaan talouteen kuulu-
varmistetaan metsän kehityksen ja mahdollisimman arvok-
valla perheenjäsenellä on metsästys- ja kalastusoikeus
kaan puusadon tuottamisen kannalta niiden oikea-aikainen
sen mukaan kun hoitokunta siitä tarkemmin päättää.
toteuttaminen. Metsäsuunnitelman hakkuumäärät lasketaan
Osakkaiden kesken oikeudet jakautuvat heidän yhteismet-
siten, että kestävyyden periaatteen mukaisesti säännöllisillä
säosuuksiensa suhteessa. Myös muusta virkistyskäytöstä
hakkuilla saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen
hoitokunta päättää tarkemmin.
kannattavuus.
Voivatko yhteismetsät sopia suoraan
puun myynnistä UPM:n kanssa?
Kyllä voivat. Yhteismetsät antavat UPM:lle etusijan puun
ostajana sillä edellytyksellä, että UPM maksaa puusta
Voiko yhteismetsästä saada metsätilansa takaisin?
tai Lahjoittaa?
Vaikka yhteismetsälaki ja yhteismetsien ohjesäännöt mahdollistavat
osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottamisen yhteismetsästä, alueen erottamiseen edellyttävän päätöksen syntymisestä ei
ole mitään taetta. Myöskään yhteismetsälaki ei takaa osakkaalle oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi. Alueen erottaminen vaatii yhteismetsälain mukaan ohjesääntömääräyksen lisäksi
osakaskunnan kokouksen suostumuksen, josta on päätettävä kolme
neljäsosan äänten enemmistöllä. Alueen erottaminen vaatii siis aina
osakaskunnan kokouksen suostumuksen, jota ei kuitenkaan ole pakko
antaa. Ei myöskään ole mitään taetta että osakkaalle pystyttäisiin tai
suostuttaisiin erottamaan juuri se alue, jonka osakas on mahdollisesti
juuri liittänyt yhteismetsän.
Tuottaako yhteismetsä paremmin kuin
muu yksityismetsä?
Tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto. Yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden
harjoittamiseen ja yhteismetsälain mukaan yhteismetsää pitää hoitaa
ja käyttää metsätaloussuunnitelman mukaisesti, mikä takaa myös sen,
että metsä säilyy tuottavana. Yhteismetsien metsätaloudellista kilpailukykyä parantaa suurempien metsäkokonaisuuksien kautta syntyvät tehokkuus- ja mittakaavaedut. Yhteismetsät suorittavat jako-osuuksia
osakkailleen säännöllisesti vuosittain.
käyvän markkinahinnan. Yhteismetsien ja UPM:n välillä on
metsäpalvelusopimukset, minkä tarkoituksena on huolehtia
metsien ammattitaitoisesta hoidosta ja varmistaa kilpailukykyisesti menekki yhteismetsän tuottamalle puulle eri suhdanteissa. UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle menekkitakuun ja metsäpalvelusopimuksen mukaisesti hintatakuun.
14 Jos liitän metsätilani yhteismetsään,
tarvitsenko enää tehdä metsäveroilmoituksia?
Yhteismetsään liitetyn metsän osalta teidän ei tarvitse enää tehdä
metsäveroilmoituksia alueen liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen jälkeiseltä ajalta. Yhteismetsä toimii metsätalouden harjoittajana ja on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsä tekee veroilmoitukset
toiminnastaan. Yhteismetsän osakkailleen maksamat jako-osuudet
ovat osakkaille verovapaata tuloa eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa
niitä verottajalle.
15