Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen käsikirja tulostettavassa

Ammatillinen opettajakorkeakoulu
AMMATILLINEN
ERITYISOPETTAJANKOULUTUS (60 OP)
Opiskelijan käsikirja 2010-2011
SISÄLLYSLUETTELO
1. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA ............................................................. 2
2. AMMATILLISTA ERITYISOPETTAJANKOULUTUSTA OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA SUOSITUKSET .............. 3
3. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET......................................................... 5
3.1 Oppimisen ohjaaminen ........................................................................................................................... 6
3.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen ....................................................................................................... 6
3.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus ...................................................................................................................... 7
3.4 Jatkuva oppiminen................................................................................................................................... 8
4. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET ......................................... 9
4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus 10 op (AEJ00Z)....................................................................... 10
4.1.1 Opiskelun henkilökohtaistaminen 5 op (AEJO1003) ...................................................................... 10
4.1.2 Valinnaiset opinnot 5 op (AEJO2004) ............................................................................................. 14
4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus 29 op (AETKOZ)............................................ 15
4.2.1 Muuttuva toimintaympäristö 13 op (AETK1004) ........................................................................... 15
4.2.2 Ammatillisen erityisopetuksen perusteet 6 op (AETK2004) ........................................................... 18
4.2.3 Ammatilliseen erityisopettajuuteen kehittyminen 10 op (AETK3004)........................................... 19
4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus 21 OP (AEOOOZ) .............................................................. 22
4.3.1 Yksilöllinen oppiminen 15 op (AEOO1004)..................................................................................... 22
4.3.2 Opetusharjoittelu 6 op (AEOOW104) ............................................................................................. 24
5. ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT ..................................... 26
Liite 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojen eteneminen 2010-2011 .............................. 27
Liite 2. Opintojen päättövaihe ..................................................................................................................... 28
Liite 3. Osaamisen tunnistaminen ja opintojen korvaaminen ammatillisessa
erityisopettajankoulutuksessa. Lukuvuonna 2010-2011 aloitetut opinnot ................................................ 29
Liite 4. Opiskelumateriaali opintokokonaisuuksittain ................................................................................. 30
1
1. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN
LÄHTÖKOHTIA
Ammatillinen erityisopettajankoulutus on ammatillisessa koulutuksessa toimiville opettajille
tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin koulutuksen tehtäviin. Koulutuksen laajuus on 60
opintopistettä. Koulutukseen tulevat ovat suorittaneet ammatillisen oppilaitosten opettajilta
vaadittavan pedagogisen koulutuksen ja hankkineet kokemusta opettajan työstä. Koulutus antaa
kelpoisuuden toimia erityisopettajana ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa
erityisoppilaitoksissa, aikuisoppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa erityisopetus- ja
asiantuntijatehtävissä.
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet pohjaavat kansallisiin koulutuspoliittisiin
linjauksiin, joissa korostetaan esteetöntä ammatillista koulutusta. Esteettömyys tässä yhteydessä
tarkoittaa koulutusmahdollisuuksien takaamista kaikille ja koulutuksen merkityksen korostamista
syrjäytymisen ehkäisyssä. Ammatillisessa erityisopetuksessa keskeisenä haasteena on erityistä
tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja ohjauksen, opintojen henkilökohtaistamisen sekä
yksilöllisen oppimisen järjestäminen osana normaalia oppimisympäristöä. Erityisopetuksen
toteutuksessa painotetaan kaikkien opiskelijoiden yhtäläisiä oikeuksia yksilöllisiin palveluihin.
Osallistavan ja esteettömän opetuksen myötä erityiskasvatuksellinen osaaminen tulee sisällyttää
koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategisiin linjauksiin ja koko organisaation osaamiseen.
Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa asenteellisen esteettömyyden keskeiseksi
kulmakiveksi nousee erityisopettajuuden arvoperusta: yksilöllisyyden kunnioittaminen,
suvaitsevaisuus, vastuu lähimmäisistä, tasa-arvon edistäminen ja työn kunnioittaminen.
Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa esteettömyyden edistäminen kulkee punaisena
lankana läpi koulutuksen sekä koulutuksellisen esteettömyyden että yksilöllisen oppimisen
tukemisen näkökulmasta.
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet ja toteutus johdetaan kehittyvästä
työelämästä. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten opiskelijoiden työllistymisen
edistäminen edellyttää ammatilliselta erityisopetukselta monimuotoisia toimintatapoja ja laajaa
toimijaverkostoa. Koulutusjärjestelmässä tapahtuvat rakenteelliset ja sisällölliset muutokset
muokkaavat ammatillisten erityisopettajien työnkuvaa. 2010 täydessä laajuudessa voimaan tuleva
ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmauudistus korostaa erityisopetuksen vahvaa
liittämistä osaksi yleistä opetusta. Ammatilliset erityisopettajat toimivat ammatinopettajina
ryhmissä, suunnittelevat, järjestävät ja mahdollistavat erityisen tuen toteutumista ja toimivat
oppilaitosyhteisöissä konsultatiivisessa tehtävässä erityisopetuksen kysymysten osalta. Uuden,
kehittävän työotteen tukeminen on ammatillisen erityisopettajankoulutuksen yksi päätehtävä.
2
2. AMMATILLISTA ERITYISOPETTAJANKOULUTUSTA
OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA SUOSITUKSET
Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaan ammatillinen
opettajankoulutus järjestetään ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa
opettajakorkeakoulussa sen mukaan kuin toimiluvassa opettajankoulutustehtävästä määrätään.
Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös opettajankoulutukseen kohdistuvia
kehittämis- ja muita velvoitteita. Laki määrittää myös, että opettajankoulutukseen voidaan ottaa
henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai
ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen.
Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa (357/03) asetuksessa määritellään, että opintojen
tavoitteena on antaa opiskelijoille 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista;
sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien
kehittyminen. Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten,
ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen tai kolmannen sektorin
opetus- ja asiantuntijatehtävissä.
Ammattiin ja työelämään kouluttamisen lisäksi erityisopettajat toimivat valmentavassa ja
kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä tekevät opetukseen liittyviä kehittämis-, ohjausja tukitehtäviä. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, luku 5. 16 §)
määrittelee ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden seuraavasti:
Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö
1. jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan
kelpoisuus ja
2. vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai 8
§: ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot tai
3. jolla on kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen
4 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisopettajien koulutus. (L 986/1998)
Ammatilliseen opettajakorkeakouluun hakevilta edellytetään riittävää koulutusjärjestelmän ja
työelämän tuntemusta. Opiskelijat hankkivat erityisopettajankelpoisuuden suorittamalla 60
opintopisteen laajuiset opinnot kolmen lukukauden pituisena monimuoto-opiskeluna. Yksi
opintopiste tarkoittaa n. 27 tunnin työskentelyä. Opinnot voi suorittaa työn ohessa lukuun
ottamatta lähiopetusjaksoja ja opetusharjoittelua.
Ammatillisen erityisopetuksen kehittämistarpeet liittyvät koko koulutuspolitiikkaa ja koulutusta
koskeviin haasteisiin. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhä kiinteämpi yhteistoiminta jatkuu
ja tarvitaan uusia, työelämälähtöisiä toteutustapoja ammatilliseen erityisopetukseen.
Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma asettaa ammatilliselle
koulutukselle, myös erityisopetukselle, laajoja tehtäviä. Koulutuksen avulla pyritään lisäämään
opiskelijoiden yhteiskunnallista osallisuutta kiinnittämällä huomiota erityisen tuen ja ohjauksen
järjestämiseen oppilaitoksissa. Kehittämissuunnitelmassa painotetaan myös inkluusion ja
kansainvälisyyden haasteita oppilaitoksille.
3
Myös Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (European-agency for Development in Special
Needs Education) on linjannut päätöksenteon tueksi toimintoja, jotka edistävät erityistä tukea
tarvitsevien oppijoiden integrointia yleisopetuksen toimintaympäristöihin. Matkalla inklusiiviseen
koulutusjärjestelmään on kehitettävä osallistamista tukevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa, on
parannettava osallistamista edistävää resursointia, on kehitettävä toimivat seuranta-, arviointi- ja
tulosvastuujärjestelyt ja on parannettava koulutuksen saatavuutta ja lisättävä
koulutusmahdollisuuksia. Ammatillisen erityisopettajan osaamista voidaan tarkastella
opetussuunitelmissa olevien työelämäosaamisen määritysten kautta.
Erityisopettajan osaamista voidaan tarkastella muiden erityisopetuksen keskeisten alueiden
kautta. Kansainvälinen erityiskasvatuksen järjestö (CEC) on laatinut suositukset erityisopettajan
työn vähimmäisvaatimuksiksi:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Erityiskasvatuksen filosofinen, historiallinen ja lainsäädännöllinen perusta
Oppijoiden ominaisuudet
Arviointi, diagnoosi ja evaluaatio
Opetuksen sisältö ja opetuskäytännöt
Opetuksen ja oppimisympäristön suunnittelu ja johtaminen
Oppilaiden käyttäytyminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot
Kommunikaatio ja yhteistyö
Professionalismi ja eettiset käytänteet
4
3. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN
YLEISTAVOITTEET
Erityisopettajankoulutuksen lähtökohtana on oman opettajuuden ja työyhteisön kehittäminen
ammatillisen erityisopetuksen muodostamassa kontekstissa. Opiskelu liitetään koko organisaation
erityisopetuksen kehittämiseen. Tavoitteena on laaja-alainen erityisopettajuus, jossa painottuvat
sekä konsultatiivinen että verkostoituva työote. Koulutuksen tavoitteena on ammattialaansa ja
opetustyötään tutkiva erityisopettaja, joka uskaltautuu luovaan vuorovaikutukseen ympäristönsä
kanssa ja arvioi omaa toimintaansa tavoitteena työnsä ja toimintaympäristönsä kehittäminen.
Tähän liittyvinä tavoitteina ovat oman erityispedagogisen ajattelutavan sisäistäminen ja sen
tietoiseksi tekeminen sekä kehittyminen ammatilliseksi erityisopettajaksi omaa työtään tutkien.
KUVIO 1. Ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen yleistavoitteina on kehittää
opettajan henkilökohtaisia yksilöllisen oppimisen ohjaamisen taitoja,
opettajan valmiuksia suunnitella ja toteuttaa ammatillista erityisopetusta omassa
oppilaitoksessaan sekä toimia ammatillisen erityisopetuksen kehittämistyössä,
opettajan valmiuksia verkostoitua ja kehittää palveluja erityistä tukea tarvitsevien
opiskelijoiden hyväksi koulutuksen nivelvaiheissa ja työllistymisen edistämiseksi.
5
3.1 Oppimisen ohjaaminen
Ammatillisen erityisopettajan työ on perinteisesti kohdistunut erityistä tukea tarvitsevien
opiskelijoiden opetuksen tukemiseen. Eettinen työote, erilaisuuden arvostaminen ja yksilöllisten
erojen näkeminen rikkautena luo erityisopettajan työn pohjan.
Oppimisen ohjaaminen sisältää
oppijaosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa huomioida
yksilöllisiä oppimisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia opetuksen suunnittelussa,
toteutuksessa ja arvioinnissa
oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan tietoisuutta
erityisopetuksen teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista oman toimintansa
taustalla
opetus- ja ohjaamisosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa
suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja, taitoa arvioida oppimista
ja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä
3.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen
Ammatillisen erityisopettajan työn yhtenä painopisteenä on erityisopetuksen kehittämistyö
oppilaitoksissa. Erityisopetuksen suunnitelmallisuus ja verkostotyö edellyttävät erityisopettajalta
tutkivaa ja kehittävää työotetta, jota opiskelija kehittää koulutuksen aikana.
Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta jäseneltään yhteisöllisiä
toimintavalmiuksia. Opetussuunnitelmatyö, erityisopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen
liittyvä työ ja erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka nykyisin
edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä.
Oppimisympäristöillä ja niiden fyysisellä esteettömyydellä on tärkeä merkitys opetuksen
toteuttamiselle. Oppilaitoksen toimivat rakenteelliset ratkaisut sekä turvallinen opiskeluympäristö
tukevat oppimista ja lisäävät esteettömyyttä.
Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristö koostuu erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä paikallisen ja alueellisen työelämän
kanssa. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän
kehittäjänä alueellisesti edellyttää sekä kehittämistaitoja että monissa tapauksissa koulutuksen
järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan erityisopettajan
toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen,
johon sisältyy yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen on tärkeä osa
erityisopettajan osaamisvaatimusta.
Kehittämistyön edellytyksenä ammatilliselta erityisopettajalta vaaditaan oman ammattialansa
sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa ja vahvaa erityispedagogista osaamista. Tänä
päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämistyöt, joissa yhdistetään opetus, ohjaus, tutkimus
6
ja työelämässä tapahtuva käytännön toiminnan kehittäminen. Toimintaympäristöjen kehittäminen
edellyttää monipuolisia tiedon käyttöön liittyviä taitoja.
Toimintaympäristön kehittäminen sisältää
kontekstiosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan kykyä
hahmottaa oma toimintansa suhteessa työyhteisön toimintaan ja siinä tapahtuviin
muutoksiin ja ympäröivään alueelliseen verkostoonsa ja sen muutostarpeisiin
oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen kelpoisuuteen liittyvää
riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa
kehittämisosaamista, joka tarkoittaa erityisopettajan sisällöllistä ja
menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa
toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää alaansa
seudullisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla
tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa
etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä
kokemustietoon palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä osaamisen
kehittämistä.
3.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus
Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen
kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen
suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen
liittyy kiinteästi opetus- ja ohjaamistilanteisiin.
Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä
työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat
monialaisista yhteistyösuhteista, kuten suhteet eri oppilaitosten kesken ja suhteet
elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat jo monen
oppilaitoksen arkipäivää erilaisissa yhteistyöprojekteissa.
Ammatillisen erityisopettajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen
vuorovaikutuksen perustuvaa. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on
laadukkaan opetuksen ja ohjaamisen kulmakivi. Nykyisin erityisopettajalta edellytetään myös
valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uudenlaisia vuorovaikutuksellisia
ratkaisuja. Tietoteknisen infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen
hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tueksi.
7
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää
alueellista verkosto-osaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan
taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä
toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita
vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa toimia
erilaisissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta
myönteisellä ja mielekkäällä tavalla.
tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan
taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan.
3.4 Jatkuva oppiminen
Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä
on kyky kriittiseen itsearviointiin, mikä kuuluu ammatillisen erityisopettajan ammattitaitoon. Työn
pohdinta, kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat
välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.
Ammatillisen erityisopettajan tulee kyetä hahmottamaan erityisopetukseen yhteydessä olevat
yhteiskunnalliset muutokset, määrittelemään työn monimuotoinen tehtävänkuva, ammatillisen
erityisopetuksen käsitteet ja sitä koskevat säädökset. Erityisopetuksen kansainvälinen toiminta
mahdollistuu ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamien englanninkielisten
opintokokonaisuuksien, opiskelijavaihdon ja kehittämistyön kautta. Opiskelijalla on
myös mahdollista liittää opintoihinsa joko ammatillisen opettajakorkeakoulun tai oman
oppilaitoksen kansainvälistymisen hankkeita. Keskeisenä ammatillisen erityisopettajien
koulutuksen tavoitteena on tukea asiantuntijuuden kasvua ja sen uudistamista.
Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää
reflektio-osaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa kriittisesti
arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia, tavoitteita ja
toimintaympäristön muutosta ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä
toiminnan kehittämiseksi.
tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa
etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka kokemustietoon
yhdistyneenä palvelee sekä oppimista että kehittymistä.
8
4. AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN
SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET
Ammatillinen erityisopettajankoulutus toteutetaan kolmen lukukauden mittaisena
monimuotokoulutuksena, jossa yhteiset lähijaksot vuorottelevat etätyöskentelyn kanssa. Opinnot
voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähijaksoja ja opetusharjoitteluja. Ohjattu
etätyöskentely koostuu kirjallisista ja toiminnallisista oppimistehtävistä, verkko-opinnoista ja
opetusharjoittelusta. Etätyöskentelyä varten opiskelijat verkostoituvat ja muodostavat
yhteistyötiimejä.
KUVIO 2. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen osaamisalueet, opintokokonaisuudet ja
opintojaksot
9
4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus 10 op (AEJ00Z)
Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuudessa tutustutaan ammatillisen erityisopettajankoulutuksen
opetus- ja toteutussuunnitelmiin, asetetaan tavoitteet opiskelulle ja kootaan omaa portfoliota.
Valinnaisten opintojen osuus mahdollistaa opintojen henkilökohtaistamista.
Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista:
4.1.1 Opiskelun henkilökohtaistaminen 5 op (AEJO1004)
4.1.2 Valinnaiset opinnot 5 op (AEJO2004)
Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään
seuraavassa.
4.1.1 Opiskelun henkilökohtaistaminen 5 op (AEJO1003)
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmat ja hän
kykenee asettamaan mielekkäitä oman oppimisen tavoitteita henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaansa. Opiskelija osaa arvioida omaa ammatillista kasvuaan, oppimistaan ja
opiskelulle asettamiaan tavoitteita. Hän osaa arvioida kriittisesti ammattinsa ja toimintansa
perusteita ja tulevaisuuden haasteita. Hänellä on valmiuksia toimia ammatillista erityisopetusta
tutkivana ja kehittävänä opettajana. Hän osaa tuottaa erityisopettajuuttaan määrittävän
käyttöteorian kirjalliseen muotoon.
Sisältö ja jakson arviointiaineisto
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Portfolio
Kokoava itsearviointi
Ohjaus- ja arviointikeskustelut
Päättökeskustelu
Arviointikriteerit
Opiskelun henkilökohtaistamisen jakson aineiston avulla arvioidaan opiskelun
kehittämisosaamista, suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta, vuorovaikutusosaamista ja
opiskelijan reflektio-osaamista. Arviointi kohdistuu myös yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamiseen.
10
Tehtävät
1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen liittyvän
portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. Suunnitelmaan kirjataan opintojen
henkilökohtaistaminen opetusharjoittelun, kehittämistyön ja valinnaisten opintojen osalta sekä
mahdollisten hyväksilukujen ja korvaavuuksien osalta.
Koko koulutusta koskevan HOPS:n laatimista varten opiskelijat perehtyvät
erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmaan. HOPS on opiskelun sisältöjä ja
muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten koulutuksen tavoitteet voidaan kunkin opiskelijan osalta
saavuttaa. Pyrkimyksenä on alusta lähtien etsiä juuri niitä kysymyksiä, joiden avulla opiskelija
rakentaa oman opiskelunsa sisällöllisen kokonaisuuden, suunnitelma laaditaan ensimmäisen
lähijakson jälkeen. Se tarkentuu ja muotoutuu prosessinomaisesti opintojen
edetessä. Koulutuksen alussa HOPSin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tähänastiset
ammatillisen kasvunsa polut: millaisia erilaisia ammatillisia ja koulutuksellisia vaiheita opiskelijalla
on ollut elämänsä kuluessa ja miten hän niiden kautta on edennyt ammatilliseen
erityisopettajankoulutukseen. Samalla henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyy vahva
tulevaisuusperspektiivi.
Hopsin tavoitteena on myös liittää ammatillinen erityisopettajankoulutus ja siihen liittyvät
oppimistehtävät opiskelijan omaan opetustyöhön, työyhteisöön tai ammattialan
kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista ja käytännöllistä vaikuttavuutta
ympäröivässä yhteisössä.
a) Oma opiskeluorientaatio
Oman opiskeluorientaation kuvaamisessa voit lähteä liikkeelle vastaamalla esimerkiksi seuraaviin
kysymyksiin:
Millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet mielestäni kehittymiseni
kannalta erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia?
Mitkä ovat motiivini erityisopettajaksi ryhtymiselle?
Mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteeni erityisopettajana kehittymiselle?
Mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani erityisopettajana?
Mitkä ovat odotukseni? Mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi?
Minkä tekijöiden arvelen vaikeuttavan sitoutumistani opintoihin? Mikä on näkemykseni
kouluttajan roolista ja mikä omasta roolistani opiskelijana koulutuksen aikana?
Miten arvioin koulutuksen työtapojen, verkkoympäristössä tapahtuvan työskentelyn ja
pitkälle viedyn itseohjautuvuuden sopivan minulle ja mitä se vaatii minulta?
11
b) Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen sisällöllinen henkilökohtaistaminen
Perehdy erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelman osaamisalueisiin. Pohdi
opiskelusuunnitelmassasi
mitä ammatillisen erityisopettajan osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi?
mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä?
mitä sinun pitäisi vielä oppia?
c) Opintojen ajoittuminen
Tee alustava ajoitussuunnitelmasi opinnoillesi. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa
on tärkeää miettiä, miten voi ja haluaa jakaa aikansa ja voimavaransa eri elämänalueiden kesken ja
millaiseen opiskeluaikatauluun on mahdollista sitoutua.
Jokaisen kannattaa laatia opiskelulleen välitavoitteita ja arvioida opintojensa edistymistä.
Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää
kiinni. Oman toimen ohessa opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja
järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy lähiopetusjaksoja ja harjoittelua, jotka edellyttävät
poissaoloa omasta työstä.
Suoritus: yksilötehtävä
Yhteyshenkilö: oma vastuukouluttaja
2. Portfolio ja kokoava itsearviointi
Portfolio koostuu koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja
opintojaksokohtaisien sisältöjen kokoavasta itsearvioinnista. Portfolion perusrakenne määrittyy
erityisopettajankoulutuksen opintojaksoittain ja niissä vaadittavien osaamistavoitteiden
perusteella. Opinnot päättävä päättökeskustelu käydään portfolioon perustuen.
Portfoliota kootaan koko opiskelun ajan. Valikoi portfolioosi sellaista sinulle merkityksellistä
aineistoa, joka kertoo siitä, mitä jo osaat koulutukseen tullessasi, miten olet kehittynyt
koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja
osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on juuri sinun näköisesi. Huomioi,
että voit käyttää portfoliossasi kaikkia muotoja osaamisesi dokumentointiin.
Voit valita portfolioosi seuraavia aineistoja perusteluineen ja pohdintoineen:
henkilökohtaisen opiskelupolun suunnittelu
oppimistehtäviä, kehittämistyön sekä opetusharjoitteluun liittyviä dokumentteja
opintojaksojen itsearviointeja sekä palautteita opiskelijatovereilta ja kouluttajilta
muuta itsellesi tärkeää, koulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka kertoo
osaamisestasi ammatillisena erityisopettajana
erityisopettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskelun
eteneminen
omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi
koulutuksen kokoava arviointi
12
Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen vaihe. Kun laadit kokoavaa
itsearviointiasi, arvioi osaamistasi ammatillisena erityisopettajana suhteessa aikaisemmin
esitettyihin osaamisalueisiin. Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan ammatillisen
erityisopettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Mitkä erityisopettajan osaamisen
alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi?
Pohdi myös, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa
opiskelusuunnitelmassasi asettamasi tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää
itseäsi ja erityisopettajuuttasi.
Suoritus: yksilötehtävä
Yhteyshenkilö: oma vastuukouluttaja
KUVIO 3. Portfoliotyskentelyn elementit
13
4.1.2 Valinnaiset opinnot 5 op (AEJO2004)
Osaamistavoitteet
Opiskelija syventää erityisopetukseen liittyvää osaamistaan ammatillisten ja henkilökohtaisten
kehittymistarpeiden mukaisesti muodostaen mielekkään ja ammatillisesti perustellun
kokonaisuuden.
Valinnaiset opinnot (5 op) voidaan suorittaa
valitsemalla koulutuskokonaisuus JAMK:n täydennyskoulutuksen tarjonnasta
suorittamalla omaehtoisia erityisopetuksen täydennyskoulutuksia
osallistumalla erityisopetuksen ammattipäiviin, seminaareihin ja konferensseihin
hyväksilukemalla aikaisemmin suoritettuja erityisopetuksen osaamista syventäviä ja
laajentavia opintoja. Aiemmat opinnot eivät saa olla viittä vuotta vanhempia (2005-2010).
Samoja opintoja ei voida hyväksilukea muissa opintojaksoissa.
JAMKin täydennyskoulutuksesta sekä valinnaisista opinnoista informoidaan syyslukukauden 2010
alussa.
Yhteyshenkilö: AOKK:n opintojen ohjaaja (korvaavuudet) ja oma vastuukouluttaja
14
4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus 29
op (AETKOZ)
Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuudessa orientoidutaan erityisopettajuuteen,
perehdytään ammatillisen erityisopettajan työn muotoihin ja tarkastellaan ammatillisen
erityisopetuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään.
Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista:
Muuttuva toimintaympäristö (13 op)
Ammatillisen erityisopetuksen perusteet (6op)
Ammatilliseen erityisopettajuuteen kehittyminen (10 op)
Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään
seuraavassa.
4.2.1 Muuttuva toimintaympäristö 13 op (AETK1004)
Osaamistavoitteet
Opiskelijalla on valmiudet käyttää erityisopetusta määrittäviä kansallisia asiakirjoja oman
oppilaitoksen erityisopetuksen ja oman osaamisen kehittämisessä. Opiskelija osaa käyttää
tiedonhankinnassaan asianmukaisia erityisopetusta ohjaavia asiakirjoja määrittäessään
erityisopetuksen kehittämisen tavoitteita ja toimintaa. Opiskelija saa tietoa, taitoa ja valmiuksia
ammatillisen erityisopetuksen kansalliseen ja kansainväliseen verkostotoimijuuteen.
Sisältö
erityisopetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat kansalliset asiakirjat
oppilaitostason erityisopetussuunnitelmat
erityisopettajan verkostotyö
kansainvälistyvä erityisopettaja
Arviointiaineisto
oppimistehtävät
teemaan liittyvä lähijaksotyöskentely
Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen)
osaa suunnitella ja kehittää työyhteisön erityisopetuksen toimintaa erityispedagogisista
lähtökohdista viranomaisohjeistusta noudattaen
osallistuu ammatillisen erityisopetuksen verkostotoimintaan
osallistuu aktiivisesti lähijaksotyöskentelyyn
15
Tehtävät
3. Erityisopetusta koskevat valtakunnalliset ohjeet
A) Perehdy seuraaviin asiakirjoihin ja selvitä, millaisia linjauksia niissä on erityisopetuksen
totuttamisesta Suomessa
Koulutus ja tutkimus vuosina 2007–2012 Kehittämissuunnitelma
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/ke
su_2012_fi.pdf
Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma
www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6981,8461,26085
Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitustyöryhmän muistio
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2004/ammatillisen_koulutuksen_erityisopetuksen_rahoitu
styoryhman_muis?lang=fi
Laadi näiden asiakirjojen pohjalta lukupäiväkirja, jossa kuvaat oivalluksiasi, erittelet lukemaasi ja
arvioit niiden antia oman erityisopettajuutesi kehittämisen näkökulmasta.
Suoritus: Yksilö-, pari- tai ryhmätyö
B) Ammatillista erityisopetusta säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö
Tutustukaa ammatillista erityisopetusta ohjaavaan ja säätelevään lainsäädäntöön. Pohtikaa,
millaisia määräyksiä lainsäädännössä annetaan erityisopetuksen järjestämisestä koulutuksen
järjestäjille ja teille itsellenne erityisopetuksen toteuttajina. Laatikaa pohdinnoistanne muistio, jota
voitte käyttää työssänne toimintaohjeena. www.finlex.fi
Suoritus: Yksilö-, pari- tai ryhmätyö
4. Erityisopetuksen toteutus omassa oppilaitoksessa
Tutustu oman oppilaitoksesi erityisopetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja
haastattele yksikkösi erityisopetuksesta vastaavia henkilöitä, erityisopettajia ja / tai
opiskelijahuoltotyöryhmän jäseniä.
Selvitä
mitkä ovat oppilaitoksesi erityisopetuksen tavoitteet,
millaisia erityisopetuksen menetelmiä oppilaitoksessanne on käytössä,
ketä ovat erityisopetuksen toimijat,
ketä yhteistyökumppaneita oppilaitoksellanne on,
millaiset ovat eri toimijoiden vastuut erityisopetuksen toteuttamisessa ja
miten erilaiset erityisopetuksen tehtävät ajoittuvat lukukaudelle.
Selvityksen jälkeen osallistu verkkokeskusteluun Optimassa annetun ohjeistuksen mukaisesti.
Suoritus: aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun
16
5. Ammatillinen erityisopettaja verkostotoimijana
Suoritetaan osallistumalla Ammatillisten erityisopettajien ry.:n (AEO) opintopäiville 1.-2.10.2010
Joensuussa. Verkostoitumista hyödynnetään henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaisesti.
Tapahtuma ohjeistetaan erikseen.
6. Kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja
Tämän oppimistehtävän tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä monikulttuurisuudesta ja
kansainvälisyydestä ammatillisen erityisopetuksen ja kasvatuksen näkökulmasta.
Oppimistehtävässä tarkoituksenasi on laajentaa erityisopettajan osaamistasi
organisaatiolähtöisten ja/tai henkilökohtaisten kehittymistarpeiden mukaisesti. Valitse itseäsi
kiinnostava, teemaan liittyvä aihe ja perehdy siihen kirjallisuuden ja muun materiaalin avulla. Voit
raportoida tehtävän usealla tavalla esim. tuottamalla tekstiä (2 sivua), tekemällä lyhyen videon tai
podcastin, kokoamalla mindmapin tai jollakin muulla valitsemallasi tavalla. Kaikki tuotokset
julkaistaan erityisopettaja.fi verkkolehdessä. Tehtävän suorittamisen edellytyksenä on julkaisun
tuottaminen.
Suoritus: Tehtävä voidaan tehdä yksin tai pienryhmässä (3-4 hlöä).
17
4.2.2 Ammatillisen erityisopetuksen perusteet 6 op (AETK2004)
Osaamistavoitteet
Opiskelija tietää erityisopetuksen arvolähtökohdat, tunnistaa oman suhtautumisensa erilaisuuteen
ja osaa toimia tiedostaen omat eettiset perusteensa. Hän on perehtynyt ammatillisen
erityisopetuksen peruskäsitteistöön ja osaa käyttää teoreettisia lähtökohtia oman työnsä
suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Opiskelija tietää ammatillisen erityisopetuksen
tavoitteet ja hänellä on valmiudet kehittää erityisopetuksen toimintaympäristöjä siten, että ne
ovat tarkoituksenmukaisia yksilön, oppilaitoksen ja yhteiskunnan kannalta. Hän tuntee
erityisopetuksen järjestämisen perusteet ja osaa kehittää inklusiivista oppimisympäristöä.
Sisältö
Erityispedagogiikan peruskysymykset:
paradigmat
ammatillisen erityisopetuksen järjestämisen malleja
erilaisuuden historiaa
erityisopetus ja elämänkulku
Arviointiaineisto
Ammatillisen erityisopetuksen verkko-opintokokonaisuuden suorittaminen ja lähijaksoille
osallistuminen.
Erityispedagogiikan perusopinnot (15ov / 25 op) korvaa suorituksena tämän opintojakson.
Halutessasi voit korvata verkko-opintokokonaisuuden. Lähetä korvaavuushakemus ja
todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle.
Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen)
hallitsee ammatillisen erityisopetuksen peruskäsitteistön
osaa perustella toimintansa erityiskasvatuksen eettisten periaatteiden mukaan
tuntee ammatillisen erityisopetuksen järjestämisen tavat
osallistuu aktiivisesti lähijaksotyöskentelyyn
Tehtävät
7. Ammatillisen erityisopetuksen perusteet. Verkko-opintokokonaisuus
Tämän opintojakson kokonaisuudesta toteutetaan verkko-opintoina 4 op ja 2 op osallistumalla
lähiopetukseen. Verkko-opinnot toteutetaan Optimassa 2. lähijakson paikalla elokuussa 2010.
Tarkempi ohjeistus annetaan 1. lähijaksolla toukokuussa 2010.
18
4.2.3 Ammatilliseen erityisopettajuuteen kehittyminen 10 op
(AETK3004)
Osaamistavoitteet
opiskelijalla on valmiudet tarkastella erityisopettajan työn muutosta ja kehittää omaa
osaamistaan erityisopettajana
opiskelija osaa soveltaa erityispedagogista peruskäsitteistöä omassa toiminnassaan
opiskelija suunnittelee oppimistaan ja ammatillista kasvuaan oman erityisopettajuuden
kehittämiseksi
opiskelija ymmärtää erityisopetuksen kokonaissuunnittelun merkityksen oppilaitoksessa
opiskelija kehittää työyhteisönsä erityisopetusta suunnitelmallisesti työyhteisön tarpeiden
mukaisesti
Opiskelija osaa määrittää oman oppilaitoksen erityisopetuksen kehittämisen tavoitteita. Opiskelija
ottaa vastuuta erityisopetuksen kehittämisestä suunnittelemalla ja toteuttamalla työyhteisön
osaamista edistävän kehittämistyön. Hän osaa käyttää tiedonhankinnassaan asianmukaisia
lähdeaineistoja ja tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä. Opiskelijalla on valmiuksia rakentaa omaa
käyttöteoriaansa, jossa yhdistyy teoreettinen ja käytännöllinen tieto ja hänellä on valmiuksia oppia
saamastaan palautteesta ja arvioida omaa tiedonhallintaosaamistaan.
Sisältö
erityisopettajuutta ja erityisopettajan työtä käsittelevää tutkimusta ja kehittämistä
koskevaa tietoa
kehittämistehtävä oman osaamisen ja työyhteisön osaamisen kehittämisen välineenä
kehittämistehtävän suunnittelu, toteuttaminen, esittely ja raportointi erityisopettajan
osaamisena
Arviointiaineisto
kehittämistehtäväsuunnitelma
kehittämistehtävän raportti
kehittämistehtävän esittely työyhteisössä
teemaan liittyvä lähiopetusjaksotyöskentely
oppimistehtävät
Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen)
osaa kehittää työyhteisön erityisopetusta ja osaa perustella kehittämistoimet
erityispedagogisista lähtökohdista
osallistuu ammatillisen erityisopetuksen ajankohtaiseen keskusteluun
osallistuu aktiivisesti lähijaksotyöskentelyyn
19
Tehtävät
8. Kehittämistehtävä (8 op)
Kartoita työyhteisössäsi erityisopetuksen kehittämisen kohteita, keskustelemalla henkilöstön
kanssa ja tutustumalla oppilaitoksen erityisopetussuunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmiin.
Valitse työyhteisösi erityisopetuksen kehittämiseen liittyvä kohde, johon haluat perehtyä osana
erityisopettajanopintojasi. Kehittämistyö toteutetaan 2-5 hengen pienryhmissä.
Kehittämistyö on yhteisöllinen, toimintaympäristön erityisopetuksen kehittämiseen liittyvä
tehtävä. Kehittämistyössä yhdistyy tutkivan ja konsultatiivisen opettajan työnkuvat.
Kehittämistyön esittely toteutetaan konsultatiivisen erityisopettajan työnkuvaa harjoittaen.
Toteutus / työn esittely toteutetaan toimintapäivänä tai -viikkona, tms. yhteisöllisenä
koulutuspäivänä 10. lähijakson merkeissä syyslukukaudella 2010. Opiskelijakollega osallistuu
kehittämistyön esittelyyn vertaisarvioijana.
Kehittämistyö etenee vaiheittain:
a) Alustava suunnitelma, jossa kuvaat seuraavia asioita:
Kehittämistyön aiheen määrittely
Kehittämisen lähtökohdat ja perustelut: Perustele, miksi valitsemaasi
kehittämiskohteeseen perehtyminen on hyödyllistä erityisopettajuutesi kehittymisen ja
työyhteisösi osaamisen kehittymisen kannalta.
Kehittämistyön tavoitteet: Määrittele selkeästi minkälaista osaamista pyrit kehittämisen
avulla edistämään. Mitkä ovat tavoiteltavat tulokset osaamisen kehittymisen osalta?
b) Tiedonhankinta ja taustaselvitys
Aihetta käsitteleviin aikaisempiin selvityksiin ja kirjallisuuteen perehtyminen: Kirjoita
selvitys, jossa tarkennat ja rajaat valitsemaasi kehittämistyötä. Liitä mukaan
kirjallisuusluettelo.
Taustaselvitys toimitetaan niin, että se on osa kehittämistyöraporttia.
c) Suunnitelma kehittämistyön esittelystä työyhteisössä
Kehittämistyön esittely ja toiminnallinen toteuttaminen työyhteisössä on erityisopettajan
konsultatiivisen osaamisen harjoittamista. Suunnittele työyhteisön edustajien kanssa toteutustapa
työsi esittelyyn. Suunnitteluun kirjataan aikataulutus, materiaalitoiminnot, tiedottaminen,
osallistujarekrytointi.
d) Toteutus
Kehittämistyön esittely toteutetaan oppilaitos / työyhteisötasoisena hyvien käytänteiden
levittämistapahtumana. Erityisopetuksen käytänteiden kehittäminen työyhteisön osaamisen
kehittämiseksi voidaan toteuttaa esim. koko oppilaitoksen, edustamasi koulutusalan, henkilöstön
jne. koulutus- tai toimintapäivänä. Jokainen opiskelija osallistuu vähintään yhteen kehittämistyön
toiminnalliseen toteutukseen oman oppilaitoksen ulkopuolella.
20
e) Raportointi ja arviointi
Kehittämistehtävä on toiminnallinen tehtävä, johon liitetään tiivis työn raportointi JAMK:n
ohjeiston mukaisesti (http://www.kirjasto.jypoly.fi/kirjasto/Opinnayte/Opnaytteet.htm).
Raporttiin sisällytetään itsearviointi työn kokonaisuudesta ja hankitaan vertaisarviointi toteutusta
seuraamassa olleelta opiskelijakollegalta.
Raportoinnin tarkoituksena on kuvata kehittämistyötäsi, sen etenemisestä ja tuloksia lukijoille ja
levittää erityisopetuksen hyviä käytäntöjä. Raportti osoittaa myös taitoa laatia
asiantuntijakirjoitus. Raportissa kuvataan kehittämistehtävän taustat ja tavoitteet, teoreettiset
lähtökohdat sekä työn tuloksia. Lopuksi arvioidaan saatuja tuloksia suhteessa kehittämistehtävän
tavoitteisiin ja aikaisempiin selvityksiin sekä esitetään uusia kehittämisen kohteita. Raportin
lyhennelmä julkaistaan erityisopettaja.fi verkkolehdessä.
Suoritus: Pari- tai pienryhmätyö
21
4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus 21 OP (AEOOOZ)
Tässä opintokokonaisuudessa käsitellään yksilöllisiä oppimisedellytyksiä, erilaisia oppimisen
vaikeuksia ja tuen tarpeita ja erityisopetuksen ja ohjauksen menetelmiä. Opintokokonaisuuteen
sisältyvä opetusharjoittelu sitoo ammatillisen erityisopetuksen teoreettisen ja käytännön
toiminnan.
Yksilöllinen oppiminen (15 op)
Opetusharjoittelu (6 op)
Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään
seuraavassa.
4.3.1 Yksilöllinen oppiminen 15 op (AEOO1004)
Osaamistavoitteet
Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa ja arvioida erilaisia yksilöllisiä tuen tarpeita ja
oppimisedellytyksiä. Hän tuntee keskeiset oppimisvaikeudet ja osaa toimia yksilöllistä oppimista
tukien. Opiskelija hallitsee yksilöllisen erityisopetuksen muodot ja osaa rakentaa
oppimisympäristön erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista tukevaksi. Opiskelija
tuntee erilaisia kuntoutus-, tuki- ja palvelujärjestelmiä.
Sisältö
yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja tuen tarpeen arviointia
yksilöllisten opiskelusuunnitelmien laatiminen
oppimista ja opiskelua vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen
opetuksen pedagoginen yksilöllistäminen
oppimisympäristön yksilöllistäminen
erityisopiskelijan työllistyminen ja sen tukeminen ja
kuntoutus-, tuki- ja palvelujärjestelmät
Arviointiaineisto
pien- ja suurryhmätyöskentelyyn osallistuminen
oppimistehtävät
opetusharjoittelu
Arviointikriteerit (hyväksytty osaaminen)
tuntee ja tunnistaa oppimista ja opiskelua vaikeuttavat tekijät
osaa suunnitella ja toteuttaa opetusta erityispedagogisista lähtökohdista
osaa kehittää oppimisympäristöjä opiskelua mahdollistaviksi
22
Tehtävät
9. Erityisopettaja HOJKS-asiantuntijana
Tehtävä toteutetaan verkko-opintoina Optima-ympäristössä. Tarkempi ohjeistus annetaan
syyslukukaudella 2010.
Suoritus: pienryhmäsuoritus
10. Vammaisuus (toiminnallinen tehtävä)
Tutustu itsellesi vieraaseen vammaisten opiskelijoiden opetukseen kahdessa eri tyyppisessä
kohteessa; esim. työkeskus, erityishuoltopiirin toimintayksiköt, ammatilliset erityisoppilaitokset,
perusopetuksen harjaantumisopetus. Kokoa opintokäyntien herättämiä ajatuksia ja kysymyksiä,
siten että ne ovat aineistona käytössäsi vammaisuusteemaa käsittelevällä lähijaksolla.
Suoritus: yksilö- tai ryhmätehtävä
11. Spesifit oppimisvaikeudet
A) Lukupiiri teoksesta Kairaluoma,L., Ahonen,T., Aro,M., Kakkuri,I., Laakso,K., Peltonen,M. &
Wennström,K. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille
oppilaitoksille. Kopijyvä: Jyväskylä.
Lukupiirityöskentely ohjeistetaan erikseen.
Suoritus: pienryhmätehtävä
B) Luki-harjoite. Toteuta oppilaitoksessasi lukiseula valitsemallesi opiskelijaryhmälle. Tehtävä
jatkuu lukiseulan osioiden tarkastamisena, arvioinnin kokoamisena, opiskelijapalautteen
antamisena ja tarvittaessa tukitoimien suunnitteluna. Laadi prosessista kuvaus, johon liität
itsearviointiosuuden.
C) Matematiikan oppimisvaikeudet. Perehdy oppilaitoksessasi käytössä oleviin matematiikan
lähtötasomittauksiin. Ota lähijaksolle mukaan oppilaitoksessasi käytössä oleva matematiikan testi
ja sen tuloksia.
Suoritus: yksilötehtävä
23
4.3.2 Opetusharjoittelu 6 op (AEOOW104)
(oppilaitosharjoittelu 3 viikkoa + raportointi ja kirjallisuus 1 viikko)
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa arvioida yksilöllisiä oppimisvalmiuksia, suunnitella ja toteuttaa
tarkoituksenmukaisia erityispedagogisia ratkaisuja omassa toimintaympäristössään. Hän osaa
tunnistaa erilaisia oppimisvaikeuksia ja osaa rakentaa mielekkäitä oppimisympäristöjä yhdessä
oppijan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä
ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamiseksi.
Opiskelija osaa tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä oman ja työyhteisönsä erityispedagogisen
osaamisen kehittämiseksi. Hän osaa käyttää erityisopettajan työssä tarvittavia oppimateriaaleja
sekä TVT-sovelluksia. Opiskelijat perehtyvät erityisopetusta, yksilöllisen oppimisen arviointia ja
ohjausta käsittelevään kirjallisuuteen. He suunnittelevat ja toteuttavat opetusharjoittelun
erityisopettajan ohjauksessa. Opetusharjoittelu tapahtuu oman oppilaitoksen ulkopuolella. Myös
kansainvälinen opetusharjoittelu on mahdollinen. Opiskelijat arvioivat opetustaan ja laativat
opetusharjoitteluraportin.
Sisältö
opetusharjoittelu ammatillisen kasvun menetelmänä
oppimisprosessin ja erityisen tuen suunnittelu ja toteutus
oman osaamisen arviointi
Arviointiaineistot
opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit
aloitus- ja päättöseminaariin osallistuminen
ohjaus- ja arviointikeskustelut ohjaavan erityisopettajan ja kouluttajan kanssa
opetusharjoitteluraportti ja lukupäiväkirja
Arviointikriteerit (hyväksyttävä osaaminen)
valitsee oman erityisopettajuuteen kasvun näkökulmasta tavoitteellisen
opetusharjoittelukohteen (Hops-sidonnaisuus)
osaa suunnitella ja toteuttaa erityispedagogisesti tarkoituksenmukaisen
oppimiskokonaisuuden
osaa arvioida omaa kehittymistään yksilöllisen oppimisen ohjaamisessa ja tukemisessa
osaa laatia pedagogisesti jäsennellyn raportin
24
Tehtävät
12. Opetusharjoittelu
a) Aloitusinfo
opetusharjoittelu ammatillisen kasvun menetelmänä
opetusharjoittelun suunnittelu
opetusharjoittelusopimukset
Opetusharjoittelun suunnittelu ja toteutus perustuu haasteisiin, joita opiskelija on määritellyt
opiskelulleen ja kirjannut tavoitteeksi hopsiin. Opetusharjoittelusuunnitelma hyväksytetään
vastuukouluttajalla ennen virallisten sopimusten tekemistä. Opetusharjoittelu suunnitellaan ja
toteutetaan erityisopettajan ohjauksessa muussa kuin omassa oppilaitoksessa tai
toimintaympäristössä. Opetusharjoittelusta tehdään kirjallinen sopimus harjoittelupaikan kanssa,
jolloin harjoittelun ohjauksesta voidaan maksaa sopimuksen mukainen palkkio joko ohjaavalle
opettajalle tai oppilaitoksen ylläpitäjäyhteisölle.
b) Opetusharjoittelu
Opetusharjoittelu koostuu 3 viikon harjoittelusta ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai yleisessä
ammattioppilaitoksessa integroidussa ryhmässä tai erityisryhmässä.
Opetusharjoittelu suoritetaan opetustyössä itselle vieraassa toimintaympäristössä ja harjoittelun
ohjaava opettaja on erityisopettaja. Harjoittelu voidaan toteuttaa enintään kahdessa paikassa (5
peräkkäistä päivää + 10 peräkkäistä päivää).
Opetusharjoittelu on suositeltavaa suorittaa kevään 2011 loppuun mennessä. Opetusharjoitteluun
valmistaudutaan tutustumalla ennakkoon toimintaympäristöön ja harjoittelua taustoittavaan
kirjallisuuteen.
c) Opetusharjoitteluraportti
Harjoittelusta laaditaan kirjallinen raportti, johon opetusharjoittelun tavoitteiden, toiminnan
kuvauksen ja didaktisten ratkaisujen lisäksi sisältyy pohdintaa jakson merkityksestä oman
erityisopettajuuden kehittymiselle. Opetusharjoitteluraporttiin sisällytetään lukupäiväkirja
valituista teoksista, jotka määräytyvät opetusharjoittelun sisällöllisten tavoitteiden mukaan.
Raporttiin sisällytetään itsearviointi opetusharjoittelukokonaisuudesta.
d) Kokemusten tarkastelu
Opetusharjoittelut ja valmiit opetusharjoitteluraportit käsitellään yhteisesti opintojen
loppuvaiheessa.
Suoritus: yksilötehtävä
25
5. ERITYISOPETTAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN
PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT
Erityisopettajaksi kehittyminen on osa yksilön koko työiän kestävää ammatillista kasvua, jossa oma
lähtöammatti ja opettajuus kehittyvät erityisopettajuudeksi. Koulutuksen tehtävänä on tarjota
opiskelijalle kehykset, joiden kautta hän voi tarkastella eritysopetuksen kysymyksiä suhteessa
omaan ja työyhteisönsä toimintaan.
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijat hankkivat erityisopettajan kelpoisuuden
suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen erityisopettajan opinnot kolmen lukukauden
pituisena monimuoto-opiskeluna. Yksi opintopiste (op) tarkoittaa 27 tunnin työskentelyä. Opinnot
voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja ja opetusharjoittelua. Oman työn
ohella tapahtuvassa opiskelussa yhdistyvät erilaisissa ryhmissä tapahtuva lähiopetus, verkkokurssi,
oppimistehtävät ja oman työn kehittäminen. Lähiopetukseen kuuluu läsnäolovelvoite. Poissaolot
korvataan kouluttajien kanssa sovittavalla tavalla. Lähiopetusjaksot ovat osa opiskeluprosessia, iso
osuus työskentelystä tapahtuu etäopiskeluna.
Opiskelija saa opintojensa aikana ohjausta kouluttajilta yksilö- ja ryhmäpalautteina.
Opettajakorkeakoulun opiskelijapalveluiden henkilökunta tiedottaa, neuvoo ja ohjaa opiskeluun
liittyvissä kysymyksissä. Optimaan tai muihin verkkotyövälineisiin liittyvät kysymykset voi osoittaa
osoitteeseen [email protected]
Jokaisella erityisopettajaopiskelijalla on nimetty vastuukouluttaja, joka vastaa opiskeluprosessin
kokonaisohjauksesta. Kouluttajan vastuualueisiin kuuluvat henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat
(HOPS), kehittämistehtäväprosessi ja henkilökohtainen ohjaus.
Arvioinnin perustana ovat erityisopettajankoulutuksen käsikirjassa esitetyt osaamistavoitteet,
arviointiaineisto ja arviointikriteerit sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi on
avointa, jatkuvaa, ohjaavaa ja kehittävää. Arvioijina toimivat opiskelija itse, muut opiskelijat,
ohjaavat opettajat, työyhteisön edustajat ja kouluttajat.
Erityisopettajankoulutuksen lähijaksot alkavat 5.5.2010 ja päättyvät syyslukukaudella 2011.
Opintoaika päättyy 31.5.2013.
Opiskelijoilla on mahdollisuus liittää opintoihinsa kansainvälinen opiskelijavaihto.
Tarkemmin koulutuksen eteneminen on kuvattu liitteessä 1. Opiskelijan valmistumiseen
liittyvä prosessi on kuvattu liitteessä 2.
Kokonaisuudessaan suoritetut opinnot hyväksytään opettajakorkeakoulun arviointiryhmän
kokouksessa.
26
Liite 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojen
eteneminen 2010-2011
27
Liite 2. Opintojen päättövaihe
28
Liite 3. Osaamisen tunnistaminen ja opintojen korvaaminen
ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Lukuvuonna
2010-2011 aloitetut opinnot
Toimintaympäristöjen kehittämisen
osaamisalue:
Oppimisen ohjaamisen
osaamisalue:
- Ammatillisen erityisopetuksen
perusteet 4 op
Näyttö aiemmin Todistus erityispedagogiikan
hankitusta
perusopinnoista (15 ov / 25 op)
osaamisesta
Korvaavien opintojen tulee olla
suoritettu 1.8.2000 jälkeen.
(= todistus
opinnoista)
- Valinnaiset opinnot
5 op
Todistus aiemmin tai
erityisopettajankoulutuksen aikana
suoritetusta vähintään
5 op:n laajuisesta koulutuksesta, joka
vastaa erityisopettajankoulutuksen
oppimistavoitteita. Valinnaisiksi
opinnoiksi ei hyväksilueta opintoja,
jotka sisältyvät hakukelpoisuuden
tuottaviin koulutuksiin. Opintojen tulee
olla suoritettu 1.8.2005 jälkeen.
Osaamisen
tunnustamisen
tai opintojen
korvaamisen
hakumenettely
Korvaavuushakemus ja todistus
opintoneuvojalle.
Korvaavuushakemus ja todistus
opintoneuvojalle.
Hakemuksen
käsittely
Opintojen ohjaaja käsittelee
hakemuksen ja päättää korvaavuuden
hyväksymisestä. Kielteisessä
tapauksessa hän perustelee
päätöksensä. Opiskelijalle lähetetään
kopio päätöksestä. Korvaavuuteen
perustuva hyväksilukeminen merkitään
opintorekisteriin opintotoimistossa
(merkintä M).
Opintojen ohjaaja käsittelee
hakemuksen ja päättää korvaavuuden
hyväksymisestä. Kielteisessä
tapauksessa hän perustelee
päätöksensä. Opiskelijalle lähetetään
kopio päätöksestä. Korvaavuuteen
perustuva hyväksilukeminen merkitään
opintorekisteriin opintotoimistossa
(merkintä M).
Lomakkeet opintojen korvaamiseen löytyvät osoitteesta
http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/osaamisen_tunnistaminen/index.html
29
Liite 4. Opiskelumateriaali opintokokonaisuuksittain
Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus
Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops: ohjaajan opas. Kuopio:
Kuopion yliopisto.
Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) 2003. Yliopisto- ja korkeakouluopettajankäsikirja. WSOY.
Vantaa
Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T (toim.) 2004. Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3 –
ohjaustyön välineet. PS-kustannus. Juva.
Vänskä, K. 2005 Moottoritieltä metsäpoluille – oppimisen henkilökohtaistaminen opiskelussa.
Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 28-34.
Toimintaympäristön kehittämisen opintokokonaisuus
Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Opetusministeriön monisteita 2004:1. Helsinki.
European Agency for Development in Special Needs Education http://www.european-agency.org/
Halonen, M. 1999. Aikuinen oppimassa. Lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia
oppimisvaikeuksista kärsiville aikuisille. Opetushallitus.
Hirvonen, M. 2006. Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin. Ammatillisen
erityisopettajan työ muutoksessa. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. Väitöskirja.
jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 64.
Hirvonen, M. & Kaikkonen, L. (toim. ) 2005. Maisemia matkalta. Näkökulmia ammatillisen
erityisopetuksen ja erityisopettajan työn muutoksiin. jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja
52.
Honka, J., Lampinen ,L. & Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen
ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajan
koulutustarpeista vuoteen 2010. » Helsinki: Opetushallitus.
Huhtanen, K. 2000. Maattomat kuninkaat. Osa-aikainen erityisopetus oppivelvollisuuskoulun
vuosiluokilla 1-6. Tampereen yliopisto. Väitöskirja.
Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus
opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa
erityisopetuksessa. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. HAMK/Ammatillisen opettajakorkeakoulun
julkaisuja 1.
30
Honkanen,E., Kaikkonen,L. & Kotila,H. (toim.) 2008. Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen.
WSOY:Porvoo.
Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä ammatillisissa ja korkea-asteen
oppilaitoksissa. Occational paper 1/2007. Cimo
Jahnukainen, M. (toim.) 2001. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. 11.täysin uudistettu
painos. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki: Bookwell.
Jahnukainen, M. 1997. Koulun varjosta aikuisuuteen: entisten tarkkailuoppilaiden peruskoulun
jälkeiset elämänvaiheet. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 182.
Kaikkonen, L. 2003. Opettajuutta kehittämässä. Vaikeimmin kehitysvammaisten aikuisten (VaKA-)
opettajaksi kehittyminen opettajankoulutuksen aikana ja viisi vuotta koulutuksen jälkeen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 23. Väitöskirja.
Komonen, K. 2001. Koulutusyhteiskunnan marginaalissa? Ammatillisen koulutuksen
keskeyttäneiden nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteiden
julkaisuja 47.
Korkeakoulujen kv-strategia 2009 – 2015.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 -2012. Opetusministeriön julkaisuja
2007.
Kuisma, K. 2001. Maahanmuuttajat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus.
Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen
kansainvälistymisen nykytila. 2008. Cimo yhteistyössä Opetushallituksen ja Hamk, Hämeenlinnan
opettajakorkeakoulun kanssa.
Laihiala-Kankainen, S., Pietikäinen, S., Dufva, H. (toim.) 2008. Moniääninen Suomi. Kieli, kulttuuri
ja identiteetti.Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Lappalainen, K. 2001. Yläasteelta eteenpäin – oppilaiden erityisen tuen tarve peruskoulun
päättövaiheessa ja toisen asteen koulutuksessa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja
71.
Launikari, M. & Puukari, S. (Eds.) 2005. Multicultural Guidance and Counselling. Theoretical
Foundations and Best Practices in Europe. Helsinki: CIMO; Jyväskylä: University of Jyväskylä,
Institute for Educational Research.
http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/English/multiculturalguida
nceandcounselling.pdf
Numminen, U. & Stenvall, K.2004. Seudulliseen yhteistyöhön. Opetustoimen seudullisia
verkostoja. Helsinki: Hakapaino.
Miettinen,K. 2008. Opetussuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa
perustutkintokoulutuksessa.Tampere University Press:Tampere.
31
Monta väylää maailmalle. Ammatillinen koulutus kansainvälistyy. Cimo.
Murto, P. 2008. Uskallanko puhua? Kasvatuksellisella kuntoutuksella itsenäiseen toimintaan
(toim. Kivirauma, J. & Silander, P.) Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.
Nurmi, Armi (2008). Maahanmuuttajaoppilaiden ohjaus opettajien näkökulmasta. Opettaja-lehden
artikkelien analyysi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen Koulutus ja
Tutkimus, Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19869/Nurmi%20Armi.pdf?sequence=1
Opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä
ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Occational paper 1/2007. Cimo.
Rinne, R. & Kivirauma, J. (toim.) 2003. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä: matala koulutus
yhteiskunnallisen aseman määrittäjänä Suomessa 1800-1900-luvuilla. Suomen kasvatustieteellinen
seura. Kasvatusalan tutkimuksia 18.
Räsänen, R., Jokikokko, K., Järvelä,M.-L. & Lamminmäki-Kärkkäinen, T. (toim.) 2002.
Interkulttuurinen opettajankoulutus. Utopiasta todellisuudeksi toimintatutkimuksen avulla Oulun
yliopisto. Julkaisu on saatavana sähköisenä osoitteessa
http://herkules.oulu.fi/isbn9514268075/isbn9514268075.pdf.
Taajamo, M. & Puukari, S. (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja
neuvontatyössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita
36. http://ktl.jyu.fi/img/portal/7775/G036.pdf
Tervo,Saara (2007). Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemukset kouluun
sopeutumisestaan ja erityisopetuksen roolista koulunkäynnissään. Pro gradu tutkielma,
erityispedagogiikanlaitos, Jyväskylän yliopisto.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7972/URN_NBN_fi_jyu2007439.pdf?sequence=1
Tiilikkala, L. 2004. Mestarista tutoriksi – suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja
jatkuvuus. Jyväkylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. opas
koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus.
Vertanen, I. 2002. Ammatillinen opettajuus vuonna 2010: toisen asteen ammatillisen koulutuksen
opettajan työn muutokset vuoteen 2010 mennessä. Tampereen yliopisto. Ammattikasvatuksen
tutkimus- ja koulutuskeskus. Hämeenlinna.
Vuoriheimo, Marko (2004). ’’Minua ahdistaa” : maahanmuuttajien ja viittomakielisten lasten
vanhempien ja opettajien ajatuksia ja kokemuksia oman kulttuurin ja kielen turvaamisesta. Pro
gradu tutkielman, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10132/URN_NBN_fi_jyu20053.pdf?sequence=1
32
Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus
Aro, Siiskonen, Ahonen (toim.) 2007: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PSkustannus.
Ahonen,T. & Aro,T. 2001. Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena.
Porvoo: WSOY.
Ahonen, T. & Siiskonen, T.(toim.) 2001. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus
kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 1999. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet: teoreettista taustaa ja
opetuksen perusteita. Special Data: Jyväskylä.
Gillberg, C. 2001. Touretten oireyhtymä. Oireina tahattomat lihasnykäykset ja äännähdykset.
Jyväskylä: PS-kustannus. Gillberg, C. Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla,
nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: PS-kustannus.
Halonen, M. 1999. Aikuinen oppimassa. Lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia
oppimisvaikeuksista kärsiväville aikuisille. Opetushallitus.
Heikkinen, T. 2006. Mikä täsä sanassa on vialla? Luku- ja kirjoitustaidon ohjaaminen ammatillisessa
erityisoppilaitoksessa. Opetushallitus.
Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2003 HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Ikonen, O. (toim.) 1998. Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? Helsinki: Kehitysvammaliitto.
Jahnukainen, M., Pynnönen, P. (toim.) 2003. Ammatillisen erityisopetuksen kentällä Hämeen
ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
Kaikkonen, L. (toim.) 2005. Something special. Kokemuksia kuulluksi tulemisesta, yksilöllisestä
oppimisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 53.
Kairaluoma,L., Ahonen,T., Aro,M., Kakkuri,I., Laakso,K., Peltonen,M. & Wennström,K. (toim.) 2008.
Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppialitoksille. Kopijyvä:
Jyväskylä.
Kakkuri, I. 1998. Aikuisen lukivaikeuksisen luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen perustaitojen
arviointi ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos.
Kasurinen,H. & Launikari,M. (toim.) 2007. Chances – opinto-ohjauksen kehittäminen nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi.Opetushallitus. Erweko painotuote Oy:Helsinki.
Kerola, K. (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kuorelahti, M. & Viitanen, R. (toim.) 1999. Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun:
nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta
NUORAn julkaisuja.
33
Laakkonen, P., Salminen, M. & Kettunen, E. 2007. Numerotaito. Ammatillinen matematiikka.
WSOY.
Laaksonen, A. 2008. Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa.Väitöskirja.Turun yliopisto.
Ladonlahti,T. & Pirttimaa,R. (toim.) 2000. Erityispedagogiikka ja aikuisuus.Helsingin yliopiston
tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Oppimateriaaleja 94. Frencellin kirjapaino Oy: Espoo
Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. 2000. Kommunikoinnin häiriöt: syitä,
ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja
koulutuskeskus.
Lewis, A. & Norwich, B. (toim.) 2005. Special teaching for special children? Pedagogies for
inclusion. Maidenhead: open University Press.
Michelsson, K., Saresma, U., Valkama, K. & Virtanen, P. 2000. MBD ja ADHD. Diagnosointi,
kuntoutus ja sopeutuminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Myllykoski, A-M., Melamies, N. & Kangas, S. 2004. Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. Jyväskylä: PSkustannus.
Murto, P. (toim.) 1999. Yhteinen koulu kaikille. Onko inkluusio tarua vai totta? Jyväskylän
yliopiston täydennyskoulutuksen julkaisu.
Närhi, V. Seppälä, H. & Kuikka, P. (toim.) 2010. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki
Instituutti.
Paananen, S. 2006. Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia aikuisen
elämänkerronnassa. Lapin yliopiston julkaisuja 107
Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. PS-kustannus: Jyväskylä
Saloviita, T. 2007. Työrauha luokkaa. Löydä omat toimintamallisi. PS-kustannus: Jyväskylä
Sinkkonen, H-M. 2007. Kadonneet pojat: Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta kouluurasta ja elämänkulusta. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4237/kadonnee.pdf?sequence=1
Takala, M. & Kontu, E. 2006 (toim.) Luki-vaikeudesta Luki-taitoon. Yliopistopaino.
Teittinen, A. 2000. Miten tutkia vammaisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä? Jyväskylän
yliopiston sosiologian julkaisuja 65.
Uusikylä, K. 2000. Lahjakkaiden kasvatus. Porvoo: WSOY.
34