Tulilassa tiedetään metsän merkitys

Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 2/2014
Tulilassa
tiedetään
metsän
merkitys
Matti Kylävainio:
Suomi seisoo
edelleen ”puujaloilla”
Puunmyynti tukee
maitotilan taloutta
www.keitelegroup.fi
Suomi seisoo edelleen ”puujaloilla”
U
krainan kriisin aiheuttama kansainvälinen
lisäksi myös uusille alueille. Pyrimme jatkos-
dollisuus pitää puutuotteiden valmistuksen
Keitele Group on kohentanut omaa kilpailu-
sa entistä vahvemmin esimerkiksi USA:han,
ja alan tuotekehityksen avulla yllä taloudel-
nella tavoin. Euroopan tilanne, talouspakotteet
kykyään toimintojensa tehostamisella ja jatko-
Aasiaan ja Oseaniaan, jotka kaikki ovat puu-
lista aktiivisuutta. Perinteinen ala työllistää
ja vastapakotteet merkitsevät myös Suomelle
jalostukseen investoimalla. Oman jalostuksen
tuotteiden nettotuontialueita.
ja tuo vientituloja maakuntiin metsänomis-
edelleen talouden epävarmoja näkymiä.
osuus perustuotannosta on lähes 50 prosent-
Suomen sahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuoden aikana neljä ja Ruotsin yhdeksän prosent-
Johtaja Matti Kylävainio
tiivisempia vientimyynnin saralla.
jännite tuntuu EU:n ja Venäjän suhteissa mo-
tulevaisuus
tajille sekä laajalle joukolle muita toimijoita.
tia. Lisäksi laatu ja toimitusvarmuus ovat aina
näyttää lupaavalta. Suurten metsäyhtiöi-
Yksi työpaikka sahalla luo kolme muuta met-
Julkaisija: Keitele Group
• Päätoimittaja: Matti Kylävainio
• Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo
Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu),
• Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy
• Paino: Grano, 2014
olleet toimintamme perustekijöitä.
den investoinnit Suomeen kertovat ilmapii-
sänhoitoon, puun korjuuseen ja kuljetukseen
Kannen kuva: Hannu Miettinen.
sekä liitännäistoimialoille.
Suomen
metsäklusterin
tia. Samaan aikaan Ruotsin kruunu on heikenty-
Toimitamme tuotteita eri puolille maailmaa,
rin muutoksesta ja tarjoavat mahdollisuuksia
nyt viisi prosenttia. Puutuotemarkkinat ovat osa
mikä on yksi vahvuuksistamme. Kotimarkkinoi-
kannattavan metsätalouden harjoittamiseen.
Suomen metsät tuottavat erittäin hyvin
kansainvälisiä markkinoita ja kaikki edellä mai-
den osuus kaupastamme on seitsemän ja EU:n
Itsenäinen sahateollisuus ja puutuotete-
ja puutuoteteollisuus perustuu kotimaiseen
nittu näkyy myös siellä tiukentuvana kilpailuna.
ulkopuolisen alueen 80 prosenttia. Kun kysyntä
ollisuus ovat Keitele Groupin johdolla myös
raaka-aineeseen. Kun metsistä pidetään huol-
Myös Venäjän ruplan kurssi on viimeisen
Euroopassa on suhdanteiden vuoksi melko vaa-
panostaneet tulevaisuuteen. Kaikille puuta-
ta, raaka-ainetta riittää jatkossakin alan perin-
puolentoista vuoden aikana heikentynyt euroon
timatonta, on markkinoita suomalaiselle puulle
varalajeille löytyy ostaja ja metsiä kannattaa
teisen tuotannon lisäksi myös biotalouden ja
nähden lähes 20 prosenttia. Venäläisten vienti-
haettava kehittyviltä markkinoilta.
aktiivisesti hoitaa. Vientiteollisuuden kilpai-
aivan uusien puutuotteiden tuotantoon. ”Uu-
lukyvystä pitää kuitenkin huolehtia ja pitää
siutuvat puujalat” ovat siis edelleen koko kan-
erityisen hyvää huolta.
santalouden tukeva pohja, jolta Suomen ta-
tuotteiden, kuten sahatavaran, kilpailukyky maa-
Keitele Group ostaa puuta, jalostaa sitä kor-
ilmanmarkkinoilla on siis parantunut ja Venäjän
kealaatuisiksi puutuotteiksi, muun muassa lii-
kotimarkkinan hyytyessä sahat ovat aiempaa ak-
mapuuksi, ja tähyää nykyisten markkinoidensa
Tulilassa tiedetään
metsän merkitys................................4–7
Puunmyynti
tukee
maitotilan
taloutta ....... 8–9
Esittelyssä Alajärven tiimi ......... 10
Kosteus katoaa kuivaamossa .... 11
Suomella on kaiken kaikkiaan hyvä mah-
lous voi ponnistaa uuteen nousuun.
Tehdasrakentaminen etenee Kemijärvellä
Lappi Timber Oy:n sahan ja liimapuutehtaan rakentaminen Kemijärvellä etenee
aikataulun mukaisesti.
Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen kertoo, että kone- ja laiteasennukset ovat
parhaillaan käynnissä, ja sahauksen koekäyttö
alkaa joulukuussa. Laitetoimittajia on monia ja
projektissa on ollut paljon työtä, jotta kaikki koneet ja laitteet saadaan oikea-aikaisesti ja joustavasti asennetuiksi.
– Kulunut kesä on säiden osalta ollut erinomainen. Toivottavasti ei nyt syksylläkään olla pahasti
sateiden tai pakkasen armoilla, Tuovinen sanoo.
- Sahan raaka-ainehankinnat käynnistyvät
nyt loppuvuodesta, ja jatkojalostuspuoli eli liimapuun valmistus lähtee käyntiin ensi maaliskuun lopulla.
Kemijärven tehdasrakentaminen on kiinnostanut laajasti erilaisia sidosryhmiä, joille on järjestetty tutustumistilaisuuksia kulloiseenkin rakennusvaiheeseen.
Kemijärven sahainvestoinnin kustannusarvio
on yli 30 miljoonaa ja lisäksi Keitele Engineered
Wood Oy investoi jatkojalostuslaitoksen.
Metsäkoneenkuljettajaksi tietenkin! .................12–15
Tehokasta ja tuottavaa
metsänhoitoa yhteismetsässä....... 16–17
Metsätaloutta ja luonnonarvoja samalla palstalla....... 18
Beach Volley valloitti Kuopion ....................................... 19
2
3
Tulilassa tiedetään
metsän merkitys
Korhosten suku on asunut Vesannon Niiniveden Tiitilänkylässä olevaa
Tulilan tilaa 1850-luvulta. Maata on viljelty, karjaa on pidetty, metsästä on tarvepuut kaadettu ja järvestä kalaa pyydetty. Metsä ja sen hoito on aina kuulunut Tulilan elämään.
U
udemmalla ajalla, 1940–60-luvuilla, Tulila oli lypsykarjatila. Sen jälkeen elanto on tullut muun muassa
viljanviljelystä ja perunoista, kunnes 1970-luvun lopulla alkoi viinimarjojen ja mansikoiden tuottaminen.
Maatalouden hallittu alasajo alkoi 1990-luvulla, jolloin tilan pellot istutettiin metsiksi ja
alkoi maaseutumatkailu- ja luontoelämyspalveluiden tuottaminen. Matkailupalvelut siirtyivät muille yrittäjille vuonna 2007.
Tulila on ollut "monialainen maaseutuyri-
tys" jo pitkään. Uusia tuotantosuuntia on kokeiltu välillä aika räväkästikin, ja metsästä on
haluttu ottaa hyöty irti luontoarvoja unohtamatta. Esimerkiksi "Tulilan tulenarat polttopuut" kuuluivat yhteen tuotantosuuntavaihtoehtoon 2000-luvun alussa.
Tilan nykyinen isäntä Antti avioitui Sarinsa kanssa vuonna 2002 ja ajatteli, että Korhosia on Savonmaalla aika paljon ilman heitäkin.
Niinpä aviopari otti yhteiseksi sukunimekseen
Tulila tilan nimen mukaan.
Elli on löytänyt Sari-äidin kanssa hyvän kanttarellipaikan.
4
5
Välkky innostuu leikkiin vähän liikaakin.
hermostuin, kun koneet olivat jyränneet parhaan puolukkapaikkani ja sato litistyi mättääseen, Sari naurahtaa.
Päätyöt tilan ulkopuolella
Antti, Sari, Elli ja Sampo viettävät vapaa-aikaa omassa rannassa. Mukana on tietysti myös Välkky-koira.
”
Keiteleen kanssa
puukaupat sujuvat
rivakasti.
Nykyaikaisella
tekniikalla tukeista
saadaan kaikki irti.
6
Metsä työllistää ja tuottaa
Suunnitelmallinen ja määrätietoinen talousmetsän hoito aloitettiin Tulilassa heti sotien
jälkeen. Antin isä Jyrki hoiti metsää siten,
että kasvatushakkuiden määrä on aina ylittänyt suunnitelmissa olleen määrän ja harvennuksia on tehty normaalia enemmän. Tehokkuudella on saatu enemmän kasvua.
Nykyisen isännyyden aikana on voitu hyödyntää edellisen sukupolven työn tuloksia
erityisesti pinta-alaverotuksen siirtymävaiheessa 1990-luvun lopulla. Nyt eletään jälleen kasvatusvaihetta.
– Tein tilakaupat vanhempieni kanssa jo
vuonna 1989, mutta metsänhoitotöissä olen
ollut lapsuudesta asti. Muistelen, että ensimmäisiä puukauppoja Keitele Forestin kanssa
tein noin vuonna 1994, Antti Tulila kertoo.
– Lähes kaikki puu on myyty Keiteleelle
20 viimeisen vuoden aikaan. Kuusivaltaisista metsistä on saatu Keiteleelle sopivaa ostettavaa ja tukkiprosentin maksimointi on
miellyttänyt myyjää.
– Keiteleen kanssa puukaupat sujuvat rivakasti. Nykyaikaisella tekniikalla tukeista
”saadaan kaikki irti”, joten puun myyjän saama hinta on kilpailukykyinen.
Metsä on aikojen saatossa ollut aina Tulilan pysyvä elementti. Tilan oma metsäala
on alun perin ollut noin 100 hehtaaria, ja nyt
metsäpinta-ala on ostojen jälkeen 130 hehtaaria. Jonkinlainen erikoisuus on sekä joulukuusten että visakoivujen kasvattaminen
samassa pellossa.
Tulilan metsät ovat tuoreita, hyvin kasvavia kangasmaita, joissa on aika paljon nuorta,
kasvuvaiheen metsää. Tilan toiminta on nyt
keskittynyt metsätalouteen ja metsää myydään tilalta joka vuosi.
Tilan oma lämpölaitos käyttää vuosittain
200 kuutiota haketta, joka on peräisin omasta metsästä raivatuista puista.
Metsä on erityisesti Antin silmäterä, mutta pariskunta on kyllä samoilla linjoilla metsänhoidollisista näkemyksistä.
– Arvostan Antin osaamista metsäasioissa todella paljon, mutta yhden kerran kyllä
Antti ja Sari tekevät metsissä jonkin verran
itse raivaus- ja hoitotöitä, mutta se on vain
osa isäntäpariskunnan työrupeamaa.
Antti on agrologi, työskentelee päivätyössä Sisä-Savon seutuyhtymän projektitehtävissä ja opiskelee sen ohessa kauppatieteitä Jyväskylän yliopistossa.
Sari on agronomi ja toimii samaten seutuyhtymän palkkalistoilla Tervon ja Vesannon elinkeinoasiamiehenä. Aiemmin hän on
työskennellyt muun muassa toimittajana Helsingissä.
Hauskuutta harrastuksista
Perheen lapsista Sampo aloitti tänä syksynä
koulun ja viisivuotias Elli on päivähoidossa.
Sampo käy pianotunneilla ja myös jalkapallo- ja sählyharjoitukset ovat alkaneet kiinnostaa. Elli harrastaa musiikkileikkikoulua
ja tanssikerhoa, joten vanhemmilla on aika
usein kuljetustehtäviä kirkonkylän suuntaan.
Myös Sari harrastaa pianonsoittoa ja laulua silloin, kun on aikaa. Myös puutarhanhoito, marjastus ja sienestys kuuluvat ohjelmaan.
Antti harrasti aiemmin aktiivisesti metsästystä, mutta nyt siihen jää aikaa vähemmän. Perheessä on kuitenkin puolivuotias saksanseisoja Välkky, jota pitää ulkoiluttamisen
lisäksi myös kouluttaa lintukoiran tehtäviin.
– Puuhaa kyllä riittää aika paljon. Päivätyöt tilan ulkopuolella vievät tietenkin suuren osan arjesta, mutta tilaa ja sen pihapiiriä
sekä tietysti metsiä on pidettävä kunnossa.
Toki perheen kiireetöntä yhteistäkin aikaa
pitää olla, Sari sanoo.
7
Puunmyynti tukee
maitotilan taloutta
Nykyisen kauppapoliittisen tilanteen muutokset mietityttävät Kyyjärvellä asuvia maitotilallisia Tuomas ja Mari Pölkkiä. Tilan toiminnan yhtenä tukijalkana kuitenkin ovat puukaupat Keitele
Forestin kanssa ja hakkeen myynti Kyyjärven
energiaosuuskunnalle.
Tuomas ja Mari Pölkin omistama Keskisen tila Kyyjärven Pölkin kylässä on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1559.
Nyt tilalla työskentelee jo 14. sukupolvi, kun viimeisin viljelijäpolven vaihdos tehtiin vuonna 2006.
Maitoala myllerryksessä
Lähes 40 lehmän lypsykarjatilaan kuuluu vuokramaineen 120
hehtaaria peltoa. Maito toimitetaan Valion Haapaveden meijeriin. Tilalla viljellään nurmea, ohraa, kauraa ja vehnää, jota
riittää myös myyntiin.
– Nykyiset talouspakotteet, vastapakotteet ja maitotuotteiden viennin vaikeudet pistävät kyllä miettimään, miten tilanne tästä jatkuu. Vaarana tietysti on, että maidon tilityshinta
laskee, kun yksi vakiintunut vientikanava on tukossa, Pölkit pohtivat.
Pariskunta tekee navettatyöt yhdessä, ja lisäksi Mari on
keskittynyt myös nautakarjan jalostukseen. Peltotyöt kuuluvat
Tuomaksen tehtäviin ja lisäksi tehdään myös koneurakointia.
Tukkeja ja haketta
Maitotilan taloutta tasapainottavat kuitenkin puukaupat. Keskisen tilalla on 110 hehtaaria metsää, jonka istutukset ja ensiharvennukset Tuomas hoitaa pääasiassa itse.
Tilan lämpölaitos käyttää omasta metsästä tulevaa harvennuspuuhaketta, ja Tuomas toimittaa haketta myös Kyyjärven energiaosuuskunnalle.
– Tilan päämetsätyypit ovat kuiva ja tuore kangasmetsä.
Metsänhoitosuunnitelmat tekee Metsäkeskus ja tilan metsiä
on hoidettu harvennusten lisäksi myös ojittamalla ja lannoituksin. Mäntyvaltaisista harvennusleimikoista tehdään puukauppaa melkein joka vuosi, ja yhteistyö Keitele Forestin kanssa toimii hyvin, Tuomas Pölkki kertoo.
– Puusta saatava hinta on mielestäni kohdallaan ja olen ollut erittäin tyytyväinen alueen puunostoasiamiesten toimintaan. Keitele Forestin hyvien katkontamenetelmien avulla puu
voidaan käyttää tarkasti, mikä tietysti hyödyttää sekä puun
myyjää että ostajaa, Pölkki sanoo.
Metsien miehet
Tuomas ja Juho
kokeilevat
vähän vanhempaa kalustoa.
Välillä vapaalle
Tuomaksen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat kalastus ja metsästys. Mari puolestaan harrastaa järjestötoimintaa maa- ja
kotitalousnaisissa.
Pölkkien arkipäivät ovat työntäyteisiä, joten lomaakin on
välillä pidettävä. Silloin vanhemmat sekä kolme- ja puolivuotias Juho ja kaksivuotias Sofia matkaavat pois kotimaisemista.
Lähes 40 lypsylehmää pitävät
Mari-emännän
kiireisenä.
Mari ja Tuomas Pölkki sekä lapset Juho ja Sofia
asuvat Kyyjärvellä sukutilalla, jonka historia on
alkanut vuonna 1559.
8
9
Mika Raatikainen on tyytyväinen, kun
kuivatun laudan kosteusprosentti on 13.
ALAJÄRVEN TIIMI
Vauhdikasta puukauppaa
Kokemusta tarvitaan
Alajärven sahan uusi alku merkitsi myös uutta puunhankintaorganisaatiota. Alajärven tiimi on käynyt työhön käsiksi, vahvistanut asiakasyhteistyötä ja tehnyt aktiivista puukauppaa.
Hankintaesimies Päivi Keski-Heikkilän aluetta ovat Alajärvi, Kuortane, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava ja Lapua.
– Metsänhoito alueella on varsin aktiivista ja metsänomistajat ovat kunnostaneet taimikoita ja ojituksia melko hyvin. Metsäautotiet ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta muun tiestön rapistuminen huolettaa metsien omistajia ja metsätalousammattilaisia, Keski-Heikkilä kertoo.
Alajärven saha käyttää pääasiassa mäntypuuta. Keski-Heikkilänkin ostamasta
puusta yli 70 prosenttia on mäntyä. Korjuusta vastaa pääasiassa Mäkelä Forest Oy.
Puu liikkuu hyvin
Kosteus katoaa
kuivaamossa
Soinista, Lehtimäestä, Ähtäristä ja Alavudesta vastaava hankintaesimies Mikko Annala kertoo, että puuntarjonta on
kaikkiaan hyvällä mallilla ja koko
Alajärven tiimi on päässyt toiminnassaan hyvin liikkeelle.
– Puuvaroja täälläpäin
on hyvin ja me ostamme puuta mahdollisimman paljon. Ostetusta puusta samaten noin 60
prosenttia on mäntyä. Asiakaskunta on monenlaista, ehkä
”kaupunkilaisomistajien” määrä on koko ajan kasvussa. Me tietysti
toivomme, että puukauppa olisi aktiivista
ja rytmiltään tasaista, Annala tuumaa.
Annalan vastuualueella vakiosopimuksen hiominen koneurakoitsijan kanssa on parhaillaan menossa.
Nopea palvelu ja oikeat mitat
Päivi Keski-Heikkilä
10
Keiteleellä kaikki sahattu puu kuivataan koneellisesti. Sahassa rimoitetut lamellit tulevat
liimapuutehtaalle traktorin peräkärryssä, josta trukki nostaa taakat raiteilla olevien vaunujen päälle. Vaunuissa voi olla 20 - 36 kuutiota.
Kuormat siirtyvät koneelliseen kanavakuivaamoon, jossa tavoitteena on jokaisella kolmella
kanavalla kuivata 125 kuutiota vuorokaudessa.
Mikko Annala
Hankintaesimies Jari Kantonen tekee kauppaa Evijärvellä, Halsulla, Kaustisella, Kivijärven länsipuolella, Kyyjärvellä, Perhossa ja Vetelissä. Pääosa asiakkaista on maa- ja metsätalouden harjoittajia. Alueen korjuuyhtiöinä ovat Keski-Suomen MetsäKymppi Oy ja Honkaperä Forest Oy.
– Alajärven tiimin alueella on paljon hyvää, tiheäsyistä ja pienioksaista mäntyä. Oman alueeni pohjoisosissa puu tosin on hiukan pienenpuoleista, Kantonen
kuvailee.
Hankintaesimiehet muistuttavat yleisenä ohjeena kaikille metsänomistajille,
että metsien hoitotöistä kannattaa pitää huolta. Kun työt tehdään oikea-aikaisesti, metsän tuotto on mahdollisimman hyvä.
- Puukauppa käy hyvin ja hintataso on melko vakaa. Keitele Forestin kilpailukyky perustuu nopeisiin päätöksiin ja lähellä puun myyjiä olevaan palveluun. Raaka-aineen optimoitu katkonta ja tarkka käyttö jatkojalostuksessa näkyvät sitten myös
myyjän saamassa hinnassa, Kantonen muistuttaa.
Kosteat laudat kuivaamoon ja kuivatut laudat tuotantoon. Keitele Engineered Wood Oy:n kuivaamonhoitaja Mika Raatikainen vastaa osaltaan siitä, että Keiteleen liimapuutehdas saa
oikeanlaista raaka-ainetta oikeaan aikaan työstettäväksi.
”
Lautakuorma on
uunissa laudan
paksuudesta riippuen kaksi-kolme
vuorokautta.
Kuivaamonhoitajia on yksi aamu- ja yksi iltavuorossa. Heidän tehtävänään on tuotantopäällikön
kanssa myös suunnitella, millaista sahatavaraa
kanavaan milloinkin laitetaan.
Prosessia, vaihtovälejä ja lämpötiloja valvotaan
ja vaihdellaan pääasiassa näyttöruutujen avulla,
mutta työssä tarvitaan myös työkokemuksen tuomaa ”näppituntumaa”. Tilanne näkyy ruudulla numeroina ja graafisina kuvioina, mutta kuivaamonhoitajan pitää tietää, mitkä ovat seuraavat oikeat
toimenpiteet.
Jos prosessi rupeaa kuivaamon puolella kiikastamaan, asiansa osaava työntekijä toimii ongelmanratkaisijana.
– Meillä on aamu- ja iltavuorojen lisäksi silloin tällöin päivystysvuoroja öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Myös työnjohtajat osallistuvat
valvontatöihin.
– Joskus kuivausvaunujen kulku saattaa jumittua tai tulla muita ongelmia, jotka on ratkottava useimmiten yksin vaikka keskellä yötä. Silloin
alan pitkästä kokemuksesta ja kokonaisuuksien
hallinnasta on suurta hyötyä, Raatikainen sanoo.
Vapaa-ajalla kuntoilua
Vuonna 2001 Keitele Forestin palveluksessa aloittanut Raatikainen on Keiteleelle tullut paluumuuttaja. Aluksi hän työskenteli sahan kuivaamolla ja
vaihtoi myöhemmin liimapalkkitehtaan kuivaamon puolelle.
Hänen vapaa-ajan harrastuksensa painottuvat
liikuntaan ja luontoon. Kunto pysyy yllä juoksun
ja salibandyn parissa. Muuta virkistystä antavat
marjastus, metsästys ja kalastus.
Raatikaisen perheeseen kuuluvat vaimo sekä
tytär ja poika.
Kuivausajat vaihtelevat
Jari Kantonen
– Kuivaukseen menevän tavaran kosteus on
25–135 prosenttia ja kuivauslämpötila on 60–
76 astetta. Kukin rimataakka on uunissa laudan paksuudesta riippuen kaksi-kolme vuorokautta. Mänty vaatii pidemmän kuivausajan.
Kuivatun laudan kosteustavoite on 13 prosenttia, Raatikainen esittelee.
Kuivaamattomien lautojen kosteus vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan: Syksyllä
tavara on kosteampaa ja vastaavasti keväällä
kuivempaa ja nopeammin kuivuvaa. Esimerkiksi talvella lautojen on oltava kanavassa noin
kymmenen tuntia kauemmin kuin keväällä.
Energiaa kuluu, mutta kuivaakin tulee.
Keiteleellä kaikki sahattu puu kuivataan tehokkaasti koneellisesti.
11
Metsäkoneenkuljettajaksi
tietenkin!
Metsäkoneenkuljettajan työ on monipuolista, vaativaa ja kiinnostavaa. Esimerkiksi Savon
ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa Siilinjärvellä näitä motivoituneita osaajia, joiden kysyntä työmarkkinoilla kasvaa.
M
etsäkoneenkuljettajan on osattava tekniikkaa ja tietotekniikkaa, metsätaloutta ja asiakaspalvelua. Myös
hahmotuskyky, looginen ja nopea ajattelu ja ennakointi sekä sorminäppäryys kuuluvat työn vaatimuksiin. Yrittäjyystaitojenkaan hallinta ei ole pahitteeksi.
Lehtori Pasi Ahonen ja kymmenkunta hänen kollegaansa
vastaavat näihin koulutuksellisiin haasteisiin Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksikössä Siilinjärvellä.
Koulutuksen tavoite on, että metsäkoneenkuljetuksen
koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut metsäkoneenkuljettaja hallitsee koneellisen puunkorjuun. Hän pystyy siis
toteuttamaan kaikkien puutavaralajien hakkuun ja kuljetuksen varastopaikoille.
– Alalla kuin alalla joku oppii hieman nopeammin ja on
ehkä näppärämpi kuin joku toinen. Ahkerasti opiskellen ja
12
13
Motivoituneita
oppijoita
harjoitellen opiskelutavoitteet yleensä saavutetaan. Opiskelijoidemme motivaatio on
todella hyvä, Ahonen kertoo.
Monipuolista koulutusta
Metsäalan perustutkinnon kaikille opiskelijoille pakollinen osa on metsien hoito
ja puunkorjuu. Metsäkoneenkuljettajaksi
tähtäävä opiskelee myös metsäkoneiden
ja kuorma-autojen kunnossapitoa.
– Perustutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi on kaikille metsäalan perusopiskelijoille samansisältöinen ja teoriapainotteinen. Toisen vuosikurssin opiskelijat
pääsevät käytännön työnteon makuun oikeilla työmailla, Ahonen esittelee.
Opiskelijat valitsevat toisen vuoden keväällä erikoistumisen joko ajokoneen tai
monitoimikoneen käyttöön Tämä vaikuttaa erikoistumista tukevien tutkinnonosien valintaan.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa
opiskellaan lisäksi ammattitaitoa täydentäviä ja vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Tutkintoon on mahdollista yhdistää myös
Toivalassa järjestettäviä lukio-opintoja.
Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena opis-
14
kelijoilla on kone- ja ajoharjoittelua. Alan
yrittäjiltä on kuitenkin tullut viestiä, että
opiskelijoilla pitäisi olla vieläkin enemmän aikaa opiskella käytännön työntekoa koneella. Myös yrittäjätaloutta pitäisi olla enemmän esillä.
Hyötyjä yhteistyöstä
Koulutuksen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä alueen metsäkoneurakoitsijoiden
kanssa sekä metsäkonevalmistaja Ponssen kanssa.
Ahonen muistuttaa, että urakoitsijoilla
eli alan yrittäjillä on paras tieto siitä, mitä
työssä vaaditaan. Niinpä yrittäjät ovatkin
mukana laatimassa opetussuunnitelmaa.
– Koneita meillä voisi olla enemmän,
mutta se on kustannuskysymys. Ponsselta
olemme saaneet hankituksi hieman käytettyjä, mutta erinomaisia metsäkoneita.
Myös koneiden huollot ja korjaukset
sujuvat tarvittaessa yhteistyönä, sillä hallissa toimivan Ponssen huoltopisteen ammattimiehet neuvovat välillä myös opiskelijoita. Näin opiskelijat pääsevät tekemään
käytännön korjaus- ja huoltotöitä ikään
kuin ”Ponssen leivissä”.
”
Toisen vuosikurssin opiskelijat pääsevät käytännön
työnteon makuun oikeilla
työmailla.
Perustutkinnon opetuksessa on nyt yhteensä 78 nuorta ja kahdeksan kuukautta kestävässä aikuisopiskelijakoulutuksessa 13 opiskelijaa.
Siilinjärveläinen Aleksi Honkanen opiskelee kolmannella vuosikurssilla. Häntä ovat
isot koneet aina kiinnostaneet, ja näkymää
metsätalouteen on tullut perheen omien metsien hoidosta.
– Uuden oppiminen on aina kiinnostavaa.
Opiskelu täällä on vastannut odotuksiani ja
odotan nyt alkavaa työssäoppimisjaksoa innokkaasti, Honkanen kertoo.
Ensi keväänä valmistuva Honkanen tähtää heti alan töihin, ja tammikuussa 2016 hän
aloittaa varusmiespalveluksen Rissalassa. Tavoitteena on siellä päästä kuljetustehtäviin.
Myös Jimi Nurminen on ollut tyytyväinen saadessaan opiskella alaa: - Tämä on
kiinnostavaa, vaativaa ja itsenäistä työtä.
Kolmatta vuotta opiskeleva kuopiolainen Nurminen suunnittelee lähtevänsä opiskelujen jälkeen mahdollisimman
pian varusmiespalvelukseen. Sitten olisi työnhaun vuoro.
Jos suunnitelmat loksahtavat kohdalleen, nämä tavoitteelliset nuoret miehet
suorittavat osan työharjoittelustaan lähiaikoina Unkarissa sikäläisen alan yrittäjän palveluksessa. Koulussa on opiskeltu myös englannin yleiskieltä ja ammattisanastoa, joten sekin asia on kunnossa.
Asenne ratkaisee
Emilia Juntunen tuli alan opiskeluun ”pystymetsästä”. Sanonta on tässä yhteydessä väärä, sillä Juntusen lähtöpiste
oli Kuopion kaupungissa.
– Minulla ei ollut aiemmin mitään yhteyttä metsätalou­
teen tai metsäkoneisiin. Opiskelu on ollut vaativaa, mutta kiinnostavaa, sillä paljon ja laajalti pitää eri asioista olla
selvillä, kun koneen kanssa mennään työmaalle, Juntunen
sanoo.
Iisalmelaisella Jonna Laukkasella sen sijaan oli jo ennakkonäkemystä asiasta: Hänen
kotinsa on maaseudulla ja isällä on metsäkoneyritys.
– Tietynlaisen reippaan luonteen ja oikealla tavalla ronskin asenteen tämä ala
vaatii jo opiskeluvaiheessa. Ala vaikuttaa kiinnostavalta ja työpaikkoja on hyvin tarjolla. Ja onhan yrittäjäksi ryhtyminenkin yksi vaihtoehdoista, Laukkanen tietää.
15
Tehokasta ja tuottavaa metsänhoitoa
yhteismetsässä
Yhteismetsillä voidaan vähentää metsien pirstoutumista ja muodostaa tehokkaampia, suurempia metsäalueita metsätalouden
kannattavuuden lisäämiseksi. Suomen yhteismetsissä on lähes
25 000 osakasta ja näihin metsiin kuuluu lähes viisi prosenttia
yksityismetsiemme pinta-alasta.
Alun perin valtion ajatuksena lienee yhteismetsiä perustettaessa ollut tasata metsämaiden laatua eli tuottoa osakkaiden kesken, sillä osuudet on jyvitetty metsän laadun mukaisesti. Niin
tuotot kuin kulutkin menevät osuuksien mukaisesti.
Aktiivisia osakkaita
Karstulan ja Kyyjärven alueella olevan Pirttijärvi-Pölkin yhteismetsän kokonaispinta-ala on 1 437 hehtaaria, josta Karstulan
puolella on 843 ja Kyyjärven 594 hehtaaria.
– Yhteismetsällä on 19 osakasta ja 981 jako-osuutta. Pieni
osuus on myös valtiolla. Osakaskunnan kokous pidetään kerran
vuodessa keväällä, ja paikalla on aina ollut yli puolet osakkaista,
yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Alpo Viitala esittelee.
Osakaskunta valitsee yhteismetsän hoitokunnan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä hoitokuntaan kuuluvat
Viitalan lisäksi Esa Kyrönlahti, Keijo Pillikko ja Arto Nygård.
Mh-yhdistys apuna
Pirttijärvi-Pölkin yhteismetsää on hoidettu ja pidetty kunnossa.
Metsänhoitosuunnitelmat laaditaan yhdessä paikallisen Karstulan-Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Yhdistys vastaa myös varsinaisten metsänhoitotöiden teosta.
Esimerkiksi vuonna 2005 aloitetussa ja 2012 valmistuneessa kunnostusojituksessa tehtiin alueelle Kemera-tuella noin 50
kilometrin ojitukset.
Viitala kertoo, että Pirttijärvi-Pölkin metsät ovat noin 70-prosenttisesti mäntymetsiä. Vapo Oy:llä on alueella myös noin 159
hehtaarin turvetuotantoalue. Yhteismetsään kuuluu myös suojeltua metsää.
– Yhteismetsämme tavoite on myydä puuta vuosittain 3 500
kuutiota. Metsää myydään tarjousten perusteella, ja viime aikoina kauppaa on tehty Keitele Forestin kanssa, Pillikko mainitsee.
Moninaisia hyötyjä
Yhteismetsän hyötyihin kuuluu se, että kaikki metsänhoitotyöt
tulevat tehdyiksi, kun töistä päätetään yhdessä ja ne teetetään
ulkopuolisilla tekijöillä. Joskus sukupolvenvaihdos voi maatilalla
olla hankala, mutta yhteismetsän osalta jako on helppo tehdä.
Viitala itse on luopunut maatilataloudesta ja siirtänyt tilan
tyttärensä ja tämän perheen hoidettavaksi. Omistamansa yhteismetsäosuudet hän sen sijaan on jättänyt itselleen.
– Yhteismetsäosuuksia voi myös myydä, mutta ainakin meillä
yhteismetsällä itsellään on aina etuosto-oikeus, Viitala sanoo.
Kuljetusalan yrittäjänä toimiva Pillikko on saanut yhteismetsäosuutensa perintönä ja lisäksi hänellä on muutakin metsää.
Viitala ja Pillikko miettivät kysyttäessä yhteismetsäomistuksen haittoja, mutta niitä ei oikeastaan tule mieleen.
Kestävää metsätaloutta hoitosuunnitelmien mukaan
hteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kes• Ytävän
metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi.
•
Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita.
hteismetsälain mukaan yhteismetsää on käytettävä ensi
Y
sijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Kestävä
metsätalous sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen
kestävyyden. Yhteismetsän osakkaat päättävät, miten he painottavat kestävän metsätalouden eri osa-alueita yhteismetsän alueiden käytössä.
osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.
Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsän yli• jäämästä
jaettavat jako-osuudet ovat osakkaille verotonta
tuloa eli osakkaiden ei tarvitse maksaa veroa yhteismetsästä saamistaan tuloista.
lähes 300 yhteismetsää. Yhteismetsiä on perus• Suomessa
tettu Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen. Perustaminen
ja olemassa oleviin yhteismetsiin liittyminen on yleistynyt
viime aikoina. Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa koko
ajan ja on nyt noin 600 000 hehtaaria.
Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman muMaamme yhteismetsissä on vajaat 25 000 osakasta, ja niihin
• kaan,
• kuuluu
jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Metsäsuunlähes viisi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasnitelman mukaiset täysimääräiset hakkuut ja hoitotyöt varmistavat kestävän ja taloudellisesti kannat.
Yhteismetsillä voidaan vähentää metsien pirstoutumista ja
• muodostaa
tehokkaampia, suurempia metsäalueita metsätalouden kannattavuuden lisäämiseksi.
hteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omis• Ytajista
koostuvan osakaskunnan kokous. Osakaskunta on erillinen oikeushenkilö.
Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä,
• yhtymiä
ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat
16
ta. Pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin suuruinen, kun
taas suurimmassa eli Kuusamon yhteismetsässä on noin 90
000 hehtaaria maata.
Eniten yhteismetsiä on Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja La• pissa.
Suurimmat yhteismetsät ovat Kuusamossa, Sallassa ja
Kemijärvellä. Yhteismetsälain muutokset ovat helpottaneet
yhteismetsiin liittymistä ja uusien yhteismetsien perustamista. Yhteismetsä voi tarjota hyvän ja toimivan ratkaisun moniin nykyaikaisen metsänomistuksen tavoitteisiin.
(lähde: Metsäkeskus)
17
lyhyesti
Beach volley
valloitti Kuopion
Trust Kapital OPEN beach volley -tapahtumassa Kuopiossa elokuun
alussa pelattiin samana viikonloppuna aikuisten, junioreiden ja opiskelijoiden Suomen mestaruuksista. Tapahtuma oli jälleen kasvanut
edellisvuodesta.
Beach volley -superviikonlopun aikana pääsivät eritasoiset pelurit näyttämään taitojaan, kun tapahtumassa pelattiin myös harrastesarjat ja niin sanottu Fressisarja. Runsaan yleisön antama kannustus
pelaajille kaikkien sarjojen otteluissa toi kentille hienoa urheilujuhlan tunnelmaa.
Tapahtuman päänäyttämönä toimi edelleen Kuopion satamaan
rakennettu tapahtuma-alue. Pääkentän pelien ja muiden tapahtumien lisäksi pelejä pelattiin Rauhalahdessa ja Siilinjärvellä. Tapahtumassa oli myös paljon oheisohjelmaa.
Metsätaloutta ja
luonnonarvoja samalla palstalla
Hyvään metsänhoitoon kuuluvat puuntuotannon ohessa
huomioon otettava luonnonarvot. Lait velvoittavat turvaamaan pienvesien rantojen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät luonnontilaiset tai sen
kaltaiset elinympäristöt.
”
Jokainen metsän-
omistaja voi itse
vaikuttaa oman
metsänsä moni­
muotoisuuteen
oikeilla metsän­
hoidollisilla
ratkaisuilla.
18
Rantametsä on rantaan rajoittuvan metsän osa,
johon voi kuulua suojavyöhyke, maisemakohde
tai arvokas elinympäristö. Metsähakkuissa jätettävän suojavyöhykkeen koskematon pintakasvillisuus vähentää ja estää kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista hakkuualalta vesistöön.
Vesistöille suojavyöhyke
Suojavyöhyke jätetään vesistöjen ja pienvesien
rantaan hakkuiden lisäksi puutavaran metsäkuljetuksessa, kunnostusojituksessa, metsänlannoituksessa, maanmuokkauksessa ja kulotuksessa.
Myös maisemakohteet ja arvokkaat elinym-
päristöt vaativat metsänomistajalta erityishuomiota. Arvokkaita elinympäristöjä ovat pienvesien, kuten lähteiden, purojen ja norojen sekä
pienten lampien ympäristöt.
Samaten rehevät ympäristöt, kuten ruoho-,
heinä-, saniais- ja metsäkortekorvet sekä eteläisen Suomen letot ja lehtolaikut kuuluvat näihin.
Suojeltavia ovat myös pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, rotkot ja kurut,
jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät ja muut
vähätuottoiset elinympäristöt.
– Luonnontilaisten elinympäristöjen piirteiden säilyttäminen voi aiheuttaa isojakin taloudellisia menetyksiä, joihin yksityinen metsänomistaja voi saada hakemuksesta Metsäkeskukselta
korvauksia, metsäneuvoja Ilkka Kääriö Suomen
Metsäkeskuksesta kertoo.
Vapautta ja vastuuta
hoidollisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi raivausten
yhteydessä voidaan tehdä sopivia aluskasvillisuusryhmiä ja pieniä kuusikoita vaikkapa kanalintujen
suojapaikoiksi.
Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uudistettu
metsälaki lisää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa.
Metsänomistaja voi esimerkiksi päättää itse, minkä ikäisenä metsäkuvio on tarpeeksi vanha uudistettavaksi ja minkä verran hakkuita tehdään. Metsänomistaja voi myös päättää, käsitteleekö hän metsiään
perinteisillä harvennus- ja uudistushakkuilla vai käyttääkö eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta.
Uudistettu metsälaki asettaa metsänomistajien
omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä. Tavoitteena on ollut motivoida metsänomistajia hoitamaan aktiivisesti metsiään ja siten myös
lisätä puuntarjontaa.
Edellisvuosien tapaan myös Keitele Forest esittelytelttoineen
oli beach volley -tapahtumassa näkyvästi esillä.
Jokainen metsänomistaja voi itse vaikuttaa oman
metsänsä monimuotoisuuteen oikeilla metsän-
19
Kutsu
Metsänomistaja!
Tervetuloa Keitele Forestin avoimien ovien päiviin:
• Alajärven sahalle ma 29.9.
• Keiteleen tehtaille ke 1.10.
Ohjelma non-stop klo 10–14
• Metsäalan kuulumiset
• Ruokailu
Arvomme kävijöiden
• Tehdasesittely
kesken 100 laadukasta
• Metsäaiheinen Onnenpyörä
terästermosta!
Tule viettämään kanssamme antoisa päivä metsäasioiden parissa!
www.keitelegroup.fi