varhaiskasvatussuunnitelma
PÄIVÄKOTI RÖLLIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO RÖLLIN TOIMINTA-AJATUS RÖLLIN PALVELUMUODOT VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Estetiikka ja toimivuus Ympäristön turvallisuus KEKE-KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA KUVAUS RÖLLIN VASU-PROSESSISTA LAPSEN AINUTLAATUISUUS Kasvatuskumppanuus Yksilöllisyys Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSEN HYVINVOINTI JA OPPIMINEN Perushoito Lapsen osallisuus Röllissä Lapselle ominainen tapa toimia Sisällölliset orientaatiot Esiopetus TOIMINNALLISET PERIAATTEET Minimikriteerit Pienryhmätoiminta ja porrastaminen Teemat Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi YHTEISTYÖTAHOT TOIMINTAAJATUS VASU-PROSESSI ARVOT LAATU PALVELUMUODOT KASVATUSYMPÄRISTÖ RÖLLIN TOIMINTA-AJATUS Toimintamme pohjana Päiväkoti Röllissä ovat lapsen elämän kallisarvoiset vuodet ennen kouluikää. Päämääränämme on kotikasvatusta tukevana toimintana turvata lapsen hyvä hoito ja kasvatus, edistää lapsen kehitystä sekä oppimismahdollisuuksia. Suunnitelmallisessa ja monipuolisessa kasvatuksessa ja opetuksessa haluamme kannustaa lapsen luontaista mielenkiintoa moniin erilaisiin aktiviteetteihin sekä suunnitella toimintamme niin että se on mahdollisimman lapsilähtöistä. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnämme henkilökunnan erityisosaamista, jonka avulla voimme kehittää lapsen kaikkia kasvun ja kehityksen osa-alueita. Röllissä on tärkeää jokaisen lapsen yksilöllinen, omassa tahdissa kehittyminen, korostaen lapsen omaehtoista uteliaisuutta uusia asioita kohtaan. Yhdessä eläen, toimien, kokien opimme asioita, joita lapsi elämässään tarvitsee. Röllissä yhtenä tärkeänä painopistealueena on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyö perustuu hyväksyvään ja kunnioittavaan ilmapiiriin, joka antaa tilaa erilaisille elämän arvoille, asenteille ja olosuhteille. Korostamme vanhempien asiantuntemusta ja osallisuutta oman lapsensa asioissa. Mikkelin kaupungin päivähoitopalveluiden arvot ovat avoimuus, asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys ja kehittämistahto. Röllin arvot pohjautuvat edellä mainittuihin arvoihin. Haluamme tuoda esille sen, mikä on tärkeää työssämme lapsen parhaaksi ja mikä ohjaa työtämme oikeaan suuntaan. MIKKELIN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT RÖLLISSÄ Asiakaslähtöisyys o turvallisuus o lapsuuden arvostaminen, yksilöllisyyden huomioiminen o lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen kaikin keinoin yhdessä perheen kanssa o joustava palvelu, palveluhalukkuus o asiakkaana koko perhe o aito kiinnostus kohtaamisissa ja arjessa Kehittämistahto o mahdollisuus uuden oppimiseen, sekä lapsilla että aikuisilla o positiivinen asenne ja halu kehittyä, tarvittaessa myös muuttua o henkilökunnan säännölliset kehittämis- ja arviointipalaverit o jatkuva kouluttautuminen o asiakaspalautteisiin reagointi Yhteisöllisyys o vanhempien kannatusyhdistystoiminta, Röllin rieha o päiväkodin kaikkien ryhmien yhteiset tapahtumat ja juhlat o yhteisvastuullisuus ja sitoutuminen o yhteistyö lähikoulun, seurakunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa o lasten osallisuus o henkilöstön tiimityöskentely: idearikkaus, erilaisuus, sisäinen yrittäjyys o työyhteisön yhteiset palaverit, illanvietot ja virkistymiset Avoimuus o vanhempien ja henkilökunnan välinen luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus o erilaisuuden hyväksyminen o tiedottaminen o henkilöstöllä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja yhteisiin päätöksiin LAATUA RÖLLISSÄ OVAT: o ammattitaitoinen henkilökunta o tarkoituksenmukaiset tilat ja materiaalit o henkilökunnan erityisosaamisen hyödyntäminen o alle 3-vuotiaiden ryhmä o lasten etu ensisijalla o monipuolinen toiminta TURVALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ, YHDESSÄ TOIMIEN, TOISIA KUNNIOITTAEN ! Vanhemmilta kysyttiin syksyn 2013 vanhempainillassa heidän mielestään tärkeitä asioita, joiden he toivoisivat toteutuvan lapsensa hoidossa ja kasvatuksessa Röllissä. Eniten mainintoja saivat: 1. 2. 3. 4. 5. Turvallinen kasvuympäristö Lasten sosiaalisten taitojen tukeminen Suvaitsevaisuus Hyvät käytöstavat Tasavertaisuus MINUN MIELESTÄNI RÖLLISSÄ ON KIVAA…LASTEN AJATUKSET! Lapset pohtivat yhdessä heidän mielestään tärkeitä asioita täällä omassa päiväkodissaan. Kivoja asioita ovat LEIKKI, KAVERIT, UNIKAVERIT JA OMAN RYHMÄN AIKUISET. RÖLLIN PALVELUMUODOT Päiväkoti Rölli jakaantuu seuraaviin kotiryhmiin, joissa toteutetaan pienryhmä-toimintaa: Ruskometsä, alle 3-vuotiaat Satumetsä, 3-4-vuotiaat Tähtimetsä, 3-4-vuotiaat Röllimetsä, 5-vuotiaat minieskarilaiset Usvametsä, esikoululaiset Vilijonkka, 1-5-vuotiaat. Toimii osoitteessa Teknikontie, Rantakylä. Päiväkoti Naavametsä, 1-5-vuotiaat. Toimii osoitteessa Ratamonkatu 7. Röllissä henkilökunta koostuu monenikäisistä kasvatusalan ammattilaisista, jotka tekevät työtä lapsen parhaaksi, lapsuutta arvostaen. Päiväkodin kasvatushenkilökuntaan kuuluu lastentarhanopettajia, sosiaalikasvattaja, sosionomeja sekä lastenhoitaja/lähihoitajia. Päiväkodissa on myös oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä tarvittaessa henkilökohtaisia tai ryhmäavustajia. Röllissä työskentelee työmarkkinatuella nuoria alalle aikovia harjoittelijoita. Päiväkodin johtajana toimii hallinnollinen johtaja, Kirsi Väisänen, jonka alaisuudessa on myös päiväkoti Naavametsä sekä ryhmäperhepäiväkoti Vilijonkka. Päiväkoti Röllissä on oma keittiö, jossa toimii kaksi kokopäiväistä työntekijää. Vilijonkan ruoka valmistetaan Röllin keittiössä ja kuljetetaan taksilla perille. Naavametsään lounasruoka tulee Isosta padasta ja välipala Röllistä. Päiväkoti Röllin siivouksesta vastaa yksi kokopäiväinen siivooja. Vilijonkassa työntekijät vastaavat päivittäisestä siivouksesta itse ja kaksi kertaa kuukaudessa ostetaan ulkopuolista siivouspalvelua. Naavametsän siivous on ulkoistettu. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat sekä niiden materiaalit ja välineet, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt. Tunneilmapiiri on tärkeä osa varhaiskasvatusympäristöä! Hyvän varhaiskasvatusympäristön ominaisuuksia ovat joustavuus ja monipuolisuus. Ympäristön tulee herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Ympäristö mahdollistaa lapsille ominaisen toiminnan ja ilmentää sisällöllisiä orientaatioita. Estetiikka ja toimivuus Röllin varhaiskasvatusympäristö on suunniteltu ja toteutettu lapsen etua ajatellen. Henkilökunta on ollut mukana kaikissa muutos- ja laajennusprojekteissa päivähoidon asiantuntijoina ja näin ollen on voitu vaikuttaa ympäristön estetiikkaan ja toimivuuteen. Röllissä kiinnitetään huomiota yleiseen siisteyteen, värien ja materiaalien harmoniaan, ja siihen, että pienillä, kauniilla esineillä ja asioilla luodaan Röllistä viihtyisä ja rauhoittava toimintaympäristö niin lapsille kuin aikuisille. Päiväkodin tilat ovat monipuoliset ja niitä voidaan tarpeen mukaan muokata sellaisiksi, että voidaan hyödyntää ympäristön toiminnallisia mahdollisuuksia ja luovia ratkaisuja. Tärkeää Röllissä on lämmin ja hyväksyvä tunneilmapiiri, jossa kodikkuus ei tarkoita niinkään ulkoisia tekijöitä vaan turvallisuuden ja hellyyden tuntua arjen toiminnoissa. Ympäristön turvallisuus Yksi oleellisimpia varhaiskasvatusympäristön elementtejä on turvallisuus. Turvallisuutta tulee tarkastella sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden näkökulmasta. Hyvin suunniteltu ympäristö vapauttaa henkilöstöä toimimaan yhdessä lasten kanssa. Turvallisessa ympäristössä lapsilla on enemmän liikkumisen vapautta ja siten lasten oma osallisuus lisääntyy. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Häntä ei kiusata ja hän tulee kuulluksi. Turvallisuus on tunnetta, että on hyväksytty. Turvallisuus on tärkeää myös lasten vanhempien näkökulmasta. Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että lapselle ei päivän aikana tapahdu mitään pahaa. Rölliin on tehty oma turvallisuussuunnitelma Olli Saarsalmen ’Turvallisuussuunnittelu päivähoidossa’ – teoksen pohjalta. Päiväkodin turvallisuudesta vastaa päiväkodinjohtaja. Päivittäisen turvallisen toimintaympäristön ylläpidon mahdollistavat säännöllisesti päivitettävät: • turvallisuussuunnitelma • kiusaamisenestosuunnitelma (kiusu) • jokapäiväiset pihatarkastukset (dokumentointi) • sisä- ja ulkotilojen toimintojen ja välineiden riskikartoitus • ulkoleikkivälineiden säännölliset tarkastukset • uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen • koko henkilökunnan koulutus (esim. ensiapukoulutus) KEKE –KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA Päiväkoti Röllissä on oma Kestävän kehityksen suunnitelma, joka on työväline, jolla kestävän kehityksen oppiminen tehdään suunnitelmalliseksi osaksi päiväkodin arkea ja toimintaa. Päiväkodilla on vuosittain vaihtuva kestävän kehityksen teema. Lapsen näkökulmasta kestävä kehitys tarkoittaa hyvin konkreettisia asioita, kuten kaverista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista. KUVAUS RÖLLIN VASUPROSESSISTA Röllin varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu alkoi vuonna 2006 ja ensimmäinen Röllin Vasu saatiin valmiiksi kesällä 2007. Päiväkoti Röllin Vasu pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja Mikkelin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Röllin varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty syksyllä 2013. LAPSEN AINUTLAATUISUUS YKSILÖLLISYYS KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN VASU ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT ERITYINEN TUKI LAPSEN AINUTLAATUISUUS KASVATUSKUMPPANUUS Röllissä kasvatuskumppanuus alkoi syksyllä 2003 kokeilun muodossa. Tämä toimintamuoto vakiintui syksyllä 2004 koskemaan kaikkia aloittavia perheitä, joissa on alle 5-vuotiaita lapsia. Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, ja varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Yhtenä tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuusmalli Röllin tapaan o Lapselle/perheelle nimetään kasvatuskumppani, joka saattaa vaihtua hoitosuhteen aikana o Päivähoitopäätöksen mukana perhe saa tiedotteen kasvatuskumppanuudesta sekä päivähoidon keskustelulomakkeen täytettäväksi. o Kasvatuskumppani tapaa vanhemmat kesäkuussa järjestettävässä uusien perheiden tutustumistilaisuudessa tai ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii tapaamisajan perheen kanssa. o Vanhempien kanssa sovitaan lapsen tutustumisjaksosta omassa ryhmässä. Tutustumisjaksolla vanhemmat ovat lapsen kanssa tutustumassa päiväkodin toimintaan. Jakson pituus sovitaan lapsen iän ja tarpeen mukaan (max 5 hoitopäivää). Samalla sovitaan aika keskustelulle, johon vanhemmat tulevat ilman lasta. Tällöin käydään varhaiskasvatuksen aloituskeskustelu. o Vanhemmat ja kasvatuskumppani tutustuttavat lapsen hoitoryhmään. o Hoitosuhteen ensimmäisten kuukausien aikana perhe voi halutessaan kutsua kasvatuskumppanin vierailulle kotiinsa. Käynnin tarkoituksena on yhteistyön vahvistaminen. Yhteisen kielen puuttuessa vierailuun osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös tulkki. Lapsen kodissa vieraillaan yleensä vain kerran ”hoitouran” aikana. o Kasvatuskumppani tekee hoitosuhteen alussa tiiviisti yhteistyötä perheen kanssa ja havainnoi lasta hoidossa, jotta syntyy molemminpuolinen luottamus lapsen hyvästä hoidosta. Työvuorot järjestetään niin, että kasvatuskumppani ottaa lapsen vastaan ensimmäisinä hoitopäivinä. Jatkossa kaikki ryhmän aikuiset vastaavat lapsen hyvästä hoidosta ja kasvatuksesta tasavertaisina. o Kasvatuskumppani pitää huolta tiedonkulusta muulle henkilökunnalle (esim. erityisruokavaliot keittiöön) o Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arviointeineen tehdään perheen ja kasvatuskumppanin yhteistyönä. Kasvatuskumppani osallistuu päivähoitopaikan edustajana myös lapsen/perheen yhteistyöverkoston palavereihin. o Lapsen täyttäessä 4 vuotta, päivähoitopaikka, perhe ja neuvola vaihtavat kuulumisia keskenään. Kasvatuskumppanin tehtävä on kirjata havaintonsa lapsesta neuvolaan toimitettavalle lomakkeelle, jonka täydentämisessä hän tarvittaessa opastaa myös vanhempia. Neuvolakäynnin jälkeen lomake palaa perheen kautta päivähoitopaikkaan, jotta neuvolan havaintoja voitaisiin hyödyntää lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. YKSILÖLLISYYS Röllissä yksilöllisen huomioimisen pohjana ja ohjeena on jokaiselle lapselle tehtävä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan yhdessä vanhempien kanssa mm. lapsen hoidon ja kasvatuksen tavoitteet ja muuta yksilöllistä tietoa lapsesta. Yksilöllisen huomioimisen periaatteita Röllissä ovat o o o o lapsen ja hänen elämänpiirinsä sekä kiinnostuksenkohteiden tunteminen lapsen iän ja kehitystason huomioiminen lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen uskonnollinen vakaumus ja kulttuuritausta ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Lapsen tuen tarpeen lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu ja näkemys lapsen tuen tarpeesta tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tärkeää on myös luoda tuen suunnittelun pohjaksi kokonaiskuvaa lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukaisen asiantuntijan lausunto, mutta varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. Tuen tarve arvioidaan vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Apuna arvioinnissa voidaan käyttää varhaiskasvatukseen liittyviä havainnointimenetelmiä ja käytänteitä: mm. päivähoidon keskustelulomaketta ja 4-vuotiaan kehityspiirteitä havainnointilomaketta. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti Päiväkoti Röllissä päivähoidossa oleville 4-vuotiaille lapsille täytetään yhdessä vanhempien kanssa 4-vuotiaan yhteistyölomake, joka kulkee vanhempien mukana neuvolaan. Yhteistyölomake liittyy kiinteästi neuvolan 4-vuotiaan lapsen LENE-arviointiin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää apuna Päiväkoti Röllin varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, neuvolan terveydenhoitajaa ja/tai Lasten Kehityksen Tukiyksikön palveluita: psykologia, puheterapeuttia, toimintaterapeuttia tai sosiaalityöntekijää. Yhteistyössä tukipalveluiden ja neuvolan sekä perheen kanssa sovitaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevista tukitoimista ja käytänteistä. Lapsen tuen tarpeen arviointiin osallistuvista työntekijöistä sovitaan aina etukäteen yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen aloittaessa päivähoidon hänellä voi olla jo lausunto erityisen tuen tarpeesta, jolloin tukitoimenpiteet määritellään yhdessä vanhempien, päivähoidon kasvatushenkilöstön sekä lasta tutkivan tahon kanssa. Tuen järjestämisen periaatteet Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Lisäksi vahvistetaan suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen arjen elementtejä, joita ovat esim. struktuuri, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esim. kuntoutusohjaus, terapia ja/tai erityisopetus oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille. Ne järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja palvelujen yhteensovittamiseen kiinnitetään huomiota. Mikkelissä tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarjoavat neuvola, Lasten kehityksen tukiyksikkö, lapsiperheiden sosiaalityö sekä vammaispalvelu. Erikoissairaanhoidon palveluja tuottavat Mikkelin keskussairaan lasten neurologian lasten psykiatrian poliklinikat sekä Vaalialan kuntayhtymän Etelä-Savon poliklinikka. Siirtymävaiheet ja jatkuvuus Lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa tai siirtyessä esiopetuksesta alkuopetukseen on tärkeää, että tieto tuen tarpeesta ja yksiköllisestä tuesta siirtyy uuteen hoitopaikkaan tai kouluun. Kun lapsi siirtyy päivähoitopaikasta toiseen tai kouluun, pidetään tiedonsiirtopalaveri, josta vastaa se yksikkö, josta lapsi on siirtymässä. Palaverissa on mukana vanhempien lisäksi päiväkodin edustajat (lapsen kotiryhmän aikuinen sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja), kouluun siirtyessä koulun edustus sekä tarvittaessa muut lapsen kanssa työskentelevät tahot. Tavoitteena on siirtää tieto lapsen tuen tarpeesta sekä niistä tukitoimenpiteistä, jotka yhteistyössä lapselle on laadittu. Verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisestikin. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lastensuojelun, perhetyön, perheneuvolan, kotipalvelun ja muiden sosiaalitoimen palveluiden kanssa tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet neuvoteltaessa yksittäisen lapsen asioista ja myös viranomaispuuttumista edellyttäviä tilanteita varten. Kasvupolku Mikkelissä toteutetaan moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on ennalta ehkäisevä työ ja lapsen hyvinvoinnin turvaaminen perheen ja lapsen arjessa. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen (varpu) riskitilanteissa. Tässä työssä ovat mukana perhe, neuvola ja muu terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulu, perhetyö ja sosiaalityö. Ongelmien ennalta ehkäisy ja niiden ratkaisu kuuluu kaikille lapsen arjessa mukana oleville tahoille ja se perustuu seurantaan. Seurantaa tehdään kodin lisäksi esimerkiksi neuvolassa eri ikävaiheissa suoritetuissa tarkastuksissa ja päiväkodin toiminnan puitteissa. Kerääntynyt tieto siirtyy lapsen mukana kasvupolkuna toimijalta toiselle, esimerkiksi neuvolasta päiväkotiin, perhepäivähoidosta päiväkotiin ja päiväkodista kouluun. Kasvupolulla halutaan turvata riittävä tiedollinen ja aineellinen tuki lapsen normaaleissa kehitysvaiheissa sekä saumaton kasvupolku sellaisille lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kehityksenä eri vaiheissa. Vanhemmat ovat mukana kaikissa vaiheissa ja toiminnan periaatteena on yhteisvastuullinen kasvatuskumppanuus. Jos lapsi tulee päiväkotiin lastensuojelun avohuollon tukitoimena (LSL 13§), täytetään ennen hoitosuhteen alkua yhteistyösuunnitelmalomake. Suunnitelman tekoon osallistuvat vanhemmat, päiväkodin ja lastensuojelun edustajat sekä muut tarpeelliset tahot. Suunnitelmassa selvitetään perheen tilanne, aiemmin tehdyt sopimukset sekä määritellään tavoitteet tulevalle. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan säännöllisesti. Päävastuu kirjallisen suunnitelman tekemisestä on sosiaalityöntekijällä. Joskus lapsen tai perheen tilanteissa ilmenee seikkoja, jotka herättävät työntekijöissä ihmetystä ja jopa huolta. Arvioidessaan lapsen ja perheen tilannetta, työntekijä voi työskennellessään käyttää apunaan ns. Huolen vyöhykkeet – asteikkoa. Asteikon avulla työntekijä voi peilata oman huolensa syvyyttä ja sitä mihin toimenpiteisiin hänen tulisi ryhtyä lasta auttaakseen. Sama asteikko on käytössä sosiaalitoimen, terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen piirissä. Havaittu huoli otetaan aina esille ja ongelmiin puututaan heti. Pieni huoli on aina helpommin ratkaistavissa kuin ajan myötä suureksi paisunut huoli. Vastuu asian eteenpäin viemisestä kuuluu aina sille, jolla huoli on ensimmäisenä herännyt. Lastensuojelulaki (5§25) velvoittaa päiväkodin työntekijöitä ottamaan välittömästi yhteyttä kunnan sosiaalihuolloista vastaavaan toimielimeen, jos huomaamme työssämme jonkun lapsen kohdalla tekijöitä, jotka edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Meillä on myös velvoite ilmoittaa poliisille, jos epäilemme lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Mikkelin kaupungissa ennalta ehkäisevää toimintaa ja eri tilanteiden arviointia tehdään päiväkodin, perusopetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa säännöllisesti. Kokoonnumme säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ns. alue-varpuihin terveydenhoitajien, koulukuraattorien, sosiaalityöntekijöiden sekä varhaiskasvatuksen edustajien kesken. Päiväkoti Röllin edustajana toimii johtaja Kirsi Väisänen. Palavereissa käsitellään akuutteja asioita sekä keskustellaan yleisistä työhömme liittyvistä asioista. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuksen yhteydessä lasten yksilölliset kieleen ja kulttuuriin liittyvät tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksessa lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään, niitä arvostetaan ja ne näkyvät varhaiskasvatuksen arkipäivässä. Yhteistyössä vanhempien ja eri kulttuuriyhteisöjen kanssa edistetään lapsen kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan lapsen mahdollisuutta ilmentää omaa kulttuuritaustaansa varhaiskasvatuksessa. Näin tuetaan lasten oman identiteetin vahvistumista. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa on erityisen tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Samalla, kun edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen omaksumista, vanhemmille kerrotaan lapsen oman äidinkielen kehittämisen merkityksestä ja keinoista. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Kaksikielisyys rakentuu äidinkielen pohjalle. Suomen kieltä lapsi oppii leikin ja toiminnan kautta vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Kielen ja kommunikaation kehityksen havainnointi, arviointi ja suunnitelmallinen tukeminen on tärkeää. Eri kulttuureista tulevat lapset opettelevat suomen kieltä päivähoidon luonnollisissa tilanteissa, kielikerhoissa ja ohjatuissa pienryhmissä. Päiväkoti Röllissä pääsääntönä on, että lapsi saa ohjatun kielituokion ainakin kerran viikossa, joko kahdestaan aikuisen kanssa tai pienryhmässä. Kielituokioiden pohjana toimii Mikkelin keltojen tekemä kielikerhon vuosirunko. Lisäksi suomen kielen oppimisen tueksi oppimisympäristöä muokataan toimintaa ja tiloja kuvittamalla. Apua toimintaan ja varhaiskasvatuksen toteuttamiseen henkilökunnalla on mahdollisuus saada esim. päivähoitopalveluiden varhaiserityiskasvatuksen työntekijöiltä, Monikulttuurikeskus Mimosalta sekä Pakolaistoimistolta. Maahanmuuttajataustaisille lapsille (4 vuodesta eteenpäin) laaditaan kirjallisesti Suomi toisena kielenä - suunnitelma, joka liitetään osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen suomen kielen edistymistä arvioidaan säännöllisesti. Kielitaidon arviointia voivat tehdä ryhmän henkilöstön lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa myös puheterapeutti sekä terveydenhoitaja. Esioppilaat saavat suomen kielen opetusta myös valmistavassa opetuksessa, josta vastaa suomi toisena kielenä opettaja Piret Selonen sekä esiopettaja. Mikkelissä päivähoidon henkilöstön työvälineeksi on laadittu mamukäsikirja. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatus perustuu kasvattajan ja vanhempien hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioiminen toiminnassa. Käytössä on keskustelulomake, johon sisältyy lapsen puheenvuoron lisäksi vanhempien kuvaus omasta lapsesta. Siihen kirjataan myös kunkin lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet, tavoitteet lapsen hoidolle, kasvatukselle ja opetukselle sekä yhteisesti sovitut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. LAPSEN HYVINVOINTI JA OPPIMINEN PERUSHOITO LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ESIOPETUS LAPSEN HYVINVOINTI JA OPPIMINEN PERUSHOITO Rölliin tuleminen ja kotiin lähteminen Huolehdimme siitä, että jokainen lapsi saa henkilökohtaisen vastaanoton ja hyvästelyn päivittäin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lapsen saapuessa päiväkotiin henkilökunta huomioi lapsen yksilölliset tarpeet ja perheen toiveet. Ohjaamme vanhempia ilmoittautumaan aina lapsen tuonti- ja hakutilanteessa oman kotiryhmän aikuiselle tai hänen sijaiselleen. Jokaisen lapsen hakijalle tiedotamme päivän kulusta. Hygienia Huolehdimme lapsen hygieniasta ja ohjaamme ja kannustamme häntä omatoimisuuteen. Päiväkotimme tilat on suunniteltu yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä huomioiden. Keskustelemme ja sovimme vanhempien kanssa siisteyskasvatukseen ja hygieniaan liittyvistä asioista. Epidemia-aikoina käytämme käsienpesun lisänä desinfioivia käsihuuhteita sekä noudatamme sosiaali- ja terveysministeriön hygieniaohjeita. Pukeminen ja riisuminen Lapsen pukemis- ja riisumistilanteet pyritään järjestämään rauhallisiksi ja kiireettömiksi. Röllissä on jokaisella lapsella henkilökohtainen vaatteiden ja tavaroiden säilytyspaikka. Ohjaamme lapsia huolehtimaan omista tavaroistaan ja vaatteistaan omatoimisesti. Vanhemmat huolehtivat lastensa nimikoiduista ja asianmukaisista vaatteista. Otamme huomioon vanhempien toiveet lasten pukeutumisessa. Lepääminen Lapsen hyvinvointi perustuu oikeaan nukahtamis- ja heräämisaikaan, unen riittävyyteen ja yhtäjaksoisuuteen sekä säännöllisiin päiväuniin. Uni on erittäin tärkeää aivojen toiminnalle, sillä uni tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin palauttamisen. Unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia ja myös tunne-elämän kannalta uni on tärkeää. Uni vaikuttaa mielialaan ja keskittymiskykyyn ja nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista. Päiväunet on tärkeä osa lapsen päivää, koska päiväunet toimivat hermosoluja elvyttävästi ja lapsen aivot tarvitsevat päivittäisen lepohetken. Tutkimuksen mukaan oikein ajoitetut päiväunet eivät siirrä yöunen tuloa. Jos lapselle jää univelkaa, se siirtää unen tuloa illalla myöhäisemmäksi. Yliväsyneen lapsen univaikeudet ilmenevät nukahtamisvaikeutena. Röllissä lapset nukkuvat ja lepäävät omissa sängyissään tai patjoilla kotiryhmästä riippuen. Lepohetket alkavat aina sadun tai rauhallisen musiikin kuuntelulla, tarkoituksena on rauhoittaa lapset hetkeksi päivän touhuilta ja hälinältä. Lapsi voi levätä oman unen/levon tarpeensa mukaan. Lapsella on mahdollisuus hiljaisiin leikkeihin hetken levättyään. Esikoulussa levätään satua kuunnellen, mutta vanhempien/lapsen niin halutessa on lapsella mahdollisuus lepohetkeen. LAPSEN OSALLISUUS RÖLLISSÄ Osallisuus on vastavuoroisuutta, aitoa kohtaamista ja kiinnostusta toisen ajatuksista ja tärkeäksi kokemista asioista, sekä yhdessä tekemistä ja kokemista. - Lapsi on aktiivinen oman arkensa ja elämänsä rakentaja; lasten mielipiteet ja ideat huomioidaan ja tarvittaessa asioita muutetaan niiden pohjalta - Lasten aloitteesta syntyneitä toimintoja arvostetaan ja mahdollistetaan - Toiminnan aiheet valitaan läheltä lapsen maailmaa - Leikki ja tutkiminen ovat tärkeimmät toiminta- ja oppimistavat - Lapsen ääntä ja ajatuksia tuodaan näkyviin; lasten havainnointi ja toiminnan dokumentointi yhtenä päiväkodin toimintatapana Lapsen osallisuutta tukee kasvattaja, joka on lapsen lähellä havainnoiden, kuunnellen ja huomioiden lapsen tarpeita. Aikuinen myös rohkaisee lasta tekemään itse, osallistumaan, ilmaisemaan itseään ja rakentamaan sosiaalisia suhteita ryhmässä. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia, hän ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapsi kokee voivansa osallistua ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy. Kasvattajayhteisön tulee olla tietoinen lapselle ominaisista tavoista toimia. Oman toimintansa kautta sekä varhaiskasvatusympäristöä muokkaamalla kasvattajayhteisö voi mahdollistaa lapsille ominaisen tavan toimia ja sitä kautta merkitykselliset kokemukset. Kieli ja vuorovaikutus ovat mukana kaikessa toiminnassa. Sisällölliset orientaatiot rikastuttavat toimintaa. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli on ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Kielellä on varhaiskasvatuksessa keskeinen merkitys. Näkökulma kielen oppimisen prosessista ei riitä kuvaamaan kielen moniulotteista merkitystä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tarvitaan pohdintaa kielen merkityksestä oppimisessa ja ilmaisussa yleensä. Päiväkoti Röllissä aikuiset kiinnittävät huomiota luonnolliseen vuorovaikutukseen ja kielelliseen kanssakäymiseen. Aikuisten oman esimerkin avulla pyritään rikkaaseen ja monipuoliseen kielelliseen kasvatukseen. Tärkeänä asiana luonnollisen vuorovaikutuksen ohella pidämme asioiden ja esineiden nimeämistä, monipuolisia kuva- ja satukirjoja, loruja ja riimittelyä, saduttamista ja draamaa. Näiden avulla lapsi saa aineksia omaan ajatteluunsa. Yhteistyö kirjaston kanssa tarjoaa monipuolisen lastenkirjallisuuden käytön varhaiskasvatuksessa. ja vaihtelevan Varhaiskasvatuksessa kielellisen kehityksen sisältöalueita ovat: • kielellisen tietoisuuden herättäminen • lorut, riimit, äänneharjoitukset • kuva – sanatarinat, mikä ei kuulu joukkoon?, päättely • lauseiden muodostaminen ja täydentäminen, synonyymit • kertominen, sananlaskut, arvoitukset, ymmärtäminen ja arviointi • puhuminen ja kuunteleminen, kuulunymmärtäminen • puhemotoriikka, äänenkäytön harjoitukset • kielen vuorovaikutuskäyttö • keskustelut, toivotukset, väittelyt • käsite- ja sanavaraston laajentaminen • lastenkirjallisuus, keskustelut, leikki • kirjaimiin tutustuminen • leikkikirjoittaminen • lastenkirjallisuus ja kulttuuriperinne • kriittinen ajattelu • tosi - epätosi • draama Viestintä- ja mediakasvatus Tutustuessaan viestintävälineisiin lapsi saa uusia kokemuksia sekä voi rakentaa maailmankuvaansa niiden kautta saamansa tiedon avulla. Viestintäkasvatuksessa lapsi oppii ilmaisemaan itseään, lapsi saa kokemuksia erilaisista viestintävälineistä ja oivaltaa viestinnän merkityksen. Kasvattaja auttaa lasta suhtautumaan myös kriittisesti mediatulvaan. Viestintäkasvatuksen tärkeitä sisältöjä ovat: • kuvien tarkastelu ja tulkinta • kirjat tiedottamisen välineenä • elokuva, video viestinnän välineenä • faktan ja fiktion erot • ääni viestinnän välineenä • tietotekniikka Leikkiminen Lapset ovat luovia, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He käyttävät leikkinsä eväinä elettyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikissään lapset hassuttelevat, jäljittelevät, pohtivat ja luovat uutta. Kasvattajan tulee antaa leikkiville lapsille vapautta, aikaa ja tilaa. Joskus onnistunut leikki vaatii ohjausta, jolloin kasvattajan tehtävä on luoda rakenteita ja olla myös osallinen leikin toteutuksessa. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kuullaan mielellään myös vanhempia. Leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Lapsella on mahdollisuus erilaisiin sisä- ja ulkoleikkeihin monta kertaa päivän aikana. Röllissä lasta ohjataan suunnittelemaan ja toteuttamaan pitkäkestoista leikkiä. Päiväkodissa on paljon leluja ja pelejä, mutta on myös tärkeää ohjata lapsia omaehtoiseen, luovaan leikkiin. Röllissä on kerran viikossa pihaleikkien aikana ns. leluton päivä, jolloin lapset keksivät leikkejä esim. luonnonmateriaaleja ja suuren pihan metsäaluetta hyödyntäen. Lelujen hankinnoissa tärkeä tuki tulee Päiväkoti Röllin Kannatusyhdistykseltä. Leikki, kieli ja oppiminen Leikki on lapselle mielekästä ja merkityksellistä ja siksi se luo oppimiselle myönteisiä asenteita. Leikin avulla lapsessa kehittyvät monet psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen tapahtuma, missä lapset yhdessä harjoittelevat erilaisia taitoja, ratkovat ongelmia ja keksivät uusia. Leikin tavoin puhuttu kieli on ajattelun työkalu. Kieli ja leikki ovat kytköksissä mielikuvitukseen, joka mahdollistaa abstraktin ajattelun. Kieli myös mahdollistaa yhteisen pohdinnan, lasten kysymykset ja ääneen ihmettelyn. Lasten keskinäinen ja lasten ja aikuisten välinen keskustelu ja muu rikas vuorovaikutus ovat oppimisen edellytys. Liikkuminen Liikkuminen ei tarkoita vain liikuntaa, vaan lapsen mahdollisuuksia olla osallinen omaan arkeensa ja elämäänsä. Liikkumalla paikasta toiseen lapsi hahmottaa ympäristöään ja liikkeen avulla lapsi myös tutustuu oman kehonsa rajoihin. Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestä, voimastaan ja koostaan vahvistuu. Useimmiten lapset juoksevat mieluummin kuin kävelevät, hyppivät ja seikkailevat jaloillaan mieluummin kuin ovat paikallaan. Liikkuva lapsi tarvitsee riittävästi tilaa ja haasteita. Kasvattajan tulee antaa mahdollisuus lapselle päivittäiseen liikkumiseen ja luoda liikkumaan kutsuva ja virittävä ympäristö. Liikkumisessa, kuten liikunnassakin ympäristöllä on ratkaiseva merkitys. Röllissä jokaisella lapsiryhmällä on mahdollisuus osallistua suunnitelmalliseen liikuntaan, joka pohjautuu Röllin omaan liikuntasuunnitelmaan (liitteenä). Monipuoliset tilat ja välineet sekä maastoltaan vaihteleva piha mahdollistavat erilaisen liikkumisen. Röllissä liikunta sisältyy moniin kasvatuksen osaalueisiin esim. musiikkiin. Sauna ja pieni uima-allas ovat jokaisen ryhmän aktiivisessa käytössä. Tutkiminen Lapset ovat uupumattomia maailman tutkijoita. Syntymästään saakka lapsi on aktiivinen ja utelias, haluaa kysellä ja pohtia. Kasvattaja on avainasemassa siinä, arvostaako lapsen ihmettelyä, antaako tutkimiselle aikaa. Näin menetellen hän antaa lapselle kokemuksen siitä, että se mitä lapsi tekee, on tärkeää ja arvokasta. Siispä lapsikin on tärkeä ja arvokas. Varhaiskasvatusympäristössä pitää olla riittävästi mielenkiintoista tutkittavaa, mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, katsoa ja maistaa. Kiireetön päivärytmi jättää tilaa ihmettelylle. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, joskus rakentelua tai luontoon maastoutumista. Isompien lasten pitkäkestoiset projektit eivät ole mahdollisia ilman innostuneita kasvattajia, jotka hienovaraisesti omilla pohdinnoillaan ohjailevat lapsia monipuoliseen työskentelyyn. Kasvattajan tehtävänä on myös huolehtia innostavan materiaalin hankinnasta ja toimivasta työnjaosta. Tutkimiseen innostava ympäristö tarjoaa lasten käyttöön mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä. Röllin lähiympäristö ja luonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Röllissä taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen kuuluvat kädentaidot, kuvataide, musiikki, tanssi, draama ja lastenkirjallisuus. Näiden kasvatussisältöjen tavoitteena on antaa lapselle elämyksiä, kokemuksia ja itseilmaisuvälineitä. Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmän taidemieltymykset ja kulttuuriset arvostukset. Röllin taiteellinen toiminta koostuu etukäteen suunnitellusta, tavoitteellisesta ja ohjatusta työskentelystä, mutta myös lasten ideoimasta, omatoimisesta ja spontaanista toiminnasta. Kasvattajan tulee kunnioittaa lapsen persoonallisia valintoja ja antaa rauha lapsen luovuudelle. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Sisällölliset orientaatiot ovat inhimillisen ymmärryksen, tiedon ja kokemisen perusmuotoja - tapoja hahmottaa maailmaa. Niiden avulla lasten valmiudet ymmärtää monimuotoista elämää lisääntyvät. Orientaatiot täydentävät toisiaan. Niiden avulla kasvattajat pyrkivät turvaamaan kokonaisemman kuvan ympäristöstä ja maailmasta, jossa lapsi elää. Orientaatiot eivät ole oppisisältöjä, eikä lapsille aseteta tavoitteita orientaatioiden oppimiselle. Pikemminkin ne ovat kasvattajan työvälineitä, joiden avulla voidaan rikastuttaa lapselle ominaisia tapoja toimia (leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen). Matemaattinen Lapsen matematiikan tulee olla hyvin konkreettista. Röllissä matemaattisia asioita opitaan luontevasti arkisissa tilanteissa, esim. leikin, pukemistilanteiden sekä säännöllisen päiväjärjestyksen avulla. Monipuoliset välineet, pelit, erilaiset materiaalit sekä laulut ja liikuntaleikit antavat mahdollisuuden leikinomaisuuden kautta mielenkiinnon heräämiseen matemaattisia asioita kohtaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia vertailla, havainnoida, luokitella ja päätellä sekä tutustua erilaisiin tiloihin, muotoihin ja lukumääriin. Lapsen omat kokemukset ja havainnot (sekä yksin että ryhmässä tai aikuisen kanssa) ovat matemaattisten oivallusten kannalta hyvin arvokkaita. Aikuisen tehtävä on kiinnittää lapsen huomiota ympärillä oleviin matemaattisiin asioihin ja ilmiöihin. Luonnontieteellinen Röllin ympäristö on täynnä ihmetystä ja uusia asioita. Röllissä hyödynnetään laajaa piha-aluetta, ympäröivää lähimetsää ja muuta lähiympäristöä tutkiessamme luonnon monimuotoisuutta ja sen lukemattomia ihmeitä. Erilaiset luontoretket tarjoavat lapselle elämyksiä, kokemuksia ja antavat tietoa. Lapsi voi tutkia, aistia, havainnoida ja kokea vuodenaikojen ilmiöitä, luonnon kiertokulkua sekä kasvien ja eläinten kiehtovaa maailmaa. Tätä kautta lapselle avautuu vähitellen erilaiset ilmiöt ja syy-seuraussuhteet luonnossa. Oman kehityksen, kasvun sekä oppimisen kautta lapsi alkaa ymmärtää itseään aktiivisena toimijana ja vaikuttajana omassa perheessään ja lähipiirissään sekä osana luontoa ja sen kiertokulkua. Röllissä aikuisen esimerkin ja ohjauksen avulla sekä omalla osallistumisellaan lapsi oppii suojelemaan ja kunnioittamaan luontoa. Luontosuunnitelmat liitteenä. Historiallis-yhteiskunnallinen Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio rakentaa kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristö ja kotiseudun kohteet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksen. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma-hanke on lisännyt tietoa ja tietoisuutta kulttuuriperintökasvatusta koskien. Kulttuuriperintökasvatuksen tavoitteena varhaiskasvatuksessa on herättää lapsen mielenkiinto omia juuria, paikallishistoriaa ja kulttuuriympäristöä kohtaan. Tutustumalla oman lähiympäristön ja paikkakunnan kulttuuriperintöön lapsen juuret ja identiteetti vahvistuvat. Tällöin myös valmiudet kohdata erilaisuutta parantuvat. Kulttuuriperintö jaetaan aineelliseen ja aineettomaan perintöön. Aineellista ovat kiinteät kohteet kuten muinaisjäännökset, kulttuuriympäristöt, rakennukset, kokoelmat, esineet ja arkistot. Aineetonta perintöä taas ovat kielelliset ja suulliset ilmaisut, esittävät taiteet, uskonnot, uskomukset, perinnekäsityötaito, erilaiset juhlat ja rituaalit . Mikkelille leimaa antavia ovat mm. vesistöisyys, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, elävä tori ja useat merkittävät kulttuuriympäristökohteet. Kulttuuriperintöön voidaan tutustua vaikkapa tekemällä retkiä lähiympäristöön tai vanhojen esineiden, valokuvien, satujen, laulujen, perinneleikkien ja – lorujen avulla. Esimerkiksi monet pihaleikit ovat elävää kulttuuriperintöämme. Kulttuuriperintöohjelma-hanke tuottaa jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön perinnelorupussit ja yksiköiden käytössä on myös lainattavia kulttuuriperintöleikkilaatikoita. Röllin lähiympäristön kulttuuriperinnöllisesti kiinnostavia kohteita ovat mm. Hauskan mylly, Rouhialan kartano ja kivikautinen asuinpaikka Karhuvuoren, joen ja Rouhialankadun ”risteyksessä” sekä Rokkalan joki. Kulttuuriperintömme sisällöistä lisää Mikkelin seutuwikin yhteydessä olevilta sivuilta http://seutu.wikimikkeli.fi/. Esteettinen Kädentaidot ja kuvataide Röllissä kädentaitojen kautta erilaiset materiaalit, välineet ja tekniikat tulevat tutuksi ja kokeilun ja tekemisen myötä myös lapsen hienomotoriikka, havaintokyky ja ilmaisu kehittyvät. Lasten omat aikaansaannokset ovat esillä lapsiryhmissä ja mahdollisissa päiväkodin taidenäyttelyissä. Kuvataiteen eri muotoihin tutustuminen ja taidemuotojen hyödyntäminen kuuluvat osana lasten kuvataidekasvatukseen. Kädentaitosuunnitelmat liitteenä. Musiikki Röllin musiikkikasvatuksen tavoitteena on nauttia musiikista, saada siitä elämyksiä ja ilmaista sen kautta itseään. Musiikkikasvatus toteutuu perushoitotilanteissa, leikeissä, ryhmien musiikkituokioilla, päiväkodin yhteisillä laulutuokioilla ja juhlissa. Musiikkisuunnitelmat liitteenä. Draama Draamalla tarkoitetaan näytelmällisin keinoin tapahtuvaa ajatusten, tilanteiden ja tunnelmien tulkintaa. Draaman avulla rikastutetaan esimerkiksi lapsen tunneilmaisua, empatiakykyä, mielikuvitusta, sosiaalisten taitojen oppimista ja eettistä kasvatusta. Päiväkoti Röllissä sekä lapset että aikuiset luovat ja esittävät draamaa. Lapsi kokeilee eri rooleja yksin ja ryhmässä; esimerkiksi roolileikissä sekä musiikillisissa ja näytelmällisissä pikku esityksissä. Toteutamme näitä ryhmien omilla toimintatuokioilla, päiväkodin yhteisillä ilohetkillä ja juhlissa. Lapsi käyttää käsinukkeja ja muita draamahahmoja luodessaan teatteria. Päiväkodin aikuiset esittävät lapsille pieniä esityksiä esim. ilohetkillä. Myös vierailevat taiteilijat ja retket erilaisiin esityksiin rikastuttavat draamakasvatusta. Lastenkirjallisuus Kirjallisuudessa lapsi kokee sadun lumon ja mielikuvitusmaailman rikkauden. Myös lapsen mielenkiinto kirjoitettuun kieleen herätetään lukemalla hänelle erilaisia tekstejä. Kirjallisuuden monipuolisen käyttö tukee lisäksi lapsen kielellistä kehitystä: sanavarasto ja käsitteistö laajenevat. Tietokirjojen avulla voidaan tukea tiedollisia tarpeita. Päiväkodissa on aktiivisessa käytössä monipuolinen kirjavaranto: kuvakirjoja, runoja, satuja, kansanperinnettä ja tietokirjoja. Kirjaston kirjakassit täydentävät tarjontaa ja lasten kotoa tuomat kirjat huomioidaan ja luetaan ryhmissä. Eettinen Röllin päiväkodissa eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille yhteistä. Meille tärkeitä eettisen kasvatuksen sisältöjä ovat: • myönteinen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja kulttuureihin sekä erilaisuuden hyväksyminen • oikean ja väärän erottaminen • hyvät käytöstavat • tunteiden ilmaiseminen ja niiden hyväksyminen • vastuun ottaminen itsestä ja omista teoista Uskonnollis-katsomuksellinen Katsomuskasvatuksen avulla pyritään antamaan lapsille tietoa kristillisen elämän peruskäsitteistä sekä edistämään heidän sosiaalista ja eettistä kehitystään. Tutustumme myös lapsia lähellä oleviin erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin perheiden toiveet ja lasten kysymykset huomioiden. Lasten uskonnollisesta kasvatuksesta sovitaan aina yhdessä vanhempien kanssa perheen vakaumusta kunnioittaen. Orientaatioalueen sisältöjä ovat: • kristillisen kirkkovuoden sisältö, juhlat ja suomalaiset tavat vuosittain eri asioihin painottuen • raamatun kertomukset • hengelliset laulut, virret ja rukoukset • kirkkoretket Uskontokasvatustuokioilla aikuisen kertomuksia rikastetaan nukketeatterilla, kuvasarjoilla, diasarjoilla ja kirjoilla. Pysähtyminen lasten kysymysten äärelle on tärkeää ja yhteinen asioiden pohtiminen on oleellinen osa katsomuskasvatusta. Päiväkodissa toimii säännöllisesti kynttilähetki, jota toteuttavat seurakunnan lastenohjaajat ja päiväkodin omat työntekijät. Perheille jaetaan seurakunnan toimesta pyhäkoululehti. ESIOPETUS Esiopetus on kuusivuotiaalle lapselle tarkoitettua suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. Esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Esiopetuksen tavoitteena on myös parantaa lasten oppimisedellytyksiä, edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ja lisätä lasten mahdollisuuksia kehittää itseään riippumatta heidän asuinpaikastaan. Kunnalla on velvollisuus järjestää esiopetusta ja lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen. Röllissä esiopetusta toteutetaan yhteistyössä perheiden kanssa ja jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen omat toiveet ja odotukset. Esikouluopettaja laatii yhdessä vanhempien kanssa tavoitteet lapsen esiopetusvuodelle. Päiväkoti Röllillä on oma esiopetussuunnitelma. TOIMINNALLISET PERIAATTEET TEEMAT TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI PIENRYHMÄTOIMINTA PAJATOIMINTA MINIMIKRITEERIT TOIMINNALLISET PERIAATTEET Minimikriteetit Röllissä on laadittu jokaiselle ikäryhmälle omat ns. minimikriteerit (liitteenä). Minimikriteereihin on kirjattu selkeät ohjeet, toimintatavat ja menetelmät, joita jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan ja toteuttamaan työssään oman lapsiryhmän kanssa. Minimikriteerit ovat selkeä työväline henkilökunnan arkityöhön. Lapsille minimikriteerit takaavat tasapuolisen laadun riippumatta siitä, missä ryhmässä ja keiden aikuisten kanssa lapsi päivähoitopäiväänsä viettää. Pienryhmätoiminta ja porrastaminen Röllissä monet toiminnat tapahtuvat pienryhmissä. Pienryhmätoimintaa toteutetaan usein esim. liikunnassa, musiikissa, kädentaidoissa, kirjallisissa kynä-paperitöissä, roolileikeissä jne. jakamalla ryhmä vähintään kahteen osaan. Toinen puoli ryhmästä saattaa tehdä esimerkiksi kynä-paperityötä, toisen puolen ollessa liikuntahetkellä ja päinvastoin. Mitä nuoremmista lapsista on kysymys, sen pienemmät toimintaryhmät usein ovat. Pienryhmätoiminnan toteuttaminen Röllissä on jokaisen ryhmän itse päätettävissä. Toiminnassa otetaan tärkeänä asiana huomioon porrastaminen, jolloin esim. siiirtymätilanteet toteutetaan pienissä ryhmissä. Röllissä on Peikonpesä-niminen erillinen pienryhmätila, jota käyttävät tarvittaessa kaikki ikäryhmät. Teemat Päiväkoti Röllissä henkilökunta miettii jokaiselle vuodelle oman teeman. Teemojen ja päiväkodin osa-aluesuunnitelmien pohjalta jokainen ryhmä suunnittelee oman toimintansa, ikätason huomioon ottaen. Teemat suunnitellaan niin, että ne voi toteuttaa jokaisessa kotiryhmässä. Kuukauden tapahtumista tiedotetaan perheille. Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu perustuu edellisen kauden arviointiin. Suunnittelu alkaa koko päiväkodin vuosisuunnitelman laatimisella. Tämän jälkeen rakennetaan yhtenevät suunnitelmat kullekin ikäryhmälle ja fyysisesti samoissa tiloissa toimivat ryhmät pohtivat vielä käytännön toteutuksen ja vaadittavat järjestelyt. Suunnittelun pohjana toimivat myös eri ikäryhmille rakennetut minimikriteerit. Suunnittelussa huomioidaan lasten ideat, toiveet ja erityistarpeet. Dokumentointi Toimintaa tehdään näkyväksi perheille suunnatulla tiedotuksella, kuukausitiedotteilla, viikko-ohjelmilla, blogissa, kuvien jtapahtumakertomusten avulla. Kunkin lapsen omaa päiväkotielämää tallennetaan Kasvun kansioihin. Vuosisuunnitelmat ja kuukausitiedotteet tallennetaan myös päiväkodin omiin arkistoihin. Arviointi Päiväkoti Röllissä tavoitteiden toteutumista ja toiminnan kehittymistä arvioidaan viikoittain tiimipalavereissa ja henkilökunnan kokouksissa sekä vuosittain pidettävässä koko päiväkodin arviointi- ja suunnittelupalaverissa. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää päiväkodin kasvatustoimintaa ja henkilökunnan ammatillista kasvua. Päiväkodin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaa arvioidaan ja muokataan säännöllisesti. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta päivittäin,kasvatuskeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Myös lapset voivat arvioida toimintaa esim. hymynaamojen avulla. Toimintakauden aikana lasta havainnoidaan eri tilanteissa ja havainnoista keskustellaan vanhempien kanssa. Havainnointi auttaa aikuista kehittämään toimintaa niin, että lapsen kasvu ja oppiminen edistyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen itsearviointia toteutetaan lapsen oman esiopetussuunnitelman yhteydessä ja lapsen ja aikuisen välisissä keskusteluissa. YHTEISTYÖTAHOT NEUVOLAT LÄHIKOULUT SIVISTYS TOIMI HELPRINT OY SEURAKUNTA AWOKINDERHAUS KULTTUURITOIMI LIONSPÄÄMAJA VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMI-SAKSASEURA PELASTUS-‐ TOIMI MUUT YKSITYISET PÄIVÄKODIT SPONSORIT
© Copyright 2024