Vasaramäen päivähoitoyksikön Varhaiskasvatussuunnitelma
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Vasaramäen päivähoitoyksikkö SISÄLLYS 1 ESITTELY.......................................................................................................................................... 1 2 TOIMINTA - AJATUS JA ARVOT ..................................................................................................... 2 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ................................................................................. 3 3.1 Kasvatuspäämäärät .................................................................................................................... 3 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus ......................................................................... 4 3.2.1 Lapselle ominainen tapa toimia ja oppia ............................................................................... 4 3.2.2 Näin meillä opitaan ............................................................................................................... 5 3.3.3 Toimintakulttuuri ................................................................................................................... 8 3.3. Varhaiskasvatusympäristö.......................................................................................................... 8 4 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ............................................................................ 10 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI ...................................................................................... 11 5.1 Integroitu kommunikaatio- ja kontaktihäiriöisten lasten erityisryhmä .......................................... 12 5.2 Allergisten ja astmaattisten lasten ryhmä .................................................................................. 12 5.3 Eri kieli- ja kulttuuri- sekä maahanmuuttajataustaiset lapset päiväkodissamme......................... 13 5.3.1 Monikulttuurisen päivähoitotyön keskeiset toimintaperiaatteet ............................................ 13 6 KASVATUSKUMPPANUUS ............................................................................................................ 16 7 VASARAMÄEN PÄIVÄHOITOYKSIKÖN TURVALLISUUSSUUNNITELMA .................................. 17 7.1 Piha-alueen kuvaus ................................................................................................................... 17 7.2 Piha-alueen ongelmakohtia ....................................................................................................... 17 7.3 Ympäristö .................................................................................................................................. 17 7.4 Lapset ....................................................................................................................................... 18 7.5 Lasten hakuoikeudet ................................................................................................................. 18 7.6 Henkilökunnan tiedot ................................................................................................................. 18 7.7 Riskien tarkastelu ...................................................................................................................... 18 7.8 Pihavalvontakartta ..................................................................................................................... 20 8 VERKOSTOKUVAUS ...................................................................................................................... 21 9 ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN................................................................................. 22 LIITE 1 ................................................................................................................................................ 23 1 ESITTELY Päiväkotimme sijaitsee Vasaramäessä metsän, puiston, koulun ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä, osana Eteläistä palvelualuetta. Toiminta päiväkodissa aloitettiin vuonna 1964. Vuonna 2007 päiväkodissamme tehtiin peruskorjaus. Lapsiryhmien nimet on annettu Vasaramäen katujen mukaan: Mansikat, Herukat, Kirsikat, Mustikat, Vaapukat, Puolukat, Karviaiset ja Karpalot. Tällä hetkellä kaksi on allergiaryhmiä, yksi kontakti- kommunikaatiohäiriöisten integroitu erityisryhmä, kolme 1-5-vuotiaiden sisarusryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Ryhmät muodostetaan vuosittain päivähoidon tarpeen mukaan. YHDESSÄ, YKSILÖINÄ ETEENPÄIN! 1 2 TOIMINTA - AJATUS JA ARVOT Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda lapselle turvallinen, kiireetön ja hänen kasvuaan tukeva ympäristö. Jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus kehittyä yksilöllisesti, osana lapsiryhmää. Lapsen kehitystä tuetaan pääsääntöisesti leikin avulla. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia ja tuemme heitä kasvatuskumppanuuden mukaisesti. Niin vanhempien kuin lastenkin mielipiteitä huomioidaan arjen toiminnassa. Toimintamme lähtökohta on lapsi ja henkilökunta ovat vastuussa kaikista päiväkotimme lapsista. Tarkoituksenamme on vahvistaa lasten itsearvostusta ja itseluottamusta. 2 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Kasvatuspäämäärät Suunnittelemme ja toteutamme turvallista ja lasten ikätason mukaista varhaiskasvatusta. Mielestämme lapsen, vanhempien ja henkilökunnan välinen kuunteleva ja keskusteleva vuorovaikutus on tärkeää. Arvostamme lapsen niitä tietoja ja taitoja, jotka hänellä tällä hetkellä on. Autamme lasta kehittymään kokonaisvaltaisesti kaikilla kehityksen osa-alueilla hyödyntäen hänen vahvuuksiaan. Varmistamme myös, että lapsi saa itselleen sopivaa toimintaa, sosiaalisia suhteita, lepoa, ravintoa ja läheisyyttä tarpeen mukaan. 3 3.2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 3.2.1 Lapselle ominainen tapa toimia ja oppia Lapselle ominaisia tapoja oppia ovat leikki, tutkiminen, liikunta sekä taiteellinen kokeminen ja itseilmaisu. Lapsi jäljittelee, tutkii, kokeilee ja tätä kautta omaksuu asioita. Leikin kautta lapsi käsittelee kokemuksiaan ja opettelee uusia asioita kuten esimerkiksi kielellisiä ja sosiaalisia taitoja. Tutkiminen auttaa lasta oppimaan omakohtaisen kokemuksen kautta. Mitä ja miksi ovat hyviä kysymyksiä. Ihmettely on ajattelun alku. Liikunta on välttämätöntä lapsen kehitykselle, kasvulle ja terveydelle. Liikunnan kautta lapsi oppii tuntemaan itseään ja ympäristöään, saa elämyksiä, ilmaisee tunteita ja kokee riemua. Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kautta lapsi toteuttaa itseään, käsittelee tunteitaan, kokee elämyksiä, oppii käsitteitä ja käyttää mielikuvitustaan. Tätä kautta voidaan kehittää muun muassa kädentaitoja, puheen kehitystä ja liikuntaa. Tarjoamme lapsille tarpeen mukaan sylissä oloa ja rauhallisuutta turvallisessa sekä kiireettömässä ympäristössä. Kannustamme lapsia kehittymään leikin kautta toisten lasten kanssa. Kuuntelemme aktiivisesti lapsia. Näin löydämme lapsia kiinnostavia asioita, joita voimme myös huomioida toimintaa suunniteltaessa.. Meille tärkeämpää on tekemisen ilo kuin hieno lopputulos. 4 3.2.2 Näin meillä opitaan Annamme lapsen leikkiä, kokeilla ja tutkia. Innostamme lapsia kyselemään, pohtimaan ja päättelemään asioita. Huumorilla ja positiivisella kannustamisella luomme iloisen ilmapiirin. Tiedämme, että oppia voi monella tavalla. Havainnoinnin kautta löydämme jokaisen lapsen yksilöllisen tavan oppia. Lasten tärkein työtapa on leikki. Meillä lapsi on osa ryhmää ja toimintamme on mahdollisimman monipuolista huomioiden kaikki sisältöalueet sekä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen. Meille on tärkeää, että oppiminen on hauskaa, mielenkiintoista ja kiehtovaa. Kokonaisvaltainen oppiminen (Tuntematon) 5 Eettinen sisältöalue pitää sisällään henkilökunnan, vanhempien ja lasten kanssa kyselyiden kautta laaditun arvopohjan toiminnallemme. Ohjaamme lapsia erilaisuuden hyväksymiseen ja toisten huomioon ottamiseen. Ohjaamme lapsia selvittämään ristiriitatilanteita mahdollisimman rakentavasti huomioiden heidän kehitysvaiheen ja tuen tarpeen. Johdonmukaisuus ja tasavertaisuus ovat toimintamme lähtökohtia. Hyvien kaverisuhteiden luominen on tärkeää. Tuemme lasten itseluottamuksen kehittymistä kannustamalla heitä ja huomioimalla heidän vahvuutensa. Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue näkyy toiminnassamme kirkollisten juhlapyhien vieton kautta. Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö tukee päiväkodin uskontokasvatusta. Lapsen aloittaessa päivähoidon vanhempien kanssa keskustellaan uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvistä toimintatavoista. Kunnioitamme vanhempien vakaumusta ja sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Luonnontieteellinen sisältöalue toteutuu jokapäiväisessä toiminnassamme. Lapsi on luonnostaan kiinnostunut ympäristöstään ja tutkii sitä mielellään. Teemme yhdessä havaintoja ympäröivästä luonnosta ja säästä. Voimme tehdä retkiä päiväkotimme vieressä olevaan metsään. Ohjaamme lapsia kunnioittamaan luontoa. Matemaattinen sisältöalue on osa muuta arjen toimintaa. Askartelut, leikit, perushoitotilanteet ja keskustelut voivat sisältää paljonkin arjen matematiikkaa, esimerkiksi ”kuinka monta lasta on tänään paikalla?”. Pelit, rakentelupalikat, liikuntaleikit ja kirjat ovat hyviä apuvälineitä. Niiden kautta voidaan opetella muun muassa lukumääriä, laskemista, vertailua, luokittelua, muotoja, paikkaa ja aikaa. Historiallis-yhteiskunnallinen sisältöalue sisältää retkeilyn, vierailut museoihin, näyttelyihin ja erilaisiin tapahtumiin. Käymme lähikoulun kirjastossa sekä toimimme lähikentällä ja puistossa. Lisäksi huomioimme toiminnassamme juhlapyhät ja vietämme erilaisia juhlia. Kirjallisuuden, laulujen sekä perinneleikkien ja -askartelujen avulla palaamme ajassa taaksepäin tutustumaan entisajan elämään. Kielellinen sisältöalue. Lapsen kielelliset valmiudet kehittyvät arkipäivän vuorovaikutustilanteissa sekä ohjatussa toiminnassa. Luemme lapsille satuja, loruttelemme ja riimittelemme. Opetamme heitä puhumaan ja kuuntelemaan niin että jokainen voi vuorollaan ilmaista omia 6 ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. Ilmaisutaitoja harjoitellaan leikin ja draaman avulla. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään reippaasti ja selkeästi. ”Kieli on ajattelun koti.” Esteettinen sisältöalue. Lapsille järjestetään mahdollisimman viihtyisiä leikki- ja leponurkkauksia ja lasten töitä asetetaan esille. Esteettiset kokemukset syntyvät hyväksyvässä ilmapiirissä. Aikuiset luovat erilaisia tunnelmia, jotka tulevat esiin saduissa, näytelmissä, lauluissa ja leikeissä. Lapselle annetaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia omien taitojensa kehittämiseen. Tekemisen ilo on tärkeämpää kuin lopputulos. 7 3.3.3 Toimintakulttuuri Toimintamme lähtökohta on kasvatuskumppanuuden mukainen ohjaus ja kasvatus. Huomioimme lapsen yksilönä osana lapsiryhmää. Aikuiset asettavat lapsille rajoja ja ovat johdonmukaisia sekä tasapuolisia. Huumorintajuisen ja kannustavan ilmapiirin luominen on meille tärkeää. Henkilökunta on yhteisesti sopinut säännöt, joita kaikki noudattavat. Huomioimme lapsen iän ja kehitykselliset ominaispiirteet. Tuemme lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja kehittyviä kaverisuhteita. Mahdollistamme lasten itseohjautuvaa oppimista, jossa lapsi jäljittelee, tutkii, kokeilee ja omaksuu asioita yksin sekä yhdessä muiden lasten kanssa. Arvostamme lasten leikkiä ja autamme heitä kehittymään sosiaalisissa taidoissa. Yhteistyö vanhempien kanssa on toiminnallemme tärkeää. Muutamme toimintakulttuuriamme tarpeen mukaan. 3.3. Varhaiskasvatusympäristö Kuuntelemme ja kunnioitamme lasta sekä luotamme häneen. Turvallisuudessa huomioimme niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Pienryhmätoiminnalla, yhteisten tilojen käyttöä vuorottelemalla sekä viihtyisällä ympäristöllä pyrimme kodinomaisuuteen. Päiväkotimme aikuiset ovat osa lasten varhaiskasvatusympäristöä. Fyysinen ympäristö. Päiväkotimme on viihtyisä, turvallinen ja lähellä luontoa. Tilamme ovat lapsiryhmien tarpeiden mukaiset ja leikkivälineineen suunniteltu lapsia varten. Pihamme kannustaa liikkumaan ja leikkimään. Ulkoiluajat ovat porrastettuja ja riittävästi valvottuja. Kognitiivinen, eli tiedollinen ympäristö. Tiedostamme, että lapsi saa virikkeitä omasta kasvuympäristöstään, jotka vaikuttavat hänen kasvuun ja kehitykseen. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ikäkauden mukaisesti heidän mieltymykset ja kehityksen tarpeet huomioiden. Suunnittelemme ja kehitämme oppimisympäristöä jatkuvasti. Sosiaalinen ympäristö. Lasten hyvät kaverisuhteet, joissa he opettelevat sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta, ovat meille ilon aihe. Kohtelemme kaikkia oikeudenmukaisesti. Psyykkinen ja emotionaalinen ympäristö. Pyrimme rauhallisen ilmapiirin luomiseen. Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan ja tunnistamaan erilaisia tunteita ja hyväksymään erilaisuuden. Onnistumisen ilo syntyy kannustamisen ja positiivisen palautteen kautta. Avoimuus ja luotettavuus luovat turvallisuutta. Turvallisessa ympäristössä on helpompi hyväksyä myös epäonnistuminen ja erehtyminen. Huumori ja iloisuus antavat voimavaroja. 8 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 9 4 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Teemme yhdessä vanhempien kanssa vuosittain lapselle varhaiskasvatussuunnitelman, jossa otamme huomioon lapsen vahvuudet ja tämän hetkiset tuen tarpeet sekä huomioimme kehittymisen. Sovimme yhdessä vanhempien kanssa tavoitteet lapselle. Arvioimme ja tarkistamme vanhempien kanssa suunnitelman toteutumista käytävien keskustelujen yhteydessä. Esiopetusikäisille teemme oman henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. 10 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI Varhaisen tuen tarvetta voi olla kasvamiseen, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä ongelmissa. Huomioimme lapsen erityiset tuen tarpeet toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristön luomisessa. Tuemme lasta yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Havainnoimme lapsia, keskustelemme vanhempien kanssa havainnoistamme ja teemme heidän suostumuksella yhteistyötä lastenneuvolan kanssa. Neuvola lähettää tarvittaessa lapsen tutkimuksiin, joissa kartoitetaan tarkemmin lapsen mahdollista erityistuen tarvetta. Erityisen tuen tarpeen vaatiessa lapsi saa lääkärin lausunnon, jonka pohjalta laaditaan yhdessä vanhempien, henkilökunnan, kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa lapselle kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen kuntoutukseen asetetut tavoitteet ja menetelmät. Kuntoutussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti ja siihen tehdään tarpeen mukaan muutoksia. Kiertävä erityislastentarhanopettaja on toteutuksessa tukena ja konsultaatioapuna henkilökunnalle ja vanhemmille. Kun lapsen erityisen tuen tarpeeseen ei voida vastata tavallisessa päiväkotiryhmässä, lapselle suositellaan paikkaa pienemmästä ja hänelle sopivammasta erityisryhmästä. Asiantuntijatiimi määrittelee lapselle parhaiten soveltuvan kuntoutuspaikan Turun kaupungista. Lapsen siirtäminen erityisryhmään vaatii aina huoltajien suostumuksen. 11 5.1 Integroitu kommunikaatio- ja kontaktihäiriöisten lasten erityisryhmä Tukea tarvitsevia lapsia integroidaan lapsimäärältään pienempään ryhmään. Kuntouttava toiminta perustuu erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Laadimme kuntoutuspaikan saaneelle lapselle henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman. Vastaamme suunnitelman toteuttamisesta ja arviomme toimintaamme sekä menetelmiämme. Teemme yhteistyötä lasta tukevien asiantuntijoiden, kuten terapeuttien kanssa. Integroidun erityisryhmän yhtenä keskeisenä opetusmuotona on mallioppinen vertaisryhmässä. Tavoitteena on erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen arjen sujuminen mahdollisimman hyvin. Erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella sanallinen ilmaisu voi olla heikkoa, aistien kautta tuleva tieto epäselvää, sosiaalisten kontaktien luominen vaikeaa tai vuorovaikutustaidot puutteellisia. Tuemme puheentuottoa ja ymmärtämistä viittomin, elein, järjestelmällisellä päivärytmillä ja kuvallisin keinoin. Järjestämme kuntouttavan oppimisympäristön, jossa toiminta tapahtuu yksilö- tai pienryhmässä. Luomme tilanteita, joissa lapsi kokee onnistumisen elämyksiä ja saa lisää itseluottamusta. 5.2 Allergisten ja astmaattisten lasten ryhmä Järjestämme allergisten ja astmaattisten lasten varhaiskasvatuksen päiväkodissamme tavallisten lapsiryhmien ohella erityisissä allergiaryhmissä. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelun pohjana on ”Päivähoidon allergia- ja astmaohjelma” (PHAA). Lapsen tarve allergiaryhmähoitoon arvioidaan yhteistyössä lapsen vanhempien, lasta hoitavien tahojen sekä päivähoidon edustajien kanssa. (täytettävät lomakkeet, katso Liite 1: asiakaspalvelu) Allergiaryhmissä huomioimme lapsen allergiat ja astman toiminnan, tilojen ja oppimisympäristön suunnittelussa. Lasten kuntoutuksesta päivähoidossa vastaa ryhmien henkilökunta yhteistyössä lasten vanhempien, ruokahuollon sekä mahdollisesti lasta hoitavien lääkärien kanssa. Ryhmien toiminnassa korostuu lisäksi lasten psyykkisen hyvinvoinnin ja itsetunnon tukeminen sekä omien allergioiden tunnistamisen ja astman omahoidon harjoittelu. Allergiaryhmien konsultoitavana lääkärinä toimii Kirsi Ylikoski. 12 5.3 Eri kieli- ja kulttuuri- sekä maahanmuuttajataustaiset lapset päiväkodissamme Perehdymme lapsen perheen kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan kasvatuskumppanuuden mukaisesti. Huomioimme lapsen yksilölliset tarpeet luontevana osana lapsiryhmän toimintaa. Mahdolliset tuen tarpeet huomioidaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa, joka laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa suunnitelman tekemiseen osallistuu muita yhteistyötahoja tuen tarpeen mukaisesti. Huomioimme, että eri äidinkieltä ja kulttuuria edustavilla voi olla vaikea ymmärtää kaikkea päiväkotimme toimintakulttuurista. Varaamme riittävästi aikaa yhteistyölle vanhempien kanssa. Mikäli lapsi on maahanmuuttajataustainen, täytetään vanhempien kanssa päivähoidon alkaessa asiaan kuuluvat lomakkeet ja kartoitetaan, tarvitaanko esim. tulkkipalvelua. Keskeisenä tavoitteena on tutustuttaa lasta suomalaiseen kulttuuriin tärkeimpänä osana suomen kielen oppiminen. Työntekijöiden tukena on alueen maahanmuuttajavastaava. (katso Liite 1: asia- kaspalvelu) 5.3.1 Monikulttuurisen päivähoitotyön keskeiset toimintaperiaatteet Eri kulttuureista olevien vanhempien vaateista ja odotuksista liittyen päivähoitoon olemme kirjanneet käyttöönne ajatuksia yhteisistä pelisäännöistä. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiirissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Työ voi onnistua vain yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia yhdessä tässä prosessissa. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten. Henkilökunnalla on kuitenkin koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuudesta ja tasavertaisten yhteistyöedellytysten luomisesta. Samoin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa. Monikulttuurisessa päivähoidossa kielellä ja keskinäisellä ymmärryksellä on erittäin suuri merkitys. Tärkeistä asioista keskusteltaessa tulee aina käyttää ammattitaitoista tulkkia. Vain siten voi varmistaa, että kaikki mukana olevat ymmärtävät asian samalla tavalla. Lapsi ei koskaan voi olla tulkkina. 13 Päivähoidon varhaiskasvatus on osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja lähtökohtana on aina oltava lapsen etu ja oikeudet. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Päivähoidossa tehty työ on pohjana lapsen siirtyessä kouluun, helpottamassa koulunkäynnin aloitusta ja sen onnistumista. Kunnioitamme perheen uskonnollista vakaumusta ja kulttuurista identiteettiä ja otamme ne toiminnassamme huomioon normaalitoiminnan rajoissa. Siksi on tärkeää, että vanhempien kanssa keskustellaan suomalaisen päivähoidon toiminnasta ja periaatteista ja arvoista, jotka taustalla vaikuttavat ja joihin toiminta perustuu ja joista pidämme kiinni. Erittäin suositeltavaa on kutsua vanhemmat tutustumaan päiväkodin toimintaan. Olemme keränneet ne tärkeimmät asiat, jotka varhaiskasvatuksen kannalta eniten ovat aiheuttaneet ongelmia maahanmuuttajavanhempien kanssa. Näiden osalta olemme laatineet selkeät ohjeet päivähoitoon työntekijän avuksi. Tarkoitus on, että jokaisessa yksikössä toimitaan näiden ohjeiden mukaan. On kuitenkin muistettava, että missään vaiheessa ei arvoteta perheen kulttuuria ja tapoja. 1. Tytöt ja pojat Päivähoito on ryhmässä tapahtuvaa kasvatusta ja hoitoa. Suomessa tytöt ja pojat ovat tasavertaisessa asemassa, eikä heitä eroteta toisistaan päivähoitoryhmässä, kuten ei myöhemmin koulussakaan. 2. Musiikki- ja lauluhetket Musiikki on erittäin tärkeä osa suomalaista varhaiskasvatusta. Laulut, lorut, rytmileikit jne. ovat tärkeitä menetelmiä myös suomenkielen opettelussa. Vanhemmille voi kääntää ja kertoa laulujen sisällön, mikäli vanhemmat ovat epäluuloisia. Uskonnolliset laulut: vanhempien vakaumusta kunnioitetaan aina eikä lasten tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin tai laulaa uskonnollisia lauluja. Lapselle järjestetään mielekästä vaihtoehtoista tekemistä. Musiikki on myös peruskouluissa pakollinen oppiaine, mikä on hyvä kertoa vanhemmille. 3. Juhlat, juhlapäivät, syntymäpäivät ym. Vanhempien kanssa keskustellen etsitään lapsen kannalta paras ratkaisu. 14 4. Ruokailu Otamme ruokailussa huomioon uskontoon kuuluvan ruokavalion. Ruokailutavat opetetaan suomalaisen ruokakulttuurin mukaisesti (esim. ruokailuvälineiden käyttö ) 5. Valokuvaaminen, videointi Pyydetään aina vanhemmilta lupa kuvaamiseen ja myös siihen, voiko materiaalia käyttää lehdissä, tapahtumissa jne. 6. Uimakoulu Keskustellaan asiasta vanhemman kanssa. Tavoitteena on saada lapset mukaan uimakouluun, mutta maalaisjärjellä ja kohtuudella toteutettavin järjestelyin. Yleensä uimakoulussa pelottaa se, että tytöt ja pojat käyttävät samaa pukuhuonetta ja suihkutilaa. Vanhemmille on kuitenkin hyvä muistuttaa, että uimataito on kansalaistaito, joka kannattaa hankkia. Esiopetuksen uimakoulu on pohjana koulun uimaopetukselle. Vanhemman kanssa keskustelun tavoitteena tulee olla se, että vanhemmat mahdollisimman vähän eristävät lastaan päivähoidon toiminnasta sillä perusteella, että päivähoidossa jokin toiminta "sotii" heidän vakaumustaan tai kulttuuriaan vastaan. Samalla on kuitenkin selkeästi ilmaistava se, ettemme voi eristää lasta jatkuvasti toiminnasta. Vanhemmille on myös hyvä esittää huolestuminen siitä, miten lapsen suomenkielen ja muu oppiminen edistyy, jos lapsi on yksin eristettynä tai jatkuvasti pois päiväkodista sen toiminnan sisällön vuoksi. Jos vanhempien toivomia rajoituksia kaikkien keskustelujen jälkeen on edelleenkin paljon, on syytä pohtia yhdessä sitä, onko päivähoito ylipäätään heidän lapsensa paikka. Tällaisissa tapauksissa on aina ensin keskusteltava asianomaisen kiertävän erityislastentarhanopettajan ja oman esimiehen kanssa. 15 6 KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmat ovat ensisijaisia ja päävastuullisia lapsen kasvattajia. Vanhemmat tuntevat parhaiten lapsensa sekä hänen tapansa ja tottumuksensa. Suunnitellessamme ja toteuttaessamme työtämme päivähoidossa hyödynnämme vanhempien antamaa tietoa yksittäisestä lapsesta sekä yleistä lapsen ikätasoon liittyvää tietoa. Huomioimme, että perheet ovat erilaisia elämäntilanteiltaan, lähtökohdiltaan ja arvoiltaan. Yhteistyö vanhempien kanssa on työmme perusta, ja se pyritään saamaan lapsen ja perheen tarpeiden mukaiseksi. Yhteistyön toteutamme luottamuksella ja ammattitaidolla Mikäli lapsen etu vaatii, teemme yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Keskustelemme ensin vanhempien kanssa huolenaiheesta, ja mikäli tilanteeseen ei tule korjausta, teemme yhdessä vanhempien kanssa lastensuojeluilmoituksen. 16 7 VASARAMÄEN PÄIVÄHOITOYKSIKÖN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Päiväkotia käyttävät vain päiväkodin henkilökunta ja siellä hoidossa olevat lapset. Johtajan luvalla vanhempainyhdistys käyttää tiloja muutaman kerran vuodessa, ilta-aikaan. Tällöin joku henkilökunnastamme tulee aukaisemaan ovet heille. Ovien sulkemisesta he huolehtivat itse. Päiväkodin pihakartta sekä henkilökunnan pihavalvontakohdat löytyvät sivulta 20. 7.1 Piha-alueen kuvaus Piha-alue on uusittu kokonaisuudessaan remontin yhteydessä. Portteihin on lisäksi asennettu ns. turvaketju, jolla pyritään välttämään lasten omatoiminen portin aukaisu. Aitojen alla ei ole suuria rakoja. Koko piha on valaistu tehokkailla pihavaloilla ja ne on varustettu hämäräkytkimellä. Pihalla on kolme erilaista ja erikokoista kiipeilytelinettä. Lisäksi siellä on pieni liukumäki, karuselli, kävelypuomit sekä maahan upotettuja paaluja, joiden päällä lapset voivat kävellä. 1. siiven edessä on hiekkalaatikko ja toinen hiekkalaatikko sijaitsee talomme lastenvaunukatoksen vieressä. Siellä sijaitsee myös pienemmille tarkoitetut turvakeinut. Piha-alueella on kaksi erillistä rakennusta, joista toinen toimii leluvarastona, ja toinen lasten leikkimökkinä. Telineiden alla on EU-direktiivien mukainen hiekka/turvamatot. Pihaan kuuluu mäki, joka toimii talvella liukumäkenä. 7.2 Piha-alueen ongelmakohtia Piha-alue jatkuu Rakuunatien puoleisesta päästä talon alakertaan. Yläpihalta alapihalle vievä portti on osittain ”näkymättömissä”. Henkilökunnan tulee sijoittua pihalla siten, että tämä kohta tulee myös valvotuksi koko aikaisesti. Samoin lastenvaunukatoksen edustalla on vastaava tilanne. Aikuisten tulee sijoittua ulkoilujen aikana siten, että nämä kohdat huomioidaan (katso pihakartta). Ulko-WC:n ovi on niin painava, ettei lapsi välttämättä saa sitä itse avattua sisäpuolelta. 7.3 Ympäristö Päiväkoti sijaitsee kolmen kadun risteyksessä. Erillistä pysäköintialuetta ei ole, vaan vanhem17 mat pysäköivät autonsa molemmin puolin Rakuunatietä tuodessaan ja hakiessaan lapsia hoidosta. Rakennuksen neljäs sivu rajoittuu metsään. Kriisitilanteen (esim. tulipalo) sattuessa korvaavina tiloina toimivat Vasaramäen koulun tilat, joihin kaikki siirrymme tai palolaitoksen osoittamat lähialueen tilat. 7.4 Lapset Päiväkotiin kuuluu 8 eri ryhmää. Kolme sijaitsee 1. siivessä, kolme yläsiivessä ja kaksi alakerrassa. Taksilla kulkevien lasten aikataulut löytyvät ryhmien seinältä sekä päivittäisestä tiedotteesta. Tiedot lasten allergioista tai muista lapsen ruokailua rajoittavista syistä (diabetes, eettiset syyt yms.) tulee olla ryhmissä selkeästi esillä. Koko päiväkodin henkilökunnalla on ehdoton salassapitovelvollisuus. Jokaisella ryhmällä on tiedossa lasten nimet, sotu ja vanhempien yhteystiedot. Koonti kaikista päivähoidon lapsista on kansliassa. Kansio otetaan kriisitilanteessa mukaan kansliasta. Vanhempien yhteystiedot otetaan kriisitilanteessa ryhmistä myös mukaan. 7.5 Lasten hakuoikeudet Ryhmien henkilökunnalla on tiedossa, kuka saa hakea lapsen päivähoidosta. Tieto siirretään tarvittaessa toisen ryhmän aikuiselle. Turvakielto perheiden tilanteesta informoidaan koko henkilökuntaa. Näin koko henkilökunta osaa toimia oikein erilaisissa tilanteissa. Perhekohtaiset ohjeet säilytetään viikkopalaverikansiossa. 7.6 Henkilökunnan tiedot Henkilökunnan puhelinnumerot sijaitsevat 1. siiven ilmoitustaululla, sekä kanslian viereisessä työhuoneessa. Lisäksi lähiomaisten yhteystiedot löytyvät tietokoneelta päivähoito päiväkoditrakuunpkyhteiset. Häiriötilanteiden ohjeistus löytyy perehdyttämiskansiosta. 7.7 Riskien tarkastelu Lapset Tapaturmatilanteessa: Ensiapu päiväkodissa tieto vanhemmille sekä ohjeistus. Henkilö- 18 kunta täyttää tarvittavat kaavakkeet. Karkaaminen: Etsintäkaavio on pihakartta-liitteessä. Ohjeistus henkilökunnalle löytyy perehdyttämiskansiosta. Päihtynyt hakija: Lasta ei luovuteta päihtyneelle hakijalle. Toinen vanhemmista tai varahakija kutsutaan paikalle. Aggressiivinen hakija tai vanhempi, jolla ei ole oikeutta hakea lasta: Yksi henkilökunnasta pyrkii rauhoittamaan tilanteen muiden huolehtiessa lasten turvallisuudesta. Vaikeimmassa tilanteessa kutsutaan poliisi paikalle. Pihan valvonta toisen valvojan keskustellessa vanhemman kanssa: Pihavalvonta on kaikkien aikuisten vastuulla Lasta ei haeta päivähoidosta: Toimintaohjeet löytyvät perehdyttämiskansiosta. Toimintariskit Päiväkodinjohtaja huolehtii siitä, että päiväkodissa on riittävä henkilökunta suhteessa lapsiin. Piha-alueen valvonta: Alkusyksystä käydään läpi pihasäännöt/-valvonta yhdessä henkilökunnan kanssa (katso liite). Häiriötilanteen aiheuttaman trauman jälkihoito: Lievissä tapauksissa keskustellaan päiväkodinjohtajan kanssa. Vaikeissa tapauksissa otetaan yhteyttä kriisipäivystykseen. Henkilöstön turvallisuuskoulutus: Palo- ja pelastussuunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma tehdään vuosittain ja käydään läpi henkilökunnan kanssa suunnittelupäivänä. 19 7.8 Pihavalvontakartta 20 8 VERKOSTOKUVAUS Henrikin seurakunta Muut palvelualueen päiväkodit Erilaiset järjestöt ja yhdistykset Vasaramäen yhtenäiskoulu+ muut koulut Vasaramäen päivähoitoyksikkö Vasaramäen neuvola Terveydenhoitopalvelut: -TYKS -lasten- ja nuortenpkl -yksityiset tahot Lastensuojelu Kuntoutus-psykologia -erilaiset terapiat -psykiatrian pkl - lastenneurologian.yks. 21 9 ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Meille on tärkeää, että vastaamme asiakkaiden tarpeisiin, jonka vuoksi työmme arviointi sekä toiminnan kehittäminen on jatkuvaa. Ohjaamme myös lapsia arvioimaan omaa toimintaansa. Arviointia ja kehittämistä tukevat vanhempainkeskustelut, lapsilta ja perheiltä saatava päivittäinen palaute ja joka toinen vuosi tehty kysely perheille koko kaupungin tasolla. Arvioimme omaa työtämme, lapsiryhmän aikuisten toimintaa, lapsen kasvua ja kehitystä sekä varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista. Lisäksi pohdimme vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön onnistumista. Pidämme säännöllisesti palavereja lapsiryhmän aikuisten kesken sekä koko päiväkodin henkilökunnan kanssa. Nämä edesauttavat suunnitelmallista työyhteisön ja työtilojen kehittämistä. Jokainen työntekijä käy lisäksi esimiehen kanssa kehityskeskusteluja. Kerran vuodessa pidämme myös koko talon henkilökunnan yhteisen arviointipäivän. 22 LIITE 1 Asiakaspalvelu Vasaramäen päivähoitoyksikössä ( 1. – 3. Perheeseen tutustuminen ja perehdyttäminen päivähoitoon) (4. – 10. Kasvatuskumppanuuden rakentaminen ja ylläpito) 1. Perheen yhteydenotto päiväkodin johtajaan (hakemuksen tuonti) 2. Hoitosopimuksen tekeminen (sovitaan alkuhaastatteluaika uusien lasten vanhempien kanssa) ja tutustumisesta päiväkotiin. 3. Lapsen tulevaan ryhmään tutustuminen - Perheen tapaamiseen varataan aikaa. Sovitaan aikuinen, joka vastaanottaa perheen ja antaa yhteystiedot ja ”tervetuloa ryhmään”-lomakkeen. - Tämän jälkeen aikuinen kertoo ryhmästä, keskustelee perheen kanssa, esittelee tilat ja tutustuu lapseen. Jos lapsi siirtyy toisesta päivähoitopaikasta, tarkistetaan että lapsen paperit siirtyvät tähän päiväkotiin. - Sovitaan, milloin ja miten lapsi tulee tutustumaan, tehdään ”pehmeän laskun”suunnitelma - Allergisen lapsen aloittaessa päivähoidossa vanhemmat täyttävät alkukeskustelun yhteydessä lapsen allergioita ja astmatilanteita kartoittavan lomakkeen sekä ”ruokaaineallergialomakkeen”. - Maahanmuuttajataustaisen lapsen aloittaessa päivähoidossa päiväkodin johtaja täyttää yhdessä vanhempien kanssa tarvittavat lomakkeet. 4. Lapsen aloitettua päivähoidon, kiinnitetään alkuaikoina perheen kohtaamiseen erityistä huomiota: - Miten lapsen sopeutuminen päivähoitoon on lähtenyt sujumaan? - Miten lapsi ja vanhemmat otetaan aamuisin vastaan ja päivän päätteeksi hyvästellään? - Miten tuemme perhettä mahdollisimman hyvin muutostilanteessa (päivähoidon aloitus) ja luomme edellytykset kasvatuskumppanuuden oikean suuntaiselle kehittymiselle? - Avoimuus, turvallisuus, yhteistyö 5. Keskeistä asiakaspalvelussa on vanhempien päivittäinen kohtaaminen sekä vuorovaikutus näissä pienissä hetkissä aamuisin ja iltapäivisin. Ensiarvoista on luottamuksellisen ilmapiirin luominen ja perheiden kohteleminen tasa-arvoisesti. Henkilökunnalla tu- 23 lee olla herkkyyttä havaita perheiden yksilölliset tarpeet (ja mahdollinen tuen tarve) sekä sopeuttaa oma toimintansa ja kommunikointinsa niiden mukaisesti (kehon kielen ja puheen vastaavuus). 6. Perheillä on mahdollisuus tulla keskustelemaan lapsen asioista vähintään kaksi kertaa vuodessa (ja lisäksi tarpeen mukaan), jolloin tehdään lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ja keskustellaan päivähoidon sujumisesta sekä perheen toiveista lapsen päivähoidon suhteen. 7. Koko lapsiryhmän toimintaa koskevia tilaisuuksia ovat mm. vanhempainillat sekä yhteiset juhlat/tapahtumat, joissa mahdollistuu vanhempien keskinäinen kohtaaminen (vertaistuki) sekä henkilökunnan ja vanhempien yhdessäolo joskus hieman vapaammissakin merkeissä. 8. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta päivähoidosta päivittäisissä kohtaamisissa sekä lapsen vasu-keskusteluissa.. 9. Perheiltä saatua palautetta käsitellään sekä ryhmien omissa että tarpeen mukaan koko päiväkodin viikkopalavereissa. 24
© Copyright 2024