Salmisaaren voimalaitoksen ulkoinen pelastussuunnitelma
JULKINEN JulkL (621/1999/1§) SALMISAAREN VOIMALAITOKSET ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Tapahtumakirjaukset Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 2008 Suunnitelman laatiminen Tomi Kuusamo, palomestari 1/2015 Suunnitelman päivittäminen ja harjoi- Piia Manninen, palomestari tukset 2016 Suunnitelman vuositarkastus 2017 Suunnitelman vuositarkastus. Turvallisuustiedotteen jakelu (HELEN). 2018 Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset 2019 Suunnitelman vuositarkastus 2020 Suunnitelman vuositarkastus 2021 Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset 2 Sisällys Sisällys .................................................................................................................. 3 1. Yleistä ............................................................................................................... 5 1.1 Suunnitelman tarkoitus ..................................................................... 5 1.2 Säädösperusta .................................................................................... 5 1.3 Suunnitelman päivittäminen ............................................................. 5 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen ........................................................... 5 2. Alueen yleistiedot ........................................................................................ 7 2.1 Osoite ja yhteystiedot ......................................................................... 7 2.2 Ajo-ohjeet ........................................................................................... 7 2.3 Alueen kuvaus .................................................................................... 8 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot ............................... 13 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä .................................. 14 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3. Suuronnettomuusvaarat ........................................................................... 16 3.1 Suuronnettomuuksien vaaranarviointi ........................................... 16 3.2 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit ........................................................ 17 3.3 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot ............... 25 4. Alueen pelastusorganisaatio ..................................................................... 30 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat .................................. 30 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen ................................... 31 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa .... 31 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö ............................................. 34 5. Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet .................................................. 36 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet ......................................... 36 5.2 Torjuntakalusto ............................................................................... 37 6. Tukiorganisaatiot ...................................................................................... 39 7. Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa .................. 42 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) .... 42 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen...................... 42 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen .................................. 43 7.5 Evakuointi normaalioloissa, onnettomuusevakuointi ..................... 43 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen ............................................. 44 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto..................................... 44 7.8 Viestiliikenne .................................................................................... 45 7.9 Pelastustoiminnan lopettaminen ..................................................... 46 8. 14 42 Väestön varoittaminen .............................................................................. 46 8.1 Väestöhälyttimet .............................................................................. 46 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät.................... 47 8.3 Yleinen vaaramerkki ....................................................................... 48 8.4 Vaara ohi -merkki ............................................................................ 48 8.5 Vaaratiedote ..................................................................................... 48 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet ................................................ 49 3 9. Onnettomuudesta tiedottaminen .............................................................. 50 9.1 Onnettomuusilmoitukset ................................................................. 50 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku ........... 50 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen .................................................. 50 9.4 Medialle tiedottaminen .................................................................... 51 10. Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen .......................................... 52 11. Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset ................................................ 53 Lähteet ................................................................................................................ 54 Liite 1 Turvallisuustiedote Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten ympäristön asukkaille ............................................................................................................................ 55 Liite 2 Käyttöturvallisuustiedote sitruunahappo .............................................. 59 Liite 3 Käyttöturvallisuustiedote Muuntajaöljy 10 X ....................................... 63 Liite 4 Käyttöturvallisuustiedote 57 % litiumbromidi - ................................... 66 0,3 % litiumkromaatti-liuos............................................................................... 66 Liite 5 Käyttöturvallisuustiedote Litiumbromidiliuos 54% ............................ 67 Liite 6 Esitäytetty vaaratiedotelomake (Viranomaiskäyttö)Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 7 Lisätiedot kemikaaleista (Viranomaiskäyttö)Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4 1. Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 §:ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty 18.2.2015 Turvallisuustiedote jaettu helmikuussa 2012 Pelastuslaitos järjestää yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asettaa valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. 5 Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään Helsingin pelastuslaitoksen internet-sivuille Ajankohtaista-osioon. Pääset tiedostoon tästä. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen on toteutettu toiminnanharjoittajan jakamalla turvallisuustiedotteella (Liite 1) vuonna 2012. Linkki tiedotteeseen on tässä. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella paperiversiona luettavissa pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Toimintaohjeet onnettomuustilanteessa löytyvät tästä linkistä tai kirjoittamalla osoitteeksi: http://www.hel.fi/hki/Pela/fi/V_est_nsuojelu/Toimintaohjeita+suojautumistilanteessa Tiedot löytyvät ruotsiksi tästä. Tai kirjoittamalla osoitteeksi: http://www.hel.fi/hki/Pela/sv/Befolkningsskydd/Handlingsinstruktioner+i+skyddssituationer 6 2. Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Helsingin Energia, Salmisaaren voimalaitokset Osoite 00090 HELEN Porkkalankatu 9-11, 00180 Helsinki Yhteyshenkilöt Jyrki Itkonen, voimalaitospäällikkö Rauno Kontro, Puhelin 09-617 3510 09-6173512 käyttöinsinööri 2.2 Ajo-ohjeet Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitos sijaitsee osoitteessa Porkkalankatu 9-11. Ajo voimalaitosalueelle tapahtuu Lauttasaaren- tai Ruoholahden suunnasta Porkkalankatua pitkin. Alue on rajattu aidalla ja sinne johtaa selkeä ajoportin kautta kulkeva väylä. Portilla sijaitsevalla vartioasemalla on miehitys ympäri vuorokauden. Kuva 1 Ilmakuva voimalaitosalueesta. Sisäänajokohta osoitettu nuolella. 7 Ajo-ohjeet ovat seuraavat: Länsiväylältä Lauttasaaren suunnasta Töölön suunnasta Länsiväylältä ramppi alas Salmisaarenkadulle – Porkkalankatu länteen – portti oikealla ennen Tallberginkatua Lauttasaaren sillan yli Porkkalankatua koilliseen – portti vasemmalla Tallbergin kadun jälkeen Porkkalankatua länteen - portti oikealla ennen Tallberginkatua 2.3 Alueen kuvaus Salmisaaren ja Ruoholahden alueet lähiympäristöineen ovat koostuneet aiemmin, 1900-luvun alussa, useasta pienestä saaresta. Alueilla on tehty täyttötöitä sekä luonnontilaisten saarien maansiirtotöitä useassa eri vaiheessa. Salmisaaren voimalaitosalue sekä Tammasaaren polttoainesatama sijaitsevat osin täyttöalueilla ja osin entisten saarien paikalla. Salmisaaren A-voimalaitosrakennus sijaitsee osin entisen Salmisaaren alueella ja Salmisaaren B-voimalaitosrakennus osin entisen Pikku Pässi -saaren alueella. Voimalaitosalueella ei ole luonnontilaisia alueita. Salmisaaren ja Ruoholahden alueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähistöllä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita (Helsingin Energia 2011, 34). Toiminnan kuvaus Salmisaaren A-voimalaitos (K7) Salmisaaren A-voimalaitos (SaA) on lämpöä tuottava kuumavesikattila K7, jonka kaukolämpöteho 180 MW. Kattila otettiin käyttöön vuonna 1986 ja se on sijoitettu vanhaan 1950-luvulta peräisin olevaan rakennukseen. Voimalaitosta käytetään noin 1000–3000 tuntia vuodessa pääosin talviaikana. SaA:n pääpolttoaine on kivihiili ja varapolttoaine raskas polttoöljy. Hiiltä kuluu täydellä teholla noin 28 t/h. Varapolttoaineena on raskas polttoöljy, jota on varastoitu maanalaisin varastoihin niin, että vakavassa häiriötilanteessa kattilaa voidaan käyttää täydellä öljyteholla useita viikkoja. SaA:n savukaasut puhdistetaan pääsääntöisesti SaB:ssä sijaitsevassa rikinpoistolaitoksessa, jossa K7:n savukaasut sekoittuvat SaB:ltä tulevaan savukaasuvirtaan. Käynnistys- ja pysäytystilanteissa sekä erilaisissa häiriötilanteissa SaA:n savukaasut johdetaan sen oman piipun kautta taivaalle. Laitos otetaan mukaan tuotantoon silloin, kun Helenin voimalaitosten tuottama yhteistuotantolämpö ei riitä. Salmisaaren B-voimalaitos Salmisaaren B-voimalaitos (SaB) on vuonna 1984 käyttöön otettu sähköä ja kaukolämpöä tuottava yksikkö. Sähkön nimellisteho on 170 MW ja sitä vastaavaa kaukolämpöteho 300 MW. Voimalaitosta käytetään vuosittain noin 5000–7800 tuntia tuotantotarpeesta riippuen. Voimalaitoksen pääpolttoaine on kivihiili, jota täydellä teholla kuluu noin 80 t/h. Varapolttoaineena on raskas polttoöljy, jota on varastoitu maanalaisin varastoihin niin, että vakavassa häiriötilanteessa blokkia voidaan käyttää täydellä öljyteholla useita viikkoja. 2015 aletaan kivihiilen seassa polttaa pellettejä. 8 Salmisaari B on varustettu rikinpoistolaitoksella ja NOx -päästöjen vähentämiseksi ns. yläilmavaiheistuksella. Vuonna 2015 rakennetaan katalysaattorit, joissa kemikaalina käytetään ureaa. Salmisaaren kattila K5 Salmisaaren kattila K5 on sijoitettu A-laitoksen vieressä olevaan "konttiin". Tämän omakäyttöhöyryä tuottavan apukattilan nimellisteho on 7,7 MW, ja sen polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Salmisaaren kattila K6 Salmisaaren huippukaukolämpökattila K6 koostuu kolmesta 40 MW:n lohkosta, joiden lämpöteho on yhteensä 120 MW, ja joissa polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kattilaa käytetään 300–700 tuntia vuodessa lähinnä kaukolämmön huippukulutuksen aikana. K6:n savukaasut johdetaan SaA:n savupiippuun. K6 on HelenLämmön vesikattila, jota Salmisaaren voimalaitokset käyttää. K6:n kunnossapitämisestä vastaa HelenLämpö. Kellosaaren kaasuturbiinilaitos Kellosaari (Ke) on vuonna 1973 käyttöön otettu kaasuturbiinivoimalaitos. Kahden kaasuturbiinikoneiston nimellisteho on yhteensä 118 MW. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota on varastoitu maanalaiseen varastoon niin, että laitosta voidaan tarvittaessa käyttää useiden viikkojen ajan. Laitos on varavoimala, jota yleensä käytetään sekä paikallisten että valtakunnallisten sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä. Ke:n käytöstä on sopimus valtakunnan verkkoyhtiö Fingridin kanssa. Sopimuksen mukaan Fingrid voi valvomostaan tarvittaessa käynnistää kaasuturbiinit, joiden käytönaikainen valvonta kuuluu Salmisaaren voimalaitoksille kuten myös varavoimalaitoksen käyttövalmiuden ylläpito ja kunnossapito. 2011 voimaan astuvan sopimuksen mukaan Helenillä ei ole oikeutta käyttää Ke:ta. Käyttötunteja laitokselle on kertynyt keskimäärin 200–500 tuntia vuodessa. Salmisaaren kaukojäähdytyslaitos (SaX) Salmisaaren 1. vaiheen kaukojäähdytyslaitos otettiin käyttöön vuonna 2001. Kaukojäähdytyslaitoksessa on 2 absorptiopumppua, jotka ovat kylmäteholtaan 3,5 MW/pumppu. Kaukojäähdytystä toimitetaan Ruoholahden alueella oleviin toimistorakennuksiin. Kaukokylmä otetaan merestä ja absorptiopumppujen "polttoaineena" on kaukolämmön menovesi. Absorptiopumppujen työaine on LiBr/H 2O-seos. Kun merivesi on riittävän kylmää, otetaan kaukokylmä merestä ilman absorptiopumppuja. Kaukokylmälaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa HelenLämpö, joka myös hallinnoi rakennusta. 9 Salmisaaren 2. vaiheen kaukokylmälaitos rakennettiin Maan alaisen hiilivaraston yhteydessä louhittuihin tiloihin. Kylmän tuotanto tässä 2. vaiheen laitoksessa aloitettiin vuonna 2004. Tammasaaren polttoainesatama Tämä Sa:n satama sijaitsee Ruoholahden pohjoisrannalla. Satama toimii kivihiilen sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn purkauspaikkana ja tarvittaessa myös öljylaivojen lastauspaikkana*). Satamasta hiili kuljetetaan kalliotunnelissa olevia kuljettimia käyttäen laitosalueen avovarastoon ja öljyt putkistoja pitkin kallioluolissa oleviin öljyvarastoihin. *)Sa:n öljyluolista voidaan myös ottaa öljyä tankkilaivoihin. Tätä toimintaa ei ole ollut harjoitettu 1980-luvun jälkeen. 1980-luvulla otti raskasta öljyä varastoista lavoihin varastotilan sen aikainen vuokraaja. Lisäksi v. 2003 lähetettiin Fortumille n. 24 kt kevyttä polttoöljyä rikinpoistoon. Öljy tuotiin takaisin luolaan v. 2004. Tammasaaren satama-alueen omistaa Helsingin Kaupunki, jolta Helen on vuokrannut sataman. Laiturin ja satamassa olevat laitteet omistaa Helen. Satamatoiminnoista, kuten laivojen kiinnittäminen ja irrottaminen, vastaa Helsingin Satama. Laivojen puruista (laivasta satamaan) vastaavat laivayhtiöt: hiililaivat ovat ns. itse purkavia, joissa omat ranat tai purkusyöttimet ja tankkilaivoissa on omat öljynsiirtopumppunsa. Satama on ISPS-turva-arvioitu ja turvallisuuspäällikkönä toimii polttoainemestari, puh. 3514. Polttoainevarastot Hiilivarastot: Maanalaisissa hiilisiiloissa on enimmillään 200.000 tonnia hiiltä. Raskaan polttoöljyn maanpäälliset varastot: – 1 x 1000 m3:n pintasäiliö SaB:n käyttämää raskasta polttoöljyä varten. Raskaan polttoöljyn maanalaiset varastot (luolat): – Luola 1 tilavuus 75.000 m3 – Luola 2 tilavuus 75.000 m3 Raskasöljyluoliin on varastoitu ns. suoratisleöljyä. Koska luolissa öljy pidetään lämpimänä ns. vesipatjan avulla, ei krakattua öljyä voida niissä varastoida (krakatun öljyn tiheys on lähes 1). Kevyen polttoöljyn maanalainen varasto (luola): – Luola 3 tilavuus 50.000 m3 Öljyluolien ns. peilausreikiä sijaitsee Salmisaarenkadun ja Länsiväylän välisellä, aidatulla alueella. Laivojen lisäksi luoliin voidaan ottaa tankkiautoista öljyä näiden peilausreikien kautta. 10 Yleiskuvaus alueen ra- Salmisaaren voimalaitosalueilla sijaitsevat Salmisaaren A voimalaitos ja Salmisaaren B-voimalaitos, rikinpoistolaitos, omakäyttöhöyrykattila K5, kennuksista kaukolämpökattila K6, 2 pellettisiiloa Kellosaaren kaasuturbiinilaitos, kaukojäähdytyslaitos, 2 lämpöakkua, Tammasaaren (Kellosaaren) hiilisatama, maanalainen hiilivarasto, maanalainen sähköasema, maanalainen kaukojäähdytyslaitos, maanalaiset raskas- ja kevytöljyvarastot sekä toimisto-, korjaamo- ja varastorakennukset. Laitosalueelta lähtevissä kaukolämpötunneleissa siirretään lämpöä sekä kantakaupungin että Lauttasaaren suuntiin. SaB:n voimalaitosrakennuksessa on erilaisia tiloja, kuten: – apukattilahalli, jossa nykyisin on kaksi ilmakompressoria, – toimisto- ja varastotiloja, – kemian laboratorio ja toimistotiloja, – sosiaalitiloja, – luentosali ja kokoustila. SaA:n rakennuksessa on erilaisia tiloja, kuten: – ruokala, jota ylläpitää Amica, – kuntoilutilat (kuntosali, kuntonyrkkeilytila ja liikuntasali) ja radio- ja korukivikerhon kerhon tilat, – toimisto- ja verstastiloja – toimistotiloja, – varus-, varaosavarasto- ja metalliverstastilaa, – kiinteistön huoltoon liittyviä varastoja ja verstaita, – sosiaalitiloja, – kokoustila. Välppärakennus (meriveden suodatus) Meriveden suodatusasema sijaitsee varsinaisen voimalaitosalueen ulkopuolella Tallberginkadun varrella meren rannalla. Salmisaaren lämpöakut Salmisaaren piha-alueella on kaksi lämpöakkua, joilla tasataan yhteistuotannossa syntyvän lämmön ja lämpöasiakkaiden tarvitseman lämmön tarpeen vaihteluita. Lämpöakuissa on vettä 10 000 m3/akku (veden maksimilämpötila on 99,5 C). Akkuihin voidaan varastoida lämpöenergiaa 1000 MWh. Akkuja voidaan ladata/purkaa 120 MW:n teholla. Hiilikonehallit Uusin halli on varsinaisessa hiilikonehallikäytössä. Vanha halli toimii varastona. Öljyn autoonlastausasema Raskaan polttoöljyn tankkiautojen lastausasema (öljyvarret) sijaitsee voimalaitoksen piha-alueelle lämpöakkujen ja SaB:n välisellä piha-alueella. Autovaaka Autovaaka sijaitsee SaA:n ja SaB:n välisellä piha-alueella. 11 Varasto- ja jätelavakatos SaA:n ja SaB:n välisellä alueella on katos, jossa on erilaisia jätteidenkeruupisteitä. Näiden lisäksi katoksessa on mm. kaasupullojen varasto ja joidenkin Helenin autojen pysäköintipaikkoja. Ongelmajätekontit Ongelmajätekontit on sijoitettu jätelavakatoksen pohjoisen puoleiselle seinustalle. Salmisaaren huoltorakennus (SaH) SaH:n alue on erotettu aidoin voimalaitosalueesta. SaH:ssa ei ole voimalaitostoimintaa. SaH:n tilat on vuokrattu ulkopuolisille yrityksille. Salmisaaren sähköasemarakennus (SaS) SaS:n alue on erotettu aidoin voimalaitosalueesta. SaS:ssä ei ole voimalaitostoimintaa. Salmisaaren sähköasema Sähköasema sijaitsee B-voimalaitoksen edustalle rakennetuissa maanalaisissa tiloissa. Tiloja hallinnoi HelenSähköverkko Oy. 110 kV:n siirtymäjatkorakennus Rakennus sijaitsee entistä vartiorakennusta vastapäätä. Salmisaaren voimalaitosten vartiorakennus Vartiorakennus sijaitsee Porkkalankadulta katsottuna suunnilleen A- ja Bvoimalaitosten puolessa välissä, voimalaitosalueelle johtavan pääajoväylän yhteydessä. Salmisaaren voimalaitosten vanha vartiorakennus Vanha vartiorakennus sijaitsee uudelta vartioasemalta katsottuna pysäköintialueen itäpäässä, Engineeringtalon pääsisäänkäynnin lähistöllä. Vartioasemarakennus on annettu Helenin taidekerhon käyttöön. 12 Kokoontumispaikat vaaratilanteissa 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Voimalaitoksen lähimpinä naapureina ovat: - Voimalaitoksen toiminnasta erotetuissa Helenin tiloissa: vanha asuinrakennus/Helen Engineering n. 70 henkilöä, entinen sähköasemarakennus / DDB n. 34 henkilöä ja Pulp Active Oy n. 30 henkilöä, entinen vartiorakennus / Arkkitehtitoimisto Virkkunen n. 14 henkilöä. - Miehittämätön huoltoasema (avoinna 24 t /vrk) ja hampurilaisten myyntipaikka ns. vanhan portin lähistöllä. - Porkkalankadun toisella puolella, pysäköintialuetta vastapäätä on toimistotalorakennus, jossa on useita vuokralaisia. - Salmisaarenkadun toisella puolella, Engineeringtaloa vastapäätä on useita toimistorakennuksia ja jonkin matkan päässä kaupunkiin päin mentäessä on hotelli. - Pohjoispuolella tontti rajoittuu Salmisaaren liikuntahallin seinään, johon on tehty varastokatos voimalaitoksen tarpeisiin. - Tallberginkadulla on entinen Alkon kiinteistö, jota hallinnoi Kapiteeli Oy ja jossa toimii Helsingin Oikeustalo. Muilta osin voimalaitoksen alue rajoittuu mereen Länsiväylän ja Tallbergin kadun välisellä alueella. Jäähdytysvesikanava on johdettu Lapinlahteen. Jäähdytyskanavan ja Salmisaarenkadun välisellä alueella sijaitsevat öljyluolien pumppaamorakennukset sekä huoltoyhteystiet näihin öljyluolien teknisiin tiloihin. Öljyluolien peilausreikiä sijaitsee Salmisaarenkadun ja Länsiväylän välisellä, aidatulla alueella. Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen ja hiilisataman naapureina olevat kiinteistöt ovat sekä yritys- että asuntokäytössä. Kaapelitehtaalla järjestetään yleisötilaisuuksia. Länsiväylän sulkeminen tai liikenteen kiertotiejärjestelyt aiheuttavat seurannaisvaikutuksia muualle liikenteeseen. 13 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Suuronnettomuustilanteessa vaaraan joutuvien joukkoon ei sisälly erityisryhmiä, eikä vaikutusalue ulotu yhdellekään asuinalueelle. Suuronnettomuustilanteessa vaaraan joutuvien ihmisten määrä arvioidaan noin neljäksi sadaksi henkilöksi. (Helsingin Energia 2011, 33). Alueella päivällä 130 Alueella yöllä 7 Läheisyydessä päivällä 330 Läheisyydessä yöllä 0 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen moitin paloil- Voimalaitokset mukaan luettuna pellettilaitos on varustettu automaattisin hätäkeskukseen kytketyin paloilmoittimin. Salmisaaren Bvoimalaitoksen paloilmoitin on alueen pääpaloilmoitin. A-laitoksen paloilmoitin toimii sen alapaloilmoittimena. Paloilmoituksen jälleenanto on johdettu laitoksen valvomoon ja kohteen vartioasemalle. Automaattinen sammu- Seuraavat kohteet SaB:ssa on varustettu sprinklerisammutuslaitteistolla: tuslaitteisto - Öljylaitetila - Syöttövesipumput - Turbiinihallin öljylaitealue tasolla +3.00 - Reduktiotilan hydrauliikkayksiköt - Turbogeneraattorin laakerit - Turbiini säätö- ja pikasulkuventtiilit - Päämuuntajat - Pienjännitemuuntajat - Hiilikuljettimet ja -käsittelylaitteet - Hiilivintti - Kattilan polttimet - Rikinpoistolaitoksen kompressorihuone - Varavoimadiesel - SaKe tunnelin hiilikuljetin - Pellettijärjestelmä Seuraavat kohteet SaA:ssa on varustettu sprinklerisammutuslaitteistolla: - Hiilenkäsittelylaitteet - Hiilivintti - Polttimet 14 Kaasuhälytinjärjestelmä Pellettilaitoksella on häkä- ja happimittaus siiloissa. Savunpoisto Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Savunpoisto hoidetaan joko savunpoistoluukuista tai ovista ja ikkunoista. Savunpoistoluukkuja on: sähkötiloissa, kattilahallissa, hiilivintillä, porrashuoneissa, pellettijärjestelmän kulkusillassa ja laitosten välisessä yhdyskäytävässä. Luukut toimivat sekä automaattisesti että käsin. Voimalaitoksen alueella on useita maapaloposteja. Niiden vedensyöttö on kaupungin vesijohtoverkostosta. Maapalopostien ympäri on maalattu asfalttiin keltainen huomioalue. Rakennukset on varustettu joko palopostein tai pikapalopostein. Palopostiverkosto on varustettu tarpeellisin osin paineenkorotuspumpuin. Katso automaattiset sammutuslaitteistot. Lisäksi: Kriittisimmät kohteet on suojattu sprinklerijärjestelmällä. Voimalaitosten alueella on yhteensä noin 670 sammutinta. Niistä 450 on SaB:ssa ja 150 SaA:ssa, Kellosaaressa on 20 kpl ja muissa alueen kohteissa 50 kpl. Käsisammuttimet pidetään niille suunnitelluilla paikoilla. Käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta vastaa talotekniikkapalvelut. Kaikilla työyksiköillä on lisäksi käytössään vähintään yhdet asianmukaiset tulityökärryt. Pellettikuljettimilla on kussakin pudotuskohdassa kipinäntunnistus ja kohdesammutusjärjestelmä. Maanalaiset hiilisiilot voidaan tarvittaessa inertoida typettämällä. Pellettijärjestelmien siilot voidaan tarvittaessa inertoida typettämällä. Sammutusvesien talteenotto Suunnitelma tekeillä (Huom. HelenEngineerin toimesta). Räjähdysluukut Kohteet, joissa on mahdollisuus tapahtua pölyräjähdys, on varustettu kevennetyin seinämin tai räjähdysluukuin. Näitä ovat mm. hiilimyllyt, hiilenjakajat, höyrykattilassa avautuva nurkka, pellettijärjestelmän siilot, kuljettimet ja elevaattorit. 15 3. Suuronnettomuusvaarat Erilaisissa suur- ja pienonnettomuusvaaranarvioinneissa on todettu, että suurin voimalaitosten aitojen ulkopuolelle havaittava onnettomuus on mahdollinen tulipalo jossakin voimalaitosten osassa. 3.1 Suuronnettomuuksien vaaranarviointi Salmisaaren voimalaitokselle on tehty Pöyryn toimesta suuronnettomuuksien varanarviointi, jossa mahdollisia suuronnettomuuteen johtavia vaarallisia tilanteita tunnistettiin yhteensä 23, joista 8:n seurauksia tutkittiin tarkemmin. Taulukossa 3.2 kuvattujen vaaratilanteiden todettiin aiheuttavan lämpösäteilyä, ylipainetta, kaasu- tai nestepäästöjä, joilla tapahtuessaan voi olla vaikutuksia laitoksen alueella tai laitoksen ulkopuoliseen ympäristöön, omaisuuteen tai luontoon. Yhteenveto suuronnettomuusvaaroista: Salmisaaren energiahuoltoalueeseen liittyvät vaaratilanteet ovat tuttuja ja hallinnassa. Analyysissä tunnistetut onnettomuusskenaariot ovat hyvin epätodennäköisiä. Erityisesti raskaan ja kevyen polttoöljyn käsittelyn aiheuttamiin vaaratilanteisiin on varauduttu ja energiahuoltoalueen toiminnan aikana ko. aineiden käsittelystä on kertynyt empiiristä tietoa pitkältä ajalta. Täydennysarvio: Suuronnettomuuksien vaaranarviointi pellettijärjestelmille Pellettien suuronnettomuusvaarojen arvioinnissa arvioitin kahta alla mainittua tilannetta. Johtopäätöksenä todettiin, että esitetyt suuronnettomuustilanteet ovat mahdollisia ja niiden välttämiseksi siiloihin ja purkupaikalle asennetaan useita eri ennaltaehkäiseviä turvajärjestelmiä sekä järjestelmiä, jotka lieventävät vaikutuksia tai lyhentävät vaikutusaikaa. Onnettomuuksia varten tehtäviä varautumisia on esitetty tarkemmin vaarojenarviointiraportissa. Kuva 2 Salmisaaren voimalaitoksen kemikaalien sijoittelu. Lisätiedot liitteessä 7 (Helsingin Energia). 16 3.2 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) (EY1272/2008, liite VI) 50 000 m3 2 x 3,0 m3 Neste: Punaiseksi vär- 1,5 m3 (ei käyjätty, jolla on hiilivety- tössä) Tokeva 2012: T3a jen (mm. bensiini) haju. Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue sivullisista ja estä alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Huomioi säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämisvaaran vuoksi. Palojen sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä. Kevyt polttoöljy 1202 (2x 2 m3) (1x0,9m3) Palava neste, hengitettynä höyryt vaarallisia. Syttyy lämmön, kipinöiden ja 0,2 m3 liekkien vaikutuksesta. kevyestä (2x2m3) ja (2 x Lämpimästä polttoöljystä haihtuva 0,9m3) höyry muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Vuoto ja valuma: Syttymisvaara dieselöljysumun muodos0,225 m3 Haitallista vesieliöille. tuessa, lämpimän nesteen vuotaessa tai jos neste joutuu kosketuksiin lämmönlähteiden kanssa. Sulje vuoto, jos sen 0,3 m3 Vaara-alue 1: voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pieneVaara-alue 2: 25-50m nä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Raskas polttoöljy 2 x 75 000 m3 Neste: kuumennettuna musta, juokseva neste. Aine jähmettyy jäähtyessään jäykkäliikkeiseksi. Haju voimakas. 1202 ja OVA-ohje: 1 000 m3 500 m3 10 m3 1,3 m3 1634,2 t/a Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Tokeva 2012: T3a OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue sivullisista ja estä alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Huomioi säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään Palava, syttyy herkästi vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämislämmön, kipinöiden ja vaaran vuoksi. Palojen sammutukseen voidaan käyttää liekkien vaikutuksesta. sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä. Kuumasta raskaasta polttoöljystä voi vapautua sumua ja höyryä, Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmalaitetta. jotka voivat ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Haitallista Vuoto ja valuma: Syttymisvaara dieselöljysumun muodosvesieliöille, tahraavaa. tuessa, lämpimän nesteen vuotaessa tai jos neste joutuu kosketuksiin lämmönlähteiden kanssa. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet. Vaara-alue 1: Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pieneVaara-alue 2: 25-50m nä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Kattonsa menettäneessä säiliössä palava raskas polttoöljy saattaa kiehua yli, kun pinnalle muodostunut kuuma kerros kohtaa säiliön pohjalla olevan vesikerroksen. Mikäli mahdollista, säiliön pohjalla oleva vesi pumpataan pois. 17 Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI Tokeva 2012: T8a Natriumhydroksi- 2 x 28,5 m3 di (Lipeä), 31,8 t/a 50% NaOH-liuos OVA-ohje: Voimakkaasti emäksinen ja Palo ja räjähdys: Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset syövyttävä. eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Vaalea, hajuton vesiliuos Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - 1824 Siirrä natriumhydroksidia sisältävät säiliöt paloalueelta tai jäähdytä säiliöitä vedellä. Yli 40-prosenttisen natriumhydroksidiliuoksen laimentaminen vedellä voi vapauttaa niin paljon lämpöä, että liuos alkaa kiehua. Suuntaa vesisuihku niin, ettet aiheuta natriumhydroksidin roiskevaaraa. Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Henkilönsuojaimina käytetään sammutuspukua, suojakäsineitä kumisaappaita ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Kemikaalisuojapukua käytetään, jos on natriumhydroksidin roiskevara. Vuoto ja valuma: Sulje natriumhydroksidiliuoksen vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Jos on natriumhydroksidiliuoksen roiskevaara, käytä roiske-, neste- tai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Rikkihappo, 93 % H2SO4-liuos Väritön tai ruskehtava, hajuton tai lievästi pistävän hajuinen, öljymäinen neste. Vahva happo, joka tuottaa lämpöä liuetessaan veteen. 1830 2 x12 m3 Tokeva 2012: T8a 41,3 t/a OVA-ohje: Hengitettynä myrkyllinen ja syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä, suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Haitallista vesieliöille. Vaara-alue 1: 10-25 Vaara-alue 2: - Palo ja räjähdys: Rikkihappo ei pala. Palojen sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vältä veden joutumista rikkihappoon. Väkevän happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen. Siirrä rikkihappoa sisältävät säiliöt paloalueelta ja jäähdytä säiliöitä vedellä. Älä päästä vettä säiliöihin. Pysy tuulen yläpuolella. Rikkihappopalossa vapautuu rikkidioksidia, rikkitrioksidia ja happohöyryjä. Käytä sumusuihkua sitomaan happohöyryjä. Vuoto ja valuma: Sulje vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Patoa vuotanut happo esimerkiksi maavallilla. Huolehdi, ettei vuotanut happo joudu kosketuksiin veden kanssa. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Jos onnettomuudessa joudutaan toimimaan kohteessa, jossa on rikkihapon roiskevaara, on roiske- tai nestetiiviin kemikaalisuojapuvun käyttäminen tarpeellista. 18 Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI Tokeva 2012: T8a 4,4 t 25 % rikkihappoliuos 1,0 t Akkuhappo, OVA-ohje: 2796 Hengitettynä myrkyllinen ja syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä, suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Haitallista vesieliöille. Palo ja räjähdys: Rikkihappo ei pala. Palojen sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vältä veden joutumista rikkihappoon. Väkevän happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - Siirrä rikkihappoa sisältävät säiliöt paloalueelta ja jäähdytä säiliöitä vedellä. Älä päästä vettä säiliöihin. Pysy tuulen yläpuolella. Rikkihappopalossa vapautuu rikkidioksidia, rikkitrioksidia ja happohöyryjä. Käytä sumusuihkua sitomaan happohöyryjä. Vuoto ja valuma: Sulje vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Patoa vuotanut happo esimerkiksi maavallilla. Huolehdi, ettei vuotanut happo joudu kosketuksiin veden kanssa. Hydratsiini, 15 % N H -liuos 2 2 Väritön, öljymäinen, sumuava ja hygroskooppinen neste, jolla on pistävä, ammoniakkia muistuttava haju 3293 3 x 1 m3 0,3 t/a Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Jos onnettomuudessa joudutaan toimimaan kohteessa, jossa on rikkihapon roiskevaara, on roiske- tai nestetiiviin kemikaalisuojapuvun käyttäminen tarpeellista. Tokeva 2012: T6a OVA-ohje:Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja estä alueelle pääsy. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumennut säiliö voi revetä. Suuressa palossa Aiheuttaa syöpäsairauden käytä tuettuja suihkuja. Patoa sammutusvesi ja kerää vaaraa. Puhdas hydratsiini aineen saastuttama sammutusvesi talteen. on syttyvä ja palava neste. Myrkyllistä hengitettynä, Palavan hydratsiinin sammutukseen voidaan käyttää vesisnieltynä ja joutuessaan sumua, vaahtoa, tai alkoholin kestävää vaahtoa. iholle. Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vauKäytä henkilönsuojaimina suojakäsineitä, kumisaappaita rioittavaa. Erittäin myrkylja paineilmahengityslaitetta sekä tarvittaessa roiskesuojalistä vesieliöille. pukua. Palosavu sisältää myrkyllisiä typen oksideja, jotka ovat kuitenkin vähemmän myrkyllisiä kuin hydratsiini. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: 25-50m Vuoto ja valuma: Hydratsiinin vuoto aiheuttaa syttymisja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Älä Pieni vuoto 64% aineella koske vuotavaan aineeseen. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä (noin 200 l): Välitön eristys turvallisesti. Suojaa sumusuihkulla vuodon 25 metriä kaikkiin suuntiin sulkemista suorittavaa palomiestä. sekä 150 metriä tuulen alapuolella. Patoa ja estä aineen leviäminen. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Höyryjä voi sitoa sumusuihkulla. Käytä henkilönsuojaimina roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, suojakäsineitä kumisaappaita ja paineilmahengityslaitetta. 19 Kemikaali Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI olomuoto YK-numero Ammoniakkivesi 2,5 t 24–24,5% NH3- 2,9 t/a liuos Väritön, voimakkaasti pistävän hajuinen, erittäin ärsyttävä neste 2672 Tokeva 2012: T8b OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä ammoniakkisäiliöt vaaraVoimakkaasti ihoa syö- alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty painesäiliötä päätyjen suunnasta. vyttävää ja silmiä vau- Painesäiliöt voivat repeytyä tulipalon lämmittäminä ja rioittavaa. Erittäin myr- vapauttaa ammoniakkikaasua. Tuuleta sisätilat ennen kyllistä vesieliöille. sisällemenoa. Vaara-alue 1: 100-350 m Palavan ammoniakin sammutukseen voidaan käyttää Vaara-alue 2: 350-450m kaikkia sammutteita. tuulen alapuolella kehota suojautumaan sisätiloihin. Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vältä henkilönsuojaimista huolimatta suoraa kosketusta aineeseen. Toimittaessa suurissa kaasupitoisuuksissa käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Vuoto ja valuma: Jos ammoniakki vuotaa sisätiloissa, poista sieltä kaikki syttymislähteet. Tuuleta sisätilat. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Toimittaessa suurissa kaasupitoisuuksissa käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Jos on olemassa nestemäisen ammoniakin roiskevaara, käytä roiske-, nestetai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Estä nesteen suihkuaminen ilmaan peittämällä vuotokohta muovipeitteellä. Suurin osa nestepisaroista valuu tällöin peitettä pitkin lammikoksi maahan. Lapioi maata tai hiekkaa peitteen reunoille niiden kiinnittämiseksi ja lammikon patoamiseksi. Reunat tulisi kiinnittää siten, että tuuli ei pääse puhaltamaan peitteen alitse. Sumusuihkulla tai vesiverholla voidaan pienentää kaasun pitoisuutta ilmassa. Vesisuihkua voi käyttää myös nestevuodon jäädyttämän sulkuventtiilin sulatukseen. Suihkua ei kuitenkaan saa suunnata siten, että vettä joutuu vuotokohtaan tai ammoniakkilammikkoon, koska vesi höyrystää voimakkaasti nestettä. Kiivas höyrystyminen saattaa repiä vuotoaukkoa suuremmaksi. Sitruunahappo Valkoinen, jauhe. Tokeava 2012: - 0,2 t kiteinen Ei vaarallisuusluokitusta kuljetusmääräysten mukaan. OVA-ohje: - Ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa Palo ja räjähdys: Vaara-alue 1: Vaara-alue 2 Käytetään vesisumua, alkoholin kestävää vaahtoa, jauhetta tai hiilidioksidia. Vuoto ja valuma: Estettävä tuotteen pääsy viemäristöön. Mikäli tarpeellista käytettävä paineilmalaitteita tulipalon sammutuksessa. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta. Vältettävä 20 pölyn muodostusta. Vältettävä höyryjen/huurun/kaasun hengittämistä. Huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta. Vältettävä pölyn hengittämistä. Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 2. Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI Muuntajaöljy 10X 8 t TOKEAVA 2012: ei ohjetta 68 t Kirkas, vaaleankeltai- 27,5 t 1t nen, öljymäinen neste OVA-ohje: ei ohjetta. Ei ole ADR/RID:n, ADNR:n, IMDGkoodin, ICAO/IATAsäädösten tarkoittama vaarallinen aine Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. Pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus saattaa kuivattaa ja ärsyttää ihoa ja aiheuttaa ihotulehdusta. Öljysumu ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Tuotteen joutuminen keuhkoihin (aspiraatio) voi aiheuttaa hengenvaarallisen kemiallisen keuhkotulehduksen. Vaara-alue 1: Vaara-alue 2: Palo ja räjähdys: Sopivat alkusammutusaineet ovat hiilidioksidi, jauhe ja vaahto. Vettä EI saa käyttää turvallisuussyistä lukuun ottamatta sähköasemilla olevia automaattisia vesisumusammutusjärjestelmiä. Erityiset suojaimet tulipaloa varten: sammutustyössä on käytettävä paineilmahengityslaitetta sekä täydellistä ihon ja silmien suojavarustusta. Avotulen läheisyydessä olevia tuoteastioita ja –säiliöitä jäähdytetään riittävältä turvaetäisyydeltä vesisuihkuin. Henkilökunta evakuoidaan turvallisiin alueisiin. Pyritään rajoittamaan päästö ja estämään aineen leviäminen ympäristöön. Öljy kerätään talteen ennen sen leviämistä viemäriin, maaperään tai vesistöön. Pienet määrät voidaan imeyttää absorboivaan aineeseen. Vuoto ja valuma: Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 3. TOKEAVA 2012: T8a Kalsiumhydrok- 270 t sidi-liuos, n. 20 % Ca(OH)2liuos Väritön ja vahvasti emäksinen liuos 1814 Kaliumhydroksidi ja sen vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Kaliumhydroksidin reaktiossa tiettyjen materiaalien kanssa voi kuitenkin vapautua riittävästi lämpöä sytyttämään palavia materiaaleja. Kuumentuessaan kaliumhydroksidi voi tuottaa syövyttäviä ja myrkyllisiä kaasuja. Kaliumhydroksidin reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Siirrä kaliumhydroksidia sisältävät säiliöt paloalueelta tai jäähdytä säiliöitä vedellä. Pysy tuulen yläpuolella. Suihkuta vettä mahdollisimman kaukaa ja suuntaa vesisuihku niin, ettet aiheuta kaliumhydroksidin roiskevaaraa. Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vuoto ja valuma: Sulje kaliumhydroksidiliuoksen vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Estä ainetta joutumasta kosketukseen veden kanssa ja pääsemästä viemäriin. Patoa vuotanut liuos. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Jos on kaliumhydroksidiliuoksen roiskevaara, käytä roiske-, neste- tai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Pienessä vuodossa kaliumhydroksidin vesiliuokset imeytetään maahan, hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Käytetty imeytysaine kerätään kannelliseen, merkittyyn astiaan neutralointia varten. Suuressa vuodossa padotut kaliumhydroksidin vesiliuokset kerätään talteen myöhemmin käsiteltäviksi. Maahan valunut kiinteä kaliumhydroksidi peitetään tarvittaessa muovilla, jotta se ei joutuisi kosketukseen veden kanssa. 21 Kemikaali YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI Kalsiumoksidi 270 t olomuoto TOKEAVA 2012: T8a OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Rajoita paloalueelle pääsyä. Sulje vuoto. Kalsiumoksidi ei ole Pysy tuulen yläpuolella. Paloja voidaan sammuttaa kaikilla syttyvää. Kalsiumoksidi sammutusaineilla. Käytettäessä vettä sammutusaineena on reagoi kiivaasti veden sitä käytettävä erittäin runsaasti jäähdytyksen takia. Hajutonta valkoinen, vaalean keltainen tai vaalean harmaa rakeinen tai hienojakoinen jauhe kanssa synnyttäen lämpöä, joka saattaa sytyttää paperin, puun, kankaan, muovin tai muun palavan materiaalin. 1910 Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - Käytä henkilönsuojaimina paineilmahengityslaitetta, roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuoja-pukua, kumisaappaita ja suojakäsineitä. Ympäristöön päässyt kalsiumoksidi kerätään pölynmuodostusta välttäen talteen kuiviin, suljettuihin, merkittyihin astioihin. Puhdistettu alue huuhdellaan runsaalla vedellä. Alue voidaan tarvittaessa neutraloida laimealla suolahapolla. Vuoto ja valuma: Eristä vuotaneen aineen välitön ympäristö. Estä valuneen aineen pääsy viemäreihin tai vesistöihin. Estä veden pääsy kosketukseen kalsiumoksidin kanssa. Käytä henkilönsuojaimina suojakäsineitä (katso materiaalit kohdasta 5), kumisaappaita ja P1-luokan suodatinsuojainta haitallista pölyä vastaan. Tokeava 2012: ei ohjetta 57 % litiumbro- 2 x 2,5m3/kone Varasto yht. 60 midi kg 0,3 % litiumkromaatti-liuos Vaaleankeltainen neste OVA-ohje: ei ohjetta Syöpäsairauden vaara. Ei luokitella kuljetussäädösten mukaan. Vaara-alue 1: Vaara-alue 2: Palo ja räjähdys: Tulipalossa käytettävä paineilmalaitteita. Kaasut, höyryt ja sumut hajotetaan suihkuttamalla vettä. Estettävä sammutusvesien pääsy saastuttamaan pinta- ja pohjavesijärjestelmiä. Evakuoi vaara-alue ja noudata hätätilanneohjeita Vuoto ja valuma: Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 4. Litiumkromaatti, 20 % Li2CrO4-liuos Keltainen neste 3287 hajuton Tokeava 2012: T6a 60 kg OVA-ohje: ei ohjetta Syöpävaarallinen, erittäin myrkyllistä hengitettynä ja nieltynä. Terveydelle haitallista joutuessaan iholle. Saattaa muodostaa myrkyllisiä kaasuja kuumennettaessa tai palossa. Tuote itsessään ei pala, mutta se on hapettava. Pidettävä erillään syttyvistä aineista. Vältettävä iskuja ja hanka- Palo ja räjähdys: Tulipalon sattuessa on säiliöt jäähdytettävä vesisuihkulla. Saastunut sammutusvesi on kerättävä erilleen eikä sitä saa laskea viemäriin. Tulipalon jäännöksien ja saastuneen sammutusveden jatkokäsittely on hoidettava paikallisten viranomaisten määräysten mukaan . Tulipalossa käytettävä paineilmalaitteita. Vuoto ja valuma: Kootaan vuoto, imeytetään se palamattomaan imeytysaineeseen (esim. hiekkaan, maahan, piimaahan, vermikuliittiin) ja siirretään astiaan paikallisten/kansallisten säädösten mukaisesti hävittämistä varten. 22 usta. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: 25-50m Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI 54-55% Litium- 8x2,5m3/kone bromidi + 0,04- Varasto 12x200 litraa 0,06% Litiumnitraatti Tokeava 2012: ei ohjetta OVA-ohje: ei ohjetta Terveydelle haitallista nieltynä Väritön neste Vaara-alue 1: Vaara-alue 2: Ei luokitella kuljetussäädösten mukaan. Palo ja räjähdys: Sopivat sammutusaineet ovat hiilidioksidi (CO2), jauhe, vesisuihku, alkoholia kestävä vaahto. Tulipalossa käytettävä paineilmalaitetta. Tuote itsessään ei pala. Tulipalon sattuessa on säiliöt jäähdytettävä vesisuihkulla. Käytä ympäristöön sopivia sammutusmenetelmiä. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta. Vuoto ja valuma: Ei saa huuhdella pintaveteen tai jätevesiviemäristöön. Vältettävä tuotteen pääsemistä maakerroksiin. Imeytettävä nestettä sitovaan aineeseen (hiekka, piimaa, happoa sitova aine, yleissideaine). Roiskeet on lakaistava tai imuroitava talteen ja kerättävä sopivaan säiliöön hävittämistä varten. Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 5. Nestekaasu Väritön, ilmaa raskaampi, erittäin helposti syttyvä kaasu. 1011 Tokeava 2012: 1,382 t OVA-ohje: Kaasuvuoto voi aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Nestekaasun ja ilman syttyvä seos voi syttyä mistä tahansa syttymislähteestä. Syttynyt seos palaa humahtaen. Palo ja räjähdys: Vuotava nestekaasu palaa pistoliekkinä. Butaanivuoto muodostaa pakkasella lammikon, joka palaa kuten esimerkiksi bensiinilammikko. Pistoliekkiä ei yleensä pidä sammuttaa, koska tällöin vuoto muodostaa syttyvän kaasupilven, joka ulottuu kauemmaksi kuin pistoliekki. Pistoliekki aiheuttaa välillisen vaaran, jos se kuumentaa nestekaasusäiliötä. Nestekaasusäiliö voi joutua myös muuhun tulipaloon. Jos liekit koskettavat säiliön yläosaa, säiliö on repeämisvaarassa. Tällöin aika ei riitä suihkujen Vaara-alue 1: 25-50m selvittämiseen, vaan palokunnan voimavarat on käytettävä Vaara-alue 2: 200m Eristä! vaara-alueen eristämiseen. Kiinteät vesisuihkutuslaitteet tai kiinteät vesitykit voidaan kuitenAlle 10 m3:n säiliöillä kin yleensä käynnistää. riittää 200 metrin ja pulloilla 50 metrin säteisen ympy- Vuoto ja valuma: Lähesty syttymätöntä vuotoa tuulen yläpuolelta. Eristä vuodon ympäristö, kunnes syttyvän rän eristäminen. pilven koko on määritetty. Kehoita henkilöitä poistumaan sisätiloista, jonne kaasua on mahdollisesti vuotanut. Ulkona nestevuodosta muodostuu tuulen alapuo- Estä vuodon syttyminen poistamalla kaikki syttymislählelle kaasupilvi, joka suu- teet. Sulje vuoto. Syttyvään pilveen ei tule mennä, ellei se ole välttämätöntä vuodon sulkemiseksi. Venttiiliä sulkevaa ressa vuodossa voi olla syttyvä jopa 100 - 200 palomiestä on suojattava sumusuihkulla. metrin etäisyydelle saakka. Kaasupilveä voidaan jossain määrin hajaannuttaa sumusuihkuilla, jotka suunnataan näkyvään pilven osaan tuulen suuntaa vastaan kohtisuorasti. Suihkuja käyttävien palomiesten on pysyteltävä mahdollisimman etäällä pilvestä ja suihkun takana, jotta se suojaisi lämpösäteilyltä pilven mahdollisesti syttyessä. 23 Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vaaranalaisissa kohteissa työskenteleville palomiehille paloasua parempi olisi tulensuojapuku. Kemikaali YK-numero Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa käsittelymäärä vaaraluokitus (t/a) EY1272/2008, liite VI Happikaasu 0,249 t olomuoto Tokeava 2012: T2a OVA-ohje: Väritön ja hajuton, hieman ilmaa raskaampi kaasu Happi ei ole syttyvää, mutta se ylläpitää palamista ja lisää tulipalon voimakkuutta. Kaasumainen happi reagoi kiivaasti monien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien kanssa aiheuttaen paloja räjähdysvaaran. Hapen vuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa. Hapen kyllästämät vaatteet tai muu palava materiaali syttyvät helposti. 1072 Palo ja räjähdys: Jos liekki koskettaa pulloa, se voi revetä kuumentuneen teräksen heikkenemisen johdosta. Pullon kappaleet voivat lentää noin 100 metrin etäisyydelle. Eristä alue Tulipalo: Kun kaasupullon repeäminen uhkaa, tyhjennä sivullisista ja eristä ympäristö vähintään 100 m:n säteellä. Repeävän nestemäisen hapen säiliön vaaraalue on 200 m joka suuntaan. Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Siirrä muut pullot etäämmälle, jos niitä voi käsitellä paljain käsin. Jos pulloja ei voi siirtää, jäähdytä niitä vedellä. Sammuta palo. Vuoto ja valuma: Eristä vuodon ympäristö. Tuuleta tilat, jonne happea on kertynyt. Poista syttymislähteet. Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Estä kaasun kerääntyminen kellareihin, viemäreihin tai muihin tiloihin. TuuVaara-alue 1: Kaasumaisen leta vähintään 30 minuutin ajan vaatteita, joihin on imeyhapen vuoto: Eristä ulkona tynyt happea. tai hallissa pullojen lähiympäristö, sisällä koko huone. Vaara-alue 2: - Asetyleenikaasu Väritön, hajuton, erittäin helposti syttyvä kaasu 1001 (asetyleeni, liuotettu) 3374 (asetyleeni, liuotinvapaa) Tokeava 2012: T2a 0,114 t OVA-ohje: Asetyleeni on voimakas pelkistin ja se reagoi kiivaasti hapettavien aineiden kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Asetyleeni muodostaa räjähtäviä asetylidejä raskasmetallien, kuten kuparin, hopean ja elohopean kanssa. Vaara-alue 1: Vaara-alue 2: Palo ja räjähdys: Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Jos et voi sulkea vuotoa ja liekki ei kosketa pulloa, anna sen palaa. Siirrä muut pullot etäämmälle, jos niitä voi käsitellä paljain käsin. Jos liekki koskettaa asetyleeni- tai muuta kaasupulloa, se voi revetä jo muutaman minuutin kuumennuksen jälkeen. Tulipalon kuumentamassa asetyleenipullossa voi käynnistyä asetyleenin hajoaminen, joka johtaa pullon repeämiseen. Repeävän pullon sirpaleet voivat lentää jopa 200 metrin päähän. Asetyleenipulloja, joissa on käynnissä hajoaminen, käsitellään kuten asetyleenipulloja tulipalossa. Eristä pullon ympäristö 200 m säteellä. Pyydä pullon täyttäjältä lisäohjeita. Jäähdytä kuumenneita pulloja valelemalla niitä suojatusta paikasta vesisuihkulla tai sidotulla suihkulla. Jatka valelua tunnin ajan palon sammuttamisen jälkeen. Jos pullo on osaksi palojätteen tai maan peittämä tai useita pulloja on lähekkäin, esillä olevien osien valelu ei ehkä riitä jäähdyttämään pulloa. Tällaisessa tapauksessa harkitse valeluajan pidentämistä aina kolmeen tuntiin. Keskeytä valelu ja kastele pullon pinta suihkulla. Jos tällöin muodostuu höyryä tai pullon pinta kuivuu parissa minuutissa, jatka valelua tunnin ajan. Jos höyryä ei muodostu eikä kasteltu pinta kuivu nopeasti, toista kastelukoe 15 minuutin välein tun- 24 nin ajan. Jos pullo pysyy viileänä tunnin ajan eikä vuoda, repeämisvaaraa ei ole ja pullo voidaan luovuttaa käyttäjälleen. Vuoto ja valuma: Jos pullo vuotaa, anna sen tyhjentyä turvallisessa paikassa. Jos vuoto on iso, jatka pullon lämpötilan tarkkailua. Älä lähesty tai siirrä asetyleenipulloja, jotka ovat olleet tulipalossa tai jotka ovat kuumentuneet, ennen kuin ne on jäähdytetty ja säilyvät viileinä. Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Tiedot taulukkoon on kerätty TOKEAVA 2012:sta, OVA-ohjeista ja Helsingin Energialta saaduista tiedoista. 3.3 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Suuronnettomuuksien vaaranarvioinnin sekä muiden lakisääteisten ja oma-ehtoisten riskianalyysien perusteella on tultu siihen tulokseen, että suurin voimalaitoksen ympäristöön kohdistuva uhka on mahdollinen tulipalo jossakin voimalaitoksilla ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset. Lisäksi satamassa voi öljylaivoja purettaessa sattua öljyvuoto mereen. Muiden onnettomuusriskien osalta erilaiset uhat ovat paikallisia ja rajoittuvat voimalaitoksen aitojen sisäpuolella olevalle alueelle. (Helsingin Energia 2011, 13-14). Kaasujen leviämisen mallinnuksissa käytettiin ERPG- (Emergency response planning guidelines, USA) ja IDLH- (Immediately dangerous to life and health, USA) –raja-arvoja. ERPG-arvo on suurin pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan: - ERPG-1 saaden enintään vähäistä, tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua; - ERPG-2 ilman vaaraa saada palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistumiselta; - ERPG-3 ilman hengenvaaraa; IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja (Työterveyslaitos 2014, kohta 1.6) . Seurausvaikutukset perustuvat Helsingin Energian Pöyry Finland Oy:llä teettämään suuronnettomuusvaarojen arviointi-selvitystyöhön, jossa seurausvaikutukset on arvioitu potentiaalisten ongelmien analyysi (POA)-menetelmällä (2010, liite 1, sivut 1-8). Leviämismallit on määritelty vuosien 2006-2008 kesimääräisen tuulennopeuden mukaisesti, joka on 4,6m/s. Tuulen suuntana on yleisin tuulen suunta, eli lounas. (Pöyry Finland Oy 2010, 16, 27). 25 Prosessi Raskas polttoöljy (B ja A-laitokset päiväsäiliöt 1045 m3 ja 635 m3) Onnettomuusskenaario Öljysäiliö vuotaa → 465 m3 valuma-allas täyttyy ja vuotaa yli ja öljy syttyy palamaan Seurausvaikutukset: Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasut. Vaara-alue ja vaarat Johtamissuunnitelma SO2-päästö 0,45 kg/s aiheuttaa päästöjakeis- -tiedustelu ta pisimmälle vaaraa: -pelastaminen 4745 m ERPG-1 -vaara-alueen eristä1181 m ERPG-2 minen ja evakuointi 452 m ERPG-3 132 m IDLH (100ppm) -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -mittaustoiminta -vuotavan öljyn hallinta -sammutusvesien 439 t RPÖ valuu asfaltoidulle pihamaalle ja hallinta (patoaminen) siitä viemäriverkostoon. -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito Paloalueen reunalla vähintään 3. asteen palovammoja; 20 m etäisyydellä 2.asteen palovammoja; 66 m etäisyydellä 1.asteen palovammoja (punoitusta) tai lieviä savumyrkytysoireita Säiliölle 1045m3: Tulipalon aiheuttaman lämpötilan johdosta lämpösäteilyn korkea riski 10 kW/m2 paloalueen reunalla: kasvillisuus voi syttyä, tavalliset rakennukset voivat syttyä Merkittävä riski 6 kW/m2 noin 20 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta, rakenteiden hiiltyminen Kohonnut riski 2 kW/m2 noin 66 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta: yksittäisiä haittoja muovirakenteille ja maalipinnoille Kuva 3 Lähde: Pöyry Finland Oy 2010. 26 Prosessi Kevyt polttoöljy (Kellosaari 475 m3, valuma-allas 715m3) Onnettomuusskenaario Säiliö rikkoontuu, öljy vuotaa valuma-altaaseen ja syttyy palamaan. Vaara-alue ja vaarat SO2-päästö 0,028 kg/s aiheuttaa päästöjakeista pisimmälle vaaraa: 883 m ERPG-1 221 m ERPG-2 73 m ERPG-3. Seurausvaikutukset: Tulipalon aiheuttama läm- Seurausvaikutukset: Tulipalon aiheuttama läm- Paloalueen reunalta: pösäteily ja savukaasut. pösäteily ja savukaasut. 13 m asti: vähintään 3. asteen palovammoja; 26 m etäisyydellä 2.asteen palovammoja; 62 m etäisyydellä 1.asteen palovammoja (punoitusta) tai lieviä savumyrkytysoireita. Tulipalon aiheuttaman lämpötilan johdosta lämpösäteilyn korkea riski 10 kW/m2 Noin 13 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta: kasvillisuus voi syttyä, tavalliset rakennukset voivat syttyä Merkittävä riski 6 kW/m2 Noin 26 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta: rakenteiden hiiltyminen Johtamissuunnitelma -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -mittaustoiminta -öljyn puomittaminen vuotoalueen ympäriltä -vuotavan öljyn hallinta -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito Kohonnut riski 2 kW/m2 noin 62 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta: yksittäisiä haittoja muovirakenteille ja maalipinnoille Kuva 4 Lähde: Pöyry Finland Oy 2010. 27 Jäljempänä esitettävien skenaarioiden vaikutukset ovat niin paikallisia, ettei leviämiskuvaajia ole tarkoituksen mukaista esittä. Prosessi Raskas polttoöljy Onnettomuusskenaario Vaara-alue ja vaarat Johtamissuunnitelma Laivapalo, öljyvuodon aihe- 11 m 3.asteen palovammoja savumyrkytys -tiedustelu uttama räjähdys 20 m 2.asteen palovammoja, savumyrky- -pelastaminen tysoireita 46 m 1.asteen palovammoja, punoitusta tai -vaara-alueen eristäSeurausvaikutukset: Seurausvaikutukset: minen ja evakuointi lieviä savumyrkytysoireita Tulipalon aiheuttama läm- Laivapalon aiheuttama läm-sammuttaminen tai 3 m rakennukset ja kasvillisuus voi syttyä pösäteily ja savukaasut. pösäteily ja savukaasut. 20 m vähäisiä vaurioita rakenteille syttymisvaaran poisTulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasuhaitat. Metaaniräjähdys raskaan Metaani on syttymisrajoissa (5-15 til%) 3 m polttoöljysäiliön täytön yh- säteellä ilmaputken aukosta. teydessä Metaanin määrä 2-7 kg. Vaikutukset ihmisille: 5 - 8 m etäisyydellä keuhkot ja tärykalvot Seurausvaikutukset: voivat vaurioitua Laivapalon aiheuttama läm- 11 - 16 m etäisyydellä hetkellinen kuulon pösäteily ja savukaasut. alenema 29 - 44 m haavoja ikkunoiden lasinsiruista Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasuhaitat. Vaikutukset rakenteille: 5 -8 m etäisyydellä rakenteille vakavia vaurioita 11 -16 m etäisyydellä rakenteille lieviä vaurioita 29 -44 m n. 50% ikkunoista voi hajota Metaaniräjähdys lastattaessa 5 m etäisyydellä tärykalvojen vaurioitumisen laivaa vaara ja välillisesti vaara heitteistä 9 m etäisyydellä hetkellisen kuulovaurion Kaasuräjähdyksen riskiä vaara, välillisten vaurioiden vaaralasisiruista voidaan pitää suurimpana tai rikkoutuvista rakenteista. heti lastauksen alussa, koska 5 m etäisyydellä rakennuksille vakavia vaumetaani syrjäytyy ilmaa rioita kevyempänä ensin. 9 m etäisyydellä rikkoutuvat rakenteet 25 m etäisyydellä rikkoutuvia ikkunoita Seurausvaikutukset: Laivapalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasut. Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasuhaitat taminen -öljyn puomittaminen vuotoalueen ympäriltä -vuotavan öljyn hallinta -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -öljyn puomittaminen vuotoalueen ympäriltä -vuotavan öljyn hallinta -aineen vaarattomaksi tekeminen -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito -puhdistustoiminta kalustolle ja henkilöstölle -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -öljyn puomittaminen vuotoalueen ympäriltä -vuotavan öljyn hallinta -aineen vaarattomaksi 28 tekeminen -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito -puhdistustoiminta kalustolle ja henkilöstölle Ammoniakkivesi Seurausvaikutukset: Ammoniakkiveden haihtuminen ja leviäminen ympäristöön. Ammoniakkivesivuoto 694 l, lastaustilanteessa trukkilavan 24 kanisteria hajoavat → päästö leviää tuulen mukana kohti koillista (kesä) 232 m ERPG-1 54 m ERPG-2 ja IDLH Säiliöauton osastollinen (8 m3) ammoniakkivettä (vesiliuoksen väkevyys 24.5 %) valahtaa valuma-altaaseen. Näin ammoniakkia höyrystyy tehdasalueelle valumaaltaasta vallitsevissa lämpötila- ja tuulioloissa. Vaaratilanteessa päästöpilvi kääntyy tehdasalueen ilman takaisinvirtausten voimasta läheisen rakennuksen suuntaan. PAC2-raja-arvo ylittyy 75 metrin päässä valuma-altaasta ja PAC3-taso 35 metrin päässä valuma-altaasta. PAC-raja-arvot ammoniakille eivät ylity voimalaitoksen rajojen ulkopuolella. Osa vuodosta menee sadevesiviemäriin ja sen kautta mereen Mahdollisia myrkytysoireita. Seurausvaikutukset: Ammoniakkiveden haihtuminen ja leviäminen ympäristöön. Mahdollisia myrkytysoireita. Lipeä ja rikkihappo Seurausvaikutukset: Voimakas eksoterminen reaktio (paineen ja lämpötilan nouseminen) Säiliöiden (2 x12 m3 ja 2 x 28,5 m3) ristiintäyttö. Lipeää täytetään vahingossa rikkihapposäiliöön. Säiliössä kehittyvän kaasun määrä ei pysty purkautumaan hönkäputkesta → säiliö repeytyy → muodostuu joko hapan tai emäksinen höyrypilvi. -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -pilven laimentaminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -pilven laimentaminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai 29 => mahdollisesti suunnittelulämpötilan ja paineen ylittyminen => syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -aineen neutraloiminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito säiliön repeäminen. Puupellettisiilot Toinen pellettisiiloista menettää kevennysluukun räjähdyksessä ja siilossa jäljellä Seurausvaikutukset: ollut pellettimäärä (500 m3) Tulipalon lämpösäteily ja syttyy palamaan, koska savukaasuhaitat. pellettipaloa rajoittavat sammutusjärjestelmät eivät ole käynnistyneet. Hiukkaspäästöpilvi nousee aluksi ylös 70 metrin korkeuteen. Tätä päästöä vastaan voi suojautua esimerkiksi hengittämällä kostean kankaan läpi. Kaasumaisista päästöistä PAC2 (palautumattomat tai vakavat terveysvaikutukset) ja PAC3-tasot (hengenvaarallinen) ylittyivät eniten hiilimonoksidin osalta. CO-päästöllä PAC2-taso ylittyi noin 42 metrin päässä maan tasosta. PAC3-taso ylittyi 17 metrin päässä, ja tämän päästöpilven sisällä on hengenvaarallista oleskella. Yksikään terveydelle haitallisista tasoista ei yllä teollisuusalueen ulkopuolelle. -ensiapu/ensihoito -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -sammutusvesien hallinta (patoaminen) Säteilyteho 3 kW/m2 ylittyi 15 m/s tuulella 42 metrin päässä liekistä. Lämpösäteily, jonka teho on 3 kW/m2 aiheuttaa 92 sekunnissa toisen asteen palovammoja. Räjähdyskeskipisteestä 21 metrin etäisyydellä voi rakennuksille aiheutua vaurioita, ja ikkunoita rikkoontuu 46 metrin päässä, mutta ei laitosalueen ulkopuolella. 4. Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Paloturvallisuuden ylläpidosta ja pelastustoiminnasta vastaavat voimalaitoksen päällikkö, esimiehet ja koko henkilöstö omien vastuualueidensa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Voimalaitoksella pelastusorganisaatio muodostuu voimalaitosten johdosta ja alueella toimivasta pelastusryhmästä. Pelastusryhmään on nimetty 7 henkilöä. He toimivat vakituisesti ko. voimalaitoksella eri työtehtävissä. He tekevät pääasiassa ns. päivätyöaikaa. Ryhmälle järjestetään säännöllisesti opetus – harjoitustilaisuuksia. Harjoitusten järjestelyistä vastaa Helenin turvallisuusyksikkö. Viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikana kohteessa ei ole pelastusryhmän henkilöstöä paikalla. 30 Normaalin päivätyöajan ulkopuolella vuorokonemestari johtaa pelastustöitä voimalaitospäällikön valtuuksin siihen asti kun kohteen suojelupäällikkö tai hänen sijaisensa saapuvat paikalle. Jokaisessa vuorossa on paineilmalaitteen käyttöön perehdytetty henkilö. Paloturvallisuuden ylläpito on jokaisen voimalaitoksella työskentelevän, myös urakoitsijoiden tehtävä oman vastuu- tai toimintaalueensa puitteissa. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Päivätyöajan ulkopuo- Jyrki Itkonen, voimalaitosten päällikkö, suojelupäällikkö Rauno Kontro käyttöinsinööri, suojelupäällikön varamies Janne Peltonen, työnjohtaja, pelastusryhmän päällikkö. vuorokonemestari Puhelin 096173510 Puhelin 096173512 Puhelin 040 1626022 Puhelin 096173578 Camilla Rapp kemikaaliasiantuntija Puhelin 09-617 3819 lella Kemikaaliasiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Pelastusryhmä kutsutaan koolle voimalaitoksen eri tiloissa sijaitsevilta ”Pelastusryhmän kokoonkutsupainikkeilta”. Hälytysääni on yhtäjaksoinen 30 sekunnin sireeniääni. Lisäksi ryhmä voidaan hälyttää radiokutsuna HelenNet radiolla. Tulevaisuudessa Virve-radiolla. Työajan ulkopuolella laitoksen johto ja pelastusryhmän päällikkö hälytetään puhelimella. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Toiminta palo- ja pelastusryhmän kutsun yhteydessä Valvomo Saatuaan tiedon palo- ja pelastusryhmän apua edellyttävästä tapahtumasta valvomo (vuorokonemestari tai jos hän on kierroksella, valvomonhoitaja) antaa palo- ja pelastusryhmän kutsun ellei tilanteen havaitsija sitä ole jo tehnyt. Puhelin 3556 varataan palo- ja pelastusryhmän ja tarvittaessa pelastusviranomaisten liikenteelle. Pääasiassa viestiliikenne hoidetaan käytettävissä olevalla radiokalustolla. Valvomossa laaditaan valmiiksi mahdollisimman selkeä ja lyhyt tilannetiedotus annettavaksi palo- ja pelastusryhmän johtajille, jotka muutaman minuutin sisällä kysyvät valvomosta hätätilanteen luonteen. Tämän jälkeen valvomo kerää tietoja tilanteesta ja välittää viestejä, mm. ilmoittaa tilanteesta vartioasemalle. 31 Palo- ja pelastusryhmä Kutsun kuullessaan palo- ja pelastusryhmä kokoontuu palokalustovaraston eteen B-tornin eteläpuolelle. Ryhmän johtaja ja varajohtajat ottavat valvomosta puh. 3556 tai radiolla selvää hälytyksen syystä jo ennen kokoontumispaikalle tuloaan ja ryhtyvät välittömästi tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Vartija Vartija valmistautuu opastamaan pelastuslaitoksen yksiköt oikeaan paikkaan ja estämään sen perässä mahdollisesti tulevien uteliaiden pääsyn alueelle. Suojelukohteen päällikkö Suojelukohteen päällikkö on voimalaitoksen päällikkö ja hänen sijaisensa käyttöinsinööri. Palo- ja pelastusryhmän kutsun kuullessaan päällikkö ja sijainen menevät valvomoon tai ottavat esim. radiolla selvää, mistä on kysymys. Muu henkilökunta Palo- ja pelastusryhmän kutsu koskee vain ryhmään nimettyjä henkilöitä, ja kaikki muut jatkavat töitään tarkkaillen kuitenkin lähiympäristönsä tapahtumia. Toiminta vaaratilannehälytyksen yhteydessä Valvomo Jos valvomo on harkinnut saamansa vaaratilannetta koskevan ilmoituksen niin vakavaksi, että vaaratilannehälytys on aiheellinen, on sen valmistauduttava hoitamaan lähihetkien aikana useita rinnakkaisia tehtäväkenttiä esim. seuraavasti: Vuorokonemestarin nimeämä henkilö hoitaa vaaratilannehälytyksen ja asettuu sitten puhelimen 3556 ääreen, antaa palo- ja pelastusryhmän johtajille tilannetiedot ja ottaa vastaan muiden alueella oleskelleiden ryhmien ilmoitukset, joista pääkohdat pannaan heti paperille. Pääosa käyttöhenkilökunnasta valvomonhoitajan johdolla varmistaa laitteiden turvallisen käytön tilanteen vaatimalla tavalla. Vuorokonemestari pyrkii saamaan ja säilyttämään kokonaiskuvan tilanteesta, valvoo ja osallistuu käytön varmistamiseen, mutta ei sido itseään kokonaan siihen, ja hälyttää paikalle voimalaitoksen muita esimiehiä. Mikäli ulkopuolinen apu on tarpeen, kutsuu hän myös sitä sekä ilmoittaa tästä vartijalle. Vuorokonemestari toimii tilannejohtajana, kunnes joku hänet siitä vapauttaa. Muu käyttöhenkilökunta Hälytysalueella liikkuva käyttöhenkilökunta tarkistaa nopeasti alueensa, uhkaako laitteita tai käyttöä välitön vaara. Ellei uhkaa, menevät he valvomoon ja osallistuvat tilanteen jatkotoimenpiteisiin sieltä käsin. Kiireelliset toimenpiteet jäädään suorittamaan, mutta tilanteesta ilmoitetaan valvomoon. Mikäli jääminen työskentelyalueelle merkitsee henkilökohtaista vaaraa, jätetään paikka ja siirrytään valvomoon taikka muuhun turvalliseen paikkaan, mistä voidaan pitää yhteyttä valvomoon. Suojelukohteen päällikkö Vaaratilannehälytyksen sattuessa suojelukohteen päällikkö ja hänen varamiehensä menevät voimalaitoksella ollessaan valvomoon. Vuorokonemestari vastaa hälytyksen selvittämisestä ja tilanteen vakavuuden mukaan sopii suojelukohteen päällikön ja palo- ja pelastusryhmän päällikön kanssa tilanteen johtamiseen, vaaratilanteeseen liittyvien käytännön toimenpiteiden hoitamiseen sekä voimalaitoksen käytön johtamiseen liittyvistä vastuista. Palo- ja pelastusryhmä Palo- ja pelastusryhmä kokoontuu hälytyksen kuullessaan kuten kohdassa 4.1. mainitaan. Vaaratilannehälytystilanteissa palo- ja pelastusryhmän päällikkö tulee laitoksella ollessaan valvomoon. 32 Muu henkilöstö Vaaratilannehälytyksen kuullessaan on kaikkien muiden hälytysalueella olevien henkilöiden poistuttava suorinta tietä (ei hisseillä) ulkona oleville kokoontumispaikoille. Kokoontumispaikkojen sijainnit on nähtävissä kaikilla ilmoitustauluilla. Kokoontumispaikoilla esimiehet tarkastavat, onko kaikki paikalla. Ellei esimies tai hänen varamiehensä ole paikalla, on paikalla olevasta henkilökunnasta korkeimmassa asemassa olevan otettava joukko hoitoonsa, selvitettävä tilanne ja ilmoitettava se valvomoon. Luvan työhön paluuseen antaa valvomo tai joku esimieskuntaan kuuluva varmistauduttuaan ensin siitä, että vaaraa ei ole tai ettei esim. pelastusapua tarvita. Esimiehet Jokaisen esimiehen on selvitettävä, onko hänen ryhmäänsä kuuluvia tai muita jäänyt vaara-alueelle, ja jos on, niin lähetettävä heille heti apua jos se on mahdollista muita vaarantamatta. Sen jälkeen on hänen ilmoittauduttava valvomoon puh. 3556 ja toimittava yhteistyössä tilannejohtajan kanssa. Toiminta palohälytyksen yhteydessä Valvomo Toiminta palohälytystilanteessa on ohjeistettu Helsingin Energian turvallisuussäännöksessä. Ohjeeseen on tarkemmin kirjattu toimintaohjeet palohälytyksen aikana. Automaattisen palohälytyksen tullessa vuorokonemestari lähettää vuoromiehen selvittämään hälytyksen syytä, eli onko hälytys todellinen vai aiheeton. Vuorokonemestari menee A-portaan paloilmoittimelle ja on radiopuhelinyhteydessä palohälytystä selvittävään vuoromieheen ja voimalaitoksen valvomoon. Palohälytyksen välittyy automaattisesti hätäkeskukseen. Pelastuslaitoksen tilannejohtajan ohjeiden mukaisesti varmistetaan hälytyksen aiheuttaja. Palohälytyksen saa kuitata laitteelta ainoastaan pelastusviranomainen. Muu käyttöhenkilökunta Muu käyttöhenkilökunta toimii samalla tavalla palohälytystilanteessa kuin vaaratilannehälytyksen aikana. Suojelukohteen päällikkö Palohälytyksien sattuessa suojelukohteen päällikkö ja hänen varamiehensä menee voimalaitoksella ollessaan A-portaan paloilmoittimelle. Vuoromestari vastaa hälytyksen selvittämisestä. Väärien hälytysten yhteydessä vuoromestarin johdolla selvitetään väärän hälytyksen syyt, kuten myös hoidetaan jatkotoimenpiteet kuntoon asiasta annettujen muiden ohjeiden mukaisesti (raportoinnit, silmukkojen erotukset, mahdolliset työmääräimet jne). Jos kysymyksessä on todellinen tulipalo, ne vastuuhenkilöt jotka ovat kokoontuneet paloilmoittimelle, sopivat pelastustyönjohtajan kanssa siitä, kuka menee tilanteen johtopaikkaan esim. pelastuslaitoksen johtoautoon, tai SaHi:n tulipaloissa voimalaitoksen valvomoon tilannejohdon yhdyshenkilöksi, kuka opastaa pelastusmiehiä ja kuka vastaa siitä, että laitoksen prosessi ajetaan onnettomuuden kannalta turvalliseen tilaan. Palo- ja pelastusryhmä Palo- ja pelastusryhmä kutsutaan tarvittaessa kokoon erillisellä hälytyksellä. Palohälytystilanteissa palo- ja pelastusryhmän päällikkö tulee laitoksella ollessaan A-portaan paloilmoittimelle. Muu henkilöstö Muu henkilöstö toimii samalla tavalla palohälytystilanteessa kuin vaaratilannehälytyksen aikana. 33 Vartijoille on omat toimintaohjeensa koskien myös voimalaitoksen vastuulle kuulumattomia rakennuksia Esimiehet Esimiehet toimivat samalla tavalla palohälytystilanteessa kuin vaaratilannehälytyksen aikana. Johto- ja käskyvaltasuhteet Palo- ja pelastusryhmä ryhtyy välittömästi tehtäviinsä puoliryhmänjohtajien johdolla, jotka pitävät yhteyttä palo- ja pelastusryhmän päällikköön. Pelastusryhmän päällikkö pitää yhteyttä pelastustyönjohtajaan tai tarvittaessa ryhtyy itse tilannejohtajaksi. Koko toiminnan johtajana (tilannejohtajana) toimii voimalaitoksen paikalla olevista esimiehistä korkeimmassa asemassa oleva tai palo- ja pelastusryhmän päällikkö. Kaikissa hälytystilanteissa vuorokonemestari toimii alkuvaiheessa tilannejohtajana. Tilannejohtaja käyttää voimalaitoksen päällikön valtuuksia. Hänellä on myös käskyvalta kaikkiin alueella oleviin työryhmiin, joiden esimiehet ovat ilmoittautuneet valvomoon. Mikäli tilanne edellyttää pelastuslaitoksen saapumista kohteelle, luovuttaa voimalaitoksen tilannejohtaja pelastuslaitoksen pelastustyönjohtajalle pelastustöiden johdon ja avustaa tätä parhaansa mukaan. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Henkilöstön suojavarusteet / määrä Suojapuku Saappaat Käsineet Sadeasu Kahluuhousut 10 Hengityssuojain Suojalasit Riittävästi Riittävästi Riittävästi Riittävästi 2 10 ------------------------Räjähdysvaaramittari Käsityökalut ja valaisimet / määrä Lapio 1, Lasta 2, Harja 2 ------------------------------------Lapio 2, Lasta 2, Harja 2, ------------------------------------Lapio 2, Lasta 1, ----------------------------------Harja Riittävästi Kirves Riittävästi Vesuri Riittävästi Saha Riittävästi Rautakanki Riittävästi Käsivalaisin Riittävästi Varusvarasto --------------Salmisaari B valvomo Tammasaaren sataman torjuntakaappi -------------------------------------------Api-altaan torjuntakaappi ---------------------------------------------------Öljynlastaus, torjuntakaappi ---------------------------------------------Työkaluvarasto 34 Siirrettävä valonheitin Riittävästi Imeytys- ja muut torjunta-aineet / määrä Imeytysrouhe 5 m3 Sataman valvontarakennus -------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------- Imeytyspurua 2 säkkiä, Tammasaaren torjuntakaappi -----------------------------------------Imeytyspurua 2 säkkiä, Imeytysturvetta 1 paali, -----------------------------------------------Öljynlastaus, torjuntakaappi Keräilyvarusteet / määrä Sanko Riittävästi Saavi Riittävästi --------------------------------------Tynnyri Muovipussi Muovisäkki 150 l Keräyssäkki Keräilysäiliö Keräilyallas Lisäkalusto / määrä Riittävästi Riittävästi Riittävästi Riittävästi Riittävästi Riittävästi Sankoruisku Moottoriruisku Moottoripumppu Erikoiskalusto / määrä Riittävästi Riittävästi Riittävästi Työkaluvarasto --------------------------------------------Käyttöryhmä, verstaat Palokalustohuone Öljynlastauslaituri, torjuntakaappi Viemärinsulku matto 1 Muovinen jätelaatikko öljyisiä rättejä varten. ---------------------------------------------------------------------------------------------Pelastusrengas 1 -------------------------------------------Pakettiauto Kiinteistötraktori Kuormaaja Sataman yhteydessä kalusto / määrä Öljypuomi (meri) Api-altaan torjuntakaappi ------------------------------------------------- 1 1 2 oleva erityis- 200 m, Sataman valvontarakennus -----------------------------------------------------------------------------------------Torjuntavene Buster 1 (4 m), Hiilikonehalli 10hv perämoottori 1 Traileri 1 Pelastusliivit 2 ----------------------------------------------------------------------------------------Öljynerotin kiinteä, 35 Api-allas varastokaappi ---------------------------------------------------------------------------------------------Laivapakkaus torjuntatarvikkeita Tammasaari, satama 5. Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Päivittäiset pelastustoiminnan tehtävät hoidetaan ja johdetaan pelastuslaitosten päivystyshenkilöstön toimesta. Päivittäisissä tilanteissa pelastusmuodostelmat toimivat toisten pelastuslaitosten alueilla kyseisen pelastuslaitoksen johtamisorganisaatiossa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastustoiminnan johtajana toimii aina se ylin pelastusviranomainen, joka on hälytetty tehtävään, riippumatta siitä mistä pelastuslaitoksesta hän on. Yhdenmukaiset pelastustoiminnan johtamismallit ja toimintatavat korostuvat normaaliolojen häiriötilanteissa, jotka ovat esimerkiksi suuronnettomuudet ja niiden uhkatilanteet. Sopimukset, johtamismallit ja ohjeet mahdollistavat mm. johtamisorganisaation täydentämisen toisen pelastuslaitoksen henkilöstöllä (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4). 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Kohteeseen ei ole laadittu erillistä kohdevastetta muihin tehtävälajeihin, kuin automaattisen paloilmoittimen hälytyksiin. Vaste muodostuu kaikissa muissa tehtävälajeissa hätäkeskuksen tekemän tilannearvion perusteella. Hätäkeskuspäivystäjä määrittelee saamiensa tietojen perusteella onnettomuustyypin ja riskin. Riski määritellään jaottelulla pieni-keskisuuri-suuri. Pelastusmuodostelman johtaja muuttaa harkintansa mukaisesti vastetta. Hälytettävän vasteen osalta on alla olevaan taulukkoon merkitty vasteen kokoon perustuen sitä laatua yksiköitä, joita tehtävälle tarvitaan. Täten siis laatu P tarkoittaa päivystävää palomestaria ja laatu 1 mitä tahansa pelastusyksikköä, lähimmän yksikön periaatteella. 3 tarkoittaa säiliöajoneuvoa. Lisäksi on kemikaaleihin erikoistuneita kalustoyksiköitä ja niiden käyttäjiksi erikoiskoulutettuja pelastusyksiköitä. Alla lueteltu kalusto on 60 sekunnin lähtövalmiudessa ympärivuorokautisesti. Hätäkeskus hälyttää siis lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat yksiköt, eikä tämän vuoksi ole mahdollista nimetä tiettyjä yksiköitä vasteisiin. Yksiköt voivat siis tulla muidenkin pelastuslaitosten alueilta. 36 Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman Toimintavalmiusaika johtaja vaarallisten aineiden tehtävälle Vaarallisten aineiden on- nettomuus pieni keskisuuri suuri pelastusryhmä 1, (HE709) (+ensihoito) pelastusjoukkue P, 1, 3, HE201, HE205, HE701, (HE709), HE7094, KU3058 (+ensihoito) pelastuskomppania P, HE100, 1, 1, 3, HE201, HE205, HE701, (HE709), HE 7094, KU3058 (+ensihoito) pelastusyksikön Riskiluokan I mukainen esimies aika, 6min P Riskiluokan I mukainen aika, 20min P arvio: yli 20 minuuttia Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Tulipalo vaarallisten aineiden tehtävälle pieni pelastusryhmä 1 Muodostelman Toimintavalmiusaika johtaja pelastusyksikön Riskiluokan I mukainen esimies aika, 6min keskisuuri pelastusjoukkue P, 1, 1,1,3,5,6 P Riskiluokan I mukainen aika, 20min suuri pelastuskomppania P, 1, 1, 1, 3, 5, 6, HE106 P arvio: yli 20 minuuttia Toimintavalmiusajat on määritelty Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä (2013-2016, 40). Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat). 5.2 Torjuntakalusto Alla on lueteltu käytettävissä oleva erikoiskalusto kemikaalionnettomuuksiin päivittäisonnettomuuksissa. Kemikaalionnettomuuksien lisäksi samaa kalustoa voidaan käyttää palo- ja pelastustehtäviin. 37 Kalusto Sijainti HE205 (+HE201) -pelastussukellusyksikkö, jonka vahvuus 0+1. HE201 miehistö (1+3) on koulutettu hyödyntämään koko kalustoa kemikaalisukellus-, mittaus- ja vuodontukkimiskapasiteetiltaan. HE709 ja HE7094 (+HE701) -vaarallisten aineiden yksikkö (0+1) sekä vaarallisten aineiden kontti (0+1) (kuljetusajoneuvona HE7094). HE701:n miehistö (1+3) on koulutettu hyödyntämään koko kalustoa kemikaalisukellus-, mittaus- ja vuodontukkimiskapasiteetiltaan. KU3058 -kemikaaliyksikkö (0+1). Kuljettaja toimii etämittauskaluston käyttäjänä, auton ja kaluston asiantuntijana ja kemikaalionnettomuuksissa johtamisen tukena. Yksikön käyttö vaatii pelastusyksikön miehistön kaluston käyttöön. Erottajan Helsinki. paloasema, as.20, Herttoniemen paloasema, as. 70, Helsinki. Pelastuskeskus, as.30, HelsinkiVantaan lentoasema, Vantaa 38 6. Tukiorganisaatiot Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Helsingin Energian asian- sisäinen hälytys Hel- -kohdetuntemus ja yhteyshenkilöt tuntijat ja yhteyshenkilöt singin Energialla -asiantuntijuus tuotantoprosesseista Yhteistyötaho Operatiiviset toimijat -Helsingin Energian sisäinen tiedottaminen ja johtaminen Helsingin- ja Uudenmaan Viranomaisnumerot -altistuneiden hoito alueen sairaaloissa sairaanhoitopiiri sairaalat Virve -myrkytystietokeskuksesta lisätietoa altis- ja myrkytystietokeskus tuneiden tai mahdollisten altistuneiden oireiden hoitoon ja hoitoonohjaukseen Helsingin poliisi viranomaisnumerot Virve -alueen eristäminen, evakuointi, tiedottaminen alueen asukkaille ja alueella liikkuville -liikenteenohjaus ja liikennejärjestelyt -tutkinta Hätäkeskus viranomaisnumerot -median jatkotiedotteen vastaanottaminen Virve ja välittäminen -yleisen vaaramerkin käynnistäminen ja vaaratiedotteen edelleenvälittäminen -lisäyksiköiden hälyttäminen Puolustusvoimat / Santa- viranomaisnumerot hamina -avustaa pelastustoimintaa henkilöstöllä, kalustolla, materiaalilla ja asiantuntemuksella pyydettäessä Rajavartiolaitos / Meripe- viranomaisnumerot - avustaa pelastustoimintaa antamalla virka- lastuslohkokeskus > Hel- apua: etsintä, tähystys, kuljetustehtävät sekä sinki VTS:lle informointi sairaankuljetus, osallistuu öljyntorjuntaan ja antaa tarvittaessa erikoishenkilöstöä ja kalustoa (veneet ja ilma-alukset) käyttöön -merellä olijoiden evakuoiminen / varoittaminen 39 Helsingin satama viranomaisnumerot - osallistuu suuronnettomuuksien torjuntaan sataman ja Helsingin edustan merialueilla asettamalla henkilöstöä pelastustoiminnanjohtajan käyttöön. Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa viranomaisnumerot -asiantuntija-apua Asiantuntijat Erityisasiantuntijat dessa C-osaamiskeskus Helsingin rakennusviras- kemikaalionnettomuu- viranomaisnumerot to -rakenteellisten vaurioiden asiantuntija-apu -raivaus- ja pelastustoimintaan avuksi kalustolla ja työvoimalla, kuten työkoneet ja kuorma-autot, työveneet Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa viranomaisnumerot -kemikaalien ympäristövaikutukset, asian- Ympäristöasiat Helsingin ympäristökes- tuntija-apu kus ELY-keskus viranomaisnumerot -kemikaalien ympäristövaikutukset, asiantuntija-apu Suomen Ympäristökes- viranomaisnumerot -kemikaalien ympäristövaikutukset merialueella kus (merialueelle leviävä onnettomuus) HSY Vesi viranomaisnumerot -asiantuntija-apua -mahdollisten valumien osalta viemäreiden sulkeminen ja leviämiskartoitus viemäriverkkoon 40 Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa viranomaisnumerot -ensihuollon järjestelyt (esim. majoitus, Henkinen tuki, ensihuolto Helsingin sosiaalipäivys- ruoka) tys - tarvittaessa myös SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri sosiaalitoimen johtamana Helsingin kriisipäivystys viranomaisnumerot -kriisiavun käynnistäminen (henkinen ensiapu ja tuki) -tarvittaessa myös kirkon ja vapaaehtoisten henkisen huollon valmiusryhmä sosiaalitoimen johtamana Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa viranomaisnumerot -liikennejärjestelyt Liikenteelliset tekijät Tieliikennekeskus ja liikennetiedotteet yhteistyössä poliisin kanssa HSL viranomaisnumerot -sairaankuljetukset busseilla, evakuointikuljetukset, joukkoliikennejärjestelyt HKL / metro / raitiovau- viranomaisnumerot ja raitiovaunuliikenteen osalta mahdolliset liikennejärjestelyt nu Helsinki VTS -metro- viranomaisnumerot -merellä olijoiden evakuoiminen tai varoittaminen Useimpien toimijoiden tehtävien lähteenä on Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma (2006, 12-21). Yhteistyötahojen yhteystiedot tallennetaan operatiiviseen e-opto-järjestelmään. 41 7. Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suuronnettomuus voi syntyä mm. liikenne- tai ympäristöonnettomuuden, tulipalon, räjähdyksen, kaasuvuodon, luonnonilmiön, sortuman tai yllättävän tapahtuman seurauksena. Yleisesti voidaan todeta suuronnettomuuden tapahtuneen, kun sen vaatimat toimenpiteet ylittävät pelastuslaitoksen ja sen toimintaa tukevien organisaatioiden päivittäisissä tilanteissa käytettävät normaalit voimavarat. Päätöksen suuronnettomuudesta tai sen uhkatilanteesta sekä siirtymisestä suuronnettomuustilanteen mukaiseen organisoitumiseen tekee sen pelastuslaitoksen päivystävä päällystöviranomainen, jonka alueella onnettomuus tai sen uhka on tapahtunut. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4). 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla on laadittu yhteinen pelastustoiminnan johtamisohje. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohjetta sovelletaan pelastuslain (379/2011) mukaisissa pelastustoiminnan johtovastuulla olevissa tilanteissa. Ohje yhdenmukaistaa pelastustoiminnan johtamista Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 2). Tilanteen yleisjohtajana toimii pelastusviranomainen, joka määrää tarvittavat pelastusresurssit sekä antaa tarvittavat käskyt tilanteen mukaan. Muissa onnettomuuksissa esim. joukkomyrkytys tai tartuntatautiepidemia toimintaa johtaa ensihoitoviranomainen. Joukkoväkivalta-, kaappaus- ja etsintätilanteissa toimintaa johtaa poliisiviranomainen. Merellä tapahtuvaa pelastustoimintaa johtaa meripelastusviranomainen. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4). 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastustoimen suuronnettomuus- ja sen uhkatilanteiden hoitaminen edellyttää yleensä useamman pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien hälyttämistä. Pelastustoiminnan johtajana on pelastuslain (379/2011) 44 §:n mukaan pääsääntöisesti sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa onnettomuus on saanut alkunsa. Suuronnettomuus- tai niiden uhkatilanteissa perustetaan tarvittaessa pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE), mutta vähintäänkin toiminta-alueen johtoelin (TOJE). Pelastustoiminnan johtokeskuksen (PELJOKE) perustaa pääsääntöisesti alueen päivystävä päällikkö. Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaa pääsääntöisesti alueen päivystävä palomestari jakaen toiminta-alueen tarvittaessa kaistoihin. Suuronnettomuustilanne edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä ja sen tehokasta organisointia. Esimerkki eri toimialojen johtamisen organisoitumisesta on kuvattu kuvassa 3 (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 22). 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Tilanteen mukaan TOJEn toimitilaksi voidaan määrätä esimerkiksi johtokeskusyksikkö, kuten esimerkiksi HE100. Tarvittaessa TOJEn henkilöstöä ovat pelastuslaitoksen henkilöstön lisäksi poliisin, terveystoi42 men, sosiaalitoimen tai VaPePan edustajat (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 27) sekä asiantuntijat, jotka pystyvät tukemaan johtamistoimintaa. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pelastustoiminnan johtokeskus voidaan perustaa tukemaan toiminta-alueella tapahtuvaa pelastustoimintaa ilman pelastustoiminnan johtovastuun siirtoa. Mikäli pelastustoiminnan johtokeskukseen kutsutaan muiden viranomaisten edustajia, heitä varten perustetaan johtoryhmä. Pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE) sisältää esikuntapäällikön ja tarvittavan esikuntahenkilöstön sekä tarvittaessa johtoryhmän. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 24). Suuronnettomuustilanteessa pelastuspalveluneuvottelukunta (PEPANK) tai sen osa siitä kokoontuu Helsingin pelastuspalvelun johtokeskukseen (HelPePaJoke) ja osallistuu pelastuspalvelun koordinoituun toimeenpanoon. Suuronnettomuus- ja vaaratilanteissa pelastuspalveluneuvottelukunta tai sen osa muodostaa Helsingin pelastuspalvelun johtokeskuksen johtoryhmän, jonka tehtävä on avustaa pelastustoiminnan johtajaa tilanteen kulloinkin vaatimassa laajuudessa (Helsingin kaupunki 2006, 3). Kuva 5 Eri toimialojen johtamisen organisoituminen suuronnettomuustilanteessa (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 23). 7.5 Evakuointi normaalioloissa, onnettomuusevakuointi Normaalioloissa voidaan joutua suorittamaan onnettomuusevakuointi. Tällöin varaudutaan viranomaisen päätöksen perusteella tulipalon, muun onnettomuuden tai muutoin evakuointia vaativan tilanteen vuoksi evakuoimaan rajoitettu määrä henkilöitä pois heidän vakituisista asuin- ja oleskelupaikoistaan. Evakuointi tapahtuu yleensä kunnan sisällä tukeutuen kunnan organisaatioihin. Poliisilla on poliisilaissa annettu oikeus eristää tai tyhjentää kotirauhan tai julkisrauhan suojaama alue, jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavaan vaaran torjumiseksi eikä alueella olevia 43 voida muuten suojata. Näissä tilanteissa voidaan käyttää hyväksi pelastusviranomaisten laatimia evakuointisuunnitelmia. Edellisiä laajempi evakuointi suoritetaan rajatulla alueella tai kohteissa, joissa on merkittävä suuronnettomuusriski. Tällainen kohde-evakuointialue tulee kysymykseen suuronnettomuudessa tai sen uhatessa (Helsingin pelastuslaitos 2014). 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Salmisaaren ja Ruoholahden alueet lähiympäristöineen ovat koostuneet aiemmin, 1900-luvun alussa, useasta pienestä saaresta. Alueilla on tehty täyttötöitä sekä luonnontilaisten saarien maansiirtotöitä useassa eri vaiheessa. Salmisaaren voimalaitosalue sekä Tammasaaren polttoainesatama sijaitsevat osin täyttöalueilla ja osin entisten saarien paikalla. Salmisaaren A-voimalaitosrakennus sijaitsee osin entisen Salmisaaren alueella ja Salmisaaren B-voimalaitosrakennus osin entisen Pikku Pässi -saaren alueella. Voimalaitosalueella ei ole luonnontilaisia alueita. Salmisaaren ja Ruoholahden alueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähistöllä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. (Helsingin Energia 2011, 34) Alueilla pihat ovat pääosin asfaltoituja, joten vuodot eivät suoraan pääse imeytymään maan kerroksiin. Alueiden pihojen kaivot on myös mahdollista sulkea, joten viemäreihin valunut aine ei pääse leviämään suoraan viemäriverkostoon. Mikäli torjuntatoimiin ehditään ryhtyä ennen aineen valumista maata pitkin viemäreihin tai kaivoihin, on pelastuslaitoksella kalustoa, joilla kaivoja voidaan tukkia tai imeyttää maassa olevia aineita. Pelastuslaitoksella on hälytysvalmiudessa kalustoa ja materiaalia, joilla voidaan rajoittaa vuodon leviämistä maata pitkin. Tällaisella kalustolla voidaan esimerkiksi padota tai ohjata valumia esimerkiksi keräysastioihin tai hallitusti viemäreihin. Viemäreitä voidaan sulkea yhteistyössä vesilaitoksen päivystäjän kanssa, jolloin mahdollisesti jo viemäriin levinnyt aine voidaan imeä rajatulta alueelta viemäreistä pois. Vaarallisia kemikaaleja voidaan myös neutraloida esimerkiksi kalkilla tai vedellä, riippuen aineesta. Ilmaan päässeitä kaasumaisia päästöjä voidaan laimentaa esimerkiksi vesisumusuihkulla. Tulipalo voi vahingoittaa vaarallisten aineiden ja myös vaarattomien aineiden pakkauksia tai säiliöitä, jotka kaasu- tai nestevuotona aiheuttavat ympäristövahinkoa. Helsingin kaupungin sammutusvesisuunnitelmassa on nostettu esille, että sammutusjätevesistä aiheutuvien ympäristövahinkojen ja alueen vesihuoltoa häiritsevien riskien huomioiminen ja niihin varautumista tulee kehittää. Kehittämistarpeena ja tavoitteena on luoda ohjeistus, jonka avulla pelastuslaitoksen operatiivisessa pelastustoiminnassa huomioidaan ja toimintaa ohjeistetaan sammutusjätevesien aiheuttamien mahdollisten ympäristövahinkojen vaarojen minimoimiseksi. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2013, 35). 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Huolto käynnistetään arvioidun tehtävän keston ja vaatimusten mukaisesti pelastustoiminnan johtajan käskystä. Pelastuslain (379/2011) 36§ 1. momentin kohdan 3 mukaisesti pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin kuuluu oikeus määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita. 44 Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunnan perussuunnitelman mukaisesti Palmian tehtäviin kuuluu pelastushenkilöstön muonitus. Muusta huollosta huolehtii kukin pelastusorganisaatio itse. Tilapäismajoituksen ruokahuollosta huolehtii sosiaalivirasto. Tarvittaessa Palmia avustaa sosiaalivirastoa muonituksessa. Palmian tehtäviin kuuluu myös valmistautua tukemaan väliaikaismajoituksen kiinteistönhuoltotarpeiden ja turvapalveluiden järjestämisessä (Helsingin kaupunki 2006, 15). 7.8 Viestiliikenne Suuronnettomuustilanteessa viestiliikenteessä noudatetaan yhteisesti sovittuja käytänteitä, jolloin viestiliikennekaaviot ovat yhdenmukaisia kaikkien pelastuslaitosten kanssa. Suuronnettomuustilanne käynnistyy pääsääntöisesti päivittäisen toiminnan mukaisesti myös viestiliikenteen osalta. Vasta siinä vaiheessa, kun pelastustoiminnan johtaja toteaa tilanteen edellyttävän suuronnettomuustilanteen mukaista organisoitumista, viestiliikenne määrätään toteutettavaksi suuronnettomuustilanteen mukaisesti (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 31). Tiedotettuaan suuronnettomuustilanteesta, pelastustoiminnanjohtaja määrittelee toiminta-alueet ja jakaa yksiköt oikeille kaistoille. Kaistajako voi olla alueellinen tai toiminnallinen kaistajako. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 2011). Kuva 6 Fiktiivinen kuva viestiliikennekaavio rakenteesta suuronnettomuustilanteessa. Kuvaajassa ei ole huomioitu Helsingin Energian kanssa yhteistä Virve-viestiliikennettä, sillä käytäntöjä ei ole vielä luotu (Helsingin kaupungin pe-lastuslaitos, 2011 mukaan). 45 7.9 Pelastustoiminnan lopettaminen Varsinaisen pelastustoiminnan päätyttyä kohde luovutetaan sen omistajalle tai haltijalle. Kohde voidaan luovuttaa myös muulle viranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Ennen viimeisten pelastusmuodostelmien irrottamista toiminta-alueelta on ilmoitettava vastuun siirtymisestä. Se tapahtuu pelastustoiminnan johtajan allekirjoittamalla määräyksellä, johon samalla liitetään ohjeet jälkivartioinnin suorittamisesta sekä muista vastaanottajan velvollisuuksista (Pelastusopisto 2013, 55). 8. Väestön varoittaminen Väestön varoittaminen muodostuu kaikista niistä toimenpiteistä, joilla väestöä voidaan varoittaa vaaran uhatessa. Toimenpiteitä ovat muun muassa: Yleisradion ja paikallisradioiden välittämät vaaratiedotteet televisiokanavien välittämät vaaratiedotteet ja teksti-TV (sivu 112) väestöhälyttimillä annettavat äänimerkit ulkona liikkuvalle väestölle. Väestöhälyttimet käynnistetään hätäkeskuksesta tai pelastustoimen johtokeskuksesta. Vaaratiedote annetaan silloin, kun se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote välitetään valtakunnallisesti kaikille Yleisradio Oy:n radiokanaville sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa (Helsingin pelastuslaitos 2014). 8.1 Väestöhälyttimet Väestöhälyttimillä varoitetaan ulkona olevaa väestöä. Helsingin kaupungin alueella sijaitsee kiinteitä väestöhälyttimiä ja lisäksi voidaan käyttää siirrettäviä väestöhälyttimiä. Salmisaaressa voimalaitosalueella sijaitsee lähin väestöhälytin. Lisää hälyttimiä on mm. Lauttasaaressa, Etu-Töölössä ja Eirassa. Kuva 7 Salmisaaren voimalaitosalueella sijaitsee väestöhälytin. (Helsingin pelastuslaitos 2014). 46 Salmisaaren lähistöllä sijaitsevat väestöhälyttimet Salmisaaren B-voimalaitos Temppelinaukio Lauttasaari Hernesaari Porkkalankatu 11 Lutherinkatu 4 Puistokaari 11 Hernesaarenkatu 17 Taulukko 1 Salmisaaren lähistöllä sijaitsevien väestöhälytinten sijainti Kuva 8 Väestöhälyttimien arvioitu kuuluvuusalue. Kuuluvuusalue on rajattu laskennallisen etäisyyden päähän hälyttimen sijainnista. Hälytysäänen kuuluvuuteen vaikuttavat esimerkiksi tuuli, liikenneolosuhteet (liikennemelu) ja sää. Väestöhälyttimen tarkoitus on varoittaa ulkona liikkuvaa väestöä. 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Vaaratiedote annetaan ainoastaan silloin, kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote on tehokas tapa varoittaa kerralla suurta määrää väestöä (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 9). Vaaratiedotteita välittävät Yleisradio Oy:n ja kaupallisten radioiden radiokanavat ja käytännössä ne lukee Yleisradio Oy:n toimittaja. Vaaratiedotteita välittävät radiokanavat on määrätty televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa (744/1998). Vaaratiedote välitetään valtakunnallisesti kaikille Yleisradio Oy:n radiokanaville sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. 47 Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa. Vaaratiedote näkyy televisiossa ns. ruutukehänä ja vaaratiedotteen teksti kulkee kuvaruudun yläosassa. Tekstin ohessa kuuluu aluksi varoitusääni, jonka tarkoituksena on kiinnittää katsojien huomio. Yleisradio Oy voi lisäksi oman harkintansa mukaan julkaista vaaratiedotteen Teksti-TV:ssä ja verkkosivuillaan (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 5). Vaaratiedote antaa myös medialle signaalin ryhtyä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Vaaratiedottaminen edellyttää lähes aina mediatiedottamista vielä senkin jälkeen, kun tarvetta väestön varoittamiseen ja toimintaohjeiden antamisen ei enää ole. Media toteuttaa yhteiskunnallista perustehtäväänsä uutisoimalla vaaratilanteesta ja arvioimalla viranomaisten toimintaa. Mediakilpailu sekä internetin ja sosiaalisen median välittämän tiedonvälityksen nopeus ovat johtaneet siihen, että myös viranomaisilla on oltava erittäin hyvät valmiudet nopeaan ja aktiiviseen mediaviestintään. Viranomaiset voivat varoittaa väestöä myös suoraan esim. ovelta ovelle -tiedottamisella, kaiutinautoja tai väestöhälyttimiä käyttäen ja voimavarojen salliessa myös verkkoviestinnän keinoin sekä perinteisellä mediatiedotteella. (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 14). 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa (Helsingin pelastuslaitos 2014). 8.4 Vaara ohi -merkki Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi (Helsingin pelastuslaitos 2014). 8.5 Vaaratiedote Lain mukaan vaaratiedote annetaan silloin, kun se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi. Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi. Kielilain (423/2003) mukaisesti vaaratiedote annetaan molemmilla kansalliskielillä (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 9.) Vaaratiedote on toimivaltaisen viranomaisen antama tiedote, jonka tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta. 48 Tarpeen vaatiessa tiedote myös ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Näin vaaratiedote luo edellytyksiä myös omatoimiseen varautumiseen. Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa: • hengen- tai terveysvaaran • vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävissä määrin. Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi. Näin vältetään epätietoisuus siitä, onko vaara hengelle ja terveydelle tai merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle yhä olemassa. (Vaaratiedoteopas 1/2013, 5.) Vaaratiedote vastaa viiteen kysymykseen: missä – milloin – mitä – miten – tiedotteen antaja. (Vaaratiedoteopas 2013, 11) Esitäytetty vaaratiedotelomake Salmisaaren voimalaitokselle on liitteessä 6. 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet Kuultuasi yleisen vaaramerkin, toimi näin. Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihtolaitteet. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. Poikkeusoloissa siirry välittömästi suojaan (Helsingin pelastuslaitos 2014). 49 9. Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Yleisölle tarkoitettu julkinen ensitiedote lähetetään automaattisesti hätäkeskuksen tietojärjestelmästä. Sivulla www.peto-media.fi näkyy paikkakunta, tapahtumalaji ja ajankohta. Järjestelmä lähettää automaattisesti palveluun liittyneille median edustajille sähköpostilla mediahälytyksen. Ensitiedote lähetetään tapahtumasta, jolla on uutisarvoa. Tehtävätyypit, joista mm. lähtee ensitiedote: • Rakennuspalo • Tieliikenneonnettomuus • Räjähdys • Vaarallisten aineiden onnettomuus • Ihmisen/eläimen pelastaminen • Öljyvahinko Jatkotiedotteen tulee olla lyhyt ja ytimekäs, jolloin media voi arvioida henkilöstönsä lähettämistarvetta onnettomuuspaikalle. Palvelun käyttö vähentää yhteydenottoja medialta, kun onnettomuustilanne tarkentuu pienemmäksi tai suuremmaksi kuin ensitiedote antaa olettaa. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS, 2). 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Päivystävän palomestarin on tehtävä ilmoitus sisäisten ohjeiden mukaisesti esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: Tulipalosta ja muista onnettomuuksista tai tapahtumista - joissa väestöä on varoitettu antamalla yleinen vaaramerkki, - joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan. Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta ja pelastustoimen valmiutta vaarantavista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus. (Operatiivisista tehtävistä tiedottaminen eräille viranhaltijoille ja viranomaisille 2013, 1-2). 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Sisäasiainministeriö tarvitsee nopeasti tiedon suuronnettomuuksista tai niiden uhkasta ja muista erityistä huomiota herättävistä onnettomuuksista tai tapahtumista voidakseen huolehtia ministeriölle kuuluvista tehtävistä. Pelastustoimen toimialalla noudatetaan onnettomuusilmoitusten välittämisessä Sisäasiainministeriön ohjetta. Ulkomailla tapahtuneiden onnettomuuksien ilmoittamisesta on laadittu ohjeet ja sovittu menettelytavat Euroopan Unionin, kansainvälisten järjestöjen ja naapurivaltioiden kanssa. (Sisäasiainministeriö. Ohje. SM/2009/3941, 1). Sisäasiainministeriö tiedottaa myös Suomessa tapahtuneista suuronnettomuuksista Euroopan Unionille. 50 9.4 Medialle tiedottaminen Pelastustoimen mediapalvelu (www.peto-media.fi) on internetissä toimiva palvelu, johon kuuluvat ensija jatkotiedote. Yleisölle suunnattu palvelu on tiedoiltaan suppeampi kuin medialle suunnattu palvelu. Järjestelmässä ei ole tietoja ensihoidon ja poliisin tehtävistä. Palvelun tavoite on helpottaa viranomaisten työtä ja nopeuttaa tiedon välitystä. Palvelua ylläpitää Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Tiedotteen sisällöstä vastaa onnettomuustilannetta johtava pelastusviranomainen. Hätäkeskus toimii tiedotteen teknisenä välittäjänä. Onnettomuustilanteissa on paikalla usein eri viranomaisia (pelastus, poliisi, ensihoito), jolloin tiedottamisesta vastaa toimintaa johtava viranomainen. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS, 2). Kuva 9 Peto-median yleisölle suunnatusta palvelusta otettu kuvakaappaus 29.10.2014. 51 10. Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Raimo Joensuu, palomestari. Harjoitustiheys kolmen vuoden välein Harjoitusten tavoitteet Suuronnettomuusvalmiuden harjoittelu. Harjoituksen toteuttaminen Yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin Energian Harjoitusten teema päätetään tarkemmin suunnitteluvaiheessa Harjoituksen suunnittelu Yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin Energian Harjoituksen mentointi Helsingin pelastuslaitokselle, Helsingin Energialle ja Etelä-Suomen doku- kanssa. kanssa. aluehallintovirastolle Kuva 10 Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 52 11. Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Tässä käsitellään vain Salmisaaren voimalaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteisiä harjoituksia. Asetuksen 855/2012 mukaan Helsingin Energian voimalaitoksilla on velvollisuus järjestää harjoitukset yhdessä kunnan pelastuslaitoksen kanssa vähintään kolmen vuoden välein (Helsingin Energia 2012, 38). Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö 28.11.2012 tulipalo hihnakuljettimella ja tulipalo hii- Markku Ahola, palomestari lisiilossa syksy 2015 avoin Raimo Joensuu, palomestari 53 Lähteet Helsingin Energia. Turvallisuusselvitys. Salmisaaren voimalaitokset. Päivitetty 11.01.2011. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätös 2013-2016. Pelastuslautakunta 30.4.2013. dnro HEL 2013-004656. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin kaupungin sammutusvesisuunnitelma. 2013. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 28/13/OPROS. Operatiivisista tehtävistä tiedottaminen eräille viranhaltijoille ja viranomaisille. Päivitetty 11.3.2014. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS. Vaaratiedote ja pelastustoimen mediapalvelun käyttö. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Viestiohje. 13.9.2011. Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma. KHn päätös 2.5.2006. Helsingin pelastuslaitos. 2014. Internet-sivut. Luettu 22.7.2014. [http://www.hel.fi/hki/Pela/fi/V_est_nsuojelu/Evakuointi] Sisäasiainministeriö. Ohje. SM/2009/3941. Onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa. Pelastuslaki 379/2011. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje. 20.11.2013. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksiin. Pelastusopisto. Tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Pelastustoiminnan johtaminen. 26.5.2005. Pöyry Finland Oy. Suuronnettomuusvaarojen arviointi. Helsingin Energia. 25.1.2010. TOKEVA 2012. Työterveyslaitos. OVA-ohjeet. Käyttäjän opas. Päivitetty 15.8.2014. Internet-sivut. Luettu 29.9.2014. [http://www.ttl.fi/ova/kaytop.html] Sisäasiainministeriö. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen. Ohje ja suunnitelmapohja, Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 18/2012. Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013. Vaaratiedoteopas. 2013. 54 Liite 1 Turvallisuustiedote Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten ympäristön asukkaille Salmisaaren voimalaitoksista laadittu yleisölle jaettava tiedote on jaettu lähistön asukkaille postijakeluna. Tiedote päivitetään aina tarvittaessa ja jaetaan uudelleen vähintään 5 vuoden välein. (Helsingin Energia 2012, 6) Turvallisuustiedote on luettavissa täysikokoisena versiona täältä. 55 56 57 58 Liite 2 Käyttöturvallisuustiedote sitruunahappo 59 60 61 62 Liite 3 Käyttöturvallisuustiedote Muuntajaöljy 10 X 63 64 65 Liite 4 Käyttöturvallisuustiedote 57 % litiumbromidi 0,3 % litiumkromaatti-liuos 66 67 Liite 5 Käyttöturvallisuustiedote Litiumbromidiliuos 54% 68 69 70
© Copyright 2024