1. No category

Lisää liikuntaa vai vähemmän
istumista?
Tommi Vasankari, prof., LT
UKK-instituutti & THL
Sisällöstä
•  Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute
•  Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet
erilaiset toimenpiteet
•  Uutta aktiivisuudesta & istumisesta
–  Objektiiviset tulokset tarkentavat kuvaa
•  Passiivisuuden purkaminen sekä liikunnan
edistäminen eri kohderyhmillä on kova haaste,
jossa tarvitaan kaikkia terveys- ja
liikuntatoimijoita.
Liikkumattomuus lapsilla?
Liikunnan riittävyys 11—15-vuotiailla tytöillä ja pojilla.
Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan
liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk
%
100
Pojat
90
Tytöt
80
70
60
50
40
30
48 %
37 %
24 %
20
15 %
10
0
15 %
9%
11-vuotiaat
WHO-Koululaistutkimus 2005—2006
13-vuotiaat
15-vuotiaat
Ruutuaika yli kaksi tuntia ARKISIN
Ruutuaika yli kaksi tuntia /pv VIIKONLOPPUISIN
Liikkumattomia työikäisiä?
15—64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (%)
Suosituksen mukaisesti
kestävyysliikuntaa ja
lihaskuntoharjoittelua
Ei säännöllistä
liikuntaa
11,4 %
15,5 %
12 %
Vain verkkaista
ja rauhallista
kestävyysliikuntaa
37,3 %
18,5 %
Suosituksen mukaisesti
kestävyysliikuntaa,
ei tarpeeksi lihaskuntoa
5,4 %
Reipasta tai rasittavaa
kestävyysliikuntaa ja/tai
lihaskuntoa, mutta ei
riittävästi
Ainakin 2 pv/vko
lihaskuntoharjoittelua,
ei tarpeeksi
kestävyysliikuntaa
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 2009
15—64-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%)
NAISET
% 100 90
80
70
60
50
40
MIEHET
30
20
10
0
Ei liikuntaa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90 100 %
15—24-vuotiaat
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
kaikki
Liikuntaa, mutta suositukset eivät toteudu
15—24-vuotiaat
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
kaikki
Kestävyysliikuntasuositus toteutuu
15—24-vuotiaat
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
kaikki
Lihasvoimaliikuntasuositus toteutuu
15—24-vuotiaat
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
kaikki
Terveysliikuntasuositus toteutuu
15—24-vuotiaat
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
kaikki
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Liikkumattomuus & koulutustausta
Liikkumattomuuden prevalenssi AVTK 2009 miehet
30
25
Prosentti (%)
20
15
Sarja1
10
5
0
Pitkä koulutus
Keskim koulutus
Lyhyt koulutus
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus
Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) 25—64-vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 1972—2007
Miehet
Naiset
%
100
80
vapaa-ajan
liikunta
60
työliikunta*
%
100
80
60
40
40
20
20
työmatkaliikunta
0
-72
-77
-82
-87 -92
vuodet
-97
-02 -07
0
-72
-77
-82
-87
-92
-97
-02 -07
vuodet
*niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua
FINRISKI 1972—2007 (THL)
Suomalaisten päivittäinen istuminen vuonna 2007
25—74-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten päivittäinen istuma-aika minuuteissa ikäryhmittäin
NAISET
MIEHET
Ikäryhmä
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
65—74-vuotiaat
Kaikki
520 480 440 400 360 320 280 240 200 160 120 80
Minuutit
40
0
0
40
80
120 160 200 240 280 320 360 400 440 480 520
Minuutit
Päivittäisen istuma-ajan jakautuminen (%) ikäryhmittäin
NAISET
MIEHET
Ikäryhmä
25—34-vuotiaat
35—44-vuotiaat
45—54-vuotiaat
55—64-vuotiaat
65—74-vuotiaat
Kaikki
% 100
80
60
Työpäivän aikana toimistossa
40
20
0
Kotona televisiota/videoita katsellen
0
20
40
Kotona tietokoneen äärellä
60
80
Kulkuneuvossa
100 %
Muualla
Kansallinen FINRISKI 2007 –terveystutkimus (THL)
Entä eläkeikäiset liikkumattomat?
Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 2009
65—84-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%)
NAISET
% 100
80
60
40
MIEHET
20
0
0
20
40
60
80
100 %
65—69-vuotiaat
70—74-vuotiaat
75—79-vuotiaat
80—84-vuotiaat
kaikki
Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua
Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa
Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa
Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi
Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua
Ei säännöllistä liikuntaa
Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL)
Source: WHO's report on "Global health risks"
Physical inactivity - 4th leading risk factor for global
mortality
60% of global deaths due to NCDs
Liikkumattomuus – itsenäinen riskitekijä
•  Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on
todettu olevan yhteydessä kokonais- ja
sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan
harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk
ym. 2009, Patel ym. 2010).
•  Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen
vaikuttava tekijä globaalisti
•  Liikkumattomuus on yleistä myös Suomessa –
assosioituu vahvasti koulutukseen!
Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012
•  Istumisen yhteys kuolleisuuteen 240.819 aikuisella
(ikä 50-71 –vuotta) – NIH-AARP Diet & Health Study
•  Lähtöhetkellä kenelläkään ei ollut SVS-sairauksia,
syöpää tai hengityselinsairauksia.
•  Seuranta keskimäärin 8.5 vuotta, 17.044 kuoleman
tapausta
•  Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen
(TV:n katselu)
Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012
•  Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla henkilöillä oli
1.61-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden riski,
1.85-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski ja
1.22-kertaa suurempi syöpäkuolleisuuden riski kuin
enintään tunnin TV:tä katsovilla, vaikka huomioidaan
liikuntatottumukset.
•  Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla ja samalla
vähintään 7 h viikossa liikkuvilla oli 1.47-kertaa
suurempi kokonaiskuolleisuuden ja 2.00-kertaa
suurempi sydänkuolleisuuden riski kuin alle tunnin
TV:tä päivässä katsovilla.
•  Vähemmän istumista vai enempi liikuntaa???
Van der Ploeg et al. Arch Intern Med 3,2012
•  Istumisen yhteys kokonaiskuolleisuuteen 222.497
aikuisella (ikä >45–vuotta) – Australiasta
•  Seuranta keskimäärin 2.8 vuotta (621.695
seurantavuotta), 5.405 kuolemaa
•  Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen
•  Vakiotiin sukupuoli, ikä, asuinpaikka, LTPA, BMI,
tupakointi, itsearvioitu terveydentila
Van der Ploeg et al. Arch Intern Med 3,2012
•  Alle 4 h/vrk istuviin verrattuna kokonaiskuolleisuus:
-1.02-kertainen 4-8 h istuvilla
-1.15-kertainen 8-11 h istuvilla
-1.40-kertainen yli 11 h istuvilla
•  Vakioinnit huomioitu
•  Trenditesti neljän ryhmän välillä: kuoleman riski
kasvaa 11% siirryttäessä jokaisesta ryhmästä
seuraavaan enemmän istuvaan ryhmään
(alle 4 h) (4-8 h) (8-11 h) (yli 11 h)
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012
•  TV:n katselun yhteys eliniän odotteen lyhentymiseen
11.247 aikuisella (ikä >25–vuotta, keski-ikä 50-v) –
AusDiab population-based cross-sectional
observational study
•  Seuranta keskimäärin 6.6 vuotta
•  Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen
(TV:n katselu)
•  Vakiotiin ikä, LTPA, vyötärö, tupakointi, energian
saanti, alkoholi, dieetti, kol, HDL-kol, s-trgly,
rasvalääkitys, aikaisempi SVS, sokeritasapaino
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012
•  Ilman TV:n katselua australialaisten eliniän odote
olisi 1.8-vuotta pidempi miehillä ja 1.5-vuotta
pidempi naisilla.
•  Jokaista TV:n katselutuntia (>25-v iässä) kohden
eliniän odote lyheni 21.8 minuuttia
•  6 h päivässä TV:tä katsovan eliniän odote on
keskimäärin 4.8 vuotta lyhyempi TV:tä
katselemattomaan verrattuna
Kaksi riippumatonta riskitekijää
Fyysinen aktiivisuus
Passiivisuus /
Istuminen
Intensiivinen
liikunta /
urheilu
Kaksi riippumatonta riskitekijää
Fyysinen aktiivisuus
Passiivisuus /
Istuminen
Intensiivinen
liikunta /
urheilu
FA suositukset
Kaksi riippumatonta riskitekijää
Fyysinen aktiivisuus
Passiivisuus /
Istuminen
”Tulevat”
suositukset
Intensiivinen
liikunta /
urheilu
FA suositukset
Mitä kertoo objektiiviset mittaukset?
Fyysinen aktiivisuus
Istumisen
määrä
Seisomisen
määrä
Suositusten
mukaisen
liikkumisen
määrä
Mittari käytössä n. 13,5 h / pv
Fyysinen aktiivisuus
Istumisen
määrä
Seisomisen
Määrä
Kokonaisinaktiivisuus
Rauhallinen kävely
”liikuskelu”
Suositusten
mukaisen
liikkumisen
määrä
Mittari käytössä n. 13,5 h / pv
Fyysinen aktiivisuus
Istumisen
Määrä 7+ h
Seisomisen
Määrä 3+ h
KokonaisInaktiivisuus
10,5 h
Rauhallinen kävely
”liikuskelu”
2,5 / 3 h
Suositusten
mukaisen
liikkumisen
Määrä
30-45 min
(5% ajasta)
(kaikki pätkät
mukana)
Molempia riskitekijöitä pitää ”hoitaa”
•  Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ – näyttö vahva!
•  SAMALLA toimenpiteitä pitää kohdistaa
istumisen purkamiseen – tämä vielä lapsen
kengissä!
Miten vähentää passiivisuutta tai lisätä
aktiivisuutta?
•  Hyvin ”monentasoisia” keinoja:
– 
– 
– 
– 
– 
– 
Kevyen liikenteen väylät & kunnossapito
Matkaketjujen suunnittelu
Veropolitiikka (liikkumiseen kannustava)
Aktivoiva koulupäivä
Työn tauotus ja liikettä työpäivään
Ikäihmisten arki aktiiviseksi kotona ja laitoksissa
Miten vähentää istumista / passiivisuutta?
•  Liikkumattomien hoito:
– 
– 
– 
– 
Kohderyhmän tunnistaminen – objektiivisesti!
Arkeen ”puuttuminen” – vaikuttavuuden osoittaminen
Liikkumattomien ”hoitopolku”
Terveyden ja liikunta toimijoiden ”liittoja”
–  Toimet jotka lisäävät liikuntaa eivät yleensä
poista liikkumattomuutta – mutta
parhaimmillaan voisivat!!!!!
Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset
1998–2007 (2007 rahassa)
1400
1200
1000
Esh:n avohoito
800
milj. €
Esh:n vuodeosastohoito
Pth:n avokäynnit
Pth:n vuodeosasto
Lääkkeet
600
Hoitovälineet
400
200
0
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Liikunnan ja terveyden yhteistyölle tilaus!!!
•  Yhteistyössä liikunnan ja terveyden toimijat pystyvät
tunnistamaan liian vähän liikkuvia ja / tai liian paljon
istuvia kohderyhmiä.
•  Yhteistyönä heille voisi rakentaa toimenpiteitä /
hankkeita passiivisuuden purkamiseksi ja liikunnan
edistämiseksi.
•  Yhteiskunnallinen tilaus tälle yhteistyölle on
edelleen valtava!
•  Mikä on teille ”tuttu” / helposti lähestyttävä
kohderyhmä?
•  Kenen kanssa voisitte ryhtyä yhteistyöhön?
Miten vähentää liikkumattomuutta?
•  Ennaltaehkäisy – miten?
Miten vähentää liikkumattomuutta?
•  Ennaltaehkäisy:
– 
– 
– 
– 
– 
– 
Kevyen liikenteen väylät & kunnossapito
Matkaketjujen suunnittelu
Veropolitiikka (liikkumiseen kannustava)
Aktivoiva koulupäivä
Työn tauotus ja liikettä työpäivään
Ikäihmisten arki aktiiviseksi kotona ja laitoksissa
Miten vähentää liikkumattomuutta?
•  Liikkumattomien hoito:
– 
– 
– 
– 
Kohderyhmän tunnistaminen – objektiivisesti!
Arkeen ”puuttuminen” – mikä näytön aste?
Liikkumattomien ”hoitopolku”
Terveydenhuollon ja muiden toimijoiden ”liitot”
–  Toimet jotka lisäävät liikuntaa eivät yleensä
poista liikkumattomuutta!