1. No category

Pääministerinä Suomessa
Mari Kiviniemi
Suomen pääministerit (1)
1. Svinhufvud, Pehr Evind
2. Paasikivi, Juho Kusti
3. Ingman, Lauri Johannes
4. Castren, Kaarlo
5. Vennola, Juho Heikki
6. Erich, Rafael Waldemar
7. Vennola II, Juho Heikki
8. Cajander, Aimo Kaarlo
9. Kallio, Kyösti
10. Cajander II, Aimo Kaarlo
11. Ingman II, Lauri Johannes
12. Tulenheimo, Antti Agaton
13. Kallio II, Kyösti
14. Tanner, Väinö Alfred
15. Sunila, Juho Emil
16. Mantere, Oskari
17. Kallio III, Kyösti
18. Svinhufvud, Pehr Evind
19. Sunila II, Juho Emil
20. Kivimäki, Toivo Mikael
27.11.1917 - 27.5.1918
27.5.1918 - 27.11.1918
27.11.1918 - 17.4.1919
17.4.1919 - 15.8.1919
15.8.1919 - 15.3.1920
15.3.1920 - 9.4.1921
9.4.1921 - 2.6.1922
2.6.1922 - 14.11.1922
14.11.1922 - 18.1.1924
18.1.1924 - 31.5.1924
31.5.1924 - 31.3.1925
31.3.1925 - 31.12.1925
31.12.1925 - 13.12.1926
13.12.1926 - 17.12.1927
17.12.1927 - 22.12.1928
22.12.1928 - 16.8.1929
16.8.1929 - 4.7.1930
4.7.1930 - 21.3.1931
21.3.1931 - 14.12.1932
14.12.1932 - 7.10.1936
Suomen pääministerit (2)
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
33.
34.
35.
36.
37.
38.
39.
40.
Kallio IV, Kyösti
Kajander III, Aimo Kaarlo
Ryti, Risto Heikki
Ryti II, Risto Heikki
Rangell, Johan Wilhelm
Linkomies, Edwin Johan Hildegard
Hackzell, Anders Verner
Castren, Urho Jonas
Paasikivi II, Juho Kusti
Paasikivi III, Juho Kusti
Pekkala, Mauno
Fagerholm, Karl-August
Kekkonen, Urho Kaleva
Kekkonen II, Urho Kaleva
Kekkonen III, Urho Kaleva
Kekkonen IV, Urho Kaleva
Tuomioja, Sakari Severi
Törngren, Ralf Johan Gustaf
Kekkonen V, Urho Kaleva
Fagerholm II, Karl-August
7.10.1936 - 12.3.1937
12.3.1937 - 1.12.1939
1.12.1939 - 27.3.1940
27.3.1940 - 4.1.1941
4.1.1941 - 5.3.1943
5.3.1943 - 8.8.1944
8.8.1944 - 21.9.1944
21.9.1944 - 17.11.1944
17.11.1944 - 17.4.1945
17.4.1945 - 26.3.1946
26.3.1946 - 29.7.1948
29.7.1948 - 17.3.1950
17.3.1950 - 17.1.1951
17.1.1951 - 20.9.1951
20.9.1951 - 9.7.1953
9.7.1953 - 17.11.1953
17.11.1953 - 5.5.1954
5.5.1954 - 20.10.1954
20.10.1954 - 3.3.1956
3.3.1956 - 27.5.1957
Suomen pääministerit (3)
41.
42.
43.
44.
45.
46.
47.
48.
49.
50.
51.
52.
53.
54.
55.
56.
57.
58.
59.
60.
Sukselainen, Vieno Johannes
von Fieandt, Berndt Rainer
Kuuskoski, Reino Iisakki
Fagerholm III, Karl-August
Sukselainen II, Vieno Johannes
Miettunen, Martti Juhani
Karjalainen, Ahti Kalle Samuli
Lehto, Reino Ragnar
Virolainen, Johannes
Paasio, Kustaa Raafael
Koivisto, Mauno Henrik
Aura, Teuvo Ensio
Karjalainen II, Ahti Kalle Samuli
Aura II, Teuvo Ensio
Paasio II, Kustaa Raafael
Sorsa, Taisto Kalevi
Liinamaa, Keijo Antero
Miettunen II, Martti Juhani
Miettunen III, Martti Juhani
Sorsa II, Taisto Kalevi
27.5.1957 - 29.11.1957
29.11.1957 - 26.4.1958
26.4.1958 - 29.8.1958
29.8.1958 - 13.1.1959
13.1.1959 - 14.7.1961
14.7.1961 - 13.4.1962
13.4.1962 - 18.12.1963
18.12.1963 - 12.9.1964
12.9.1964 - 27.5.1966
27.5.1966 - 22.3.1968
22.3.1968 - 14.5.1970
14.5.1970 - 15.7.1970
15.7.1970 - 29.10.1971
29.10.1971 - 23.2.1972
23.2.1972 - 4.9.1972
4.9.1972 - 13.6.1975
13.6.1975 - 30.11.1975
30.11.1975 - 29.9.1976
29.9.1976 - 15.5.1977
15.5.1977 - 26.5.1979
Suomen pääministerit (4)
61.
62.
63.
64.
65.
66.
67.
68.
69.
70.
71.
72.
Koivisto II, Mauno Henrik
Sorsa III, Taisto Kalevi
Sorsa IV, Taisto Kalevi
Holkeri, Harri Hermanni
Aho, Esko Tapani
Lipponen, Paavo Tapio
Lipponen II, Paavo Tapio
Jäätteenmäki, Anneli Tuulikki
Vanhanen, Matti Taneli
Vanhanen II, Matti Taneli
Kiviniemi, Mari Johanna
Katainen, Jyrki Tapani
26.5.1979 - 19.2.1982
19.2.1982 - 6.5.1983
6.5.1983 - 30.4.1987
30.4.1987 - 26.4.1991
26.4.1991 - 13.4.1995
13.4.1995 - 15.4.1999
15.4.1999 - 17.4.2003
17.4.2003 - 24.6.2003
24.6.2003 - 19.4.2007
19.4.2007 - 22.6.2010
22.6.2010 - 22.6.2011
22.6.2011 -
Pääministerin aseman muutokset
• Vahvistunut 1990-luvulta lähtien
• EU-jäsenyys
• Vuoden 2000 perustuslakimuutos:
• Vahvisti pääministerin asemaa
• Tasavallan presidentti voi määrätä ennenaikaiset
eduskuntavaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta
eduskuntaryhmiä kuultuaan.
• Tasavallan presidentti nimittää muut ministerit pääministeriksi
valitun henkilön tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Pääministerin valinta
• Eduskunta valitsee pääministerin
• Tasavallan presidentti nimittää
• Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin
ehdotuksen mukaisesti
• Nimitys tapahtuu presidentin avoimella kirjeellä
Pääministerin tehtävät
Johtaa valtioneuvoston toimintaa
• Valtioneuvostolla tarkoitetaan pääministerin ja
ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa
käyttävää toimielintä
• Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden
muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden
päätöksentekoelintä
• Pääministeri vastaa valtioneuvostolle kuuluvien
asioiden valmistelun ja käsittelyn
yhteensovittamisesta.
Valtioneuvosto
• Koostuu 12 ministeriöstä
• Kukin ministeriö vastaa toimialallaan
valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta
ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta
Ministeriöt
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasiainministeriö
Oikeusministeriö
Sisäasiainministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Pääministerin apuna
• Korkein virkamies kansliapäällikkö, joka johtaa ja
valvoo ministeriön toimintaa - virkanimikkeenä
ulkoasiainministeriössä ja
valtiovarainministeriössä on valtiosihteeri.
• Valtioneuvoston kansliaan pääministerin
toimikaudeksi voidaan nimittää valtiosihteeri.
• Poliittisia erityisavustajia (EU, kv, tal.pol., ekasiat, hallinoll.)
• Sihteeri ja eduskunta-avustaja
• Puoluetoimisto
Valtioneuvoston työskentely
•
•
•
•
•
•
•
Valtioneuvoston yleisistunto
Esittely tasavallan presidentille
Iltakoulu
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta
EU-ministerivaliokunta
Talouspoliittinen ministerivaliokunta
Valtioneuvoston raha-asianvaliokunta
Valtioneuvoston yleisistunto
• Valtioneuvoston istuntosalissa torstaisin klo 13
• Puheenjohtaja pääministeri
• Pääministerin ja ministerien lisäksi yleisistuntoon
osallistuu oikeuskansleri sekä Helsingin yliopiston
asioita käsiteltäessä Helsingin yliopiston kansleri
• Päätösvaltaisuus edellyttää viiden
valtioneuvoston jäsenen osallistumista
• Pääministeri määrää yleisistuntojen
esittelyjärjestyksen
Yleisistunnossa käsiteltävät asiat
• Ratkaisuehdotusten tekeminen presidentille
tämän päätäntävaltaan kuuluvissa asioissa
• Asetuksenantovalta sekä päätösvalta hallitus- ja
hallintoasioissa
• Ratkaisuvallan jakaantumisessa valtioneuvoston
yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään
perustuslaissa sekä valtioneuvostolaissa.
• Vuosittain valtioneuvostossa käsitellään noin
2000 asiaa
Asian käsittely yleisistunnossa
• Esityslistan mukaisesti, mutta ministerillä on oikeus poistaa
asia käsittelystä.
• Jokaisella valtioneuvoston jäsenellä on oikeus esittää
asiassa oma ratkaisuehdotuksensa.
• Kollegiaalinen äänestysmenettely eli eniten ääniä saanut
ehdotus julistetaan päätökseksi
• Poikkeava käsitys asiasta on mahdollista saada lausumana
valtioneuvoston pöytäkirjaan
• Päätöksistä vastuussa ovat kaikki istuntoon osallistuneet
valtioneuvoston jäsenet yhdessä esittelijän kanssa
• Ministerin vastuu ilmenee sekä poliittisena että
oikeudellisena vastuuna
Esittely tasavallan presidentille
• Tapahtuu yleensä perjantaisin klo 11
• Tasavallan presidentti johtaa puhetta esittelyssä
• Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen
ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
• Istuntoon osallistuvat kaikki ministerit vähintään viisi oltava
paikalla, jotta kokous on päätösvaltainen.
• Lisäksi läsnä on oikeuskansleri.
• Asioista ei äänestetä, koska presidentti tekee päätökset.
• Ministeri voi kuitenkin lausua mielipiteensä pöytäkirjaan
vapautuakseen vastuusta
• Esittely voi tapahtua kesäaikaan myös Naantalin
Kultarannassa.
Iltakoulu
• Tärkeimmät asiat ennen niiden esilletuloa valtioneuvostossa
käsitellään hallituksen iltakoulussa.
• Iltakoulu on ministereiden epävirallinen kokous, jonka
kutsuu koolle pääministeri.
• Yleensä iltakoulu on keskiviikkoisin klo 17
• Iltakoulussa ei tehdä muodollisia ratkaisuja
• Ministereiden lisäksi iltakouluun osallistuvat
hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat,
oikeuskansleri, pääministerin valtiosihteeri sekä
valtioneuvoston viestintäjohtaja
• Iltakoulusta laaditut muistiinpanot ja pöytäkirjat eivät ole
julkisia asiakirjoja.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen
valiokunta
• Kokoontuu perjantaisin tasavallan presidentin
esittelyn jälkeen
• Koollekutsumisesta päättää pääministeri
• Puheenjohtajana pääministeri
• Käsittelee valmistelevasti tärkeät ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita
ulkovaltioihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät
sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät
kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat.
• Kokouksen pöytäkirjat ovat salaisia.
EU-ministerivaliokunta
• Kokoontuu yleensä perjantaisin klo 8
• Puheenjohtajana pääministeri
• Käsittelee valmistelevasti Euroopan unionissa
päätettävät asiat
• Kokousten pöytäkirja on välittömästi julkinen siltä
osin kuin asia ei mene valtioneuvoston
käsittelyyn eikä kyse ole salaisesta asiasta
Raha-asiainvaliokunta
•
•
•
•
•
Kokoontuu keskiviikkoisin klo 12
Puheenjohtajana pääministeri
Päätösvaltainen, kun 3 jäsentä
Tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta
Valtioneuvoston yleisistunto voi poiketa rahaasiainvaliokunnan lausunnosta. Ministeriö sen
sijaan ei saa näin tehdä vaan sen on siirrettävä
asia yleisistunnon ratkaistavaksi.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta
• Kokoontuu tiistaisin aamupäivällä
• Puheenjohtajana pääministeri
• Käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä,
julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja
pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia
toimenpiteitä vaativia asioita.
Lisäksi
• Voi olla ylimääräisiä ministerivaliokuntia ja
ministerityöryhmiä
• Asetetaan valtioneuvoston yleisistunnossa
• Pääministeri määrää valiokuntien jäsenet
neuvoteltuaan hallitusryhmien kanssa
• Valiokuntien tehtävät määrätään asettamisen
yhteydessä
Valtioneuvoston toiminnan johtaja
• Johtaa asioiden käsittelyä
• Oikeus määrätä yleisistunnon esittelypäivät ja
esittelyjärjestys istunnossa
• Voi määrätä ajankohdan mihin mennessä asia on
käsiteltävä yleisistunnossa
• Äänestystilanteessa tasatuloksen sattuessa
pääministerin kanta ratkaisee
Valtioneuvoston toiminnan johtaja (2)
• Pääministeri johtaa valtioneuvoston kansliaa
• Valtioneuvoston kanslia vastaa pääministerin
johdolla hallitusohjelman toimeenpanon
valvonnasta ja avustaa pääministeriä
valtioneuvoston johtamisessa
• Lisäksi talousneuvoston, tutkimus- ja
innovaationeuvoston sekä arvonimilautakunnan
puheenjohtaja
Talousneuvosto
• Hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin
välinen yhteistyöelin.
• Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa koskevat kysymykset
• Suomen taloudellinen toimintaympäristö ja siinä tapahtuvien
muutosten aiheuttamat haasteet ja sopeutumispaineet.
• Suomen kansantalouden voimavarojen tehokas käyttö ja
kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä.
• Kasvu- ja työllisyyspolitiikka lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä
• Julkinen sektori ja hyvinvoinnin jakautuminen
• Talousneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti kerran
kuukaudessa. Talousneuvostossa käytävät keskustelut ovat
luottamuksellisia.
Tiede- ja teknologianeuvosto
•
•
•
•
•
•
•
•
Seuraa tieteen ja teknologian kansainvälistä kehitystä ja siitä aiheutuvia Suomen
tutkimuksen ja teknologian kehittämistarpeita
kansainvälistä tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevat asiat
käsitellä julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kehittämistä ja suuntaamista;
tiedettä, teknologiaa ja tieteellistä koulutusta koskevat lainsäädäntöasiat
aloitteita ja esityksiä valtioneuvostolle ja sen ministeriöille
Pääministeri puheenjohtajana, opetusministeri ja kauppa- ja teollisuusministeri
varapuheenjohtajina sekä valtiovarainministeri ja enintään neljä muuta ministeriä,
jotka valtioneuvosto määrää.
Ministerijäsenten lisäksi neuvostoon kuuluu kymmenen muuta jäsentä, joiden tulee
olla neuvoston toimialaan perehtyneitä. Neuvostossa tulee olla Suomen Akatemian,
Teknologian kehittämiskeskuksen, yliopistojen, elinkeinoelämän ja työntekijöiden
edustus.
Neuvosto on päätösvaltainen kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan
lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni.
Hallituksen politiikan johtaja
• Pääministeri sovittaa yhteen eri hallitusryhmien
näkemykset hallituksen linjasta
• Vastaa eduskunnan ja hallituksen työn
yhteensovittamisesta
• Budjettiriihi
• Kehysriihi
• Hallituksen politiikan puolivälin tarkastelu
• Hallituksen neuvottelut
Pääministerin kv-toiminta
EU-huippukokoukset n. 5 kertaa vuodessa
EU:n muut huippukokoukset
Vierailut EU-maiden pääkaupunkeihin
Suomeen tulevien presidenttien, pääministerien
ja ministereiden tapaamisia
• Tapaamiset Venäjän pääministerin kanssa
•
•
•
•
31
32
Pääministeri eduskunnassa
Täysistunnossa läsnäolo
Suullinen kyselytunti torstaisin
Pääministerin ilmoitus
VN:n tiedonanto tai selonteko
Budjettikeskustelu
Valtiopäivien avajaiskeskustelu
Oppositio-hallitus -keskustelu
Valtionevostolla omat kokoushuoneet EK:ssa ja
pääministerillä oma työhuone
• Oman eduskuntaryhmän kokoukset
•
•
•
•
•
•
•
•
Eduskunnan vuosirytmi
Valtiopäivät jakaantuu kahteen istuntokauteen
• Syysistuntokausi alkaa syyskuussa ja loppuu joulukuussa
› Jos seuraavan vuoden talousarvioita ei ole saatu
valmiiksi, istuntoja jatketaan tammikuulle
• Kevätistuntokausi alkaa helmikuussa ja päättyy kesäkuussa
› Helmikuussa vietetään juhlallisia valtiopäivien avajaisia
34
Eduskunnan työviikko
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Täysistunto
klo 14.00
Suuri
valiokunta
klo 13.30
Eduskunta
ryhmien
kokoukset
Täysistunto
klo 13.00
Täysistunto
klo 14.00
Kyselytunti
klo 16.00
Suuri
valiokunta
klo 13.30
Täysistunto
klo 17.00
35
Hallituksen esitykset vuosittain
Yhteydenpito kotimaassa
•
•
•
•
•
Yritysjohtajat
Virkamiehet
Piispat
Järjestöjen edustajat
Kansalaiset
Julkiset esiintymiset
• Pääministerin
haastattelutunti 1/kk
• Kv-vierailujen yhteydessä
tiedotustilaisuudet
• Tiedotustilaisuudet aina,
kun tärkeitä päätöksiä
tehty
• Eduskunnassa toimittajien
tavattavissa
Tasavallan presidentin sijainen
•
Presidentin estyessä hoitamasta
tehtäviään pääministeri toimii
tasavallan presidentin sijaisena
•
Konkretisoituu, jos etukäteen
tiedossa, että presidentin
matkan aikana tarvitaan
presidentin päätöksiä, jotka on
tehtävä valtioneuvostossa tai
jos sellainen tarve ilmenee, eikä
presidentti katso voivansa
palata maahan.
Puolueen puheenjohtajan tehtäviä
•
•
•
•
•
Työvaliokunta torstaisin
Puoluehallitus 1/kk
Puoluevaltuusto 2/vuodessa
Piirikokoukset
Puolueen juhlatilaisuuksissa puhuminen
Pääministerin kalenteri