varhaiskasvatussuunnitelma

PÄIVÄKOTI RÖLLIN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
SISÄLLYSLUETTELO
RÖLLIN TOIMINTA-AJATUS
RÖLLIN PALVELUMUODOT
VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
Estetiikka ja toimivuus
Ympäristön turvallisuus
KEKE-KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA
KUVAUS RÖLLIN VASU-PROSESSISTA
LAPSEN AINUTLAATUISUUS
Kasvatuskumppanuus
Yksilöllisyys
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LAPSEN HYVINVOINTI JA OPPIMINEN
Perushoito
Lapsen osallisuus Röllissä
Lapselle ominainen tapa toimia
Sisällölliset orientaatiot
Esiopetus
TOIMINNALLISET PERIAATTEET
Minimikriteerit
Pienryhmätoiminta ja porrastaminen
Teemat
Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi
YHTEISTYÖTAHOT
TOIMINTAAJATUS
VASU-PROSESSI
ARVOT
LAATU
PALVELUMUODOT
KASVATUSYMPÄRISTÖ
RÖLLIN TOIMINTA-AJATUS
Toimintamme pohjana Päiväkoti Röllissä ovat lapsen elämän kallisarvoiset vuodet ennen
kouluikää.
Päämääränämme on kotikasvatusta tukevana toimintana turvata lapsen hyvä hoito ja
kasvatus, edistää lapsen kehitystä sekä oppimismahdollisuuksia.
Suunnitelmallisessa ja monipuolisessa kasvatuksessa ja opetuksessa haluamme
kannustaa lapsen luontaista mielenkiintoa moniin erilaisiin aktiviteetteihin sekä suunnitella
toimintamme niin että se on mahdollisimman lapsilähtöistä. Toiminnan suunnittelussa ja
toteuttamisessa hyödynnämme henkilökunnan erityisosaamista, jonka avulla voimme
kehittää lapsen kaikkia kasvun ja kehityksen osa-alueita.
Röllissä on tärkeää jokaisen lapsen yksilöllinen, omassa tahdissa kehittyminen, korostaen
lapsen omaehtoista uteliaisuutta uusia asioita kohtaan.
Yhdessä eläen, toimien, kokien opimme asioita, joita lapsi elämässään tarvitsee.
Röllissä yhtenä tärkeänä painopistealueena on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö.
Yhteistyö perustuu hyväksyvään ja kunnioittavaan ilmapiiriin, joka antaa tilaa erilaisille
elämän arvoille, asenteille ja olosuhteille. Korostamme vanhempien asiantuntemusta ja
osallisuutta oman lapsensa asioissa.
Mikkelin kaupungin päivähoitopalveluiden arvot ovat avoimuus, asiakaslähtöisyys,
yhteisöllisyys ja kehittämistahto. Röllin arvot pohjautuvat edellä mainittuihin arvoihin.
Haluamme tuoda esille sen, mikä on tärkeää työssämme lapsen parhaaksi ja mikä ohjaa
työtämme oikeaan suuntaan.
MIKKELIN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT RÖLLISSÄ
Asiakaslähtöisyys
o turvallisuus
o lapsuuden arvostaminen, yksilöllisyyden huomioiminen
o lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen kaikin keinoin yhdessä perheen kanssa
o joustava palvelu, palveluhalukkuus
o asiakkaana koko perhe
o aito kiinnostus kohtaamisissa ja arjessa
Kehittämistahto
o mahdollisuus uuden oppimiseen, sekä lapsilla että aikuisilla
o positiivinen asenne ja halu kehittyä, tarvittaessa myös muuttua
o henkilökunnan säännölliset kehittämis- ja arviointipalaverit
o jatkuva kouluttautuminen
o asiakaspalautteisiin reagointi
Yhteisöllisyys
o vanhempien kannatusyhdistystoiminta, Röllin rieha
o päiväkodin kaikkien ryhmien yhteiset tapahtumat ja juhlat
o yhteisvastuullisuus ja sitoutuminen
o yhteistyö lähikoulun, seurakunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa
o lasten osallisuus
o henkilöstön tiimityöskentely: idearikkaus, erilaisuus, sisäinen yrittäjyys
o työyhteisön yhteiset palaverit, illanvietot ja virkistymiset
Avoimuus
o vanhempien ja henkilökunnan välinen luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus
o erilaisuuden hyväksyminen
o tiedottaminen
o henkilöstöllä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja yhteisiin päätöksiin
LAATUA RÖLLISSÄ OVAT:
o ammattitaitoinen henkilökunta
o tarkoituksenmukaiset tilat ja materiaalit
o henkilökunnan erityisosaamisen hyödyntäminen
o alle 3-vuotiaiden ryhmä
o lasten etu ensisijalla
o monipuolinen toiminta
TURVALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ, YHDESSÄ TOIMIEN, TOISIA KUNNIOITTAEN !
Vanhemmilta kysyttiin syksyn 2013 vanhempainillassa heidän mielestään tärkeitä asioita,
joiden he toivoisivat toteutuvan lapsensa hoidossa ja kasvatuksessa Röllissä. Eniten
mainintoja saivat:
1.
2.
3.
4.
5.
Turvallinen kasvuympäristö
Lasten sosiaalisten taitojen tukeminen
Suvaitsevaisuus
Hyvät käytöstavat
Tasavertaisuus
MINUN MIELESTÄNI RÖLLISSÄ ON KIVAA…LASTEN AJATUKSET!
Lapset pohtivat yhdessä heidän mielestään tärkeitä asioita täällä omassa päiväkodissaan.
Kivoja asioita ovat LEIKKI, KAVERIT, UNIKAVERIT JA OMAN RYHMÄN AIKUISET.
RÖLLIN PALVELUMUODOT
Päiväkoti Rölli jakaantuu seuraaviin kotiryhmiin, joissa toteutetaan pienryhmä-toimintaa:
Ruskometsä, alle 3-vuotiaat
Satumetsä, 3-4-vuotiaat
Tähtimetsä, 3-4-vuotiaat
Röllimetsä, 5-vuotiaat minieskarilaiset
Usvametsä, esikoululaiset
Vilijonkka, 1-5-vuotiaat. Toimii osoitteessa Teknikontie, Rantakylä.
Päiväkoti Naavametsä, 1-5-vuotiaat. Toimii osoitteessa Ratamonkatu 7.
Röllissä henkilökunta koostuu monenikäisistä kasvatusalan ammattilaisista, jotka tekevät
työtä lapsen parhaaksi, lapsuutta arvostaen. Päiväkodin kasvatushenkilökuntaan kuuluu
lastentarhanopettajia, sosiaalikasvattaja, sosionomeja sekä lastenhoitaja/lähihoitajia.
Päiväkodissa on myös oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä tarvittaessa
henkilökohtaisia tai ryhmäavustajia. Röllissä työskentelee työmarkkinatuella nuoria alalle
aikovia harjoittelijoita. Päiväkodin johtajana toimii hallinnollinen johtaja, Kirsi Väisänen,
jonka alaisuudessa on myös päiväkoti Naavametsä sekä ryhmäperhepäiväkoti Vilijonkka.
Päiväkoti Röllissä on oma keittiö, jossa toimii kaksi kokopäiväistä työntekijää.
Vilijonkan ruoka valmistetaan Röllin keittiössä ja kuljetetaan taksilla perille. Naavametsään
lounasruoka tulee Isosta padasta ja välipala Röllistä.
Päiväkoti Röllin siivouksesta vastaa yksi kokopäiväinen siivooja. Vilijonkassa työntekijät
vastaavat päivittäisestä siivouksesta itse ja kaksi kertaa kuukaudessa ostetaan
ulkopuolista siivouspalvelua. Naavametsän siivous on ulkoistettu.
VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat sekä niiden materiaalit ja välineet,
lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset
ympäristöt. Tunneilmapiiri on tärkeä osa varhaiskasvatusympäristöä!
Hyvän varhaiskasvatusympäristön ominaisuuksia ovat joustavuus ja monipuolisuus.
Ympäristön tulee herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja
kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään.
Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia,
taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Ympäristö mahdollistaa lapsille ominaisen toiminnan
ja ilmentää sisällöllisiä orientaatioita.
Estetiikka ja toimivuus
Röllin varhaiskasvatusympäristö on suunniteltu ja toteutettu lapsen etua
ajatellen. Henkilökunta on ollut mukana kaikissa muutos- ja
laajennusprojekteissa päivähoidon asiantuntijoina ja näin ollen on voitu
vaikuttaa ympäristön estetiikkaan ja toimivuuteen. Röllissä kiinnitetään
huomiota yleiseen siisteyteen, värien ja materiaalien harmoniaan, ja siihen,
että pienillä, kauniilla esineillä ja asioilla luodaan Röllistä viihtyisä ja
rauhoittava toimintaympäristö niin lapsille kuin aikuisille. Päiväkodin tilat ovat
monipuoliset ja niitä voidaan tarpeen mukaan muokata sellaisiksi, että voidaan
hyödyntää ympäristön toiminnallisia mahdollisuuksia ja luovia ratkaisuja.
Tärkeää Röllissä on lämmin ja hyväksyvä tunneilmapiiri, jossa kodikkuus ei
tarkoita niinkään ulkoisia tekijöitä vaan turvallisuuden ja hellyyden tuntua arjen
toiminnoissa.
Ympäristön turvallisuus
Yksi oleellisimpia varhaiskasvatusympäristön elementtejä on turvallisuus.
Turvallisuutta tulee tarkastella sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden
näkökulmasta. Hyvin suunniteltu ympäristö vapauttaa henkilöstöä toimimaan
yhdessä lasten kanssa. Turvallisessa ympäristössä lapsilla on enemmän
liikkumisen vapautta ja siten lasten oma osallisuus lisääntyy.
Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Häntä ei kiusata ja
hän tulee kuulluksi. Turvallisuus on tunnetta, että on hyväksytty. Turvallisuus
on tärkeää myös lasten vanhempien näkökulmasta. Vanhempien tulee voida
luottaa siihen, että lapselle ei päivän aikana tapahdu mitään pahaa.
Rölliin
on
tehty
oma
turvallisuussuunnitelma
Olli
Saarsalmen
’Turvallisuussuunnittelu päivähoidossa’ – teoksen pohjalta. Päiväkodin
turvallisuudesta
vastaa
päiväkodinjohtaja.
Päivittäisen
turvallisen
toimintaympäristön ylläpidon mahdollistavat säännöllisesti päivitettävät:
• turvallisuussuunnitelma
• kiusaamisenestosuunnitelma (kiusu)
• jokapäiväiset pihatarkastukset (dokumentointi)
• sisä- ja ulkotilojen toimintojen ja välineiden riskikartoitus
• ulkoleikkivälineiden säännölliset tarkastukset
• uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen
• koko henkilökunnan koulutus (esim. ensiapukoulutus)
KEKE –KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA
Päiväkoti Röllissä on oma Kestävän kehityksen suunnitelma, joka on työväline, jolla
kestävän kehityksen oppiminen tehdään suunnitelmalliseksi osaksi päiväkodin arkea ja
toimintaa. Päiväkodilla on vuosittain vaihtuva kestävän kehityksen teema. Lapsen
näkökulmasta kestävä kehitys tarkoittaa hyvin konkreettisia asioita, kuten kaverista
huolehtimista, lähiympäristön tutkimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista.
KUVAUS RÖLLIN VASUPROSESSISTA
Röllin varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu alkoi vuonna 2006 ja ensimmäinen Röllin
Vasu saatiin valmiiksi kesällä 2007. Päiväkoti Röllin Vasu pohjautuu valtakunnalliseen
varhaiskasvatussuunnitelmaan ja Mikkelin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Röllin varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty syksyllä 2013.
LAPSEN AINUTLAATUISUUS
YKSILÖLLISYYS
KASVATUSKUMPPANUUS
LAPSEN VASU
ERI KIELI- JA
KULTTUURIRYHMÄT
ERITYINEN
TUKI
LAPSEN AINUTLAATUISUUS
KASVATUSKUMPPANUUS
Röllissä kasvatuskumppanuus alkoi syksyllä 2003 kokeilun muodossa. Tämä
toimintamuoto vakiintui syksyllä 2004 koskemaan kaikkia aloittavia perheitä, joissa on alle
5-vuotiaita lapsia.
Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön
tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen
prosessien
tukemisessa.
Kasvatuskumppanuus
lähtee
lapsen
tarpeista,
ja
varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen.
Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja
varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Yhtenä tavoitteena on tunnistaa
herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen
alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa yhteinen
toimintastrategia lapsen tukemiseksi.
Kasvatuskumppanuusmalli Röllin tapaan
o Lapselle/perheelle nimetään kasvatuskumppani, joka saattaa vaihtua
hoitosuhteen aikana
o Päivähoitopäätöksen mukana perhe saa tiedotteen kasvatuskumppanuudesta
sekä päivähoidon keskustelulomakkeen täytettäväksi.
o Kasvatuskumppani tapaa vanhemmat kesäkuussa järjestettävässä uusien
perheiden tutustumistilaisuudessa tai ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii
tapaamisajan perheen kanssa.
o Vanhempien kanssa sovitaan lapsen tutustumisjaksosta omassa
ryhmässä. Tutustumisjaksolla vanhemmat ovat lapsen kanssa tutustumassa
päiväkodin toimintaan. Jakson pituus sovitaan lapsen iän ja tarpeen
mukaan (max 5 hoitopäivää). Samalla sovitaan aika keskustelulle, johon
vanhemmat tulevat ilman lasta. Tällöin käydään varhaiskasvatuksen
aloituskeskustelu.
o Vanhemmat ja kasvatuskumppani tutustuttavat lapsen hoitoryhmään.
o Hoitosuhteen ensimmäisten kuukausien aikana perhe voi halutessaan kutsua
kasvatuskumppanin vierailulle kotiinsa. Käynnin tarkoituksena on yhteistyön
vahvistaminen. Yhteisen kielen puuttuessa vierailuun osallistuu
mahdollisuuksien mukaan myös tulkki. Lapsen kodissa vieraillaan yleensä
vain kerran ”hoitouran” aikana.
o Kasvatuskumppani tekee hoitosuhteen alussa tiiviisti yhteistyötä perheen
kanssa ja havainnoi lasta hoidossa, jotta syntyy molemminpuolinen luottamus
lapsen hyvästä hoidosta. Työvuorot järjestetään niin, että kasvatuskumppani
ottaa lapsen vastaan ensimmäisinä hoitopäivinä. Jatkossa kaikki ryhmän
aikuiset vastaavat lapsen hyvästä hoidosta ja kasvatuksesta tasavertaisina.
o Kasvatuskumppani pitää huolta tiedonkulusta muulle henkilökunnalle (esim.
erityisruokavaliot keittiöön)
o Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arviointeineen tehdään perheen ja
kasvatuskumppanin yhteistyönä. Kasvatuskumppani osallistuu
päivähoitopaikan edustajana myös lapsen/perheen yhteistyöverkoston
palavereihin.
o Lapsen täyttäessä 4 vuotta, päivähoitopaikka, perhe ja neuvola vaihtavat
kuulumisia keskenään. Kasvatuskumppanin tehtävä on kirjata havaintonsa
lapsesta neuvolaan toimitettavalle lomakkeelle, jonka täydentämisessä hän
tarvittaessa opastaa myös vanhempia. Neuvolakäynnin jälkeen lomake palaa
perheen kautta päivähoitopaikkaan, jotta neuvolan havaintoja voitaisiin
hyödyntää lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
YKSILÖLLISYYS
Röllissä yksilöllisen huomioimisen pohjana ja ohjeena on jokaiselle lapselle tehtävä
henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan yhdessä vanhempien
kanssa mm. lapsen hoidon ja kasvatuksen tavoitteet ja muuta yksilöllistä tietoa lapsesta.
Yksilöllisen huomioimisen periaatteita Röllissä ovat
o
o
o
o
lapsen ja hänen elämänpiirinsä sekä kiinnostuksenkohteiden tunteminen
lapsen iän ja kehitystason huomioiminen
lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen
uskonnollinen vakaumus ja kulttuuritausta
ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Lapsen tuen tarve ja sen arviointi
Lapsen tuen tarpeen lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja
kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu ja näkemys lapsen tuen tarpeesta tai
lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve.
Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen
kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa
lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen
tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset
toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä
niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet.
Tärkeää on myös luoda tuen suunnittelun pohjaksi kokonaiskuvaa lapsesta, hänen
vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Tarvittaessa arvioinnin
tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukaisen asiantuntijan lausunto, mutta
varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu.
Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä.
Tuen tarve arvioidaan vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Apuna
arvioinnissa voidaan käyttää varhaiskasvatukseen liittyviä havainnointimenetelmiä ja
käytänteitä: mm. päivähoidon keskustelulomaketta ja 4-vuotiaan kehityspiirteitä havainnointilomaketta. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti
Päiväkoti Röllissä päivähoidossa oleville 4-vuotiaille lapsille täytetään yhdessä
vanhempien kanssa 4-vuotiaan yhteistyölomake, joka kulkee vanhempien mukana
neuvolaan. Yhteistyölomake liittyy kiinteästi neuvolan 4-vuotiaan lapsen LENE-arviointiin.
Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää apuna Päiväkoti Röllin
varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, neuvolan terveydenhoitajaa ja/tai Lasten Kehityksen
Tukiyksikön palveluita: psykologia, puheterapeuttia, toimintaterapeuttia tai
sosiaalityöntekijää. Yhteistyössä tukipalveluiden ja neuvolan sekä perheen kanssa
sovitaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevista tukitoimista ja käytänteistä. Lapsen tuen
tarpeen arviointiin osallistuvista työntekijöistä sovitaan aina etukäteen yhdessä
vanhempien kanssa.
Lapsen aloittaessa päivähoidon hänellä voi olla jo lausunto erityisen tuen tarpeesta, jolloin
tukitoimenpiteet määritellään yhdessä vanhempien, päivähoidon kasvatushenkilöstön sekä
lasta tutkivan tahon kanssa.
Tuen järjestämisen periaatteet
Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuki
järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä
siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia
kontaktejaan ryhmässä tuetaan.
Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja
varhaiskasvatushenkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä,
psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä
kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä
lapsen itsetunnon vahvistamisella. Lisäksi vahvistetaan suunnitelmallisesti
varhaiskasvatuksen arjen elementtejä, joita ovat esim. struktuuri, hyvä vuorovaikutus,
lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta.
Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esim.
kuntoutusohjaus, terapia ja/tai erityisopetus oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille. Ne
järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen
kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja palvelujen yhteensovittamiseen
kiinnitetään huomiota.
Mikkelissä tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarjoavat neuvola, Lasten kehityksen tukiyksikkö,
lapsiperheiden sosiaalityö sekä vammaispalvelu.
Erikoissairaanhoidon palveluja tuottavat Mikkelin keskussairaan lasten neurologian lasten
psykiatrian poliklinikat sekä Vaalialan kuntayhtymän Etelä-Savon poliklinikka.
Siirtymävaiheet ja jatkuvuus
Lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa tai siirtyessä esiopetuksesta alkuopetukseen on tärkeää,
että tieto tuen tarpeesta ja yksiköllisestä tuesta siirtyy uuteen hoitopaikkaan tai kouluun.
Kun lapsi siirtyy päivähoitopaikasta toiseen tai kouluun, pidetään tiedonsiirtopalaveri, josta
vastaa se yksikkö, josta lapsi on siirtymässä. Palaverissa on mukana vanhempien lisäksi
päiväkodin edustajat (lapsen kotiryhmän aikuinen sekä varhaiskasvatuksen
erityisopettaja), kouluun siirtyessä koulun edustus sekä tarvittaessa muut lapsen kanssa
työskentelevät tahot. Tavoitteena on siirtää tieto lapsen tuen tarpeesta sekä niistä
tukitoimenpiteistä, jotka yhteistyössä lapselle on laadittu.
Verkostoyhteistyö
Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja
perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisestikin. Verkostoyhteistyön
yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa.
Lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen
palveluiden kanssa tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja
periaatteet neuvoteltaessa yksittäisen lapsen asioista ja myös viranomaispuuttumista
edellyttäviä tilanteita varten.
Kasvupolku
Mikkelissä toteutetaan moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on ennalta
ehkäisevä työ ja lapsen hyvinvoinnin turvaaminen perheen ja lapsen arjessa. Tavoitteena
on mahdollisimman varhainen puuttuminen (varpu) riskitilanteissa. Tässä työssä ovat
mukana perhe, neuvola ja muu terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulu, perhetyö ja
sosiaalityö.
Ongelmien ennalta ehkäisy ja niiden ratkaisu kuuluu kaikille lapsen arjessa mukana
oleville tahoille ja se perustuu seurantaan. Seurantaa tehdään kodin lisäksi esimerkiksi
neuvolassa eri ikävaiheissa suoritetuissa tarkastuksissa ja päiväkodin toiminnan
puitteissa. Kerääntynyt tieto siirtyy lapsen mukana kasvupolkuna toimijalta toiselle,
esimerkiksi neuvolasta päiväkotiin, perhepäivähoidosta päiväkotiin ja päiväkodista
kouluun. Kasvupolulla halutaan turvata riittävä tiedollinen ja aineellinen tuki lapsen
normaaleissa kehitysvaiheissa sekä saumaton kasvupolku sellaisille lapsille, jotka
tarvitsevat erityistä tukea kehityksenä eri vaiheissa. Vanhemmat ovat mukana kaikissa
vaiheissa ja toiminnan periaatteena on yhteisvastuullinen kasvatuskumppanuus.
Jos lapsi tulee päiväkotiin lastensuojelun avohuollon tukitoimena (LSL 13§), täytetään
ennen hoitosuhteen alkua yhteistyösuunnitelmalomake. Suunnitelman tekoon osallistuvat
vanhemmat, päiväkodin ja lastensuojelun edustajat sekä muut tarpeelliset tahot.
Suunnitelmassa selvitetään perheen tilanne, aiemmin tehdyt sopimukset sekä määritellään
tavoitteet tulevalle. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan säännöllisesti. Päävastuu
kirjallisen suunnitelman tekemisestä on sosiaalityöntekijällä.
Joskus lapsen tai perheen tilanteissa ilmenee seikkoja, jotka herättävät työntekijöissä
ihmetystä ja jopa huolta. Arvioidessaan lapsen ja perheen tilannetta, työntekijä voi
työskennellessään käyttää apunaan ns. Huolen vyöhykkeet – asteikkoa. Asteikon avulla
työntekijä voi peilata oman huolensa syvyyttä ja sitä mihin toimenpiteisiin hänen tulisi
ryhtyä lasta auttaakseen. Sama asteikko on käytössä sosiaalitoimen, terveydenhuollon
sekä varhaiskasvatuksen piirissä. Havaittu huoli otetaan aina esille ja ongelmiin puututaan
heti. Pieni huoli on aina helpommin ratkaistavissa kuin ajan myötä suureksi paisunut huoli.
Vastuu asian eteenpäin viemisestä kuuluu aina sille, jolla huoli on ensimmäisenä herännyt.
Lastensuojelulaki (5§25) velvoittaa päiväkodin työntekijöitä ottamaan välittömästi yhteyttä
kunnan sosiaalihuolloista vastaavaan toimielimeen, jos huomaamme työssämme jonkun
lapsen kohdalla tekijöitä, jotka edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Meillä on
myös velvoite ilmoittaa poliisille, jos epäilemme lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta.
Mikkelin kaupungissa ennalta ehkäisevää toimintaa ja eri tilanteiden arviointia tehdään
päiväkodin, perusopetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa säännöllisesti.
Kokoonnumme säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ns. alue-varpuihin terveydenhoitajien,
koulukuraattorien, sosiaalityöntekijöiden sekä varhaiskasvatuksen edustajien kesken.
Päiväkoti Röllin edustajana toimii johtaja Kirsi Väisänen. Palavereissa käsitellään akuutteja
asioita sekä keskustellaan yleisistä työhömme liittyvistä asioista.
ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET
VARHAISKASVATUKSESSA
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä
että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla
mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja
suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten
varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuksen yhteydessä lasten yksilölliset
kieleen ja kulttuuriin liittyvät tarpeet huomioiden.
Varhaiskasvatuksessa lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan
perehdytään, niitä arvostetaan ja ne näkyvät varhaiskasvatuksen arkipäivässä.
Yhteistyössä vanhempien ja eri kulttuuriyhteisöjen kanssa edistetään lapsen
kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan lapsen mahdollisuutta ilmentää omaa
kulttuuritaustaansa varhaiskasvatuksessa. Näin tuetaan lasten oman identiteetin
vahvistumista.
Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa on erityisen tärkeää tiedottaa ja
keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja
periaatteista. Samalla, kun edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen
omaksumista, vanhemmille kerrotaan lapsen oman äidinkielen kehittämisen merkityksestä
ja keinoista.
Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten
mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja
kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen
ja käyttöön. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa
tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on
ensisijaisesti perheellä. Kaksikielisyys rakentuu äidinkielen pohjalle. Suomen kieltä lapsi
oppii leikin ja toiminnan kautta vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Kielen ja
kommunikaation kehityksen havainnointi, arviointi ja suunnitelmallinen tukeminen on
tärkeää. Eri kulttuureista tulevat lapset opettelevat suomen kieltä päivähoidon
luonnollisissa tilanteissa, kielikerhoissa ja ohjatuissa pienryhmissä. Päiväkoti Röllissä
pääsääntönä on, että lapsi saa ohjatun kielituokion ainakin kerran viikossa, joko
kahdestaan aikuisen kanssa tai pienryhmässä. Kielituokioiden pohjana toimii Mikkelin
keltojen tekemä kielikerhon vuosirunko. Lisäksi suomen kielen oppimisen tueksi
oppimisympäristöä muokataan toimintaa ja tiloja kuvittamalla. Apua toimintaan ja
varhaiskasvatuksen toteuttamiseen henkilökunnalla on mahdollisuus saada esim.
päivähoitopalveluiden varhaiserityiskasvatuksen työntekijöiltä, Monikulttuurikeskus
Mimosalta sekä Pakolaistoimistolta.
Maahanmuuttajataustaisille lapsille (4 vuodesta eteenpäin) laaditaan kirjallisesti Suomi
toisena kielenä - suunnitelma, joka liitetään osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Lapsen suomen kielen edistymistä arvioidaan säännöllisesti. Kielitaidon arviointia voivat
tehdä ryhmän henkilöstön lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa myös
puheterapeutti sekä terveydenhoitaja.
Esioppilaat saavat suomen kielen opetusta myös valmistavassa opetuksessa, josta vastaa
suomi toisena kielenä opettaja Piret Selonen sekä esiopettaja.
Mikkelissä päivähoidon henkilöstön työvälineeksi on laadittu mamukäsikirja.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Lapsen varhaiskasvatus perustuu kasvattajan ja vanhempien hoitosuhteen alussa
laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on lapsen
yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioiminen toiminnassa. Käytössä on
keskustelulomake, johon sisältyy lapsen puheenvuoron lisäksi vanhempien kuvaus omasta
lapsesta. Siihen kirjataan myös kunkin lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet, tavoitteet lapsen
hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle sekä yhteisesti sovitut toimenpiteet tavoitteiden
saavuttamiseksi. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
LAPSEN HYVINVOINTI JA OPPIMINEN
PERUSHOITO
LAPSELLE
OMINAINEN TAPA
TOIMIA
SISÄLLÖLLISET
ORIENTAATIOT
ESIOPETUS
LAPSEN HYVINVOINTI JA OPPIMINEN
PERUSHOITO
Rölliin tuleminen ja kotiin lähteminen
Huolehdimme siitä, että jokainen lapsi saa henkilökohtaisen vastaanoton ja
hyvästelyn päivittäin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lapsen saapuessa
päiväkotiin henkilökunta huomioi lapsen yksilölliset tarpeet ja perheen toiveet.
Ohjaamme vanhempia ilmoittautumaan aina lapsen tuonti- ja hakutilanteessa
oman kotiryhmän aikuiselle tai hänen sijaiselleen. Jokaisen lapsen hakijalle
tiedotamme päivän kulusta.
Hygienia
Huolehdimme lapsen hygieniasta ja ohjaamme ja kannustamme häntä
omatoimisuuteen. Päiväkotimme tilat on suunniteltu yksilöllisyyttä ja
yksityisyyttä huomioiden. Keskustelemme ja sovimme vanhempien kanssa
siisteyskasvatukseen ja hygieniaan liittyvistä asioista.
Epidemia-aikoina käytämme käsienpesun lisänä desinfioivia käsihuuhteita
sekä noudatamme sosiaali- ja terveysministeriön hygieniaohjeita.
Pukeminen ja riisuminen
Lapsen pukemis- ja riisumistilanteet pyritään järjestämään rauhallisiksi ja
kiireettömiksi. Röllissä on jokaisella lapsella henkilökohtainen vaatteiden ja
tavaroiden säilytyspaikka. Ohjaamme lapsia huolehtimaan omista tavaroistaan
ja vaatteistaan omatoimisesti. Vanhemmat huolehtivat lastensa nimikoiduista
ja asianmukaisista vaatteista. Otamme huomioon vanhempien toiveet lasten
pukeutumisessa.
Lepääminen
Lapsen hyvinvointi perustuu oikeaan nukahtamis- ja heräämisaikaan, unen
riittävyyteen ja yhtäjaksoisuuteen sekä säännöllisiin päiväuniin. Uni on erittäin
tärkeää aivojen toiminnalle, sillä uni tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja
opitun muistiin palauttamisen. Unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa
hormonia ja myös tunne-elämän kannalta uni on tärkeää. Uni vaikuttaa
mielialaan ja keskittymiskykyyn ja nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja
sairauksista toipumista. Päiväunet on tärkeä osa lapsen päivää, koska
päiväunet toimivat hermosoluja elvyttävästi ja lapsen aivot tarvitsevat
päivittäisen lepohetken. Tutkimuksen mukaan oikein ajoitetut päiväunet eivät
siirrä yöunen tuloa. Jos lapselle jää univelkaa, se siirtää unen tuloa illalla
myöhäisemmäksi.
Yliväsyneen
lapsen
univaikeudet
ilmenevät
nukahtamisvaikeutena.
Röllissä lapset nukkuvat ja lepäävät omissa sängyissään tai patjoilla
kotiryhmästä riippuen. Lepohetket alkavat aina sadun tai rauhallisen musiikin
kuuntelulla, tarkoituksena on rauhoittaa lapset hetkeksi päivän touhuilta ja
hälinältä. Lapsi voi levätä oman unen/levon tarpeensa mukaan. Lapsella on
mahdollisuus hiljaisiin leikkeihin hetken levättyään.
Esikoulussa levätään satua kuunnellen, mutta vanhempien/lapsen niin
halutessa on lapsella mahdollisuus lepohetkeen.
LAPSEN OSALLISUUS RÖLLISSÄ
Osallisuus on vastavuoroisuutta, aitoa kohtaamista ja kiinnostusta toisen ajatuksista ja
tärkeäksi kokemista asioista, sekä yhdessä tekemistä ja kokemista.
- Lapsi on aktiivinen oman arkensa ja elämänsä rakentaja; lasten mielipiteet ja
ideat huomioidaan ja tarvittaessa asioita muutetaan niiden pohjalta
- Lasten aloitteesta syntyneitä toimintoja arvostetaan ja mahdollistetaan
- Toiminnan aiheet valitaan läheltä lapsen maailmaa
- Leikki ja tutkiminen ovat tärkeimmät toiminta- ja oppimistavat
- Lapsen ääntä ja ajatuksia tuodaan näkyviin; lasten havainnointi ja toiminnan
dokumentointi yhtenä päiväkodin toimintatapana
Lapsen osallisuutta tukee kasvattaja, joka on lapsen lähellä havainnoiden, kuunnellen ja
huomioiden lapsen tarpeita. Aikuinen myös rohkaisee lasta tekemään itse, osallistumaan,
ilmaisemaan itseään ja rakentamaan sosiaalisia suhteita ryhmässä.
LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat
lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi
saa merkityksellisiä kokemuksia, hän ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapsi kokee
voivansa osallistua ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy.
Kasvattajayhteisön tulee olla tietoinen lapselle ominaisista tavoista toimia. Oman
toimintansa kautta sekä varhaiskasvatusympäristöä muokkaamalla kasvattajayhteisö voi
mahdollistaa lapsille ominaisen tavan toimia ja sitä kautta merkitykselliset kokemukset.
Kieli ja vuorovaikutus ovat mukana kaikessa toiminnassa. Sisällölliset orientaatiot
rikastuttavat toimintaa.
Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa
Kieli on ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Kielellä on
varhaiskasvatuksessa keskeinen merkitys. Näkökulma kielen oppimisen
prosessista ei riitä kuvaamaan kielen moniulotteista merkitystä
varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tarvitaan pohdintaa kielen merkityksestä
oppimisessa ja ilmaisussa yleensä.
Päiväkoti
Röllissä
aikuiset
kiinnittävät
huomiota
luonnolliseen
vuorovaikutukseen ja kielelliseen kanssakäymiseen. Aikuisten oman
esimerkin avulla pyritään rikkaaseen ja monipuoliseen kielelliseen
kasvatukseen.
Tärkeänä asiana luonnollisen vuorovaikutuksen ohella pidämme asioiden ja
esineiden nimeämistä, monipuolisia kuva- ja satukirjoja, loruja ja riimittelyä,
saduttamista ja draamaa. Näiden avulla lapsi saa aineksia omaan
ajatteluunsa.
Yhteistyö kirjaston kanssa tarjoaa monipuolisen
lastenkirjallisuuden käytön varhaiskasvatuksessa.
ja
vaihtelevan
Varhaiskasvatuksessa kielellisen kehityksen sisältöalueita ovat:
• kielellisen tietoisuuden herättäminen
• lorut, riimit, äänneharjoitukset
• kuva – sanatarinat, mikä ei kuulu joukkoon?, päättely
• lauseiden muodostaminen ja täydentäminen, synonyymit
• kertominen, sananlaskut, arvoitukset, ymmärtäminen ja arviointi
• puhuminen ja kuunteleminen, kuulunymmärtäminen
• puhemotoriikka, äänenkäytön harjoitukset
• kielen vuorovaikutuskäyttö
• keskustelut, toivotukset, väittelyt
• käsite- ja sanavaraston laajentaminen
• lastenkirjallisuus, keskustelut, leikki
• kirjaimiin tutustuminen
• leikkikirjoittaminen
• lastenkirjallisuus ja kulttuuriperinne
• kriittinen ajattelu
• tosi - epätosi
• draama
Viestintä- ja mediakasvatus
Tutustuessaan viestintävälineisiin lapsi saa uusia kokemuksia
sekä voi rakentaa maailmankuvaansa niiden kautta saamansa
tiedon avulla.
Viestintäkasvatuksessa lapsi oppii ilmaisemaan itseään, lapsi saa
kokemuksia erilaisista viestintävälineistä ja oivaltaa viestinnän
merkityksen. Kasvattaja auttaa lasta suhtautumaan myös
kriittisesti mediatulvaan. Viestintäkasvatuksen tärkeitä sisältöjä
ovat:
• kuvien tarkastelu ja tulkinta
• kirjat tiedottamisen välineenä
• elokuva, video viestinnän välineenä
• faktan ja fiktion erot
• ääni viestinnän välineenä
• tietotekniikka
Leikkiminen
Lapset ovat luovia, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He käyttävät
leikkinsä eväinä elettyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikissään lapset
hassuttelevat, jäljittelevät, pohtivat ja luovat uutta. Kasvattajan tulee antaa
leikkiville lapsille vapautta, aikaa ja tilaa. Joskus onnistunut leikki vaatii
ohjausta, jolloin kasvattajan tehtävä on luoda rakenteita ja olla myös osallinen
leikin
toteutuksessa.
Leikkiympäristön
luominen,
ylläpitäminen
ja
uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta, jonka suunnittelussa ja
toteutuksessa kuullaan mielellään myös vanhempia.
Leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Lapsella on mahdollisuus erilaisiin sisä- ja
ulkoleikkeihin monta kertaa päivän aikana. Röllissä lasta ohjataan
suunnittelemaan ja toteuttamaan pitkäkestoista leikkiä. Päiväkodissa on paljon
leluja ja pelejä, mutta on myös tärkeää ohjata lapsia omaehtoiseen, luovaan
leikkiin. Röllissä on kerran viikossa pihaleikkien aikana ns. leluton päivä,
jolloin lapset keksivät leikkejä esim. luonnonmateriaaleja ja suuren pihan
metsäaluetta hyödyntäen.
Lelujen hankinnoissa tärkeä tuki tulee Päiväkoti Röllin Kannatusyhdistykseltä.
Leikki, kieli ja oppiminen
Leikki on lapselle mielekästä ja merkityksellistä ja siksi se luo
oppimiselle myönteisiä asenteita. Leikin avulla lapsessa kehittyvät
monet psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja
muisti. Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen
tapahtuma, missä lapset yhdessä harjoittelevat erilaisia taitoja,
ratkovat ongelmia ja keksivät uusia.
Leikin tavoin puhuttu kieli on ajattelun työkalu. Kieli ja leikki ovat
kytköksissä mielikuvitukseen, joka mahdollistaa abstraktin
ajattelun. Kieli myös mahdollistaa yhteisen pohdinnan, lasten
kysymykset ja ääneen ihmettelyn. Lasten keskinäinen ja lasten ja
aikuisten välinen keskustelu ja muu rikas vuorovaikutus ovat
oppimisen edellytys.
Liikkuminen
Liikkuminen ei tarkoita vain liikuntaa, vaan lapsen mahdollisuuksia olla
osallinen omaan arkeensa ja elämäänsä. Liikkumalla paikasta toiseen lapsi
hahmottaa ympäristöään ja liikkeen avulla lapsi myös tutustuu oman kehonsa
rajoihin. Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestä, voimastaan ja koostaan
vahvistuu.
Useimmiten lapset juoksevat mieluummin kuin kävelevät, hyppivät ja
seikkailevat jaloillaan mieluummin kuin ovat paikallaan. Liikkuva lapsi tarvitsee
riittävästi tilaa ja haasteita. Kasvattajan tulee antaa mahdollisuus lapselle
päivittäiseen liikkumiseen ja luoda liikkumaan kutsuva ja virittävä ympäristö.
Liikkumisessa, kuten liikunnassakin ympäristöllä on ratkaiseva merkitys.
Röllissä jokaisella lapsiryhmällä on mahdollisuus osallistua suunnitelmalliseen
liikuntaan, joka pohjautuu Röllin omaan liikuntasuunnitelmaan (liitteenä).
Monipuoliset tilat ja välineet sekä maastoltaan vaihteleva piha mahdollistavat
erilaisen liikkumisen. Röllissä liikunta sisältyy moniin kasvatuksen osaalueisiin esim. musiikkiin.
Sauna ja pieni uima-allas ovat jokaisen ryhmän aktiivisessa käytössä.
Tutkiminen
Lapset ovat uupumattomia maailman tutkijoita. Syntymästään saakka lapsi on
aktiivinen ja utelias, haluaa kysellä ja pohtia. Kasvattaja on avainasemassa
siinä, arvostaako lapsen ihmettelyä, antaako tutkimiselle aikaa. Näin
menetellen hän antaa lapselle kokemuksen siitä, että se mitä lapsi tekee, on
tärkeää ja arvokasta. Siispä lapsikin on tärkeä ja arvokas.
Varhaiskasvatusympäristössä pitää olla riittävästi mielenkiintoista tutkittavaa,
mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, katsoa ja maistaa. Kiireetön
päivärytmi jättää tilaa ihmettelylle. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä
kirjoihin tutustumista, joskus rakentelua tai luontoon maastoutumista.
Isompien lasten pitkäkestoiset projektit eivät ole mahdollisia ilman
innostuneita kasvattajia, jotka hienovaraisesti omilla pohdinnoillaan ohjailevat
lapsia monipuoliseen työskentelyyn. Kasvattajan tehtävänä on myös huolehtia
innostavan materiaalin hankinnasta ja toimivasta työnjaosta.
Tutkimiseen innostava ympäristö tarjoaa lasten käyttöön mielenkiintoa
herättäviä materiaaleja ja välineitä. Röllin lähiympäristö ja luonto ovat
oleellinen osa tutkimisen ympäristöä.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki
on mahdollista ja leikisti totta. Röllissä taiteelliseen kokemiseen ja
ilmaisemiseen kuuluvat kädentaidot, kuvataide, musiikki, tanssi, draama ja
lastenkirjallisuus. Näiden kasvatussisältöjen tavoitteena on antaa lapselle
elämyksiä, kokemuksia ja itseilmaisuvälineitä. Varhaislapsuudessa saatujen
taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmän
taidemieltymykset ja kulttuuriset arvostukset.
Röllin taiteellinen toiminta koostuu etukäteen suunnitellusta, tavoitteellisesta
ja ohjatusta työskentelystä, mutta myös lasten ideoimasta, omatoimisesta ja
spontaanista toiminnasta. Kasvattajan tulee kunnioittaa lapsen persoonallisia
valintoja ja antaa rauha lapsen luovuudelle.
SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen,
historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen
orientaatio. Sisällölliset orientaatiot ovat inhimillisen ymmärryksen, tiedon ja kokemisen
perusmuotoja - tapoja hahmottaa maailmaa. Niiden avulla lasten valmiudet ymmärtää
monimuotoista elämää lisääntyvät.
Orientaatiot täydentävät toisiaan. Niiden avulla kasvattajat pyrkivät turvaamaan
kokonaisemman kuvan ympäristöstä ja maailmasta, jossa lapsi elää. Orientaatiot eivät ole
oppisisältöjä, eikä lapsille aseteta tavoitteita orientaatioiden oppimiselle. Pikemminkin ne
ovat kasvattajan työvälineitä, joiden avulla voidaan rikastuttaa lapselle ominaisia tapoja
toimia (leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen).
Matemaattinen
Lapsen matematiikan tulee olla hyvin konkreettista. Röllissä matemaattisia
asioita
opitaan
luontevasti
arkisissa
tilanteissa,
esim.
leikin,
pukemistilanteiden sekä säännöllisen päiväjärjestyksen avulla. Monipuoliset
välineet, pelit, erilaiset materiaalit
sekä laulut ja liikuntaleikit antavat
mahdollisuuden leikinomaisuuden kautta mielenkiinnon heräämiseen
matemaattisia asioita kohtaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia vertailla,
havainnoida, luokitella ja päätellä sekä tutustua erilaisiin tiloihin, muotoihin ja
lukumääriin.
Lapsen omat kokemukset ja havainnot (sekä yksin että ryhmässä tai aikuisen
kanssa) ovat matemaattisten oivallusten kannalta hyvin arvokkaita. Aikuisen
tehtävä on kiinnittää lapsen huomiota ympärillä oleviin matemaattisiin asioihin
ja ilmiöihin.
Luonnontieteellinen
Röllin ympäristö on täynnä ihmetystä ja uusia asioita. Röllissä hyödynnetään
laajaa piha-aluetta, ympäröivää lähimetsää ja muuta lähiympäristöä
tutkiessamme luonnon monimuotoisuutta ja sen lukemattomia ihmeitä.
Erilaiset luontoretket tarjoavat lapselle elämyksiä, kokemuksia ja antavat
tietoa. Lapsi voi tutkia, aistia, havainnoida ja kokea vuodenaikojen ilmiöitä,
luonnon kiertokulkua sekä kasvien ja eläinten kiehtovaa maailmaa. Tätä
kautta lapselle avautuu vähitellen erilaiset ilmiöt ja syy-seuraussuhteet
luonnossa.
Oman kehityksen, kasvun sekä oppimisen kautta lapsi alkaa ymmärtää
itseään aktiivisena toimijana ja vaikuttajana omassa perheessään ja
lähipiirissään sekä osana luontoa ja sen kiertokulkua. Röllissä aikuisen
esimerkin ja ohjauksen avulla sekä omalla osallistumisellaan lapsi oppii
suojelemaan ja kunnioittamaan luontoa. Luontosuunnitelmat liitteenä.
Historiallis-yhteiskunnallinen
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio rakentaa kuvaa menneisyydestä ja
nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla.
Lähiympäristö ja kotiseudun kohteet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksen.
Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma-hanke on lisännyt
tietoa ja
tietoisuutta kulttuuriperintökasvatusta koskien. Kulttuuriperintökasvatuksen
tavoitteena varhaiskasvatuksessa on herättää lapsen mielenkiinto omia juuria,
paikallishistoriaa ja kulttuuriympäristöä kohtaan. Tutustumalla oman
lähiympäristön ja paikkakunnan kulttuuriperintöön lapsen juuret ja identiteetti
vahvistuvat. Tällöin myös valmiudet kohdata erilaisuutta parantuvat.
Kulttuuriperintö jaetaan aineelliseen ja aineettomaan perintöön. Aineellista
ovat kiinteät kohteet kuten muinaisjäännökset, kulttuuriympäristöt,
rakennukset, kokoelmat, esineet ja arkistot. Aineetonta perintöä taas ovat
kielelliset ja suulliset ilmaisut, esittävät taiteet, uskonnot, uskomukset,
perinnekäsityötaito, erilaiset juhlat ja rituaalit . Mikkelille leimaa antavia ovat
mm. vesistöisyys, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, elävä tori ja useat
merkittävät kulttuuriympäristökohteet.
Kulttuuriperintöön voidaan tutustua vaikkapa tekemällä retkiä lähiympäristöön
tai vanhojen esineiden, valokuvien, satujen, laulujen, perinneleikkien ja –
lorujen avulla. Esimerkiksi monet pihaleikit ovat elävää kulttuuriperintöämme.
Kulttuuriperintöohjelma-hanke tuottaa jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön
perinnelorupussit ja yksiköiden käytössä on myös lainattavia kulttuuriperintöleikkilaatikoita.
Röllin lähiympäristön kulttuuriperinnöllisesti kiinnostavia kohteita ovat mm.
Hauskan mylly, Rouhialan kartano ja kivikautinen asuinpaikka Karhuvuoren,
joen
ja
Rouhialankadun
”risteyksessä”
sekä
Rokkalan
joki.
Kulttuuriperintömme sisällöistä lisää Mikkelin seutuwikin yhteydessä olevilta
sivuilta http://seutu.wikimikkeli.fi/.
Esteettinen
Kädentaidot ja kuvataide
Röllissä kädentaitojen kautta erilaiset materiaalit, välineet ja
tekniikat tulevat tutuksi ja kokeilun ja tekemisen myötä myös
lapsen hienomotoriikka, havaintokyky ja ilmaisu kehittyvät. Lasten
omat aikaansaannokset ovat esillä lapsiryhmissä ja mahdollisissa
päiväkodin
taidenäyttelyissä.
Kuvataiteen
eri
muotoihin
tutustuminen ja taidemuotojen hyödyntäminen kuuluvat osana
lasten kuvataidekasvatukseen.
Kädentaitosuunnitelmat liitteenä.
Musiikki
Röllin musiikkikasvatuksen tavoitteena on nauttia musiikista,
saada siitä elämyksiä ja ilmaista sen kautta itseään.
Musiikkikasvatus toteutuu perushoitotilanteissa, leikeissä, ryhmien
musiikkituokioilla, päiväkodin yhteisillä laulutuokioilla ja juhlissa.
Musiikkisuunnitelmat liitteenä.
Draama
Draamalla tarkoitetaan näytelmällisin keinoin tapahtuvaa
ajatusten, tilanteiden ja tunnelmien tulkintaa. Draaman avulla
rikastutetaan esimerkiksi lapsen tunneilmaisua, empatiakykyä,
mielikuvitusta, sosiaalisten taitojen oppimista ja eettistä
kasvatusta.
Päiväkoti Röllissä sekä lapset että aikuiset luovat ja esittävät
draamaa. Lapsi kokeilee eri rooleja yksin ja ryhmässä; esimerkiksi
roolileikissä sekä musiikillisissa ja näytelmällisissä pikku
esityksissä. Toteutamme näitä ryhmien omilla toimintatuokioilla,
päiväkodin yhteisillä ilohetkillä ja juhlissa. Lapsi käyttää
käsinukkeja ja muita draamahahmoja luodessaan teatteria.
Päiväkodin aikuiset esittävät lapsille pieniä esityksiä esim.
ilohetkillä. Myös vierailevat taiteilijat ja retket erilaisiin esityksiin
rikastuttavat draamakasvatusta.
Lastenkirjallisuus
Kirjallisuudessa lapsi kokee sadun lumon ja mielikuvitusmaailman rikkauden. Myös lapsen mielenkiinto kirjoitettuun
kieleen herätetään lukemalla hänelle erilaisia tekstejä.
Kirjallisuuden monipuolisen käyttö tukee lisäksi lapsen kielellistä
kehitystä: sanavarasto ja käsitteistö laajenevat. Tietokirjojen
avulla voidaan tukea tiedollisia tarpeita. Päiväkodissa on
aktiivisessa käytössä monipuolinen kirjavaranto: kuvakirjoja,
runoja, satuja, kansanperinnettä ja tietokirjoja. Kirjaston kirjakassit
täydentävät tarjontaa ja lasten kotoa tuomat kirjat huomioidaan ja
luetaan ryhmissä.
Eettinen
Röllin päiväkodissa eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on
kaikille yhteistä. Meille tärkeitä eettisen kasvatuksen sisältöjä ovat:
• myönteinen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja kulttuureihin sekä
erilaisuuden hyväksyminen
• oikean ja väärän erottaminen
• hyvät käytöstavat
• tunteiden ilmaiseminen ja niiden hyväksyminen
• vastuun ottaminen itsestä ja omista teoista
Uskonnollis-katsomuksellinen
Katsomuskasvatuksen avulla pyritään antamaan lapsille tietoa kristillisen
elämän peruskäsitteistä sekä edistämään heidän sosiaalista ja eettistä
kehitystään.
Tutustumme myös lapsia lähellä oleviin erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin
perheiden toiveet ja lasten kysymykset huomioiden. Lasten uskonnollisesta
kasvatuksesta sovitaan aina yhdessä vanhempien kanssa perheen
vakaumusta kunnioittaen.
Orientaatioalueen sisältöjä ovat:
• kristillisen kirkkovuoden sisältö, juhlat ja suomalaiset tavat vuosittain
eri asioihin painottuen
• raamatun kertomukset
• hengelliset laulut, virret ja rukoukset
• kirkkoretket
Uskontokasvatustuokioilla aikuisen kertomuksia rikastetaan nukketeatterilla,
kuvasarjoilla, diasarjoilla ja kirjoilla. Pysähtyminen lasten kysymysten äärelle on
tärkeää ja yhteinen asioiden pohtiminen on oleellinen osa katsomuskasvatusta.
Päiväkodissa toimii säännöllisesti kynttilähetki, jota toteuttavat seurakunnan
lastenohjaajat ja päiväkodin omat työntekijät. Perheille jaetaan seurakunnan
toimesta pyhäkoululehti.
ESIOPETUS
Esiopetus on kuusivuotiaalle lapselle tarkoitettua suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta,
joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen.
Esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen
yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Esiopetuksen tavoitteena on myös parantaa lasten oppimisedellytyksiä, edistää sivistystä
ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ja lisätä lasten mahdollisuuksia kehittää itseään
riippumatta heidän asuinpaikastaan. Kunnalla on velvollisuus järjestää esiopetusta ja
lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen.
Röllissä esiopetusta toteutetaan yhteistyössä perheiden kanssa ja jokaiselle lapselle
laaditaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan
lapsen omat toiveet ja odotukset. Esikouluopettaja laatii yhdessä vanhempien kanssa
tavoitteet lapsen esiopetusvuodelle. Päiväkoti Röllillä on oma esiopetussuunnitelma.
TOIMINNALLISET PERIAATTEET
TEEMAT
TOIMINNAN
SUUNNITTELU,
DOKUMENTOINTI JA
ARVIOINTI
PIENRYHMÄTOIMINTA
PAJATOIMINTA
MINIMIKRITEERIT
TOIMINNALLISET PERIAATTEET
Minimikriteetit
Röllissä on laadittu jokaiselle ikäryhmälle omat ns. minimikriteerit (liitteenä).
Minimikriteereihin on kirjattu selkeät ohjeet, toimintatavat ja menetelmät, joita jokainen
työntekijä sitoutuu noudattamaan ja toteuttamaan työssään oman lapsiryhmän kanssa.
Minimikriteerit ovat selkeä työväline henkilökunnan arkityöhön. Lapsille minimikriteerit
takaavat tasapuolisen laadun riippumatta siitä, missä ryhmässä ja keiden aikuisten kanssa
lapsi päivähoitopäiväänsä viettää.
Pienryhmätoiminta ja porrastaminen
Röllissä monet toiminnat tapahtuvat pienryhmissä. Pienryhmätoimintaa toteutetaan
usein esim. liikunnassa, musiikissa, kädentaidoissa, kirjallisissa kynä-paperitöissä,
roolileikeissä jne. jakamalla ryhmä vähintään kahteen osaan. Toinen puoli ryhmästä
saattaa tehdä esimerkiksi kynä-paperityötä, toisen puolen ollessa liikuntahetkellä ja
päinvastoin. Mitä nuoremmista lapsista on kysymys, sen pienemmät toimintaryhmät usein
ovat. Pienryhmätoiminnan toteuttaminen Röllissä on jokaisen ryhmän itse päätettävissä.
Toiminnassa otetaan tärkeänä asiana huomioon porrastaminen, jolloin esim.
siiirtymätilanteet toteutetaan pienissä ryhmissä.
Röllissä on Peikonpesä-niminen erillinen pienryhmätila, jota käyttävät tarvittaessa kaikki
ikäryhmät.
Teemat
Päiväkoti Röllissä henkilökunta miettii jokaiselle vuodelle oman teeman. Teemojen ja
päiväkodin osa-aluesuunnitelmien pohjalta jokainen ryhmä suunnittelee oman toimintansa,
ikätason huomioon ottaen.
Teemat suunnitellaan niin, että ne voi toteuttaa jokaisessa kotiryhmässä. Kuukauden
tapahtumista tiedotetaan perheille.
Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi
Toiminnan suunnittelu
Toiminnan suunnittelu perustuu edellisen kauden arviointiin. Suunnittelu alkaa
koko päiväkodin vuosisuunnitelman laatimisella. Tämän jälkeen rakennetaan
yhtenevät suunnitelmat kullekin ikäryhmälle ja fyysisesti samoissa tiloissa
toimivat
ryhmät pohtivat vielä käytännön toteutuksen ja vaadittavat
järjestelyt. Suunnittelun pohjana toimivat myös eri ikäryhmille rakennetut
minimikriteerit. Suunnittelussa huomioidaan lasten ideat, toiveet ja
erityistarpeet.
Dokumentointi
Toimintaa
tehdään
näkyväksi
perheille
suunnatulla
tiedotuksella,
kuukausitiedotteilla, viikko-ohjelmilla, blogissa, kuvien jtapahtumakertomusten
avulla. Kunkin lapsen omaa päiväkotielämää tallennetaan Kasvun kansioihin.
Vuosisuunnitelmat ja kuukausitiedotteet tallennetaan myös päiväkodin omiin
arkistoihin.
Arviointi
Päiväkoti Röllissä tavoitteiden toteutumista ja toiminnan kehittymistä
arvioidaan viikoittain tiimipalavereissa ja henkilökunnan kokouksissa sekä
vuosittain pidettävässä koko päiväkodin arviointi- ja suunnittelupalaverissa.
Arvioinnin tarkoituksena on kehittää päiväkodin kasvatustoimintaa ja
henkilökunnan ammatillista kasvua. Päiväkodin varhaiskasvatus- ja
esiopetussuunnitelmaa arvioidaan ja muokataan säännöllisesti. Vanhemmilla
on mahdollisuus antaa palautetta
päivittäin,kasvatuskeskusteluissa
ja
vanhempainilloissa. Myös lapset voivat arvioida toimintaa esim.
hymynaamojen avulla.
Toimintakauden aikana lasta havainnoidaan eri tilanteissa ja havainnoista
keskustellaan vanhempien kanssa. Havainnointi auttaa aikuista kehittämään
toimintaa niin, että lapsen kasvu ja oppiminen edistyisivät parhaalla
mahdollisella tavalla. Lapsen itsearviointia toteutetaan lapsen oman
esiopetussuunnitelman yhteydessä ja lapsen ja aikuisen välisissä
keskusteluissa.
YHTEISTYÖTAHOT
NEUVOLAT
LÄHIKOULUT
SIVISTYS
TOIMI
HELPRINT
OY
SEURAKUNTA
AWOKINDERHAUS
KULTTUURITOIMI
LIONSPÄÄMAJA
VARHAISKASVATUSPALVELUT
SUOMI-SAKSASEURA
PELASTUS-­‐
TOIMI MUUT
YKSITYISET
PÄIVÄKODIT
SPONSORIT