2015
LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOA
JA TYÖLLISYYTTÄ!
Suomalainen leirintämatkailu luo
merkittäviä tuloja ja työpaikkoja!
Tulokset nousujohteisia ja positiivisia!
LEIRINTÄMATKAILUN LIIKEVAIHTO
Leirintämatkailija käyttää majoitus
paikkakunnalla keskimäärin rahaa
Josta
90€/vrk
197 000 000 €
VUONNA 2015
(ei sisällä matkailuajoneuvokauppaa)
•
Leirintämatkailijoiden rahankäyttö on
noin 197 000 000 € vuodessa. Kasvua
26 % vuodesta 2013.
•
Leirintämatkailuala on muun matkailun
ohella ainoa vientiala, joka maksaa
Suomeen myös arvonlisäveron. Tavaravientiin verrattuna matkailun valtion
tuloja kasvattava vaikutus on sen vuoksi
paljon suurempi.
•
Leirintämatkailijoiden rahankäytön
välitön työllisyysvaikutus 1817 henkilötyövuotta. Kasvua 17 % vuodesta 2013.
17 %
•
Rahankäytön kokonaisvaikutus 2567
henkilötyövuotta/vuosi. Kasvua 13 % vuoden 2013 tutkimukseen verrattuna.
13 %
26 %
25€/vrk itse leirintäalueella
(19€/vrk 2013)
65€/vrk leirintäalueen ulkopuolella
(42€/vrk 2013)
LEIRINTÄMATKAILU ON VIENTIALA, JOKA MAKSAA
SUOMEEN MYÖS ARVONLISÄVERON
LEIRINTÄMATKAILUN
AIKAANSAAMAT VEROT
OVAT 71 600 000 EUROA
43 %
28 %
16 %
•
19,9 milj. € polttoainemyyntiin kohdistuvat verot, 43 % enemmän kuin vuonna 2013.
•
21,5 milj. € matkailijoiden muun kulutuksen (pl polttonainemyynti) alv., 28 % enemmän kuin vuonna 2013.
•
30,2 milj. € henkilöverotus, 16 % enemmän kuin vuonna 2013.
LEIRINTÄMATKAILU
TÄRKEIMMÄT SYYT HARRASTAA
LEIRINTÄMATKAILUA
TYÖLLISTÄÄ
VAIHTELUA ARKEEN
LUONNONLÄHEISYYS
SOSIAALISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
VAPAUS
LEIRINTÄALUEILLA
YÖVYTTIIN 2014
1 988 201
2567
HENKILÖTYÖVUOTTA
2243 HV VUONNA 2013
YÖTÄ
HELPPOUS KULKEA ILMAN AIKATAULUJA JA VARAUKSIA
EDULLINEN HINTATASO
7
Millaiset ihmiset majoittuvat
leirintäalueella?
TYYPILLINEN
LEIRINTÄMATKAILIJA
•
Hyvin toimeentuleva mies tai nainen
iältään 35-49 vuotta tai 50-64 vuotta,
nuorten osuus kuitenkin selvässä
nousussa.
•
Kotitalouden yhteenlasketut vuositulot
60 000 €
•
Yli puolet (60 %) matkustaa ilman
lapsia ja nimeää itsensä leirintämatkailun harrastajaksi.
•
Valtaosa on lomamatkalla (93 %).
•
Matkaseurueen keskimääräinen
kokoonpano on 2 aikuista ja 1 lapsi.
•
Ovat uskollisia leirintäalueiden käyttäjiä, yöpyvät lähes aina leirintäalueilla
matkoillaan.
•
Ajaa leirintämatkoillaan keskimäärin
3518 km vuodessa (mediaani 2500 km).
•
Tekee 1-2 leirintämatkaa vuodessa.
•
Leirintämatka kestää keskimäärin 11 päivää, mediaani 7 päivää. Vuonna
2013 matkan kesto oli keskimäärin 9 päivää.
•
Aikoo tehdä samalaisen matkan myös
ensi vuonna (84 %).
TALOUDEN YHTEENLASKETUT VUOSITULOT
Leirintäalueiden yöpymiset valtaosaltaan
kotimaisia, mutta ulkomaalaiset
matkailijat käyttävät enemmän euroja.
MIHIN JA KUINKA PALJON
LEIRINTÄMATKAILIJAT
KÄYTTÄVÄT RAHAA?
•
Leirintäalueella majoittuva
seurue käyttää rahaa
vierailupaikkakunnallaan
joka päivä 225 euroa.
Valtaosa leirintämatkailijoiden
rahankäytöstä kohdistuu
leirintäalueen ulkopuolelle.
Vuonna 2015 seurue käytti keskimäärin rahaa 991€ matkaa kohden. Vuodesta 2013 keskiarvo on noussut 200 euroa, tuolloin vastaava keskiarvo oli 783€.
•
Kotimaiset matkailijat käyttävät 817 euroa matkaa kohden ja ulkomaiset matkailijat 1821€. Miehet vastaavat käyttävänsä rahaa selkeästi enemmän kuin naiset.
•
Kaikkien tuotteiden ja palveluiden ostaminen paikkakunnalla on lisääntynyt vuodesta 2013.
SEURUEIDEN RAHANKÄYTTÖ ERI PALVELUIHIN JA
TUOTTEISIIN MATKAN AIKANA (KA)
Leirintämatkailijoiden
rahankäyttö
kulutuskohteittain 2015
Elintarvike- ja ruokakauppa 26 %
Kahvilat ja ravintolat 19 %
Viihde- ja virkistyspalvelut 17 %
Alkoholi 6 %
Muut 2 %
Erikoistavarakauppa 13 %
Huoltamokauppa 17 %
ALAN HARRASTAJAT SITOUTUNEITA
92 % vastaajista näkee itsensä potentiaalisena leirintämatkailun harrastajana tulevaisuudessa.
LEIRINTÄALUE TUO PAIKKAKUNNALLE
•
TULOJA JA TYÖPAIKKOJA.
Aikuistalouksien määrä leirintäalueiden
asiakkaina + 11 %.
•
Leirintämatkoja tehdään lukumääräisesti vähemmän vuoden 2015
tutkimuksen mukaan, mutta matkat
ovat pidempiä kilometreissä kuin
vuonna 2013.
•
Selkeästi leirintämatkailijan iän kasvaessa kaikki lisääntyy: matkan kesto
vuorokausina, viipymä leirintäalueella,
leirintämatkojen lukumäärä, ajetut
kilometrit ja rahankäyttö.
•
Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö
ja palveluiden hyödyntäminen vierailupaikkakunnalla kasvaneet positiivisesti
vuoden 2013 tutkimuksesta.
Tämän esitteen tiedot perustuvat vuosien 2013 ja 2015 leirintämatkailututkimuksiin, jotka
ovat teettäneet Suomen Leirintäaluyhdistys ry ja SF-Caravan ry. Työn on laatinut Haaga-Helia
ammattikorkeakoulu.
Vuoden 2013 tutkimuksessa selvitettiin laajemmin Suomen leirintämatkailun ja matkailuajoneuvoalan rakennetta, toimialan erityispiirteitä ja niissä liikkuvia rahavirtoja. Vuoden 2015 tutkimuksessa
selvitettiin matkailijaryhmiä, leirintämatkailijoiden rahankäyttöä, matkojen pituuksia ja käytettyjä
palveluita vierailupaikkakunnilla.
Tulokset perustuvat vuoden 2013 ja vuoden 2015 leirintämatkailuhaastatteluihin. Vuonna 2013
vastaajia oli 602 ja 804 vuonna 2015. Molemmat tutkimukset toteutettiin kesäaikaan.
Mökkimajoitus on nostanut suosiotaan. Leirintäalueyöpymisten jakauma majoitusmuodoittain: Matkailuajoneuvoissa 63 %, mökeissä 26 %, ja teltoissa 11 % (Tilastokeskus 2015).
LISÄTIETOJA
Antti Saukkonen
Timo Piilonen
Suomen Leirintäalueyhdistys ry
SF-Caravan ry
+358 440 595 931
+358 50 592 6561
[email protected]@karavaanarit.fi