Kustannussäästöjä: Myös päivähoidon voi järjestää monella tapaa Vanhemmat voivat valita lapselleen kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspaikan. Kunnan päiväkodissa maksu on tulosidonnainen ja enintään 290 euron suuruinen. Yksityisen päivähoidon tuottaja päättää päivähoitomaksusta. Perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea ja saada mahdollisen kuntalisän. Osassa kunnista voi saada palvelusetelin, jolla saa valita päiväkodin kunnan hyväksymistä paikoista. Kunta päättää setelin arvon, päivähoidon osalta tätä mahdollisuutta esimerkiksi Kokkolassa ei kuitenkaan ole. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan kolmekymmentä Suomen suurinta kaupunkia käytti palveluseteleitä (2015.) Yrittäjien kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet arvioi, että palveluseteli on tuonut säästöjä kunnan menoihin. Kyselyn mukaan suurimmat säästöt oli saanut Mikkeli, jossa palveluseteli oli vähentänyt kunnan menoja joissakin palveluissa jopa 75 prosenttia. Päivähoidon kustannuksista runsas miljardi syntyy ns. kuutoskaupungeissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu). Vuonna 2014 julkaistiin selvitys edellä viitattujen kaupunkien päivähoidon kustannuksista. Selvityksessä vertaillaan päivähoidon kustannuksia mm. henkilöstö-, tila- ja tukipalveluiden kustannusrakenteisiin. Mukana oli myös riippumaton vertailu kunnallisen päiväkotihoidon, kunnallisen perhepäivähoidon, yksityisen päivähoidon ja kotihoidon välillä. Selvityksestä kävi ilmi että halvimmaksi yhteiskunnalle tulisi lasten kotihoito, ja kalleimmaksi perhepäivähoito, jonka kustannukset olivat karkeasti kaksinkertaiset verrattuna kotihoitoon. Edelleen samaisesta selvityksestä ilmenee, että yksityinen toimija järjestää päivähoidon kaupungista riippuen 20–40 prosenttia edullisemmin kuin kunta itse. Luvut ovat tietenkin arvioita, mutta osoitettu kustannusero on niin merkittävä, että on aiheellista kysyä miksi palveluseteliä ja yksityistä sektoria hyödynnetään niin vähän? Yhtenä syynä voi olla yksityisen ja julkisensektorin kädenvääntö ja ideologinen vastakkainasettelu, jollaista ei tietenkään pitäisi olla, keskiössä tulisi olla kuntalaisten etu. Päivähoitokeskustelu herättää tunteita, jopa eriarvoisuuden lisääntymisestä on puhuttu, tällainen keskustelu on kuitenkin mielestäni jossakin määrin erikoista, aiheetonta, joskin ymmärrettävää. Mielestäni eriarvoista on se, miten yhteiskunnan varoja jaetaan eri päiväkotien välillä – oli sitten kyse kunnan, yhdistyksen tai yrityksen päiväkodeista, silloin kun päiväkoti saa resurssinsa yhteiskunnan varoista kunnan tulee kohdella kaikkia palveluntuottajia samalla, tasavertaisella tavalla riippumatta siitä, onko palveluntuottaja kunta, yhdistys tai yritys – he tekevät täsmälleen samaa työtä. Jarmo Humalajoki Turvallisuusalan opettaja Kokkolan kuntavaaliehdokas (kes.)
© Copyright 2024