1. No category

SUOMI ULKOMAISISSA
TIEDOTUSVÄLINEISSÄ 2009
Ulkoministeriö, 2010
ISBN: 978-951-724-826-6
Suomen lamareseptit kiinnostivat ulkomailla
Suomen selviytyminen 1990-luvun lamasta palautettiin viime vuonna mieliin maailman mediassa, käy
ilmi juuri ilmestyneestä Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2009 -verkkojulkaisusta. Uuden
talouskriisiin keskellä Suomen lamakokemukset uutisoitiin tarkkaan, ja Suomen nykyistä elvytystä
verrattiin oman maan toimiin. Suomen selviytymiskeinoiksi nähtiin panostus tutkimukseen ja
kehitykseen lamankin aikana sekä konsensushenki, yritysten, korkeakoulujen ja valtiovallan yhteistyö.
Yksittäisistä yrityksistä Nokiaa seurattiin edelleen eniten, mutta yhtiön kuulumiset kovenevan kilpailun
ja taantuman keskellä eivät olleet enää pelkästään mairittelevia. Entä jos Nokialla alkaa mennä
huonosti, kysyttiin.
Suomi nostettiin esille edellisvuosien tapaan erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien tutkimusten
yhteydessä. Esimerkiksi maailman parhaan peruskoulun arkipäivää esiteltiin jälleen kaikilla mantereilla,
erityisesti Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisen koulun haasteeksi alettiin kuitenkin
jo ounastella maahanmuuttajalasten sopeuttamista yhteiskuntaan. Korruptoitumattomuustutkimuksen
kärkisijan menetystä ei vielä juurikaan kommentoitu.
Energiapolitiikka ja -turvallisuus kiinnostivat kaikkialla. Yksi harvoista ydinvoimaa edelleen rakentavista
maista herätti huomiota ympäri maailman. Suomen ydinvoimapolitiikkaa ja Olkiluodon
ydinvoimalahankkeen vastoinkäymisiä seurattiin erityisesti niissä maissa, joissa käydään omaa
keskustelua lisäydinvoiman rakentamisesta.
Venäjältä Itämeren alitse Saksaan rakennettava Nord Stream -kaasuputki oli kestoaihe erityisesti
Itämeren maissa ja etelämpänä niissä maissa, joita koskettivat kaasuputken eteläiset vaihtoehdot
South Stream ja Nabucco.
Tietotekniikassa Suomi loisti luvattuna maana, hyvässä ja pahassa. Hallituksen päätös taata
laajakaistayhteys koko väestölle rikkoi uutiskynnyksen laajalti. Suomi on ensimmäinen valtio, joka
säätää laissa internetyhteyden perusoikeudeksi, kirjoitettiin Kanadassa. Täysin päinvastaista huomiota
toi Lex Nokiana tunnettu laki, joka sallii työnantajalle oikeuden seurata työntekijöiden
sähköpostiliikennettä. Missään muussa demokraattisessa maassa ei ole vastaavaa säädöstä,
huomautettiin Italiassa.
Suomalainen kulttuuri tekijöineen oli esillä monipuolisesti. Tunnetuimpia suomalaisia maailmalla
lienevät kuitenkin edelleen suomalaiset urheilijat. Valtionjohto ylitti uutiskynnyksen lähinnä erilaisten
tapahtumien ja vierailujen yhteydessä. Myös suomalaispoliitikot olivat esillä EU:n huippuviroista
spekuloitaessa.
Suomi-matkailua ja suomalaista elämäntapaa esiteltiin erityisesti Helsingin- ja Lapin-elämyksin. Tapa
elää ilman ylilyöntejä, kiteytettiin suomalainen elämänmeno Kreikassa. Hiljaisuudesta, saunasta,
järvistä ja ”mochista” kerrottiin Latinalaista Amerikkaa myöten. Uutena ilmiönä suomalainen ruoka ja
Helsingin ravintolat alkoivat kiinnostaa aiempaa enemmän.
Eukonkannon, saunomisen, suopotkupallon, hyttysentapon ja muurahaiskeossa istumisen kaltaisissa
kisoissa ryvettyneet kilpailijat tarjosivat jälleen taattua suomalaiseksotiikkaa Mongoliaa myöten.
Uudenvuodenaaton ampumavälikohtaus Sellon kauppakeskuksessa nosti Suomen maailman
pääotsikoihin vuoden lopuksi. Uutisoinnin ohessa kerrattiin Suomen lähihistorian muut
ampumatapaukset ja muistutettiin Suomen ase-, itsemurha- ja väkivaltatilastoista. Lopulta
johtopäätökset suomalaisesta yhteiskunnasta olivat kuitenkin aiempia Jokelan ja Kauhajoen tapauksia
ohuempia.
Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu on koottu Suomen ulkomaanedustustojen kirjoittamista
raporteista. Mukana ovat kaikki ne maat, joissa Suomella on suurlähetystö, ja lisäksi sellaisia maita,
joiden mediaa lähimaassa sijaitsevilla lähetystöillä on ollut mahdollisuuksia seurata.
Julkaisu ilmestyy nyt vain verkkoversiona.
Itämeren alue ja Pohjoismaat
Islanti
Suomi huomioitiin Islannin tiedotusvälineissä jonkin verran aiempaa vähemmän. Talousuutiset
islantilaisten yritysten menestyksestä Suomessa kuuluvat menneisyyteen. Islantilaiset
kirjoittivat suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta mallia ottaakseen ja neuvoja
saadakseen. Tiedotusvälineet eivät juuri esitelleet Suomea maana, ja kulttuurista kirjoitettiin
Islannissa vierailevien tai asuvien suomalaistaiteilijoiden tiimoilta.
Tiedotusvälineet nostivat keskeiselle sijalle Suomen kokemukset EU-jäsenyydestä sekä suomalaisten
politiikkojen ja virkamiesten neuvot laman kourissa kamppailevalle Islannille. Vuoden alussa päivälehti
Morgunblaðið kirjoitti kahden aukeaman verran suomalaisten EU-kokemuksista. Lehti haastatteli muun
muassa ulkoministeriön valtiosihteeriä Pertti Torstilaa, EK:n puheenjohtajaa Jukka Koivistoa,
Christoffer Taxellia Finnairin hallituksen jäsenenä sekä filosofi Thomas Wallgreniä.
Torstilan mukaan EU-jäsenyydelle oli Suomessa eri syyt kuin Ruotsissa: ”Suomessa
turvallisuuspolitiikka painoi paljon, vaikka EU ei olekaan puolustusliitto”. Euron käyttöönottoon
suomalaiset ovat tyytyväisiä niin Taxellin kuin taloustieteilijä Sixten Korkmannin ja Icelandairin
Helsingin-toimiston johtajan Pekka Mäkisen mukaan.
Pohjoismaisten kokousten, pääministereiden huhtikuisen ja ulkoministereiden elokuisen kokouksen
yhteydessä suomalaisia ministereitä haastateltiin muiden ministereiden ohella. Pääministeri Matti
Vanhanen sai myös vuoden loppupuolella huomiota päivälehti Fréttablaðissa, joka uutisoi lyhyesti
keskustan tukirahaepäselvyyksistä ja Vanhasen aikeista luopua puolueen puheenjohtajuudesta.
Islannin valtion tv, RUV, haastatteli laajasti ulkoministeri Alexander Stubbia EU-kysymyksistä
ajankohtaisohjelmassaan. Myös Morgunblaðissa julkaistu EU:n laajentumiskomissaarin Olli Rehnin
pitkä haastattelu käsitteli Islannin mahdollista EU-jäsenyyttä.
Kulttuurinkin puolella uutisointi keskittyi henkilöihin. Kirjailija Sofi Oksanen ja hänen teoksensa
Puhdistus saivat julkisuutta, koska kirjailijan oli tarkoitus osallistua Reykjavikin kansainvälisille
kirjallisuusfestivaaleille. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi syksyllä uutena islanninkielisenä
käännöksenä, minkä johdosta Morgunblaðið haastatteli Suomessa asuvaa kääntäjää Sigurður
Karlssonia. Lehti mainitsi myös, että klarinetinsoittaja Kari Kriikulle myönnettiin Pohjoismaiden
musiikkipalkinto ja että vaatesuunnittelija Maria Matintytär Maattola työskentelee ja asuu Islannissa.
Uhka suomen kielen opetuksen lakkauttamisesta Islannin yliopistossa ylitti myös julkaisukynnyksen.
Talousuutiset keskittyivät mainintoihin yksittäisten suomalaisyritysten menestymisestä. Finnair ja Nokia
kuuluivat vakiosuosikkeihin. Morgunblaðið uutisoi lentoyhtiön aikeista vähentää työntekijöitä sekä
ehdotuksista, että Icelandairin entinen johtaja Sigurður Helgason säilyttäisi hallituspaikkansa
sitoutumattomana jäsenenä. Fréttablaðið kertoi puolestaan Nokian voittojen pienentyneen
edellisvuotisesta ja yrityksen ottavan myyntiin matkapuhelimeen sopivan, islantilaisen kehittelemän
kitaranvirittäjän. Sama lehti mainitsi myös Suomen Venäjän-kaupan supistuneen jälleen
kolmanneksella.
Skandaalit ja väkivallanteot saavat aina palstatilaa. Vuoden lopussa radio- ja tv-uutiset kertoivat
kauppakeskus Sellon ampumavälikohtauksesta, ja samassa yhteydessä Jokelan ja Kauhajoen
kouluammuskelut nostettiin jälleen esille. Mäkihyppääjä Matti Nykäsen pidätys jouluna vaimonsa
pahoinpitelystä pääsi myös Fréttablaðiðin sivuille. Morgunblaðið tiesi kertoa asianajaja Juha Turusen
kidnapanneen Minna Nurmisen, ja Fréttablaðið uutisoi Pietarin pääkonsulaatin työntekijän
salakuljettaneen Venäjältä suomalaisen isän pienen poikansa kanssa. Myös vuoden alussa Berliinin
lentokentällä kuukausia asustellut suomalaisnainen mainittiin lehdissä.
Islantilaismedian kiinnostus Suomea kohtaan vaikutti melko pintapuoliselta, ja sitä leimasi halu käsitellä
aiheita ja haastatella henkilöitä, joista on hyötyä Islannin kannalta. Suomea tai suomalaista kulttuuria ei
juuri esitelty pelkästään suomalaisuuden esittelemisen ilosta, vaan taustalla oli lähestulkoon aina jokin
yhteys Islantiin.
Latvia
Suomen näkyi Latvian tiedotusvälineissä laajasti, mikä heijastelee maiden maantieteellistä
läheisyyttä sekä läheisiä suhteita. Latvian tiedotusvälineet nojautuvat pitkälti kansainvälisiin
uutistoimistoihin kertoessaan Suomea koskevia asioita, mutta samanaikaisesti suurimmat
tiedotusvälineet tekevät säännöllisesti omia kattavia artikkeleita latvialaisia kiinnostavista
teemoista.
Syvään talouskriisiin ajautuneessa maassa Suomen 1990-luvun lamakokemukset herättivät laajasti
kiinnostusta. Diena kirjoitti Suomen lamakokemuksista juttusarjan, joka käynnistyi Suomen lamaan
johtaneiden syiden kuvauksella. Samalla lehti pyrki vertailemaan Suomen ja Latvian talouskriisien syitä
sekä löytämään niistä yhtäläisyyksiä.
Myöhemmässä artikkelissaan Diena pyrki arvioimaan Suomen ratkaisuja 1990-luvulla ja löytämään
niistäkin yhtymäkohtia Latvian tilanteeseen. Markan devalvaatio nostettiin artikkelissa ”jälkikäteisesti
arvioiden Suomen laman suurimmaksi poliittiseksi virheeksi”. Samaan aikaan Latviassa käytiin
kiihkeää keskustelua tarpeesta latin devalvointiin. Suomen lamakokemuksia selosti laajalti myös
valtiovarainministeri Jyrki Katainen suurimmassa päivälehdessä Latvijas Avizessa syksyllä
ilmestyneessä haastattelussa.
Kesällä Diena nosti Latvian julkiseen keskusteluun turisteihin Riian vanhassa kaupungissa
kohdistuneet luottokorttihuijaukset otsikolla ”Suomalaiset pitävät Riikaa vaarallisena”. Lehti lainasi
laajasti Helsingin Sanomien artikkelia, jossa Riika oli arvioitu suomalaisturisteille maailman
vaarallisimmaksi paikaksi. Lehti siteerasi myös muissa Pohjoismaissa ilmestyneitä samansisältöisiä
artikkeleita. Latviassa julkisuudelta piilossa pysynyt ongelma nousi hetkessä laajaan julkiseen
keskusteluun, johon otti kantaa muun muassa presidentti Valdis Zatlers. Tiedotusvälineet kiinnittivät
tämän jälkeen huomiota viranomaisten toimiin ongelman ratkaisemiseksi, ja turisteihin kohdistuneet
huijaukset vähenivät pian.
Latviaan suuntautunut kulttuurivaihto Suomesta on perinteisesti ollut vilkasta ja saavuttanut myös
Latvian tiedotusvälineissä laajasti huomiota. Suomalaisen taiteen osalta vuoden merkittävin tapahtuma
tiedotusvälineissä oli näyttelyvaihtokeskus Framen kuratoima nykytaiteen näyttely Variations.
Ensimmäistä kertaa suomalainen valokuva-, video- ja installaatiotaide esittäytyi Latviassa näin
suuressa laajuudessa. Suurimmat päivälehdet Diena ja Neatkariga kirjoittivat näyttelystä useampaan
kertaan ja ammattimaiseen sävyyn pureutuen näyttelyn sisältöön sekä näyttelyn ja taiteilijoiden töiden
yksityiskohtaiseen analysointiin.
Suomen toisen maailmansodan aikaiset ratkaisut kiinnostavat edelleen Latviassa. Diena kirjoitti
Suomen talvisodasta laajan artikkelin sodan syttymisen 70-vuotispäivän aikoihin. Artikkeli jatkoi
Latviassa hiljalleen käytävää keskustelua Suomen ja Latvian sodan aikaisten ratkaisujen eroista.
Talvisotaan johtaneita syitä artikkelissa eritteli laajasti professori Martti Turtola.
Diena siteerasi presidentti Kyösti Kalliota, joka talvisodan vielä ollessa käynnissä oli todennut Suomen
olleen pakotettu puolustamaan omaa olemassaoloaan aseellisesti. Lehti totesi, että vastaavasti
Latviassa on perinteisesti todettu maan olleen pakotettu myöntymään Neuvostoliiton vaatimuksiin
sotilastukikohdista. Lehti kävi läpi laajasti latvialaisten lehtien kirjoittelua talvella 1939–1940 ja totesi,
että julkista keskustelua Suomen ja Latvian tekemien ratkaisujen välillä ei tuolloin käyty. Artikkelinsa
lopuksi Diena listasi Suomen talvisodassa kokemat tappiot. Lehti lopetti artikkelinsa todeten, että
talvisodan päättyessä Latvian liittäminen Neuvostoliittoon kesällä 1940 oli vielä edessä päin.
Liettua
Suomea koskeva uutisointi Liettuan tiedotusvälineissä on aikaisemmin ollut melko vähäistä. Mennyt
vuosi oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että Suomesta kirjoitettiin suhteellisen paljon.
Suomi oli esillä Liettuan tiedotusvälineissä suunnilleen yhtä paljon kuin muutkin vastaavat maat.
Edelliseen vuoteen verrattuna Suomesta kirjoitettiin huomattavasti enemmän. Suomen osalta uutisointi
keskittyi jonkin verran politiikkaan ja talouteen, mutta kulttuurin osuus oli selvästi suurin.
Suomi pääsi esille erinomaisesti presidentti Valdas Adamkusin keväisen Suomeen suuntautuneen
valtiovierailun yhteydessä. Liettualaisia lehtimiehiä kävi ennakkovierailulla Suomessa
haastattelemassa presidentti Tarja Halosta. Tässä yhteydessä kirjoitettiin muun muassa Suomen ja
Venäjän välisistä suhteista ja Nord Stream -kaasuputkesta ja annettiin presidentistämme erittäin
myönteinen kuva.
Entisen pääministerimme Paavo Lipposen nimi mainittiin Liettuan tiedotusvälineissä useaan
otteeseen Euroopan unionin komission puheenjohtajan valinnan yhteydessä.
Ulkoministeri Alexander Stubbin vierailu Liettuaan keväällä sai vain vähäistä huomiota painetuissa
tiedotusvälineissä. Yleensä vierailua sivuttiin lyhyesti ja tyydyttiin vain mainitsemaan Stubbin
tapaamiset Liettuan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin kanssa sekä ulkoministeri Stubbin
pitämä luento politiikan-instituutissa Vilnassa. Sen sijaan internet-uutisoinnissa Stubbin vierailua
käsiteltiin laajemmin ja vierailu sai enemmän huomiota.
Kaunasissa asuneen tshetsheeniperheen katoaminen Liettuasta sai huomiota, ja samassa yhteydessä
mainittiin perheen hakeneen turvapaikkaa Suomesta.
Liettuan tiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi liettualaisen rikollisliigan toimimisesta Suomessa ja
totesivat, että liettualais-suomalainen poliisiyhteistyö toimi hyvin ja tehokkaasti, kun rikollisliiga saatiin
kiinni Suomessa.
Huomattavimpana uutisena ja mielenkiintoisena havaintona kaikesta Suomea koskevasta uutisoinnista
koettiin mainoskampanja, jonka tarkoituksena oli kiinnittää liettualaisten huomio Skandinavian maihin
ja siihen, että liettualaisten tulisi ottaa oppia Skandinavian maista. Mainostekstissä kirjoitettiin:
”Annetaan Liettuan hallinto Skandinavialle! He johtavat meitä viisaasti ja me kuuliaisesti ahkeroimme
heille, ja tällä tavoin takaamme valtion hyvinvoinnin sekä onnellisen vanhuutemme.” Tämän
iskulauseen tarkoituksena oli herättää keskustelua ja kannustaa liettualaisia etsimään
uudenlaisia kehitysnäkymiä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vilna oli Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja sen tiimoilta järjestettiin erilaisia kulttuuritapahtumia
tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Suomi oli esillä heti tammikuussa kun paikallinen Vartai-galleria
järjesti ARTScape-nimisen tapahtuman, jossa kaikki aikaisemmat Euroopan kulttuuripääkaupunki-maat
esittäytyivät. Kuukauden kestävään näyttelyyn osallistui kaksi suomalaistaiteilijaa, joiden teoksia oli
galleriassa esillä.
Myös Liettuassa asuvat suomalaiset olivat aika ajoin lehdistössä esillä, ja uutisointi oli myönteistä ja
Suomi tuli hyvin esille.
Suomen suurlähetystön avajaisista uutisointiin heinäkuussa samaan aikaan pidetyn Milleniumtapahtuman yhteydessä. Uutisoinnin teki mielenkiintoiseksi se, että Vilnassa ensimmäistä kertaa kaksi
suurlähetystöä toimii samassa rakennuksessa. Suomen lisäksi rakennuksessa toimii myös Norjan
suurlähetystö, ja avajaisiin osallistuivat Norjan kuningas Harald ja presidentti Tarja Halonen
puolisoineen sekä Liettuan silloinen presidentti Valdas Adamkus.
Suomalaisten kulttuurivaikuttajien kiinnostus Liettuaa kohtaan on selvästi kasvamassa, ja erilaisia
kulttuuritapahtumia keskittyi viime vuodelle selvästi enemmän kuin aikaisemmalle vuodelle. Perinteinen
suomalainen joulupukki vieraili tapansa mukaan jo seitsemättä kertaa, ja Suomi oli tämän tapahtuman
tiimoilta esillä niin lehdistössä kuin televisiossakin useaan otteeseen.
Suomalaista ruokakulttuuria esiteltiin Prisma-tavarataloketjun myymälän avajaisten yhteydessä
elokuussa. Prisman tulo Liettuan markkinoille sai hyvinkin paljon huomiota ja siitä uutisoitiin melko
laajasti. Suomalainen kokki toi oman lisänsä esitellessään suomalaista ruokakulttuuria pohjoismaisten
ruoka-viikkojen aikana.
Joulukuussa Liettuan länsirannikolla, Palangassa järjestettiin suuri joulutapahtuma, johon suomalainen
joulukuusi koristeltiin yhden pääkadun varrelle. Tapahtumaan ottivat osaa kaikki Itämeren maat
koristelemalla oman joulukuusensa ja esittelemällä maansa ruokakulttuuria jossain paikallisessa
ravintolassa. Suomea ja Suomen ruokakulttuuria esiteltiin yhdessä ravintolassa pääkadun varrella.
Ravintolassa pyöri Suomi-video, ja ravintola oli ottanut ruokalistalleen suomalaisia ruokia. Vieraat
toivotettiin sinne tervetulleiksi ravintolan ulkopuolella liehuvalla Suomen lipulla.
Liettualaisten kiinnostus Suomea kohtaan on selvästi kasvamassa. Suomen saaman hyvän Pisamenestyksen ansiosta myös opiskelumahdollisuuksista Suomessa ollaan jatkuvasti kiinnostuneita, ja
edustusto on valmistautunut jakamaan tietoa Suomen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista.
Norja
Suurimmat norjalaiset päivälehdet ja valtakunnalliset tv- ja radiokanavat kertoivat Suomesta
melko monipuolisesti. Eniten jalansijaa saivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Suomen
historia ja Suomi verrokkimaana erityisesti koululaitoksen osalta. Helsingistä piirrettiin varsin
myönteinen kuva päivälehtien matkailuartikkeleissa. Lisäksi mediassa esiteltiin suomalaisia
kulttuuripersoonia ja heidän teoksiaan. Urheiluosastojen suurimmat otsikot syntyivät entisten
aktiiviurheilijoiden epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.
Uutistoimistot syöttivät pikku-uutisia ajankohtaisista suomalaisista tapahtumista, kuten esimerkiksi
pääministeri Matti Vanhaseen liittyvistä uutisista. Niissä kerrottiin pääministerin kihlautumisesta ja
päätöksestään jättää paikkansa. Myös lautajupakka sai jonkin verran palstatilaa.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Aftenposten kommentoi puolustusvoimien komentajan Juhani Kaskealan Oslossa pitämää puhetta ja
hänen norjalaisen kollegansa Sverre Diesenin samana päivänä julkaistua lehtiartikkelia. Pohjoismaiden
välinen työnjako puolustuksessa, jossa Norja vastaa meripuolustuksesta, Suomi maavoimista ja Ruotsi
ilmapuolustuksesta, on lehden mukaan ansiokasta pohdintaa siitä, mikä toimisi käytännössä ilman
kiistakysymyksiä, EU:n ja Naton muodostaman kehyksen puitteissa.
Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa Aftenposten vertasi Norjan suhteeseen EU:hun.
Vaikea sanoa, kumpi on parempi: suomalaisten itsensä kiusaaminen Natolla vai Norjan hiljaisuus
EU:sta. Toisin kuin norjalaiskollegansa, Suomen ulkoministeri kuitenkin uskaltaa muistuttaa omasta
näkemyksestään.
Suomen puolustuskyky on yksi Euroopan vahvimmista. Suomen puolustus perustuu ajatukseen, että
Suomi on yksin ja sen on tultava toimeen omin avuin. Suomen huomio keskittyy Venäjään, maahan
jota se ei koskaan aliarvioi, ei myöskään tällä hetkellä maan sotilaallisen kapasiteetin ollessa kaukana
neuvostoaikaisesta.
Venäjä on kaikesta huolimatta edelleen vahva, ja sen julma sodankäynti Georgiassa oli Aftenpostenin
mukaan osoitus hermostuneille suomalaisille ja balteille Moskovan valmiudesta käyttää tarpeen
vaatiessa sotilaallista voimaa naapurimaassa. Toistaiseksi suomalaiset satsaavat laajempaan ja
syvempään pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Itsenäinen puolustus tulee kaiken aikaa
kalliimmaksi.
Aftenpostenin mielestä Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin pohjoismaista puolustusja ulkopoliittista yhteistyötä hahmottelevasta raportista voi rivien välistä lukea, että Norjan turvallisuus
liittyisi ensimmäistä kertaa Suomen turvallisuuteen. Jos Norja nyt sitoutuu Suomen turvallisuuden
takaajaksi, olisi kyse melkoisesta virstanpylväästä Norjan turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. Uutta olisi
myös, jos muut Pohjoismaat vastaavasti ottaisivat hoitaakseen velvoitteita Norjan pohjoisilla alueilla.
Suomen historia
Kulttuurilehti Dag og Tid kirjoitti otsikolla ”Suomi syyllinen joukkomurhaan” suomalaisten
liittoutumisesta natsi-Saksan kanssa ja juutalaisvankien luovuttamisesta Saksalle. Artikkelissa lainattiin
ruotsalaista toimittajaa ja kirjailijaa Henrik Arnstadia, joka puolestaan tukeutui Suomen
kansallisarkiston tutkimuspäällikköön Lars Westerlundiin. Lehti mainitsi myös tutkija Oula
Silvennoisen huomiota herättäneen väitöskirjan Salaiset aseveljet, jossa paljastettiin aiemmin
tuntematon järjestö Einsatzkommando Finnland.
Silvennoista haastateltiin Aftenpostenissa niin ikään Oslon holokausti-kokouksessa pitämänsä
esitelmän johdosta. Dagbladet viittasi Osmo Hyytiän kirjaan Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944 ja
totesi Suomen harjoittaneen etnistä puhdistusta jatkosodan aikana, kun 24 000 venäläistä ja muita
slaavilaisia suljettiin keskitysleireihin.
Toimittaja Henrik Arnstad oli myös lähteenä Aftenpostenin jutussa, jossa otsikoitiin Mannerheimin
olevan Pohjolan historian suurin sotarikollinen. Milloin Suomi aloittaa kansallisen
itsetutkiskeluprosessinsa? On myytti, että Suomi oli pakotettu taistelemaan yhdessä Hitlerin Saksan
kanssa. Suomalaiset ottivat myös 64 000 venäläistä sotavankia, joista 30 prosenttia menehtyi.
Sotavangit laitettiin raivaamaan miinoja ja heitä pahoinpideltiin raa'asti. Arnstadin mukaan vastuu
suomalaisten sotarikoksista ja Geneven sopimuksen rikkomisesta kuuluu Mannerheimille, joka ei ollut
syytettynä sotarikosoikeudessa. Suurlähettiläs Peter Stenlund katsoi aiheelliseksi kirjoittaa vastineen
Aftenposteniin.
Norjalaiset ja suomalaiset sosiaalidemokraatit taistelivat appelsiineilla kommunismia vastaan toisen
maailmansodan jälkeen. Aftenposten esitteli tutkija Mikko Majanderin Norjan työväen arkiston
vuosikirjaan kirjoittamaa artikkelia. Sotilaalliset tiedustelupalvelut lähettivät satumaiset 255 tonnia
appelsiineja Suomeen lahjana Oslon osuuskaupalta Työväen arkistolle Helsinkiin. Hedelmien
myynnistä saadut tulot ohjautuivat sosiaalidemokraateille, jotka taistelivat Moskova-uskoisen
kommunistisen puolueen kanssa valta-asemasta Suomen puoluekentän vasemmalla laidalla.
Operaatio oli todellisuudessa salaista Marshall-apua maalle, joka ei Neuvostoliiton reaktioita peläten
voinut osallistua Yhdysvaltojen johdolla tapahtuvaan Euroopan jälleenrakennusohjelmaan. Norjan
sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Haakon Liellä oli erittäin läheinen suhde kollegaansa,
puoluesihteeri Väinö Leskiseen sekä Yhdysvaltojen suurlähetystön kontaktiin Ned Nordnessiin.
Talvisodan alkaminen huomioitiin myös laajalti eri tiedotusvälineissä.
Talous
Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv julkaisee säännöllisesti Kauppalehden toimittajien
kirjoittamia artikkeleita suomalaisesta talouselämästä ja pörssiyrityksistä. Yritysjohtaja Björn
Wahlroos oli eniten mediassa esiintynyt suomalainen talousvaikuttaja. Suurimmat suomalaiset
yritykset näkyivät lähinnä uutistoimistojen poimintoina tilinpäätösten ja yrityskauppojen yhteydessä.
Talousuutisissa erityistä huomiota sai Suomen tilaama NASAMSII-puolustusjärjestelmä. Kongsbergin
asetehtaan kanssa tehty sopimus on arvoltaan 340 miljoonan euroa. Myös Porissa valmistetun
maailman ensimmäisen kelluvan Hywind-tuulimyllyn rungon hinauskuljetus Norjaan oli suuri
mediatapahtuma. STX:n Turun-telakalta neitsytmatkalleen lähtenyt maailman suurin loistoristeilijä
Oasis of the Seas sai runsaasti huomiota sekä lehdissä että tv-uutisissa.
YIT Norjan tilauskanta oli alkuvuodesta ennätyslukemissa yrityksen tehtyä sopimuksen StatoilHydron
kanssa. Rautaruukki sopi uusista projekteista sekä Narvikin satama-alueelle että Kristiansandiin
valmistuvaan, suomalaisen ALA-arkkitehtitoimiston piirtämään Kilden-kulttuuritaloon. Rautaruukin
ilmoitus mahdollisesta tehtaansa sulkemisesta Mo i Ranassa merkitsisi 110 työpaikan menetystä.
Suomen äitiysavustuspakkauksen 60-vuotinen historia pääsi Aftenpostenin sivuille, kun perinteikäs
norjalainen Janusfabrikken voitti tarjouskilpailun potkuhousujen toimittamisesta äitiyspakkauksiin.
Pohjois-Norjan lehtien mukaan talouskriisi ja Norjan kruunun heikko kurssi euroon nähden on
muuttanut rajakaupan suuntaa niin, että suomalaiset käyvät ostoksilla Norjassa.
Norjalaisen Think-sähköauton valmistuksen siirtymisen Suomeen uskottiin nostavan automerkin
myönteiseen kehitykseen, vaikka monella taholla muristiinkin ympäristöystävällisen auton tuotannon
lopettamisesta ja viranomaisten haluttomuudesta tukea tuotannon jatkamista Norjassa.
Dagbladet käytti Olkiluodon uuden voimalan rakennustyötä ja Suomen panostusta ydinvoimaan
kattavan ydinenergiareportaasinsa pohjana. Lehti haastatteli OL3:n läheisyydessä asuvia henkilöitä,
TVO:n tiedotuspäällikkö Käthe Sarparantaa ja Posiva Oy:n tiedottaja Sari Ojalaa.
Suomi mallimaana
Ulkoministeri Jonas Gahr Støre nosti Aftenpostenin haastattelussa Suomen yhdeksi viidestä
mallimaasta, joista Norjan tulisi ottaa oppia. Suomalaista koulua Støre kiitti erityisesti siitä, että
valtaosa oppilaista saattaa opintonsa päätökseen, mikä takaa hyvät perustiedot. Hän kehui
suomalaista koulujärjestelmää muun muassa opettajakoulutukseen panostamisesta.
Toisena esimerkkinä Suomen osaamisesta Støre mainitsi taitavan EU-politiikan hoitamisen; miten
Suomi saa äänensä kuuluviin marisematta pikkuasioista ja nostamalla tärkeät asiat keskiöön. Norjan
pääministeri Jens Stoltenberg on myös viitannut useamman kerran suomalaisen koulujärjestelmän
korkeaan laatuun.
Kulttuuri
Oslon musiikkipiirejä ilahdutti uutinen Jukka-Pekka Sarasteen lupauksesta jatkaa Oslon
filharmonikkojen pääkapellimestarina ja taiteellisena johtajana vielä konserttikauden 2012-2013.
Dagens Næringsliv -lehden henkilöhaastattelussa piirrettiin sympaattinen henkilökuva Norjan johtavan
orkesterin tavoitteellisesta ja kunnianhimoisesta kapellimestarista, joka on toisaalta ujo ja vaatimaton
kuin susi suomalaisessa koivumetsässä
Merkittävä musiikkitapahtuma Oslossa oli Esa-Pekka Salosen vierailu Philharmonia Orchestran
kanssa. Konsertti sai kesäkuun alussa yleisön ja kriitikot haltioihinsa. Ylioppilaskunnan Laulajat
konsertoivat menestyksekkäästi sekä Oslossa että Bergenissä. NRK TV esitti osan YL:n esiintymisestä
Bergenin juhlaviikoilla.
Kari Hotakaisen Huolimattomat sai erittäin hyvän vastaanoton. Dagbladetin mukaan "pirullisen
suomalaisen" todellinen vahvuus on hänen kyvyssään tarttua ajan henkeen. Fredrikstad Blad totesi,
että vaikka kirjan teema on synkkä ja pinnan alta kuultaa haavoittuvuus, räväkkä kirjailija saa lukijan
ulvomaan naurusta. VG:ssä kirjailija Knut Faldbakken totesi Hotakaisen kirjoittavan viisaasti
yksinäisyydestä, kylmästi modernista seksiteollisuudesta ja sen käyttäjistä, ymmärtäväisesti miesten
lukkiutuneesta tunne-elämästä ja purevasti yhteiskuntakehityksestä, mikä tekee meistä kaikista karuja
kuluttajia, myös intimiteettialueella.
Dagbladetin laaja henkilöhaastattelu Arto Paasilinnasta vahvisti hänestä annettua luonnehdintaa
Pohjolan hauskimpana miehenä. ”Ensimmäisen tunnin hän istui rauhallisesti tuolilla ja kertoi
kirjailijantyöstään, viimeiset puoli tuntia hän tallusteli levottomana kauniissa kodissaan. Hän hekotteli,
hän skoolasi, hän lauloi talvisodan lauluja, hän ulvoi kuin susi. Ja hänellä on kaksisataa lastenlasta.”
Sofi Oksasen läpimurto tapahtui Lillehammerin kirjallisuuspäivien yhteydessä lanseeratulla Stalinin
lehmät -kirjalla. Kriitikkojen mukaan Oksasen kirjat ovat tulevaisuuden klassikkoja. Stalinin lehmät
kuvaa erinomaisesti länsimaista ulkonäkökeskeisyyttä vastakohtanaan Stalinin ajan Siperia. ”Ei ole
epäilystäkään siitä, että Oksasen sydän on Virossa, esimodernissa Virossa. Kotimaalleen Suomelle
hän ei anna paljoakaan kunniaa. Jos uskomme Oksasta, niin suomalaiset ovat saitoja, juopottelevia ja
epävieraanvaraisia.”
NRK P2:n kirjaklassikkojen sarjassa esiteltiin Tove Janssonin Taikatalvea ja siinä yhteydessä
haastateltiin myös norjalais-suomalaisen kulttuuri-instituutin "suorasukaista johtajaa", Elina
Sajakorpea, joka kertoi muumien suomenruotsalaisesta maailmasta.
Design, kuvataide ja arkkitehtuuri
Suomi oli näkyvästi esillä Stavangerissa, jossa suurlähettiläs Peter Stenlund avasi kaksi näyttelyä.
Stavangerin taideyhdistyksen tiloissa esiteltiin innovatiivista muotoilua Sauma - Design as Cultural
Interface -näyttelyssä. Viiden nuoren suomalaistaiteilijan töistä koostuva videoesitys täydensi
taideyhdistyksen kesänäyttelyä. Paikallinen lehdistö haastatteli myös avajaisissa laulanutta
mezzosopraanoa Marjatta Airasta, jonka isä oli tunnettu taidemaalari Sverre Ivan Larsen
Stavangerista.
Stavangerissa sijaitsevassa Rogalandin taidemuseossa esillä ollut Akseli Gallen-Kallela - In the
Wilderness -näyttely huomioitiin Stavanger Aftenbladetissa. NRK:n tv-uutisten ja kulttuuritoimituksen
haastateltavina olivat Janne Gallen-Kallela-Siren ja Aino Gallen-Kallela. Näyttely sai myös
kansainvälistä julkisuutta Euronews-kanavalla, jossa uutinen pyöri viikon verran.
Bergens Tidende -lehden reportaasi Alvar Aallon työstä ja tuotannosta käsitteli Paimion parantolaa,
Seinäjoen kaupunkisuunnitelmaa sekä eri rakennuksia Helsingissä. Lehti julkaisi myös artikkelin
Marimekosta ja sen historiasta.
Matkailu
Iltapäivälehti VG testasi Helsinkiä 24 tunnin ajan. "Täällä voit uida hautausmaalla, käydä ostoksilla
joulupukin kanssa, syödä traktorin kyydissä, katsoa futismatseja saunasta käsin ja juhlia jetsetin
seassa. Helsinki on fantastinen kaupunki."
Norjan kauppakorkeakoulun NHH:n opiskelijalehti K7 Bulletinin mukaan ihmiset valitsisivat
matkakohteitaan eri lailla, jos tietäisivät, että Helsingissä on maailman ainoa ratikkapubi tai että baarit
houkuttelevat yläosattomilla tarjoilijoilla vuoden ympäri. Ja missä muualla maailmassa voit istua
jalkakäytävällä vain pyyhe vyötäisillä ja juoda olutta?
Dagsavisen seurasi Helsingin vilkasta ravintolaelämää ja totesi kaupungissa olevan trendikkäitä
baareja, korvia huumaavaa rockia ja viihtyisiä terasseja. Suomen pääkaupunki tarjoaa muutakin kuin
saunaa ja humalaisia.
Appetitt-ruokalehti esitteli Helsingin parhaita ravintoloita laajassa artikkelissaan, jossa Helsingin
todettiin nousseen viimeisten kahdeksan vuoden aikana gastronomisesta kuivuudesta viiden Michelintähden kaupungiksi. Toimittajan oppaana oli oslolaisen Feinschmecker-ravintolan suomalainen kokki
Filip Langhoff.
Strömsö-ruokaohjelmasarja esitettiin televisiokanava NRK1:llä parhaimpaan katseluaikaan nimellä
Skjærgårdsmat. Leppoisa kokki Michael Björklund ja toimittaja Matias Jungar opastivat
ruuanlaitossa pääasiassa ahvenanmaalaisympäristössä.
Dagbladet kuvaili näyttävässä jutussaan Muumimaailmaa erilaiseksi perhekohteeksi; kaikki on kilttiä ja
ystävällistä, jopa sää suosii. Lehti julkaisi myös artikkelin Levin matkailualueesta, jossa se totesi
tunturit kesyiksi ja juhlat villeiksi.
Norjalaiset ovat luovuttaneet joulupukin armollisesti Suomelle ja nostavat hattua markkinointityön
menestykselle. Sen sijaan revontulet kuuluvat Norjalle, tekivätpä suomalaiset mitä tahansa.
Suomalaiset Norjassa
Suomalaiset näkyivät otsikoissa onnettomuuksien yhteydessä, tai kun Bergenissä asuva
alkoholisoitunut viuhahtelija sai yli sadannet sakot. Suurinta hämminkiä aiheutti ehkä kuitenkin kuollut
suomalaismies, jonka viranomaiset olivat hukanneet. Hänet löydettiin lopulta Haugesundin
ruumishuoneelta sukulaisten etsintäkuuluttamana, kolme ja puoli kuukautta kuoleman jälkeen.
Puola
Suomesta uutisoitiin lähes poikkeuksetta myönteisessä valossa. Nord Stream -kaasuputki piti
Suomen esillä Puolan lehdistössä – Venäjä osti puutulleilla Suomen hyväksynnän
kaasuputkelle. Suomea käytettiin koulutuksen ja tutkimuksen esimerkkimaana.
Suomalaisyrityksistä Nokia oli parhaiten esillä tiedotusvälineissä – myös johtajiensa kautta.
Ruotsilla oli kunnia edustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota eri vertailuissa, ja Suomi sai
kaikkiaan selvästi vähemmän palstatilaa. Muumit ja Apocalyptica olivat kulttuuriviennin
keulakuvat. Suomen historiaan ja yhteiskuntaan otettiin useita näkökulmia.
Suurlähetystön havaitsemia lehtijuttuja oli suurimmissa sanomalehdissä noin 140. Suomen imago
Puolassa on myönteinen – koulutusjärjestelmä on maailman huippua, naisten asema on hyvä ja valtio
panostaa innovaatioihin. Uutisointi kouluammuskeluista, Viroon suuntautuvista viinanhakumatkoista ja
vaalirahakohusta oli vähäistä eikä vaikuttanut kokonaiskuvaan.
Itämeri
Eniten Suomesta uutisoitiin Itämereen liittyvien kysymysten merkeissä. Kaasuputki Nord Stream oli
kestoaihe koko vuoden ajan. Kaasuasiat ovat ajankohtaisia Puolassa, koska neuvottelut uudesta
kaasusopimuksesta Venäjän kanssa venyivät lähes vuoden mittaisiksi. Nord Stream kietoutui samaan
energiaturvallisuusvyyhtiin uuden kaasusopimuksen kanssa. Koko Itämeren alue oli hyvin esillä
lukuisten karttojen muodossa.
Suoraan Suomeen liittyvät Nord Stream -uutiset käsittelivät pääasiassa kaasuputken lupaprosessia.
Puolalaiset lehdet ihmettelivät, kuinka Suomi voi olla huolestunut ainoastaan ympäristöasioista.
Puolassa kaasuputki nähdään Venäjän vaikutusvallan kasvuna Itämerellä ja siten
turvallisuuskysymyksenä. Lisäksi Nord Stream on uhka Puolan läpi kulkevan Jamal-kaasuputken
tulevaisuudelle. Suomi myöntyi kaasuputken rakentamiseen helposti. Syyksi tähän tiedotusvälineissä
nähtiin puutullit, joiden avulla ”Venäjä osti Suomen hyväksynnän”.
Rahtialus Arctic Sean katoamista seurattiin lehdistössä tiiviisti. Näissä uutisissa Suomen rooli oli toimia
vain laivan lähtösatamana ja puutavaran lastaajana. Itse uutiset keskittyivät spekulaatioihin
merirosvoista ja venäläisistä raketeista matkalla Lähi-itään.
Euroopan unioni
Nimitykset Euroopan unionin uusiin huippuvirkoihin olivat tiedotusvälineissä suuren keskustelun
kohteena. Suomalaisista ehdokkaista talouskomissaari Olli Rehn oli parhaiten esillä.
Mediaspekulaation alkuvaiheessa myös entinen pääministeri Paavo Lipponen oli yksi ehdokkaista.
Puolassa hänen mainettaan tahraa kuitenkin osallistuminen Nord Stream -putkihankkeeseen.
Valintojen julkistamisen jälkeen Newsweek esitteli ”uudet, mutta tutut komissaarit”. Rehniä kuvailtiin
tiukan talouden ja vapaan markkinajärjestelmän suosijaksi. Artikkelissa myös viitattiin ulkoministeri
Aleksander Stubbin Varsovan vierailullaan toistamaan sloganiin ”EU:n yhdellä äänellä puhumisesta”.
Mielenkiintoisen lisän suomalaisten ehdokkaiden listaan toi demosEuropa-ajatuspajan johtaja Pawe
wieboda. Hän nimesi Gazeta Wyborczan kyselyssä mielestään parhaaksi vaihtoehdoksi ”Euroopan
unionin presidentiksi” Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtajan Jorma Ollilan. Ollila on hänen
mukaansa muun muassa hyvä organisoija ja tunnettu henkilö maailmalla, joka on ottanut aktiivisesti
osaa eurooppalaiseen keskusteluun.
Koulutus ja tutkimus
Suomi paistatteli jälleen koulujärjestelmän laadun ja tutkimukseen panostamisen mallimaana.
Puolassa suunnitellaan koulujärjestelmän uudistusta, ja koulutus oli tiedotusvälineissä laajasti esillä.
Uutisointi Suomesta ei jäänyt pelkästään Pisa-tutkimuksen tuloksiin, joissa Suomi oli ensimmäinen,
vaan Suomea käytettiin yleisesti koulutuksen ja tutkimuksen esimerkkimaana ja vertailukohteena.
”Valtion täytyy olla innovatiivinen, kuten Suomi. Mitä me Puolassa voimme oppia suomalaisilta?”
otsikoi Polityka viikkolehti. Itse artikkeli ei kuitenkaan kertonut Suomesta, vaikka siinä sivuttiinkin
Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Esko Ahon luentoa innovaatioista. Suomi oli
esimerkkinä maasta, jossa panostetaan innovaatioihin ja uuteen teknologiaan ja luodaan sitä kautta
kasvua.
Joensuun yliopisto oli mukana artikkelissa, jossa käsiteltiin korkeakoulu-uudistusta Puolassa.
Puuteollisuuteen ja metsäntutkimukseen erikoistunut Joensuun yliopisto oli esimerkki, kuinka
maakuntayliopisto voi olla korkeantason tiedekeskus erikoistumalla ja sopeutumalla ympäröivään
alueeseen.
Italialaisen, mutta suomalaiset sukujuuret omaavan Soile Lautsi Albertinin oikeustaistelu krusifiksien
kieltämiseksi italialaisissa kouluissa herätti huomiota katolisessa Puolassa. Marek Król irvaili
kolumnissaan Wprostissa, että seuraavaksi voidaan kieltää Suomen siniristilippu, ettei lasten tarvitse
nähdä ristejä.
Talous
Talouteen liittyviä uutisia ei Suomesta juuri ollut. Suomi esiintyi harvakseltaan maavertailuissa, mutta
yleensä Pohjoismaita sai edustaa Ruotsi, joka oli lehdistössä Suomea selvästi paremmin esillä.
Suomalaisista yrityksistä Nokiasta kirjoitettiin eniten. Sanomalehtien talousuutisten lisäksi Newsweek
kirjoitti Biznes-sivuillaan markkinajohtaja Nokian vaikeasta tilanteesta – kännyköiden myynti laskee
samoin kuin Nokian osuus maailman myynnistä. Kuvaksi artikkeliin oli otettu mietteliäs pääjohtaja OlliPekka Kallasvuo. Sanomalehti Dziennik testasi uuden Nokia 5800 -mallin ja totesi sen olevan
mielenkiintoinen vaihtoehto iPhonelle. Nokiaa pidettiin edelleen suurena ja kilpailukykyisenä, mutta
kilpailu kiristyy uusien haastajien myötä.
Suuria investointeja Puolaan tehneestä Fortumista uutisoitiin harvakseltaan. Energiantuotanto on
kuuma aihe Puolassa. Maa kamppailee niin energiantuotannonuudistamisen kuin hiilidioksidipäästöjen
leikkaamisen kanssa. Fortum käyttää uusissa laitoksissaan yhdistettyä sähkön- ja
lämmöntuotantotekniikkaa, jota Puolassa ei vielä ole, mutta joka on käytössä Suomessa. Tekniikkaa
pidettiin erittäin mielenkiintoisena vaihtoehtona Puolalle.
Yhteiskunta
Naisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa annettiin lehtijutuissa ristiriitaista kuvaa. Politykan
naistenpäivän kunniaksi tekemässä jutussa käsiteltiin naisten sijoittumista huippuvirkoihin. Jutun
kuvassa oli kahdeksan eurooppalaista vaikutusvaltaista naista – joukossa presidentti Tarja Halonen
sekä europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.
Itse tekstissä oli oma lukunsa skandinaaviselle mallille. Siinä käsiteltiin suomalaisnaisten varhain
saamaa äänioikeutta ja heidän osallistumistaan työmarkkinoille sekä politiikan huippuviroissa olevia
naisia. Myös valtioneuvos Riitta Uosukaisen kirja vesisänkypaljastuksineen mainittiin. Stereotypia
suomalaisista, jotka viihtyvät paremmin metsässä kuin kaupungissa pätee vain puoleen Suomen
kansasta – miehiin.
Toisenlaista näkökulmaa naisten asemaan Suomessa antoi Gazeta Wyborczan liitteessä tutkijatohtori
Antu Sorainen. Hän sanoi, että Suomi naisten paratiisina on myytti. Suomalaisessa yhteiskunnassa
miehet määräävät, välttelevät vastuuta ja omivat kaikki edut. Myöskään seksuaalisilla vähemmistöillä
ei ole Suomessa helppoa. Haastattelussa oli hyvin provokatiivinen asenne. Sorainen muun muassa
paljasti, että suomalaisnaisilla on aina puukko taskussa ja kaduille kuseskelemalla he osoittavat
omistavansa samat oikeudet miesten kanssa. Kuvituksena jutussa oli molempia ääripäitä –
naispresidentti, -pappi ja -ministereitä sekä toisaalta tyttöjä juomassa kaljaa ja kyykkimässä
Kaivopuistossa housut kintuissa.
Ydinvoimalan rakennustyömaa herätti puolalaisten tiedotusvälineiden kiinnostuksen. Polityka kirjoitti
Suomessa työskentelevistä puolalaisista työmiehistä ja heidän arjestaan elämänmakuisen kuvauksen,
jossa ei kommelluksiltakaan vältytty. Suomi esiintyi jutussa myöteisessä valossa. Rauman vanhassa
kaupungissa, joka on Unescon suojelema, voi tuhlata palkkansa antiikkikelloihin. Lahden mäkikisan
jälkeen ei kannata myöhästyä bussista, eikä ainakaan eksyä kävellessä 20 asteen pakkasessa takaisin
työmaa-asuntolaan. Suomalaiset ovat myös outoa kansaa, sillä he poimivat vain kantarellit ja jättävät
kaikki muut sienet metsään.
Historia
Vuosipäivistä johtuen Suomen historiasta oli useita juttuja. Talvisodasta muistettiin poikkeuksetta
mainita Neuvostoliiton armeijan ylivoima, joka ei kuitenkaan riittänyt kylmän ja lumisen talven aikana.
Suomalaisjoukot olivat lämpimästi pukeutuneita ja liikkuivat suksilla joutuin. Jutuissa Suomen ja Puolan
kohtaloita yhdistivät niin Molotow-Ribbentrop-sopimus, hyökkäämättömyyssopimus sekä hyvät johtajat.
Marsalkoita Mannerheim ja Pi sudski verrattiin usein toisiinsa.
Historiantutkija Markku Jokisipilän väitöskirjaan Aseveljiä vai liittolaisia? perustuvassa artikkelissa
annettiin erilaista näkökulmaa talvisotaan. Jutussa pohdittiin Suur-Suomi-ajatusta sekä sitä, oliko
Suomi erillissodassa Neuvostoliittoa vastaan vai liittoutunut Saksan kanssa aivan sodan viime hetkille
saakka. Loppuosassa palattiin nykyaikaan ja Venäjän merkitykseen Suomelle. Venäjä on tärkein
ulkopolitiikan kohde, Suomi on yksi Venäjän suurimmista kauppakumppaneista eivätkä kansat
vieläkään ole ylimmät ystävät keskenään. Kuvituksena artikkelissa oli marsalkka Mannerheim
kävelemässä Adolf Hitlerin kanssa vuonna 1942 sekä professorien Väinö Auerin ja Eino Jutikkalan
tutkimus Finnlands Lebensraum.
Gazeta Wyborcan Moskovan-kirjeenvaihtaja Wac aw Radziwinowicz rakensi kolumnissaan jatkumon
talvisodasta nykypäivään asti. Talvisodan aikana Stalin tapatti huonosti varustettuja sotilaitaan
hyisessä talvessa. Suomalaisilla oli lämpimät vaatteet ja sukset, neuvostosotilailta otettiin jopa
talvitakitkin pois, jotteivät ne hautautuisi lumeen sotilaiden kaatuessa. Uudenvuoden aattona 1995
puolustusministeri Graczowin syntymäpäivänä Venäjän armeija piti paraatin Groznyssa. Kaksisataa
sotilaista kaatui tšetšeenien tulitukseen – aivan kuten talvella 1939 suomalaisessa metsässä.
Brittiläinen historioitsija Norman Davies peräänkuulutti puolalaisilta solidaarisuutta muita Neuvostoliiton
aggression uhreiksi joutuneita valtioita kohtaan. Esimerkiksi Suomen muutaman sadantuhannen
miehen armeijaa vastaan Stalin lähetti joukkoja miljoonan sotilaan verran, hän kertoi. Haastattelu liittyi
Molotow-Ribbentrop-sopimuksen käsittelyyn Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ”Kirjeitä
puolalaisille” kirjoituksessa.
Suomen sodan päättymisen 200-vuotispäivän johdosta Newsweek julkaisi ”Unohdettu vuosi” artikkelin.
Jutussa keskityttiin Suomen irtautumiseen Ruotsista. Otsikko oli lainaus Ruotsin tiedeakatemian
jäseneltä, kirjailija Horace Engdahlilta. Hänen mielestään Ruotsin suurin tragedia ei ollut Estonian
uppoaminen eikä Palmen murhakaan vaan Suomen menettäminen. Kukaan ei vain muista asiaa
kansakunnan tragedioita kysyttäessä.
Vierailut
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vienninedistämismatkan yhteydessä tehty
haastattelu julkaistiin Warsaw Business Journalissa. Puolan talous- ja infrastruktuuriministeriöt
tiedottivat vierailusta internet-sivuillaan muun muassa videoleikkeiden avulla. Ulkoministeri Alexander
Stubb antoi oman vierailunsa yhteydessä Gazeta Wyborczaan haastattelun, joka julkaistiin osana
suurempaa juttua Lissabonin sopimuksesta. Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan
vierailu huomioitiin maanpuolustuslehdissä.
Nobelisti Martti Ahtisaaren johtaman Turkki-komission raportin julkaisuun liittynyttä Ahtisaaren
Varsovassa pitämää esitelmää tai Nokian johtajan Esko Ahon luentoa innovaatioista ei huomioitu
puolalaisessa lehdistössä.
The Warsaw Voice julkaisi Finland in Poland -teemasivunsa, joilla oli ulkomaankauppa- ja
kehitysministeri Paavo Väyrysen sekä suurlähettiläs Vesa Himasen haastattelut
Kulttuuri
Elokuva Muumi ja vaarallinen juhannus sai paljon huomiota. Elokuva pohjautuu vanhoihin Muumien
maailma -animaatiosarjoihin, jotka ovat puolalais-itävaltalaista tuotantoa. Puolassa vanhaa
alkuperäistä sarjaa esitetään edelleen televisiossa.
Selloyhtye Apocalyptican konsertista Varsovassa sekä multi-instrumentalisti Jimi Tenorin
esiintymisistä kolmessa eri Puolan kaupungissa uutisoitiin myös haastattelujen muodossa.
Puolankielinen käännös kirjailija Arto Paasilinnan teoksesta Hurmaava joukkoitsemurha sai kriitikoilta
hyviä arvosteluja. Myös kirjailija Risto Isomäen kirja Lit-6 käännettiin puolaksi ja häntä haastateltiin
useassa lehdessä.
Joulupukin käynti Varsovassa joulukuun alussa huomioitiin laajasti eri radioasemilla. Joulupukki
osallistui Varsovan upean joulukadun avajaisiin ja vieraili useissa lastensairaaloissa. Suomalainen
joulupukki on käsite, ja ihmiset saapuivat tapaamaan häntä sankoin joukoin. Toisinaan Joulupukki
saikin rocktähden kohtelun lasten ja vähän varttuneempienkin ihailijoiden piirittäessä punanuttua.
Kansainvälisen kilpailun Puolan juutalaisten historiallisen museon suunnittelusta voittaneet arkkitehdit
Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki olivat hyvin esillä erityisesti sanomalehtien
pääkaupunkiliitteissä. Museon rakennus aloitettiin kesällä ja sen on määrä olla valmis vuonna 2012.
Urheilu
Urheilussa suomalaiset pääsivät uutisiin lähinnä välillisesti – hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen Justyna
Kowalczykin kilpakumppanina ja Hannu Lepistö mäkihyppääjä Adam Ma yszin valmentajana. Janne
Ahosen paluun kunniaksi Rzeczpospolita julkaisi aukeaman kokoisen jutun mäkihyppääjästä
perjantailiitteessään.
Ruotsi
Merkkivuosi 1809 leimasi vuoden mediatarjontaa Suomesta ruotsalaisissa tiedotusvälineissä.
Vuoden aikana katsottiin laajalla skaalalla entistä tarkemmin Suomen suuntaan, ja merkkivuosi
toimi koukkuna, johon ripustettiin monenlaisia tarinoita itäisestä naapurimaasta. Kulttuuri oli
erityisen vahvasti esillä. Määrällisesti Suomesta kirjoitettiin selkeästi enemmän kuin yleensä.
Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa ja vuoden 1809 tapahtumia käsitteleviä tekstejä julkaistiin
ennätyksellisen paljon. Sota, jossa Suomi menetettiin Venäjälle, oli viimeinen Ruotsin maaperällä, ja se
herätti paljon ajatuksia 200 vuotta myöhemmin. Merkkivuoden huomioimista pidettiin yleisesti hyvänä
asiana, vaikka monet pohtivat, miksi Ruotsissa juhlitaan sodan häviämistä ja valtakunnan itäisen osan
menettämistä viholliselle. Moni kirjoittaja toivoi oppilaitosten käyttävän merkkivuotta historian
opetuksessa, koska aiheen kouluosaaminen on vähäistä.
Merkkivuosi toi erityisesti suomalaisen kulttuurin näkyvästi esille Ruotsin tiedotusvälineissä. Myös
sellaiset kulttuurihankkeet, esimerkiksi taidenäyttelyt ja teatteriesitykset, jotka eivät suoranaisesti
liittyneet merkkivuoteen, käyttivät merkkivuotta tiedotuksessaan. Näin ollen teemavuosi huomioitiin
laajemmin kuin etukäteen osattiin odottaa.
Kulttuurin osalta tiedotusvälineiden julkaisema materiaali voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1) Suomen historiaa ja yli 600 vuotta kestänyttä yhteistä ajanjaksoa käsitteleviä kirjoituksia ja ohjelmia
sekä radiossa että televisiossa.
2) Suomalaista kulttuuria, lähinnä musiikkia, taidetta sekä kaunokirjallisuutta käsitteleviä kirjoituksia
sekä ohjelmia.
3) Kommentteja suomen kielen asemasta Ruotsissa ja ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Historia
Merkkivuoden huomioimista tiedotusvälineissä voidaan verrata kotisivujen päivittämiseen. Monet
ruotsalaiset, varsinkin nuoremmat ikäpolvet, eivät tiedä, että Suomi oli osa Ruotsia yli 600 vuoden
ajan. Tämä historiallinen tosiasia tuli esille monessa yhteydessä eri tiedotusvälineissä. Monissa
kommenteissa todettiin, että valtakunnan pirstoutuminen 1809 oli uuden ajan alku varsinkin Suomelle,
mutta myös Ruotsille, ja 200 vuotta eron jälkeen maat ovat yhdenvertaisia hyvinvointivaltioita sekä
Euroopan unionin jäseniä.
Kielteisiäkin kirjoituksia esiintyi. Tutkiva toimittaja Henrik Arnstad, joka on vakituinen avustaja Dagens
Nyheterin kulttuurisivuilla, julkaisi artikkeleita ja kirjan Skyldig till skuld. En europeisk resa i
Nazitysklands skugga, joissa hän kritisoi Suomen sodanaikaista poliittista johtoa, joka hänen
mielestään oli natsiystävällinen ja siten ei yrittänytkään välttää jatkosotaa. Kirjoituksissaan Arnstad
rinnasti Suomen ja Itävallan Saksan apureina. Arnstadin artikkelit eivät poikineet mainittavaa
keskustelua ruotsalaislehtien palstoilla.
Kulttuuri
Suomalainen kulttuuri sai poikkeuksellisen paljon julkisuutta osakseen. Taidenäyttelyt ympäri Ruotsia,
esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan luontoaiheiset teokset ja Salla Tykän videoinstallaatio Norrköpingin
taidemuseossa, Vuokko Eskolin-Nurmesniemen designnäyttely Göteborgissa ja suomalaisen
nykytaiteen näyttely Eskilstunassa, huomioitiin paikallislehdistön lisäksi laajasti myös pääkaupungin
lehdissä. Sama koski Kalevala-näytelmää Vermlannissa, kesäteatteria Biskops-Arnössa, Wasa
Teaternin/Blaue Fraun koko Ruotsin kattavaa kiertuetta näytelmällä Svinalängorna, ja ennen kaikkea
Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen Sota-oopperaa Haaparannassa.
Suomalaisista kirjailijoista Monika Fagerholm, Kjell Westö ja Miika Nousiainen saivat osakseen
huomattavaa julkisuutta. Varsinkin Fagerholm on ruotsalaisten mieleen, ja hänen viimeisin kirjansa
Glitterscenen sai loistavat arvostelut. Göteborgin kirjamessujen alla Göteborgs-Posten totesi
Fagerholmin romaanin olevan syksyn odotetuimpia kirjoja. Fagerholmin romaanit myyvät hyvin, ja
muutamissa yhteyksissä häneen viitattiin ruotsalaisena kirjailijana. Myös Sofi Oksasen, Jörn
Donnerin, Bo Carpelanin, Robert Åsbackan, Lars Sundin sekä Merete Mazzarellan viimeisimmät
teokset saivat kohtuullisen paljon julkisuutta.
Klassinen musiikki oli esillä lähinnä Tukholman jokavuotisen Itämerifestivaalin yhteydessä. Esa-Pekka
Salonen toimii festivaalin taiteellisena johtajana. Merkkivuosi oli festivaalin teemana.
Avajaiskonsertissa Salonen johti Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, ohjelmassa muun muassa hänen
oma teoksensa Violinkonsert, joka sai loistavat arvostelut. ”En strålande start”, kirjoitti Dagens Nyheter.
Festivaalin varsinaisessa Merkkivuosikonsertissa tarjottiin kevyempää viihdemusiikkia. Esiintyjinä olivat
muun muassa Tarja Turunen, Henna Koivula, Jari Sillanpää, tanssija Ossi Niskala sekä näyttelijät
Stina Ekblad ja Birgitta Ulfsson. Ruotsin radion sinfoniaorkesteria johti kapellimestari John
Storgårds.
Storgårds johti menestyksellä myös Helsingin kaupunginorkesteria, joka soitti muun muassa Uuno
Klamin, Kaija Saariahon, Kimmo Hakolan sekä Jean Sibeliuksen teoksia. Sellisti Samuli Peltonen
sai loistavat arvostelut. ”Finland tog hem matchen”, otsikoi Dagens Nyheter viitaten samanaikaisesti
käytyyn yleisurheilumaaotteluun Göteborgissa (jonka Ruotsi voitti).
Suomalainen muotoilu ja tekstiilitaide huomioitiin, kun Harri Koskiselle myönnettiin arvostettu
Söderbergin designpalkinto ja kun Silja Puranen nimettiin vuoden pohjoismaiseksi tekstiilitaiteilijaksi.
Koskisen haastatteluja julkaistiin monessa lehdessä, ja hänen teoksiaan näytettiin omassa näyttelyssä
Röhsska designmuseossa Göteborgissa.
Suomen kannalta yksi Merkkivuoden 1809 -päätapahtumista, elokuinen Stockholms kulturfestival,
osoittautui onnistuneeksi. Kuuden päivän ja illan ajan Tukholman keskustan kaduilla ja toreilla sekä
Kulttuuritalon kattoterassilla oli tarjolla suomalaista kulttuuria, muun muassa Eino Grön, Apocalyptica,
Värttinä, Tuomo, Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo, Teater Viirus sekä Peter von Baghin
Helsinki-elokuva.
Tärkein kohderyhmä oli nuoret ja nuoret aikuiset, mutta katufestivaali luonnollisesti kiinnosti
kaikenikäisiä. Julkisuus oli huomattava pääkaupungin tiedotusvälineissä (Dagens Nyheter, Svenska
Dagbladet, Radio Stockholm). Tärkeä osa festivaalin tarjontaa oli nuorten ruotsinsuomalaisten
MOKOMA-tapahtuma, josta on kehittynyt oma tavaramerkkinsä.
Kielikysymykset
Merkkivuoden avajaispäivänä oppositiopuolue Miljöpartietin toinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand
kirjoitti Dagens Nyheterin debattikirjoituksessa, että Ruotsin olisi korkea aika parantaa suomenkielisten
asemaa Ruotsissa. Hän vaati jopa Ruotsin hallitusta pyytämään anteeksi ruotsinsuomalaisilta
menneiden vuosien laiminlyöntiä. Myös Aftonbladet esitti merkkivuoden alussa samankaltaisia
näkemyksiä. Ulkoministeri Carl Bildt vastasi, ettei anteeksipyyntöön ole aihetta eikä sellainen edistä
itse asiaa.
Tukholmassa pidetyssä merkkivuoden avajaisjuhlassa, joka lähetettiin suorana lähetyksenä SVT24kanavalla, Suomen pääministeri Matti Vanhanen piti osan puheestaan suomeksi, mikä myös
huomioitiin kommenteissa, muun muassa Aftonbladetin pääkirjoituksessa. Lehti totesi suomen kielen
olevan luonteva osa Ruotsia.
Eduskunnan hyväksymä uusi vähemmistölaki, jonka myötä suomenkielinen hallintoalue leviää viidestä
pohjoisesta kunnasta Mälarinlaaksoon ja kattaa siten yhteensä 23 kuntaa, ei saanut mainittavaa
julkisuutta osakseen.
Ruotsin kielen aseman heikkeneminen Suomessa huomioitiin useissa lehtiartikkeleissa. Dagens
Nyheter totesi pääkirjoituksessaan tammikuussa, että merkkivuoden pitäisi näkyä myös
kieliyhteistyössä. Lehden mukaan Ruotsin Akatemian (Svenska Akademien) ensisijainen tehtävä on
ruotsin kielen vaaliminen ja huoltaminen, ja tästä syystä olisi luontevaa hyväksyä ruotsinkielinen
suomalainen Akatemian jäseneksi. Ruotsia puhutaan äidinkielenä ja virallisena kielenä myös
Suomessa, Dagens Nyheter painotti.
Radio, tv ja liitteet
Suurlähetystö teetti merkkivuoden kunniaksi mainosrahoitteisen Suomi-liitteen, joka julkaistiin Dagens
Nyheterin välissä. Liitteen avulla haluttiin luoda monipuolinen, nykyaikainen kuva Suomesta. Muitakin
merkkivuosiliitteitä julkaistiin, esimerkiksi Ruotsin puolella Skellefteåssa ilmestyvä Västerbottenskuriren ja pohjanmaalainen Vasabladet tekivät yhteistyönä liitteen, joka julkaistiin molemmissa
lehdissä.
Ruotsin radio (SR) huomioi merkkivuoden koko vuoden kestävällä teemalla. Vuoden aikana radiossa
selostettiin ja tutkittiin monin tavoin maiden menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta. Ruotsin radion
P1-kanavalla järjestettiin huhtikuussa teemapäivä, jossa käsiteltiin monipuolisesti esimerkiksi kieleen,
kirjallisuuteen ja sotaan liittyviä asioita. Päivän pääjuontajat Monica Saarinen ja Bengt Lindroth kävivät
myös risteilemässä Helsingissä ja lauloivat yhdessä laivalla ruotsinsuomalaisten "kansallislaulun"
Satumaan.
Ruotsin radion entinen Helsingin-kirjeenvaihtaja Bengt Lindroth teki myös merkkivuoden tiimoilta
kolmiosaisen radio-ohjelman suomalaisesta musiikkikulttuurista (Längtan till Finland) ja Ruotsin
television SVT:n suomenkielinen toimitus tuotti kahdeksanosaisen televisiosarjan Suomen ja Ruotsin
yhteisestä historiasta ennen vuotta 1809 sekä nykysuhteista. Kaksikielinen, tekstitetty sarja lähetettiin
SVT2-kanavalla ruotsinkielisellä lähetysajalla.
Muita huomioita
Nokia pysyi hakukoneilla Suomen suosituimpana hakusanana ja pääsi Ruotsissa otsikoihin lähes
päivittäin. Maaotteluhenki oli tuntuvaa varsinkin niinä aikoina, kun Nokian ja Sony Ericssonin tuloksista
raportoitiin. Nokian selkeä etumatka tunnustetaan, mutta skeptisyyttä menestyksestä on ilmassa, ja
ruotsalaiset tiedotusvälineet muistuttavat aina, että verkkoyhtiöpuolella Ericsson on huomattavasti
kilpailijaansa Nokia Siemens Networksia vahvempi.
Toinen "maaotteluhenkinen" mittely liittyy puolustusmateriaalikauppoihin. Ruotsin puolustusvoimien
materiaalilaitos FMV päätti hankkia 113 panssariajoneuvoa suomalaiselta Patrialta. Päätös herätti
keskustelua tiedotusvälineissä, joissa vaadittiin, että ajoneuvojen toimittajaksi tulisi valita ruotsalainen
Hägglunds. Hägglundsin mukaan puolustusmateriaalilaitos oli rikkonut lakia julkisista hankinnoista, ja
se valitti päätöksestä. Tukholman lääninoikeus katsoi, että hankinta tulee kilpailuttaa uudelleen ja että
valintaprosessi on siksi edelleen kesken.
Uutiskynnyksen ylittäneet henkilöt
Suomen urheilua ja urheilijoita seurattiin ryhmänä eniten, varsinkin kansainvälisesti tunnettuja sekä
Ruotsissa ammattilaisina urheilevia. Poliitikot eivät päässeet julkisuuteen yhtä herkästi, mutta
presidentti Tarja Halonen oli paljon esillä, erityisesti merkkivuoden takia. Presidentti osallistui
merkkivuoden juhlallisiin avajaisiin Ruotsin eduskuntatalossa ja vieraili siinä yhteydessä kuningasparin
kanssa myös suomalaisessa koulussa Botkyrkassa sekä Södertäljen kunnassa.
Muita Ruotsin tiedotusvälineissä esiintyneitä poliitikkoja olivat pääministeri Matti Vanhanen, joka nousi
julkisuuteen väitettyjen puutavaralahjuksien myötä ja hallituksen luottamusäänestyksen jälkeen.
Ruotsalaiset mielipidemuokkaajat kommentoivat asiaa laidasta laitaan. Joidenkin mielestä Suomessa
on ummehtunut poliittinen kulttuuri, kun taas toiset katsoivat Yleisradion nyt seisovan häpeäpaalussa.
Ulkoministeri Alexander Stubb nousi julkisuuteen muun muassa erittäin suositun Sommar-radioohjelman kesäpakinoitsijana. Ohjelman antia ei sinänsä kommentoitu, mutta Stubbin valinta tähän
merkittävään radiosarjaan sai paljon ennakkojulkisuutta.
Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin karisma kiinnosti Ruotsin valtion osittain
omistaman Nordea-konsernin takia. Ruotsin hallitus ehdotti pankinjohtajien bonuskeskustelun
säikäyttämänä Nordean bonusohjelmasta luopumista, mutta huomasi tulleensa yhtiökokouksessa
Wahlroosin jyräämäksi ja nöyryyttämäksi. Wahlroosia pidetään Ruotsissa eräänlaisena myyttisenä
rahamaailman ja talouselämän henkilöitymänä.
Saksa
Suomi esiintyi Saksan tiedotusvälineissä edellisvuosien tapaan melko näkyvästi. Eniten
otsikkoja nostattivat Berliinin lentokentällä asunut suomalaisnainen, Nokian menestys ja
ongelmat, Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyön ongelmat sekä Suomessa rekisteröidyn
Arctic Sea -aluksen seikkailut. Myös suomalainen kulttuuri, erityisesti musiikki sekä erilaiset
tapahtumat pääsivät esiin ainakin paikallisesti. Suomen pohjoiseen sijaintiin, saunaan ja
muuhun eksotiikkaan liittyvät jutut näyttivät samoin kiinnostavan saksalaisia tiedotusvälineitä.
Saksassa Pisa-vertailun ansiosta tunnettu suomalaisen koulutus nostettiin jälkeen esimerkiksi
saksalaisesta opettajakoulutuksesta käydyssä keskustelussa. Myös erilaisia suomalaisia
tutkimustuloksia, kuten urheilun myönteistä vaikutusta syöpäriskiin, siteerattiin usein pikku-uutisina.
Suomi mainittiin koulutuksen lisäksi niin sanottuna esimerkkimaana usein myös taloudenpidosta ja
tasa-arvosta puhuttaessa.
Suomalaisista suurimmat otsikot saivat ”Tegelin lentokenttänaisen” lisäksi Kimi Räikkönen, Janne
Ahonen, Teemu Selänne, Jukka-Pekka Salonen sekä F1-sirkuksen johtoon pyrkinyt Ari Vatanen ja
Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo. Esillä olivat myös, vaikka vaatimattomammin, muun
muassa ulkoministeri Alexander Stubbin lausunnot erilaisissa kokouksissa, Olli Rehnin lausunnot
EU:n laajentumisesta, Martti Ahtisaaren Balkan-välitys ja Paavo Lipposen mahdollisuudet EUvirkoihin. Suomen sisäinen puoluerahoituskeskustelu ei ainakaan viime vuoden puolella noussut vielä
suuremmin esiin Saksassa.
”Lentokenttänainen”
Vuodenvaihteesta kesään asti Berliinin lentokentällä asuneen, kauniiksi kuvatun suomalaisnaisen
kohtalo nousi maaliskuussa lehtien etusivuille. Varsinkin Berliinin iltapäivälehdet, mutta myös
valtakunnalliset päivälehdet sekä tutkivasta journalismistaan tunnettu Der Spiegel -viikkolehti pohtivat,
miksi kukaan ei tunnu voivan auttaa, miksi nainen ei halunnut ottaa apua vastaan viranomaisilta, oliko
aiemmin mielenterveysongelmista kärsinyt nainen hoidon tarpeessa, tulisiko hänet toimittaa hoitoon
vastoin tahtoaan vai ei ja kuka lopulta on vastuussa tapauksesta.
Lopulta berliiniläinen tuomioistuin päätti, että naisen tilanteen huonontumisen vuoksi hänet tulee
toimittaa hoidettavaksi Suomeen. Jouluna ilmestyneessä kuluvan vuoden katsauksessaan Der
Spiegel totesi, että lentokenttänaisen elämä oli hoidon jälkeen hyvällä tolalla.
Nokia ja Olkiluoto puhuttivat
Nokian menestystä koventuvassa kännykkäkilvassa ja taantumassa seurattiin Saksassa tarkoin, ja
Suomikin mainittiin usein Nokian kotimaana. Uudet mallit ja toimitusjohtajan lausunnot tulosuutisten
yhteydessä näkyivät valtakunnallisissa välineissä.
Edellisvuonna Saksassa vaalitaistelun yhteydessä julkisuuteen noussut Nokian Bochumin-tehtaiden
lopettaminen ja valmistuksen siirto Romaniaan olivat vielä esillä, kun Saksa haki ja sai EU:lta tukirahaa
työttömäksi joutuneiden uudelleenkouluttamiseksi. Useat lehdet kävivät myös Romaniassa, jossa uusi
tehdas pääsi taantuman vuoksi odotettua hitaammin vauhtiin.
Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalan viivästymistä ja ranskalaisen valmistajan ongelmia seurattiin
Saksassa tarkasti, mutta usein osana Saksan omaa ydinvoimakeskustelua.
Kulttuuri ja matkailu kiinnostivat
Suomalaisesta kulttuurista julkaistiin joka kuukausi kymmeniä artikkeleita sekä Saksan
valtakunnallisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä että keskeisissä ammattijulkaisuissa.
Näkyvyydessä ei tapahtunut huomattavia muutoksia. Artikkelit toivat esille monipuolisen kirjon
suomalaisen kulttuurin eri aloja ja tekijöitä ja olivat pääosin myönteisiä.
Suomalainen kulttuuri erottuu Saksassa, ja tätä kuvattiin nojaamalla usein puolihumoristisesti
totuttuihin Suomi-stereotypioihin. Aiheesta riippumatta Suomi ja suomalaisuus nostettiin
kulttuuriartikkeleissa esille. Olennaista julkaisukynnykseen oli kuitenkin aiheen suora yhteys Saksaan
ja saksalaiseen keskusteluun. Pelkästään Suomessa esillä olevasta kulttuurista kirjoitettiin hyvin
vähän.
Saksassa esillä olleesta suomalaisesta kulttuurista kirjoitettiin pääosin pelkästään paikallislehdistössä.
Valtakunnallisissa tiedotusvälineissä korostuivat läpi vuoden laajat matkailuartikkelit Suomesta,
profiiliartikkelit kansainvälisesti tunnetuista suomalaistaiteilijoista sekä ajankohtainen
koulutuskeskustelu. Koulutusartikkeleissa Suomi nähtiin yhtäältä ihailtavana mallimaana, mutta
toisaalta ei suoraan Saksalle esimerkiksi soveltuvana.
Tapahtumat puhuttivat Pohjois-Saksassa
Suurin osa yli 200:sta Pohjois-Saksan mediassa ilmestyneestä Suomi-artikkeleista koski
kulttuuritapahtumia. Pelkästään kesäkuussa järjestetystä altonale-festivaalista, joka oli Hampurin
pääkonsulaatin päätapahtuma, julkaistiin kolmisenkymmentä artikkelia. Niissä esiteltiin taiteilijoiden
lisäksi muun muassa suomalaisia juhannusperinteitä ja haastateltiin pääkonsulia erilaisista aiheista.
Muita medianäkyvyydeltään merkittäviä kulttuuritapahtumia olivat Rügenin saarella järjestetty
muotitapahtuma, johon osallistui kuusi suomalaista muotisuunnittelijaa, sekä Rostockin suomalainen
teatterivuosi.
Taloutta käsittelevien lehtiartikkelien pääteema oli, kuten menneinäkin vuosina, Nokian toiminta.
Vaikka Nokian Bochumin-tehtaan sulkeminen lähes kaksi vuotta sitten aiheuttikin paljon kohua, on
Nokiaa koskeva uutisointi silti pysynyt asiallisena eikä ole kolhinut Suomen positiivista kuvaa PohjoisSaksassa. Myös laivanrakennus kiinnosti Saksan rannikkoalueen mediaa. Etenkin Hampurissa, jossa
jokainen satamaan saapuva suuri risteilylaiva kerää suuret ihmismassat Elbe-joen varrelle, päivälehdet
kirjoittivat ahkerasti Suomessa valmistetuista suurista, yhä mahtavammat mittasuhteet saavuttavista
risteilylaivoista, kuten Turun telakalla valmistuneesta Oasis of the Seas -aluksesta.
Urheilu-uutisia hallitsi Hampurissa järjestetty jalkapallon MM-karsintaottelu, joka Suomen tappiosta
huolimatta keräsi pisteitä Suomelle. ”Urheilijaveteraani” Mika Häkkinen oli yhä edelleen Saksassa
tunnettu ja kysytty haastattelukumppani ja siten tärkeä sympatian välittäjä Suomelle.
Matkailun edistämiskeskuksen vetäytyessä pois Saksan markkinoilta on uutisointi Suomesta
matkailukohteena yhä tärkeämpää. Pohjois-Saksassa löytyy paljon mielenkiintoa Suomea ja
Pohjoismaita kohtaan yleensäkin, joten Pohjois-Saksan media antaa matkailuteemoille paljon
palstatilaa, vaikka artikkelien lukumäärä ei ehkä olekaan varsin suuri.
Painetussa mediassa ilmestyi noin kymmenen suurempaa matkailuartikkelia. Pohjois-Saksan suurin
televisio- ja radiokanava NDR esitti ohjelmistossaan useampia matkailuun liittyviä reportaaseja. Joulun
alla pääkonsuli sai tilaisuuden esitellä NDR:n lähettämässä ohjelmassa suomalaisia jouluperinteitä ja
vakuuttaa, että joulupukki todellakin on kotoisin Suomen Korvatunturilta.
Tanska
Tanskalaisten tiedotusvälineiden välittämä Suomi-kuva oli lähtökohtaisesti myönteinen, mutta
kiinnostus Suomea kohtaan oli melko vaatimatonta. Tanskalaiset pitävät Suomea osaavana,
mutta hieman erikoisena. Suomi toimi satunnaisesti pohjoismaisena vertailumaana ja nousi
pääosin esille yksittäisten ajankohtaisten tapahtumien kautta.
Kulttuurin saralla Suomen näkyvyys oli kuitenkin melko laaja. Myönteistä huomiota saivat muun
muassa kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja suomalainen muotoilu. Leea Klemolan Kohti
kylmempää -näytelmästä tuli puolestaan vuoden teatterifloppi.
Tanskalaisten tiedotusvälineiden välittämä Suomi-kuva oli lähtökohtaisesti myönteinen, mutta
kiinnostus Suomea kohtaan oli melko vaatimatonta. Suomi toimi yhtenä pohjoismaisena
vertailumaana, mutta jää selkeästi Ruotsin ja Norjan varjoon. Hakusanalla Suomi löytyi Tanskan
suurimmasta sanomalehdestä Jyllands-Postenista 318 artikkelia ja uutista. Ruotsi mainittiin 1710
artikkelissa ja Norjan vastaava luku oli 969. Toinen valtakunnallinen sanomalehti Politiken ajaa hieman
pohjoismaisempaa linjaa, joten lehti julkaisi 651 artikkelia Suomesta, 1972 Norjasta ja peräti 3182
Ruotsista.
Tanskalaiset pitävät Suomea osaavana, mutta hieman erikoisena; eukonkannon ja suopotkupallon
maailmanmestaruuskisat ovat tanskalaismedian silmissä joka vuosi mainitsemisen arvoisia
tapahtumia. Entisen mäkikotkan Matti Nykäsen tempaukset huomioitiin useassa lehdessä. Suomesta
kertovat matkareportaasit korostivat nekin yleensä maan omalaatuisuutta muumipeikkoineen,
yöttömine öineen ja kalakukkoineen.
Poliittiset uutiset välittyivät pääasiallisesti kansainvälisten uutistoimistojen tiedotteiden välityksellä.
Tanskalaiset tiedotusvälineet huomioivat erityisesti ulkoministeri Alexander Stubbin vierailun
syyskuussa Kööpenhaminassa. ”Suomen terävä ja nuori Stubb”, kuten Berlingske Tidende häntä
kuvaili, osallistui yhdessä Tanskan, Ison-Britannian, Ruotsin ja Ranskan ulkoministereiden kanssa
ilmastotapaamiseen, jossa ministerit halusivat välittää tukensa Kööpenhaminan ilmastosopimuksen
syntymiselle. Kööpenhaminan ilmastokokous oli Tanskassa vuoden uutistapahtuma, ja vaikka Suomi
hukkui uutisvirtaan, presidentti Tarja Halosen haastattelu lähtöpäivän tunnelmista pyöri uutiskanava
TV2 News:illa tasaisin väliajoin usean tunnin ajan.
Energia-asioihin liittyen Suomi oli yhä enenevässä määrin esillä koskien ydinvoimaa. Tanskassa
ydinvoimakeskustelu on elänyt hiljaiseloa vuosikausia, mutta nostanut nyt päätään eri maiden
energiaratkaisujen muuttuessa yhä kiinnostavammaksi poliittiseksi aiheeksi. Aihe oli erityisen
ajankohtainen Tanskassa vuodenvaihteessa, jolloin sai ensi-iltansa tanskalainen dokumenttielokuva
Into Eternity, joka kertoo Olkiluodon ydinjätteen loppusijoituspaikka Onkalosta.
Tanskalaiset tiedotusvälineet analysoivat vain harvakseen Suomen taloudellista tilannetta, mutta Nokia
nousi jatkuvasti otsikoihin kansainvälisyytensä ja Sampo Pankki tanskalaisomistuksensa johdosta.
Lentoyhtiö SAS:n taloudelliset vaikeudet aiheuttivat myös spekulaatioita mahdollisista
ostajaehdokkaista, joiden joukossa Finnairin nimikin vilahti tasaisin väliajoin.
Suomi on kuitenkin kaiken kaikkiaan eniten esillä tanskalaismediassa kulttuuritapahtumien kautta.
Tanskan kuningatar Margareeta avasi tammikuussa taidehalli Gammel Strandissa suuren Akseli
Gallen-Kallela -näyttelyn, joka herätti tanskalaiskriitikot analysoimaan Gallen-Kallelan roolia Suomen
kansallisen identiteetin luojana.
Kapellimestari Esa-Pekka Salonen ihastutti puolestaan Tanskan Radion uudessa konserttitalossa,
jossa hän johti Lontoon filharmonista orkesteria. Salonen osasi ”hemmotella yksityiskohdilla” (Børsen)
ja ”sai viulunkielet soimaan” (Jyllands-Posten). Helsinki Design -viikolla vieraillut Jyllands-Postenin
toimittaja intoutui kirjoittamaan yli 20 sivua suomalaisen muotoilun uusista tuulista. Etusivun otsikko
”Funky Finland” Tanskan suurimman sanomalehden muotoiluliitteessä hiveli silmää.
Aina palaute ei ollut myönteistä. Nørrebron teatteri Kööpenhaminassa sai kokea ennennäkemättömän
teatteriflopin, kun Leea Klemolan Kohti kylmempää sai tanskalaiskriitikoilta murska-arvostelut. Lehdet
kuvasivat näytelmää vuoden huonoimmaksi ja antoivat 0-1 tähteä kuudesta. Viikon kuluttua teatteri veti
näytelmän pois ohjelmistosta.
Poimintoja arvosteluista:
”Näytelmä kannattaa nähdä vain, jos vihaa teatteria, ja haluaa vahvistusta näkökannalleen.” (Børsen)
”Käsikirjoitus on täysin mahdoton. (...). Käsikirjoituksesta vastaa kaksi suomalaista. Ehkä kyseessä on
erityinen suomalainen huumori? Hauskaa se ei ainakaan ole”, kirjoitti Politiken otsikolla
”Ilmastokomedia on täysi katastrofi”.
”Suomalaisten sisarusten surkeasti kirjoittama näytelmä – huumorista ei tietoakaan. (...). Miksi tätä ei
pysäytetty ennen ensi-iltaa.” (Jyllands-Posten)
Sofi Oksanen pöllytti puolestaan marraskuun lopulla Tanskan television ajankohtaisohjelma
Deadlinessa suomalaismiehiä väkivaltaisina, eikä löytänyt paljon hyvää sanottavaa Suomesta.
Traagiset tapahtumat tuntuvat aina kiinnittävän tiedotusvälineiden huomion. Vuosi loppui ikävissä
merkeissä, kun Espoon ampumiset täyttivät otsikot uudenvuodenaattona. Tapahtumien kulkua
uutisoitiin yksityiskohtaisesti, ja samassa yhteydessä tulivat esille aikaisemmat kouluampumiset ja
Suomen aseiden määrä, vaikkakaan niitä ei spekuloitu erityisesti.
Venäjä
Moskova
Suomen ja Venäjän johtajien, muitten poliitikkojen ja virkamiesten tiivis vuorovaikutus ja usein
toistuvat tapaamiset näkyivät myös Venäjän tiedotusvälineiden Suomea koskevassa
uutisoinnissa. Pietarin joukkoviestimissä sai paljon huomiota osakseen Suomi 200 vuotta
Pietarissa -merkkivuosi. Eniten Suomi oli Venäjän tiedotusvälineissä esillä huoltajuuskiistan
takia, jossa vastakkain olivat entiset aviopuolisot, suomalainen mies ja venäläinen nainen.
Suomea koskevista aiheista venäläisiä tiedotusvälineitä kiinnosti selvästi eniten Venäjälle luvattomasti
viedyn suomalaislapsen Anton Salosen tapaus. Huoltajuuskiistan kohteeksi joutunut Anton ja hänen
isänsä ylittivät Venäjän ja Suomen välisen rajan Suomen Pietarin-pääkonsulaatin työntekijän
yksityisajoneuvossa. Kyseessä oli konsulaatin työntekijän oma päätös. Venäjä ei ole liittynyt Haagin
kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen, eikä Suomen ja Venäjän välillä ole vastaavaa
kahdenvälistä järjestelyä. Venäjä jätti asiasta nootin Suomelle.
Salosten tapaukseen kohdistui vuoden kuluessa kolme kiinnostuspiikkiä niin Moskovan kuin Pietarinkin
tiedotusvälineissä. Ensimmäinen ajoittui toukokuussa Anton Salosen kuljettamiseen Venäjältä
Suomeen, toinen hänen äitinsä Rimma Salosen saapumiseen pojan perässä Suomeen ja
pidättämiseen elokuun alussa sekä kolmas Rimma Salosen oikeudenkäyntiin ja tuomioon syyslokakuussa. Salosten huoltajuuskiista oli paljon esillä niin televisiossa, radiossa, lehdissä kuin
internetissäkin.
Salosen tapaus ei ollut ainut Venäjän tiedotusvälineissä suurta huomiota saanut huoltajuuskiista, vaan
vastaavista kiistoista kerrottiin muutenkin paljon joukkoviestimissä.
Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuosi
Talousaiheet, rajaliikenne sekä Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden tapahtumat hallitsivat
Suomeen liittyvää kirjoittelua Pietarin tiedotusvälineissä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili
kaupungissa kaksi kertaa ja pääministeri Matti Vanhanen kerran. Marras-joulukuussa Kommersant ja
Moskovski Komsomolets julkaisivat erityisen Suomi-liitteen. Vuoden aikana Pietarin pääkonsulaatissa
myönnettiin 550 000 viisumia, mikä osaltaan kertoo Suomen merkityksestä Luoteis-Venäjällä.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko avasivat Suomi 200
vuotta Pietarissa -merkkivuoden maaliskuun lopulla. Aihe oli Pietarin ykkösuutinen kaikissa kaupungin
tiedotusvälineissä. Avajaispäivää juhlisti kamariorkesteri Avanti!:n konsertti Pyhän Marian kirkossa ja
juhlalliset avajaiset pääkonsulin residenssissä. Presidentti Halonen kertoi avajaispuheessaan, miten
merkittävänä Suomi pitää autonomian ajan alkua 200 vuotta sitten ja miten juuri se mahdollisti Suomen
valtiollisen kehityksen.
Presidentti Halonen ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tapasivat Pietarissa kesäkuun
talousfoorumin yhteydessä. Noin tunnin kestäneiden kahdenvälisten keskustelujen aiheiksi nousivat
ilmastokysymykset ja Itämeri. Presidentit jatkoivat myös keskusteluja aiheista, jotka olivat esillä
pääministeri Vladimir Putinin aiemmin samassa kuussa Suomeen tekemällä työvierailulla.
Kuvanäyttelyä, runofestivaalia, juoksutapahtumaa
Vetšerni Peterburg kirjoitti elokuussa pääkonsulaatin koordinoimasta Suomi Pietarissa 200 vuotta merkkivuodesta. Artikkelissa haastateltiin Inkerin Liiton puheenjohtajaa Vladimir Kokkoa ja siinä
käsiteltiin Suomen ja Venäjän välisiä suhteita sekä suomalaisten ja venäläisten eroja. Kokon mukaan
suomalainen ei ikinä lainaa suolaa naapurilta, vaan käy mieluummin kaupassa. Suomalaiset ovat myös
individualistisempia kuin venäläiset, ja suomalaisilla on laajempi oma reviiri kun venäläisillä, minkä
vuoksi suomalaiset helposti ahdistuvat Pietarin metrossa.
Artikkelissa käsiteltiin myös venäläisen ja suomalaisen naisen eroja. Kokon mukaan suomalaiset
naiset pukeutuvat kuin miehet, kun venäläiset puolestaan koristautuvat, eivät välitä tasaarvovaatimuksista ja hoitavat kaikki kotityöt. Kokon mukaan tämä selittää venäläisten vaimojen suuren
määrän Suomessa.
Viipurissa järjestettiin elokuussa osana merkkivuotta musiikin ja runon festivaali Kohti Viipuria.
Tapahtumasta kertoi usea pietarilainen tiedotusväline. Yksi merkkivuoden lukuisista tapahtumista oli
niin ikään elokuussa järjestetty valokuvajournalismin New Generation -näyttely, josta ilmestyi
Lenizdat.ru-sivustolla artikkeli.
Pietarin Naisten Kymppi -tapahtumaan osallistui yli 10 000 juoksijaa, joukossa runsaasti osanottajia
myös Suomesta. Syksyn suurtapahtumasta kirjoittivat muun muassa Sankt-Peterburg.ru, Metro,
Lenizdat.ru sekä Argumenty i Fakty. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvon mukaan tapahtuman
tarkoitus on edistää terveellistä elämäntapaa ja liikuntaa sekä juoksua ja kävelyä kaikille sopivina
liikuntamuotoina.
Metsähuippukokous ja Suomi-talon avajaiset
Pietarin metsähuippukokouksesta sekä Suomi-talon avajaisista lokakuun lopulla kirjoittivat kaikki
keskeiset Pietarin tiedotusvälineet, muun muassa Kommersant, Sankt-Peterburgskie Vedomosti,
Smena, Vedomosti ja St. Peterburg Times sekä Rosbalt, Utro Peterburga, Karpovka.net ja BN.ru sivusto.
Metsähuippukokouksessa pitämässään puheessa pääministeri Putin lupasi lykkäystä puutullien
korotukselle. Matti Vanhasen ohella kokoukseen osallistuivat ulkomaankauppaministeri Paavo
Väyrynen, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri
Pekkarinen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Suomen puolelta oli edustettuna myös
merkittävimpien metsäteollisuusyritysten ylin johto.
Pääministerien kahdenvälisissä neuvotteluissa varmentui jo aiemmin sovittu linja, jonka mukaan
Venäjä on valmis lykkäämään suunniteltuja puutullien korotuksia, ehkä jopa vuoteen 2011.
Suomalaisen metsäteollisuuden edustajat totesivat puolestaan, että puutullien korotusuhka on jo
johtanut siihen, että puun tuonti Venäjältä on laskenut tänä vuonna 80 prosenttia. Suomalaiset tehtaat
ovat sopeutuneet jo lähes täysin toimimaan ilman tuontipuuta.
Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuosi huipentui samana päivänä Suomi-talon avajaisiin. Suomi ja
suomalaiset palasivat Isolle Tallikadulle Pyhän Marian kirkon kirkkokartanoon kuuluvaan
rakennukseen. Juhlavan todistuksen Suomi-talon avaamisesta allekirjoittivat pääministerit Vladimir
Putin ja Matti Vanhanen. Muiden juhlaseremonioiden ohessa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko allekirjoittivat kaupunkien yhteistyöasiakirjan.
Talon kolmanteen kerrokseen asettuu Turku, Pietarin ystävyyskaupunki.
Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuotta ja Suomi-talon avajaisia juhlisti Radion Sinfoniaorkesterin
konsertti Filharmonian suuressa salissa. Ylikapellimestari Sakari Oramon kirkkaan punaisessa
frakkivyössä toistui perinteikkään konserttisalin väri ja tahtipuikko heilahti: François-Joseph Gossecin
sarja oopperasta Tasavallan voitto. Yleisö lämpeni heti ja hiljeni odottamaan Kaija Saariahon Leinolauluja Anu Komsin tulkitsemana. Toista puoliaikaa hallitsi Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia
Eroica.
Kuvanveistäjä Kari Huhtamon näyttely Tretjakovin galleriassa
Moskovalaisissa kulttuurilehdissä Suomesta kirjoitetaan varsin vähän, mistä voi päätellä, ettei Suomi
ole niille erityisen kiinnostava kulttuurimaa. Kulttuurilehdissä ulkomaista palstatilaa saavat ennen
kaikkea Euroopan suuret maat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia.
Syksyllä suomalaisista kulttuurihahmoista parhaiten julkisuutta sai kuvanveistäjä Kari Huhtamo, jota
nimitettiin venäläisissä tiedotusvälineissä muun muassa Suomen kansalliskuvanveistäjäksi. Huhtamon
näyttely oli esillä Tretjakovin galleriassa syys-lokakuussa. Näyttely oli ensimmäinen Tretjakovin
galleriassa järjestetty suomalaisen taiteilijan näyttely. Sitä kävi katsomassa 80 000 vierasta.
Huhtamon näyttely sai osakseen laajaa huomiota venäläisissä tiedotusvälineissä. Näyttelystä
uutisoitiin laajalevikkisissä lehdissä, taide- ja museoalan internetsivustoilla sekä radio- ja
televisioasemilla. Tiedotusvälineissä huomiota kiinnitettiin muun muassa taiteilijan
pohjoissuomalaiseen taustaan ja sen ilmentymiseen hänen tuotannossaan. Niin kuin televisiokanava
Kultura ilmaisi: ”Suomen avantgardistisin taiteilija Kari Huhtamo on kotimaassaan vähintään yhtä
tunnettu kuin maanmiehensä joulupukki, joka on niin ikään kotoisin Lapista. Huhtamon teokset ovat
Lapin tavoin kiiltäviä, kylmiä ja salaperäisiä.”
Valtioitten johtajien tapaamiset
Totuttuun tapaan Suomi pääsi Venäjän tiedotusvälineissä esille silloin, kun maitten johtajat tapasivat
joko Venäjällä tai Suomessa. Näin ollen esimerkiksi presidentti Tarja Halosen tapaaminen Dmitri
Medvedevin kanssa elokuussa Sotšissa uutisoitiin Venäjällä. Vierailun yhteydessä esitettiin Halosen
henkilökuva ja haastattelu valtiollisen Vesti-televisiokanavan Vallan kaava -ohjelmasarjassa. Sarjassa
uutistoimisto Itar-Tassin varapääjohtaja Mihail Gusman on haastatellut jo monen vuoden aikana
maailman johtajia Yhdysvaltain presidentistä lähtien.
Runsaasti huomiota saivat myös Medvedevin ensimmäinen vierailu presidenttinä Suomeen sekä
Putinin työvierailu kesäkuussa Helsinkiin.
Murmanskin alueellisten lehtien Suomea koskevat kirjoitukset liittyivät suomalaisten poliitikkojen ja
virkamiesten vierailuihin alueella. Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen
vienninedistämismatka Arkangeliin lokakuussa tai ulkoministeri Alexander Stubbin osallistuminen
lokakuussa järjestettyyn Euroarktisen neuvoston huippukokoukseen saivat mainintoja.
Samalla tavalla selostettiin myös muita yhteistyötapahtumia, joihin osallistui suomalaisia, kuten
kansainvälistä pelastustyöntekijöiden yhteisharjoitusta Barents Rescueta tai suomalaisten toimittajien
vierailua Kuolan alueen ydinvoimaloihin.
Suomea käsiteltiin Murmanskin tiedotusvälineissä suhteellisen vähän, mutta pääosin myönteisesti tai
neutraalisti. Suomen vähäinen näkyvyys alueen lehdistössä lienee suhteessa maan todelliseen
toimeliaisuuteen alueella. Esimerkiksi Norja mainittiin Murmanskin lehdistössä Suomeen verrattuna
usein. Norjasta kertovat jutut liittyivät esimerkiksi kalastus- ja raja-alueyhteistyöhön.
Venäjän Karjalassa Suomi kiinnostaa
Suomi oli edellisvuosien tapaan jatkuvasti esillä Karjalan pääviestimissä. Yleissävyltään Suomikirjoittelu oli myönteistä tai toteavaa. Suomalaisen yhteiskunnan kaikki osa-alueet olivat tasaisesti
esillä. Kielteisesti Suomeen suhtautuvaa kirjoittelua ei ollut edes Salosten tapauksen yhteydessä.
Muut ulkomaat ovat Suomea vähemmän edustettuina Karjalan tasavallan tiedotusvälineissä, ja ne
mainitaan yleensä vain valtuuskunnan tai pääkonsulin käydessä Petroskoissa.
Alkukeväästä kolme petroskoilaista toimittajaa osallistui ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston
järjestämälle toimittajamatkalle pääkaupunkiseudulle, ja nuori petroskoilainen toimittaja oli koko
elokuun Foreign Correspondent -kurssilla. Vierailuista seurasi kymmenkunta artikkelia Suomesta ja
suomalaisista venäjänkielisessä paikallismediassa sekä internetissä myös englanniksi.
Talvisodan alkaminen 70 vuotta sitten huomioitiin laajasti Karjalan tasavallan eri tiedotusvälineissä
asialliseen sävyyn. Konsulia haastateltiin aiheesta useisiin lehtiin ja televisioon.
Aikaisempien vuosien viisumiruuhkien poistuminen ja viisumihakemusten käsittelyaikojen
normalisoituminen uutisoitiin vuoden mittaan tasaisin välein paikallisissa joukkoviestimissä.
Lähes viikoittain julkaistiin juttuja erilaisista yhteistyöseminaareista ja -tapahtumista Karjalan ja
Suomen alueviranomaisten tai ministeriöiden välillä. Muiden ulkomaiden yhteistyötä Karjalan
tasavallan kanssa on vähemmän tai sitä ei uutisoida.
Itämeren kaasuputkea ja talvisotaa
Itämeren kaasuputki Nord Stream oli vuoden aikana Venäjälle tärkeä hanke. Venäjän tiedotusvälineet
uutisoivatkin hankkeen etenemisestä tiuhaan. Marraskuussa Suomen hallitus myönsi putken
rakentamiselle luvan omien talousvesiensä kautta. Muista talousaiheista myös puutullit olivat esillä
erityisesti maitten pääministerien tavatessa. Myös suomalaisyrityksistä ja niitten tuotteista kerrottiin
Venäjän joukkoviestimissä toistuvasti.
Historia-aiheista merkkivuoden ohella moskovalaiset tiedotusvälineet omistivat huomiota talvisodalle,
jonka syttymisestä tuli 30. marraskuuta kuluneeksi 70 vuotta. Venäläislehdissä oli talvisodasta useita
artikkeleita. Henkilökuvissa ja haastatteluissa olivat presidentti Halosen ohella esillä ennen muita
näyttelijä Ville Haapasalo ja pääministeri Matti Vanhanen, jonka haastattelun julkaisi loppuvuodesta
johtava talouspäivälehti Vedomosti.
Pietari
Talousaiheet, rajaliikenne sekä Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden tapahtumat
hallitsivat Suomeen liittyvää kirjoittelua Pietarin tiedotusvälineissä. Tasavallan presidentti Tarja
Halonen vieraili kaupungissa kaksi kertaa ja pääministeri Matti Vanhanen kerran. Marrasjoulukuussa Kommersant ja Moskovski Komsomolets julkaisivat erityisen Suomi-liitteen.
Pietarin pääkonsulaatissa myönnettiin 550 000 viisumia, mikä osaltaan kertoo Suomen
merkityksestä Luoteis-Venäjällä. Ylivoimaisesti eniten Pietarissa kuitenkin uutisoitiin Anton
Salosesta.
Venäjälle luvattomasti viedyn suomalaislapsen, Anton Salosen, ja hänen huoltajansa kuljettaminen
Suomeen oli kaikissa tiedotusvälineissä hetken aikaa Venäjän ykkösuutinen, ja aiheesta kirjoitettiin
useaan otteeseen läpi vuoden. Anton ja hänen isänsä ylittivät Venäjän ja Suomen välisen rajan
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin työntekijän yksityisajoneuvossa. Kyseessä oli konsulaatin työntekijän
oma päätös. Venäjä ei ole liittynyt Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen eikä Suomen ja
Venäjän välillä ole vastaavaa kahdenvälistä järjestelyä. Venäjä jätti asiasta nootin Suomelle.
Rimma Salosen pidätyksestä Suomessa uutisoivat elokuun alussa muun muassa Komsomolskaja
Pravda v Severnoi Evrope, uutistoimistot RBK Sankt-Peterburg ja Rosbalt sekä sivustot Murman.rfn.ru,
Novgorod.rfn.ru, DP.ru, 100TV, TRK Peterburg, Komsomolskaja Pravda v Sankt-Peterburge,
Gazeta.ru, Fontanka.ru, Delovoi Peterburg ja Moskovski Komsomolets v Pitere. Baltiiskoe
Informatsionnoe Agentstvo kirjoitti elokuussa Rimma Salosen haluavan aloittaa uuden elämän
Suomessa. Salonen on Suomen kansalainen, mutta hänellä ei ole omaisuutta eikä työpaikkaa
Suomessa. Venäjälle lähtöönsä asti keväällä 2009 hän oli työtön.
Syyskuun puolessa välissä Rimma Salosen oikeudenkäynti nousi uudelleen otsikoihin. Salosta
koskevasta oikeudenkäynnistä ja mahdollisesta 7,5 vuoden vankeustuomiosta kirjoittavat muun
muassa sivustot 100TV, TRK Peterburg, Aif-Peterburg sekä RosBiznesKonsalting.
Ria-Novosti Severo-Zapad kertoi syyskuussa Rimma Salosen edustajan Johan Bäckmanin antaneen
lausunnon, jonka mukaan Salosta voi odottaa jopa 7,5 vuoden vankeustuomio. Näistä vuosista neljä
tulisi vapaudenriistosta, kaksi lapsen kaappauksesta ja puolitoista varkaudesta. Artikkelissa käytiin läpi
tapauksen taustoja ja todettiin, että Salonen ei omasta eikä edustajansa mielestä tehnyt mitään laitonta
viedessään lapsensa Venäjälle, sillä hänellä oli siihen entisen miehensä lupa. Sen sijaan syntynyt
tilanne oli seurausta suomalaisen diplomaatin laittomasta toiminnasta.
Myös DP.ru-sivusto kirjoitti syyskuussa Rimma Salosta Suomessa odottavasta, jopa 7,5 vuoden
vankeustuomiosta. Sivuston mukaan Salosen edustaja oli ilmoittanut Salosta syytettävän lapsensa
kaappauksen lisäksi vapaudenryöstöstä ja varkaudesta, vaikka aikaisemmin häntä epäiltiin vain
kaappauksesta.
Rimma Salonen sai puolentoista vuoden ehdollisen tuomion Tampereen käräjäoikeudessa lokakuussa.
Konsulaatin työntekijän mahdolliset rikokset ovat keskusrikospoliisin tutkinnassa.
Presidentti Halosen vierailut Pietariin
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko avasivat Suomi 200
vuotta Pietarissa -merkkivuoden maaliskuun lopulla. Aihe oli Pietarin ykkösuutinen kaikissa kaupungin
tiedotusvälineissä. Avajaispäivää juhlistivat kamariorkesteri Avanti!:n konsertti Pyhän Marian kirkossa
ja juhlalliset avajaiset pääkonsulin residenssissä.
Presidentti Halonen kertoi avajaispuheessaan, miten merkittävänä Suomi pitää autonomian ajan alkua
200 vuotta sitten ja miten juuri se mahdollisti Suomen valtiollisen kehityksen. Juhlapäivän aikana
nousivat esille myös tämän hetken pulmakohdat: suomalaisyritykset toivoivat, että kotimaan valtiovalta
yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa voisi jouduttaa yhteisten hankkeiden etenemistä.
Presidentti Halonen ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tapasivat Pietarissa kesäkuun
talousfoorumin yhteydessä. Noin tunnin kestäneiden kahdenvälisten keskustelujen aiheiksi nousivat
ilmastokysymykset ja Itämeri. Presidentit jatkoivat myös keskusteluja aiheista, jotka olivat esillä
pääministeri Vladimir Putinin työvierailulla Suomessa.
Neuvotteluihin osallistuivat myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, talouskehitysministeri Elvira
Nabiullina sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Puheenvuorossaan presidentti Halonen nosti
esiin etenkin talouskriisin inhimilliset seuraukset ja vaikutukset. Foorumiin osallistuivat Suomen ja
Venäjän presidenttien lisäksi Filippiinien presidentti Gloria Macapagal Arroyo, Japanin entinen
pääministeri Junichiro Koizumi sekä muita poliittisia johtajia, yritysjohtajia ja yliopistomaailman
edustajia.
Presidentti Halosen elokuisesta Sotshin vierailusta uutisoivat muun muassa Komsomolskaja Pravda v
Severnoi Evrope, b-port.com, Fontanka.ru ja Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo. Rosbaltin mukaan
Halonen korosti tapaamisessa Venäjän WTO-jäsenyyden tärkeyttä. Hän myös painotti, että Venäjän ja
Suomen yhteistyö metsäsektorilla on tärkeää kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Etenkin Latinalaisen
Amerikan ja Aasian maat ovat nousseet haastamaan metsäteollisuuden perinteiset toimijat.
Halonen ja Medvedev keskustelivat myös talouskriisistä sekä investointien ja ympäristösektorin
yhteistyön laajentamisesta maiden välillä. Lisäksi Medvedev oli kiinnostunut Halosen mielipiteestä
Venäjän ehdottamasta uudesta Euroopan turvallisuussopimuksesta. Baltiiskoe Informatsionnoe
Agentstvon mukaan Medvedev vei Halosen keskustelujen päätteeksi kävelylle meren rannalle sekä
antoi hänelle Osmo Jussilan venäjäksi käännetyn kirjan Suomen suurruhtinaskunta 1809–1917.
Halonen puolestaan kutsui Medvedevin Suomeen kesällä 2010.
Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuoden muita tapahtumia
Nevskoe Vremja julkaisi pääkonsuli Olli Perheentuvan haastattelun elokuussa. Haastattelussa
käsiteltiin suomalaista kulttuuria ja mentaliteettia idän ja lännen välissä. Kysymykseen siitä, mikä
hänen mielestään on tärkein saavutus Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa viimeisen 200 vuoden
aikana, pääkonsuli Perheentupa vastasi, että poliittisen ja taloudellisen järjestelmän muotoutumisella
sekä kielen ja kulttuurin kehityksellä oli keskeinen sija autonomian aikana.
Vetšerni Peterburg kirjoitti elokuussa pääkonsulaatin koordinoimasta Suomi Pietarissa 200 vuotta merkkivuodesta. Artikkelissa haastateltiin Inkerin Liiton puheenjohtajaa Vladimir Kokkoa ja siinä
käsiteltiin Suomen ja Venäjän välisiä suhteita sekä suomalaisten ja venäläisten eroja. Kokon mukaan
suomalainen ei ikinä lainaa suolaa naapurilta vaan käy mieluummin kaupassa. Suomalaiset ovat myös
individualistisempia kuin venäläiset, ja suomalaisilla on laajempi oma reviiri kun venäläisillä, minkä
vuoksi suomalaiset helposti ahdistuvat Pietarin metrossa.
Artikkelissa käsiteltiin myös venäläisen ja suomalaisen naisen eroja. Kokon mukaan suomalaiset
naiset pukeutuvat kuin miehet, kun taas venäläiset koristautuvat, eivät välitä tasa-arvovaatimuksista ja
hoitavat kaikki kotityöt. Kokon mukaan tämä selittää venäläisten vaimojen suuren määrän Suomessa.
Viipurissa järjestettiin elokuussa musiikin ja runon festivaali Kohti Viipuria. Tapahtuma liittyi Suomen
pääkonsulaatin koordinoimaan Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuoden ohjelmaan. Festivaalin
avasi Repinossa Ilja Repinin kotimuseossa Penatissa ohjelma Ilta laululle: Musiikki I.E. Repinin
elämässä. Festivaalin päätteeksi järjestettiin kävelykierros ja päätösjuhla Monrepón puistossa.
Tapahtumasta kertoivat muun muassa Fontanka.ru, Nevskoe Vremja, Sankt-Peterburg.ru sekä
Rosbalt.
Lenizdat.ru-sivustolla ilmestyi artikkeli suomalaisen valokuvajournalismin elokuisista New Generation näyttelyn avajaisista. Näyttely järjestettiin Pietarin pääkonsulaatin koordinoiman Suomi Pietarissa 200
vuotta -merkkivuoden puitteissa. Artikkelissa haastateltiin merkkivuosikoordinaattori Hilkka Hyrkköä,
jonka mukaan venäläisissä lehdissä tapaa harvoin hyviä valokuvia. Myös 100TV:n sivusto kirjoitti New
Generation -näyttelystä. Näyttelyn kuraattorin Hanna Hämäläisen mukaan näyttelyyn oli valittu 2000luvun aiheita edustavia otoksia. Näyttelyn teemoja olivat katastrofit sekä ihmisen pienuus ja tuska.
Naisten Kymppi -tapahtumaan osallistui yli 10 000 juoksijaa, joukossa runsaasti osanottajia myös
Suomesta. Syksyn suurtapahtumasta kirjoittivat muun muassa Sankt-Peterburg.ru, Metro, Lenizdat.ru
sekä Argumenty i Fakty. Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvon mukaan tapahtuman tarkoitus on
edistää terveellistä elämäntapaa ja liikuntaa sekä juoksua ja kävelyä kaikille sopivina liikuntamuotoina.
Uutistoimisto Rosbalt ja sivusto Zaks.ru kirjoittivat syyskuun puolivälissä Pietarin varakuvernöörin Alla
Manilovan ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen tapaamisesta, johon osallistui myös
Suomen pääkonsuli Olli Perheentupa sekä pietarilaisia kulttuurivaikuttajia. Artikkelissa ylistettiin
vuolaasti Helsingin ja Pietarin toimivaa yhteistyötä kulttuurin saralla.
Gorod 812 tarkasteli elokuussa artikkelissaan Suomen viisumin saantia ja siihen liittyviä myyttejä.
Monella pietarilaisella on Suomen viisumi, mutta paljon kulkee huhuja siitä, että joskus viisumihakemus
voidaan myös hylätä. Artikkelissa haastateltiin pääkonsuli Olli Perheentupaa, joka tarkensi Suomen
viisumikäytäntöjä ja sitä, miten Suomen edustustosta saadun Schengen-viisumin kanssa voi
matkustaa.
Talousuutisia
Kommersant ja Delovoi Peterburg kertoivat alkuvuodesta YIT-Lentekin muutoksista. Rakennusyhtiö
vaihtoi johtoa alkuvuodesta, jolloin Juha Vätön tilalle yhtiön uudeksi johtajaksi nimitettiin 37-vuotias
venäläinen Mihail Vozijanov. Vättö toimi YIT Lentekin johdossa sen perustamisvuodesta 1988 alkaen.
Huhtikuussa Kommersant uutisoi, että YIT lisäsi 130 miljoonalla eurolla tytäryhtiöidensä YIT-Lentek:n
ja YIT Sankt-Peterburg:n pääomitusta, jotta Pietarissa käynnissä olevat asuntorakennushankkeet
saadaan vietyä päätökseen. YIT:llä on rakenteilla seitsemän kohdetta, joiden asuntojen pinta-ala on
yhteensä 25 000 neliömetriä. Kohteiden valmistumisaikataulu on vuosina 2010–2011. YIT:n myynnin
arvioidaan pudonneen kriisin aikana Pietarissa noin 40 prosenttia kriisiä edeltäneeseen tilanteeseen
verrattuna. YIT:n osuus Pietarissa käynnissä olevista rakennushankkeista oli vuoden alkupuoliskolla
neljä prosenttia.
Teknopoliksen 150 miljoonan euron investointi Pulkovon teknologiakylään Pietarissa on yhtiön
toiminnan isoin riski vuonna 2010. Pulkovon teknologiakylä sijaitsee lähellä Pietarin kansainvälistä
Pulkovon lentokenttää. Yrityksellä on kovat paineet saada vuonna 2010 valmistuvan tilan käyttöaste
korkeaksi. Teknopolis on toistaiseksi käyttänyt teknologiapuiston rakentamiseen 50 miljoonaa euroa.
Hankkeen ensimmäinen vaihe käsittää 23 000 neliötä toimistotilaa.
Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vieraili Pietarissa kesäkuussa kansainvälisessä
talousfoorumissa, mistä uutisoivat Pietarin talouslehdet. Ministeri tapasi matkansa aikana Sotshin
olympiakylähankkeesta vastaavan Venäjän varapääministeri Aleksander Žukovin sekä Venäjän
energiaministeri Sergei Šmatkon. Žukovin tapaamisen aiheena olivat keskustelut suomalaisten
rakentajien osallistumisesta olympiakylähankkeen urakoihin.
Energiaministerin tapaamisessa puolestaan keskeiseksi aiheeksi nousivat keskustelut suomalaisten
yritysten osallistumisesta Venäjän arktisen alueen öljy- ja kaasuhankkeisiin sekä erilaiseen uusiutuvan
energian ja energiasäästöä edistäviin hankkeisiin Venäjällä. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
vieraili kansainvälisellä viljafoorumilla kesäkuun alussa. Anttila tapasi vierailullaan Venäjän
maatalousministeri Viktor Zubkovin.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen teki laajamittaisen vienninedistämismatkan
Pietariin ja Leningradin alueelle toukokuun loppupuolella. Vierailun aikana Väyrynen tapasi Pietarin
kuvernöörin Valentina Matvijenkon sekä Leningradin alueen kuvernöörin Valeri Serdjukovin. Väyrysen
mukana vierailulle osallistui yli 60 suomalaisen liike-elämän eri alojen yritysten edustajaa. Ministeri
osallistui Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen kanssa järjestettyihin yritysseminaareihin sekä
Pietarin kauppa- ja teollisuuskamarin kanssa järjestettyyn suomalais-venäläiseen liikemiesten
kontaktifoorumiin. Matkan tavoitteena oli edistää suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia
Pietarissa ja Leningradin alueella sekä vahvistaa suomalaisten yritysten asemaa sijoittajina. Vuonna
2008 suomalaiset yritykset muodostivat kolmanneksi suurimman kannan Pietariin tehdyistä
ulkomaisista investoinneista. Pietariin ja Leningradin alueelle on etabloitunut jo yli 500 suomalaista
yritystä.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vieraili Pietarissa kaupungin vesilaitoksen Vodokanalin ja
Suomen 20-vuotisen yhteistyön juhlissa kesäkuun alussa. Seminaarin aikana ministeri Lehtomäki ja
pääjohtaja Feliks Karmazinov allekirjoittivat asiakirjan, jonka mukaan Suomi aikoo osoittaa 6,1
miljoonaa euroa lahjarahaa Nevan suorien päästöjen hankkeelle. Seminaariin osallistui 160 vierasta
Suomesta ja Venäjältä. Vierailusta uutisoitiin Pietarin keskeisissä tiedotusvälineissä.
Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus tukee Pietarin vesilaitosta 24 miljoonalla eurolla. Uusi
tuki käytetään vesilaitoksen pohjoisen kokoomaviemärin kunnostustöihin. Pietarin kaupunki käyttää
hankkeeseen 588 miljoonaa ruplaa ja Venäjän federaatio 820 miljoonaa ruplaa.
Ympäristökumppanuuden myöntämä tukiraha käytetään laitehankintoihin. Uusi kokoomaviemäri ja
siihen liittyvät puhdistuslaitteistot valmistuvat vuonna 2012. Sen jälkeen Pietarin jätevesistä
puhdistetaan 98 prosenttia. Tällä hetkellä jätevesistä puhdistetaan 87 prosenttia.
Delovoi Peterburg raportoi elokuun lopussa suomalaisten liikemiesten kaivoshankkeesta, joka lehden
mukaan hankaloittaa Nord Stream -kaasuputken rakentamista. Suomalaisten liikemiesten
valtaushakemuksesta kirjoittivat myös Fontanka.ru ja Komsomolskaja Pravda v Severnoi Evrope.
Ryhmä suomalaisia liikemiehiä oli jättänyt kaivosvaltaushakemuksen Suomenlahdelle ja ilmoittanut
olevansa valmiita luopumaan hakemuksesta, mikäli Venäjä palauttaa Karjalan Suomelle.
Artikkelissa mainittiin, että koska kaivosvaltaushakemus on jätetty ennen Nord Stream -hankkeen
selvityksiä, tulee se käsitellä ensin, ja näin ollen se voi viivästyttää kaasuputkihanketta. Lehti myös
julkaisi liikemiesryhmän asianajajan Kari Silvennoisen kirjeen Venäjän kaupallisen edustuston
varaedustajalle Viktor Sorokinille. Kirjeessä todettiin liikemiesryhmän olevan valmis luopumaan
hankkeestaan, mikäli Venäjä aloittaa neuvottelut Karjalan palauttamisesta.
Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo kirjoitti elokuun lopussa pääministeri Matti Vanhasen ja
ympäristöministeri Paula Lehtomäen Nord Stream -kommenteista. Artikkelissa viitattiin Vanhasen
radiohaastatteluun, jossa pääministeri sanoi kaasuputkihankkeen riskejä liioitellun. Lehtomäen osalta
siteerattiin Helsingin Sanomien haastattelua, jossa ministeri lausui, että hallitus voi tehdä
kaasuputkesta periaatepäätöksen ennen kuin ympäristövirasto antaa omansa.
Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo ja Fontanka.ru uutisoivat elokuun lopulla, että Suomen
pääministeri Matti Vanhanen haluaa saada Venäjän pääministeriltä Vladimir Putinilta selvityksen
Arctic Sean lastin kohtalosta. Molemmissa artikkeleissa käytiin läpi Arctic Sean kaappauksen vaiheet.
Syyskuussa Nevižimost i Sroitelstvo Peterburga uutisoi, että suomalaisyritys Rakla Oy aloittaa
palonkestävän lasin tuotannon Pietarissa. Yrityksen ensimmäisen tuotantolinjan on tarkoitus valmistua
syyskuun aikana ja investoinnin arvo on alle miljoona euroa. Rakla on solminut myyntisopimuksen
kansainvälisen Pilkington-konsernin kanssa.
Kommersant kertoi syyskuun alussa, että Valio aloittaa jogurtin tuotannon Leningradin alueella.
Artikkelissa kerrottiin myös Valion allekirjoittaneen sopimuksen venäläisen Unimilkin LGG-lisenssistä.
On myös arvioitu, että Valio aloittaa juustontuotannon Suomen markkinoille Karjalan maitotehtaassa
vuoden 2010 alussa.
Helsingin ja Pietarin välinen nopea junayhteys
Helsingin ja Pietarin välillä avattavaan nopean junayhteyden radan ja asemien kunnostukseen on
Venäjän puolella käytetty jo 17,7 miljardia ruplaa. Näillä näkymin uuden Allegro-junan liikennöinti
Helsingin ja Pietarin välillä alkaa joulukuussa 2010. Aluksi junamatka lyhenee 3,5 tuntiin ja
myöhemmin kolmeen tuntiin. Aihetta käsittelivät uutisissaan elokuussa muun muassa Praim-Tass
Severo Zapad, BN.ru, RBK Sank-Peterburg, Portnews, Rosbalt sekä Sankt-Peterburgskie Vedomosti.
Rosbalt ja Portnews kertoivat toukokuussa, että Venäjän rautateiden johtaja Vladimir Jakunin ja VRYhtymän toimitusjohtaja Pertti Saarela ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen logistiikan
kehittämisestä. Sopimus kirjoitettiin Sotshissa kansainvälisessä talousfoorumissa ja sen ehtoihin
kuuluu muun muassa Belii rast -logistiikkaterminaalin kehittäminen. Sopimuksen puitteissa pyritään
myös kehittämään informaatioteknologiaa sekä rautateiden ja tullivalvonnan yhteistyötä.
Ria Novosti uutisoi kesäkuussa Venäjän sallivan henkilöautojen kuljetuksen kaikkien Suomen ja
Venäjän välisten rajanylityspaikkojen läpi vuoden 2010 tammikuuhun asti. Vuodesta 2008
henkilöautokuljetukset on sallittu vain Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen läpi. Interfax uutisoi
myös asiasta kesäkuun alussa ja mainitsi Suomen vastustaneen vuoden 2008 asetusta, koska se
tarkoitti jonojen kasvua. Myös PortNews, SeaNews, NovgorodAuto.ru ja Pro Murman -sivusto
uutisoivat asian samaan aikaan.
Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo uutisoi elokuun lopulla Suomen ulkoministerin Alexander
Stubbin olevan huolissaan Venäjän talouskehityksestä. Suurlähettiläspäivillä Helsingissä pitämässään
puheessa ulkoministeri esitti huolensa siitä, että Venäjän talous jatkaa laskuaan huolimatta öljyn
hinnannoususta. Ministeri Stubb pahoitteli myös Venäjän ihmisoikeustilanteen heikkenemistä, mutta
korosti, että ongelmista huolimatta yhteistyötä tulee vahvistaa. Stubbin puheesta kirjoitti myös
Komsomolskaja Pravda v Severnoi Evrope.
Metsähuippukokous ja Suomi-talon avajaiset
Metsähuippukokouksesta sekä Suomi-talon avajaisista kirjoittivat kaikki keskeiset tiedotusvälineet,
muun muassa Kommersant, Sankt-Peterburgskie Vedomosti, Smena, Vedomosti ja St. Peterburg
Times sekä Rosbalt, Utro Peterburga, Karpovka.net ja BN.ru-sivusto.
Metsähuippukokouksessa pitämässään puheessa pääministeri Putin lupasi lykkäystä puutullien
korotukselle. Pääministeri Matti Vanhasen ohella kokoukseen osallistuivat ulkomaankauppaministeri
Paavo Väyrynen, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, kauppa- ja teollisuusministeri
Mauri Pekkarinen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Suomen puolelta oli edustettuna myös
merkittävimpien metsäteollisuusyritysten ylin johto.
Pääministerien kahdenvälisissä neuvotteluissa varmentui jo aiemmin sovittu linja, jonka mukaan
Venäjä on valmis lykkäämään suunniteltuja puutullien korotuksia, ehkä jopa vuoteen 2011.
Suomalaisen metsäteollisuuden edustajat totesivat puolestaan, että puutullien korotusuhka on jo
johtanut siihen, että puun tuonti Venäjältä on laskenut tänä vuonna 80 prosenttia. Suomalaiset tehtaat
ovat sopeutuneet jo lähes täysin toimimaan ilman tuontipuuta.
Suomi Pietarissa 200 vuotta -merkkivuosi huipentui Suomi-talon avajaisiin. Suomi ja suomalaiset
palasivat Isolle Tallikadulle, Pyhän Marian kirkon kirkkokartanoon kuuluvaan rakennukseen. Juhlavan
todistuksen Suomi-talon avaamisesta allekirjoittivat pääministerit Vladimir Putin ja Matti Vanhanen.
Muiden juhlaseremonioiden ohessa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Pietarin kuvernööri
Valentina Matvijenko allekirjoittivat kaupunkien yhteistyöasiakirjan. Talon kolmanteen kerrokseen
asettuu Turku, Pietarin ystävyyskaupunki.
Suomi 200 vuotta Pietarissa -merkkivuotta ja Suomi-talon avajaisia juhlisti Radion Sinfoniaorkesterin
konsertti Filharmonian suuressa salissa. Ylikapellimestari Sakari Oramon kirkkaan punaisessa
frakkivyössä toistui perinteikkään konserttisalin väri ja tahtipuikko heilahti: François-Joseph Gossecin
sarja oopperasta Tasavallan voitto. Yleisö lämpeni heti ja hiljeni odottamaan Kaija Saariahon Leinolauluja Anu Komsin tulkitsemana. Toista puoliaikaa hallitsi Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia
Eroica.
Sankt Peterburgskie Vedomostin toimittaja Olga Shervud otsikoi joulukuun alussa suomalaisen
elokuvan 20-vuotisjuhlaa koskevan kirjoituksensa Suomalainen elokuva ja tie tähtiin. Hän totesi, että
20 vuotta sitten kukaan ei uskonut elokuvaviikon mahdollisuuksiin Pietarissa. Noista ajoista kaikki on
muuttunut täysin. Suomesta tuli Euroopan menestyneimpiä maita ja joidenkin mittareiden mukaan jopa
paras. Suomen elokuvataiteesta tuli – Kaurismäen veljesten, Kirsi Tykkyläisen ja muiden
suomalaistoverien älykkyyden ja organisointikykyjen ansiosta – merkittävä osa Suomen taloutta ja
kansalaisten vapaa-ajan viettoa. ”Maassa, jonka asukasluku on 5,3 miljoonaa, on seitsemän
kansainvälistä elokuvafestivaalia. Olemme tavanneet suomalaisia elokuva-alan tekijöitä ja kuulleet
henkilökohtaisesti Aki Kaurismäen bravuurilauseen – ”Kirjailija Maksim Gorkin lapsuus oli erittäin
vaikea” – pisin lause, jonka hän osaa venäjäksi. Jotkut ovat käyneet monta kertaa Suomessa ja
nauttiessaan Suomen teistä, mukavuuksista ja rauhasta, kuitenkin aina muistavat sen, mitä ovat
oppineet suomalaisista heidän elokuvistaan. Eli suomalaisen elokuvan tuntijat ymmärtävät paremmin,
pitääkö paikkansa ystävällis-ironinen ilmaus kuumaveriset suomalaisnuorukaiset, kuin ne, jotka eivät
tunne suomalaista elokuvaa.
Baltiiskoe Informatsionnoe Agentstvo kertoi joulukuussa uutisessaan, että Suomen pääkonsulaatissa
Pietarissa pidettiin Itämeren huippukokouksen valmistava tiedotustilaisuus, johon osallistui myös
Venäjän Helcom-edustaja Leonid Korovin. Korovin totesi, että Pietarin vesi- ja viemärilaitos Vodokanal
toimii tehokkaasti Itämeren hyväksi, kun taas esimerkiksi Kaliningradissa ei ole jätevedenpuhdistamoa
ollenkaan, vaikka sen rantaviiva on paljon pidempi. Eniten Itämerta kuormittaa Puola, jonka osuus
fosforikuormituksesta on 35 prosenttia, Venäjän osuus on 18 prosenttia ja Ruotsin 11 prosenttia.
Viro
Edellisenä vuonna leimahtanut suomettumiskeskustelu ei ottanut laantuakseen. Virallisen
pahiksen leiman saanut Johan Bäckman kiihdytti yhä tunteita. Uusia sytykkeitä saatiin Nord
Streamista, joka yksittäisenä asiana hiersi ehkä eniten maiden suhteita. Ja kuten ennenkin,
Venäjä klenkkasi mukana kolmantena pyöränä. Uudessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa
haistettiin kuitenkin Nato-myönteisyyttä, ja talvisota on virolaisille ylittämätön brändi.
Sankarit löytyivät kulttuurin puolelta. Sofi Oksasen, Seppo Zetterbergin ja Juhani Salokantelen
teosten vironnokset olivat vuoden huipputapauksia. Myönteistä nostetta tuli tekijöiden ja teosten
sidoksesta Viroon. Maiden yhteisestä historiasta ammensivat dokumenttielokuvissaan Imbi Paju, Jaak
Kilmi ja Kiur Aarma.
Talousuutisointi keskittyi pääosin syvästä kriisistä kärsivän Viron omien asioiden seurantaan. Suomi
tärkeimpänä kauppakumppanina ja vertailukohtana kiinnosti silti suuresti. Suomen talouden kehitystä
seurattiin silmä kovana ja elvytystoimia verrattiin Viroon.
Suomi näkyi ja kuului virolaismediassa päivittäin. Satojen lehtijuttujen skaala oli laaja tavallisten
virolaisten kokemuksista ja huomioista tiukkoihin poliittisiin analyyseihin. Arkitason aiheiden kirjossa
esiintyivät citykanit, Helsingissä strippaavat virolaiset ja Suomen ruokakaupoissa varastelevat keskiikäiset suomalaiset. Lukijalle tarjottiin myös koko sivun juttu Viron ja Suomen välisestä jalkapalloottelusta 80 vuotta sitten.
Suomi toimi kuten aiempinakin vuosina Viron ensisijaisena verrokkimaana. Kun ensimmäinen
suomalaista syntyperää oleva astronautti soitti presidentti Tarja Haloselle avaruudesta, Virossa
mietittiin milloin ensimmäinen virolainen saataisiin avaruuteen.
Kokonaisuutena uutisointi oli pohjavireeltään myönteisen neutraalia. Silti osa
suomettumiskeskustelusta vaikutti kielteisesti Suomen julkisuuskuvaan; tavallisen virolaisen on vaikea
hahmottaa, mikä on virallisen Suomen mielipide ja kuinka pienen ryhmän näkökantaa esimerkiksi
Johan Bäckman kumppaneineen todellisuudessa edustaa. Suomi-kriittistä keskustelua pitivät yllä
muun muassa Iivi Masso ja Imbi Paju.
Yhteiskunta ja politiikka
Imbi Pajun ja Sofi Oksasen toimittama Kaiken takana on pelko sai ilmestyessään laajan huomion
myös Virossa. Itse kirja jäi varjoon, kun mediaa puhutti julkistamiseen liittynyt kohu
mielenosoituksineen. Tarinan sankareita olivat Oksanen ja Paju, konnia Johan Bäckman ja Öinen
vartiokunta. Keskustelussa nousivat esiin suomettuminen, anteeksipyyntövaatimukset ja arviot
Suomen ja Viron suhteista, joita jupakalla monien mielestä yritettiin huonontaa ulkopuolelta. Tätä
kaikkea höysti debatti vironvenäläisten asemasta. Lopulta alettiin jo ihmetellä, miksi Bäckmanin
mielipiteisiin tartutaan Virossa niin hanakasti.
"Miksi suomalaiset eivät enää rakasta meitä?" kysyi Riigikogun jäsen Hannes Rumm Õhtulehdessä.
Hän totesi, että Viron median perusteella Suomen ja Viron suhteet ovat nykyään yhtä hyvät kuin
Israelin ja Palestiinan. Rummin mukaan Viron lehdistö on itse nostanut supertähdekseen Bäckmanin,
jonka lehdistötilaisuuksissa on enemmän virolaisia toimittajia kuin yhdessäkään Tarja Halosen
valtiovierailun tilaisuudessa. Kirjoittaja ihmetteli, hyödyttääkö Suomessa huonosti tunnettujen
henkilöiden ajatusten toitottaminen Virossa muita kuin niitä, jotka haluavat heikentää Viron roolia
Euroopan unionissa. Jos media onnistuu rikkomaan Viron suhteet yhteen sen vahvimmista liittolaisista,
samalla heikkenevät Viron mahdollisuudet vaikuttaa vaikkapa EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan. Rummin
mukaan virolaisen median tulisi itsekriittisesti kysyä, miksi se antaa käyttää itseään hyväksi.
Postimees-lehdessä ilmestyneessä laajassa katsauksessa historioitsija Eero Medijainen katsoi
suomettumisen sisältäneen myös positiivista, vaikka termiä itsessään pidetään negatiivisesti
latautuneena. Siten Suomi säilytti itsenäisyytensä, loi oman riippumattomuuspolitiikkansa ja hyötyi
taloudellisesti. Itse asiassa samaa taktiikkaa Suomi sovelsi menestyksellä jo autonomian aikana.
Miinukseksi Medijainen laski sisäpoliittisen itsesensuurin ja itäkortilla pelanneen Urho Kekkosen
yksinvaltiuden. Kekkosen peli oli niin monikerroksista, ettei Virossa osata vieläkään päättää, mitä
presidentin vierailu 1964 lopulta tarkoitti: tekikö hän sen virolaisten kansallistunnon kohottamiseksi vai
tunnustiko Viron kuulumisen Neuvostoliittoon. Medijaisen sanoma oli, että suomettumista on
tarkasteltava pienen maan yhtenä mahdollisuutena: ”Historia näyttää, kuinka vaarallista on sitoutua
yhteen ideaaliin ja luopua sen nimissä kaikesta muusta.”
Suomeen on syntynyt Viro-viharyhmä
Politologi Iivi Masso jatkoi suomalaisen yhteiskunnan armotonta ruotimista Eesti Päevalehden
palstoilla edellisen vuoden tapaan. Masso viittasi useissa kolumneissaan suomettumiseen,
uusstalinismiin ja Suomen isoveliasenteeseen. Johan Bäckmanin johtaman Suomen antifasistisen
komitean (SAFKA) toimintaa Masso piti organisoituna propagandarynnäkkönä Viroa vastaan. Vaikka
ryhmää pidetään Suomessa naurettavana, se kuitenkin muokkaa mielipidettä Virosta vähemmistöjen
sortajana. Masson mukaan Helsingin yliopiston olisi syytä hävetä, kun se antaa yhden SAFKA:n
edustajista opettaa oikeuspolitiikkaa ja käyttää toisen tuotantoa opetusmateriaalina.
Stalinismi ei ole kadonnut, totesi Masso viitaten muun muassa Suvi-Anne Siimeksen lähtöön
Vasemmistoliitosta 2006. Kylmän sodan nostalgikot Suomessa ja muualla pitävät jännittyneitä
naapurisuhteita Venäjään aina itäeurooppalaisten syynä. Myös Eesti Päevalehden toimittaja Heiki
Suurkask päätyi artikkelissaan siihen tulokseen, että stalinismi syntyy Suomessa uudelleen. Hänen
mukaansa Suomessa toimii ensimmäistä kertaa historian aikana aktiivinen Viron-vastainen ryhmittymä.
Iivi Masso arvosteli Helsingin Sanomia, jossa Viro-myönteisistä kannanotoista huolimatta ilmenee
isovelimäisyyttä ja geopoliittista jaottelua. Masson mielestä virolaiset vastaavat ulkoapäin tulevaan
totaalikritiikkiin liian usein nöyristellen tyyliin ”Herra Iso Veli, emme ole ansainneet
hyväntahtoisuuttanne, olemmehan ahneita ja saamattomia lurjuksia, jotka eivät pysty luomaan
vapaudessa normaalia yhteiskuntaa”.
Masso kuitenkin piti Sofi Oksasen ja Imbi Pajun teoksen ilmestymistä merkkinä uuden ajan
alkamisesta Suomessa: itsesensuurin ja varovaisuuden muuri on murtunut.
Kolumnit ja uutiset poikivat satoja nettikommentaareja. Virossa lehdissä ei ole mielipidepalstoja, joten
kiihkein keskustelu käytiin verkkosivuilla. Verkkoportaalien keskustelupalstoilla kaikui kiteyttävä
kommentti: ”Suomessa on Nato-allergia, Karjala-allergia ja nyt tuntuu, että ainakin pääministerillä on
suomettumisallergia.”
Venäjän ystävyys – onni vai onnettomuus?
Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin vierailu Suomeen huomioitiin ennakoidun näkyvästi Virossa.
Mediassa mietittiin, olisiko vastaava vierailu toiseen naapurivaltioon, EU-maahan Viroon mahdollinen,
ja epäiltiin, ettei Venäjä ole halukas sulattamaan maiden jäisiä suhteita. Postimees-lehden pääjutussa
keskityttiin Venäjän turvallisuusaloitteeseen. Lehden mielestä Medvedev koki Suomen neutraaliksi
pinnaksi esitellä ideansa.
Eesti Päevaleht otti vierailusta näkökulmakseen Karjalaa takaisin vaativat mielenosoittajat ja Nord
Streamin. Lehti ihmetteli, että kaasuputkea käsiteltiin niinkin paljon lehdistötilaisuudessa. Lehti avasi
Karjalan "ongelmaa" kertomalla, että jokaisesta suomalaisesta saunaseurueesta löytää miehen, joka
illan päätteeksi huutaa "Ryssät pois Karjalasta". Kuvateksteissä kerrottiin, kuinka Uspenskin katedraali
muistuttaa Venäjän vallasta ja että ”mielenosoittajien sanoma jäi virallisen tapaamisen ylitsevuotavan
ystävyysretoriikan varjoon".
Eesti Päevalehden toimittaja Heiki Suurkask kysyi kommentissaan, onko Venäjän ystävyys edistystä
vai onnettomuus. Maailmankartalle suomettumisella päässyt Suomi maksoi ystävyydestä korkean
hinnan laman aikana. Moskova ei pystynyt vaikuttamaan Martti Ahtisaareen ja Mauno Koivistoon
yhtä paljon kuin J.K. Paasikiveen ja Urho Kekkoseen, mutta Tarja Halosen aikana Suomesta on
jälleen tullut Venäjän ylin ystävä, mitä Moskova ei jätä mainitsematta.
Suurkask kiitti Halosta kuitenkin siitä, että ongelmista huolimatta välit ovat hyvät sekä Venäjän että
Viron suuntaan. Suomi esimerkiksi kieltäytyi tuomitsemasta Viroa pronssisoturipatsaskiistassa.
Suurkask lopetti toteamalla, että Moskova tarvitsee ystäviä enemmän kuin koskaan ennen, ja Suomi
on valitettavasti yksi niistä vähäisistä.
Näkökulma Venäjään riippuu kuitenkin kirjoittajasta, ja taloussivuilla Suomi nousi jopa esikuvaksi. Eesti
Päevalehden Venäjän-kirjeenvaihtaja Jaanus Piirsalu teki vuoden alussa kaksi näyttävää artikkelia
Suomen ja Venäjän kauppasuhteista ja haaastatteli muun muassa Suomen Moskovan-lähettilästä
Matti Anttosta ja useita liikemiehiä. Lehden mukaan Suomi on yksi vähäisistä Venäjän naapureista,
jolla on maan kanssa hyvät suhteet niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Venäjän-kauppaa 18 vuotta
tehneen Erik Helinin mielestä edes Venäjän byrokratia ei ole ongelma, vaan byrokratian hallinnasta
voi tulla jopa kilpailuetu. Suomalaisten hyvään asemaan Venäjällä Helin piti syynä suomalaisten
aktiivisuutta. Pienetkin yritykset käyvät ahkerasti messuilla ja pitävät yllä kontakteja - myös Moskovan
ulkopuolella, suurissa kasvukeskuksissa.
Piirsalu valotti Suomen kauppapoliittista suhdetta Venäjään monelta kantilta. Menestyksen syyksi
kuoriutui suomalaisten pragmaattisuus, päivänpolitiikkaa ei haluta sotketa bisnekseen. Vaikka
useampikin haastatelluista myönsi, että pienten on pelattava suuremman ehdoilla, sekä lähettiläs että
liikemiehet vakuuttivat, ettei maassa tapahtuneilta vääryyksiltä suljeta silmiä.
Suomi sanoi kaasuputkelle ”tahdon”
Nord Stream -kaasuputki pysyi otsikoissa koko vuoden ajan. Vaikka kaasuputkihanketta vastustettiin
Virossa näkyvästi, Suomen lopullinen kyllä-päätös otettiin mediassa vastaan maltillisesti. Tätä ennen
media käsitteli putkea laajasti: virolaiset tiedemiehet olivat huolissaan projektin ympäristöhaitoista, joita
heidän mielestään ei ole tarpeeksi tutkittu. Maan ympäristöministeriö yritti saada naapurimaiden
huomiota asialle, ja parlamentti hyväksyi esityksen kaasuputken ympäristöriskeistä. Loppuvuodesta
Eesti Looduse Fond (Viron Luontosäätiö) valitti Vaasan hallinto-oikeuteen Länsi-Suomen
ympäristölupaviraston päätöksestä antaa lupa miinanraivaukselle putken tieltä.
Viron Riigikogu hyväksyi lokakuun lopussa julkilausuman, jonka mukaan rakentamiselle ei pitäisi antaa
lupaa. Suomessa asuva virolainen kirjailija ja elokuvantekijä Imbi Paju ehdotti Kuku-radion
haastattelussa, että Nord Streamin rakentamista vastaan tulisi järjestää "Baltian ketjun" (mielenosoitus
Baltian maiden itsenäisyyden puolesta 23.8.1989) tapainen toimenpide. Paju kommentoi suomalaisten
asenteita todeten, että ”suomalainen yhteiskunta on tottunut tottelemaan poliittista johtoa ja uskoo
juttuja, joiden mukaan putki olisi Suomelle tarpeellinen ja hyödyllinen”. Pajun kommentteja siteerattiin
myös sanomalehdissä.
Kaasuputki nousi parrasvaloihin pääministeri Matti Vanhasen vieraillessa Virossa marraskuussa.
Postimees-lehden haastattelussa Vanhanen suhtautui Viron reaktioihin ymmärtäväisesti. Hän korosti
Nord Streamin olevan Suomelle ympäristökysymys ja putken olevan tärkeä osa Euroopan
energiaturvallisuutta, johon myös South Stream ja Nabucco kuuluvat.
Samaan tapaan media nosti kaasuputken pääteemaksi, kun Suomen Tallinnan-suurlähetystö järjesti
marraskuussa Baltic Sea Action -huippukokousta valmistelevan seminaarin. Hankkeen takana ollutta
Ilkka Herliniä haastatellut Eesti Ekspress epäili jutussaan, että Venäjä venyttää puutullien
määräämistä Suomelle vastineeksi Nord Streamin hyväksymisestä. Myös talouslehti Äripäevin
haastattelussa Nord Stream oli tapetilla, mutta Herlin sai kuitenkin kertoa, mitä esimerkiksi yritykset
voivat tehdä Itämeren hyväksi. Nord Streamin osalta Herlin vakuutti, ettei kaasuputki pilaa Itämeren
suojelutyötä.
Televisiouutisissa seminaaria käsiteltiin Nord Streamin kautta. Uutisissa kiinnitettiin huomiota siihen,
että "huippukokouksen järjestäjät eivät maininneet kertaakaan sanoja Nord Stream, kun he puhuivat
laveasti Itämeren ympäristöongelmista". Uutisten mukaan Ilkka Herlinin täytyi ottaa asia esille
virolaisen yleisön painostuksesta.
Eesti Päevalehden Rein Sikk kritisoi lehden pääkirjoitussivulla ankarasti virolaisten toimintaa Nord
Streamin suhteen nimittäen sitä Viron ulkopoliittiseksi fiaskoksi. Se, että Suomi ja Ruotsi molemmat
sanoivat kaasuputkelle ”tahdon”, osoitti toimittajan mielestä Viron ulkopolitiikan täydellisen
avuttomuuden. Hän ennusti Imbi Pajun ajatuksen siitä, että Itämeren ääressä ajanlasku voidaan jakaa
ajaksi ennen ja jälkeen Nord Streamin, käyvän toteen.
”Miten Merjan uni toteutui”
Pääministeri Matti Vanhanen ja vaalirahat olivat syksyn uutisaiheita myös Viron mediassa. Virolaiset
saivat tietää lahjuslaudoista ja kimuranteista vaalirahakuvioista. Päivälehdet ja varsinkin niiden
verkkoversiot seurasivat Vanhasen taistelua lähes päivittäin, pääosin STT:n ja suomalaismedian
materiaaliin ja spekulaatioihin nojaten. Virolaiset saivat tietää, mitä ovat RAY, Nuorisosäätiö ja
Kehittyvien maakuntien Suomi.
”Mitä pohjoisessa naapurissa oikein tapahtuu?” kysyi Eesti Päevaleht pääkirjoituksessaan. Suomihan
kuuluu maailman vähiten korruptoituneisiin maihin. Lehden mukaan skandaalit puhkeavat, koska
maassa ei tapahdu mitään oikeasti vakavaa. Toisaalta ne kuitenkin paljastavat, että puolueiden
rahoituskuviot muuttuvat koko ajan mutkikkaammiksi ja piilotetummiksi. Seurauksena on politiikan
maineen rapautuminen.
Myös toimittaja Heiki Suurkask piti omassa analyysissaan suomalaisten puolueiden rahoitusta
huolellisesti peitettynä. Vaalitukiaan ovat joutuneet selittelemään ministeritkin, mutta rangaistuksia ei
ole seurannut.
Eesti Päevalehteä Helsingistä käsin avustava Tiina Hakman arvioi Vanhasen karaistuneen melkoisesti
julkisuuden silmätikkuna ollessaan jutussaan ”Miten Merjan uni toteutui”. Entisen vaimon arvio
viran painajaismaisuudesta on toteutunut. Hakman uskoi viimeisimmän skandaalin osuneen suoraan
Vanhasen sydämeen, sillä Nurmijärven talo on olennainen osa Vanhasen identiteetistä. Siksi myös
lehdistötilaisuudessa nähtiin hyvin hyökkäävä ja vihainen pääministeri. Joka tälläkin kertaa veti
pitemmän korren.
Pääministeri sai mahdollisuuden toisenlaiseen julkisuuskuvaan vastatessaan talouskysymyksiin Eesti
Päevalehden haastattelussa myöhemmin syksyllä. Vanhanen kertoi laajassa haastattelussa Suomen
nostavan talouttaan eri eväin kuin Viro.
Stubb ja Soini näkyivät myönteisessä valossa
Vuoden alussa ulkoministeri Alexander Stubb antoi haastattelun Eesti Ekspressille. Koko aukeaman
juttu otsikoitiin ”Suomi ei tavoittele erityissuhteita Venäjän kanssa”. Lehti kuvaili ulkoministeriä jutun
aluksi seuraavasti: ”Stubb tuli tunnetuksi Georgian konfliktin aikaisena sukkula- ja
kännykkädiplomaattina. Stubb välttää ministerinä vanhoja Suomeen liittyviä traumaattisia asenteita.
Mies seurustelee edeltäjiään vapaammin sekä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin että USA:n
edellisen kabinetin ulkoministerin Condoleeza Ricen kanssa. Uusi ulkoministeri aiheutti syksyllä
suomalaisessa yhteiskunnassa pienen myrskyn vesilasissa antaessaan tiedotusvälineille
suurlähettiläiden kirjoittamat arviot maailmanpolitiikasta - vanhan koulukunnan toimijoista tuntui
uskomattomalta, että kansa saa tietää, mitä Suomen diplomaatit todella ajattelevat
maailmanpolitiikasta.”
Eurovaaleista huomioitiin äänikuningas Timo Soini, jonka sanottiin tuoneen väriä muuten tylsiin
eurovaaleihin. Eesti Päevaleht totesi Soinin yhden miehen shown vieneen hänet Brysseliin.
Myönteistä: Talvisota ja uusi turvallisuuspoliittinen selonteko
Marraskuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Postimees-lehti siteerasi suomalaisia
tiedotusvälineitä merkkipäivän uutisoinnissaan sekä käsitteli aihetta erikseen koko aukeaman
jutussaan. Historioitsija Olaf Mertelsmann kirjoitti talvisodan takamaista, tapahtumista ja seurauksista
todeten, että Suomen voitto diktatuurin sotakoneistosta perustui kaiken muun lisäksi myös
isänmaallisuuteen ja hyvään onneen.
Jostain Virossa iloittiinkin. Helmikuussa suurlähetystö järjesti lehdistötilaisuuden Suomen uudesta
turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajaa Markku Nikkilää
haastateltiin Viron television pääuutislähetyksessä sekä Postimees-lehdessä. Selonteon tulkittiin
olevan selvästi aikaisempia Nato-myönteisempänä. Postimees otsikoi pääkirjoituksena "Suomi
natoistuu" ja totesi hieman polleasti: ".. Virolaiset voivat kääntää katseensa pohjoiseen ja huomioida
suomalaisten USA-Nato-suuntauksen, jonka virolaiset ovat oikeastaan koko ajan tienneet." Myös
Georgian sodan vaikutus selontekoon huomioitiin, ja Suomen kannat Venäjän turvallisuuspolitiikkaan
nähtiin terävämpinä kuin ennen.
”Suomen silta nousi pystyyn”
Pitkäaikainen suomalaisten lehtien avustaja Mart Ummelas tilitti katkerana mielipidepalstoilla Suomen
sillan nousseen pystyyn, kun Suomessa ei enää nähdä virolaisia tv- ja radiokanavia ja lehdetkään eivät
kaipaa stringeriään.
Hymyn päätoimittajaksi siirtynyt Sami Lotila jatkoi iltapäivälehti Õhtulehdessä virolaisten ärsyttämistä
kolumneissaan, joiden kohteina ovat olleet virolaiset miehet, epäpätevät nuoret virkamiehet ja poliitikot,
Viron talouskriisi, Tallinna ja erityisesti sen taksit, Viron sosiaalisysteemi, leasing-autoilla ajavat
virolaiskuskit, virolaisten moraali, suvaitsevaisuus ja niin edelleen. Kolumnit saivat myös sadat
virolaiset antamaan palautetta internetissä. Suurin osa vastusti hänen ajatuksiaan, mutta löytyi myös
niitä, jotka ovat samaa mieltä nyky-Viron tilasta.
Lotilan kolumni virolaisten moraalista sai internetissä yli 700 kommenttia. Kirjoituksessaan Lotila antoi
virolaisille ohjeita, kuinka saavutetaan oikeudenmukaisempi yhteiskunta. "Viron yhteiskunta on kuin
hyeena, joka armottomasti repii heikot ja jättää preerialle kuolemaan", hän kirjoitti. Myös politiikkojen
moraalikäsitystä arvioitiin.
Kolumni aiheutti kovaa kritiikkiä ja kovasanaista palautetta, mutta jotkut olivat myös samaa mieltä.
Kolumneja kommentoivat myös silmäätekevät, kuten Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar ja
uusi europarlamentaarikko Indrek Tarand. Tarand totesi Lotilan vaikuttavan virolaisiin kuin rokotus parantavasti. Myös Savisaar myönsi, että Lotila on tavallaan oikeassa. Yleensä ulkoa tulevalle asiat
ovat selkeämpiä. Savisaar kuitenkin muistutti, että suurin osa Tallinnan asukkaista on tyytyväisiä
kaupunkiinsa ja että Lotila kuuluu vähemmistön joukkoon.
Suomi hoiti sikainfluenssan hienosti
Suomi oli paljon esillä sikainfluenssauutisoinnin yhteydessä. Virossa sikainfluenssan tuloon herättiin
myöhään. Vasta influenssan muuttuminen epidemiaksi Suomessa ja Ruotsissa ja siihen liittyvät
kuolemantapaukset sekä erittäin huolestuttava tilanne Ukrainassa saivat virolaisetkin miettimään
tilanteen vakavuutta. Suomi sai kiitosta nopeasta toiminnasta, ja lehdissä ilmestyi suomalaisten
asiantuntijoiden haastatteluja tilanteesta sekä rokotteen tarpeellisuudesta.
Syksyllä lehdissä kritisoitiin sitä, ettei Viro ole hankkinut rokotetta ja verrattiin tilannetta Suomeen ja
Ruotsiin, joissa rokotus oli jo hyvässä vauhdissa. Viron mediassa kirjoitettiin ylipäätään paljon
sikainfluenssatilanteesta Suomessa, muun muassa kuolemantapauksista ja rokotteen aiheuttamista
jonoista. Postimees-lehden etusivulla ilmestyi artikkeli "Sikainfluenssa hyökkää Viroon Suomesta".
Jutun yhteydessä oli kuva rokotusjonosta Oulussa.
Toisaalta virolaista mediaa kritisoitiin myös ihmisten pelottelusta. Lehtien verkkosivujen
keskustelupalstoilla enemmistö suhtautui rokotuksiin hyvin kriittisesti ja niiden katsottiin olevan
enemmän haitaksi kuin hyödyksi.
Suomi sai muutenkin kiitosta julkisesta terveydenhuollostaan, ja suomalaista
terveyskeskusjärjestelmää pidettiin hyvänä mallina myös Virolle. Myös suomalais-virolainen yhteistyö
hiv-rokotteen kehittämisessä sai palstatilaa.
Kulttuuri
Kulttuurisivuilla Suomen nostivat näkyviin erityisesti kirjailijat, mutta huippunimiä oli tarjolla muiltakin
kulttuurin kentiltä. Saarenmaan oopperapäivillä esiintyi suomalaisen oopperan raskas sarja, Matti
Salminen, Jaakko Ryhänen ja Jorma Hynninen, joita Eesti Päevaleht nimitti todellisiksi ensimmäisen
asteen tähdiksi. Lehti kehui Hynnisen ja tanssija Tiina Lindforsin duettoa Ilkka Kuusiston Vapauden
vanki -oopperassa.
Haitarishamaani Kimmo Pohjosesta on tullut virolaisten kestosuosikki, jonka kiertueesta jopa
iltapäivälehti Õhtuleht sai aikaan asiallisen reportaasin. Kuvassa revenneelle harmonikalla annettiin
konsertin aikana ensiapua ja Pohjonen kiitteli virolaisten lavamiesten taitavuutta.
Helsingin kulttuuritapahtumat ovat tallinnalaisille helpommin saavutettavissa kuin Tarton, joten ei ihme,
että ne näkyvät myös lehtien palstoilla. Taidekriitikko Hanno Soans kiitteli Kuvan jälkeen minimalisminäyttelyä ja nimitti Kiasmaa lähimmäksi nykytaiteen museoksi, jonkinlaisena piikkinä
Kumulle.
Virolaiset kerkesivät muuallekin Suomeen, ja kokemuksia riitti jaettavaksi Ruisrockista
asuntomessuihin. Kuopio tanssii ja soi -festivaalilta piipahtanut Tiit Tuumalu kehui Tero Saarisen Blue
Lady -esitystä, ja siinä sivussa Vinskiä ja kalakukkoja. Venäläisen avant garde -näyttelyn väärennökset
Wäinö Aaltosen museossa nousivat otsikoihin todennäköisesti koska näyttely oli kytköksissä virolaisen
Leonhard Lapinin retrospektiiviin.
Vuosi oli kuitenkin ennen kaikkea Sofin vuosi ja Sofi Oksanen vuoden näkyvin suomalainen henkilö.
Puhdistuksen vironnos julkaistiin näyttävästi Suomen suurlähetystössä toukokuussa. Kirjailija sai heti
osakseen valtavaa huomiota ja seuraavat viikot hän poseerasikin lehtien kansikuvatyttönä. Oksasen
koettiin ajavan virolaisten asiaa. Joulukuussa Postimees valitsi Oksasen ”vuoden ihmiseksi“ nimittäen
häntä Viron lähettilääksi Suomessa ja maailmalla.
Viroa taitavan Oksasen haastatteluista kilpaili sekä sähköinen että printtimedia. Mielipidevaikuttajan
asemaan pääsystä kertoo myös Oksasen aukeaman artikkeli vuodenvaihteen Postimees-lehdessä.
Tässä valossa onkin outoa, ettei itse teoksesta ilmestynyt arvosteluja, vaikka Puhdistus komeili
myyntitilastojen kärjessä. Kulttuurilehti Sirpissä lopulta ilmestynyt Kaarel Tarandin arvostelu pudotti
kirjan hyvin kirjoitetuksi trilleriksi, joka kuitenkin levittää väärää Viro-kuvaa maailmalle.
Imbi Pajun ja Sofi Oksasen toimittama Kaiken takana on pelko sai lähes pelkkiä kehuja, ja virolaiset
tervehtivät suomalaisten sivistämistä ilolla. Yleisen hymistelyn lomassa kriittisen silmäyksen teokseen
loi Postimees-lehdessä Jarmo Virmavirta, jonka mukaan artikkelikokoelma kertasi tunnettuja faktoja
selvittämättä Viron uudelleenitsenäistymisen ihmettä.
Juhani Salokantelen Jaan Kross -elämäkerran ja Seppo Zetterbergin Viron historian ilmestyminen
viroksi olivat vuoden muita kohokohtia. Julkistamistilaisuuksissa paikalla oli älymystön kerma ja
televisiokamerat, Salokannelta ehti poiketa onnittelemaan myös presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Sekä Zetterberg että Salokannel ovat entisiä Suomen Viron-instituutin johtajia ja todellisia median
lemmikkejä. Zetterbergin suosiota lisää, etteivät hänen historiantulkintansa ole ärsyttäneet virolaisia.
Television keskusteluohjelmien vieraana ja lehtien laajoissa haastatteluissa Zetterberg vastaili
diplomaattisesti, miksi suomalaiset aina vain kirjoittavat Viron historiaa.
Onneksi vastapainoksi vuoden aikana ilmestyi useita Suomea käsitteleviä teoksia, muun muassa Tõnu
Tuulaksen Avastamas Soomet ja Kaja Tamperen Minu Soome, samoin Kaare Sarkin ja Mai Frickin
uudet suomen kielen oppikirjat, jotka kaikki saivat hyvin näkyvyyttä mediassa. Yllättävän suurta
huomiota sai Piret Salurin uudelleen kääntämä ja joulun alla ilmestynyt Mika Waltarin Sinuhe. Riho
Laurisaar haastatteli Kjell Westöä ja Jaakko Hämeen-Anttilaa Eesti Päevalehdessä. Virolaisia
kiinnostaa myös Suomessa ilmestynyt kirjallisuus laidasta laitaan, esimerkiksi runoilija Elo Viiding
arvioi kulttuurilehti Sirpissä Rita Dahlin antologiaa naiskirjailijoista ja sensuurista.
”Suomen televisio oli meille hyvä äitipuoli“
Kirjallisuuden ohella lähihistorian syväluotausta harrastivat myös elokuvantekijät. Vuoden puhutuin
dokumentti, Kiur Aarman ja Jaak Kilmin ohjaama Disko ja ydinsota on hilpeän-nostalginen kuvaus
Suomen televisiosta ja sen maagisessa taikapiirissä 80-luvulla kasvaneista virolaislapsista. Ohjaajien
mukaan Suomen television luoma rinnakkaistodellisuus lopulta mursi neuvostosysteemin ja auttoi
kätilöimään Viron itsenäisyyttä.
Mediassa dokumentti laukaisi suoranaisen kirjoitusten vyöryn. Eesti Päevalehden pyynnöstä elokuvan
katsoi myös Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela, joka totesi, ettei Neuvosto-Viron puoluejohdon
taistelu Suomen televisiota vastaan kaikesta huolimatta koskaan noussut esiin virallisissa
keskusteluissa Moskovan kanssa. Postimees puolestaan ihmetteli, miksei Suomen television
merkitystä ole tähän mennessä tutkittu vakavasti.
Imbi Pajun dokumentti, lottien ja virolaisten aatesisarten yhteistyöstä kertova Suomenlahden sisaret sai
marraskuisen ensi-esityksensä myötä valtavasti julkisuutta. Ensi-illassa paikalla oli myös Elisabeth
Rehn, yksi elokuvan henkilöistä.
Smedsin poliittinen kabaree antoi kyytiä EU:n byrokraateille
Eesti televisioonin pääuutislähetys esitti pitkän pätkän Kristian Smedsin Mental Finlandista ja
haastatteli ohjaajaa. Andres Laasik Eesti Päevalehdestä kävi Brysselissä katsomassa esityksen ja
kirjoitti siitä kaksi laajaa artikkelia. Laasik määritteli näytelmän poliittiseksi kabareeksi. Virolaisia
kiinnosti Tallinnassa useita produktiota toteuttaneen Smedsin lisäksi näytelmässä esiintyvät tunnetut
virolaisnäyttelijät Juhan Ulfsak ja Eva Klemets.
Smedsin tallinnalaiselle von Krahlin teatterille ohjaama Lokki esitettiin loppusyksystä Moskovassa. Se
oli Postimees-lehden mukaan kuuluisan suomalaisohjaajan ensimmäinen suuri työ Venäjällä.
Virolaisten huippunäyttelijöiden tähdittämä produktio sai ylenpalttisen hyvän vastaanoton, ja lehti
siteerasi Kommersantin kriitikkoa, joka kiitteli Smedsin taitoa sekoittaa reaalielämä ja dramaturgia
näyttämöllä.
Kulttuurilehti Sirp huomioi aukeaman haastattelussaan Suomen tunnetuimman lavastajan Ralf
Forsströmin, joka teki lavastuksen Verdin Naamiohuveihin Estonia-teatterissa.
Kumu tarjoili Sikamessiaan ja Ars Fennican
Taiderintamalla alkuvuoden merkittävimpiä tapahtumia oli Ars Fennica -palkinnon luovuttaminen Mark
Raidperelle Kumun taidemuseossa. Virossa lähes tuntematon palkinto nousi television
pääuutislähetykseen ja noteerattiin myös päivälehdissä ja radiokanavilla. Siihen epäilemättä vaikutti,
että palkinnon luovutti Suomen presidentti ja saaja oli virolainen. Lisäksi se luovutettiin ensimmäistä
kertaa Suomen ulkopuolella. “Poliittisesti korrektia”, lohkaisi Eesti Päevalehden taidekriitikko Ants
Juske.
Suomalainen taide on ollut Kumussa jatkuvasti hyvin näkösällä. Syksyllä seinille ripustettiin Harro
Koskisen klassikot Sikamessias ristillä ja Sikaperhe. Taidekriitikot yrittivät avata teosten undergroundajattelua virolaisille näyttelyvieraille. Harron visuaalisesti voimakkaat kuvat nosti sivuilleen myös
venäjänkielinen viikkolehti Den za Djom. Julkisuutta sai myös Viron ja Suomen ulkomaisen taiteen
museoiden yhteisprojekti Alankomaiden taiteesta.
Suomen Viron-instituutin uudistuneen linjan ja tehokkaamman tiedotuspolitiikan hedelmät näkyivät jopa naistenlehdissä. Tapahtumia oli ohjelmassa vähemmän, mutta niihin panostettiin enemmän. Eesti
Ekspress löysi parin aukeaman verran palstatilaa niinkin marginaalisen tuntuiselle aiheelle kuin Tove
Janssonin poliittiset karikatyyrit ennen sotaa. Suomalaisen muodin sarjassaan instituutti toi esille
jalkinesuunnittelun huiput Minna Parikan ja Julia Lundstenin, joiden kenkäveistokset päätyivät
komeina kuvina muotilehtien sivuille.
Design ja käsityö olivat pääteemoja myös instituutin ja lähetystön yhdessä ponnistelemilla ja tähän asti
suurimmilla Suomi-päivillä, jotka näkyivät hienosti maakunnallisessa mediassa Tartossa.
Opetusministereiden tapaaminen ylsi myös valtakunnan verkkoon.
Lähetystö sai omat säkeensä, kun runoilija Karl Martin Sinijärv teki viikkolehti Eesti Ekspressin
kulttuuriliitteessä ”Tarkastelua kirjailijaliiton rapuilta Suomen suurlähetystön suunnassa“ seuraavasti:
mida tumedamaks tõmbub taevas toompea kohal
seda heledamalt särab tasavalla lipp
(Mitä tummempi on taivas Toompean yllä, sitä heleämmin hehkuu tasavallan lippu)
Talous
Talousuutisointi keskittyi pääosin syvästä kriisistä kärsivän Viron omien asioiden seurantaan. Suomi
tärkeimpänä kauppakumppanina ja vertailukohtana kiinnosti silti suuresti. Suomen talouden kehitystä
seurattiin silmä kovana, ja elvytystoimia verrattiin Viroon. Hallituksen talouspoliittiset ratkaisut uutisoitiin
herkästi, eritoten niiden erotessa Viron omista keinoista. Viron valtion velka on Euroopan pienempiä, ja
Suomen velanotosta kirjoitettiin paljon. Mediaa kiinnosti myös suomalaisyritysten toiminta ja
laajentumissuunnitelmat Virossa.
Suurimpia Suomea koskeneita talousuutisia oli Finnairin lakko. Kiinnostus johtui osittain siitä, että
virolaiset matkustavat usein Suomen kautta. Finnair toimii myös Tallinnasta käsin. Postimees nimitti
lakkoa vakavaksi kriisiksi, joka vaikuttaa tuhansiin virolaisiin. Lehden pääkirjoitus kritisoi
ammattiyhdistyksien toimia tilanteessa, jossa yritys tekee tappiota. Lakko olisi sen mielestä
ymmärrettävissä, jos elettäisiin talouskasvun aikaa. Finnairin talousvaikeuksia on lisäksi vertailtu
SAS:in omistaman Estonian Airin vaikeuksiin.
Suomalaisia työsopimusneuvotteluja seurattiin Virossa muutenkin tarkoin. Sekä pankkialan lakko että
Tallink Siljan irtisanomiset Suomessa uutisoitiin Virossa.
Suomi elvyttää velalla
Postimees-lehden kolumnisti Martti Aavik vertaili helmikuussa Suomen ja Viron elvytystoimia. Toisin
kuin budjettileikkauksia tekevässä Virossa, Suomessa elvytetään rakennushankkeilla ja panostetaan
työttömien koulutukseen. Tähän Suomi joutuu ottamaan velkaa, mitä Virossa ei edes harkita.
"Parhaimmat toiveemme päästä talouskriisin yli perustuvat Suomen ja Ruotsin nopealle
vahvistumiselle. Pitäkäämme peukkuja naapureille!"
”Suomi ei nosta veroja, vaan kasvattaa velkaa”, julisti Postimees heinäkuussa. Uutinen kertoi Suomen
elvytyksestä ja hallituksen toimista työttömyyden hoidossa. Samassa lehdessä esiteltiin Suomen
veroratkaisuja, joiden mukaan hallituksen päätökset suosivat kotimaisen kysynnän tasapainottamista ja
näin talouden nopeampaa elpymistä. Esille nousi myös pelko inflaation kasvusta. Toimittaja oli
haastatellut Tallinnassa vierailevia suomalaisia turisteja, jotka eivät uskoneet laman vaikuttavan heidän
omaan elämäänsä juuri millään tavalla. Eesti Päevaleht uutisoi alkuvuodesta Suomen kampanjan
liiallista säästämistä vastaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Leif Fagernäsin Eesti Päevalehdelle antamassa
haastattelussa keskityttiin analysoimaan Suomen vientisektorin tilaa ja keinoja nostaa se talouden
suosta. Fagernäs korosti, että Suomen kehitys tapahtuu askel askeleelta eikä uutta Nokiaa ole
näköpiirissä samalla tavalla kuin 90-luvun laman jälkeen. Taloutta vievät eteenpäin kuitenkin useat
muut pienemmät ilmiöt.
Virossa työskentelevää tunnettua suomenruotsalaista liikemiestä Joakim Heleniusta haastatellaan
usein Suomi-asiantuntijana. Eesti Päevalehden talousivuilla Helenius kehotti virolaisia ottamaan oppia
Suomen lamasta. Heleniuksen mielestä Viron tulisi panostaa viennin kehittämiseen. Suomi on
panostanut vientiin vuosia, mistä johtuen Suomen hallituksella on rahaa elvyttää, kun Viron hallitus
päinvastoin joutuu leikkaamaan kulujaan.
Suomen lama ja suomalainen turisti
Vuoden alussa Tallinnan taideakatemian professori Leonhard Lapin kommentoi kolumnissaan, että
Viro voisi oppia paljon Suomen lamasta. Lapinin mielestä eniten opittavaa on kulutustottumuksien
muuttamisessa, sillä laman aikaan Suomessa suosituiksi muuttuivat niin kirkot kuin kirpputoritkin.
Kulutushysterian loppuminen olisi Lapinin mielestä Virolle vain hyvä asia.
Entisen Tallinnan kaupunginjohtajan Tõnis Paltsin mielestä Viron tulisi hyödyntää enemmän Suomen
tarjoamia mahdollisuuksia. Ihmisiä pitäisi auttaa, että he voisivat käydä töissä Suomessa. Näin tuetaan
Viron taloutta, sillä monet virolaiset käyvät viikot Suomessa ja kuluttavat kotimaassaan. Viroon pitäisi
houkutella enemmän suomalaisyritysten pääkonttoreita suotuisan verotuksen avulla, jotta Viroon
syntyisi todellinen finanssikeskus. Lisäksi suomalaisia turisteja tulisi houkutella enemmän Viroon.
Talouslaman myötä matkailun merkitys maan taloudelle on kasvanut. Eesti Päevaleht valitti
alkusyksystä, että huonot palvelualojen ammattilaiset hävittävät Viron maineen. Baltic Guide -lehden
järjestämässä kyselyssä suomalaiset antoivat huonot arvosanat virolaiselle palvelukulttuurille,
erityisesti taksikuskeille. Suomalaisen turistin julkiseen kuvaan matkailun arvonnousu ei välttämättä ole
vaikuttanut, media uusintaa vähintään sivulauseissa käsitystä ”ufoista, jotka silmät kierossa kyöräävät
kotimaassa tuotetun Koffin takaisin krapulan kiusalla“.
Virolaiset Suomessa
Suomi on Viron tärkein vientimarkkina, ja virolaisyritysten pärjääminen naapurimaassa kiinnosti
mediaa. Sukkia valmistava Suva on menestynyt Suomessa etnologisten kuosien avulla. Vahvasti
tuotesuunnitteluun panostanut yritys teki Suomen markkinoille oman Kalevala-sarjan.
Menestystarinoita Suomeen muuttaneista työntekijöistä oli selvästi aikaisempia vuosia vähemmän.
Virolaisten rakennusmiesten työtilanne huolestutti Eesti Päevalehteä, joka uutisoi talouskriisin luoneen
Suomen työmarkkinoille uuden, huonoilla työsopimuksilla työskentelevän ”alaluokan”. Lehti valitti, että
virolaiset rakennusmiehet eivät osaa vaatia itselleen parempia oikeuksia. Lehti kertoi, että Suomessa
kuolee vuosittain yhä enemmän rakennusmiehiä. Suurin osa onnettomuuksista johtuu siitä, että
työturvallisuudesta on tingitty.
Rakennusliiton älähdys nousi otsikoihin Äripäev-lehdessä lokakuun puolivälissä. Rakennusliiton
mielestä on väärin, että virolaiset rakentajat hyötyvät kotitalousvähennyksestä eikä Suomessa suosita
suomalaista. Virolaiset tekevät Rakennusliiton mukaan edullisempia tarjouksia ja voittavat näin
markkinaosuuksia.
Loppuvuoden myönteinen uutinen oli pääministeri Matti Vanhasen Viron-vierailu, jonka yhteydessä
hän totesi, että Viron IT-ratkaisut ovat Suomea edellä. Virolaisten tiedotusvälineiden mukaan tämä
osoitti, että maa on oikealla tiellä. Yhteistyötä suomalaisten ja virolaisten välillä tulee alalla olemaan
tulevaisuudessa Viron ollessa antava osapuoli, povasi Äripäev.
"Suomalainen yritys luo työpaikkoja Viroon"
Cargotec Oyj:n tehtaan avaaminen Narvassa oli suomalainen suurinvestointi. Tehtaan avajaisiin
osallistuneen presidentti Toomas Hendrik Ilveksen myötä tapahtuma sai suurta huomiota mediassa.
Toinen suuri tapahtuma oli Saarioisen tehtaan avajaiset Raplassa. Uutiset uusista työpaikoista otettiin
Virossa ilolla vastaan.
Äripäev kertoi FSP Finnish Steel Paintingin suunnitelmista avata jo toinen pintakäsittelylaitos Sauessa.
Paljon julkisuutta sai Loimaan Kivi Oy, joka toimitti graniittilevyt Tallinnan Vapaudenaukiolle. Virolainen
media seurasi maan tärkeimmän ja näyttävimmän julkisen tilan valmistumista tarkkaan. Postimeeslehden mukaan yritys sai urakan, koska sillä oli valmius valmistaa torin epätavallisen suuret
graniittilevyt nopeasti.
Postimees kertoi Hyrles Oy:n tulleen Viroon hyvän logistisen sijainnin eikä suinkaan halvemman
työvoiman takia. Lisäksi talouskriisin aikana on hyvä aika aloittaa uutta toimintaa, koska kulut ovat
pienemmät kuin nousukaudella. Toimintaa Virossa auttoi käynnistämään Enterprise Estonia (EAS).
EAS:n Helsingin-edustaja Valdar Liive vakuutti, että useat suomalaiset yritykset suunnittelevat
investointeja Viroon.
Kiinteistösektorin hiljainen elpyminen loppuvuodesta näkyi uutisoinnissa. Äripäev-lehti väitti
otsikossaan suomalaisten ostavan Tallinnan keskustan. Uusista kiinteistökaupoista yli puolet on tehty
ulkomaalaisten kanssa, ja heistä suurin osa on Suomesta. Lehden mukaan suomalaiset ostavat
enintään viisi vuotta vanhoja tai täysin uusia asuntoja. Suomalaisia kiinnostavat myös lomakaupungit
Pärnu, Haapsalu ja Kuressaare.
Suomalaisen infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destian mahdollinen vetäytyminen Viron
markkinoilta myttyyn menneen hankkeen takia sai paljon huomiota tiedotusvälineissä. Äripäev ruoti
asiaa sekä artikkelissa että pääkirjoituksessa. Destia Eestin edullisemmasta tarjouksesta huolimatta
virolainen yritys sai jatkaa töitä vuoden loppuun asti. Pääkirjoituksessa kritisoitiin Viron tiehallinnon
tapaa järjestää hankekilpailuja, jossa suositaan tiettyjä markkinapelureita. Näin se antoi lehden
mukaan ulkopuolelle signaalin, että Viro harrastaa epärehellistä liiketoimintaa.
Nokiaa kunnioitetaan edelleen Suomen talouden lippulaivana, ja Lex Nokiat ja yhtiön pörssikurssien
heilahtelut saivat paljon palstatilaa. Viime vuonna seurattiin erityisesti yrityksen taistelua
markkinaosuuksista. Äripäev-lehden mukaan Nokian johtoasema kännykkämarkkinoilla ei ole enää
itsestäänselvyys. Uutisessa pääteltiin silti, ettei ”kuningasta” ole vielä työnnetty pois valtaistuimelta ja
että Suomen kuuluisimmalla yrityksellä on yhä mahdollisuus nousta suosta.
Länsi- ja Keski-Eurooppa
Alankomaat
Alankomaiden media käsitteli Suomea vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kulttuuri- ja talousaiheet
hallitsivat määrällisesti Suomea koskevaa uutisointia. Näkyvimmät artikkelit julkaistiin pääministeri
Matti Vanhasen Haagin-vierailun ja Riikka Pulkkisen Raja-kirjan käännöksen johdosta.
Pääministerin haastattelu
Pääministeri Matti Vanhanen vieraili Haagissa maaliskuussa. Konservatiivisen viikkolehti Elsevierin
haastattelussa käsiteltiin sitä, miksi Suomella ei ollut omaa pankkikriisiä. Vanhasen mukaan tämä oli
90-luvun kriisin ansiota. Vanhanen toi haastattelussa esille muun muassa talouselämän piristämisen,
lisälainojen takaisinmaksun ja Suomessa toteutettavat uudistukset.
Riikka Pulkkisen Raja hollanniksi
Riikka Pulkkinen oli vierailevana nuorena kirjailijana Crossing Border -festivaalilla Haagissa ja muun
muassa kirjoitti festivaalin verkkosivulle päivittäin. Samoihin aikoihin julkaistu Raja-kirjan käännös sai
upeat arvostelut monissa päivälehdissä ja internetin kirjallisuussivuilla. Artikkeleissa kirjoitettiin
”vaikuttavasta kirjasta”, ”hämmästyttävän voimakkaasta” ja ”henkeä salpaavasta esikoisromaanista”.
Ezzulia.nl-kirjallisuussivulla Pulkkista pidettiin lahjakkuutena ja ”muutaman vuoden kuluttua
käsitteenä”.
Musiikkia, balettia
Kulttuurin alalta huomioitiin laajemmin myös Esa-Pekka Salosen ja Lontoon Philharmonia Orchestran
vierailu Amsterdamissa, Tero Saarisen Nederlands Dans Theater I:lle tekemän baletin Scheme of
Things kiertue Alankomaissa ja kapellimestari Leif Segerstamin ja sopraano Helena Juntusen
esiintyminen Amsterdamissa. Salosen konsertissa esitetyn Mahlerin yhdeksännen sinfonian tulkinta
jakoi kriitikoiden mielipiteet kahtia. Saarisen balettia koskevissa kritiikeissä kiiteltiin tanssijoita ja
lavasteita, mutta itse baletilta olisi odotettu enemmän. Segerstamin johtama Sibelius-konsertti sai hyvät
arvostelut.
Talous ja matkailu
Lyhyiden talousuutisten otsikoissa näkyi pääasiassa Nokia milloin alenevilla tuloslukemillaan, milloin
erimielisyyksillään Philipsin kanssa.
Matkailun alalta laajin artikkeli julkaistiin joulukuun More than Classic -aikakauslehdessä. Artikkelissa
esiteltiin 12 sivulla talvista Helsinkiä upeiden kuvien kera.
Suomalaista ruokaakaan ei unohdettu...
Kulinaristista Suomea tehtiin tunnetuksi reformistisen Trouw’n päivittäisen ruokareseptin kohdalla
esittelemällä hollantilaisille karjalanpiirakat, tattikeitto ja muurinpohjaletut.
Vuoden synkkä päätös
Vuoden viimeisen päivän lehdet uutisoivat lyhyesti uutistoimistojen artikkeleina kauppakeskus Sellossa
tapahtunutta ampumavälikohtausta.
Belgia
Belgian tiedotusvälineiden kiinnostus Suomeen pysyi edellisvuosien tasolla. Laajimmin käsiteltiin
Kristian Smedsin ja Smeds Ensemblen Mental Finland -näytelmää. Uutena aiheena esille nousi
Itämeri.
Sysimusta Fort Finland Euroopan unionissa
Suomalainen kulttuuri sai Brysselissä poikkeuksellisen paljon julkisuutta jo alkuvuodesta, kun Kristian
Smedsin ja Smeds Ensemblen Mental Finland sai helmikuussa ensi-iltansa Koninklijke Vlaamse
Schouwburg -teatterissa. Näytelmästä ja sen ohjaajasta kirjoitettiin lehdistössä jo ennen ensi-iltaa, ja
Brussel TV:ssä pyöri mainosfilmi, jossa näyttelijäjoukko kulki ympäri Brysseliä muun muassa
eurokortteleissa ja Brysselin maamerkin Atomiumin kulmilla.
Ensi-illan jälkeen näytelmän arvosteluja ilmestyi useissa niin flaamin- kuin ranskankielisissäkin
lehdissä. Mental Finlandia kuvattiin brutaaliksi, realistiseksi ja ilmaisuvoimaiseksi oodiksi
mielikuvitukselle, multimediaspektaakkeliksi, jonka huumori oli usein härskiä ja julmaa, Monty Python henkistä. Esityksen punaisena lankana pidettiin kuvausta sorretuista ja sortajista. Lopputuloksena oli
”sysimusta Fort Finland, jossa tarraudutaan omiin traditioihin, traumoihin ja ulkomaalaispelkoon”.
Mental Finland nähtiin myös kertomuksena eristyneisyydestä, sulkeutuneisuudesta ja yhteiskunnasta,
jossa ihmiset pelkäävät toisiaan. Joissakin arvioissa uskottiin, että Smeds halusi ennen muuta
suunnata nuolensa omaan kansalliseen kulttuuriinsa ja että ”Eurooppa oli hänelle lopultakin vain
kastike sen ympärillä”.
Arvostelut olivat pääosin myönteisiä, vaikka kaikilta esitys ei saanutkaan ymmärrystä. Knackviikkolehden arvion mukaan näytelmä oli lapsellinen ja kliseinen kokoelma ennalta-arvattavia
kohtauksia ja naiiviudessaan suoranainen loukkaus teatteria ja yleisöä kohtaan. La Libre Belgique päivälehden Guy Duplat totesikin omassa arviossaan, että esitys joko ihastuttaa tai ärsyttää: ”se on
pirullisen kekseliästä teatteria, eikä pelkää mitään”.
Riikka Pulkkinen yllätti filosofisella romaanilla ja ”Kuningas Arto” lunasti ”paasilinnalaisten”
odotukset
Antwerpenissa Crossing Border -festivaalilla vieraillut Riikka Pulkkinen sai loistavat arviot hollanniksi
käännetystä romaanistaan Raja. Teosta hehkutettiin älykkääksi filosofiseksi romaaniksi hyvän ja pahan
sekä elämän ja kuoleman välisen rajan ylittämisestä. Pulkkista kuvattiin poikkeuksellisen lupaavaksi
kirjoittajaksi ja yhdeksi lahjakkaimmista nykysukupolven kirjailijoista.
Belgiassakin suurta suosiota nauttivan Arto Paasilinnan ranskaksi käännetty romaani Kymmenen
riivinrautaa huomattiin lehdistössä, jossa sitä verrattiin muun muassa Belgiassa ilmestyvään satiiriseen
aikakauslehti Père Ubuun. Täysin varauksetonta kiitosta kirja ei kuitenkaan saanut: alun
vastustamaton euforia ei arvioiden mukaan kantanut ihan loppuun saakka, mutta siitäkin huolimatta
”Kuningas Arto” oli kirjoittanut lukijaa hauskuttavan mehukkaan farssin, jossa asiat sanottiin suoraan.
Inhimillinen luonto
Kuvataiteen alalta mediassa huomioitiin valokuvaaja Arno Rafael Minkkisen, multimediataiteilija
Jussi Kiven, taidemaalari Mikko Paakkolan ja videotaiteilija Eija-Liisa Ahtilan näyttelyt. Minkkisen,
Kiven ja Paakkolan luontoa kuvaavat työt erottuivat aitoudellaan ja omaperäisellä toteutuksellaan.
Ahtilan kuudelle kankaalle heijastettava, syyllisyydestä ja siirtomaavallasta kertova teos Where is
where? esitettiin Contour Mechelenin videotaiteen festivaalilla ja sitä pidettiin useissa arvioissa
festivaalin vaikuttavimpana teoksena.
Suomi on Lappi ja Helsinki
De Morgen Magazine -lehden toimittaja aloitti kiertomatkansa maailmalla Suomen Lapista ja jatkoi
matkaansa Helsingin kautta 11 muuhun kohteeseen, jotka sijaitsivat Pohjois- ja Etelä-Amerikassa,
Japanissa ja Itä-Aasiassa, ja päätyi lopulta Boracayn saarelle Filippiineille. Lappiin kannatti toimittajan
mukaan tulla hakemaan arktisia elämyksiä: ”Mikään ei ole vapaampaa kuin ajaa moottorikelkalla pitkin
valkeita hankia ja etsiä poroja, jotka arkoina pitävät kaikkea silmällä metsien kätköistä!” hän totesi.
Helsingin etuna pidettiin sen matalan profiilin tyyliä, jolla se erottui muista pääkaupungeista. Helsingin
suurin viehätysvoima piili kirjoittajan mukaan kaupungin vaatimattomuudessa ja puhtaudessa.
Suomalainen arkkitehtuuri, design ja ruoka mainittiin vielä Helsingin lisävaltteina. ”Suomalaiset ovat
lisäksi loputtoman ystävällisiä ja sydämellisiä, jopa talvipakkasilla”, päättyi kirjoitus.
Itämeri nousi Belgian ympäristökartalle
Itämeri huomioitiin La Libre Belgique -lehden Planète-osiossa, jossa viikoittain nostetaan esille jokin
paikallinen tai maailmanlaajuinen ympäristöä koskeva kysymys tai ongelma. Ensimmäisessä
artikkelissa käsiteltiin Itämeren tilaa ja siteerattiin pääministeri Matti Vanhasen lausuntoa, jonka
mukaan Itämeri on vaarassa kuolla, elleivät Itämeren alueen valtiot ryhdy kiireellisesti toimenpiteisiin
sen pelastamiseksi.
Luonnonsuojelunäkökulma nousi esille myös Planète-osion Itämeren kaasuputkea koskevassa
uutisoinnissa: lupa Itämeren kaasuputkelle myönnettiin luonnonsuojelijoiden harmiksi, mutta oli voitto
Nord Streamin suurimmalle osakkeenomistajalle Gazpromille. Erityisesti ympäristöjärjestöjen kerrottiin
olevan huolissaan siitä, mitä vaikutuksia kaasuputken rakentamisella olisi kalakantoihin, kalastukseen
ja meriliikenteen turvallisuuteen.
Kestävää kehitystä pohdittiin ekorakentamista käsittelevässä artikkelissa, jossa Suomi nostettiin esille
ekotehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. Erityisesti kerrottiin Eko-Viikin alueesta, jossa lämmön-,
sähkön- ja vedenkulutukselle on asetettu tiukat ekologiset tavoitteet: ”Eko-Viikissä ei parvekkeilla
näekään kukkia, vaan aurinkopaneeleita.”
Suomalainen kasvojenkohotus eli laman pohjalta tutkimus- ja kehitystoiminnan kärkeen
Tampereella vieraillut Vacatur-lehden toimittaja raportoi siitä, miten Suomi nousi lamasta 1990-luvulla.
Avaintekijöitä hänen mukaansa olivat menestyksekäs investointi korkean teknologian tutkimukseen ja
koulutukseen sekä yliopistojen, yritysten ja valtiovallan yhteistyö - mukana oli myös onnea, kun Nokia
rynni matkapuhelinmarkkinoille.
Kirjoittaja pohti, miksi Suomessa onnistuttiin talouden rakennemuutoksessa yhdessä
vuosikymmenessä ja miksi sama ei ole onnistunut Valloniassa. Trends/Tendances -lehdessä
vastaukseksi tarjottiin poliittisen yksimielisyyden puuttumista ja päätöksenteon hitautta. Suomen
heikkoutena pidettiin sitä, että talous on keskittynyt liikaa Nokia ympärille: ”Mitä tulevina vuosina
tapahtuu Suomelle, jos Nokialla alkaa mennä huonosti?”
Bulgaria
Suomi esiintyy Bulgarian mediassa aiheiltaan hyvin erityyppisissä uutisissa. Variaatiota löytyi
rockmetalliyhtyeistä suomalaiseen ruokakulttuuriin. Suurlähettiläs Tarja Laitiaisen virkaanastujaiset
huomioitiin myös useammassa uutislähteessä. Suorastaan vitsikkäitäkin uutisia löytyi, kuten Finnairin
markkinointitempaus talouskriisiä vastaan. Uutisten perusvire on myöteinen.
12/2009 Uutinen Suomen Lapista, Joulupukin maasta, jossa yöt voi viettää lasisessa iglussa,
revontulet loistavat 200 yötä vuodessa ja jouluaattona päivänvalo kestää 20 minuuttia. Uutinen
markkinoi Lapin matkailua hyvin houkuttelevasti.
12/2009 Radiohaastattelu (Radio Hristo Botev) lähettilään virkaanastumisesta.
11 ja 12/2009 ”Suomalainen taifuuni” ja ”suomalainen legenda”, uutisoitiin suomalaisesta
hevimetalliyhtyeestä Stratovariuksesta sen Sofian-kiertueen lähestyessä. Yhtyeen kanssa esiintyvä
toinen suomalainen hevimetalliyhtye Tracedown mainittiin myös.
11/2009 Kansallinen TV7 lähetti jouluruokatraditioita esittelevän ohjelman, jossa suurlähettiläs
Laitiainen esitteli residenssissä suomalaiselle ruokakulttuurille ominaisia jouluruokatraditioita.
11/2009 Suomalaisesta ruokakulttuurista kertova uutinen, jossa suurlähettiläs Laitiainen kertoi
suomalaisen ruokakulttuurin piirteistä merkkipäivien, kuukausien ja vuodenaikojen osalta. Herkuista
mainittiin esimerkiksi Runebergin torttu, torstain hernekeitto sekä suomalainen jäätelökesä marjoineen.
11/2009 Finnairin mainittiin löytäneen keinon taistella talouskriisiä vastaan: 3,18 miljoonalla
lentopisteellä saa uudet rinnat, 4,84 miljoonalla pisteellä kasvonkohotuksen. Yhteistyössä on tunnetuin
suomalainen plastiikkakirurgi Rolf Nordström. Kirjoittajan kommentti: ”Taitaa koskea vain naispuolisia
asiakkaita.”
11/2009 Veikka Gustafsson, maailmalla tunnettu suomalainen vuorikiipeilijä vieraili Bulgariassa
Bansko Mountain Film Festivaaleilla. Hänen mainittiin olevan viimeisin vuorikiipeilijä, joka on kiivennyt
kaikille maailman 8000 metriä korkeille vuorille, joita on yhteensä 14.
10/2009 Novinitessä mainittiin elokuvaohjaaja Renny Harlinin sanoneen, että hän on kiinnostunut
tekemään elokuvan Venäjän ja Georgian välisestä konfliktista. Uutisessa ei tosin mainittu Harlinin
olevan suomalainen.
10/2009 Suomalaisen Ferratumin, pikavippilainojen myöntämiseen erikoistuneen yrityksen mainittiin
olevan jo Bulgarian markkinoilla. Pieniä pikalainoja myönnetään tekstiviestein ja internetissä.
9/2009 Syksyn alussa virallisesti aloittaneen suurlähettiläs Laitiaisen virkaanastujaisseremoniasta
uutisoitiin maan suosituimmissa bulgariankielisissä ja englanninkielisissä lehdissä kuten Sofia Echo ja
Morning News/Novinite. Seremoniakuvauksen lisäksi uutinen sisälsi Laitiaisen biografian lyhyesti.
Seremonia pidettiin samanaikaisesti myös muille samoihin aikoihin aloittaneille suurlähettiläille.
8/2009 Maan tunnettu englanninkielinen sanomalehti Sofia Echo uutisoi 200:n, pääasiassa Bulgarian
romanin saapuneen Suomeen anoakseen turvapaikkaa. Uutisessa mainittiin myös suomalaisen
maahanmuuttoviranomaisen lausunto, että EU-maat lukeutuvat turvalliseksi alueeksi asua ja ettei
heille ollut aiemmin tullut vastaan EU-kansalaisia turvapaikanhakijoina.
8/2009 Kauko Jämsenin vastaanottama Stara Planinan Ritarikunnan 1. luokan risti, joka on korkein
ulkomaalaiselle myönnettävä kunniamerkki, uutisoitiin paikallisen uutistoimisto Focuksen verkkosivuilla
sekä aikakausilehdessä Trud. Uutisessa kerrottiin hänen työstään ja aktiivisuudestaan maiden
kahdenvälisten suhteiden hyväksi sekä muisteltiin suomalaisten osallisuutta Bulgarian
vapautusrintamaan.
8/2009 ”Suomen ensimmäinen metallimusiikin leidi”, ”jääkuningatar”, ”enkelin ääni pohjolasta” sekä
”Miss metal Finland” kuvastivat Tarja Turusen suosiota Bulgariassa. Sofian-kiertuetta uutisoitiin
runsaasti myönteiseen sävyyn. Yhtyeen aiemmasta kokoonpanosta Nightwish mainittiin nimellä
”kulttigoottiryhmä Nightwish”.
8/2009 Operosan, Bulgariassa järjestettävän vuosittaisen oopperafestivaalin perustaja Katrin Haataja
mainittiin festivaalista kertovassa artikkelissa. Haatajan ei kuitenkaan mainittu olevan suomalainen.
6/2009 Suomalaisesta ortodoksipapista Mitro Revosta ja hänen siirtymisestään Euroopan parlamentin
jäseneksi julkaistu uutinen oli sävyltään hyvin myönteinen. Haastattelussa Repo mainitsi toimivansa
humaanimman Euroopan puolesta. Uutisessa kerrottiin hänen saaneen runsaasti huomiota Suomessa,
etenkin ortodoksisessa yhteisössä, jonka oli vaikeampi ymmärtää Revon siirtymistä politiikkaan. Oma
kirkko kielsi häntä toimimasta pappina hänen siirtyessään uusiin tehtäviin, ja kieltoa perusteltiin
historiallisen ajan kirkon säännöillä. Revon sanoin: ”Minua syytetään rikoksesta. Olen kuitenkin ylpeä
saavutuksistani”.
3/2009 Lordin maaliskuun kiertueesta Sofiassa uutisoitiin sanomalehdessä Bljasek. Uutinen mainitsi
Lordin, ”suomalaisen hardrockin hirviön”, esiintymiseen liittyvän haasteellisen pyrotekniikan sekä
Euroviisuvoiton 2006 kappaleella ”Hard Rock Hallelujah”.
3/2009 Nokian toimitusjohtajan Jorma Ollilan uutisoitiin kertoneen, että maailma voi kohdata
laskukauden, jos se seuraa protektionistisia toimenpiteitä. Skandinaavinen kapitalismi, joka on
tulevaisuuden malli, kuvastaa avoimuutta globalisaatiolle sekä toimii pohjana valtionohjelmille, jotka
suojaavat kansalaisia markkinoiden ylilyönneiltä.
3/2009 Presidentti Tarja Halonen on allekirjoittanut Lex Nokia -asetuksen. Uutisessa kuvattiin lähinnä
asetuksen sisältöä sekä mainittiin asetuksen herättäneen paljon keskustelua Suomessa.
2/2009 Aikakausilehti Trud uutisoi venäläisestä rikollisesta, Elisabeth Elena von Mesingistä, jolla on
suomalainen passi. Hän on syntynyt Pietarissa, mutta asunut jonkin aikaa Suomessa. Von Mesing oli
syytettynä rahanpesusta ja hänen miehensä sanottiin olevan rikollinen Pietarissa.
2/2009 The Rasmuksen kiertueesta uutisoitiin paljon paikallisessa mediassa. Yhtyettä kutsuttiin nimellä
”suomalainen rockilmiö” ja Black Roses hitti sekä Euroopan kiertue mainittiin. Heistä tehtiin vuoden
aikana useita haastatteluja myönteiseen sävyyn.
2 ja 3/2009 Suomalaisen kiinteistöliiketoiminnan yrityksen FinProm Investin mainittiin olleen
kiinnostunut ostamaan bulgarialaisen metalliteollisuuden yrityksen Kremikovitsin.
1/2009 Suomeksi käännetyn Anton Donchevin kirjan ”Väkivallan pitkä varjo” uutisoitiin olleen hitti
Suomessa, jossa kirjoja julkaistaan noin 8 000-9 000 vuodessa. Käännöksen toteutumisen kannalta
mainittiin entinen Suomen Bulgarian-suurlähettiläs Taisto Tolvanen, jonka tuki oli merkittävä. Kirjalle
julkaistiin myös oma nettisivu, jossa opiskelijat, alan ihmiset ja muut kiinnostuneet pystyivät
vaihtamaan ajatuksiaan kirjasta.
Suomalaisen yrityksen uutisoitiin lyhyesti voittaneen kansainvälisen kilpailun European Comission’s
award for consumer protection. Kampanjan teema oli kuluttajansuoja verkkokaupankäynnissä.
Suomalainen keksintö oli internet-tietokonepeli, joka opettaa nuorille heidän oikeuksistaan ja
vastuustaan sähköisessä kaupankäynnissä.
Irlanti
Irlanti on sijaintinsa takia brittimedia vaikutuksen alainen, ja ulkomaanuutiset pyörivät
pääasiassa Yhdysvaltain ja Ison-Britannian ympärillä. Eurooppa kiinnostaa, jos uutiset ovat
merkittäviä tai kulttuuri on korkeatasoista ja eksoottista. Nämä seikat huomioiden Suomi oli
melko hyvin esillä Irlannin tiedotusvälineissä, ja valtaosa julkisuudesta oli myönteistä.
Johtavat englantilaiset tv-kanavat näkyvät lähes koko Irlannissa, ja brittitabloideilla on sisarlehtensä
Irlannissa. Irlannissa on kuitenkin oma elävä media, joka rahoituspohjansa takia on kaupallisempi kuin
Suomen. Silti RTE- ja TV-3-televisiokanavilla on korkeatasoista uutis- ja ajankohtaisohjelmia ja Irish
Times on Euroopan laatulehtiä. Irlantilaisten tiedotusvälineiden erityispiirre on rikosuutisten
korostaminen.
Ateneumin ja National Gallery of Irelandin yhteistyön tuloksena marraskuussa 2008 avattu Suomen
kulta-ajan näyttely Northern Lights and Southern Stars – The Golden Age of Finnish Art 1870-1920
Galleryn tiloissa Dublinissa jatkui helmikuuhun. Näyttelyssä olivat edustettuina muun muassa Albert
Edelfelt, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Helen Schjerfbeck.
Yleisömenestys jatkui erinomaisena ja näyttelyä arvosteltiin, analysoitiin ja ennen kaikkea ylistettiin
monissa lehtikirjoituksissa. Luonto, romantiikka ja mytologia viehättivät irlantilaisia, samoin tietynlainen
historiallinen yhtäläisyys. Irish-Independent-lehden taidekriitikko Bruce Arnold tulkitsi monien tuntoja
sanoillaan: ”There is a sweetness and innocence about these works. A girl singing at her own wedding
in Gunnar Berndtson’s Bride’s Song. lovers at the piano in the painting by Albert Edelfelt, also his
portrait of Virginie.”
Suomalaiset muusikot ovat perinteisesti olleet kova sana Irlannissa. Pekka Kuusisto, Arvi Siirala ja
Euroviisuvoittaja Lordi saivat runsaasti julkisuutta.
Toisin kuin edellisvuonna suomalaisia ministereitä ei vieraillut Irlannissa. Irlannin Eurooppaministeri
Dick Roche vieraili Suomessa ennen maan toista kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta.
Tiedotusvälineet pitivät Suomea Irlannin luotettavana yhteistyökumppanina.
Irlanti käy läpi vaikeaa lamaa. Suomen lama 90-luvulla ja siitä selviytyminen kiinnosti irlantilaisia.
Toimittaja Eamon Quinn analysoi Suomen lamaa laajassa artikkelissa Sunday Tribunessa. Suomi
selvitti lamansa kriisitietoisuudella, konsensushengessä ja panostamalla koulutukseen. Nokiakin auttoi,
Quinn kirjoitti.
Kielteistä julkisuutta Suomi sai vuoden viimeisenä päivänä ampumakohtauksesta Espoon Sellossa.
Raportointi oli asiallista, mutta se totesi myös, että kyseessä oli kolmas tapaus yhtä monessa
vuodessa, että Suomessa on paljon yksityisaseita ja että mitään ei ole tehty tilanteen parantamiseksi.
Pitkä, pimeä talvi, alkoholi ja masennus nähtiin myös syynä murhenäytelmiin.
Valtaosa irlantilaislehtien kirjoituksista Suomesta olivat kuitenkin myönteisiä. Irish Timesin toimittaja
Lorraine Courtney kävi pääkaupungissamme ja ihastui: ”Finland is known as country of innovation,
lateral thinking and a charming sort of madness, and Helsinki is no exception.”
Iso-Britannia
Suomen yhteiskunnallinen malli – olipa kyseessä tasa-arvoon perustuva koulutusjärjestelmä,
sosiaalinen liikkuvuus, nuorisorikollisten rangaistuskäytännöt tai alkoholipolitiikka – oli esillä
näyttävästi Britannian tiedotusvälineissä.
Talouskriisin keskellä mediassa pysähdyttiin tarkastelemaan, miten eri yhteiskuntamallit
kamppailevat sosiaalisten ongelmien kanssa. Muun muassa BBC:n tv-uutiset raportoi
Suomesta nuorisorikollisten rangaistuskäytännöistä sekä alkoholipolitiikasta. Molemmissa
raporteissa välittyi voimakkaasti pohjoismaisen yhteiskuntamallin tavoite pitää huolta
heikoimmistaan.
Tasa-arvoiseen koulutukseen vahvasti sidoksissa oleva sosiaalinen liikkuvuus nosti Suomen niin ikään
uutisotsikkoihin. Sosiaalinen liikkuvuus - ja erityisesti sen puute Britanniassa - puhuttivat kesällä, kun
tutkimus paljasti sosiaalisen nousun olevan maailman häntäpäästä.
Brittimedian kiinnostus suomalaista koulujärjestelmää kohtaan kasvoi jälleen loppuvuotta kohden, kun
pitkään valmisteltu Cambridge Primary Review -selvitys päätyi suosittelemaan koulunaloitusiän
nostamista Britanniassa Suomen hyvien tulosten innoittamana. Suomalaisen koulujärjestelmän
menestystekijät kuten korkeatasoinen opettajakoulutus, myöhäinen koulunaloitusikä ja suhteellisen
pienet tasoerot koulujen välillä tunnetaan Britanniassa Suomen viime vuosien Pisa-sijoitusten myötä
varsin hyvin – mutta samalla todetaan myös, että vahvasti yhteiskuntaan ja kulttuuriin sidonnaisia
järjestelmiä ei sellaisenaan ole mahdollista kopioida maasta toiseen.
Lontoon suurlähetystön aloitteesta joulukuussa Suomessa vieraillut The Timesin toimittaja Greg Hurst
kirjoitti Suomen koulujärjestelmästä aukeaman artikkelin, joka julkaistiin tammikuussa välittömästi sen
jälkeen, kun vaaleihin valmistautuva oppositiopuolue konservatiivit olivat esitelleet julkisuudessa
koulutuspoliittisen ohjelmansa. Konservatiivit nostivat tavoitteeksi muun muassa opettajakoulutuksen
tason nostamisen käyttäen esimerkkinä Suomea.
”Ei valtakunnallisia tarkastuksia tai vertailuja, mutta kaikilla opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto.
Malli konservatiivien koulutusuudistuksille löytyy ulkomailta”, arvioi Hurst myönteiseen sävyyn.
BBC:n uutiset raportoivat sosiaalipolitiikasta Suomesta
Tasa-arvoiseen koulutukseen vahvasti sidoksissa oleva sosiaalinen liikkuvuus nosti Suomen niin ikään
uutisotsikoihin. Sosiaalinen liikkuvuus – ja erityisesti sen puute Britanniassa – puhuttivat heinäkuussa,
kun tutkimus paljasti sosiaalisen liikkuvuuden olevan maassa maailman häntäpäässä.
BBC:n televisiouutisten toimittaja Mark Easton vieraili Suomessa talvella tutustumassa
nuorisorikollisten rangaistuskäytäntöihin ja raportoi Suomen Britanniaan nähden täysin päinvastaisista
menettelytavoista laajasti niin tv-uutisissa, radiossa kuin BBC:n verkkosivuilla.
Easton havaitsi, kuinka vankilaan lukitsemisen sijaan nuorista rikoksentekijöistä pitävät Suomessa
huolta lastensuojeluviranomaiset ja kuinka lakia rikkovat lapset nähdään Suomessa ensisijaisesti
sosiaalitapauksina – erotuksena Britanniaan, jossa telkien taakse suljetaan vuosittain 3 000 alaikäistä
lasta.
Britanniaa niin ikään puhuttanut alkoholin kulutuksen ja hinnan suhde sai BBC:n televisiouutisten
toimittajan Branwen Jeffreysin vierailemaan Helsingissä tutustumassa Suomen alkoholipolitiikkaan.
Suomi näyttäytyi tv-reportaasissa esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia alkoholiveron muutoksilla on
alkoholin kulutukseen: kun alkoholiveroa pudotettiin vuonna 2004 juomasta riippuen jopa
kolmanneksella, lisääntyivät alkoholiin liittyvät ongelmat lyhyen ajan sisällä huomattavasti.
Jeffreysin haastatteleman asiantuntijan mukaan Suomen huomattava veroalennuskokeilu osoitti
selvästi, että koko kansaan kohdistetut keinot ovat tehokkaita. ”Vastaavanlainen debatti on
odotettavissa myös Britanniassa”, toimittaja arvioi.
Pohjoismainen talousmalli kiinnosti Britanniassa
Financial Times käytti Pittsburghin G20-kokouksen alla Suomea esimerkkinä maasta, joka on yksi
euroalueen hitaimmin elpyvistä mutta silti yhteisestä talouspolitiikasta ja valuutasta hyötyneistä
jäsenmaista. Suomen taloustilannetta ja suomalaisten näkemyksiä sekä kansallisen että globaalin
talouspolitiikan jatkosta esiteltiin syyskuussa niin lehden printti- kuin verkkojulkaisuissa.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen toive kansainvälisten elvytys- ja tukitoimien yhteiskoordinoinnista
sai erityistä huomiota Financial Timesin kirjoituksissa. Suomen taloustilanteen ei arvioitu vertautuvan
vakavuudessaan 1990-luvun pankkikriisiin ja sitä seuranneeseen lamaan, vaan lehden haastattelema
Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen katsoi yhteisvaluutan tuoneen Suomelle merkittävää
vakautta edelliseen lamaan verrattuna.
Financial Times julkaisi laajan artikkelin pohjoismaisesta talousmallista. Artikkelia varten oli haastateltu
useita pohjoismaisia liike-elämän vaikuttajia, Suomesta Jorma Ollilaa sekä Koneen pääjohtajaa Matti
Alahuhtaa. ”Yhdeksi Pohjoismaiden nimekkäimmistä liikemiehistä” arvioidun Ollilan mukaan
pohjoismainen malli tarjoaa globaalille talousjärjestelmälle varteenotettavan vaihtoehdon hetkenä,
jolloin järjestelmää ollaan uudistamassa: kapitalismin tulevaisuus liittyy tavalla tai toisella niiden
epäkohtien korjaamiseen, jotka pohjoismaisessa mallissa toimivat hyvin.
Financial Timesin mukaan Pohjoismaille tyypillinen pyrkimys tasa-arvoon näyttäisi olevan yrityksille
kilpailuetu, mutta juuri egalitarismi tekee mallista vaikean viedä ulkomaille.
Tove Janssonin True Deceiver yllätti brittikriitikot
Suomalainen klassinen musiikki ja sen edustajat Esa-Pekka Salosesta Soile Isokoskeen olivat
totuttuun tapaan vahvasti esillä brittitiedotusvälineissä. Myös kevyt musiikki pääsi otsikoihin sekä
kestotähtien kuten The Rasmuksen ja The 69 Eyesin että uudempien nimien kuten Le Corps Mince de
Françoisen ansiosta.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana musiikin saralla voidaan mainita, että Kalevalan Lemminkäisen taru
toimi perustana Swanhunter-nimiselle brittioopperalle, joka kiersi saarivaltiota marras-joulukuun ajan
Englannin kansallisoopperan Opera North -ryhmän esittämänä niittäen runsaasti kiitosta.
Musiikin ohella erityisesti suomalainen muotoilu nousi esiin Britannian kulttuuririntamalla niin
lehtiartikkelien kuin näyttelyidenkin muodossa.
Kirjallisuuden taholla mainittakoon Tove Janssonin Kunniallinen petkuttaja vuodelta 1983
(alkuperäisnimeltään Den ärliga bedragaren, 1982), joka julkaistiin Britanniassa loppuvuodesta nimellä
”The True Deceiver”. Teos saavutti laajaa huomiota kulttuuripalstoilla ja yllätti yleisön ja kriitikot
myönteisesti paljastamalla muumeistaan tunnetun kirjailijan tuotannon toisen, synkeämmän puolen.
Suomen kulttuuritapahtumista erityisesti Sodankylän elokuvafestivaalit ja Savonlinnan oopperajuhlat
nousivat esille tiedotusvälineissä. Brittituristien suosimaa Lappia sekä kulttuuririkkaaksi ja trendikkääksi
luonnehdittua Helsinkiä esiteltiin lisäksi useaan otteeseen lehtien matkailusivuilla.
Sello-uutisointi faktapohjaista ja suurempia analyyseja välttävää
Uudenvuoden aattona tapahtunut ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa nousi välittömästi
kaikkien päätiedotusvälineiden kärkiuutiseksi Britanniassa. Lehdet taustoittivat uutisointiaan
viittaamalla Jokelan ja Kauhajoen koulusurmiin, aselainsäädännön tiukennuksiin sekä aseiden
korkeaan määrään Suomessa, mutta pitäytyivät tällä kertaa faktapohjaisessa ja tulkinnanvaraisia
analyyseja välttävässä raportoinnissa.
The Times -lehden artikkelissa kiinnitettiin huomiota Ruotsissa teetettyyn tutkimukseen, jonka mukaan
monet Kosovon albaanit sekä muut Balkanin sota-alueelta saapuneet pakolaiset kärsivät posttraumaattisista mielialahäiriöistä. Suomessa lehden mukaan vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty.
Artikkelin kirjoittaja oli lehden Eurooppa-kirjeenvaihtaja Roger Boyes, jonka analyysi Jokelan
koulusurmista ”A very Finnish affair” aiheutti huomattavan kohun Suomessa loppuvuodesta 2007.
Independent-lehti puolestaan viittasi omassa artikkelissaan Suomen korkeisiin itsemurhatilastoihin,
alkoholinkäyttöön sekä kotiväkivaltaan.
Itävalta
Pääasiallisesti Suomi-uutisointi oli Itävallassa myönteistä. Suomi mainittiin usein koulutuksen,
naisten aseman, valtiontaloudenhoidon ja innovaatiopolitiikan mallimaana. Maailmanlaajuisen
talouskriisin uutisoinnissa mainittiin usein Suomen selviäminen ja nousu 90-luvun lamasta ja
tämänhetkinen valtiontalouden hyvä kunto.
Suomesta kertovat negatiiviset uutiset liittyivät ydinvoimaan, naisten kokemaan väkivaltaan sekä
suomalaisten yritysten toimipaikkasiirtoihin. Kulttuuriuutisoinnissa nousivat esiin Wienissä
konsertoineet klassisen musiikin edustajat, mutta myös suomalainen popmusiikki. Suomalaiset olivat
perinteisesti paljon esillä urheilu-uutisoinnissa.
Talouskriisi
Maaliskuussa talouskriisi oli jo kaikkien huulilla, ja Die Presse kirjoitti Suomen olevan lähes immuuni
kriisille, selvisihän se niin hyvin 1990-luvun alun kriisistä. Artikkeli kertoikin tämän menestystarinan.
Mainittiin myös, että Suomen pankit oppivat läksynsä 15 vuotta aiemmin kuin kaikki muut – eivätkä
olleet vuonna 2009 pulassa. Talouskriisiä koskevissa tilastouutisissa Suomea tituleerattiin
”mallioppilaaksi” alhaisine valtionvelkoineen ja alijäämineen.
Nokia mainittiin lähes aina suomalaiseksi yritykseksi sitä koskevissa uutisissa. Sävyltään negatiivinen
Nokia-uutinen kertoi työntekijöiden oloista yhtiön Saksasta Romaniaan muutama vuosi sitten
siirtämällä tehtaalla. Jutussa kerrottiin, kuinka työntekijät sanovat olevansa onnellisia, vaikka tekevätkin
12 tunnin työpäivää 300 euron kuukausipalkalla, sillä työskentelyoloja sanotaan Romanian parhaiksi.
Artikkelissa kuitenkin epäiltiin useiden tyytyvän työaikaan ja palkkaan, koska muutakaan vaihtoehtoa ei
ole.
Paperikonserni M-Real nousi tammikuussa otsikoihin, kun se päätti sulkea tehtaansa Itävallan
Salzburgin osavaltiossa. Työpaikkansa menettäneitä oli 485. Tehtaan sulkemisesta tuli jopa
vaaliteema Salzburgissa.
EU-vaalit
Pohjolan oikeisto- ja ympäristöpuolueiden menestys kesäkuisissa europarlamenttivaaleissa uutisoitiin
Wiener Zeitungissa otsikolla ”Revontulet: Vihreitä tai ultraoikealla”. Artikkelissa kristillisdemokraattien ja
perussuomalaisten vaaliliitto oli yksinkertaistettu pelkäksi perussuomalaisiksi (KD-PS) ja Suomen
ääniharavaa Timo Soinia tituleerattiin ”karismaattiseksi katolilaiseksi käännynnäiseksi”.
Hallituspuolueille tappiollisten vaalitulosten syyksi artikkeli esitti suurten puolueiden epäröinnin niiden
vastatessa uusiin kysymyksiin kuten talouskriisi, Itämeren ja pohjoisten metsien ongelmat sekä
”haaksirikkoutunut integraatiopolitiikka voimistuvan maahanmuuton yhteydessä”.
EU:n uudet huippuvirat
Paavo Lipposen ja presidentti Martti Ahtisaaren nimet vilahtelivat syksyllä EU:n uusia huipputehtäviä
jaettaessa. Suomalaisten sosiaalidemokraattien mahdollisuuksiin Eurooppa-neuvoston
puheenjohtajaksi ei kuitenkaan uskottu. Myös EU-komissaari Olli Rehn mainittiin lyhyesti kandidaatiksi
EU:n ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkeimman edustajan virkaan. Rehn esiintyi satunnaisesti
lehdissä roolissaan EU:n laajentumiskomissaarina. Rehniä esiteltiin myös uuden komission
tehtävänjaossa.
Vanhasen lahjussyytteet
Pääministeri Matti Vanhaseen syksyllä kohdistuneet lahjussyytteet mainittiin Itävallan lehdistössä
lyhyesti. Vanhasen todettiin olevan ”pommituksen alla”, mutta samalla mainittiin myös
hallituskumppaneiden vihreiden ja kokoomuksen tuki Vanhaselle. Samassa yhteydessä todettiin myös,
että ”Suomessa on liikkunut jo pidemmän aikaa juttuja poliitikkojen arveluttavista bisneksistä”.
Lex Nokia
Niin sanottu Lex Nokia, eli maaliskuussa eduskunnassa hyväksytty sähköisen viestinnän tietosuojalaki,
huomioitiin Itävallan lehdistössä suhteellisen näkyvästi.
Ydinvoima
Itävaltalaiset ovat hyvin ydinvoimavastaisia, joten uutiset Suomeen suunnitellusta ydinjätteen
loppusijoituspaikasta sekä uuden ydinvoimalan rakennusluvasta olivat sävyltään negatiivisia.
Esimerkiksi Wiener Zeitungin otsikko kuului: ”Ydinjäte ei pelota”. Itse artikkelissa todettiin, että
Suomessa ei edes ole ollut joukkomielenosoituksia asiaan liittyen ja että eduskunnassakin vain kolme
kansanedustajaa äänesti loppusijoituspaikkaa vastaan - puhumattakaan siitä, että Eurajoen kunta
haluaa ydinvoimaa alueelleen kiinteistöverojen toivossa.
Suomen ja Ruotsin malli
Itävallan valtiovarainministeri Josef Pröllin todettua, että Itävallan tulisi ottaa Suomesta mallia
rohkeiden uudistusten suunnittelussa, käytiin Kurier-lehdessä läpi Suomen ansioita. Jutussa mainittiin
90-luvun laman aikaiset uudistukset valtiontalouden, koulutuksen ja tutkimuksen sekä työpolitiikan
osalta. Artikkelissa haastatellun taloustieteilijän mukaan Suomen ja Ruotsin politiikka on paremmin
orientoitunutta ja pitkäjänteisempää kuin Itävallassa. Poliitikot luottavat asiantuntijoiden suosituksiin,
joten hallitusvaihdoksilla ei ole aivan niin vahvaa vaikutusta politiikan suuntaan kuin Itävallassa. Lisäksi
pitkän tähtäimen suunnitelmista pidetään paremmin kiinni.
Suomi nousi esikuvan rooliin siinä, miten paljon ja millä tavoin tutkimukseen ja kehitykseen
panostetaan, jopa kriisin aikana. Itävallassa on jo useamman vuoden ollut käynnissä keskustelu
koulujärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistuksesta, joten Suomen tai Pohjoismaiden malli on tämän
yhteydessä noussut usein esille. Erityisesti Suomen järjestelmästä nostettiin esiin kokopäiväinen koulu,
lasten yhteinen koulutaival 16. ikävuoteen saakka, opettajien ammatin arvostaminen ja hyvä maine
sekä se, että heikommin pärjäävää koululaista autetaan, minkä johdosta tasoerot eivät kasva suuriksi.
Suomea esiteltiin mallimaana myös naisten osallistumisessa politiikkaan: ”Suomi on johtava maa, 60
prosenttia hallituksesta ja 41 prosenttia kansanedustajista naisia.” Toisessa yhteydessä todettiin, että
Suomessa ei ole koskaan ollut tarvetta naiskiintiöille politiikassa, sillä naiset ovat nousseet politiikkaan
ilmankin.
Suomi esiintyi kaikkien kehujen lomassa myös negatiivisessa valossa: suomalaisten naisten kokema
väkivalta näkyy selkeästi EU-maita vertailevissa tilastoissa.
Kulttuuri
Kulttuuripuolella uutisoitiin erityisesti suomalaisten klassisen musiikin edustajien, kuten Helsingin
kaupungin orkesterin, Sinfonia Lahden, Juha Uusitalon ja Jukka-Pekka Sarasteen esiintymisistä
Wienissä. Sinfonia Lahtea luonnehdittiin kansainvälisen huippuluokan orkesteriksi. Juha Uusitalon rooli
Wotanina Richard Wagnerin Reininkullassa Wienin valtionoopperassa sai hyvät arvostelut. Sunrise
Avenuen uusi albumi sekä The Rasmuksen comeback ja konsertti Wienissä huomioitiin.
Suomi-design oli esillä ainakin Hanna Korvelasta kertovan jutun yhteydessä, ja suomalainen teatteri
Kristian Smedsin Mental Finland -teoksen yhteydessä.
Urheilu
Itävallassakin uutisoitiin joulun jälkeen Matti Nykäsen pahoinpitelysyytteestä. Die Presse muisti myös
kerrata Nykäsen muut kuviot tämän mäkihyppyuran jälkeen. Janne Ahosen paluu mäkihypyn
maailmancupiin oli esillä kauden alussa, ja Ahosesta kirjoitettiin myös Keski-Euroopan mäkiviikon
yhteydessä. Myös Ahosen kirjoittama elämäkerta sai julkisuutta ja hyviä arvosteluja. Ahonen nostettiin
mediassa jopa mäkihyppylegendaksi.
Kimi Räikkösen jatkosta spekuloitiin syksyllä paljon. Räikkönen oli vuoden eniten puhuttu
suomalainen urheilija itävaltalaisessa lehdistössä. Myös Räikkösen siirtyminen ralliin huomattiin
mainita monissa Itävallan lehdissä.
Jalkapalloilija Markus Heikkinen, joka pelaa Itävallan kärkijoukkueisiin kuuluvassa Rapid Wienissä,
mainittiin useasti lehdissä niin hyvän pelisuorituksen kuin myös loukkaantumisen tiimoilta. Kun
saksalainen jalkapalloilija Robert Enke teki syksyllä itsemurhan, Heikkinen totesi Kurier-lehden
haastattelussa, että ammattijalkapalloilija on loppujen lopuksi aika yksin ja että urheilijoiden paineet
ovat kasvaneet. Toimittajan ilmeisesti kysyessä Suomen suurista itsemurhaluvuista, Heikkinen viittasi
suomalaisten masennuksen johtuvan vähäisestä auringosta ja runsaasta alkoholinkäytöstä.
Ari Vatasen ehdokkuus kansainvälisen autoliiton johtoon sai muutaman jutun verran palstatilaa, kuten
myös alppihiihtäjä Marcus Sandellin vakava loukkaantuminen harjoitusleirillä Tirolissa.
Matkailu
Matkailuartikkelit keskittyvät lähinnä Lapin-matkailuun. Suomi liitettiin usein matkailuartikkeleissa
osaksi laajempaa Skandinavian matkaa. Helsinkiä esiteltiin Der Standard -lehden artikkelissa
syyskuussa. Artikkelissa suomalaiset kuvattiin hiljaisiksi ja ujoiksi. Suomen kesää kuvattiin lyhyeksi
mutta vaikuttavaksi, sillä ”se saa ihmiset ulos kuorestaan”.
Suomalaisraukat
Itävallassa suosittu kabaretisti/koomikko Dirk Stermann kirjoitti wieniläiseen miestenlehteen satiirisen
kolumnin Suomesta. Kolumnissa irvailtiin suomalaisten kääntyneen Uralilta tullessaan oikealle, sillä he
eivät osanneet lukea kylttejä, joissa osoitettiin vasemmalta löytyvän ”lämpöä, viiniä ja kauniita naisia” ja
oikealta ”kylmyyttä, pimeyttä, susia ja masennusta”. Unkarilaiset osasivat. Stermann kirjoitti
suomalaisten karmeasta kohtalosta porojen ja jääpuikkojen armoilla ainoana ilonaan Suomi-tango ja
alkoholi. Onneksi unkarilaiset tulivat rakentamaan sukulaisilleen saunan ja hyppyrimäen.
Liechtenstein
Minivaltio Liechtensteinin päivälehdet Vaterland ja Volksblatt turvautuvat pääasiassa isoilta
uutistoimistoilta hankittuihin juttuihin.
Toimitettujen juttujen joukosta esiin nousi suomalaisten naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
Kansainvälisen naistenpäivän yhteydessä Vaterlandissa Suomi oli esillä jutussa, jonka aiheena oli
naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Euroopassa ja 25 vuotta Liechtensteinissa.
Liechtensteinin parlamenttivaalien jälkeen Volksblattissa oli juttu naiskansanedustajien määrän
kasvusta. Jutun yhteydessä julkaistiin Parlamenttienvälisen liiton taulukko, jonka mukaan Suomi
sijoittui naiskansanedustajien osuuden mukaan (41,5 prosenttia) neljänneksi ja Liechtenstein oli sijalla
39.
Luxemburg
Suomi-uutisointi luxemburgilaislehdistössä oli vahvasti moottoriurheilu-painotteista. Muista
teemoista näkyvimmät artikkelit koskivat kulttuuria ja matkailua. Suomen suurlähetystön
tapahtumat saivat hyvin näkyvyyttä lehtien palstoilla.
Suomea käsiteltiin luxemburgilaismediassa entiseen malliin melko monipuolisesti, joskin määrällisesti
hieman edellisvuotta vähemmän. Alkuvuosi oli Suomi-uutisoinnin kannalta loppuvuotta selvästi
vilkkaampi, sillä keväällä Luxemburgin ja lähialueen monipuoliset kulttuuritapahtumat pitivät Suomen
otsikoissa.
Suomi esiintyi määrällisesti eniten urheilu-uutisissa. Suomalaiset rallitähdet ja F1-kuljettajat saivat
totuttuun tapaan runsaasti palstatilaa. Muista suomalaisurheilijoista esillä olivat mäkihypyn, hiihdon ja
yhdistetyn edustajat. Lisäksi Ari Vatanen muistettiin entisenä rallitähtenä tämän hakiessa ensin EUparlamenttiin ja sitten Kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n puheenjohtajaksi.
Kulttuurin saralla eniten palstatilaa keräsi suomalaisen elokuvan festivaali ”Regards sur la Finlande”.
Festivaaleilla vierailleet näyttelijä Krista Kosonen (Suden vuosi), tuottaja Kirsi Vikman (Äideistä
parhain) ja elokuvaohjaaja Dome Karukoski (Tyttö sinä olet tähti) kertoivat työstään elokuvien parissa.
Luxemburger Wortin toimittaja luonnehti Karukoskea ”yhdeksi Suomi-elokuvan tulevaisuuden suurista
toivoista”.
Lisäksi Luxemburgissa vierailleet klassisen musiikin suomalaistähdet Soile Isokoski, Jukka-Pekka
Saraste ja Osmo Vänskä sekä rockyhtye The Rasmuksen konsertti olivat näkyvästi esillä lehdistössä.
Luxemburgissa asemansa jo vakiinnuttaneiden suomalaistaiteilijoiden, teatterijohtaja Marja-Leena
Junkerin ja tanssitaiteilija Anu Sistosen työt saivat totuttuun tapaan huomiota lehdistöltä.
Suomi oli näyttävästi esillä myös monipuolisena matkailumaana niin kesä- kuin talvikohteena. Jutut
esittelivät toimittajien kokemuksia suomalaisesta mökkilomasta, Seinäjoen tangomarkkinoilta ja
erämaaelämyksestä Suomen Lapissa. Lisäksi Helsinki mainittiin muutaman kerran, kun listattiin
Itämeren alueen kiinnostavia matkailukohteita. Joulun aikaan Suomi nousi esille joulupukin kotiseudun
paikantamisen yhteydessä. Artikkelissa kerrottiin myös Napapiirin postin toiminnasta.
Suomalaispoliitikoista näkyvimmin esillä olivat EU-komissaari Olli Rehn, ulkoministeri Alexander
Stubb ja pääministeri Matti Vanhanen. Rehn oli esillä EU-jäsenyysneuvotteluita koskevissa
artikkeleissa ja Stubb nähtiin muutamaan otteeseen ryhmäkuvissa luxemburgilaisen kollegansa Jean
Asselbornin rinnalla. Vanhasen nimi nousi esille syksyn vaalirahoituskohun yhteydessä.
Talousuutisissa Suomi esiintyi vain pienissä artikkeleissa ja enimmäkseen osana suurempaa EUmaiden joukkoa. Suomeen liittyvät talousuutiset koskivat pääasiassa Nokiaa, Nordeaa ja Finnairia.
Suomi oli lyhyesti esillä myös euroalueen syvimpään taantumaan ajautuneena maana.
Suomen suurlähetystön tapahtumat saivat huomiota luxemburgilaislehdistössä. Suomestakin paljon
kirjoittanut Luxemburger Wortin pitkäaikainen toimittaja Joseph Lorent vastaanotti kesällä Suomen
leijonan 1. luokan ritarimerkin.
Osansa mediahuomiosta saivat suurlähettilään vaihdos ja itsenäisyyspäivän vastaanotto.
Vastaanotolla paikalla olleet luxemburgilaislehtien toimittajat esittelivät artikkeleissaan Suomen
historian vaiheita sekä pohtivat edelleen suomalaista koulujärjestelmää ja maan hyvää menestystä
Pisa-tutkimuksessa. Koulutusjärjestelmän uudistus on herättänyt Luxemburgissa laajaa keskustelua, ja
siksi myös Suomen menestymistä on sivuttu useaan otteeseen.
Romania
Eniten julkisuutta Romanian tiedotusvälineissä sai uudenvuodenaaton ampumistapaus
espoolaisessa kauppakeskuksessa. Romanikerjäläiset Suomessa olivat ajoittain esillä,
erityisenä uutisena marraskuinen ihmiskauppapidätys. Muita aiheita olivat muun muassa
Nokian ja Rautaruukin investoinnit Romaniaan, Nord Stream -putkihanke sekä
suomalaisartistien esiintymiset Romaniassa.
Suurin Suomea koskeva uutisaihe Romaniassa oli kaikessa murheellisuudessaan
uudenvuodenaattona sattunut ampumatapaus espoolaisessa kauppakeskus Sellossa, josta levisi
nopeasti tieto sekä verkossa että tv-uutisissa.
Romanian mediassa esitettiin useampaan otteeseen tietoja, joiden mukaan Suomi vastaanottaisi
mielellään työvoimaa Romaniasta. Asia nousi näkyvimmin esille syksyllä, jolloin lehdissä kerrottiin
Suomessa olevan 2 000-4 000 avointa työpaikkaa, joita myös romanialaiset voisivat hakea.
Romanialaiset romanikerjäläiset Suomessa olivat vuoden mittaan lehdistössä esillä eri yhteyksissä.
Tärkeä Suomea koskeva uutisaihe oli Länsi-Romanian Aradissa marraskuussa tehty pidätys, jossa
Romanian poliisi otti kiinni yhteensä 11 henkilöä epäiltynä Suomeen suuntautuneesta ihmiskaupasta.
Kyse oli rikollisliigasta, joka oli houkutellut ihmisiä valheellisin lupauksin hyväpalkkaisesta työpaikasta
Suomessa. Suomeen saavuttuaan uhrit pakotettiin kerjäämään kadulla tai tekemään töitä rakennuksilla
surkeissa olosuhteissa.
Talousuutisten alalla romanialaismedia kiinnitti huomiota erityisesti Nokian ja Rautaruukin päätöksiin
laajentaa toimintaansa Romaniassa. Toukokuussa uutisoitiin Nokian palkkaavan lisää työvoimaa
Transilvanian Jucussa sijaitsevaan tehtaaseensa samalla kun Salossa oli ilmoitettu irtisanomisista.
Rautaruukki puolestaan pääsi otsikoihin joulukuussa ratkaisullaan sulkea tehdas Unkarissa ja siirtää
tuotanto Romaniassa avattavaan laitokseen. Nokia on toki esiintynyt tasaisesti myös kansainvälisissä
talousuutisissa ja nousi näkyvämmin esille muun muassa aivan loppuvuodesta Applen kanssa
käytävän patenttikiistan vuoksi.
Romanian mediassa on jossain määrin seurattu venäläis-saksalaisen Nord Stream kaasuputkihankkeen vaiheita, myös ympäristölupaprosessin etenemistä Suomessa. Romanialaisten
mielenkiinto hanketta kohtaan liittyy maan omiin intresseihin Mustanmeren alueella vireillä olevissa
Nabucco ja South Stream -putkihankkeissa. South Stream on ikään kuin Nord Streamin eteläinen
vastinpari, joka toisi venäläistä kaasua suoraan Balkanille ohittaen Ukrainan. Romania ei ole erityisesti
lämmennyt tälle hankkeelle vaan suosii Nabuccoa, jonka tarkoituksena on vähentää
energiariippuvuutta Venäjästä.
EU-uutisoinnissa huomioitiin myönteisesti Olli Rehnin uusi painava talouskomissaarin salkku. Suomen
hyvät sijoitukset erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa pantiin merkille, samoin esimerkiksi maailman
suurimman risteilyaluksen valmistuminen Suomessa.
Suomalaisurheilijoiden menestyminen arvokisoissa oli aika ajoin esillä. Suomessa järjestetyistä
urheilutapahtumista palstatilaa saivat erityisesti rallin MM-kilpailut Jyväskylässä sekä suomalaisena
erikoisuutena eukonkannon maailmanmestaruuskisat.
Romaniassa kävi esiintymässä useita suomalaisia kevyen musiikin artisteja, ja näistä esiintymisistä
myös uutisoitiin. Suurimpia tapahtumia olivat Bukarestissa järjestetyt The Rasmus -yhtyeen
helmikuinen ja Tarja Turusen kesäkuinen konsertti. Lisäksi palstatilaa saivat suomalaisten
taiteilijoiden ja yhtyeiden festivaaliesiintymiset, kuten Stratovariuksen ja Korpiklaanin vierailu Rockin’
Transilvania -festivaaleilla kesäkuussa ja Nightwishin keikka ARTmania-festivaalilla heinäkuussa,
molemmat Sibiussa, sekä Laura Voutilaisen esiintyminen Bra ovin Cerbul de Aur -festivaaleilla
syyskuussa.
Kulttuurin alalta media pani merkille myös Clujin ja Bukarestin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla
esitetyt suomalaiselokuvat sekä huhtikuussa ilmestyneen romania–suomi-sanakirjan. Myös Sibiun
Radu Stanca -teatterin esiintymiskiertue Turkuun ja Espooseen syksyllä huomioitiin lehdistössä.
Suurlähetystön järjestämistä kulttuuritapahtumista eniten julkisuutta sai Antero Olinin grafiikkaa
esittelevä taidenäyttely, joka järjestettiin Transilvanian Clujissa huhtikuussa, sekä lokakuussa
Bukarestissa pidetty Turun taidegraafikoiden näyttely.
Slovakia
Suomen näkyvyys Slovakian mediassa oli teemojen osalta odotettu. Edelleen lähes puolet
palstatilasta meni urheilulle. Yllättäviä tai laajempaa Suomi-pohdiskelua synnyttäneitä
artikkeleita ei esiintynyt. Artikkelien määrässä laskettuna näkyvyys heikkeni, keskeisenä syynä
jääkiekkoilija Sasu Hovin siirtyminen pois Slovakiasta.
Teemana Suomi-juttujen määrällisessä kärjessä jatkoi urheilu, oman osansa palstatilasta saivat myös
talous, kohujutut, politiikka ja kulttuuri. Suurlähetystön seuraamassa painetussa mediassa Suomea ja
suomalaisia käsitelleitä juttuja oli noin 110 eli huomattavasti edellisvuotta vähemmän.
Suomi-artikkeleista jälleen lähes puolet keskittyi urheiluun – eniten palstatilaa saivat talviurheilulajit
(jääkiekko, mäkihyppy, taitoluistelu) sekä Formula 1. Ensin mainitun osalta suurin syy oli edelleen
jääkiekkomaalivahti Sasu Hovi, joka pelasi Slovan Bratislavan riveissä. Kauden päätteeksi Hovi siirtyi
pois Slovakian sarjasta, mikä vaikutti voimakkaasti Suomeen linkittyvien artikkelien määrään ja on
ensisijainen selittävä tekijä Suomi-uutisoinnin määrälliselle vähenemiselle. F1-uutisointi Suomen osalta
keskittyi ensisijaisesti Kimi Räikköseen ja hänen jatkosuunnitelmiinsa.
Urheilun jälkeen Suomi-uutisoinnissa kakkossijalle nousivat kauppaan ja talouteen liittyneet artikkelit.
Tätä aihepiiriä dominoi Nokia, johon liittyen aiheiden pääpaino keskittyi yrityksen kilpailuun Googlen ja
Applen kanssa, talouskriisin vaikutuksiin yrityksessä sekä Nokian suunnitelmiin Keski- ja Itä-Euroopan
markkinoilla.
Edelleen tabloidilehdistö julkaisi myös suomalaisia ”juoruja”, mutta niiden osuus Suomi-julkisuuden
kokonaisuudesta laski – aiemmin noin viidennes Suomi-jutuista liittyi kohuihin, nyt enää noin yksi
kymmenestä. Palstatilaa juorupuolella saivat muun muassa ampumatragediat, Matti Nykäseen
liittyneet skandaalit, ”lapsikaappaus” Venäjältä Suomeen sekä pääministeri Matti Vanhanen.
Poliittisessa uutisoinnissa huomiota kohdistettiin muun muassa EU-ehdokkuuksiin Paavo Lipposen ja
Mitro Revon myötä sekä presidentti Tarja Halosen edustamaan naispresidenttiyteen. Näkemyksensä
sai kuuluviin myös presidentti Martti Ahtisaari. Erityisesti Slovakiaan linkittyen Suomi nostettiin esiin
kahden teeman kohdalla – Suomesta haettiin esimerkkejä Slovakian vähemmistökielilakikeskustelun
yhteydessä ja rinnastuksia Suomen ”suomettumiseen” haettiin tarkasteltaessa Slovakian myötämielistä
suhtautumista Venäjään.
Kulttuurin saralla huomio Suomea kohtaan kohdistui ensisijaisesti elokuvaan, musiikkiin sekä
valokuva-, lasi- ja käsityötaiteeseen. Turismi- ja lifestyle-artikkeleissa käsiteltiin lisäksi esimerkiksi
perinteistä joulupukkia, Lappia, helsinkiläistä kaupunkielämää sekä suomalaisten juomatapoja.
Suurlähetystö edesauttoi omalla toiminnallaan onnistuneesti saamaan palstatilaa suomalaiselle
elokuvalle ja suomalaiselle musiikille. Niin ikään vähemmistökielten asemaa koskeneeseen
keskusteluun pystyttiin tarjoamaan ensi käden Suomi-näkökulmaa muun muassa suurlähettiläs Jukka
Leinon myönteistä julkisuutta saaneen esityksen kautta. Erityisen mainittava on lokakuussa
onnistuneesti yhdessä ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kanssa toteutettu toimittajavierailu,
jonka seurauksena Slovakian sähköisen median kautta saatiin nostettua esiin suomalaista
energiaosaamista ja kokemuksia tältä sektorilta.
Sveitsi
Suomella on perinteisesti hyvä julkisuuskuva Sveitsissä. Suomi näyttäytyy pienenä ja sitkeänä
kansana, jonka kehitystä talvisodan ihmeestä nykypäivän tietoyhteiskunnaksi ihaillaan.
Suomen koulujärjestelmä oli edelleen kiinnostuksen kohteena ja jonkin verran esillä
tiedotusvälineissä.
Kirjoitetussa mediassa juttuja oli monipuolisesti niin yhteiskunnallisista aiheista, taloudesta, kulttuurista
kuin matkailustakin. Määrällisesti eniten juttuja oli urheilusta. Jutuissa Sveitsissä vaikuttavien
suomalaisurheilijoiden, kuten Hannu Tihisen ja Kimmo Rintasen onnistumisia hehkuteltiin.
Edelliseen vuoteen verrattuna juttujen määrä oli vähentynyt, mutta on huomioitava, että lehdet ovat
taloustilanteen vuoksi muutenkin kutistuneet. Lisäksi on hyvä havaita, että Sveitsin poliittisella eliitillä
on takanaan vaikea vuosi, jolloin tiedotusvälineidenkin huomio kiinnittyi maan ongelmiin.
Sveitsiläislehdissä ulkomaat huomioidaan yleisesti ottaen kattavasti ja laadukkaasti. Suomen saama
huomio oli samaa luokkaa kuin esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kohdistunut huomio. Laadultaan
saatu huomio oli myönteistä.
Yhteiskunnallisista teemoista lehdissä sivuttiin Suomen ympäristöviranomaisten antamaa lupaa
Itämeren kaasuputkelle. Tasavallan presidentti Tarja Halosen nimi oli esillä Tages-Anzeigerin
marraskuisessa jutussa, jossa aiheena oli koettu tarve lisätä naisten osuutta EU:n huippuviroissa.
Suomessa valmistetun Oasis of the Seas -aluksen koeajo huomioitiin myös.
Henkilöistä erityisesti esiin nousi presidentti Martti Ahtisaari, joka antoi tiedotusvälineille haastatteluja
toukokuisen Geneven-matkansa yhteydessä. Häntä haastateltiin radiossa, ja lisäksi Tages-Anzeiger
julkaisi haastattelun.
Matkailua koskevissa jutuissa ihailtiin tuttuun tapaan Suomen luontoa ja hiljaisuutta. Teemana nousi
erityisesti esiin Ahvenanmaa, jolloin Suomen poliittista historiaa selostettiin myös tältä osin.
Kulttuurin saralla Kaija Saariahon ja Esa-Pekka Salosen esiintyminen Luzernin musiikkifestivaaleilla
huomioitiin laajasti. Tages-Anzeiger esimerkiksi kirjoitti, että mistään maasta ei viime vuosikymmenten
aikana ole tullut yhtä paljon merkittäviä muusikoita kuin Suomesta.
Tshekki
Suomi oli Tshekin tiedotusvälineissä entiseen tapaan esillä lähes yksinomaan myönteisessä
valossa. Alkusyksyn aikana Suomea kuvattiin etenkin taloudenpidon ja koulutuksen
mallimaana.
Merkittävimmät Suomea koskeneet uutisoinnit koskivat Suomen taloutta. Tshekin hallituksen
talousneuvoston NERV:n syyskuussa julkaisema raportti toi Suomen näkyville useaan otteeseen.
Raportti esitteli Suomen taloudenpidon mallimaana, joka oli noussut 1990-luvun lamasta koulutuksen,
tutkimuksen ja innovaatioiden avulla. Suomea kiiteltiin raportissa korruptoitumattomaksi
hyvinvointivaltioksi, josta myös Tshekin tulisi ottaa oppia. Erinomainen sijoittuminen Transparency
Internationalin vuosittaisessa korruptiovertailussa toi Suomelle myönteistä huomiota.
Yritystalouden puolella uutiskynnyksen ylittivät Tshekissä niin Nokian tulosjulkistukset ja laiteuutuudet
kuin yhtiön vaateet Lex Nokiaksi ristityn lain hyväksymisestä. Tshekkilehdistö raportoi uutisoinneissaan
Nokian olevan ”Euroopan tunnetuin tuotemerkki”. Suomen laajakaistayhteyksiä koskeneet uutisoinnit
esitettiin otsikoilla ”Oikeus elämään, sananvapauteen ja Suomessa myös internetiin” ja ”Nopea
nettiyhteys kansalaisoikeutena”.
Tshekille tärkeiden energia-uutisointien yhteydessä tiedostusvälineet paneutuivat vuoden
alkupuoliskolla usein Olkiluodon ydinvoimalahankkeen vaiheiden selvittämiseen. Niissä Suomen
mainittiin olevan ainoa ydinvoimaa tällä hetkellä rakentava EU-maa. Myös Nord Stream -kaasuputken
lupa-asioiden eteneminen oli lehdistön kiinnostuksen kohteena. Aihe oli esillä vuoden mittaan niin
Suomen kuin muidenkin projektissa mukana olevien maiden kannalta.
Lissabonin sopimus ja sen allekirjoittamiseen liittyneet ongelmat olivat jatkuvasti esillä Tshekin
mediassa syksyn aikana. Näiden uutisointien yhteydessä valotettiin myös Ahvenanmaan-kysymystä.
Sopimuksen mukanaan tuomista uusista nimityksistä kirjoitettaessa mainittiin etenkin Suomen entinen
pääministeri Paavo Lipponen sekä EU-komissaari Olli Rehn.
Suomen hyvin toimiva koulutusjärjestelmä ja sijoittuminen Pisa-tutkimuksessa saivat edelleen kehuja
tshekkikirjoituksissa.
Vuoden lopulla Tshekin samettivallankumouksen 20-vuotisjuhlan yhteydessä julkaistiin Lidové Noviny lehdessä kirjoitus ”Tom ja Jerry talvisella taigalla”, jossa pohdittiin, miksi Tshekkoslovakiasta tuli
sosialistinen, mutta Suomesta ei. Politologi Jan Jireš osoitti ymmärtävänsä Suomen poliittista historiaa
ja Paasikiven roolin kotikommunistien taltuttamisessa.
Sellon ampumatapaus mainittiin vuoden lopulla, toisaalta Selloa koskeneiden uutisointien yhteydessä
mainittiin Suomen rikoslukujen – aseiden korkeasta määrästä huolimatta – olevan matalimpia
maailmassa. Helsinki-Vantaan lentokenttähenkilöstön lakko uutisoitiin.
Matkailumaa Suomesta esillä olivat luonto, järvet, sauna ja joulupukki. Talouskriisin sanottiin
vaikuttaneen Korvatunturin ja Lapin matkailijamääriin. Ralliautoilu, mäkihyppy ja tietysti jääkiekko
nostivat Suomen Tshekissä usein otsikoihin.
Kulttuuripuolella Tshekissä nousivat esiin Pan Sonic Duo ja Karita Mattila sekä kirjallisuuden
käännöksistä Leena Lehtolaisen Kuoleman spiraali, Nainen lumessa sekä Petri Tammisen Enon
opetukset.
Ukraina
Suomi näkyi kokoonsa nähden edellisvuoden tapaan usein ja lukuisiin eri aiheisiin liittyen
ukrainalaisissa tiedotusvälineissä. Ukrainalaisille välittynyt Suomi-kuva oli pääsääntöisesti
hyvin myönteinen.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen toukokuinen vierailu Ukrainaan sai eniten valtakunnallista
julkisuutta. Vierailusta uutisoitiin päätelevisiokanavilla sekä suurimmissa sanomalehdissä. Myös
ministeri Paavo Väyrysen ja häntä seuranneen yritysvaltuuskunnan vierailu huomioitiin. Presidentti
Halosen vierailullaan avaama suomalaisen arkkitehtuurin näyttely toi sekä valtakunnallista että
alueellista näkyvyyttä suomalaiselle rakennustaidolle ja arkkitehtuurille sekä Kiovan alueella että ItäUkrainassa.
Suomalainen design oli esillä perinteisten Alvar Aallon, Iittalan ja Marimekon voimin. Myös uudemmat
nimet saivat näkyvyyttä, kun Ukrainan yksi suurimmista sisustuslehdistä julkaisi seitsemän aukeaman
jutun suomalaisesta muotoilusta ja arkkitehtuurista. Muun muassa muotoilija Ilkka Suppasen ja
arkkitehti Vesa Honkosen töiden kautta esiteltiin suomalaisen muotoilun taustalla vaikuttavia
lähtökohtia ekologisuudesta, pitkäikäisyydestä ja ainutlaatuisuudesta.
Suomen historia sai poikkeuksellisen paljon julkisuutta paitsi valtakunnallisissa myös
länsiukrainalaisissa tiedotusvälineissä loppuvuodesta, kun talvisodan alkamisen 70-vuotispäivänä
julkaistiin professori Henrik Meinanderin Suomen historia -teoksen ukrainankielinen käännös. Jo
talvisota yksinään kiinnosti tiedotusvälineitä, mutta Meinanderin teoksen myötä Suomen historiaan ja
nyky-yhteiskuntaan tehtiin laajempi katsaus. Kiinnostavia teemoja olivat erityisesti kahden virallisen
kielen säilyminen maassamme ja Suomen pragmaattinen Venäjä-suhde.
Suomen maabrändihanke pääsi esille, kun Ukrainassa ilmestyvä venäjänkielinen Korrespondentviikkolehti kirjoitti aiheesta. Jutussa kumottiin entisen Neuvostoliiton alueella tiukassa istuvat
stereotypiat kylmästä maasta ja estoisista ihmisistä, ”joilla kieltolain takia ei ole edes mahdollisuutta
juoda lämpimikseen ja tullakseen hilpeälle mielelle”. Sen sijaan Suomen kerrottiin olevan taloudellinen
menestyjä, koulujärjestelmältään maailman paras ja joulupukin kotimaa. Artikkelissa tuotiin myös esiin
se, että venäläiset noudattavat Suomessa liikennesääntöjä viisumin epäämisen pelossa.
Schengen-viisumit olivat tiedotusvälineiden kestoaihe. Suomen suurlähetystö kommentoi
viisumikysymystä säännöllisin väliajoin sekä sähköisissä että painetuissa tiedotusvälineissä. Suomen
suurlähetystöä pidettiin yhtenä asiakasystävällisimmistä edustustoista viisuminhakuun liittyen.
Alueellista näkyvyyttä Ukrainassa saivat suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahoilla tukemat
hankkeet, joita toteuttivat pääasiassa kansalaisjärjestöt. Erityisesti Suomea esimerkkimaana
energiatehokkuudessa käyttänyt hanke toi Suomelle ja Ukrainassa alalla toimiville suomalaisyrityksille
näkyvyyttä Itä-Ukrainassa. Paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet raportoivat myös suurlähettilään
alueille suuntautuneista vierailuista.
Jalkapalloilevaa Suomea tehtiin tunnetuksi, kun suurlähetystö teki vierailun suomalaisen
jalkapalloammattilaisen Roman Eremenkon kotiseuran Dynamo Kiovan harjoituskeskukseen. Raportti
vierailusta esitettiin kahdella tv-kanavalla ja haastattelu levisi internetissä useille ukrainalaisille
jalkapallosivustoille.
Muita yksittäisiä teemoja olivat ulkoministeri Alexander Stubbin lehtihaastattelu Nord Streamista,
suomalainen ruoka, nykytaiteen festivaali Gogolfestillä esiintyneet taiteilijat Ville Walo ja Kalle
Hakkarainen, sekä lviviläisessä teatterissa esitetty Svenska Teaternin Sellofan-näytelmä. Lisäksi
talvimatkailu Suomeen ja joulupukki esiintyivät tiedotusvälineissä jokavuotiseen tapaan.
Unkari
Suomi esiintyi Unkarin tiedotusvälineissä lähes pelkästään myönteiseen sävyyn. Eniten
huomiota Suomi sai painetussa lehdistössä, jossa Suomi esiintyi usein verrokkimaana
Unkarille.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi sai melko paljon huomiota lehdistössä. Veljeskansa-ajatus ja
Suomen ja Unkarin kielisukulaisuus selvästi vaikuttavat Suomen tunnettuuteen Unkarissa, vaikka
lehtijutut eivät useinkaan käsittele suoraan näitä aiheita. Tiedotusvälineistä välittyi kuva siitä, että
Suomi ja suomalaiset nähdään Unkarissa kiinnostavina.
Edellisiin vuosiin verrattuna Suomen asema Unkarin lehdistössä ei juuri ole muuttunut. Suomi on
aiemminkin esiintynyt Unkarin mediassa myönteiseen sävyyn, eikä Suomi-aiheisten juttujen määrä ole
merkittävästi muuttunut aiemmista vuosista.
Kaksi unkarilaista lehteä julkaisi Suomi-aiheisen liitteen. Tammikuussa ilmestyi Unkarin
laajalevikkisimmän viikoittaisen talouslehden HVG:n Suomi-liite, jossa oli muun muassa pääministeri
Matti Vanhasen ja suurlähettiläs Jari Vilénin haastattelut sekä analyysia Suomen taloustilanteesta.
Toinen Suomi-liite ilmestyi maanlaajuisessa oikeisto-oppositiota lähellä olevassa päivälehdessä
Magyar Hírlapissa Suomen itsenäisyyspäivän aattona. Liitteessä oli niin ikään suurlähettiläs Vilénin
haastattelu, jossa kysyttiin muun muassa suomalaisten itsenäisyyspäivänjuhlinnasta. Liitteessä
huomiota sai myös muun muassa juuri Suomesta Unkariin saapunut joulupukki. Joulupukin huomioivat
myös muut tiedotusvälineet, ja hänen saapumisensa Suomesta Unkariin päätyi Unkarin television
pääuutislähetykseen sekä lähes kaikkiin tärkeimpiin sanomalehtiin.
Syksyllä talouslehti HVG:n toimittaja András Németh vieraili Suomessa. Vierailun pohjalta lehdessä
ilmestyivät artikkeli Suomen taloustilanteesta ja ulkoministeri Alexander Stubbin haastattelu sekä
artikkeli Suomen maahanmuuttajatilanteesta. Artikkeleiden aiheet olivat Unkarissa tärkeitä ja akuutteja,
ja vaikka artikkelit oli kirjoitettu neutraaliin, toteavaan sävyyn, voi niistä kuitenkin huomata, että
Suomea ajateltiin näissä asioissa eräänlaisena verrokkimaana.
Verrokkimaana Suomi nähtiin myös Unkarin entisen talousministerin György Matolcsyn artikkelissa
oikeistolaisessa viikkolehdessä HetiVálaszissa. Matolcsy vieraili kesällä Suomessa ja kirjoitti
vierailunsa jälkeen sävyltään ihailevan artikkelin Suomen taloudesta ja kilpailukyvystä.
Loppuvuodesta oikeistopopulistinen päivälehti Magyar Hírlap otti Suomen usein esiin artikkeleissaan,
jotka olivat poikkeuksetta sävyltään myönteisiä. Lehti kirjoitti muun muassa Suomessa olevista
työmahdollisuuksista ja kertoi Suomen ottavan avosylin vastaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Suomen
työmahdollisuudet nousivat toisinaan esiin myös muissa tiedotusvälineissä.
Kulttuuripuolella etenkin erilaiset suomalaiset näyttelyt saivat huomiota Unkarin tiedotusvälineissä.
Liberaali kulttuuripainotteinen viikkolehti Magyar Narancs julkaisi arvostelut suurimmista
suomalaisnäyttelyistä, kuten Kansatieteen museossa avatusta Tällaisia(ko) suomalaiset ovat? näyttelystä sekä Ludwig-museossa esillä olleesta Arctic Hysteria -näyttelystä. Samat suurimmat
näyttelyt olivat esillä vaihtelevasti myös päivälehdissä.
Näyttelyiden lisäksi myös suomalainen design sai huomiota. Suomalaisen designin näkyminen
Budapestin design-viikolla oli uutisoitu eri lehdissä, ja Elle Dekor esitteli yhdessä numerossaan laajasti
suomalaista designia ja arkkitehtuuria.
Unkarin uuden pääministerin Gordon Bajnain syyskuinen Helsingin-vierailu sai odotetusti huomiota
mediassa. Kaikki merkittävimmät valtakunnalliset kuin myös monet paikalliset sanomalehdet uutisoivat
sen. Slovakian uusi kielilaki oli syksyllä ajankohtainen aihe Unkarissa, ja Bajnain vierailun pohjalta
syntyneissä artikkeleissa ylistettiin Suomen vähemmistöjen kannalta suotuisaa kielilakia. Bajnain ja
pääministeri Matti Vanhasen tapaamisesta uutisoitaessa Unkarin merkittävimmät valtakunnalliset
vasemmistolaispäivälehdet Népszabadság ja Népszava käyttivät kuvituksenaan kuvia, joissa kaksi
pääministeriä heitti yhdessä tikkaa.
Kuten aikaisempinakin vuosina, suurlähettiläs Jari Vilénin maakuntamatkat saivat huomiota
maakuntalehdistössä. Maakuntamatkat uutisoitiin lähes poikkeuksetta paikallisissa tiedotusvälineissä,
ja usein niiden yhteydessä julkaistiin myös suurlähettilään haastattelu.
Suurin yksittäinen asia, josta Suomi sai kielteistä huomiota mediassa, oli Elcoteqin päätös vähentää
Pécsin tehtaansa työntekijämäärää. Toisaalta tästä asiasta kertovat artikkelit eivät korostaneet
Elcoteqin suomalaisuutta, vaan kielteisessä valossa näyttäytyi nimenomaan Elcoteq yrityksenä.
Myös talvisodan alkamisen 70-vuotismerkkipäivä uutisoitiin Unkarissa. Muun muassa Magyar Hírlap
julkaisi talvisodasta ja marsalkka C.G.E. Mannerheimista artikkelit. Talvisota sai huomiota myös
muussa lehdistössä. Radikaali kansallismielinen lehti Magyar Fórum julkaisi artikkelin talvisodan
unkarilaisista vapaaehtoisista, jotka matkustivat Lapualle auttaakseen suomalaisia sodassa, mutta
jotka eivät kuitenkaan ehtineet rintamalle asti ennen sodan loppumista. Lisäksi historia-aiheinen
aikakauslehti Rubicon julkaisi laajan artikkelin Suomen talvisodasta sekä unkarilaisista talvisodan
vapaaehtoisista.
Televisiossa ja radiossa Suomi ei ollut esillä yhtä näkyvästi kuin painetussa mediassa. Unkarin
yleisradion TV-kanava näytti keväällä suurlähettiläs Jari Vilénin haastattelun, jossa hän kertoi
lähetystön entisestä vahtimestarista Ferenc Tömöristä, joka kuoli tarkka-ampujan luotiin pelastaessaan
suurlähetystön omaisuutta Budapestin piirityksen viimeisenä päivänä toisen maailmansodan aikaan.
Televisiossa Suomi näkyi myös presidentti Martti Ahtisaaren saatua Keski-Euroopan yliopiston Open
Society -palkinnon, minkä jälkeen uutiskanava HírTV näytti laajan Ahtisaaren haastattelun.
Radiossa Suomi oli esillä muun muassa Civil Rádió -kanavan kansainvälistä musiikkia esittelevässä
tunnin kestävässä ohjelmassa, jossa toimittaja ja Unkarin ulkoministeriön Suomeen liittyvistä asioista
vastaava virkamies György Abelovszky haastattelivat Suomen suurlähetystön työntekijöitä Maiju
Tynkkystä ja Jaakko Sieversiä ja soittivat suomalaista musiikkia.
Kaiken kaikkiaan Suomi oli Unkarissa esillä niin sanoma- ja viikkolehdissä, verkkojulkaisuissa,
radiossa kuin televisiossakin. Suurinta huomiota Suomi sai painetussa mediassa sekä internetissä, kun
taas muissa sähköisissä tiedotusvälineissä Suomi jäi vähemmälle huomiolle.
Välimeren alue ja Lähi-itä
Arabiemiraattien liitto
Vuonna 2009 Suomi oli esillä Arabiemiirikuntien liiton tiedotusvälineissä hieman enemmän kuin
edellisenä vuotena. Tämä johtui ennen kaikkea vierailuvaihdon lisääntymisestä. Suomesta vieraili
ympäristöministeri Paula Lehtomäki alkuvuodesta, ja Emiraattien ulkoministeri Abdullah bin Zayed al
Nahyan kävi Suomessa toukokuussa. Näiden lisäksi useiden vuoden mittaan tapahtuneiden virkamiesja yritysvaltuuskuntien vierailut olivat uutisissa. Tasavallan presidentti Tarja Halosen tammikuussa
saama World Future Capitals -palkinto uutisoitiin.
Vertailumaista Ruotsi on usein tiedotusvälineissä johtuen kuninkaallisen perheen ja poliittisen tason
vierailujen suuremmasta määrästä. Suomesta ei ole kielteistä uutisointia samalla tavoin kuin
esimerkiksi Tanskasta pilakuvauutisoinnin takia. Yleisellä tasolla tietämys Suomesta vastaa
vertailumaita. Suomi on tunnettu lähinnä Nokian puhelimista sekä ralli- ja formulakuljettajistaan. Suomikuva on myönteinen.
Kaiken kaikkiaan Suomesta kirjoitettiin vajaassa neljässäkymmenessä artikkelissa. Uutiset koskivat
osittain Suomen politiikkaa, osittain yrityselämää, urheilua ja vähäisessä mitassa kulttuuria.
Suurlähettiläsparia haastateltiin paikalliseen naistenlehteen. Kaksi laajalevikkistä englanninkielistä
sanomalehteä Khaleej Times ja Gulf News julkaisi Suomi-liitteen.
Egypti
Suomi sai tasavallan presidentti Tarja Halosen virallisen vierailun johdosta laajaa huomiota
egyptiläisissä tiedotusvälineissä vuoteen 2008 verrattuna. Suomalaisen yhteiskunnan eri osaalueista olivat tiedotusvälineissä esillä erityisesti koulutus, kulttuuri, tietotekniikka ja
ympäristö. Aiheiden joukossa olivat myös kulttuurien kohtaaminen ja muslimien asema
Suomessa. Suomi esiintyi näissä yhteyksissä koulutuksen huippuosaajana sekä tutkimuksen ja
innovaatioiden edelläkävijänä. Yleisesti egyptiläismedian kirjoittelu Suomesta perustui jälleen
suurelta osin edustuston aktiiviseen tiedotus- ja kulttuuritoimintaan,
julkisuusdiplomatiaohjelman toimeenpanoon ja toimittajavierailuihin.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen virallinen vierailu Egyptiin lokakuussa sai erittäin myönteisen ja
laajan vastaanoton egyptiläisissä tiedotusvälineissä. Erityishuomiota saivat Suomen rauhaa tukeva
Lähi-idän politiikka, naispresidenttiys sekä koulutus. Laajalevikkinen Al Ahram -lehti julkaisi presidentti
Halosen laajan haastattelun. Vierailun aikana järjestetty paneelikeskustelu ”Naiset ja rauha” -teemalla,
jossa presidentti Halonen ja rouva Suzanne Mubarak esiintyivät yhdessä, sai myös näkyvää
julkisuutta. Vierailu oli esillä myös egyptiläisessä televisiossa.
Myönteistä ja laajaa julkisuutta sai se, että suomalainen elokuva Postia pappi Jaakobille voitti
pääpalkinnon, kultaisen pyramidin Kairon 23. kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Suomalainen
musiikki-ilta maaliskuussa uutisoitiin myös varsin näkyvästi, esimerkkinä Ralf Gothónin haastattelu
Egyptian Gazette -lehdessä.
Suomea ei edustuston tietojen mukaan esitelty kielteisessä valossa egyptiläismediassa vuonna 2009.
Egyptiläiset tiedotusvälineet kirjoittavat silloin tällöin kriittiseen sävyyn eurooppalaisten maiden
maahantulosäännöksistä, lähinnä viisuminmyöntökäytännöistä; Suomi mainittiin joskus muiden maiden
ohella, mutta ei erikseen.
Espanja
Madridissa järjestetty suomalaisen muotoilun kuukausi Mes del Diseño Finlandés oli
ylivoimaisesti Suomea koskevan uutisoinnin näkyvin aihe. Median kiinnostus ylitti kaikki
odotukset. Helsinki oli esillä sekä muotoilun mekkana että matkailun kohteena. Suomalaisen
yhteiskuntajärjestelmän vahvuudet heijastuivat kansainvälisissä vertailuissa. Suomi mainittiin
usein mallimaana. Uutiskynnyksen ylittäneet suomalaispoliitikot olivat Tarja Halonen, Olli Rehn,
Martti Ahtisaari, Alexander Stubb ja Ilkka Laitinen.
Suomea koskeva kirjoittelu on Espanjassa yleensä myönteistä. Poikkeuksena Sellon ampumatapaus,
joka oli kaikkien uutislähetysten ykkösaiheena.
”Suomalainen muotoilu rantautuu Madridiin”
Madridin tärkeimmissä museoissa ja kulttuurilaitoksissa oli marraskuussa samanaikaisesti
yhdeksän suomalaista arkkitehtuuri- ja muotoilunäyttelyä. Suomen Madridin-instituutin, suurlähetystön
ja Madridin kaupungin yhteishanke kiinnosti mediaa alusta lähtien. Espanjan päälehdissä ilmestyi
parikymmentä aihetta koskevaa kirjoitusta. Aikakauslehdissä julkaistiin yli kolmekymmentä näyttelyistä
kertovaa artikkelia. Verkkouutisia ja näyttelyilmoituksia oli satoja. Googlen hakusanalla ”Mes del
Diseño Finlandés” löytyi parhaimmillaan yli 700 000 osumaa.
Alvar Aalto kiinnostaa Espanjassa. Muotoilukuukauden alkusoittona Kansallisessa
taideteollisuusmuseossa järjestetty Alvar Aallon muotoilunäyttely huomioitiin useissa lehtikirjoituksissa.
Kaikki alan erikoisjulkaisut kirjoittivat näyttelyä koskevia artikkeleita. Espanjan suurin päivälehti El País
julkaisi syyskuussa koko sivun kirjoituksen ”Innoittaja nimeltä Alvar Aalto”, joka korosti Aallon
innovatiivisuuden ja kaukonäköisyyden vaikuttaneen ratkaisevasti sodanjälkeisen muotoilun
kehitykseen.
Maan toiseksi suurin lehti El Mundo julkaisi Aallon ajatusmaailmasta kertovan kirjoituksen ”Muotoilun
myytin näkemyksiä elämästä”, jossa lehti totesi: ”Aalto on puuhuonekalujen tärkein uudistaja.”
Arvovaltainen taidealan kuukausijulkaisu Descubrir el Arte omisti näyttelylle värikuvallisen aukeaman.
Muotoilukuukauden päänäyttely HelsinkiMadrid FinDesign sai valtalehdissä huomattavaa palstatilaa. El
Mundo julkaisi värikuvallisen koko sivun kirjoituksen ”Luova rantautuminen pohjoisesta”, jossa
kirjoittaja totesi: ”Jos pitää paikkansa, että muotoilu heijastaa kansallisia ominaisuuksia, silloin
suomalaiset, ja erityisesti helsinkiläiset, ovat sovittelevia, mielikuvituksellisia, käytännöllisiä, tyylikkäitä,
selkeitä ja yllättäviä.” El País julkaisi myös värikuvallisen artikkelin ”Lahjoja Suomesta”, jossa toimittaja
ylisti näyttelyn monipuolista sisältöä ja haastatteli suomalaista ja espanjalaista kuraattoria.
El País julkaisi suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua analysoivan kirjoituksen. Toimittaja Anatxu
Zabalbeascoa totesi yhteenvedonomaisesti: ”Paras suomalainen muotoilu pyrkii ennen kaikkea
parantamaan elämänlaatua. Se henkii ajattomuutta. Suomalaiset ovat tehneet vankasta ja pelkistetystä
luonnostaan tunnusmerkkinsä. Päämääränä on heijastaa yksinkertaisuutta kaikessa
luonnollisuudessaan.”
Madridin tärkeimmät What’s on -liitteet esittelivät myös vuolaasti suomalaisnäyttelyjä. El Mundon
Metrópoli -liite omisti aiheelle aukeaman ”Suomalainen muotoilu seitsemän metroaseman ulottuvilla”.
Siinä lukijoita kehotettiin tutustumaan käden ulottuvilla olevaan ”nerokkaaseen suomalaiseen
muotoiluun”. Lehti jatkoi: ”Suomi kuuluu muotoilun etujoukkoihin. Suomalaiset osaavat taitavasti
yhdistää käytännöllisyyden, omalaatuisuuden ja yksinkertaisuuden.”
El País omisti Suomelle On Madrid -viikkoliitteensä kansikuvan tekstein ”Suomi: tutustu pohjoismaisiin
edelläkävijöihin kahdeksan suurnäyttelyn avulla”. Kuuden sivun pituisessa artikkelissa esiteltiin kaikki
näyttelyt ja kerrottiin samalla paljon muutakin Suomesta ja suomalaisista Madridissa. ”Suomi on
rantautunut Madridiin ja esittelee luovuuttaan arkkitehtuurista muotiin. Meillä on kuukausi aikaa oppia,
että trendikkyys tulee pohjoisesta.”
Barcelonassa ilmestyvän La Vanguardian viikkoliite Magazine analysoi muotoilun merkitystä Suomen
taloudelle neljän sivun pituisessa kirjoituksessa. Artikkelissa haastateltiin suomalaisia muotoilijoita ja
selostettiin Suomen kasvavaa panostusta muotoiluun elinkeinona. ”Suomi on päättänyt tehdä
muotoilusta strategisen taloussektorin. Stipendit, tukitoimenpiteet, kaupunginosa Helsingissä ja
oppilaitokset ympäri maata ovat palauttamassa Alvar Aallon kulta-aikaa käytännöllisten ja
innovatiivisten arkiesineiden avulla.”
Sisustuslehti Elle Deco keskittyi suomalaisiin muotoilijoihin: Eero Aarnioon, Harri Koskiseen,
Kristiina Isolaan, Ilkka Suppaseen ja Mikko Laakkoseen. ”Yksinkertaisuus, laatu, ekologisuus,
innovaatio ja kauneus ovat suomalaisen muotoilun avainsanoja”, totesi Suomessa vieraillut toimittaja
Ana Rodríguez.
Muotoilukuukauden viimeinen tapahtuma, Reima ja Raili Pietilän piirustus- ja pienoismallinäyttely,
sai aikaan runsasta kirjoittelua. Verkkolehdissä oli viitisenkymmentä näyttelyä koskevaa uutista. El
País julkaisi avajaisissa läsnä olleen Raili Pietilän pitkän haastattelun ”Hiljaisuuskin puhuu”, jossa
käytiin läpi Pietilöiden luomisprosessia ja elämänvaiheita. Madridin aluetelevisio, Telemadrid, teki
näyttelystä ohjelmaa.
Muotoilukuukausi oli esillä myös muiden tv-asemien ajankohtaisohjelmissa, joissa haastateltiin
näyttelyjen järjestäjiä, kuraattoreita ja suomalaistoimijoita.
Helsinki – muotoilun mekka ja matkailun kohde
Helsinki oli myös aiheena enemmän esillä tiedotusvälineissä, joko muotoilukaupunkina tai muuten vain
matkailun kohteena. Valtalehti La Razón julkaisi alkuvuodesta matkailuliitteessään talviaiheisen
kirjoituksen, jonka koko sivun kansikuva otsikoi: ”Helsinki - kaupunki auringon ja lumen alla”.
Aukeaman kirjoitus kertoi lumipeitteisestä kaupungista, jossa ”kylmyys ei ole este, sillä kaupungin alla
on toinen kaupunki”. Toimittajaa viehätti ajatus elämästä Helsingin maanalaisilla kaduilla ja käytävillä.
Lähes kahdenkymmenen Espanjan alueellisen lehden viikonloppuliite Dominical julkaisi värikkään
kolmen sivun artikkelin Helsingistä teollisen muotoilun mekkana, ”Muotoilukaupunki Helsinki”. Juttu
kertoi Suomesta supervaltiona, jossa brändäykseen on alettu toden teolla panostaa.
Päivälehti ABC kirjoitti kesällä sunnuntailiitteessään ylistävään sävyyn Helsingistä, joka ”on muuttunut
yhdeksi Euroopan uusien tyylisuuntausten pääkaupungeista menettämättä kuitenkaan juuriaan”.
El País julkaisi alkusyksystä Helsinki Design Weekiä koskevan koko sivun kirjoituksen ”Ei kaikki ole
Nokiaa”, joka kertoi Helsingistä kaupunkina, jossa ”muotoilijat ovat päättäneet hallita katukuvaa.
Helsinki Design Week edustaa hiljaista vallankumousta, joka aikoo valloittaa koko maailman”.
La Vanguardia julkaisi kulttuuriliitteessään monen sivun kaupunkikuvauksen, joka liittyi Kjell Westön
sotienvälistä Helsinkiä koskevaan tarinaan. Artikkeli perustui kiertokävelyyn kirjailijan kanssa
pääkaupungin historiallisten rakennusten kautta.
Suomen talousmalli ja erityisosaaminen kiinnostivat
Suomi-kuva on Espanjassa laajentunut viime vuosina Pisa-tutkimusten ansiosta. Opetusjärjestelmän
kautta kiinnostus on kasvanut Suomen yhteiskuntajärjestelmää ja erikoisosaamista kohtaan. Suomen
lainsäädäntö on tullut uudessa valossa tutuksi - ja mielenkiintoiseksi - espanjalaiselle kadunmiehelle.
Suomen sijoittuminen kärkipäähän kansainvälisissä vertailuissa näkyi usein ajankohtaispalstoilla.
Yleismaailmallinen talouskriisi nosti Suomen talouspolitiikan tarkastelun kohteeksi. Esimerkkinä El
Paísin talousliitteessä ilmestynyt kirjoitus ”Edes Suomi ei säästy”, jossa todettiin: ”Teknologisen
innovaation kärkimaan kokemat vastaiskut osoittavat, ettei kukaan ole immuuni kriisille.”
Suomen ydinenergiapolitiikka ja Olkiluodon ydinvoimalahankkeen tulevaisuus olivat tarkkailun
kohteena. Talouslehti Cinco Días kertoi yksityiskohtaisesti Olkiluodon vastoinkäymisistä. El País omisti
sivun pituisen artikkelin Suomen panostukseen lisäydinenergiaan. Lehti taustoitti kirjoituksessa
Olkiluotoon rakennettavan uuden sukupolven ydinreaktorin vaikeaa rakennusprosessia.
El País julkaisi kesällä ympäristöliitteessään metsätaloutta koskevan aukeaman, jossa kirjoittaja esitteli
maamme metsäsektorin kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Näkyvimmät suomalaiset poliitikot
Vaaleja lukuun ottamatta Suomen poliittiset tapahtumat ylittävät harvoin uutiskynnyksen Espanjassa.
Poikkeus oli alkukeväästä Lex Nokian eduskuntakäsittely, josta ilmestyi useita kirjoituksia Espanjan
valtalehdissä. Suomalaisista poliitikoista näkyvimmät olivat presidentti Tarja Halonen ja komissaari
Olli Rehn erityisesti EU:n nimityskierrosten yhteydessä. Presidentti Martti Ahtisaaresta julkaistiin
Kosovoon ja Turkkiin liittyviä haastatteluja. El Mundo teki ulkoministeri Alexander Stubbista koko
sivun haastattelun. Frontexin johtaja Ilkka Laitinen oli usein esillä maahanmuuttoon liittyvässä
kirjoittelussa.
Sävy yleensä myönteinen
Suomea koskeva uutisointi Espanjassa on yleensä myönteistä. Kirjoittelu on viime vuosina tasaisesti
lisääntynyt. Kielteisiä kirjoituksia näkee harvoin. Sähköisen median uutisointi on Espanjassa
sisäpolitiikkaan ja omaan kielialueeseen painottunut. Ulkomaan uutiset keskittyvät enimmäkseen
naapurimaihin ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Suomi näkyy harvoin tv-uutisissa. Poikkeuksen muodosti Sellon ampumatapaus, joka oli kaikissa
uutislähetyksissä ykkösaiheena. Kiinnostus vaimeni nopeasti, mutta jälkisatona näkyi - niin kuin myös
Jokelan koulusurman yhteydessä - kirjoittelua Suomen aselainsäädännöstä ja ampuma-aseiden
suuresta lukumäärästä.
Radiossa sen sijaan suomalainen musiikki säilyttää perinteisen asemansa. Klassiseen musiikkiin
erikoistunut Radio Clásica esittää hyvin usein suomalaisten säveltäjien teoksia. Jouluaatonaattona
2009 esitettiin parhaana kuunteluaikana kahden tunnin ohjelma Kuhmon 40-vuotisjuhlallisuuksista.
Iran
Suomi oli aikaisempien vuosien tapaan harvakseltaan esillä iranilaisissa tiedotusvälineissä.
Merkittävä osa Suomen mainitsevista artikkeleista oli lainattu kansainvälisiltä uutistoimistoilta.
Jutut olivat pääosin yksittäisiä, lyhyehköjä raportteja Suomeen tai suomalaisiin liittyvistä
tapahtumista tai ilmiöistä, joilla ei välttämättä ollut ainakaan suoraa yhteyttä Iraniin. Suomea
koskeneet jutut olivat selvästi valikoituneet iranilaistiedotusvälineiden tavallisen linjan
mukaisesti. Eniten Suomi oli esillä viranomaistapaamisten ja -vierailujen yhteydessä ja
yksittäisten terveyteen liittyvien tutkimusten, kulttuuri- ja urheilutapahtumien myötä.
Määrällisesti eniten palstatilaa saivat Suomea koskevat virallisen tason uutiset, joissa kerrottiin useaan
eri otteeseen Suomen Iranin-suurlähettilään vaihtumiseen liittyvistä tapaamisista Iranin ulkopolitiikan
johtohenkilöiden kanssa. Myös Iranin Suomen-suurlähettilään vaihdoksesta uutisoitiin loppuvuodesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli esillä Syyrian-vierailunsa myötä, ulkoministeri Alexander
Stubb puolestaan muutamaan otteeseen YK- ja EU-kokousten yhteydessä. Pääministeri Matti
Vanhasta ja vaalirahoitusta koskeneesta kohusta uutisoitiin lyhyesti iranilaismediassa Finnish PM will
not resign -otsikolla. Lisäksi iranilaislehdistö raportoi iranilaisten osallistumisesta Helsingin yliopiston
syyskuussa järjestämään ympäristöseminaariin sekä Suomen aikeista järjestää Nato-seminaari
vuoden 2010 alkupuolella.
Talouden alalla Suomi ylitti uutiskynnyksen välillisesti lähinnä Nokiaa koskevien uutisten kautta. Lisäksi
esillä oli Nord Stream -kaasuputki ja sen saama hyväksyntä Ruotsin ja Suomen hallituksilta
(edellyttäen Suomen kohdalla myös ympäristölupaa). Yksittäisissä uutisissa raportoitiin Olkiluodon
ydinvoimalaprojektin myöhästymisestä ja muutamien suomalaisyritysten projekteista Iranissa ja sen
lähialueilla sekä maailman suurimman risteilyaluksen lähdöstä Suomesta kohti Floridaa.
Suomalaistutkimuksista ja niiden tuloksista kertovia juttuja julkaistiin jonkin verran iranilaislehtien
terveyspalstoilla. Esille nousseet tutkimukset koskivat muun muassa raskaana olevien naisten lakritsin
syömisen vaikutuksia sikiöön raskauden aikana, riittävän unen merkitystä, syntymäkoon vaikutusta
myöhempiin uniongelmiin ja syöpää ehkäiseviä kapseleita.
Urheilun osalta suomalaiset pääsivät otsikoihin muutaman kerran lähinnä rallimaailman uutisissa.
Kulttuurin saralla uutisoitiin Teheranissa järjestetyillä lyhytelokuvafestivaaleilla palkinnon voittaneesta
Hanna Bergholmin elokuvasta Varjot. Muista uutisista palstatilaa saivat Helsingin citykanit, joita
syötetään eläintarhan leijonille, sekä Arctic Sea -aluksen vaiheet, joista kertovissa artikkeleissa Suomi
oli tosin läsnä vain aluksen omistukseen liittyvinä mainintoina.
Israel
Suomi sai edellisvuottakin enemmän näkyvyyttä israelilaisissa tiedotusvälineissä vuonna 2009.
Suhteessa yleiseen ulkomaanuutisointiin Israelissa Suomi esiintyi yllättävän usein lehdissä.
Raportointi Suomesta oli erittäin myönteistä. Suomeen yhdistettiin käsitteitä kuten menestys,
tehokkuus ja vakaus. Koulutus oli näkyvin teema, ympäristö tuli toiseksi - molemmissa Suomi
nähtiin roolimallina. Mediassa käsiteltiin myös uusia näköaloja Suomeen sekä Suomen ja
juutalaisten väliseen siteeseen raportoimalla Suomen juutalaisista kertovasta näyttelystä
Diasporamuseossa Tel Avivissa.
Suomalaisen koulujärjestelmän menestys herätti edelleen kiinnostusta ja oli sekä ihailun kohteena että
inspiraation lähteenä. Artikkelit keskittyivät siihen, voidaanko Suomen opetusjärjestelmää jäljittelemällä
luoda Israelissa vastaava menestystarina. Artikkelissaan Dreaming of Finland Aluf Benn kuvaili
Haaretz-lehdessä pääministeri Benjamin Netanyahun ehdottaneen vaalikampanjassaan “Suomen
uudistusten jäljittelyä”.
Toisaalta professori Nimrod Aloni kirjoitti Mofet-opetusaikakauslehdessä: ”Kaikki ylistävät järjestelmän
hyviä ominaisuuksia toivoen voivansa jäljitellä sitä. Mutta tässä kohtaa tulee mutkia matkaan:
oppiminen menestyksekkäästä opetusjärjestelmästä saattaa olla mahdollista; sen jäljentäminen ja
menestyksen kopioiminen - ehdottomasti ei.”
Lisäksi Aloni kirjoitti artikkelissaan opetusministeriön ylijohtajan Sakari Karjalaisen luennoista
Jerusalemissa ja Tel Avivissa: “Suomalainen vieras vastaanotettiin sellaisella rakkaudella ja ihailulla,
että hän jopa hämmentyi. Historiallisesta näkökulmasta voidaan jokseenkin huvittuneesti todeta, ettei
antiikin Ateenan ’pedagogisen Eroksen’ jälkeen maailma ole 2 500 vuoteen haltioitunut opetuksesta,
niin kuin se on tänä päivänä suomalaisesta opetusjärjestelmästä. Olemme kaikki joutuneet
suomalaisen opetuksen lumoihin; niin opettajaliiton puheenjohtaja kuin pääministeri Netanyahu ja
opetusministeri Saar.”
Professori Karjalaisen vierailusta kirjoitettiin myös Haaretzissa. Aloni mainitsi kuitenkin, että Suomen
opetusjärjestelmä tulee todennäköisesti näyttämään vähemmän ruusuiselta oppilasaineksen
muuttuessa aiempaa heterogeenisemmäksi.
Ministeri Henna Virkkusen siteerattiin sanoneen Globes-businessaikakauslehden haastattelussa
heinäkuussa, ettei koulutusta voida erottaa muusta yhteiskunnasta, sillä se on punoutunut yhteen
kyseisen maan arvojen ja kulttuurin kanssa.
Lokin kotiinpaluu
Ympäristötoimittaja Zafrir Rinat kuvaili Haaretzissa Suomen toimenpiteitä ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi mallina Israelille. Käytyään työmatkalla Suomessa Rinat julkaisi lukuisia Suomeen
liittyviä artikkeleja, esimerkiksi Itämeren sinileväongelmasta sekä Helsingin esimerkillisestä
jätevedenpuhdistusjärjestelmästä.
Eniten huomiota ympäristön alalla sai kuitenkin Israelin rannikolta haavoittuneena löydetty selkälokki,
joka oli hoidossa Ramat Ganin villieläinsairaalassa, ennen kuin jatkoi Suomesta alkanutta
muuttomatkaansa. ”Haavoittunut lokki, joka lämmitti suhdetta Suomeen” ja ”Sulallisia ystäviä”, Haaretz
ja Maariv kirjoittivat. Lehtijuttujen kuvissa näytettiin suurlähettiläs Per-Mikael Engberg vapauttamassa
lintua takaisin lentomatkalleen.
Rukousteltta lumisessa metsässä
Uusi ulottuvuus Suomesta tuli näkyviin tiedostusvälineissä Suomen juutalaisista kertovan näyttelyn
kautta. Israelin televisiokanava 2:n suositussa Viewing the World -ohjelmassa kerrottiin Suomen
kansallisarkiston ja Tel Avivin Diasporamuseon järjestämästä näyttelystä: vaikka Suomen kulttuuria ja
saavutuksia ihaillaankin Israelissa, juutalaisten historiasta Suomessa tiedetään melko vähän.
A Prayer Tent in a Snowy Forest -näyttelyä suositeltiin, ja se mainittiin noin 25 eri lehdessä sekä
verkkojulkaisussa (esimerkiksi Lotan Arts and Culture Magazine, Textura Magazine, Haaretz Gallery,
TIME OUT, 1NEWS, Jerusalem Post, Ynet, NRG ja The Stag).
Kulttuuria, taloutta ja mustikkapiirakkaa
Suomalainen kirjallisuus on yllättäen saanut suuren lukijakunnan Israelissa, pääasiassa Rami Saaren
käännösten ansiosta. Sofi Oksasen Puhdistus, hepreaksi Hatihur, oli Saaren viimeisin suomalaisen
nykykirjallisuuden käännös. Maya Sela kuvaili Haaretz Galleriassa Oksasen tyyliä: “Vaikka Oksanen
on vihainen, hänellä on erinomainen kyky kuvailla vastenmielisimmätkin asiat runollisella tavalla." Rami
Saaren seuraava heprean käännös on Raija Siekkisen romaani, josta osa julkaistiin Haaretzissa.
Suomalainen arkkitehtuuri ja design olivat taustana Haaretzin laajalle artikkelille Eero Saarisen New
Yorkissa järjestetystä retrospektiivisestä näyttelystä ”Huominen hahmottuu”.. Suomalainen design sai
lisäksi julkisuutta sisustuslehti Beit Ve Noyin artikkelilla Artekin muotoilujohtajan Ville Kokkosen
pitämästä pohjoismaisen muotoilun luennosta Tel Avivissa.
Suomen sijoittuminen maailman hyvinvoivimmaksi maaksi Legatum-instituutin hyvinvointi-indeksin
mukaan huomioitiin The Markerissa.
Suloinen lapsuus ja suomalainen mustikkapiirakka olivat suomalaissyntyisen kondiittorin Roy
Gershonin artikkelin aiheena Ynetissä. Jutussa kirjoittaja vei lukijan Suomen kesäisiin marjametsiin ja
tarjosi niiden sadosta lukijoille mustikkapiirakkareseptin.
Suomi-kokemuksia
Jerusalem Post julkaisi heinäkuussa kaksi Michael Freundin artikkelia, jotka pohjautuivat kirjoittajan
luentokiertueeseen Suomessa. Freund koki suomalaisten tukevan juutalaisvaltiota huomattavasti.
Artikkelissa A place where Israel is loved Freund selitti Israel-myönteisyyden perustuvan suomalaisten
kristittyjen uskonnolliseen ja hengelliseen velvollisuudentuntoon.
Toisessa artikkelissaan Freund kuvaili Tampereen Lenin-museota, jota hän piti yhtenä Euroopan
oudoimmista näyttelyistä. “Sen sijaan että se kertoisi Leninin uhrien tarinan, tämä outo pieni museo
ihannoi mieluummin heidän tappajaansa”, Freund kirjoitti.
Ampumatragedia Espoon kauppakeskus Sellossa mainittiin uutisissa vain tapahtumapäivänä, ilman
analyysia.
Italia
Suomi näkyi Italian mediassa ehkä hieman edellisiä vuosia vähemmän, mutta myönteisemmin.
Tietoyhteiskunta, koulutus ja arkkitehtuurin maineteot olivat Suomea koskevan uutisoinnin
odotetut ykkösteemat. Edellisvuoden vivahteikkaamman kuvan jälkeen palattiin myös
sellaiseen pohjoiseen eksotiikkaan, jota suomalaiset eivät aina tunnistaisi omakseen.
Italian tiedotusvälineissä Suomi näkyi edellisvuosia jonkin verran vähemmän. Toisaalta palattiin
tavallaan normaaliin päiväjärjestykseen, sillä edellisvuosien koulusurmien jälkeen uutisoitiin jälleen
perinteisemmistä aiheista: tietoteknisestä osaamisesta ja maailman parhaasta peruskoulusta.
Totuttuun tapaan mukaan mahtui myös sellaisia pohjoisen eksotiikan kuvauksia, joita moni
suomalainen ei tunnistaisi.
Tekniikan ihmemaa
Suomen otaksuttu asema tieto- ja viestintätekniikan edelläkävijänä näyttäytyi italialaisille niin hyvässä
kuin pahassakin.
Keväällä eniten palstatilaa sai niin kutsutun Lex Nokian läpimeno eduskunnassa. Italian suurimmissa
päivälehdissä nostettiin esille etenkin lain merkitys yksityisyydensuojan ja kansalaisoikeuksien
kannalta. La Repubblican mukaan ”missään muussa demokraattisessa valtiossa kuin Suomessa ei ole
samanlaista säädöstä”, mikä kuvastaa ”Nokian suunnatonta vaikutusvaltaa Suomessa”.
Syksyllä korostuivat puolestaan tieto- ja viestintätekniikan myönteiset saavutukset. Italiassa herätti
laajaa huomiota Suomen hallituksen päätös tehdä laajakaistasta kaikkien saatavilla oleva peruspalvelu
kesään 2010 mennessä, samoin kuin tavoite laajakaistan nopeuden nostamisesta 100 megabittiin
vuoteen 2015 mennessä.
Italian suurin päivälehti Corriere della Sera nosti laajakaistauutisen etusivulleen. Sisäsivuilla Corriere
analysoi Suomen tietoteknisiä valmiuksia ja saavutuksia, kuten kehittynyttä infrastruktuuria, väestön
korkeaa koulutustasoa, Nokiaa ja Linuxia.
Samassa yhteydessä Corriere julkaisi myös hämmentävän kainalojutun Suomen menestyksestä mitä
erilaisimmissa vertailuissa. Suomen ”vaaleanpunaisen” (naisenemmistöisen) hallituksen ohella
mainittiin karaoken maailmanennätys Kouvolassa, maailman pisimmät elokuvaesitykset
”Sodamkylassa” ja turkulainen kotikissa Mingo, jolla kuulemma on ”maailman pisimmät viikset”. Listalle
mahtui myös suomalainen ”Arttu Harkii”, joka Corrieren mukaan pitää hallussaan ”älypuhelimella
kirjoittamisen maailmanennätystä” ja ”isokokoinen suomalainen suopöllö”, jolla puolestaan on
”yölintujen lentoennätys”.
Samassa jutussa Corriere muistutti toki myös mainittujen urotekojen varjopuolesta: lehden mukaan
”suomalaiset ovat maapallon väsyneimpiä asukkaita”.
Maailman paras peruskoulu
Suomen eittämättä paras hetki Italian tiedotusvälineissä koettiin syyskuussa, kun miljoonalevikkinen
Oggi-aikakauslehti julkaisi ison, värikuvitetun jutun ”maailman parhaasta koulusta”. Toimittaja Fiamma
Tinelli kertoi perehtyneesti, mutta kansantajuisesti Pisa-tutkimuksen menestyksistä, oppilaiden
kunnioittamisesta ja suomalaisen koulun välittömästä tunnelmasta.
Oggin artikkelissa kiinnitettiin erityistä huomiota suomalaisoppilaiden koulupäivän lyhyyteen ja
kotitehtävien kohtuulliseen määrään. Jutun punaiseksi langaksi nousi suomalaisoppilaiden muita maita
kohtuullisempi työmäärä, joka kuitenkin tuottaa maailman parhaita oppimistuloksia.
Suomen menestys Pisa-tutkimuksissa näkyi Italian mediassa myös muissa, yksittäisissä yhteyksissä.
Jälleen Berlusconi
Toukokuussa saatiin myös jatkoa pääministeri Silvio Berlusconin henkilökohtaiselle Suomi-suhteelle,
kun Berlusconi vertaili spontaanisti Rooman historiallisia monumentteja muiden maiden - tässä
tapauksessa Suomen - rakennushistorialliseen perintöön:
"Muistan kuinka [suomalaiset isäntäni] halusivat viedä minut katsomaan jotakin, jota he pitävät
suuressa arvossa. Käytimme aamuvarhaisesta lähtien kolme tuntia päästäksemme tälle puiselle
kirkolle 1700-luvulta... sellainen olisi meillä purettu", Berlusconi hauskuutti yleisöään, tehostaen
arkkitehtonista arviotaan käsin tehdyllä X-eleellä.
Samaan hengenvetoon pääministeri jatkoi teemaa vielä toisellakin arviolla: "Rakastan Suomea ja
suomalaisia naisia... kunhan he vain ovat täysi-ikäisiä."
Italian suurimmissa tiedotusvälineissä tapaus sai paljon huomiota, ja sen yhteydessä muistutettiin
jälleen kerran Berlusconin aikaisemmista, Suomea ja suomalaisia koskeneista kommenteista. Italian
median ote pääministerin esiintymiseen oli lakoninen ja toteava, mutta sympatiat olivat yleisesti
Suomen puolella.
Hajahavaintoja pohjoisesta eksotiikasta
Yksittäisiä, Suomea koskevia juttuja julkaistiin vuoden aikana tasaiseen tahtiin. Useissa niistä
näyttäytyi suomalainen kulttuuri, etenkin klassinen musiikki ja arkkitehtuuri. Otaniemen kappelin
saamasta Carlo Scarpa -palkinnosta uutisoitiin laajasti, sillä palkinnon myönsi italialainen Benettonin
säätiö.
Vuoden aikana Italian tiedotusvälineet nostivat esiin myös yksittäisiä suomalaisia, kuten Roomassa
esillä olleen taiteilija Kaarina Kaikkosen töineen ja pianisti Olli Mustosen sekä
suomalaiskapellimestarit Esa-Pekka Salosen ja Jukka-Pekka Sarasten. Suurlähetystön organisoimat
Experience...Finland -tapahtumat Meranossa (arkkitehtuurinäyttely tammikuussa) ja Roomassa (useita
arkkitehtuuriin ja designiin liittyneitä tapahtumia helmikuussa) sekä osallistuminen Venetsian
kuvataidebiennaleen saivat kohtuullista palstatilaa sekä paikallislehdissä että valtakunnallisessa
mediassa.
Arvostetun Carlo Scarpa -palkinnon (Benettonin säätiö, Treviso) myöntäminen arkkitehtipariskunta
Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemalle Otaniemen kappelille jätti jälleen yhden pysyvämmän
merkinnän Suomen kunniakkaaseen nykyarkkitehtuurimaineeseen Italiassa, mitä useiden italialaisten
ammattilehtien artikkelit edesauttoivat.
Vähemmän mairittelevia mainintoja mutta myös eri sarjassa saivat pääministeri Matti Vanhanen ja
entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva, joita muistettiin parissakin poliitikkojen naissotkuja kartoittavassa
juoruartikkelissa. Matti Nykäsen edesottamukset löysivät tiensä torinolaiseen La Stampaan.
Laajentumissalkun talousasioihin vaihtanut suomalaiskomissaari Olli Rehn esiteltiin myönteisessä
sävyssä useassa Italian päivälehdessä. Artikkeleissa mainittiin Rehnin jalkapalloharrastus, mutta myös
Rehnin uskallus puolustaa ystäväänsä Alpo Rusia vaikealla hetkellä.
Pelkän medianäkyvyyden perusteella ylivoimainen suomalaisjulkkis oli kuitenkin jälleen kerran Kimi
Räikkönen. Räikkösen lopettaessa italialaisen Ferrarin kuljettajana monet tiedotusvälineet muistelivat
suomalaisen uraa ja persoonaa, jossa nähtiin yleisemminkin suomalaisten sulkeutuneita ja
viestintäkyvyttömiä piirteitä. Median näkökulman tiivisti roomalainen Il Messaggero, joka otsikoi
henkilökuvansa sanoin ”Kimiä on mahdoton ymmärtää”.
Räikkösen lähdettyä Suomen medianäkyvyydessä paikataan tulevina vuosina melkoista aukkoa.
Jordania
Suomen Syyrian-edustuston mahdollisuudet seurata jordanialaisten tiedotusvälineiden Suomiuutisointia ovat varsin vähäiset. Tiedotusvälineiden säännöllinen seuranta rajoittuu englanninkielisen
The Jordan Times -sanomalehteen. Jakeluun liittyvien ongelmien vuoksi paperiversiota toimitetaan
Damaskokseen satunnaisesti. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi tunnettujen suomalaisten vierailujen
yhteydessä, mediaseurantaa pyritään laajentamaan.
The Jordan Times raportoi ensimmäisestä vuosittaisesta WANA-foorumin (West Asia -North Africa)
kokouksesta. Presidentti Martti Ahtisaari toimi yhtenä kokouksen pääpuhujista. Al Rai - ja Al-Ghad AlUrduni -päivälehdet lainasivat Ahtisaaren puhetta laajemminkin. Pääviestinä oli, että Lähi-idän konfliktit
ovat estäneet alueellisen yhteistyön syvenemisen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Molemmissa
lehdissä tuotiin esille Ahtisaaren toteamus, jonka mukaan kansainvälisen yhteisön on tutkittava Israelin
toimet Gazan sodan aikana ja että konfliktit voidaan ratkaista, mikäli siihen on olemassa poliittista
tahtoa.
The Jordan Times raportoi myös Suomen paperiteollisuuden tilasta sekä Nokian Yhdysvalloissa
kohtaamista haasteista. Urheilun osalta lehti seurasi suomalaisten ralliautoilijoiden edesottamuksia ja
menestystä.
Kosovo
Suomella on perinteisesti hyvä maine Kosovossa, ja Suomi tunnetaan varsinkin presidentti
Ahtisaaren roolista Kosovon statusratkaisussa, mikä heijastuu etenkin albaniankielisten
tiedotusvälineiden Suomea koskevaan uutisointiin. Uutisoinnissa keskitytään yleensä Suomen
Kosovolle osoittamaan poliittiseen tukeen ja erityisesti presidentti Ahtisaaren rooliin. Suomen
yhteiskuntaa ja sisäpolitiikkaa käsiteltiin tiedotusvälineissä suhteellisen vähän, myös
vaalirahoituskohua.
Suomea koskevan uutisoinnin ohuus saattaa johtua osittain myös siitä, että Kosovon
tiedotusvälineiden ulkopoliittinen uutisointi ei ylipäänsä ole kovin vahvaa, koska Kosovon politiikassa
lienee riittävästi seurattavaa ja ulkomaanuutisoinnissa ollaan yleensä kansainvälisten uutistoimistojen
varassa.
Suomea käsiteltiin Kosovon tiedotusvälineissä varsinkin julkisten vierailujen ja korkeantason
tapaamisten kautta. Kosovossa vieraili vuonna 2009 eduskunnan valiokuntia ja lisäksi Suomessa
vierailivat Kosovon oikeusministeri Kelmendi ja parlamentin puhemies Krasniqi. Myös Suomen
Pristinan-yhteystoimiston muuttaminen suurlähetystöksi, suurlähetystön va. asianhoitaja Tarja
Fernandézin työn aloittaminen Pristinassa ja suurlähettiläs Tarja Laitiaisen akkreditoiminen Suomen
Kosovon-suurlähettilääksi huomioitiin joukkotiedotusvälineissä. Näiden vierailujen ja tapaamisten
uutisointi jäi pääasiassa melko pinnalliseksi toistoksi Kosovon ja Suomen yhteistyön merkityksestä ja
Kosovon poliitikkojen kiitoksesta Suomen tukea kohtaan.
Vierailujen uutisoinnin yhteydessä monet lehdet käyttävät melkein sellaisinaan ministeriöiden tai
presidentin kabinetin virallisia lehdistötiedotteita, minkä vuoksi uutiset eivät ole kovin analyyttisiä
eivätkä kriittisiä Kosovon sisäpoliittista tilannetta kohtaan. Samassa yhteydessä korostuu myös, se,
että vierailu-uutisointien pääkohde on Kosovo, koska tapaamisiin osallistuneet kommentoivat
ensisijassa Kosovon tilannetta eivätkä Suomea. Tapahtumien käsittely ei olennaisesti eroa muiden
maiden korkeantason vierailujen ja tapaamisten uutisoinnista.
Suomea itsessään esiteltiin puhemies Krasniqin Suomen-matkaa kuvaavassa, parhaaseen
katseluaikaan valtakunnallisella yleisradiokanava RTK:lla esitetyllä 30 minuutin dokumentilla. Krasniqin
valtuuskuntaa seurattiin tarkasti korkeantason tapaamisesta toiseen, mutta lisäksi kuvattiin muun
muassa käyntiä Kone-hissiyhtiössä ja suomalaisessa peruskoulussa painottaen Suomen korkeaa
teknologiaa ja opetuksen tasoa. Käsitys Suomen koulutusjärjestelmän erinomaisuudesta ja korkeasta
teknologiasta on muutenkin Kosovossa tuttu. Kaiken kaikkiaan Suomesta välittyvä kuva oli
dokumentissa äärimmäisen myönteinen.
Presidentti Martti Ahtisaari mainittiin uutisissa melko usein hänen kommenttiensa kautta. Varsinkin
Ahtisaaren kesäkuun Kosovon-vierailu perustuslain allekirjoittamisen vuosipäivän kunniaksi herätti
mediassa kiinnostusta, ja hänen näkemyksensä Kosovon kehityksensä ja ohjeensa siteerattiin tarkasti
ja yleensä varsin arvostavassa hengessä. Ahtisaarta kuvattiin muun muassa "perustuslain
arkkitehdiksi" viitaten Ahtisaaren Kosovon statusta koskevaan suunnitelmaan, joka on Kosovon
perustuslain pohja. Itse Ahtisaaren suunnitelmasta ei puhuttu enää yhtä paljon kuin edellisenä vuonna,
koska se ei olut yhtä ajankohtainen kuin vuonna 2008.
Suomalaisista poliitikoista Ahtisaaren lisäksi Kosovon tiedotusvälineissä mainittiin usein myös Olli
Rehnin kommentit laajentumiskeskustelun yhteydessä.
Muita merkittäviä uutisia olivat muun muassa Suomen ja Kosovon tulliyhteistyön käynnistäminen
marraskuussa ja Suomen hallituksen materiaalilahjoitus KFOR:in toimesta vastaperustetuille Kosovon
suojelujoukoille. Erikseen on vielä huomioitava uutisointi Suomen tuesta Kosovolle Kansainvälisen
tuomioistuimen istunnossa, jonka aiheena oli YK:n yleiskokouksen oikeudelta pyytämä kannanotto
Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen laillisuudesta. Suomen lausuntoa kehuttiin lehdistössä.
Urheilu-uutisia ei juuri ollut Kimi Räikkösen menestystä lukuun ottamatta. Jalkapallomaana
kosovolaisia eivät kiinnostaa esimerkiksi talviurheilulajit, joissa Suomi perinteisesti menestyy.
Espoon Sellon uudenvuoden aaton ampumavälikohtausta käsiteltiin Kosovon tiedotusvälineissä jo
vuoden 2009 puolella keskittyen järkytykseen, miten syntyperäinen kosovolainen voi tehdä pahaa
maalle, joka on auttanut Kosovoa niin paljon. Samassa yhteydessä monet kosovolaiset pelkäsivät
saavansa tapahtuneen johdosta huonon maineen Suomessa.
Serbinkielisen median viestejä edustuston on vaikeampaa seurata, koska suuriin osa serbiväestöstä
seuraa lähinnä Serbian televisiota ja radiota sekä muutamia paikallisia televisiokanavia. Ylipäänsä linja
Suomea kohtaan on näissä tiedotusvälineissä kielteisempää kuin albaniankielisissä joukkoviestimissä.
Poikkeuksena oli Pristinan lähellä Caglavicassa sijaitsevan serbivetoisen Mediacenterin uutisointi
Suomen tukemasta äitiysterveysseminaarisarjasta, mikä välittyi niin serbin- kuin albaniankieliseen
mediaan.
Kosovon albaaninkielisen median Suomea koskeva uutisointi kertoo paljon Kosovon
joukkotiedotusvälineistä: uutiset eivät ole yleensä kovin analyyttisiä vaan keskittyvät lähinnä
haastateltujen henkilöiden puheiden toisteluun. Lisäksi joukkoviestimien kiinnostus on keskittynyt
Kosovon tilanteen ja varsinkin ulkopoliittisen statuksen käsittelemiseen, jota korkeantason vierailujen
määrän voi katsoa vahvistavan.
Kreikka
Suomen näkyvyys oli Kreikan tiedotusvälineissä edellisiä vuosia laajempaa johtuen korkean
tason vierailuista maiden välillä. Suomesta uutisointi oli pääasiassa myönteistä.
Politiikka
Kreikan presidentin Karolos Papuliaksen virallinen Suomen-vierailu sai hyvin laajaa huomiota Kreikan
tiedotusvälineissä. Presidentti Tarja Halosen antama resepti avoimuuden merkityksestä korruption
vastaisessa taistelussa sai lukuisat kreikkalaiset paikalla tai kotimaassa olleet tiedotusvälineet
kirjoittamaan asiasta. Kreikan valtion tv-kanava ERT haastatteli Halosta Kreikan presidentin vierailun
alla ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista.
Suomesta tulleen avoimuusviestin innoittamana Kathimerini kirjoitti ”Suomen mallin tarjoamasta
esikuvasta, jossa ei tunneta korruptiota, jatkuvia skandaaleja, julkisten varojen tuhlausta ja vastuun
välttelyä”. Lehti painotti myös koulutuksen merkitystä suomalaisissa elämänarvoissa ja tasavertaisten
mahdollisuuksien antamista kaikille. Lehden toimittaja oli aikaisemmalla vierailullaan kiinnittänyt
huomiota suomalaiseen ”minimalistiseen elämäntapaan”, jossa ulkoisille puitteille ei anneta liian suurta
merkitystä.
Eleftherotypian päätoimittaja kertoi Suomen kärkisijoista kansainvälisissä mittauksissa ja ihaili Suomen
hyvin toimivaa, kansalaisten palveluun viritettyä valtionkoneistoa. Hän kertoi Suomen antavan
”demokratian oppitunteja instituutioiden luotettavuudella, poliittisella vakaudella ja tehokkaalla
hallinnolla”. Sisun huomattiin olevan tärkeä osa suomalaisuutta sekä hieman doorilaisen tavan elää
ilman ylilyöntejä.
Ulkoministeri Alexander Stubbia haastateltiin kahteen kreikkalaiseen lehteen Etyjin kokouksen
aikana, ja toimittajien mielenkiinnon kohteena olivat Suomen kannat ajankohtaisiin ulkopoliittisiin
kysymyksiin sekä Suomen hyvä sijoitus kansainvälisessä hyvinvointimittauksessa. Presidentti Martti
Ahtisaarta haastateltiin Kathimerinissa Turkin EU-jäsenneuvottelupyrkimyksistä ja jäsenyyden
edellytyksistä hänen tultuaan puhumaan Ateenaan riippumattoman Turkki-komission nimissä.
Talouskriisin ajankohtaisuuden vuoksi pääsivät euroalueen talouspolitiikkaa koskevat kannanotot
kreikkalaisiin lehtiin. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausuntoja lainattiin talouslehti
Naftemporikissa koskien taantumasta irrottautumisen strategioita, eurooppalaisten hallitusten tarvetta
julkisten menojen leikkauksiin ja rakenteellisten muutosten aikaansaamiseen sekä stressitestien
tarvetta pankeille. Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mielipide finanssipolitiikan
säilyttämisestä samana pääsi myös esille.
Suomen europarlamenttivaalien tuloksista nousivat esille perussuomalaisten kannatuksen kasvu sekä
ortodoksipappi Mitro Revon valinta. Perussuomalaisten hyvä menestys vaaleissa huomioitiin
kreikkalaislehdissä otsikoilla ”Äärioikeiston loikka Suomessa - keskustan ja sosialistien tappio”,
”Kansallismielisen, eurooppalaisvastaisen puolueen suuri nousu Suomessa”. Isä Mitron poikkeava
ehdokasprofiili kiinnosti kreikkalaisia lehtiä, jotka kirjoittivat hänen saamastaan suuresta äänimäärästä,
ortodoksikirkon päätöksestä evätä papinoikeudet poliittisen uran ajaksi sekä isä Mitron
yhteiskunnallisesta toiminnasta ja kirjoittajan lahjoista.
Olli Rehnin valinta talousasioiden komissaariksi sai huomiota kreikkalaisissa lehdissä, koska uuden
komissaarin odotetaan olevan tiiviissä yhteistyössä Kreikan hallituksen kanssa johtuen Kreikan
talouden huonosta tilasta. Rehnin mahdollisuuksista ulkosuhdekomissaarin paikalle näkyi myös
spekulaatioita.
Suomen poliittisista päätöksistä pääsivät esille Afganistaniin lähetettävien rauhanturvaajien määrän
lisääminen, laajakaistayhteyden tekeminen inhimilliseksi oikeudeksi, Lex Nokia työnantajien
oikeudesta seurata työntekijöidensä sähköpostiliikennettä sekä kauppojen sunnuntaiaukiolon
laajentaminen.
Talous
Talouslehti Naftemporiki kirjoitti suomalaisista yrityksistä. Nokia oli kaikkein eniten esillä lehdessä
tulosten julkistamisen yhteydessä, päättäessään luopua paikallisesta jakelijasta, tuotuaan markkinoille
uusia malleja, haastettuaan Applen oikeuteen, irtisanottuaan työntekijöitä, tehtyään kansainvälisiä
yhteistyösopimuksia tai edistäessään uutta älypuhelinstrategiaansa.
Telia Soneran, Stora Enson ja Nordean tulosten julkistamiset, irtisanomiset tai yhteistyökuviot
uutisoitiin kuten myös Finnairin käyttöönottama Amadeuksen lähtöselvitysjärjestelmä sekä maailman
suurimman risteilyaluksen Oasis of the Seasin valmistuminen Turun telakalta.
Suomessa vierailleita kreikkalaisia toimittajia kiinnosti Suomen lamasta selviämisen resepti,
kaukokatseisuus investoida koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen taantuman aikana, Suomen
valtion tarjoama turvaverkko kansalaisilleen samanaikaisesti kilpailukykyisen talouden kanssa.
Suomen valtion tarjoamaa tukea yrityksille liikeidean toteuttamiseksi ja onnistumiseksi pidettiin etelästä
katsottuna ”sadunomaisena”.
Ydinvoimaa käsittelevässä artikkelissa kerrottiin Suomen ensimmäisenä rikkoneen sanattoman
sopimuksen ydinvoiman rakentamisen jäädyttämisestä Euroopassa. Toisessa samanaiheisessa
artikkelissa kerrottiin Ruotsin seuraavan naapurinsa Suomen jalanjälkiä ja Suomen olevan ainoa
eurooppalainen maa, joka on päättänyt uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Olkiluodon voimalan
valmistumisen kerrottiin arvioiden mukaan myöhästyvän kolmella vuodella ja EU:n tekemän
tutkimuksen mukaan sen jätteiden olevan seitsemän kertaa perinteisiä reaktoreita radioaktiivisempia.
Diplomatia-aikakausilehti kirjoitti Suomen hallituksen tekemästä myönteisestä Nord Stream kaasuputkea koskevasta päätöksestä painottaen suomalaisten käyneen tiukat neuvottelut, ettei
Venäjän puutulleja nostettaisi ainakaan vuoden 2010 aikana.
Kulttuuri
Suomalainen kulttuuri pääsi esille Kreikassa lähinnä paikan päällä esiintyneiden taiteilijoiden
välityksellä. Oopperalaulaja Karita Mattilaa luonnehdittiin ”suurena sopraanona”, kapellimestari EsaPekka Salosta ”maineensa veroisena teknisesti aivan erinomaisena ja tunneilmaisultaan
pidättyväisenä”. Maininnan sai myös Manuel Dunkelin jazzryhmä esiintyessään Tinoksen saarella.
Elektronista musiikkia soittavaa Jori Halkosta haastateltiin hänen yhtyeensä Acid Symfony Orchestran
esiintymisen yhteydessä Ateenassa.
Suomalainen filhelleeni Wilhelm Lagus tuli kreikkalaisten tietouteen hänen elämästään 1800-luvun
Ateenassa kertovan kreikankielisen kirjan julkistamistilaisuuden myötä.
Koulutusjärjestelmä
Kreikan yksityinen tv-kanava Mega teki Suomen ja Kreikan kouluja vertailevan ohjelman, jossa käytiin
yhden suomalaisen ja yhden kreikkalaisen lukiolaisen koulupäivien ja rutiinien kautta läpi maiden
järjestelmiä. Ohjelmassa todettiin suomalaisen koulun kasvatin pärjäävän huomattavasti kreikkalaista
oppilasta paremmin Pisa-tutkimuksissa siitä huolimatta, että kreikkalaiset oppilaat käyttävät enemmän
aikaa opiskeluun. Suomalaisilla oppilailla todettiin olevan enemmän valinnan mahdollisuuksia
opiskeltavissa aineissa ja kouluissa vallitsevan keskinäisen kunnioituksen opettajien ja oppilaiden
välillä ja siten oppilaiden viihtyvän kreikkalaisia oppilaita paremmin koulussa. Ohjelma sai hyvin laajaa
huomiota Kreikassa.
Suomen koulutusjärjestelmä nousi esille paikallislehdistössä suurlähettiläs Erkki Huittisen pidettyä
asiaa koskevat esitykset opettajille ja paikallisviranomaisille Kosin ja Rodoksen saarilla. Suomen
huomioitiin olevan 50 vuotta Kreikkaa edellä koulutuspolitiikallaan. Koulutusjärjestelmämme nousi
esille muutamassa kreikkalaislehdessä Kreikan presidentin puolison vierailtua suomalaisessa
koulussa. Kreikan presidentti tapasi Suomen-vierailulta palattuaan Kreikan opetussektorin ay-liikkeen
jäseniä ja kertoi heille Suomen vierailunsa aikana saamiensa vaikutteiden ja kokemusten vielä
jylläävän sisällään.
Urheilu
Suomen urheilu pääsi Kreikassa otsikoihin lähinnä autourheilun kautta. Mikko Hirvosen sijoituksista
kerrottiin eri rallikilpailujen yhteydessä ja Kreikassa järjestettävän Akropolis-rallin voitosta otsikolla
”suomalaisella aromilla”. Kimi Räikkösen siirtyminen pois Ferrarilta rallin pariin uutisoitiin.
Kreikkalaisen jalkapalloilijan loukkaantumisen yhteydessä mainittiin hänen ainoaksi toivokseen
suomalaisen urheilulääkärin apu.
Matkailu
Kreikkalaisissa tiedotusvälineissä Suomi on ollut perinteisesti ennen joulua esillä joulupukin maana.
Kathimerinissa oli itse joulupukin haastattelu joulupäivänä komeine koko sivun kuvineen. Foodie
Traveller kertoi Suomen joulutavoista ja jouluruuista ja Exodos ehdotti vierailukohteita Suomessa
joulumatkaa varten. Suurlähettiläs Erkki Huittista haastateltiin Athinoraman matkajulkaisuun, ja
kysymykset käsittelivät maiden välisiä eroja ja yhteneväisyyksiä, Suomen muotoilua, kestävän
kehityksen politiikkaa, yhteiskunnan järjestäytyneisyyttä ja turvallisuutta, musiikkiteollisuuden
vientimahdollisuuksia, Suomen matkailutuotetta ja makuelämyksiä.
Kreetan saarelta kotoisin oleva Erasmus-vaihto-oppilas kirjoitti paikallislehdessä kokemuksistaan
Suomessa otsikolla ”Sivistyksen Suomi”, jossa hän ihaili suomalaisten rauhallisuutta, kohteliaisuutta,
avuliaisuutta, autoilijoiden huomaavaisuutta jalankulkijoita kohtaan, teiden hyvää kuntoa,
saunakulttuuria, opetuksen tasoa ja sisältöä. Ainoan kielteisen piirteen hän huomasi usein
väkivaltaisuuksiin johtavasta liiallisesta alkoholinkäytöstä.
Kathimerini kirjoitti suomalaisen matkatoimiston osoittamasta huolenpidosta asiakkaitaan kohtaan.
Ateenassa ja Thessalonikissa sattuneiden pommi-iskujen jälkeen matkatoimisto oli lähettänyt
Kreikassa matkoilla oleville asiakkailleen viestin, jossa se oli ohjinut heitä ja kysellyt asiakkaiden
vointia. Saman lehden toimittaja Andreas Raptis kirjoitti kesäisestä lomakokemuksestaan Helsingissä
”ihon alle menevänä hyvän olon tunteena”.
Yhteiskunta
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Leon virallinen vierailu Kreikkaan huomioitiin laajasti Kreikan
kirkollisissa tiedotusvälineissä. Arkkipiispa Leo antoi haastattelun Politiki Diplomatia -lehteen, jossa
hän kertoi ortodoksikirkon asemasta Suomessa.
Kreetan saarella järjestetty pohjoismaisten suurlähetystöjen valmiuskokous sai huomiota paikallisessa
lehdistössä.
Kreikkalaisessa lehdistössä herättävät intohimoja turkkilaisten viranomaisten yhteydenotot Euroopan
rajaviranomaisen Frontexin alaisuudessa Kreikan ja Turkin välisellä merirajalla partiolennolla olleisiin
eurooppalaisiin koneisiin. Siten tällainen yhteydenotto suomalaiseenkin koneeseen mainittiin.
Kaksi suomalaista toimittajaa pääsi itse otsikoihin, kun he joutuivat pidätetyiksi Kreikan raja-alueella
ollessaan kuvaamassa dokumenttia laittomien maahanmuuttajien reitistä. He olivat lehtitietojen
mukaan tulleet Kreikan maaperälle valvomatonta reittiä pitkin.
Poliisiasioita koskevina uutisina nousi esille Espoon Sellon ampumistapaus, jonka yhteydessä
mainittiin aikaisemmat koulujen ampumistapaukset Suomessa. Kreikan poliisin antamassa
tiedotteessa kerrottiin myös suomalaisesta tytöstä, joka oli ilmaissut itsemurha-aikomuksestaan
internetin keskustelupalstoilla. Kreikkalaiset poliisit olivat ilmoittaneet asiasta Interpolin kautta Suomen
viranomaisille.
Kroatia
Suomi ja suomalaiset esiintyivät Kroatian tiedotusvälineissä usein. Huomiota keräsivät
tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailu, Suomi-teema Motovun-elokuvafestivaaleilla,
Patrian panssariajoneuvokaupat sekä laajentumiskomissaari Olli Rehn.
Suomen ja suomalaisiin liittyvä uutisointi Kroatiassa oli runsasta ja myönteistä. EUjäsenyysneuvottelujen myötä uudistuksia läpikäyvässä Kroatiassa seurataan tarkoin
vertailututkimuksia, joissa Suomen korkea sijoittuminen herätti huomiota. Uutisissa esille tuotu Suomen
korkea kilpailukyky, osaaminen, korruption vähäisyys ja ympäristönsuojelu olivat osa myönteistä
imagoa, joka Kroatiassa liitetään Pohjoismaihin. Parlamentin varapuhemies Vesna Pusi korosti
lehdistötilaisuudessa Kroatian kehitysmahdollisuuksia ja sanoi, että Kroatialla on mahdollisuudet tulla
Balkanin Suomeksi.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen syyskuinen valtiovierailu Kroatiaan keräsi huomiota
tiedotusvälineissä. Halosen haastattelut julkaistiin viikkolehti Globusissa ja HRT tv-kanavalla. Halosen
kehotus Kroatialle ja Slovenialle ratkaista rajakiistansa modernien demokratioiden tavoin nostettiin
esille uutisissa. Päivälehti Glas Istre huomioi myös Halosen vierailun Istriassa matkan virallisen
osuuden jälkeen. Pentti Arajärven vierailukohteet, kuten museovierailut, kiinnostivat Vecernji List päivälehteä.
EU-jäsenyysneuvottelut olivat Kroatian tiedotusvälineissä toistuva teema, mikä takasi
laajentumiskomissaarina toimineelle Olli Rehnille runsaasti julkisuutta. Presidentti Martti Ahtisaaren
lausunnot herättivät mielenkiintoa, kun Kroatian ja Slovenian välinen rajakiista oli kuumimmillaan ja
Ahtisaaren mahdollinen välitystehtävä rajakiistassa oli esillä. Eurooppaministeri Astrid Thorsin
tammikuisesta vierailusta ja keskusteluista varsinkin ulkoministeri Gordan Jandrokovi in kanssa
uutisoitiin useissa lehdissä.
Suomalainen kulttuuri sai runsaasti medianäkyvyyttä Suomen ollessa Kroatian tärkeimpänä pidetyn
Motovunin elokuvafestivaalien kumppanimaana. Festivaalilla esiteltiin useiden suomalaisohjaajien
elokuvia, ja musiikkipuolesta vastasivat Ismo Alanko ja 22-Pistepirkko. Elokuvaohjaaja Mika
Kaurismäki, joka myös vieraili festivaaleilla, keräsi suurimman huomion ja antoi haastatteluja useille
lehdille. Slobodna Dalmacija julkaisi dokumentaristi Arto Halosen haastattelun.
Patrian panssariajoneuvokaupat Kroatiaan nousivat ajoittain uutisiin. Vaikka Patriaan liittyvä uutisointi
oli pääosin myönteistä, toisaalta useat lehdet kertoivat Suomen keskusrikospoliisin aloittavan Kroatian
kauppojen tutkinnat liittyen Slovenian kauppojen korruptioepäilyihin. Uutisissa kerrottiin, kuinka Patrian
panssariajoneuvojen kokoaminen alkoi Kroatiassa uro akovi in tehtailla. ”Kiitos Patriasta!” kerrottiin
tehtaan työntekijöiden sanoneen - työtilanne kun olisi ilman tätä hanketta ollut kehno.
Suomen maine teknologisesti kehittyneenä maana pysyi ennallaan, ja Nokian uusimmat puhelinmallit
olivat säännöllisesti esillä. Päätös taata vähintään yhden megabitin Internetyhteys kaikille asukkaille
vuoden 2010 puoliväliin mennessä ja peräti 100 megabitin yhteys vuoden 2015 loppuun mennessä
pääsi pikku-uutiseksi moniin lehtiin. Nacional uutisoi Suomen olevan paratiisi nettiriippuvaisille.
Mäkihyppääjä Matti Nykänen ei ole unohtunut Kroatiassakaan. Nykäsen ja hänen puolisonsa Mervi
Tapolan joulukuinen yhteenotto kiinnosti suuresti ja innoitti Jutarnji Listin laajaan artikkelin huippuurheilijoiden ongelmallisesta yksityiselämästä.
Kypros
Suomi oli Kyproksen tiedotusvälineissä esillä erittäin vähän. Tilanne ei poikennut huomattavasti
aiemmista vuosista. Ruotsi sen sijaan esiintyi Suomea useammin lehtien palstoilla johtuen lähinnä
Ruotsin EU-puheenjohtajuudesta. Ulkomaista Kreikan tapahtumat luonnollisestikin kiinnostavat eniten
kyproslaisia tiedotusvälineitä samoin kuin Ison-Britannian. Suomen julkinen kuva Kyproksella on
neutraali, Suomi ei kunnostaudu hyvässä eikä pahassa.
Ne harvat uutiset, jotka kirjoitettiin Suomesta, painottuivat politiikkaan. Uutiset kertoivat ajankohtaisista
tapahtumista. Komissaari Olli Rehnin helmikuinen Kyproksen-vierailu ylitti uutiskynnyksen. Niin ikään
helmikuulta Suomen sisäinen kiista siitä, nimetäänkö Alexander Stubb vai Rehn EUulkoministeriehdokkaaksi, huomioitiin sanomalehdissä.
Suomen ulkoministerin toukokuisesta vierailusta uutisoitiin laajalti sekä televisiossa että
sanomalehdissä. Jopa ministerin kiinnostus urheiluun ja taiteeseen noteerattiin. Kesäkuussa
sanomalehdissä kirjoitettiin siitä, että sekä Suomen että Ruotsin ulkoministerit kutsuivat
kyproksenturkkilaisten johtajan Talatin vierailulle kotimaihinsa, koska kyproksenkreikkalaiset eivät
sallineet ulkoministerien Kyproksen-vierailujensa aikana tavata Talatia tämän toimistossa. Lokakuussa
pääministeri Matti Vanhasen Turkin Ankaran protokollaa ja satamien avaamista kyproslaisille
koskevat kommentit päätyivät myös Kyproksen sanomalehden sivuille
Rallikuljettaja Mikko Hirvonen pääsi kyproslaisten lehtien otsikoihin sijoittumalla toiseksi Kyproksella
ajetussa MM-rallissa.
Libanon
Suomi oli melko vähän esillä libanonilaisissa tiedotusvälineissä. Yleensä Libanonin
tiedotusvälineet keskittyvät uutisoinnissaan pääasiassa Lähi-itää koskeviin aiheisiin ja
merkittäviin länsimaihin.
Ulkoministeri Alexander Stubbin ja Viron ulkoministerin Urmas Paetin toukokuinen yhteisvierailu
Beirutiin sai jonkin verran palstatilaa. Uutisoinnissa pääpaino oli Stubbin näkemyksillä EU:n roolin
merkityksestä Lähi-idän konfliktin ratkaisussa. Eräissä vierailua koskeneissa uutisissa nostettiin myös
esiin Suomen pitkäaikainen osallistuminen Unifil-operaatioon sekä Suomen antama tuki Nahr alBaridin palestiinalaisleirin jälleenrakennukseen.
Ulkoministerin matkan lisäksi myös joulupukin visiitti Libanoniin joulukuun alussa noteerattiin maan
tiedotusvälineissä. Suomalainen joulupukki avasi Beirutin joulutorin ja vieraili kouluissa.
Suomen, Alankomaiden ja Kyproksen tukema UN-Habitatin projekti Good Governance for Enhanced
Post War Reconstruction in Southern Lebanon päättyi vuoden lopulla. Joulukuun 11. päivänä
järjestetystä päätöstilaisuudesta kerrottiin laajasti maan tiedotusvälineissä.
Marokko
Suomi esiintyy aina silloin tällöin Marokon tiedotusvälineissä, yleensä myönteisessä yhteydessä.
Suomi saa suunnilleen saman verran huomiota kuin vertaismaat. Ruotsi ja Norja saivat 2009 osakseen
enemmän huomiota, mutta kielteistä sellaista. Norjalla tämä liittyi marokkolaisen isän ja norjalaisen
äidin huoltajuuskiistaan, missä Marokko syytti Norjaa ja Norjan suurlähetystön henkilökuntaa
lapsikaappauksesta. Ruotsin suurlähetystöstä taas karkotettiin diplomaatti, kun hän Marokon
näkemyksen mukaan oli luovuttanut Marokon hallituksen luottamuksellisesti antamia asiakirjoja
edelleen Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajavien separatistiaktivistien käsiin. Ruotsi sai toki julkisuutta
myös EU:n puheenjohtajana.
Eniten Suomi-julkisuutta tuottanut tapahtuma oli kesäkuussa Bouznikassa, Rabatin ja Casablancan
välissä, järjestetty ja suurlähetystönkin tukema petanquen Suomi-Marokko-ystävyysmaaottelu. Tässä
teemana hyödynnettiin myös maidemme diplomaattisuhteiden 50-vuotisuutta. Maaottelusta ja siinä
yhteydessä myös sekä Suomesta että Suomen ja Marokon suhteista kirjoitti useampikin sanomalehti.
Tilaisuuden lehdistötiedotteen herättämänä valtakunnallinen Le Matin halusi kirjoittaa enemmänkin
Suomesta ja julkaisi runsaan puolen sivun artikkelin kesäkuussa. Tässä oli mukana suurlähettilään
haastattelu. Erityisen hyvin artikkelissa nousivat teemoina esiin Suomen pyrkimys tukea sukupuolten
välisen tasa-arvon kehitystä (myös) Marokossa sekä kaupallistaloudellisessa yhteistyössä markkinoida
puhdasta teknologiaa.
Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemen lokakuun VKE-matka ja sen aikana käydyt keskustelut
noteerattiin lehdissä. Kilpailukykyä koskevien kansainvälisten vertailujen tuloksista kirjoitettaessa
Suomi mainittiin muiden kärkipaikoilla olevien maiden ohella. Nokian tuoteuutuuksista tai muista
tiedotteista julkaistiin usein pieniä uutisia. Hyvin usein näissä mainittiin "suomalainen" Nokia ("Le
finlandais, Nokia, leader mondial des téléphones portables...").
Palestiinalaisalueet
Suomi esiintyi palestiinalaislehdistössä harvakseltaan, mutta myönteisessä sävyssä. Suomen
kehitysyhteistyö sai julkisuutta. Kansainvälisten uutistoimistojen tarjonnasta valikoitui varsin
laaja otos suomalaisuutta palestiinalaisten tietoisuuteen.
Suomi uutisoitiin vuonna 2009 Palestiinalaisalueiden tiedotusvälineissä lähinnä kirjoitetun median
kautta ja harvakseltaan. Suuria muutoksia esiintymistiheydessä ei ollut verrattuna edellisiin vuosiin, ja
Suomi esiintyi edelleen positiivisessa tai neutraalissa valossa.
Kaksi suurinta sanomalehteä Al Quds ja Al-Ayyam nostivat esille varsin erilaisia aiheita. Luonnollisesti
suurena osana tästä olivat viralliset uutiset Suomen antamasta kehitysavusta Palestiinalaishallinnon
hankkeille, ja täten esillä olivat muun muassa erilaiset Suomen yhteystoimiston hankkeiden
allekirjoitustilaisuudet palestiinalaisministerien kanssa. Lehtijuttuja synnyttivät myös Suomesta
suuntautuneet korkean tason vierailut palestiinalaisalueille. Suomen yhteystoimiston paikallisen
yhteistyön määrärahalla tuetut hankkeet saivat lisäksi myönteistä julkisuutta, esimerkiksi Nablusin
alueella tuettu Yalun naisjärjestön työ.
Lisäksi paikallinen lehdistö uutisoi kansainvälisiltä uutistoimistoilta lainattua materiaalia Suomesta.
Aiheet vaihtelivat laajalti, ja esillä olivat esimerkiksi keskustelu matkapuhelimien käytön rajoittamisesta
lapsilla Säteilyturvakeskuksen suositusten mukaisesti, pääministeri Matti Vanhasen kihlausuutinen,
suomalaisen yrittäjä Toivo Sukarin haave rakentaa kopio Titanic-laivasta ja presidentti Martti
Ahtisaaren Nobel-puheen kehotus ottaa Hamas-järjestön mukaan Lähi-idän rauhanprosessiin.
Talousuutisia oli ainoastaan pari kappaletta, ja ne keskittyivät puhelinjätti Nokian uutuusmalleihin ja
niiden julkaisun aikatauluihin.
Portugali
Suomi oli aiempaa vähemmän esillä Portugalin tiedotusvälineissä. Uutisointi oli pääasiassa
myönteistä, ja esiin nousivat kevään EU-vaalit ja Paavo Lipposen sekä Olli Rehnin mahdolliset
nimitykset EU:n korkeisiin virkoihin. Arctic Sean tapausta seurattiin laajasti myös Portugalissa,
jonka aluevesillä laiva olisi huhun mukaan havaittu. Uutisotsikoita syntyi Portugalissa
vierailleista suomalaisen kulttuurin edustajista, joista laajinta huomiota saivat Salla Tykkä ja
Eija-Liisa Ahtila. Urheilussa olivat esillä etenkin ralli- ja F1-urheilijat sekä Ari Vatasen
ehdokkuus FIA:n puheenjohtajaksi. Esiteltiin Suomesta eksoottisimpiakin epävirallisia
urheilulajeja, kuten saunan MM-kisat, eukonkannon ja kännykänheiton kisat.
Suomi, joka on ollut Portugalille esimerkkimaa jo vuosia, esitettiin edelleen pääasiassa myönteisessä
valossa maan tiedotusvälineissä. Määrällisesti uutisointi oli kuitenkin vähäisempää aikaisempiin vuosiin
verrattuna.
EU-vaalit ja EU:n korkeat virat
Vaikka äänestysprosentti EU:n parlamenttivaaleissa jää Portugalissa yleensä heikoksi, maan
tiedotusvälineet pyrkivät kattavaan uutisointiin niin ennen kuin vaalien jälkeenkin. Päivälehti Diário de
Notícias esitteli vaalien alla kaikki jäsenmaat ja toukokuussa Suomen. ”Konsensuksen hyvä strategia”,
otsikoitu esittely kuvasi Suomea maana, joka melankolisuudestaan huolimatta on tottunut kääntämään
vastoinkäymiset mahdollisuuksiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä lehti piti Suomen selviytymistä 90-luvun
lamasta. Diário de Notícias piti korkeasti koulutettua työvoimaa ja opetusjärjestelmän hyviä tuloksia
merkkeinä Suomen menestyksestä. Artikkeli kuitenkin huomautti, ettei Suomikaan ole immuuni
maailmantalouden tämänhetkiselle talouskriisille ja se näkyi etenkin teknologian viennin laskuna.
Vaaleja ennen ja niiden jälkeen kiinnostusta herättivät niin sanotut erikoiset ehdokkaat, joiden joukossa
nimettiin myös Mitro Repo, joka onnistui takaamaan parlamentissa toisen suomalaisten
sosiaalidemokraattien kahdesta paikasta. Viikkolehti Expresso totesi kuitenkin, ettei Revon ehdokkuus
miellyttänyt Suomen ortodoksikirkon johtoa ja että hän joutui toistaiseksi jättämään virkansa. Diário de
Notícias viittasi Suomen ortodoksikirkon lausuntoon, jonka mukaan pappi palvelee kaikkia eikä näin
ollen voi edustaa vain yhtä yhteiskunnan ryhmää.
Viikkolehti Expresson mukaan eri maiden puhtaasti poliittisista ehdokkaista poikkeavat
persoonallisuudet herättivät kyllä suurempaa kiinnostusta Euroopan parlamenttia kohtaan, mutta
lehden mukaan päätökset ja Euroopan suunnan määräävät tulevaisuudessakin parlamentin suurimmat
ryhmät ja poliittiset päätöksentekijät.
Suomi nousi otsikoihin myös EU:n korkeiden virkojen ehdokkaiden spekulaatioissa. Tony Blairia
pidettiin Portugalin tiedotusvälineissä suosikkina, mutta hänellä oli kuitenkin kilpailijoita, joiden mukana
myös Paavo Lipponen ja Olli Rehn. Päivälehti Público luonnehti Paavo Lipposta pienten maiden
etujen puolustajaksi, joka suhtautuu kriittisesti suurten maiden taipumukseen toimia eräänlaisena
johtoryhmänä. Lehden arvion mukaan Lipponen olisi hillitty, pragmaattinen ja tehokas puheenjohtaja.
Olli Rehn oli Públicon mukaan hillitympi ehdokas EU:n ulkoministeriksi kuin Carl Bildt ja myös
komission puheenjohtajan Durão Barroson suosikki.
Arctic Sea
Arctic Sea -aluksen tapauksen tultua otsikoihin hetkellisesti näytti siltä, että merirosvous olisi siirtynyt
myös pohjoisimmille vesille. Portugalin tiedotusvälineet seurasivat aktiivisesti Pietarsaaresta lähteneen
laivan etsintöjä. Lähteinä portugalilainen media käytti enimmäkseen kansainvälisiä uutistoimistoja,
mutta se seurasi myös kansainvälistä lehdistöä. Públicon mukaan laivan katoaminen ja löytyminen
viikkojen etsintöjen jälkeen oli suoraan kuin vakoiluelokuvasta. Koko tapauksen kiinnostusta lisäsivät
myös huhut Portugalin laivaston havainnoista maan merialueella, vaikka maan viranomaiset kielsivät
laivan koskaan käyneen Portugalin aluevesillä.
Spekulaatioita ja teorioita esiintyi vilkkaasti, mutta johtopäätökset olivat lähes kaikilla samat - koko
totuutta siitä, mistä Arctic Sean katoamisessa oli kyse, ei tuskin koskaan saada tietää.
”15 minuuttia täyttä lumousta”
Suomalaiset ohjaajat/multimediataiteilijat Salla Tykkä ja Eija-Liisa Ahtila olivat jälleen näkyvästi esillä
Vila do Conden lyhytelokuvafestivaaleilla. Diário de Notícias piti Eija-Liisa Ahtilan Rukoushetkielokuvaa yhtenä festivaalin tärkeimmistä. ”15 minuuttia täyttä lumousta, joka vihjaa intiimin, lähes
fantastisen kaksijakoisesta realismista”, kuvasi lehti.
Myös Salla Tykkä, jonka lyhytelokuvista koostuva multimedianäyttely oli festivaaleilla esillä, sai
loistavat arvostelut viikkolehti Expressossa. Rohkeasta ja tavallisuudesta poikkeavasta ohjelmasta
tunnettu festivaali osoitti olevansa juuri sitä myös Salla Tykän näyttelyn valinnassa. Hitchcockin
inspiraatiosta syntynyt näyttely oli Expresson mukaan suomalaistaiteilijan taidokas kunnianosoitus
amerikkalaisen elokuvan legendalle. ”Tykän näyttely työstää klassisen elokuvan koodeja, kuten
lännenelokuvia, mutta erityisesti Vila do Condessa esitettyjä jännitys- ja melodraamaelokuvia”, kirjoitti
lehti.
Urheilupolitiikkaa ja eukonkantoa
Portugalilaiset ovat eri moottoriurheilulajien ahkeria seuraajia ja suomalaiset alan huiput ovat usein
paikallisessa lehdistössä esillä. Ari Vatasen ehdokkuus FIA:n puheenjohtajaksi kiinnostikin
portugalilaisia lehtiä, ja ehdokkuudesta uutisoitiin lehtien urheilusivuilla vilkkaasti. ”Vatanen vahvistaa
ehdokkuutensa FIAn puheenjohtajaksi erimielisyyksien lopettamiseksi” ja ”Vatasesta voi tulla Mosleyn
varjo”, otsikoi Público.
Suomesta kiinnostivat myös hieman leikkimielisemmät kilpailut. ”110 asteen sauna ja muut erikoiset
suomalaiset kilpailut”, otsikoi Diário de Notícias elokuussa. Lehti esitteli saunan MM-kilpailujen tulosten
lisäksi vuodesta 1999 Heinolassa järjestetyn tapahtuman historian ja totesi samassa, että saunominen
on yksi suomalaisten suosituimmista ajanvietteistä. Diário de Notíciasin mukaan noin viiden miljoonan
asukkaan Suomessa arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa saunaa.
Saunan MM-kilpailut eivät kuitenkaan ole ainoa erikoisuus suomalaisen kesän mittelöissä, joista lehti
mainitsi myös eukonkannon ja kännykänheiton. Eukonkannon Diário de Notícias kertoi saaneen
alkunsa Sonkajärven nuorten miesten ”naisten ryöstöstä”, jossa sulhasehdokas kantoi naista
selässään. Vuonna 2000 kehitetyssä kännykänheitossa oli lehden mukaan tärkeää heittopituuden
lisäksi myös tekniikka, jolla kännykkä heitettiin.
Sähköiset tiedotusvälineet
Suomi esiintyi myös sähköisissä tiedotusvälineissä. Pääasiallisesti matkailuaiheisten reportaasien
lisäksi Suomesta kiinnostivat muun muassa tasa-arvokysymykset ja naiskansanedustajien määrä
eduskunnassa. Esimerkkeinä Portugalin valtion televisio RTP1 :n keskusteluohjelmassa olivat Suomi
ja Espanja, joissa molemmissa naiset ovat vahvasti ja runsaasti politiikassa mukana, samalla kun
Portugali pohtii miesvaltaisuuden tasapainottamista naiskiintiön avulla.
Qatar
Pääministeri Matti Vanhasen vierailu toukokuussa ja oikeusministeri Tuija Braxin vierailu
marraskuussa uutisoitiin paikallisissa tiedotusvälineissä, samoin kuin suurlähettilään valtuuskirjeen
jättö kesäkuussa.
Ranska
Ranskan mediaa kiinnostivat Nokia, e-demokratia ja energiaratkaisut. Muotoilu, elokuva ja
koulutus olivat myös vahvasti esillä ja matkailu jatkoi läpilyöntiteemana. Yllätysaiheeksi nousi
Karjala.
Nokia pääsi otsikoihin sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Helmikuussa Le Monde keskittyi
Suomen uuteen tietosuojalakiin ja Nokian haluun varmistaa, ettei yritystietoja vuoda kilpailijoille. Le
Figaro -lehti puolestaan käsitteli monessa artikkelissaan yrityksen toimintaa. Elokuussa kerrottiin
Nokian vastaavan markkinoiden haasteisiin laajentamalla tuotevalikoimaansa. Lehti julkaisi myös
taustajutun Suomen kansallisesta ylpeydestä ja Nokia-nimen alkuperästä. Lokakuussa lehden sävy oli
jo synkempi. Se julkaisi Nokian syyslukemat ja kuvan hikisestä Olli-Pekka Kallasvuosta tylyllä
otsikolla ”Nokian ensimmäinen tappio vuoden 1996 jälkeen”.
Suomen ja Viron Pariisin-suurlähetystöt järjestivät marraskuussa e-demokratiaan keskittyvän
toimittajamatkan, jolle osallistui kuusi ranskalaista toimittajaa. Matkan tavoitteena oli osoittaa, että
Suomi ja Viro ovat lisänneet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia uusilla tietoteknisillä sovelluksilla.
Tarkastelun kohteena olivat Suomen internetpohjaiset vaalikoneet ja Viron e-hallituksen
työmenetelmät. Matkan tulokset olivat ranskalaisten luettavissa useassa eri lehdessä (Challenges, 20
Minutes, L’Informaticien, La Croi, le Télégramme). Toimittajiin teki vaikutuksen Viron uusi
henkilökorttijärjestelmä, joka helpottaa kansalaisten äänestämistä ja hallituksen päätösten
seuraamista. Suomen puolella Helsingin Sanomien vaalikone herätti kiinnostusta ja sai lehdet
pohtimaan, miten vastaavanlaista ohjelmaa voisi hyödyntää Ranskan seuraavissa vaaleissa.
Julkisuusdiplomatian perusvälineisiin kuuluvat toimittajamatkat tuottavat siis tuloksia. TAT:in kanssa
järjestetty alkuvuoden matka sai talouslehti Les Echos’n kirjoittamaan kehuvin sävyin Suomen
talouspolitiikasta ja 90-luvun laman tuomista oppiläksyistä: ”Mallia muille jaettavaksi”. Le Figaron
toimittaja Alexandrine Bouilhet, joka otti osaa European Business Leaders' Conventioniin, oli
vakuuttunut Pohjoisen Davosista ja hehkutti heinäkuussa Euroopan talous- ja kilpailusäännösten ja
protektionismin vastaisten linjausten tilaa verrattuna esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.
Lehdistöä kiinnostavat usein Suomen pyrkimykset vähentää naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Le
Monde kirjoitti marraskuussa suomalaisten palkansaajien työajoista ja myöhäisestä eläkeiästä.
Ranskan hallitushan ei ole vielä päässyt kokonaan irti sosialistihallituksen luomasta 35 tunnin
työviikosta ja 60 vuoden eläkeiästä.
Suomen energiaratkaisuista kirjoitettiin paljon. Suomi sai hyvää julkisuutta energiakulutuksestaan, kun
Le Figaro kertoi huhtikuussa, että 22,7 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Arevan Olkiluotohankkeesta riitti luettavaa. Syitä voimalan myöhästymiseen etsittiin erityisesti TVO:n ja STTK:n
toimintatavoista. Les Echos ennätti syyskuun alussa otsikoida Arevan uhkaavan vetäytyä koko
hankkeesta. TVO:n kannanotot sekä Suomen, Ranskan ja Ison-Britannian yhteinen julkilausuma
turvallisuusvaatimuksista johtivat toisenlaiseen kirjoitteluun, joka keskittyi enemmän ranskalaisten
toimijoiden leväperäisyyden ihmettelyyn.
Arevan ja ranskalaisen energia-alan mainetta eivät parantaneet myöskään alueelliset sähkökatkot
joulukuun kylmien ilmojen alkaessa tai Etelä-Korealle hävitty Arabiemiraattien ydinvoimakauppa.
Muista ajankohtaisista energiahankkeista vain Nord Stream sai yhtä paljon palstatilaa kuin Arevan
EPR-pilottireaktori Olkiluodossa. Nord Streamin etenemisvaiheita seurattiin tarkkaan, mutta Libération
ja Le Monde kirjoittivat myös, miten neljä suomalaista liikemiestä jarruttelivat Itämeren kaasuputken
valmistelua. Samalla lehdet kertoivat Karjalan historiasta ja nykypäivän ongelmista.
Ranskan tiedotusvälineet seurasivat myös Suomesta matkansa aloittaneen Arctic Sea -laivan kohtaloa
elokuussa.
Merkkivuosi 2009 sai vain vähän näkyvyyttä Ranskassa. La Nouvelle Revue d’Histoire julkaisi
kuitenkin kuuden sivun artikkelikokonaisuuden Suomen historiasta. Se selvitti vuoden 1809 tapahtumia
ja siitä alkanutta itsenäisyysprosessia. La Croix -lehden sarja Euroopan rajamaista puolestaan kuvasi
Suomen itärajaa ja Suomen itsenäistymistä, talvisotaa ja rohkeaa ulkopolitiikkaa.
EU-parlamenttivaalien aikaan Isä Mitro sai Le Figarossa palstatilaa luvatessaan edistää
inhimillisempää Eurooppaa. ”Tulee aika, jolloin ei voi vain puhua ja rukoilla, vaan täytyy toimia”, otsikoi
puolestaan Le Monde. Ennen EU:n presidenttivaalia Le Figaron mielipidesivulla oli Paavo Lipposen
näkyvä kirjoitus tiiviimmän ja tehokkaamman Euroopan puolesta.
Muotoilu, elokuva ja koulutus vahvasti esillä Ranskassa; matkailu jatkaa läpilyöntiteemana
Suomalainen muotoilu oli laajasti esillä. Usea alan lehti esitteli koosteita suomalaisista
muotoiluklassikoista ja uusista suunnittelijoista. Alvar Aallon suunnittelema Maison Louis Carré -talo oli
esillä vuoden aikana useassa sisustus- ja arkkitehtuurilehdessä. Talo toimi myös miljöönä Karl
Lagerfeldin muotikuville.
Marseilles’ssa järjestetty suomalaisen elokuvan viikko sai hyvin palstatilaa paikallislehdissä. Markku
Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuvilla on oma ihailijajoukkonsa, ja niistä kirjoitetaan aina,
kun elokuvia näytetään Ranskassa. Mika Kaurismäen elokuva Kolme viisasta miestä huomattiin.
”Harvoin elokuva pureutuu luottamuksellisesti ja intiimisti miehen sielunmaailmaan”, kirjoitti Le Figaro.
Syksyllä 2008 toteutettu toimittajamatka aiheenaan suomalainen koulujärjestelmä tuotti vielä
helmikuussa 2009 tulosta: televisiokanava M6 lähetti tunnin mittaisen ohjelman suomalaisen koulun
arkipäivästä Helsingissä. Marraskuun lopulla siitä nähtiin lisäksi pidennetty versio.
Klassisen musiikkimme suurista nimistä pääsi eniten esille Esa-Pekka Salonen lähinnä konserttien
etukäteisjutuissa ja levyarvosteluissa esimerkiksi Libérationissa ja Le Figarossa. ”Romanttinen Sibelius
ja moderni Esa-Pekka Salonen”, kuvaili Diapason marraskuun numerossaan Salosen Verbier’n
festivaalilla taltioitua DVD:tä.
Johtava taidelehti La Connaissance des Arts valitsi Kim Simonssonin marraskuussa kuukauden
taiteilijakseen. Lehti ylisti taiteilijan ”mestarillista tekniikkaa ja keramiikkataiteen uudistamista”.
TV5:n suosittu Echappées Belles -ohjelma teki matkareportaasin Suomesta. Ohjelma vieraili
Rovaniemellä ja Helsingissä. Suomi oli vieraana myös Radio Bleuen ohjelmissa tunnin päivässä yhden
viikon ajan keväällä. Visit Finlandin Pariisin-toimiston tekemät toimittajamatkat näkyivät erittäin laajasti
lehdistössä. Vuoden 2009 teemoja olivat design, Ahvenanmaa, Lusto, kalastus, luonto ja
kulttuurimatkailu.
Karjala sai erikoishuomiota Le Mondessa joulukuussa. Sen matkailusivuilla kerrottiin Pohjois-Karjalan
loistavasta luonnosta, karjalanpiirakoista, saunoista ja Sibeliuksen neljännen sinfonian alkujuurista
Kolin mahtavissa maisemissa.
Art & Métiers du Livre -kirjallisuuslehdessä Karjala sai toisen ulottuvuuden. Marras-joulukuun numeron
viiden sivun artikkelissa keskityttiin Monrepos’n kartanon kirjaston kokoelmaan, jonka 9000 niteestä
puolet on ranskankielisiä.
Päivälehdistä Le Mondella ja Libérationilla on Ruotsissa asuvat kirjeenvaihtajat, jotka raportoivat
säännöllisesti Suomesta. Maastamme kirjoitettujen artikkeleiden aihepiirit ovat laajentuneet
entisestään, ja niiden sävy on myönteinen sekä asiapitoinen. Vuoden yllätysaiheeksi nousi Karjala.
Saudi-Arabia
Eniten Suomi-uutisointia ja mainintoja Saudi-Arabian lehdistössä tuli esille pääkirjoitusten ja
poliittisten artikkeleiden yhteydessä samoin kuin myös koulutus- ja terveysalaa sekä
teknologiaa käsittelevissä artikkeleissa. Myös autourheiluun liittyviä mainintoja on runsaasti.
Suomi oli hyvin edustettuna paikallisessa lehdistössä myös suurlähetystön välityksellä syksyn aikana.
Arab News haastatteli suurlähettiläs Martti Isoaroa Suomen ja Saudi-Arabian välisestä kaupasta,
Asharq Al Awsat -lehti teki yleishaastattelun sekä Arrajol-aikakausilehti henkilöhaastattelun. Lisäksi
Saudi Gazette ja Al Hayat-lehti haastattelivat lähetystöneuvos Ulla-Maija Nevalaista naisten asemaa
Suomessa ja Saudi-Arabiassa koskevista asioista.
Suomi mallimaana opetusalan uutisissa
Opetusalan uutisoinnissa kerrottiin saudien opetusministerin ja Omanin opetusministeriön
alivaltiosihteerin vierailuista Suomessa. Lukuisissa artikkeleissa mainittiin Suomi yhtenä opetusalan
edistyksellisimpänä mallimaana. Yhdessä artikkelissa suositeltiin saudiopiskelijoiden hakeutumista
Yhdysvaltojen sijaan, joka on opiskelijoiden ensisijainen kohde, myös muihin opetuksellisesti
edistyneisiin maihin, joiksi mainittiin muun muassa Ranska, Suomi ja Ruotsi.
Pääkirjoitusten Suomi-kytkentöja
Al Riyadh -lehden eräässä pääkirjoituksessa käsiteltiin blondityttöjen lukumäärän vähenemistä, missä
yhteydessä mainittiin heitä löytyvän Euroopasta. Artikkelissa todettiin muilta mantereilta tulleiden
maahanmuuttajien johdosta kuitenkin Etelä-Euroopan blondien muuttuneen väriltään tummemmiksi ja
alkuperäistä vaaleatukkaisuutta ja sinisilmäisyyttä esiintyvän vain Pohjois-Euroopan maissa,
esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa.
Eräässä toisessa Al Riyadh -lehden pääkirjoituksessa käsiteltiin huonoa taloudenpitoa ja siinä
yhteydessä eleganttia suomalaista ”teurastamoa”. Kirjoittaja kertoi kahdesta ystävyksestä, joista toinen
ostaa kaikkein yksinkertaisimman soittamiseen ja soittojen vastaanottamiseen tarkoitetun kännykän.
Toinen ystävyksistä lainaa paljon rahaa rakentaakseen talon ja hankkiakseen ylpeilyn aiheensa,
suomalaisen uima-altaan ja Suomesta tuodun saunan. Mutta hänen vaimonsa pelkää lasten hukkuvan
altaaseen ja pyytää tyhjentämään altaan vedestä. Niinpä isäntä saa aikansa tyhjää pölyttyvää allasta
katseltuaan idean ostaa tulevaa Eid-juhlaa varten tarvittavia uhrilampaita, jotka voi sijoittaa tyhjään
altaaseen. Uima-altaasta tulee siten elegantti Suomesta tuotu ”teurastamo”, missä uhrilampaat
teurastetaan juhlan aikana.
Suomen listaus kansainvälisissä eri vertailuissa
Suomen saavutuksista ja sijoituksista kansainvälisellä areenalla esiintyi sanomalehdissä lukuisia
mainintoja, kuten Suomen 16. sija taloudellistesti menestyneimpien maiden listalla, 6. sija maailman
kilpailukykyisimpien maiden listalla ja 5. sija vähiten korruptoituneiden maiden osalta. Mainintoja löytyi
myös presidentti Tarja Halosen sijoittumisesta 67. sijalle maailman vaikutusvaltaisimpien naisten
listauksessa, Martti Ahtisaaren Gazan joukkomurhan tutkijaehdokkuudesta sekä Paavo Lipposen
EU:n ulkoministeri- ja presidenttiehdokkuudesta.
Eräässä artikkelissa oli tuotu esille ulkoministeri Alexander Stubbin kehotus EU-maille valmistella
aikataulu Hamasin kanssa käytäville keskusteluille. Suomi oli mainittu 11. sijalla Gazan
jälleenrakentamisen rahoittajamaana, Saudi-Arabia suurimpana ja Yhdysvallat kakkosena. Suomi
mainittiin myös kymmenentenä kehitysavunantajamaiden listauksessa. Suomi mainittiin myös yhtenä
maana, joka harkitsee Guantanamon vankien sijoittamista alueelleen.
Uutisartikkeleista löytyi myös maininta Suomessa rakennetusta maailman suurimmasta Oasis of the
Seas -risteilyaluksesta sekä maininta Suomesta kahvinjuojien listan ykkösenä. Miss Universum -tittelin
saaneiden maiden luettelossa Suomi mainittiin mukana kahdella voitolla (USA / 7...Ruotsi / 3). Myös
pääministerin kihlauksesta löytyy uutisointi.
Nokia-uutisointi
Nokia-uutisissa mainintoja oli eri kännykkämallien N 868 MP, Nokia E75 ja N97 4:nnen polven verkkoa
ja avointa operaattorijärjestelmää tukevien mallien julkaisemisista Saudi-Arabiassa. Kansainväliseen
talouskriisiin liittyen uutisia myös esiintyi Nokian tuotannon laskusta ja työntekijöiden vähennyksistä
mutta toisaalta myös uutisoitiin, että globaalista lamasta huolimatta Nokia on ollut optimistinen
saudimarkkinoilla menestymisensä osalta ja on markkinoilla esitellyt ”ovi”-palvelujaan ja ekaupankäyntisovellutuksiaan. Artikkeleissa myös mainittiin, että Nokia on ollut harkitsemassa menoa
kannettavien tietokoneiden markkinoille. IT-uutisoinnissa mainittiin myös Suomessa kehitetty Muxlimverkkosivusto, ensimmäinen islamilainen webbiportaali virtuaalimaailmassa.
Urheilu-uutisoinnissa esillä suomalaiskuljettajien menestyminen Formula 1- ja
ralliautoilukilpailuissa
Urheilusivuilla oli lukuisia mainintoja Formula 1 -uutisoinnin yhteydessä Kimi Räikkösestä sekä Heikki
Kovalaisesta ja ralliautokilpailujen yhteydessä Markku Hirvosesta. Finland Rally 2009 -selostuksen
yhteydessä todettiin, että Suomea pidetään rallikilpailujen henkisenä kotimaana ”spiritual home of
rallies” ja että aikaisemmin Finland Rallya kutsuttiin ”Rally of a Thousand Lakes”. Ari Vatasen todettiin
luvanneen siivota Formula 1 -kilpailut, mikäli tulisi valituksi FIA:n puheenjohtajaksi. Valinnan jälkeen
todettiin Jean Toddin johtavan autokilpailumaailmaa ja Vatasta kritisoitiin ”hypokraattiseksi”.
Terveysuutisten painottuminen sikainfluenssa-uutisiin
Terveyssektorin uutisista valtaosa koski sikainfulenssaa ja Suomessa löydettyjä tartuntatapauksista.
Mainittiin myös Suomen suurlähetystön kieltäneen julkisuuteen tulleen väitteen, jonka mukaan Suomen
terveysministeriö olisi varoittanut sikainfulenssarokotuksen vaarallisuudesta. Uutisoinnin ja internetissä
laajalti huomiota osakseen saaneen uutisen lähde oli entisen kunnanlääkärin Rauni-Leena
Luukkainen-Kilden uskomattomia väitteitä sisältänyt haastatteluvideo, jossa hän esiintyi Suomen
terveysministerinä.
Suomalaisista terveysalan tutkimuksista mainittiin muun muassa, että suomalainen komitea suosittelee
lasten matkapuhelinkäytön minimointia terveydellisistä syistä ja että kahvin kohtuullisen käytön olisi
todettu vähentävän Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä, mutta sen liiallisen nauttimisen olevan
haitallista aiheuttaen muun muassa hallusinaatioita. Lisäksi mainittiin, että suomalaisissa tutkimuksissa
olisi jo vuonna 1994 havaittu, viimeaikaisissa tutkimuksissakin vahvistusta saanut tutkimustulos, jonka
mukaan vitamiinit eivät olekaan niin hyödyllisiä kuin yleisesti on luultu ja kyseenalaistettiin
betakarotiinin vaikutus keuhkosyöpäriskin pienentämisessä.
Kulttuurimainintoja
Kulttuuriuutisten osalta löytyy maininta Renny Harlinin uuden, Venäjän ja Georgian sotaa käsittelevän
elokuvan valmistumisesta sekä uutinen Abu Dhabissa järjestetystä skandinaavisesta
musiikkitapahtumasta, jossa vuonna 1882 perustetun Sibelius Akatemian sinfoniaorkesteri oli
konsertoinut Jukka-Pekka Sarasteen johdolla.
Vuoden ainoana Suomea koskevana uutispiikkinä, tosin kielteisenä, oli Espoon Sello-tavaratalossa
vuoden 2009 tapahtunut ampumisvälikohtaus.
Serbia
Martti Ahtisaari on Nobelin rauhanpalkinnon ansiotta saanut ”paha poika” ja Serbiaa EU:hun
vetänyt Olli Rehn ”kunnon suomalainen”. Serbialaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamat
paikallisen yhteistyön projektit ovat antaneet Suomelle paljon myönteistä huomiota koko maan
kattavissa tiedotusvälineissä. Suomi-uutisointi oli määrällisesti samalla tasolla kuin
aikaisempina vuosina, ja Suomi oli Pohjoismaista eniten esillä lukuun ottamatta talousuutisia,
joissa kerrottiin eniten Ruotsista. Varsinaisia analyyseja tai tarkkaa kerrontaa suomalaisesta
yhteiskunnasta ja politiikasta ei esiintynyt,
Serbian mediassa jatkui vuonna 2009 sama kahtiajakautuma kuin useana aikaisempanakin vuotena:
Martti Ahtisaari on Nobelin rauhanpalkinnon ansiotta saanut ”paha poika” ja Serbiaa EU:hun vetänyt
Olli Rehn ”kunnon suomalainen”. Kosovoa koskevat uutiset ja sitä myötä Ahtisaaren suunnitelma
olivat lähes päivittäin esillä, joten suomalainen välittäjä kuvattiinkin yhdeksi ei-toivotuimmaksi
henkilöksi Serbiassa. Tässä kohtaa on syytä panna merkille, että Serbian sosiaalinen media on erittäin
aktiivista, teräväsanaista ja nopeasti kantaa ottavaa. Ahtisaari on usein joutunut siinä ryöpytyksen
kohteeksi.
Olli Rehniin sen sijaan on suuntautunut sympatioita koko hänen EU:n laajentumiskomissaarin
tehtävänsä ajan, ja hänet mielletään ikuiseksi optimistiksi Serbian suhteen. Lehdistössä saattoi tuntea
hienoista haikeutta siitä, että Rehn siirtyi toiseen tehtävään, joka ei ole niin tiiviisti sidoksissa Serbiaan.
Sekä Ahtisaari että Rehn ovat esiintyneet serbialaisten pilapiirtäjien varsin osuvissa piirroksissa - heitä
on kuvattu niissä ehkä eniten ulkomaalaisista henkilöistä.
Olli Rehnin uskottiin tehneen kaikkensa sen eteen, että Hollanti lieventäisi kantaansa koskien
vaatimusta, että Serbian on saatava kiinni jäljellejääneet kaksi sotarikollista ennen kuin SAA-sopimus
voidaan aktivoida. Lisäpisteitä Rehnille tuli vielä lausunnosta, jonka mukaan Serbian ja Venäjän
kumppanuus talouden ja politiikan alalla on vain hyödyllistä EU:lle - etenkin kun monet muut
ulkomaiset tekijät tuntevat epäilyä tätä lähentymistä kohtaan.
Joka vuoden tammikuussa tähän suomalaiseen henkilögalleriaan liitetään myös Helena Ranta
kirjoituksissa, joissa kuvataan hänen rooliaan Racakin joukkosurman selvittämisessä. Tässä teemassa
painotetaan aina sitä näkemystä, että Racak toimi - lavastettuna joukkomurhana - verukkeena Serbian
pommittamiselle. ”Itse asiassa Suomi on yksi niistä maista, joiden ansiosta Kosovo saavutti
itsenäisyyden. Suomalaisten patologien vastakohtainen raportti Racakin tapauksesta johti Serbian
pommittamiseen vuonna 1999. Suomalainen Martti Ahtisaari on myös kirjoitettu kultaisin kirjaimin
albaanien historiaan”, kirjoitti Vecernje Novosti. Artikkeleissa mainittiin se, että Helena Rannan
katsotaan joutuneen omantunnontuskiin ”epämääräisten lausuntojensa” vuoksi, sillä hän sanoi
elämänkertateoksessaan joutuneensa ankaran painostuksen kohteeksi niin suomalaisten kuin
ulkomaisten tekijöiden taholta.
Muut Suomea koskevat asiat olivatkin sitten myönteisiä: koulutuksen, teknologian ja muotoilun korkea
taso, kestävä talous, ympäristönsuojelu. Suomalaiset miellettiin monissa yhteyksissä urheilukansaksi.
Myös kulttuuri sai myönteistä huomiota: suomalaiset elokuvat, joita esitettiin niin pohjoismaisella kuin
lasten filmiviikolla sekä Vojvodinassa pidetyssä festivaalissa, saivat hyvät arvostelut.
Suomi esiintyy usein EU:ta koskevissa uutisissa esimerkkinä pienen maan menestymisestä isojen
rinnalla. Myönteisessä valossa Suomi esiintyi Schengen-alueen viisumipakon poistamisen
kannattajana - ja kielteisessä sen Kosovon itsenäistymistä puoltavassa kannassa Kansainvälisen
tuomioistuimen edessä.
Serbialaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamat paikallisen yhteistyön projektit ovat antaneet Suomelle
paljon myönteistä huomiota koko maan kattavissa tiedotusvälineissä ja varsinkin niiden paikkakuntien
paikallismediassa, joissa hankkeet on toteutettu. Koska projektien yhtenä valintakriteerinä on ollut se,
että niitä toteutetaan tasaisesti eri puolilla maata, myös syrjäisimmille seuduille on tätä kautta tullut
Suomi-tietoa, jota muuten ei olisi saatavilla.
Suomi-uutisointi oli määrällisesti samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, ja Suomi oli Pohjoismaista
eniten esillä lukuun ottamatta talousuutisia, joissa kerrottiin eniten Ruotsista. Varsinaisia analyyseja tai
tarkkaa kerrontaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta ei esiintynyt, mutta kylläkin
pienimuotoisempaa huomiointia ja kerrontaa suomalaisista elämäntavoista, kulttuurista ja luonnon
tärkeydestä.
Serbialaiset tiedotusvälineet kirjoittavat erittäin paljon ja usein kommentoivaa, kantaaottavaa ja
analysoivaa tekstiä ulkomaista ja niiden tapahtumista. Tämä pätee erityisesti toisilleen ulkomaiksi
muuttuneisiin entisen Jugoslavian valtioihin.
Slovenia
Suomi oli esillä Slovenian tiedotusvälineissä hieman vähemmän kuin edellisvuosina. Suomen
hyvä sijoittuminen kansainvälisissä vertailututkimuksissa, innovaatiopolitiikka, korkea
teknologia, Nokia, muotoilu ja arkkitehtuuri, suomalaisurheilijat, sauna sekä matkailun
kestoteemat Lappi ja joulupukki olivat eniten esillä Slovenian tiedotusvälineissä. Vuonna 2009
nousi kuitenkin esiin erityisesti kaksi Suomea käsitellyttä aihetta: Patria- kaupat ja EU:n
laajentumiskomissaarin Olli Rehnin sovittelu Slovenian ja Kroatian rajakiistassa.
Patria
Suurin osa eri tiedotusvälineitten esille tuomista Suomea käsittelevistä asioista liittyi Patrialahjusepäilytutkintaan. Slovenian puolustusministeriö allekirjoitti vuonna 2006 sopimuksen Patrian
kanssa panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvon toimittamisesta. Yleisradion vuonna 2008 esittämä
toimittaja Magnus Berglundin MOT-ohjelma Patrian väitetyistä lahjuksista useille slovenialaisille
poliitikoille – muiden muassa silloiselle pääministeri Janez Janšalle - ja virkamiehille aiheutti
Sloveniassa ennen näkemättömän poliittisen myrskyn. Asia oli vahvasti esillä Slovenian
tiedotusvälineissä.
Patria-kaupat ja lahjusepäilytutkinta olivat esillä tiedotusvälineissä säännöllisesti läpi koko vuoden.
Uutisoinnissa oli yhä enemmän esillä oman yhteiskunnan korruptiokeskustelu sekä myös Suomen ja
Slovenian eroavaisuus suhtautumisessa korruptioon. Tiedotusvälineet toivat esille myös suomalaisen
tavan tutkia epäilyjä faktojen pohjalta.
Dnevnik-päivälehden toimittaja Rok Praprotnik totesi kolumnissaan, että on aika lopettaa kysymykset
siitä, että ehkä Berglund ei ollutkaan oikeassa ja viimein kysyä, mitä tehdä, jos Berglund onkin
oikeassa.
Vlado Miheljak kirjoitti Dnevnik-lehdessä varsinaisen journalismin ongelman olevan muualla. Hänen
mukaansa kysymys on perusluottamuksesta. Jos oletettaisiin Suomen oikeusjärjestelmän vahvistavan
korruptioverkoston Patria-kauppojen ympärillä, mikä tulisi muuttumaan Sloveniassa? Ei mikään. Ne,
jotka ovat olleet Janšan kanssa vakuuttuneita siitä, että suomalaiset lehtimiehet, tutkintaviranomaiset
ja tuomioistuin ovat salaliitossa Janšaa ja Sloveniaa vastaan, tulevat olemaan vakuuttuneita myös siinä
tapauksessa, että prosessi vahvistaisi epäilyt.
Kiista maa- ja merirajasta
Slovenia ja Kroatia ovat kiistelleet maa- ja merirajasta Piraninlahdella Jugoslavian hajoamisesta
saakka. Väliaikaisten rajasopimusten kanssa on eletty jo vuosia. EU:n laajentumiskomissaari Olli
Rehn toimi kiistan välittäjänä, ja hänen jatkuvia pyrkimyksiään löytää ratkaisu kiiteltiin Slovenian
tiedotusvälineissä.
Kulttuuri
Sloveniassa joulukuussa järjestetty kansainvälinen Animateka–animaatioelokuvafestivaali oli valinnut
teemamaakseen Suomen, minkä johdosta festivaalilla esitettiin lähes 70 suomalaisen elokuvan
retrospektiivi. Delo-päivälehden pitkässä artikkelissa käsiteltiin suomalaisanimaatioita.
Monimuotoisuudellaan, tuoreudellaan, jatkuvuudellaan ja jatkuvalla korkealla laadullaan on
suomalainen animaatio noussut yhdeksi kiinnostavimmista ja dynaamisimmista alueista
animaatioelokuvien maailmankartalla, todettiin Delon artikkelissa. Samassa yhteydessä haastateltiin
myös sarjakuvapiirtäjä Matti Hagelbergiä.
Myös kirjallisuus sai Arto Paasilinnan ansiosta palstatilaa. Paasilinnan kirja Rovasti Huuskosen
petomainen miespalvelija, ”Župnikov zverinski služabnik”, ilmestyi sloveniaksi syksyllä. Delo-lehden
mukaan Paasilinnan kirjallinen maailma on täynnä päämäärättömiä miehiä ja nalkuttavia naisia. Se on
pakomaailma maailman hulluudelta, saunojen ja itsemurha-ajatusten maailma. Näitä raskaita teemoja
kirjailija käsittelee humoristisesti ja ihastuttavan tuoreella tavalla, lehti kirjoitti.
Syyria
Suomi oli aikaisempaa enemmän esillä syyrialaisissa tiedotusvälineissä. Tämä johtui ennen
muuta useista korkean tason vierailuista. Erityisesti tasavallan presidentti Tarja Halosen
lokakuinen vierailu uutisoitiin Syyriassa laajamittaisesti. Huomio oli selvästi keskimääräistä
suurempaa kuin muiden eurooppalaisjohtajien vierailujen saama julkisuus. Lähi-idän
rauhanprosessi nousi merkittävimmäksi teemaksi vierailujen yhteydessä. Sekä Suomi että
Syyria näyttäytyivät mediassa rauhaa ja kansainvälisiä sopimuksia tukevina ja yhteistyötä
kannattavina valtioina.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu nousi syyrialaismedian otsikoihin jo vierailun
julkistamisen aikaan. Muutamat päivälehdet julkaisivat presidentin kuvan etusivullaan ja uutinen näkyi
myös juoksevana tekstinä tv-uutisten alareunassa. Päivää ennen vierailua Al Watan -lehti julkaisi
presidentin haastattelun Suomen ja Syyrian välisistä suhteista ja Syyrian Sana-uutistoimisto
suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikan haastattelun Suomen ja Syyrian välisistä suhteista.
Vierailun virallisen ohjelman aikaan Sana-uutistoimisto päivitti internetsivustoaan uutisilla ohjelman
edetessä, ja vierailu oli maan kolmen suurimman päivälehden Al Thawran, Al Baathin ja Tishreenin
pääuutinen kuvituksineen. Artikkelit perustuivat uutistoimisto Sanan teksteihin. Lisäksi myös koko
arabimaailman kattava päivälehti Al Hayat ja muutamat muut paikalliset lehdet uutisoivat aiheesta.
Televisiossa esitettiin presidentti Halosen haastattelu sekä erillinen, 15 minuutin kestoinen Suomivideo kokonaisuudessaan. Televisiokanavat raportoivat päivittäin vierailusta.
Lähi-idän rauhanprosessi nousi merkittävimmäksi keskusteluteemaksi ja oli keskeisin puheenaihe
presidentti Halosen ja Syyrian presidentin Bashar Assadin kahdenvälisissä keskusteluissa.
Presidenttien tiedotustilaisuuden uutisoinnissa sekä Syyrian että Suomen korostettiin kannattavan
rauhanprosessin etenemistä. Muita esille nostettuja teemoja olivat Syyrian suhteet Iraniin, EUyhteistyö, Libanonin tilanne, palestiinalaisryhmien keskinäiset sovittelupyrkimykset sekä Suomen YK:n
päätöslauselmien mukaista toimintaa koskevat kannanotot Irakin sodan aikana ja sen jälkeen.
Suomen ja Syyrian kahdenvälisiä suhteita käsiteltiin kattavasti vierailun yhteydessä. Kahdenvälisen
kaupan lisäämiselle nähtiin olevan paljon mahdollisuuksia. Esille nousivat lisäksi suomalaisosaaminen
teknologia- ja energiasektorilla, Suomen tehokas koulutusjärjestelmä, korruption vastaiset toimet sekä
terveydenhuoltojärjestelmä. Suurlähettiläs Mäki-Reinikan haastattelussa tuotiin lisäksi esille turismi ja
suomalaismatkailijoiden lisääntynyt kiinnostus Syyriaa kohtaan.
Päivälehtien ohella kuukausittain Syyriassa ilmestyvä englanninkielinen julkaisu Forward Magazine
haastatteli presidentti Halosta. Vierailu huomioitiin myös toisessa englanninkielisessä, Syria Today nimisessä kuukausijulkaisussa.
Kaiken kaikkiaan vierailun saama huomio Syyrian mediassa oli huomattavasti keskimääräistä
suurempaa kuin muiden eurooppalaisjohtajien saama julkisuus Syyriassa yleensä. Suomi näyttäytyi
rauhaa kannattavana ja monipuolista yhteistyötä tukevana valtiona, jonka kanssa yhteistyön
tiivistäminen on paitsi toivottavaa myös mahdollista. Vierailun myötä Suomen tunnettavuus Syyriassa
on aivan toisella tasolla kuin takavuosina.
Ulkoministeri Alexander Stubbin ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin vierailut
katettiin pääosin uutistoimisto Sanan julkaiseman aineiston pohjalta. Ulkoministerin osalta syyrialaisten
päivälehtien otsikoihin nousivat Lähi-idän rauhanprosessi sekä Irakin tilanne. Thorsin lausunnot
keskittyivät Syyrian ja EU:n väliseen assosiaatiosopimukseen. Stubbin kommenttia, jonka mukaan
Syyria on avain Lähi-idän rauhanprosessissa, lainattiin laajasti. Ulkoministeri antoi haastattelun myös
Oasis-satelliittikanavan maailmanpolitiikkaa käsittelevään ohjelmaan.
Sana-uutistoimisto huomioi myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan vierailun. Al Azmenah seurapiirilehti julkaisi laajan, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolaisen haastattelun.
Urheilun, kulttuurin ja muiden uutisten osalta julkaistut artikkelit olivat yksittäisiä.
Tunisia
Suomi sai Tunisian tiedotusvälineissä enemmän huomiota kuin parina aiempana vuonna, ja valtaosin
myönteisessä valossa. Eniten julkisuutta keräsivät helmikuussa pidetyt Finpron Tunisian-toimiston
avajaiset, joista paikallinen media kirjoitti useita artikkeleita, kauttaaltaan myönteiseen sävyyn. Suurin
osa lehdistä julkaisi Finpron virallisen tiedotteen, ja avajaisia käsiteltiin myös eri internetpalstoilla.
Maan pääasiallinen talouslehti, Economiste Maghrébin, julkaisi helmikuun numerossaan suurlähettiläs
Laura Reinilän sekä Finpron vientikeskuksen päällikön Anneli Virtasen haastattelut.
Myös suomalainen kulttuuri sai huomiota Tunisian lehdistössä. Toimittaja Hatem Bourial, jonka kanssa
edustusto on tehnyt runsaasti kulttuuriyhteistyötä, kirjoitti laajan kahden sivun artikkelin Kalevalasta
sekä Elias Lönnrotista Tunisian pääpuolueen RCD:n laajalevikkiseen lehteen Le Renouveauhun.
Pianisti Laura Mikkolan lokakuiset konsertit Kartagossa, Hammametissa ja Sfaxissa saivat kehuja
paikallisissa lehdissä.
Suomi sai myös kiusallista virheellistä julkisuutta, kun laajalevikkinen arabiankielinen Assabah-lehti
julkaisi marraskuussa etusivullaan artikkelin otsikolla ”Suomen terveysministerin huolestuttavat
lausunnot: Yhdysvallat pyrkii tappamaan kolmanneksen maailman väestöstä
sikainfluenssarokotuksella”. Artikkelissa viitattiin tohtori Rauni-Leena Luukanen-Kilden muun muassa
Youtubessa antamiin kommentteihin, ja Luukanen-Kildeä tituleerattiin erheellisesti terveysministeriksi.
Assabah julkaisi edustuston lähettämän oikaisun artikkeliin.
Turkki
Suomi esiintyi Turkin tiedotusvälineissä edellisvuoden tapaan melko usein pikku-uutisin.
Virallisten vierailujen yhteydessä Suomi ja erityisesti Suomen kannat Turkin EU- jäsenyyteen
saivat näkyvyyttä edustuston järjestämien haastattelujen myötä. Myös turkkilaisten
yhteistyökumppanien kanssa järjestetyt kulttuuritilaisuudet saivat hyvin palstatilaa. Suomea ja
suomalaista yhteiskuntaa koskevaa pohtivaa kirjoittelua oli häviävän vähän. Tässä ei
tapahtunut muutosta edellisiin vuosiin nähden. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomea
koskeva uutisointi on pääsääntöisesti myönteistä. Ruotsi esiintyi usein ihmisoikeusuutisten tai
-kannanottojen yhteydessä ja Tanska turkkilaisten maahanmuutto-ongelmien ja islamiin
liittyvien sananvapauskysymysten yhteydessä.
Politiikkaa ja suhteita
”Kylmän maan lämmin kutsu”, otsikoi turkkilaispäivälehti pääministeri Matti Vanhasen syksyisen
vierailun Istanbuliin. Vanhasen lausunto Suomen vanhenevasta väestöstä ja työikäisten
maahanmuuttajien tarpeesta nousi yllättäen Turkin tiedotusvälineissä melkeinpä vierailun pääuutiseksi.
Tiedotusvälineet tulkitsivat lausumaa toiveikkaasti - Suomen pääministerin suulla turkkilaisnuorille
luvattiin työpaikkoja Suomesta.
Suomen sanottiin olevan halukas ottamaan jopa 100 000 nuorta turkkilaista. Suomi näyttäytyi lyhyen
ajan uutena toivona nuorisotyöttömyysongelman kourissa kamppailevalle Turkille. Vierailua seuraavina
viikkoina edustuston viisumiosastoon tuli kyselyiden tulva, ja innokkaimpia menijöitä jouduttiin
rauhoittelemaan.
Selvennystä asiaan tuli kuitenkin Turkin työministerin Ömer Dincerin Suomen-vierailun jälkeisessä
uutisoinnissa. Kysymys ei ollutkaan ainoastaan turkkilaisille tarjotusta kädenojennuksesta vaan
koulutetun työvoiman houkuttelusta maahan seuraavan kymmenvuotisjakson kuluessa.
Vuoden 2009 aikana Turkkiin tehtiin useita virallisia vierailuja Suomesta ja tiedotusvälineille tarjottiin
tilaisuuksia haastatteluihin. Haastatteluissa keskityttiin turkkilaisille tärkeisiin teemoihin: Kyproksen
kysymykseen ja Turkin EU-neuvotteluihin. Suomen kantojen esittely ja suhtautuminen Turkin EUjäsenyyteen tulivat esille pääministeri Matti Vanhasen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistön sekä
presidentti Tarja Halosen haastatteluissa.
Puhemies Niinistön vierailun alla julki tullut Sveitsin kansanäänestystulos minareettikiellosta kirvoitti
kysymyksiä tästä myös vierailun yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Vastauksessaan
Niinistö korosti ihmisoikeuksien ja ilmaisuvapauden kunnioittamista sekä sitä, että uskonnon
harjoituksesta ei pitäisi tehdä kiistakysymystä.
Puhemies otti esille myös suomalaisyhtiöiden nopean tulon Turkin markkinoille ja niiden vaikeudet
turkkilaisessa ympäristössä. ”Suomalaisyhtiö toivoo saavansa Turkissa samanlaisen kohtelun kuin
ranskalaisyhtiöt”, hän huomautti ja jatkoi, että ”investointisuojasopimuksen allekirjoittaminen Suomen ja
Turkin välillä olisi mitä tervetullein teko kahdenvälisten suhteiden lujittamisessa”.
Presidentti Tarja Halonen osallistui keväällä Sivilisaatioiden allianssin kokoukseen Istanbulissa ja antoi
haastatteluja turkkilaislehdistölle. Presidentti Halonen ja Suomi tunnetaan Turkin EU-jäsenyyden
vankkana tukijana ja edellisten vuosien tapaan hänen viestinsä turkkilaisille oli painokas ja selkeä:
”Tehkää kotiläksynne älkääkä takertuko verukkeisiin ja tekosyihin.” Hän muistutti myös, ettei
ainoastaan kotiläksyjen parissa puurtaminen, vaan myös maan käyttäytyminen kansainvälisissä
yhteyksissä luo kuvaa hakijamaasta ja korosti, että Sivilisaatioiden allianssi -kokouksen järjestämisellä
Turkki osoitti olevansa halukas kansainväliseen dialogiin.
Kulttuurisuhteita
Suurlähetystön turkkilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämät tilaisuudet olivat hyvin esillä
tiedotusvälineissä. Edustuston muutama vuosi sitten ideoima Fürdö, hamam, sauna - kolmen
kaupungin kylvyt -projekti pääsi keväällä vihdoin käyntiin Koc-yliopiston kanssa järjestetyn
kaksipäiväisen symposiumin muodossa. Symposiumi oli alkusoittoa projektin jatkolle, kirjan
julkaisemiselle ja kiertonäyttelylle. Kolmen maan kylpykulttuurin tutkijat kiinnostivat kahta suurta
päivälehteä siinä määrin, että niiden viikonloppuliitteet julkaisivat koko sivun reportaasit tilaisuudesta.
Lainaten symposiumiin osallistunutta professori Juha Pentikäistä turkkilaisille kerrottiin, että
viisimiljoonaisessa Suomessa on kaksi miljoonaa saunaa ja että saunominen on suomalaisille yhtä
luonnollista kuin hengittäminen.
Suomalais-turkkilaisen musiikkisiltaprojektin puitteissa Ankarassa Turkin valtionoopperan laulajille
mestarikurssin pitänyt kamarilaulaja Tom Krause antoi haastatteluja eri tiedotusvälineille päivälehdistä
televisiokanaviin. Musiikkisiltaprojektin innoittamana Turkin ainoa klassisen musiikin lehti Andante
lähetti toimittajansa seuraamaan Savonlinnan oopperajuhlia, ja tuloksena syntyi sekä blogipäiväkirja
että monisivuinen, runsaasti kuvitettu artikkeli lehden elokuun numeroon. Pienen itäsuomalaisen
kaupungin kauneus, järvimaisema ja sen syrjäisestä sijainnista huolimatta saavuttama suosio
oopperanystävien keskuudessa sai toimittajalta melkeinpä ylitsepursuavaa kiitosta. Oopperafestivaalin
ainutlaatuinen miljöö ja ilta illan jälkeen täyttyvä katsomo oli kokeneelle musiikkikriitikollekin elämys. Ja
mikä ohjelma; kun vielä lavalle nousi turkkilainen basso, oli kriitikko myyty!
Muotoilija Harri Koskista haastateltiin kahteenkin eri lehteen vuoden aikana. Koskinen käy
Istanbulissa säännöllisesti, koska tekee töitä turkkilaiselle keramiikkatehtaalle. Artikkeleissa piirrettiin
henkilökuvaa maailmankuulusta kansainvälisesti palkitusta muotoilijasta: vaatimaton, mediahälyä
välttelevä ja tähtimuotoilijan leimaa vieroksuva. Näiden mainesanojen kerrottiin myös sopivan yhteen
hänen nerokkaan yksinkertaisen ja käytännöllisen muotoilukielensä kanssa, ja olevan suoraa jatkoa
suomalaisen muotoilun parhaille perinteille. Huomionarvoinen lienee toimittajalle sattunut pikku lapsus,
joka oli lipsahtanut kesken artikkelin. Koskisen nimi muuttuu Häkkiseksi. Taustalla kummitteli toinen
suomalainen kuuluisuus: Mika Häkkinen, jolla on vankka ihailijajoukko myös Turkissa. Häkkisen
medianäkyvyys on taattu hänen kilpaillessaan Istanbulissa.
Suomea esiteltiin useissa eri yhteyksissä matkailumaana. Näyttää siltä, että Helsingin jälkeen
turkkilaiset ovat löytäneet myös Lapin. Turkkilaismatkailijoita hämmästytti eniten Suomen hiljaisuus ja
puhtaus. ”Yksinäisyyden tunne valtaa matkailijan Lapin äärettömien valkoisten lumikenttien äärellä,
jossa ainoa ääni on omien kenkien narskunta. Välimeren eloisasta ja äänekkäästä kulttuurista tulleelle
kokemus on ainutlaatuinen ja mieleenpainuva.” Hiljaisuus teki näemmä hyvää toimittajallekin, koska
tämä äityi arvostelemaan moottorikelkkojen räminää ja piti parempana lapinkoirien vetämiä valjakkoja.
Aasia, Keski-Aasia ja Oseania
Australia
Ensimmäinen yhteispohjoismainen elokuvafestivaali toi Suomelle runsaasti julkisuutta
australialaisissa tiedotusvälineissä. Suomalainen sauna, muotoilu ja musiikki kiinnostivat
tasaiseen tahtiin läpi vuoden. Yksittäisiä Suomea sivuavia artikkeleita julkaistiin kulttuurin ja
urheilun osalta useita. Politiikasta ja taloudesta ei Nokiaa lukuun ottamatta juuri uutisoitu.
Valtaosa Suomen mainitsevista artikkeleista oli lainattu kansainvälisiltä uutistoimistoilta.
Pohjoismainen elokuva valloitti
Ensimmäinen yhteispohjoismainen elokuvafestivaali kiersi Sydneyssä, Canberrassa ja Melbournessa.
Se keräsi runsaasti huomiota sekä katsojilta että suurimmilta päivälehdiltä ja radiolta. Sydneyn
avajaisissa Suomi oli huomion keskipisteessä AJ Annilan ohjaamalla avajaiselokuvalla Sauna,
ohjaajavieraalla sekä mediataiteilija Mika Meskasen Temp Sauna -installaatiolla.
Australialaisia kiinnosti erityisesti suomalainen tasa-arvoisuus ja saunakulttuuri. The Australianin
toimittaja Rosa Jackson kirjoitti puolen sivun värikkään jutun seikkailustaan suomalaisen
saunakulttuurin parissa. SBS-kanava esitti vuoden aikana muutamia suomalaisia elokuvia.
Suomalaisia innovaatioita
Helsinki Design Week valtasi palstatilaa eurooppalaisia festivaaleja käsittelevässä artikkelissa.
Toimittajia selvästi viehätti suomalaisten halukkuus uusiin ajattelumalleihin. Festivaalin johtaja Kari
Korkman mainitsi uusista työmalleista, esimerkiksi muotoilijoiden ja insinöörien tuomisesta samaan
suunnittelupöytään, sekä designin uudelleenmäärittelystä. Artikkelissa kerrottiin myös
historiallisemmasta suomalaisen designin muodosta, ryijynteosta.
Kulinaristisessa innovaatiossa puolestaan Hans Välimäki ja Chez Dominique pääsivät otsikoihin
Sydney Morning Heraldin erikoisliitteessä lähes sivun kokoisella jutullaan. Suomalainen ruokakulttuuri
nousi esille myös perinne- ja jouluruokia sivuavissa ABC-kanavan radiohaastatteluissa.
Kenneth Kvarnstömin vierailu Sydney Dance Companyyn poiki puolen sivun artikkelin Australianpäivälehdessä. Kiinnostavaa oli tanssijan kieli, niin äidinkielen erikoiset kirjaimet kuin englannin
aksentti ja tanssijan kehonkieli. Toimittaja oli varsin otettu Kvarnströmin taidoista ja kuvaili tanssijan
tunnusomaisia liikkeitä sykähdyttäviksi visuaalisiksi kuviksi.
Rajattomasta eukonkantoon
Palstatilaa saivat hanuristi Kimmo Pohjosen Australian-kiertue heinäkuussa ja viulisti Pekka
Kuusiston vierailu Australian kamariorkesterin solistina maaliskuussa. Rajattoman kiertue
toukokuussa noteerattiin useimmissa tiedotusvälineissä ja konserttien arvostelut olivat ylistäviä.
Ryhmää haastateltiin myös useilla radiokanavilla. Muutama australialainen kapellimestari vieraili
Suomessa ja antoi haastatteluja, joissa suomalaista musiikin osaamista pidettiin huippuna ja Sibelius
mainittiin maamme henkisenä johtajana.
Suomalaisurheilu kiinnosti Australiassa etenkin Formula 1- ja rallikisojen osalta, Kimi Räikkönen,
Heikki Kovalainen ja Mikko Hirvonen olivat kuumia nimiä aina kun kisoja ajettiin. Suomalaiseen
mölkky-peliin hurahtaneita australialaisia haastateltiin Sydneyn suurimmassa päivälehdessä suunnitteilla on perustaa Australiaan oma Mölkky-yhdistys. Eukonkanto on myös Australiassa tunnettu
laji, ja Singeltonin vuosittaisen eukonkantokisan pääpalkintona oli matka Sonkajärvelle
maailmanmestaruuskilpailuihin.
Suomi mallimaana
Maiden välisissä vertailuissa Suomi mainittiin useissa artikkeleissa ja haastatteluissa myönteisenä
esimerkkinä muun muassa ammattiliittojen toiminnan, koulutusjärjestelmän ja terveydenhuollon osalta.
Euroopan unionin yhteisessä jäsenmaita esittelevässä Canberra Timesin liitteessä Suomea tuotiin
esille puhtaan teknologian edelläkävijämaana. Australian ja Suomen välillä heinäkuussa solmittu
sosiaaliturvasopimus nousi myös otsikoihin. Tutkimusyhteistyötä tehtiin muun muassa alkoholin
vaikutuksista raskaana oleviin naisiin.
Vuodenvaihteessa Leppävaaran Sellossa tapahtunut ampumavälikohtaus oli sähköisten
tiedotusvälineiden ykkösuutisena, samalla nostettiin laajemmin esille myös aiemmat kouluampumiset
ja suomalainen yhteiskunta.
Etelä-Korea
Edellisvuosien tapaan mielenkiinto Suomeen ja Suomen julkisuuskuva Etelä-Koreassa säilyivät
erinomaisina. Koulutusta käsitelleet jutut toivat eniten julkisuutta, ja Pisa-vertailujen ansiosta
Suomen maine maailman johtavana koulumaana tuntuu vakiintuneen Etelä-Koreassa.
Erityisesti Suomen koulutusjärjestelmän tasa-arvoisuus nousi julkisessa keskustelussa esille EteläKorean järjestelmän tehokkuutta arvioitaessa. Kilpailu parhaista koulupaikoista Koreassa on niin
lukioissa kuin yliopistoissa armotonta, ja korealainen koulutusjärjestelmä suosiikin sekä hyvätuloisia
että hyvin koulussa menestyviä. Suomessa oppilaita, joilla on havaittu oppimisvaikeuksia, tuetaan ja
kaikille pyritään näin tarjoamaan tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Suomesta puuttuvat
lahjakkaiden erityiskoulut ja laajamittainen vanhempien kustantama lisäopetus, hämmästeltiin
korealaiskirjoituksissa.
Korealaistoimittajat tekivät vuoden mittaan useita reportaasimatkoja Suomeen ja erityisesti
pääkaupunkiseudun kouluihin. Suomalaisten suuri kiinnostus ammattikouluja kohtaan ihmetytti EteläKoreassa, missä lähes kaikkien oletetaan käyvän lukion ja jatkavan korkeakouluun tai yliopistoon.
Toisaalta pääkaupunkiseudulla toimivaa Omniaa esimerkkinä käyttävässä artikkelissa
suomalaisammattikoulujen suurimmaksi ongelmaksi mainittiin oppilaiden alhainen motivaatio, kun 20
prosenttia oppilaista jättää koulun kesken.
Myös suomalainen muotoilu sai jonkin verran palstatilaa. Lähinnä luksusmerkkejä suosiville
korealaisille suomalainen muotoilu saattaa vaikuttaa hyvin pelkistetyltä, mutta se ottaa huomioon sekä
ihmiset että ympäristön, minkä lisäksi se on hyvin käytännöllistä, kerrottiin kirjoituksissa. Suomalainen
IT-teknologia jää korealaisuutisoinnissa perinteisesti oman tuotannon marginaaliin.
Yksi mielenkiintoinen kirjoitus nosti esiin Korean G20-isännyyden ensi vuonna. Tämän hoitamiseksi
kunnialla korealaisten olisi otettava mallia Suomen EU-puheenjohtajuudesta vuodelta 1999. Maailma
suhtautui epäillen pienen Suomen kykyyn sovitella erilaisten maiden etuja yhteen, mutta Suomi
onnistuikin luomaan uuden alun EU:n ja Venäjän kylmän sodan jälkeisille suhteille. Myös Balkanin
niemimaan rauhoittuminen on kirjoittajan mukaan ollut seurausta tästä. Suomi alkoi myös kuunnella
pienten maiden huolia, minkä seurauksena EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päässyt
kehittymään.
Indonesia
Suomi ylitti uutiskynnyksen Indonesiassa harvoin, mutta maininnat olivat sävyltään myönteisiä.
Esillä olivat lähinnä teknologiaan, kulttuuriin sekä rauhanvälittämiseen liittyvät Suomi-ilmiöt.
Henkilöistä erityisesti näkyvyyttä sai maassa vieraillut presidentti Ahtisaari.
Suomi ylitti uutiskynnyksen Indonesiassa harvoin, mutta maininnat olivat sävyltään myönteisiä. Suomi
sai tiedotusvälineissä vähemmän huomiota kuin edellisvuonna 2008, jolloin tasavallan presidentti Tarja
Halosen vierailu sekä presidentti Martti Ahtisaaren vastaanottama Nobel-palkinto toivat runsaasti
julkisuutta. Vuonna 2009 esillä olivat lähinnä teknologiaan, kulttuuriin sekä rauhanvälittämiseen liittyvät
Suomi-ilmiöt.
Henkilöistä erityisesti esillä oli jälleen maassa vieraillut ja laajasti tunnettu Ahtisaari. Hän on kiistatta
hahmo, joka saa aikaan näkyvyyttä ja kiinnostaa maan tiedotusvälineitä. Acehiin liittyvässä
uutisoinnissa rauhansopimuksen syntypaikka tuli monesti esille ja käsittely oli myönteistä: ”Indonesia
would never forget Ahtisaari’s role in putting to rest the conflict with GAM [...]”.
Talousuutisoinnissa Suomi nousi harvakseltaan esille Nokian yhteydessä. Kulttuuriuutisissa oli
suomalaisia elokuvia koskevia mainintoja, jotka liittyivät kauhu-, lasten-, ja eurooppalaisten elokuvien
festivaaleilla esitettyihin ja kehuja niittäneisiin elokuviin. Muita uutisten aiheita olivat esimerkiksi
osaaminen kaupunkisuunnittelussa, maailman suurimman risteilyaluksen valmistuminen, suomalaisten
autourheilijoiden suoritukset sekä Ahvenanmaa, ehkä hieman poikkeavasti enemmän
matkailukohteena kuin itsehallinnollisena mallialueena.
Huomiota herättävin Suomea sivuava uutisointi koski Finlandia-vodkan markkinoimiseksi järjestettyä
kilpailua, jonka myötä indonesialaiset baarimikot olivat tutustuneet myös suomalaiseen luontoon: ”I
read somewhere that in Finland the sun shines at midnight for 72 days each year. This results in the
quality barley that gives Finlandia Vodka its full-bodied flavor.”
Intia
Suomi esiintyi Intian tiedotusvälineissä pääosin Nokian, formulatähtien ja matkailuartikkeleiden
kautta. Nokian ohella palstatilaa lehdissä saivat jonkin verran myös muut suomalaiset yritykset
uusien yhteistyöavauksien ja kauppojen myötä. Vuonna 2009 Suomi näyttäytyi Intiassa tasaarvon ja edistyksellisen teknologian maana.
Suomalaisten formulatähtien Kimi Räikkösen ja Heikki Kovalaisen menestystä seurattiin aktiivisesti
intialaisissa tiedotusvälineissä, ja kuljettajien sijoitukset ja kasvot näkyivät viikoittain lehtien sivuilla.
Nokiaan liittyvä uutisointi oli vilkasta ja monipuolista. Jutut käsittelivät muun muassa Nokian tuotteita,
strategiaa ja markkinatilannetta. Erityisen paljon huomiota keräsivät tuotekehittely, irtisanomiset,
Nokian kilpailuasema verrattuna kilpailijoihin sekä yhteistyösopimukset muiden yritysten kanssa.
Nokialla on suuri merkitys Intiassa matkapuhelinmarkkinoiden johtajana ja työllistäjänä, mikä näkyi
uutisoinnissa.
Vaikka Nokia hallitsi Suomea koskevaa uutisointia, myös muut suomalaiset yritykset saivat näkyvyyttä
tiedotusvälineissä. Esille nousivat Intiassa toimivista suomalaisista yrityksistä muun muassa Vaisala ja
Wärtsilä, joilla on merkittäviä hankkeita Intiassa. Näkyvyyttä saivat myös erilaiset
yritysyhteistyöhankkeet ja enenevissä määrin suomalainen Cleantech. Elinkeinoministeri Mauri
Pekkarisen johtaman suomalaisen yritysvaltuuskunnan vierailu Intiaan marraskuussa 2009
noteerattiin intialaisissa lehdistössä laajalti.
Suomi esiintyi intialaisessa lehdistössä eksoottisena matkailukohteena. Matkailuartikkelit kertoivat
usein Lapin ja Helsingin nähtävyyksistä, mutta joukossa oli myös juttuja, joissa esiteltiin pienempiä
kaupunkeja ja erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Helsingin ja Delhin väliset suorat
lentoyhteydet pantiin merkille, ja Finnairia koskeva uutisointi oli aktiivista. Uutisointi koski pääosin
Finnairin reittilennoissa tapahtuneita muutoksia, mutta huomiota sai myös Finnairin panostus
ympäristöystävällisyyteen ja kestävään kehitykseen.
Suomi sijoittui hyvin erilaisissa maavertailuissa, kuten vaurausindeksissä, ja Suomeen viitattiin usein
esimerkkinä tasa-arvoisena hyvinvointiyhteiskuntana muiden Pohjoismaiden ohella. Suomi tuli niin
ikään esille intialaisen ydinenergiakeskustelun yhteydessä. Suomen panostus koulutukseen sekä
koulutuksen maksuttomuus olivat ajoittain esillä.
Suomesta piirtyi kokonaisuudessaan myönteinen kuva Intian tiedotusvälineissä. Suomi oli esillä
nimenomaan sanomalehdissä, sähköinen uutisointi oli hyvin vähäistä. Artikkeleista välittyi kuva
Suomesta korkean teknologiaosaamisen, koulutuksen sekä eksoottisen matkailun maana. Teemat
noudattelivat pitkälti aikaisempien vuosien uutisointia. Nokia- ja formulauutisoinnin ulkopuolella Suomi
ei erottunut uutisoinnin laajuudessa muista pienistä EU-maista.
Japani
Japanilaisen median kiinnostus Suomeen sai uusia ulottuvuuksia. Kun Suomi aiemmin
esiteltiin lähes poikkeuksetta osana Skandinaviaa tai yhdessä muiden pohjoisten maiden
kanssa, julkaistiin nyt useita pelkästään Suomeen keskittyviä artikkeleita.
Aihevalinnat kattoivat edelleen ensisijaisesti kulttuuria, mutta myös esimerkiksi maamme
energiaratkaisut, sosiaaliturva tai turvallisuuspolitiikka saivat hieman huomiota. Suomen politiikka tai
yhteiskunta ei japanilaisia kiinnosta, mutta on otettava huomioon, ettei edes koko Eurooppa kuulu tällä
hetkellä ajankohtaisiin aiheisiin. Pinnalla ovat suhteet Yhdysvaltoihin, Aasian integraatio ja maan omat
poliittiset muutokset.
Suomi profiloituu edelleen parhaiten vahvojen yksilöiden tai helposti valtakunnan rajat ylittävillä
kulttuurisilla ansioilla. Aiemmin lähes täydellisesti piilossa ollut ruokaperinteemme sai myönteistä
näkyvyyttä, kun suurlähettiläs Jari Gustafsson kokkasi televisiossa ansiokkaasti miljoonille katsojille.
Sen jälkeen myös muut tiedotusvälineet havahtuivat. Ruokakulttuuristamme voisi hyvinkin kehittyä
tulevaisuudessa merkittävä maamme imagoa vahvistava alue.
Hämmästyttäviä mediamenestyksiä tarjosivat korkeakulttuurin edustajat. Kalevi Ahon 7. sinfonian
esitys kirvoitti laajoja säveltäjän haastatteluja ja ylistäviä arvioita kaikissa merkittävissä
musiikkijulkaisuissa ja Asahi Shimbunissa. Helsinki School of Photography -näyttely Tokion Shiseido
Galleriassa johti valokuvataiteemme huippujen laajaan esittelyyn alan lehdissä.
Kapellimestarit Osmo Vänskä ja Susanna Mälkki saivat ansaittua huomiota. Suomessa pitkään
asunut pianisti Izumi Tateno kirjoitti neljä suurta artikkelia kokemuksistaan Suomessa. Pipers
Magazine omisti seitsemän sivua Lieksan vaskiviikon esittelyyn. Korkealuokkainen kuukausittain
ilmestyvä Mrs.-lehti käytti kokonaista 34 sivua esitelläkseen suomalaista musiikkia, designia, lasten
kirjallisuutta, puutaloja, koulutusta ja Fiskarsin taiteilijamiljöötä.
Muumikuvitusta esille tuonut näyttely kiersi ympäri Japania lähes vuoden ajan. Suomea ja Japania
yhdistävistä aiheista kansallinen NHK teki huhtikuussa parhaaseen katseluaikaan sijoittuneen
ohjelman, jonka suunnittelussa ja tuottamisessa lähetystö oli vahvasti mukana.
Uutta oli laajan toimittajaryhmän osallistuminen Finnfactsin järjestämään matkaan, jolla toimittajat
tutustuivat maamme biofarma-alaan. Vierailu tuotti lukuisia artikkeleita ja uusia toimittajakontakteja.
Aiemmin japanilaismediaa eniten kiinnostanut koulutusosaamisemme ei enää saanut kyniä
sauhuamaan viime vuosien malliin. Silti esimerkiksi Asahi Shimbun nosti Suomen yhdeksi niistä
maista, joista Japani voi ammentaa oppia oman koulujärjestelmän parantamiseksi.
Sellon murhenäytelmä oli näkyvästi esillä miltei 24 tunnin ajan kaikilla televisiokanavilla, mutta sitä ei
analysoitu syvällisemmin.
Painopiste median Suomea koskevassa uutisoinnissa on siirtymässä yhä enemmän erityisosaamista
edellyttäville aloille kuten lasten varhaiskasvatus, päiväkodit, vanhusten huolto sekä urheilun ja taiteen
kansainvälisten huippuosaajien haastatteluihin ja siinä yhteydessä myös pienen etäisen maamme
esittelyyn.
Kazakstan
Suomen saama näkyvyys Kazakstanin tiedostusvälineissä oli vähäistä. Suomea koskevien uutisten
painopiste liittyi Suomen ja Kazakstanin välisten suhteiden tiivistymiseen. Teemoista erityisesti
Suomen teknologia ja innovaatio-osaaminen kiinnostivat Kazakstanin tiedotusvälineitä.
Eniten palstatilaa ja huomiota sai Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajevin Suomen-vierailu
maaliskuussa. Vierailun yhteydessä julkaistuissa artikkeleissa käsiteltiin Suomen ja Kazakstanin
suhteiden historiaa, tulevaisuuden näkökulmia ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia kahdenvälisten
suhteiden kehittämiseen liittyen. Näkyvyyttä kazakstanilaisissa tiedotusvälineissä toi myös Suomen
päätös avata suurlähetystö Kazakstanissa. Lisäksi Suomen uuden Kazakstanin-suurlähettilään
virkautuminen ja valtuuskirjanjättö presidentti Nazarbajeville uutisoitiin laajalti paikallisissa
tiedotusvälineissä.
Erityisesti Suomen teknologinen ja innovatiivinen osaaminen olivat teemoja, joista paikallinen media
kirjoitti vuoden 2009 aikana useampaan otteeseen. Presidentti Nazarbajevin Suomen-vierailun
yhteydessä Kazakhstanskaya Pravda kirjoitti teemasta otsikolla ”Yhteistyötä innovaatioiden
merkeissä”. Myöhemmin syyskuussa sama lehti julkaisi artikkelin aiheesta ”Valtion tieteellisen
tulevaisuuden luominen” ja käytti artikkelissaan Suomea mallimaana, joka on onnistunut
hyödyntämään teknologista osaamistaan ja aikaansaanut talouskasvua tiivistämällä elinkeinoelämän ja
tieteen välistä yhteistyötä.
Samaa teknologiateemaa sivusi myös Kazakstanin kansallinen uutistoimisto KazInform kertoessaan
syyskuussa Kazakstanin talouden haasteista ja kasvunäkymistä. Malliksi artikkelissa Kazakstanille
tarjottiin Suomen, Ruotsin ja Etelä-Korean tapaa hyödyntää teknologiaa telekommunikaation alalla ja
tätä kautta kehittää omaa kansallista infrastruktuuriaan, joka tukee maiden vientitoimintojen ja
palveluiden tarjontaa.
Marraskuussa Kazakhstanskaya Pravda kertoi Kazakstanin tulevasta Etyj-puheenjohtajuudesta
otsikolla ”Helsingistä Astanaan”. Artikkelissa korostettiin pienen Suomen aikoinaan esitelleen uuden
eettisen, laillisen ja moraalisen toimintamallin Etyjin puitteissa, josta on tullut keskeinen toimija
nykyaikaisessa maailmassa. Artikkelissa käytiin läpi Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuuden tulevaa
sisältöä ja pohdittiin Kazakstanin mahdollisuuksia esitellä Suomen esimerkin kannustamana uusia
kansainvälisiä aloitteita.
Kiina: Peking, Shanghai, Kanton
Suomi oli monipuolisesti esillä Kiinan tiedotusvälineissä, mutta ylsi pääotsikoihin vain harvoin.
Kiinalainen taipumus keskittyä numeroihin näkyi uutisoinnissa hyvin. Vuonna 2009 uutisoituja
Suomi-aiheita olivat muun muassa pääministeri Matti Vanhasen virallinen vierailu,
työttömyyden räjähdysmäinen kasvu, Suomen toive saada Kööpenhaminassa aikaan
poliittisesti sitova sopimus, energian kokonaiskulutuksen lasku, Kimi Räikkösen siirtyminen
rallin maailmaan, Euroopan unionin ulkopuolisia opiskelijoita koskeva lukukausimaksuuudistus sekä omassa luokassaan Suomen Kirnu-paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä.
Tiedotusvälineiden kevennyksissä nähtiin Muumit, joulupukki ja Turun unikahvila. Vuoden
kiistanalaisin ja eniten yleisökeskustelua herättänyt aihe oli Kouvolan Kiina-keskuksen ratsia.
Yleisesti ottaen Suomea käsiteltiin kiinalaisissa tiedotusvälineissä maamme kokoon nähden melko
taajaan, vaikka raportointi ei useinkaan ollut erityisen syvällistä. Varsinaiset paikan päältä Suomesta
kirjoitetut artikkelit olivat suhteellisen harvinaisia, mutta erilaisiin Suomesta julkaistuihin tilastotietoihin
reagoitiin kiinalaisissa tiedotusvälineissä varsin usein. Suomea käsitellyt kirjoittelu ja raportointi olikin
yleissävyltään yleensä varsin asiapitoista ja keskimäärin Suomen myönteisessä valossa näyttävää.
Suomen saama huomio tiedotusvälineissä vertautuu hyvin muihin Pohjoismaihin.
Poliittisia tapaamisia
Pääministeri Matti Vanhasen osallistuminen Kiinan Boao-talousfoorumiin huhtikuussa sekä sitä
seuranneet tapaamiset presidentti Hu Jintaon ja pääministeri Wen Jiabaon kanssa uutisoitiin
maanlaajuisesti Kiinan keskustelevision uutislähetyksissä. Myös oikeusministeri Tuija Braxin
tapaaminen lakiasioista vastaavan Kiinan politbyroon pysyväiskomitean jäsenen Zhou Yongkangin
kanssa välitettiin keskustelevision uutislähetyksessä. Vanhasen haastatteluista nostettiin esille
erityisesti vapaan kaupan merkitystä Suomelle ja maailmalle talouslamasta selviytymisessä. Suomen
kerrottiin myös panostavan edellisen laman seurauksena erityisesti ympäristöteknologiaan, jolla
Vanhanen uskoi olevan tulevaisuudessa samanlaisia kehitysnäkymiä kuin tietotekniikalla aiemmin.
Ulkoministeri Alexander Stubbia haastateltiin hänen vierailunsa yhteydessä Xinhuan, Global Timesin,
Phoenix Satellite TV:n, International Business Dailyn, Caijingin ja China Internet Information Centerin
toimesta. Myös opetusministeri Henna Virkkusen vierailu Kiinassa huomioitiin niin Shanghain kuin
Pekinginkin tiedotusvälineissä. Suurlähettiläs Lars Backströmin valtuuskirjan luovuttamisesta Hu
Jintaolle kirjoitettiin China Dailyssä.
Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä
Suomen paviljonki Kirnu eli kiinaksi jääkulho sai rakennustöiden edetessä huomiota mediassa
tasaisesti läpi vuoden. Sen kerrottiin saaneen inspiraationsa Suomen luonnosta ja kelluvan veden
pinnalla valkoisena ja eteerisenä. Suomen iskulause ”Sharing Inspiration” korostaa jakamisen
tärkeyttä. Myös Suomen avainteemat hyvinvointi, koulutus ja ympäristö tulivat artikkeleissa esille.
Maailmannäyttelypaviljonkimme rakentamisen ympärillä järjestetyissä tapahtumissa ja sitä esitelleissä
kirjoituksissa saivat myös muut Suomi-aiheet hyvää näkyvyyttä. Muun muassa tapahtumissa
esiintyneitä suomalaistaitelijoita, suomalainen design ja Kirnun rakentamisessa käytetyt
ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten paviljongin ulkokuoreen käytetyt kierrätyspaperista ja -muovista
valmistetut UPM:n ProFi-laatat, saivat hyvin huomiota. Suomalainen korkean teknologian
ympäristöosaaminen sai Kirnuun liittyvässä uutisoinnissa ylipäänsä hyvää mainetta.
Suomalaisen Pertti Huitun valitseminen maailmannäyttelyn pääkomissaarien ohjausryhmän
varapuheenjohtajaksi nousi esille pian Kirnun harjannostajaisten jälkeen. Tiedotusvälineiltä ei
myöskään mennyt ohi se, että Suomen paviljongissa on maailmannäyttelyn ainut sauna.
Ehdottomasti eniten huomiota herätti kuitenkin jouluna Kiinassa vieraillut joulupukki, jonka Expovierailullaan saavuttamat palstamillimetrit ja tv:n lähetysaika olivat varsinkin Shanghaissa
valtionpäämiesluokkaa.
Kouvolan Kiina-keskuksen ratsia
Suomen rajavartiolaitoksen ja poliisin yhteisvoimin Kouvolan kiinalaiseen yrityskeskittymään Kouvolan
Kiina-keskukseen tekemä ratsia oli Kiinassa ehdottomasti vuoden seuratuin ja eniten yleisökeskustelua
herättänyt Suomi-uutinen. Tapaus ei ylittänyt tiedotusvälineiden korkeinta uutiskynnystä, mutta eritoten
internetissä asiaa uutisoitiin ja puitiin laajamittaisesti otsikoilla "Suomen poliisi ryntäsi Kouvolan Kiinakeskukseen - useita kiinalaisia pidätetty" ja " Suomen poliisin rynnäkkö Kiina-keskukseen - poliisi epäilee laitonta maahanmuuttoa".
Uutisissa Suomen poliisin mainittiin epäilevän työperusteisten oleskelulupien väärinkäytöstä sekä
järjestettyä laitonta maahantuloa. Samalla kerrottiin useiden kiinalaisten joutuneen pidätetyksi ja
Suomen viranomaisten uskovan osan laittomasti maahantulleista henkilöistä jo siirtyneen muiden
Schengen-maiden alueelle. Tapaus jakoi mielipiteitä internetin keskustelupalstoilla Kiinassa osan
syyttäessä Suomen viranomaisia kohtuuttoman kovista otteista toisten katsoessa lainrikkojen saaneen
ansionsa mukaan.
Muista Suomi-aiheista talouden, politiikan ja kulttuurin aloilla
Suomen työttömyyden kasvu mutta toisaalta myös vientiriippuvaisen taloutemme alamäen
loiveneminen ja kääntyminen nousuun loppuvuodesta 2009 olivat keskeiset tiedotusvälineissä esille
nousseet havainnot Suomen taloudesta. Tutkijoiden kirjoitettiin ennustavan Suomen tulevasta
kasvusta hidasta.
Suomen energiapolitiikasta kirjoitettiin syksyn aikana painottaen Suomen olevan johtavia maita
uusiutuvien energialähteiden käytössä. Erityistä huomiota kiinnitettiin bioenergiaan, varsinkin
puupohjaisiin biopolttoaineisiin ja biodieseliin samalla kun Suomen energiankulutuksen todettiin
laskeneen. Suomen toive poliittisesta ilmastosovusta Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen alla
nostettiin myös esille.
Lehdistössä noteerattiin myös Suomen yliopistolain uudistus, joka mahdollistaa lukukausimaksujen
perimisen EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Haastattelujen myötä tuotiin myös näkemys siitä,
että maksullisuus yleisesti ottaen vähentäisi kansainvälistä kiinnostusta suomalaisiin yliopistoihin,
vaikka englanninkielistä opetusta onkin paljon tarjolla. Maksujen perimistä ainakaan täysmääräisinä ei
kuitenkaan pidetty lähitulevaisuudessa todennäköisenä.
Muista aiheista huomattiin Suomen nousu lehdistönvapauden ykkösmaaksi CNN:ää lainaten. Samoin
kirjoitettiin tupakan verotuksen kiristämisestä, jonka tavoitteeksi nähtiin ennen kaikkea nuorten
tupakoitsijoiden määrän vähentäminen. Tupakkalain kiristyksen myönteiset vaikutukset
ravintolatyötekijöiden terveydelle saivat myös huomiota. Kuriositeettina myös Suomen viljasadon kasvu
noteerattiin Kiinassa.
Suomen toiminnasta Kiinassa sai huomiota myös Chengdun maanjäristysalueelle hyväntekeväisyytenä
suomalaisten toimesta rakennettu koulu sekä maanjäristyksen uhrien hyväksi suomalaisvoimin
järjestetty hyväntekeväisyyskonsertti
Kiinassa, jossa Formula 1 on yllättävän tunnettu laji, noteerattiin myös Kimi Räikkösen siirtyminen
rallin pariin. Kulttuuripuolella nähtiin yksittäisiä artikkeleita suomalaisesta designistä ja muun muassa
ilmakitaran soiton maailmanmestaruuskilpailuista. Kulttuuri- ja designaiheet saivat osakseen enemmän
huomiota sähköisissä medioissa. Uutisten kevennyksissä nähtiin vuoden 2009 aikana Suomesta
muumit, joulupukki ja Turun unikahvila. Sellon ampumavälikohtaus uuden vuoden aattona uutisoitiin
Kiinassa sekä tv:ssä että lehdissä.
Marraskuussa Guangzhou Dailyssä kerrottiin Guangzhoun kaupunginhallituksen myöntämästä Kapokkunniapalkinnosta. Palkinto myönnettiin 12 kansainväliselle ystävyyskaupungille (sister cities)
kiitoksena menestyksekkäästä toiminnasta kaupunkien väliseen ystävyystoimintaan liittyen.
Palkinnonsaajien joukossa oli myös Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.
Vaikkei Taiwan kuulukaan Kiinassa toimivien edustustojemme toimialueeseen, loppukevennyksenä
todettakoon, että Suomeen ja Helsinkiin saattoi törmätä yllättävissäkin yhteyksissä kuten tässä
suositun taiwanilaisen laulajan Xu Ruyunin musiikkivideossa
http://v.youku.com/v_show/id_XMTUwMjYyODQ=.html.
Kiina: Hongkong
Suomi kiinnosti Hongkongia 160 artikkelin verran vuonna 2009. Päähuomion saivat kulttuuri,
turismi ja talous. Kulttuuria käsittelevien artikkelien sekä televisio- ja radio-ohjelmien runsaus
osoitti konkreettisesti, että Suomen pääkonsulaatin "Finnish Appetizers" kulttuurikokonaisuuteen kuuluvien tapahtumien tuominen Hongkongiin lisäsi Suomen
näkyvyyttä.
Vuoden 2009 aikana sana ”Finland” esiintyi Hongkongin ja Macaon painetussa, pääasiassa
kiinankielisessä, mediassa parituhatta kertaa, joista suurin osa oli kansainvälisten uutistoimistojen
välittämiä uutisia. Varsinaisesti Suomea koskevia artikkeleita julkaistiin 160. Määrä nousi edellisistä
vuosista, ja raportit olivat laadullisesti parempia. Pohjoismaista Suomi oli näyttävimmin esillä
Hongkongin tiedotusvälineissä, joissa entinen emämaa Britannia saa muihin ulkomaihin verrattuna
päähuomion.
Eniten suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueista oli esillä kulttuuri (69 artikkelia) ja turismi (56
artikkelia) sekä talous (26 artikkelia).
Suomen pääkonsulaatin ”Finnish Appetizers” -ohjelmakokonaisuus sai runsasta huomiota
tiedotusvälineissä: Olotila-tanssiesitys, Dominante-kuoron vierailu, Jutta Holmbergin
itsenäisyyspäivän konsertti, suomalaiset esiintyjät Hongkongin kamarimusiikkijuhlilla, kansallisbaletti
Macaossa. Kulttuurivierailujen yhteydessä sekä esiintyjiä että pääkonsulia haastateltiin Hongkongin
pääradioaseman englanninkielisessä ohjelmassa. Olotilasta esitettiin puolen tunnin ohjelma myös
Asian TV:n englanninkielisellä kanavalla. Tiedotusvälineet ylistivät Suomen pääkonsulaatin rohkeutta
tuoda Hongkongiin esitys, jonka tanssijat olivat vammaisia. Niin vammaistaitelijat kuin koreografi Tomi
Paasonen saivat loistavat arvostelut esityksestä, joka osoitti, etteivät fyysiset rajoitukset aseta esteitä
taiteen luomiselle.
Ylivoimaisesti kirjoitetuin aihe oli Hongkongin filmifestivaaleilla esitetty Musta jää. Muista aiheista
mainittakoon Circus Aereon Hongkongin vierailu, Pirkanpojat-kuoron esiintyminen jouluna, talviset
tangofestivaalit, suomalaiset huonekalut, suomalainen suklaa matkamuistona, internetin suosio
Suomessa, suomalaisten into tehdä mieluummin henkistä kuin ruumiillista työtä sekä Youtubessa
kantoniksi laulava suomalainen.
Suomen itsenäisyyspäivän liitteet pääkonsuli Timo Rajakankaan haastatteluineen julkaistiin viidessä
päivälehdessä, jotka muun muassa esittelivät Suomea luonnon mestariteoksena, Helsingin valintaa
design-pääkaupungiksi ja pääkonsulaatin kulttuuritarjontaa.
Kiinankielisen Ming Pao -päivälehden toimittaja Simon Vuo vieraili Suomessa elokuussa ja kirjoitti
Lahden Sibelius-festivaalin pohjalta koko sivun artikkelin Sibeliuksesta. Samoin koko sivun huomion
sai suomalaisten jokamiehen oikeus poimia marjoja ja sieniä Vuon sieniretkellä Nuuksiossa. Vierailu
Habitare-messuilla puolestaan innosti toimittajaa kehumaan suomalaista luovuutta huonekalujen
ekosuunnittelussa.
Hongkongin ykköstelevisiokanavan TVB:n viisiosainen Last Paradise parhaaseen katseluaikaan
hehkutti elokuussa Suomen luontoa ja ruokakulttuuria sekä matkailua Hongkongin parhaaksi
näyttelijäksi valitun Nick Cheungin johdattamana. Suomen puhtaan luonnon lisäksi ”Viimeisessä
paratiisissa” katsojia ihmetytti Alkon keräyspisteen kierrätyspulloautomaatti.
Lehdissä turismiaiheisia artikkeleita julkaistiin eniten talvimatkailusta (joulu, Joulupukinmaa, revontulet,
jäänmurtajaristeilyt, sauna talvella) ja kesämatkailusta (Muumimaa, kesämökki, rapujuhlat, pyöräily
Helsingissä, design-viikko) Suomessa vierailleiden matkailutoimittajien raportoimana.
Suomen koulujärjestelmää verrattiin Hongkongissa saatavaan koulutukseen suomalaisten
koulumenestyksen valossa artikkeleissa, joissa keskeiseksi nostettiin opettajien koulutus. Myös
suomalaisten lukutottumukset, luovat korkeakoulut ja Suomi täydellisenä opiskelupaikkana olivat
artikkelien aiheina.
Talouden alalla hongkongilaisen median huomiota kiinnitti eniten Suomen ja Hongkongin välille
solmittu investointisuojasopimus, joka allekirjoitettiin Hongkongin kauppa- ja talousministeri Rita Laun
vieraillessa Suomessa. Laun tapaamisesta ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kanssa
kerrottiin päivälehtien lisäksi Hongkongin virallisilla nettisivuilla. Suomen toimenpiteistä ympäristön
suojelemiseksi (muun muassa energiansäästötalo) runsaimmin kirjoitettiin Hongkongiin päivittäin
lentävän Finnairin suunnitelmista lentoyhtiön hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Wen Wei Pon helmikuussa julkaiseman artikkelin mukaan Hongkongin tulisi ottaa oppia Suomen
talouskehityksestä ja Hong Kong Daily News huomasi myös joulupukin listautuneen pörssiin. The
Standardin raportoiman suomalaisen paperitehtaan massairtisanomisten lisäksi vain Macao Daily
News kertoi, että lama on iskenyt myös Suomeen ja sen vaikutukset ulottuvat turismiin. Kiinan ja
Suomen solmimat taloussopimukset raportoitiin myös monissa Hongkongin tiedotusvälineissä.
Kiinnostusta Suomen politiikkaan ei löytynyt, koska politiikan alalta vuoden 2009 aikana ei julkaistu
yhtään poliittista artikkelia kansainvälisten uutistoimistojen välittämiä mainintoja lukuun ottamatta.
Ehkä hongkongilaisten kiinnostuksesta ruokakulttuuria kohtaan eniten esille noussut yksittäinen nimi oli
hongkongilaisessa ravintolassa työskennellyt huippukokki Juuse Mikkonen. Kestosuosikkihahmot,
muumi ja joulupukki, sen sijaan esiintyivät useiden lehtien palstoilla pitkin vuotta. Nyt hongkongilainen
kadunmieskin on vakuuttunut, että joulupukki tulee Suomesta eikä Yhdysvalloista ja muumi on
suomalainen eikä japanilainen satuhahmo.
Suomea ei esitetty kielteisessä valossa Hongkongin tiedotusvälineissä.
Malesia
Suomea koskevia aiheita uutisoitiin verrattain vähän. Alkuvuodesta media kirjoitti Indonesian
levottomuuksista vaalien alla, jolloin myös presidentti Martti Ahtisaari ja Aceh-sopimus nousivat
pinnalle. Arctic Sea -aluksen katoamisesta puolestaan raportoitiin paikallisessa päälehdessä New
Straits Timesissa. International Business Reviewssä oli pääministeri Matti Vanhasen kirjoittama
kattava artikkeli talouden elvyttämisestä talouskriisin jälkeen. Artikkelissa nousivat esille valtioiden rooli
sekä askeleet kasvuun ja vakauteen.
Vuoden aikana vain muutamat suomalaiset yritykset mainittiin mediassa. Nokian alkutaival vuoden
1990 laman aikana mainittiin maaliskuussa liiketoimintalehti The Edgen artikkelissa, jossa käsiteltiin
lamasta selviämistä. Malesiassa toimiva F-Secure sai puolestaan maininnan uudesta internetturvallisuuspalvelusta New Straits Timesissa. Jopa Aalto-yliopiston perustamisesta oli pieni artikkeli
The Edgessä toukokuussa.
Suomea koskevissa artikkeleissa keskityttiin enimmäkseen kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Suomen
suurlähetystö järjesti maaliskuussa Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sekä Malesian
kansalliskirjaston kanssa kansikuvanäyttelyn käännöskirjallisuudesta. Tapahtumasta uutisoitiin
Malesian päälehdissä The Starissa ja New Straits Timesissa. Myös Juha Laukkasen toteuttamasta
nukketeatterista oli artikkeleita muutamassa paikallisessa lehdessä.
Suomalaiset autourheilijat olivat lehdissä näkyvillä vuonna 2009. Huhtikuussa Kimi Räikkönen oli
esillä The Star -lehdessä saavuttuaan ostoskeskukseen Kuala Lumpurissa Malesian F1-kisojen alla.
Mika Häkkisen käynti Malesiassa lokakuussa lanseeraamassa Johnie Walker Join the Pact Never
Drink and Drive -kampanjaa sai myös huomiota The Sun -lehdessä. Ari Vatasen kilpa Jean Todtia
vastaan FIA-puheenjohtajaksi noteerattiin New Straits Timesissa. Kaikkein eniten mediahuomiota sai
osakseen Formula 1 ¨-kuljettaja Heikki Kovalainen, josta kirjoitettiin monessa paikallisessa lehdessä
joulukuussa hänen liityttyään malesialaiseen Lotus-talliin.
Joulun alla suurlähettiläs Tapio Saarelasta ja suomalaisista jouluperinteistä tehtiin kattava artikkeli
kiinankielisen lehden jouluaaton numeroon. Joulupukki, joulutortut ja muut jouluperinteet mainittiin
artikkelissa.
Mongolia
Suomi ei juurikaan ylittänyt uutis- tai juttukynnystä Mongoliassa. Maan tärkeimmissä sanomalehdissä
julkaistiin vain muutama Suomea koskenut juttu. Tilanne on sama muiden Pohjoismaiden osalta.
Yleisesti ottaen Suomi näyttäytyy teknologisesti kehittyneenä maana. Esillä olivat Nokian uudet
tuotteet sekä Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi rokote influenssavirusta vastaan.
Kuriositeettina todettakoon, että Suomessa järjestettävä kännykänheittokilpailu ylitti juttukynnyksen.
Nepal
Suomen näkyvyys Nepalin tiedotusvälineissä kaksinkertaistui aikaisempaan vuoteen nähden
EU-sijaispuheenjohtajakauden ja ministerivierailuiden ansiosta. Näkyvyyttä toivat myös EUelokuvafestivaali ja Spice Nepalin suomalaisen toimitusjohtajan Pasi Koistisen haastattelu
yhdessä maan merkittävimmistä lehdistä.
Eniten näkyvyyttä Suomelle toi EU-puheenjohtajuuden hoito Nepalissa, kun Suomi toimi Tshekin
sijaisena tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Ajanjakso oli poliittisesti tapahtumarikas, mikä heijastui
vahvasti niin puheenjohtajatehtäviin kuin sen myötä tulleeseen julkisuuteen. EU:n ja poliittisten
toimijoiden lukuisten tapaamisten sekä tiedotusvälineille välitettyjen lausuntojen ansiosta Suomi sai
puheenjohtajakaudella aikaisempaa enemmän näkyvyyttä ennen kaikkea lehdissä ja televisiossa.
Huomio oli kaiken kaikkiaan myönteistä, ja viestimien edustajat ja Nepalin korkeantason poliittiset
toimijat antoivat rohkaisevaa palautetta Suomen ja EU:n aktiivisuudesta Nepalin rauhanprosessissa.
EU-puheenjohtajuuden sijaisuus on suuri ponnistus edustustolle Nepalin kaltaisessa poliittisesti
epävakaassa maassa, mutta samalla riittävillä voimavaroilla hyvin hoidettuna se on merkittävä
mahdollisuus vahvistaa poliittista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.
Kathmandun suurlähetystön v.a. asiainhoitajan Pirkko-Liisa Kyöstilän esiintyminen television
keskusteluohjelmassa Power Talks mahdollisti EU-puheenjohtajakauden ja EU:n rauhantavoitteiden
lisäksi myös laajemman Suomi-kuvan esiintuomisen.
Suomen puheenjohtajakauden tärkein kulttuuritapahtuma oli toista kertaa järjestetty EUelokuvafestivaali, jonka tällä kertaa avasi Kathmandun suurlähetystössä työskentelevä
erityisasiantuntija Petri Hautaniemi. Kävijämäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna kaksinkertaiseksi,
ja Suomen elokuva Tyttö sinä olet tähti näytettiin kahteen kertaan lähes täydelle 775 paikkaa vetävälle
salille. Festivaali sai runsaasti näkyvyyttä sekä ulkomainoksissa että lehdistössä koko tapahtuman
ajan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vierailu Nepalissa sai paljon huomiota niin
lehdissä, televisiossa kuin radiossakin. Ensimmäisen vierailupäivän uutisointi keskittyi Nepalin ja
Suomen välisen investointisuojasopimuksen allekirjoitukseen, ja ministerin kommentteja ”Suomi jatkaa
tukeaan Nepalille kansainvälisestä finanssikriisistä huolimatta” ja ”Suomen apu saattaa
kaksinkertaistua” siteerattiin laajasti kaikissa tärkeimmissä viestimissä. Myös ministerin vetoomukseen
turvallisuustilanteen parantamisen tärkeydestä viitattiin lähes kaikissa kirjoituksissa.
Pääministeri Pushpa Kamal Dahalin Suomeen ja Norjaan suuntautuva matka siirtyi viime hetkellä
tammikuulta huhtikuulle maan sisäpoliittisten ongelmien vuoksi, mikä nosti Suomen kahteen otteeseen
parrasvaloihin. Erityisen huomion kohteeksi nousi pääministerin ja presidentti Tarja Halosen
tapaaminen sekä Suomen Nepalille antaman kehitysavun kaksinkertaistuminen vuoteen 2012
mennessä.
Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston toimittajatuella Helsinkiin matkustanut dalit-toimittaja
Pabitra Sunar kirjoitti Suomessa saamistaan kokemuksista: erilaisista makuelämyksistä ja teknologian
tuottamista yllätyksistä. ”Olkaa hyvät ja tuokaa meille keitto ja pihvi mieheen”, Sunar ja hänen
mukanaan matkustanut Prakash Mahara tilasivat. ”Saimme eteemme palan lihaa, jonka ympärille oli
kauniisti aseteltu kastiketta tai keittoa. Kosketin lihaa lusikallani ja huomasin, että se oli puoliraaka.
Ruokahaluni katosi.”
Yllätykset jatkuivat toimittajien yrittäessä avata hotellihuoneen ovea älykorttia käyttäen. ”Emme
koskaan oppineet siihen täsmällisyyteen mitä älykortin käyttäminen vaatii. Oven kahvaa tuli kääntää
samanaikaisesti, kun kortti laitettiin hotellihuoneen avainlukijaan. Jouduimme useamman kerran
pyytämään vastaanottovirkailijaa auttamaan meitä oven avaamisessa.”
Suomi sai julkisuutta myös paikallisen yhteistyön määrärahoilla tuetun kulttuurintutkimushankkeen
Folklore and Folklife Societyn sekä lokakuussa julkaistun onnellisuustutkimuksen kautta.
Yritysmaailman merkittävin uutinen oli Spice Nepalin toimitusjohtajan Pasi Koistisen haastattelu
Kathmandu Postissa. Spice Nepal on TeliaSoneran tytäryhtiö ja Nepalin ensimmäinen yksityissektorin
omistama matkapuhelinoperaattoriyritys.
Pakistan
Nokia esiintyi tasaiseen tahtiin taloussivujen uutisissa ja suurissa mainoskampanjoissa niin lehdissä
kuin televisiossa, varsinkin keväällä uuden N97:n Pakistanin lanseeraustilaisuudessa Karachissa.
Samoin Wärtsilän rakentaman 200 megawatin sähkövoimalan avajaiset marraskuussa Lahoren lähellä
Punjabin maakunnassa näkyivät televisiouutisissa ja sanomalehdissä, ei vähiten siksi, että avajaisten
kunniavieraana oli pääministeri Yousuf Raza Gilani ja tilaisuuden juontajana paikallinen tv-tähti Ayesha
Sana.
Suomen poliittinen ja kulttuurillinen näkyvyys oli varsin olematonta. Suomen uutiset eivät syrjäyttäneet
Pakistanin oman vaikean taloudellisen ja poliittisen tilanteen hallitsemaa uutisaineistoa. Ainoastaan
Lex Nokiasta kerrottiin näkyvästi parissa sanomalehdessä otsikolla: työnantaja sai oikeuden lukea
työntekijän sähköposteja.
Ulkomaalaiset ja diplomaatit ovat hyvin suosittuja kuvauskohteita Pakistanissa, senpä takia erityisesti
suurlähettilään vierailut muun muassa Lahoren kaupungissa näkyivät hyvin niin englannin- kuin
urdunkielisessä lehdistössä. Suurlähettiläs Osmo Lipposen keskustelut Punjabin osavaltion johdon
kanssa suomalaisen energiateknologian viennistä nostivat vierailun energiapulasta kärsivässä maassa
jopa etusivun uutiseksi keväällä.
Muutoin Suomea koskeva mediahuomio liittyi pikku-uutisiin: suomalaisten formulakuskien suorituksiin,
maailman suurimman risteilyaluksen valmistumiseen Suomessa, Suomen hyviin sijoituksiin erilaisissa
kansainvälisissä vertailuissa. Pieniä uutisia oli viime vuosien tapaan erikoisista suomalaisilmiöistä,
kuten ilmakitaran ja saunomisen maailmanmestaruuskisoista.
Yleinen huomio oli, että Suomi-kuva oli myönteinen, vaikkei maasta juurikaan tiedetty eikä se esiintynyt
näkyvästi tiedotusvälineissä.
Singapore
Suomi nousi esiin Singaporen mediassa erityisesti Neste Oilin biodiesellaitoksen,
kulttuuritapahtumien ja pääministeri Vanhasen vierailun kautta. Lapin eksotiikka sekä
suomalainen kulttuuri ovat tuttuja aiheita aiemmilta vuosilta. Presidentti Ahtisaari vieraili
tuoreena nobelistina Asian Mediation Associationin järjestämän konferenssin pääpuhujana.
Singaporen toisten F1-yökisojen yhteydessä saivat suomalaiset, nykyiset ja entiset,
formulakuljettajat runsaasti palstatilaa osallistuessaan myös useisiin
hyväntekeväisyystapahtumiin.
Suomen tunnettuus Singaporessa ja sen näkyvyys maan lehdistössä on muiden vastaavan kokoisten
Euroopan maiden tasolla. Lehdistössä saadaan huomiota, jos jotakin erityistä tapahtuu. Paikallisessa
lehdistössä Aasian ja erityisesti naapurimaiden uutiset ovat etusijalla. Suomea koskeva raportointi on
edellisten vuosien tasolla eikä uusia teemoja tai mitään yllättävää ole noussut esille. Suomea
esitellään poikkeuksetta myönteisessä valossa.
Pääministeri Matti Vanhasen vierailu marraskuussa uutisoitiin näkyvästi. Vierailun pääaiheina olleet
ympäristökysymykset ja niihin liittyvä kahdenvälinen yhteistyö herättivät median mielenkiintoa.
Singaporea ja Suomea kuvailtiin lehdistössä samankaltaisiksi maiksi varsinkin ympäristöteknologian
kehittämisen alalla. Pääministeri Lee Hsien Loong toi esille halun kehittää kahdenvälistä tutkimus- ja
kehitysyhteistyötä ja toivoi maiden välisten investointien kasvavan tulevaisuudessa.
Presidentti Martti Ahtisaari vieraili pääpuhujana Asian Mediation Associationin järjestämässä
konferenssissa, jonka teemana olivat rauhanneuvottelutavat. Ilmaisjakelulehti Today ja kiinankielinen
LianHe Zaobao raportoivat laajemminkin Ahtisaaren toiminnasta muun muassa Acehin
rauhanneuvotteluissa ja kiinnittivät huomiota erityisesti hänen puheensa Myanmaria koskeviin
näkemyksiin. The Straits Times ainoastaan mainitsi presidentti Ahtisaaren konferenssia koskevassa
jutussaan. Konferenssin yksi tärkeimmistä järjestäjistä, keskeinen singaporelainen vaikuttaja, antoi
asian johdosta palautetta lehdistöjärjestelyistä vastaavalle yritykselle ja lehden päätoimittajalle.
Neste Oilin rakentaman maailman suurimman biodiesellaitoksen peruskiven muuraus uutisoitiin laajasti
sekä lehdistössä että Asia News -uutiskanavalla. Tilaisuudessa oli kunniavieraana Singaporen
kauppa- ja teollisuusministeri Lim. Tässä yhteydessä haastateltiin Neste Oilin pääjohtajaa Matti
Lievosta. The Business Timesin perusteellisessa haastattelussa tarkasteltiin myönteisessä sävyssä
Neste Oilin toimintaa.
Singapore Arts Festival kutsui Suomen kansallisbaletin vuosittain järjestettäville festivaaleilleen.
Vierailuesityksenä nähtiin Anna Karenina. Vierailu sai lehdistössä runsaasti huomiota jo etukäteen
erityisesti venäläiskoreografi Alexei Ratmanskyn ansiosta. The Straits Times ylisti baletin kärkikolmikon
eläytymiskykyä ja The Business Times roolihahmojen tunteiden taidokasta esittämistä.
Kokonaisuutena Anna Kareninaa kuvailtiin aistien ja sydämen juhlaksi.
Erik T. Tawaststjernan pianoilta huomioitiin The Straits Timesin kulttuurisivuilla. Taiteilija Sanna
Myrttistä, jonka näyttely liittyi orankien suojelemiseen Borneolla, haastateltiin Asia News uutiskanavalla. Näyttelyn järjesti singaporelainen galleria. Samalla uutiskanavalle esiteltiin Sooloiluaelokuva, jolla Suomi osallistui vuosittaisille EU-filmifestivaaleille Singaporessa. Uutiskanava oli valinnut
erityisesittelyyn vain kaksi filmifestivaalin elokuvaa. Sooloilua-elokuva esitettiin juuri ennen
äitienpäivää, ja elokuva pääsi esille erityisesti siinä olevan äitihahmon johdosta. Laulava Pitkäsen
perhe (Markku Pitkänen on Nordean edustaja Singaporessa) sai huomiota The Straits Timesissa
valmistautuessaan kuoron jäseninä Beethovenin 9. sinfonian esitykseen.
Urheilussa suomalaisten osuus paikallisessa mediassa rajoittui formuloihin. Kimi Räikkönen ja Heikki
Kovalainen osallistuivat useisiin hyväntekeväisyystapahtumiin, mutta kilpailuonnea ei ollut tälläkään
kerralla. Kovalainen esiintyi televisiossa kisaviikon aikana. Myös Mika Häkkisen vierailu
formulaviikonlopun yhteydessä uutisoitiin. Ari Vatanen kampanjoi Singaporessa FIA:n päällikön
paikasta ja hänen käyntiään Singaporen Automobile Associationin vieraana selostettiin.
Natas-matkamessujen yhteydessä The Straits Timesissa julkaistussa artikkelissa esiteltiin Lappia ja
joulupukkia. Toisessa matka-aiheisessa artikkelissa tutustuttiin avantouintiin, esiteltiin koiravaljakolla
ajoa, jäästä rakennettua kotaa ja kerrottiin lukijalle, mitä Suomessa kannattaa tehdä ja mitä ei pidä
tehdä - muun muassa ei pidä ”ylistää Ruotsia ääneen eikä hämmästyä keskustelussa suomalaisten
kanssa heidän pitkiä taukojaan.’
Thaimaa
Suomen näkyvyys Thaimaan tiedotusvälineissä voidaan jakaa karkeasti neljään aiheeseen:
koulutus, Nokia, ruoka ja terveys sekä joulupukki. Nämä kaikki osa-alueet saivat vuoden aikana
myönteistä julkisuutta. Lähetystön seuraamissa Laosin, Myanmarin ja Kambodzan
lehdistökatsauksissa ei Suomea mainittu.
Julkisuus oli pääosin myönteistä. Kielteistä julkisuutta tuli lähinnä pidätysuutisten myötä. Paikallinen
lehdistö noteerasi pienin otsikoin Wincapitan tutkintaan liittyvän sekä uhkapeliä pelanneiden
suomalaisten pidätykset.
”How Finland leads the world”
Suomen koulutuksen taso ja järjestelmä saivat paljon palstatilaa sekä näyttäviä otsikoita. Thaimaan
koulutusjärjestelmä on suurten muutosten edessä, joten mallia haetaan Pisa-vertailussa menestyneistä
maista. Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää valotti Suomen järjestelmää Nation-lehdessä. Artikkelissa
todettiin oppimista tukeviksi tekijöiksi muun muassa kirjastot sekä päällepuhumattomat ulkomaiset
televisio-ohjelmat.
Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen esiintyi lokakuussa Educa-koulutusmessuilla
Bangkokissa. Puhe noteerattiin Bangkok Postissa, jossa Suomen menestystekijöiksi nostettiin
opettajien koulutus, koulujen itsenäisyys, oppilaiden saama terveydenhuolto sekä opetuksen
läpileikkaavat teemat kuten kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.
Nokia oli jälleen kerran tiedotusvälineiden kestoaihe läpi koko vuoden. Lähes päivittäin saatiin lukea
uutisia uusista malleista ja markkinaosuuksista, mutta myös henkilöstön vähennyksistä tai käsiin
räjähtäneistä puhelimista.
Suomalaisten osuus biopolttoaineiden tuottajana noteerattiin kahden eri hankkeen myötä.
Suomalaisen sijoitusyhtiö PMF:n omistama Thai Biogas Energy Co on Bangkok Postin artikkelin
mukaan Thaimaan suurin biokaasun tuottaja. Yrityksen ensimmäinen Asean-alueen investointi tulee
olemaan biokaasulaitoksen rakentaminen Laosiin. Kassavaa raaka-aineena käyttävän laitoksen
rakentaminen alkaa vuoden 2010 alussa. Yritys suunnittelee myös kahden laitoksen avaamista
Thaimaassa. Laitokset kaksinkertaistaisivat biokaasun tuotannon 160 000 tonniin päivässä.
Neste Oil puolestaan rakentaa maailman suurinta biodieselin tuotantolaitosta Singaporeen lähelle
raaka-ainelähteitä. Nesteen mukaan laitos tuottaa maailman puhtainta dieseliä uuden patentin turvin.
”Finnish your dinner!”
Reilu vuosi sitten avattu suomalaisravintola Aalto Kitchen sai maireat arviot Bangkok Postin
viikonloppuliitteessä Gurussa. Toimittaja totesi, että maa, jossa järjestetään hyttysen tappokilpailuja ja
jossa on keskimäärin 121 sadepäivää, tuottaa hämmästyttävän hyvää ruokaa.
My life -viikkoliite nosti suomalaisten menestystuotteiden Nokian ja arkkitehtuurin rinnalle kolesterolia
vähentävän Benecolin. Raisio toi tuotteensa Thaimaan markkinoille loppuvuodesta 2008. Koko
aukeaman kattavassa artikkelissa käsiteltiin suomalaisia ruokailutottumuksia ja niin sanotun Karjalaprojektin vaikutusta terveyteen. Suomessa todettiin olevan nyt terveitä sydämiä.
Joulupukin maa
Talouselämän viileän kauden kerrottiin vaikuttavan jopa joulupukkiin. Bangkok Post uutisoi Santaparkin
osakkeiden myynnistä ja yrityksen taloudellisista vaikeuksista. Artikkelissa todettiin myös Suomen
talouden tila ja kasvuodotuksien kohdistuvan vasta vuoteen 2011.
Joulupukki vilahteli tiedotusvälineissä odotettuun tapaan jälleen loppuvuodesta. E&P Magazine
raportoi monen aukeaman verran joulupukista ja talvisesta Suomesta. Artikkeli edusti perinteistä
matkailu-uutisointia komeine kuvineen ja suosituksineen. Revontulet, rekiretket, jäänmurtajaristeilyt,
jäästä rakennetut ravintolat sekä sauna mainittiin eksoottisina ja unohtumattomina kokemuksina.
Bangkok Postin toimittaja nimesi kahden viikon kesälomansa Suomessa ”nykypäivän metsästäjäkerääjä” -kokemukseksi. Mökki kaukana sivilisaatiosta, sauna, marjat ja järvi olivat hänelle rauhoittavia
ja virkistäviä tekijöitä. Lavatanssien innostamana toimittaja totesi, että maalla asuvan tulee ilmeisestikin
osata vatkata jalkaa, savustaa kalaa ja käyttää moottorisahaa.
Vietnam
Vietnamin lehdistössä Suomi esiintyy maana; joka on halukas tekemään kauppaa Vietnamin
kanssa; mahdollisesti voisi toimia porttina Euroopan markkinoille; joka on kiinnostunut
vietnamilaisesta työvoimasta; on taitava koulutus- ja teknologiaosaamisessa, mutta jonka
viimeaikaiset uutiset talouden rintamalta ovat synkkiä. Pääsääntöisesti Suomi on kuitenkin
vietnamilaisille kaukainen ja tuntematon maa, eikä uutiskynnys ylity usein. Vuonna 2009 Suomi
sai näkyvyyttä kansainvälisten vierailujen, kehitysyhteistyön ja kulttuuritapahtumien kautta.
Vietnamissa lehdistö on valtion kontrollissa, mikä näkyy siinä, että jutut ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja
kuvailevia, eivätkä toimittajat juuri revittele analyyseillään. Suomea koskevat jutut ovatkin usein
kansainvälisten uutistoimistojen uutisvirrasta poimittuja pikkujuttuja. Kun Suomi mainitaan Vietnamin
mediassa, on kyseessä tyypillisesti urheilu-uutinen, Nokian tai Finnairin tuloksista raportoiva uutinen tai
jokin hassu kuriositeetti. Näitä kansainvälisen anekdoottikynnyksen ylittäneitä uutisia olivat
eukonkannon ja löylyttelyn MM-kisat sekä USB-sormimies. Muita satunnaisia mainintoja olivat Arctic
Sean seikkailut, sikainfluenssan leviäminen sekä Tarja Halosen osallistuminen kansainväliseen
naisten päivän konferenssiin Liberiassa. Myös Suomen poliittisen elämän kuohunnat lautakasoineen ja
vaalirahoitusjupakoineen katettiin lyhyellä kansainväliseltä uutistoimistolta lainatulla maininnalla - jos
ylipäätään. Vaalirahoitusjupakkaa ei ole Vietnamissa kytketty Suomen maineeseen vähiten
korruptoituneena maana.
Kun Suomi mainitaan jutussa, joka on alusta loppuun lähtöisin vietnamilaisen toimittajan kynästä, on
kyseessä todennäköisesti uutinen, joka koskettaa Vietnamia vähintään siinä missä Suomeakin.
Palstamillimetrejä vuonna 2009 saivatkin esimerkiksi Matti Vanhasen ja eduskunnan delegaation
vierailut Vietnamiin ja Vietnamin varapääministerin vierailu Suomeen sekä kehitysyhteistyöohjelmista
erityisesti Innovaatiokumppanuusohjelma (IPP). Modernia, kasvavaa Vietnamia kiinnostavat ennen
kaikkea businessmahdollisuudet, ja niistä mielellään kirjoitetaan. Export to Finland -esitteen myötä
järjestetty promotilaisuus Hanoissa tammikuussa ja toukokuussa Ho Chi Minh Cityssa saivatkin
merkittävästi palstatilaa ja poikivat myös radio- ja tv-haastatteluja. Myös kulttuuritapahtumat saivat
huomiota lehdistössä: Eurooppa-päivän yhteydessä järjestetty Sibelius-konsertti sekä suomalaisen
elokuvan viikko saivat kiitosta. Myös Green Office vielä kiinnosti eri yhteyksissä.
Vierailut
Korkean tason vierailut antoivat lisänäkyvyyttä Suomelle. Helmikuussa Vietnamin varapääministeri
Nguyen Thien Nhan vieraili Suomessa, minkä Vietnamin lehdistö myös noteerasi. Vierailusta nostettiin
esille erityisesti Nhanin vierailut suomalaisissa oppilaitoksissa ja Suomen menestys Pisatutkimuksessa.
Kuukautta myöhemmin maaliskuussa oli Vietnamin vuoro isännöidä suomalaisia vieraita: Eduskunnan
työ- ja tasa-arvovaliokunnan vierailu ja vietnamilaiseen vastineeseensa, kansankokoukseen,
tutustuminen sai huomiota vietnaminkielisessä lehdistössä. Esiin nostettiin Suomen halukkuus tehdä
yhteistyötä vietnamilaisen työvoiman houkuttelussa Suomeen.
Seuraava korkea-arvoinen vietnaminkävijä Suomesta oli ulkoministeri Alexander Stubb, joka osallistui
Asem-ulkoministerikokoukseen Hanoissa. Suomen kokousosallistumisen raportoiminen mediassa
rajoittui tosin yhteiskuvaan ja siniristilippuun muiden lippujen joukossa.
Suuren huomion sen sijaan sai pääministeri Matti Vanhasen vierailu marraskuussa. Edes
korkeantason vierailijoiden jatkuva virta Hanoissa ei ole kyllästänyt uutisointi-intoa. Myös Vanhasen
vierailu raportoitiin hyvissä ajoin ennen vierailua, sen aikana ja sen jälkeen. Lehdistön mielenkiinnon
herätti erityisesti pääministereiden asettama poliittinen tavoite kasvattaa maiden välisen kaupan arvo
miljardiin dollariin. Lehdistö suhtautui innostuneesti kaupankäynnin lisäämisen mahdollisuuksiin,
kasvun aloihin sekä allekirjoitettuun yhteistyöpöytäkirjaan työvoima- ja elinkeinoyhteistyöstä Vanhasen esittämä kritiikki ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyen sen sijaan sensuroitiin jutuista jo
toimituksissa.
Kulttuuri
Suomen Hanoin-lähetystön kulttuuriponnistukset tuottivat tulosta, jos näkyvyyttä lehdistössä pidetään
mittarina: sekä elokuvaviikko huhtikuun lopulla että Sibelius-konsertti toukokuussa saivat palstatilaa
useissa eri vietnaminkielisissä lehdissä, yhteensä 27 jutun verran - useimmat niistä tosin pieniä.
Sibelius mainittiin 1900-luvun kenties merkittävimmäksi sinfoniasäveltäjäksi ja elokuvatuotannon
tukeminen osaksi Suomen talouden elvytyspakettia.
Tapahtui kulttuuririntamalla muutakin: Suomalaisen Juminkeko-säätiön avustuksella ja Hanoin
lähetystön tuella kalevalaisessa hengessä koottu Mon Mansin jälkeläiset -eepos keräsi ansaittua
huomiota lehdistössä. Kenties laajimman näkyvyyden tämä kulttuuriyhteistyön hedelmä sai
lentokoneiden matkustamoissa: Vietnam Airlinesin matkustajat matkasivat eeppisiin maisemiin
lentonsa aikana lukiessaan lentoyhtiön Heritage-lehdestä artikkelin teoksesta ja sen syntyhistoriasta.
Kulttuuritapahtumista huomiota sai myös Helsingissä järjestetty vietnamilaisen taiteen näyttely. Olipa
lehdissä kaksi Suomen kulttuuria käsittelevää juttuakin. Toinen oli Vietnam Newsin sunnuntainumeron
juttu suomalaisesta saunakulttuurista ja toinen heinäkuinen samassa lehdessä ilmestynyt juttu
suomalaisten tangoinnostuksesta. Jutussa kerrattiin kulttuurikuvaston perusmotiivit: valoisat kesäyöt ja
melankolinen kansanluonne.
Kehitysyhteistyö
Eniten kiinnostusta Suomeen Vietnamin lehdistö osoittaa silloin, kun Suomi on itse kiinnostunut
Vietnamista. Kehitysyhteistyö on tästä erinomainen esimerkki. Vuonna 2009 huomiota saivat niin
Suomen lupaama apu ilmastonmuutoksen torjumisessa (13 juttua); korkotukiluotto pelastuslaitoksen
välineistöön (4 juttua); metsärahaston perustaminen (7 juttua); vesihankkeen jatkuminen vuoteen 2013
(8 juttua); Innovaatio kumppanuusohjelma IPP (14 juttua) sekä korruptiotutkimuksen tukeminen (1
juttu).
IPP:stä kirjoitettiin, kun sopimus allekirjoitettiin, kun ohjausryhmä tapasi ensimmäisen kerran sekä kun
ohjelman toimisto avattiin Hanoissa. Jutuissa kerrottiin ohjelman tavoitteesta tukea Vietnamin nousua
keskituloisten maiden liigaan ja Suomen teknologiaosaamisesta. Siinä missä vesihankkeen jutuissa
kerrattiin Suomen ja Vietnamin lämpimän ystävyyden ulottuvan jo 70-luvulle, ei
innovaatiokumppanuuden yhteydessä puhuttu ystävyydestä ja muisteltu menneitä. Katseet olivat
tiukasti tulevaisuudessa, ja lupaavan yhteistyön osapuolina olivat kasvuhaluinen ja innokas Vietnam
sekä huippuosaaja Suomi.
Talous
Suomen taloudella ei pyyhkinyt hyvin, ja se noteerattiin Vietnamissa asti. Bruttokansantuotteen
kutistuminen, työttömyyden lisääntyminen, joukkoirtisanomiset sekä yritysten ahdinko raportoitiin
lehdistössä. Yrityksistä uutiskynnyksen ylittävät säännöllisesti Nokia ja Finnair, eivätkä uutiset olleet
hyviä. Myönteinen pikku-uutinen oli Koneen toimipisteen avaaminen Ho Chi Minhiin
Hanoin lähetystö piti toukokuussa lehdistötilaisuuden, jossa esiteltiin uusi vientiopas Suomeen. Tämä
huomioitiinkin parissa lehdessä: Suomen halu profiloitua porttina Eurooppaan niin ikään tuli
noteeratuksi.
Pohjois-Amerikka
Kanada
Suomen näkyvyys kanadalaisissa tiedotusvälineissä toisti jo tutuksi tulleita teemoja. Uutisia
Nokiasta ja NHL-kiekkoilijoista oli tasaisesti, mutta mitään suurta poliittisesti tai taloudellisesti
painavaa aihetta ei noussut esiin. Suomi on kanadalaisille etäisesti tuttu kylmä ja pimeä maa,
jossa on korkeatasoinen koulujärjestelmä ja joka tuottaa paljon huippujääkiekkoilijoita. Sellon
ampumistapauksen uutisoinnin yhteydessä tiedotusvälineet muistivat myös mainita Suomen
aiemmin tapahtuneet kouluampumiset. Suomalaista arkkitehtuuria ihailtiin ja Saku Koivun
lähtöä Montrealin kapteenin paikalta surkuteltiin. Marraskuussa esitetty Suomeen keskittynyt
Discovery Channelin erikoisohjelma ylitti ainoana mediatapauksena odotukset tavanomaisen
vähäisestä Suomen saamasta mediahuomiosta Kanadassa.
Suomen jatkuvat hyvät Pisa-testin tulokset kiinnostivat myös Kanadassa. Suuret päivälehdet Globe
and Mail ja National Post pohtivat suomalaista peruskoulujärjestelmää. Globe and Mail kirjoitti, miten
Suomeen on virrannut tuhansia ”educational pilgrims”, jotka toivovat selvittävänsä Suomen
koulutusjärjestelmän menestyksen salaisuuden. Aihe oli erityisesti ajankohtainen Kanadan
suurimmassa provinssissa Ontariossa, jonka paikallishallitus suunnitteli varhaisopetuksen ja lasten
päivähoidon uudelleen järjestämistä.
Myös Suomen toisen asteen koulutus sai huomiota. Suomen joukkue oli 45 osallistujamaasta
suurimmalla joukkueella mukana Kanadassa järjestetyissä ammattitaidon MM-kilpailussa, WorldSkills kisassa. Joukkueen mukana kulkenut opetusministeri Henna Virkkunen nostatti osaltaan joukkueen
media-arvoa.
Nokia Siemens Networks kohautti tiedotusvälineissä kesällä 650 miljoonan US dollarin ostotarjouksella
konkurssiin ajautuneen tietoverkkoja valmistavan Nortel Network Corporationin kahdesta
arvokkaimmasta yksiköstä. Vielä 2000-luvun alussa Nortel kokonaisuudessaan noteerattiin Toronton
pörssissä 366 miljardin dollarin arvoiseksi. Nokia Siemensin tavoittelemat osat paloina myynnissä
olevasta 114 vuotta vanhasta yrityksestä myytiin lopulta kilpailijalle Erikssonille 1,13 miljardilla US
dollarilla.
Suomen päätös taata lailla laajakaistayhteys kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta herätti
paljon keskustelua erityisesti blogeissa ja verkkojulkaisuissa. Päivälehti National Post kirjoitti: ”Suomi
on ensimmäinen valtio, joka säätää laissa internetyhteyden olevan perusihmisoikeus.”
Ongelmat Olkiluodon kolmannen reaktorin rakennustöissä mainittiin usein lähinnä varoittavana
esimerkkinä, kun tiedotusvälineet käsittelivät Kanadan omia käynnissä tai suunnitteilla olevia
ydinenergiahankkeita. Saskatchewanin provinssi on esimerkiksi ollut kiinnostunut ydinenergian
tuotannosta. The Star Phoenix -lehti kehotti kysymään neuvoa ensin suomalaisilta heidän
kokemuksistaan ydinvoimarakentamisesta, kotimaisten alan asiantuntijoiden sijaan. Tällä menettelyllä
saavutettaisiin realistisempi kuva ydinrakentamisen todellisista kustannuksista.
Ikävää julkisuutta Suomi sai Sellon ampumisvälikohtauksen uutisoinnissa. Lähinnä välikohtauksen
kulkuun keskittyneissä lehtijutuissa muistettiin myös mainita Suomessa lähiaikoina tapahtuneet
kouluampumiset ja usein myös suomalaisten taipumus liialliseen alkoholin käyttöön, perheväkivallan
yleisyys sekä itsemurhien suhteellinen korkea määrä.
Suomalainen arkkitehtuuri keräsi huomiota. Helsingissä vierailleen Toronto Star -lehden mukaan: “Kun
päärautatieasema tekee suureman vaikutuksen kuin monien muiden kaupunkien oopperatalot, tietää
olevansa arkkitehtuurin luvatussa maassa.” Globe and Mail -lehden arkkitehtuurikolumnisti kuvaili
myös pitkässä jutussaan suomalaista arkkitehtuuria lähinnä Alvar Aallon luomuksia ihastellen. Canada
Architect -lehti oli tutustunut suomalaisen arkkitehtuurin lisäksi myös toimivaksi kuvailtuun
kaupunkisuunnitteluun. Helsingin julkisen sektorin asuntotuotannon rahoituksen kerrottiin olevan siinä
määrin vakaalla pohjalla, ettei vapaarahoitteisen ja julkisen asuntotuotannon kohteita voi erottaa
toisistaan visuaalisen ilmeen perusteella.
Suuren jääkiekkomaan Kanadan tiedotusvälineet huomioivat suomalaiset kiekkoilijat säännöllisesti
lehtien urheilusivuilla ja internetkirjoitteluissa. Montreal Canadiensin pitkäaikaisen kapteenin Saku
Koivun siirtyminen etelään Anaheimin riveihin jätti monia faneja ja toimittajia haikeiksi. Calgary Herald
esimerkiksi totesi: ”Tämänkesäinen jatkuva mysteeri on, miksi Saku Koivu päästettiin lähtemään
Montrealista.”
Katsojamäärissä mitattuna ylivoimaisesti suurin Suomen esiintyminen Kanadan tiedotusvälineissä
tapahtui Suomen Ottawan-suurlähetystön ja Discovery Channel Canadan menestyksellisen yhteistyön
tuloksena. Televisiokanava tuotti ja julkaisi tunnin pituisen erikoisohjelman keskittyen suomalaisiin
tiede- ja teknologiainnovaatioihin: Daily Planet Goes to Finland. Ohjelmassa käsiteltiin kaikkea
Suomessa rakennetusta maailman suurimmasta risteilyaluksesta työterveyslaitoksen tutkimukseen
rockyhtye Apulannan ”työoloista” työpäivänsä hektisimmällä hetkellä. Ohjelmaa seurasi
esiintymispäivänä jopa 250 000 kanadalaista, ja jakso oli myös esillä kanavan internetsivuilla. Edellä
mainitun laajuinen Suomen saama mediahuomio Kanadan tiedotusvälineissä on erittäin harvinaista.
Yhdysvallat
Suomi näyttäytyi amerikkalaisissa tiedotusvälineissä pääasiassa myönteisesti. Ylistystä toivat
erityisesti suomalainen koulujärjestelmä ja kulttuurin huippuosaajat. Näkyvin huomio tuli
Yhdysvaltain katsotuimman aamuohjelman Good Morning American Suomi-jutuista, jotka
keräsivät miljoonia katsojia. Kielteisimmistä aiheista esiin nousivat Olkiluodon ydinvoimalan
ongelmat, Nokian alamäki ja Sello-kauppakeskuksessa tapahtuneet surmat.
Suomalaisten valtit: koulutus, kulttuuri ja korkea elämänlaatu
Kuten edeltävinäkin vuosina, Suomen peruskoulujärjestelmä oli vuonna 2009 tärkein yksittäinen
amerikkalaismediaa kiinnostanut aihe. Presidentti Barack Obaman hallinnon odotetaan
terveydenhoitouudistuksen jälkeen tarttuvan koulujen parantamiseen, ja mallia tullaan hakemaan
perusopetuksen huippumaista kuten Suomesta.
Useat tiedotusvälineet, muun muassa The Dallas Morning News ja The Christian Science Monitor,
lähettivät toimittajansa suomalaiskouluihin tutkimaan, mitä amerikkalaiset voivat niistä oppia.
Päällimmäiseksi johtopäätökseksi nousi opettajien korkea koulutustaso ja itsenäisyys, mutta myös
selkeää opetussuunnitelmaa ja helposti saatavilla olevaa erityisopetusta pidettiin Suomen
vahvuuksina. Jutuissa ei kuitenkaan keskitytty pelkästään ylistämiseen vaan tunnistettiin myös
suomalaisen opetusjärjestelmän haasteita, kuten se, miten kasvava määrä maahanmuuttajalapsia
saadaan integroitua valtaväestöön.
Suurimmat katsojaluvut kerännyt Suomea käsittelevä juttusarja esitettiin Yhdysvaltain katsotuimmassa
aamuohjelmassa Good Morning Americassa maaliskuussa. Juttusarjassa uutisankkuri Diane Sawyer
vieraili Kemin lumilinnassa, Sampo-jäänmurtajalla ja suomalaisessa kodissa, haastatteli Jorma Ollilaa
ja maisteli suomalaisruokia. Sawyerin raportit maalasivat Suomesta mairittelevan kuvan turvallisena ja
vauraana korkean koulutustason ja elämänlaadun kehtona.
Kulttuurin alalla Suomi näkyy Yhdysvalloissa vahvasti, ja näin oli myös vuonna 2009. Eero Saarinen:
Shaping the Future -näyttely oli esillä New Yorkissa marraskuusta 2009 tammikuun loppuun 2010.
Huolimatta siitä, että näyttely on jo aiemmin kiertänyt useassa yhdysvaltalaisessa kaupungissa, oli sen
saama medianäkyvyys New Yorkin osuuden myötä merkittävää. Näyttelystä julkaistiin kymmeniä
arvioita niin ammatti- kuin valtamediassakin. Saarisen tuotantoa on arvioitu uudelleen ja voidaan
katsoa, että hänelle kuuluva kunnia on palautettu. Eero Saarinen on Yhdysvalloissa todellinen tähti,
joka tunnetaan isäänsä Eliel Saarista paremmin.
Suomalaisen klassisen musiikin voittokulku jatkui Yhdysvalloissa. Suomalaiset säveltäjät,
kapellimestarit ja esiintyjät olivat vahvasti esillä tänäkin vuonna. Merkittävintä huomiota
amerikkalaisessa mediassa saatiin New Yorkin filharmonikkojen uuden taiteellisen johtajan Alan
Gilbertin kutsuessa Magnus Lindbergin orkesterin nimikkosäveltäjäksi kahdeksi vuodeksi. Lindberg
sävelsi tilausteoksen orkesterin avajaisgaalaan, joka sai runsaasti mediahuomiota ja televisioitiin
valtakunnallisesti. Pitkin syksyä The New York Times kirjoitti paljon Magnus Lindbergistä, joka myös
johti filharmonikkoja nykymusiikin sarjan konsertissa joulukuussa.
Esa-Pekka Salonen, joka jätti Los Angelesin filharmonikot, debytoi Metropolitanin oopperassa ja sai
loistavat arvostelut kriitikoilta. Salonen vieraili myös filharmonikkojen kapellimestarina Lincoln
Centerissä ja jatkaa esiintymisiään New Yorkissa. Myös Osmo Vänskästä kirjoitettiin runsaasti
amerikkalaisessa lehdistössä. Hän johti Minnesotan orkesteriaan myös New Yorkissa.
Metropolitanin oopperan kauden avausgaalan Tosca sai myrskyisän vastaanoton medialta, mutta
Karita Mattilan tähti loisti kirkkaana. Media huomioi myös Jorma Silvastin, joka esiintyi
filharmonikkojen solistina neljässä konsertissa Lincoln Centerissä, sekä Olli Mustosen, joka sai
loistavat arvostelut esiintymisistään New Jerseyn sinfoniaorkesterin kapellimestarina ja solistina sekä
konserteistaan Lincoln Centerissä ja Metropolitan-museon musiikkisalissa.
Urheilu-uutisissa Suomi sai julkisuutta syksyn Helsingissä järjestettyjen NHL-pelien myötä, joita
seurattiin erityisesti mukana olleiden Floridan ja Chicagon lehdissä innokkaasti. Muutoinkin
jääkiekkoilijat olivat esillä lehdissä, mutta yleisesti suomalaisen urheilun palstatila jäi pieneksi.
Maailman suurin risteilyalus Oasis of the Seas toi suomalaiselle laivanrakentamiselle myönteistä
huomiota. Myös Suomen edistyksellinen laajakaistalaki noteerattiin. Tuttuja human interest kestoaiheita olivat suomalaisten innostus tangoon, kesämökkeilyyn ja saunomiseen. Mitro Revon
voitokkaasta eurovaaliehdokkuudesta kertonut The New York Timesin laaja juttu oli ehkä yllättävin
Suomi-aiheinen artikkeli amerikkalaisessa valtalehdistössä.
Muutakin kuin ylistystä: Olkiluoto, Nokia ja Sellon ampumiset
Yhdysvalloissa ydinvoiman lisärakentaminen on kuuma aihe, ja Olkiluodon ydinvoimalahanke nousi
uutisoinnissa esiin useaan otteeseen varoittavana esimerkkinä. Useat amerikkalaiset tiedotusvälineet
käsittelivät Olkiluodon reippaasti ylitettyä budjettia, turvallisuusongelmia ja Suomen valtion sekä
ranskalaisurakoitsija Arevan kahnauksia. Yhdysvallat aikoo rakentaa lähivuosina useita uusia
voimaloita, ja Suomen karvaat kokemukset pitää ottaa huomioon ennen kuin mittavia investointeja
tehdään, useat amerikkalaistoimittajat päättelivät.
Myöskään Nokian vuosi ei heijastunut amerikkalaismediassa mairittelevasti. Suomalaisen
matkapuhelinjätin irtisanomiset ja tulosvaroitukset uutisoitiin laajalti, ja yhtiön arvioitiin jääneen
älypuhelinmarkkinoilla kauas kilpailijoidensa jälkeen.
Vuoden lopulla amerikkalaismedian otsikoihin ehti vielä nousta yksi kielteinen uutinen: espoolaisessa
kauppakeskuksessa tehdyt surmat. Muun muassa The Washington Post nosti Sellon
ampumistapaukset sivuilleen. Tapausta koskeneissa artikkeleissa viitattiin Jokelan ja Kauhajoen
koulusurmiin ja kuvailtiin käsiaselain tiukentamisen puhuttavan suomalaisia.
Latinalainen Amerikka
Argentiina
Suomen esiintymistä Argentiinan tiedotusvälineissä hallitsi selvästi Botnia-kiista, joka sai uutta
tuulta purjeisiinsa Haagin tuomioistuimen oikeudenkäynnistä ja Uruguayn presidentinvaaleista
syksyllä. Selluloosatehdas-kädenväännön vastapainona Suomi sai myönteistä palstatilaa
koulutuksen, tasa-arvon ja hyvinvoinnin saroilla. Suomalaiset kulttuurivieraat sekä
urheilutähdet näkyivät myös mediassa.
Vuonna 2009 Suomi esiintyi argentiinalaisissa tiedotusvälineissä selkeästi eniten Uruguayn Fray
Bentosissa sijaitsevan UPM:n (ex-Botnia) selluloosatehtaan yhteydessä. Kirjoittelu lisääntyi
huomattavasti syyskuussa, jolloin kiistan käsittely alkoi Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa.
Uruguayn presidentinvaalit, joiden voittajaksi selvisi José Mujica, lisäsivät myös Botnia-uutisointia, sillä
Mujica otti nykyistä presidenttiä Tabare Vazquezia aktiivisemman suhteen neuvotteluihin ja
tiedotusvälineisiin.
Konflikti esiintyi syksystä lähtien lähes päivittäin Argentiinan valtamediassa, jossa uutisointi oli
sävyltään kriittistä selluloosatehdasta kohtaan. Mielenosoitukset pääkaupungissa rikkoivat
uutiskynnyksen, ja esimerkiksi metsäkonferenssissa pidetty mielenilmaus näkyi englanninkielisen
Buenos Aires Heraldin etusivulla. Gualeguaychún median kirjoitukset olivat hyvin tehdasvastaisia, sillä
protestiliike on keskittynyt juuri tähän rajakaupunkiin. Lehdistössä huomioitiin lisäksi Gualeguaychún ja
Fray Bentosin välisen tiesulun kolmivuotispäivä. Tiesulun vastustuksen lisääntymisestä Argentiinassa
kirjoitettiin myös.
Selluloosatehdaskonfliktin yhteydessä harvemmin käsiteltiin Suomen valtion roolia kiistassa, vaan
Suomi esiintyi ainoastaan Botnian kotimaana. Poikkeuksena voidaan pitää Helsingin yliopiston
Iberoamerikkalaisen keskuksen tutkijan Jussi Pakkasvirran laajaa haastattelua, jossa haettiin
suomalaista näkökulmaa asiaan.
Myönteisissä merkeissä Suomi esiintyi tiedotusvälineissä muun muassa kulttuuritapahtumien kautta.
Palstatilaa saivat esimerkiksi Anssi Karttusen, The Rasmuksen ja Tero Saarinen Companyn
esiintymiset Buenos Airesissa. Varsinkin Saarisen ensiesiintyminen Latinalaisessa Amerikassa
huomioitiin useassa valtakunnallisessa sanomalehdessä.
Urheilu-uutiset keskittyivät lähinnä kilpa-autoiluun, ja suomalaiset formula- sekä rallikuskit esiintyivät
useasti lehtien sivuilla.
Talouden rintamalla selvästi eniten näkyvyyttä sai Nokia, liittyen erityisesti Argentiinan uuteen lakiin,
jonka puitteissa Tulimaan ulkopuolella valmistetut elektroniikkatuotteet, myös matkapuhelimet,
alistetaan lisäverolle. Kirjoituksissa esiintyivät Nokian reaktiot uuteen veroon sekä spekuloinnit yhtiön
tuotannon mahdollisesta laajentamisesta Tulimaahan.
Suomi tuli uutisoinnissa esiin monesti hyvinvoinnin mallimaana. Tätä näkökulmaa korostivat varsinkin
uutiset Suomen koulutusjärjestelmästä. Myös Suomen eduskunnan tulevaisuuskomission työstä
kirjoitettiin arvostavasti. Teknologian saralla Suomen laajakaistalinjaus sai useita myönteisiä
uutisosumia. Lisäksi valtakunnallinen päivälehti La Nación kirjoitti kattavan jutun Linus Torvaldista.
Suomen rationaalista imagoa rikottiin uutisella hassuista kilpailuista, joista mainittiin muun muassa
eukonkanto, kännykänheitto ja saunakestävyys.
Bahama
Suomen Ottawassa oleva suurlähetystö edustaa Suomea Bahamalla. Suomi ei juuri riko uutiskynnystä
Bahaman tiedotusvälineissä. Suomi mainittiin vain kourallisessa lyhyitä uutisia, joiden aiheita olivat
muun muassa Finnairin tavarankäsittelijöiden lakko, Arctic Sea -aluksen katoaminen ja Stora Enson
tulosvaroitus vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Barbados, Dominikaaninen tasavalta, Kolumbia sekä Trinidad ja Tobago
Suomen Caracasin-edustuston jalkamaissa Suomi-uutisointi keskittyi talous-, ympäristö- ja
kulttuuriteemoihin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja kaupallisten asioiden
alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi vierailivat alueella yritysvaltuuskuntien kanssa. Molemmat
vierailut saivat hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Toimittajavieraana ollut Sir Ronald Sanders
julkaisi turvallisuusneuvostokampanjan kannalta tärkeitä Suomi-artikkeleita.
Suomalainen yritysosaaminen esillä Kolumbiassa ja Dominikaanisessa tasavallassa
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen tekemä yritysvaltuuskuntavierailu Kolumbiaan ja
Dominikaaniseen tasavaltaan sai runsaasti julkisuutta maiden tiedotusvälineissä. Lehtomäki oli
näkyvästi esillä muun muassa Dominikaanisen tasavallan televisiossa osallistuessaan Väli-Amerikan
energia- ja ympäristökumppanuuden (EEA) foorumiin. Myös suurlähettiläs Mikko Pyhälän (Caracas)
ja teknisen komitean puheenjohtaja Markku Nurmen (ympäristöministeriö) osallistuminen foorumiin ja
sen valmisteluvierailuun huomioitiin.
Kaupallisten asioiden alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemen ja yritysvaltuuskunnan vierailu Kolumbiaan
sai niin ikään näkyvyyttä.
Vierailujen yhteydessä Kolumbian tiedotusvälineet kuvailivat Suomea teknologialtaan,
infrastruktuuriltaan ja koulutusjärjestelmältään edistyneeksi maaksi. Lehdissä käsiteltiin esimerkiksi
suomalaisyritysten osaamista ympäristöteknologiassa. Suurlähettiläs Pyhälän haastattelussa La
República -lehdessä esiin nostettiin muun muassa suomalainen satamateknologia Cartagenassa.
Nokian johtokunnan jäsenen Esko Ahon vierailu Kolumbiassa noteerattiin tiedotusvälineissä. Ahon
todettiin olevan Suomen entinen pääministeri ja keskustelevan paikallisten viranomaisten kanssa
Nokian tulevista hankkeista maassa. Aho tapasi muun muassa presidentti Álvaro Uriben.
Toimittajavieraana Suomessa vierailleen El Heraldo -lehden päätoimittajan ja Kolumbian entisen
varapresidentin Gustavo Bell Lemusin julkaisemissa artikkeleissa käsiteltiin Aalto-yliopistoa, Helsinkiä
ja kreivi Federico Tomás Adlercreutzin roolia Simón Bolívarin rinnalla Kolumbian itsenäisyyssodissa.
Korkean tason vierailut ja turvaneuvostokampanja otsikoissa Karibian saarilla
Presidentti Tarja Halosen sekä Dominikaanisen tasavallan presidentti Leonel Fernándezin YK:n
yleiskokouksen yhteydessä käymä keskustelu molempien maiden ehdokkuudesta YK:n turvallisuusneuvostoon oli esillä Dominikaanisessa tasavallassa.
Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi osallistui Commonwealth Business Forum -tapahtumaan Trinidad
ja Tobagolla, jossa häntä haastateltiin lehtiin ja radioon Suomesta tietoyhteiskuntana sekä
suomalaisyritysten osaamisesta ja liiketoimintamahdollisuuksista alueella. Trinidad ja Tobagolla saatiin
vuonna 2009 käyttöön Wärtsilän uusi voimala, jonka avajaiset ja vihkimisen suorittanut pääministeri
Patrick Manning näkyivät tiedotusvälineissä.
Karibian maissa tunnetun antiguabarbudalaisen kolumnistin ja diplomaatin Sir Ronald Sandersin
Suomen-vierailu oli medianäkyvyyden osalta erittäin onnistunut. Sanders julkaisi vierailunsa jälkeen
kaksi Suomea käsittelevää artikkelia Caribiannetnews.com-uutissivustolla, jota luetaan laajalti
Karibialla. Molemmat artikkelit julkaistiin lähes kaikkien Karibian englanninkielisten maiden lehdistössä.
Kirjoituksista ensimmäinen kuvaili Suomea huipputeknologian maana, josta Nokian lisäksi ovat
lähtöisin Karibianmeren suurimmat risteilijät. Jälkimmäinen kolumni otti kantaa Suomen YK:n
turvallisuusneuvostojäsenyyden puolesta ja totesi, että Suomella ja Karibian alueen mailla on hyvät
mahdollisuudet kehitysyhteistyön ja taloudellisten suhteiden tiivistämiseen.
Suomen Barbadosin-kunniakonsulaatin viralliset avajaiset olivat esillä Barbadosin tiedotusvälineissä.
Lehdet kertoivat ulkoministeri Maxine McCleanin todenneen, että Barbados on mahdollinen
suomalaisturistien ja -investointien kohdemaa. Suomen osallistuminen Barbadosin, Dominikaanisen
tasavallan sekä Trinidad ja Tobagon EU-elokuvafestivaaleille mainittiin maiden tiedotusvälineissä.
Brasilia
Pienenä ja kaukaisena maana Suomi ei saa brasilialaisessa mediassa tavallisesti kovinkaan
runsaasti palstatilaa. Perinteisesti Suomea koskevaa uutisointia värittävät vanhat stereotypiat:
joulupukki, kylmä ilmasto ja Formula 1.
Muutamat nyky-Suomen vahvuuksista kuitenkin läpäisevät ajoittain uutiskynnyksen. Laatulehdistössä
Suomi esiintyy usein edistyneen teknologian, hyvän hallinnon ja erityisesti koulutuksen mallimaana.
Median kiinnostus näihin vahvuuksiin lähtee Brasilian omasta sisäisestä keskustelusta, jossa maan
teknologisen kehityksen epätasaisuus, korruptio ja koulutusjärjestelmän paikoitellen katastrofaalisenkin
heikko taso koetaan maan kehitystä jarruttaviksi tekijöiksi. Suomalaisen teknologian lippulaiva on
Brasiliassa edelleen Nokia, johon valtaosa lehtien Suomea koskevista talousuutisistakin tavallisesti
liittyy.
Nobel-palkinnon kaltaisten saavutusten sekä Suomen ja Brasilian välisten valtion tai hallituksen
päämiestason vierailujen puuttuessa Suomi nousi median valokeilaan vuonna 2009 ehkä jonkin verran
vähemmän kuin parina edeltävänä vuotena. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus, jolla kaikille
suomalaisille taataan vähintään yhden megatavun laajakaistayhteys vuoden 2010 puoliväliin
mennessä, rikkoi kuitenkin lokakuussa kirkkaasti uutiskynnyksen. Valtio-ohjaukseen taipuvaisessa
Brasiliassa lehdet pitivät Suomen päätöstä toisaalta digitaalisen demokratian esikuvana, toisaalta taas
esimerkkinä siitä, millaisiin teknologisiin saavutuksiin Brasilia ei itse kehittyvänä taloutena vielä tulevina
vuosina tule yltämään. Asiasta virisi vilkas keskustelu myös internetin keskustelupalstoilla.
Suomalainen rock- ja metallimusiikki tunnetaan Brasiliassakin hyvin, ja Nightwishin, HIM:in ja Tarja
Turusen kaltaisilla artisteilla on vankka kannattajakuntansa. Vuonna 2009 Helsingin Tuska-festivaali
huomattiin brasilialaisessa lehdistössä festivaalilla vierailleiden brasilialaistoimittajien ansiosta.
Festivaalilta julkaistiin laaja reportaasi metallimusiikin erikoislehdessä Roadie Crew’ssa, minkä lisäksi
maan suurimman päivälehden Folha de São Paulon nuorisoliitteessä ilmestyi suomalaista
rockmusiikkia käsitteleviä kolumneja.
Peruskoulutuksen tasoa mittaavissa OECD:n Pisa-arvioinneissa saavutetun menestyksensä ansiosta
Suomi tunnetaan Brasiliassa koulutuksen mallimaana, ja se mainitaan usein myös Brasilian oman
koulutusjärjestelmän ongelmia käsittelevissä uutisartikkeleissa. Vuonna 2009 Brasilian osavaltioiden
opetusministereiden muodostama valtuuskunta vieraili tutustumassa Suomen koulutusjärjestelmään.
Opetusministereiden matkaa ja suomalaista koulutusjärjestelmää esiteltiin laajalti useammassakin
Educação-ammattilehden numerossa.
Tiedealalla lehdistössä uutisoitiin laajalti professori Martti Pärssisen sekä brasilialaisten Parán ja
Acren valtionyliopistojen tutkimushankkeesta, joka julkaisi uusia tutkimustuloksia esikolumbiaanisen
ajan intiaaniasutuksesta Amazonian alueella.
Sellon ampumavälikohtaus noteerattiin näkyvästi kaikissa päälehdissä ja televisiossa. Sitä koskeva
uutisointi kuitenkin perustui kokonaisuudessaan kansainvälisten uutistoimistojen raportointiin eikä
sisältänyt Suomea koskevia brasilialaisarvioita.
Suomen voi arvioida saaneen muita Pohjoismaita vähemmän palstatilaa vuonna 2009. Brasilialaista
sukujuurta olevan kuningatar Silvian ja ruotsalaisen liike-elämän voimakkaan läsnäolon vuoksi Ruotsi
on ollut Brasiliassa Pohjoismaista jo pitkään selvästi tunnetuin. Vuonna 2009 Ruotsi sai lisäksi
ylimääräistä nostetta EU-puheenjohtajuuden ansiosta. Vastaavasti Tanska esiintyi tiheään
brasilialaisessa mediassa Kööpenhaminan ilmastokokouksen vuoksi - ei tosin aina myönteisessä
valossa. Norja puolestaan on saanut myönteistä julkisuutta luvattuaan tukea Brasilian hallituksen
Amazon-rahastoa miljardilla dollarilla. Suomelta tällaiset uutiskynnyksen ylittävät nostetekijät jäivät
vuonna 2009 puuttumaan, ja sitä koskeva uutisointi oli sen vuoksi muita Pohjoismaita vähäisempää.
Chile
Kaukaisuudestaan huolimatta Suomi oli usein esillä chileläisessä lehdistössä. Suomi tunnetaan
erityisesti koulutusjärjestelmän mallimaana, ja siihen viitattiin varsin usein koulutusta
käsittelevissä artikkeleissa. Lex Nokia noteerattiin kaikissa maan päälehdissä. Suomalainen
energiapolitiikka ja talousuutiset pääsivät silloin tällöin lehtien sivuille. Myös Suomen
sijoittuminen kärkisijoille monissa kansainvälisissä tilastoissa näkyi uutisoinnissa. Metsäalaan
liittyvistä uutisista kirjoitettiin säännöllisesti alan julkaisuissa.
Chilessä Suomi tunnetaan yhä parhaiten koulutusjärjestelmästään, tieteen ja teknologian
tutkimuksesta sekä osallistumisestaan kaivosalan toimintaan. Viime vuosina Suomi on kuitenkin ollut
otsikoissa erityisesti koulutusjärjestelmänsä ansioista. Suomi mainittiin hyvin usein koulutusta
koskevissa lehtiartikkeleissa yhtenä koulutuksen mallimaista.
Chilessä säädetty uusi koululaki herätti paljon keskustelua koulutuksen tasosta ja vaihtoehtoisista
järjestelmistä. Uusi laki antaa myös muille kuin opettajankoulutuksen käyneille luvan toimia opettajina.
Suomi mainittiin useita kertoja vasta-argumenttina siitä, kuinka vain korkeasti koulutetut
kasvatustieteen ammattilaiset ovat päteviä opettajia ja saavat aikaan hyviä tuloksia. Hyvänä
suomalaisessa järjestelmässä pidettiin myös opettajien sosiaalista arvostusta. Myös oppituntien
pituutta ja suhteellisen lyhyttä koulupäivää pidettiin ihanteellisena. Presidentti Michelle Bachelet
mainitsi vuotuisessa puheessaan, että Chile aikoo lähettää solmimiensa akateemisten
yhteistyösopimusten puitteissa rehtoreita koulutukseen muun muassa Suomeen.
Finlandia Vodka lanseerattiin näkyvästi chileläisille markkinoille. Tämän aiheen ansiosta Suomi sai
näkyvyyttä myös matkailuartikkelin muodossa. Finlandia Vodkan kutsuman toimittajan kirjoittamassa
artikkelissa ei tosin kirjoitettu suomalaisesta kansanluonteesta kovin mairittelevaan sävyyn. Toimittajaa
hämmensi suomalaisten eleettömyys, ja hän kommentoi näkemäänsä: ”Suomalaiset nuoret juovat yhtä
reippaasti kuin chileläisetkin. Vaikuttaa siltä, että heillä olisi paljon unohdettavaa, paljon kylmyyttä ja
stressiä kestettävänään, mikä tekee suomalaisista ystävällisiä, mutta sulkeutuneita ja lievästi hulluja.”
Lex Nokiasta uutisoitiin näkyvästi maan päälehdissä. Maan laajalevikkisin lehti El Mercurio julkaisi
teknologiasivuillaan pitkähkön jutun laista ja sen taustoista, ja lisäksi se oli pyytänyt asiantuntijaa
kommentoimaan asiaa. Tapaus herätti jonkin verran keskustelua yksityisyydensuojasta ja yritysten
mahdollisuuksista vaikuttaa lakien hyväksymiseen.
La Tercera julkaisi jutun Timo Sarpanevasta yhtenä pohjoismaalaisen muotoilun johtohahmoista.
Suomalaista muotoilukieltä määriteltiin seuraavasti: ”Pohjoismaiden maantiede ja miltei mystinen
suhde luontoon ovat muokanneet maiden historiaa ja luovuuskäsitystä. Pitkät talvet ja lumiset metsät
ovat jättäneet jälkensä muotoilijoiden, kuten Sarpanevan, tuotantoon.”
Suomalainen muotoilu sai huomiota myös El Mercurion sisustussivuilla, joilla uutisoidaan merkittävistä
taidenäyttelyistä eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa kyseessä oli suomalaisen muotoilun näyttelystä
Madridissa.”Erityisesti suomalainen muotoilu elää uutta kukoistuskautta, vaikka se nojaa yhä 50-60luvuilla luodulle perustalle. Nykymuotoilussa kuitenkin heijastuvat tämän päivän ajankohtaiset
suuntaukset; ympäristötietoisuus ja huumorintaju. Lisäksi muotoilu on löytänyt paikkansa enemmän
ihmisten arjessa.”
Metsäala on tärkeä teollisuuden haara Chilessä, joten Suomi esiintyi hyvin usein paikallisissa
metsäalan julkaisuissa. Metsäalan lehti Lignum uutisoi Suomen metsäalan vaikeuksista ja kertoi Stora
Enson Kemijärven tehtaan sulkemisesta artikkelissaan ”Metsäalan ahdinko jättää jälkeensä autioituvia
kyliä Suomessa”. Stora Enson ja chileläisen Celulosa Araucon välisistä kaupoista Uruguayssa
sijaitsevista metsistä uutisoitiin runsaasti alan lehdissä. Palstatilaa säännöllisesti saivat myös
MetsäBotnian sellutehtaat Uruguayssa ja UPM-Kymmenen tappiot.
Talouslehti Diario Financiero kirjoitti useampaan kertaan Nokian vaikeuksista talouskriisin aikana ja
irtisanomista Nokian tehtailla.
Oasis of the Seasin valmistuminen sai palstatilaa kaikissa maan päälehdissä, joissa esiteltiin laivan
tiloja ja mittoja. Suomi mainittiin rakennuspaikkana jokaisessa artikkelissa. La Terceran laajahkossa
artikkelissa laivan kerrottiin olevan ”maailman ensimmäinen suuri vesillä liikkuva museo” kattavan
taidekokoelmansa ansiosta. Lisäksi uutuutena pidettiin sitä, että asiakaskunnan odotetaan olevan
myös lapsiperheitä vanhemman risteilyväen sijasta. Laivalla on käytetty paljon uutta teknologiaa, joka
mahdollistaa aikaisempaa laadukkaamman viihdeohjelmiston tarjoamisen.
Julkisuutta sai myös VTT:n tutkimuskeskuksen perustaminen, joka toi näkyvämmin esille Suomen
tutkimus- ja kehitysosaamista teknologian alalla. Esillä oli myös VTT:n osallistuminen hallituksen
ohjelmaan, jossa houkutellaan maailman johtavia tutkimusyksikköjä perustamaan Center of Excellence
Chileen. VTT:n seminaarista uutisoitiin muutamissa lehdissä, myös suurlähettiläs Iivo Salmen
osallistuminen näihin huomioitiin.
Chilessä Suomea pidetään esimerkkinä yhdestä ydinenergiamyönteisistä maista. Suomi esiintyy
ydinenergiaa koskevissa artikkeleissa yhtenä kolmannen sukupolven ydinvoimaloiden mallimaista,
jossa ympäristötietoisuus on korkeatasoista.
Finnairin juhliessa 85-vuotista taivaltaan sen visioimat tulevaisuuden lentoalukset pääsivät El
Mercurion tiede- ja teknologiasivuille.
Ampumisvälikohtaus espoolaisessa kauppakeskuksessa uutisoitiin päälehtien nettisivuilla ilman
laajempia kommentteja tai analyysejä.
Anekdoottina mainittakoon, että La Naciónissa kerrottiin nimettömän liikemiehen julkaisseen yhden
sivun suuruisen etsintäilmoituksen Helsingin Sanomissa löytääkseen poninhäntätukkaisen naisen.
Artikkelin mukaan “jutussa on romanttisen komedian ainekset Hollywoodin tapaan ja aihe nousi
keskustelupalstojen ja chat-keskustelujen ykkösaiheeksi Suomessa”.
Etenkin televisiossa pääsivät esille suomalaiset visuaalisesti kiinnostavat ilmiöt ja tapahtumat.
Eukonkanto- ja löylykilpailuista näytettiin eksoottisia kuvia ja hengästyneitä haastatteluja, eikä joulun
alla voi välttyä suomalaisen joulupukin näkemiseltä. El Mercurio mainitsi hallituksen myyneen osan
joulupukki-huvipuiston osakkeistaan.
Suomalaisia elokuvia nähtiin eurooppalaisen elokuvan festivaaleilla, jossa esitettiin elokuva Thomas.
Lisäksi muutamassa elokuvateatterissa Santiagossa näytettiin John Websterin dokumentti Katastrofin
aineksia.
Suomen sijoittuminen kärkisijoille kansainvälisessä tilastoissa oli esillä monesti, erityisesti hyvinvointia,
tasa-arvoa, ympäristöasioita ja innovaatiotutkimusta koskevissa artikkeleissa.
Costa Rica, El Salvador, Honduras, Nicaragua, Panama
Suomi oli esillä Keski-Amerikan tiedotusvälineissä harvakseltaan. Maininnat liittyivät lähinnä
kehitysyhteistyöhön. Uutiskynnyksen ylittivät internetin julistaminen yleispalveluksi Suomessa
sekä uudenvuodenaaton ampumistapaus kauppakeskus Sellossa. Costa Ricassa
sairaalalaitteiden lahjusskandaalin käsittely saatiin päätökseen marraskuussa. Suomalaiset
mainittiin uutisoinnin yhteydessä poikkeuksetta, mutta päähuomio oli costaricalaisten
viranomaisten edesottamuksissa. Nicaraguassa Suomen näkyvyys väheni edellisvuoteen
nähden, jolloin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen vieraili maassa, ja budjettituen
jäädyttämispäätös piti Suomen otsikoissa viikkoja. Suomen ja Panaman helmikuussa solmima
investointisuojasopimus uutisoitiin laajasti Panamassa.
Kuten aikaisempinakin vuosina, Suomi oli vuonna 2009 esillä Keski-Amerikan tiedotusvälineissä melko
harvoin. Useimmiten Suomi mainittiin kehitysyhteistyöhön liittyvissä artikkeleissa, lyhyesti ja
sävyttömästi tietyn hankkeen rahoittajana.
Yhden megabitin internetyhteyden julistaminen yleispalveluksi Suomessa sekä uudenvuodenaaton
ampumistapaus kauppakeskus Sellossa ylittivät julkaisukynnyksen lähes kaikissa Keski-Amerikan
maissa. Aiheista uutisoitiin lyhyesti kansainvälisten uutistoimistojen materiaalin perusteella sekä BBC
Mundon kaltaisia viestimiä lainaten. Uutisissa korostettiin, kuinka Suomi on ensimmäisenä maana
maailmassa sisällyttänyt internetasetukseen yhteysnopeuden ja näyttää näin mallia muiden maiden
lainsäätäjille. Sello-jutuissa mainittiin aseiden yleisyys Suomessa sekä Jokelan ja Kauhajoen
kouluampumiset.
Yksittäisissä kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa viitattiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään,
yleiseen hyvinvointiin sekä korkeaan bruttokansantuotteeseen myönteisen kehityksen esimerkkeinä.
Suomi-kuva olikin pääosin myönteinen muutamasta ikävästä aiheesta huolimatta.
Suomen näkyvyys Keski-Amerikan tiedotusvälineissä ei juuri eronnut muista Pohjoismaista.
Nicaragua
Vuonna 2008 Suomi sai poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä Nicaraguan tiedotusvälineissä, kiitos
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vierailun maahan sekä Suomen päätöksen
jäädyttää suora budjettituki Nicaraguan hallitukselle. Vuonna 2009 palattiin vanhaan ruotuun: Suomi
mainittiin uutisissa melko harvoin ja tavallisimmin neutraaliin sävyyn jonkin kehitysyhteistyöhankkeen
rahoittajana. Suomen tunnettuus Nicaraguassa on kuitenkin suurempi kuin valtakunnallisen
medianäkyvyyden perusteella voi olettaa. Yli kolmekymmenvuotisen kehitysyhteistyön ansiosta
monella nicaragualaisella on jokin omakohtainen kokemus Suomesta tai suomalaisista.
Vuonna 2009 Nicaraguassa puhutti erityisesti presidentti Daniel Ortegan mahdollisuus asettua
uudelleen ehdolle vuoden 2011 presidentinvaaleissa. Nicaraguan korkeimman oikeuden
perustuslakijaosto päätti lokakuussa 2009 tulkita maan perustuslakia niin, että uudelleenvalinta on
Ortegalle mahdollinen. Menettelyä pidettiin kiireisenä ja monin tavoin kyseenalaisena. Päätöksen
jälkeen sekä EU että Euroopan parlamentti ilmaisivat julkisesti paheksuntansa ja huolensa Nicaraguan
demokratian tilasta. Päätös antoi lisää tulta spekulaatioille siitä, onko suora budjettituki Nicaragualle
nyt lopullisesti jäissä, ja aikovatko avunantajat kenties vetäytyä maasta kokonaan. Näihin kysymyksiin
tivattiin vastausta myös ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäälliköltä Pekka
Puustiselta sekä Suomen suurlähettiläältä Eija Rotiselta.
Puustinen vieraili Nicaraguassa lokakuun lopussa, hieman ennen Suomen ja Nicaraguan
kahdenvälisiä yhteistyöneuvotteluja. La Prensa -lehden haastattelussa hän ”ei hylkää mahdollisuutta”,
että tulevaisuudessa apua kanavoidaan valtionbudjetin sijaan muita kanavia pitkin. Marraskuun
lopussa toisen päälehden El Nuevo Diarion haastattelussa Rotinen vahvisti, että apu keskittyy jatkossa
entistä enemmän kansalaisjärjestöihin ja yksityissektoriin. Syyksi hän mainitsi Suomen hallituksen
yleisen kehitysyhteistyöpolitiikan, mutta myös huolen Nicaraguan demokratian tilanteesta.
Suomi ei suoraan kommentoinut Ortegan uudelleenvalinnan mahdollisuutta tai EU:n kannanottoa
asiaan.
Suomen rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista palstatilaa saivat Nicaraguassa vuonna 2009 muun
muassa alueellinen energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP maaliskuussa Managuassa
järjestetyn foorumin alla, kuntahallinnon ohjelma Progestion, joka päättyi tammikuussa, sekä nuorten
seksuaalivalistukseen tähtäävä Vozjoven. Suurlähetystön työntekijöitä haastateltiin kehitysyhteistyöstä
lähes jokaisen kenttämatkan yhteydessä, mutta jutut ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen harvoin.
Suomi mainittiin kahdessa La Prensan mielipidekirjoituksessa: ensimmäisessä esimerkkinä korkean
bruttokansantuotteen maasta, toisessa maailman hyvinvoivimpana maana Legatum-instituutin
tutkimukseen mukaan.
Costa Rica
Costa Ricassa sairaalalaitteiden lahjusskandaalin oikeuskäsittely saatiin päätökseen marraskuussa.
Aihe oli esillä tiedotusvälineissä läpi vuoden. Uutisointi kiihtyi loppuvuodesta, kun tuomiot julkistettiin.
Syytetyistä muun muassa Costa Rican entisen presidentin Rafael Ángel Calderón Fournier tuomittiin
viideksi vuodeksi vankeuteen korruptiosta.
Suomalaisten osuus skandaalissa mainittiin uutisissa poikkeuksetta: sairaalalaitteita oli ostettu
suomalaiselta Instrumentarium Medko Medical -yritykseltä Suomen valtion myöntämällä
korkotukiluotolla. Kauppaa välittänyt, vankilatuomion saanut costaricalainen kertoi suomalaisyrityksen
myös maksaneen presidentti Calderónille 700 000 dollarin provision kaupan onnistumisesta.
Laitekauppoihin viitattiin jo aikaisempina vuosina vakiintuneella nimellä ”Proyecto Finlandia”, Suomiprojekti.
Vaikka Suomi sai näin runsaasti näkyvyyttä ikävän asian yhteydessä, tyyliltään Suomea koskevat
maininnat olivat suurimmaksi osaksi asianmukaisia, tapahtumaa lyhyesti taustoittavia toteamuksia.
Tiedotusvälineiden huomio keskittyi costaricalaisten viranomaisten edesottamuksiin, eikä suomalaisia
leimattu skandaalin pahantekijöiksi.
Ahkerimmin lahjusskandaalista kirjoitti La Nacion -lehti, joka oli luonut verkkosivuilleen oman
teemaosion oikeudenkäynnille jo vuonna 2008. Uutistoimistojen materiaali aiheesta levisi myös muihin
Keski-Amerikan maihin.
Guatemala
Ruotsinsuomalaisen kuoron vierailu Guatemalassa alkuvuodesta ylitti paikallisen median
uutiskynnyksen. Suomesta ilmestyi myös matkailujuttu Prensa Libressä helmikuussa. ”Suomi:
Valkoinen, puhdas ja kylmä” -artikkelissa kerrottiin perinteiseen tyyliin Suomen kylmästä ilmanalasta,
puhtaasta luonnosta ja hiljaisesta kansasta.
Syyskuussa samainen lehti julkaisu César Garcian ylistävän mielipiteen Suomen koulujärjestelmästä.
Garcian katsannossa koulutus on avain kehitykseen, ja Suomessa tätä kehitystä tukevat muun muassa
”maailman parhaat” opettajat.
El Salvador
El Salvadorissa Suomen uudesta internetasetuksesta uutisoitiin meksikolaista El Universal -lehteä
lainaten. Aihetta taustoitettiin kertomalla, että Suomessa 79 prosenttia väestöstä käyttää internetiä ja
että laajakaistayhteys löytyy kaikista julkisista kouluista ja kirjastoista.
Honduras
Hondurasissa Suomi oli esillä alkuvuodesta energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP:n foorumin
yhteydessä sekä miskito-alkuperäiskansaa käsittelevissä artikkeleissa. EEP-artikkeleissa Suomi
mainittiin lyhyesti kumppanuusohjelman perustajaksi.
Miskito-jutuissa Suomen kerrottiin olevan mukana rahoittamassa hanketta, joka tähtää
alkuperäiskansan oikeuksien edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Paikallisissa
tiedotusvälineissä kiiteltiin sitä, että Suomi oli rohkea ja edistyksellinen aloittaessaan yhteistyön
Moskitiassa. Suomi oli ensimmäisiä avunantajia alueella ja sen osoittama luottamus toi myös muita
avunantajia Moskitiaan. Valtakunnan mediassa lausunnot olivat lyhytsanaisempia.
Panama
Suomi ja Panama allekirjoittivat helmikuussa investointisuojasopimuksen alivaltiosihteeri Pekka
Huhtaniemen vienninedistämismatkan yhteydessä. Panaman ulkoministeriön lehdistötiedote julkaistiin
lukuisissa maan tiedotusvälineissä lähes sellaisenaan. Myös kuvat sopimuksen allekirjoitustilanteesta
levisivät laajalle. Tiedotteessa Huhtaniemi kertoi suomalaisia yrityksiä kiinnostavan erityisesti
tietoliikenne, ympäristö, teknologia ja muut kestävään kehitykseen liittyvät alat.
Meksiko
Edellisten vuosien tapaan kuva Suomesta meksikolaisessa mediassa oli myönteinen.
Uutisoinnissa Suomi ja muut Pohjoismaat olivat esillä vähänlaisesti pääpainon ollessa muissa
espanjankielisissä maissa, joissakin Euroopan keskeisissä valtioissa ja Yhdysvalloissa.
Suomen tasa-arvo, vähäinen korruptio, korkeatasoinen koulutus, kierrätys ja
ympäristöystävällisyys nousivat esille mediassa. Myös Suomen laajakaistayhteys ja Nokian
oikeustaistelu Applen kanssa saivat huomiota. Urheilusivuilla Suomen formula- ja rallikuskit
pysyivät otsikoissa, ja kulttuurin osalta suomalaiset elokuvat ja taiteilijat huomioitiin erilaisten
elokuvafestivaalien ja näyttelyiden yhteydessä. Suomalainen musiikki ja laulajat saivat kehuja
osakseen.
Musiikkia, elokuvia ja turhanpäiväisiä kilpailuja
Suomen kulttuurista kirjoitettiin useampi artikkeli. Erityisesti suomalainen musiikki ja elokuvat
kiinnostivat. Tarja Turusen Meksikon-konsertista kirjoitti La Jornada -lehti. Toimittaja mainitsi Turusen
eron Nightwish-yhtyeestä ja ylisti Suomen olevan kuuluisa upeista laulajistaan. Artikkelissa mainittiinkin
Suomen artisteista myös Karita Mattila, Soile Isokoski, Värttinä, Apocalyptica ja Stratovarius.
Toimittaja ihaili Tarja Turusen lauluääntä ja kehui häntä todelliseksi laulajaksi. Jorma Panula sai
näkyvyyttä toimiessaan kansainvälisen orkesterikilpailun tuomariston johdossa.
Useita suomalaisia elokuvia esitettiin Meksikossa, ja ne pantiin merkille myös mediassa. Elokuvista
mainittiin pohjoismaisilla elokuvafestivaaleilla esitetty Dome Karukosken Tummien perhosten koti,
jonka kerrottiin pohjautuvan Leena Landerin kirjaan. Muita mainittuja suomalaisia elokuvia olivat Aki
Kaurismäen lyhytelokuva L.A. Woman ja Cinema Europa -elokuvafestivaaleilla esitetty Jukka
Kärkkäisen ohjaama Kansakunnan olohuone.
Pekka ja Teija Isorättyän siannahkaiset marionettinukkeinstallaatiot herättivät paljon huomiota ja
taitelijoiden Chicharrona-näyttelystä kirjoittivat muun muassa El Informador ja useat muut sähköiset
tiedotusvälineet. Näyttelyn kerrottiin käsittelevän nykyajan yhteiskuntaa ja sen ongelmia. Totte
Manneksen kuvataidenäyttelystä kirjoitettiin Meksikon paikallislehdissä niissä osavaltioissa, joissa
näyttely oli esillä.
Myös sähköisesti ilmestynyt El Universalin artikkeli ”Suomi, turhanpäiväisten kilpailujen kuningas”
tarkasteli ja ihmetteli suomalaisten outoja kilpailuja. Kännykänheitto, hyttysentappo ja suojalkapallo
saivat paljon hämmästystä osakseen. Suomen kerrottiin kuitenkin olevan ylpeä näistä oudoista
kilpailuistaan ja käyttävän kilpailuja turistihoukuttimena. Lehti kirjoitti myös Sonkajärvellä vuodesta
1992 asti järjestetystä vaimonkannosta, jonka voittaja saa palkinnoksi vaimon painon verran olutta,
mikä oli lehden mukaan erittäin hyvä syy kokeilla lajia.
Oulussa järjestettävien ilmakitarakilpailujen kerrottiin olevan myös kansainvälisesti suosittu tapahtuma
ja istumisen muurahaiskeossa tai kuumassa saunassa kerrottiin olevan suomalaisten suosikkikilpailuja.
Artikkeli nosti kuitenkin esille, etteivät kaikki suomalaiset pidä tämäntyyppisistä kilpailuista, sillä heidän
mielestään kilpailut antavat liian pinnallisen kuvan koulutuksestaan ja teknologiastaan tunnetusta
Suomesta.
Mahdollisuutta käyttää Finnairin lentobonuksia kauneusleikkauksiin hämmästeltiin El Universalin
sähköisessä artikkelissa. Lehti kirjoitti Finnairin tarjoavan asiakkailleen mahdollisuutta parantaa
ulkonäköään kauneuskirurgialla, sillä lehden mukaan Finnair on tietoinen monien naisten
ulkonäköpaineista. Useassa aikakauslehdessä huomioitiin Suomi myös matkailumaana. Lehdet
kirjoittivat erityisesti Suomen lumisesta talvesta ja jouluperinteistä.
Autourheilua
Urheilun osalta Suomi oli esillä autourheilun tiimoilta. Rallikuljettaja Mikko Hirvonen ja formulakuskit
Heikki Kovalainen ja Kimi Räikkönen nousivat eniten otsikoihin. Mikko Hirvosen ja Sébastian Loebin
taistelu Ison-Britannian MM-kilpailun voitosta huomioitiin urheilusivuilla. Loebin voiton yhteydessä
kerrottiin hänellä nyt olevan enemmän MM-voittoja kuin aikoinaan neljä kertaa voittaneella Tommi
Mäkisellä. Myös Räikkösen siirtyminen rallikuskiksi kiinnosti; esille tuotiin Räikkösen epäonnistuminen
neuvotteluissa F1-tallien kanssa ja Fernando Alonson Räikköseltä ottama paikka Ferrari-kuskina.
Räikkösen kerrottiin neuvottelevan rallipaikasta ranskalaisen Citroen-tallin kanssa. Hieman ikävämmän
kuvan Suomesta antoi Reforman urheiluliitteessä ollut uutinen Matti Nykäsen väkivaltaisuudesta
vaimoansa kohtaan joulupäivänä.
Nokia, tasa-arvo, kestävä kehitys ja koulutus
Nokia nousi tuttuun tapaan esille taloussivujen uutisissa. Pääaiheita olivat Nokian heikentynyt tulos
loppuvuodesta, Nokian päätös alkaa tehdä pieniä kannettavia ”netbooks”-tietokoneita, Nokian
uusimmat matkapuhelinpalvelut ja Nokian oikeustaistelu Applen kanssa. Nokian askelta tietokoneiden
tuottajaksi kuitenkin pohdiskeltiin, sillä sen arveltiin aiheuttavan mahdollisia taloudellisia vahinkoja
Nokialle.
Kansainvälisen metallityöväenliiton IMF:in pääsihteeri Jyrki Raina mainittiin La Jornadan
kaivostyöläisiä käsittelevässä artikkelissa.
Suomen kansalaisoikeuksiin kuuluva laajakaistayhteys sai myös huomiota Meksikossa, sillä
Meksikossa suunnitteilla oli asettaa kolmen prosentin vero telekommunikaatioalalle, mitä kritisoitiin
medioissa.
Suomi sai myönteistä julkisuutta erilaisissa taloudellisissa vertailuissa, joissa Suomi tuli esille
innovatiivisena ja kilpailukykyisenä. Erityistä huomiota artikkeleissa kiinnitettiin Suomen hyvään
verojen maksuun, lehdistövapauteen ja kilpailukykyyn. Suomi huomioitiin sekä korruption vastaisessa
artikkelissa että sukupuolten tasa-arvoa käsittelevässä artikkelissa, joissa kummassakin Suomi
nostettiin esille mallimaana, jossa korruptio on vähäistä ja tasa-arvo sukupuolten välillä korkea.
Meksikon kirjoitettiin myös pystyvän saavuttamaan Suomen taloudellisen tason, jos uusien yritysten
perustaminen Meksikossa helpottuu ja nopeutuu.
Ikävämpi uutinen Suomesta oli ampumavälikohtaus Espoon Sellon liikekeskuksessa. Tapahtuma
huomioitiin laajasti Meksikon tiedotusvälineissä ja puheeksi nousivat jälleen Suomen asetilastot ja
väkivaltaisuus.
Suomen koulutus nostettiin esiin Entorno Político -lehden artikkelissa, joka käsitteli Meksikon
korkeakoulutuksen tasoa. Artikkelissa mainittiin, että Suomen kansantulosta kaksi prosenttia kohdistuu
korkeakoulutukseen. Muista maista mainittiin Yhdysvallat (2,5 %) ja Australia (2,3 %). Panostus
korkeakoulutukseen lisää koulutustarjontaa ja koulutukseen osallistumista. Meksikon panos
korkeakoulutukseen on vain 0,6 % ja tutkimukseen 0,4 % bruttokansantulosta.
El Economistan toimittajan vierailu Suomessa foreign correspondent -ohjelman puitteissa lisäsi
Suomen esilläoloa lehden sivuilla. Toimittaja haastatteli Martti Ahtisaarta, mietti vähäisen korruption
syitä Suomessa ja kuvaili Tarja Halosta määrätietoiseksi naiseksi, joka toimii tasa-arvon esimerkkinä.
Kierrätystä ja kestävää kehitystä toimittaja ihaili Suomessa ja kehui oppivansa suomalaisilta joka päivä
uusia ympäristöystävällisiä toimintamalleja, vaikka elämä kylmässä ja pimeässä Suomessa ei artikkelin
mukaan olekaan helppoa.
Peru
Suomella oli vuonna 2009 poikkeuksellisen vahva näkyvyys Perun tiedotusvälineissä. Eniten
näkyvyyttä sai ympäristöministeri Paula Lehtomäen ja suomalaisen cleantech yritysvaltuuskunnan marraskuinen vierailu, jonka myötä myös Suomen rahoittamat
ympäristöprojektit saivat runsaasti huomiota. Myös lokakuussa avattu Northern Stars -näyttely
suomalaisesta muotoilusta 100 vuoden aikana ja Sibelius-Akatemian KohoBeat-ryhmän
konsertti saivat runsaasti huomiota. Muita teemoja olivat koulutus, kauppa ja matkailu.
Vahva näkyvyys perustuu osittain suurlähetystön konkreettiseen yhteistyöhön muutaman
johtavan El Comercio -konserniin kuuluvan lehden kanssa, jonka jatkumisesta on sovittu myös
vuonna 2010.
Suomi esiintyi vuonna 2009 noin 80 kertaa perulaisissa tiedotusvälineissä. Suomen näkyvyys on ollut
kasvussa, ja vuonna 2009 näkyvyys oli huomattavasti suurempaa kuin aikaisemmin. Perulainen media
ei yleensä käsittele paljoa ulkomaailmaa, ja uutiset ulkomaista keskittyvät pääasiassa naapurimaihin,
Latinalaiseen Amerikkaan, suurimpiin Euroopan maihin sekä Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjään.
Kokoonsa nähden Suomi oli perulaisissa tiedotusvälineissä esillä huomattavasti enemmän kuin muut
vastaavat maat, mikä osin perustuu suurlähetystön järjestelmälliseen yhteistyöhön erityisesti maan
johtavan mediakonsernin El Comercion eri lehtien (erityisesti Cosas-aikakausilehtien ja El Comercio sanomalehden) edustajien kanssa. Yhteistyön jatkumisesta on sovittu myös vuodelle 2010. Muut
Pohjoismaat eivät näkyneet Suomen lailla Perun uutisissa, johon yksi syy on se, ettei niillä ole
suurlähetystöä Limassa.
Pääosin Suomen julkisuus tiedotusvälineissä keskittyi Perussa olleisiin Suomea koskeviin tapahtumiin.
Eniten julkisuutta saivat ympäristöministeri Paula Lehtomäen vierailu, suomalaista muotoilua
esittelevä Northern Stars -näyttely sekä Sibelius Akatemian perulaissuomalainen ryhmä KohoBeat
musiikkitapahtumallaan Finlandia: Canto a la música. Suomi huomioitiin poikkeuksellisesti myös
televisiossa ja radiossa ministeri Lehtomäen vierailun sekä opetusministeriön kansainvälisen yksikön
johtaja Kirsi Lindroosin Suomen ja Perun välisen opetusalan yhteistyöhön liittyneiden vierailujen
johdosta.
Yhteinen sävy tiedotusvälineissä oli Suomea ja Suomen talous- ja yhteiskuntakehitystä ylistävä.
Missään artikkelissa Suomea ei esitelty kielteiseen sävyyn.
Politiikka ja yhteiskunta
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen marraskuinen vierailu esiintyi yli kaksikymmentä kertaa eri
tiedotusvälineissä, pääasiassa Internetissä sekä aikakausi- ja sanomalehdissä. Erityisesti Lehtomäen
nuorta ikää ja korkeita urasaavutuksia ihmeteltiin, vaikka tärkeimmiksi aiheiksi jokaisessa artikkelissa
nousivatkin ilmastonmuutos ja Suomen rahoittamat ympäristöprojektit Perussa. Suomi tunnustetaan
puhtaan teknologian ja ympäristöasioiden asiantuntijana, joka tuo osaamistaan Peruun yritysten ja
kehitysyhteistyöprojektien muodossa.
Näistä teemoista haastateltiin myös suurlähettiläs Pekka Orpanaa, jonka kolumni julkaistiin johtavassa
päivälehdessä. Suomen rahoittamista projekteista kirjoitettiin pääasiassa vain ministerivierailun aikaan,
mutta alkuvuodesta El Comercio -sanomalehti kirjoitti lyhyesti Suomen velkavaihtohankkeesta
Amazonian alueella Loretossa.
Suomessa vieraillut ja ministeri Lehtomäestä kirjoittanut Martha Meyer kirjoitti Suomesta jopa
hämmentävän ylistävästi.
”Käytännössä välimatkat erottavat maat toisistaan. Tässä mielessä Suomi olisi toisella puolella
maapalloa Perusta käsin katsottuna. Suunnilleen siellä minne joulupukki hävitti punavalkolakkinsa tai
viimeisen poronsa. Sanomme "olisi", konditionaalissa, koska ensivaikutelma pettää. Tuo 190 000
järven ja upeiden pohjoisten metsien maa, jossa oikeuksien perusta on jaettu vastuu, joka on
kilpailukyvyn ja ekoinnovaation johtaja - jossa korruptio on käytännössä katsoen ruma sana - jossa on
paras mahdollinen koulutusjärjestelmä, on hyvin paljon lähempänä Perua kuin kartat näyttävät.
Voisimme jopa sanoa - empatian, yhteisten tavoitteiden ja luottamuksen vuoksi - lähempänä kuin jotkut
rajanaapurimme.” (Martha Meyer El Comerciossa marraskuussa: Finlandia: tan lejos y tan cerca.)
Meyer kehotti artikkelissaan Perua seuraamaan Suomen esimerkkiä yhteiskunnallisessa kehityksessä.
El Peruano -lehdessä kirjoitettiin Suomen tasa-arvoisuudesta ja erityisesti vammaisten saamasta tasaarvoisesta kohtelusta. Artikkelissa huomioitiin, että Suomessa liikennevälineet on tehty ottaen
huomioon vammaisten erityistarpeet ja heille, samoin kuin muillekin erityistä huomiota tarvitseville,
tarjotaan erityisiä opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia. Artikkelissa kerrottiin myös Suomen
talouskasvusta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä sekä luonnehdittiin Suomea unelmamaaksi, jossa
on maailman parhaaksi arvioitu koulutusjärjestelmä.
Suomen koulutusjärjestelmästä uutisoitiin paljon myös opetusministeriön kansainvälisen yksikön
johtajan Kirsi Lindroosin Suomen ja Perun väliseen koulutusalan yhteistyöhön liittyneiden vierailujen
kirvoittamana. Pääteemana oli Perussa ajankohtainen aihe, opetuksen kunnallistaminen, johon
opetusalan yhteistyössämme on keskitytty ja joka liittyy saumattomasti Perussa ajankohtaiseen
poliittisen ja taloudellisen hallinnonhajauttamisprosessiin.
Kulttuuri
”Sanotaan, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Olemme kaukana sen todenperäisyyden
todistamisesta. Sen sijaan olemme varmoja, että hän on teollisen muotoilun todellinen mestari.” Claire
Jaureguy Somos-lehdessä syyskuussa.
Suomen suurlähetystön, Helsingin Designmuseon ja pohjoisamerikkalais-perulaisen kulttuuri-instituutin
ICPNA:n Limaan tuoma näyttely Northern Stars esitteli Suomen huippusuunnittelua ja teollista
muotoilua viimeisen sadan vuoden ajalta. Näyttelystä kirjoitettiin 15 artikkelissa, joista osa oli monen
sivun mittaisia ja osa pienempiä uutisia.
Artikkeleissa mainittiin nimeltä paljon suomalaisia suunnittelijoita, yrityksiä ja tuotemerkkejä, mutta
erityisesti huomiota saivat suunnittelijat Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Timo Sarpaneva. Alvar Aaltoa
tituleerattiin yhtenä ensimmäisistä luonnon muotoja huonekaluihin ja esineisiin yhdistäneistä
suunnittelijoista. Marimekosta tehtiin näyttelyn aikaan kolme erillistä artikkelia, jotka esittelivät yrityksen
historiaa ja mallistoa.
Artikkelit näyttelystä, mukaan lukien suurlähettiläs Pekka Orpanan haastattelu Cosas-lehdessä,
nostivat esille suomalaisen muotoilun kehityshistorian ja käsittelivät Suomen sotien jälkeistä
yhteiskunnallista kehitystä sekä sen ja suomalaisen identiteetin suhdetta suomalaiseen muotoiluun.
Suomalaista muotoilua luonnehdittiin yksinkertaiseksi ja käytännönläheiseksi huippusuunnitteluksi,
jonka ideat ja muodot tulevat yleensä luonnosta. Voces-lehti kirjoitti Northern Stars -näyttelyn olleen
kaikkien aikojen tärkein suomalainen näyttely Perussa.
Sibelius-Akatemian suomalaisperulainen KohoBeat-orkesteri sai paljon huomiota niin lehdistössä kuin
Internetissäkin. KohoBeat järjesti Limassa klassisen musiikin konsertin Finlandia: canto a la música.
Tapahtumasta kirjoitettaessa mainittiin erityisesti sopraano Lisbet Klockars. Konsertissa mainittiin
laulettavan muun muassa säveltäjien Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon ja Toivo Kuulan lauluja
sekä perinteistä suomalaista kansanmusiikkia.
Goottiyhtye Duo Lacrimosan Liman-konsertin aikana yhtyeestä kirjoitettiin lyhyt artikkeli. Duo
Lacrimosan toinen laulaja on suomalainen Anne Nurmi. Samalla sivulla HIM-yhtyeen faniklubi kirjoitti
kehotuksen seuraamaan yhtyettä sen perulaisilta sivuilta www.heartagramperu.com.
Kauppa
Lokakuussa lanseerattiin Perun pohjoismainen kauppakamari, mikä sai näkyvyyttä tiedotusvälineissä.
Uutisissa kehuttiin Pohjoismaiden hyvinvointia, sosiaalipalveluja, luonnonsuojelua ja taloutta. La Rázon
-sanomalehden artikkelissa Pohjoismaiden kerrottiin sijoittavan paljon koulutukseen, eikä siellä juuri
ole korruptiota eikä rikollisuutta.
Suurlähetystön kaupallisten ja poliittisten asioiden avustajaa Tiia Haapaniemeä haastateltiin
potentiaalisista vientituotteista Pohjoismaihin ja artikkeleihin otettiin otteita Haapaniemen
kauppakamarin avajaistilaisuudessa pitämästä esitelmästä Suomesta ja siitä, mitä yritysten olisi hyvä
tietää maasta. Näitä otteita olivat esimerkiksi ilmasto, vaativat kuluttajat ja täsmällisyyden arvostus.
Artikkelin kirjoittaja oli lisännyt toteamuksen, että skandinaavit eivät ole kovin luottavaisia, mutta ajan
kanssa heistä saa hyviä ystäviä. Kauppakamarin yhteydessä mainittiin joitain Pohjoismaisia yrityksiä,
kuten Nokia. Suomi nähtiin potentiaalisena kauppakumppanina etenkin metsä- ja kaivosteollisuudessa.
Matkailu
Cosas-lehden matkailuliitteessä Suomesta kirjoitettiin huvittavan virheellinen artikkeli. Aukeamalla
kerrottiin järvi-Suomesta kauniina matkailukohteena, jossa voi toimittajan mukaan varmuudella nähdä
helmi-maaliskuussa ja syys-lokakuussa revontulia. Artikkelissa kirjoitettiin alueen mökkikulttuurista ja
saunasta. Mökkiä kutsutaan toimittajan mukaan Suomessa mochiksi. Linnansaaren kansallispuistossa
sanottiin voivan nähdä muun muassa susia ja hirviä. Päijännettä kehuttiin Suomen kauneimmaksi
järveksi ja sanottiin, että sen vesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda suoraan järvestä. Aukeamalla oli
mahtava kuva revontulista ja toinen kuva lumisesta vuoristosta, joka ei selvästi ole suomalaista
maisemaa.
Cosas-lehteen kuuluvassa Casas-lehdessä oli artikkeli upeine kuvineen Rovaniemen Joulupukin
pajakylästä. Artikkeli kuvasi Suomea kylmäksi ja kaukaiseksi, mutta kauniiksi maaksi ja lehdessä oli
hauska tarina siitä, miten joulupukki päätti perustaa työpajan, jossa häntä voi tavata, jotta häntä ei
häirittäisi Korvatunturilla. Lehti julkaisi myös joulupukin yhteystiedot, jotta lapset voivat kirjoittaa
hänelle. Lisäksi Caras-lehteen haastateltiin suurlähettiläs Pekka Orpanaa suomalaisesta joulusta.
Uruguay
Selluloosatehdasinvestoinnit olivat edelleen uutisaiheiden kärjessä Uruguayn
tiedotusvälineissä. Suomi oli vuonna vähemmän esillä kuin edellisvuonna.
Uruguayn tiedotusvälineissä Suomi näkyi selvästi eniten maahan tehtyjen
selluloosatehdasinvestointien vuoksi. Botnia-konflikti oli esillä varsinkin Haagin kansainvälisen
tuomioistuimen käsittelyn alkaessa syyskuussa. Myös Fray Bentosissa sijaitsevan tehtaan uudet
omistajuussuhteet huomioitiin mediassa. Tiedotusvälineissä kirjoitettiin suhteessa paljon myös Stora
Enson ja Araucon kaupoista Encen kanssa ja uuden selluloosatehtaan sijoituspaikasta käytiin
spekulointia. Palstatilaa saivat lisäksi Stora Enson tehtaiden lakkautukset ja työpaikkojen vähennykset
Suomessa ja niiden mahdolliset vaikutukset Uruguayihin.
Urheilun saralla kirjoitettiin muun muassa Lahden veteraanien maailmanmestaruuskisoista. Kisaan
osallistui neljä uruguaylaisurheilijaa. Uruguayn Diario El Pais -lehti julkaisi pitkän artikkelin Mika
Häkkisen vierailusta Montevideossa. Häkkinen vieraili kaupungissa ”jos otat, et aja” -kampanjan
puitteissa. Artikkelissa käytiin läpi Häkkisen Formula 1 -historiaa ja rattijuopumuksen vastaisen
kampanjan vaiheita. Suomalaisesta ”humoristiset” kilpailut, kuten löylynoton ja kännykänheiton
maailmanmestaruuskisat huomioitiin mediassa.
Myönteisissä merkeissä Suomea toi esiin myös vastavalittu Uruguayn presidentti José Mujica, joka
lehtihaastatteluissa mainitsi pitävänsä Suomea yhtenä mallimaanaan. Kulttuurin puolella kirjoitettiin
muun muassa Eero Saarisesta ja hänen mittavasta urastaan. Laajassa artikkelissa esiteltiin Saarisen
suunnittelemia rakennuksia Yhdysvalloissa sekä hänen huonekalu-designiaan. Vuonna 2009 Suomi oli
esillä Uruguayn tiedotusvälineissä huomattavasti vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Venezuela
Suomi-uutisointi oli Venezuelassa lähtökohtaisesti myönteistä, mutta melko vähäistä. Urheilu ja
suomalaisten kuuluisuuksien vierailut leimasivat uutisointia edellisvuosien tapaan. Suomi
nousi esille erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien tutkimusten kärkimaana.
Vastapainona uutisoitiin Sellon ampumavälikohtaus sekä Suomen voimakkaasti supistuva
bruttokansantuote. Suomi on yleensä Venezuelassa esillä suunnilleen saman verran kuin muut
Pohjoismaat. Yleensä Venezuelan tiedotusvälineet keskittyvät uutisoinnissaan Latinalaisen
Amerikan ja Karibian alueeseen sekä suuriin länsimaihin.
Suomalaisen yhteiskunnan vakaus esillä
Suomi nousi Venezuelan tiedotusvälineissä useaan otteeseen esille maiden välisissä vertailuissa.
Suomi sijoittui kärkipäähän muun muassa koulutusastetta, korruptionvastaisuutta, poliittista vakautta,
sukupuolten välistä tasa-arvoa, luovuutta, hyvinvointia ja yksityisomaisuuden suojaa mittaavissa
tutkimuksissa. Syvimmin suomalaista yhteiskuntaa luotasi kuitenkin Tal Cual -lehdessä ilmestynyt
Oscar Tenreiron kirjoittama neljän Alvar Aalto -artikkelin sarja, joka esitteli Suomen historiaa ja
politiikkaa sekä arkkitehtuurin ja yhteiskunnan vuoropuhelua 1900-luvulla.
Suomen poliittisista painotuksista uutisoitiin näkyvimmin laajakaistayhteyden julistaminen
perusoikeudeksi. Últimas Noticias -lehdessä esiteltiin Suomen hallituksen päätös taata vähintään
yhden megabitin laajakaistayhteys koko väestölle ja painotettiin tietoliikenneyhteyksien merkitystä
päätöksenteon avoimuuden ja demokratian kannalta. El Mundo mainitsi suomalaisen yhteiskunnan
Ruotsin ja Norjan ohella esimerkkinä toimivasta eurooppalaisesta sosialismista.
Poikkeuksen suomalaisen yhteiskunnan saamasta myönteisestä huomiosta muodosti Sellon
kauppakeskuksen ampumavälikohtaus. El Universal kertasi uutisoinnin ohessa myös lähihistorian
muut veriteot sekä kommentoi Suomen korkeita ase-, itsemurha- ja väkivaltatilastoja. Kansainvälinen
talouskriisi näkyi myös Suomi-uutisoinnissa. Stora Enson joukkoirtisanomiset ylittivät uutiskynnyksen,
samoin kuin Suomen muuta euroaluetta voimakkaammin supistuva bruttokansantuote.
Kulttuurivierailut ja formulat kestosuosikkeja
Suomalaisten julkisuuden henkilöiden vierailut saivat näkyvyyttä. Formulakuljettaja Mika Häkkisen
osallistuminen kansainvälisen viskimerkin liikennevalistuskampanjaan sekä tapaaminen presidentti
Hugo Chávezin kanssa saivat paljon palstatilaa. Myös laulaja Tarja Turusen ensiesiintyminen
Caracasissa sai runsaasti huomiota ja nosti myös Turusen entisen yhtyeen Nightwishin mielenkiinnon
kohteeksi.
Näkyvästi uutisoitiin myös pianisti Kristiina Juntun esiintyminen Festival Atempo musiikkitapahtumassa heinäkuussa. Suomi nousi esille kulttuuriuutisissa myös arkkitehtuuriin,
klassiseen musiikkiin ja suomalaiseen elokuvaan liittyvin teemoin. Mielenkiintoinen näkökulma
Sibelius-uutisointiin olivat useassa päivälehdissä julkaistut artikkelit klassista ja rockmusiikkia
fuusioivasta venezuelalaisesta Sibelius-yhtyeestä.
Urheilusaavutuksista ja -kilpailuista uutisoitiin laajalti. Eniten huomiota saivat autourheilun saralla
formulakuljettajat Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen sekä rallikuski Mikko Hirvonen. Muista
urheilutapahtumista huomioitiin muun muassa Suomen ja Venezuelan väliset lentopallo-ottelut sekä
jalkapallon MM-karsinnat. Kiintoisa yksityiskohta oli aikakauslehden uutinen venezuelalaisen hiihtäjän
César Baenan osallistumisesta hiihtokisoihin Suomessa.
Minkä maalainen on Nokia, entäpä joulupukki?
Nokian tuotteet ja liiketoiminta olivat runsaasti esillä, tosin Suomi-yhteys kävi näistä uutisista harvoin
ilmi. Greenpeace-ympäristöjärjestön arvio Nokian ympäristötietoisuudesta noteerattiin. Greenpeace
rankkasi suomalaisyrityksen elektroniikka-alan kärkeen jo kuudentena vuotena peräkkäin.
Suomalaisista tuotteista myös esimerkiksi Marimekon design sekä Karibianmerellä risteilevä Oasis of
the Seas mainittiin useampaan otteeseen.
Myös Suomi matkakohteena, erityisesti Helsinki arkkitehtuureineen sekä Lappi joulupukkeineen,
nousivat esille yllättävänkin laajoissa artikkeleissa. Lisäksi Suomelle omistettiin television
matkailuohjelma, jossa esiteltiin muun muassa Helsinkiä, Lappia ja saunakulttuuria.
Suomen Caracasin-suurlähettiläs Mikko Pyhälä esiintyi Venezuelan tiedotusvälineissä useaan
otteeseen. Venezuelalaiset tiedotusvälineet raportoivat ahkerasti osallistumisesta erilaisiin tapahtumiin,
minkä lisäksi kirjoitettiin muun muassa Pyhälän osallistumisesta parlamentin alkuperäiskansojen
komitean kokoukseen. Edellisvuoden tapaan Globovisión-televisiokanava lähetti suurlähettiläs Pyhälän
tervehdyksen Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla.
Länsi-, Itä- ja eteläinen Afrikka
Djibouti
Djiboutin mediassa Suomi oli esillä tammikuussa, kun suurlähettiläs Kirsti Aarnio virkakautensa
viimeisen vuoden alussa sai jätettyä valtuuskirjeen myös Djiboutissa. Sama aihe oli esillä myös
Somaliland Timesissa.
Etiopia
Suomi oli esillä Etiopian mediassa kuukausittain. Etiopian pitkäaikainen
kehitysyhteistyökumppani Suomi on melko hyvin tunnettu, ja Suomen saama julkisuus on
lähes ainoastaan myönteistä. Edelliseen vuoteen verrattuna Suomea käsiteltiin hieman
enemmän tiedotusvälineissä. Suomen kehitysyhteistyöhankkeet näkyivät ja toivat Suomelle
myönteistä julkisuutta. Lisäksi mediassa käsiteltiin myönteisessä valossa Suomen ja Etiopian
välistä vierailuvaihtoa ja siihen liittyviä teemoja.
Suomen suurlähettiläiden valtuuskirjan luovutus (Leo Olasvirta) ja jäähyväiskäynti presidentin luona
(Kirsti Aarnio) olivat näkyvästi esillä sekä lehdissä että tv:ssä. Euroopan unionin Afrikan-delegaation
tiedotuslehdessä Linkissä oli suurlähettiläs Kirsti Aarnion lähtöhaastattelu hänen virkakautensa lopuksi.
Suomen itsenäisyyspäivä oli esillä tiedotusvälineissä.
Suomen opetussektorilta oli esillä yleisen opetuksen laadun kehittämisohjelma GEQIP (General
Education Quality Improvement programme). Suomi on yksi rahoittajamaista, ja se on mainittu useaan
otteeseen eri lehdissä ja tiedotusvälineissä (Ethiopian Herald, Capital, Fortune, paikalliset lehdet sekä
Addis Fortune -nettisivuilla). Suomen tukema erityisopetushanke oli esillä Etiopian tv:ssä ja
paikallisessa lehdessä lokakuussa. Ohjelmassa puhui yleisopetuksen varaministeri Fuad Ibrahim, joka
on itse valmistunut Jyväskylän yliopiston erityisopetuksen maisteriohjelmasta.
Finland supports Ethiopian sustainable land use management -artikkeli oli talouslehti Fortunessa
loppuvuodesta. Ennen Kööpenhaminan ympäristökonferenssia Suomen päästötavoitteet oli poimittu
etiopialaisten sanomalehtien uutiseksi. Fortune uutisoi joulukuussa, että saksalaiset ja suomalaiset
rahoittavat kestävän maankäytön projekteja. Suomen Etiopialle antamasta humanitaarisesta avusta
kirjoitettiin The Daily Monitorissa. Suomen osallistumisesta kehitysyhteistyödonorien päällikköretriittiin
mainittiin DAG Newsletterissä.
Vesisektorilta Etiopian tv, uutistoimisto sekä Ethiopian Herald -lehti uutisoivat Suomen taloudellisesta
tuesta Benishangul Gumuzin vesi- ja sanitaatio-ohjelmalle ja aiheeseen liittyneestä seminaarista ja
Tana Belesin vuosikonsultaatioista sekä Suomen Tana Belesin ohjelmalle antamasta tuesta (Tana
Beles Integrated Water Resources Development Programme the Water Shed Development
Component).
Suomen paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeet huomattiin etiopialaisissa tiedotusvälineissä.
Suomen tuesta Ethio Wetlands and Natural Resources Associationille Etelä-Gondarissa uutisoitiin
tv:ssä ja radiossa. Suomen tuesta nuorison kansalaistaitokoulutukseen Addis Abebassa ja Amharassa
kerrottiin Addis Abeban paikallisradiokanavilla ja Amharan radiossa. Suomen tuesta Vision Ethiopian
Congress for Democracy -kansalaisjärjestölle uutisoitiin amharankielisessä Addis Zemen sanomalehdessä sekä kahdessa pienessä sanomalehdessä. Suomen tuesta Mental Health Society of
Ethiopia ja Disability with Addis Development Vision -järjestöjen radio-ohjelmille mainittiin Addis
Abeban paikallisradiossa. Mental Health Society mainitsi paikallislehdessään Suomen antamasta
tuesta. Lisäksi Mental Health Society of Ethiopia teki suuren mainostaulun Meskel-aukiolle Addis
Abebassa, missä mainittiin järjestön yhteistyö Suomen suurlähetystön kanssa.
Suomalaisten vaikuttajien matka Etiopiaan marraskuussa huomioitiin laajasti paikallisissa
tiedotusvälineissä. Ennen matkaa Ethiopian Herald ja The Daily Monitor kirjoittivat tulevasta matkasta
näkyvästi. Matkan aikana sekä lehdet että Etiopian tv uutisoivat vierailusta. Tv:ssä matkasta kerrottiin
Bahir Adrin vierailun aikana tehtyjen haastattelujen välityksellä, ja lisäksi vaikuttajamatkalaisten
tapaamisesta pääministerin kanssa uutisoitiin Etiopian tv:ssä.
Joulukuussa Kansanlähetyksen ja Mekane Yesus -kirkon toimitalon vihkiminen Jimmassa oli näkyvästi
esillä tv:ssä sekä amharan- ja englanninkielisessä lehdistössä.
Etelä-Afrikka
Suomea koskeva uutisointi on säilynyt viime vuosina määrältään kutakuinkin ennallaan. EteläAfrikan tiedotusvälineissä ei ole järjestelmällistä ja kattavaa uutisointia Suomesta, kuten ei
yleensä muistakaan Pohjoismaista tai pienemmistä EU-maista. Vuosi 2009 ei tässä suhteessa
poikennut aiemmista vuosista.
Suomea koskevan uutisoinnin painopiste oli jälleen taloudessa ja urheilussa. Talouden osalta Nokian
henkilöstöleikkaukset, eteläafrikkalaisen paperiyhtymä Sappin päätös lakkauttaa Kankaan
paperitehdas sekä telakkayhtiö STX:n Rauman telakan Etelä-Afrikan valtiolta saama uuden
tutkimusaluksen 130 miljoonan euron arvoinen tilaus nousivat esille uutisoinnissa.
Urheilussa huomiota saivat Jarkko Niemisen otteet tenniksen ATP-kiertueella, Sami Hyypiän siirto
Liverpoolista Saksan Bundesliigaan sekä Kimi Räikkösen siirtyminen Formula 1 -sarjasta rallin MMsarjaan. Paikallisissa tiedotusvälineissä huomioitiin myös Suomessa asuvan eteläafrikkalaisen
keihäänheittäjän Gerbrandt Groblerin ja lajin maailmanmestarin Tero Pitkämäen kohtaaminen
Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla. Lisäksi palstatilaa saivat ulkoministeri Alexander Stubbin triathlonharrastus sekä jo perinteiksi muodostuneet pienimuotoiset uutisoinnit eukonkannon ja saunomisen
MM-kilpailuista.
Oikeudenkäynnin aloittaminen Ruandan kansanmurhasta epäiltyä Suomessa asuvaa ruandalaismiestä
vastaan huomioitiin myös eteläafrikkalaisissa tiedotusvälineissä. Oikeudenkäynnin etenemisen
seuranta oli jatkuvaa, vaikkeikään kovin kattavaa. Kadonneen Arctic Sean löytyminen Afrikan
länsirannikolta Kap Verden lähistöltä pantiin merkille paikallisissa tiedotusvälineissä.
Koulusurmien jälkeinen käsiaseiden hallussapitoa koskevan lainsäädännön tiukentaminen huomioitiin.
Joulukuun lopulla sattunut ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa sai vuodenvaihteessa jonkin
verran palstatilaa. Silti Suomessa sattuneita ampumavälikohtauksia ei seurattu yksityiskohtaisesti
niiden kaukaisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien puuttumisen vuoksi.
Kenia
Suomea koskevia asioita oli aikana niukasti Kenian tiedotusvälineissä. Päävoittoisesti Suomen
näkyvyys Kenian tiedotusvälineissä liittyi kehitysyhteistyöhön. Nokia mainittiin edellisvuosien
tapaan eri yhteyksissä useampaan otteeseen.
Kenian tiedotusvälineissä Suomen ja Kenian välinen kehitysyhteistyö sai palstatilaa. Kuntaliiton
pohjoisen ja etelän kuntayhteistyöstä mainittiin The Standardissa. Lehdessä olleessa artikkelissa
kerrottiin Kisumun ja Hyvinkään aloittamasta kolmen vuoden yhteistyöstä. Yhteistyön tarkoituksena on
Kisumun kaupungin hallinnon kapasiteetin vahvistaminen. Yhteistyön eri osahankkeita ei artikkelissa
mainittu. Haastattelussa Kisumun pormestari Sam Okello ja kaupungin virkamies Benjamin Orwa
kertoivat jo aloittaneensa kehitysehdotusten laatimisen. Keniassa Nakuru ja Hämeenlinna sekä
Nyahururu ja Hattula-Janakkala ovat jo aloittaneet kuntayhteistyön aikaisemmin.
Kehitysyhteistyöhön liittyen myös yksi Suomen suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahalla
tuetuista projekteista, XYZ Show, sai suurta huomiota mediassa. Ohjelman mainoksia oli muun
muassa Daily Nationissa ja arvosteluja julkaisivat myös Associated Press (AP) ja British Broadcasting
Corporation (BBC). Ohjelma on nukkejen avulla luotu poliittinen satiiri Kenian vallanpitäjistä.
Jokaisessa jaksossa keskitytään johonkin teemaan huumorin avulla. Aiheina olivat muun muassa
korruptio ja väkivaltaisuudet vaalien jälkeen. Ohjelman tarkoituksena on viestittää tärkeistä
ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostavalla tavalla ja tällä tavoin edistää keskustelua ja
tietoisuutta tärkeistä aiheista.
Lisäksi Suomen ulkoministeriön tukemasta Kenian oikeussektorin reformista (Governance, Justice,
Law and Order Sector, GJLOS) oli mainintoja tiedotusvälineissä. Muun muassa Murithi Mutiga kirjoitti
kolumnissaan Sunday Nationissa avunantajien pettymyksestä GJLOS:in etenemiseen. Mutigan
mukaan monet avunantajista odottivat määrärahojen palauttamista reformin epäonnistuneen
toteuttamisen vuoksi. Uudistusten tarkoituksena on koskea antikorruptiota ja ihmisoikeuksia valtion
laitoksissa, poliisilaitosta, vankiloita sekä julkisten hankintojen tekoa. Artikkelissa mainittiin joidenkin
avunantajien epäilevän määrärahojen väärinkäyttöä, etenkin poliisilaitoksen uudistamiseen
tarkoitettujen varojen kohdalla, joiden epäiltiin menneen vääriin kohteisiin. Alankomaiden
suurlähettilään Laetitia van den Assumin mukaan GJLOS on hyvä esimerkki siitä, kuinka oikean
poliittisen tahdon puuttuminen vaikeuttaa uudistusten läpiviemistä Keniassa.
Nokiasta oli edellisten vuosien tapaan mainintoja tiedotusvälineissä. Nokian teknologian kestävyys
arvioitiin muun muassa maailman parhaimmaksi Daily Nationissa. Syiksi artikkelissa mainittiin Nokian
läpileikkaavat teemat ympäristöystävällisyys ja kestävyys.
Nokiasta oli lisäksi mainintoja kolumnin ja pilapiirroksen muodossa The Standardissa sekä ilmoitus
Nokian julkaisemasta kilpailusta uusien ohjelmien kehittelijöille Daily Nationissa. Tämän lisäksi Nokia
sijoittui ensimmäiseksi lukijoiden valitsemalla listalla tuotemerkeistä Itä-Afrikan alueella Sunday
Nationissa.
Mosambik
Suomi oli laajasti esillä Mosambikin tiedotusvälineissä. Julkisuus johtui siitä, että Suomi toimi
Mosambikin budjettitukiavunantajaryhmän puheenjohtajana. Suomen suurlähetystössä Maputossa
puheenjohtajuustehtävissä työskentelevät virkamiehet, suurlähettiläs Kari Alanko, ulkoasiainsihteeri
Lotta Karlsson ja erityisasiantuntija Lotta Valtonen, näkyivät televisiossa ja lehdissä
puheenjohtajuuden ensimmäisestä päivästä lähtien.
Suurlähettiläs Alankoa haastateltiin julkisuudessa useita kertoja vuoden aikana budjettitukiryhmän
puheenjohtajana. Asiasta raportoineita tv-kanavia olivat ainakin TVM, STV ja TIM sekä lehtiä
puolestaan O País, Savana ja Notícias.
Erityisesti tiedotusvälineitä kiinnostivat budjettitukiavunantajien suhtautuminen Mosambikin
presidentin-, parlamentti- ja provinssivaaleihin, jotka järjestettiin lokakuussa. Suomi järjesti
budjettitukiryhmän tiedotustilaisuuden vaaleihin valmistautumisesta suurlähetystössään Maputossa
syyskuussa. Suomea käsiteltiin mediassa pääsääntöisesti myönteiseen sävyyn.
Suomen ja Mosambikin kahdenväliset yhteistyöneuvottelut järjestettiin maaliskuussa. Niistä raportoitiin
Notícias-lehdessä. Suomen valtuuskuntaa neuvotteluissa johti apulaisosastopäällikkö Sirpa Mäenpää.
Lisäksi Suomesta mainittiin Boletim Lusan kansainvälisissä otsikoissa lyhyesti: Venäjän presidentin
Medvedevin virallinen vierailu Helsingissä, Suomen presidentti vastaanottaa Nigerian varapresidentin,
Maailmanpankki kokoontuu Pohjoismaiden kanssa Helsingissä, YK:n pääsihteerin Suomen-vierailu
päättyy. Ban Ki-moon tapasi pääministeri Matti Vanhasen ja Nobelin rauhanpalkinnon saajan Martti
Ahtisaaren.
Namibia
Suomi oli hyvin esillä Namibian tiedotusvälineissä. Tämä johtui Suomen aktiivisesta
toiminnasta ja pitkäaikaisesta yhteistyösuhteesta maan kanssa. Verrattuna muihin EU-maihin
Suomi oli näkyvillä ehkä eniten, erityisesti lehdistössä mutta myös radiossa ja televisiossa.
Suomen tunnettuus pysyi vuoteen 2008 verrattuna samalla tasolla.
Selvästi eniten media raportoi hankkeista, joita edustusto rahoitti paikallisen yhteistyön määrärahalla
PYM:llä. Mediaa kiinnosti sopimuksien allekirjoitus sekä hankkeiden sisältö. Yli kolmestakymmenestä
julkaistusta Suomeen liittyvästä lehtijutusta noin kolmannes kertoi PYM-hankkeista. Jutuissa
haastateltiin myös va. asiainhoitajaa ja samalla julkaistiin allekirjoitustilaisuuksista kuvia.
Talouteen liittyviä lehtiartikkeleita oli vain muutama. Näistä mainittakoon Kalmarin tekemä
konttienkäsittelylaitekauppa Walvis Bayn sataman kanssa, maailman suurimman risteilyaluksen
valmistuminen Suomessa, Nokian tuloksen romahtaminen sekä suomalaisen liikemiesvaltuuskunnan
vierailu maassa.
Suomalaisista julkisuuden henkilöistä pääsivät lehtiin entinen pääministeri Paavo Lipponen, jonka
mahdollisuuksia EU:n presidentiksi arvioitiin. Luonnollisesti kilpa-ajaja Kimi Räikkönen sai myös
lehdistössä julkisuutta, mutta vähemmän kuin vuonna 2008. Kolmas suomalainen, joka oli esillä
lehdistössä, oli moottoripyöräilijä Mika Kallio.
Lehdet julkaisivat myös pari juttua Suomen ja Namibian kuntien välisestä yhteistyöstä ja jutun
itsenäisyyspäivän vastaanotosta. Namibialaisen eläkkeellä olevan prikaatinkenraalin törmäys autollaan
suurlähetystön muuriin sai sekin runsaasti julkisuutta, koska kenraali oli silmin nähden juovuksissa.
Suomi esiteltiin jutuissa aina hyvin myönteisessä valossa.
Nigeria
Suomen näkyvyys Nigerian tiedotusvälineissä on pääsääntöisesti hyvin vähäistä. Vuosi 2009
oli poikkeuksellinen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki tällöin valtiovierailun neljään
Länsi-Afrikan maahan. Vierailusta raportoitiin näyttävästi kaikissa vierailukohteissa.
Nigerian suurissa kaupungeissa julkaistaan kymmenittäin sanomalehtiä. Maan väestömäärä on 150160 miljoonaa. Lehdistä suurimpienkin levikki/lukijamäärä on kuitenkin vain kymmenissä tuhansissa.
Useiden lehtien pelkästään tuhansissa. Televisio on suhteellisen yleinen, mutta kanavia vain muutama.
Maaseudulla televisio on edelleen varsin harvinainen. Nigeria on sen sijaan radion kuuntelun luvattu
maa.
Sanomalehdistön taso on viime vuosina jonkin verran parantunut, mutta sitä pidetään - muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta - edelleen varsin heikkona. Toimittajaksi pääsee usein ilman koulutusta, ja
palkkaa ei juurikaan makseta. Tästä syystä useimmat toimittajat tarjoutuvat kirjoittamaan juttuja
aiheesta kuin aiheesta, jos toimeksiantaja maksaa. (Suurlähetystö ei maksa.) Toimittajien koulutuksen
vähäisyys näkyy muun muassa siinä, että juttuja ei juurikaan toimiteta. Oikaisujen saaminen juttujen
sisältämiin virheisiin on lähes mahdotonta. Virheitä ja väärinkäsityksiä esiintyy runsaasti.
Nigerian sanomalehdet ovat pääosin erittäin laajoja. Sivuja on runsaasti. Valtaosa niistä käsittelee
Nigerian sisäpolitiikkaa ja poliitikkojen kantoja päiväkohtaisiin kysymyksiin. Afrikan asioita käsitellään
yleensä yhdellä sivulla ja kansainvälisiä uutisia yhdellä sivulla. Useimmat näistä uutisista tulevat
kansainvälisilta uutistoimituksilta.
Nigeriassa ei toimi mitään ’uutisleikepalvelua’, jonka kautta saisi tilata aiheen mukaisia tilastoja siitä,
mitä uutisia esimerkiksi Suomesta on julkaistu. Lähetystössä seurataan vain kahta päivälehteä - The
Guardian ja Business Day.
Tyyppiesimerkkejä uutiskynnyksen ylittäneistä Suomi-uutisista vuonna 2009 olivat esimerkiksi
’World’s Largest Cruise Ship debuts’; ‘Nokia named world’s most sustainable technology firm’ ja –
‘Here we go’ (eukonkantokilpailut!).
Alkuvuodesta julkaistiin yksi suurlähettilään yleinen haastattelu. Suurlähettilästä haastateltiin myös
muutaman kerran radiossa.
Tasavallan presidentin vierailu Senegaliin, Liberiaan, Nigeriaan ja Beniniin oli maaliskuussa.
Presidenttien bilateraalitapaamisten yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuudet, joissa oli paikalla sekä
lehdistön että television ja radion toimittajia, myös suomalaisia toimittajia. Senegalissa, Beninissä ja
Liberiassa julkaistuja juttuja suurlähetystö ei ole nähnyt, mutta on saanut kollegoilta tietää, että uutisia
oli lukuisissa lehdissä, tv:ssä ja radiossa. Nigeriassa kaikki suurimmat päivälehdet julkaisivat
vierailusta vähintään yhden jutun. Pelkkiä valokuvia esiintyi myös useissa lehdissä. Vierailu oli
näyttävästi esillä myös televisiossa.
Suomen toiminta ihmiskauppaa vastaan, esimerkiksi toiminnan rahoittaminen YK:n UNODC:n kautta
sai laajaa medianäkyvyyttä. Rahoituspäätöksen julkistamistilaisuudessa oli runsaasti
tiedotusvälineiden edustajia, ja uutisia julkaistiin useissa lehdissä. Tilaisuus oli esillä myös televisiossa.
Suurlähettilään akreditoituminen Ghanaan ja Beniniin sai myös julkisuutta sekä lehdistössä että
televisiossa.
Sambia
Suomi oli läpi vuoden kuukausittain esillä tiedotusvälineissä, heinäkuuta lukuun ottamatta. Eniten
Suomeen liittyviä henkilömainintoja saivat suurlähettiläs Sinikka Antila sekä ulkomaankauppa- ja
kehitysministeri Paavo Väyrynen maaliskuiseen vierailuunsa liittyen. Ministeri Väyrysen vierailuun
liittyvistä artikkeleista nousivat esiin Suomen sitoumus olla vähentämättä kehitysapua Sambiaan,
Suomen kiinnostus metsäsektorin sekä uusiutuvan energian ja informaatioteknologian tukemiseen sekä Sambian kiinnostus saada lisää investointeja Suomesta.
Presidentti Tarja Haloseen viitattiin Sambian ympäristö- ja luonnonvaraministerin osallistuessa
samaan korkean tason naisvaikuttajien seminaariin Monroviassa. Jutun yhteydessä nostettiin hyvin
esiin Suomen sitoutuneisuus ympäristösektoriin.
Suomen tunnettuus on Sambiassa vielä suhteellisen alhaisella tasolla - väliin Suomi sekoitetaan
muihin Pohjoismaihin kuten Tanskaan. Samoin suomalaisten nimien oikeinkirjoituksessa oli kautta
linjan virheitä. Suomi-kuva on kuitenkin tiedotusvälineissä myönteinen.
Useimpia mainintoja oli aihealueittain toisaalta kauppaan ja yksityissektorin kehittämisestä sekä
toisaalta paikallisen yhteistyön määrärahasta tuetuista kulttuurihankkeista. Maininnat yksityissektorin
kehittämisestä liittyvät Suomen tukemiin ohjelmiin (Aid for Trade) tai Sambian haluun saada Suomesta
lisää investointeja.
Kulttuurista uutisoitiin erityisesti suomalais-sambialaisen yhteistuotannon, pitkän elokuvan Suwilanjin,
vaiheita sekä toisaalta Suomen paikallisen yhteistyön määrärahasta tukemien kulttuurihankkeiden
tähtihetkiä. Näistä esimerkkeinä Sambian kansallisarkiston digitalisointihanke ja taiteilijoiden
yrittäjyyskoulutus National Arts Councilin kautta. Tiedotusvälineissä näkyivät myös Suomen tuki ja
sitoumukset maataloussektorille uutisointina kahdenvälisestä Luapulan provinssin maatalouden- ja
maaseudun kehittämisohjelmasta sekä viittauksina Sambian kansallisen viljelijäliiton tukeen.
Useammassa artikkelissa huomioitiin suurlähettilään kannanotot korruption vastaiseen taisteluun,
kuten Sambian entisen presidentin Fredrick Chiluban oikeudenkäynnin yhteydessä. Ympäristöön
liittyvään vuosituhattavoitteeseen ja paikallisen yhteistyön määrärahalla tuettuihin ympäristöhankkeisiin
liittyvät suurlähettilään kannanotot saivat myös palstatilaa.
Muista aiheista Ruandan kansanmurhaoikeudenkäynnin Porvoon tapaus ja suomalaisomisteisen
laivan kaappaus Biskajanlahdella ylittivät uutiskynnyksen, samoin maailman suurimman Oasis of the
Seas -risteilijän saapuminen kotisatamaansa Floridassa sekä sambialaisen jalkapalloilijan solmima
sopimus Rovaniemen Palloseuran kanssa.
Vuoteen 2008 verrattuna Suomen näkyvyys Sambian tiedotusvälineissä pysyi jotakuinkin samalla
tasolla.
Tansania
Suomi näkyi Tansanian lehdistössä jo lähes perinteisissä merkeissä. Lehdissä näkyi
artikkeleita niin kehitysyhteistyöstämme, jalkapalloseura FC Viton kesäisestä matkasta Helsinki
Cupiin, suurlähettiläs Juhani Toivosen haastattelusta itsenäisyyspäivän johdosta kuin
urheilusankareistamme Matti Nykänen mukaan luettuna. Vuoden lehdistökohokohtana oli
Suomen paikallisen yhteistyön määrärahoin tukeman internetpohjaisen
korruptioseurantajärjestelmän lanseeraus, joka kiinnosti tiedotusvälineitä runsaasti etusivuja
myöten. Edustusto teetätti myös puolen tunnin mittaisen tv-raportin kehitysyhteistyömme
toteutuksesta, joka esitettiin itsenäisyyspäivänä parhaaseen katseluaikaan.
Tiedotusvälineet jatkoivat kehittymistään Tansaniassa vuoden 2009 aikana. Aina tämä kehitys ei vienyt
lehdistön ja muun median toimintaa laadukkaampaan ja itsenäisempään suuntaan, ja törmäyskurssille
lehdistön kanssa ajautuivat ajoittain niin hallitus kuin avunantajatkin. Myös erityisesti lehtitalot kokeilivat
rajojaan lehdistövapauden saralla. Lopputuloksena oli vuoden päättäminen jälleen yhteen 90 päivän
julkaisukieltoon, tällä kertaa swahilinkieliselle Kulikoni-lehdelle ’vallankumouksellisesta’ kirjoittelusta
armeijassa tapahtuvasta pääsykoevilpistä. Kaikki armeijaan ja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuva
kirjoittelu on Tansaniassa erityisen sensitiivistä.
Tansanian lehdistö on kuitenkin peruuttamattomasti ottanut paikkansa yhteiskunnallisen kehityksen
vahtikoirana. Korruptiotapausten ja myös ihmisoikeusrikkomusten seuranta (erityisesti maasaipaimentolaisten kohtelu) ovat pysyneet kiitettävästi lehtien etusivuilla ja palstoilla, unohtamatta
säännöllistä hallituksen sivaltelua energiakriisistä ja maastoautojen preferoimisesta kehityshankkeiden
sijaan. Kuluvana keväänä odotetaan myös uutta medialakia, joka tullee nostamaan paljon keskustelua.
Tansaniassa eletään vaalivuotta, ja ennakkotiedot uudesta laista viittaavat median toiminnan
lisärajoituksiin. Monet näkevätkin uuden medialain hallituksen pyrkimyksenä asettaa rajoituksia
lehdistönvapaudelle. Nähtäväksi jääkin, miten tiedotusvälineiden toiminta sujuu vaalien lähestyessä.
Suomi näkyi Tansanian lehdistössä jo lähes perinteisissä merkeissä. Lehdissä näkyi artikkeleita niin
kehitysyhteistyöstämme, jalkapalloseura FC Viton kesäisestä matkasta Helsinki Cupiin, suurlähettiläs
Juhani Toivosen haastattelusta itsenäisyyspäivän johdosta kuin urheilusankareistamme Matti
Nykänen mukaan luettuna. Edustusto teetätti myös puolen tunnin mittaisen tv-raportin
kehitysyhteistyömme toteutuksesta, joka esitettiin itsenäisyyspäivänä parhaaseen katseluaikaan.
Vuoden 2009 lehdistökohokohta oli Suomen näkökulmasta paikallisen yhteistyön
määrärahahankkeena toteutetun internetpohjaisen korruptioseurantajärjestelmän lanseeraus.
Hankkeen avajaistilaisuus ja tiedottaminen onnistuivat hienosti, sillä kaikki neljä englanninkielistä
päivälehteä nostivat aiheen etusivun uutisekseen. Myös swahilinkielinen lehdistö, radio ja tv uutisoivat
tilaisuudesta ja hankkeesta runsaasti. The African uutisoi näyttävästi Suomen tukevan lokaseurantaa
57 miljoonalla: 'Finland donates 57m/- for sleaze tracking'; Daily News puolestaan otsikoi 'Graft fight
goes online as donors pledge aid'. Tuki korruptioseurantahankkeelle ja sen saama huomio osoitti, että
aihe on mitä ajankohtaisin Tansaniassa. Suomi sai myönteistä julkisuutta vaikean aihepiirin
tukemisesta.
Kehitysyhteistyön pääsektoreista mainittakoon tiedotus paikallishallintosektorin tukemisesta. Uuden
valtioiden välisen sopimuksen allekirjoitusta tuettiin lehdistötiedotteella, jonka The Guardian julkaisi
otsikolla ’Finland to provide 17 billion/- for local govt development funding’. Artikkeli toisti edustuston
antaman tiedotteen sanasta sanaan. Myös metsäsektorin tuen tärkeän osa-alueen eli metsävarojen
inventointihankkeen lanseeraustilaisuus toukokuussa nostettiin näkyvästi lehtien sivuille. This Day
(’Tanzania launches national forest assesment project’), Daily News (‘Project to assess forest
resources takes off’) ja The Citizen (‘Tanzania’s forests under threat’) toivat kaikki artikkeleissaan ja
kuvissaan esille Suomen tuen sektorille ja hankkeelle.
Suurlähettilään vuosittainen haastattelu itsenäisyyspäivän aikana on takuuvarma tilaisuus mainostaa
Suomea ja maidemme välistä yhteistyötä. Niin tälläkin kertaa Sunday Newsin otsikoidessa koko
aukeaman leveydeltä ’No cut on development support – envoy’ ja The African kirjoittaessa ’Sustainable
decision-making vital to development – envoy’. Jälkimmäinen otsikko viittasi haastattelussa esille
tulleeseen, maaliskuussa 2010 avattavaan Dar es Salaamin kestävän kehityksen instituuttiin, jonka
uskotaan lisäävän maan virkamiehistön kapasiteettia osallistua kansainvälisiin neuvotteluihin maansa
puolesta menestyksekkäästi. Haastattelu julkaistiin Q&A -periaatteella kokonaisuudessaan.
Liikunnan kehitysyhteistyö Liike Ry on jo vuosien ajan mahdollistanut yhden tansanialaisen
jalkapallojoukkueen osallistumisen Helsinki Cupiin. Joukkue tunnetaan nimellä FC Vito, ja vuonna
2009 turnaukseen osallistui tyttöjoukkue Malaika. Joukkueelle järjestettiin tiedotustilaisuus ennen
matkaa suurlähetystössä. Tänäkin vuonna aihe kiinnosti lehtiä ja televisiokanavia runsaasti, ja
joukkueen edesottamuksia seurattiin lehdissä turnauksen edetessäkin.