Tilannekeskukset

Tilannekeskus, johtokeskus,
viestikeskus, hätäkeskus – sote,
häke, pelastus, poliisi?
Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa 20.3.2015
Mikä ihmeen tilannekeskus?
• Tilannekeskus on paikka tai organisaatio, jossa kerätään ja
muokataan tietoa johtamista ja päätöksentekoa varten - voi
toimia johtokeskuksen osana
• Johtokeskus on toiminnan johtamista varten perustettu
toiminnallinen kokonaisuus, joka käsittää henkilöstön, tilan ja
välineet - suppeammin kiinteä, erikseen suunniteltu tila, josta
toimintaa johdetaan
•
Kokonaisturvallisuuden sanasto 2015
• Tilannekeskuksen suhde johtokeskukseen ja johtamiseen?
• Tilannekeskuksen suhde hätäkeskukseen, valtioneuvoston
tilannekeskukseen ja muihin tilannekuvatoimintoihin?
• Tilannekeskus ei ole synonyymi toisen viranomaisen – ei edes
toisen pelastuslaitoksen – tilannekeskukselle…
2
Miksi uusia, uudenlaisia tai yhteisiä
tilannekeskuksia?
• Korvaamaan poistunutta(?) palvelua
• Säästämään kustannuksia – lukumäärä, yhteiset toiminnot
• Synergiaetuja – toiminta, tilat, tietoliikenneyhteydet, henkilöstö
• Johtamisjärjestelmän kehittäminen – johtamisen tukeminen
• Valvomotoiminnat – ei asiallisesti kuulu
tilannekeskustarkasteluun – mahdolliset synergiaedut
• Poliittiset lähtökohdat – taloudelliset lähtökohdat – tietoturva
lähtökohdat – toiminnalliset lähtökohdat…
• Yleisesti: Tehdään ensin työkalu ja mietitään sitten, mitä sillä
voisi tehdä
• Paratiisi: Mietitään, mitä pitäisi tehdä ja vasta sitten, millaista
työkalua tarvitaan
3
Suurta pelastusoperaatiota
johdetaan…
4
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma
ja SOTE uudistus
• Lähtökohta: säästettävä X euroa palvelutasosta tinkimättä
• Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta,
joista 5 yhteistyössä SOTE alueiden kanssa
• Pelastuslaitokset suunnittelevat yhteistoiminnassa
tilannekeskusten käytön niin, että kaikki alueet voivat käyttää
jonkin tilannekeskusten palveluita
• Tilannekeskuksien ja pelastuslaitosten lukumäärä (11->11) ja
tilannekeskuksien rooli pelastustoiminnan johtamisessa
• SOTE alueiden lukumäärä ja rooli
• Säästöä ei synny, jollei uutta perustettaessa lakkauteta jotain
vanhaa
• Kiinteä TUVE –yhteys esim. á X miljoonaa €, jos tällaisia
perustetaan enintään 11 – säästö 11 x X miljoonaa €
5
SM ja STM kansliapäälliköiden
toimeksianto
• Lähtökohta: hallituksen rakennepoliittinen ohjelma
• SM ja STM kartoittavat yhteistyössä SOTE tilannekeskuksen
mahdollista roolia ja suhdetta muihin johtamis- ja
tilanteenseurantaelimiin
• Kysely toimialoille
• SM - STM yhteistyöryhmä
• Yhteiset tehtävät, yhteiset tila-, tietoliikenne- ym. järjestelyt?
• Sijoitusmahdollisuudet SOTE alue, hätäkeskus, muu?
• Kustannusjako?
• Synergiaetujen riittävyys?
• SOTE ratkaisun kaatumisen merkitys? ERVA alueet!
6
Sisäisen turvallisuuden resurssitarpeet –
parlamentaarinen työryhmä 6.3.2015
• Työryhmän tavoitteena oli määritellä pitkän aikavälin tavoitetila
ja perusteet turvallisuuden resurssitasolle
• Konkretisoiminen osana sisäisen turvallisuuden strategian
(2015) ja sisäisen turvallisuuden selonteon (2017) laadintaa
• Parlamentaarinen työryhmä edellyttää selvityksen
käynnistämistä sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden
rakenteelliseksi uudistamiseksi
• Kustannussäästöjen ja tehokkaan hyödyntämisen
näkökulmasta tulee selvittää erilaisten poliisin,
pelastuslaitosten ja sosiaali- ja terveystoimen tilanne- ja
johtokeskusten synergiahyödyt ja mahdollinen kokoaminen
kuuteen hätäkeskukseen
7
Pelastustoimen strategia 2025 hanke
• Sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä
huolehtiminen ja keskeisten kansalaisille tarjottavien
palveluiden tuottaminen myös tulevaisuudessa edellyttää
sisäisen turvallisuuden laajaa uudistamista myös
pelastustoimessa
• Tavoitteena on luoda strategia
– pelastustoimen toimintakyvyn turvaamiseksi (julkisen talouden
haasteet, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset)
– pelastustoimen valtakunnallisen ohjausjärjestelmän toimivuuden
parantamiseksi sekä
– sisäisen turvallisuuteen kuuluvan varautumisen ja siihen liittyvän
koordinaation tehtävä- ja toimivaltajakojen tarkistamiseksi
• Tehtävänä määritellä pelastustoimen tehtävät ja vastuut
tulevaisuudessa ja tehdä esityksiä pelastustoimen
kehittämiseksi
8
Johto- ja tilannekeskus pelastuslaissa
• Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan …
pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä (PelL 27 §)
• Pelastustoimintaan kuuluu … johtamis-, viestintä-, huolto- ja
muut tukitoiminnat (PelL 32 §)
• Pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan
johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on
mahdollista myös poikkeusoloissa (PelL 77 §)
 Pelastuslaki ei suoraan edellytä johto- tai tilannekeskusta
 Pelastuslaki edellyttää kuitenkin kykyä johtaa
pelastustoimintaa myös laajoissa ja pitkäkestoissa tilanteissa
sekä poikkeusoloissa – mikä edellyttää toimivia ja riittäviä
johto- ja tilannekeskustoimintoja
9
Johto- ja tilannekeskus toimintavalmiuden
suunnitteluohjeessa
• Tehokas pelastustoiminta edellyttää toimivaa
johtamisjärjestelmää, jolla tulee pystyä selviytymään
pelastustoiminnan johtamisesta ja sen edellyttämästä
viranomaisyhteistyöstä kaikissa turvallisuustilanteissa
• Kyettävä perustamaan tilanteen aikainen johtokeskus
• Suurissa onnettomuustilanteissa johtokeskuksia voi olla
tarpeen perustaa usealle johtamistasolle
• Johtokeskuksen on tarvittaessa kyettävä koordinoimaan
pelastustoimen ja yhteistyötahojen voimavarojen tehokasta
käyttöä
• Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan 2 tunnin
kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut
hälytyksen
10
Toimintavalmius vai varautuminen?
• Toimintavalmius on riskianalyysin perusteella viranomaiselta
edellytettävä kyky vastata hälytystehtäviin
– toimintavalmiudelle annetaan kriteerit; toimintavalmius voi olla
esimerkiksi pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukainen
– toimintavalmius edellyttää olemassa olevia tai etukäteen
sovittuja, määrättyjä tai säädettyjä järjestelyitä
– tilanteen mukaan – suunnitelmallinenkin – johtajan ja johtamisen
edellyttämien johto- ja tilannekeskustoimintojen määräytyminen
on asiallisesti varautumista
• Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien
mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti
tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet
häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
– varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu,
jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä
valmiusharjoitukset
•
Kokonaisturvallisuuden sanasto 2015
11
Teesit
• Pelastustoimen toimintavalmius ml. johtaminen ja
tilannekuvatoiminta muuttuu liian aikaisin varautumiseksi
– toteutetaan mahdollisesti eri organisaatiolla ja eri prosessissa
kuin toimintavalmiuden suunnittelu
– yhteistoiminta ja johtaminen ml. tilannekuvatoiminta perustuu
varautumiseen – ei toimintavalmiuteen
• Häiriötilanne käsitteenä on pelastustoiminnan kontekstissa
turha ja johtaa harhaan
– mikä muille toimijoille on häiriötilanne, johon varaudutaan, on
pelastustoimelle Business as usual, johon on oltava
toimintavalmius ml. johtaminen ja tilannekuvatoiminta
– häiriötilanteen merkitys lähinnä oman toiminnan turvaamisessa
• Pelastustoimi varautuu poikkeusoloihin ja oman toimintansa
turvaamiseen – muuhun tulee olla toimintavalmius
12
Varautuminen lainsäädännössä
• Valtion ja kuntien viranomaisten tulee … varmistaa
tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös
poikkeusoloissa (Valmiuslaki 12 §)
• Pelastuslain mukainen toiminta on suunniteltava ja
järjestettävä siten, että se on mahdollista myös valmiuslain
mukaisissa poikkeusoloissa (Pelastuslaki 2 § 6 momentti)
• Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa
hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja
etukäteen tapahtuvin valmisteluin … varautumalla
evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista
toimenpiteistä (Pelastuslaki 64 §)
 Lainsäädäntö ei yleisesti tunnista erikseen häiriötilanteen
varalta tehtävää varautumista
13
Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen kattavuus
• Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje kattaa
a. kaikki normaaliolojen turvallisuustilanteet
b. muut poikkeusolot kuin valmiuslain 3 § 1 ja 2 kohdan
aseellisen toiminnan = sota
• Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen kattamaan toimintaan ei
varauduta, vaan siihen on oltava toimintavalmius
• Myös sodan aikana on tarve pelastustoiminnalle, johon oltava
toimintavalmius!
14
Toiminnallinen näkökulma
• Premissi1: Pelastustoiminta laajoissa ja pitkäkestoisissa
normaaliolojen onnettomuuksissa (”häiriötilanteissa”) ei
asiallisesti poikkea siinä määrin pelastustoiminnasta
päivittäisissä tulipaloissa tai muissa onnettomuuksissa, että
olisi perusteltua laatia suunnitelmat tai muuten varautua näihin
tilanteisiin erikseen eri prosessissa tai eri organisaation
toimesta
• Premissi 2: Pelastusviranomaiset suorittavat pelastuslain
mukaista pelastustoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa,
olipa kyse päivittäisestä liikenneonnettomuudesta tai
rakennuspalosta, häiriötilanteeksi katsottavasta myrskystä tai
olisi todettu vallitsevan poikkeusolot
• Johtopäätös: Pelastustoimella tulee olla toimintavalmius
pelastustoiminnan johtamiseen, tilannekuvan
muodostamiseen sekä ihmisten pelastamiseen ja
evakuoimiseen riippumatta yhtäaikaisien tehtävien määrästä,
tilanteen laajuudesta tai pitkäkestoisuudesta tai pelastettavien
ja evakuoitavien määrästä
15
Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutus
• Pelastustoiminnan näkökulmasta ei sellaisenaan ole
välttämättä vaikutusta, katsotaanko jollain kriteerillä
kysymyksessä olevan häiriötilanne, eikä välttämättä edes se,
että on todettu poikkeusolot – joka ei ole homogeninen käsite!
• Mutta sillä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia pelastuslaitoksen
oman toiminnan turvaamiseen, esimerkiksi
• johto- ja tilannekuvatoiminnan suojaamiseen ja varmistamiseen
• viesti- ja hälytysyhteyksien käytettävyyteen,
• organisaation suojaamiseen ja puhdistamiseen,
• tehtävien priorisointitarpeeseen ja
• pelastusviranomaisten muille tahoille antaman virka-avun ja
muun tuen tarpeeseen
• Lisäksi poikkeusoloiksi todettu suuronnettomuus mahdollistaa
lisätoimivaltuudet evakuointikuljetusten järjestämisessä (LVM)
ja evakuoitujen majoituksessa (kunta)
16
Pelastustoiminnan johtajan määräytyminen
• Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta,
jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa
• Pelastustoiminnan johtajasta voidaan sopia toisin
• SM pelastusviranomaisella on oikeus määrätä
pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan toisin
– tarkoitus mahdollistaa tarkoituksenmukaiset ja toimivat
johtosuhteet ja toiminnan koordinoimisen esimerkiksi usealle
pelastustoimen alueelle ulottuvassa suuronnettomuustilanteessa
• SM voi sodan aikana muuttaa pelastusviranomaisten sekä
johtokeskusten ja väestönsuojelumuodostelmien johto- ja
alistussuhteita, jos se on välttämätöntä pelastustoimen
hoitamisen turvaamiseksi
17
Toimintavalmius pelastustoiminnan
paikalliseen johtamiseen
• Pelastustoiminnan johtaminen ja tilannekuva omalla alueella
omilla säännönmukaisilla ja lisäresursseilla
– vasteen muuttaminen, hätätyö ym., vapaaehtoiset, otto-oikeus,
siviilien määrääminen, FRF resurssit
• Virka-avun antaminen muille viranomaisille
– Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamisja toimintavalmiudet, joita on tarkoituksenmukaista hyödyntää
myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla
(Pelastustoimen strategia 2025). Osallistuminen
johtamistoimintaan ("yhteysupseeri") muun viranomaisen
johdossa olevassa tilanteessa
• Yleisjohtajuus omalla alueella
– Tilannekuvan ylläpitäminen ja eri viranomaisten toiminnan
yhteensovittaminen, johtoryhmän kokoaminen, johtokeskuksen
perustaminen tarvittaessa usealle johtamistasolle
–
Yleisjohtajuutta moniviranomaistilanteissa selvittäneen työryhmän loppuraportti:
http://www.intermin.fi/julkaisu/012015
18
Toimintavalmius pelastustoiminnan
johtamiseen ja lisäresurssit
• Muilta alueilta saatujen pelastustoimen resurssien käyttö
omalla alueella
– Pelastuslaitoksen tulee tarvittaessa antaa apua toiselle
pelastuslaitokselle pelastustoiminnassa ja laatia yhteistyössä
tarpeelliset pelastuslaitosten yhteistyösuunnitelmat avun
antamiseen varautumisesta sekä avun pyytämisestä ja
antamisesta (Pelastuslaki 45 §)
• Muiden viranomaisten resurssien käyttö
– Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia
antamaan pelastusviranomaisille virka-apua ja asiantuntija-apua
tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa
ja siihen varautumisessa, ovat velvollisia laatimaan
pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään
tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta
pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta
pelastustoimintaan (Pelastuslaki 47 §)
19
Toimintavalmius pelastustoiminnan
johtamiseen laajemmalla alueella
• Johtaminen usealla alueella – tilannekuva?
– sovittu, määrätty, muutettu
• Usean alueen toiminnan yhteensovittaminen
– säteily, vaaralliset aineet, myrsky, muu usealle alueelle ulottuva
onnettomuus, evakuoitujen kokoaminen kuljetusta varten ja
vastaanottaminen toisella alueella majoitusta varten
• Valmius laajemman tilannekuvan tuottamiseen ja ylläpitoon
– paikallinen tilannekuvavalmius kohotetaan palvelemaan
laajempaa tarvetta?
– laajempi tilannekuvavalmius palvelee myös paikallisia tarpeita?
• Kuka tuottaa laajemman tilannekuvan – ja kuka johtaa?
• Liittymä muihin tilannekuvatoimintoihin
– AVI, SM, VNTIKE
20
Tilannekeskuskysely 2014
• Vastaukset saatu kaikilta 22 pelastuslaitokselta
• Pelastuslaitosten tilannekeskukset
– nykyiset toiminnot ja kehittäminen, tilat, yhteydet,
henkilöstö
• SOTE alueiden kanssa yhteiset tilannekeskukset (5)
– pelastuslaitosten näkemys yhteisistä toiminnoista
• Muut yhteiset tilannekeskukset (11)
– pelastuslaitosten näkemys roolista ja tehtävistä
21
Pelastuslaitosten nykyiset tilannekeskukset
• 17/22 pelastuslaitoksella on tilannekeskustoimintoja
• Pelastustoiminnan johtamisen tukeminen
– pitempiaikaiset ja laajat tilanteet, pelastustoimen resurssien
priorisointi, tehtävien välittäminen yksiköille
– tilannekuvan muodostaminen, ylläpito ja jakaminen,
viestikeskustehtävät, pelastustoiminnan johtajan selvitystehtävät
(palopostit, pohjavesialueet, omistajatiedot, kemikaalitiedot),
kuntien avustaminen
• Tietojärjestelmien käyttö
– nykyiset ja tulevat ERICA, KEJO
• Pelastuslaitoksen päivittäistoiminnan tukeminen (?)
– puhelinvaihde, asemakuulutukset, radiokokeilut, yleisön neuvonta
ja valistus, kulunvalvonta
• Ensihoitoon liittyvät tehtävät (?)
– tilannekuva, kiireettömät siirtokuljetukset, valmiussiirrot
22
Yhteiset toiminnot SOTE tilannekeskuksessa
- CONTRA
• 5/22 pelastuslaitosta ei pidä yhteistä SOTE tilannekeskusta
tarpeellisena
• Ei korvaa pelastuslaitoksen omaa johtokeskusta, johtamistilat
oltava joka tapauksessa, tilannekeskus on keskeinen osa
johtamisjärjestelmää ja johtokeskusta ja toimii sen
viestikeskuksena
• Ei kustannussäästöjä, päällekkäisresursointia
• Isäntä hyötyy, yhteisessä muut jäävät vähemmälle huomiolle
ja maksumiehiksi
• Ei tehtäviä oman organisaation ulkopuolella, ei yhteisiä
tarpeita
• Tehtävämäärät eivät edellytä
• Jos sellaiset perustetaan, niin resurssien vastattava roolia,
tehtäviä ja tehtävämääriä
23
Yhteiset toiminnot SOTE tilannekeskuksessa
- PRO
• Logistiikka, resurssien joustava hyödyntäminen, tiedot
yhteisestä erikoiskalustosta
• Tilannetietoisuuden ja laajemman alueen tilannekuvan
ylläpitäminen ja jakaminen, tiedonkulun varmistaminen
• Yhteisten ERICA, KEJO ym. järjestelmien hyödyntäminen ja
käyttö
• Hätäkeskusten pelastustoimen ja ensihoidon tietovarastojen ja
yhteystietojen ylläpito
• Johto-, katastrofi- ym. ryhmien hälyttäminen
• Operatiiviset tukitoimet ja asiantuntijapalvelut, kuten opastus,
liikennehäiriöilmoitukset, virka-apupyynnöt, vaaratiedotteet
• Kuntien tukeminen ja tiedon välittäminen
24
Kiitos!
Vastaan mielelläni kysymyksiinne.