kohti parempaa maailmaa - Sähkötekniikan korkeakoulu

Signaali
laadusta
Dekaanin
tervehdys
Sähkötekniikan
korkeakoulu
Sähkötekniikan korkeakoulussa tiede ja tekniikka kohtaavat
yhteiskunnan. Monialainen tutkimuksemme ulottuu luonnontieteistä informaatio- ja insinööritieteisiin. Jalos­tamme
tutkimustuloksia innovaatioiksi ja yhteiskuntaa palveleviksi
sovelluksiksi hyödyntämällä Aalto-yliopiston taiteellista ja
kaupallista osaamista. Olemme erityisesti korkean teknologian systeemiosaajia: kehitämme elämän­laatua parantavia
järjestelmiä ja innovatiivisia ratkaisuja vanhustenhoidosta
avaruusrobotteihin.
Pyrimme tutkimuksellamme vastaamaan moniin
kestävän kehityksen haasteisiin, erityisesti energiaky­
symysten osalta. Kehitämme uusia ratkaisuja energian­tuo­
tantoon, energian siirtoon ja sen kulutuksen optimointiin.
Monitieteisten hankkeiden sekä laajempien tutkimusohjelmien avulla meillä on mahdollisuus päästä luomaan
uudentyyppisiä teknologioita ja innovaatioita, jotka voivat
radikaalisti muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja sovelluksia.
Uuden luomisen mahdollistavat sitoutuneet tutkijat,
ahkerat opiskelijat, moderni tutkimusinfrastruktuuri ja
e­rin­omainen tukiorganisaatio. Yksi korkeakoulumme vahvuuksista on tiivis ja kansainvälinen yhteishenki. Lahjakkaat
ihmiset nostavat korkeakoulumme tieteen kärkijoukkoon
sitoutuneella työllä ja keskinäisillä kohtaamisilla.
Tutkimustoimintamme keskittyy yhteiskunnan suurten
kysymysten, kuten energian, ympäristön, terveyden ja
hyvinvoinnin asettamiin tutkimushaasteisiin. Tekno­
logioista olemme valinneet painopistealueiksemme ICT:n
eli tieto- ja viestintätekniikan sekä mikro- ja nanotekniikan. Toimimme sähkötekniikan, tietotekniikan ja
luonnontieteiden alueilla.
Korkeakoulun erityinen vahvuus on tutkimuksen
linkittyminen suomalaiseen ja kansainväliseen yritystoimintaan. Yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme lisää
myös yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistäminen.
Korkeakoululla on kansainvälisesti ensiluokkaisia
tutkimustiloja ja -laitteistoja, kuten Metsähovin radio­
tutkimusasema, suurjännitetekniikan laboratorio ja
kansallisten mittanormaalien laboratorio. Mikro- ja nano­
teknologian tutkimuskeskus Micronovan valtteihin kuuluu muun muassa Pohjoismaiden suurimmat puhdastilat.
Tuija Pulkkinen
Dekaani
Opiskelijoita ja henkilöstöä
Opiskelijoita 3 315
Laitokset:
•Automaatio- ja systeemitekniikka
•Elektroniikka
•Mikro- ja nanotekniikka
•Radiotiede- ja tekniikka
•Signaalinkäsittely ja akustiikka
•Sähkötekniikka
•Tietoliikenne- ja
tietoverkkotekniikka
Yksiköt:
•Metsähovin radiotutkimusasema
•Micronova: Aalto Nanofab
Suomen Akatemian
valitsemat huippuyksiköt:
•Älykkäiden radioiden ja
langattoman teknologian
huippuyksikkö (SMARAD)
•Älykkäiden koneiden
huippuyksikkö (GIM)
Suomenkieliset koulutusalat:
•Automaatio- ja
informaatioteknologia
•Bioinformaatioteknologia
•Elektroniikka ja sähkötekniikka
suomalaisia 2 868
ulkomaalaisia 447
Henkilöstöä 700,
joista professoreita 47
suomalaisia 525
ulkomaalaisia 175
Englanninkieliset
maisteriohjelmat:
•Communications Ecosystem
•Communications Engineering
•Electrical Engineering
•Micro- and Nanotechnology
•Radio Science and Engineering
Erasmus Mundus
-maisteriohjelma:
•SpaceMaster
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu aloitti toimintansa 1.1.2011.
Sen perustana on Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen
ja automaation tiedekunta, sekä sitä edeltävä sähköosasto.
2
3
Tulevaisuuden
energiaratkaisut
Energiatuotantoon liittyvät kysymykset asettavat ihmiskunnalle
suuria haasteita lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vuoksi
hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä. Samaan aikaan maailman
energiantarve kasvaa. Uudet aurinkoenergian sovellukset voivat
tarjota ratkaisuja ongelmiin, uskoo mikro- ja nanotekniikan laitoksen
apulaisprofessori Hele Savin.
Savin aloitti uransa mikroelektroniikan parissa. Hän päätyi
kuitenkin tutkimaan aurinkoenergiaa huomatessaan että siihen
liittyvät ongelmat olivat pitkälti samankaltaisia kuin ne, joita hän oli
mikroelektroniikassa ratkonut. Uudet nanoteknologian innovaatiot
mahdollistavat edullisten, tehokkaiden ja esteettisten aurinkokennojen valmistamisen. Toistaiseksi aurinkokennojen hinta on kuitenkin
suhteellisen korkea, sillä niiden materiaalina käytetyn piin puhdistaminen on kallis prosessi. Savin ryhmineen selvittää, kuinka puhdistusprosessin voisi sivuuttaa.
Aurinkokennojen haasteena on myös niiden hyötysuhteen laskeminen ajan kuluessa. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) on myöntänyt
Savinille apurahan ilmiön tutkimiseen. ”Haaveenani on, että mahdollisimman monissa aurinkokennoissa käytettäisiin kehittämääni
tekniikkaa. ERC-apuraha tukee tätä tavoitetta.”
Tenure track -urajärjestelmässä apulaisprofessoriksi nimitetty
Hele Savin on hankkinut kansainvälistä kokemusta Berkeleyn yliopistossa ja Fraunhofer ISE:ssä (Fraunhofer Institute for Solar Energy
Systems). Ulkomailla hän on erityisosaamisen lisäksi saanut myös
joukon uusia tutkijakollegoja. Osa heistä on liittynyt Savinin tutkimusryhmään Aalto-yliopistossa.
Lue lisää yliopiston urapolusta:
tenuretrack.aalto.fi
4
”Haaveenani
on, että
mahdollisimman
monissa
aurinkokennoissa
käytettäisiin
kehittämääni
tekniikkaa.”
Pienessä suuren alku
Energia fokuksessa
Aalto-yliopiston tenure track
Mikro- ja nanoteknologia
tarjoaa mahdollisuuden
tulevaisuuden innovatiivisiin
ratkaisuihin. Ajankohtaisia
tutkimusaiheita ovat muun
muassa LED-teknologia,
aurinkokennot, metamateriaalit,
mikro- ja nanorobotiikka sekä
erilaiset sensorit.
Energiatutkimusta tehdään
korkeakoulun kaikilla
laitoksilla. Tutkimusteemoja
ovat erityisesti uusiutuva
energia ja energia­tehokkuus.
Myös energian tuottamisen,
muuntamisen ja siirtämisen
luotettavuus sekä hyvä
hyötysuhde ovat tärkeitä
tutkimuskohteita.
Tenure track -urajärjestelmä
tarjoaa tutkijoille selkeän,
kansainvälisiin standardeihin
pohjautuvan urapolun kohti
professoritason tehtäviä.
Urajärjestelmän periaatteena on,
että sekä yliopisto että yksilö
sitoutuvat akateemiseen uraan
ja edistävät henkilökohtaista ja
akateemista kasvua.
5
Kestävä langaton
yhteiskunta
Mobiili tietoliikenne ja internet ovat modernin yhteiskunnan keskeisiä tekijöitä. Uudet tieto- ja viestintäteknologiat auttavat meitä
”Keskeisenä
vähentämään ekologisia haittoja ja tukevat kestävää kehitystä.
teemana ovat
Samalla kuitenkin erilaiset laitteet, kuten käyttäjien päätelaitteet,
erilaiset energia­
kiinteät ja langattomat yhteydet sekä palvelinkeskukset, kuluttavat
tehokkuuteen
yhä enemmän energiaa. Uutena yhteiskunnan haasteena on myös
liittyvät
kybe­rturvallisuus ja yhteiskunnan kriittisten järjestelmien suojaamikysymykset.”
nen hyökkäyksiltä.
– Tutkimusryhmäni ratkoo muun muassa erilaisia ICT:n energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä: Miten mobiilit päätelaitteet
saadaan toimimaan paljon nykyistä pidempään samalla latauksella?
Miten mobiili internet muutetaan energiatehokkaammaksi? Minkälaisia kokonaisratkaisuja palvelinkeskusten energiankulutukseen ja niiden
tuottaman lämmön hyötykäyttöön voidaan löytää? Etsimme myös ratkaisuja internetin resurssien reilumpaan jakamiseen ja lyhyiden, purskeisten, tiedonsiirtojen nopeuttamiseen, kertoo professori Jukka Manner.
Nettitutka avaa mobiilin maailman
Netradar.org (Suomessa myös nettitutka.fi) on Aalto-yliopiston
maailmanlaajuinen palvelu, joka pyrkii joukkoistamisen periaatteella
tuottamaan kuvan koko maailman langattomista ja langallisista
laajakaistayhteyksistä. Palvelu näyttää todelliset operaattorien peittokartat, yhteyksien nopeudet ja myös eri älypuhelimien ja tablettien suorituskykyerot. Sovellus on ladattavissa kaikille yleisimmille
älypuhelimille, tableteille ja tietokoneille.
Korkeakoulussa tehdään maailmanluokan tutkimusta ICT-alalla.
Tutkimus linkittyy läheisesti käytännön ongelmien ratkaisemiseen.
Fokuksessa ovat esimerkiksi digitalisointi ja palvelut, ihmisläheiset
asuinympäristöt, langaton internet ja laitteiden käytettävyys. Korkeakoulun tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, miten energia
riittää tulevaisuudessa tietoliikenneverkkojen kasvaviin tarpeisiin.
6
7
Vain avaruus
rajana
Aalto-yliopiston opetuksessa oppimisen
rajoja rikotaan rohkeilla ja uraauurtavilla
”Oman satelliitin
projekteilla. Vuonna 2014 laukaistava
rakentaminen
Aalto‑1-satelliitti suunnitellaan, rakennetaan
kuulosti ensin
ja testataan pääasiassa opiskelijavoimin.
uskomattomalta.
Kymmenet opiskelijat työskentelevät yhdessä On ollut palkitse­
varmistaakseen, että heidän suunnitteleman­ vaa nähdä, kuinka
sa järjestelmät toimivat moitteettomasti, kun
se muuttuu
satelliitti laukaistaan kiertoradalle.
päivä päivältä
todellisemmaksi.”
Aalto-1 on mitoiltaan hieman maitopurkkia suurempi ja painaa vain nelisen kiloa.
Pienestä koosta huolimatta kyytiin mahtuu
kolme tutkimuslaitetta. Mukana on VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston
ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin
ja Ilmatieteen laitoksen plasmajarru, joka
perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan.
– Satelliittimme toimii tutkimuslaitteiden testausalustana. Tavoitteenamme on
osoittaa, että myös nanokokoisella satelliitilla
voi tehdä tieteellistä tutkimusta, kertoo Maria
Komu, yksi projektitiimin opiskelijoista.
Satelliittia ohjataan asennonsäätöjärjestelmän avulla, jonka on toteuttanut Tuomas
Tikka. Hänen opinnäytteensä on ensimmäinen tästä projektista valmistunut diplomityö.
Järjestelmä kääntää ja kallistaa satelliittia
eri asentoihin tieteellisten mittalaitteiden
edellyttämällä tavalla. Asennonsäätöjärjestelmän on toimittava moitteettomasti, jotta
mittaukset voidaan tehdä oikein.
– Oman satelliitin rakentaminen kuulosti
ensin uskomattomalta. On ollut palkitsevaa
nähdä, kuinka se muuttuu päivä päivältä
todellisemmaksi, kertoo Tuomas Tikka.
Yhteistyöllä avaruuteen
Projektin toteuttamiseen on saatu apua
useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Satelliitin kantamien
tutkimuslaitteiden eli hyötykuorman lisäksi
yhteistyötä on tehty muun muassa Space
Systems Finlandin kanssa, joka on antanut
8
laboratorioitaan työryhmän käyttöön. Lisäksi
osa projektilaisista on ollut harjoittelussa
Berlin Space Technologies -yrityksessä.
Yhteistyökumppanit ovat tarjonneet niin
opinnäytemahdollisuuksia, suunnitteluapua
kuin työpaikkojakin projektilaisille.
– Tutkimuslaitosten ja yritysten
asiantuntijoiden antama opetus on hieno
lisä. Saamme tietoa suoraan alan kokeneilta
osaajilta, Tuomas Tikka sanoo.
Piensatelliitteihin liittyy teknologiakehitystä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää
myös muilla aloilla. Esimerkiksi satelliitin
kyydissä kulkevan spektrometrin kaltaisia
laitteita käytetään lääketieteen ja teollisuuden
prosesseissa.
– Avaruuslaitteen kehitystyössä syntyvä
testausaineisto ja asiantuntemus edesauttavat suoraan myös muiden sovellusalueiden
kehitystyötä. Suunnittelemalla laitteita haastaviin olosuhteisiin oppii samalla suunnittelemaan myös tavallisempiin ympäristöihin,
projektin vetäjä, tutkija Jaan Praks selittää.
9
Apua hermostollisiin
sairauksiin
Syväaivostimulaatiossa (Deep Brain Stimulation, DBS) sähköimpulssit kohdistetaan aivoihin asennetun elektrodi-implantin avulla
tiettyyn aivojen osaan. Tutkijat uskovat, että stimulointi vapauttaa
aivoissa välittäjäaineita, jotka joko kiihdyttävät tai hidastavat hermojärjestelmän toimintaa.
– Tavallaan DBS on kuin aivotahdistin, jolla aivoja ohjataan
välittäjäaineiden määrän säätelemisessä, selittää professori Mervi
Paulasto-Kröckel. Hän vetää vuoden 2012 alussa käynnistynyttä
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä tutkimusprojektia.
Siinä tutkitaan syväaivostimulaation vaikutusmekanismia ja kehitetään antureita, joilla aivojen välittäjäaineiden mittaus onnistuu
paremmin. Pitkällä tähtäimellä tutkimus tavoittelee Parkinsonin taudin
ja monen muun hermostollisen sairauden täsmällisempää hoitoa.
Paulasto-Kröckel johtaa mikrosysteemitekniikan materiaaleihin, integrointiin ja luotettavuuteen keskittyvää tutkimusryhmää.
Aalto-yliopisto
– kohti parempaa maailmaa
Health Factory ratkoo
terveys- ja hyvinvointi­alan
ongelmia
Terveyden ja hyvinvoinnin
teknologioiden osaamiselle on
maailmanlaajuinen yhteiskunnallinen tilaus. Sähkötekniikan
korkeakoulun koordinoima
Health Factory ratkoo tämän alueen ongelmia yhdessä yliopiston
sidosryhmien kanssa. Health
Factoryn avulla kehitetään
terveys- ja hyvinvointialan uusia
ratkaisuja myös yritystoiminnan
tueksi.
Aalto-yliopisto on yli 20 000 rohkean ajattelijan yhteisö,
jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden.
Kannustamme aaltolaisia löytämään omat vahvuutensa, tavoitteensa ja unelmatiiminsä. Tuloksena syntyy
tiedettä, taidetta ja yrittäjyyttä, joiden kautta rakennamme ympäristöystävällisempää ja oikeudenmukaisempaa
maailmaa – joka päivä.
Henkilöstöä 5 000, joista professoreita 340
Opiskelijoita 20 000, joista jatko-opiskelijoita 3 500
Terveyttä ja hyvinvointia
Yhteiskunnallisestikin
merkittävä terveys- ja
hyvinvointiteknologia on
yksi Sähkötekniikan korkeakoulun painopistealueista.
Korkeakoulussa kehitetään
ratkaisuja muun muassa
neuro­logisiin tutkimuksiin,
vanhusten­hoitoon, lääketieteelliseen kuvantamiseen ja
langattomiin terveydenhuoltopalveluihin.
10
Tavoite:
Vuonna 2020
Aalto-yliopisto
akateemisessa
maailmanluokassa.
Aalto-yliopiston korkeakoulut:
•Insinööritieteiden korkeakoulu
•Kauppakorkeakoulu
•Kemian tekniikan korkeakoulu
•Perustieteiden korkeakoulu
•Sähkötekniikan korkeakoulu
•Taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulu
Historia:
1849
Helsingin teknillinen reaalikoulu, TKK (1908*)
1871
Veistokoulu, TaiK (1973*)
1911
Aalto-yliopisto
2010
Kauppakorkeakoulu, HSE (1911*)
* yliopistoksi
11
Aalto-yliopisto
Sähkötekniikan korkeakoulu
PL 13000, 00076 AALTO
Käyntiosoite
Otakaari 5 A, Espoo
+358 9 47001 (vaihde)
[email protected]
aalto.fi
elec.aalto.fi
facebook.com/AaltoUniversitySchoolOfElectricalEngineering
Kuvat: Jere Hietala, Sarri Kukkonen, Aalto-yliopiston viestintä
1 / 2013
12