Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 2/2014 Tulilassa tiedetään metsän merkitys Matti Kylävainio: Suomi seisoo edelleen ”puujaloilla” Puunmyynti tukee maitotilan taloutta www.keitelegroup.fi Suomi seisoo edelleen ”puujaloilla” U krainan kriisin aiheuttama kansainvälinen lisäksi myös uusille alueille. Pyrimme jatkos- dollisuus pitää puutuotteiden valmistuksen Keitele Group on kohentanut omaa kilpailu- sa entistä vahvemmin esimerkiksi USA:han, ja alan tuotekehityksen avulla yllä taloudel- nella tavoin. Euroopan tilanne, talouspakotteet kykyään toimintojensa tehostamisella ja jatko- Aasiaan ja Oseaniaan, jotka kaikki ovat puu- lista aktiivisuutta. Perinteinen ala työllistää ja vastapakotteet merkitsevät myös Suomelle jalostukseen investoimalla. Oman jalostuksen tuotteiden nettotuontialueita. ja tuo vientituloja maakuntiin metsänomis- edelleen talouden epävarmoja näkymiä. osuus perustuotannosta on lähes 50 prosent- Suomen sahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuoden aikana neljä ja Ruotsin yhdeksän prosent- Johtaja Matti Kylävainio tiivisempia vientimyynnin saralla. jännite tuntuu EU:n ja Venäjän suhteissa mo- tulevaisuus tajille sekä laajalle joukolle muita toimijoita. tia. Lisäksi laatu ja toimitusvarmuus ovat aina näyttää lupaavalta. Suurten metsäyhtiöi- Yksi työpaikka sahalla luo kolme muuta met- Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu), • Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Grano, 2014 olleet toimintamme perustekijöitä. den investoinnit Suomeen kertovat ilmapii- sänhoitoon, puun korjuuseen ja kuljetukseen Kannen kuva: Hannu Miettinen. sekä liitännäistoimialoille. Suomen metsäklusterin tia. Samaan aikaan Ruotsin kruunu on heikenty- Toimitamme tuotteita eri puolille maailmaa, rin muutoksesta ja tarjoavat mahdollisuuksia nyt viisi prosenttia. Puutuotemarkkinat ovat osa mikä on yksi vahvuuksistamme. Kotimarkkinoi- kannattavan metsätalouden harjoittamiseen. Suomen metsät tuottavat erittäin hyvin kansainvälisiä markkinoita ja kaikki edellä mai- den osuus kaupastamme on seitsemän ja EU:n Itsenäinen sahateollisuus ja puutuotete- ja puutuoteteollisuus perustuu kotimaiseen nittu näkyy myös siellä tiukentuvana kilpailuna. ulkopuolisen alueen 80 prosenttia. Kun kysyntä ollisuus ovat Keitele Groupin johdolla myös raaka-aineeseen. Kun metsistä pidetään huol- Myös Venäjän ruplan kurssi on viimeisen Euroopassa on suhdanteiden vuoksi melko vaa- panostaneet tulevaisuuteen. Kaikille puuta- ta, raaka-ainetta riittää jatkossakin alan perin- puolentoista vuoden aikana heikentynyt euroon timatonta, on markkinoita suomalaiselle puulle varalajeille löytyy ostaja ja metsiä kannattaa teisen tuotannon lisäksi myös biotalouden ja nähden lähes 20 prosenttia. Venäläisten vienti- haettava kehittyviltä markkinoilta. aktiivisesti hoitaa. Vientiteollisuuden kilpai- aivan uusien puutuotteiden tuotantoon. ”Uu- lukyvystä pitää kuitenkin huolehtia ja pitää siutuvat puujalat” ovat siis edelleen koko kan- erityisen hyvää huolta. santalouden tukeva pohja, jolta Suomen ta- tuotteiden, kuten sahatavaran, kilpailukyky maa- Keitele Group ostaa puuta, jalostaa sitä kor- ilmanmarkkinoilla on siis parantunut ja Venäjän kealaatuisiksi puutuotteiksi, muun muassa lii- kotimarkkinan hyytyessä sahat ovat aiempaa ak- mapuuksi, ja tähyää nykyisten markkinoidensa Tulilassa tiedetään metsän merkitys................................4–7 Puunmyynti tukee maitotilan taloutta ....... 8–9 Esittelyssä Alajärven tiimi ......... 10 Kosteus katoaa kuivaamossa .... 11 Suomella on kaiken kaikkiaan hyvä mah- lous voi ponnistaa uuteen nousuun. Tehdasrakentaminen etenee Kemijärvellä Lappi Timber Oy:n sahan ja liimapuutehtaan rakentaminen Kemijärvellä etenee aikataulun mukaisesti. Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen kertoo, että kone- ja laiteasennukset ovat parhaillaan käynnissä, ja sahauksen koekäyttö alkaa joulukuussa. Laitetoimittajia on monia ja projektissa on ollut paljon työtä, jotta kaikki koneet ja laitteet saadaan oikea-aikaisesti ja joustavasti asennetuiksi. – Kulunut kesä on säiden osalta ollut erinomainen. Toivottavasti ei nyt syksylläkään olla pahasti sateiden tai pakkasen armoilla, Tuovinen sanoo. - Sahan raaka-ainehankinnat käynnistyvät nyt loppuvuodesta, ja jatkojalostuspuoli eli liimapuun valmistus lähtee käyntiin ensi maaliskuun lopulla. Kemijärven tehdasrakentaminen on kiinnostanut laajasti erilaisia sidosryhmiä, joille on järjestetty tutustumistilaisuuksia kulloiseenkin rakennusvaiheeseen. Kemijärven sahainvestoinnin kustannusarvio on yli 30 miljoonaa ja lisäksi Keitele Engineered Wood Oy investoi jatkojalostuslaitoksen. Metsäkoneenkuljettajaksi tietenkin! .................12–15 Tehokasta ja tuottavaa metsänhoitoa yhteismetsässä....... 16–17 Metsätaloutta ja luonnonarvoja samalla palstalla....... 18 Beach Volley valloitti Kuopion ....................................... 19 2 3 Tulilassa tiedetään metsän merkitys Korhosten suku on asunut Vesannon Niiniveden Tiitilänkylässä olevaa Tulilan tilaa 1850-luvulta. Maata on viljelty, karjaa on pidetty, metsästä on tarvepuut kaadettu ja järvestä kalaa pyydetty. Metsä ja sen hoito on aina kuulunut Tulilan elämään. U udemmalla ajalla, 1940–60-luvuilla, Tulila oli lypsykarjatila. Sen jälkeen elanto on tullut muun muassa viljanviljelystä ja perunoista, kunnes 1970-luvun lopulla alkoi viinimarjojen ja mansikoiden tuottaminen. Maatalouden hallittu alasajo alkoi 1990-luvulla, jolloin tilan pellot istutettiin metsiksi ja alkoi maaseutumatkailu- ja luontoelämyspalveluiden tuottaminen. Matkailupalvelut siirtyivät muille yrittäjille vuonna 2007. Tulila on ollut "monialainen maaseutuyri- tys" jo pitkään. Uusia tuotantosuuntia on kokeiltu välillä aika räväkästikin, ja metsästä on haluttu ottaa hyöty irti luontoarvoja unohtamatta. Esimerkiksi "Tulilan tulenarat polttopuut" kuuluivat yhteen tuotantosuuntavaihtoehtoon 2000-luvun alussa. Tilan nykyinen isäntä Antti avioitui Sarinsa kanssa vuonna 2002 ja ajatteli, että Korhosia on Savonmaalla aika paljon ilman heitäkin. Niinpä aviopari otti yhteiseksi sukunimekseen Tulila tilan nimen mukaan. Elli on löytänyt Sari-äidin kanssa hyvän kanttarellipaikan. 4 5 Välkky innostuu leikkiin vähän liikaakin. hermostuin, kun koneet olivat jyränneet parhaan puolukkapaikkani ja sato litistyi mättääseen, Sari naurahtaa. Päätyöt tilan ulkopuolella Antti, Sari, Elli ja Sampo viettävät vapaa-aikaa omassa rannassa. Mukana on tietysti myös Välkky-koira. ” Keiteleen kanssa puukaupat sujuvat rivakasti. Nykyaikaisella tekniikalla tukeista saadaan kaikki irti. 6 Metsä työllistää ja tuottaa Suunnitelmallinen ja määrätietoinen talousmetsän hoito aloitettiin Tulilassa heti sotien jälkeen. Antin isä Jyrki hoiti metsää siten, että kasvatushakkuiden määrä on aina ylittänyt suunnitelmissa olleen määrän ja harvennuksia on tehty normaalia enemmän. Tehokkuudella on saatu enemmän kasvua. Nykyisen isännyyden aikana on voitu hyödyntää edellisen sukupolven työn tuloksia erityisesti pinta-alaverotuksen siirtymävaiheessa 1990-luvun lopulla. Nyt eletään jälleen kasvatusvaihetta. – Tein tilakaupat vanhempieni kanssa jo vuonna 1989, mutta metsänhoitotöissä olen ollut lapsuudesta asti. Muistelen, että ensimmäisiä puukauppoja Keitele Forestin kanssa tein noin vuonna 1994, Antti Tulila kertoo. – Lähes kaikki puu on myyty Keiteleelle 20 viimeisen vuoden aikaan. Kuusivaltaisista metsistä on saatu Keiteleelle sopivaa ostettavaa ja tukkiprosentin maksimointi on miellyttänyt myyjää. – Keiteleen kanssa puukaupat sujuvat rivakasti. Nykyaikaisella tekniikalla tukeista ”saadaan kaikki irti”, joten puun myyjän saama hinta on kilpailukykyinen. Metsä on aikojen saatossa ollut aina Tulilan pysyvä elementti. Tilan oma metsäala on alun perin ollut noin 100 hehtaaria, ja nyt metsäpinta-ala on ostojen jälkeen 130 hehtaaria. Jonkinlainen erikoisuus on sekä joulukuusten että visakoivujen kasvattaminen samassa pellossa. Tulilan metsät ovat tuoreita, hyvin kasvavia kangasmaita, joissa on aika paljon nuorta, kasvuvaiheen metsää. Tilan toiminta on nyt keskittynyt metsätalouteen ja metsää myydään tilalta joka vuosi. Tilan oma lämpölaitos käyttää vuosittain 200 kuutiota haketta, joka on peräisin omasta metsästä raivatuista puista. Metsä on erityisesti Antin silmäterä, mutta pariskunta on kyllä samoilla linjoilla metsänhoidollisista näkemyksistä. – Arvostan Antin osaamista metsäasioissa todella paljon, mutta yhden kerran kyllä Antti ja Sari tekevät metsissä jonkin verran itse raivaus- ja hoitotöitä, mutta se on vain osa isäntäpariskunnan työrupeamaa. Antti on agrologi, työskentelee päivätyössä Sisä-Savon seutuyhtymän projektitehtävissä ja opiskelee sen ohessa kauppatieteitä Jyväskylän yliopistossa. Sari on agronomi ja toimii samaten seutuyhtymän palkkalistoilla Tervon ja Vesannon elinkeinoasiamiehenä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa toimittajana Helsingissä. Hauskuutta harrastuksista Perheen lapsista Sampo aloitti tänä syksynä koulun ja viisivuotias Elli on päivähoidossa. Sampo käy pianotunneilla ja myös jalkapallo- ja sählyharjoitukset ovat alkaneet kiinnostaa. Elli harrastaa musiikkileikkikoulua ja tanssikerhoa, joten vanhemmilla on aika usein kuljetustehtäviä kirkonkylän suuntaan. Myös Sari harrastaa pianonsoittoa ja laulua silloin, kun on aikaa. Myös puutarhanhoito, marjastus ja sienestys kuuluvat ohjelmaan. Antti harrasti aiemmin aktiivisesti metsästystä, mutta nyt siihen jää aikaa vähemmän. Perheessä on kuitenkin puolivuotias saksanseisoja Välkky, jota pitää ulkoiluttamisen lisäksi myös kouluttaa lintukoiran tehtäviin. – Puuhaa kyllä riittää aika paljon. Päivätyöt tilan ulkopuolella vievät tietenkin suuren osan arjesta, mutta tilaa ja sen pihapiiriä sekä tietysti metsiä on pidettävä kunnossa. Toki perheen kiireetöntä yhteistäkin aikaa pitää olla, Sari sanoo. 7 Puunmyynti tukee maitotilan taloutta Nykyisen kauppapoliittisen tilanteen muutokset mietityttävät Kyyjärvellä asuvia maitotilallisia Tuomas ja Mari Pölkkiä. Tilan toiminnan yhtenä tukijalkana kuitenkin ovat puukaupat Keitele Forestin kanssa ja hakkeen myynti Kyyjärven energiaosuuskunnalle. Tuomas ja Mari Pölkin omistama Keskisen tila Kyyjärven Pölkin kylässä on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1559. Nyt tilalla työskentelee jo 14. sukupolvi, kun viimeisin viljelijäpolven vaihdos tehtiin vuonna 2006. Maitoala myllerryksessä Lähes 40 lehmän lypsykarjatilaan kuuluu vuokramaineen 120 hehtaaria peltoa. Maito toimitetaan Valion Haapaveden meijeriin. Tilalla viljellään nurmea, ohraa, kauraa ja vehnää, jota riittää myös myyntiin. – Nykyiset talouspakotteet, vastapakotteet ja maitotuotteiden viennin vaikeudet pistävät kyllä miettimään, miten tilanne tästä jatkuu. Vaarana tietysti on, että maidon tilityshinta laskee, kun yksi vakiintunut vientikanava on tukossa, Pölkit pohtivat. Pariskunta tekee navettatyöt yhdessä, ja lisäksi Mari on keskittynyt myös nautakarjan jalostukseen. Peltotyöt kuuluvat Tuomaksen tehtäviin ja lisäksi tehdään myös koneurakointia. Tukkeja ja haketta Maitotilan taloutta tasapainottavat kuitenkin puukaupat. Keskisen tilalla on 110 hehtaaria metsää, jonka istutukset ja ensiharvennukset Tuomas hoitaa pääasiassa itse. Tilan lämpölaitos käyttää omasta metsästä tulevaa harvennuspuuhaketta, ja Tuomas toimittaa haketta myös Kyyjärven energiaosuuskunnalle. – Tilan päämetsätyypit ovat kuiva ja tuore kangasmetsä. Metsänhoitosuunnitelmat tekee Metsäkeskus ja tilan metsiä on hoidettu harvennusten lisäksi myös ojittamalla ja lannoituksin. Mäntyvaltaisista harvennusleimikoista tehdään puukauppaa melkein joka vuosi, ja yhteistyö Keitele Forestin kanssa toimii hyvin, Tuomas Pölkki kertoo. – Puusta saatava hinta on mielestäni kohdallaan ja olen ollut erittäin tyytyväinen alueen puunostoasiamiesten toimintaan. Keitele Forestin hyvien katkontamenetelmien avulla puu voidaan käyttää tarkasti, mikä tietysti hyödyttää sekä puun myyjää että ostajaa, Pölkki sanoo. Metsien miehet Tuomas ja Juho kokeilevat vähän vanhempaa kalustoa. Välillä vapaalle Tuomaksen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat kalastus ja metsästys. Mari puolestaan harrastaa järjestötoimintaa maa- ja kotitalousnaisissa. Pölkkien arkipäivät ovat työntäyteisiä, joten lomaakin on välillä pidettävä. Silloin vanhemmat sekä kolme- ja puolivuotias Juho ja kaksivuotias Sofia matkaavat pois kotimaisemista. Lähes 40 lypsylehmää pitävät Mari-emännän kiireisenä. Mari ja Tuomas Pölkki sekä lapset Juho ja Sofia asuvat Kyyjärvellä sukutilalla, jonka historia on alkanut vuonna 1559. 8 9 Mika Raatikainen on tyytyväinen, kun kuivatun laudan kosteusprosentti on 13. ALAJÄRVEN TIIMI Vauhdikasta puukauppaa Kokemusta tarvitaan Alajärven sahan uusi alku merkitsi myös uutta puunhankintaorganisaatiota. Alajärven tiimi on käynyt työhön käsiksi, vahvistanut asiakasyhteistyötä ja tehnyt aktiivista puukauppaa. Hankintaesimies Päivi Keski-Heikkilän aluetta ovat Alajärvi, Kuortane, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava ja Lapua. – Metsänhoito alueella on varsin aktiivista ja metsänomistajat ovat kunnostaneet taimikoita ja ojituksia melko hyvin. Metsäautotiet ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta muun tiestön rapistuminen huolettaa metsien omistajia ja metsätalousammattilaisia, Keski-Heikkilä kertoo. Alajärven saha käyttää pääasiassa mäntypuuta. Keski-Heikkilänkin ostamasta puusta yli 70 prosenttia on mäntyä. Korjuusta vastaa pääasiassa Mäkelä Forest Oy. Puu liikkuu hyvin Kosteus katoaa kuivaamossa Soinista, Lehtimäestä, Ähtäristä ja Alavudesta vastaava hankintaesimies Mikko Annala kertoo, että puuntarjonta on kaikkiaan hyvällä mallilla ja koko Alajärven tiimi on päässyt toiminnassaan hyvin liikkeelle. – Puuvaroja täälläpäin on hyvin ja me ostamme puuta mahdollisimman paljon. Ostetusta puusta samaten noin 60 prosenttia on mäntyä. Asiakaskunta on monenlaista, ehkä ”kaupunkilaisomistajien” määrä on koko ajan kasvussa. Me tietysti toivomme, että puukauppa olisi aktiivista ja rytmiltään tasaista, Annala tuumaa. Annalan vastuualueella vakiosopimuksen hiominen koneurakoitsijan kanssa on parhaillaan menossa. Nopea palvelu ja oikeat mitat Päivi Keski-Heikkilä 10 Keiteleellä kaikki sahattu puu kuivataan koneellisesti. Sahassa rimoitetut lamellit tulevat liimapuutehtaalle traktorin peräkärryssä, josta trukki nostaa taakat raiteilla olevien vaunujen päälle. Vaunuissa voi olla 20 - 36 kuutiota. Kuormat siirtyvät koneelliseen kanavakuivaamoon, jossa tavoitteena on jokaisella kolmella kanavalla kuivata 125 kuutiota vuorokaudessa. Mikko Annala Hankintaesimies Jari Kantonen tekee kauppaa Evijärvellä, Halsulla, Kaustisella, Kivijärven länsipuolella, Kyyjärvellä, Perhossa ja Vetelissä. Pääosa asiakkaista on maa- ja metsätalouden harjoittajia. Alueen korjuuyhtiöinä ovat Keski-Suomen MetsäKymppi Oy ja Honkaperä Forest Oy. – Alajärven tiimin alueella on paljon hyvää, tiheäsyistä ja pienioksaista mäntyä. Oman alueeni pohjoisosissa puu tosin on hiukan pienenpuoleista, Kantonen kuvailee. Hankintaesimiehet muistuttavat yleisenä ohjeena kaikille metsänomistajille, että metsien hoitotöistä kannattaa pitää huolta. Kun työt tehdään oikea-aikaisesti, metsän tuotto on mahdollisimman hyvä. - Puukauppa käy hyvin ja hintataso on melko vakaa. Keitele Forestin kilpailukyky perustuu nopeisiin päätöksiin ja lähellä puun myyjiä olevaan palveluun. Raaka-aineen optimoitu katkonta ja tarkka käyttö jatkojalostuksessa näkyvät sitten myös myyjän saamassa hinnassa, Kantonen muistuttaa. Kosteat laudat kuivaamoon ja kuivatut laudat tuotantoon. Keitele Engineered Wood Oy:n kuivaamonhoitaja Mika Raatikainen vastaa osaltaan siitä, että Keiteleen liimapuutehdas saa oikeanlaista raaka-ainetta oikeaan aikaan työstettäväksi. ” Lautakuorma on uunissa laudan paksuudesta riippuen kaksi-kolme vuorokautta. Kuivaamonhoitajia on yksi aamu- ja yksi iltavuorossa. Heidän tehtävänään on tuotantopäällikön kanssa myös suunnitella, millaista sahatavaraa kanavaan milloinkin laitetaan. Prosessia, vaihtovälejä ja lämpötiloja valvotaan ja vaihdellaan pääasiassa näyttöruutujen avulla, mutta työssä tarvitaan myös työkokemuksen tuomaa ”näppituntumaa”. Tilanne näkyy ruudulla numeroina ja graafisina kuvioina, mutta kuivaamonhoitajan pitää tietää, mitkä ovat seuraavat oikeat toimenpiteet. Jos prosessi rupeaa kuivaamon puolella kiikastamaan, asiansa osaava työntekijä toimii ongelmanratkaisijana. – Meillä on aamu- ja iltavuorojen lisäksi silloin tällöin päivystysvuoroja öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Myös työnjohtajat osallistuvat valvontatöihin. – Joskus kuivausvaunujen kulku saattaa jumittua tai tulla muita ongelmia, jotka on ratkottava useimmiten yksin vaikka keskellä yötä. Silloin alan pitkästä kokemuksesta ja kokonaisuuksien hallinnasta on suurta hyötyä, Raatikainen sanoo. Vapaa-ajalla kuntoilua Vuonna 2001 Keitele Forestin palveluksessa aloittanut Raatikainen on Keiteleelle tullut paluumuuttaja. Aluksi hän työskenteli sahan kuivaamolla ja vaihtoi myöhemmin liimapalkkitehtaan kuivaamon puolelle. Hänen vapaa-ajan harrastuksensa painottuvat liikuntaan ja luontoon. Kunto pysyy yllä juoksun ja salibandyn parissa. Muuta virkistystä antavat marjastus, metsästys ja kalastus. Raatikaisen perheeseen kuuluvat vaimo sekä tytär ja poika. Kuivausajat vaihtelevat Jari Kantonen – Kuivaukseen menevän tavaran kosteus on 25–135 prosenttia ja kuivauslämpötila on 60– 76 astetta. Kukin rimataakka on uunissa laudan paksuudesta riippuen kaksi-kolme vuorokautta. Mänty vaatii pidemmän kuivausajan. Kuivatun laudan kosteustavoite on 13 prosenttia, Raatikainen esittelee. Kuivaamattomien lautojen kosteus vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan: Syksyllä tavara on kosteampaa ja vastaavasti keväällä kuivempaa ja nopeammin kuivuvaa. Esimerkiksi talvella lautojen on oltava kanavassa noin kymmenen tuntia kauemmin kuin keväällä. Energiaa kuluu, mutta kuivaakin tulee. Keiteleellä kaikki sahattu puu kuivataan tehokkaasti koneellisesti. 11 Metsäkoneenkuljettajaksi tietenkin! Metsäkoneenkuljettajan työ on monipuolista, vaativaa ja kiinnostavaa. Esimerkiksi Savon ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa Siilinjärvellä näitä motivoituneita osaajia, joiden kysyntä työmarkkinoilla kasvaa. M etsäkoneenkuljettajan on osattava tekniikkaa ja tietotekniikkaa, metsätaloutta ja asiakaspalvelua. Myös hahmotuskyky, looginen ja nopea ajattelu ja ennakointi sekä sorminäppäryys kuuluvat työn vaatimuksiin. Yrittäjyystaitojenkaan hallinta ei ole pahitteeksi. Lehtori Pasi Ahonen ja kymmenkunta hänen kollegaansa vastaavat näihin koulutuksellisiin haasteisiin Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksikössä Siilinjärvellä. Koulutuksen tavoite on, että metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut metsäkoneenkuljettaja hallitsee koneellisen puunkorjuun. Hän pystyy siis toteuttamaan kaikkien puutavaralajien hakkuun ja kuljetuksen varastopaikoille. – Alalla kuin alalla joku oppii hieman nopeammin ja on ehkä näppärämpi kuin joku toinen. Ahkerasti opiskellen ja 12 13 Motivoituneita oppijoita harjoitellen opiskelutavoitteet yleensä saavutetaan. Opiskelijoidemme motivaatio on todella hyvä, Ahonen kertoo. Monipuolista koulutusta Metsäalan perustutkinnon kaikille opiskelijoille pakollinen osa on metsien hoito ja puunkorjuu. Metsäkoneenkuljettajaksi tähtäävä opiskelee myös metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapitoa. – Perustutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi on kaikille metsäalan perusopiskelijoille samansisältöinen ja teoriapainotteinen. Toisen vuosikurssin opiskelijat pääsevät käytännön työnteon makuun oikeilla työmailla, Ahonen esittelee. Opiskelijat valitsevat toisen vuoden keväällä erikoistumisen joko ajokoneen tai monitoimikoneen käyttöön Tämä vaikuttaa erikoistumista tukevien tutkinnonosien valintaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan lisäksi ammattitaitoa täydentäviä ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon on mahdollista yhdistää myös Toivalassa järjestettäviä lukio-opintoja. Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena opis- 14 kelijoilla on kone- ja ajoharjoittelua. Alan yrittäjiltä on kuitenkin tullut viestiä, että opiskelijoilla pitäisi olla vieläkin enemmän aikaa opiskella käytännön työntekoa koneella. Myös yrittäjätaloutta pitäisi olla enemmän esillä. Hyötyjä yhteistyöstä Koulutuksen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä alueen metsäkoneurakoitsijoiden kanssa sekä metsäkonevalmistaja Ponssen kanssa. Ahonen muistuttaa, että urakoitsijoilla eli alan yrittäjillä on paras tieto siitä, mitä työssä vaaditaan. Niinpä yrittäjät ovatkin mukana laatimassa opetussuunnitelmaa. – Koneita meillä voisi olla enemmän, mutta se on kustannuskysymys. Ponsselta olemme saaneet hankituksi hieman käytettyjä, mutta erinomaisia metsäkoneita. Myös koneiden huollot ja korjaukset sujuvat tarvittaessa yhteistyönä, sillä hallissa toimivan Ponssen huoltopisteen ammattimiehet neuvovat välillä myös opiskelijoita. Näin opiskelijat pääsevät tekemään käytännön korjaus- ja huoltotöitä ikään kuin ”Ponssen leivissä”. ” Toisen vuosikurssin opiskelijat pääsevät käytännön työnteon makuun oikeilla työmailla. Perustutkinnon opetuksessa on nyt yhteensä 78 nuorta ja kahdeksan kuukautta kestävässä aikuisopiskelijakoulutuksessa 13 opiskelijaa. Siilinjärveläinen Aleksi Honkanen opiskelee kolmannella vuosikurssilla. Häntä ovat isot koneet aina kiinnostaneet, ja näkymää metsätalouteen on tullut perheen omien metsien hoidosta. – Uuden oppiminen on aina kiinnostavaa. Opiskelu täällä on vastannut odotuksiani ja odotan nyt alkavaa työssäoppimisjaksoa innokkaasti, Honkanen kertoo. Ensi keväänä valmistuva Honkanen tähtää heti alan töihin, ja tammikuussa 2016 hän aloittaa varusmiespalveluksen Rissalassa. Tavoitteena on siellä päästä kuljetustehtäviin. Myös Jimi Nurminen on ollut tyytyväinen saadessaan opiskella alaa: - Tämä on kiinnostavaa, vaativaa ja itsenäistä työtä. Kolmatta vuotta opiskeleva kuopiolainen Nurminen suunnittelee lähtevänsä opiskelujen jälkeen mahdollisimman pian varusmiespalvelukseen. Sitten olisi työnhaun vuoro. Jos suunnitelmat loksahtavat kohdalleen, nämä tavoitteelliset nuoret miehet suorittavat osan työharjoittelustaan lähiaikoina Unkarissa sikäläisen alan yrittäjän palveluksessa. Koulussa on opiskeltu myös englannin yleiskieltä ja ammattisanastoa, joten sekin asia on kunnossa. Asenne ratkaisee Emilia Juntunen tuli alan opiskeluun ”pystymetsästä”. Sanonta on tässä yhteydessä väärä, sillä Juntusen lähtöpiste oli Kuopion kaupungissa. – Minulla ei ollut aiemmin mitään yhteyttä metsätalou teen tai metsäkoneisiin. Opiskelu on ollut vaativaa, mutta kiinnostavaa, sillä paljon ja laajalti pitää eri asioista olla selvillä, kun koneen kanssa mennään työmaalle, Juntunen sanoo. Iisalmelaisella Jonna Laukkasella sen sijaan oli jo ennakkonäkemystä asiasta: Hänen kotinsa on maaseudulla ja isällä on metsäkoneyritys. – Tietynlaisen reippaan luonteen ja oikealla tavalla ronskin asenteen tämä ala vaatii jo opiskeluvaiheessa. Ala vaikuttaa kiinnostavalta ja työpaikkoja on hyvin tarjolla. Ja onhan yrittäjäksi ryhtyminenkin yksi vaihtoehdoista, Laukkanen tietää. 15 Tehokasta ja tuottavaa metsänhoitoa yhteismetsässä Yhteismetsillä voidaan vähentää metsien pirstoutumista ja muodostaa tehokkaampia, suurempia metsäalueita metsätalouden kannattavuuden lisäämiseksi. Suomen yhteismetsissä on lähes 25 000 osakasta ja näihin metsiin kuuluu lähes viisi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta. Alun perin valtion ajatuksena lienee yhteismetsiä perustettaessa ollut tasata metsämaiden laatua eli tuottoa osakkaiden kesken, sillä osuudet on jyvitetty metsän laadun mukaisesti. Niin tuotot kuin kulutkin menevät osuuksien mukaisesti. Aktiivisia osakkaita Karstulan ja Kyyjärven alueella olevan Pirttijärvi-Pölkin yhteismetsän kokonaispinta-ala on 1 437 hehtaaria, josta Karstulan puolella on 843 ja Kyyjärven 594 hehtaaria. – Yhteismetsällä on 19 osakasta ja 981 jako-osuutta. Pieni osuus on myös valtiolla. Osakaskunnan kokous pidetään kerran vuodessa keväällä, ja paikalla on aina ollut yli puolet osakkaista, yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Alpo Viitala esittelee. Osakaskunta valitsee yhteismetsän hoitokunnan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä hoitokuntaan kuuluvat Viitalan lisäksi Esa Kyrönlahti, Keijo Pillikko ja Arto Nygård. Mh-yhdistys apuna Pirttijärvi-Pölkin yhteismetsää on hoidettu ja pidetty kunnossa. Metsänhoitosuunnitelmat laaditaan yhdessä paikallisen Karstulan-Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Yhdistys vastaa myös varsinaisten metsänhoitotöiden teosta. Esimerkiksi vuonna 2005 aloitetussa ja 2012 valmistuneessa kunnostusojituksessa tehtiin alueelle Kemera-tuella noin 50 kilometrin ojitukset. Viitala kertoo, että Pirttijärvi-Pölkin metsät ovat noin 70-prosenttisesti mäntymetsiä. Vapo Oy:llä on alueella myös noin 159 hehtaarin turvetuotantoalue. Yhteismetsään kuuluu myös suojeltua metsää. – Yhteismetsämme tavoite on myydä puuta vuosittain 3 500 kuutiota. Metsää myydään tarjousten perusteella, ja viime aikoina kauppaa on tehty Keitele Forestin kanssa, Pillikko mainitsee. Moninaisia hyötyjä Yhteismetsän hyötyihin kuuluu se, että kaikki metsänhoitotyöt tulevat tehdyiksi, kun töistä päätetään yhdessä ja ne teetetään ulkopuolisilla tekijöillä. Joskus sukupolvenvaihdos voi maatilalla olla hankala, mutta yhteismetsän osalta jako on helppo tehdä. Viitala itse on luopunut maatilataloudesta ja siirtänyt tilan tyttärensä ja tämän perheen hoidettavaksi. Omistamansa yhteismetsäosuudet hän sen sijaan on jättänyt itselleen. – Yhteismetsäosuuksia voi myös myydä, mutta ainakin meillä yhteismetsällä itsellään on aina etuosto-oikeus, Viitala sanoo. Kuljetusalan yrittäjänä toimiva Pillikko on saanut yhteismetsäosuutensa perintönä ja lisäksi hänellä on muutakin metsää. Viitala ja Pillikko miettivät kysyttäessä yhteismetsäomistuksen haittoja, mutta niitä ei oikeastaan tule mieleen. Kestävää metsätaloutta hoitosuunnitelmien mukaan hteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kes• Ytävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. • Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. hteismetsälain mukaan yhteismetsää on käytettävä ensi Y sijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Kestävä metsätalous sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Yhteismetsän osakkaat päättävät, miten he painottavat kestävän metsätalouden eri osa-alueita yhteismetsän alueiden käytössä. osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsän yli• jäämästä jaettavat jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa eli osakkaiden ei tarvitse maksaa veroa yhteismetsästä saamistaan tuloista. lähes 300 yhteismetsää. Yhteismetsiä on perus• Suomessa tettu Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen. Perustaminen ja olemassa oleviin yhteismetsiin liittyminen on yleistynyt viime aikoina. Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa koko ajan ja on nyt noin 600 000 hehtaaria. Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman muMaamme yhteismetsissä on vajaat 25 000 osakasta, ja niihin • kaan, • kuuluu jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Metsäsuunlähes viisi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasnitelman mukaiset täysimääräiset hakkuut ja hoitotyöt varmistavat kestävän ja taloudellisesti kannat. Yhteismetsillä voidaan vähentää metsien pirstoutumista ja • muodostaa tehokkaampia, suurempia metsäalueita metsätalouden kannattavuuden lisäämiseksi. hteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omis• Ytajista koostuvan osakaskunnan kokous. Osakaskunta on erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, • yhtymiä ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat 16 ta. Pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin suuruinen, kun taas suurimmassa eli Kuusamon yhteismetsässä on noin 90 000 hehtaaria maata. Eniten yhteismetsiä on Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja La• pissa. Suurimmat yhteismetsät ovat Kuusamossa, Sallassa ja Kemijärvellä. Yhteismetsälain muutokset ovat helpottaneet yhteismetsiin liittymistä ja uusien yhteismetsien perustamista. Yhteismetsä voi tarjota hyvän ja toimivan ratkaisun moniin nykyaikaisen metsänomistuksen tavoitteisiin. (lähde: Metsäkeskus) 17 lyhyesti Beach volley valloitti Kuopion Trust Kapital OPEN beach volley -tapahtumassa Kuopiossa elokuun alussa pelattiin samana viikonloppuna aikuisten, junioreiden ja opiskelijoiden Suomen mestaruuksista. Tapahtuma oli jälleen kasvanut edellisvuodesta. Beach volley -superviikonlopun aikana pääsivät eritasoiset pelurit näyttämään taitojaan, kun tapahtumassa pelattiin myös harrastesarjat ja niin sanottu Fressisarja. Runsaan yleisön antama kannustus pelaajille kaikkien sarjojen otteluissa toi kentille hienoa urheilujuhlan tunnelmaa. Tapahtuman päänäyttämönä toimi edelleen Kuopion satamaan rakennettu tapahtuma-alue. Pääkentän pelien ja muiden tapahtumien lisäksi pelejä pelattiin Rauhalahdessa ja Siilinjärvellä. Tapahtumassa oli myös paljon oheisohjelmaa. Metsätaloutta ja luonnonarvoja samalla palstalla Hyvään metsänhoitoon kuuluvat puuntuotannon ohessa huomioon otettava luonnonarvot. Lait velvoittavat turvaamaan pienvesien rantojen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät luonnontilaiset tai sen kaltaiset elinympäristöt. ” Jokainen metsän- omistaja voi itse vaikuttaa oman metsänsä moni muotoisuuteen oikeilla metsän hoidollisilla ratkaisuilla. 18 Rantametsä on rantaan rajoittuvan metsän osa, johon voi kuulua suojavyöhyke, maisemakohde tai arvokas elinympäristö. Metsähakkuissa jätettävän suojavyöhykkeen koskematon pintakasvillisuus vähentää ja estää kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista hakkuualalta vesistöön. Vesistöille suojavyöhyke Suojavyöhyke jätetään vesistöjen ja pienvesien rantaan hakkuiden lisäksi puutavaran metsäkuljetuksessa, kunnostusojituksessa, metsänlannoituksessa, maanmuokkauksessa ja kulotuksessa. Myös maisemakohteet ja arvokkaat elinym- päristöt vaativat metsänomistajalta erityishuomiota. Arvokkaita elinympäristöjä ovat pienvesien, kuten lähteiden, purojen ja norojen sekä pienten lampien ympäristöt. Samaten rehevät ympäristöt, kuten ruoho-, heinä-, saniais- ja metsäkortekorvet sekä eteläisen Suomen letot ja lehtolaikut kuuluvat näihin. Suojeltavia ovat myös pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, rotkot ja kurut, jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät ja muut vähätuottoiset elinympäristöt. – Luonnontilaisten elinympäristöjen piirteiden säilyttäminen voi aiheuttaa isojakin taloudellisia menetyksiä, joihin yksityinen metsänomistaja voi saada hakemuksesta Metsäkeskukselta korvauksia, metsäneuvoja Ilkka Kääriö Suomen Metsäkeskuksesta kertoo. Vapautta ja vastuuta hoidollisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi raivausten yhteydessä voidaan tehdä sopivia aluskasvillisuusryhmiä ja pieniä kuusikoita vaikkapa kanalintujen suojapaikoiksi. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uudistettu metsälaki lisää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Metsänomistaja voi esimerkiksi päättää itse, minkä ikäisenä metsäkuvio on tarpeeksi vanha uudistettavaksi ja minkä verran hakkuita tehdään. Metsänomistaja voi myös päättää, käsitteleekö hän metsiään perinteisillä harvennus- ja uudistushakkuilla vai käyttääkö eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta. Uudistettu metsälaki asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä. Tavoitteena on ollut motivoida metsänomistajia hoitamaan aktiivisesti metsiään ja siten myös lisätä puuntarjontaa. Edellisvuosien tapaan myös Keitele Forest esittelytelttoineen oli beach volley -tapahtumassa näkyvästi esillä. Jokainen metsänomistaja voi itse vaikuttaa oman metsänsä monimuotoisuuteen oikeilla metsän- 19 Kutsu Metsänomistaja! Tervetuloa Keitele Forestin avoimien ovien päiviin: • Alajärven sahalle ma 29.9. • Keiteleen tehtaille ke 1.10. Ohjelma non-stop klo 10–14 • Metsäalan kuulumiset • Ruokailu Arvomme kävijöiden • Tehdasesittely kesken 100 laadukasta • Metsäaiheinen Onnenpyörä terästermosta! Tule viettämään kanssamme antoisa päivä metsäasioiden parissa! www.keitelegroup.fi