Vasankari Joensuu 22.10.2015

Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä
Tommi Vasankari
Source: WHO's report on "Global health risks"
Physical inactivity - 4th leading risk factor
for global mortality
60% of global deaths due to NCDs
Katsauksen ydintulokset
• Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja
kuolleisuuden välistä yhteyttä.
• Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli
vahvempi kuin muun istumisen.
• Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla
päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%.
• Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole
lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti
istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.
DG: ”Istumatyöläinen”
ELINVAURIOT
Korkea verenpaine
Lihasten insuliiniresistenssi
Yliaktiivinen haima
Suolistosyöpä/Rintasyöpä
LIHASTEN DEGENERAATIO
Hyperlordoosi
Lonkan liikkuvuus
Heikot gluteus- lihakset
ALARAAJAONGELMAT
Verenkierron staasi
Trombiriski kasvaa
Osteoporoosi
AIVOTOIMINTA/YLÄVARTALO
Aivotoiminnan hitaus
Niskanikamien epätasapaino
Tension neck - trapezius
SELKÄONGELMAT
Selän välilevyjen huokoisuus
vähenee
Psoas-lihas kiristyy
prolapsiriski kasvaa
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012
• TV:n katselun yhteys eliniän odotteen lyhentymiseen
11.247 aikuisella (ikä >25–vuotta, keski-ikä 50-v) –
AusDiab population-based cross-sectional
observational study
• Seuranta keskimäärin 6.6 vuotta
• Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen
(TV:n katselu)
• Vakiotiin ikä, LTPA, vyötärö, tupakointi, energian
saanti, alkoholi, dieetti, kol, HDL-kol, s-trgly,
rasvalääkitys, aikaisempi SVS, sokeritasapaino
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012
• Ilman TV:n katselua australialaisten eliniän odote
olisi 1.8-vuotta pidempi miehillä ja 1.5-vuotta
pidempi naisilla.
• Jokaista TV:n katselutuntia (>25-v iässä) kohden
eliniän odote lyheni 21.8 minuuttia
• 6 h päivässä TV:tä katsovan eliniän odote on
keskimäärin 4.8 vuotta lyhyempi TV:tä
katselemattomaan verrattuna
ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN!
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Miksi suosituksia tarvitaan?
Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen ja muu paikallaanolo ovat
yhteydessä:
- kohonneeseen kuolemanriskiin
- sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin
- aineenvaihduntasairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen
- depressioon, syöpäsairauksiin,
- hengityselimistön sairauksiin ja
- tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin
Liikkumattomuuden lasku kasvanut:
istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset
mittaukset tekevät ilmiöstä mitattavan
• Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on
noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä
liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo
(istuminen).
• Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja
myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun
kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen
tavan mitata liikettä ja sen puutetta – vastaava
muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin
mittaamaan veren rasva-arvoja.
Takaisin liikuntaan
Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia
hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on
liikkumaton elämäntapa, joka heikentää työelämän tuottavuutta,
kilpailukykyä ja on voimakkaasti yhteydessä väestöryhmien välisiin
terveys- ja hyvinvointieroihin sekä syrjäytymiskehitykseen. Liikunnan
edistäminen on integroitava osaksi yhteiskunnallista terveys- ja
hyvinvointipolitiikkaa.
Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013
Linjaukset
• Laadittiin OKM:n ja STM:n yhteisessä laaja-alaisessa
poikkihallinnollisessa työryhmässä vv. 2012-2013
• Linjaukset julkistettiin syksyllä 2013
• Linkki Muutosta liikkeellä! –asiakirjaan
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1864597
Toimeenpanosuunnitelma
•
•
•
•
Julkistettiin joulukuussa 2014
Sisältää keskeiset alkuvaiheen toimenpiteet kohti vuotta 2020
Kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan
Asiakirja saatavilla: www.minedu.fi ja www.stm.fi
Neljä päälinjausta
1. Arjen istumisen vähentäminen
2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa
3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja
hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa
ja kuntoutusta
4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa
yhteiskunnassa
Ketä kannattaisi ”eurojen” näkökulmasta
liikuttaa?
• Liikunnan edistämistä kannattaa tehdä kahdella tasolla:
– Yleinen liikunnan edistäminen (urheiluseurat, pyörätiet,…)
– Kohdennettu toiminta (alla tarkemmin ryhmiä)
• Osana kestävyysvajeen paikkausta kannattaisi tarttua seuraaviin
kohderyhmiin:
– Ikääntyneet kaatumisrikissä olevat
– Suurentuneen diabetesriskin omaavat
– Työuran loppuvaihetta lähestyvät
– Kroonisen alaselkäkivun omaavat
– Nuoret syrjäytymisvaarassa olevat
– Jne jne jne
Ketä kannattaisi ”eurojen” näkökulmasta
liikuttaa?
• Sairaanhoitopiirien ja kuntien agendalle pitäisi
saada myös liikuntaneuvonta!
• SHP ei ole päätoimija, mutta sen pitää tukea
kuntia liikunnan edistämisessä.
Ikääntyneiden kaatumisten
aiheuttamat kustannukset
• Suomessa tapahtuu vuosittain n. 7.000 reisiluun
kaulan murtumaa – akuuttihoito maksaa 20.000
€, laitoshoito n. 45.000 € vuodessa.
• Kokonaisuutena kaatumisten akuutti
sairaanhoito maksoi 400 M€ vuonna 2013
(rekisteritieto).
Tulevaisuus ?
1000000
900000
800000
700000
Lukumäärä
600000
500000
Väestö 75+v
Kaatumiset
Kaatumisvammat
400000
300000
200000
100000
0
2010
2015
2020
2025
2030
Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja
kaatumiset, Harri Sievänen, ATH-seminaari
100414
2035
2040
2045
KAAOS –
laaja-alainen riskienhallinta vaikuttavaa
• Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan
(moniammatillinen kaatumisten ja
murtumien kokonaisvaltainen
yksilöllinen riskitekijäkartoitus) ja
riskien vähentämiseksi tehtyjen
toimenpiteiden yhteisvaikutukset
ikääntyneiden (70 v+) riskihenkilöiden
kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja
luunmurtumiin: 1-v
klinikkainterventio (RCT, N = n. 1300)
900
HR 0.72
800
700
600
HR 0.73
500
Intervention
HR 0.79
400
Control
300
200
HR 0.77
100
0
Fallers
Falls
Injuries Fractures
21
KaatumisSeula – hanke (v 2014-2016)
Alustava
seulonta
Kohderyhmä:
Kaikki kunnan
yli 65-v
asukkaat
Ei erityistä
kaatumisriskiä
Kolmannen sektorin ja kunnan
tarjoamat mahdollisuudet
toimintakyvyn ja
tasapainon parantamiseen
Matala kaatumisriski
Selviä riskitekijöitä
Kumppanit
Eläkeliitto
Luustoliitto (Osteoporoosiliitto)
Muistiliitto
Omaishoitajat- ja läheiset –liitto
Reumaliitto
Seinäjoen kaupungin terveystoimi
Kaatumisklinikka
(KAAOS)
Korkea riski
Yksilöllinen kaatumisen
ehkäisyohjelma: lääkityksen
tarkistaminen, räätälöity
liikuntaharjoittelu, ravitsemus;
kodin vaarat
2222
Ikääntyneiden kaatumiset ”säästön paikka”
• Kolmasosa kaatumisista on ehkäistävissä
(liikunta ja neuvonta) ja neljäsosa murtumista
(Kaaos-tutkimus).
• Tieto suomalaisesta tutkimuksesta on
käytössä.
• Säästöpotentiaali pelkästään kaatumisten
akuuttihoidon osalta on 100-150 M€ / vuosi ja lasku
kasvaa joka vuosi!
• Meillä on mahdollisuus ehkäistä tulevia
kustannuksia, mutta moniko kunta sitä tekee
ponnekkaasti ja tavoitehakoisesti?
Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja
kuntouttavat vaikutukset
• Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh.
verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus…)
• Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihas- ja
luukato, nivelrikko, monet reumataudit)
• Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO,
monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt)
• Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD)
• Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä)
• Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus)
• Muistisairaudet & aivojen degeneraatio
• Toimintakyky ja omatoimisuus
• Unihäiriöt, kipu, jne…
Kerrataan faktat
• 1/10 suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta
riittävästi – kestävyysliikunann osalta alle puolet
(mitatusti alle ¼)
• Liikuntaneuvontaa / liikunnan puheeksi ottamista
tapahtuu edelleen murto-osassa terveydenhuollon
kontakteista
• Mini-interventio / liikuntaneuvonta vaikuttaa
• Säästöpotentiaali on miljardeja – kaikkea ei
tietenkään saavuteta mutta silti potentiaali on
valtavasti!!!
• Miksei mitään tapahdu????
Miten muutos saadaan tapahtumaan?
• Joka vuosi yhden kestävyysvajeen verran
mahdollisuuksia säästää – miten eteenpäin?
• Vaatii vahvaa johtajuutta ja sitoutumista
tavoitteeseen – poliittinen ohjaus!
• Ei ole liikuntaväen oma asia, vaan vaatii
kansallisesti, maakunnallisesti ja kunnallisesti
hallintorajat ylittävää päätöksentekoa ja
sitoutumista!
• Myös terveydenhuollon pitää ottaa vastuuta
liikuntaneuvonnasta – valtava käyttämätön
potentiaali!
Millainen on tarve /
kysyntäpotentiaali?
Suomalaisten liikunta ja istuminen
Kyselytutkimukset (ATH-tutkimus)
koulutusvuodet
≥ 16
kumpikaan suosituksen osa
ei toteudu
kestävyysliikunta toteutuu
10-15
lihaskuntoliikunta toteutuu
koko suositus toteutuu
≤9
0
20
40
60
80
100
%
Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen (ATH-tutkimus)
koulutusvuodet
≥ 16
tuntia
≤6
10-15
7-9
≥ 10
≤9
0
20
Istumisen kokonaismäärä.
40
60
%
80
100
Kokonaisistuminen,
tuntia
≥ 10
kumpikaan suosituksen osa
ei toteudu
kestävyysliikunta toteutuu
4-9
lihaskuntoliikunta toteutuu
koko suositus toteutuu
≤3
0
20
40
% 60
80
100
Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen istumisen kokonaismäärän mukaan.
Suomalaisten liikunta ja istuminen
Objektiiviset mittaukset (Terveys 2011)
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Molempia riskitekijöitä pitää ”hoitaa”
• Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ – näyttö vahva!
• Mutta ne toimenpiteet (kuten täsmäliikunta,
ym), jotka edistävät liikuntaa, eivät välttämättä
pura arjen passiivisuutta.
• Passiivisuuden purkaminen edellyttää aivan
erilaisia toimenpiteitä!