Kustannussäästöjä: Myös päivähoidon voi järjestää monella tapaa
Vanhemmat voivat valita lapselleen kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspaikan. Kunnan
päiväkodissa maksu on tulosidonnainen ja enintään 290 euron suuruinen. Yksityisen päivähoidon
tuottaja päättää päivähoitomaksusta. Perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea ja saada
mahdollisen kuntalisän. Osassa kunnista voi saada palvelusetelin, jolla saa valita päiväkodin
kunnan hyväksymistä paikoista. Kunta päättää setelin arvon, päivähoidon osalta tätä
mahdollisuutta esimerkiksi Kokkolassa ei kuitenkaan ole.
Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan kolmekymmentä Suomen suurinta kaupunkia käytti
palveluseteleitä (2015.) Yrittäjien kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet arvioi, että palveluseteli
on tuonut säästöjä kunnan menoihin. Kyselyn mukaan suurimmat säästöt oli saanut Mikkeli, jossa
palveluseteli oli vähentänyt kunnan menoja joissakin palveluissa jopa 75 prosenttia. Päivähoidon
kustannuksista runsas miljardi syntyy ns. kuutoskaupungeissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku,
Tampere ja Oulu). Vuonna 2014 julkaistiin selvitys edellä viitattujen kaupunkien päivähoidon
kustannuksista. Selvityksessä vertaillaan päivähoidon kustannuksia mm. henkilöstö-, tila- ja
tukipalveluiden kustannusrakenteisiin. Mukana oli myös riippumaton vertailu kunnallisen
päiväkotihoidon, kunnallisen perhepäivähoidon, yksityisen päivähoidon ja kotihoidon välillä.
Selvityksestä kävi ilmi että halvimmaksi yhteiskunnalle tulisi lasten kotihoito, ja kalleimmaksi
perhepäivähoito, jonka kustannukset olivat karkeasti kaksinkertaiset verrattuna kotihoitoon.
Edelleen samaisesta selvityksestä ilmenee, että yksityinen toimija järjestää päivähoidon
kaupungista riippuen 20–40 prosenttia edullisemmin kuin kunta itse. Luvut ovat tietenkin arvioita,
mutta osoitettu kustannusero on niin merkittävä, että on aiheellista kysyä miksi palveluseteliä ja
yksityistä sektoria hyödynnetään niin vähän? Yhtenä syynä voi olla yksityisen ja julkisensektorin
kädenvääntö ja ideologinen vastakkainasettelu, jollaista ei tietenkään pitäisi olla, keskiössä tulisi
olla kuntalaisten etu.
Päivähoitokeskustelu herättää tunteita, jopa eriarvoisuuden lisääntymisestä on puhuttu, tällainen
keskustelu on kuitenkin mielestäni jossakin määrin erikoista, aiheetonta, joskin ymmärrettävää.
Mielestäni eriarvoista on se, miten yhteiskunnan varoja jaetaan eri päiväkotien välillä – oli sitten
kyse kunnan, yhdistyksen tai yrityksen päiväkodeista, silloin kun päiväkoti saa resurssinsa
yhteiskunnan varoista kunnan tulee kohdella kaikkia palveluntuottajia samalla, tasavertaisella
tavalla riippumatta siitä, onko palveluntuottaja kunta, yhdistys tai yritys – he tekevät täsmälleen
samaa työtä.
Jarmo Humalajoki
Turvallisuusalan opettaja
Kokkolan kuntavaaliehdokas (kes.)