Kalenteri 2014 - Zonta

Kalenteri 2014
Toukokuu
1.5.
20.5 Governor ilmoittaa YWPA Awards -ehdokkaan päämajaan. Kerhon Jane M. Klausman -ehdokas ilmoitetaan piirin stipenditoimikunnalle.
Amelia Earhart Fellowships -saajat julkistetaan.
Kesäkuu
1.6.
12.–15.6. Kerhojen kansainväliset jäsenmaksut maksettu päämajaan.
Kerhon piirin jäsenmaksu, konfrenssirahastomaksu ja palveluraha maksettu piirille.
Nordiskt Forum Malmö, New Action on Women´s Rights
Yhteistyössä Zonta-piirit ZI D13 Tanska, Islanti, Liettua ja Norja, ZI D20 Suomi ja Viro sekä
ZI D21 Ruotsi ja Latvia.
28.6.–1.7.
Heinäkuu
1.7.
15.7.
21.7.
Elokuu
5.8.
62nd Zonta International Convention, Orlando, Florida, USA.
YWPA Awards -saajat julkistetaan.
Zontat SuomiAreenalla, Pori.
Kerhojen esitykset Haminan piirikokoukseen,
esitys piirihallitukselle 75 pv ennen piirikokousta.
Kutsu kerhoille Piiri 20:n piirikokoukseen Haminaan 60 pv ennen.
Zontalehti 2/2014:n deadline, jakelu piirikokouksessa.
Syyskuu
1.9.
Governor ilmoittaa piirin Jane M. Klausman -ehdokkaan päämajaan.
6.9.
Ilmoittautuminen I Haminaan päättyy, kerhot ilmoittavat delegaatin ja varadelegaatin sekä proxyn.
8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä • International Literacy Day
20.9.
Ilmoittautuminen II Haminaan päättyy.
21.9.
Kansainvälinen rauhanpäivä • International Day of Peace
Lokakuu
4.–5.10. 11.10.
2015
6.–8.2. Haminan Piirikokous
Kansainvälinen tyttöjen päivä • International Girls’ Day
6th European Interdistrict Zonta Seminar, Bruges, Belgium.
zonta
1/2014
zonta 1/2014
Zonta International Piiri 20 ry
jäsenlehti • medlemstidning
• liikmeleht
Julkaisija
Zonta International Piiri 20 ry
Zonta Club Vantaa I
Zonta Club Vantaa II
Vastaava päätoimittaja
Governor Marja Koivula
Päätoimittaja
Arja Schadewitz
Toimituskunta
Anna-Maija Hirvi, Sirkka-Liisa
Rautioaho, Arja Schadewitz,
Riitta Sivenius, Taina Viiala,
Ulla-Stina Westman
Ilmoituspäällikkö
Sirkka-Liisa Rautioaho
Käännökset
Helle Aunap, Riitta Eskelinen,
Anna Lokk, Ulla-Stina Westman
Kuvankäsittely
Mikko Karppanen, lehtori,
Laurea-ammattikorkeakoulu
Elina Andstén, opiskelija,
Laurea-ammattikorkeakoulun
liiketalouden koulutusohjelma
(P2P), Aki Schadewitz
Graafinen suunnittelu ja
taitto
Laurea-ammattikorkeakoulun
liiketalouden koulutusohjelman
opiskelijat (P2P) Elina Andstén,
Kia Hakala, Vilma Kölhi,
Helmi Ollikainen, Minna Setälä
Paino
Painos
2 000 kpl
ISSN 1235-9335 (painettu)
ISSN 2342-3005 (verkkojulkaisu)
Kannen kuva
Finnair Oyj
www.zonta.fi
Sisällysluettelo • Innehåll • Sisukord
Tervehdykset
Governorin tervehdys4
Puheenjohtajien tervehdys6
Vantaan kaupunginjohtajan tervehdys8
Logiikkaa ja logistiikkaa maailman ääriin
Tervetuloa Vantaalle!10
Logiikkaa ja logistiikkaa Vantaalla14
Laurean opiskelijat Kivistöä kehittämässä
16
17
Kehärata tekee Vantaasta kaupunkimaisemman Asuntomessuilta haetaan ideoita20
Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen:
”Kilpailu on aina ollut minulle luonnollista”
21
Terhi Nieminen-Mäkynen — Vantaalta maailman ääriin
22
24
Vantaan zontat tukevat Tyttöjen Tilaa
Piirin 20 kuulumiset
Piirikokousohjelma 4.–6.4.2014 Vantaalla26
Uusi Governor Salla Tuominen: ”Keskiössä aina nainen tai tyttö” 28
29
Zonta International District 20 — Uusi piirihallitus 2014–2016
Palvelutoiminta piirissä ja kansainvälisesti
Zontat auttavat Ruandaa toipumaan32
Sisarta ei jätetä -kampanjalla torjumme yksinäisyyttä
34
35
Case: Omaehtoinen Ystäväpiiri -toiminta virkistää
Luetaan yhdessä -toimintaa jo kymmenen vuotta
36
Case: Kalliola-ryhmän kokemuksia37
Supersiskot auttavat tyttöjä hädässä 44
Kerhojen kuulumiset
Rekrytointi — helppoa ja hauskaa!31
Case: Raseborgs zontor vill fortsätta växa
31
38
Me kõik oleme omavahel seotud — We are all connected
Tunne oma märksõna39
Zonta kui elukool40
”We dit it!”41
Starka kvinnor utformade Estlands framtid
42
Tartu women ready for Zonta in 1990
43
Hyvän olon muotoilua yhdessä47
Osallisena Suomessa — osallisena Vantaalla48
Kiitos!50
Tulevat tapahtumat
62. Convention Orlandossa kesä-heinäkuun vaihteessa
44
SuomiAreena ja Pori kutsuvat!45
Hyvät ystävät!
50
Kalenteri 2014 52
Stipendiohjelmat
ZIF-kuulumisia45
Uralla eteenpäin askel kerrallaan46
In memoriam
Pirkko Alajoki in memoriam48
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Kopio Niini Oy
zonta-lehti 1/2014
Guvernörens hälsning
Kevään 2014 piirikokouksemme on Vantaalla, joka meille
suomalaisille merkitsee porttia maailmalle. Myös Zonta
International on väylä kansainvälisyyteen ja muiden kulttuurien tuntemiseen. Kesä–heinäkuun vaihteessa tähän on
jälleen erinomainen tilaisuus Orlandon Conventionissa.
Maailman eri kolkilta kokoontuvat naiset välittävät
tietoa kanssasisarien elämästä hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Useimmissa maissa naisten ja tyttöjen elinolot
ovat paljon heikommat kuin meillä Suomessa ja Virossa.
Pahimmillaan naisten elämä ei ole edes ihmisarvoista.
Juuri näiden kaikkein vaikeimmissa ja köyhimmissä olois­
­sa elävien naisten eteen teemme zontina työtä.
Biennium 2012–2014 on päättymässä parin kuukauden kuluttua. Sekä kansainvälisenä että piirimme tavoitteena on ollut uskottavuuden ja näkyvyyden lisääminen. SuomiAreenalla järjestämämme paneelikeskustelut,
Zonta says NO -tapahtumat, Sisarta ei jätetä -kampanja
sekä Virossa toteutettu, naisiin kohdistuvan väkivallan
ehkäisyprojekti ovat varmasti olleet uskottavia ja myös
lisänneet järjestömme näkyvyyttä.
Piiri 20 otti tällä kaksivuotiskaudella käyttöön aivan
uusia toimintatapoja. Saimme Poliisihallituksen luvat varojen keräämiseksi Helvi Sipilä -rahastoon ja Supersiskottukipalvelun ylläpitoon. Nettilahjoituksen mahdollisuus
laajentaa potentiaalisten lahjoittajien piiriä olennaisesti.
Lisäksi käynnistimme verkkokaupan. Sosiaalisessa mediassa piirimme näkyy nyt myös Twitterissä, Pinterestissä,
WordPressissä ja YouTubessa. Avoimuus ja julkisuus ovat
lisääntyneet.
Päättyvän kauden tavoitteena on ollut myös Zonta
International Foundationille lahjoittavien jäsenten määrän
kasvu. Yhä useampi zonta on muistanutkin käyttää ZIF:n
rahastoja esim. onnittelujen välittämiseen ystäville.
Te zonta-sisaret sekä kerhot ja toimikunnat olette toimineet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vantaan
piirikokouksessa katsomme jo tulevaan. Kuten piiri­
kokousvalmisteluissa myös järjestömme työssä kannattaa
katse kääntää nuoriin osaajiin.
Kiitokset Vantaan kerhoille keväisen piirikokouksen
järjestelyistä. Innoittavaa yhdessäoloa kaikille osallistujille!
Vårens distriktsmöte håller vi i Vanda,
som för oss finländare är liktydigt
med porten till omvärlden. Också
Zonta International är en väg till
internationalism och andra kulturer.
I månadsskiftet juni–juli har vi igen
en utomordentlig möjlighet till detta
under Convention-dagarna i Orlando.
Kvinnor som samlas från världens
alla hörn förmedlar kunskap om sina
medsystrars liv under olika förhållanden. I många länder är förhållandena
för kvinnor och flickor mycket sämre
än i Finland och Estland. Där det är
som värst äger kvinnan inte ens män­
skovärde. Vi zontor arbetar just för
att hjälpa och bistå de kvinnor som
lever under de svåraste och fattigaste
förhållandena.
Bienniet 2012–2014 avslutas inom
ett par månader. Målet för Zontas såväl
internationella som distriktsbundna
verksamhet har varit att öka såväl
vår trovärdighet som vår synlighet. I
Finland har vi arrangerat paneldiskussioner under SuomiAreena-dagarna
samt Zonta says NO-happenings och
Glöm inte din syster-kampanjen. I
Estland har ni genomfört ett projekt
där ni utgått från att förhindra våld
som riktas mot kvinnor, ett projekt
som gett ytterligare synlighet och trovärdighet åt Zonta-verksamheten.
Distrikt 20 har under denna tvåårsperiod tagit i bruk helt nya arbetsformer. Vi har fått Polisstyrelsens
insamlingslov för både Helvi Sipiläfonden och stödtjänsten Supersiskot.
Möjligheten till donationer över nätet
vidgar kretsen av möjliga donatorer.
Dessutom har vi öppnat näthandel.
Inom de sociala medierna syns vi
också på Twitter, Pinterest, WordPress
och YouTube. Öppenhet och publicitet har ökat.
Ytterligare har det för denna period
varit viktigt att öka antalet medlemmar som är villiga att donera till Zonta
International Foundation. Många av
er har t.ex. skött sina födelsedagshälsningar genom inbetalningar till ZIF:s
fonder.
Ni zonta-systrar samt klubbar och
kommittéer har verkat för att nå våra
gemensamma uppställda mål, vi ser
nu framåt vid distriktsmötet i Vanda.
Alldeles som Vanda-klubbarna har
gjort under förberedelserna för detta
distriktsmöte gäller också för hela vår
organisation att i framtiden speja in
unga förmågor.
Ett stort tack till klubbarna i Vanda
för att ni ordnat detta distriktsmöte.
En inspirerande samvaro önskar jag
er alla!
Marja Koivula
Guvernör
Zonta International Piiri 20 ry
Kuberneri tervitus
Marja Koivula
Governor
Zonta International Piiri 20 ry
Kuva Sonja Siikanen
2014.aasta kevadkoosolek toimub
Van­taas, mis on meie, soomlaste jaoks
värav maailma. Ka Zonta International on kanal rahvusvahelise elu ja
teistsuguste kultuuride tundmaõppimiseks. Juuni lõpus-juuli alguses
on selleks eriline võimalus Orlandos
Zonta kongressil.
Maailma eri nurkadest kogunevad
naised vahendavad infot oma kaassõsarate elust erinevates tingimustes.
Paljudes maades on naiste ja tütarlaste
elamistingimused palju halvemad kui
meil siin Soomes ja Eestis. Halvimal
juhul pole naiste elu mõnel pool isegi
inimväärne. Just nende kõige raskemates ja vaesemates tingimustes naiste nimel teeme zontadena oma tööd.
2012–2014 periood on paar kuu
pärast lõppemas. Nii rahvusvahelisel
tasandil kui oma piirkonnas on olnud meie eesmärgiks olla aina usaldusväärsemad ja avatumad. Suomi­
Areenal korraldatud paneelivestlused,
Zonta says NO – ettevõtmised ja
Sisarta ei jätetä (Õde ei jäeta) kampaania ning Eestis läbi viidud naiste
suhtes toime pandud vägivalla vastu
võitlemise ennetusprojekt on olnud
kindlasti tõhusad ja usaldusväärsed
ning lisanud ka meie organisatsioonile avatust ja nähtavust.
20.piirkond on kahe aasta jooksul võtnud kasutusele aina uusi
tegevusviise. Saime Politseivalitsuselt
loa koguda raha Helvi Sipilä fondi
ja Supersiskottugiteenuste ülalpida­
miseks. Interneti-annetuste võimalus
laiendab potentsiaalsete annetajate ringi oluliselt. Lisaks käivitasime
e-kaubanduse võrgustiku. Sotsiaal­
meedias on meie piirkond nüüd nähtav Twitteris, Pinterestis, Wordpressis
ja Youtube´is. On lisandunud avatust
ja avalikkust.
Lõppeva perioodi eesmärgiks on
olnud ka Zonta International Foundation´ile annetavate liikmete arvu kasv.
Üha rohkem zontasid ongi pidanud
oluliseks kasutada ZIF fondi võimalusi.
Teie, zonta-õed, klubid ja toim­­
konnad, olete tegutsenud ühiste ees‑
märkide saavutamise nimel. Vantaa
piirkonnakoosolekul vaatame juba tulevikku. Nii nagu piirkonnakoos­olekut
ette valmistades tuleb ka meie organisatsiooni töös pöörata pilk noorte
tegijate suunas.
Tänusõnad Vantaa klubidele keva­
dise piirkonnakoosoleku korralda­
mise eest. Inspireerivat koosolemist
kõigile osalejatele!
Marja Koivula
Kuberner
Zonta International Piiri 20 ry
5
zonta 1/2014
zonta 1/2014
4
Governorin tervehdys
Välkommen till distriktsmöte i Vanda!
•Taina Viiala (vas.) ja Mari Holopainen Lahdessa lokakuussa 2013.
Tervetuloa matkalle Vantaan piirikokoukseen!
Vantaa tunnetaan lentokentästään,
mutta sitä ennen kulkureitteinä toimivat Vantaanjoki ja muut vesitiet,
ja maantiet mahdollistivat liikenteen kautta maan. Hämäläiset tulivat Vantaanjokea pitkin rannikolle ja
Birger-jaarli taas pääsi vastakkaiseen
suuntaan Hämeenlinnaan. Kauppiaat
matkustivat purjelaivoissa meren yli
Tallinnaan ja Lyypekkiin.
Yhteyksiä pohjois-eteläsuunnassa
täydensi itä-länsisuuntaan rakennettu Kuninkaantie, joka ulottui Turusta
Viipuriin. Kuninkaantie ja pohjoiseen
kulkeva maantie ristesivät nykyisessä
Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja tuohon solmukohtaan syntyi kyläyhteisö.
Vuosien varrella kyliä on syntynyt
jokien varsille mutta myös rautateiden varsille. Suomen ensimmäinen
rautatie Helsingistä Tikkurilan kautta Hämeenlinnaan helpotti ihmisten
liikkumista ja teollisuuden syntymistä
alueelle.
Suomen ainoan kansainvälisen
lentokentän siirtyminen Malmilta
Vantaalle oli merkittävä tekijä kaupungin kehittymiselle ja on sitä
edelleen. Lentokenttää laajennetaan
vastaamaan lisääntynyttä lentomatkustamista ja kansainvälisiä haasteita.
Matkustajat ovat arvioineet HelsinkiVantaan Euroopan ja maailman
huipulle useissa eri kansainvälisissä
tutkimuksissa, joissa on mitattu lentoasemien palvelun laatua. Vuonna 2013
päästiin Pohjois-Euroopan parhaaksi.
Onkin luonnollista valita Vantaan
piirikokouksen teemaksi ”Logiikkaa
ja logistiikkaa maailman ääriin” ja tarkastella alueemme haasteita ja mahdollisuuksia naisten näkökulmasta.
Aktiiviset ja vaikuttavat naiset ovat
monen vantaalaisen kansainvälisen
ja kansallisen yrityksen johdossa, itsenäisinä yrittäjinä tai asiantuntijoina.
Piirikokouksessa on mielenkiintoista
kuulla heidän käsityksiään teeman
mukaisen kehityksen nykytilasta ja
tulevaisuudesta.
Teemamme käsitteet “logiikka” ja
“logistiikka” ovat valikoituneet kuvaa-
maan vantaalaista yrittäjäaktiivista
toimintaa. Aviapolis, Vantaan Inno­
vaatio­
instituutti, Kehärata ja uudet
kaupunginosat ovat siitä erinomaisia
esimerkkejä.
Naisen logiikasta puhutaan myös
paljon. Se on uudistavaa energiaa ja
toimintatarmoa, joilla asiat saadaan
eteenpäin. Sanoessaan ”mitä jos hankittaisiin uudet verhot?” nainen tarkoittaa, että samalla vaivalla hankitaan uudet huonekalut ja maalataan
makuuhuonekin. Oiva esimerkki!
Vantaa jatkaa hyvien kulku­
yh­
teyksien valttikortin hyödyntämistä
maailman ääriin – ja matkamme jatkuu. Lämpimästi tervetuloa Vantaalle
kevätesikkojen aikaan!
Taina Viiala Puheenjohtaja
Zonta Club Vantaa I
Mari Holopainen
Puheenjohtaja
Zonta Club Vantaa II
vidare utveckling, och gör så än i dag.
Flygfältet byggs fortfarande ut för
att kunna svara mot kraven från en
ökande resandeström och på internationella utmaningar. I flera internationella undersökningar har passagerarna placerat Helsingfors-Vanda
flygfält i den europeiska och internationella toppen i fråga om god service. År 2013 nådde man utmärkelsen
”Nordeuropas bästa”.
Det var därför helt naturligt att
för distriktsmötet i Vanda välja temat
”Logik och logistik till världens ände”.
Vi vill ur kvinnoperspektiv granska
de möjligheter och utmaningar vårt
område bjuder. Aktiva damer med
inflytande sitter i ledningen för nationella och internationella företag i
Vanda, som chefer för sina egna företag eller som sakkunniga hos andra.
Det blir intressant att på distriktsmötet höra deras uppfattning om vilka
utmaningar som förestår.
Vi har som tema valt logik och
logistik också för att illustrera en
verksamhet som bedrivs av aktiva
företag i Vanda: Aviapolis, Vanda
Innovationsinstitut, Ringbanan och
de nya stadsdelarna i Vanda är ut‑­
märkta exempel.
Det talas mycket om kvinnlig logik.
Den är, som vi ser det, lika med den
förnybara energi och arbetsförmåga,
som för saker framåt. När en kvinna
t.ex. säger ”tänk om vi skulle köpa nya
gardiner” menar hon att man med
samma besvär också kan skaffa nya
möbler och måla om i sovrummet.
Bra exempel eller hur?
Vanda fortsätter att utnyttja trumfkortet som garanterar goda förbindelser till värdens ände. Varmt välkomna
till Vanda i vårblomstrens tid!
Taina Viiala
Ordförande
Zonta Club Vantaa I
Mari Holopainen
Ordförande
Zonta Club Vantaa II
Tere tulemast Vantaa piirkonnakoosolekule!
Vantaa on tuntud kui rahvusvaheline
lennujaama- ja logistikalinn. Erinevad liikumisteed on saanud piirkonna
ajaloo osaks juba tuhandete aastate
kestel. Piirkond on tuntud jõgede
järgi, mida on kasutatud oluliste liikumisteedena erinevatel ajalooetappidel.
Soome lahte suubuv Vantaa jõgi ja
Vantaa jõkke voolav Kerava jõgi olid
liikumisteed, mis ühendasid sisemaad
rannikuga. Jõed olid ka kaubateeks,
mis jätkus rannikult meritsi Läänemere-äärsetesse linnadesse, eelkõige
Tallinna ja Lübeck.
Olulised kaubateed viisid juba
keskajal läbi Vantaa muuhulgas ka
Turust Viiburisse. Teede ja jõgede
ristumiskohtadesse tekkisid asulad ja
kõik pealinna Turusse viivad maanteed läksid läbi Vantaa, mis paiknes
tollases Helsingi kihelkonnas. Üks
Soome enim kasutatavatest teedest,
Helsingist mööda suunduv ringtee III (Kehä III), järgib siiani linna
lõunapiiri.
Soome esimene raudtee, mis
viis Helsingist Tikkurila kaudu
Hämeenlinna, hõlbustas liikumist ja
tööstuse tekkimist piirkonda. Soome
ainsa rahvusvahelise lennuvälja viimine Malmist Vantaale oli oluline
tegur linna arengu kiirendamiseks
ja on seda siiani. Lennuvälja laiendatakse pidevalt, et see vastaks rahvusvahelistele nõuetele ja suudaks
rahuldada lennukiga reisijate suurenevaid vajadusi. Reisijad on hinnanud rahvusvaheliste uuringute põhjal
Helsingi-Vantaa lennujaama Euroopa
tipptasemele vastavaks. Aastal 2013
nimetati Vantaa lennujaam Põhja-Euroopas parimaks.
On iseenesestmõistetav valida Van­‑
taa piirkonnakoosoleku teemaks ”Loo­‑
gika ja logistikaga kõikjale maailmas” ning vaadelda meie piirkonna
väljakutseid ja võimalusi naiste seisukohalt. Aktiivsed ja tegusad naised on mitme Vantaa rahvusvahelise
ja rahvusliku ettevõtte juhtkonnas,
tegutsevad iseseisvate ettevõtjate või
ekspertidena. Piirkonnakoosolekul ​on
huvitav kuulda nende mõtteid nimetatud teemaga seotud arengutest nüüd
ja tulevikus.
Mõisted ”loogika” ja ”logistika” on
valitud selleks, et anda ülevaade Vantaa ettevõtjate aktiivsest tegevusest.
Aviapolis, Vantaa Innovatsiooniinstituut, Kehärata ja uued linnaosad on
siin headeks näideteks.
Naiste loogikast räägitakse ju palju.
See on uuenduslik energia ja tarmukas tegutsemine, mille abil asjad liikuma pannakse. Öeldes ”äkki ostame
uued kardinad?” mõtleb naine, et
samas hangitakse ka uus mööbel ja
värvitakse magamistoa seinadki üle.
Suurepärane näide!
Vantaa jätkab heade ühendusteede
trumbi kasutamist jõudmaks kõikjale
maailmas – ja meie reis jätkub. Olete
teretulnud Vantaasse esimeste kevadlillede õitsemise ajal!
Taina Viiala
President
Zonta Club Vantaa I
Mari Holopainen
President
Zonta Club Vantaa II
7
zonta 1/2014
zonta 1/2014
6
Kuva Arja Schadewitz
Vanda är känt för sitt flygfält, men före
det kom Vanda å och vattenvägarna
och sedan kom landsvägarna som
öppnade landet. Längs Vanda å kom
tavasterna till sina erämarker vid kusten. I motsatt riktning förde ån Birger
Jarl till Tavastehus. Bondeseglationen
förde köpmännen ut på haven till
Reval och Lybeck. Förbindelsen
nord-syd kompletterades med vägförbindelse i riktningen väst-öst då
Kungsvägen byggdes mellan Åbo och
Viborg. I nuvarande Helsinge kyrkoby korsade Kungsvägen landsvägen
norrut. Här uppstod en knutpunkt
och ett bysamhälle.
Flera bysamhällen har under åren
uppstått längs åarna men många
också vid Finlands första järnväg som
drogs från Helsingfors via Dickursby
till Tavastehus. Denna underlättade
för människor att röra sig och för
industrier att etablera sig på området.
Då landets enda internationella
flygfält flyttades från Malm till Vanda
gav detta staden en viktig impuls till
Vantaa huomioi sukupuolinäkökulman päätöksenteossa
Kuva Vantaan kaupunki
Zonta-järjestön tavoitteena on maailma, jossa jokainen nainen pystyy
käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuutensa. On tärkeää, että päätöksenteossa otetaan huomioon sekä
nais- että miesnäkökulma kaikilla
päätöksenteon tasoilla.
Osana Vantaan kaupungin päätöksentekojärjestelmää toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointia, jonka
periaatteisiin kuuluu toimenpiteen,
hankkeen tai la­
ki­
esityksen arviointi
siltä kannalta, miten se vaikuttaa miehiin ja naisiin. Asiat voivat olla näennäisesti neut­raaleja, mutta kohdistua
silti eri tavoin eri sukupuoliin ja vahvistaa eriarvoisuutta.
Sukupuolivaikutusten arviointi on
syytä tehdä siinä vaiheessa, kun on
vielä olemassa todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Arvi­
ointia on
harkittava silloin, kun toimenpide
kohdistuu ihmisryhmiin tai alueille,
joilla naisten ja miesten välillä on
merkittäviä eroja.
Vantaalaisilla virkamiehille ja pää­
tök­sentekijöille sukupuolivaiku­tusten­
arvioinnista on annettu koulutusta
ja opastusta vuodesta 2010 lähtien.
Oppimista riittää edelleen, mutta varmasti olemme oikealla tiellä.
Toivotan Zonta-järjestön piirikokouksen lämpimästi terve­
tulleeksi
Vantaalle – kaupunkiin, jonne on
helppo tulla ja jossa on hyvä asua!
Uskon ja toivon, että vantaalaiset tytöt
ja naiset pystyvät käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuutensa.
Kari Nenonen
kaupunginjohtaja
Kvinna som man väger lika i Vanda
8
Målet för Zontaorganisationens strävanden är en värld där varje kvinna
har möjlighet att utnyttja alla sina
möjligheter. Det är därför viktigt att
då vi fattar beslut, på alla nivåer tar
hänsyn till såväl den kvinnliga som
den manliga synvinkeln.
Som en del av den beslutsprocess
som tillämpas i Vanda stad ingår en
bedömning av hur varje åtgärd, förvaltningsmässigt eller juridiskt, kan
påverka manliga, respektive kvinnliga
anställda. Det kan röra sig om tillsynes neutrala frågor, men detta till trots
drabbas män och kvinnor helt olika
och därmed förstärks ojämlikheten
mellan dem.
Det är skäl att göra en bedömning
av det möjliga utfallet i ett skede då
reella möjligheter till påverkan ännu
finns. En bedömning bör övervägas
varje gång en åtgärd gäller en bestämd
grupp individer eller ett område där
skillnaderna mellan män och kvinnor
är speciellt påfallande.
Tjänstemän och beslutsfattare i
Vanda har alltsedan 2010 fått utbildning och handledning i att bedöma
könsrelaterade effekter av olika beslut
och åtgärder. Vi har ännu mycket att
lära men vi är säkert på rätt väg.
Jag hälsar Zonta-distriktets medlemmar varmt välkomna till Vanda
stad, staden dit det är lätt att komma
och staden det är gott att bo i. Jag
hoppas och tror att flickor och kvinnor i Vanda skall kunna utnyttja alla
sina möjligheter.
9
Kari Nenonen
Stadsdirektör
Zonta-liikumise eesmärgiks on maailm, kus naised saavad kasutada kõiki
neile antud võimalusi. On tähtis, et
otsuste tegemisel võetakse arvesse nii
naiste kui meeste seisukohad kõikidel
otsustustasanditel.
Vantaa linna otsuste tegemisel hinnatakse kõiki ettevõtmisi, hankeid ja
seadusemuudatusi sellest seisukohast,
kuidas need mõjutavad nii mehi kui
naisi. Asjad võivad ju näiliselt olla
neutraalsed, aga mõjutada siiski eri
sugupooli erineval moel ja suurendada ka ebavõrdsust.
Otsuste mõju erinevatele sugupooltele on põhjust hinnata siis, kui
tegelikud mõjutamise võimalused on
veel olemas. Hinnanguid arvestatakse,
kui otsusest tulenevad muutused puudutavad inimrühmi või valdkondi,
kus naiste ja meeste vahel on märgatavaid erisusi.
Vantaa ametnikele ja otsustajatele on erinevate sugupoolte mõjude
arvestamise koolitusi tehtud alates
aastast 2010. Õppimine üha jätkub,
aga ilmselt oleme õigel teel.
Tere tulemast zontade piirkonnakoosolekust osavõtjatele Vantaasse –
linna, kuhu on lihtne tulla ja kus on
hea elada. Usun ja loodan, et Vantaa
tütarlapsed ja naised kasutavad kõiki
neile antud võimalusi hästi.
Kari Nenonen
Linnapea
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Vantaa otsustajad arvestavad soolist võrdõiguslikkust
Tervetuloa Vantaalle!
Vantaanjoki
Teksti Elina Andstén, Kia Hakala, Vilma Kölhi, Helmi Ollikainen ja Minna Setälä, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat
Vielä 1900-luvun alussa Helsingin maalaiskunnan asukkaiden enemmistö oli ruotsin­
kielinen. Vuonna 1972 maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974
Vantaan kaupunki. Nykyään Vantaalla on 206 960 asukasta, ja vuonna 2012 siellä
puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 106 eri kieltä.
Myyrmäen suuralue
Myyrmäessä asui metsästäjäkansaa kivikaudella noin
7 000 vuotta sitten. Heidän jäljiltään on löydetty 23 punamultahautaa. Tämä kivikautinen asuinpaikka on yksi
Suomen tunnetuimmista esihistoriallisista kohteista.
Martinlaakson sähköradan käyttöönotto vuonna 1975
mahdollisti Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi
keskukseksi.
Alueen yrityksiin kuuluvat Koivuvaarassa olevat
Veikkaus Oyj ja Tamro Oyj. Länsi-Vantaalla Hämeenkylän kartanoa rakennettaessa arkkitehti C.L. Engel
suunnitteli navetan ja tsaarin huussin, mutta kartanoa
ei koskaan tullut. Navetasta kunnostettiin ravintola-hotelli, joka avattiin syksyllä 2013.
Kuva Elina Andstén
Kuva Elina Andstén
Vantaan Energia
Oy
Kuva Minna Setälä
Vuosaaren satama
Helsingin puolella sijaitseva Vuosaaren tavara­
satama on lentokentän korkeatasoinen logistinen
pari, jonka kautta kulkee kolmasosa Suomen meritse kulkevasta liikenteestä, lähes 2 000 yksikköä
päivässä. Suurin osa Vuosaaren sataman kautta
tulevasta tuontitavarasta kulkee Vantaan logistiikkakeskusten kautta.
11
Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista energiayhtiöistä, josta 60 % omistaa Vantaan kaupunki ja 40 % Helsingin kaupunki­. Yhtiö
tuottaa ja myy kaukolämpöä, sähköä ja maakaasua. Suuri osa sähköstä
syntyy Martinlaakson voimalaitoksessa, jossa käytetään pääpolttoaineina kivihiiltä ja maakaasua.
Tiesitkö? Vantaan Energia rakentaa tiukat ympäristövaatimukset täyttävää jätevoimalaa Itä-Vantaalle. Valmistuttuaan voimala vähentää
pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kaatopaikoille päätyvän jätteen
määrää noin 300 000 tonnia vuodessa.
Kehä III
Liikenneväyliä levennettiin 1960- ja
1970-luvuilla, ja viiden valtakunnallisen
väylän halki rakennettiin 46 km pitkä
Kehä III niitä yhdistämään. Nykyään se
on yksi Suomen vilkkaimmista teistä.
Viime vuosina sen varrelle on rakennettu runsaasti uusia kauppakeskittymiä, ja
väylää nimitetäänkin joskus Suomen pisimmäksi ostoskaduksi.
mana
Kehä III:n suurimpana ongel­
ovat päivittäiset ruuhkat. Tien paran­
nushankkeessa väylää uudistetaan lii­
kenteen sujuvuuden ja turvallisuuden
lisäämiseksi. Vuonna 2016 valmistuvat
Lentoasemantien parannustyöt uusine
eritasoliittymineen ovat osa Kehä III:n
korjaustyön toista vaihetta.
Tiesitkö? Kehä III:n onnettomuustiheys
on Suomen maanteiden toiseksi suurin.
Kuva Finavia Oyj
Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentokenttä, joka
valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Vuonna 2012 se
äänestettiin maailman parhaaksi lentoasemaksi sosiaalisessa mediassa (SimpliFlying) ja vuonna 2013 Pohjois-Euroopan parhaaksi
(Skytrax). Lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on yhteensä noin 500
päivässä ja matkustajia noin 14,9 miljoonaa vuodessa.
Tiesitkö? Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee maantieteellisesti
Vantaan puolella, vaikka nimi väittääkin muuta. >
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Länsi
n Energia
on vuodesta 1997 järjestetty Kaljakellunta-tapahtuma, jonka osallistujamäärä kasvaa vuosi vuodelta.
Kuva Vilma Kö
lhi
Tiesitkö? Entiset formulakuskit Mika Salo ja
Mika Häkkinen ovat molemmat kotoisin Martinlaaksosta, jossa sijaitsee myös Mika Häkki­
sen muistomerkki.
Tiesitkö? Vantaanjokeen virtaavassa Keravanjoessa
Tiesitkö? Joulun aikaan Itellan logistiikkakeskuksessa
lajitellaan jopa 140 000 pakettia vuorokaudessa.
etsitty kultaa.
Martinlaakso on rakennettu Martinkylän maarekisterikylään, jonne ensimmäiset asumukset
ilmestyivät 1700-luvulla. Kaupungin­osan synty alkoi 400 asunnon rakennustyöllä vuonna 1968. Martinlaakson sähkörata valmistui
vuonna 1975, ja juna kuljettaa Helsinkiin vain
20 minuutissa.
taa
Kuva Van
Itella Oyj:llä on kolme liiketoimintaryhmää. Yksi niistä
on Itella Viestinvälitys, joka mielletään entiseksi Postiksi. Sen alaisuudessa toimii Itellan logistiikkakeskus, jossa lajitellaan Etelä-Suomesta lähtevät ja sinne saapuvat
pakettilähetykset. Vantaan logistiikkakeskuksessa käsitellään päivittäin keskimäärin 86 000 pakettia.
Tiesitkö? Hämeenkylän kartanon mailta on aikoinaan
Martinlaakso
10
Itella
yj
Kuva Itella O
Vantaanjoen vettä käytettiin pääkaupunkiseudun
talousvetenä vielä vuoteen 1982 saakka. Joki kiemurtelee yli 100 km Riihimäeltä Helsinkiin Vanhankaupunginlahdelle, ja matkalla on noin 40 koskea.
Jokivarren luonto on todella monipuolinen ja antaa
mahdollisuuden monille harrastuksille. Vantaanjoki on Etelä-Suomen tärkein virkistyskalastuskohde,
ja sinne nousee sekä merilohi että meritaimen. Joen
vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä.
Heureka
Vuonna 1982 Helsingissä pidettiin Fysiikka 82 -näyttely ja sen
innoittamana perustettiin tiedekeskusprojekti, josta syntyi myöhemmin Heureka. Tikkurilassa sijaitseva Tiedekeskus Heureka
aloitti toimintansa vuonna 1989 ja on nykyään avoinna ympäri
vuoden. Siellä voi tutustua tieteeseen ja teknologiaan itse kokeillen ja tehden. Heurekassa on teknologian ja tieteen näyttelyitä,
yksi päänäyttely ja lisäksi vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista.
Tikkurila
Kuva Suomen Ilmakuv
a Oy
Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo
1500-luvulla. Vuonna 1862 valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie ja yksi
sen asemista Tikkurilaan. Samana vuonna
perustettiin aseman läheisyyteen Tikkurilan
öljynpuristamo, joka oli paikkakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos. Se toimii edelleen
lähes samalla paikalla ja valmistaa maaleja nimellä Tikkurila Oyj.
Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus,
jossa sijaitsee Suomen suurin lukio, Tikkurilan
lukio, sekä kaksi ammattikor­keakoulua, Laurea
ja Metropolia.
Tiesitkö? Tikkurila-nimi sai alkunsa sanasta
tikkuri, joka tarkoittaa kymmenen nahan nippua.
Tiesitkö? Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan
keskuksista, jossa käy vuosittain 300 000 vierailijaa.
ndstén
Kuva Elina A
Itä
Helsingin pitäjän kirkko
12
6
Helsingin pitäjän kirkko eli Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Se on rakennettu 1400-luvun
puolivälissä. Vuonna 1893 kirkko tuhoutui tulipalossa kiviosia
lukuun ottamatta, ja se kunnostettiin sen uusgoottilaista tyyliä
kunnioittaen. Pyhän Laurin kirkkoa ympäröi Helsingin pitäjän
hautausmaa, joka on Vantaan seurakuntien päähautausmaa.
VR ja Kehärata
Tiesitkö? Kirkossa järjestettiin syksyllä 2009 ensimmäinen vihkimisen teemayö, Hääyö, jolloin vihittiin lähes sata pariskuntaa.
l Fazer Ab
Kuva Oy Kar
Kuva Elina And
stén
Kauppakeskus Jumbo sijaitsee Vantaalla
Kehä III:n varrella, lähellä Helsinki-Vantaan
lentoasemaa. Jumbo avasi ovensa vuonna
1999, ja sille valmistui laajennusosa, viihdekeskus Flamingo, vuonna 2008. Flamingossa
on mm. 309 huoneen hotelli, kylpylä, elokuvateatteri ja useita ravintoloita.
Ku
lhi
vat Vilma Kö
Tiesitkö? Jumbo oli vuonna 2012 ylivoimai-
sesti Suomen suurin kauppakeskus myyntimäärällä mitattuna.
Karl Fazer perusti syksyllä 1891 konditorialiikkeensä
Helsinkiin, isänsä omistamaan kiinteistöön Kluuvikatu 3:ssa, ja vuonna 1897 Fazer alkoi valmistaa makei­
sia. Makeistehtaat sijaitsevat Karkkilassa, Lappeenrannassa ja Vantaalla. Vantaan Vaaralassa valmistetaan
suklaita ja nykyään myös leipää ja keksejä.
Kehärata on rakenteilla oleva poikittainen rautatie­
yhteys, joka yhdistää koko pääkaupunkiseudun
liikenteelliseksi alueeksi. Rakennustyöt alkoivat
syksyllä 2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Kehäradan on määrä
valmistua vuonna 2015. Radan pituus on 18 kilometriä, joista kahdeksan kulkee tunnelissa. Kehäradan
myötä Tikkurilan asema uudistetaan massiiviseksi
matka­keskukseksi.
13
Tiesitkö? Kehäradan alkuperäinen nimi oli Marja-rata, joka on lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke.
Tiesitkö? Fazerilassa Vantaalla vierailee nykyään noin
50 000 ihmistä vuodessa.
Kesko
Kuva Kes
ko Oyj
Kesko Oyj on neljän tukkukauppiaan perustama ruoka-, käyttötavara-, rauta- sekä auto- ja konekauppa, joka aloitti toimintansa vuonna 1940. Keskon
ruoka- ja käyttötavaravarasto sijaitsee Hakkilassa, joka on tärkeä logistinen
keskus. Sieltä lähtee toimituksia yli tuhannelle kaupalle ympäri Suomea.
Tiesitkö? Keskon Hakkilan varaston jätteestä 90 % menee hyötykäyttöön.
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Jumbo ja Flamingo
Fazer
Kuva Elina Andstén
Logiikkaa ja logistiikkaa Vantaalla
Vantaan piirikokouksessa
on tavan mukaan myös
järjestön ulkopuolisia
puhujia. Lauantaina 5.4.
esiintyvät Antti Lindtman,
Soili Suonoja ja Katriina
Järvinen. Sunnuntaina 6.4.
ovat vuorossa Seela Sella
ja Tuula Teeri. Logiikkaa ja
logistiikkaa ei tule näistä
esityksistä puuttumaan.
zonta 1/2014
14
Soili Suonoja,
kauppaneuvos
Soili Suonoja työskenteli lähes 30
vuotta Fazer-konsernin johtotehtävis­
sä. Hänen pitkäjänteinen työnsä vaikutti merkittävällä tavalla suomalaisen
ravitsemisalan kehitykseen. Jäätyään
eläkkeelle 2000-luvun alussa Amica
Ravintolat Oy:n (nykyisen Fazer Food
Services Oy:n) toimitusjohtajan tehtävästä hän on työskennellyt lukuisten
yhtiöiden hallituksissa. Suonoja on
uransa aikana pyrkinyt edistämään
erityisesti naisten mahdollisuutta kohota yritysten ylimpiin johtotehtäviin.
Hänen nykyisiä luottamustoimi­
aan ovat mm. Alko Oy, hallituksen
jäsen (2004–) ja hallituksen puheenjohtaja (2007–); Finavia Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2011–); Finnpilot
Pilotage Oy, hallituksen puheenjohtaja (2010–); Leijona Catering Oy,
hallituksen puheenjohtaja (2012–);
Nurmijärven Linja Oy, hallituksen jäsen (2001–); Eilakaisla Oy, hallituksen
jäsen (2004–) ja Huoltoliitto ry, hallituksen puheenjohtaja (2008–).
Soili Suonoja on ansioitunut lisäksi järjestötoiminnassa. Hän toimi mm.
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen
puheenjohtajana vuosina 2008–2012.
Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm.
ooppera, leipominen ja kokkaaminen,
liikunta, lukeminen sekä maaseudun
elämästä nauttiminen.
Teksti Maritta Iso-Aho
Kuva Matti Matikainen
Tieni on kulkenut tamperelaisesta
fundamentalistiuskovaisesta työläisperheestä Tukholman maahanmuuttajalähiö Rinkebyn kautta Helsinkiin.
Olen opiskellut Tampereen yliopistossa draamaa, Tukholman yliopistossa
monikulttuurisuutta, suorittanut tutkinnot (FM, VTL) sekä opettajan ja
psykoterapeutin pätevyydet Helsingin
yliopistossa.
Kahden tyttären aikuistuttua olen
käyttänyt uutta vapauttani kulttuurisista ja yhteiskunnallisista aiheista
kirjoittamiseen. Pidän myös yksityistä
psykoterapeutin vastaanottoa. Olen
kiinnostunut ulkopuolisuudesta, erilaisuudesta ja marginaalisuudesta.
Työ- ja vapaa-aikani tekemiset eivät
erotu suuresti toisistaan, mutta vapaaajalla pyrin nauttimaan aisti-iloista:
maistamisesta, haistamisesta, kuunte­
lemisesta, katselemisesta ja ihon kosketuksesta. Lasten aikuistuttua muu‑­
timme miehen kanssa takaisin nuoruutemme Kallioon. Istun usein sen
kuppiloissa kirjoittamassa ja katselemassa ihmisiä.
Rakastan hyvää ruokaa ja viiniä,
intensiivisiä keskusteluja ja ruumiin
harjoittamista kaikenlaisella liikunnalla. Pyöräilen läpi vuoden. Vaalin
hiljaisuutta. Kuljen elämässä niiden
perässä, joilta voin oppia jotain. Kannatan rauhanomaista vastarintaa
yhteiskunnan normeja vastaan. Arvostan mielikuvitusta ja huumoria.
Kärsimykset eivät välttämättä jalosta,
mutta ne voi kääntää voimavaraksi.
Mottoni on: ”Vain puolet elämästä on
totta, lopun saa itse keksiä.”
Teksti Katriina Järvinen, kuva pressikuva
Seela Sella, näyttelijä
Tällä kaikkien tuntemalla kulttuurin
monitoiminaisella on uskomaton re‑
pertuaari vakavis­
ta, elämää suurem­
mista rooleista hulvattomaan heit­‑
täytymiseen. Seela Sella sa­
noo saa­‑
neensa näytellä vahvojen ja hurjienkin ohjaajien kanssa.
Erityisen hyvin hänelle on luontunut vahvojen naisten näytteleminen.
Itse hän mainitsee todellisuuspohjai­
set roolit Aino Sibeliuksena, Sylvi
Kekkosena sekä Elisabetina Helvi
Hämäläisen Säädyllisessä murhenäytelmässä. Vähemmän tunnettua on,
että Sella on esittänyt myös vahvoja
miehiä: Henrik IV:ttä, Kullervoa sekä
89-vuotiasta juoppoa amiraalia Laura
Ruohosen Sotaturisteissa.
Eläinosiakin on tullut eteen, mutta yksi toiverooli olisi vielä jäljellä:
Nalle Puhin Nasu. Joku Disney oli joskus päättänyt, että Nasu on mies ja antanut Nasulle miehen äänen. Nyt Seela
Sella sanoo saaneensa vihiä ohjaajasta,
joka kenties olisi halukas tekemään
Nasusta naishahmon. ”Sen kun saisi
vielä ennen kuolemaansa esittää”, hän
räkättää ilkikurisesti.
Wikipedian mukaan Seela Sella
valmistui teatterikoulusta vuonna
1959 ja on esiintynyt sen jälkeen mm.
Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen
Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Hän on myös pitänyt monologi-iltoja sekä laulu- ja lausuntailtoja aluksi
yhdessä miehensä Elis Sellan kanssa.
Sella on nähty myös useissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Lisäksi hän on lukenut useita äänikirjoja.
Zontien piirikokous Vantaalla tuo
Seela Sellan CV:hen yhden rivin lisää.
Mihin kategoriaan se esitys kuuluu,
saavat nähdä ja kuulla ne, jotka ovat
Flamingossa 6.4. aamupäivällä.
Teksti Arja Schadewitz, Zonta Club
Vantaa I, kuva Laura Malmivaara
Tuula Teeri,
Aalto-yliopiston rehtori
FT Tuula Teeri on toiminut aiemmin
Ruotsin kuninkaallisen teknillisen
korkeakoulun (KTH) vararehtorina
Tukholmassa. Hän teki väitöskirjatyönsä Valtion Teknillisessä Tutkimuskeskuksessa (VTT) ja suoritti tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa
vuonna 1987.
Tuula Teeri on suomalaisen puun
bioteknologiaan erikoistunut molekyyligenetiikan tohtori. Hän on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian,
Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian, Teknillisten Tieteiden Akatemian ja Suomen ruotsinkielisen teknisen tiedeakatemian
(Svenska tekniska vetenskapsakademin i Finland, STV) jäsen sekä teknologiayhtiö SweTree Technologiesin
perustajajäsen.
Aalto-yliopiston
ensimmäisenä
rehtorina hän aloitti viisivuotiskautensa huhtikuussa 2009. Tuula Teeri
esitelmöi piirikokouksessa 6.4. aamupäivällä. Hänen aiheensa on ”Naiset,
työ ja tekniikka”.
15
21
Teksti Raija Sollamo, Zonta Club Vantaa II
Kuva Aalto-yliopisto
zonta 1/2014
valtakunnan kärkipaikoilla. Antin vaikuttaminen alkoi siis läheltä, ja tekojen myötä mies on pikkuhiljaa kasvanut suurempiin saappaisiin.
”Kaikille hyvät eväät elämään,
Kansanedustaja, SDP:n II varapumausteet
voi valita itse”, kertoo Antti
heenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 31-vuotias motokseen. ”Se kuvaa myös puolueeni
Antti Lindtman asuu vaimonsa ja SDP:n arvoja. Yhteiskunnan tehtävä
tämän 16-vuotiaan tyttären kanssa on huolehtia siitä, että kaikilla on hyTikkurilassa. Kansanedustajaksi hä‑­ vät edellytykset onnelliseen elämään
net valittiin 28-vuotiaana ja vuotta lähtökohdista riippumatta. Vain siten
myöhemmin SDP:n vara­pu­heen­joh­ta‑ saamme kaikkien kyvyt ja osaamijaksi. Vantaan kaupungin­val­tuus­ton sen yhteiskuntamme rakentamiseen.
puheenjohtajan tehtävät hän aloitti Suomen menestys ei ole perustunut
siihen, että vain huippuyksilöt pärjää26-vuotiaana.
vät,
vaan siihen, että kaikki saavat kyAntti on Itä-Vantaan lähiöiden
kyjensä
ja halujensa mukaan toteuttaa
kasvatti ja paljasjalkainen vantaalainen. Peruskoulun jälkeen hän kirjoitti itseään”, Antti sanoo.
”Siksi nuorisotakuu on ollut agenylioppilaaksi Koivukylän lukiosta, josdallani
vahvasti jo usean vuoden ajan
ta tie vei ensimmäiseen unelma-ammattiin, kuorma-auton rattiin. Har- ja yksi kärkiteemoista viime eduskunrastus alkoi muuttua työksi, kun tie tavaaleissa. Liian moni nuori jää nyt
vei SAK:hon edunvalvontatehtäviin ja tyhjän päälle, ja se on meiltä kaikilta
pois.”
nuorten työelämäkysymysten pariin.
Myös Uudenmaan asiat ovat läVuonna 2011 Antti Lindtman valittiin SDP:n kansanedustajaksi. Tällä hellä Antin sydäntä. Ongelmat täällä
hetkellä hän myös opiskelee työn ja ovat hyvin erityyppisiä kuin muualla
luottamustehtävien ohessa Helsingin maassa. Asumisen hinta, liikenne ja
yliopiston valtiotieteellisessä tiede- eri asuinalueiden jakautuminen ihmis‑
kunnassa, jonne hänet valittiin viime ten tulojen mukaan ovat asioita, joikesänä.
hin Antti haluaa vaikuttaa.
Miksi sitten politiikkaan, Antti?
Suurin osa Antin vapaa-ajasta ku”Eikös se ole niin, että kiltein tyttö luu perheen parissa. Myös opinnot
ja pisin poika valitaan aina luokkaa sekä harrastukset, kuten lenkkeily,
edustamaan”, Antti naurahtaa. Antti salibandy, jalkapallo ja golf täyttävät
oli luokan pisin poika, ja aktiivisena Antin päiviä silloin, kun hän ei ole ajanuorena hän innostui ajamaan yh- massa yhteisiä asioitamme.
teisiä asioita ensin omassa koulussa
ja nuorisovaltuustossa, järjestöissä, Teksti Kaija Stormbom
kaupunginvaltuustossa ja nyttemmin Kuva Antti Lindtmanin kotialbumi
Antti Lindtman,
Vantaan mies
Katriina Järvinen,
kirjailija, sosiaalipsykologi
Laurean opiskelijat Kivistöä kehittämässä
Teksti ja kuva Eeva Järveläinen,
”Laurea Kivistössä” -seurantaryhmä/lehtori
•Kesällä 2012 Kivistön Marjan-päivän kyläjuhlat järjestettiin Kanniston koululla.
Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut menetelmiä, jotka lisäävät asukkaiaktiivisesti mukana kehittämässä Van- den yhteisöllisyyttä ja osallistumista
taan Kivistöä viihtyisäksi, yhteisölli- sekä edistävät asukkaiden ja Kivistön
seksi, turvalliseksi ja toimivaksi asuin­ keskustaa rakentavien toimijoiden
alueeksi, jossa otetaan huomioon välistä yhteistyötä alueen suunnittelukestävä kehitys. Yhteistyötä on tehty ja rakentamistyössä. Laurea edustaa
yhdessä Kivistön keskustaa rakenta- yhteistyössä korkeakouluopetus- sevan Vantaan kaupungin maankäyttö, kä tutkimus- ja kehittämistahoa tarrakentaminen ja kaavoitus -toimialan, joamalla opiskelijoille mielekkäitä
MarjaVerkon sekä asukkaiden kanssa. työelämälähtöisiä, kehittämällä oppiKokemukset ovat olleet positiivisia misen -toimintamallin (Learning by
niin opiskelijoiden kuin asukkaiden Developing, LbD) mukaisia oppimiskannalta.
ympäristöjä liiketalouden sekä sosiVuonna 2008 kehittämis­
yhteis‑­aali- ja terveysalojen opintojaksoihin
työs­tä tehtiin puitesopimus Vantaan nivoutuen.
kaupungin maankäytön ja ympäristö­
toimialan sekä Laurea-ammattikorTavoitteena
keakoulun kanssa. Vuonna 2011 solmittiin kaupungin kaikki toimialat hyvinvointia asukkaille
kattava puitesopimus. MarjaVerkko
on Kivistön suuralueen kunnan sekä Laurea Tikkurilan sosiaalialan kouluyksityisen ja kolmannen sektorin so- tusohjelman luovien toimintojen opissiaalisten toimijoiden muodostama kelijoiden työelämälähtöiset hankkeet
rekisteröimätön, vapaamuotoinen yh- ovat aktiivisessa roolissa alueen kehittämisessä. Hyvinvoinnin tuottamisen
teistyöverkosto.
Laurea Kivistössä -seurantaryh- opintojaksolla keväällä 2013 sosionomän hanketyön tavoitteena on luoda mi (AMK) -opiskelijaryhmät hank‑
keiden vastuuvetäjinä suunnittelivat
ja toteuttivat toimintaa räätälöidysti
yhteistyössä työelämän kanssa asukaskohderyhmien tarpeisiin sekä toiveisiin vastaten. Hankkeet tavoittivat
runsaasti osallistujia, ja asukkailta tuli
paljon kiitosta onnistuneista pajoista
sekä tapahtumapäivistä.
Aiheina ovat olleet ”Walterin
KYTKE-projekti”, ”Senioreiden ATKkoulutus” ja ”Senioreiden Aistienpaja”,
”Nuorten Kaupunkiviljely”, ”Liikenne‑
turvallisuutta nuorille -tapahtuma” se‑
kä ”Kivistönportti”. Hankkeet toteu­‑
tettiin yhdessä MarjaVerkon, Vantaan
kaupungin nuorisopalveluiden, Vantaankosken seurakunnan diakoniatyön sekä Walter ry:n kanssa.
Opintojaksojen hankkeissa ja
Laurea Kivistössä -seurantaryhmän
hanketyössä on yhteiset tavoitteet: edistää Kivistön kehittymistä
alueeksi, jossa tuetaan asukkaiden
osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jossa asukkaat osallistuvat aktiivisesti asuinalueensa kehittämistyöhön
– tuottaen yhdessä hyvinvointia. >
Lähteet:
Vantaan kaupunki. Kivistön (MarjaVantaa) keskusta. Viitattu 27.1.2014.
www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_
maankaytto/kivistonkeskusta
MarjaVerkon internetsivut. Viitattu
27.1.2014. www.marjaverkko.fi/
•Matka-aika lentoasemalle Helsingin keskustasta on
30 minuuttia ja Tikkurilasta 8 minuuttia.
17
21
zonta 1/2014
zonta 1/2014
16
Kehärata
tekee Vantaasta kaupunkimaisemman
Lisäksi Laurean opiskelijat ovat
tehneet osana opintojaan erilaisia
Kivistön suuraluetta koskevia kartoituksia, tutkimuksia ja viestintästrategioita, joiden tuloksia hyödynnetään
laajemman hankeyhteistyön taustaTeksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I
materiaalina ja toiminnan kehittämiKuvat Liikennevirasto, Elina Andstén ja Tikkurila Oyj:n arkisto
sessä.
Paljonpuhuttu Kehärata on hitaasti lopulta liittyi koko Vantaan kehitkypsynyt nykyiseen muotoonsa. Kol- täminen niin idässä kuin lännessä.
Yhteisiä kokemuksia
misenkymmentä vuotta sitten nuori Tikkurilan taajamasta tehtäisiin
kyläjuhlista
Vantaan kaupunki osti Piispankylästä kovalla kädellä kaupunkimaisempi,
ja Lapinkylästä suuria maa-alueita. ja Linnan kartanon entisille maille
Laurea-ammattikorkeakoulu osallis- Maakauppoja perusteltiin sillä, että Keimolaan haluttiin loihtia aivan uusi
tuu opiskelijavoimin joka vuosi perin- alueelle rakennettaisiin Marja-rata. Kivistön kaupunginosa, jonne nykyisteiseen, yhteisöllisyyttä rakentavaan Se oli ensimmäinen merkki siitä,
ten laskelmien mukaan on tulossa
Kivistön kyläjuhlaan, jonka järjestä- että odotettavissa oli jotakin suurta.
27 000 asukasta ja 26 000 työpaikkaa.
jää Vantaan kaupunki yhdessä Mar- Puhuttiin radan jatkamisesta VanSuunnitelman toteuttamiseksi rata
jaVerkon kanssa. Laurea Tikkurilan taankoskelta, ja suora raide haluttiin
piti vetää Koivukylän läpi. Alueen
luovien toimintojen sosionomi-opis- vetää Helsinki-Vantaan kansainväliasukkaat olivat täysin tietämättömiä
kelijat ovat osallistuneet kesinä 2011– selle lentokentälle saakka.
2013 tapahtumaan kertoen asukkaille
Ajatuksena oli tarjota kätevä ja näistä suurista muutoksista aina 2000toteuttamistaan Hyvinvoinnin tuot- nopea yhteys kaikille matkustajille, ei luvun alkuun saakka. Toki kartalla jo
tamisen opintojakson yhteistyöhank- vain Helsingistä vaan myös pohjoi- aiemmin oli nähtävissä joitakin kaakeista. Opiskelijoiden kokemukset sesta tuleville. Siksi tarvittiin yhteys vailuja, mutta alkuvaiheessa niistä ei
tapahtumista ovat olleet positiivisia, päärataan, ja Marja-rataa piti jatkaa juuri piitattu. Vasta kun hankkeesta
kuten käy ilmi näistä lainauksista, joi- eteenpäin lentokentältä, jotta rata alettiin saada konkreettista tietoa
hin on yhdistetty neljän opiskelijan tavoittaisi sisämaasta saapuvat mat- eivätkä liito-oravatkaan enää pystykommentit:
kustajat. Tämän kuningasajatuksen neet auttamaan asiaa, koivukyläläiset
”Oli hienoa olla mukana kertomassa myötä alkoi pitkä prosessi, johon ymmärsivät, että nyt oli tosi kyseessä. >
Laurean innovatiivisista opetusmenetelmistä ja opiskelumahdollisuuksista.
Tapahtuman yhteydessä oivalsimme,
kuinka paljon Laurean opiskelijat
osallistuvat Kivistön suuralueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen.
Kyläjuhlan ja sen suunnittelun kautta
vasta valkeni miten olen ollut yksi
pieni palanen siinä miljoonan palan
palapelissä, jota sitten 50 vuoden
päästä muistellaan :)!”
”Parhaat vibat tuli hanketyössä siitä,
että atk-kurssilaiset oikeasti halusivat
tulla mukaan eikä ketään tarvinnut
koittaa erikseen innostaa mihinkään,
siis että sai oikeasti auttaa ja vastata
olemassa olevaan tarpeeseen. Walter-hankkeessa oli hienoa olla osaltaan edistämässä suvaitsevaisuuden
lisäämistä ja tutustua nuorten ajatuksiin aiheesta.”
•Höyryveturi Tikkurilan
asemalla 1950-luvun
lopulla.
Kuva Tikkurila Oyj
Havainnekuva Liikennevirasto
•Kehäradan ensimmäinen uusi asema, Leinelä, valmistui lokakuussa 2013, mutta liikennöinti alkaa vasta kesällä 2015. Asemille
on suunniteltu yhtenäinen ilme ja joka asemalle oma tunnusväri. Leinelässä se on omenanvihreä.
Naapuri joutui muuttamaan, ja liito-oravien metsä hakattiin tulevan
radan tieltä. Rekolan kartanon metsiin ja vanhoille metsästysmaille syntyi nopeasti uusi kaupunginosa Lei­
nelä, jonka asema valmistui yhtenä
ensimmäisistä Kehäradan varrella.
Syksyllä 2013 valmiina oli 213 asuntoa, mutta kun alue on täysin valmis,
sen asukasmääräksi arvioidaan 2 500
henkeä. Kaupungin viestintä markkinoi Leinelää hyvin haluttuna asuin­
alueena, koska se on luonnonläheinen
ja sijoittuu pohjoiseen kulkevan pääradan ja länteen kulkevan Kehäradan
tuntumaan.
Marja-radasta Kehäradaksi
Hiekkaharjun pohjoispuolella ratoja
yhdistää uusi, 13 metriä korkea, 18
metriä leveä ja 450 metriä pitkä silta.
Tämän rakennelman vuoksi Marjaradan nimeksi tulikin Kehärata.
Heinäkuussa 2015 junat alkavat kulkea radalla molempiin suuntiin 10
minuutin välein. Sillan alta kulkevat kaukojunat ja lähijunat päärataa
pitkin pohjoiseen sekä etelään kohti
Tikkurilaa, josta kaikkien rakennus- niin muotoinen posliininen syltöiden valmistuttua tulee Helsingin kykuppi, jota koristi VR:n tunnus.
ja Pasilan jälkeen kolmanneksi suurin
Siihen aikaan Tikkurilan asema
rautatien solmukohta Suomessa.
oli komea. Koko Helsingin ja
Tikkurilan välisellä rataosuudella ei
ollut yhtäkään niin kaunista asemaTikkurilan uljas
rakennusta. Se oli rakennettu puna‑
asema ennen ja nyt
­tiilestä 1860-luvulla, ja sen oli suunnitellut arkkitehti Carl August
Monien mielessä Tikkurilan asema
Edelfeldt. Vielä 100 vuotta vanhan
liittyy kouluun ja nuoruusmuistoihin. Vanhempien herrojen ja kyp- aseman valmistumisen jälkeen sitä
sässä iässä olevien harmaapäisten ympäröi pieni, kaunis ja hyvin hoirouvien posket punehtuvat heidän dettu puisto, jossa oli kaksi kioskia.
muistellessaan, miten vanha höyry- Toisessa myi makeisia rouva Wäre ja
veturi vihelsi Hiekkaharjussa. Silloin toisessa lehtiä neiti Olsson. Nykyään
oli kiire ja piti pistää juoksuksi. Piti vanha asemarakennus toimii Vantaan
juosta henkensä edestä koulun vuoksi, kaupunginmuseona.
Syksyllä 2013 Kehäradan raken‑
piti ehtiä Oulunkylään tai Helsinkiin
taminen
ja yksi sen myötä syntymenevään junaan, tarvittaessa vaikka
juosta juna kiinni ja hypätä viimei- neistä silloista lyövät leimansa koko
selle askelmalle, josta joku ystävälli- Tikkurilan asema-alueeseen. Silta
nen sielu tempaisi tulijan vaunuun. yhdistää tulevan Asemakeskuksen
Se oli kolmannen luokan vau- ja radan itäpuolella sijaitsevan
nuosasto, jonka puupenkit oli lii- Jokiniemen alueen. Se on myös tärkeä
tetty yhteen milloin vaalealla, mil- osa aseman ympärille rakentuvaa liiloin ruskeaksi petsatulla puulla. kekeskusta DIXIä. Sillan yllä on lasiSeinällä oli kyltti ”Älä sylje latti- katto, ja muodostuvaa katettua tilaa
alle”, ”Spotta ej på golvet”, ja lattialla käytetään myös odotussalina, kun liijokaisen istuinparin välissä oli kau- kenteen uuden solmukohdan kautta >
kyse on yksityisellä rahalla tehtävistä
investoinneista.
Innovatiivisia
ratkaisuja etsimässä
Tikkurilasta länteen Kehärata kulkee
Lentokentän ja Aviapoliksen maan­
alaisten asemien kautta Kivistöön.
Kivistöstä tulee uusi keskus Vantaalle,
ja tarkoituksena on, että kaupunki
rakentaa sen yhteistyössä erilaisten
suurten toimijoiden kanssa. Niinpä
mukaan on pyydetty esim. suuret
päi­vittäistavaraketjut. Tavoitteena on
60 000 m2:n suuruinen keskus, johon
liiketilojen lisäksi tulee asuntoja ja
mahdollisesti huvielämän keskuksia.
Keskus käsittää kokonaisen korttelin, joka tuo kasvua ja virikkeitä koko
•Flirt-juna sekä Tikkurilan
uuden asemarakennuksen
ja liikekeskus DIXIn työmaa
maaliskuussa 2014. Kuva Elina Andstén
ympäristölleen.
Apulaiskaupunginjohtaja Juha
Veikko Nikulainen toivoi keväällä
2012 kirjoittamassaan virallisessa kirjeessä, että uuteen kaupunginosaan
saataisiin ”innovatiivisia ratkaisuja”
ja ”rohkeita, kaukonäköisiä yhteistyökumppaneita”. Tätä rohkeutta ja
innovatiivisuutta suuri yleisö pääsee
todistamaan Kivistön asuntomessujen
avautuessa kesällä 2015. Kivistöstä on
tarkoitus tehdä kouluesimerkki siitä,
miten taktisesti tärkeitä liikenneväyliä rakentamalla voidaan tehdä maaseudusta kaupunkimaista sekä luoda
uusia työpaikkoja. Tämä visio on ollut
vahvana Vantaan johtavien päätöksentekijöiden mielissä viimeisten 20
vuoden ajan. Nyt on tullut aika toteuttaa kokeilut.
19
21
zonta 1/2014
zonta 1/2014
18
kulkee 30 000 matkustajaa vuorokaudessa. Samaan aikaan aivan aseman
välittömään läheisyyteen rakennetaan
parisataa uutta asuntoa.
Tikkurilan asema on komea myös
tulevaisuudessa. Sen myötä muutoksen kourissa olevassa Tikkurilan
taajamassa alkaa uusi aikakausi, kun
aiempaa tiheämmin rakennettu kaupunki kasvaa pidennetyn kävelykadun varrelle. Katu johtaa keskustaan,
jossa sijaitsevat äskettäin remontoitu ja laajennettu kaupungintalo,
tori, puisto, vesitaideteos sekä hyvin
tiheään rakennettu asuinalue, missä
kaikki autot sijoitetaan maan alle
kaksikerroksiseen pysäköintitaloon.
Tikkurilan keskustan laajentamisen
sekä asuntojen ja liiketilojen rakentamisen kustannukset ovat yli 300
milj. euroa, ja suurimmaksi osaksi
Asuntomessuilta haetaan ideoita
Teksti Kati Harkoma, tiedottaja Asuntomessut Vantaalla 2015
Koti on suomalaiselle tärkeä paikka.
Asumiseen ja viihtyisyyteen halutaan panostaa – siksi nyt rakennetaan
uutta, remontoidaan vanhaa ja sisustetaan rohkeasti ja persoonallisesti.
Asuntomessut tarjoavat mahdollisuuden tirkistellä muiden rakentamis- ja
sisustamistyylejä, joista napataan parhaat ideat omaan kotiin.
Kesällä 2015 pidetään asuntomessut Vantaan Kivistössä. Nykyinen
Kivistön pientaloalue Länsi-Vantaalla
on rakentunut 1950-luvulta lähtien
yli 3 000 asukkaan yhteisöksi. Alue
kehittyy ja kasvaa lähivuosina merkittävästi vuonna 2015 käyttöön otettavan Kehäradan, Asuntomessujen
ja alueelle tulevien uusien asuntojen
sekä palveluiden myötä.
Koko perheen unelma
Suomalaiset naiset rakastavat sisustamista ja viihtyvät kodin sydämessä,
keittiössä. Näin ainakin jos uskomme
Asuntomessujen kävijätutkimuksia,
Koti messualueella
joiden mukaan yli puolet kävijöistä
on naisia ja kiinnostavimpia asioita
Asuntomessut järjestetään Vantaalla messuilla ovat sisustustuotteet sekä
nyt jo toista kertaa: edellisen kerran keittiöt.
ne pidettiin Varistossa vuonna 1977.
”Tänä päivänä naiset ovat varsin
Vajaan 40 vuoden aikana on raken- innokkaasti mukana myös koko talon
tamisessa ja asumisessa tapahtunut suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa,
paljon uutta, mutta oma ihana koti on ja pariskunnat haluavat yhdessä olla
edelleen se paras paikka, jossa viihdy- toteuttamassa uutta kotia”, kertoo
tään ja rauhoitutaan.
aluevalvoja Tiina Rantala yhteistyökoVantaan messualueelle Kivistöön kemuksistaan asuntomessuperheiden
kanssa.
Unelmien omakotitalo ikiomine
pihoineen täyttää koko perheen toiveet. Tärkeä elementti on piha, toinen
olohuone, jonka ”sisustamiseen” kiinnitetään myös paljon huomiota.
”Kilpailu on aina ollut minulle luonnollista”
Teksti Ulla Salonen, Zonta Club Vantaa II
Kuva Kalevi Hämäläinen
Jotta voi menestyä, ihmiset täytyy
vakuuttaa taistelusta. Taistelun ja suorituksen välinen yhteys on ilmiselvä –
jos haluaa menestyä, täytyy kilpailla ja
siis taistella. Tässä DeBoerin näkemys
eroista:
Moderneja
kerrostaloasuntoja esillä
Kivistön messuilla tullaan esittelemään useita kerrostalokohteita persoonallisine sisustuksineen. Messujen
lippulaiva on Pohjoismaiden suurin
asuinpuukerrostalo, joka on jo ennen
valmistumistaan palkittu pienen hiili‑
j­ alanjälkensä ansiosta ilmasto­ystäväl‑
lisyydestään. Toinen mie­len­kiintoinen
kohde on luonnonvaratasa­painoinen
vuokrakerrostalo, jossa hyö­dynnetään
kierrätettyjä ja kierrätyskelpoisia,
vähähiilisiä rakennusmateriaaleja.
Asuntomessujen oheiskohteena esi‑
tellään edullista omistusasumista loftkerrostalossa, jossa kiinnitetään huomiota asuntosuunnittelun muuntojoustavuuteen eli asuintilojen muunneltavuuteen eri elämäntilanteisiin
sopivaksi.
•Messualueelle
keväällä 2015
valmistuva
puukerrostalo on
palkittu Suomen
ilmasto‑
ystävällisimpänä
Havainnekuva Vuorelma Arkkitehdit kerrostalona.
Naiset
hyväksyntä – taistelu – suoritus.
Miehet
taistelu – suoritus – hyväksyntä.
Valmentajan pitää
ymmärtää erot
•Pauliina Miettinen (oik.) naisten Suomen Cupin voittaneen joukkueensa PK-35:n
kanssa syksyllä 2013.
Pauliina Miettisellä on naiseksi poik- lapsille sekä pääkaupunkiseudulla että
keuksellinen ura jopa kansainväli- myös esim. Eerikkilän urheiluopissesti: hän johdatti päävalmentajana tossa Tammelassa.
vantaalaisen naisten jalkapallojoukkueen PK-35:n kaksi kertaa naisten Naisilla ja miehillä
Suomen mestariksi, kolme kertaa
Cup-voittajaksi ja myös europeleihin. eri tapa kilpailla
Viimeksi syksyllä 2013 joukkue voitti
naisten Mestarien liigan (engl. UEFA Naisten ja miesten erot urheilussa ja
Women’s Champions League) kar- erityisesti kilpailemisessa ovat aina
sintaturnauksen Myyrmäessä, mut‑­ kiinnostaneet Pauliina Miettistä, joka
ta Euroopan valloitus päättyi toiselle onkin tutustunut Kathleen DeBoerin
rokselle englantilaista Birming­ kirjaan tästä aiheesta. DeBoer toteaa
kier­
mm., että kilpailutilanteissa tytöt etsihamia vastaan.
vät
siteitä muihin tyttöihin ja saavat
Pauliina Miettinen on suorittanut
liikunnan ja urheilupsykologian sekä siitä menestyksen tunteen, kun taas
kasvatustieteiden maisterin tutkinnot pojat erityisesti taistelevat saavuttaakamerikkalaisista yliopistoista. Hän on seen menestystä. Molemmat haluavalmentanut USA:ssa useaan kertaan vat voittaa ja saada tuloksia, mutta
naisten joukkueita sekä yliopisto- että molemmilla on erilainen kuva siitä,
ammattilaistasolla ja on itsekin pelan- kuinka tämä saadaan aikaan.
Myös Miettisen oman kokemuknut siellä ammattilaisjalkapalloa. Aina
välillä hän on käväissyt Suomessa sen mukaan urheilussa naiset keskitvalmentamassa. Nyt hän toimii lii- tyvät enemmän toistoharjoituksiin ja
kunnanopettajana kuluvan lukukau- miehet viettävät aikaa kilpailullisissa
den ajan Nurmijärven yläkoulussa ja harjoituksissa. Pojille ja miehille mieleisiä aktiviteetteja ovat sellaiset, joissa
lukiossa.
Miettinen myös luennoi henkisestä lasketaan pisteet ja maalit ja toimitaan
valmennuksesta urheiluvalmentajille yksin. Tyttöjen itseluottamukselle
ja vanhemmille. Hän järjestää muuta- sopivat sosiaalinen kanssakäyminen,
man kerran vuodessa jalkapalloleirejä kollektiivisuus ja tasavertaisuus.
Pauliina Miettisen mielestä valmentajan olisi tärkeää ymmärtää tyttöjen
ja poikien erot, jotta heitä pystyisi
auttamaan mahdollisimman paljon
jalkapallossa ja urheilussa yleensä.
Poikien olisi hyvä oppia tyttöjen keskustelutaidoista ja muiden huomioon
ottamisesta. Tyttöjen taas tulisi oppia
poikien kilpailemisen taitoa sekä tietynlaista itsekkyyttä ja itsevarmuutta.
”Tulen edelleen toimimaan jalkapallon parissa, joko valmentajana tai
sitten muulla tavoin. Pelaaminenkin
vielä kiinnostaa, mutta erityisesti
luennoiminen urheiluun liittyvistä
asioista”, sanoo Pauliina Miettinen.
Ja USA vetää häntä myös edelleen
puoleensa.
Zonta Club Vantaa II on tehnyt
yhteistyötä PK-35:n naisjoukkueen
kanssa vuodesta 2012. Joukkue on
saanut mm. stipendin ja esinepalkintoja. Talvella 2013 joukkueen tytöt
olivat myymässä ystävyyssinettejä
Myyrmäen kirjaston aulassa vantaalaisten zontien kanssa ja saivat osuutensa sinettien tuotosta.
Lähteet:
Pauliina Miettisen haastattelu
joulukuussa 2013
Kathleen DeBoer, Gender and
Competition
21
zonta 1/2014
zonta 1/2014
20
nousee kesään 2015 mennessä 29
pientaloa. Messujen teema ”sujuva ja
turvallinen arki” on huomioitu asuntojen suunnittelussa ja toteutuksessa
mm. tehokkaina ja toimivina pohjaratkaisuina. Turvallisuusasiat on otettava huomioon jo asuinympäristön
suunnittelussa.
”Rakentamisen laatu on ensiarvoisen merkittävä asia myös turvallisuuden kannalta”, muistuttaa
Asuntomessut Vantaalla 2015 -projektin johtaja Paavo Hiltunen.
Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen:
Terhi Nieminen-Mäkynen
— Vantaalta maailman ääriin
•Terhi Nieminen-Mäkynen tiiminsä
afganilaisten avustajien Fatiman
ja Suhailan kanssa joulukuussa
2012 tutkimassa vuonna 2009
Afganistanissa voimaan tullutta lakia,
jonka tavoitteena on poistaa naisiin
kohdistuva väkivalta (The Elimination
of Violence Against Women, EVAW).
Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I
Kuvat Terhi Nieminen-Mäkysen matka-albumi
Hän syntyi sodanjälkeiseen jälleenrakennuksen Suomeen. Hän jatkoi jälleen­‑
ra­kennusta rikkinäisessä Euroopassa ja sodan runtelemassa Afganistanissa. Hän näki
raunioita, hän näki kiusattuja ja kärsiviä ihmisiä, hän näki heikossa asemassa olevia
ja hyväksikäytettyjä naisia. Hän tajusi mikä merkitys poliiseilla oli. Hän tajusi heidän
mahdollisuutensa ja alkoi huolehtia heistä Afganistanissa.
22
Hänen nimensä on Terhi NieminenMäkynen, ja hän on yksi niistä, jotka
lähes 35 vuotta sitten perustivat Zonta
Club Vantaa I:n. Silloin hän oli ollut
Vantaan kaupunginvaltuutettuna 10
vuotta ja istui ensimmäistä kauttaan
eduskunnassa.
Sekä ennen kahta kansanedustajakauttaan että niiden jälkeen hän
työskenteli ulkoministeriössä. Häntä
kiinnostivat alusta saakka kansainväliset asiat, ja tässä vaiheessa mukaan
kuvaan astui kansainvälinen Zontaliike. Sen myötä tuli myös Helvi Sipilä,
joka valitsi Terhi Nieminen-Mäkysen
toimimaan elämäntyönsä UNIFEMin
parissa. Ensimmäisenä tehtävänä oli siihen liittyvästä, mutta sellainen, joka
laatia suuntaviivat järjestön toimin- myös näkee ihmisten hädän.
Täksi henkilöksi valikoitui Terhi
nalle Suomessa. Myöhemmin Terhille
Nieminen-Mäkynen,
jolla oli 20 vuotuli monia muita tehtäviä.
den kokemus valtuustotyöskentelystä
Vantaalla. Nyt hänestä tuli kaupunginHallintojärjestelmä
johtaja Kosovon toiseksi suurimpaan
Kosovoon
kaupunkiin Prizreniin, ja hänen ja
hänen yhdeksänhenkisen esikuntansa
Kansainvälinen ura alkoi komen- tehtävänä oli saada asiat kuntoon.
nuksella sodanjälkeiseen Kosovoon Hänen esikunnastaan tuli osa maan
vuonna 1999. Maan infrastruktuuri hallintokoneistoa, joka havaitsi myös
piti saada toimimaan ja talous jaloil- naisten vaikean aseman ja joutui kohleen, ja ihmisistä piti pitää huolta. taamaan ihmiskaupan - ongelman,
Tarvittiin henkilö, jolla on vankka joka on ollut keskeisellä sijalla Terhin
ymmärrys hallinnosta ja kaikesta työssä siitä saakka. >
•Terhi Nieminen-Mäkynen yhdessä
afganistanilaisten naispoliisien
verkoston jäsenten kanssa
kuukausittaisessa tapaamisessa
toukokuussa 2013.
•Terhi NieminenMäkynen
Kabulissa
työpaikkansa
edustalla
elokuussa 2012.
Terhi Nieminen-Mäkysen kokemukset Kosovosta sekä työskentelystä
Makedoniassa ja Moldaviassa veivät
hänet Kabuliin, jossa EU antaa afganistanilaisille poliiseille koulutusta
siviilipuolustuksessa. Hän työskentelee EUPOLin (EU Police Mission in
Afghanistan) erityistehtävässä ja työskentelee täyspäiväisesti poliisien, erityisesti naispoliisien, kouluttamisen
parissa.
”EU haluaa syntyperäisiä siviilipoliiseja, jotka saavat ulkomaalaisia helpommin kontaktin väestöön”, sanoo
Terhi. Hän kertoo, että annettavan
koulutuksen tavoitteena on saada
maahan poliiseja, jotka näkevät tehtävänsä eräänlaisena jälleenrakentamistyönä. Perusajatuksena on luoda
poliisiorganisaatio, joka suojelee heikkoja ja huono-osaisia. Siksi on tärkeää
tehdä selvä ero toisaalta poliisin ja
siviilipuolustuksen ja toisaalta armei- sharian lakiin. EU:n erityistehtävässä toimivien henkilöiden tietojen
jan ja sotatoimien välillä.
mukaan Koraanissa kuitenkaan ei ole
juuri mitään uskonnollista perustetta
Tuhatvuotiset
monille näistä perinteistä. Tästä huoperinteet vastassa
limatta on lähestulkoon mahdotonta
murtaa perinteitä ja Uskollisten valLeikkisään kysymykseen siitä onko taa, sillä myös ”tuomarit” kuuluvat
hän saanut suorittaakseen mahdotto- Uskollisiin, ja oikeuskäytäntö noudatman tehtävän – ”mission impossiblen” telee heidän näkemyksiään.
– hän vastaa vakavana ”puoliksi kyllä”.
Esimerkiksi sukuriita voidaan ratHän selittää, että on vaikeaa luoda kaista niin, että vastapuolen leiriin
yhteistä pohjaa koulutettavien kanssa, toimitetaan nuori nainen velan makkoska ihmiset elävät Afganistanissa suna. Terhi esittää retorisen kysymykniin erilaisessa kulttuurissa kuin me. sen: ”Mitähän tästä lapsesta tulee?” Ja
Esimerkkinä Terhi mainitsee afga- vastaa: ”Orja”.
nistanilaisten suhtautumisen naisiin
Mutta hän palaa ihmisoikeuksiin
ja naisten asemaan. Se on täysin vie- ja tasa-arvoon, jotka on tarkoitus
ras meille ja perustuu jopa tuhansien juurruttaa tulevien poliisien mieliin.
vuosien takaisiin perinteisiin.
Hän sanoo kuitenkin, että perinteiHän kertoo, että koko Afganistanin den mukaisesti sekä ihmisoikeudet
yhteiskunta vielä nykyäänkin perus- että tasa-arvo ovat näille täysin tuntuu näihin vanhoihin perinteisiin, temattomia käsitteitä. ”Mutta niinhän
joita vaalivat ”Ulama” eli ”Uskolliset”. ne ovat monissa Euroopan maissakin”,
He väittävät perinteiden perustuvan hän heittää EU:n suuntaan.
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Naispoliiseja Afganistaniin
23
Vantaan zontat tukevat Tyttöjen Tilaa
Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I
Kuva Elina Andstén
•Jenni (vas.) ja Ada askartelevat mielellään Tyttöjen Tilassa.
Osallisena yhteiskunnassa
Monikulttuurista toimintaa
”Sellaiset asiat merkitsevät heille paljon, sillä he pääsevät osallistumaan
tavalla, jota he kenties muuten eivät
pääse kokemaan”, sanoo Sanna, joka
on myös kuullut tyttöjen sanovan, että he eivät viihdy yksin kotona. Siksi
tyttöjen yhteinen aika on tiistaisin alkaen klo 14, jolloin he voivat tulla tilaan suoraan koulusta.
Pienellä 11-vuotiaalla tytöllä on
vielä yksi syy käydä Tyttöjen Tilassa.
Hän on muslimi, ja hänen yhteisössään tytöt eivät saa käydä tilaisuuksissa, joissa on myös poikia. Tyttöjen
Tilaan on pojilta pääsy kielletty, joten vanhempien ei tarvitse olla huolissaan. Tyttöjen Tila kuuluu osana
Nicehearts-yhdistykseen.
Yhdistys ylläpitää naisresurssikeskusta, ja sen toiminta on hyvin kansainvälistä. Jo vuosien ajan yhdistys
on tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten keskuudessa ja tukenut ja kouluttanut heitä monin tavoin. Naiset ovat
opetelleet kaikenlaista ompelusta tietokoneen käyttöön, ja mikä tärkeintä:
he ovat oppineet puhumaan suomea
ja ymmärtämään suomalaista elämänmenoa. Tarvittaessa he ovat saaneet
myös neuvoja ja opastusta.
Naistoiminta jatkuu, mutta viime
vuonna työ laajeni käsittämään myös
nuoret tytöt. Jo vuosia on järjestetty
toimintaa sekä suomalaisille että ulkomaalaistaustaisille tytöille. Lähinnä on
harrastettu ompelemista ja askartelua,
mutta jossakin vaiheessa järjestettiin
myös kansainvälistä tanssinopetusta.
Lisäksi ohjelmaan on kuulunut sosiaalipainotteista toimintaa.
Tästä kaikesta on kehkeytynyt
avointa, monikulttuurista toimintaa
nuorille naisille monikulttuurisella
Vantaalla. Noin kolmannes Tyttöjen
Tilan kävijöistä on ulkomaalaistaustaisia: mukana on useita virolaisia sekä
jonkin verran venäläisiä ja somaleja.
Henkilökohtaisen kontaktin sekä
kulttuuriharrastusten - esim. taidemaalauksen, tanssin tai teatterin avulla halutaan luoda pohjaa nuorten
naisten sosiaaliselle turvallisuudelle.
Vantaan Zonta-naiset ovat aiemmin tukeneet Nicehearts-yhdistyksen
toimintaa satunnaisesti, ja vuonna
2013 Tyttöjen Tila oli yksi Zonta Club
Vantaa I:n tukikohteista.
Lisätietoja www.nicehearts.com
25
zonta 1/2014
zonta 1/2014
24
”Tyttöjen Tilassa haluan käydä. Se
on koulun lisäksi ainoa paikka, jossa saan käydä”, sanoo 11-vuotias tyttö kertoessaan aikuiselle ystävälleen
Sannalle, miksi hän mielellään käy
Tyttöjen Tilassa.
Paikka on avoinna kaksi kertaa viikossa, ja sinne ovat tervetulleita kaikki vantaalaiset 10–28-vuotiaat tytöt.
He käyvät siellä erilaisista syistä, ehkä
voidakseen olla oma itsensä, oppia
uutta, tutustua muihin, saada kavereita ja tavata aikuisia, jotka välittävät
heistä. Tai ehkä siksi, että se on ainoa
paikka, jossa he voivat olla vapaasti
keskenään.
”Haluamme luoda ympäristön, joka on turvallinen kaikenikäisille tytöille, mutta useimmat meillä käyvistä
tytöistä ovat 10–16-vuotiaita”, kertoo
Vantaan Tyttöjen Tilan projektijohtaja Sanna Heikkinen-Velican. Hän
kertoo myös, että Tyttöjen Tilassa käy
tyttöjä, jotka eivät viihdy nuorisotaloissa eivätkä jaksa kuunnella samanikäisten kovispoikien juttuja. Siellä käy
myös ujoja ja ehkä kiusattuja tyttöjä.
Tyttöjen Tilassa he saavat keskustella omista asioistaan. He voivat myös
kokata, askarrella, neuloa tai vain seurustella muiden kanssa.
Zonta International District 20 Vantaa
Piirikokousohjelma
4.-6.4.
2014
Perjantai 4.4.2014
klo 15.00
Piirihallituksen kokous, Finlandia-talo
Lauantai 5.4.2014
Rantasipi Airport Hotel & Congress Center, Robert Huberintie 4, Vantaa
klo 7.30 Ilmoittautuminen alkaa
•Zonta-tori avoinna
•Musiikkia
•Tervetuloa, aamukahvibuffet
klo 8.45
Tervetuloa Vantaalle
•Puheenjohtajat Taina Viiala ja Mari Holopainen
•Governor Marja Koivula
•Kansainväliset tervehdykset
•Musiikkia
26
Vantaa – kasvun ja logistiikan keskus
Vantaan kaupunginvaltuuston pj. Antti Lindtman
Finavia – lentoliikenteen mahdollistaja
Kauppaneuvos Soili Suonoja, Finavian hallituksen pj.
Millaiset juuret sain? Lapsuudenperhe kohtalonkysymyksenä
Kirjailija, sosiaalipsykologi Katriina Järvinen
n. klo 10.55 Kahvitauko
• Zonta-tori avoinna
klo 13.15 klo 14.45
klo 15.15
klo 16.15
Piirikokous
Kahvitauko
Piirikokous jatkuu
Päivän päätössanat
klo 18.00 klo 18.30
Bussikuljetus hotelli Rantasipistä Colosseum Business Centeriin
Rajatorpantie 8, Vantaa (Myyrmäki)
Vantaan kaupungin vastaanotto Makua ja Mukavuutta -ravintolan ala-aulassa
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen puolisoineen
klo 22.45
Kuljetukset hotelliin alkavat
Sunnuntai 6.4.2014
klo 8.30
Bussikuljetus Pyhän Laurin kirkkoon, Kirkkotie 45, Vantaa
klo 9.00
Memorial Service
•Kirkkoherra Janne Silvast ja professori Raija Sollamo
•Kirkon esittely
•Musiikkia, kanttori Terje Saard
klo 9.30
Bussikuljetus Sokos Hotel Flamingon vastaanottoon, Tasetie 8, Vantaa
(Kauppakeskus Jumbon toisessa päässä)
27
klo 10.00 Musiikkia Sokos Hotel Flamingon kokoustilojen lämpiössä, 2. krs
•Mahdollisuus aamupalaan
klo 10.15
Näyttelijä Seela Sella
klo 10.45
Naiset, työ ja tekniikka
Aalto-yliopiston rehtori, FT Tuula Teeri
• Mahdollisuus keskusteluun
klo 11.45
Päätösseremoniat
•Governor Marja Koivula
•Zonta-laulu
•Lipun luovutus Haminan kerholle, Taina Viiala ja Mari Holopainen
klo 12.00
Lounas Sokos Hotel Flamingon ravintolassa, 1. krs
n. klo 13.30 Bussikuljetus hotelliin ja/tai lentokentälle ja/tai Tikkurilan rautatieasemalle
klo 13.45 Piirihallituksen kokous Hotelli Rantasipi Airport
Kokoustila nro 21
HUOM! Huoneet tulee luovuttaa klo 12.00 mennessä. Hotellin kanssa on sovittu, että matkalaukut voi jättää
hotellin matkatavarasäilytykseen ja osan Piirihallituksen kokoustilaan nro 21. Mahdollisuus matkatavaroiden
säilytykseen myös Sokos Hotel Flamingossa.
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Open Forum
klo 11.15
klo 12.15
Lounas
•Zonta-tori avoinna
klo 19.30
Illallinen Makua ja Mukavuutta -ravintolassa
•Musiikkia
•Vuoden Zonta, Governor Marja Koivula ja jäsenyystoimikunta
•Naisen teko -kunniamaininta, palvelutoimikunta, Liisa Horttonen
•Puhe naiselle, Martinlaakson lukion abiturientit
•Yllätysohjelma
Uusi Governor Salla Tuominen:
”Keskiössä aina nainen tai tyttö”
Teksti Anna-Maija Hirvi ja Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I
Kuvat Salla Tuomisen kotialbumi
•Salla Tuominen
on zonta jo 3.
polvessa. Kuvassa
kesäkuulta 1976
vas. on äiti Tarja
Tuominen (Pori
II Area). Hänen
äitipuolensa ja
Sallan ”isoäitipuoli”
Saara SulanderPaavola eli Saaratäti pitää Sallaa
sylissään. Saara-täti
oli Hämeenlinnan
kerhossa. Sallan täti
Lea Pöllänen toimi
1980-luvulla Piirin
20 Governorina
ollessaan
kuopiolainen
zonta. Hän vaikutti
myöhemmin myös
Hämeenlinnan
kerhossa.
Vuosiksi 2014–2016 Piirin 20 Gover­
noriksi valittu Salla Tuominen on
37-vuotias asianajaja, jonka erikoistumisalueena ovat yhtiöoikeus, yritysjärjestelyt ja pääomamarkkina­
transaktiot. Hän asuu Helsingissä ja
on ollut Helsinki I–Helsingfors I -kerhon jäsen vuodesta 2004.
Juuri nyt on ajankohtaista valmistelutyö Governorin tehtävän vastaanottamiseksi. Tehtävä on haastava ja
kiinnostava, ja Salla ottaa sen innostuneena vastaan. Helmikuun 2014 alussa Chicagossa järjestettyyn koulutukseen järjestön päämajassa osallistuivat
kaikkien piirien tulevat Governorit.
Sallan mukaan koulutus oli hyvin
järjestetty, hyödyllinen ja innostava: ”Sain paljon eväitä tulevaa kautta
varten. Lisäksi oli upeaa tavata tuleva
kansainvälinen presidentti, muiden
piirien tulevat Governorit ja päämajan henkilökuntaa sähköpostiosoitteiden takana sekä päästä käymään itse
päämajassa.” Seuraavassa Sallan mietteitä tulevasta.
Tuleva toiminta
sopeutettava tarpeisiin
”Uskoakseni Zonta-järjestön suurimmat haasteet liittyvät järjestömme
näkyvyyteen ja tunnettuuteen ja siten
vaikuttamistyöhön, jäsenhankintaan
ja jäsenten sitoutumiseen. Kohtaamme pitkälti samat haasteet ympäri
maailman.
Meidän on välttämätöntä muokata toimintaamme vastaamaan tämän
päivän vaatimuksia. Se tarkoittaa uusien asioiden opettelua ja käyttöönottamista, omalle epämukavuusalueelle menemistä. Ja toisaalta sellaisista
asioista luopumista, jotka eivät vain
enää toimi. Lisäksi meidän pitää
suunnata katseemme entistä enemmän Zonta-yhteisön ulkopuolelle niin
jäsenhankinnassa kuin lahjoittajien
värväämisessä.
Minusta meillä on erinomaiset lähtökohdat: olemme kansainvälinen järjestö, joka toimii monella eri tasolla, ja
• Uskon positiivisuuden voimaan ja siihen, että elämä kantaa.
• Suurin aarteeni ovat läheiseni. Materiaalisina aarteinani pidän myös äitini minulle säntillisesti vauvaajoista alkaen kokoamia valokuva-albumeita, jota tapaa olen itsekin sittemmin jatkanut. Vanhojen
valokuvien kautta voi elää uudelleen arkisia pieniä hetkiä tai merkittävämpiä arjesta poikkeavia
tapahtumia, muistaa tuntemukset ja tilanteet, palauttaa mieliin pieniä yksityiskohtia, jotka on jo ehtinyt
unohtaa, tunnistaa tuoksut ja tuulet menneisyydestä. Nykyisin albumiin laitettavien valokuvien karsinta
mahdottoman suureksi paisuneesta kuvatulvasta on kovin vaikeaa, mutta aion sinnikkäästi jatkaa!
• Haluaisin osata soittaa saksofonia.
• Saan voimaa tuntureista ja vuorista.
• Haaveilen…paljon — niin pieniä kuin suuria. Kaikkien haaveiden ei olekaan tarkoitus toteutua.
• Jos saisin ylimääräisen tonnin, käyttäisin sen matkustamiseen johonkin uuteen, minulle vielä
tuntemattomaan paikkaan. Aivan varmasti tekisin myös lahjoituksen Zonta International Foundationin
Service Fundille!
• Jos saisin ylimääräisen tunnin, meditoisin. Sen jälkeen tuntuu siltä kuin olisi saanut vähintään kaksi
ylimääräistä tuntia. Suosittelen kokeilemaan!
Haastattelu perustuu Voi Hyvin -lehden formaattiin, jossa julkisuuden henkilöt kertovat haaveistaan ja aarteistaan.
Zonta International District 20
Uusi piirihallitus 2014—2016
Governor Salla Tuomisen lisäksi uusia hallituksen jäseniä Piirissä 20 ovat Lt. Governor
ja rahastonhoitaja sekä aluejohtajat. Esittelemme heidät tässä kuten heidät esiteltiin
vaaleissa Lahden piirikokouksessa viime syksynä. Varsinaisista vaalilupauksista ei
kuitenkaan ole kyse.
•Tuija Kirveskari-
Tähtinen, Lt.
Governor, Piiri 20
•Linjanjohtaja
(eläkk.), vapaa
tutkija / KT, MBA
•Zonta Club of
Helsinki IV, jäsen
vuodesta 2001
Tuija Kirveskari-Tähtisellä on vankka
kokemus johtamisesta ja päätöksenteosta toimittuaan yli 30 vuotta johtajana ja sen lisäksi tutkijana, johtamiskouluttajana ja konsulttina.
Zonta-jäsenyytensä ajan Tuija on ollut aktiivinen järjestön eri tasoilla, piirikokouksissa, Eurooppa-seminaa­reis­‑
sa ja Conventioneissa. Hän on ollut
kerhossa hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä toiminut Piirin 20
Advocacy-toimikunnassa. Työskentely
on ollut näkyvää, informatiivista ja
keskustelua herättävää. Tuija on hyvin
perillä lainsäädännöstä ja vaikuttamisen keinoista.
Ihmisoikeudet, tasavertaisuus ja oi‑
keudenmukaisuus ovat Tuijalle tärkeitä periaatteita. Hän lähestyy ihmisiä ja
asioita ennakkoluulottomasti, kuunnellen ja arvostaen. Asiakysymyksissä
hän on perusteellinen ja huolellinen.
Hän on hyvä ja selkeä esiintyjä, kielitaitoinen, joustava ja aktiivinen.
•Kaisa Kässi,
rahastonhoitaja,
Piiri 20
•KL, KTM, eMBA
•Zonta Club of
Helsinki II, jäsen
vuodesta 1996
Kaisa Kässi on toiminut sekä Piiri 20:n
että Zonta-kerho Helsinki II:n rahastonhoitajana. Lisäksi hän on ollut kerhon puheenjohtaja ja sihteeri. Hän on
piirin rahastonhoitaja myös kaudella
2012–2014 ja siten hyvin perehtynyt
näihin tehtäviin. Taloushallinnon
kehittämistehtävissä Kaisa on lisäksi
työnsä puolesta paneutunut talous- ja
raha-asioihin. Hän hoitaa ottamansa
tehtävät huolellisesti ja hyvin. Hänellä on luonteva esiintymistapa ja hän
osaa kommunikoida talouteen liittyvistä asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. >
29
zonta 1/2014
zonta 1/2014
28
jäsenistömme koostuu ajattelevista ja
koulutetuista henkilöistä. Järjestön eri
tasojen vuoropuhelua ydinsanoman
teroittamiseksi pitää vain lisätä. Nykymaailmassa on tilausta projekteille,
kansainvälisyydelle, paikallisuudelle
ja virtuaalimaailmalle. Niistä meidänkin pitää poimia meille sopivat tavat
toimia.
Kaikki lähtee missiostamme, eli
agendallemme sopii kaikki se, mikä
liittyy tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen. Yritän ajatella asioita
’katto korkealla, seinät leveällä’ -periaatteen kautta. Jotta voimme mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa ja saada äänemme — eli tyttöjen ja naisten
äänet — kuuluviin, meidän on oltava
avoimia uudelle, mutta pidettävä mielessä zontien ydinajatus: keskiössä pitäisi olla aina se nainen tai tyttö.
Zonta-järjestön tulevaisuuteen liit­‑
tyy haasteita, niin kuin kaikkeen pe‑
rinteiseen yhdistystoimintaan nuoremman sukupolven erilaisesta sitou­
tumistavasta johtuen. Uskon kuiten‑
kin, että zontien olemassaolon peruslähtökohdat ja tavoitteet ovat sellaisia, jotka puhuttelevat myös jatkossa.
Maailma olisi hauska saada valmiiksi
tulevalla kaksivuotiskaudella ja tehdä näin järjestömme tarpeettomaksi,
mutta uskon että tehtävää riittää vielä
pitkään!” >
Sallan Aarrekartta
Aluejohtajat
•Vuokko Skyttä,
•Lea Helle,
•Viivika Orula,
•Hankejohtaja
•Viestintäsihteeri
•Turismi töötaja
•Zonta Club of
•Zonta Club
aluejohtaja,
Area 1 (AD)
/ KTM
•Zonta Club of
Vantaa II, jäsen
vuodesta 1995
Vuokko Skyttä on kokenut zonta,
joka on aktiivisesti toiminut kerhossa useissa vastuullisissa teh­
tä‑
vissä, mm. puheenjohtajana, sihteerinä ja rahastonhoitajana. Kaudella
2012–2014 hän on toiminut Area 1:n
vara-aluejohtajana. Vuokko on iloinen, positiivinen, vastuullinen ja zonta-arvoja noudattava henkilö.
•Terhi
Törmänen,
aluejohtaja,
Area 2 (AD)
30
•Ohjelmisto­
suunnittelija / FL
•Zonta Club
Terhi Törmänen on aktiivinen ja ai‑
kaansaava zonta. Hän tutustui järjes‑
töön jo tähtitieteen jatko-opintojensa
aikana saatuaan Zonta Internationalin
Amelia Earhart -stipendin. Terhi on
toiminut kerhossa eri luottamusteh‑
tävissä ja nyt myös pii­ri­ta­solla stipen‑
nassa. Hänellä on oman
ditoimikun­
tutkimus- ja työhistoriansa kautta hyvä kontaktiverkosto, jota voi hyödyntää myös Zonta-järjestön tehtävissä.
Terhi on avoin ja auttavainen, helposti lähestyttävä, looginen ja luova.
Hän etsii ongelmiin rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja kuunnellen myös
muiden mielipiteet. Hänellä on aito
halu toteuttaa Zonta Internationalin
päämääriä.
/ YO, keskiasteen
opinnot
Varkaus Area,
jäsen vuodesta
2005
Lea Helteellä on aktiivinen ote tehtäviin, hän on tehokas verkostoituja muiden kerhojen kanssa ja piirin
tasolla. Hän on sosiaalinen luonne,
hänellä on hyvät esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Lea on toiminut
jäsenyytensä alusta asti aktiivisesti ja
ollut myös hallitustehtävissä. Hän on
vakuuttava ja uskottava — käytökseltään zonta.
•Aila Rajamäki,
aluejohtaja,
Area 4 (AD)
aluejohtaja,
Area 6 (AD)
/ St. Petersburg
State University
of Pärnu, jäsen
vuodesta 1994
Viivika Orula on Zonta Pärnu Klubin
pitkäaikainen jäsen, joka on tehnyt
presidentin ja sihteerin töitä. Hän on
aktiivinen, tunnollinen ja luotettava
zonta. Kaudella 2012–2014 Viivika on
vara-aluejohtaja. Hänen kanssaan on
erittäin miellyttävää tehdä yhteistyötä.
Arean 5 aluejohtaja ja
vara-aluejohtaja valitaan
varsinaisessa piirikokouksessa
Vantaalla 5.4.2014
Area 1:n yhteisenä ponnistuksena järjestimme uusien jäsenten rekrytoin­
titapahtuman toukokuussa 2013. Ta‑­
pah­
tumapaikaksi seuloutui useasta
toehdosta Suomen nuorisotyön
vaih­
palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin
toimisto Helsingin Pasilassa.
Area 1:n jäseniä evästettiin välittämään kutsu niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Mukaan pyydettiin
myös pitkään järjestössä olleita niin,
että tilaisuuden aikana joka pöydässä
istui myös kokeneita zontia, joilta voi
henkilökohtaisesti kysellä kokemuksista. Tilaisuudessa oli 35 henkilöä.
Entä mitä opimme? Perusasiat
on ilmaistava selvästi. Eräs mukana
ollut innostui kovasti, tuli kerhon
ensimmäiseen kokoukseenkin, ja sen
jälkeen lähetti vielä sähköpostia varmistuakseen: ”Eihän tämä sitten vain
ole sellainen järjestö, jossa on joku
säännöllinen vuosimaksu ja muitakin
maksuja?”
Niin itsestään selvä kuin asia
meille onkin, ei tule olettaa että se on
sitä myös ulkopuolisille. Vaikka asia
olisi sanottu infotilaisuudessa, niin ei
ainakaan riittävän selvästi.
Toinen jälkipohdinnoissa esiin
noussut oivallus oli, että värvättyä ei
tule jättää yksin. Alussa hänelle kannattaa nimetä kummihahmo, joka
henkilökohtaisella kontaktilla tukee
tulokasta, kutsuu kokouksiin, selittää
käytäntöjä, varmistaa että olennaiset
asiat on ymmärretty.
Kokemus oli kiinnostava, ja suosittelemme sitä muillekin alueille, erityisesti näinä niukkuuden aikoina kun
zonta-väki pelottavasti vähenee.
Seuraava Area 1:n rekrytointilaisuus pidetään 5.5.2014 Allianssitalossa Pasilassa.
Raseborgs zontor vill fortsätta växa
Vara-aluejohtajat
• Anne Kauppila, Area 1 (VAD),
Zonta Club of Espoo-Kauniainen,
päällikkö / YTM
jäsen 2005.
•Zonta Club of • Barbro Lundberg, Area 2 (VAD),
Tampere II, jäsen
Zonta Club of Närpes Area, jäsen
vuodesta 1991
1991.
• Leena Ronkainen, Area 3 (VAD),
Zonta Club of Joensuu, jäsen 2008.
• Päivi Pelttari, Area 4 (VAD), Zonta
Aila Rajamäellä on pitkä ja monipuo- Club of Huittinen Area, jäsen 2002.
linen kokemus Zonta-toiminnasta. • Helle Aunap, Alue 6 (VAD), Zonta
Hän on yhteistyökykyinen ja tottu- Club of Viljandi, jäsen 1993.
nut tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa. Hänellä on monipuoliset
valmiudet piirin ja alueen kerhojen Koonneet Anna-Maija Hirvi ja
väliseen, samoin kuin kansainväliseen Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I
yhteistyöhön. Aila on lisäksi kokenut
tiedotusalan ammattilainen, jolla on
käytettävissään erinomaiset verkostot.
Hänellä on kokemusta päätöksentekoa vaativista tehtävistä niin Zontatoiminnassa kuin työelämässä.
•Viestintä­
Teksti Sirkka-Liisa Rautioaho, Zonta Club Vantaa II
Text och foto Marina Holmberg
Raseborgs Zontaklubb hade 45 medlemmar på hösten 2013. Det är resultatet av en aktiv medlemsvärning.
Vid årsskiftet 2008–2009 hade medlemsantalet sjunkit till 18. Klubbens
dåvarande ordförande Anne-Maj
Paldanius-Rehn uppmanade alla med‑­
lemmar att bjuda in någon som de
tycker att skulle vara passlig zonta till
ett infomöte i januari 2009.
”Till allas överraskning var ca 12
intresserade nya damer på plats och
största delen kom med”, berättar Ritva
Rissanen, som rekryterat många nya
medlemmar.
Klubbens nuvarande ordförande
Anna Maria Grönqvist säger att målsättningen är att växa vidare – men
behärskat. ”Alla ska hinna lära känna
varandra och verksamheten ordentligt. Man jobbar effektivare tillsammans då.”
Hur bär ni er åt för att få nya
medlemmar?
”I och med att vi nuförtiden har årligen återkommande publikevenemang,
såsom modeshow och den lekfulla bilorienteringen Raseborgsrundan, har
Zonta-organisationen blivit känd på
orten. Det händer ofta att intresserade kvinnor själv tar kontakt med
klubben. Dessutom värvar vi ju på det
traditionella sättet, personligen bland
31
•Sonja Bengtfolks (fr. v.), Anna Maria Grönqvist och Ritva Rissanen trivs med
jobbet för kvinnors väl och ve på hemmaplan och i världen.
kvinnor vi känner.”
Hur lyckas ni hålla medlemmarna
i klubben?
”Ett stort tack går till våra många
kommittéer som ger en chans för alla
att jobba med något konkret och bli
mera bekanta i mindre grupper”, säger
Ritva Rissanen.
Anna Maria lyfter också fram vikten av introduktion och information i
början av medlemsskapet. Nya medlemmar får en infomapp och deltar i
en infokväll.
Sonja Bengtfolks blev inbjuden till
klubben hösten 2010. För henne var
det ett lätt val att tacka ja.
”Världens och samhällets orättvisor
jämtemot kvinnor och barn har alltid
varit något som jag har känt starkt
för och där jag vill och önskar kunna
bidra konkret med något.”
Vilka förväntningar har du på
verksamheten?
”Zonta är en aktiv organisation
som ger tillfredsställese på flera plan.
Du gör en skillnad för någon kvinna
någonstans — samtidigt bygger du
nätverk och lär känna intressanta nya
damer. Via Zonta möter du en massa
fantastiska kvinnor som bär på otroligt starka kvinnohistorier.”
zonta 1/2014
zonta 1/2014
of Oulu I, jäsen
vuodesta 2003
aluejohtaja,
Area 3 (AD)
Rekrytointi — helppoa ja hauskaa!
Zontat auttavat Ruandaa toipumaan
psykologien apua. Keskuksien turvahuoneet tarjoavat myös hetken lepoa
hankalissa tilanteissa.
Teksti Pauliina Aukee, Zontakerho Jyväskylä I, pj
Kuvat Pauliina Aukeen matka-albumi
Matkan opetukset
Lähtisitkö viikoksi Ruandaan? Tämä kysymys oli sähköpostissani loppusyksystä
2012. Kysymys oli vakavissaan ehdotettu, ja päätöstä toivottiin mahdollisimman
pian. Voisinko lähteä viikoksi tuohon keskiafrikkalaiseen maahan? kysyin itseltäni,
läheisiltäni ja työtovereiltani. Vastauksina oli enimmäkseen uusia kysymyksiä.
Afrikkalaissyntyinen ystävättäreni esitti kuitenkin ratkaisevan kysymyksen: Mitä
matka Afrikkaan voi muuttaa sinussa?
32
Paikalliset ihmiset suhtautuivat meihin vieraisiin ystävällisesti kaikki­
al­
la, ja vierailuohjelma välimatkoineen
sujui aikataulujen mukaan. Avustusohjelmien toimintaa meille esiteltiin
neljällä eri paikkakunnalla, ja lisäksi vierailimme Kongon pakolaisten
leirissä.
Näimme käytännössä kuinka projekti äidistä lapseen tarttuvan HIV:n
torjumiseksi (Prevention of Motherto-Child HIV Transmission, PMTCT)
toimii. Raskaana olevia naisia ja avio­
pareja sitoutetaan lääkehoitoon, heille neuvotaan oikeaa ravitsemusta ja
hygieniaa sekä järjestetään mahdollisuus kartuttaa elantoja käsitöillä. Projektissa mukana olevat naiset kertoivat
avoimesti, kuinka heidän elämänsä oli
saanut sisältöä ja vointi kohentunut
avustusohjelmaan liittymisen myötä.
Näin he jaksavat hoitaa paremmin
perhettään.
•Ylängöllä sijaitseva Ruanda on mäkinen maa. Kuva teeviljelmältä, jonka keskellä on
hyvätasoinen mökkimajoitus.
ystävällisessä koulussa, jossa oli oma
kuukautisasioita neuvova opettaja.
Tytöille ja pojille oli rakennettu erilliset saniteettitilat peseytymismahdollisuuksin. Nämä ovat yksinkertaisia
keinoja tyttöjen koulunkäynnin helpottamiseksi.
Apua tytöille ja
Ruanda on rauhallinen maa tällä
kotiväkivallan uhreille
hetkellä, mutta kotiväkivaltaa esiintyy
niin kuin muissakin maissa.
Yhtäläinen koulutus sukupuolesta
riippumatta kaikille Ruandan lapsille Väkivaltaa kokeneet voivat saada
on maan virallinen tavoite. Lapsia apua maahan perustetuista One Stop
on kouluissa paljon, mutta tyttöjen Centereistä eli yhden pysäkin keskukkoulunkäynti on vaarassa keskeytyä sista. Niissä on tarjota terveyden- ja
murrosiässä.
Vierailimme
lapsi­ sosiaalihuollon, poliisin, juristin sekä
suuresti sitä työtä, mitä zontat ovat
tehneet Ruandan äitien ja lasten
hyväksi”, paikallisen Imbuto-järjestön
johtaja Radegonde Ndejuru kirjoitti
minulle puoli vuotta matkan jälkeen.
• Piiri 20:n zontat saivat vuosina 2009–2012
kertyneillä lahjoituksilla konkreettisen muutoksen
aikaiseksi Ruandassa, kun Matyozan terveyskeskus
saneerattiin. Asema on nimetty edesmenneen kv.
Zonta-presidentti Helvi Sipilän mukaan.
• Vuodesta 2008 Zonta-järjestö ja Unicef ovat
osallistuneet äidiltä lapsille tarttuvan HIV:n
ehkäisyyn. Tässä ns. PMTCT-projektissa testataan
raskaana olevat äidit, ohjataan heidän lääkitystään
ja annetaan terveysneuvontaa imetysasioita
unohtamatta. Zontien tuki on ollut jo 1,5 milj. USdollaria ja jatkuu vuodet 2012–2014.
•Terveysneuvontaa HIV-positiivisille äideille
Matyozan terveysasemalla.
Katso video ZI President Lynn McKenzien ja Zontakerho Jyväskylä
I:n Pauliina Aukeen käynnistä Ruandassa helmikuussa 2013. Linkki
on sivulla www.zonta.fi/v3_zi_foundation.html. Video löytyy myös
YouTubesta hakusanoilla ”zonta international unicef rwanda”.
• Vuonna 2010 Zontat alkoivat tukea kotiväki­
vallan ja sukupuoleen liittyvän väkivallan torjumista
Ruandassa. Unicef ja Ruandan hallitus tukevat tätä
toimintaan One Stop -keskusten kautta.
•Terveysaseman odotusaulassa vas. Zonta Internationalin
kansainvälinen presidentti Lynn McKenzie, tulkki, kirjoittaja
• Iisalmen kerhon OmaKapua-hankkeella kerätään
varoja Helvi Sipilä -rahaston ja edelleen ZIF:n kautta Pauliina Aukee ja aseman johtaja. Ihmiset puhuivat joko
ranskaa, englantia tai paikallista kieltä.
mm. Ruandaan.
zonta 1/2014
zonta 1/2014
33
Jatkuvaa tukea Ruandaan
Terveitä vauvoja
Matyozan terveysasemalla
Piiri 20:n avustama Matyozan terveysasemalla vietimme yhden aamupäivän. Uudisrakennus oli siisti ja hyvin
maisemaan rakennettu. Vaikkei siellä
ollut mahdollisuutta operatiiviseen
synnytystoimintaan, tilat olivat riittävät tavallisiin, valvottuihin synnytyksiin ja sen jälkeiseen lepoon. Vuoden
2007 jälkeen terveysasemalla ei ole
syntynyt yhtään HIV-positiivista lasta.
”Helmi–lokakuussa 2013 Maty­
ozan asemalla on syntynyt 177 lasta
ja perheitä on ollut 175. Kuukausittainen kävijämäärä on lähes kolminkertaistunut uusien tilojen myötä, ja asiakkaiksi on tullut entisten alempien
sosiaaliluokkaan kuuluvien lisäksi
keskiluokan perheitä. Arvostamme >
Tutustumisryhmän johtajana toimi
Lynn McKenzie, Zonta Internationalin
presidentti. Hänen herättämänsä keskustelutuokiot eri paikallisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa olivat varsin mielenkiintoisia. U.S. Fund
for Unicefia edusti Kristi Burnham.
Noala Skinner, Unicefin Ruandan
toimiston johtaja, oli rekrytoinut toimiston väkeä opastamaan, tulkkaamaan ja kuljettamaan meitä. Näillä
matkoilla kuulin henkilökohtaisia,
koskettavia tarinoita pakolaisuudesta,
mutta myös paluusta Ruandaan ja
halusta rakentaa maata uudelleen.
Keski-Suomeen palattuani viisi
Suomeen tullutta pakolaistyttöä esiintyi kerhomme vuosijuhlassa. Silloin
tajusin, mikä oli muuttunut. Fyysinen
etäisyys Ruandaan ei ole pidempi tai
raskaampi kuin mikä tahansa mannerten välinen lento. Suurin kynnys
on henkinen.
Aivan samoin käsi ottaa kukkarosta
helposti kolikon, mutta mieli päättää
mihin sen käyttää. Rahankäyttö on
riskialtista. Zontat ovat kuitenkin tehneet sen viisaasti.
Sisarta ei jätetä
-kampanjalla torjumme yksinäisyyttä
Teksti Anja Hurme, kampanjapäällikkö, Espoo-Kauniainen Zonta-klubi
Raija Kalimo, ohjausryhmän jäsen, Espoo-Kauniainen Zonta-klubi
Yksinäisyys on merkittävä iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, johon
liittyy psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä ilmiöitä. Yksinäisyys voi olla konkreettista,
objektiivisesti mitattavaa yksin olemista tai ihmisen kokemaa yksinäisyyden tunnetta.
Elämän laatua koskevan tarkastelun yhteydessä on yleistynyt tapa määritellä
yksinäisyys ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi siitä, ettei hänellä ole tyydyttäviä
ihmissuhteita.
Saavutimmeko
tavoitteemme?
osallistumisen mahdollisuuksia, joihin sosiaali- tai terveydenhuollon
resurssit eivät riitä. Tarkoituksena on
myöhemmin
toteuttaa omaehtoisesti
Ystävyyssinettejä myymällä onniskokoontuneille
ja Zonta-tukea saatuimme keräämään 150 000 euroa
neille
ryhmille
kysely, jonka peruslahjoitettavaksi VTKL:lle. Tukea riittänee nyt 3–5 vuodeksi. Marraskuussa teella saamme lisää tietoa toiminnan
2013 oli jo 20 ryhmää saanut tukea vaikuttavuudesta osallistujien elämän
Ystäväpiirinsä tapaamisten jatkami- laatuun ja sosiaalisiin suhteisiin.
seen. Tällaisia ryhmiä on Oulussa,
Vaasassa, Turussa, Tampereella, Yli­ Kampanja
härmässä, Kuopiossa, Iisalmessa, on päättynyt, mutta…
Siilinjärvellä, Heinolassa, Helsingissä
ja Espoossa, ja niissä kaikkiaan 148 Voimme ansaitusti olla iloisia siitä, että
osallistujaa.
kampanja tuotti erinomaisen talou­
Ryhmien määrä riippuu paikka- dellisen tuloksen. Yli 93 % kerätyistä
kunnalla olevien ohjaajien määrästä varoista on lahjoitettu ikäihmisten
ja aktiivisuudesta. Syksyllä 2013 käyn- yksinäisyyden vähentämiseen, mikä
nistyi 43 uutta Ystäväpiiri-ryhmää, ja on vapaaehtoisjärjestöjen varainkeohjaajia on koulutuksessa eri puolilla ruussa erittäin harvinaista. Samalla
maata. Lisää koulutusta on tulossa teimme Zonta-järjestöä tunnetuksi
kevään 2014 aikana, jolloin myös monin eri tavoin. Ystävyyssinettien
samoilla paikkakunnilla käynnistyy avulla Zonta International näkyy posuusia Ystäväpiiri-ryhmiä.
tituksissa enimmillään 320 000 kertaa.
Sisarta ei jätetä -kampanjan ja Myös paikallislehdet ja media olivat
VTKL:n yhteistyön avulla pystymme kiinnostuneita kampanjastamme.
tarjoamaan
monille
yksinäisille
Kampanjan varainkeruu on päätikääntyneille sellaisia konkreettisia tynyt, mutta työ vanhusten hyvinvoinnin hyväksi vapaaehtoisvoimin jatkuu.
VTKL kouluttaa eri järjestöjen vapaaehtoisia Ystäväpiirien ohjaajiksi ja
zonta-naisia omaehtoisesti tapaavien
ryhmien tukihenkilöiksi. Koulutuk­
sista saa tietoa VTKL:n verkkosivuilta
osoitteesta www.ystavapiiri.fi.
Kiitos kampanjan onnistumisesta
kuuluu kaikille kerhoille ja kaikille
jäsenille. Kiitos aktiivisuudesta ja si‑­
tou­tumisesta kampanjan tavoitteisiin!
•Nanna Tyry (oik), Aira Hynninen ja Sinikka Orasaho iloitsevat ystävyydestään sekä Zonta-rahoituksen tuesta omaehtoiselle
ryhmätoiminnalle. Kuvasta puuttuu Taimi Mäenpää.
Omaehtoinen Ystäväpiiri -toiminta virkistää
35
Teksti ja kuva Sanna Järvenkallas, sosionomiopiskelija, Turun AMK
Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen
tiloissa kokoontuu viikoittain neljän
ystävän porukka. Naisten ystävyys
sai alkunsa Ystäväpiiri-ryhmästä, joka kokoontui vuonna 2012 ensin 12
kertaa ohjattuna. Joulukuusta 2013
lähtien se on jatkanut toimintaansa
ryhmäläisten omasta aktiivisuudesta.
Ryhmän koko tiivistyi lopulta neljään,
ja sille on varattu kokoontumispaikka
Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen
tiloista Kotikunnaasta.
Ystäväpiiri-ryhmä haki Zontarahoi­t­usta mahdollistaakseen erilaisia
tapahtumia kesäksi. Ryhmäläiset ovat
menossa Turun Kupittaan puistoon
juhlistamaan kevättä ruuan ja yhdessäolon merkeissä. Juhannusretkelle ryhmä suuntaa Forum Marinum
-museoon ja myöhemmin kesällä
Koulu-ravintolan terassille syömään.
Ohjelmassa on myös retki Ruissalon
kylpylään, jossa ystävykset voivat ulkoilla meren rannassa ja nauttia hyvästä ruuasta.
Zontien avulla
arjesta juhlaa
Zonta-rahoituksen mahdollistamat
ryhmäkokoontumiset muualla kuin
Kotikunnaan tutuissa tiloissa tarjoavat ryhmäläisten omien sanojen mukaan luksusta arkeen. Kohteet ovat
sellaisia, joihin yksin ei tule lähdettyä,
mutta Ystäväpiiri-ryhmästä muodostuneessa porukassa retket tuovat vaihtelua elämään.
Kohteet valikoituivat ryhmäläisten
omien keskustelujen tuloksena. Jokainen ehdotti oman kiinnostuksen
mukaisia retkiä. Ryhmäläisillä on käytössään rollaattorit, jolloin kohteen
valinnassa oli otettava huomioon esteettömyys. Moni kiinnostava paikka
karsiutui lopulta pois kulkuvaikeuksien vuoksi. Ravintolaa valittaessa oli
otettava huomioon pöytiin tarjoilu,
sillä buffet-ruokailuissa apuvälineen
kanssa kulkeminen on vaikeaa.
Ryhmäläisistä ystäviksi
Ystäväpiiriläiset ovat ystävystyneet
toiminnan edetessä. He pitävät yhteyttä puhelimitse myös tapaamisten ulkopuolella. Vaikka naiset kokoontuvat
edelleen Ystäväpiiri-ryhmänä, pitävät
he toisiaan ystävinä eikä ryhmäläisinä.
Tieto siitä, että puhelimen päässä on
ystäviä, joille voi soittaa, sekä viikoittaisten tapaamisten odottaminen ovat
elämänlaatua parantavia tekijöitä.
Ryhmäläisille rahoituksen saaminen merkitsi paljon, sillä sen mahdollistama ilo arkeen ja ystävien kanssa
yhdessä tekeminen virkistävät. Ryhmä aikoo hakea rahoitusta myös ensi
syksynä, sillä se mahdollistaa aktiivisen toiminnan jatkossakin. Ystävykset odottavat innolla tulevia retkiä
huolella valittuihin kohteisiin, mutta
jatkavat myös viikoittaisia tapaamisia
Kotikunnaassa kahvikupin äärellä.
zonta 1/2014
zonta 1/2014
34
Tukitoimenpiteiden tarve on todettu
ilmeiseksi ikääntyvien yksinäisyyden
ja siihen liittyvien kielteisten lisäilmiöiden ehkäisemiseksi sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen myönteisten
vaiku­tusten edistämiseksi. Laajimman
tutkimus- ja toimenpidekokonaisuuden on käynnistänyt Vanhustyön keskusliitto (VTKL), jonka vuonna 2002
alkaneen hankkeen perusteella alkoi
Ystäväpiiri-ryhmätoimintaohjelma.
Piirikokouksessa keväällä 2012
hyväksyttiin Sisarta ei jätetä – Glöm
inte din syster -kampanja, jonka tuotto
kohdistettaisiin VTKL:n Ystäväpiiritoiminnan tukemiseen. Perusteluina
olivat Zonta-järjestölle soveltuva si­‑
sältö, tutkitusti tuloksellinen toimin­
tamuoto sekä maanlaajuisesti organisoitunut ja toimiva yhteistyökumppani valmiine verkostoineen.
Kampanjan tavoitteena oli edistää
ikääntyneiden naisten hyvinvointia
toiminnalla, joka ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista osallistumista. Käytännössä oli tarkoitus
tukea Ystäväpiirien pohjalle syntyvien
ryhmien itseohjautuvaa toimintaa.
Luetaan yhdessä
-toimintaa jo kymmenen vuotta
Uutuutena koulutettujen
Auroras-toiminta
Teksti Ulla Salonen, ohjausryhmän jäsen, Luetaan yhdessä -verkosto, Zonta Club Vantaa II
Henna-Maija Syrjälä, Projektipäällikkö, Luetaan yhdessä -verkosto
•Kati
Kuva Riitta Sivenius
Söderström
(oik.) opettaa
sambialaista
Juliet Kurkea,
jolla on sylissään
Helmi-tytär.
Lena Sokka
Zonta Club
Vantaa II:sta
(vas.) seuraa
tilannetta.
36
zonta 1/2014
levittämiseen valtakunnalliseksi.
Muutamassa vuodessa yhdestä ryh‑­
mästä laajentui 50 ryhmää käsittävä
valtakunnallinen verkosto. Keltaisen
ruusun kampanjan päätyttyä verkoston hallinnointi siirtyi vuoden 2011
alussa Suomen Akateemisten Naisten
Liitolle Suomen Kulttuurirahaston
apurahan turvin. Zonta-piiri 20 ja
Suomen UN Women ovat yhä hankkeen tiiviitä yhteistyökumppaneita,
joilla on mm. edustajat verkoston
ohjausryhmässä. Myös opettajien
joukossa on edelleen useita Zontakerhojen jäseniä.
Verkosto on kasvanut keskimäärin
kymmenellä ryhmällä vuodessa.
Vuonna 2012 verkostossa annettiin valtakunnallisesti jopa 4 827 tuntia opetusta maahanmuuttajanaisille.
Mikäli tuo määrä olisi toteutettu virallisena koulutuksena, olisivat kustannukset yhteiskunnalle olleet lähes
700 000 euroa pelkällä minimipalkalla laskettuna kahden edellisen vuoden
aikana. Mittaamattoman arvokasta
tuki on kuitenkin varmasti niille, jotka ryhmän tuen avulla saavat työ- tai
opiskelupaikan. Vuosina 2011–2012
heitä oli jo 376.
Kulttuurirahaston tuella
vakaata kasvua
Hyväksi koetut käytännöt
toiminnan kulmakivinä
Zontien ohjaaman kampanja-ajan jälkeen Luetaan yhdessä -verkosto on
laajentunut uusille paikkakunnille.
Suomen Kulttuurirahasto on tukenut
hanketta jo kolme vuotta, ja rahoitus on turvattu myös vuodelle 2014.
Alusta asti verkoston tavoitteena on
ollut arkikielen oppiminen ja arjessa
pärjääminen. Tunneilla opitaan tulemaan toimeen kaupassa ja virastoissa
asioidessa, yhteistyössä lasten koulun sekä naapureiden kanssa. Ilman >
Auroras-verkosto on osa Luetaan
yhdessä -verkoston uutta toimintaa. Teksti Elise Hiidenuhma-Kivelä
Kuva Aki Schadewitz
Opettajat ovat huomanneet, että korkeakoulutetut maahanmuuttaja­naiset Zontakerho Helsinki I:n kokoama ja
tarvitsevat kotoutumisensa tueksi suo- tukema Kalliola-ryhmä aloitti Kallimen kielen taidon lisäksi verkostoitu- olan kansanopiston tiloissa syksyllä
vähäisintäkään suomen kielen taitoa mista suomalaisten naisten kanssa se- 2008. Ryhmässä oli aluksi vain filippiimaahanmuuttajanaiset ovat erittäin kä työelämän tuntemusta. Havainnon niläisiä, koska ensimmäisellä ryhmän
heikossa asemassa, sidottuja kotei- pohjalta syntyi ajatus Auroras-toimin­ vetäjällä tri Anja Tiilikainen-Piimiehinsa ja vailla heille kuuluvia oikeuk- nasta, korkeakoulutettujen suomalais- hellä oli yhteydet Filippiinit-seuraan.
sia. Kielitaito on avain suomalaiseen ten ja maahanmuuttaja­naisten moni- Työ on jatkunut siitä lähtien Helsinki
I:n erityiskohteena.
yhteiskuntaan ja ulos neljän seinän kulttuurisesta yhteisöstä.
Innokkaita oppilaita tuli heti yli
sisältä.
neljäkymmentä,
ja mukana oli tuolSuomessa on maahanmuuttaja- Tunnustus motivoi
loin
jo
muutama
mies. Joukkoon on
naisia, jotka ovat asuneet täällä useita
jatkamaan
tullut muitakin kansallisuuksia – kiivuosia osaamatta sanaakaan suomea.
nalaisia, ruotsalaisia, virolaisia, venäLuetaan yhdessä -kurssilla lähdetään
Kuluneen
kymmenen
vuoden
aikana
läisiä. Opettajat olivat aluksi lähes
oppilaan tasolta, tarvittaessa siitä, miverkoston
merkitys
suomalaisessa
kaikki Zontakerho Helsinki I:stä.
ten kynää pidetään kädessä ja miten
maahanmuuttotyössä
on
kasvanut
Mukaan
mahtui myös muutama
kirja avataan. Kaikkien lähtömaisjatkuvasti.
Hanke
on
koettu
tärkeäksi
UNIFEMiläinen,
jopa mies.
sa naisilla ei edes ole oikeutta päästä
kansalaistoiminnaksi
osana
maahanZontien tuki on mahdollistanut
kouluun. Myös Suomessa asuu suuri
pikku
juhlia, museokäyntejä ja kamemuuttajien
kotouttamista,
ja
verkosto
joukko lukutaidottomia maahanran
käyttöä
opiskelussa. Valokuvat
onkin
saanut
työstään
useita
tunnusmuuttajanaisia. Heille kielikurssi tarja
niiden
tekstitys
tuotti jopa oman
joaa mahdollisuuden saada oma ääni tuksia. NNKY palkitsi toiminnan jo
kuuluviin ja päästä toteuttamaan ta- vuonna 2009 naisten ja tyttöjen yhtei- suomenkielisen kirjasen ”Kuvia suo‑­
söllisyyden parantamisesta. Vuonna meksi”. Kalliolan kansanopisto taas
sa-arvoisia ihmisoikeuksia.
on tarjonnut tilat ja tekstien monis”Luetaan yhdessä” on poikkeuk­‑ 2011 verkosto sai oikeusministeriön
tusmahdollisuuden.
sellinen opetusryhmämuoto. Tar­
koi­ myöntämän Demokratiapalkinnon.
Syksyllä 2013 kirjoilla oli noin 70
tus on ystävystyä ja kommunikoida Palkinnon tarkoitus on tehdä tunopiskelijaa.
Kurssi pidetään poikkemolempiin suuntiin. Se onnistuu, kun netuksi suomalaista demokratiaa ja
uksellisesti maanantai-iltaisin, sillä
yhdellä opettajalla voi olla vain yksi tai kansalaisyhteiskuntaa.
Lisää tunnustusta saatiin vuo- lähes kaikki opiskelijat käyvät työssä.
kaksi oppilasta. Molemmat oppivat ja
den 2014 alussa, kun Piiri 20 asetti He osaavat englantia, mutta suomi ei
saavat paljon toisiltaan.
suju tai on jäänyt hataraksi. Toisinaan
Ryhmien kielenopetus tapahtuu Luetaan yhdessä -verkoston ehdolle
mukaan tulee äskettäin tänne muuttakerran viikossa, kahden tunnin ajan. tunnustuspalkinnon saajaksi Zontaneita kouluikäisiä. Suomeen esim. siiKurssille voi ottaa pienet lapset mu- palvelutoiminnasta (Service Recog­ni‑
voojiksi tai kodinhoitajiksi tulleet ovat
kaan, ellei muuten pääse tulemaan. tion Award 2012–2014). Voittaja jul‑
aivan eri asemassa kielellisesti kuin
Oppilaat saavat oppikirjan, josta kaistaan kesällä Orlandon Conven‑­ kouluikäiset lapset tai nuoret.
opetellaan helppoa puhekieltä. Edis- tionin yhteydessä.
Syksyllä 2013 Filippiinejä kohdanVerkoston opettajat ovat todentyneemmät oppilaat kaipaavat moninut luonnonmullistus on puhuttanut
muotoisempaa opetusta ja pystyvät neet: ”Tämä työ itsessään on palkitse- syvästi kurssilaisia ja opettajia.
esim. lukemaan lehtijuttuja. Muuta- vaa, ja tästä saa enemmän kuin antaa,
missa Luetaan yhdessä -ryhmissä on mutta toki on mukava huomata, että
työmme saa arvostusta myös verkosmukana myös miehiä.
Verkosto kouluttaa uudet vapaa- ton ulkopuolella”. Saatu tunnustus
ehtoiset naiset opetustehtäviin sekä onkin omiaan motivoimaan vapaaehtarjoaa säännöllisesti koulutustilai- toisia työssään. Rahoittajien ovia on
suuksia toiminnassa mukana oleville mukavampi kolkutella, kun hanke on
vapaaehtoisille. Mukaan voi lähteä tunnustettu myös valtion virallisilta
vaikka käymällä tutustumassa jonkin tahoilta. Verkostolle on myönnetty
ryhmän toimintaan tai ottamalla yh- rahoitusta enää vuodeksi 2014, ja tärteyttä hankkeen projektipäällikköön kein haaste onkin saada rahoitus turHenna-Maija Syrjälään.
vattua myös tuleville vuosille.
37
zonta 1/2014
Valtakunnallisella Luetaan yhdessä
-verkostolla tulee tänä vuonna täyteen
10 vuotta ensimmäisen opetusryhmän
perustamisesta. Vapaaehtoiset suomalaisnaiset opettavat maahanmuuttajanaisille suomen kieltä sekä luku- ja
kirjoitustaitoa.
Eri puolella Suomea 24 paikkakunnalla toimii tällä hetkellä 70 opetusryhmää. Lisää ryhmiä kuitenkin tarvitaan, sillä opetus on henkilökohtaista
ja pienimuotoista. Jokaisella ryhmällä
on vähintään kolme, keskimäärin viisi
vapaaehtoista opettajaa. Vapaaehtoisia
toiminnassa on noin 400 ja opiskelijoita yli 1 100. Kuka tahansa suomalaisnainen voi tulla opettajaksi koulutustaustasta riippumatta.
Luetaan yhdessä -toiminta alkoi
Vantaan Myyrmäestä vuonna 2003 silloisen UNIFEMn jäsenten aloitteesta.
Keväällä 2007 Zonta International Piiri
20 päätti lähteä toteutta­maan hanketta
Suomen UNIFEMin kanssa ja ohjata
keräämänsä Keltaisen ruusun kampanjan varat Luetaan yhdessä -mallin
Kalliola-ryhmän
kokemuksia
Tihe side
Zonta Tartu klubiga
Foto Raul Rebane
•Zonta Tartu klubi naised augustis 2013
koosolekul Tiina Rebase kodus. Edessä vas. Maie Kotka, Kaja Mägi, Küllike Tuvikene
(president), Triin Vaaro, Meeli Lokk. Keskirivissä Helju Kommer, Maia Palsi, Natalia Trofimova, Katrin Lamber, Maarika Külm,
Anne Voltri ja takana Maire Breede, Carine Gross, Mall Tamm, Dagmar Kutsar, Katrin Sak, Pille Sirel, Sirje Kurrikoff, Tiina Rebane.
Me kõik oleme omavahel seotud
Kui ma sain viis aastat tagasi kutse
Zontasse astuda, ei osanud arvatagi, et
sellel organisatsioonil võib olla otsene side minu senise tegevusega. Olen
pikka aega olnud seotud sotsiaaltööga
mittetulundusühingutes, mis tegelevad naiste ja laste abistamisega.
Johannes Esto Ühingul sai 2004.
aastal Tartus valmis ema ja lapse
varjupaik, mis annab abi alaealistele
emadele ja vägivalda kogenud naistele.
Selle loomise juures oli abiks ka Zonta
20. Piirkond. Mööbel ja köögiboksid
varjupaika osteti piirkonna teenindustrahade eest. Kogu inventar leiab
siiani kasutust ja selle abi eest ütleme
veel tänagi zontadele aitäh.
Aja möödudes oli loogiline samm
edasi Tähtvere Avatud Naistekeskuse
loomine. Meil vedas väga, et juba olid
olemas nii varjupaiga ruumid kui ka
naistekeskuse saal ja nõustamistoad.
Näeme praegu teiste Eesti varjupaikade näitel, et ruumide leidmine, renoveerimine ja sisustamine on suurt
kulu nõudev ülesanne. Enamasti pakutakse lagunenud kortereid kehvades majades. Meie saime 2010. aastal
tööga alustada kohe sisuliselt poolelt.
Naised saavad sotsiaalset, psühholoogilist ja juriidilist nõustamist, osalevad tugigruppides, tugevdavad omavahelist sidet emade ja laste laagrites.
Teenuseid
naistele ja lastele
Tähtvere Avatud Naistekeskus Tartus
on Eestis ainuke organisatsioon, kes
pakub teenuseid nii naistele kui lastele. Pole vahet, on nad siis tüdrukud
või poisid. Püüame vaadelda tervikut
ja mõistame, et abi peavad saama kõik
asjaosalised, kes vägivalda kogenud.
Lapsed isegi siis, kui nad on üksnes
vägivalla tunnistajad.
Seepärast korraldamegi lastelaagreid, kus püüame emadele ja lastele pakkuda võimalikult kvaliteetset
koosolemise aega. Need naised on
sageli väga kurnatud igapäevaelu vägivallast, rahalisest kitsikusest, üksindusest ja näiliselt üle jõu käivast laste
kasvatamisest. Laagris on alati psühholoog, kes annab emadele võimaluse
grupi- või individuaalnõustamiseks.
Lastega tegeleb samal ajal kogenud
lapsehoidja.
Laagrite organiseerimiseks oleme
raha saanud projekte kirjutades, kuludelt kokku hoides, Kollase Roosi kampaaniast ja ka raamatu „Sinihabeme
pruudid“ müügist. Eriti edukaks kujuneski selle tõsielulugudel põhineva
raamatu väljaandmine. Seegi oli osa
Zonta Kollase Roosi kampaaniast
Eestis. Enamiku raamatutest jagasime
laiali koostööpartnerite kaudu teistes varjupaikades, osaliselt müüsime
raamatupoodides. See võimaldas levikut laiendada ka nendeni, kes naistekeskusega sidemeid ei oma. Meil
on praegu ainult üks pakk raamatuid
alles. Pidevalt tuleb positiivset tagasisidet, see on politseiametnikele õpiku
eest. Hetkel mõtleme, kuidas leida raha uue tiraaži jaoks.
Samuti korraldame koolitusi valdkonnaga kokku puutuvatele ametnikele. Lisaks veel kogukonnale suunatud
teavituspäevad,
koostöövõrgustiku
kokkusaamised jm. Vajadusel saavad
vägivalda kogenud naised elada varjupaigas koos lastega. >
•Lastelaagrid pakuvad emadele ja lastele võimalikult kvaliteetset koosolemise aega.
We are all connected
When I joined Zonta five years ago, I
couldn’t imagine how close connection this organisation would have
with my work.
A shelter for mothers and child­
ren opened in Tartu in 2004, and the
Zonta District 20 contributed to it.
The next logical step was Tähtvere
Open Centre for Women, where
women can get social, psychological
and legal help, participate in support
groups and summer camps for mothers and children, and where there is a
psychologist present. The camps also
strengthen the connection between a
mother and her child.
We have gathered money from
writing projects, the Yellow Rose
campaign and the sale of the book
“Bluebeard’s Brides” that is based on
real-life events and proved to be very
successful. We also organise training
for concerned officials.
Our strength is a professional team
and volunteers, who are passionate
about their work. We work based on
projects, and therefore Zonta has been
a great support to us.
Violence has no nationality. If we
can make the slightest difference in
minimising violence in this world, we
can say that we have done something
in our lives.
39
Summary Anna Lokk
Tunne oma märksõna
Tekst Triin Vaaro, Zonta Tartu klubi
Minust sai Zonta Tartu klubi liige
2012. aasta alguses. Koosolekul, kus
räägiti Torino kongressil sõnastatud
vajadusest jäädvustada Zonta ajalugu,
tundsin ära oma märksõna. Olen hariduselt ajaloolane ning tean, et detektiivitöö sobib mulle. Teised klubiliikmed
andsid heakskiidu, kandsid kokku
kodudesse kuhjunud paberimaterjalid, otsisid välja vanad failid ning töö
Tartu klubi ajaloo uurimisel võis alata.
See andis mulle võimaluse õppida
tundma klubiõdesid ja nende tegusid,
zonta eesmärke ja võimalusi. Tartu
Zonta klubil on aga olemas kokkuvõte senise 22 tegutsemisaasta sündmustest ja saavutustest. Töö jätkub.
Igaüks meist tahab olla kasulik ning
kõige paremini õnnestub see organisatsiooni hästi tundes.
•Triin Vaaro, Director of Tartu Toy Museum, with Japanese toys dating from May
1994. Zontians from over the world have sent their national toys to Tartu, and this
is part of the history of Zonta Tartu Club. Photo Marge Pärnits
zonta 1/2014
zonta 1/2014
38
Tekst Meeli Lokk, Zonta Tartu klubi asepresident, Tähtvere Avatud Naistekeskuse sotsiaaltöötaja
2012. aasta novembris tähistasime
avaliku üritusena esmakordselt tütarlaste päeva. See tekitas suurt elevust ja
õnnestus hästi. Tänavu jätkame. Meie
tugevus on professionaalne meeskond ja vabatahtlikud abilised, kes
teevad seda tööd kirega. Nad hoolivad. Jätkuvalt on tihe side ZontaTartu
klubiga.
Kevadel 2013 otsustati toetada
varjupaigast abi otsinud kaheksa lapse ema, et ta saaks hambad suhu. See
naine ei oleks suutnud oma hambaravi eest ise tasuda, aga nüüd on tal üks
hambarida korras ja ravi jätkub. Pole
raske kujutleda, kuidas see mõjutab
naise enesehinnangut, mida annab
juurde võimalusele tööd saada ja normaalset elu elada.
Oleme projektide põhjal töötav organisatsioon ja seepärast on Zonta tugi
meile olnud suure tähtsusega. Kollase
Roosi kampaania on läbi, aga Eesti
zontad püüavad Naistekeskuse tööd
ka edaspidi toetada. Müügiartikliks
on sümboolse tähendusega luup, millel Zonta logo. Vägivallal pole rahvust
ega elukohta. Kui suudame märgata
ja veidikenegi vähendada vägivalda
maailmas, siis võime öelda, et oleme
oma elus midagi ära teinud.
Foto Meeli Lokk
Zonta kui elukool
Hüpe tulevikku
Tekst Tiina Rebane, Zonta Tartu klubi asutajaliige, Past Governor D20 2006–2008
•Zonta-sisaret
Suomesta ja
Virosta tapasivat
Tartossa
marraskuussa
2013. Oik. Helju
Kommer, Inger
Lehti, Ulla-Stina
Westman ja Tiina
Rebane. Kuva Raul
Rebane
Zonta klubi loomine Tartus on mõjutanud meie kõigi elukäiku. See oli
päev, kui nõukogude tankid Eestisse
tulid ja kõik kogunemised ära keelati. Klubi üks asutajaliikmetest, ajakirjanik Asta Niinemets meenutab: „19.
august 1991 oli minule igati eriline
päev. Õhtul pidi olema klubi loomine.
Hommikul tuli mu toona 18aastane
poeg teatama, et ta istub kohe koos
kaitseliitlastega bussi ja läheb Tallinna
meie iseseisvust kaitsma. Ja ma sain
talle vaid öelda: tule ühes tükis tagasi.
Ei olnud ju mõeldav öelda: ära mine,
sa nõnda noor alles.
Praegu võib see tunduda väga suureline ja ülespuhutud, aga siis ei teadnud keegi, et kõik kulgeb veretult ja
see ongi tegeliku taasiseseisvumise algus. Tol hetkel tundsin, et saadan oma
äsja kooli lõpetanud lapse sõtta. Nii et
see päev olid minu emotsioonid ikka
täiega laes. Võib-olla just sellepärast
mäletan väga teravalt ühe naise küsimust, et kas me ikka teeme praegu
selle klubi? Äkki on mõistlikum tagasi
tõmmata ja vaadata, mis hakkab edasi juhtuma? See küsimus andis märku
ebakindlusest ja mõningasest hirmust
võimalike tagajärgede ees.“
Enamus siiski hirmu ei tundnud.
Olime ju harjunud, et nõukogude ajal
olid paljud asjad keelatud. Ega need
siis seepärast tegemata jäänud. Nii kogunesidki naised Illusiooni kinno asutamiskoosolekule. Soomest olid kohal
PIP Annikki Mäkinen, Vantaa klubist
Inger Lehti ja Ulla-Stina Westman.
ütlesin: nüüd, kui te olete zontad, on
teil aina aken välismaailma olemas.
Kui ei õnnestu Soome, siis õnnestub
mujale.“
Nüüd juba enam kui 22 aastat oleme osa suurest Zonta kogukonnast.
Neile aastatele tagasi vaadates saaksime pika nimekirja oma tegevusest.
Võime öelda, et Zonta avardas meie
maailma kõigepealt geograafilises mõttes, aga kindlasti ka vaimselt. Tähtis
pole ainult see, mida anname, vaid ka
see, mida tegutsemine teiste heaks teeb
meie endiga.
”We did it!”
Teksti Inger Lehti, Raseborg–Raasepori (aik. Vantaa I)
Kuva Irma Nirvi-Suuronen
41
•Syyskuussa 1991 Tarton Zonta-kerho teki ensimmäisen vierailun Vantaalle ja tutustui mm. saippuatehtaaseen. Vas. tehtaan
johtaja Kalevi Loukiainen, Ingrid Rüütel ja Helju Kommer Tartosta sekä Inger Lehti Vantaa I:stä.
Algatus Soomest
Liia Hänni, tollane poliitik ja praegune e-Akadeemia programmidirektor,
meenutab: „See oli sügisel 1990, kui
mu hea sõber Marju Lauristin näitas
mulle kirja Ulla-Stina Westmanilt,
kellega nad olid tööalaselt varem
kokku puutunud. Ulla-Stina kutsus •Asta Niinemets, Tarton edustaja
Marjut osalema naiste kogunemisel monessa yhteisessä tapahtumassa,
Jyväskyläs. Marju tuli minu juurde ja kuvattuna Suomessa noin vuonna
1997. Kuva Irma Nirvi-Suuronen.
Oli 19. elokuuta vuonna 1991, päivä jolloin oli tarkoitus perustaa
Zonta-kerho Tarttoon. Paikalla olivat Suomesta Ulla-Stina Westman
ja PIP Annikki Mäkinen tilannetta
juhlistamassa.
Kerrottiin että Gorbatšov oli syösty vallasta ja että tankit olivat tulossa
rajan yli ja sukellusveneet vahtivat satamaa. Kun puhelinyhteydet Suomeen
eivät toimineet, ymmärsimme tilan­
teen vakavuuden. Koko maailma odot‑­
ti uutisia Moskovasta.
Kaikki kokoukset oli kielletty, mutta päätimme kuitenkin kokoontua perustamaan ensimmäistä Zonta-kerhoa
rautaesiripun taakse. Tunnelma oli
jännittynyt. Mukana oli presidentin
vai­mo Ingrid Rüütel, joka ehkä parhaiten tiesi tapahtumista. Joukosta puuttuivat Liia Hänni ja Marju Lauristin,
jotka olivat Toompealla selvittelemässä tilannetta.
Zonta Tartu klubi perustettiin, ja
oli aika lähteä kotiin. Matkalla Tar­
tosta Tallinnaan ohitimme pysäh-
tyneitä tankkeja, mutta satama oli
rauhallinen ja laiva lähti Suomeen
aikataulussa.
Kotoa soitin Chicagoon, kun tiesin että siellä odotettiin jännittyneinä
tilanteen ratkaisua. Kerrottuani, että
olimme kotona turvassa, kerhon perustaminen pyydettiin unohtamaan.
Mutta minä sanoin: ”We did it! Me
teimme sen! Perustimme Tarttoon
Zonta-kerhon, ja Helju Kommer on
sen ensimmäinen presidentti.”
zonta 1/2014
zonta 1/2014
40
ütles: „Mul ei ole aega, aga ehk saad
sina minna ja järele uurida, mis asi see
Zonta on?“
Jyväskylas ma vaatasin kõiki neid
hästiriietatud naisi, kes rääkisid selge
ja kõva häälega, kes ei peljanud püsti tõusta ja oma arvamust välja öelda.
See oli hämmastav. Ma mõtlesin, et
kui palju võtab aega, et Eesti naised
julgevad niimoodi käituda? Ma sain
aru, et Soome naised on vabad, avatud, enesekindlad. Eestlased olid väga
erinevad sel ajal.“
Nii saigi alguse suhtlus eestlaste
ja soomlaste vahel. Zonta Tartu klubi
asutamisgruppi vedas Helju Kommer,
kes oli enne seda tegelenud juba Tartu
Naisteühenduse loomisega. Sealt olid
talle teada naised, kes võiksid Zonta
klubisse kuuluda. Lisaks veel mõned
ja nii läks sobivate kandidaatide leidmine kiiresti.
Asta Niinemets: „Me tulime sallimatust totalitaarsüsteemist ja tegelikult oli Zontaga ühinemine sellisel
pöördelisel ajal meile kõigile omamoodi julgustükk, mille me soomlannade toel edukalt läbi tegime.“
Inger Lehti: „Oli lihtne selle klubi
korraldamine, sest te olite esimene
zontaklubi raudse eesriide taga. Mulle
avaldas sügavat muljet, kuidas Tartu
klubi võttis kohe vastu idee inimeste
aitamisest. Teil oli sel ajal olukord, kus
teil endalgi polnud midagi ja sellises
olukorras on palju raskem kellelegi
teisele anda.“ >
Asta: „Mul on tänini meeles see,
kuidas ma saatsin toimetusest kellelegi
Jah, me olime tol ajal kõik ühtmoodi Soome faksi, et anda teada: praegu on
vaesed asjade poolest, aga õnneks mit- kõik hästi, teie lähedane on teel kodu
te hingelt. Naistel, kes ühinesid Zonta poole. Seegi oli päris emotsionaalne
klubisse, oli suur tahtmine teha ära hetk, kui ma faksiaparaati silitades
midagi enamat, kui see igapäevaelus mõtlesin: küll on hea, et sidevahendid
võimalik oli. See oli meie jaoks hüpe on nii kaugele arenenud, miski ei jää
tulevikku, iha vabama elu järele. Tol enam välismaailma eest saladusse.“
Inger: „Soomest helistasin Chica­
päeval, 19.augustil 1991 aga ei teadnud meist keegi, kuidas see kõik lõpeb. gosse, kus teati, mis maailmas juhtuOlime rõõmsad, kui saime soomlased nud on. Sealt öeldi, et unusta see klubi
järgmisel päeval Tallinna poole saata ja tegemine. Ma vastasin, et ei, Tartu klubi on sündinud! Mäletan, et koosolekul
lootsime, et nad pääsevad ka laevale.
Starka kvinnor
utformade Estlands framtid
Text Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I
Foto Tiina Rebane
”Nej, vi var inte med på det grundande mötet. Vi, Marju och jag, utformade Estlands
framtid”, Liia Hänni, parlamentsledamot, förklarar varför hon och Marju Lauristin,
frontfigur i Folkfronten, inte var närvarande då Tartu Zontaklubb grundades med
PIP Annikki Mäkinen i spetsen och den estniska presidenthustrun Ingrid Rüütel som
deltagare. Det är 22 år sedan detta historiska möte hölls, men i november 2013
återupplivade Inger Lehti och Ulla-Stina Westman minnena tillsammans med Liia
Hänni, Tiina Rebane och Helju Kommer.
so full of energy”. Nu gällde det oss,
bara oss.
I två dygn diskuterade damerna
vad och hur de borde göra ”to fix it”.
Situationen var alls inte enkel. Det
fanns två linjer enligt vilka man kunde
gå fram. Den ena byggde på att man
gick in för att bryta dagsläget vilket
esterna betraktade som en övergångsperiod och i stället ty sig till en tillfällig lösning. Den linjen avrådde Marju
Lauristin ifrån, säger Liia. Den andra
gick ut på att genast bereda en ny konstitution och baserad på denna gå till
val följande år. Valet 1992 skulle utgöra slutpunkten för övergångsperioden.
På denna linje byggde Liia Hännis och
Marju Lauristins förslag.
•Lia Hänni and Ulla-Stina Westman discussing the dramatic events in Estonia in
August 1991. The photo was taken in Tartu in November 2013.
Diskussionerna på alla nivåer fortsatte, natten mellan den 19 och 20 augusti kom tanksen och de sovjetiska
trupperna förstärktes. I Tallinn besattes TV-tornet av Sovjet-trupper, som
inte visste varför de egentligen var
där. Befolkningen i Tallinn blev orolig
och började samlas kring TV-tornet.
Därinne fanns bland andra parlamentarikern Liia Hänni, nu i diplomatiskt
uppdrag. Det gällde att förmå soldaterna att inte öppna eld mot folkmassan som samlades. Hur gör man det
då?
”Man pratar, pratar, pratar. Försöker
fånga deras uppmärksamhet så att de
inte låter sig provoceras, inte tittar ut,
inte får syn på folkmassan, inte börjar
skjuta. ”Det var tungt, i bakhuvudet
fanns tanken: vad om jag misslyckas?”
Men Liia misslyckades inte. Hon
behöll soldaternas intresse. Sen kom
Edgar Savisaar. Ansvaret var hans. Sen
kom också vi, gästerna från Finland
som hade skickats iväg från Tartu till
Tallinn i en bil som rullade på hoplånad bensin. Under den 180 kilometer
långa vägen körde vi förbi skrämmande tanks och unga soldater som
alla vinkade absurt vänligt, kom till
Tallinn där allt tycktes absurt lugnt i
hamnen.
Liia fortsatte att fixa till konstitutionen som inte fick ta modell av
det sovjetiska, inte heller av det förkrigstida odemokratiska Estland utan vara modell för en återupprättad
Republiken Estland.
•Vas. Vantaa I:n puheenjohtaja Liisa Harju ja PIP Annikki Mäkinen toukokuussa
1991, jolloin pidettiin seminaari Tarttoon perustettavaan kerhoon liittyen.
Seminaarissa PIP Helvi Sipilä oli keskeisessä asemassa.
•PIP Helvi Sipilä Pärnussa 1990-luvulla.
Virossa on nykyään neljä Zonta-kerhoa:
Pärnu, Tallinna, Tartto ja Viljandi, joista
kaksi viime mainittua ovat aktiivisimpia.
Tartu women
ready for Zonta in 1990
Text Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I
Photo Irma Nirvi-Suuronen
43
On Zonta’s arrival in Tartu the atmosphere seemed to be ready for the move. The
reborn Naiste Ühendus, a strong women’s organization, worked hard to promote
the conditions of women. The members helped the Zontians from Finland in
arranging meetings, giving information and getting friends in order to establish a
Zonta Club in Tartu.
Most of the Estonian women were
born and brought up during the Soviet
system, including women´s organizations. But in 1990 they were ready for
a less restricted form disconnected
from the old formula. The time was
right for the Finnish Zontians to enter
Tartu. They were expected to provide
something new.
The chairman of the local Naiste
Ühendus in Tartu was energetic
Helju Kommer. She and several of her
friends, who later joined the Zonta,
arranged all the facilities and necessary papers, such as invitations in order to get visas. Helju was interested
in women’s history as far back as the
20s and 30s. What was their position
at that time? Not so good, was her
conclusion. In the 90s everything was
ready for a new start.
Winds of change
“Zonta was a new wind blowing,” Liia
Hänni, MP, commented. She was the
first one to attend a Zonta District
Conference in Jyväskylä, Finland, in
1990. She was there as a guest; there
was no Zonta Club in Tartu yet. She
does not remember what was discussed, only the impact the meeting
made on her: Women speaking up
clearly and loudly being listened to by
an elegant and well-dressed audience.
“I saw women’s position change,” was
her optimistic conclusion.
Today this optimism has somewhat faded. Former District Governor
Tiina Rebane speaks of a back lash.
“The whole climate is changed. I feel
that the whole society is more negative
towards women today than yesterday.
Not even women themselves care, especially women in high positions do
not. Yes, women on the whole are better educated than men, but it does not
make much difference. Their status is
still not equal compared to the status
of men.”
zonta 1/2014
zonta 1/2014
42
Den 19 augusti rådde mötesförbud
över hela Estland, radio och tv var tysta. De som skulle grunda Zonta Tartu
klubi och några gäster från Finland
var samlade på kafé Illusioon på bort­
re stranden av Emajoki.
Estland skulle förklara sig självständigt följande dag men ingen visste
vad som nu skulle ske. Inte ens Ingrid
Rüütel som var påtagligt nervös. Hon
visste någonting som vi andra inte
visste, hon visste att Estlands framtid
stöptes. Att det fördes förhandlingar
på högsta nivå
I händelsernas centrum var däremot Liia Hänni och Marju Lauristin,
sysselsatta med att utforma det nya
Estlands konstitution. ”I felt so strong,
Supersiskot auttavat tyttöjä hädässä
ZIF-kuulumisia
Teksti Marja Koivula, Piirin 20 Governor
Teksti Kirsi Nickels
Kuva Marianne Nickels
Supersisko, tukihenkilö Hannele, sai
vuoden 2013 aikana lähes 250 yhteydenottoa. Apua hakeneiden joukossa
oli ahdistuneita, hyväksikäytettyjä ja
it­setuhoisia tyttöjä. Moniongelmaisten
tyttöjen lisäksi yhteydenottoja tuli ty­‑
töiltä, jotka kokivat suurta yksinäisyyttä.
Kiitokset kaikille niille jäsenille ja
kerhoille, jotka ovat tukeneet Supersiskojen työtä! Lahjoituksia ja tukituoteostoja on kuitenkin ollut niin vähän,
että joudumme kevään 2014 aikana
etsimään uutta ratkaisua palvelun tarjoamiseen. Piirihallitus esittää nettitukipalvelun siirtämistä Tyttöjen Talon
hoidettavaksi. Myös tämä vaihtoehto
edellyttää lahjoitusten vauhdittamista.
44
Loppuvuodesta 2013 Zonta Club Vantaa I:n palvelutoimikunnan pieni mutta
tehokas työryhmä kokoontui Sipooseen Marja Manninen-Ollbergin kotiin
laatimaan ja postittamaan infokirjeitä Vantaan kaikille kouluterveydenhoitajille ja
kuraattoreille. Kirjeissä kerrottiin, miten Supersiskot-tukipalvelu voi auttaa hädässä
olevia tyttöjä. Kirjeen mukana postitettiin myös infokortteja tytöille jaettaviksi.
Kaikkiaan lähetettiin noin 80 kirjettä.
“Auta mua Supersisko!
Elämä ei suju, kaikki on mustaa. Mulla on inhottu ja vihattu olo. Ihmiset on julmia. Elämä on raskasta,
mutta ei voi tappaa itseä.”
Tyttö 13 v.
“Ihanaa, että olet olemassa!
On helpottavaa purkaa näitä asioita ja minulla on oikeasti nyt paljon kevyempi olo kuin pitkiin
aikoihin. On kiva jutella kanssasi, kun tuot esiin asioita, mitä en ole itse edes tullut ajatelleeksi. Kiitoksia
suunnattomasti tähän asti kaikista vinkeistä ja avusta, tästä tie ei ole kuin ylös ja eteenpäin.”
Tyttö 14 v.
gissa viipyvät voivat myös tutustua
alueen kuuluisiin teemapuistoihin,
joita ovat esim. Disney, Sea World ja
Universal.
Orlandossa kerhojen delegaatit
päättävät kauden 2014–2016 tavoitteista ja projekteista, joihin keräämme
varoja. Siellä myös valitaan järjestön
kansainväliset johtajat tulevaksi kakZonta Internationalin 62. Convention sivuotiskaudeksi. Varmistathan että
järjestetään Orlandossa Floridassa sinunkin kerhosi on mukana vaikut26.6.–1.7.2014. Kokouspaikkana on tamassa yhteisiin asioihin! Delegaatit
val­tava World Center Marriott, joka on pitää ilmoittaa viimeistään 12.5.2014.
Conventionin yhteydessä julkistesekä kongressikeskus että monipuolinen lomakohde. Pitempään kaupun- taan Zonta Service Recognition Awar-
dit. Samalla jaetaan kunniaa kerhoille,
jotka ovat saaneet jäsenistönsä lahjoittamaan ja jäsenmääränsä kasvamaan.
Zontat kaikilta mantereilta kokoontuvat keskustelemaan naisten
elämästä ja toiminnasta eri maissa ja
maanosissa. Samalla on mahdollisuus
tutustua uusiin, upeisiin zonta-sisariin. Governorit 2012–2014 ja 2014–
2016 ovat lähdössä. Tulethan sinäkin!
Governor Marja Koivula
Piirin 20 Governor
Lisätietoja:
http://orlando2014.zonta.org/
31.5. mennessä tehdyt lahjoitukset
kirjautuvat kulumassa olevalle kaudelle, mutta eivät ehdi em. palkitsemisohjelmaan.
Lahjoituksensa voi tehdä myös
nimettömästi. Vuosikertomus on säädösten edellyttämää informaatiota
lahjoittajille.
Stipendit ja
palkinto-ohjelmat
Zonta International jakaa vuosittain
seuraavia stipendejä ja palkintoja: Young Women in Public Affairs
Award, Jane M. Klausmann Women in
Business Scholarships ja Amelia Earhart Fellowships.
Piirin stipenditoimikunta pyrkii
pitämään huolen siitä, että stipendi- ja
palkinto-ohjelmiin olisi ehdolla päteviä hakijoita myös Piirin 20 alueelta.
Kahden vuoden aikana ehdokkaamme ovat saaneet neljä Amelia Earhart
-palkintoa, yhteensä suuruudeltaan
USD 40 000.
Zonta-kerhojen ja yksittäisten jäsenten lahjoitusten avulla ZI voi antaa
•Foundation Ambassador
2012–2014 Kirsi Nickels, PID,
Hyvinkää Area.
kulumassa olevan bienniumin aikana
yli miljoona dollaria nuorten, lahjakkaiden naisten opintojen tukemiseen
ja siten edistää heidän sijoittumistaan
asiantuntija- ja johtotehtäviin eri puolilla maailmaa.
Lahjoittaminen on helppoa ZI:n
kotisivuilla Donate Now -napin kaut­ta
osoitteessa www.zonta.org. Onlinelahjoituksen voi tehdä vain luottokortilla. Sydämellinen kiitos lahjoituksistanne ZIF:lle!
45
SuomiAreena ja Pori kutsuvat!
SuomiAreena 13.–19.7.2014 on
suurin valtakunnallinen, yhteiskunnallista keskustelua käyvä kesäfoorumi. MTV3 tuottaa SuomiAreenan
noin viikon mittaisena tapahtumana
ja kutsuu eri tahoja järjestämään keskusteluja ja tapahtumia viikon ajan
ajankohtaisista kysymyksistä. Pääteema näkyy ohjelmassa siten, että tapahtumaviikolla asumiseen ja ympäristöön liittyviä tilaisuuksia järjestetään
lähes 40. Pääyhteistyökumppani on
teeman mukaisesti ympäristöministeriö.
Piiri 20 yhdessä Porin zonta-kerhojen kanssa järjestää tiistaina 15.7.2014
klo 14.00–15.15 keskustelun teemalla
”Nainen, talous ja kestävä kehitys”.
Keskustelijoina ovat mm. Maailmanpankin johtokunnan jäsen Satu
Santala, ministeri Paula Risikko ja
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Tapahtuma kerää Poriin viikon
ajaksi Suomen päättäjiä, ministereitä,
liike-elämän edustajia sekä eri järjestöjä. Kävijöitä oli noin 22 000 vuonna 2013. Kansainvälisiä aiheita ja arvovieraita ovat vuosittain edustaneet
mm. YK:n pääsihteeri, EU-komission
puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin johtaja.
Lisätietoja: PR&C Erja Lindholm
s-posti [email protected],
puh +358 40 547 6040
zonta 1/2014
zonta 1/2014
62. Convention Orlandossa kesä-heinäkuun vaihteessa
Kerhojen ja yksittäisten zonta-sisarien lahjoitukset mahdollistavat Zonta Internationalin (ZI) kansainvälisen
palvelutoiminnan sekä stipendi- ja
palkinto-ohjelmat. Lahjoituksia voi
tehdä Zonta International Foundationin (ZIF) rahastoihin milloin vain,
mutta näin Convention-vuonna kannattaa muistaa nämä päivämäärät:
31.3. mennessä tehdyt lahjoitukset
kirjautuvat vuosien 2013–2014 toimintakertomukseen.
30.4. mennessä tehdyt lahjoitukset
otetaan huomioon eri tavoin lahjoituksen suuruudesta riippuen. Yksittäinen lahjoittaja (USD 1 000) voi saada kutsun Conventionin yhteydessä
järjestettävälle ZIF:n vastaanotolle ja
tämän lisäksi pinssin ja maininnan
vuosikertomuksessa (USD 5 000).
Bienniumin aikana vähintään USD
20 000 lahjoittanut kerho saa kutsun
vastaanotolle, maininnan vuosikertomukseen sekä muistolaatan. Kerho,
jonka kaikki jäsenet ovat tehneet lahjoituksen, mainitaan vuosikertomuksessa erikseen ja kerho saa siitä sertifikaatin.
Uralla eteenpäin askel kerrallaan
•Lahden
hiihtostadionin
pääkatsomossa
järjestetyssä
co-design
-liikuntapajassa
kehitettiin
omia ideoita
ja paranneltiin
muiden
tuotoksia.
Teksti Eva-Liisa Nikula, PR- ja viestintätoimikunta
Kuva Sara Lähteenoja
Vanessa Ginman on Piirin 20 vuoden
2013 Jane M Klausman -stipendiaatti.
Hänelle naiseus on tärkeä osa omaa
identiteettiä. Hän rohkaisee kaikkia
naisia olemaan ylpeitä sukupuolestaan ja näkemään sen vahvuutena.
Pariisissa ESCP-yliopistossa (École
Supérieure de Commerce de Paris)
parhaillaan opiskelevan Vanessan tavoitteena on saada kesällä 2014 valmiiksi Master in Management -tutkinto. Tämän jälkeen hän toivoo voivansa
työskennellä keskiportaan tehtävissä
kansainvälisissä yrityksissä ja hankkia
kannuksia isompiin haasteisiin.
”Tärkeintä on löytää työpaikka, jossa viihdyn ja jonka arvoihin voin samaistua. Tässä vaiheessa maalla ei ole
niinkään väliä. Joskus tulevaisuudessa
näen itseni johtajan roolissa, mutta haluan ensin imeä oppia muilta ja
elämältä.”
dellisyyttä siinä missä miehet vain
menevät ja tekevät. Kodeissa ja kouluissa tulisi kannustaa tyttöjä uskomaan enemmän itseensä, heittäytymään tuntemattomiin tilanteisiin ja
uusiin haasteisiin.”
Opiskelijana Suomessa,
Englannissa ja Ranskassa
Ruotsinkielisen peruskoulun jälkeen
Vanessa Ginman hakeutui englanninkieliseen International Baccalaureate
(IB) -lukioon. Kesällä 2006 jo ennen
IB-lakkiaisia hän haki Helsingin Han­‑
keniin opiskelemaan kauppatieteitä.
Odotuksia parempi ylioppilaskirjoi‑
tusten tulos (44/45) kannusti häntä
hakemaan Englantiin Cambridgen
yliopistoon opiskelemaan kansanta‑
loustiedettä. Hän siirtyi sinne ja sai
vuonna 2010 valmiiksi kandidaatin
tutkinnon. Englannista Vanessa muut‑
ti Australiaan, jossa toimi kaksi
vuotta kansainvälisessä yrityksessä
management-konsulttina, kunnes jat‑
koi opintojaan Pariisissa.
Lisää Vanessan ajatuksia löydät Piirin 20
nettisivuilta osoitteesta www.zonta.fi
kohdasta Stipendit.
•Opiskelun, harrastusten ja hyväntekeväisyystyön ohessa Vanessa Ginman koettaa varata aikaa myös Pariisista nauttimiseen:
teatterit, museot, kahvilat.
Hyvän olon muotoilua yhdessä
Teksti ja kuva Riikka Salokannel, muotoilija, kehitysjohtaja
ideoida hyötyliikuntamuotoja, joita
saattaa tehdä jakkupuvussa ja hikoamatta ranskatarten tapaan. Siis portaita ylös ja peppu ja sääret sorjiksi,
kuten otsikon antaneessa keittokirjassa neuvottiin. Noustaan työtuolista,
palaveerataan kävellen. No, co-design
ei olisi uutta luovaa, jos otsikko ohjaisi
ryhmän oletettuihin ideoihin. Ryhmä
kehittelikin uuden tuotteen ja liikuntalajin virtsan karkailun ehkäisyyn ja
hoitoon. Ei mitään kalseaa valistusta
ja vaippoja vaan elegantin ranskalaistyylisen tyttöjen salaisuuden.
Pajassa myös hypittiin narua ja
ruutua, pyöritettiin vannetta. Aiheena
oli Koulun välitunnilla opittu: mitä
vanhoista pihaleikeistä voisivat toimia
aikuisten naisten lajeina. Itse lajithan
voisi tuoda sellaisenaan ja sopia, että
nyt kokoonnutaan ”vistaamaan” ja
”kinkkaamaan”. Syntyi tyttöjen illan
ohjelma: ensin liikunnallinen iltapäivä koululajeissa, sitten saunaan ja
kuosi kuntoon ja lopulta yhdessä ulos
Ideointia neljästä teemasta syömään.
Pappa-parcourissa ideoitiin aikuiAiheita oli neljä. Ranskattaret eivät liho sille sopivia, kaupunkitilan rakenteita
-ryhmässä ideoitiin, tai oli tarkoitus, hyödyntäviä liikkeitä. Aivan kuin
Co-creation, co-design, yhdessä luominen ovat nykymuotoilun keskiössä.
Tuotteiden ja palveluiden käyttäjät
kehittävät asioita itselleen ja kaltaisilleen sopiviksi ja merkityksekkäiksi.
Monenkeskisissä designprosesseissa
erilaisten ihmisten osaaminen ja ideat
ruokkivat uusia ratkaisuja. Yhdessä
luodaan jotakin, mitä kukaan yksin ei
keksisi tehdä.
Lahti on urheilukaupunki ja Lahti
on muotoilukaupunki. Nämä asiat
yhdistyivät zontien co-design -liikuntapajassa, joka pidettiin lokakuussa
2013 piirikokouksen yhteydessä.
Parikymmentä zonta-naista ideoi ja
kehitti ohjatusti aikuisten ihmisten
kaupunkiliikunnan ja hyvinvoinnin
välineitä ja palveluita. Työpajassa
edettiin alkulämmittelyn ja ideoinnin
kautta edelleen kehittelyyn ja uuden
palvelun tai tuotteen konseptointiin.
Tehokas ideointi syntyi tässäkin innon
ja ilon sivutuotteena.
nuoret, jotka varsinaisessa parcourissa hyppivät akrobaattien lailla
katoilla ja seinien ja kaiteiden kautta
volttejaan, voivat vanhemmatkin
hyödyntää katukalusteita nousemalla
ja laskemalla jalkakäytävän korokereunaa, istahtamalla puiston penkille rentouttavaan jutusteluun. Itse
co-design -prosessi etenee niin, että
omat ideat luovutetaan toisille ja vastaavasti kehitellään kavereiden ideoita
paremmiksi. Tämänkin idean jatkokehittelyssä mentiin paljon pidemmälle, kaupunkisuunnitteluun saakka.
Miten kaupunkitilasta saataisi kaiken
ikäisten ihmisten yhteinen olohuone
ja toimimisen tila?
Sisarta ei jätetä -ideoinnissa kehitettiin tapaa hakea ystävä, ehkä hieman unohtunutkin tuttava, mukaan
liikkumaan. Toisaalta annettiin myös
lupa olla rauhassa, liikkua itsekseen.
Tämä sisarta ei jätetä -liikuntaviesti
tunnistaisi ystävän tarpeen. On aikoja,
jolloin haluamme olla yhdessä aktiivisina ja aikoja, jolloin mielenrauhan
ja tasapainon saa keskittymällä omiin
ajatuksiin. Kummassakaan tapauksessa sisarta ei unohdeta.
47
zonta 1/2014
zonta 1/2014
46
esimiehiä.
”Mentoronti tukee ja kannustaa.
Kansainvälisissä yrityksissä on kova
kilpailuhenki, mikä saa nuoren naisen
helposti tuntemaan olonsa yksinäiseksi. Mentorin tuki voi olla korvaamaton, koska hänen kanssaan voi puhua
avoimesti ja luottamuksellisesti.”
Vanessa toivoo myös, että johtajat
muistaisivat, millaista oli olla nuori
työelämässä. Näin löytyy oikea tapa
kannustaa uransa alkuvaiheessa olevia naisia.
Myös verkostoitumisella on suuri
merkitys. Vanessan koulun Pariisissa
järjestämät valtavat kilpailuhenkiset
foorumit saattavat olla haasteellisia
monelle itseään ensi kertaa markkinoivalle. Parhaisiin tuloksiin päästään
yleensä pienissä hyvän ilmapiirin luomiseen pyrkivissä tilaisuuksissa.
”Vaikka en usko kiintiöihin, mielestäni vain naisille suunnatut tilaisuudet ja seminaarit ovat hyödyllisiä.”
Mikä rohkaisee nuoria
Kodilla, kulttuurilla ja omalla
naisia johtotehtäviin?
luonteella on suuri merkitys, koska
naisjohtajuus on pitkälti tahdon asia.
Vanessasta tärkeintä on hyvä esimies, Siihen täytyy kasvaa. Vanessan mienainen tai mies. Jokainen tarvitsee lestä naisten pitää uskaltaa kokeilla ja
kannustusta uransa alkuvaiheessa. uskaltaa epäonnistua.
”Naiset ovat arempia ja hakevat täy‑­
Hyvällä johtajalla on usein ollut hyviä
Pirkko Alajoki in memoriam
Kuva Pohjola
Surusanoma zonta-sisaremme Pirkko
Alajoen kuolemasta tuli meille täysin
odottamatta. Pirkko kuoli 12.9.2013
sairastettuaan varsin lyhyen aikaa.
Hän oli syntynyt 19.10.1948 ja olisi
siis täyttänyt lokakuussa 65 vuotta.
Työuransa Pirkko Alajoki teki pääosin Pohjolassa, joka nykyisin on osa
OP-Pohjola-ryhmää. Lähes 40-vuotisen työuransa aikana vuodesta 1973
kevääseen 2011 asti, jolloin hän jäi
eläkkeelle, hän ehti toimia monenlaisissa tehtävissä, mutta suurimman
osan ajasta ATK-palveluiden kehittä-
48
miseen liittyvissä johtotehtävissä yksikönpäällikkönä.
Pirkko oli kerhossamme hyvin
aktiivinen jäsen liittyttyään Zonta
Club Vantaa II:een keväällä 2004. Heti
seuraavana vuonna hän oli hallituksessa palvelutoimikunnan vetäjänä.
Puheenjohtana hän toimi vuosina
2006–2008 ja sen jälkeen seuraavat
kaksi kautta emeritana hallituksessa.
Kesäkuusta 2010 toukokuun 2012 loppuun hän ei ollut hallituksessa, mutta
silti aktiivisesti kaikessa toiminnassa
mukana. Kesäkuusta 2012 lähtien hän
oli taas hallituksessa, nyt tiedottajana
ja IT-vastaavana menehtymiseensä
asti.
Pirkko hallitsi tietotekniikan suorastaan loistavasti. Hän ei koskaan
pitänyt pitkästä kokemuksestaan ja
osaamisestaan suurta ääntä, mutta
hoiti hänelle osoitetut vastuualueet
erittäin huolellisesti ja vastuuntuntoisesti. Hän ei jäänyt kokouksissa hiljaiseksi, vaan otti aktiivisesti kantaa
asioihin ja perusteli mielipiteensä selkeästi. Hänellä oli myös uusia hienoja
ajatuksia ja ideoita, joita hän osasi viedä eteenpäin aina yhtä positiivisella
asenteella.
Zonta-sisarena Pirkko saavutti
täyden luottamuksemme. Hän oli
•Avoimessa päiväkodissa
kaikille tasa-puolinen, rauhallinen ja
ystävällinen. Päällimmäisenä hänestä jäi mieleen lämpö ja tuki, jota hän
antoi meille muille. Kun tavattiin, hän
ei vain heilauttanut kättä, vaan tuli
lämpöisesti halaamaan. Monet meistä zonta-naisista pelaavat golfia kuten
Pirkkokin. Viimeinen yhteinen peli
oli 20. elokuuta Keimolassa.
Pirkkoa jäivät kaipaamaan kaksi
poikaa perheineen. Pirkko puhui usein
pojistaan ja ennen kaikkea lapsenlapsistaan Hillasta ja Kaislasta. Olemme
hänen puolestaan onnellisia siitä, että
hän varhaisesta poismenostaan huolimatta ehti nauttia muutaman vuoden
lapsenlapsistaan. Iloitsimme heistä
yhdessä hänen kanssaan sekä hänen
uudesta kauniista kodistaan ja pihasta,
jota hän antaumuksella hoiti.
Pirkko teki meihin lähtemättömän
vaikutuksen. Hän oli aktiivinen, positiivinen ja sitkeä, aina ystävällinen ja
hyvällä tuulella. Hän oli itsenäinen,
itsellinen ja itseään hyvin hoitavan
naisen perikuva. Hän oli sinut itsensä
ja ympäristönsä kanssa. Hänessä oli
aikuisen naisen karismaa ja viisautta.
Kaipaamme häntä kovasti.
Raija Sollamo, Zonta Club Vantaa II
Pirkon ystävä ja zonta-sisko
Osallisena Suomessa — osallisena Vantaalla
Teksti Riitta Sivenius, Zonta Club Vantaa II
Kuva Elina Andstén
zonta 1/2014
opiskeleville maahanmuuttajaoppilail‑
le ja aikuisopiston hanke maahan tulleille nuorille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulua.
Monitoimijainen
kotoutumista edistävä
toimintamalli
Avoimissa päiväkodeissa ja asukaspuistossa kokoontui neljä kotivanhempien ryhmää suomen kielen
alkeiskurssille, ja samaan aikaan
heidän alle 3-vuotiaille lapsilleen oli
kerhotoimintaa.
Seitsemää toiminnallista kotivanhempi-lapsi -ryhmää kokeiltiin kol-
mannen sektorin eli vapaaehtoistyötä
tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa.
Yksi tällainen taho oli Vantaankosken
seurakunnan diakoniatyö.
Monitoimijaisessa kotoutumista
edistävässä mallissa*) lasten hoito ja
kerhotoiminta oli varhaiskasvatuksen vastuulla ja suomen kielen opetus
vanhemmille Vantaan aikuisopiston
vastuulla. Ohjaus ja neuvonta taas olivat aikuissosiaalityön maahanmuuttajatyön vastuulla.
Varhaiskasvatuksen työtekijöille
järjestettiin koulutuspäiviä. Asiantuntijoista koostuva työryhmä kokoontui säännöllisesti ja kehitti lasten
kerhotoimintaa ja tuotti materiaalia. >
Opintoharjoittelujaksojen opiskelijat
tekivät opaskirjasia, opinnäytetöitä ja
hanketta tukevaa aineistoa. Luetaan
yhdessä -verkoston vapaaehtoisten
opettajien koulutusta ja seminaaripäiviä tuettiin vuosittain 1 000 eurolla.
Myös vertaisohjaajakoulutusta järjestettiin.
”Kantavantaalaiset” olivat avoimissa päiväkodeissa ja asukaspuistossa
samaan aikaan suomen kielen ryhmien kanssa. Näin maahanmuuttajavanhempia rohkaistiin osallistumaan
avoimen päiväkodin toimintaan opetustuntien ulkopuolella. Heljä Kos­
tiaisen mukaan maahanmuuttajaäidit
pitävät tärkeänä lastensa pääsyä suomalaisten lasten leikkeihin.
tävän monitoiKotoutumista edis­
mijaisen toimintamallin pohjalta on
Vantaalla nyt viisi kotivanhempi-lapsi
-ryhmää: Martinlaaksossa, Tikkurilassa, Nissaksessa, Koivukylässä ja Pak-
kalassa. Ryhmiin valitut vanhemmat
osallistuvat toimintaan 1,5 tunnin
ajan kerran viikossa yhden lukuvuoden. Vantaa kehittää mallia edelleen
Helsingin ja Espoon kanssa.
Kotoutuneet hallitsevat
toimintakoodiston
”Kotoutuneet ovat oppineet ja hallitsevat yhteiskuntamme toimintakoodiston ja tietävät, miten asioita hoidetaan.
Kaikki jotka hakevat apua, eivät ole
toimeentulotuen hakijoita vaan joukossa on myös työssäkäyviä”, kertoo
maahanmuuttajakoordinaattori Heljä
Kostiainen.
Osallisena Suomessa -hanke sisältyy uuteen kotoutumista edistävään
lakiin, joka astui voimaan 1.9.2011.
Hankevastaavana on toiminut Vantaan maahanmuuttajakoordinaattori
Pirkko Matkaselkä, joka oli tehnyt pro
gradu -tutkielman somaliäitien kokemuksista kasvattaa lastaan kahteen
kulttuuriin. Laadullisen tutkimuksen
aineisto koottiin syksyllä 2010, ja tulokset julkaistiin vuotta myöhemmin. (Tästä kerrottiin Zonta-lehdessä
1/2012.)
Osallisena Suomessa -hanke toteu­
tettiin Vantaan lisäksi Helsingissä, Es‑­
poossa, Turussa, Raaseporissa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Kuopiossa, Rannikko-Pohjanmaalla, Vaasassa,
Pudasjärvellä ja Meri-Lapissa. Päätösseminaari oli Helsingissä 10.12.2013.
49
*) Monitoimijaiseen yhteistyöhön osallistuu ammattilaisten lisäksi esim. kansalaisia tai yritysten ja järjestöjen edustajia.
Lähteet:
Pirkko Matkaselän haastattelu marraskuussa 2013
www.tem.fi/osallisenasuomessa
Osallisena Suomessa -hanke
•Toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen
Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella vuosina 2011–2013.
•Kehitetty maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle joustava ja kustannustehokas malli, joka
mahdollistaisi kaikkien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen.
•Luotu uusia toimintamalleja maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi
varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
•Rakennettu koulutuspolkuja nuorille maahanmuuttajille.
•Kokeiltu vaihtoehtoisia koulutuksen toteuttamistapoja kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea.
zonta 1/2014
”Itkuhan siinä osalle äideistä tuli, kun
ei mahtunut ryhmään mukaan”, kertoo maahanmuuttajakoordinaattori
Heljä Kostiainen maahanmuuttajatyötiimistä Myyrmäestä. Maahanmuuttajavanhemmat olivat saaneet tietoa
Osallisena Suomessa -hankkeesta
päivähoidosta, neuvolasta, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistosta,
aikuisopiston nettisivuilta, sosiaalitoimistosta, tutuilta jne.
Vuosina 2011–2013 Vantaalla toteutettiin neljä eri hanketta: aikuissosiaalityön ”Osaava vanhempi” -hanke
lastaan kotona hoitaville maahanmuut­
tajavanhemmille, varhaiskasvatuksen
hanke, sivistystoimen hanke lukiossa
kotivanhempien lapset pääsevät
leikkimään yhdessä muiden lasten
kanssa. Samaan aikaan vanhemmilla
on mahdollisuus opiskella suomea
samoissa tiloissa. Kuva Soittorasiasta
Vantaan Martinlaaksossa.
Hyvät ystävät!
Tervetuloa piirikokoukseen 4.–5. loka­‑
kuuta 2014 historialliseen ympyräkaupunkiin Haminaan! Haminassa on
tehty vuosien saatossa merkittäviä ja
kauaskantoisia päätöksiä.
Piirikokouksemme aikoihin tulee
kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun Ruotsi
ja Venäjä allekirjoittivat keskinäisen
rauhansopimuksen, Haminan rauhan.
Haminan zontilla on erityinen ilo
toivottaa Sinut tervetulleeksi kotikaupunkiinsa, tapaamaan zonta-sisaria, viihtymään yhdessä ja tekemään
hyviä päätöksiä. Kokouksemme teema
”Nainen — Julkisuus ja Turvallisuus”
virittää meidät takuuvarmasti hienoon kokoustunnelmaan.
•Etualalla
17.9.1809 solmitun
Haminan rauhan
muistomerkki.
Taustalla
Raatihuone ja
J. L. Engelin
suunnittelema
Johanneksen
kirkko.
Teksti ja kuva Kaija
Wischtukat
Tavataan Haminassa!
Pirkko Tulokas
Haminan Zonta-klubin presidentti
50
Marja Koivula
Governor
Zonta International Piiri 20 ry
51
Kiitos!
Aalto-yliopisto
Antalis Oy
BASF Oy
Bong Suomi Oy
Finavia Oyj
Galleria Saima
Hankintatukku Oy
Oy Hartwall Ab
Itella Oyj
Oy Karl Fazer Ab
Laurea-ammattikorkeakoulu
MailService Oy
Oriflame Oy
Oy Panda Ab
Pitney Bowes Suomi
Kuva Erja Lindholm PlusTerveys Oy
Tikkurila Oyj
Titvi Ky
Vantaan Energia Oy
Vantaan kaupunki
Veikkaus Oy
Vero Moda / Bestseller Oy
zonta 1/2014
zonta 1/2014
Vantaan Zonta-kerhot haluavat kiittää Zonta-lehden ilmoittajia
ja muita Vantaan piirikokousta eri tavoin tukeneita tahoja. Erityiskiitos Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman (P2P) opiskelijoille ja lehtorille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti lehdentekoon ja piirikokousjärjestelyihin!