1 (21) ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Hämeen ammatti-instituutin johtoryhmä on hyväksynyt suunnitelman 30.8.2013. 2 (21) Sisällys JOHDANTO ...................................................................................................................................3 1. HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTIN ERITYISOPETUKSEN JA OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN.........................................................................................................................3 2. SALASSAPITOMÄÄRÄYSTEN HUOMIOIMINEN ........................................................................3 3. VOIMAVARA- JA RATKAISUKESKEINEN OTE OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA ...............4 4. ERITYISOPISKELIJAN POLKU KOHTI HYVÄÄ ELÄMÄÄ .........................................................4 5. 4.1 Erityisen tuen tarpeen ennakointi.........................................................................................6 4.2 Hakeutuminen opiskelemaan...............................................................................................6 4.3 Opintoihin ja oppilaitokseen kiinnittyminen ..........................................................................6 4.4 Opiskelun aika......................................................................................................................7 4.5 Opintojen päättäminen ja uuden elämänvaiheen aloittaminen ............................................7 ERITYISOPETUS ON YHTEISTYÖTÄ ..........................................................................................7 6. 5.1 Yhteistyö verkostoissa .........................................................................................................7 5.2 Erityisopetuksen johtaminen ................................................................................................8 5.3 Opetus- ja ohjaushenkilöstön tehtävät .................................................................................8 5.4 Opiskelijahuollon tehtävät ....................................................................................................8 HOJKS-prosessi ...........................................................................................................................9 7. 6.1 Erityisopetuksen perusteet tilastokeskuksen määritelmin ...................................................9 6.2 HOJKS-prosessi.................................................................................................................10 6.3 HOJKSin sisältö ja kirjaamisen menettelyt ........................................................................12 6.4 Ohjeita kirjaamiseen, HOJKS-lomake, osa II, suunnitelma ...............................................13 6.4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet ...................................................................................................13 6.4.2 1., 2. ja 3. vuosi, jatkoaika, toimenpiteet ............................................................................14 6.4.3 Tavoitteiden ja toteutumisen arviointi ja jatkotoimenpiteet ................................................16 6.4.4 Puuttuvat suoritukset .........................................................................................................16 6.4.5 Tallennus ja allekirjoittaminen ............................................................................................17 6.5 Henkilökohtaisten opintojen suunnittelu SoleOPS-järjestelmässä ....................................17 ERITYISOPISKELIJAN ARVIOINTI ............................................................................................17 8. 7.1 Oppimisen arviointi ............................................................................................................17 7.2 Osaamisen arviointi ...........................................................................................................18 MUKAUTTAMINEN JA VAPAUTTAMINEN ...............................................................................18 9. 8.1 Opetuksen mukauttaminen ................................................................................................18 8.2 Osaamistavoitteiden mukauttaminen .................................................................................18 8.3 Tutkinnon osan suorittamisesta vapauttaminen ................................................................19 ERITYISOPETUKSEN TYÖTAPOJA JA MENETELMIÄ ...........................................................19 10. 9.1 Pienryhmäopetus ...............................................................................................................19 9.2 Lukivaikeuksien huomioiminen opetuksessa .....................................................................19 9.3 Työssäoppimisen tukitoimet...............................................................................................20 9.4 Taitopaja ............................................................................................................................20 9.5 Työvaltainen opiskelu ........................................................................................................20 ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMINEN.....................................................................................20 10.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ................................................................................20 10.2 Erityisopetuksen toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen ....................................21 3 (21) JOHDANTO Tässä suunnitelmassa kuvataan Hämeen ammatti-instituutin erityisopetuksen tavoitteet, toimenpiteet, toimintaa ohjaavat periaatteet sekä erityisopetuksen prosessit. Suunnitelma on laadittu nuorisoasteen koulutukseen, mutta sitä voidaan soveltaa myös aikuiskoulutukseen. Suunnitelma on osa opetussuunnitelman yhteistä osaa. Koulutusta järjestettäessä otetaan huomioon, että osa opiskelijoista tarvitsee erilaisia tukitoimenpiteitä opintojensa aikana. Tarjottavien tukitoimenpiteiden ja erityisopetuksen ja -ohjauksen prosessien laatu varmistetaan huolellisella ennakoinnilla, tavoitteellisella suunnittelulla, koulutusohjelmakohtaisilla toteutuksilla sekä sovituilla palaute- ja muutosmenettelyillä. 1. HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTIN ERITYISOPETUKSEN JA OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Hämeen ammatti-instituutissa tuetaan erityisopetuksella ja -ohjauksella niitä opiskelijoita, joilla on huomattavia haasteita edetä opinnoissaan sekä selviytyä opiskelun aikaisesta elämänvaiheestaan. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee ammatissaan ja työllistyäkseen. Erityisopetuksella ja -ohjauksella turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa. Hyvä erityisopetuksen hoitaminen edellyttää helposti käytettäviä menetelmiä oppimisen haasteiden tunnistamiseksi. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi mahdollistavat kaikille toimijoille yhteiset toimintatavat ja periaatteet erityisopiskelijan tukemiseksi. Tuen on oltava suunnitelmallista, säännöllistä sekä opiskelijan vahvuuksiin ja henkilökohtaisin tavoitteisiin perustuvaa. Opetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jossa tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus järjestetään ensisijaisesti normaaliryhmissä. Opiskelijan polusta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että opetuksessa käytetään yksilön huomioon ottavia opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmiä, opiskeluaikaa ja työjärjestelyjä. Erityisopiskelijoiden koulutuksesta työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä edistetään kehittämällä ja tarjoamalla siinä tarvittavia tukitoimia ja käytäntöjä. Erityisen tärkeää tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ovat koko opintojen ajalle jaksotettu ja hyvin järjestetty työssäoppiminen sekä osaamisen arvioinnin monipuoliset menetelmät ja toteuttaminen. 2. SALASSAPITOMÄÄRÄYSTEN HUOMIOIMINEN Kouluissa ja oppilaitoksissa kerättävät tiedot jotka voidaan yhdistää oppilaaseen, ovat henkilötietoja. Tällaisia ovat muun muassa oppilaan nimi, henkilötunnus, sähköpostiosoite tai oppilaan/opiskelijan arviointia, tukitoimia, poissaoloja, oppilaan arviointia tai oppilas- tai opiskelijahuoltoa koskevat tiedot. Henkilötietojen käsittelylle tulee aina olla henkilötietolain tai muun lainsäädännön mukainen peruste. Opetuksen tukeen ja oppilas- tai opiskelijahuoltoon liittyvät asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuk- 4 (21) sesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta ja opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat. Salassa pidettäviä ovat myös oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat asiakirjat, tiedot oppilaalle tai opiskelijalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Julkiset kokousmuistiot eivät saa sisältää sellaista yksittäistä oppilasta tai muuta henkilöä koskevaa tietoa, joka on salassa pidettävää. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintopolun varrella syntyy asiakirja- ja muuta materiaalia, jonka käsittely vaatii erityistä huolellisuutta. Erityisopetuksen päätökset, suunnitelmat ja näihin liittyvät oppilashuoltoryhmän muistiot on säilytettävä lukitussa tilassa. 3. VOIMAVARA- JA RATKAISUKESKEINEN OTE OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA Erityisopiskelijan tukeminen on ensisijaisesti opiskelijasta välittämistä, opiskelijan aitoa kohtaamista sekä hyvän vuorovaikutuksen synnyttämistä ja ylläpitoa. Tämä edellyttää avoimuuden, luottamuksen, arvostuksen ja hyväksynnän kokemista. Hämeen ammatti-instituutissa jokainen henkilökuntaan kuuluva on vastuussa opiskelijan rakentavasta ja aidosta kohtaamisesta. Ohjaustyö Hämeen ammatti-instituutissa perustuu voimavara- ja ratkaisukeskeiseen työotteeseen. Opetuksen, ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin edistetään nuorten hakeutumista heille soveltuvaan koulutukseen sekä tuetaan opiskelua ja opintojen jälkeisen hyvän elämän saavuttamista. Oppilaitoksen opiskelijoista iso osa asuu asuntolassa. Tästä syystä panostetaan merkittävästi opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaan. 4. ERITYISOPISKELIJAN POLKU KOHTI HYVÄÄ ELÄMÄÄ Hämeen ammatti-instituutin erityisopetuksen ja -ohjauksen suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohta on opiskelijan eteneminen ja hänen tarpeensa oppijan polun eri vaiheissa. Opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen on aina kokonaisvaltaista ja edellyttää rakentavaa yhteistyötä kaikilta toimijoilta. Opiskelijan polku -taulukossa on kuvattu erityisopiskelijan polkuun liittyvät prosessit opiskelijan ja oppilaitoksen näkökulmasta. Tavoitteena on pystyä vastaamaan kuhunkin vaiheeseen liittyviin opiskelijan tarpeisiin. Toteuttamisen kannalta on tärkeää käydä prosessin eri vaiheet läpi koulutusohjelmittain ja määritellä mitä kukin vaihe toiminnan tasolla tarkoittaa erityisopetuksen näkökulmasta. Opiskelijan polun vaiheet Ennakointi Hakeutuminen opiskelemaan Opiskelija Mikä minusta tulee isona? Mikä ala soveltuisi minulle parhaiten? Onko olemassa useita hyviä vaihtoehtoja? Voinko mennä koulutuskokeiluun tai tutustumaan oppilaitokseen? Pääsenkö TET-jaksolla tutustumaan kouluihin? Pärjäänkö alalla, jonne haluaisin? Missä ja miten haluamaani koulutusta järjestetään? Voisinko muuttaa asuntolaan? Mistä saan lisää tietoa opiskelusta? Jos muutan asuntolaan, pärjäänkö siellä? Miten viettäisin vapaa-aikaani? Voinko käydä tutustumassa oppilaitokseen? Oppilaitos, prosessit erityisopetus huomioiden • Erityisopiskelijoiden määrän ennakointi • Erityisen tuen suunnittelu • Opiskelijahuollon suunnittelu • Markkinoinnin suunnittelu • Henkilöstön ja työpaikkaohjaajien koulutus • Markkinoinnin ja tiedotuksen toteuttaminen • Ryhmäyttämisjakson suunnittelu • Tuutor-opiskelijoiden valmennus • Opetussuunnitelmatyö 5 (21) Saisinko uusia kavereita? • Haku- ja valintamenettelyt • Asuntola- ja vapaa-ajan toiminnan suunnittelu • Erityisen tuen suunnittelu Opintoihin ja oppilaitokseen kiinnittyminen Oppimisen aika Miten opintoni lähtevät käyntiin? Suunnitellaanko opintojani kanssani? Millainen oppija olen? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä tarvitsen tukea? Suunnitellaanko tarvitsemaani tukea minun ja huoltajieni kanssa? Ollaanko minun tavoitteistani kiinnostuneita? Mitä kerron ja kelle uudessa koulussa? Onko minulla kavereita? Keneltä voin kysyä asioista? Onko ryhmäni turvallinen? Onko kotiväen helppo tukea opintojani? Jos motivaationi on heikko, miten pääsen eteenpäin? Onko elämäntilanteeni sellainen, että voin aloittaa opinnot hyvillä mielin? Koenko opintojeni sujuvat tavoitteitteni mukaisesti? Arvioinko oppimistani jatkuvasti? Kertyykö minulle opintosuorituksia? Onnistunko osoittamaan osaamiseni? Onko minulla poissaoloja? Viihdynkö koulussa? Voinko vaikuttaa opintoihini ja elämiseeni koululla? Jos opinnot eivät etene, saanko tukea ja apua? Kannustetaanko minua? Koenko onnistumisia? Koenko taitojeni kehittyvän? Kasvaako ammattiylpeyteni? Sitoudunko opintoihin ja yhteisöön? • Ryhmäyttäminen ja perehdyttäminen • Tuutor-opiskelijatoiminta • Yhteydenotot huoltajiin, lähettävään kouluun, muihin yhteistyökumppaneihin • Yksilöllisen tuen suunnitteluja toteuttaminen • Oppimaan oppimisen tukeminen • Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • Vapaa-ajan toiminnan toteuttaminen • Motivoivaa ja kannustavaa oppimisen ja osaamisen arviointia • Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja HOJKSin toteuttaminen ja arviointi sekä tarvittavat muutokset • Opetuksen ja työssäoppimisen toteuttamista yksilölliset opintopolut huomioiden • Keskustelut opiskelijan kanssa • Yhteydenpito huoltajiin ja muihin yhteistyötahoihin • Ryhmäytymistä tukeva toiminta jatkuu • Yhteisöllisen toiminnan mahdollistaminen • Ohjattua vapaa-ajan toimintaa Opintojen päättäminen Ovatko opintosuoritukseni kertyneet suunnitellun mukaisesti? Onko minulla rästejä? Miten voin suorittaa niitä ja kuka tukee tässä? Olenko saanut hyviä yhteyksiä työelämään opintojen aikana? Koenko osaavani riittävästi voidakseni työllistyä? Mistä löydän työpaikan? Jatkanko opintoja ja jos, niin missä? Kuka on tukenani arjessa opintojen jälkeen vai pärjäänkö yksin? Onko opintojen jälkeinen asumiseni järjestynyt? Osaanko hoitaa raha-asioitani? Pystynkö huolehtimaan asioistani? • Osaamisen arviointi • Rästien suorittamisen mahdollistaminen • Opintojen loppuun saattamisen suunnittelu ja toteutus • Työllistymisen ja jatko-opintojen suunnittelu • Opiskelijan omaa elämää koskevien suunnitelmien tukeminen • Tukiverkoston kartoitus ja yhteyksien luominen • Itsenäistymisen tukeminen • Elämänhallinnan tukeminen • Työelämään valmentaminen • Ammatti-identiteetin vahvistumisen tukeminen Taulukko 1. Opiskelijan polku 6 (21) 4.1 Erityisen tuen tarpeen ennakointi Ennakointivaiheessa kartoitetaan tulevien opiskelijoiden määrää ja tarpeita. Ennakointi perustuu valtakunnallisiin ja alueellisiin käytettävissä oleviin tietoihin sekä perusopetuksesta saataviin ennakkotietoihin tulevista hakijoista. Tietoa voidaan saada myös hakeutuvien opiskelijoiden huoltajilta tai joltakin lähettävältä taholta. Ennakointitietojen perusteella kehitetään erityisopetuksen näkökulmasta opetusta, ohjausta ja oppimisympäristöjä. Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt huomioidaan myös kohdennettaessa markkinointia, kehitettäessä henkilöstön osaamista, suunniteltaessa resurssien kohdentamista sekä kehitettäessä oppilaitoksen erityisopetuksen verkostoa. 4.2 Hakeutuminen opiskelemaan Hämeen ammatti-instituutin tavoitteena on tarjota hakeutumisen vaiheen tueksi ajantasaista ja selkeää tietoa eri koulutusaloista. Realistiseen tietoon perustuva hakeutuminen on hyvä lähtökohta erityisopiskelijan oppimisen prosessille. Oppilaitoksen opetussuunnitelmat löytyvät internetsivuilta. Opetussuunnitelmat sisältävät opetuksen toteutus- ja arviointisuunnitelmat. Internetissä tiedotetaan myös oppilaitokseen hakeutumisesta, opiskelijavalintaan liittyvistä asioista, koulutuksesta alakohtaisesti, asuntola- ja vapaa-ajan toiminnasta sekä oppimisen tuesta. Hakeutumisvaiheessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen, huoltajien, hakemista harkitsevien henkilöiden sekä erilaisten hakijaa tukevien ja lähettävien tahojen kanssa. Erityisesti pyritään huolehtimaan siitä, että opinto-ohjaajilla on tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja niiden soveltuvuudesta erityisen tuen tarpeessa oleville. Jokaiseen koulutusalaan on mahdollista tutustua paikan päällä eripituisilla tutustumisjaksoilla. Jaksojen toteutuksista voidaan sopia huoltajien, tutustumaan tulevien nuorten ja peruskoulujen kanssa. Opetukseen tutustumisen lisäksi tarjotaan mahdollisuus tutustua asuntolatoimintaan. Koulutukseen voi tutustua myös TET-jaksoilla, avoimissa ovissa, messuilla ja peruskouluille suunnatuissa tapahtumissa. 4.3 Opintoihin ja oppilaitokseen kiinnittyminen Opiskelijan motivoituminen ja kiinnittyminen opiskeluun ovat ensimmäinen askel kohti koulutuksen suorittamista sekä työhön ja hyvään elämään sijoittumista. Hämeen ammatti-instituutissa panostetaan vahvasti opintoihin kiinnittymisen vaiheeseen. Hyvin alkanut opinpolku ja yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen vahvistavat opiskeluun sitoutumista. Kiinnittymisen vaiheeseen kuuluvat opiskelijoiden perehdyttäminen, ryhmäyttäminen, tuutortoiminta ja hyvinvointia tukevat toimenpiteet. Nämä toimenpiteet kuvataan tarkemmin opiskelijan hyvinvointisuunnitelmassa. Opintojen alkaessa aloitetaan myös opiskelijan yksilöllisen oppimisen polun suunnittelu. Suunnittelussa opiskelija on aktiivinen toimija ja tavoitteiden asettaja. Opiskelija ei saa missään vaiheessa joutua ulkopuolelle oman elämänsä suunnittelusta. Suunnittelussa huomioidaan opiskelijan vahvuudet ja voimavarat. Oppimisen polun suunnitteluun kuuluvat myös erityisen tuen suunnittelu ja henkilökohtaisen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) -prosessin käynnistäminen. Erityisen tuen suunnittelussa toimitaan yhteistyössä huoltajien, lähettävän oppilaitoksen ja mahdollisten muiden tukevien tahojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana ovat mm. nivelvaiheen (ammatillisiin opintoihin siirtyminen) siirtotiedot. Opiskelijoiden tuen tarpeiden selvittyä määritellään koulutusohjelmittain lukuvuoden erityisopetuksen ja -ohjauksen tarve ja kohdennetaan siihen tarvittavat resurssit. Myös opiskelijahuoltoon sekä asuntola- ja vapaa-ajan ohjaamiseen liittyvät tarpeet huomioidaan ja ohjaukseen kohdennetaan riittävät resurssit. Resursseista päättävät koulutusohjelmapäälliköt. 7 (21) 4.4 Opiskelun aika Opiskeluvaiheessa erityisopiskelijan oppiminen ja opiskelu etenevät henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan. Oppimisen aikana opiskelijan elämää tuetaan kokonaisvaltaisesti. Kaiken tuen ensisijaisena tavoitteena on sellaisten taitojen ja ammattitaidon saavuttaminen, että opiskelija voi opintojen jälkeen työllistyä tai jatkaa opintojaan sekä saavuttaa hyvän elämän. Opiskelijan oppimista ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan yhdessä hänen kanssaan säännöllisesti opiskelun edetessä. Arvioinnin seurauksena tukitoimia ja tavoitteita muutetaan tarpeen mukaan. Tukitoimien ja opinpolun suunnittelu ja toteuttaminen on aina yhteistyötä opiskelijan kanssa. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on myös opiskelijan itsearviointitaitojen kehittyminen ja itsetuntemuksen vahvistuminen. Ala-ikäisen opiskelijan huoltajat osallistuvat tuen suunnitteluun ja arviointiin. Onnistunut oppimisen polku sisältää hyvin suunnitellut ja toteutetut työssäoppimisjaksot. Onnistunut työssäoppiminen kehittää opiskelijan työelämävalmiuksia ja tukee opintojen jälkeistä työllistymistä. Työssäoppimisen kehittämiseksi oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen kanssa huomioiden myös erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. Opiskelun aikaan liittyviä prosesseja ohjeistetaan monissa toimintaohjeissa ja suunnitelmissa. Näitä ovat mm. opetussuunnitelmat, arviointisuunnitelmat, opiskelijahuollon ohjeistus, opiskelijan hyvinvointisuunnitelma, opinto-ohjauksen suunnitelma, ryhmänohjaajan opas, asuntolan ja oppilaitoksen järjestyssäännöt ja päihteettömyyssuunnitelma. Osa ohjeista voi olla yhteisiä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. 4.5 Opintojen päättäminen ja uuden elämänvaiheen aloittaminen Opiskelun päättövaiheessa viimeistellään opiskelijan kanssa jatkosuunnitelmat työhön tai jatkoopintoihin siirtymiseksi. Suunnittelussa tehdään yhteistyötä työelämän ja mahdollisten tukitahojen kanssa. Työllistymisen tukemiseksi on hyvä mm. suunnitella ja toteuttaa viimeisimmät työssäoppimisjaksot huolellisesti. Mikäli opiskelija on hakeutumassa jatko-opintoihin, tehdään yhteistyötä myös hakukohteena olevan oppilaitoksen kanssa. Tukitoimet perustuvat aina opiskelijan tarpeeseen ja opiskelija on vahvasti osallisena suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijaa tuetaan edelleen kokonaisvaltaisesti ja hän saattaa tässä vaiheessa tarvita tukea mm. asumisen ja toimeentulon järjestämiseksi. Näissä asioissa on hyvä vahvistaa opiskelijan tukiverkkoa opintojen jälkeistä elämää silmällä pitäen. 5. ERITYISOPETUS ON YHTEISTYÖTÄ 5.1 Yhteistyö verkostoissa Hämeen ammatti-instituutti tekee yhteistyötä erilaisissa verkostoissa opiskelijan oppimisen ja elämäntilanteen edistämiseksi. Erityisopiskelijoiden tukipalveluiden järjestäjiin ja asiantuntijoihin lukeutuvat kunnan sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, etsivä nuorisotyö, peruskoulujen oppilashuolto, KELA, työvoimaviranomaiset ja poliisi. Erityisoppilaitoksilla on velvoite konsultoida erityisopetukseen liittyvissä asioissa. Kanta-Hämeen alueella tehtävästä huolehtii Kiipulan ammattiopisto. Hämeen ammatti-instituutti kuuluu Väli-Suomen ammatillisten oppilaitosten yhteistyöverkostoon (Välkky-verkosto). Tässä verkostossa toimii erityisopetuksen ryhmä, jonka tehtävänä on alueellisesti ja yhteistyönä edistää erityisopetuksen kehittymistä. Verkostossa voidaan toteuttaa myös yhteisiä kehittämishankkeita sekä edistää moniammatillista yhteistyötä alueellisesti. 8 (21) 5.2 Erityisopetuksen johtaminen Hämeen ammatti-instituutissa koko oppilaitosyhteisö edistää tukea tarvitsevien oppimista. Erityisopetuksesta vastaa instituutin rehtori. Hänen tehtävänään on koordinoida kaikkea Hämeen ammatti-instituutissa järjestettävää erityisopetusta yhdessä Kehittämisryhmän (Kery) kanssa. Koulutusohjelmapäällikön tehtävänä on suunnitella erityisopiskelijoiden opetus- ja ohjausjärjestelyt ja ohjata tähän tarkoitukseen kohdennetut resurssit. Hän huolehtii henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja laadunvarmistamisesta oman yksikkönsä osalta. Koulutusohjelmapäällikkö tiedottaa eri toimijoille erityisopetukseen ja -ohjaukseen ja opiskelijoihin liittyvistä asioista tarpeen mukaan. Hän vastaa tarvittaessa erityisopetuksen pienryhmien perustamisesta ja opetuksen järjestämisestä sekä tekee mukauttamiseen liittyvät päätökset. Oppilaitoksen strategiset linjaukset sekä erilaiset toimintaohjeet ja suunnitelmat vahvistaa johtoryhmä. Johtoryhmä asettaa tavoitteet oppilaitoksen toiminnan ja erityisopetuksen kehittämiselle. 5.3 Opetus- ja ohjaushenkilöstön tehtävät Opettajan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa opetusta erityisopiskelijoiden valmiudet huomioiden. Opettaja toteuttaa oppimisen ja osaamisen arviointia arviointisuunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti. Hän huolehtii siitä, että arviointimenetelmät mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Erityisopiskelijan kohdalla on varmistettava parhaiten soveltuva arviointimenetelmä kullekin opiskelijalle. Mikäli osaamistavoitteita on mukautettava jonkin opiskelijan kohdalla, tekee opettaja siitä esityksen koulutusohjelmapäällikölle. Opettaja laatii mukautetut osaamistavoitteet ja suunnitelman tavoitteet huomioivan opetuksen toteuttamisesta. Toimiessaan työssäoppimisen ohjaajana, opettaja huolehtii siitä, että työpaikkaohjaajalla ja opiskelijan työyhteisöllä on riittävästi tietoa opiskelijan valmiuksista ja oppimisen tavoitteista. Erityisesti on huolehdittava työturvallisuuteen liittyvistä asioista ja varmistettava opiskelijan työhön perehdyttämisen toteutuminen. Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä ohjauksesta, on mukana opintoihin perehdyttämisen ja ryhmäyttämisen toteuttamisessa ja käy jokaisen opiskelijan kanssa keskustelut, joissa suunnitellaan opiskelua. Hän myös hyväksyy opiskelijoiden HOPSit. Ryhmänohjaaja on mukana kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä ja toimii tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmässä opiskelijan asioiden edistämiseksi Opinto-ohjaaja huolehtii hakeutumisvaiheessa tarvittavan tiedon hankkimisesta ja huomioon ottamisesta tukitoimien suunnittelussa. Opinto-ohjaaja järjestää yhteistyössä perusopetuksen kanssa tutustumisjaksot ja -käynnit. Hän tekee yhteistyötä ryhmänohjaajan kanssa henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Opinto-ohjaajat ohjaavat erityisopiskelijoita opiskelussa sekä esim. alan tai oppilaitoksen vaihtamiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Ammatillinen ohjaaja tukee opiskelijoita opintojen aikana monin eri tavoin. Hän tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja opiskelijahuollon kanssa. Ohjaaja voi mm. olla mukana työnopetuksessa tai pitää taitopajaa. Hän voi olla mukana työssäoppimisen ohjauksessa. Ammatillisen ohjaajan antamasta tuesta päätetään koulutusohjelmittain. Ammatilliset ohjaajat kuuluvat Opasteryhmään. 5.4 Opiskelijahuollon tehtävät Erityisopiskelijoiden käytettävissä ovat kuntayhtymän opiskelijahuoltopalvelut, joihin kuuluvat opinto-ohjaus, tukihenkilöpalvelut ja opiskelijaterveydenhuolto. Opiskelijahuoltohenkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä erilaisissa hoitoonohjaustilanteissa, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmien ilmetessä, turvatakseen opiskelijan opintojen jatkumisen ja tutkinnon suorittamisen hoito- ja kuntoutusjakson aikana ja sen jälkeen. 9 (21) Kuraattori, asuntolaohjaajat ja ammatilliset ohjaajat muodostavat Opaste-ryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa, ammatillista ohjausta ja opiskelijahyvinvointia. Ryhmä suunnittelee vuosittain erilaisia oppilaitoksen yhteisiä hyvinvointia tukevia tapahtumia. Tapahtumat ovat luonteeltaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia. Vuosisuunnitelman hyväksyy ja toimeenpanosta päättää kehittämisryhmä (Kery). Jokaisella kampuksella toimii opiskelijahuoltoryhmä. Osa ryhmistä on Hämeen ammattiinstituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteisiä. Opiskelijahuoltoryhmä suunnittelee yksikön/kampuksen toimintaa ennaltaehkäisevästi ja hyvinvointia edistäen. Opiskelijahuoltoryhmä käsittelee kokouksessaan ehdotukset perustettavista HOJKSeista ajoissa ennen laskentapäiviä (syys- ja tammikuu). Koulun kuraattori tukee ja ohjaa erityisopiskelijaa hänen elämänhallintaansa liittyvissä tilanteissa. Kuraattori toimii opiskelijahuoltoryhmissä jokaisella kampuksella. Kuraattori huolehtii erityisesti oppilaitoksen ulkopuolisen asiantuntijaverkoston kehittämisestä ja moniammatillisen tuen toteutumisesta. Opiskelijaterveydenhuolto vastaa opiskelijan terveydentilan huomioimisesta HOJKSia laadittaessa. Tarvittaessa opiskelija ohjataan lääkärin lähetteellä psykologille tai muuhun hänen tarvitsemaansa perusterveydenhuollon tutkimukseen tai hoitoon. Asuntolaohjaajat huolehtivat asuntola- ja vapaa-ajan toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. He tekevät tiivistä yhteistyötä opetuksen ja muiden opiskelijahuollon toimijoiden kanssa opiskelijan kokonaisvaltaisen tukemisen toteutumiseksi. Asuntolaohjaajat pitävät yhteyttä opiskelijoiden huoltajiin. He voivat osallistua HOJKS-palavereihin. 6. HOJKS-PROSESSI 6.1 Erityisopetuksen perusteet tilastokeskuksen määritelmin Hämeen ammatti-instituutissa käytetään tilastokeskuksen luokitusta erityisopetuksen perusteen määrittämisessä. Tämän lisäksi tässä suunnitelmassa pyritään määrittelemään tarkemmin kohtaa ”muu syy”. Lain ja asetuksen mukaan erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä. TOKKA 2 -projektissa on tuotettu HOJKS-kortisto, josta on apua sekä oppimisen haasteiden määrittämiseen että opiskelijan ohjaamiseen. HOJKSin perusteeksi ei voida kirjata sellaista seikkaa, joka ei aiheuta tarvetta erityisen tuen järjestämiseen oppilaitoksen taholta. Vähäiset tukitoimet eivät myöskään ole peruste HOJKSpäätökselle. Myös pelkän lukivaikeuden tai yksittäisen vähäisen oppimisen vaikeuden peruteella tehtäviin päätöksiin suhtaudutaan varauksella. Niissä usein tavanomainen tukiopetus on riittävä tukitoimi etenkin kun otetaan huomioon opintoalojen käytännönläheisyys. Tuen tarvetta on kuitenkin aina syytä tarkastella opiskelijan kokonaistilanne huomioon ottaen. Tilastokeskuksen luokitus: 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (mm. ADHD ja ADD) 02 kielelliset vaikeudet (mm. dysfasia, dysleksia ja dysgrafia) 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus) 04 lievä kehityksen viivästyminen 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet 08 autismiin ja aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta 10 (21) Muu syy tarkoittaa sellaisia oppimista tai opinnoista suoriutumista haittaavaa seikkaa, johon voidaan kohdistaa oppilaitoksen taholta tukitoimia. Näitä voivat olla mm. erilaiset elämänhallintaan liittyvät seikat kuten päihderiippuvuus, peliriippuvuus ja oman toiminnan ohjaamisen huomattava vaikeus. Muu syy voi liittyä myös elämäntilanteeseen. Opiskelijalla voi olla esimerkiksi jokin sairaus, joka vaikeuttaa opintoja tietyn ajan ja edellyttää tukea. Vaikea elämäntilanne voi johtua myös mielenterveyden pulmista. Mikäli mielenterveyden pulmat edellyttävät oppilaitokselta tukitoimia, voidaan opiskelijalle laatia HOJKS. 6.2 HOJKS-prosessi Jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma sisältää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), työssäoppimisen suunnitelman sekä näyttösuunnitelman. Suunnitelmat laaditaan yhdessä opiskelijan ja hänen ollessa ala-ikäinen, myös huoltajien kanssa. Mukana voi olla myös muita tukitahoja. HOJKS pidetään ajan tasalla päivittämällä sitä säännöllisesti opiskelijan kanssa. Siihen kirjataan henkilökohtaiset oppimisen ja kasvun tavoitteet ja sen avulla seurataan tavoitteiden toteutumista. HOJKS-prosessi kuvataan taulukossa 2. Taulukko sisältää prosessin vaiheen kuvauksen, tehtävät toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. HOJKS-prosessin vaihe Erityisen tuen tarpeen kartoitus Vaiheen kuvaus Toimenpide Vastuuhenkilö(t) Tuen tarpeen kartoitus: Lähtötietojen kokoaminen, tuen tarpeen kartoitus ja tarvittavat yhteydet huoltajiin ja muihin tukitahoihin OPO, RO Opiskelijan tulohaastattelu/ (ohjauskeskustelu) RO, OPO, ASO Luki- ja matematiikkatestit sekä muut mahdolliset testit ja kartoitukset KURAATTORI Opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa sovitaan HOJKSin perustamisen valmistelusta RO Opiskelijan erityisen tuen tarpeen esittäminen koulutusohjemapäällikölle ja opiskelijahuoltoryhmällä. RO HOJKS-esitykset KOPO Ohr:n käsittely: Kirjataan muistioon. Määritetään erityisopetuksen peruste. OHR • siirtotiedot edellisestä oppilaitoksesta • tiedot huoltajilta tai muilta tukevilta tahoilta • tuen tarvekartoitus keskustellen opiskelijan kanssa (tulohaastattelu tai muu ohjauskeskustelu) • opettajilta saatu palaute opintojen sujumisesta ja tuen tarpeesta • luki- ja matematiikkatestit sekä muut kartoitukset ja testit HOJKS-päätöksen valmistelu (uuden HOJKSin perustamiseksi) Valmistellaan esitys HOJKSin perustamisesta. 11 (21) Koulutusohjelmapäällikkkö toimittaa HOJKS-esitykset sekä otteen ohr:n kokouksen muistiosta rehtorille ennen laskentapäivää. Jokainen HOJKS-esitys toimitetaan omalla lomakkeella opiskelijan, kopon ja huoltajan allekirjoituksella. KOPO HOJKSperustamispäätös HOJKS-perustamispäätökset tehdään ennen laskentapäiviä. Rehtori päättää hänelle toimitetun listan sekä ohr:n muistion otteiden perusteella. REHTORI HOJKSin perustaminen ja ensimmäinen suunnitelma Opiskelijalle perustetaan Winhaan HOJKS ja tehdään ensimmäinen suunnitelma HOJKSit perustetaan mahdollisimman pian päätösten tekemisen jälkeen Winhaan. Koulutuspäällikkö Ensimmäinen suunnittelupalaveri, jossa sovitaan HOJKSin tavoitteet, toimenpiteet ja toteutus sekä tarvittavat resurssit tukitoimien osalta. Tehdään yhteistyössä opiskelijan, huoltajien kanssa. Muu moniammatillinen tuki mukana tarpeen mukaan. RO, KOPO Päivitykset tehdään tarpeen mukaan kuitenkin vähintään 2 kertaa vuodessa laskentapäivien yhteydessä. Allekirjoitetut lomakkeet arkistoidaan yksikössä. KOPO (allekirjoitetut päivitykset) Päivittäminen tarkoittaa opiskelijan ja huoltajan kanssa tehtävää tilannekartoitusta, tukitoimien suunnittelua, etenemisen aikatauluttamista ja asioista sopimista, opinpolun ja tukitoimien arvioimista, oppimisen arviointia, opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista, tapaamisen kirjaamista. Moniammatillinen tuki mukana keskustelussa tarpeen mukaan. Kaikki ohjauskeskustelut kirjataan HOJKS-Webiin. RO, opettajat, kuraattori, ammatilliset ohjaajat, asuntolaohjaajat Oleelliset muutokset tukeen tai tavoitteisiin (mm. mukautus): lomake allekirjoitetaan ja annetaan opiskelijalle ja huoltajalle. Allekirjoitettu lomake arkistoidaan yksikössä. KOPO (allekirjoitus) Päivittäminen ja kirjaaminen HOJKSia päivitetään tarpeen mukaan. Päivityksen tekee aina se henkilö, joka kulloisessakin tilanteessa ohjaa opiskelijaa, suunnittelee tai toimeenpanee tukitoimia tai arvioi tehtyjä toimenpiteitä. 12 (21) HOJKSin jatkamisen valmistelu ja jatkamisesta päättäminen Purkamisen valmistelu Lukukausittain sovitaan opiskelijan ja huoltajan kanssa HOJKSin jatkamisesta ennen laskentapäivää. Mikäli erityinen tuki ei ole enää tarpeen, opiskelijan HOJKS puretaan. Jatkamisen esitys aina hyvissä ajoin ennen laskentapäivää. Jatkamisen tarve todetaan yhdessä opiskelijan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa kuullaan muitakin tukitahoja ja asiantuntijoita. RO Koulutusohjelmapäällikkö toimittaa listan jatkettavista HOJKSeista rehtorille. KOPO HOJKSien jatkamisesta päättäminen REHTORI Mahdollisesta purkamisesta keskustellaan aina hyvissä ajoin opiskelijan ja huoltajien kanssa. RO Esitys HOJKSin purkamisesta rehtorille. Purkamisesta päättäminen Purkaminen tehdään ennen laskentapäivää. KOPO Purkamisen perusteet kirjataan HOJKSiin. KOPO HOJKS-lomakkeiden tulostus ennen purkamista. KOPO tieto opiskelijalle ja huoltajalle (allekirjoitettu) Taulukko 2. Opiskelijan polku RO = ryhmänohjaaja ASO = asuntolaohjaaja KOPO = koulutusohjelmapäällikkö OHR = opiskelijahuoltoryhmä 6.3 HOJKSin sisältö ja kirjaamisen menettelyt Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään sähköisesti. HOJKS sisältää HOJKS-suunnitelmalomakkeet ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). HOJKS-lomakkeet ovat HOJKS-Webissä ja HOPSit ovat SoleOpsissa. HOJKS-Webin lomakkeet sisältävät kolme osiota: opiskelijan perustiedot, suunnitelmalomake ja opintokohtainen osio. Opiskelijan perustiedot ja erityisopetuksen peruste siirtyvät Winhasta lomakkeelle. HOPS sisältää suoritettavan tutkinnon, opetussuunnitelman ja henkilökohtaisen suunnitelman opintojen suorittamiseksi. HOPS sisältää myös opiskelijan näyttövalinnat. Jokainen opiskelija laatii itselleen HOPSin ja hyväksyttää sen ryhmänohjaajalla. Opiskelijaa ohjataan tarpeen mukaan HOPSin laatimisessa. SoleOps-järjestelmän eHops korvaa HOJKS-lomakkeiden opintokohtaisen osion. HOJKS-suunnitelmalomakkeelle kirjataan: • henkilökohtaiset opiskelun ja muut tavoitteet • suunnitellut tukitoimet lukuvuosittain 13 (21) • • • • tukitoimien aikataulut ja toteutusvastuut (opetus, opiskelijahuolto ja muut tukitoimet) tukitoimien toteutumisen seuranta ja arviointi suunnitelma ja toteutus työssäoppimisesta suunnitelma työllistymisestä tai jatko-opinnoista (toinen nivelvaihe) Opetuksen, työssäoppimisen ja arvioinnin (oppimisen ja osaamisen) tarkemmat henkilökohtaiset suunnitelmat ovat SoleOpsissa. HOJKS-lomakkeella kirjaamisessa on tärkeää: • Todeta tilanne ja sen perusteella yhdessä keskustellen ja opiskelijaa kuullen määritellä henkilökohtaiset tavoitteet. • Edetä pienin askelin, etenemisen havainnointi ja toteaminen. Tehdä eteneminen ja oppimisen tulokset näkyviksi. • Ratkaisukeskeisyys: ei jäädä murehtimaan menneitä vaan nähdään mahdollisuudet ja vaihtoehdot edessä • Saada opiskelijalle tunne siitä, että hän voi itse määritellä tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Kirjaaminen tehdään siten, että opiskelijan ääni näkyy. • Huoltajien kuuleminen ja arvostaminen ja sen kirjaaminen • Kaikki kirjaukset jäävät aikajärjestyksessä näkyviin. Tavoitteiden, suunnitelmien tai toimenpiteiden muuttuessa ei pyyhitä edellisiä pois. 6.4 Ohjeita kirjaamiseen, HOJKS-lomake, osa II, suunnitelma 6.4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Ohjeita: • Käydään läpi ja kirjataan henkilökohtaisen opetussuunnitelman sisältöön, opiskelun aikatauluun ja mahdollisiin mukauttamisiin liittyvät tavoitteet. • Motivoiva ja kannustava ote. • Käydään läpi ja kirjataan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Itsenäistymiseen, oman toiminnan ohjaukseen, päihteiden käyttöön, asumiseen, ihmissuhteisiin jne. opiskelun aikaan liittyviä tavoitteita. Päivitetään mikäli tarpeen muuttaa tavoitteita. • Käydään läpi ja kirjataan toiseen nivelvaiheeseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet (jatkoopinnot, työllistyminen, muut). • HOJKSin päättäminen, perustelu ja tulostus. Esimerkkikirjaukset: 1.9.20xx NN, MM, KOPO, RO NN:llä on todettu vaikea lukivaikeus. Muutakin oppimisen hankaluutta ollut. Perusopetuksessa osittain yksilöllistetty oppimäärä. Näistä syistä NN tarvitsee erityistä tukea opinnoissa. Lukivaikeus on huomioitava arvioinnissa. NN:n ja vanhemmat toivovat tukea myös itsenäistymiseen ja oman toiminnan ohjaukseen. NN:lle tarjotaan asuntola-ohjaajan tukea vapaa-ajalla heti opintojen käynnistyttyä. NN voisi tavata kuraattorin jo ensi viikolla ja sen jälkeen säännöllisesti. Kuraattorin kanssa tästä jo sovittiin saman tien. NN:n oppimista arvioidaan säännöllisesti ja riittävän usein oppimisen etenemisen ja riittävän tuen varmistamiseksi. NN:lle järjestetään mahdollisuus osoittaa osaaminen pääosin tekemällä sekä suullisesti täydentäen. Työvaltainen opiskelu saattaisi toimia hyvin. Kirjallisten oppimistehtä- 14 (21) vien tekoon hän saa tukea taitopajasta. Opetustilanteissa on mahdollisuus ammatillisen ohjaajan tukeen. Itsenäistymistä ja oman toiminnan ohjauksen tukea antavat asuntolaohjaaja ja kuraattori tarpeen mukaan. NN opiskelee integroituna saapumisryhmänsä mukaiseen opetusryhmään. NN:n tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen normaalein tavoittein kolmessa vuodessa. Yksilöllistetyt tavoitteet tulevat kyseeseen vain erityistilanteessa. Näitä pohditaan hieman myöhemmin NN:n saatua ensin kokemusta oppilaitoksesta ja oppimisesta koulussamme. NN tulee mielellään opiskelemaan meille. Hän on hyvin motivoitunut opiskelemaan xx alaa. Harrastaa kaikenlaisten koneiden korjailua ja on siinä taitava. Jäädäänkin miettimään, olisiko halukas suuntaamaan opinnoissa koneaineisiin. Mahdollisuus hlökohtaisin opintoihin valinnaisuuksissa. Kuva 1. Tavoitteet ja toimenpiteet 6.4.2 1., 2. ja 3. vuosi, jatkoaika, toimenpiteet Ohjeita: • Kirjataan päivämäärä ja keskusteluun osallistuneet henkilöt. • Käydään läpi ja kirjataan tilanne nyt, saavutetut tavoitteet ja edistyminen, seuraavat tavoitteet/eteneminen, tarvittavat vastuut ja työnjako. • Voimavara ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa näkyy kirjaamisessa. • Kirjaajina ovat kuraattori, opettajat, asuntolaohjaaja, ammatilliset ohjaajat, ryhmänohjaaja. • Opiskelijan ja huoltajien ”äänen”, omien ajatusten, tavoitteiden, arvioinnin ja toiveiden on tärkeä näkyä kirjauksissa. • Ennen valmistumista suunnitellaan ja kirjataan työllistymistä, jatko-opintoja tai muita tulevaa elämään tukevia toimenpiteitä. • Ennen valmistumista: tee otsikko työllistyminen ja jatko-opinnot ja kohti hyvää elämää. 15 (21) Esimerkkikirjauksia: 19.9.20xx RO, MM (puhelinkeskustelu) Kodin kulumisia keskustelusta äidin kanssa: Hieman alkujännitystä tuntuu NN:llä olevan. Lähtee kuitenkin mielellään kouluun ja kokee asuntolassa asumisen pääsääntöisesti myönteisesti. Asuntolaohjaajan tuki tuntuu tärkeältä. NN tuntuu luottavan ohjaajaan. Jotain pientä puhetta NN:llä ollut kotona etenkin aluksi, josko kävisi sittenkin koulua kotoa käsin. Vanhemmat toivovat asuntolaohjaajan ja RO:n tukea siihen, että NN rohkaistuisi asuntolaan. NN ei ole tottunut olemaan paljonkaan pois kotoa. RO keskustelee ASO:n kanssa. 20.9.20xx NN, RO Käytiin läpi eiliset kotikuulumiset. NN vahvistaa äidin näkemykset. Ei juuri nyt haikaile kotoa koulun käymistä. Asuntolaeläminen sujuu mukavasti! 30.10.20xx NN, OPE NN on saanut tukea matematiikan opintoihin taitopajassa, sillä matematiikka osoittautui NN:lle todella haastavaksi. Pajassa on tehty tehtäviä ohjatusti. NN on hyötynyt yksilöllisestä ohjauksesta sekä rauhallisesta oppimistilanteesta. NN osallistunut taitopajaan 4 kertaa. Osallistuu edelleen. NN sanoo ” ettei ymmärrä matematiikkaa ollenkaan”. Tekee tuettuna tehtävät muttei oikein hahmota jälkeenpäin, miten tehtävän oikeastaan teki. Onko mietittävä mukauttamista? OPE soittaa asiasta kotiin ja juttelee KOPO:n kanssa. 1.11.20xx OPE, MM Keskusteltiin matematiikan opinnoista. NN:llä ollut vaikeaa. Matematiikka normaalein tavoittein näyttää todella haastavalta. Vanhemmat kannattavat mukauttamista. Peruskoulussahan oli yksilöllistetty oppimäärä tässä. Ope laittaa mukauttamisen valmistelun ja juttelee vielä NN:n ja KOPOn kanssa. 1.11.20xx NN, ASO Todettiin, että asuntolassa asuminen on alkanut sujua mukavasti. NN:lle on löytynyt kavereita ja hän osallistuu usein vapaa-ajan toimintaan. Huonetoverin vaihdos lokakuussa on auttanut kotiutumisessa. Harrastuksiin osallistumiseen kannustamisen NN kokee auttaneen häntä. Uskaltaa paremmin osallistua. Omien asioiden hoitamisessa on saanut tukea ja toivoo tuen edelleen jatkuvan. 15.11.20xx NN, OPE Matematiikan mukautus toteutetaan. Tavoitteet pohdittu ja käyty läpi NN:n kanssa. NN on huojentunut ja hyvillä mielin. Tärkeintä on nyt oppia ammattiin liittyvät oleellisimmat matemaattiset laskutoimitukset. Ulkoa oppiminen ei pääasia, vaan olemassa olevan tiedon ja ohjeiden käyttämistaitojen hiominen. 10.1.20xx NN,MM, RO Käytiin läpi NN:n syksy. Kotiväki ja opiskelija tyytyväisiä. Matematiikan mukautus on helpottanut NN:n oloa. Vapaa-aika sujuu mukavasti. NN mukana iltaharrastuksissa jonkin verran. NN kokee luokkahengen hyväksi. Todettiin, että syksyllä toteutetun kaltainen tuki edelleen tarpeen. Keväällä toukokuussa alkava työssäoppimisjakso saattaa olla haastava, sillä NN ei ole vielä koskaan ollut töissä ja tarvinne rohkaisua ja kannustusta kovasti. TOP-jakson ohjaava opettaja huomioi tämän ja asiaan palataan ajoissa ennen jaksoa. Jatkuvasti läsnä oleva työpaikkaohjaaja olisi hyvä ratkaisu kaikkien mielestä. 16 (21) Kuva 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. 6.4.3 Tavoitteiden ja toteutumisen arviointi ja jatkotoimenpiteet Ohjeita: • Tämä kohta on KOPOn ja RO:n tarkistettava ja kuitattava vähintään 2 kertaa vuodessa laskentapäivien yhteydessä (HOJKSin jatkaminen) tai kun ilmenee oleellisia muutoksia perusteluissa. • KOPOn kuittaus nimikirjaimina päivämäärän jälkeen. • Tulostus ja allekirjoitus. Esimerkkikirjaus: 15.1.20xx KOPO, RO Tuen tarve ja suunnitellut tukitoimet ennallaan muutoin, mutta kevään työssäoppimisen osalta varaudutaan lisätukeen. Matematiikka mukautettu. Mukautus ei edellytä lisätukea. Edelleen lisäohjausta tähänkin taitopajassa ja henkilökohtaista ohjausta tunneilla. Kuva 3. Tavoitteet ja toimenpiteet. 6.4.4 Puuttuvat suoritukset Ohjeita: • Tähän kirjataan puuttuvat suoritukset, mikäli niitä on. Oleellista on suunnitella ja kirjata miten nämä opinnot saadaan suoritetuksi. • Tarkka opintojen suunnittelu tehdään eHopsilla SoleOpsissa, mutta tänne kirjataan koonti rästeistä ja kuitataan suoritetut pois. 17 (21) Kuva 4. Tavoitteet ja toimenpiteet. 6.4.5 Tallennus ja allekirjoittaminen HOJKS-lomake tallennetaan jokaisen kirjaamisajankohdan jälkeen ja allekirjoitetaan vähintään puolivuosittain laskentapäivien yhteydessä. Mikäli tavoitteita ja toimenpiteitä muutetaan oleellisesti, lomake allekirjoitetaan. Allekirjoittajina ovat opiskelija, alaikäisen opiskelijan huoltaja ja koulutusohjelmapäällikkö. 6.5 Henkilökohtaisten opintojen suunnittelu SoleOps-järjestelmässä Henkilökohtaisten opintojen suunnitteluun käytetään SoleOps-järjestelmää ja eHops-työkalua. Hops-työkalun avulla seurataan opiskelijan opintojen etenemistä. Hopsiin kirjataan/dokumentoidaan tarpeen mukaan erityisopiskelijan henkilökohtaiset: • • • • • • • osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin menetelmät näyttövalinnat ja näyttöaikataulut oppimisen arviointi opintojen aikataulut välitavoitteineen työssäoppimisen toteuttaminen mukautukset vapauttamiset. 7. ERITYISOPISKELIJAN ARVIOINTI 7.1 Oppimisen arviointi Hämeen ammatti-instituutin ja työssäoppimispaikkojen henkilökunta arvostaa opiskelijan halua oppia ja kehittää itseään. Kaikkiin edistysaskeleisiin suhtaudutaan myönteisesti. Tämä suhtautuminen vaikuttaa opiskelijan käsitykseen itsestään oppijana. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan yksilöllistä tapaa jäsentää, hankkia, käsitellä ja arvioida opetuksessa saatua tietoa ja taitoa. Jokaisella on aikaisempien tieto-, ajatus- ja toiminta-malliensa perusteella erilainen lähtötilanne osaamisessaan. Lähtötilanne vaikuttaa siihen, miten uusia asioita hahmotetaan ja vastaanotetaan, rakennetaan uutta tietoa. Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamisessa (ohjaava ja kannustava arviointi), oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaitojen kehittämistä. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia. Opiskelija saa osaamisestaan palautetta ja hänen kanssaan keskustellaan palautteesta. Hänellä on mahdollisuus kehittä toimintaansa palautteen ja itsearvioinnin perusteella. Oppimisen arviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi dokumentoidaan SoleOps-järjestelmään. 18 (21) Hämeen ammatti-instituutissa oppimisen arviointi kirjataan opiskelijan Hopsiin (SoleOpsjärjestelmä) sekä erityisopiskelijoiden kohdalla sitä dokumentoidaan tarpeen mukaan myös HOJKSiin (Winha HOJKS). Mikäli oppimisen arvioinnin avuksi on opetuksen toteutuksille (opintojaksoille) laadittu Winhassa osasuorituksia, nämä ovat oppimisen arviointia ja dokumentoituvat Winhaan. 7.2 Osaamisen arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan sen jälkeen kun hän on opiskellut arvioitavat asiat. Ammatillisten opintojen pääasiallisin arviointimenetelmä on ammattiosaamisen näyttö. Hämeen ammattiinstituutin opetussuunnitelmat sisältävät kunkin tutkinnon osan arviointisuunnitelman ja näyttösuunnitelman ammatillisissa opinnoissa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin yleisessä arvioinnissa. Erityisen tuen saaminen ei vaikuta arviointiin. Arvioinnissa on huolehdittava siitä, että opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisin tavoin ja niillä menetelmillä, jotka ovat opetuksessa painottuneet. Erityisopiskelijalle soveltuva arviointimenetelmä harkitaan yksilöllisesti. Tarvittaessa mm. ammattiosaamisen näytöt voidaan antaa ”pala kerrallaan”. Opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus, henkilökohtainen avustaja, tieto- ja viestintätekniset keinot yms. eivät vaikuta arvosanaan. Osaamisen arvioinnissa tarkastellaan kokonaisuuksien hallintaa. Huomio kiinnitetään työelämässä tarvittavaan osaamiseen. 8. MUKAUTTAMINEN JA VAPAUTTAMINEN 8.1 Opetuksen mukauttaminen Opetuksen mukauttaminen tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan opetuksessa edesauttaa osaamistavoitteiden saavuttamista. Opetuksen mukauttaminen ei automaattisesti johda mukautettuun osaamisen arviointiin. Opetuksen mukauttaminen voi tarkoittaa mm. erilaisia opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä, opetusjärjestelyjä tai opintoaikaa. Kun opiskelijalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, tehdään kaikki mahdollinen opetuksen toteuttamiseksi siten, että opiskelijan oppiminen voi tapahtua par-haalla mahdollisella tavalla oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelijan opinto-oikeutta voidaan yksilöllisesti pidentää. Neljännen lukuvuoden opiskeluoikeudesta tekee päätöksen koulutusohjelmapäällikkö. Viidennestä eteenpäin päätöksen tekee rehtori. Molemmissa tapauksissa opiskelija anoo opinnoille jatkoaikaa. Anomuksen liitteenä on opiskelusuunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi sekä opintosuoritusote. Opinto-oikeuden jatkuessa opiskelijan edistymisen varmistamiseksi tehdään yhteistyötä opiskelijahuollon kanssa. 8.2 Osaamistavoitteiden mukauttaminen Mikäli opiskelija ei saavuta tukitoimienkaan avulla tutkinnon osan T1-tason ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkinnon osa mukauttaa (A 811/1998, 8§). Tämä tarkoittaa ammattitaitovaatimusten mukauttamista. Mukauttaminen voidaan tehdä ennen tutkinnon osan opetuksen aloittamista tai opetuksen alkamisen jälkeen. Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit (M1, M2, M3). Mukautettaessa tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman pätevyyden kuin ilman mukautusta. Mukautus voidaan tehdä vain, mikäli opiskelijalle on laadittu HOJKS. HOJKSissa määritellään opiskelijan yksilöllisen oppimisen tavoitteet, jotka perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. Tavoitteita voidaan muuttaa opiskelijan edellytysten mukaan koko tutkinnon osalta tai mukauttaen yhden tai useamman tutkinnon osan tavoitteet. Mikäli opiskelijan mukautuksen tarpeesta ollaan epävarmoja, opetusta lähdetään toteuttamaan mukauttamatta. Mukautus voidaan tehdä kun oppimista on ensin voitu arvioida luotettavasti. 19 (21) Esityksen mukauttamisesta tekee opettaja. Esitys asiasta tehdään mahdollisimman pian mukauttamistarpeen tultua ilmi. Esitykselle on oltava riittävät perusteet. Näitä ovat mm. moniammatilliset lausunnot, huoltajan ja opiskelijan omat toiveet ja näkemykset, oppimisen arvioinnin tulokset ja erilaiset oppimisvalmiuksien kartoitukset. Mukauttamisen tarpeesta keskustellaan opiskelijan ja huoltajien kanssa. Mukautustarvetta käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä. Mukauttamisesta päättää koulutusohjelmapäällikkö. Mukauttamisesta tehdään merkintä opiskelijan HOJKSiin. Mukautetut osaamistavoitteet, arviointikriteerit, arviointisuunnitelma ja näyttökuvaukset laaditaan SoleOps-järjestelmään. Opiskelijaa ja huoltajia kuullaan tavoitteita laadittaessa. Mukautetut tavoitteet käydään läpi opiskelijan ja huoltajan kanssa. Mukautuspäätöksen ja sen perusteella toteutetun opetuksen ja oppimisen arvioinnin jälkeen saatetaan todeta, että opiskelijalla on sittenkin mahdollisuus saavuttaa tutkinnon tai tutkinnon osan tavoitteet ilman mukautusta. Tällöin arviointi tehdään normaalien arviointikriteerien perusteella. Mukautuksen peruuttamisesta ei tarvita erillistä päätöstä. Asiasta keskustellaan opiskelijan ja huoltajien kanssa. Mukauttamisen peruuttaminen dokumentoidaan Winha-HOJKSiin. Opiskelijalle ja tarvittaessa hänen huoltajalleen kerrotaan, että mukautetuin tavoittein suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko opintoihin pääsyyn tai niissä menestymiseen. Opiskelija saa mukautuksista huolimatta tutkintotodistuksen. Mikäli opinnot jäävät oleellisilta osilta puutteellisiksi, opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Tällöin liitteeksi tulee selvitys siitä, mitä opiskelija osaa parhaiten ja todistukseen merkitään opiskelusta HOJKSin mukaisesti. Todistukseen tulee myös merkintä siitä, että opinnot on suoritettu suunnitelmien mukaisesti loppuun. 8.3 Tutkinnon osan suorittamisesta vapauttaminen Opiskelija voidaan vapauttaa joidenkin tutkinnon osien opiskelusta, jos ko. osan suorittaminen opiskelijan edellytykset huomioon ottaen on kohtuutonta (Laki 630/1998, 21§). Tällöin opiskelija voi suorittaa muita opintoja, jotka edesauttavat hänen ammatillista kasvuaan. Vapauttamisesta päättää koulutusohjelmapäällikkö. 9. ERITYISOPETUKSEN TYÖTAPOJA JA MENETELMIÄ 9.1 Pienryhmäopetus Hämeen ammatti-instituutissa opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti integroituina normaaleihin perusopetuksen ryhmiin. Mikäli koulutusalalla katsotaan olevan tarvetta pienryhmän perustamiseen, se voidaan tehdä. Päätöksen asiasta tekee koulutusohjelmapäällikkö. Pienryhmäopetuksena voidaan pitää myös jonkin tutkinnon osan tai opintojakson ajaksi perustettua väliaikaista ryhmää esim. työnopetuksessa. Tällaisen ryhmän perustamisesta vastaa koulutusohjelmapäällikkö. Opetus pienryhmässä voidaan järjestää työvaltaisena, jolloin huomattava osa opiskelusta tapahtuu oppilaitoksen omissa tuotantoyksiköissä tai talon ulkopuolisilla työkohteilla. 9.2 Lukivaikeuksien huomioiminen opetuksessa Lukivaikeuksien kartoittamisessa käytetään hyväksi hakuprosessin kautta saatuja tietoja. Ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että kaikki halukkaat opiskelijat voivat suorittaa lukitestin. Testin toteuttamisesta vastaa kuraattori. Halukkuutta testiin kysytään heti opintojen alkaessa. Testin tekeminen on kuitenkin mahdollista koko opintojen ajan. Testin tuloksia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Lukivaikeuksinen opiskelija huomioidaan opetuksessa hänen henkilökohtaisten valmiuksiensa mukaisesti. Näistä kyseeseen tulevista tukitoimenpiteistä tehdään merkintä opiskelijan HOJKSiin. 20 (21) 9.3 Työssäoppimisen tukitoimet Hämeen ammatti-instituutissa käytössä oleva työssäoppimisen suunnitelma koskee myös erityisopiskelijoita. Erityisopiskelija tarvitsee tukitoimenpiteitä työssäoppimiseen ohjattaessa ja sen aikana. Kaikki yritykset ja työpaikat eivät sovi erityisopiskelijalle liian vaativien tehtävien tai riittämättömän ohjausresurssin vuoksi. Opiskelijaa ohjataan yrityksiin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia tehtäviä, joissa häntä voidaan ohjata riittävästi ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan. Työpaikasta sovittaessa annetaan työnantajalle riittävä tieto opiskelijasta. Työnantajalle kerrottavista asioista sovitaan opiskelijan kanssa. Työnantajan edustajien on hyvä tietää niistä opiskelijan ominaisuuksista, tiedoista ja taidoista, jotka vaikuttavat työssä suoriutumiseen. Erityisesti on tärkeää arvioida, mistä työtehtävistä opiskelija todennäköisesti kykenee selviytymään yksin ja missä tehtävissä hän tarvitsee työparin, työpaikkaohjaajan tai opettajan valvontaa tai tiivistä ohjausta. Tästä arvioinnista vastaavat ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Työssäoppimisen onnistumisen edellytyksenä on, että kaikki työpisteessä työskentelevät tietävät erityisopiskelijan valmiudet, hyväksyvät hänet joukkoonsa ja tukevat häntä oppimisessaan. Työpaikalla joku opiskelijan lähellä työskentelevistä voidaan nimetä tukihenkilö. Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijaa valmennetaan työhön. Opiskelijan kanssa käydään läpi työelämän pelisääntöjä ja niitä odotuksia, joita sekä oppijalla että työpaikalla on jaksoa varten. Erityisen tärkeää on perehtyä työturvallisuusasioihin. Tarvittaessa sovitaan erilaisesta työajasta ja työn jaksotuksesta. Tarvittaessa työssäoppimisesta vastaava opettaja voi käydä etukäteen opiskelijan kanssa tutustumassa työssäoppimispaikkaan. Erityisopiskelija tarvitsee työssäoppimisjaksojen aikana tiivistä ohjaavan opettajan yhteydenpitoa. 9.4 Taitopaja Taitopajat ovat koulupäivän aikana järjestettäviä opetusta tukevia pajoja, joissa opiskelija saa tukea mm. erilaisten tehtävien tai töiden tekemiseen. Taitopajoja pitävät opettajat ja ammatilliset ohjaajat. Pajaan osallistuvan ei tarvitse olla erityisopiskelija. Taitopajassa huomioidaan opiskelijan oppimisvalmiudet ja oppimistyylit. Pajassa pyritään tarjoamaan kiireetön, esteetön ja häiriötön tila. 9.5 Työvaltainen opiskelu Opiskelijan oppimisen vahvistamiseksi voidaan käyttää ns. laajennettua työssäoppimista. Tällöin opiskelijalla laaditaan henkilökohtainen työssäoppimisen aikataulu ja suunnitelma yhdessä työssäoppimispaikan kanssa. Työvaltainen opiskelu oppilaitoksen oppimisympäristöissä (kasvihuoneet, meijeri, metsä, maatila jne.) saattaa soveltua joillekin erityisopiskelijoille hyvin. Tällöin vahvistetaan oppijan oppimista työn tekemisen avulla. Työvaltaisessa opiskelussa on tärkeää huolehtia riittävästä ohjauksesta ja tiiviistä yhteistyöstä oppilaitoksen ja työpaikan/oppilaitoksen tuotantoyksikön välillä. 10. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMINEN 10.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtina ovat oppilaitoksen vuosittaiset toimintatavoitteet, kunkin koulutusohjelman vuosittaiset tavoitteet sekä henkilöstön kanssa käydyt kehitys- 21 (21) keskustelut. Osaamisen kehittämisellä tavoitellaan opiskelijan ohjaamisen kannalta parasta mahdollista tilannetta, jolloin eri toimijat toteuttavat ja kehittävät joustavia toimintatapoja. 10.2 Erityisopetuksen toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen Hämeen ammatti-instituutin erityisopetuksen kehittämisestä vastaa kehittämisryhmä, johon kuuluvat mm. koulutusohjelmapäälliköt sekä rehtori. Hämeen ammatti-instituutti tekee alueellista yhteistyötä erityisopetuksen kehittämiseksi Välkky-verkostossa sekä erilaisissa hankkeissa. Toiminnan kehittämiseksi kerätään palautetta säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä on keskiössä opiskelija ja häneltä saatu palaute. Opiskelijan lisäksi palautetta kerätään mm. työpaikkaohjaajilta. Toimintansa kehittämiseksi oppilaitos voi käyttää myös vertaisarviointia sisäisesti tai ulkoisena arviointina. Saadun palautteen ja kerättävien tunnuslukujen perusteella arvioidaan toiminnan laatua ja tehdään tarvittavat muutokset oppilaitoksen toimintaan ja strategisiin linjauksiin.