PÄIVÄKOTI PÄÄSKYN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Päivitys 17.9.2012 SISÄLTÖ 1. Päiväkoti Pääskyn toiminta- ja oppimisyksikön erityispiirteet 2. Kasvatuspäämäärät ja arvot 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1. Hoito, kasvatus ja opetus 3.2. Lapselle ominainen tapa toimia 3.2.1 Leikki 3.2.2 Orientaatiot 3.2.3 Toimintakulttuuri 3.3. Varhaiskasvatusympäristö 3.4. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja arviointi 5. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen 6. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen 7. Kasvatuskumppanuus 8. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö 9. Yhteistyökumppanit 10. Toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen 1. Päiväkoti Pääskyn toiminta- ja oppimisyksikön erityispiirteet Päiväkoti Pääsky on ortodoksinen päiväkoti, joka sijaitsee Joensuun keskustassa, pohjoisella ruutukaava-alueella. Päiväkodin osoite on Kauppakatu 43 80100 Joensuu. Päiväkodin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat P. Nikolaoksen kirkko, P. Johannes Teologin kirkko, ortodoksinen seminaari, ortodoksinen seurakuntakeskus ja ortodoksinen kulttuurikeskus. Päiväkodin keskeinen sijainti antaa mahdollisuudet käyttää runsaasti eri kulttuuripalveluja. Kävelymatkan päässä ovat kirjasto, Carelicum, konservatorio, teatteri, elokuvateatteri ja Joensuun taidemuseo. Mahdollisuuden liikuntaan ja virkistykseen tarjoavat lähimetsät polkuineen ja Pielisjoen ranta luontoretkikohteineen. Päiväkoti Pääsky on vuonna 1973 perustettu yksityinen päiväkoti, jota ylläpitää Joensuun ortodoksinen seurakunta ja jolta Joensuun kaupunki ostaa päivähoitopalvelut. Päiväkodilla on kuusijäseninen johtokunta, jonka tehtäviin kuuluu toiminnan ja talouden suunnittelu ja valvonta. Päiväkodin johtaja toimii johtokunnassa asioiden esittelijänä ja sihteerinä. Päiväkoti Pääskyn johtosääntö on päivitetty 2010. Johtosääntö ohjaa johtokunnan, päiväkodin johtajan ja henkilökunnan toimintaa ja tehtäviä. Päiväkoti Pääsky on Suomen ainoa ortodoksisen seurakunnan ylläpitämä päiväkoti. Ortodoksisuus ei kuitenkaan ole pääsyvaatimuksena, vaan tälläkin hetkellä noin puolet lapsista kuuluu muihin uskontoryhmiin. Toimimme ekumeenisessa hengessä. Lapset hakeutuvat päiväkotiin eri puolilta kaupunkia ja toisinaan yli kuntarajojenkin. Pienessä kodinomaisessa päiväkodissa on 2 ryhmää: 12 - paikkainen Hippusten ryhmä ja Siipisten ryhmä, jonka virallinen lapsiluku on 16 lasta. Lapset ovat iältään 2 - 6 -vuotiaita. Yhteistyö ryhmien välillä on tiivistä, huolehdimme lapsista yhteisvastuullisesti. Pieni päiväkoti ja tutut aikuiset tuovat lapselle turvallisuutta. Toimintaympäristö on suunniteltu siten, että lapsi kykenee tekemään omia valintoja ja toteuttamaan niitä ryhmässään yksin tai yhdessä. Toiminnassamme painottuu erityisesti ortodoksisuus ja kulttuurikasvatus. Ortodoksisen tradition huomioonottaminen on poikkeuksellista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Ympäristömme kansainvälistyminen asettaa toiminnalle uusia painotuksia ja edistää kulttuurien tuntemista. Tämän lisäksi painotamme toiminnassamme leikkiä, mielikuvitusta ja musiikkikasvatusta. Toiminnan keskellä varaamme aikaa myös hiljentymiseen ja rauhoittumiseen. 2. Kasvatuspäämäärät ja arvot Päiväkoti Pääskyn lapsikäsitys perustuu kokonaisvaltaiselle näkemykselle lapsesta. Lapsen kehittymiselle luodaan edellytyksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Päiväkotimme tarjoaa lapselle turvallista ja laadukasta hoitoa. Haluamme välittää lapselle luottamusta herättävän kuvan maailmasta, jossa on leikkimieltä, kokeilunhalua ja huumoria. Lapsen tulee saada ilmaista itseään vapaasti ja muokata saamiaan vaikutteita sekä kehittyä omasta lähtökohdastaan. Toivomme hänen oppivan arvostamaan ympäristöään: erilaisia ihmisiä, vieraita kulttuureja ja luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteenamme Päiväkoti Pääskyssä on lapsen hyvinvoinnin edistäminen lapsen perhekulttuurin mukaisesti. Lapsella on oikeus hoivaan ja huolettomaan lapsuuteen, vaikka häntä samalla kannustetaan itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen. Lapsi saa kokea läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta ikätovereidensa ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Toimimalla ryhmässä hän oppii ottamaan toiset huomioon sekä kunnioittamaan ja kuuntelemaan toisia. Kasvatustyöhömme kuuluvat hyvät käytöstavat niin lasten kuin aikuistenkin osalta. Pienet asiat: kuuntele, ole läsnä, kunnioita, kannusta ja kiitä ovat mielestämme tärkeitä. Hyvän itsetunnon ja terveen itsekkyyden kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää - lapsellakin on lupa kieltäytyä tarvittaessa ja puolustaa itseään. Tavoitteenamme on säilyttää toiminnassamme luovuus ja ilo elää. Toimiminen kiireettömästi ja tavoitteellisesti, kysymysten esittäminen ja ongelmien ratkaisu sekä oppimisen riemu ovat myös kasvatuksemme tavoitteena. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatus luo lapselle hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lähtökohtana on lapsen yksilöllinen ja tasa-arvoinen kohtelu. Aikuisen tehtävänä on määritellä turvalliset ja joustavat säännöt ja rajat. Lasta ja lapsuutta arvostava vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä on tärkeää. 3.1. Hoito, kasvatus ja opetus Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus sulautuvat toisiinsa. Nämä alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Hyvä hoito, kasvatus ja opetus tukevat lapsen kehitystä ja kasvua ja edistävät lapsen myönteistä minäkäsitystä. 3.2. Lapselle ominainen tapa toimia 3.2.1 Leikki Leikille on tunnusomaista että ihminen leikkii ilman syytä, eikä syytä saa ollakaan. Leikki on syy sinänsä. Lin Jutang Leikki ja hassuttelu ovat suurten oivallusten lähde. Lapsi on intohimoinen leikkijä ja hänen on ehdittävä leikkiä päivittäin. Leikki ei ole vain viihdykettä, vaan sen myötä lapsi tutkii ja oppii kaiken aikaa. Hän käsittelee tunteitaan, toiveitaan ja pelkojaan leikin avulla. Roolihahmoa vaihtaessaan hän tarkastelee asioita uudesta näkökulmasta. Kielellinen leikittely lisääntyy iän myötä ja lapsi oppii ymmärtämään huumoria ja leikinlaskua. Leikkiessä kieli on usein rikkaampaa kuin muussa lapsen kommunikoinnissa. Aikuisen tehtävänä on järjestää monipuolinen leikkiympäristö ja erilaisia leikkivälineitä ja käyttää leikkiä apuna uusien asioiden oppimiseen ja sisäistämiseen. 3.2.2 Sisällölliset orientaatiot Orientaatio tarkoittaa kasvattajan tekemiä valintoja siten, että lapsella on mahdollisuus tutustua sisältöalueisiin ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla. Se ei ole oppiaineen opiskelua eikä lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia. Oppimista tapahtuu myös arkipäivän tilanteissa esimerkiksi leikin tai pukeu- tumisen yhteydessä. * Matemaattinen orientaatio Matematiikka on tapa ajatella. Tarkoituksena on herättää lapsen mielenkiinto matemaattiseen ajatteluun ja pohdintaan. Matematiikkaa on kaikkialla elämän jokapäiväisissä tilanteissa. Pöydän kattaminen, pukeminen, riisuminen, lelujen kerääminen ja oman toiminnan suunnittelu sisältävät monien matemaattisten taitojen harjoittelua. * Luonnontieteellinen orientaatio Luonto houkuttelee lasta tutkimaan ja havainnoimaan. Hän oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Yhdessä aikuisen kanssa lapsi harjoittelee ottamaan vastuuta luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista sekä suojelemaan sitä omalla toiminnallaan. Elämyksellisyys ja yhteistoiminnallisuus oppimistilanteissa tukevat myös lapsen luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista. * Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lasten kanssa tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteisiin ja elämiseen lapsena Suomessa. Lapselle pyritään antamaan kuva kulttuuritaustastaan ja lähiympäristön ja kotiseudun historiasta, kohteista ja nähtävyyksistä. Toiminnassa huomioidaan kansalliset juhla- ja merkkipäivät ja niiden viettoon sisältyvät perinteet. * Esteettinen orientaatio Musiikin, kuvataiteen, teatterin, elokuvan, tanssin, arkkitehtuurin ja kirjallisuuden välityksellä lapsi saa tuntemuksia ja kokemuksia luovuudesta. Parhaimmillaan luovassa toiminnassa syntyy taiteiden välistä keskustelua. Taidekokemukset antavat virikkeitä lapsen minäkuvan rakentumiseen ja sitä kautta lapsi voi oppia suvaitsevaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Lapsi oppii havainnoimaan, arvostamaan työskentelyään ja iloitsemaan ilmaisusta ja uuden luomisesta. * Eettinen orientaatio Eettinen kasvatus perustuu käsitykseen ihmisenä olemisesta. Päiväkodissa lapsi kokee itsensä yhteisön jäseneksi ja opettelee huomioimaan toisia. Eettisessä orientaatiossa pohditaan oikean ja väärän, totuuden ja valheen sekä hyvän ja pahan problematiikkaa huomioiden tilanne ja lapsen kehitystaso. Lapsen on luontevaa käsitellä näitä vaikeita asioita tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Lapsi oppii käsittämään oman toimintansa merkitystä muille, kun häntä ohjataan ymmärtämään syyn ja seurauksen suhteita. * Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Päiväkodin uskontokasvatus on uskonnonvapauslain periaatteiden mukaista ja kotikasvatusta tukevaa. Se onnistuu avoimen yhteistyön avulla. Uskontokasvatus pyrkii liittymään luontevasti päiväkodin arkeen ja juhlaan. Lapsi pääsee osalliseksi juhlapyhien perinteestä ja hän saa tietoa erilaisista katsomustavoista ja kulttuureista. Hän saa vastauksia kysymyksiinsä ja tilaisuuden hiljentyä. Lasta ohjataan suvaitsemaan erilaisia katsomustapoja ja kulttuureja. 3.2.3 Toimintakulttuuri Päiväkotimme toimintakulttuuri perustuu perushoidon ohella leikkiin ja ohjattuun toimintaan. Säännöllinen päivärytmi ja yhdessä aikuisten kanssa pohditut keskusaiheet eli teemat ovat tekemisen pohjana. Teeman alussa kartoitetaan aiheen ennakkotiedot ja pohditaan miten aihetta työstetään. Keskustelu, leikki ja tutkiminen ovat työtapoja, joilla lapsi perehtyy aiheeseen. Teemaa toteutetaan aikuisen johdolla, pienryhmissä ja pareittain. Lapsen havainnot ja kokemukset synnyttävät ideoita. Lapsi saa tietoa, jota hän käyttää toiminnan edetessä. Hän oppii kertomaan havainnoistaan ja tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä. Teeman päättyessä arvioidaan, miten sen toteutus onnistui ja mitä opittiin. Tulevan viikon ohjelma (Mind map) on apuväline, joka antaa perheelle tietoa seuraavan viikon tapahtumista ja auttaa sitoutumaan aiheeseen. Aikuisten joustavalla, ikä- ja kehitystason huomioivalla toiminnalla lapselle luodaan mielekkäitä ja kiinnostavia leikki- ja opetustilanteita. 3.3. Varhaiskasvatusympäristö Päiväkotimme on pieni ja kodinomainen. Yhteistyö ryhmien välillä on joustavaa ja lapset oppivat helposti tuntemaan toisensa ja molempien ryhmien aikuiset. Pieni päiväkoti luo turvallisuutta, mutta edellyttää samalla niin lapselta kuin aikuiselta yhteistyökykyä ja toisten huomioonottamista. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä, mikä luo lapsille kiinteän ja lämpimän suhteen aikuisiin. Lelut, pelit, askarteluvälineet ovat lasten ulottuvilla. Rohkaiseva ja aktiivisuutta vahvistava leikki- ja toimintaympäristö houkuttelee lasta tekemään omia valintoja, joita hän voi toteuttaa yksin tai ryhmässä. Lapsella on luontainen tarve liikkua. Läheinen aidattu Ristinpuiston leikkialue tarjoaa mahdollisuuksia liikkumiseen välineineen. Ulkoilu onkin yksi hyvinvoinnin ja terveyden perusta. 3.4. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Opettajat avaavat oven, mutta sisään on mentävä itse. Kiinalainen sananlasku Hippusten ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa/lähihoitajaa ja Siipisten ryhmässä kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja/lähihoitaja. Päiväkodissa on oma valmistuskeittiö, josta huolehtii ruokapalveluvastaava (keittäjä-emäntä) ja siivouksesta osa-aikainen siistijä. Päiväkoti toimii myös opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Varhaiskasvatuksen keskeisin voimavara on pysyvä, motivoitunut, ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen kasvatushenkilöstö. Kasvattajan tehtävänä on järjestää monipuolinen ja haasteellinen toimintaympäristö ja luoda leikille ja toiminnalle innostava ilmapiiri. Lapselle annetaan riittävästi vapautta, mutta joskus toiminta vaatii myös suoraa tai epäsuoraa ohjausta. Ohjauksen tavoitteena on rikastuttaa leikkiä mielikuvin ja välinein. Päiväkodin kasvattajat toimivat yhteistyössä keskenään ja perheiden kanssa. Kasvattajien tehtävänä on yhdessä suunnitella päiväkodin toiminta ja luoda työyhteisöön hyvä ilmapiiri. Omaa työpanosta ja omaa toimintaa pohditaan ja kehitetään. 4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja arviointi Päiväkoti Pääskyssä lapsi ja aikuinen kokoavat yhdessä kasvun kansiota, joka sisältää monipuolista tietoa lapsesta ja hänen kehityksestään. Kansioon tallennetaan vanhemmille suunnattu kyselylomake, lapsen ensimmäisiä piirustuksia, haastatteluja, valokuvia ja arviointi-kaavakkeita. Vuosittain pidettävissä vanhempien ja henkilökunnan välisissä kehityskeskusteluissa käydään läpi lapseen liittyviä asioita, arvioidaan lapsen toimintaa ja kehitystä sekä laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetussuunnitelma. Arviointiin osallistuvat useat eri henkilöt. Päivittäisissä tilanteissa lasta arvioivat päiväkodin henkilökunta, vanhemmat ja lapsi itse. Tarvittaessa tukena ovat eri alojen asiantuntijat, esim. puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, erityislastentarhanopettaja tai lääkäri. 5. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsee lapsi, jonka kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Päiväkodissamme osallistutaan tuen kolmiportaiseen järjestämiseen oppilashuoltoryhmän kautta, jotta lapsen tarvitsema tuki huomioitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilashuoltotyö päiväkodissa kohdistuu enimmäkseen esikoululaisiin, sillä jokaisella esiopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Kuitenkin oppilashuoltoryhmässämme huomioidaan myös varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten erityistarpeet varhaisen puuttumisen nojalla. Oppilashuollolla pyritään edistämään lapsen oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Käytettävissä on tutkimus-, kuntoutus- ja terapiapalveluja sekä ammattitaitoista erityisosaamista tukitarpeen kartoittamisen avuksi. Tarvittaessa lapselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jota toteutetaan päiväkodissa osana yhteistä opetusta ja kasvatusta. Tuen kolmiportaisuudella tarkoitetaan tukimuotoja, joita lapselle voidaan tarjota henkilökohtaisen tuen tarpeen mukaan. Tukimuotoja ovat yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. Yleisellä tuella tarkoitetaan normaalia opetustilannetta, jossa tukitoimin huomioidaan lapsen erityistarpeita. Tukitoimia ovat mm. tehtävien eriyttäminen, mahdollinen oppimissuunnitelma, oppilaanohjaus, tukiopetus sekä ohjaus- ja tukipalvelut. Tehostetun tuen tukitoimia on edellisten lisäksi oppimissuunnitelma, oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Erityisen tuen tarpeessa tukeudutaan edellisten lisäksi kokoaikaiseen erityisopetukseen, tarvittaviin apuvälineisiin sekä laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Kolmiportaisuuden tarkoituksena on joustava liikkuvuus näiden tukimuotojen välillä, jolloin lapsen saama tuki muodostuu todellisen tuen tarpeen mukaan ja mahdollistetaan joustavat siirtymät yleis- ja erityisopetuksen välillä. Siirtymävaiheissa tehdään kirjallinen pedagoginen arvio tai selvitys sekä erityisen tuen tukimuotoon erityisen tuen päätös ja HOJKS. Päivähoidossa korostuu enimmäkseen tukimuodoista yleinen tuki, mutta joustava siirtymä kouluun mahdollistaa kolmiportaisuuden jatkumon myös koulun puolella. Päiväkoti Pääskyn oppilashuoltoryhmään kuuluvat: Päiväkodin johtaja/esiopettaja Kirsi Hirvonen, Varajohtaja Arja Salo, Lastentarhanopettaja/esiopettaja Elisa Havukainen Lisäksi tarvittaessa ko. alan asiantuntija 6. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Ryhmissämme on usein lapsia, joiden vanhemmat ovat syntyperältään ulkomaalaisia. Joensuun itäinen sijainti on tuonut päiväkotiin useita venäjää äidinkielenään puhuvia lapsia, mikä on suuri haaste. Lapset ovat olleet joko kaksikielisiä tai pelkästään venäjää puhuvia. Tavoitteena on ulkomaalaistaustaisten lasten kotouttaminen, mikä tarkoittaa lapsen aktiivisuuden edistämistä ja arkielämäntaitoihin perehdyttämistä. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielitaito. Lapsen kanssa opetellaan suomea ja suomalaisia tapoja ja perinteitä. Näin luodaan vuorovaikutussuhde, jossa kunnioitetaan molempien maiden kulttuureja. Erilaisten teemojen avulla tutustutaan eri kansojen ruokaperinteisiin ja juhliin. Erilaisuuden hyväksymistä opetellaan lapsiryhmässä keskustelemalla ja kirjallisuuden sekä musiikin avulla. Vuodesta 2001 Päiväkoti Pääsky on ollut myös yhteistyössä Petroskoin päiväkoti Laduskin kanssa. Kun Suomi on lapsen toinen kieli, aloitetaan myös Suomen kielen kehittymisen seuranta vuosikellon avulla. Normaalin vasu-keskustelun yhteydessä käydään tähän liittyen aloituskeskustelu ja otetaan käyttöön ”Suomen kielen oppimisen seuranta” – lomake. 7. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan kasvattajan, lapsen ja lasten vanhempien välistä vastavuoroista vuorovaikutusta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) määrittelee kasvatuskumppanuuden tarkoittavan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Hyvää yhteistyötä ohjaavat tasavertaisuus, kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja vastavuoroinen dialogi. Kumppanuus vaatii avointa ja vastavuoroista keskustelua sekä halua neuvotella asioista. Kodin ja päivähoidon välinen vuorovaikutus on luottamuksellista keskustelua kasvatukseen, hoitoon ja toimintaan liittyvistä asioista. Lapsen taustan ja elämäntilanteiden tunteminen auttaa henkilökuntaa ymmärtämään lasta. Myös vanhempien on tärkeää tietää, mitä lapsi on kokenut päivähoidossa. Vanhemmat ovat ensisijaisessa vastuussa lapsensa kasvatuksesta. Henkilökunta tukee ja auttaa ammattitaidollaan vanhempia tässä tehtävässä. Vuosittain päiväkodissa järjestetään tapaaminen, jossa yhdessä perheen kanssa keskustellaan lapsen hoitoon ja opetukseen liittyvistä asioista. Toimintakauden alussa vanhemmille jaetaan päiväkodin esite ja varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma. Kehityskeskusteluissa vanhempien kanssa keskustellaan ja kuunnellaan heidän toiveitaan ja tarkempia tietoja lapsestaan ja kasvatusperiaatteistaan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan perheiden antaman palautteen pohjalta. Vanhemmat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vanhempainilta on perheille yhteisten asioiden vaikutuskanava. Vanhempien erityisosaaminen, harrastukset tai innostus rikastuttavat osaltaan päiväkodin arkea ja antavat lapsille riemukkaita elämyksiä omien vanhempien vieraillessa päiväkodissa. 8. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö Siirtyminen pienten lasten ryhmästä isompien puolelle tapahtuu luontevasti, koska yhteistä toimintaa ryhmien välillä on jatkuvasti. Yhteistyössä lapset ja aikuiset tulevat toisilleen tutuiksi. Lisäksi yksi lastenhoitaja/lähihoitaja siirtyy lasten mukana uuteen ryhmään, mikä helpottaa lapsen sopeutumista. Esikouluun syksyllä siirtyvät lapset tutustuvat esiopetusluokkaan ja -opetukseen jo edellisenä keväänä. Päiväkoti Pääskyssä jokaisella lapsella on kasvun kansio, joka seuraa lasta ryhmästä toiseen. Esiopetuksen päätyttyä kansio siirtyy lapsen mukana kotiin ja vanhempien niin halutessa tulevalle luokanopettajalle. Keväällä ennen koulun alkua erityisopettaja ottaa yhteyttä päiväkotiin ja saa tietoa koulutulokkaista. Syksyisin lastentarhanopettajamme osallistuu koulunsa aloittaneen lapsen oppitunnille. Tällöin keskustellaan siitä, miten lapsen siirtyminen päiväkodista kouluun on sujunut. Tällä tavoin lapselle turvataan joustava siirtyminen päivähoidosta kouluun - kulku oppimisen polulla helpottuu. 9. Yhteistyötahot Perheet (Kts.luku 7) Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki ostaa Päiväkoti Pääskyltä päivähoitopalvelut. Kunnallisten päiväkotien ja perhepäivähoidon kanssa tehdään yhteistyötä. Neuvolat, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, psykologi ja toimintaterapeutti Koulut Koulun ja esiopetuksen yhteistyötä toteutetaan laadittujen nivelsuunnitelmien pohjalta. Oppilaitokset Päiväkoti toimii monien oppilaitosten harjoittelupaikkana. Seurakunnat Yhteistyö ortodoksisen ja evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijöiden kanssa on tiivistä. Muutaman kerran vuodessa päiväkoti osallistuu ortodoksisen seurakunnan jumalanpalvelukseen ja jouluna evankelisluterilaisen seurakunnan järjestämään päivähoitolasten joulukirkkoon. Lisäksi tutustutaan lähialueen kirkkoihin ja seurakuntakeskuksiin. Hautausmaalle tehdään talkoo- ja kävelyretkiä. Ortodoksista lapsi- ja nuorisotyötä tekevä järjestö ONL tuottaa ortodoksista kirjallisuutta ja materiaalia myös päiväkodin käyttöön. Kulttuurilaitokset Päiväkoti osallistuu vuoden aikana säännöllisesti lähialueen kulttuurilaitosten taidetapahtumiin. Tiedotusvälineet Päiväkoti Pääskyn toiminnasta on kiinnostuttu paikallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Kuvaukseen, radiointiin ja haastatteluihin pyydetään vanhempien lupa. Julkaisuja Päiväkoti Pääskystä: Laskiaistiistaita on vietetty tänään. Karjalaisen paikallisuutiset 16.02.2010 Pääskyssä pehmennettiin äänimaisemaa, Tehy, 9/2007 Hämähäkkejä, skorpioneja ja mielikuvitusolentoja, Univers, 4/2007 Yrittäjyys on aktiivista kansalaisuutta, Opettaja, 46/2006 Siirrettiin koti taidemuseoon, lastentarha, 1/2004 Ortodoksinen päiväkoti kasvattaa, Kaksplus, 8/2003 Kykyjen kirjoa kannustamaan, Lapsemme, 2/2003 Päivä Pääskyn siivin, Kelansanomat, 4/2001 Pääsky lensi taidemuseoon, Lasten Maailma, syksy/1999 Yhteinen sävel löytyy oppimiseen, Opettaja, 33/1999 Pääskystä tieto kulkee mind mapin avulla, Lastentarha 2/1999 Projekteja: Legorobotiikka, Joensuun yliopiston erityiskasvatuksen ja tietojenkäsittelytieteen poikkitieteellinen hanke talvella 2006 Koti on täällä- näyttely Joensuun taidemuseo 2003 Lapsi kertoo kuvasta- näyttely Joensuun taidemuseo 1999 Kansainväliset tahot Päiväkodin aikuiset ovat tehneet opintomatkoja Venäjälle. Päiväkoti Pääsky on tehnyt yhteistyötä petroskoilaisen päiväkoti Laduskin kanssa jo vuodesta 2001. Petroskoista saimme vieraita viimeksi toukokuussa 2011 ja osa Pääskyn henkilökunnasta vieraili Petroskoissa maaliskuussa 2011. Liikelaitokset ja yritykset Päiväkoti Pääskyllä on ollut kontakteja muutamiin joensuulaisiin yrityksiin ja liikelaitoksiin. Tavallisimpana yhteistyömuotona ovat olleet tapahtumien sponsorointi ja lahjoitukset. 10. Toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen Päiväkodin toimintaa suunnitellaan ja kehitetään säännöllisesti pidettävissä työpaikkapalavereissa. Henkilökuntaa koulutetaan yhteisissä iltapalavereissa, joissa asiantuntijana voi olla esim. lääkäri, psykologi tai fysioterapeutti. Työntekijöillä on myös mahdollisuus osallistua omaa ammattitaitoa ylläpitäville kursseille tai luennoille. Työntekijän ja päiväkodinjohtajan väliset kehityskeskustelut pidetään toimintakauden lopussa. Kehityskeskustelussa arvioidaan kulunutta vuotta ja työntekijän omaa toimintaa ja kehittymistä työyhteisössä. Työyhteisön kehittyminen muuttuvassa työyhteisössä vaatii jatkuvaa ajan tasalla olemista. Henkilökunnan kouluttautuminen, opiskelijoiden ohjaus ja yhteydet asiantuntijatahoihin innostavat kehittämään toimintaa jatkossakin. Päiväkodin toiminnan kehittämisen kannalta myös vanhempien mielipide on olennaisen tärkeä. Perheille jaetaan myös Joensuun kaupungin laatukysely kahden vuoden välein. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. ”Pane hellyys sanoihisi kun puhut, silloin ne putoavat kuin siemenet lämpöiseen maahan. Älä lähesty kovilla sanoilla, ettet pirstoisi. Vain kivet kestävät vasaroimista” Anni Korpela: Pane hellyys sanoihisi