Matkailuautojen ja -‐vaunujen tyhjennyspisteet Lapissa P i d ä L a p p i S i i s t i n ä r y J o u l u k u u 2 0 1 2 Hankkeen tavoite 3 Toteutus ja organisointi 3 Leirintämatkailun nykytilanne Käsitteitä ja määritelmiä Leirintäalueluokitukset 3 4 6 Lapin leirintämatkailu Leirintäalueet, joissa ajokaivo / kemssan tyhjennyspiste: 6 7 Lapin alueen ongelmakohtia 8 Johtopäätökset Leirintäopas Eko-‐opas pohjoisen matkailijoille 9 10 10 Lähteet Haastattelut / Tapaamiset 10 10 Liitteet 11 ”Matkailuautojen ja –vaunujen tyhjennyspisteet Lapissa” hankkeeseen on saatu tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan tarkoitettua avustusta Lapin ELY-‐
keskukselta.
2
Hankkeen tavoite Hankkeen tarkoituksena on helpottaa Lapissa liikkuvien matkailuautojen ja –
vaunujen jätevesi / käymäläjätteiden tyhjentämistä selvittämällä nykyisten tyhjennyspisteiden kattavuus ja tarve. Tavoitteena oli selvittää miten palveluverkkoa ja siitä kertovaa informaatiota tulisi kehittää vastaamaan paremmin tämän päivän matkailullisia ja ympäristöllisiä vaatimuksia ja löytää yhteiset toimijat verkoston kehittämiseksi. Toteutus ja organisointi Hanke toteutettiin haastattelemalla alan valtakunnallisia leirintämatkailualan järjestöjä, lappilaisia leirintäalueyrittäjiä, matkailuautomyyjiä, kuntien jätehuollosta vastaavia sekä huoltamoketjujen edustajia. Tyhjennyspisteiden tarve-‐ ja kehittämiskartoitus tehtiin huhti-‐ ja toukokuun aikana 150 alalla toimivalle lähetetyllä Webropol-‐kyselytutkimuksella. Lapissa toimivien leirintäalueiden ja niillä sijaitsevien tyhjennyspisteiden määrä, sijainti ja laatu selvitettiin pääosin SF-‐Caravan ry:n leirintäoppaan ja internetistä saatavien tietojen perusteella. Hanke toteutettiin yhteistyössä Pidä Lappi Siistinä ry:n ja Tietolappi Oy:n kanssa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Jarmo Ketola ja Emmi Keskiaho (os.Lahtinen) Pidä Lappi Siistinä ry:stä ja Aimo Honkavuori Tietolappi Oy:stä. Ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan 7 kertaa. Leirintämatkailun nykytilanne Leirintämatkailu on valtakunnallisesti vuodesta toiseen pitänyt pintansa yhtenä suosituimmista matkailumuodoista ja yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet tasaisesti lähivuosien ajan. (Timo Piilonen, Hannu Kivikoski/SF-‐Caravan ry). Matkailuajoneuvojen määrä jatkaa kasvuaan, samoin kuin järjestäytyneiden karavaanareiden määrä. Suomessa on tällä hetkellä yli 110 000 rekisterissä olevaa matkailuajoneuvoa, joista hiukan vajaa puolet on matkailuautoja. Maassamme on noin 600 leirintäaluetta, joista noin 320 ulkoilulain mukaisia leirintäalueita. Näistä 130 toimii ympärivuotisesti. Leirintäalueilla vietettiin vuonna 2010 noin 4,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista 2,134 miljoonaa ulkoilulain mukaisilla alueilla. Kotimaisten leirintäyöpymisten osuus kokonaisluvusta oli 1,8 miljoonaa. Tilastotietojen mukaan ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät kotimaista enemmän. Yöpymisistä lähes 60 % tapahtui matkailuajoneuvoissa, vajaa 30 % leirintämökeissä ja leirintäalueiden sisämajoituksessa ja runsas 10 % telttamajoituksessa. Ulkomaalaisista leirintäalueiden käyttäjistä suurin ryhmä on edelleen ruotsalaiset, sitten venäläiset ja saksalaiset. 3
Lapin osalta ei ole käytettävissä erillisiä leirintämatkailullisia tarkkoja tilastolukuja, mutta tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan arvioida, että Lapissa auto-‐/vaunuyöpymisten osuus on jonkin verran valtakunnallista suurempaa, noin luokkaa 75 %. Valtaosa yöpymisistä tapahtuu leirintään tarkoitetuilla alueilla, mutta Lapissa korostuu huomattavasti ns. vapaa leirintä P-‐
alueilla ja matkailukeskusten läheisyydellä. Tämän vapaan yöpymisen kohdalla nousee esiin matkailuajoneuvojen jätevesien käsittelyongelmat. Käsitteitä ja määritelmiä Ajokaivo Matkailuajoneuvojen kiinteiden jätevesisäiliöiden tyhjennyspaikka. Jos alueella ei ole erillistä järjestelmää harmaille vesille, voidaan ne silloin tyhjentää normaaliin tyhjennyskaivoon. Erillinen harmaavesijärjestelmä on merkittävä tyhjennyspaikalla. Erillisen järjestelmän tarkoituksena on pienentää jätteenkäsittelymaksuja. Ajokaivon yhteydessä tulee huuhtelua varten olla vesipiste. a
r
m
a
a
v
e
s
i
;
Harmaa vesi; ruskea vesi
Matkailuajoneuvossa, jossa on kiinteät jätevesisäiliöt, on yleensä kaksi erillistä jätevesisäiliötä. Toinen on talousvesille (harmaavesisäiliö) ja toiseen huuhdotaan wc:n pytty (ruskeavesisäiliö). Jätevesisäkki Vaunun viemäriputken päähän kiinnitettävä umpinainen säkki tai säiliö, johon harmaat jätevedet johdetaan leiriydyttäessä. (Leirintäaluesääntojen mukaan ei kahvi-‐yms. perunankuorimisvesiä saisi laskea esim. vaunun alla olevaan avonaiseen ämpäriin). 4
Kemssa; portapotti, kasettikemssa, kiinteä jätevesisäiliö Lyhennys matkailuautossa tai -‐vaunussa käytettävälle kemialliselle wc:lle. PortaPotti on kemssamerkki, jota käytetään irrallisen, pienen kemssan yleisnimenä. Kasettikemssa poikkeaa edellisestä siten, että sen säiliöosa irroitetaan vaunun ulkopuolelta. Kiinteä jätevesisäiliö tyhjennetään suoraan ajokaivoon. SFC-‐alue Leirintäalue, joka on SF-‐Caravan ry:n paikallisen jäsenyhdistyksen omistuksessa tai hoidossa tai siitä on tehty käyttösopimus liiton tai jäsenyhdistyksen kanssa. SFC-‐alue voi olla myös yksityisen omistama tai hoitama. Toiminta alueella tapahtuu pääasiassa talkoilla, joten yöpyminen tällaisella alueella on edullista. Pihaleirintä Pihaleirintä tarjoaa vaunuilijoille sekä autoilijoille hyvän mahdollisuuden erilaiseen lomailuun maatilojen pihapiirissä. Useimmat pihaleirintäkohteet täyttävät lomailijan perustarpeet. Matkaparkki Matkaparkit tarjoavat matkailuautoilijoille ja joissain tapauksissa myös vaunuilijoille mahdollisuuden luvanvaraiseen lyhytaikaiseen leiriytymiseen. Palvelut matkaparkeissa vaihtelevat, mutta yleensä ottaen ne ovat vaatimattomampia kuin leirintäalueiden palvelut. Matkaparkkipaikasta peritään yleensä pieni maksu, mutta yöpyminen voi joissain tapauksissa olla myös ilmaista. Quick Stop Quick Stop on leirintäalueen tarjoama palvelu, joka sijaitsee alueen portin välittömässä läheisyydessä joko alueen sisällä tai ulkopuolella. Quick Stop –
yöpymispaikat on merkitty erikseen ja ne on tarkoitettu myöhään saapuville asiakkaille enintään yhden yön yöpymistarkoitusta varten. Quick Stop –paikoille voi majoittua leirintäalueen vastaanoton sulkeutumisen jälkeen ja niiltä tulee poistua seuraavana aamuna ennen kello yhdeksää joko kokonaan pois tai leirintäalueen normaalipaikalle. Quick Stop –paikoille ei voi pystyttää etutelttoja eikä –katoksia. Paikan hinta on 50 % alueen normaalista perusmaksusta ja hintaan sisältyvät palvelut ovat rajattuja. SF-‐Caravan ry on matkailuajoneuvojen käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, johon kuuluu runsaat 60 itsenäisesti toimivaa rekisteröityä yhdistystä eri puolilla Suomea. Käytännössä tämän kautta kanavoituu suositukset, ohjeet ja yleiset käyttöopastukset julkaisujen ja netti/puhelinneuvonnan kautta. Mm. se tasoluokitus tapahtuu SF-‐Caravan ry:n julkaiseman ”Leirintäalueen turvallisuus” kirjan (v. 2013, tulossa uusi) säädösten pohjalta. Luokittelun haku on 5
vapaaehtoista leirintäalueelle. Voidaan lähteä kuitenkin siitä, että kolmen tähden luokitus edellyttää kemssan tyhjennysmahdollisuutta. Leirintäalueluokitukset Leirintäalueluokitus on viisiportainen. Voimassa olevassa luokituksessa yhden tähden leirintäalue tarjoaa matkaililjalle peruspalvelut ja viiden tähden leirintäaluea korkeimman mahdollisen palveluvarustelun. Tasoluokan myöntää matkailuelinkeinon ja -‐kuluttajien muodostama Luokitusryhmä. Suomen luokitusjärjestelmä on samantapainen kuin muissa Pohjoismaissa. ★ Leirintäpaikkoja vähintään 25 ja yhden paikan pinta-‐ala vähintään 80-‐100 m2, valvonta päiväsaikaan, käymälät, suihkut, ruoanvalmistus-‐ ja astianpesupaikat, valaistut huoltorakennukset, matkailuajoneuvojen jätehuolto, puhelin. ★★ Edellisen lisäksi merkityt ajoväylät, 20 % vaunupaikoista sähköistetty, telttailumahdollisuus, vastaanottotila, valvonta 7-‐23; suihkuissa, peseytymispaikoissa, vaatehuoltotilassa ja astianpesupaikoissa lämmin vesi, kioski, leikkipaikkoja ja grillauspaikka. ★★★ Edellisten lisäksi ajoväylät pinnoitettu ja valaistu, 50 % vaunupaikoista sähköistetty, talvialueilla 100 %, erillinen telttailualue, matkailuinformaatiota, ennakkovarausmahdollisuus, Leirintäkorttijärjestelmä, valvontaa myös yöaikaan, lastenhoitotila, ruokailutila, pesukone, tyhjennyskaivo kiinteille jätevesisäiliöille, sauna, peruselintarvikkeita myyvä kahvila, oleskelutila, vapaa-‐ajan toimintoja, uintimahdollisuus, asiakaspuhelin, postilaatikko, aluekartta, mökkejä tai huoneita. ★★★★ Edellisten lisäksi 75 % vaunupaikoista sähköistetty, vaunupaikkojen ja sisämajoituksen ympärivuotinen varausmahdollisuus, kielitaitoinen henkilökunta, paikkoja matkailuautoille; wc-‐, suihku-‐, peseytymis-‐, ruokailu-‐, vaatehuolto-‐ ja oleskelutilat lämmitetty, oleskelutilassa TV, jätteiden lajittelu, kahvilassa ruoka-‐annoksia. ★★★★★ Edellisten lisäksi valvonta 24 h, kaikki saniteetti-‐ ja palvelutilat lämpöeristetty, lastenhoitopalvelu, ravintola, monipuoliset vapaa-‐ajanpalvelut, alue valaistu, osassa sisämajoitustiloista oma wc, suihku, pienoiskeittiö ja TV. Lapin leirintämatkailu Leirintämatkailu Lapissa on jatkanut samassa kasvulinjassa muun Suomen kanssa. Arvioiden mukaan Lapissa noin runsas 75 % yöpyy autoissa/vaunuissa, joka on hiukan enemmän kuin muualla Suomessa. Rovaniemi on karavaanarimatkailun osalta myöskin Lapin solmukohta, josta arvioiden mukaan matka suuntautuu lähes 75 prosenttisesti 4-‐tietä Sodankylän kautta pohjoiseen ja neljännes Kilpisjärven suuntaan. Lapin 21:ssa kunnassa kaikissa on vähintään yksi virallinen leirintä/pihaleirintäalue. Lisäksi 8:ssa kunnassa on luvanvaraiseen lyhyeen leiriytymiseen tarkoitettu matkaparkki. 6
Leirintäalueelle myöhään saapuneille yhden yön yöpymiseen tarkoitettuja Quick Stop-‐alueita ei Lapissa ole. Lapissa on kaikkiaan 60 leirintäaluetta, joista 18:ssa on ajokaivo ja pienin poikkeuksin irroitettavan kemssan tyhjentämiseen tarkoitettu piste. Eli vain noin kolmanneksessa on tarjolla ajokaivo. Matkaparkkeja on kaikkiaan 15 kappaletta, joissa vain kolmessa on ajokaivo. Ajokaivoja löytyy lisäksi kahdelta Rovaniemeläiseltä ja yhdeltä Inarin alueen huoltoasemalta. Merkittävin havainto on se, ettei Lapin läänissä ole ainuttakaan talvikäytössä auki olevaa ajokaivoa. Leirintäalueet, joissa ajokaivo / kemssan tyhjennyspiste: 1. Lapin Rinki, Lohitie 14, Simo 2. Rantatähti, Pohjantie 23, 94400 Keminmaa 3. Ranua Zoo Camping, Rovaniementie 29,97700 Ranua 4. Camping Tornio, Matkailijantie 9, 95420 Tornio 5. Harrinivan Lomakeskus, 99300 Muonio 6. Lomakylä Inari, Inarintie 26, 99870 Inari 7. Ivalo River Camping, Kerttuojantie 1, 99800 Inari 8. Korvalan Kestikievari, Sodankyläntie 5901, 97540 Tiainen 9. Camping Lapinkylä, Utsjoentie 14, 99980 Utsjoki 10. Luosto Caravan-‐Puisto, Luostontie 1, 99555 Luosto 11. Ounaskoski Camping, Jäämerentie 1, 96200 Rovaniemi 12. Pyhän Matkailuvaunualue, Luontotie , 98530 Pyhätunturi 13. Ryynäsenniemi, Ryynäsenniemi 96, 95300 Tervola 14. Camping Sodankylä Nilimella, Kelukoskentie 5, 99600 Sodankylä 15. Ukonjärven Lomakylä, Ukonjärventie 141, 99800 Ivalo 16. Uruniemi Camping, Uruniementie 7, 99870 Inari 17. Wild Lapland, Katkävaara, 95300 Tervola 18. Ylläksen Ykkös Caravan, Riihentie 4, 95970 Äkäslompolo 7
Lapin alueen ongelmakohtia Lapissa matkailuajoneuvojen tyhjennyspaikoista ja –tavoista on käyty ja käydään kiivasta keskustelua lehtien yleisöosastoilla ja internetissä. 8
Vaikka polttoainekustannukset ovat olleet nousussa, uskotaan matkailuajoneuvoilla liikkuvien määrän yhä kasvavan ja muuttuvan entistä enemmän ympärivuotiseksi. Näin mm. sen vuoksi, että autojen/vaunujen talvikäyttöisyys mm. lämmitettävien vesi/wc-‐säiliöiden paranee. Lapin osalta joulu-‐, hiihto-‐ ja pääsiäislomalle ja syksyn ruskaa saapuu entistä enemmän vaunumatkailijoita. Merkittävimmäksi haasteeksi nousee se, ettei ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia ajokaivoja Lapissa ole. Käytöstä riippuen auton/vaunun vesien tyhjennystarve syntyy muutamassa vuorokaudessa. Käytännössä ajokaivot ovat koko talviajan pois käytöstä. Ajokaivot, jotka sijaitsevat esim. huoltoasemien kentällä keltaisin viivoin merkittyinä, ovat talvella lumen peitossa ja jäässä. Samoin on laita erillisten huuhteluun ja täyttämiseen tarkoitettujen vesipisteiden kanssa. Tunturialueiden läheisyydessä olevat pysyvämpäänkin käyttöön tarkoitetut alueet muodostavat oman ongelmansa. Kun tyhjentämiseen tarkoitettuja paikkoja ei ole, se saattaa synnyttää tarpeen tyhjentää kemssan / kiinteän säiliön Lapin luonnonkin kannalta sopimattomaan paikkaan. Kuva: Ajokaivo talvella Johtopäätökset Tehtyjen haastattelujen ja Webropol -‐kyselyn pohjalta on selvää, että Lappiin tulee rakentaa ympärivuotiseen käyttöön sopivia ajokaivoja ajoneuvomatkailun kannalta helposti sijoittuviin paikkohin. Hyvä ympärivuotiseen käyttöön sopiva ajokaivo löytyy esim. Lahden Messilän leirintäalueelta. Myöskin irroitettavan kemssan tyhjentämiseen tarkoitettu palvelupiste palvelisi Lapin matkailijoita. Rovaniemelle on suunnitteilla Santa Parkin karavaanarialueelle ympärivuotinen tekstiviestillä toimiva ekopiste, jossa on ajoneuvomatkailua varten tyhjennyspisteet ja lisäksi paperin, lasin, kartongin ja pienmetallin keräys. Tämä piste voisi olla esimerkkinä Lapin tarpeisiin suunniteltaville palvelupisteille matkailuautojen ja –vaunujen tarpeisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Lapissa tarvitaan vähintään seitsemän ympärivuotista palvelupistettä ajoneuvomatkailulle. Pisteiden sijoituspaikat voisivat olla: Tornio, Kolari, Kittilä, Rovaniemi, Kemijärvi, Sodankylä ja Ivalo. Palvelupisteet tulisi sijoittaa jo olemassa olevan palveluntarjoajan yhteyteen, kuten palveluhuoltoasema, matkailuyritys, kauppa, leirintäalue jne. 9
Tällaisen verkoston rakentaminen vaatii investointeja, joiden rahoittamiseen ei nykyisessä taloudellisesssa tilanteessa tahdo löytyä halukkaita. Yhden palvelupisteen rakentamiskustannukset ovat vähintään 50 – 75 000 euroa. Napapiirile 18 vuotta sitten suunnitellun, toteuttamatta jääneen palvelupisteen kokonaiskustannukset laskettiin 450 000 markaksi. Palvelupisteen käytöstä pitää myös saada riitävä maksu kattamaan sen huoltokustannukset. Verkoston rakentaminen edellyttää väistämättä yhteiskunnan tai EU:n rahoitusta. Leirintäopas Leirintäalueiden yhteystiedot, varustelutaso ja palvelut löytyvät SF-‐Caravan ry:n sähköisestä leirintäoppaasta osoitteesta: http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UTF8&hl=fi&oe=UTF8&msa=0&msid=11336088752296
7473031.00044ae6ac3dbca3a1460 Eko-‐opas pohjoisen matkailijoille Pidä Lappi Siistinä ry:n julkaisema sähköinen eko-‐opas pohjoisen matkailijoille huomioi myös matkailuautolla ja –vaunulla matkustavat. www.eko-‐opas.fi Lähteet SF-‐Caravan ry. Caravan-‐Leirintäopas 2011-‐2012 SF-‐Caravan Toimintakertomus 2010 www.karavaanarit.fi Ympäristöohjelma Karavaanarin turvaohjeet Ympäristöopas Turun ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö Karavaanarin matkassa, Opas ympäristövastuullisempaan karavaanimatkailuun Laura Häkkilä, Kestävä kehitys 2009 Leirintäalueen turvallisuus-‐opas / Sf-‐Caravan Turvatoimikunta 2003 SF-‐Caravan Leirintäopas 2012-‐ 2013 Haastattelut / Tapaamiset Timo Piilonen, SF-‐Caravan ry: useita puhelinkeskusteluja valtakunnan tason matkailunäkymistä 10
Hannu Kivikoski, SF-‐Caravan ry: tapaamiset ja useat keskustelut koskien erityisesti ajokaivorakentamista Jorma Puljula, Ounaskoski Camping: useita tapaamisia ja keskusteluja Lapin matkailun yleistilanteesta ja erityisesti leirintämatkailusta Martti Aula, Aula Caravan Oy: useita tapaamisia ja keskusteluja matkailuautojen ja –vaunujen teknisistä jätevesiratkaisuista Hannu Yrjölä ja Päivi Saarela, Camping Messilä Oy: selvittelykeskusteluja Messilän leirintäalueella olevasta ympärivuotiseen käyttöön sopivasta ajokaivosta Pekka Jantunen, Sodankylän kunta: tapaamisia ja keskusteluja Lapin yleisestä jätehuoltotilanteesta ja ”molokkikemssa-‐ideasta” Juha Torvinen, Napapiirin Residuum Oy, keskusteluja Rovaniemen seudun jätehuoltotilanteesta Teemu Pääkkö, Lapin yhdyskuntatekniikka Oy; Keskusteluja ajokaivorakentamisen mahdollisuuksista Olli Salo, Lapin Vesitutkimus: keskusteluja yleisistä ympäristö-‐ongelmista leirintämatkailussa Olli Peuraniemi, Rovaniemen kaupunki: kartoituskeskusteluja Rovaniemen kaupungin teknisen viraston roolista matkailun jätehuollon kehittämisessä Jyrki Niva, Lapin Safarit Oy: keskusteluja matkailuyrittäjän näkökulmista Jarmo Kariniemi, Joulupukin Kammari Oy: tapaamisia ja keskusteluja Napapiirin alueen erityistarpeista Ilkka Länkinen, Santa Park Oy: tapaamisia ja keskusteluja ympärivuotisen ajokaivopalvelun tarpeesta Napapiirin alueelle. Riitta Viik, Kilpisjärven Matkailu Oy: keskustelu varsinaisten leirintäalueiden ulkopuolella tapahtuvien isojen tapahtumien matkailuvaunuongelmista Petri Mänty, SF-‐Caravan Napapiiri/hallitus: tapaamisia ja ideointi/kehittämiskeskusteluja matkailuautopalveluista Lapissa Jarkko Mannila, Neste Reissumies/Rovaniemi: useita tapaamisia/keskusteluja matkailupalvelujen kehittämisestä Pertti Suihko, Restel Liikenneasemat/Shell, keskustelut Shell/Napapiirin ajokaivopalveluista Liitteet Webropol-‐kysely 11