vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa Toimiva
Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa Diplomityö | Maria Hyövälti 2013 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa Diplomityö 2013 Tekijä: Maria Hyövälti Valvoja: Kimmo Lapintie Ohjaajat: Anna Saarlo, Seppo Lampinen Aalto-yliopisto Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Kannen kuva: Maria Hyövälti ABSTRACT OF MASTER’S THESIS AUTHOR Maria Hyövälti TITLE OF THESIS Functional Communication in Land Use Planning – The Transport Sector of Regional Centres for Economic Development, Transport and the Environment as Planning Instructor and Road Maintenance Authority DATE 27.8.2013 PAGES 107 + 50 appendices ACADEMIC CHAIR A-36 Urban Planning and Design SUPERVISOR Prof. Kimmo Lapintie INSTRUCTORS Anna Saarlo, Lic. Phil & Seppo Lampinen, M.Sc. (Tech), M.Soc.Sc. Communication in land use planning has been topical since the beginning of the 21st century, when the land use and building act changed to have an emphasis on communication. Both formal ways of communication, related strictly to land use and building act, and informal ones, between municipal and state authorities, have been considered in this work. The goal of the work is to develop communication practices of the Transport Sector of Regional Centres for Economic Development, Transport and the Environment in land use planning related traffic planning. The role of the transport sector as planning instructor and road maintenance authority is taken into an account. The background of the topic is considered both from legislative and practical work related viewpoints. An overview to the current situation of the land use planning related communication and to the role of the transport sector makes up the first part. This first part is concerned earlier surveys about the functionality of the land use and building act. Especially for this work the need for further instructions in the transport sector is evaluated, based on the observation that the present instructions should relate more to the communication process of land use planning. Two town plans and two local plans have been chosen as case studies made in the Master’s Thesis. Communication related written material like memorandums, emails and dictums are collected from the case studies. The viewpoint of the analysis of the material has been in the development of the practical work of the transport sector. The operational model of communication made in this work is based on the overview of the current situation, to the case studies and opinions of the experts from the transport sector. The operational model of communication offers a nationally uniform modus operandi for the transport sector. This model includes informal parts of communication to support the legal phases. The beginning of the communication process is emphasized in the operation model, which probably would ensure the right kind of resource allocation to the transport sector and municipalities. It is possible to apply the operation model depending on the situation. This work was an initiative of the experts of the transport sector to develop their part from the land use management related communication. In the future there is a need to get partners from the municipalities and from the Association of Finnish Local and Regional Authorities to encourage the development of functional communication. Cooperative communication in land use planning should be highlighted in research and development to improve it further. KEYWORDS Regional Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre), Land use planning, Planning Instructor, Traffic survey, Traffic planning, Transport sector, Operational model, Communication 4 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ TEKIJÄ Maria Hyövälti TYÖN NIMI Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa PÄIVÄYS 27.8.2013 SIVUMÄÄRÄ 107 + 50 liitettä PROFESSUURI A-36 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu TYÖN VALVOJA Prof. Kimmo Lapintie TYÖN OHJAAJAT Fil. lis. Anna Saarlo & DI, VTM Seppo Lampinen Vuorovaikutteisuus on ollut pinnalla yhdyskuntasuunnittelussa 2000-luvun alusta asti, jolloin maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin osapuolten välistä vuorovaikutusta korostavaksi. Tässä diplomityössä tarkastellaan virallista, maankäyttö- ja rakennuslaissa säädeltyä, sekä epävirallista vuorovaikutusta kunnan ja valtion virkamiesten välillä. Työn tavoitteena on kehittää ELY-keskusten liikennevastuualueen vuorovaikutuskäytäntöjä kaavoitukseen liittyvässä liikennesuunnittelussa. Kehitystyössä on otettu huomioon liikennevastuualueen rooli kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun ohjaajana, tienpitoviranomaisena sekä liikennejärjestelmästä vastaavana viranomaisena. Aiheen taustaa selvitetään lainsäädännöllisestä sekä käytännön työn näkökulmasta. Työn ensimmäisessä osuudessa on katsaus kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen nykytilaan ja erityisesti liikennevastuualueen osuuteen siinä. Osuuden yhteydessä käsitellään myös aiemmin lainsäädännön toimivuudesta tehtyjen tutkimusten tuloksia vuorovaikutuksen osalta. Tätä työtä varten on arvioitu tarvetta ELY-keskusten liikennevastuualueen työn ohjeistukselle ja todettu, että nykyinen ohjeistus tulisi sitoa vahvemmin kaavoituksen vuorovaikutusprosessiin. Diplomityössä tehtyyn tapaustutkimukselliseen tarkasteluun on valittu kaksi asemakaavaa ja kaksi osayleiskaavaa. Tapauksista on kerätty vuorovaikutukseen liittyvää kirjallista aineistoa kuten muistioita, sähköposteja ja lausuntoja. Aineistoa on analysoitu liikennevastuualueen käytännön työn kehittämiseen tähtäävästä näkökulmasta. Nykytilan tarkastelun ja tapaustutkimusten sekä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on johdettu liikennevastuualueelle vuorovaikutuksen toimintamalli kaavaohjaajan roolissa ja tienpitoviranomaisena toimimiseen. Vuorovaikutuksen toimintamalli tarjoaa liikennevastuualueelle valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan kaavaohjaukseen ja tienpitoviranomaisen tehtäviin. Toimintamallissa on lisätty epävirallisen vuorovaikutuksen vaiheita tukemaan laissa säädeltyä virallista vuorovaikutusta. Toimintamallissa on ehdotettu vuorovaikutuksen keskittämistä kaavaprosessin alkuun, mikä todennäköisesti varmistaisi liikennevastuualueen ja kuntien resurssien oikeanlaisen kohdentamisen. Toimintamalli mahdollistaa tilannekohtaisen soveltamisen. Tämä työ on noussut liikennevastuualueen aloitteesta ja tarpeesta kehittää omaa osuuttaan vuorovaikutuksesta. Jatkossa tarvittaisiin kuntien sekä Kuntaliiton puolelta yhteistyötahoja toimivan vuorovaikutuksen edistämiseksi. Yhteistyöhenkinen kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutus tulisi nostaa esille kehittämistoiminnassa ja sitä tukevassa tutkimuksessa kaavayhteistyön parantamiseksi. AVAINSANAT ELY-keskus, kaavaohjaaja, kaavoitus, liikenneselvitys, liikennesuunnittelu, liikennevastuualue, toimintamalli, vuorovaikutus Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 5 6 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 ALKUSANAT Diplomityöni aihe nousi kiinnostuksestani vuorovaikutukseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja siihen liittyvään tutkimukseen. Työni aiheen löytymisestä saan kuitenkin kiittää YY-Optima Oy:n Anna Saarloa ja Seppo Lampista, jotka ovat toimineet työni ohjaajina. Diplomityö on tehty YY-Optima Oy:lle ja se liittyy samanaikaisesti käynnissä olleeseen Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kehittämisprojektiin. Liikennesuunnittelu ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen työ ovat olleet pitkälti uusi aihevalloitus minulle ja olen oppinut työtä tehdessäni paljon uutta. Haluankin kiittää erityisesti liikennesuunnitteluun liittyvästä opastuksesta Uudenmaan ELYkeskuksen liikennevastuualueen projektin työryhmää sekä ohjaajiani. ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoita kiitän myös mahdollisuudesta tutustua paremmin heidän työhönsä sekä myötämielisyydestä diplomityötäni kohtaan. Aalto-yliopistosta työni valvojanani toimi professori Kimmo Lapintie ja häntä kiitän diplomityöhöni liittyvistä rakentavista kommenteista ja hyvistä keskusteluista. Diplomityön tekemisen aikana rinnallani kulkeneita ystäviä haluan kiittää kannustuksesta ja vertaistuesta, erityiset kiitokset Sonjalle hyvistä neuvoista. Lopuksi tahdon kiittää vanhempiani, jotka ovat aina tukeneet ja rohkaisseet minua opiskeluissani. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 7 KÄSITTEET ELY-keskus Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on valtion aluehallintoviranomainen. Elinkeinovastuualueeseen (E-vastuualue) kuuluvat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, liikennevastuualueeseen (L-vastuualue) kuuluvat liikenne ja infrastruktuuri ja ympäristövastuualueeseen (Y-vastuualue) kuuluvat ympäristö ja luonnonvarat. Kaavalausunto Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaan ELY-keskukselta on pyydettävä lausunto maakuntakaavaehdotuksesta (MRA 13 §), tarpeen mukaan yleiskaavaehdotuksesta (MRA 20 §) ja asemakaavaehdotuksesta (MRA 28 §). Kaavoituksen liikenneselvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavan liikenteelliset selvitykset ja niihin liittyviin liikennesuunnitelmat. Maankäyttöja rakennuslain mukaan (MRL 9 §) kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavoituksen liikennesuunnittelu Kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu, joka tukee liikenneselvityksiä tai on niistä nousseista tarpeista seurannutta. Kaavoituksen vuorovaikutus Kaavaa valmisteltaessa osallisille tulee varata tilaisuus esittää mielipiteensä ja asettaa valmisteluaineisto nähtäville. Kaavaehdotus tulee myös asettaa julkisesti nähtäville ja siitä on tiedotettava, jotta kunnan jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä. (MRL 8 luku, MRA 6 luku) Liikennevastuualue ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen eli liikennevastuualueen tehtäviin kuuluu mm. liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 §). Liikennevastuualueen kaavaohjaus Liikennevastuualueen tulee varmistaa, että liikenteelliset suunnitteluratkaisut perustuvat lainmukaisesti riittäville tiedoille ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset. (MRL 18 § ja laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 §) Liikennevastuualueen kaksoisrooli kaavoituksessa Liikennevastuualue toimii sekä kaavaohjaajana että tienpitoviranomaisena. 8 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Osallinen Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 62 §) määritellään osalliseksi alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tienpitoviranomainen Maantielain mukaan ELY-keskus on tienpitoviranomainen (MTL 11 §). Tieliikennejärjestelmän tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja alueiden kehittämistä sekä maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteelle ja ympäristölle asetettavien tavoitteiden toteuttamista. (MTL 3 §) Viranomaisneuvottelu Yleiskaava- ja asemakaavatasolla viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa ja tarvittaessa kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen (MRA 18 § ja 26 §). Viranomaisneuvottelun teemoja ovat mm. valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä tutkimuksen ja selvitysten tarpeet. LYHENTEET KL Kuntalaki. MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus. MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki. MTL Maantielaki. VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 9 Sisällysluettelo ABSTRACT OF MASTER’S THESIS 4 DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ 5 ALKUSANAT 7 KÄSITTEET 8 LYHENTEET 9 1. Johdanto 12 2. Aikaisempi tutkimus 13 3. Työn tavoitteet ja rajaus 15 4. Tutkimusmenetelmät ja aineisto 17 I TAUSTA: VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA JA NYKYTILA 18 5. Kommunikatiivinen painotus suunnittelussa 19 MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA HALLINNON RAKENTEISSA 21 6. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 22 6.1 Lakisääteinen vuorovaikutus 22 6.2 Valtion ja kunnan roolit lakimuutosta ennen ja sen jälkeen 23 7. Valtion aluehallinnon uudistus: ELY-keskusten muodostaminen 25 LIIKENNEVASTUUALUEEN TYÖN KONTEKSTI 29 8. Kaavaprosessi 30 9. Kaavoituksen toimijat 34 10. ELY-keskuksen ja kunnan vuorovaikutus kaavoituksessa 36 10.1 Kehittämiskeskustelu 37 10. 2 Viranomaisneuvottelu 38 10.3 Lausunnot 40 10.4 Valitusoikeus ja oikaisukehotus 41 11. Kaavoituksen selvitykset 42 11.1 Yleiskaavan selvitykset 44 11.2 Asemakaavan selvitykset 45 12. Kaavaratkaisun arviointi liikenteellisestä näkökulmasta 47 10 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 NYKYTILAN ARVIOINTIA 49 13. ELY-keskusten sisäinen yhteistyö, resurssit ja strategiat 50 14. Vuorovaikutuksen arviointi aiemmissa tutkimuksissa 52 14.1 Viraanomaisneuvottelut ja muut neuvottelut 52 14.2 Kehittämiskeskustelut 54 14.3 Vuorovaikutuksen kehittäminen 55 15. Selvitysten ja suunnittelun sisällön ohjeistus ja ohjaus 57 15.1 Selvityksiä ohjaavan lainsäädännön tarkkuus 57 15.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 59 15.3 Julkaistut ohjeet 62 YHTEENVETO: NYKYTILA JA KEHITYSSUUNTIA 67 II TUTKIMUS: VUOROVAIKUTUS NELJÄSSÄ KAAVATAPAUKSESSA 68 16. Aineiston valinta ja analyysimenetelmä 69 17. Tapausten kuvaus ja analyysi 72 17.1 Osayleiskaavat 72 17.2 Asemakaavat 77 YHTEENVETO: ESIMERKKITAPAUKSISTA NOUSSEET KEHITTÄMISTARPEET 83 III KEHITTÄMINEN: VUOROVAIKUTUS TULEVAISUUDESSA 85 18. Liikennevastuualueen edustajien näkemyksiä kehityssuunnista 86 19. Vuorovaikutuksen kehittäminen 91 19.1 Tutkimuksesta nousseisiin kehittämistarpeisiin vastaaminen 91 19.2 Vuorovaikutuksen toimintamalli liikennevastuualueelle 94 20. Liikenneselvitykset kaavaohjauksessa -projekti 98 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI 100 JATKOTUTKIMUKSEN TARVE 103 LÄHDELUETTELO JA KUVAT 104 LIITTEET 108 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 11 1. Johdanto Vuorovaikutteisuus on ollut pinnalla yhdyskuntasuunnittelussa 2000-luvun alusta asti, jolloin maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin osapuolten välistä vuorovaikutusta korostavaksi. Suunnittelun vuorovaikutteisuuden korostaminen liittyy laajemmin yhdyskuntasuunnittelun ”kommunikatiiviseen käänteeseen”. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käsitelty paljon suunnittelijan ja osallisten, kuten esimerkiksi kuntalaisten, välistä vuorovaikutusta. Tässä työssä tarkastellaan edellä mainitusta linjasta poiketen valtion viranomaisen, ELY-keskuksen, ja kunnan välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen lisäksi liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun välisen yhteistyön kehittäminen on ollut jo pidempään yksi yhdyskuntasuunnitteluun liittyvän tutkimuksen teemoista. Tässä työssä on yhdistetty nämä kaksi teemaa ja tarkastellaan vuorovaikutusta kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun kautta. Tämä diplomityötyö liittyy Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen YY-Optima Oy:ltä tilaamaan kaavoituksen liikennesuunnitteluun ja -selvityksiin liittyvään kehitysprojektiin Liikenneselvitykset kaavaohjauksessa, jossa tehtiin mm. vuorovaikutuksen ja suunnittelun sisällön kattava prosessikuvaus. Olin mukana projektin työryhmässä ja diplomityö toimi taustana vuorovaikutuksen kehittämiselle projektissa, mutta se on tehty itsenäisenä työnä. Diplomityössä tehty vuorovaikutuksen toimintamalli toimi pohjana ELY-keskuksen liikennevastuualueelle luodussa prosessikaaviossa. Lähtökohtana tälle työlle on Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoiden esille nostama käytännön tarve kehittää kaavoituksen liikennesuunnitteluun ja -selvityksiin liittyvää työtä. Kaavoituksen liikennesuunnitteluun liittyvän vuorovaikutuksen kehittämistarvetta tukevat myös maankäyttö- ja rakennuslaista tehtyjen arviointien tulokset. ELY-keskuksen liikennevastuualue on kuntien kaavoituksessa liikenteen osalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa roolissa kaavoituksen ohjaajana ja edistäjänä sekä maantielain mukaisesti tienpitoviranomaisena. Liikennevastuualueella on siten kaksoisrooli työssään. Liikennevastuualueella ei ole valtakunnallisesti eikä yksikkötasolla aiheeseen liittyvää prosessikuvausta, joten nykykäytännöt ja sen rooli ovat pitkälti vaihtelevia, riippuvaisia henkilöistä ja paikallisen ELY-keskuksen suunnittelu- ja yhteistyökulttuurista. Tässä diplomityössä tarkastellaan neljää kaavatapausta esimerkkinä käyttäen kuinka liikennevastuualueen käytännön työ kuntien kanssa toimii. Työssä tarkastellaan lisäksi kaavaprosessin vuorovaikutukseen ja liikenneselvityksiin liittyvää lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja nykyisiä toimintatapoja. Tavoitteena on nykyisten toimintatapojen selvittämisen lisäksi kehittää liikennevastuualueen vuorovaikutukseen liittyviä käytäntöjä kaavoituksen liikennesuunnittelussa. 12 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 2. Aikaisempi tutkimus ELY-keskukset ovat olleet toiminnassa vuoden 2010 alusta lähtien. Tähän mennessä on tehty diplomitöitä ja pro graduja esimerkiksi organisaatiomuutoksesta, mutta myös osittain liittyen ELY-keskusten työhön kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Kaavoitukseen liittyvää vuorovaikutusta on tutkittu paljon kunnan ja kuntalaisen välillä, mutta hieman vähemmän kunnan ja valtion viranomaisten kuten ELYkeskuksen edustajan välillä. Viime vuosina tehdyissä maankäyttö- ja rakennuslain arviointiraporteissa on kuitenkin arvioitu myös kunnan ja valtion edustajan välisen vuorovaikutuksen lainmukaista toteutumista. ELY-keskusten organisaatiomuutosta on tutkittu mm. henkilöstön näkökulmasta opinnäytetöissä. Tämän työn aihetta oikeustieteellisestä näkökulmasta sivuava, ennen ELY-keskusten perustamista tehty pro gradu, Armi Vadénin Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan yhteistyö kaavoituksessa (2008) tarkastelee vuonna 2000 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta ja ympäristökeskusten sekä kuntien asemaa lain edellyttämien vuorovaikutus- ja yhteistyömuotojen kautta. Alueelliset ympäristökeskukset tulivat vuonna 2010 osaksi ELY-keskuksia, mutta Vadénin työ on yhä ajankohtainen tarkasteltaessa esimerkiksi valtion ja kuntien edustajien rooleja kaavoituksessa. Kaavoitukseen liittyvien liikenneselvitysten ja -suunnitelmien tekemisen tueksi on julkaistu eri teemoja käsitteleviä ohjeita, jotka on tarkoitettu sekä valtion viranomaisten, ELY-keskusten, että kuntien työn tueksi. Julkaisut käsittelevät mm. joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä, liikenneturvallisuutta, maanteitä, liikennemelua, liikennetarpeen arviointia, liikenteen kysynnän hallintaa ja radanpitoa. Osassa näistä julkaisuista on kyseinen teema kytketty kaavoitusprosessin vaiheisiin. Kaavoitukseen liittyvistä liikenneselvityksistä ja -suunnitelmista on tehty kaksi diplomityötä. Liikennevirastolle vuonna 2011 tehdyssä diplomityössä Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla Toni Joensuu on käyttänyt aineistona mm. kyselytutkimusta ELY-keskusten edustajille. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä joukkoliikenteen huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Toisessa vuonna 2011 Liikennevirastolle tehdyssä diplomityössä, Reijo Vaaralan Kävely ja pyöräily kaavoituksessa, käytetään myös aineistona ELY-keskusten edustajille suunnattua kyselyä. Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen asiantuntijoilta selvitettiin kuinka paljon kävelyä ja pyöräilyä käsitellään kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissa. Töiden pääpaino on kuitenkin joukkoliikenteen tai pyöräilyn ja kävelyn huomioimisessa maankäytön suunnittelussa eikä niinkään ELYkeskusten ja kuntien välisessä yhteistyössä. Ympäristöministeriön julkaisuun Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus (2005) on koottu ympäristöministeriön selvitysten ja kyselyjen sekä Suomen Kuntaliiton ja eräiden muiden tahojen kyselyjen tuloksia vuoteen 2005 asti, uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon jälkeen. Raportissa on selvitetty mm. osallistumista ja yhteistyötä valtion, pääasiassa ympäristökeskusten ja kuntien välillä. Kuntaliitto on useampana vuotena selvittänyt kyselyllä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta. Vuonna 2012 kysely tehtiin kunnille, liitoille sekä ELY-keskuksille ja tulokset koottiin Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -raporttiin (Ritva Laine). Aiempina vuosina Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 13 kysely osoitettiin vain kuntien kaavoituksesta vastaaville, mutta vuonna 2012 otettiin mukaan myös maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustajat. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta tehtyjä selvityksiä käsitellään tässä työssä aiempaa tutkimusta käsittelevässä osiossa Nykytilan arviointia. 14 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 3. Työn tavoitteet ja rajaus Tämän työn tavoitteena on kehittää vuorovaikutuksen näkökulmasta ELYkeskusten liikennevastuualueen toimintaa kaavoituksen liikennesuunnittelussa. Tarkastelussa otetaan huomioon liikennevastuualueen rooli kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun ohjaajana sekä tienpitoviranomaisena. Tavoitteena on selvittää liikennevastuualueen nykyisiä käytäntöjä kaavojen liikennesuunnitelmiin ja -selvityksiin liittyvässä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi pyritään selvittämään keinoja kehittää liikennevastuualueen osuutta vuorovaikutuksesta. Viime vuosina tehtyjen selvitysten perusteella ja Uudenmaan ELY-keskuksen itsensä toiveesta liikennevastuualueen toimintaa tulisi kehittää. Esimerkiksi Kuntaliiton vuonna 2012 julkaistun Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -raportin johtopäätöksissä on todettu, että kyselyssä ilmi tullut resurssipula sekä lisäresurssien hankkimisen epätodennäköisyys johtavat tarpeeseen suunnata voimavarat kaikista olennaisimpiin kysymyksiin. Raportissa todetaan myös, että esimerkiksi kaavoituksen selvitysten rajaaminen kullekin kaavalle sopivalle tasolle, päällekkäisten prosessien karsiminen sekä viranomaisyhteistyön kehittäminen ja kohdentaminen vain merkittäviin kaavoihin voisivat olla keinoja helpottaa työtaakkaa laadun siitä kärsimättä. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -raportin johtopäätökset puhuvat tämän diplomityön kaltaisten selvitysten tarpeellisuudesta, etenkin kun vastaavanlaista työtä ei ole aiemmin tehty. (Laine 2012, 2-3, 26) Tämän työn painotus on kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun kehittämisessä. Teen työtä oman alani edustajana, maisema-arkkitehtuurin asiantuntijana, jolla on pääaineena yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. En pyri olemaan liikennesuunnittelun asiantuntija vaan pyrin tarkastelemaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen työtä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Yhdyskuntasuunnittelun opiskelijana edustan kahdesta asiantuntijaryhmästä enemmän koulutukseltani ja taustaltani kuntien kaavoittajia kuin liikennesuunnittelun asiantuntijoita. Yleistetysti kuntien kaavoittajat ovat koulutukseltaan arkkitehteja ja liikennesuunnittelun asiantuntijat sekä liikennesuunnittelijat esimerkiksi liikennetekniikkaa opiskelleita diplomiinsinöörejä. Tämän työn yhteydessä minulla on mahdollisuus tarkastella toisen osapuolen, kaavoja ohjaavan ELY-keskuksen liikennevastuualueen työtä. Tämän työn yhtenä keskeisenä sisältönä on luoda toimintamalli liikennevastuualueen vuorovaikutuskäytännöille kaavaohjauksessa. Tavoitteena on ennen kaikkea ELY-keskusten liikennevastuualueen kaavoituksen liikenneselvityksiin liittyvän käytännön työn, edistämisen ja ohjauksen, kehittäminen. Liikennevastuualueen työ on käytännössä sen kaksoisroolin mukaisesti varmistaa, että liikenteelliset suunnitteluratkaisut perustuvat lainmukaisesti riittäville tiedoille ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset ja ovat toteutuskelpoisia liikennejärjestelmän parannustarpeiden kannalta (MRL 18 § ja laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 §). Tässä työssä ei kuitenkaan tarkastella liikennevastuualueen työn sisällöllistä vaan vuorovaikutukseen liittyvää osuutta. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 15 Työssä on pyritty vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Mitä kehittämistarpeita on ELY-keskusten liikennevastuualueen nykyisissä vuorovaikutuskäytännöissä kuntien kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun ja -selvitysten ohjaajana ja tienpitoviranomaisena? Pääkysymystä tukevia vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ovat: Mikä/minkälainen on ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoiden rooli kaavojen liikennesuunnitelmiin ja -selvityksiin liittyvässä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä? Mikä rooli on käytännössä? Minkälainen sen tulisi olla? Miten nykyiset kaavoituksen liikennesuunnitteluun liittyvät julkaisut tukevat ELYkeskuksen liikennevastuualueen kaavaohjaustyötä? 16 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 4. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tässä työssä tarkastellaan vuorovaikutusta pääasiassa kaavan laatijoiden ja valtion virkamiesten, tässä tapauksessa ELY-keskuksen liikennevastuualueen, välillä. Näkökulmana tarkastelussa on ELY-keskuksen liikennevastuualueen osuus vuorovaikutuksesta. Viestinnästä tarkastellaan sekä virallista että epävirallista osuutta, kuten esimerkiksi viranomaisneuvottelujen kulkua käyttäen aineistona muistioita ja sähköpostiviestejä. Epävirallisen aineiston käyttämisen vuoksi kaavatapausten tai kuntien nimiä ei mainita. Tämän työn ensimmäisessä osuudessa tehdään katsaus kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen nykytilaan painottaen erityisesti ELY-keskuksen liikennevastuualueen osuutta siinä. Osuus perustuu pääasiassa kaavoituksen lainsäädäntöön ja siihen liittyviin ohjeisiin. Sen lisäksi on käsitelty myös aiemmin tehtyjen kyselyiden ja tutkimusten tuloksia lainsäädännön käytännön toimivuudesta ja tässä työssä on arvioitu kaavoituksen liikennesuunnitteluun liittyvien julkaisujen käytettävyyttä liikennevastuualueen työn näkökulmasta. Nykytilan selvittämisen jälkeen seuraa kaavatapausten tarkastelu. Tapaustutkimukselliseen tarkasteluun on valittu kaksi asemakaavaa ja kaksi osayleiskaavaa. Kaavatapauksista on kerätty vuorovaikutukseen liittyvää aineistoa. Vuorovaikutusta on tarkasteltu sekä analysoitu liikennevastuualueen työn käytännön kehittämiseen tähtäävästä näkökulmasta. Tapausten analyysi on tehty tässä työssä kerätyn aineiston pohjalta eivätkä päätelmät ole ELY-keskuksen edustajien tekemiä, vaikka heitä on työssä haastateltu. Tutkimusosuuden aineiston valinnasta ja menetelmistä kerrotaan lisää myöhemmin itse osuuden yhteydessä. Työn viimeinen osa työstä keskittyy nykytilan tarkastelun ja tapaustutkimusten pohjalta ELY-keskusten liikennevastuualueen toiminnan kehittämiseen. Tätä osuutta tukevat liikennevastuualueen kanssa pidetyt työpajat, lyhyet haastattelut sekä palaverit ja niistä saatu palaute sekä toimintatapojen kuvaaminen. Työ on osin deskriptiivinen, siinä kuvataan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimintaa ja lainsäädännön muodostamia raameja. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta taas työ on normatiivinen, siinä pyritään antamaan suosituksia kuinka vuorovaikutus tulisi järjestää. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 17 I TAUSTA: VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA JA NYKYTILA Ensimmäisessä osuudessa tarkastelen kaavoitukseen liittyvää vuorovaikutusta kunnan ja valtiota edustavan ELY-keskuksen liikennevastuualueen välillä. Osuus sisältää katsauksen maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtion aluehallinnon uudistuksiin, siinä esitellään kaavaprosessia eri osapuolineen ja kaavoituksen vuorovaikutuksen ohjeistusta ja lainsäädäntöä. Tarkastelu on rajattu yleis- sekä asemakaavatasoille. 18 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 5. Kommunikatiivinen painotus suunnittelussa Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kommunikatiivisen suunnittelun taustaa. Se on vaikuttanut maankäyttö- ja rakennuslain painotukseen osallisten mahdollisuudesta vaikuttaa kaavoitukseen. Kommunikatiivisuuden korostaminen on myös tämän työn aihevalinnan taustalla. Kommunikatiivista suunnittelua on tutkittu paljon kaavoittaja - kuntalainen -näkökulmasta, mutta tässä työssä tarkastellaan asetelmaa kaavoittaja - valtion viranomainen. Yhdyskuntasuunnittelun teoreettisessa keskustelussa on käytetty käsitteitä ”kommunikatiivinen suunnittelu” ja ”osallistava suunnittelu”, joka sisältää viittauksen osallisten huomioimisesta suunnitteluprosessissa. Kommunikaation synonyymi suomessa on viestintä. Kommunikaatiolla voidaan spesifisti viitata myös neuvotteluihin tai esimerkiksi niissä käytettävään argumentaatioon. Viestinnän määrittelyissä korostetaan usein vuorovaikutteisuutta osapuolten kesken. Kommunikaatio voi olla verbaalista, joko puhuttua tai kirjoitettua, visuaalista eli kuvien kautta välitettyä, eleitä ja ilmeitä, henkilöltä toiselle tai viestimien kautta välitettyä. Viestintä on muodollista tai virallista kun se on eri tavoin, kuten esimerkiksi lain kautta, säädeltyä tai säätelemätöntä eli epämuodollista tai epävirallista. Yhdyskuntasuunnittelun piirissä viestinnällä tarkoitetaan usein ihmisten välistä suoraa tai välitettyä viestintää ja joissain tapauksissa joukkoviestintää. (Puustinen 2006, 184) Puustinen (2006, 184-185) toteaa, että yhdyskuntasuunnittelun piirissä on puhuttu ”kommunikatiivisesta käänteestä”. Suunnittelu nähdään siinä dynaamisena poliittisena prosessina, jossa muokataan sosiaalista todellisuutta eri toimijoiden välisessä vuorovaikutusprosessissa, johon sisältyy arvovalintoja. Lapintien mukaan kommunikatiivisessa käänteessä keskeisin merkitys saattaa olla osallistumisen sijaan sillä, että suunnittelijat sekä muut osallistuvat tulevat tietoisiksi käyttämästään viestinnästä ja kohtaamisen tavasta (Lapintie 2003, 15). Kommunikatiivisen suunnittelun teoreetikkojen mukaan suunnittelijalla ei voida ajatella olevan neutraalia asiantuntijatietoa, minkä seurauksena asiantuntijoiden näkemykset tulisi alistaa kommunikatiiviselle päätöksentekoprosessille (Mattila 2003, 56–57). Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa kommunikatiivista päätöksentekoprosessia, osallisten oikeutta vaikuttaa suunnitelmiin. Sekä kuntalaisilla että virkamiehillä on suunnitelmien nähtävillä olemisen ja viranomaisneuvottelujen kautta mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluprosessiin. Laki painottaa sekä vuorovaikutusta että monipuolista asiantuntemusta, mistä nousee kommunikatiivisen suunnittelun keskeinen ongelma asiantuntijan roolin määrittelystä. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan erityisesti tarkastella tässä työssä. Tässä työssä tarkastellaan vuorovaikutusta, virallista ja epävirallista, kunnan sekä valtion virkamiesten välillä. Monissa muissa kommunikatiivisen suunnittelun tutkimuksissa ja julkaisuissa, kuten esimerkiksi Bäcklundin, Häklin ja Schulmanin toimittamassa teoksessa Osalliset ja osaajat (2002), on tarkasteltu kaavoittajan ja kuntalaisen välistä vuorovaikutusta. Tässä työssä tutkimuksen kohteena on ELY-keskuksen liikennevastuualueen osuus kahden, usein eri ammattikuntaa edustavan, osaajan välisen vuorovaikutuksen tarkastelusta. Kunnan kaavoittajat ovat useimmiten arkkitehtejä kun taas ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajat liikennesuunnittelijoita. Kunnan ja valtion viranomaisten välisen vuorovaikutuksen lisäksi työssä kiinnitetään huomiota myös ELY-keskuksen Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 19 sisäiseen, eri vastuualueiden väliseen, vuorovaikutukseen, joka saattaa myös vaikuttaa ELY-keskuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutusprosessiin. Vuorovaikutukseen liittyvät myös konfliktit, joita Peltosen ja Villasen (2004, 14) mukaan voi esiintyä esimerkiksi yksityisten tai julkisten organisaatioiden sisällä tai niiden välillä. Erityisesti muuttuvat olosuhteet ja organisaatiot voivat toimia kasvualustana konfliktien syntymiselle. Konflikteja esiintyy eri tasoilla ja yhdellä tasolla esiintyvä voi vaikuttaa myös muilla tasoilla. Esimerkiksi yksilötason konfliktit voivat laajentua organisaatioiden välisiksi. Konfliktiprosesseissa esiintyy niiden selitysmallien määritelmän mukaan toimijoita ja näiden tavoitteita sekä toimijoiden välistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu tietyssä kontekstissa. Tässä työssä ei kuitenkaan painoteta erityisesti konfliktiasetelmia tai niiden tutkimusta. Työssä tarkastellaan vuorovaikutusta sekä sen onnistumisen että epäonnistumisen kannalta lähtökohtana käytännönläheinen näkökulma vuorovaikutukseen liittyvien työtapojen kehittämiseen. 20 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA HALLINNON RAKENTEISSA ELY-keskuksen liikennevastuualueen työn, kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun ohjaajan sekä tienpitoviranomaisen roolissa toimimisen, taustaksi tarkastelen seuraavissa luvuissa työn nykytilaan vaikuttaneita muutoksia lainsäädännössä ja hallinnon rakenteissa. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos sekä ELY-keskusten perustaminen ovat olleet yksiä keskeisimpiä muutoksia viime vuosikymmeniltä. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 21 6. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Luvussa käsitellään vuoden 2000 alusta voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka yksi keskeisimmistä uudistuksista liittyy vuorovaikutukseen kaavoitusmenettelyssä. Näkökulmana luvussa on valtion edustajien ja kuntien roolit sekä tehtävät kaavoitukseen kuuluvassa vuorovaikutuksessa. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Lailla vahvistettiin kuntien päätösvaltaa maankäytön suunnittelussa sekä ohjauksessa ja valtion rooli valvovana viranomaisena pieneni, kun kaavojen alistusmenettely poistettiin. Ennen vuotta 2010 toimineiden alueellisten ympäristökeskusten sekä esimerkiksi tiepiirien, jotka ovat nykyään osa ELY-keskuksia, tehtävät ja perusteet yhteistyölle kuntien kanssa muuttuivat lakiuudistuksen myötä. Valtiota edustavien alueellisten ympäristökeskusten sekä mm. tiepiirien uudessa roolissa painopiste siirtyi jälkivalvonnasta kaavoitusprosessin aikaiseen edistämiseen, ennakko-ohjaukseen ja asiantuntija-avun antamiseen. Ympäristökeskuksilla ja muilla viranomaisilla kuten tiepiireillä oli kuitenkin oikeus valittaa toimialaansa kuuluvissa asioissa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä tai tehdä kunnan kaavapäätöksestä kirjallinen oikaisukehotus. Vallan lisääntymisen myötä kunnille tuli myös uusia tehtäviä kaavoituksessa, kuten esimerkiksi vuorovaikutusmenettelyn noudattaminen ja kaavojen vaikutusten selvitystarpeiden huomioonottaminen. Kunnan vastuu kaavan sisällöstä ja laadusta kasvoi kokonaisuudessaan lakiuudistuksen myötä. (Vadén 2008, 1-2, 46; Tiehallinto 2006, 67–70) Hallituksen esityksessä (101/1998) rakennuslainsäädännön uudistukseksi korostettiin kuntien päätöksentekoa ja niiden voimavarojen sekä asiantuntemuksen riittävyyttä. Valtiota edustavien alueellisten ympäristökeskusten tehtävien painopisteeksi esitettiin valtakunnallisten tavoitteiden, kuten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, turvaamista ja neuvotteluyhteistyötä neuvonta- ja asiantuntija-avun lisäksi. Alueellisilla ympäristökeskuksilla on esityksen mukaan kuitenkin mahdollisuus puuttua kunnan kaavaratkaisuihin oikaisukehotusmenettelyn ja valituksen kautta. Kaavoitusmenettelyyn liittyvät valtionhallinnon tehtävät siirtyivät uudistuksen myötä alueellisille ympäristökeskuksille. Esityksessä perustellaan muuttunutta vastuunjakoa Ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten kesken mm. valtion roolin painottumisella neuvonta- ja asiantuntija-avun antamiseen vahvistusmenettelyn sijaan, mikä edellyttää aikaisempaa tiiviimpää vuorovaikutusta kuntien ja valtion viranomaisten kesken. (HE 101/1998) 6.1 Lakisääteinen vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain vuoden 2000 muutoksen myötä tuli lakiin uusi käsite ”osallinen” (Ympäristöministeriö 2007, 8). Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 62 §) määritellään osalliseksi alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on lain mukaan järjestettävä mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt viranomaisneuvottelut on tarkoitettu valtion viranomaisten keskeiseksi vaikuttamiskeinoksi (Vadén 2008, 73). Hallituksen 22 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 esityksen (101/1998) mukaan vahvistusmenettelystä siirrytään ensisijaisesti neuvonta- ja asiantuntija-apua tarjoavaan suunnittelukulttuuriin (HE 101/1998). Tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat kehittämiskeskustelu, kaavoista käytävät viranomaisneuvottelut, muut kaavaneuvottelut ja kaavoja koskevat lausunnot sekä omina työmuotoinaan neuvonta ja koulutuksen järjestäminen. Viranomaisneuvottelut rajataan kuitenkin lain mukaan koskemaan kaikkein merkittävimpiä kaavoja. (Ympäristöministeriö 2007, 9, 15) Aiemminkin valtion kaavoitusviranomaisten ja kuntien yhteistyössä käytiin ”epävirallisia” neuvotteluja, mutta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä lakiin tuli säännös esimerkiksi kehittämiskeskustelusta. Ennen lakiuudistusta käydyissä neuvotteluissa kunnat esittelivät ajankohtaisia kaavahankkeitaan valtion viranomaisille pääasiassa varmistaakseen käytössä olleen alistusmenettelyn sujumisen. Ympäristöministeriön yleiskirjeen (nro 5002/501/90) 21.12.1990 perusteella voidaan todeta, että aiemmankin rakennuslain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä viranomaisneuvotteluja käytiin valtion ja kunnan viranomaisen kesken erityisesti yleiskaavoihin liittyen. (Vadén 2008, 69, 74) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista vuorovaikutusmuodoista ELY-keskuksen ja kunnan välillä käsitellään luvussa 10. 6.2 Valtion ja kunnan roolit lakimuutosta ennen ja sen jälkeen Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen oli tarkoitus vahvistaa kuntien päätösvaltaa, mutta tavoitteiden toteutumisesta on esitetty myös kyseenalaistavia mielipiteitä. Silloiset ympäristökeskukset, jotka ovat nykyään osa ELY-keskuksia, vastasivat vuonna 2005 julkaistussa kyselyssä, että vaikka kuntien itsenäisyys alueidenkäytön suunnittelussa on vahvistunut, nojautuvat kunnat voimakkaasti ympäristökeskuksen asiantuntemukseen. Ympäristökeskusten mukaan kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja ympäristöstä huolehtimisessa. (Ympäristöministeriö 2005, 84, 85) Ryynäsen (2004, 57) mukaan valvontaviranomaisten kunnille osoittama neuvonta voidaan tulkita vallankäytöksi. Valvontaviranomainen voi antaa neuvoja, joiden antaminen ei ole suoraan viranomaisen toimivaltuuksissa säädetty, lisäksi vaarana on neuvojen sitovuuden eli suositusluonteisuuden väärinymmärtäminen. Suomessa on ollut myös pitkään voimassa keskushallinnon roolia, ohjausta ja valvontaa, korostava hallintoperinne, joka saattaa yhä vaikuttaa asenteissa (Karppi et al. 2011, 160). Vadénin kunnille suunnatun, vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan alueellinen ympäristökeskus näyttäytyy kuntien viranhaltijoille melko tasavertaisena toimijana, vaikkakin kunnan koko vaikuttaa sen vahvuuteen neuvotteluosapuolena. Kyselyn tulosten mukaan pienet kunnat kokivat olevansa enemmän riippuvaisia yhteistyöstä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Kyselyn mukaan pääpiirteissään kunnat yrittivät ottaa ympäristökeskusten näkemykset huomioon, koska halusivat saada kaavoja valmiiksi ilman hidastavia oikaisukehotuksia ja valituksia valmiiksi ja siten päästä kehittämään aluettaan. (Vadén 2008, 117, 120) Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta on jo yli kymmenen vuotta aikaa, mutta kuntien päätösvallan lisääntymisen toteutumista ja esimerkiksi vastuunkantoa kaavojen lainmukaisuudesta voidaan tarkastella kriittisesti. Nykyisessä tilanteessa Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 23 ELY-keskukset, joihin liitettiin ympäristökeskukset ja tiepiirit, edustavat valtiota kaavoitukseen liittyvissä kuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Voidaankin pohtia vaikuttaako vanhan rakennuslain mukainen ajattelutapa kunnissa edelleen. Kokevatko kunnat ELY-keskuksen valvojana, joka huolehtii esimerkiksi liikenneselvitysten lainmukaisuuden täyttymisestä. Ainakin tämän suuntaista voidaan päätellä Vadénin pro gradu -työn kyselyn tuloksista, joissa kävi ilmi mm. kuntien haluavan ottaa ympäristökeskusten näkemykset huomioon nopeuttaakseen kaavojen valmistumista. Minkälaisia muutoksia kaivattaisiin, jotta kunnat kokisivat heillä olevan vastuun kaavojen lainmukaisuuden täyttämisestä? Ennen kaikkea kuntien tulisi kokea heillä olevan vastuu hyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön suunnittelusta. Tässä työssä tarkastellaan kuitenkin kaavoitusprosessia pääasiassa ELY-keskusten näkökulmasta, joten kysymys voitaisiin asetella seuraavasti: Miten ELY-keskusten tulisi kehittää toimintatapojaan niin, että kunnat voisivat käyttää parhaalla mahdollisella tavalla maankäyttö- ja rakennuslain heille suomaa päätösvaltaa ja sen mukana tuomaa vastuuta? Kappaleessa esille tulleiden vuorovaikutuksen toimivuuteen liittyvien havaintojen perusteella voidaan työn tutkimuskysymystä tämän mukaisesti tarkentaa. 24 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 7. Valtion aluehallinnon uudistus: ELY-keskusten muodostaminen Luvussa käsitellään valtion aluehallinnon vuoden 2010 uudistusta, johon liittyi ELYkeskusten perustaminen. ELY-keskusten muodostamisen lisäksi luvussa käsitellään erityisesti liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen tehtäviä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) muodostamisen taustalla on laajempi valtion aluehallinnon uudelleenorganisointi. Kuuden aiemman valtionhallinnon viranomaisen tehtävät ryhmiteltiin uudistuksen tuomiin ELYkeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin (AVI). Uudistuksen tavoitteena oli aluehallinnon selkeyttäminen sekä kansanvaltaisuuden lisääminen vahvistamalla erityisesti maakuntien liittojen roolia kehittämistehtäviä koskevassa päätöksenteossa. (Karppi et al. 2011, 23) Uudistuksella pyritään päätöksenteon kansanvaltaistamiseen ja osallistavaan verkostopäätöksentekoon, jota voidaan pitää siirtymisenä hallinnosta hallintaan (”transition from government to governance”). Julkishallinnon organisaatioiden yksinvallan sijaan turvaudutaan yhteistyöhön muiden yhteiskunnassa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Suomalaisessa hallintokeskustelussa verkostohallinnan etujen tiedostaminen näkyy pyrkimyksenä koordinoida alueellisen kehittämisen politiikkalohkoja neuvottelevan vuorovaikutuksen kautta, yhteistoiminnassa instituutioiden, prosessien ja monia intressejä edustavien toimijoiden kanssa. Vuoden 2010 valtionaluehallinnon uudistuksessa yhteistyötahoina ovat aluehallintoviranomaiset, kuten ELY-keskukset ja kuntahallinnon toimijat, kuten kuntayhtymät, liikelaitokset ja virastot. (Karppi et al. 2011, 147) ELY-keskukset, aloittivat toimintansa, kun laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 20.11.2009/897 tuli voimaan 1.1.2010. ELY-keskuksiin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. ELY-keskuksia, joita on 15 kappaletta, ohjaa pääasiassa työ- ja elinkeinoministeriö, mutta myös ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö/Liikennevirasto, maa- ja metsätalousministeriö/Maaseutuvirasto/Elintarviketurvallisuusvirasto, opetusministeriö ja sisäasiainministeriö. (ELY-keskus 2012a [WWW]) ELY-keskukset jakaantuvat kolmeen vastuualueeseen. Elinkeinovastuualueeseen (E-vastuualue) kuuluvat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, liikennevastuualueeseen (L-vastuualue) kuuluvat liikenne ja infrastruktuuri ja ympäristövastuualueeseen (Y-vastuualue) kuuluvat ympäristö ja luonnonvarat. Osassa ELY-keskuksista on kaikkien kolmen vastuualueen yksikköjä, mutta joissakin saattaa olla kaksi vastuualuetta tai vain yksi. Tässä työssä mukana olevissa Uudenmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksissa on kummassakin kaikki kolme yksikköä. (ELYkeskus 2012a [WWW]) Uudenmaan ELY-keskus vastaa lisäksi esimerkiksi Hämeen ELY-keskuksen alueella liikenne- ja infrastruktuuritehtävistä (ELY-keskus 2012b [WWW]). Pohjois-Savon liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toimialue on taas Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (ELY-keskus 2013 [WWW]). Ympäristöja liikennevastuualueiden toimialueet vaihtelevat, mikä tuo haasteita ELY-keskusten sisäiseen vuorovaikutukseen. ELY-keskusten toimialaan ja tehtäviin kuuluvat mm. liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen; ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 25 kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 §) Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään (MRL 18 §) ELY-keskusten tehtäviksi kuntien alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ja ohjaus. Lisäksi ELY-keskusten on valvottava, että kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden hoitoa koskevat säännökset. ELY-keskukset vastuualueittain. (Kuvalähde: ELY-keskus 2011 [WWW]) 26 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue Ylijohtaja Strategiayksikkö Hallintoyksikkö Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Strategia Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat - Toiminnan ohjaus - Liikennejärjestelmä Asiakkuus - Helsingin seudun tiimi Viestintä - Suunnittelu ja investoinnit Rahoitus - Kunnossapito Työ- ja elinkeinotoimistot Uudenmaan ELY-keskuksen organisaatiokaavio. (Kuvalähteen perusteella: ELY-keskus 2012d [WWW]) ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualue koostuu aiempien tiehallinnon tiepiirien ja lääninhallitusten liikenneosastojen tehtävistä (ELY-keskus 2012e [WWW]). Entinen Tiehallinto oli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, johon kuului yhdeksän tiepiiriä. Tiepiirit vastasivat tienpidosta alueellaan sekä huolehtivat tieverkon kunnosta, liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä kehittämistarpeista. Tiepiirien tehtävistä suurin osa oli täytäntöönpanotehtäviä ja reilu viidesosa niiden valvontaa. (HE 59/2009 vp, 9, 11) Tiepiirit seurasivat kuntien kaavoitustilannetta toimialaansa kuuluvien toimenpiteiden kannalta sekä osallistuivat toimialaansa liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Tiepiirit antoivat myös lausuntoja kaavoista Tiehallinnon edustajina ja olivat mukana esimerkiksi alueellisen ympäristökeskuksen järjestämissä kehityskeskusteluissa tarpeen mukaan. Kuten muillakin viranomaisilla myös tiepiireillä oli valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä. (Tiehallinto 2006, 67-70) Vuoden 2010 valtion aluehallinnon uudistuksessa toiminnan ydintä, asiasisältöjä tai niitä koskevaa sääntelyä ei muutettu, vaikka hallinnon palvelukanavat ja niitä koskeva sääntely kokivat muutoksen (Karppi et al. 2011, 168). Nykyinen liikennevirasto ohjaa ELY-keskusten liikennevastuualueen toiminnan sisällöllistä puolta. Liikennevirastolta tulevat myös tienpidon varat ja se osallistuu merkittävien tiehankkeiden suunnitteluun. Tiepiirien tehtäviä hoitaa nykyinen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. Liikennevastuualueen tehtäviin kuuluu liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen (laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 §). Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 27 Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään (MRL 18 §) ELY-keskusten tehtäviksi kuntien alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ja ohjaus. Lisäksi lain mukaan ELY-keskusten on valvottava, että kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden hoitoa koskevat säännökset. Maantielain mukaan ELY-keskus on valtion tienpitoviranomainen (MTL 11 §). Maantielain mukaan maantieverkkoa kehitettäessä ja ylläpidettäessä on huomioitava, että tieliikennejärjestelmä osana koko liikennejärjestelmää edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja alueiden kehittämistä sekä maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteelle ja ympäristölle asetettavien tavoitteiden toteuttamista. (MTL 3 §) ELY-keskuksen liikennevastuualue on osallisena kaavoituksessa sekä kaavaohjaukseen liittyvässä roolissa että valtion maanteiden tienpitoviranomaisena (MTL 11 §). Liikennevastuualue on kaavahankkeissa siten kahdessa roolissa, sekä omistajana että ohjaajana. Tämän lisäksi liikennevastuualueella voidaan nähdä kolmaskin rooli, koska se on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Liikennevastuualue arvioi toteuttavatko kaavojen liikenneratkaisut maankäyttöja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset ja tämän lisäksi sen tulee myös tienpitoviranomaisena vastata esimerkiksi kaavojen toteutettavuudesta suhteessa liikennejärjestelmän parannustarpeisiin. Tienpitoviranomaisena liikennevastuualueen tehtävänä on arvioida kaavan liikenneratkaisujen taloudellista merkitystä sekä kaavan toteuttamiskelpoisuutta. Usein kuitenkin kaupunki tai hankkeen omistaja vastaa kaavoituksen aiheuttamien muutosten kustannuksista maanteiden osalta (Uudenmaan ELY-keskus 2011). ELY-keskusten liikennejärjestelmätyöhön kuuluu osallistuminen maankäytön suunnitteluun viranomaisneuvotteluiden, kaavalausuntojen ja liikenneselvitysten kautta. Keskeinen osa sitä ovat myös liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Liikennevastuualueella halutaan painottaa liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun samanaikaisuutta. Liikennevastuualueelle kuuluvat myös tienrakennushankkeet, joiden suunnitteluprosessi pyritään sovittamaan yhteen maankäytön suunnittelun kanssa. (ELY-keskus 2012e [WWW]) 28 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 LIIKENNEVASTUUALUEEN TYÖN KONTEKSTI Seuraavissa luvuissa tarkastelen ELY-keskuksen liikennevastuualueen työn kontekstia. Liikennevastuualueen työ kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun ohjaajana sekä tienpitoviranomaisen roolissa toimiminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslaille sekä maantielaille. Käytännössä työhön liittyvät kaavaprosessin eri vuorovaikutusvaiheissa mukana oleminen sekä kaavaratkaisun ja siihen liittyvien selvitysten arviointi liikenteellisestä näkökulmasta. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 29 8. Kaavaprosessi Prosessi tarkoittaa tapahtumasarjaa tai kehityskulkua. Tässä työssä tarkastellaan ELY-keskusten roolia kuntien kaavoitusprosessissa erityisesti kaavoituksen liikenneselvityksiin ja -suunnitelmiin liittyen. Luvussa määritellään kaavaprosessi sekä sen osaprosessit, jotka kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Osaprosessien määrittelyllä pyritään rajaamaan tässä työssä tarkasteltava kokonaisuus, joka on kaavoituksen hallinnollinen prosessi. Kaavaprosessi-termillä viitataan kaavoitushankkeisiin hallinnollisten, poliittisten ja sisällöllisten sekä sosiaalisten prosessien kokonaisuuksina. Kaavoituksen kulku on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Kaavaprosessilla tarkoitetaan kaavan laatimista kaikkine vaiheineen. Se jakautuu pääpiirteissään valmistelu-, luonnos- ja ehdotusvaiheeseen, jonka jälkeen kaavan on mahdollista tulla hyväksytyksi. Kaavasta riippuen kaavaprosessi saattaa olla laajempi tai suppeampi. Usein asemakaavojen prosessissa on vähemmän vaiheita kuin niitä laajempien osayleis- tai yleiskaavojen prosesseissa. Kaavaprosessiin kuuluvaa vuorovaikutusta, etenkin ELY-keskuksen ja kunnan välillä tarkastellaan tämän työn luvussa kahdeksan. Seuraavaksi kuvataan pääpiirteissään asema- ja yleiskaavojen kaavaprosessin kulkua. OAS ALOITUS KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS HYVÄKSYMINEN VOIMAANTULO Yleis- ja asemakaavaprosessin kulku. (Kuvalähteen perusteella: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto [WWW]) Aloite kaavan laatimisesta voi tulla yksityiseltä maanomistajalta tai kunnalta. Kunta päättää kuitenkin onko kaavan laatiminen tarkoituksenmukaista. Kaavahankkeen alussa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan tavoitteet, lähtökohdat, kaavan valmistelun ja päätöksenteon eteneminen sekä siitä tiedottaminen, osallistumismahdollisuudet sekä se miten kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. Kunta vastaa yleensä kaavojen valmistelusta. Kaavoituksen käynnistymisestä ilmoitetaan osallisille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä mielipiteen jättämistä varten. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto [WWW]) Kaavaluonnoksessa ja muussa aineistossa, kuten erilaisissa selvityksissä, kuvataan alustavasti suunnittelualueen eri osien käyttötarkoitukset ja rakentamisen määrä sekä sijoittaminen. Luonnoksen suunnittelusta vastaa kaavan valmistelija kuten kaavoittaja sekä esimerkiksi liikennesuunnittelija, maisema-arkkitehti, yhdyskuntatekniikan ja -talouden sekä rakennussuojelun asiantuntija. Kaavasuunnittelu tai osia siitä voidaan tehdä konsulttityönä tai suunnittelukilpailun kautta. Luonnoksesta tiedotetaan ja se on julkisesti nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto [WWW]) Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa on otettu huomioon luonnoksesta saadut mielipiteet. Ehdotus tehdään lopullista päätöksentekoa varten ja se sisältää kaavakartan kaavamerkintöineen ja -määräyksineen sekä kaavaselostuksen. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnan tai teknisen lautakunnan puoltama 30 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset lausunnot esimerkiksi ELY-keskuksilta. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto [WWW]) Ellei kaavaehdotuksesta ole jätetty muistutuksia eikä lausunnoissa ole huomautuksia etenee kaavaehdotus kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan valmistelija laatii vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin ja muuttaa ehdotusta tarpeen mukaan. Jos kaavaehdotuksen muutokset ovat merkittäviä, asetetaan ehdotus uudestaan julkisesti nähtäville. Kaavan hyväksyminen ilmoitetaan kuulutuksella mm. lehdissä ja siitä ilmoitetaan mm. ELY-keskuksille. Jos hyväksymispäätöksestä ei valiteta, tulee kaava voimaan siitä julkaistavalla kuulutuksella. Valitustapauksessa kaava tulee voimaan, jos valitukset hylätään tai oikeuskäsittelyn jälkeen julkaistavalla kuulutuksella. Kaavaprosessiin vaikuttavat monet tahot ja tekijät kuten myös kaavojen liikenneselvitysten tuottamiseen. Lliikenneselvityksiin liittyvässä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä osapuolia ovat ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijat ja kuntien kaavoittajat tai liikenneselvityksiä tilaavat virkamiehet ja selvityksiä tekevät konsultit. Tarkasteltaessa ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoiden roolia yhteistyössä ei toki voida ohittaa kokonaan toista osapuolta, mutta tämän työn painopiste on kuitenkin ELY-keskuksen liikennevastuualueen osuudessa. Kaavaprosessi, itse hankkeen suunnittelun aloittamisesta valmiiseen kaavan, koostuu monista osatekijöistä. Kaavaprosessi voidaan jakaa hallinnolliseen, poliittiseen ja sisällölliseen prosessiin ja kaikkien prosessien taustalla vaikuttaa sosiaalinen prosessi – ihmisten välinen vuorovaikutus. Tässä työssä tarkastellaan pääasiassa kaavaprosessiin kuuluvaa hallinnollista prosessia ja vuorovaikutusta. Sisällöllistä prosessia, liikenneselvitysten sisältöä koskevia tekijöitä, sivutaan siltä osin kuin ne ovat oleellisia ELY-keskuksen liikennevastuualueen kaavojen liikenneselvityksiin liittyvän työn kannalta. n lli pr en osessi nen pro se ss i Ha llin no Sis äll ö Sosiaali en prosessi llin in itt Poli en p rosessi Kaavaprosessi, joka jakautuu tässä työssä tehdyn määrittelyn mukaan sisällölliseen, poliittiseen ja hallinnolliseen prosessiin sekä kaikessa vaikuttavaan sosiaaliseen prosessiin eli ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. (Piirros Maria Hyövälti) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 31 Kaavoituksen sisällöllinen prosessi Kaavoituksen sisällöllinen prosessi viittaa kaavan suunnittelullisen sisällön kehittymiseen, mikä kytkeytyy vahvasti sekä kaavoituksen hallinnolliseen että poliittiseen prosessiin. Kaavoittajat laativat tai tilaavat konsulteilta kaavasuunnitelmat, joihin liittyvät tarpeelliset selvitykset. Suunnittelijoiden lisäksi kaavan sisältöön on muiden tahojen kuten esimerkiksi kuntalaisten, muiden viranomaisten ja kunnallispoliitikkojen mahdollista vaikuttaa kaavoituksen hallinnollisten ja poliittisten prosessien kautta. Kaavasuunnitelmien sisällön lainmukaisuutta ohjaavat ELY-keskusten edustajat, mutta kunta vastaa lainmukaisuudesta. Kaavoituksen poliittinen prosessi Kaavoituksen poliittisella prosessilla viitataan kuntien kaavoitukseen liittyvään päätöksentekoon sekä muuhun kuntiin liittyvään poliittiseen toimintaan kuten esimerkiksi asioiden nostamiseen poliittisille agendoille. Suomen politiikka-käsite kattaa sekä poliittisen päätöksenteon (politics) että toiminnan linjaukset (policy). Kaavoituksessa politiikka-käsite on mukana kummassakin merkityksessä. Kaupunkipolitiikaksi voidaan ymmärtää tietoinen ja tavoitteellinen vaikutus kaupunkien kehitykseen. Se voi olla valtion harjoittamaa tai kaupunkien omaa politiikkaa. Kaupunkipolitiikka, johon yrittävät vaikuttavaa myös lobbarit ja kansalaisjärjestöt, heijastuu kaupunkisuunnitteluun osallistuvien toimijoiden ihanteisiin. (Mäenpää et al. 2000, 152) Edellinen on politiikka-käsitteen politics-ulottuvuutta. Esimerkiksi strategialinjaukset kuuluvat taas politiikka-käsitteen policy-ulottuvuuteen. Kaupunkipoliittiset strategiat vaikuttavat käytännön suunnitteluun (Mäenpää et al. 2000, 152). Helsingille on laadittu mm. pysäköintipoliittinen strategia, jonka tulisi vaikuttaa konkreettisiin pysäköintiä koskeviin suunnitelmiin. Myös medialla on oma roolinsa kaupunkipolitiikassa sen kautta mitä ja miten asioista uutisoidaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty, että yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto (MRL 37 §). Asemakaavan taas hyväksyy kunnanvaltuusto tai vaikutukseltaan vähemmän merkittävissä kaavatapauksissa kunnanhallitus tai lautakunta (MRL 52 §). Kaavaa valmistellaan usein eri vaiheissa lautakunnissa ennen kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyä. Lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa toimivat kunnallisvaaleilla valitut jäsenet hyväksyvät, hylkäävät tai esittävät kaavan uudelleen valmistelutarvetta poliittisten näkökulmiensa mukaisesti. 32 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Kaavoituksen hallinnollinen prosessi Kaavoituksen hallinnollisella prosessilla viitataan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyihin kaavoituksen eri vaiheisiin kuuluviin hallinnollisiin toimenpiteisiin, joista vastaavat kaavoitusviranomaiset. Kaavoituksen hallinnolliseen prosessiin kuuluu esimerkiksi vuorovaikutus kuntalaisten ja viranomaisten kanssa sekä tiedotus kaavoituksen etenemisestä. Siihen liittyy eri vaiheissa neuvotteluita ja tapaamisia, lausuntojen pyytämistä, kaavan nähtävillä pitämistä ja esimerkiksi yleisötilaisuuksia. Kaavatapauksesta riippuen yhteydenpito osallisten kanssa ja tilaisuuksien määrä saattaa vaihdella. Tässä työssä tarkastellaan kaavoituksen hallinnollista prosessia ja erityisesti ELYkeskuksen liikennevastuualueen kaavoitukseen liittyvää työtä. ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminta voidaan rajata omaksi prosessikseen, jolle pyritään löytämään kehityssuuntia tässä tutkimuksessa. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 33 9. Kaavoituksen toimijat Tässä luvussa käsitellään kaavoituksen toimijoita tehtävineen sekä kaavoitusta ohjaavia rakenteita lähinnä yleiskaava- ja asemakaavatasoilla. Luku on kuitenkin luonteeltaan yleisluontoinen esittely, jonka tärkeimpiä teemoja tarkennetaan myöhemmässä vaiheessa työtä. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, joka luo raamit kaikelle siihen liittyvälle toiminnalle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa maankäytön suunnittelua, kaavatasojen sisältöä sekä siihen liittyvien toimijoiden työtä. Maankäyttö- ja rakennuslakia tarkentaa maankäyttö- ja rakennusasetus. Maankäyttöja rakennuslaissa on säädetty valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joita voidaan pitää kaikkein ylimpänä kaavoitusta säätelevänä tasona. Kaavoituksen liikennesuunnittelua ja -selvityksiä ohjaa lisäksi myös maantielaki. ELY-keskusten tehtäviä ohjaa taas laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 18 §) elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ja ohjaavat kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen edistämistä. Lisäksi ELY-keskusten on valvottava, että kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytössä otetaan huomioon mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. ELY-keskus jakautuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueeseen. ELY-keskusten liikennevastuualue on osallisena kaavoituksessa sekä kaavaohjaukseen liittyvässä roolissa että valtion maanteiden tienpitoviranomaisena (MTL 11 §). Kunnan tehtäviin kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 20 §) huolehtiminen alueidenkäytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Lain mukaan kunnalla tulee olla käytettävissään riittävät voimavarat ja asiantuntemus. Kunnissa, joissa on yli 6000 asukasta, tulee olla kunnan kaavoitustehtävien hoitoon edellyttämän pätevyyden omaava kaavoittaja. Kunnilla voi olla myös yhteinen kaavoittaja tai kunta voi antaa tehtävän toisen kunnan palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus (MRA 3 §). Kunta voi teettää kaavoitustyötä myös konsulteilla. Syynä konsulttien käyttöön voi olla puute resursseista tai erityisasiantuntemuksen tarve. Vuonna 2008 Vadénin tekemän kyselyn mukaan konsulttien merkitys kaavoituksessa on lisääntynyt. Pienissä kunnissa konsultteja saatetaan käyttää jopa niin paljon, että sitä voidaan pitää kaavoituksen osittaisena ulkoistamisena. Konsulttityön tilaaminen ja ohjaaminen edellyttää vahvaa ammattitaitoa. Jos kunnalla ei ole riittävää kaavoituksen osaamista, tulee sen tehdä yhteistyötä ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. (Vadén 2008, 95, 119) Kunnan virkamiehistä osallistuu monen muunkin osa-alueen asiantuntija kaavaprosessiin kuin pelkästään kaavan laatija, jota usein kutsutaan kaavoittajaksi. Päävastuu kaavaprosessin läpiviennistä on kaavoittajalla, mutta esimerkiksi liikenneselvitysten tekemiseen tarvitaan erityinen asiantuntija, joka voi olla kunnan liikennesuunnittelija tai kunnan palkkaama konsultti. (Vaarala 2011, 81) Kunnan toimintaa säätelee kuntalaki. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto (KL 1§) ja tämän lisäksi kunnassa on muita toimielimiä, kuten kunnanhallitus ja lautakuntia, jotka ovat kunnanhallituksen alaisia (KL 17§). Useissa 34 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 kunnissa on tekninen lautakunta tai kaupunkisuunnittelulautakunta, joka huolehtii esimerkiksi kaavoituksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta (MRL 62 §). Kuntalaiset, jotka ovat osallisia sen perusteella, että kaavoitus vaikuttaa heidän oloihinsa, ovat yksi tärkeimmistä ryhmistä, joiden osallistamismenetelmiä yritetään kehittää. Yhteistyötä heidän kanssaan ei ole yhtä tarkasti laissa määritelty kuin esimerkiksi virkamiesten toimintaa. Virkamiehet ja valtion viranomaiset tulevat jossain määrin edustetuiksi jo ammattinsa puolesta kaavoituksessa, mutta kuntalaisten äänet saattavat jäädä kuulumattomiin. ELY-keskuksen edustajien ja kunnan välisessä yhteistyössä on kuitenkin kehitettävää, mikä käy ilmi myös tästä työstä. Toimijoiden välisen yhteistyön yksi haaste on eri ammattialojen edustajien välinen kommunikaatio. Esimerkiksi arkkitehdin koulutuksessa, jonka useimmat kaavoittajat ovat saaneet, ei liikennesuunnittelua juurikaan opeteta, vaikka se on keskeinen osa yhdyskuntasuunnittelua. Vastaavasti liikennesuunnittelijoilla on usein suppeampi tietämys kaavoituksesta. Näkökulmat ja lähestymistavat maankäytön suunnitteluun sekä eri teemojen painotukset saattavatkin vaihdella henkilön koulutustaustasta riippuen. LAINSÄÄDÄNTÖ mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus, maantielaki, laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Maankäytön suunnittelujärjestelmä Toimijoita ja oikeushenkilöitä VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTET ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSET - Ohjaavat ja valvovat kaavoitusta - Liikennevastuualue maanteiden osalta tienpitäjä eli osallinen kaavoituksessa MAAKUNTAKAAVA (MRL 4 LUKU) - Maakunnan liitto vastaa laatimisesta KUNTA vastaa kaavoituksesta KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA (MRL 6 LUKU) ASEMAKAAVA (MRL 7 LUKU) - Kunta vastaa laatimisesta ASIANTUNTIJAT - virkamiehet, suunnittelijat esim. kaavoittaja, liikennesuunnittelija - tilaajat konsultit YLEISKAAVA (MRL 5 LUKU) OSAYLEISKAAVA (MRL 35 §) - Kunta vastaa laatimisesta LUOTTAMUSELIMET - kunnanvaltuusto, lautakunnat ym. KUNTALAISET JA OSALLISET - osalliset ovat mm. maanomistajia ja virkamiehiä (MRL 62 §) Maankäytön suunnittelu. Maankäytön suunnittelua sekä siihen liittyvää toimintaa ohjaa lainsäädäntö. (Piirros Maria Hyövälti) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 35 10. ELY-keskuksen ja kunnan vuorovaikutus kaavoituksessa Tässä luvussa esitellään lain mukaiset, pääasialliset vuorovaikutuskeinot ELY-keskuksen ja kunnan välillä yleis- ja asemakaavoituksessa. Kaavojen liikennesuunnitelmia ja -selvityksiä koskevissa asioissa ELY-keskusta edustaa usein asiantuntija liikenne- ja infrastruktuuriyksiköstä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kuntien ja valtion välisestä vuorovaikutuksesta kaavoituksessa. Siinä neuvottelutarpeet ja -velvollisuudet ovat merkittäviä kunnan ja ELY-keskuksen välillä. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa vähimmäistason tarpeelliselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. (Vadén 2008, 46) Hallituksen esityksessä (HE 101/1998) maankäyttö ja rakennuslain tavoitteista nostetaan esille mm. avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden lisäämisen. Hallituksen esityksen mukaan alueeltaan laajoissa ja useita osallisia koskevissa kaavoissa on käytettävä monipuolisia osallistumisen ja vuorovaikuttamisen tapoja, jotka käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vuorovaikutuksen kytkemistä riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen korostetaan, ja erityisesti tavoitevaiheen vuoropuhelu sekä yhteistyö ovat tarpeellisia. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisiksi periaatteiksi voidaan nimetä laaja osallisuus, avoimuus, varhainen osallistuminen ja vuorovaikutus (Ympäristöministeriö 2007, 10). Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään vuorovaikutuksesta kaavoitusmenettelyssä (MRL 8 luku) ja tarkemmat säädökset löytyvät maankäyttö- ja rakennusasetuksesta (MRA 6 luku). Kaavaa valmisteltaessa osallisille tulee varata tilaisuus esittää mielipiteensä ja valmisteluaineisto tulee asettaa nähtäville. Kaavaehdotus tulee myös asettaa julkisesti nähtäville ja siitä on tiedotettava, jotta kunnan jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa on erikseen säädetty kaavakohtaisesti viranomaisilta pyydettävistä kaavalausunnoista. Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen esimerkiksi kaavoituskatsauksessa tai kaavakohtaisesti on kunnan ensimmäinen yhteydenotto osallisiin. Osallisille tiedotetaan kaavan lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelyistä, jotka käyvät ilmi osallistumisja arviointisuunnitelmasta. (Vadén 2008, 67) ELY-keskusten liikennevastuualue on osallisena kaavoituksessa sekä kaavaohjaukseen liittyvässä roolissa että valtion maanteiden tienpitoviranomaisena. Tienpitoviranomaisen tehtävä edellyttää omia tapaamisiaan kuntien kanssa kaavoituksen yhteydessä. Yhteistyötä kunnan ja väyläviranomaisten eli liikennevastuualueen kanssa tarvitaan enemmän kuin maankäyttö- ja rakennuslaki minimissään vaatii. Väyläviranomaisten ei ole mahdollista tai edes tarpeen osallistua kaikkiin viranomaisneuvotteluihin tai kehittämiskeskusteluihin, mutta tiedot kokouksista ja niissä käsiteltävistä asioista tulee kuitenkin toimittaa myös heille. (Ympäristöministeriö 2006a, 16) 36 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 10.1 Kehittämiskeskustelu Kunta ja ELY-keskus pitävät vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelun, jossa käsitellään ajankohtaisia kunnan alueidenkäytön suunnitteluun ja kehittämiseen, vireillä oleviin tai tuleviin merkittäviin kaava-asioihin ja yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä (MRL 8 §). Kehittämiskeskustelut ovat ennen kaikkea kunnan ja ELYkeskuksen välisiä tapaamisia, mutta niitä voidaan pitää myös laajempina ja esimerkiksi kutsua myös muita viranomaisia, esimerkiksi seutukunnan tai kuntaryhmän edustajia paikalle (Ympäristöministeriö 2007, 41). Kehittämiskeskustelun aiheet tulee valita ja rajata tarkoin, jotta niiden käsittelyyn jää tarpeeksi aikaa. Kehittämiskeskusteluissa voidaan sopia myös ELY-keskuksen ja kunnan tulevasta yhteydenpidoista sekä kaavojen viranomaisneuvottelutarpeesta. Kunnista kehittämiskeskusteluihin tulisi kaavoittajien lisäksi osallistua johtavia virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja kunnan rakennustarkastaja. (Ympäristöministeriö 2007, 41) ALOITUS KUNTA ILMOITTAA VIREILLE TULOSTA (MRL 63 §) - kaavoituskatsaus - tieto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) OAS:N RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI (MRL 64 §) - mahdollinen neuvottelu - palaute OAS:sta ALOITUSVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) VALMISTELU VALMISTELUVAIHEEN OSALLISTEN KUULEMINEN (MRL 62 §, MRA 30 §) LAUSUNTO VALMISTELUVAIHEESTA VALMISTELUVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU HYVÄKSYMINEN EHDOTUS EHDOTUSVAIHEEN OSALLISTEN KUULEMINEN (MRL 65 §, MRA 19, 27 §) LAUSUNTO EHDOTUSVAIHEESTA (MRA 20, 28 §) EHDOTUSVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) KUNTA ILMOITTAA KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ (MRL 67 §) OIKAISUKEHOTUS JA MUUTOKSENHAKU (MRL 195 §, MRA 94 §) Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus kaavoituksessa. (Piirros Maria Hyövälti) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 37 10. 2 Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelut ovat yksi keskeisimmistä yhteydenpidon muodoista ELYkeskuksen ja kunnan välillä. Neuvottelut on hyvä kytkeä kaavaprosessiin niin, että kunta saa tietoonsa valtion viranomaisten tavoitteet ja näkökannat oikeaan aikaan. Lain mukaan viranomaisneuvottelu tulee järjestää ELY-keskuksen ja kunnan kesken aina maakuntakaavaa valmisteltaessa. Alemmilla kaavatasoilla neuvottelut tulee kohdistaa kaikkein merkittävimpiin yleis- ja asemakaavoihin, jotka koskevat valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai ovat muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittäviä tai valtion viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeitä (MRL 66 §). ) ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtäviin kuuluu esimerkiksi kaavoihin liittyvien liikenneselvitysten ja -suunnitelmien arviointi. Viranomaisneuvotteluissa tuodaan esille edellä mainittuihin teemoihin liittyviä kysymyksiä sekä viranomaisten käsitykset tutkimuksista ja selvityksistä. (Ympäristöministeriö 2007, 9, 41) Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa ennen aineiston nähtävillä oloa tai muita kunnan varaamia tilaisuuksia osallisten mielipiteiden esittämiseen. Viranomaisneuvottelu voidaan järjestää aivan kaavan aloitusvaiheessa tai myöhemmin valmisteluvaiheessa, kuitenkin ennen nähtävillä oloa. Tarvittaessa voidaan järjestää myös toinen viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olemisen jälkeen. (MRA 18 § ja MRA 26 §) Ehdotusvaiheen neuvottelun tavoitteena on mm. varmistaa, että kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset ja viranomaisten puolelta edellytykset sen hyväksymiselle ovat olemassa. Erityisesti tästä syystä valtion viranomaisten tulisi tuoda selkeästi esille mahdolliset muutoksenhakuun johtavat seikat. (Ympäristöministeriö 2007, 41, 44) Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 66 §) määritellään viranomaisneuvottelu järjestettäväksi tarpeen vaatiessa, mutta käytännössä etenkin yleiskaavoista pidetään viranomaisneuvotteluita. Asemakaavoista käytäviä viranomaisneuvotteluita harkitaan tapauskohtaisesti, etenkin, jos alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Viranomaisneuvottelu voi olla esimerkiksi tarpeen, jos kaava koskee yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää hanketta kuten asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen aluetta tai esimerkiksi vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää. Liikenteeseen liittyen viranomaisneuvottelu voi olla tarpeellinen, jos kaava koskee valtakunnallista tai tärkeää seudullista liikenneväylää, liikennealuetta tai muuta infrastruktuurihanketta. Viranomaisneuvottelut ovat lakisääteisiä, mutta valtion viranomaiset eivät voi velvoittaa kuntaa ottamaan huomioon neuvotteluissa esitettyjä näkökohtia (Hollo 2006, 58). Viranomaisneuvottelun tarvetta lisäävät mahdolliset epäselvyydet ja ristiriidat. Etenkin ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelut saattavat olla tarpeen tilanteissa, joissa viranomaisilla on ristiriitaisia näkemyksiä kaavan sisältöön tai toteuttamisvelvollisuuksiin liittyen. (Ympäristöministeriö 2007, 41–44) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun yhteydessä voidaan käydä myös ELYkeskuksen kanssa neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL § 64). Sekä kaavan viranomaisneuvottelu että neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 38 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 järjestetään aina tarpeen mukaan. Osallinen voi esittää ELY-keskukselle neuvottelun järjestämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, jos se ei ole hänen mielestään asianmukainen. Esitys on kuitenkin tehtävä ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevia erimielisyyksiä ei voida selvittää kaavoittajan ja osallisen välisissä keskusteluissa, järjestää ELY-keskus neuvottelun täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvottelu pidetään ELY-keskuksen, kunnan, esityksen tehneen osallisen sekä niiden viranomaisten ja yhteisöjen kesken, joiden toimialaa asia koskee. Kunta toimittaa ELY-keskukselle neuvotteluun tarvittavan aineiston ja ELY-keskus laatii neuvottelusta muistion, joka toimitetaan neuvotteluun kutsutuille. (Ympäristöministeriö 2007, 37) Muut kaavaneuvottelut Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten viranomaisneuvotteluiden lisäksi kaavojen valmistelussa saatetaan tarvita viranomaisten kesken muita kaavaan liittyviä neuvotteluja, joita voidaan kutsua esimerkiksi kaavaneuvotteluiksi, työneuvotteluiksi tai työpalavereiksi. Näiden neuvotteluiden oikeudellinen asema on kuitenkin toisenlainen kuin lakisääteisten viranomaisneuvotteluiden ja siksi käsitteet on hyvä pitää erillään. (Ympäristöministeriö 2007, 41–42) Kaavoihin liittyen saattaa olla tarvetta pitää neuvotteluita viranomaisten kesken, vaikkei varsinaiselle viranomaisneuvottelulle olisi tarvetta. Tällaisia tapauksia saattaa syntyä, jos kaava koskee valtion ylläpitämää liikenneväylää tai lentoasemaa tai kaavalla on vaikutuksia niiden toimintaan tai kehittämismahdollisuuksiin. Kaavatyön yhteydessä saattaa olla myös muuta tarvetta valtion viranomaisten asiantuntemukselle ja siten työneuvottelulle. Viranomaisneuvottelun tarpeen kynnyksen ylittäneistä kaavoista saattaa myös olla tarvetta työneuvotteluille, joista on kuitenkin hyvä keskustella etukäteen viranomaisneuvottelussa. Kunta kutsuu työneuvotteluissa samoin kuin viranomaisneuvotteluissa osallistujat. (Ympäristöministeriö 2007, 47) Neuvottelun järjestäminen Kunta sopii ELY-keskuksen kanssa viranomaisneuvottelun järjestämisestä. Neuvotteluun kutsutaan valtion viranomaisista ne, joiden toimialaa kaava saattaa koskea sekä valtion liikelaitoksista sellaiset, joilla on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisvastuu. Kaavan käsitellessä maakunnallisia tai seudullisia kysymyksiä kutsutaan maakunnan liitto mukaan. Ympäristöministeriö kutsutaan mukaan, jos käsitellään suurten kaupunkiseutujen keskeisiä kysymyksiä kuten esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tai liikenteen osalta. Kaavatyöhön osallistuva konsultin on hyvä olla mukana viranomaisneuvotteluissa, mutta konsultti ei voi olla edustamassa kuntaa. (Ympäristöministeriö 2007, 44) Kunnalla on vastuu yleis- ja asemakaavatasoilla sopia ELY-keskuksen kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa sitä varten tarvittava aineisto (MRA 18 ja 26 §). Neuvottelusta tulee myös laatia muistio, johon kirjataan neuvottelun keskeiset asiat ja kannanotot. Ennen ensimmäistä viranomaisneuvottelua osanottajille toimitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tai luonnos siitä sekä muu neuvottelun kannalta tarpeellinen aineisto. Toista viranomaisneuvottelua varten osanottajille toimitetaan Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 39 mm. kaava-asiakirjat, yhteenvedot muistutuksista ja lausunnoista sekä kunnan esitys niiden huomioon ottamisesta. Kunnan ja ELY-keskuksen on hyvä sopia etukäteen kokousaineiston laajuudesta. Neuvotteluun osallistuvien viranomaisten tulisi olla selvittää oman organisaationsa näkemyksiä käsiteltävistä asioista. Neuvottelun onnistuminen vaatii kaikilta osapuolilta etukäteen valmistautumista ja on suositeltavaa, että kunta toimittaa kutsun kuukautta ennen ja neuvotteluun liittyvän aineiston vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. (Ympäristöministeriö 2007, 43– 44) 10.3 Lausunnot Kaavasta on pyydettävä valtion viranomaisten lausunnot, joissa viranomaiset ottavat kantaa heidän toimialansa edellyttämien säännösten ja selvittämistarpeiden täyttymiseen (Vadén 2008, 77). Kunta pyytää viranomaisilta kaavoista lausuntoja sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. Valmisteluvaiheessa voidaan pyytää lausuntoa tarpeen mukaan viranomaisilta, joiden toimialaa kaava koskee. (Ympäristöministeriö 2007, 47) Esimerkiksi yleiskaavan valmisteluvaiheessa voi lausunto olla tarpeellinen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 20 § ja 28 §) säädetään yleiskaavaan ja asemakaavaan liittyvistä lausunnoista. Lain mukaan lausunto on pyydettävä yleiskaavaehdotuksesta ja asemakaavaehdotuksesta. Yleiskaavasta pyydetään lausunto ELY-keskukselta tarpeen mukaan ja asemakaavasta, jos se saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta. Ehdotusvaiheen lausunnossa ei pitäisi tulla enää uusia näkökohtia kaavaan vaan se on ennemminkin tarkistus jo aiemmin esiin tulleiden asioiden huomioon ottamisesta. Ehdotusvaiheen lausunnolla tarkistetaan miten aikaisemmin esitetyt näkökohdat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa ja onko vielä jäljellä ristiriitoja, jotka vaatisivat toimenpiteitä ennen kuin kaava voidaan hyväksyä. Lausunnon antajat ovat yleensä perehtyneet kaavaprosessiin jo etukäteen esimerkiksi viranomaisneuvottelujen, muiden työneuvottelujen tai valmisteluvaiheen lausunnon kautta. (Ympäristöministeriö 2007, 47) Kunta toimittaa lausuntopyynnön mukana kaavan arvioinnin kannalta tarpeellisen aineiston kuten kaavakartan ja -selostuksen, jossa on tiedot tehdyistä selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista. Kunnan tulee varata lausunnoille riittävä määräaika. (Ympäristöministeriö 2007, 47) 40 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 10.4 Valitusoikeus ja oikaisukehotus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 191 §) mukaan viranomaisilla kuten ELYkeskuksilla on valitusoikeus toimialaansa liittyen kaavan hyväksymispäätöksistä. Valitukset käsitellään hallinto-oikeuksissa ja jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen peruste voi liittyä kaavan sisältöön tai valmistelu- ja hyväksymismenettelyyn. (Ympäristöministeriö 2007, 15) ELY-keskus voi myös antaa oikaisukehotuksen kaavasta, jos se on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tai lain säännösten vastainen. Oikaisukehotus tulee tehdä valitusajan sisällä ja sen johdosta kunnan on tehtävä uusi päätös kaavasta. Valtuusto voi myös pysyä päätöksessään, jos valtuusto ei käsittele asiaa kuuden kuukauden kuluessa, kaavan hyväksymispäätös ratkeaa. (MRL 195 §; Ympäristöministeriö 2007, 48) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 41 11. Kaavoituksen selvitykset Tässä luvussa käsitellään aluksi maankäyttö- ja rakennuslainmukaisia kaavoihin liittyviä selvityksiä yleiskaava- ja asemakaavatasolla. Selvityksiä tarkastellaan erityisesti liikenteellisestä näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 §) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja sen vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Selvitykset tulee tehdä koko siltä alueelta, johon kaavalla saattaa olla oleellisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 §) mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon esimerkiksi kaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset. Lain mukaan selvitysten tulee antaa riittävät tiedot suunnitelman toteuttamisen merkittävistä välittömistä ja välillisistä vaikutuksista esimerkiksi liikenteeseen. Adjektiivia ”riittävä” tarkemmin laissa ei kuitenkaan määritellä selvitysten kattavuutta. Vaikutusten ulottuessa toisen kunnan alueelle tulee tähän kuntaan olla yhteydessä. Kunnan eri hallintokuntien yhteistyötä tarvitaan, jotta kaavojen monipuoliset sisältövaatimukset selvityksineen täyttyisivät. Esimerkiksi kaavoitusyksikön ja liikennesuunnittelun yhteistyö on tärkeää. Yhteistyön tarvetta on myös yksityisen ja julkisen sektorin välillä, koska konsultteja käytetään laajasti kaavoituksen selvitysten tekemiseen. Konsulteilla pyritään korvaamaan resurssipulaa ja saamaan erikoisasiantuntemusta esimerkiksi selvitysten laadintaan. (Vadén, 10, 103) Selvitykset ovat Ympäristöministeriön Maankäyttö ja rakennuslain toimivuus -raportin mukaan vaikuttaneet myönteisesti rakennetun ja luonnonympäristön huomioimiseen, ympäristön terveellisyyden varmistamiseen ja liikenneturvallisuuden paranemiseen (Ympäristöministeriö 2005, 118). Kaavoituksen selvitykset kytkeytyvät osaksi vaikutusten arviointia. Suunnittelua varten koottavat perustiedot tukevat vaikutusten arviointia. Suunnittelijat arvioivat kaavan vaikutuksia eri vaiheissa osana omaa työtään ja tarvittaessa laaditaan erillisiä vaikutusselvityksiä. Kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen vaikutukset arvioidaan kootusti. (Ympäristöministeriö 2006b, 13) Suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi ja tueksi tarvitaan perustietoja. Niitä käytetään suunnittelun tarpeen ja tavoitteiden määrittelyyn, kaavaratkaisujen tekemiseen, vaikutusten tunnistamiseen ja selvittämiseen sekä vaikutusten merkittävyyden arviointiin. Perustietoja, joita kutsutaan usein myös lähtötiedoiksi, on kaikki nykytilaa ja kehitystä koskeva tieto, joka ei suoranaisesti koske uutta kaavaa tai sen vaikutuksia. Merkittävien vaikutusten arvioimiseksi voidaan tehdä erillisiä vaikutusselvityksiä esimerkiksi liikennemelun vaikutuksista asuntoalueeseen. Erillisten vaikutusselvitysten lisäksi tarvitaan kuitenkin kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen kootut vaikutusten arvioinnit. Perusselvitykset on mahdollista täydentää erillisiksi vaikutusselvityksiksi kaavaprosessin edetessä. (Ympäristöministeriö 2006b, 14) Selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin käytetään merkittävä osa kaavasuunnittelun resursseista. Kyselyiden mukaan niiden kuitenkin koetaan parantavan kaavoituksen laatua. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -raportin (2005) mukaan selvitysten riittävyys aiheuttaa ristiriitoja, koska kaavoittajien mielestä niiden tekeminen vie liikaa suunnittelun resursseja ja ympäristöhallinnon mukaan taas selvitysten laatu on usein 42 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 riittämätön (Ympäristöministeriö 2005, 115). Vadénin mukaan (2008, 98,111) hänen pro gradu -työnsä kyselyn yhteydessä erään kunnan edustaja jopa kommentoi, että silloisella alueellisella ympäristökeskuksella tuntuu olevan ” - - ehtymätön selvitysten teettämisvimma.” Toisaalta kyselyn mukaan kunnilla oli myös intressejä toteuttaa vaaditut selvitykset, jotta vältettäisiin oikaisukehotus- ja valituskierrokset. Kaavalausunnoissa viranomaiset ottavat virallisesti kantaa heidän toimialansa edellyttämien säännösten ja selvittämistarpeiden täyttymiseen (Vadén 2008, 77). Selvitystarpeiden tulisi tulla esille myös mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on korostuneessa asemassa. Maankäyttö – ja rakennuslain toimivuus -raportin mukaan tulisi lisäksi kiinnittää huomiota selvitysten kohdentamiseen ja rajaamiseen kullekin kaavatasolle ja hankkeelle sopiviksi. Eri kaavatasoilla tehdään melko runsaasti niille kuulumattomia selvityksiä, koska yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa joudutaan paikkaamaan yleispiirteisempien kaavojen puutteita. Yleispiirteisempien kaavojen selvitysten puutteiden syynä ovat mm. resurssien vähäisyydet ja vanhentuneet tai kokonaan puuttuvat kaavat. Tällainen esimerkki löytyy tämän työn tapaustutkimusosiosta, jossa asemakaavatapauksessa D on jouduttu laatimaan yleiskaavatasoiset selvitykset, koska lainvoimainen yleiskaava puuttuu. Ympäristöministeriön raportissa on todettu, että selvitysten ja vaikutusten arviointien kehitystarpeisiin liittyen tarvitaan ohjeistusta, tukiaineistoa ja pilottihankkeita. Osallistuminen ja vuorovaikutus ovat myös tärkeä osa selvitysten ja vaikutusten arviointien laatimista. Sitä tarvitaan kaavan vaikutusten tunnistamiseen, merkittävyyden arviointiin ja rajaukseen, selvitysten ja vaikutusten arviointien suuntaamiseen ja yksityiskohtaisuuden määrittämiseen sekä vaihtoehtojen vertailuun. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen hyödyntämistä tulisi kehittää niin kansalaisten Kuva: Vaikutusten arvioinnin eteneminen osallistumisen kuin viranomaisyhteistyön kannalta. (Ympäristöministeriö 2005, 115– 116, 120–122) Suunnittelu Arvioidaan vaikutuksia Kaavaluonnos tai -luonnokset Arvioidaan kootusti vaikutukset Suunnittelu Laaditaan erillisiä vaikutusselvityksiä tarvittaessa Hankitaan perustietoa (mm. laatimalla perusselvityksiä) Arvioidaan vaikutuksia Kaavaehdotus Arvioidaan kootusti vaikutukset Perustietojen ja erillisten vaikutusselvitysten kytkeytyminen kaavaprosessiin. (Kuvalähde: Ympäristöministeriö 2006b, 13) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 43 11.1 Yleiskaavan selvitykset Yleiskaavaan liittyy kahdenlaisia selvityksiä: perusselvityksiä suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelemiseksi ja vaikutusten arviointeja, joissa arvioidaan kaavan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Kaavaprosessin alussa kartoitetaan olemassa olevat tiedot ja tehdyt selvitykset ja tarkistetaan niiden ajantasaisuus. Esimerkiksi maakunnan liiton selvityksiä voidaan käyttää usein yleiskaavan lähtökohtien määrittelyssä. Aineistosta kerätään tietoja alueen historiasta, analysoidaan nykytilannetta ja siihen kohdistuvia muutospaineita. Tarpeen mukaan tehdään lisäselvityksiä ennen varsinaista suunnittelun aloittamista. Tiedon tarpeet täsmentyvät usein suunnittelun edetessä ja esimerkiksi osallisilta saattaa tulla lisäselvitystarpeita. Tietoa tarvitaan myös erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusten selvittämiseksi. Vaikutusselvityksiä käytetään tukena vaihtoehtojen vertailussa ja päätöksenteossa. Vaikka selvitysten tekeminen painottuu kaavaprosessin alkuun voi vielä sen loppupuolella olla tarvetta varmistaa, että on riittävästi tietämystä päätöksenteolle. (Ympäristöministeriö 2006c, 37) Selvitykset tulisi erityisesti kohdentaa merkittäviin vaikutuksiin ja muuttuviin alueisiin. Niiden tarkkuus riippuu kaavan ohjaavuuden tarkkuudesta. Selvitysten tarkkuuden tarve vaihtelee, jos kyseessä on esimerkiksi asemakaavoitusta ohjaava kaava vai tullaanko toteuttamistoimenpiteet tekemään suoraan yleiskaavoituksen ohjaamina. Selvitysten tulisi varmistaa, että ehdotettu kaavaratkaisu on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia. (Ympäristöministeriö 2006c, 37) Yleiskaavan sisältövaatimuksista, jotka liittyvät suoraan ja välillisesti liikenteeseen, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 39 §) mm. seuraavaa: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon esimerkiksi yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asumisen tarpeista ja palvelujen saatavuudesta on huolehdittava kuten myös kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Liikenteen osalta tulee huomioida erityisesti joukkoliikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön on huomioitava. Lisäksi tulee huomioida ympäristöhaittojen vähentäminen ja rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 17 §) säädetään mm. seuraavasti: Kaavaselostuksessa tulee esittää selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta. Kaavaselostuksessa tulee olla myös yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä. Selostuksessa tulee esittää mm. kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan ja liikenteestä erityisesti joukkoliikenteen järjestämiseen sekä vaikutukset esimerkiksi terveyteen. Kaavaselostuksesta tulee olla selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, voimassa olevaan yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun. Kaavaselostukseen tulee liittää myös tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia. 44 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Yleiskaavan liikenneselvitykset Kaavoja laadittaessa on tarvetta tehdä kiinteää yhteistyötä kunnan ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajien välillä, unohtamatta muita liikennesuunnittelun asiantuntijoita. Yleispiirteisessä kaavoituksessa on pystyttävä arvioimaan aluerakenteen ja maankäyttötoimintojen vaikutus liikennetarpeeseen ja -suoritteeseen. Kaavavaihtoehtojen vaikutukset eri kulkumuotoihin tulee selvittää matkaketjujen ja joukkoliikenteen järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös liikennemeluun tulee yleispiirteisen kaavoituksen selvityksissä kiinnittää huomiota. (Tiehallinto 2006, 74) Laajoissa, yhdyskuntarakenteellisia kysymyksiä käsittelevissä yleiskaavoissa liikenteelliset selvitystarpeet liittyvät liikennejärjestelmän ja muuttuvan maankäytön keskinäisiin suhteisiin. Yleiskaavan liikenneselvitysten nykytilatiedot on tarpeen hankkia aloitusvaiheessa usein kaavoitettavaa aluetta laajemmalta liikenteellisten vaikutusten laajuuden takia (Vaarala 2011, 55). Yleiskaava vaatii liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka tulisi laatia viimeistään kaavatyön yhteydessä. Kaavan myötä tulevat muutokset maankäyttöön ja esimerkiksi työpaikkarakenteeseen aiheuttavat myös liikenteellisiä muutoksia, jotka tulee ennakoida. Selvityksiä tulee tehdä mm. liikennemäärien kehityksestä, kulkumuotojakauman muutoksista, uusista yhteystarpeista ja eri vaihtoehdoista liikenteen järjestämiseksi. Olemassa olevat tutkimus- ja suunnitteluaineistot ovat käyttökelpoisia pohjia selvityksille, mutta usein ne tulee täydentää vastaamaan kaavan tarpeita. (Tiehallinto 2006, 75) Kaavaa laajemman alueen kattavat lisäselvitykset voivat olla osa kaavaprosessin rinnalla tapahtuvaa suunnittelua. Tällaista rinnakkaissuunnittelua voi olla esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen (Joensuu 2011, 88). 11.2 Asemakaavan selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 54 §) säädetään asemakaavan sisältövaatimuksista, että sen on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Ellei asemakaava-alueella ole voimassa yleiskaavaa, tulee yleiskaavan sisältövaatimukset ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Asemakaava ei saa lain mukaan aiheuttaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä ilman perusteluita, jotka nousevat asemakaavan tarkoituksesta. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia rajoituksia tai haittoja, jos ne kaavan tavoitteita syrjäyttämättä voidaan välttää. Edellinen koskee esimerkiksi valtion teitä, joiden tienpitäjän roolissa ELY-keskuksen liikennevastuualue toimii. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 25 §) säädetään asemakaavaselostuksessa esitettäväksi selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta ja sen lähiympäristöstä. Selostuksessa tulee olla yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä. Siitä tulee käydä ilmi kaavan vaikutukset mm. yhdyskuntarakenteeseen, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 45 lähiympäristössä. Tarpeen mukaan asemakaavaselostukseen tulee liittää kaavan toteutusta ja ohjaavia ja havainnollistavia suunnitelmia. Asemakaavan liikenneselvitykset Asemakaavan liikenteellisten selvitysten ja suunnittelun tarve on sidoksissa kaavan laajuuteen. Jos kaava-alue on suppea, liikenteelliset selvitykset keskittyvät usein yksityiskohtaisiin maankäyttöratkaisujen toteutettavuutta koskeviin tarkasteluihin. Asemakaavassa ja sen selvityksissä on usein tarpeen tarkastella liikennealueita kuten maantieverkon aluevaraustarvetta ja eri kulkumuotojen toimivuutta ja turvallisuutta. Liikennealueilla tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi meluntorjuntaan, suojaviheralueisiin, kaupunkikuvaan ja kuivatukseen sekä lumitilaan. (Tiehallinto 2006, 76–77) Maantieverkon aluevarausten selvittämisestä voi nousta tarve tien yleissuunnittelulle. Ellei tiehankkeen toteuttaminen ole ajankohtaista, kootaan aluevarausselvitysten asiakirjat erilliseksi aluevaraussuunnitelmaksi. (Tiehallinto 2007, 25) 46 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 12. Kaavaratkaisun arviointi liikenteellisestä näkökulmasta Tässä luvussa kuvataan ELY-keskusten liikennevastuualueen työtä käytännössä. Liikennevastuualueen työstä merkittävä osa on kaavoituksen ohjausta. Liikennevastuualueen asiantuntijat arvioivat kaavojen lainmukaisuuden toteutumista, mikä tapahtuu käytännössä lausuntojen ja viranomaisneuvotteluiden kautta. Konkreettinen katsaus liikennevastuualueen työhön tulee tämän työn tutkimusosiossa, jossa tarkastellaan neljää kaavatapausta. ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtävä on ohjata kaavoitusta maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta. Laissa määritellään sekä kaavoituksen sisältövaatimuksia sekä hallinnollisia menettelytapoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarkentavat omalta osaltaan kaavoituksen lainmukaista toteuttamista. Tämän lisäksi on olemassa edellisessä luvussa esiteltyä ohjeistusta, joka sopii myös liikennevastuualueen työn tueksi. Liikennevastuualueen edustajan tulee ottaa työssään huomioon sekä kaavoitusta ohjaavan viranomaisen että valtion tienpitoviranomaisen roolit. Käytännössä liikennevastuualueen asiantuntijat kiinnittivät huomiota kaavoissa erityisesti maanteiden aluevarausten riittävyyteen, suojaustoimenpiteiden ja kunnallistekniikan tilantarpeisiin sekä maanteihin ja katualueisiin liittyviin hallinnollisiin kysymyksiin. Tämän lisäksi kiinnitetään erityishuomiota liikenneturvallisuuteen sekä ympäristön ja yhdyskunnan toimintojen sijoitteluun. (Tiehallinto 2006, 77) Keskeistä kaavan arvioinnissa on sen lähtötietojen riittävyyden ja oikeellisuuden tarkistus ja arviointi. Kaavatapauksesta riippuen käydään läpi aikaisemmat kannanotot kuten lausunnot, neuvottelut ja sopimukset. Samoin aikaisemmat alueelle laaditut suunnitelmat tarkastetaan. Niihin kuuluvat mm. kaavat, liikennejärjestelmäsuunnitelma, tieverkkosuunnitelmat, liikenneturvallisuussuunnitelmat, tiensuunnittelun esisuunnitelmat ja yleissuunnitelmat sekä tiesuunnitelmat. Lisäksi käydään läpi mahdolliset kevyenliikenteen verkkoon, joukkoliikenteeseen sekä pysäköintiin liittyvät suunnitelmat. (Tiehallinto 2006, 78) Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus edellyttää liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältävän tiedon miten ja missä ihmiset liikkuvat ja kuinka liikkumiseen voidaan maankäytönsuunnittelulla vaikuttaa. Kaava-alueen nykytilanne tulee selvittää ja maankäytön aiheuttamat muutostarpeet arvioida. (Uudenmaan ELY-keskus 2011) Liikennevastuualueen asiantuntija arvioi kaavoituksen yhteydessä tehtyä nykytilanteen tarkastelua ja siihen liittyvien selvitysten riittävyyttä. Kaavoituksen yhteydessä tulisi olla tarkasteltu kaavoitettavan alueen liittyminen ympäristöön sekä muihin kaavoihin. Esimerkiksi nykyisen maankäytön määrät ja sijainnit sekä maankäytön laajenemismahdollisuudet tulisi olla huomioitu. Kaavan liikenneselvityksiin tulisi kuulua tarkasteluja mm. tieverkosta, liikennemääristä, liikennenopeuksista, melualueiden laajuudesta, liikenneturvallisuudesta, kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyistä. Lisäksi maankäytön ja liikenteen ennusteet tulisi olla tehtyinä. (Tiehallinto 2006, 78) Itse kaavaratkaisua arvioidaan maankäytön ja yhdyskunnan toiminnallisuutta kokonaisuutena sekä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen suunnitteluratkaisuja sekä tilavarausten oikeellisuutta ja riittävyyttä. Edellä lueteltuihin teemoihin liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset sekä niihin liittyvät kaavaselostuksen Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 47 kohdat tarkastetaan. Kaavasuunnitelman arvioinnin lisäksi liikennevastuualueen edustajan tulee tienpitoviranomaisena kiinnittää huomiota kaavan toteuttamisen edellytyksiin kuten kustannusvaikutuksiin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi kaavan toteuttamisen ajoitukseen ja sen mahdolliseen vaiheistukseen esimerkiksi maankäyttöratkaisun ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisen kannalta tulee kiinnittää huomiota. (Tiehallinto 2006, 79–80) Liikennesuunnittelu on keskeinen osa toimivaa yhdyskuntarakennetta. Kaavojen liikenneselvitykset ja nykytilanteen tarkastelut luovat pohjan suunnitteluratkaisuille. Liikennevastuualueen tehtävänä on varmistaa, että liikenteelliset suunnitteluratkaisut perustuvat lainmukaisesti riittäville tiedoille ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset. Lisäksi tienpitoviranomaisena sen tulee vastata esimerkiksi kaavojen toteutettavuudesta suhteessa liikennejärjestelmän parannustarpeisiin eli se toteuttaa työssään kahta roolia. 48 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 NYKYTILAN ARVIOINTIA Tässä luvussa tarkastelen jo aiemmin tehtyjä arviointeja maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta ja ELY-keskusten toiminnasta. Arvioinneissa on käsitelty ELY-keskusten ja kuntien välistä vuorovaikutusta kaavoituksessa yhtenä osuutena muiden joukossa. Lisäksi olen arvioinut tarvetta ELY-keskusten liikennevastuualueen kaavaohjauksen toimintamallille. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 49 13. ELY-keskusten sisäinen yhteistyö, resurssit ja strategiat Tässä luvussa käsitellään ELY-keskusten toimintaa niiden perustamisen jälkeisenä vuotena. Luvussa keskitytään yksiköiden väliseen yhteistyöhön, resursseihin sekä toiminnan strategioihin uudessa organisaatiossa. Aluehallintouudistuksen tavoitteena oli hallituksen esityksen mukaan (HE 59/2009 vp) saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävä on edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Aluehallinnon uudistamishankkeesta on vuosilta 2009–2010 Tampereen johtamiskorkeakoulu tehnyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta arvioinnin ja siitä on julkaistu raportti vuonna 2011. Raportin mukaan ennen uudistusta olleiden käytäntöjen myötä syntyneen verkkomaisen toiminnan, monien resurssilähteiden ja eri toimijoiden, hyödyntäminen on haaste ELY-keskuksille. Hallinnollinen taakka tulee kuitenkin todennäköisesti pienenemään, jos ELY-keskuksissa pystytään hyödyntämään synergioita. (Karppi et al. 2011, 24, 25) Aluehallinnon uudistamishankkeen arviointiraportissa on selvitetty toukokesäkuussa 2010 teemahaastatteluilla aluehallintoviranomaisilta uudistuksen käynnistymisvaiheen kokemuksia. Raportin mukaan eri vastuualueiden väliseen yhteistyöhön kannustetaan, mutta kaikilta osin yhteistyötä ei kuitenkaan koeta luontevaksi eikä synergiaetuja tunnisteta. ELY-keskusten L- ja Y-vastuualueilla on yhteistä historiaa Tiehallinnon ja Ympäristökeskusten välisestä yhteistyöstä ja sitä jatketaan edelleen. Entisissä ympäristökeskuksissa ei kuitenkaan ollut erityisiä liikenteen asiantuntijoita, mikä luo oman haasteensa uudelle yhteistyölle arkkitehtien, maantieteilijöiden ja liikennesuunnittelijoiden kesken (Uudenmaan ELY-keskus 2012). Arviointiraportin haastattelujen mukaan E-vastuualuen yhteistyö muiden vastuualueiden kanssa on koettu haasteelliseksi. Tilanne vaatii kehittämistyötä, mutta toisaalta esimerkiksi L- ja Y-vastuualueiden yhteistyö on luontevaa monia niitä yhdistävien tekijöiden takia. (Karppi et al. 2011, 68, 168) Kuntaliiton vuoden 2012 kyselyn mukaan ELY-keskus koetaan viranomaisyhteistyössä kannassaan melko yksimielisenä, aiempiin Kuntaliiton kyselyihin vastattuna tätä mieltä on entistä suurempi joukko. Samoin ELY-keskus näkee edustajiensa yksimielisyyden eri kysymyksissä hyvänä. Kuntaliiton kysely oli suunnattu pääasiassa kuntien kaavoittajille ja ELY-keskuksen kuntien kaavoituksen ohjauksesta vastaaville eikä kaikkien vastuualueiden edustajille. (Laine 2012, 5) Synergiaetuja on hyödynnetty ELY-keskusten L- ja Y-vastuualueilla luomalla maankäyttöön ja liikennesuunnitteluun toimintamalleja. Toimintamallien koetaan selkeyttävät yhteistyötä ja päällekkäisten toimintojen poistamisella on arviointiraportin mukaan usein erittäin positiivisia vaikutuksia asiakkaan kokemaan vuorovaikutusprosessiin. ELY-keskusten tehtävänkuvasta johtuen niillä on tarvetta vapaaehtoisten, tietyistä tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen systemaattiseen hyödyntämiseen, mikä on haastavampaa kuin lakisääteisen yhteistyön toimiminen. ELY-keskusten muodostamisen alkuvaiheessa kyse on ollut pääasiassa vastuualueiden yhteistyön lisäämisestä ja päällekkäisyyksien karsimisesta. (Karppi et al. 2011, 76) ELY-keskuksen vahvuudeksi on vuonna 2013 julkaistun selvityksen mukaan koettu sen asiantuntemuksen monipuolisuus. Asiantuntemuksen vahvuudessa 50 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 on kuitenkin eroja ELY-keskusten välillä. Selvityksen mukaan toinen haaste on resurssien epätasainen jakautuminen suhteessa tehtävien määrään ja vaativuuteen ELY-keskusten kesken. ELY-keskuksissa on ollut resurssien vähenemisen myötä myös entistä vaikeampaa koota yhteen esimerkiksi ympäristövastuualueen tueksi kaavoituksen asiantuntemuksen lisäksi muiden alojen kuten esimerkiksi liikenteen asiantuntemusta. (Haapanala 2013, 39) Aluehallinnon uudistamisen arviointiraportin vuonna 2010 tehdyn teemahaastattelun mukaan ELY-keskusten toimintastrategioita ei koettu riittävän selkeiksi ja toivottiin yksittäisten keskusten lisäksi myös valtakunnallisia linjauksia. Palvelujen tulisi olla alueesta riippumatta samansisältöisiä asiakkaille ja siten helposti tunnistettavissa. Pelkona taas on, että alueesta riippuen muodostuu poikkeavia toimintatapoja järjestää vaadittuja palveluita. (Karppi et al. 2011, 68) ELY-keskuksen tarjoamat palvelut ovat säilyneet pitkälti samoina kuin mitä tiepiirit ja ympäristökeskukset tarjosivat. Aluehallinnon tarjoamien palveluiden pysyvyyttä ei kuitenkaan tarvitse liiallisesti korostaa, koska muutos mahdollistaa uudenlaisen asiantuntemuksen rakentamista, erikoistuneiden palveluiden tarjoamista yli vastuualueiden ja maantieteellisten toimialueiden rajojen. Yhteistyön sujuvuuden kannalta tulisi organisaatioiden pysyä riittävän samankaltaisina ja tämä edellyttää esimerkiksi yhdenmukaisia palvelumalleja. (Karppi et al. 2011, 69) Suomen eri ELY-keskuksissa on suuria kokovaihteluita eikä kaikissa keskuksissa ole kolmea vastuualuetta. ELY-keskusten L-vastuualueella ei myöskään ole tällä hetkellä yhtä yhtenäistä toimintatapaa yhteistyöhön kuntien kanssa. Liikennevastuualueen kaavoituksen liikennesuunnitelmiin ja selvityksiin liittyvä edistäminen ja ohjaus, joka tapahtuu pitkälti neuvotteluiden kautta, kaipaa sekä yksittäisten ELY-keskusten tasolla että valtakunnallisestikin yhtenäisempää linjaa. Kuten aluehallinnon uudistamishankkeen arviointiraportissa todettiin; yhtenäinen linja palvelujen sisällössä helpottaa niiden tunnistettavuutta asiakkaille. Käytännössä tämän työn kannalta se tarkoittaisi ELY-keskuksen liikennevastuualueelle toimintamallia kaavoituksen liikennesuunnitelmien ja selvitysten edistämis- ja ohjaustyöhön. Tämä helpottaisi todennäköisesti vuorovaikutusprosessia kuntien kanssa. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 51 14. Vuorovaikutuksen arviointi aiemmissa tutkimuksissa Tähän lukuun on koottu maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen jälkeen tehtyjen kyselyjen tuloksia vuorovaikutuksesta ja niistä nousevia kehittämistarpeita. Luvun lopussa on yhteenveto tutkimuksissa esiin tulleista kehitystarpeista. Maankäyttö- ja rakennuslakia on arvioitu sen säätämisen jälkeen, viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, mm. kyselyillä useamman kerran. Esimerkiksi kuntaliitto on useampana vuonna selvittänyt kyselyllä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta. Vuonna 2012 kysely tehtiin kunnille, liitoille sekä ELY-keskuksille ja tulokset koottiin Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -raporttiin (Laine 2012). Raportissa on kyselyllä selvitetty mm. viranomaisyhteistyötä kuntien ja ELY-keskusten välillä. Hieman vanhempaan ympäristöministeriön vuoden 2005 julkaisuun Maankäyttöja rakennuslain toimivuus on koottu ympäristöministeriön selvitysten ja kyselyjen sekä Suomen Kuntaliiton ja eräiden muiden tahojen kyselyjen tuloksia. Raportissa on selvitetty mm. osallistumista ja yhteistyötä valtion, pääasiassa ympäristökeskusten ja kuntien välillä. Armi Vadénin pro gradu -työn Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan yhteistyö kaavoituksessa (2008) yhteydessä on tehty myös kysely kuntien kaavoittajille käytännönyhteistyöstä silloisen ympäristökeskuksen kanssa. Viranomaisyhteistyön sujumisella on vaikutusta itse kaavaprosessiin sekä kaavan sisällölliseen laatuun. Viranomaisyhteistyön pääasiallisia muotoja ovat viranomaisneuvottelut, kehittämiskeskustelut ja kaavoihin liittyvät työneuvottelut. (Laine 2012, 4, 23) 14.1 Viraanomaisneuvottelut ja muut neuvottelut Kuntaliiton vuoden 2012 raportin mukaan yleisesti ottaen viranomaisneuvottelut neuvottelut koetaan myönteisinä, mutta reilu kolmannes kunnista kokee, että ELYkeskus ottaa kantaa asioihin, joista vastuu kuuluu kunnalle. ELY-keskuksen toiminta valtion edustajana ei välttämättä ole muuttunut, mutta kunnat ovat yhä enemmän selvillä omasta roolistaan ja vastuustaan kaavoituksessa. ELY-keskuksen edustajista melko suuri osa on sitä mieltä, että he pysyvät toiminnassaan oman vastuunsa piirissä. Viranomaisneuvotteluissa joka neljäs kunta kokee, että ELY-keskuksen edustajat esittävät lakiin perustamattomia vaatimuksia kaavojen selvityksiin liittyen. Kuntaliiton kyselyn (2012) pohjalta vaikuttaa siltä, että viranomaisneuvotteluissa esitettyjä vaatimuksia olisi paikoin tarvetta perustella vahvemmin. (Laine 2012, 4-6) Kuntien kokemus neuvottelujen hyödyllisyydestä vaihtelee myös koon mukaan; pienet kunnat kokevat saavansa enemmän irti neuvotteluista kuin suuret kunnat. Kuntaliiton kyselyn mukaan kuitenkin kuntien arviot ELY-keskusten toiminnasta vaihtelevat alueittain. Kyselyjen mukaan neuvotteluissa ELY-keskuksella ja kunnilla on ELY-keskusten mukaan tasavertainen rooli, kun taas kunnista yli puolet on tällä kannalla ja neljännes taas aivan eri mieltä. Osalla alueista neuvottelujen koetaan tuovan lisäarvoa ja tunnelma on tasavertainen kun taas paikoin vastaukset ovat päinvastaisia. (Laine 2012, 4-6) Kuntaliiton raportin (2012) mukaan käytännön järjestelyistä ELY-keskukset antoivat kritiikkiä kuntien tavasta toimittaa aineisto liian myöhään sekä muiden viranomaisten toimivaltaisen läsnäolon puutteesta. Myös Ympäristöministeriön seitsemän vuotta 52 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 vanhemmassa raportissa (2005) oltiin tyytymättömiä neuvotteluaineistojen saantiin. Raportin mukaan vain 10 % ympäristökeskusten edustajista oli sitä mieltä, että aineisto oli lähetetty ajoissa. (Laine 2012, 6; Ympäristöministeriö 2005, 97) Kuntaliiton selvityksen perusteella (2012) kuntien tyytymättömyyden aiheena oli erityisesti ympäristökysymysten liiallinen painottuminen viranomaisneuvotteluissa. Toinen kehitystä kaipaava seikka kuntien mielestä oli viranomaisten kantojen muuttuminen myöhemmässä vaiheessa kaavaprosessia sekä riittävän tiedon saaminen selvitystarpeista. (Laine 2012, 7) Vadénin pro gradun (2008) neljä vuotta aiemmin tehdyissä kyselyissä oli silloisia ympäristökeskuksia, jotka vastaavat nykyisen ELY-keskuksen ympäristövastuualuetta, moitittu siitä, että työneuvotteluissa ilmaistu kanta saattaa muuttua lausuntovaiheessa. Samassa kyselyssä kuntien puolelta toivottiin, että alueellinen ympäristökeskus olisi ollut jämäkämpi jo kaavaprosessin aikana vaatimuksissaan, niin ettei oikaisukehotuksia tarvittaisi. (Vadén 2008, 98, 100) Nykyisin ELY-keskuksen ympäristö- ja liikennevastuualueet ovat usein lausuntoja antavia viranomaisia kaavoituksessa, mikä edellyttää ELY-keskuksen sisäistä vuorovaikutusta yhteisen kannan muodostamiseksi. Tietyissä tilanteissa voi kuitenkin olla tarpeellista, että kummatkin vastuualueet esittävät omat kantansa, vaikka ne olisivat hieman eriäviä, jotta kunta saa tietoa arvioinnin lähtökohdista. (Haapanala 2013, 23) Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -julkaisun (2005) mukaan taas viranomaisneuvotteluissa painotetaan kuntien mielestä liian vähän yleiskaavatasolla yhdyskuntarakenteeseen ja kaavatalouteen liittyviä seikkoja kun taas asemakaavatasolla kaupunkikuvaan liittyviä kysymyksiä (Ympäristöministeriö 2005, 96). Vadénin pro gradu -työn yhteydessä tehdyssä kyselyssä kaikki vastaajat eivät olleet samaa mieltä ympäristökeskuksen eli nykyisen ELY-keskuksen ympäristövastuualueen tehtävistä yhteistyössä: ”Ympäristökeskuksen tehtäviin ei kuulukaan tarkastella yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja palvelujen saatavuutta.” (Vadén 2008, 94) Viranomaisneuvottelujen ajankohdasta taas yli puolet silloisten ympäristökeskusten edustajista koki, että aloitusneuvotteluissa oli vaikea ottaa kantaa suunnittelun kannalta oleellisiin kysymyksiin. Vadénin mukaan myöskään kuntien puolelta ei koeta esimerkiksi neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kovin merkittäväksi (Vadén 2008, 105). Kuntien edustajista vajaa puolet taas koki, että ympäristökeskusten näkemyserot tulevat liian usein esille vasta ehdotusvaiheen neuvotteluissa. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelujen ajankohtaa voikin pohtia, koska myöhäisen ajankohdan on todettu lisäävän neuvottelujen tarvetta valmisteluvaiheessa. (Ympäristöministeriö 2005, 96) Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan viranomaisneuvottelujen järjestämisessä suuret kunnat ovat pääasiallinen aloitteentekijä, mutta monissa kunnissa neuvotteluja käydään sekä kunnan että ELY-keskuksen aloitteesta ja etenkin pienempien kuntien kohdalla on ELY-keskus aloitteellinen. Aktiivisuus viranomaisneuvottelujen aloitteentekijänä vaihtelee ELY-keskuksittain. (Laine 2012, 10) Viranomaisneuvottelut halutaan pääasiassa säilyttää nykyisellään kuntaliiton (2012) kyselyjen perusteella, mutta kuntakoon kasvaessa nykykäytäntöjen tarpeellisuutta Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 53 kyseenalaistettiin. Kannatusta saivat mm. ehdotukset viranomaisneuvottelujen vähentämisestä, korvaamisesta lausuntomenettelyllä sekä niistä luopumisesta asemakaavatasolla silloin, kun oikeusvaikutteinen yleiskaava on voimassa. ELYkeskusten puolelta suuri osa vastaajista halusi kuitenkin pitää viranomaisneuvottelut entisellään. Kyselyn mukaan yli puolesta asemakaavoista pidetään kaksi viranomaisneuvottelua ja yleiskaavojen kohdalla kahden neuvottelun prosenttiosuus on taas vielä suurempi. Viranomaisneuvottelujen lisäksi kaavoista käydään työneuvotteluja runsaasti ja aloitteentekijänä näissä neuvotteluissa on useimmiten kunta. Neuvotteluja pidetään paljon ja ne vaativat huomattavasti resursseja. ELYkeskustenkin edustajat vastasivat kyselyyn, että heidän alueiltaan löytyy kuntia, jotka haluavat pitää sekä viranomaisneuvotteluja että työneuvotteluja enemmän kuin mikä on tarpeellista. (Laine 2012, 8-10) 14.2 Kehittämiskeskustelut Kuntaliiton raportin (2012) mukaan kunnan ja ELY-keskuksen väliset kehittämiskeskustelut on koettu sekä myönteisenä että kielteisenä yhteistyön muotona kunnan ja valtion viranomaisten välillä. Niillä pyritään edistämään kunnan ja ELY-keskusten säännöllistä vuorovaikutusta. Kehittämiskeskustelujen muodossa on kuitenkin alueittain ja kunnittain paljon vaihteluita. Eroja löytyy niin keskustelujen sisällöstä kuin neuvotteluun osallistuvista tahoista. Tämän työn aiheen kannalta kehittämiskeskusteluissa olisi hyödyllistä käsitellä esimerkiksi vuorovaikutuksen käytäntöjä ELY-keskuksen ja kunnan välillä. Kehittämiskeskustelujen menettelytapaa haluttaisiin kuntien sekä ELY-keskusten puolelta kehittää tai siihen haluttaisiin muutoksia. Eniten kunnat kannattivat kyselyssä kehittämiskeskustelun muuttamista tarveharkintaiseksi. Muita kyselyssä annettuja vaihtoehtoja olivat kehittämiskeskustelun korvaaminen kunnille yhteisellä koulutus- ja tiedotustilaisuudella, kuntien yhteiset keskustelut ja keskustelujen käyminen pitemmällä aikavälillä. ELY-keskukset kannattivat vaihtoehdoista tarveharkintaisuutta, useamman kunnan yhteistä kehittämiskeskustelua ja joka toinen vuosi pidettävää kehittämiskeskustelua. (Laine 2012, 11) Vadénin pro gradun (2008, 104) kyselyssä kuntien puolelta kommentoitiin ELYkeskuksen kehittämiskeskustelujen sijaan järjestämiä koulutustilaisuuksia hyviksi, muttei korvaaviksi. Kehittämiskeskusteluja pidettiin tärkeinä kaavoituksen ohjauksen etupainotteisuuden kannalta. Kunnille suunnatussa kyselyssä tuli ilmi, että pienissä kunnissa tuntuu olevan kaikkein suurin tarve kehittämiskeskusteluille. Toisaalta taas esimerkiksi Ympäristöministeriön raportissa (2005) todettiin mm. valtiontilintarkastajien kertomuksen (2003) perusteella, ettei kehittämiskeskusteluja tarvittaisi välttämättä joka vuosi pienissä kunnissa, joissa kaavoituksessa ei tapahdu paljon uutta vuoden aikana (Ympäristöministeriö 2005, 88). Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -julkaisun (2005) mukaan kehittämiskeskustelujen suurimmat ongelmat liittyivät puolestaan käsiteltävien asioiden liian suureen määrään. Etenkin suurissa kunnissa ongelmalliseksi koettiin myös keskustelujen liian suuri osanottajamäärä, jolloin keskustelun koettiin vaikeutuvan. Kuten Kuntaliiton vuonna 2012 tehdyssä kyselyssäkin on jokavuotista kehittämiskeskustelua kritisoitu aiemmin, etenkin pienten kuntien kohdalla. Ympäristöministeriön raportissa (2005) käsiteltiin kuten Kuntaliiton selvityksessä (2012) monen kunnan yhteisiä kehittämiskeskusteluja. Niiden eduiksi koettiin mm. 54 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 alueellinen yhteistyö ja esimerkiksi tilaisuus tiedotus- ja koulutustoiminnalle, mutta heikkoutena oli taas se, ettei yksittäisten kuntien asioihin ehditä paneutua tarpeeksi ja vuorovaikutus jäi usein muodolliseksi. (Ympäristöministeriö 2005, 87, 88) 14.3 Vuorovaikutuksen kehittäminen Kaikkien viranomaisyhteistyön muotojen kehittämistä tulisi harkita nykyresurssien näkökulmasta. Kuntaliiton raportin mukaan on tärkeää, että yhteistyö kohdennettaisiin laissa osoitettuihin tarkoituksiin ja sitä tehtäisiin vain sen verran kuin on hyvän tuloksen kannalta tarpeellista. Viranomaisyhteistyön kehittämistä tulisi harkita erilaisten kuntien, eri kaavatasojen ja erityyppisten neuvottelujen näkökulmasta. (Laine 2012, 23) Mäntysalon ja Nymanin (2001, 58-59) mukaan erityisesti huomiota tulisi kiinnittää vuorovaikutuksen mahdollisimman aikaiseen käynnistämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele missä suunnittelun vaiheessa vuorovaikutus tulisi käynnistää. Ratkaisevat suunnittelupäätökset onkin mahdollista tehdä jo ennen osallisten kuulemista. Tällainen tilanne syntyy varmasti herkästi, kun kyseessä olevat osalliset ovat kuntalaisia. Viranomaistenkaan kohdalla ei tulisi kuitenkaan unohtaa tarvetta mahdollisimman aikaiseen osallistumiseen. Suunnittelusta on sanottu: ”Alussa ongelmia on vaikea huomata, mutta ne on helppo korjata; myöhemmässä vaiheessa ongelmat on helppo huomata, mutta niitä on vaikea korjata” (Allinson 1997, sit. Mäkynen 2007, 167). Tätä voidaan soveltaa hyvin myös kaavasuunnitteluun ja esimerkiksi siihen liittyviin selvityksiin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa huomataan liikennesuunnitteluun liittyvät selvitystarpeet, sitä paremmin seikat voidaan ottaa jo heti alkuvaiheessa kaavasuunnitteluratkaisuissa huomioon. Suunnitteluratkaisuiden muuttaminen vie aikaa ja usein joudutaan muuttamaan myös muita osia kokonaisuudesta. Parhaiden mahdollisten kaavaratkaisujen saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista ympäristön tarkastelua, jossa tulee ottaa huomioon yhtenä merkittävänä tekijänä liikenteelliset seikat. Tässä työssä etsitään vastauksia kehittämistarpeisiin. ELY-keskusten liikennevastuualueella on havaittu tarve kehittää kaavoituksen liikennesuunnitelmiin ja selvityksiin liittyvää yhteistyötä kuntien kanssa. ELY-keskusten puolelta halutaan kehittää heidän osuuttaan tästä yhteistyöstä, laista nousevaa edistämisen ja ohjauksen tehtäviä. Tämä sopii hyvin yhteen mm. vuorovaikutuksen arviointiin liittyvien kyselyiden tulosten kanssa. Lailla säätelemättömän eli epäviralliseen, liikennevastuualueen tehtäviä edistävän, vuorovaikutuksen muotojen ja määrän tarkastelulla on merkittävä rooli kehitystyössä. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 55 Tiivistelmä ELY-keskuksen ja kunnan viranomaisyhteistyön kehitystarpeista (vuonna 2005 koottu raportti, 2008 ja 2012 tehdyt kyselyt): Yleisesti - ELY-keskuksen rooli ja tehtävät o Mihin asioihin voi ottaa kantaa? o Kuuluuko ELY-keskuksen tarkastella esim. yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja palvelujen saatavuutta? - Viranomaisyhteistyön muodot nykyresurssien näkökulmasta Viranomaisneuvottelut ja muut neuvottelut - Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (ei koeta merkittäväksi) - Viranomaisten tulisi huolehtia toimivaltaisesta läsnäolosta - Kuntien tulisi toimittaa aineisto ajoissa - Eri kysymyksiä tulisi painottaa viranomaisneuvotteluissa tarpeen mukaan o Esim. ei liiallisesti ympäristökysymyksiä o Yleiskaavatasolla yhdyskuntarakenne ja kaavatalous o Asemakaavatasolla kaupunkikuva - ELY-keskuksella olisi tarve perustella hyvin viranomaisneuvotteluissa esitetyt vaatimukset (laki perustana) - ELY-keskuksen tulisi toimittaa riittävät tiedot selvitystarpeista - ELY-keskuksella tulisi olla riittävä aineisto mahdollisimman ajoissa, jotta vältettäisiin kantojen muuttuminen myöhemmässä vaiheessa kaavaprosessia o Aloitusneuvotteluissa tulisi olla mahdollista ottaa kantaa suunnittelun kannalta oleellisiin kysymyksiin - ELY-keskuksen tulee olla jämäkkä jo kaavaprosessin aikana vaatimuksissaan, jotta oikaisukehotuksilta vältytään - ELY-keskuksen kannan tulisi olla yhtenäinen - Viranomaisneuvottelujen tarpeellisuuden arvioiminen, korvaaminen tilanteesta riippuen lausuntomenettelyllä tai luopuminen asemakaavatasolla, jos oikeusvaikutteinen yleiskaava on voimassa - Työneuvottelujen tarpeellisuuden arvioiminen Kehittämiskeskustelut 56 - Kehittämiskeskustelujen tarveharkintaisuus - Kehittämiskeskustelujen sijaan järjestettävät koulutustilaisuudet hyviä, mutta eivät korvaavia - Mahdollisuus aikaisessa vaiheessa vaikuttamiseen - Käsiteltävien asioiden määrän rajaaminen Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 15. Selvitysten ja suunnittelun sisällön ohjeistus ja ohjaus Luvussa käydään läpi lainsäädäntöä sekä selvitysten tekoon ja niiden arviointiin käytettäviä ohjeita ja oppaita. Eri teemoja käsittelevät oppaat ovat hyödyllisiä sekä selvitysten tilaajille, niiden laatijoille sekä selvityksistä lausuntoja antaville tahoille. ELY-keskuksen liikennevastuualue kommentoi ja antaa lausuntoja kaavojen liikenteeseen liittyvistä selvityksistä. Maankäyttö- ja rakennuslakia tarkentavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mutta niiden lisäksi tarvitaan usein myös lisäohjeistusta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään mm. kaavoituksen liikenneselvityksien sisältöä ohjaavista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Näiden lisäksi mm. liikennevirasto ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet eri teemoja käsitteleviä ohjeita, jotka tarkentavat lainsäädäntöä. Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavojen sisältöä sekä ovat perusta ELY-keskusten liikennevastuualueen kaavaohjaukselle. 15.1 Selvityksiä ohjaavan lainsäädännön tarkkuus Kaavoituksen liikennesuunnitteluun ja -selvityksiin liittyy maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. Valtioneuvoston säätämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarkentavat lakia kaavojen sisällön osalta. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita käsitellään seuraavassa kappaleessa. Lainsäädännöstä myös maantielaki liittyy kaavoituksen liikennesuunnitteluun ja sen selvityksiin. M TOI INTAMALLIT O OHJEET LA IN SÄ VOITUSTA KAA VA AA HJ KAAVOITUS TÖ ÄN ÄD TYÖKAL UT Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö jättää tulkinnanvaraa. Kaavojen laadintaan on kuitenkin ohjeita ja siihen voidaan kehittää erilaisia työkaluja tai toimintamalleja, jotta päästäisiin haluttuun lopputulokseen. (Piirros Maria Hyövälti) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 57 Lainsäädäntö jättää tulkinnanvaraa siitä, minkä tasoiset liikenneselvitykset ovat kaavoituksessa riittäviä. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 39 §) säädetään yleiskaavaan sisältövaatimuksista, että sitä laadittaessa on otettava huomioon (tulkinnanvaraisuuson tummennettu): ”4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;” Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet taas ohjaavat hieman tarkemmin suunnittelun tavoitteita, esimerkiksi kappaleessa 4.3. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, erityistavoitteet: ”Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. - - ” Maantielaissa (MTL 3 §) taas säädetään esimerkiksi, että ”Maantieverkkoa kehitettäessä ja pidettäessä kunnossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tieliikennejärjestelmä osana koko liikennejärjestelmää edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja alueiden kehittämistä sekä maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteelle ja ympäristölle asetettavien tavoitteiden toteuttamista.” Lainsäädännön tulisi taata, että oleelliset ominaisuudet kuten turvallisuus ja terveellisyys, joihin maankäyttö- ja rakennuslaki tähtää, toteutuvat riittävän samantasoisina koko maassa. Tulkinnanvaraa ei saisi olla liikaa, mutta myös liika yksityiskohtaisuus estää kehitystä esimerkiksi rajoittamalla uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja kohdekohtaisesti parhaita sovelluksia. ”Kaikenkattavuus” saattaisi myös hämärtää oleellisten ja vähemmän tärkeiden tavoitteiden rajaa. (Ympäristöministeriö 2012, 81–82) Ympäristöministeriö on julkaissut maankäyttö- ja rakennuslain soveltamista koskevia oppaita, jotka ovat olleet tarpeen mm. lain joustavien säädösten tulkinnassa. Kuntaliiton Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus -raportin mukaan pääosin oppaita käytetään mielellään kunnissa työn tukena. Vähemmistö oli sitä mieltä, että ne tuovat epäselvyyttä alin tulkintoihin tai nostavat riman liian korkealle kaavan laadinnassa. (Laine 2012, 22) ELY-keskusten tarjoama kaavaohjaus tarkoittaa usein kannanottoa siihen esimerkiksi minkälaista vaikutusten selvittämisen tasoa voidaan pitää laissa säädettynä minimitasona. Ohjaus voi liittyä myös mitoitusta tai suojelua koskeviin ratkaisuihin. Esimerkiksi viranomaisneuvotteluissa valtion viranomainen ilmaisee käsityksensä siitä, mitä vaatimuksia kaavalle tulee asettaa valtion ja yleisen edun näkökulmista. ELY-keskuksen rooli on valvoa toiminnan oikeudellisia rajoja kun taas kunta on päätöksentekijä ja tahdonmuodostaja. (Mäkinen 2004, 90–91; sit.Vadén 2008, 76) Ympäristöministeriön on julkaissut (2008) hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden asema- ja yleiskaavoissa vuosina 2003–2006 tekemistä ratkaisuista raportin. Raportin mukaan kaikista menettelyyn liittyvistä valitusperusteista eniten 58 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 käytettiin selvitysten riittämättömyyttä (MRL 9 §) ja puutteellista vuorovaikutusta (MRL 62 §). Asemakaavojen selvityksissä oli eniten puutteita liikenteen osalta. Yleiskaavatasolla liikenne- ja luontoselvityksissä oli taas eniten puutteita. (Malin 2008, 14–15) Lainsäädännön tulee tasapainotella yleispiirteisyyden ja yksityiskohtaisuuden välimaastossa. Liika yksityiskohtaisuus ei edes ole tarpeellista, mutta kaikilla osapuolilla tulisi olla esimerkiksi kaavoituksen lain vaatimukset täyttävistä liikenneselvityksistä samansuuntainen käsitys, jotta ristiriitatilanteita voitaisiin välttää. Tätä voidaan edistää esimerkiksi erilaisilla viranomaisten julkaisemilla ohjeilla, toimintamalleilla ja työkaluilla, jotka auttavat pääsemään lainmukaiseen lopputulokseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lakiin pohjautuva keino tarkentaa maankäytön suunnittelun yhteisiä tavoitteita. 15.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kuvalähde: Ympäristöministeriö 2009, 4. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtion viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toiminnassaan sekä edistää niiden toteutumista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta (MRL 24 §). Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto ja niiden valmistelusta huolehtii ympäristöministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakuntien liittojen sekä muiden viranomaisten kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea mm. asioita, joilla on kansainvälistä tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen (MRL 22 ja 23 §). Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 59 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toimivat esimerkiksi kaavoituksen ennakkoohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä ja edistävät ohjauksen yhtenäisyyttä. Maakuntakaavalla on keskeinen rooli valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden käytännön toteutumisessa. Kuitenkin varsinkin laaja-alaisissa ja kunnan strategista kehittämistä painottavissa yleiskaavoissa on valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla merkittävä rooli. Asemakaavat taas varmistavat tavoitteiden toteutumista yleiskaavan linjausten mukaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet koskettavat erityisesti maakuntatason suunnittelua, yleiskaavoitusta ja valtion viranomaisten toimintaa. Erityistavoitteet taas ovat suunnattu kaikille kaavatasoille. (Ympäristöministeriö 2009, 4,5) Kaavoituksen liikenneselvitysten, liikennesuunnittelun sekä sen vaikutusten arviointien sisältöön liittyvät erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luvut: 4.2 Toimiva aluerakenne, 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 4.5 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä 4.6 Helsingin seudun erityiskysymykset. Näissä luvuissa käsitellään mm. liikenneyhteyksiä aluerakenteen perustana, henkilöautoliikenteen tarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen sekä etenkin raideliikenteen edistämistä, liikenneturvallisuuden, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista. (Ympäristöministeriö 2009, 9-15) ELY-keskusten liikennevastuualue antaa kaavoituksen ennakko-ohjausta omaan vastuualueeseensa liittyen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita käsitellään kunnan ja ELY-keskuksen välisen kaavoituksen vuorovaikutuksen eri vaiheissa. ELY-keskuksen ja kunnan välisissä kehittämiskeskusteluissa suositellaan arvioimaan alueidenkäytön ja sen suunnittelun kehittämistarpeita valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja maakuntakaavoituksesta käsin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta arvioidaan myös vireille tulevien kaavahankkeiden viranomaisneuvottelutarvetta. Kaavaprosessin aikainen yhteydenpito ja neuvottelumenettelyt valtion viranomaisten ja kunnan välillä varmistavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista kaavoituksessa. Yleis- ja asemakaavojen osalta neuvotteluja tulee pitää erityisesti silloin kun kaava koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita. Pääsääntöisesti neuvottelutarve koskee kunnan alueidenkäyttöä yleispiirteisesti ohjaavaa ja yhteen sovittavaa yleiskaavaa sekä suppeampia yleiskaavoja tai asemakaavoja, joissa käsitellään valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyvien alueidenkäytöllistä varautumista edellyttävien hankkeiden toteuttamista tai jos kaavoitus saattaa vaikeuttaa tavoitteiden toteuttamista. Kunnan tai liiton voi olla tarpeen tehdä aloitusneuvottelua varten ja kaavatyön lähtökohdaksi arvio alueidenkäyttötavoitteiden ja voimassa olevien kaavojen suhteesta tavoitteisiin. Myöhemmissä neuvotteluissa on keskeistä tarkastella kaavaehdotuksen suhdetta tavoitteisiin. (Ympäristöministeriö 2003, 41–42) Liikennevastuualueen tehtäviin kuuluvat myös lausunnot kaavaehdotuksesta. Lausunnoissa on syytä käsitellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asianmukaista huomioonottamista. Maakuntakaavaehdotuksesta lausunto on aina pyydettävä, mutta yleiskaavan kohdalla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta lausuntotarve saattaa tulla kaavan yleisen merkityksen tai erityisen, esimerkiksi valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin liittyvän, näkökulman takia. Asemakaavatasolla on tarve pyytää lausunto, jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavan hyväksymisen jälkeen ELY-keskuksella on 60 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kunnalle tai valitus hallinto-oikeudelle, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon esimerkiksi valtakunnankunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ympäristöministeriö 2003, 42–43) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivuutta on selvitetty mm. Kuntaliiton maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta vuonna 2012 kunnille, liitoille sekä ELY-keskuksille tehdyssä kyselyssä. Raportin (Laine 2012) mukaan ELY-keskukset näkevät valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tukevan kaavaohjausta. ELY-keskusten näkemykset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ovat myönteisempiä kuin kuntien tai liittojen, kuitenkin myös ELY-keskusten arvioiden mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saattavat aiheuttaa epäselvyyttä kaavaprosesseissa. Kuntavastaajista noin puolet on sitä mieltä, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tukevat kaavoitusta antaen selkänojaa ja auttaen kaavoituksen selvitysten suuntaamisessa. ELY-keskusten mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulisi koskea maakuntakaavojen lisäksi suoraan myös yleiskaavoja kun taas osa kunnista näkee vain maakuntatason oikeana valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoitumiselle. (Laine 2012, 15–16) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden roolin selkiyttäminen auttaisi todennäköisesti kaavoituksen selvitysten suuntaamisessa. Esimerkiksi kuntien ja ELYkeskusten näkemyserot kaavoitukseen liittyvien liikenneselvitysten tasosta saattavat osittain selittyä eroavilla tulkinnoilla valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan esimerkiksi henkilöautoliikenteen tarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen edistämistä sekä liikenneturvallisuuden, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista. Ellei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mielletä myös yleis- ja asemakaavatasoa koskeviksi voi esimerkiksi liikenneselvityksistä puuttua laissa edellytettyjä näkökulmia. Erilaisilla julkaisuilla ja ohjeilla voidaan täsmentää yhteistä näkemystä kaavoituksen liikenneselvitysten sisällöstä ja laajuudesta. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 61 15.3 Julkaistut ohjeet Tässä kappaleessa esitellään ja arvioidaan liikennesuunnittelua ja -selvityksiä koskevaa ohjeistusta. Ohjeistusta käydään läpi erityisesti yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta; kuinka ohjeistus tukee maankäytön ja liikennesuunnittelun yhtyeenkytkeytymistä ja eri osapuolten ymmärrystä vuorovaikutuksessa. Käsiteltävä ohjeistus on valittu yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneselvitysten kaavaohjaus -projektiryhmän kanssa. Ohjeistus kattaa eri aihealueita ja siihen on valittu tuoreimmat versiot. Seuraavat liikenneviraston ja ympäristöministeriön julkaisut ovat mukana tarkastelussa: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla (diplomityö), Liikennevirasto, 2011 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, Ympäristöministeriö, 2013 (luonnos) Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (diplomityö), Liikennevirasto, 2011 Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Ympäristöministeriö, 2001 Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Ympäristöministeriö, 2008 Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöministeriö, 2006 Maantiet kaavoituksessa, Tiehallinto, 2006 Radanpidon ympäristöohje, Liikennevirasto 28/2010 Tiehallinnon keinoja liikenteen kysynnän hallinnassa, Tieh. sis. julk. 53/2008 Julkaisuissa käsitellään erilaisia liikenteeseen liittyviä teemoja. Useampi julkaisuista kattaa vain yhden teeman, mutta useampia kaavoituksen liikennesuunnitteluun ja -selvityksiin liittyviä teemoja käsitellään seuraavissa julkaisuissa: Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, Maantiet kaavoituksessa sekä Tiehallinnon keinoja liikenteen kysynnän hallinnassa. Liikkumismuotoja käsittelevät julkaisut Yhden teeman kattavia, liikkumismuotoja käsitteleviä julkaisuja ovat Liikenneviraston vuonna 2011 julkaisemat Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla (Joensuu 2011) sekä Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (Vaarala 2011). Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointia käsittelevässä julkaisussa tarkastellaan joukkoliikenteen asemaa yleiskaavaprosessissa ja sen huomioimista kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa. Työn aineistona on käytetty joukkoliikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyviä raportteja, tutkimuksia ja selvityksiä sekä työn yhteydessä tehtyä kyselytutkimusta ELY-keskusten ja maakuntien liittojen edustajille. Julkaisu ei keskity pelkästään suunnittelun sisältöön vaan siinä on käyty läpi suunnitteluprosessien lähtökohtia, tavoitteita, prosessien ohjausta ja toteutusta. Yksi työn johtopäätöksistä oli, että jatkossa joukkoliikenteen palvelutasomääritys tulisi tehdä rinnakkain yleiskaavaprosessin kanssa (Joensuu 2011, 95). Työssä on esitetty toimintamalli joukkoliikenteen kytkemiseksi yleiskaavaprosessiin. 62 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Työn toimintamallissa on pyritty helpottamaan joukkoliikenteen huomioimista yleiskaavoituksessa sekä vastaavasti yleiskaavoituksen huomioimista joukkoliikenteen suunnittelussa. Toimintamallin tarkoitus on auttaa kaavoittajia ja joukkoliikenteen suunnittelijoita ottamaan joukkoliikenteeseen vaikuttavia kysymyksiä esille oikeassa vaiheessa kaavaprosessia. Kaavoittaja vastaa kaavaprosessin läpiviennistä ja hänellä on siten päävastuu toimintamallin soveltamisesta ja liikenneasiantuntemuksen varmistamisesta kuten liikennesuunnittelijan tai joukkoliikenneasiantuntijan ottamisesta projektiin. (Joensuu 2011, 81) Kaavoituksen aloitusvaiheen tärkeys on selkeästi nähtävissä toimintamallin taulukoista, joissa aloitusvaiheessa on kaikista eniten tehtäviä. Liikennejärjestelmän asiantuntijan tulisi osallistua kaavaprosessiin jo heti alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lähtien. Hän myös varmistaa, että työssä on tarpeellinen määrä joukkoliikenteen asiantuntemusta alusta lähtien. Liikennejärjestelmäasiantuntijan vastuulla on myös määritellä yleiskaavaa laadittaessa huomioon otettavat joukkoliikenteeseen vaikuttavat suunnitelmat. (Joensuu 2011, 83–89) Joensuun julkaisussa on hyvin huomioitu, että kaavoittaja, jolla on usein arkkitehdin koulutus, ei voi itse vastata liikennesuunnittelusta. Kaavoittajan tulee kuitenkin olla tietoinen kyseisessä kaavassa tarvittavasta tietotaidosta ja ottaa yleiskaavahankkeeseen mukaan liikennejärjestelmäasiantuntija, joka taas voi määritellä esimerkiksi mitä selvityksiä kaavassa tarvitaan. Haastavampi tilanne kuitenkin tulee, jos liikenneselvitykset tilataan konsulteilta ja kaavoittajan tulee vastata tilaamisesta. Esimerkiksi tällaisessa tilanteessa on kaavoittajalle hyötyä Joensuun Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla -julkaisusta. Julkaisusta saa yleispiirteistä suuntaa joukkoliikenteen huomioimiseksi kaavaprosessissa lisäksi siitä löytyy joukkoliikenteen vaikutusten arvioinnin tarkistuslista ja listaus joukkoliikenteen asiakirjoista. Julkaisu ei erityisesti ota kantaa kunnan ja ELY-keskuksen väliseen vuorovaikutukseen vaan näkökulma on pääasiassa suunnittelun sisällössä. Taulukossa on kuitenkin tuotu esille lainmukaisen vuorovaikutuksen liittyminen kaavaprosessiin. ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijat voivat kuitenkin käyttää sitä esimerkiksi muistilistana kaavoja tarkastellessa. Kävely ja pyöräily kaavoituksessa -julkaisu on rakenteeltaan samantapainen kuin aiemmin käsitelty Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla. Julkaisussa käsitellään kävelyn ja pyöräilyn huomioimisen ydinasioita yleis- ja asemakaavatasoilla. Siinä esitellään työkaluja kuten liikennevyöhykkeitä, matkatuotoksia ja liikennemallia kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvien kaavoitusratkaisujen saavuttamiseksi. Yksi keskeisistä työkaluista on kiinteä vuorovaikutus kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan välillä (Joensuu 2011, 29). Myös tähän työhön liittyi kysely ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelle, jossa selvitettiin mm. kuinka paljon kävelyä ja pyöräilyä käsitellään kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissa (Joensuu 2011, 21–22). Joensuun työhön liittyy toimintamalli, jonka avulla kävely ja pyöräily kytketään osaksi kaavaprosessia, jotta niiden huomioimiseen pystyttäisiin vaikuttamaan parhaassa mahdollisessa vaiheessa. Toimintamalli on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaavaprosessissa monipuolisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta viranomaisneuvotteluihin. Samoin kuin joukkoliikenteen ja maankäytön integrointia käsittelevässä julkaisussa on tässäkin todettu, että päävastuu toimintamallin soveltamisesta on kaavoittajalla, mutta hänen Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 63 tulee esimerkiksi varata riittävät resurssit liikennesuunnittelijalle. (Joensuu 2011, 48) Toimintamalli on suunnattu ennen kaikkea kaavasuunnittelun parissa työskenteleville, mutta se käy myös muistilistaksi esimerkiksi ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoille. Siinä on käyty läpi kaikkien kaavatasojen eri vaiheet pyöräilyn ja kävelyn kannalta ja listattu esimerkiksi kartoitettavat lähtötiedot sekä nykytilanteen arvioinnissa huomioitavat seikat. Vuorovaikutus osallisten kanssa on liitetty toimintamalliin, mutta sen osalta ei ole annettu erityistä ohjeistusta. Liikenneviraston on julkaissut vuonna 2010 Radanpidon ympäristöohjeen. Se ei ole yhtä selkeästi kytketty osaksi kaavoitusprosessia kuin kaksi aiempaa julkaisua, mutta ohjeessa on osio rautateiden suunnittelusta ja maankäytön suunnittelusta, kuten radanpidon kytkeytymisestä kaavoitukseen sekä yleissuunnitelman kytkeytymisestä eri kaavatasoille. Ohje on pääasiassa tarkoitettu radanpitäjän sekä radan suunnittelun ja kunnossapidon parissa työskentelevien urakoitsijoiden ja konsulttien käyttöön (Liikennevirasto 2010, 16). Se toimii myös ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoille tukena kaavayhteistyössä, johon rautateiden suunnittelu liittyy. Kaavoittajille ohjeesta saattaa olla hyötyä pääasiassa niiltä osin, joilta se käsittelee kaavoituksen ja rautateiden suunnittelun yhteyksiä, mutta muuten ohje on pääasiassa tarkoitettu liikennesuunnittelun asiantuntijoille. Liikenteeseen liittyviä teemoja käsittelevät julkaisut Ympäristöministeriön kaavoituksen liikennesuunnittelua ja -selvityksiä teemoittain tukevia julkaisuja on mm. liikenneturvallisuudesta, liikennemelusta ja liikennetarpeen arvioinnista. Vuonna 2006 julkaistun Liikenneturvallisuus kaavoituksessa tavoitteena on tukea alueellisten ympäristökeskusten, maakuntien liittojen, kuntien sekä valtion liikenneviranomaisten työtä. Julkaisusta löytyy tarkistuslistoja turvallisuuden vaikutusarviointia varten. Lisäksi julkaisussa on eri kaavatasoille niiden eri vaiheisiin toimintamallit kuten kahdessa, edellisessä kappaleessa esitellyssä, julkaisussa. Kuten aiemmissakin toimintamalleissa on tässä liikenneturvallisuutta käsittelevässä päävastuu sen soveltamisesta kaavoittajalla, erilliselle asiantuntijalle on kuitenkin tarvetta liikenneturvallisuuden huomioon ottamiseksi. Liikenneturvallisuuteen liittyvät tehtävät on kytketty osaksi kaavaprosessia ja nykytila-analyysia sekä liikenneturvallisuusvaikutusten arviointia varten on laadittu erillinen tarkistustalista. Julkaisussa ei ole erikseen käsitelty vuorovaikutusta, mutta se on listattu osaksi kaavaprosessia. Liikenneturvallisuus kaavoituksessa soveltuu niin kaavoittajille kuin liikennesuunnittelijoille sekä ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoille muistilistaksi kaavoitukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa. Vuonna 2001 julkaistun Liikennemelun huomioonottaminen kaavoituksessa tavoitteena on selventää ja yhdenmukaistaa kaavojen laadintaan ja päätöksentekoon liittyviä tulkintoja ja menettelytapoja liikennemelun osalta. Julkaisussa on todettu, että kaavoitus on keskeinen keino hallita melua ja etenkin suunnittelun alkuvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota melua vähentäviin ratkaisuihin. Julkaisussa on oma kappaleensa kaavoittajan keinoista melun haittojen vähentämiseen sekä maankäytön ja liikenteen suunnitteluohjeista ja menettelytavoista sekä kaavamääräyksistä ja -merkinnöistä. Julkaisussa on huomioitu eri kaavatasot melko yleispiirteisesti eikä liikennemelun huomioonottamista ole käsitelty esimerkiksi kaavoitukseen liittyvän 64 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 vuorovaikutuksen näkökulmasta. Julkaisu sopii esimerkiksi kuntien kaavoittajien, mutta myös ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoiden käyttöön hyvin monenlaisiin kaavatapauksiin. Tosin teeman kytkemistä kaavoitusprosessiin on tarvetta itse soveltaa. Kolmas yksittäistä liikennesuunnitteluun liittyvää teemaa käsittelevä julkaisu on Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2008). Julkaisuun on kerätty erilaisten maankäytön toimintojen kuten asumisen, kaupan toimipaikkojen sekä työpaikkojen tuottamasta liikenteestä. Matkojen määrä on esitetty kävijöiden määränä kerrosalaa, asukasta tai työntekijää kohti tai vuorokauden kokonaiskävijämääränä sekä kulkutavoittain. Tiedot on lisäksi eritelty kuntaryhmittäin ja yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeille. Tietoja voidaan hyödyntää suunnitteluvaiheissa, joissa tarvitaan karkeata arviota erilaisten toimintojen liikenteellisistä vaikutuksista tai vertailla keskenään erilaisia sijaintikohteita. Varsinaista toimintaohjetta oppaasta ei löydy eikä liikennetarpeen arviointia ole kytketty osaksi kaavaprosessia. Opas soveltuu paremmin esimerkiksi liikenteenasiantuntijoille kuin kaavoittajille. ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijat voivat suositella sitä kuntien käytettäväksi. Liikennesuunnittelua kaavoituksessa yleisesti käsittelevät julkaisut Tiehallinto on julkaissut vuonna 2006 oppaan Maantiet kaavoituksessa. Valtion aluehallinnon uudistus on tapahtunut tämän jälkeen, mutta tiepiirejä koskevaa tietoa voidaan hyvin soveltaa ELY-keskusten liikennevastuualueeseen. Opas käsittelee liikennejärjestelmän, teiden ja liikenneturvallisuuden huomioimista maankäytön suunnittelussa. Sen tavoitteena on parantaa tiesuunnittelijoiden kaavalausunnon antajien valmiuksia toimia yhteistyössä maankäytönsuunnittelijoiden kanssa. Julkaisu käsittelee eriasteisten kaavojen merkitystä tienpidolle antaen silloisten Tiehallinnon näkökulmia maanteitä koskeviin kaavoituskysymyksiin. Siinä on korostettu tiensuunnittelun ja kaavoituksen yhteistyötarvetta ja sen tavoitteena on selkiyttää tie- ja liikennesuunnittelun kytkeytymistä alueidenkäytön suunnitteluun. Se on tarkoitettu ensisijaisesti silloisen Tiehallinnon kaava- ja maankäyttöasiantuntijoille sekä tiensuunnittelijoille, mutta sitä voi hyödyntää myös kaavoituksessa. Maantiet kaavoituksessa -julkaisussa on kuvattu sekä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, mm. eri kaavatasoja, että tiensuunnittelujärjestelmää, joten tältä osin se sopii kummankin alan edustajille. Erityisesti oppaasta on kuitenkin hyötyä ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoille; siitä löytyy mm. taulukko, jossa on kaavoitusprosessi tieviranomaisen näkökulmasta (Tiehallinto 2006, 72). Taulukossa on yhdistetty kaavaprosessin kulkuun silloisten tienviranomaisten eli pääasiassa nykyisten ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtäviä ja suositeltavia menettelytapoja osallisena ja viranomaisena. Taulukkoon on pääasiassa koottu maankäyttö- ja rakennuslaista suoraan nousevia vaiheita, mutta liikennevastuualueen toimintatapoja käytännön työn kannalta ei ole kovinkaan paljon avattu. Tiehallinto on julkaissut sisäisenä julkaisunaan vuonna 2008 Tiehallinnon keinoja liikenteen kysynnän hallinnassa, johon on kerätty konkreettisia liikenteen kysynnän hallinnan keinoja. Julkaisu on ensisijaisesti suunnattu silloisen Tiehallinnon (mm. nykyiset ELY-keskusten liikennevastuualueet) käyttöön. Julkaisussa on nostettu esille, että eniten liikenteen kysyntään vaikuttaa mm. maankäytön suunnittelu, liikkumisen hinnoittelu ja ihmisten asenteisiin vaikuttaminen. Silloisen Tiehallinnon toimenpiteiksi Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 65 on nostettu mm. maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun kehittäminen vuorovaikutusprosessiksi. Julkaisusta löytyy tarkistuslista kaavoitusprosessia varten. Tarkistuslista on tarkoitettu varmistamaan, että kaavasuunnittelussa on huomioitu maankäyttöratkaisujen synnyttämiin liikkumismahdollisuuksiin ja liikennekysyntään keskeisesti vaikuttavat seikat (Tiehallinto 2008, 25). Tarkistuslistaa on myös mahdollista käyttää osana kaavaprosessin liikenneselvityksen runkoa. Julkaisu voi toimia osittain kuntien kaavoittajien työn tukena. Sitä on kuitenkin todennäköisesti parasta hyödyntää kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden yhteistyössä, koska kummankin erityisosaamista tarvitaan. Ympäristöministeriö on julkaisemassa keväällä 2013 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, josta on tällä hetkellä (03/2013) luonnosversio valmiina. Julkaisu on tarkoitettu kaavoittajien ja päätöksentekijöiden tueksi kaavojen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen arvioitaessa. Julkaisussa on eri kaavatasoille muistilistat merkittävimmistä vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen. Yksi muistilistojen teemoista on maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus, jossa on yleispiirteisiä kysymyksiä arvioinnin tueksi. Näitä kysymyksiä voidaan mahdollisesti käyttää tukena myös kaavojen liikenneselvitysten suuntaamisessa. Julkaisun erityinen vahvuus on kattava listaus vaikutusten arvioinnissa käytettävistä lähtöaineistoista sekä vaikutusten arviointimenetelmistä ja -välineistä, joista osa on erityisesti liikennettä käsitteleviä. Julkaisussa on lisäksi konkreettisia esimerkkejä aineistojen ja menetelmien hyödyntämisestä kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tarkasteltaessa. Julkaisu sopii suuntaa antavaksi ohjeeksi esimerkiksi kuntien kaavoittajille, mutta erityistä hyötyä esimerkiksi vaikutusten arviointia pohjustavia liikenneselvityksiä laadittaessa siitä saattaa olla liikennesuunnittelun asiantuntijoille mm. aineistojen ja menetelmien kannalta. ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijat voivat hyödyntää julkaisua kaavojen arvioinnissa, mutta myös esimerkiksi antaa sen perusteella suosituksia esimerkiksi tiettyjen menetelmien tai aineistojen käytöstä. Tässä luvussa käsiteltyjen julkaisujen ja ohjeiden teemat, jotka käsittävät mm. joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn, raideliikenteen, liikennemelun, liikennetarpeen sekä liikenteen kysynnän hallinnan tukevat hyvin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden teemoja. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on nostettu esille mm. liikenneyhteyksiä aluerakenteen perustana, henkilöautoliikenteen tarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen sekä etenkin raideliikenteen edistämistä, liikenneturvallisuuden, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista. Julkaisut ja ohjeet ovat pääasiassa ajanmukaisia, vaikka pientä päivitystarvetta löytyykin. Ohjeistus on kuitenkin melko hajallaan, joten tiedon käyttöä voisi tehostaa sen kokoaminen yhteen lähteeseen. Lisäksi osa ohjeistuksesta on suunnattu pääasiassa kaavasuunnittelijoille eikä kaavaohjauksen tai arvioinnin parissa työskenteleville. Ohjeistus tulisi sitoa vahvemmin kaavoituksen vuorovaikutusprosessiin ja kaavaselvitysten tekoon, jos se haluttaisiin suunnata erityisesti esimerkiksi ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoita varten. 66 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 YHTEENVETO: NYKYTILA JA KEHITYSSUUNTIA Kommunikatiivisen suunnittelun painotus on tämän työn aiheen taustalla. Se näkyy maankäyttö- ja rakennuslain säädöksessä osallisista sekä erilaisista vuorovaikutusmuodoista, joille kaavaprosessi tulee alistaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa myös kunnille vastuun alueidensa kaavoituksesta. ELY-keskuksen liikennevastuualueen tulisi osata tukea kuntia ottamaan vastuuta lainmukaisen ja laadukkaan kaavoituksen toteuttamisesta osana kaavaohjaustyötään. Kaavaprosessiin liittyy monia eri toimijoita, jotka ovat osa sitä virkansa puolesta kuten esimerkiksi kunnan kaavanlaatijat tai osallisia, joiden oloihin kaavalla on vaikutusta. Virkamiehet ovat osallisia siltä osin, kun kaava koskee heidän toimialaansa. Kaavoitukseen liittyvät eri tahot, kuten esimerkiksi kaavoittajat ja liikennesuunnittelijat, edustava eri ammattiryhmiä. Yksi yhteistyön haasteista on eri ammattialojen edustajien välisen yhteisymmärryksen löytäminen. Ammattialojen ja ylipäänsä ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävässä roolissa kaikessa kaavoitukseen liittyvässä toiminnassa. Kaavaprosessi on tässä työssä jaettu osaprosesseihin: sisällölliseen, poliittiseen ja hallinnolliseen prosessiin sekä kaikessa vaikuttavaan sosiaaliseen prosessiin eli ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen tarkastelua ei tule rajoittaa ainoastaan kahden eri tason toimijan kuten esimerkiksi valtion ja kunnan virkamiesten väliseen kommunikaatioon. ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 yhdistämällä TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. ELY-keskusten elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueiden yhteistyö kaipaa vielä kehittämistä ja valtakunnallisestikin uusia toimivia muotoja. Valtakunnallisesti yhtenäistä linjaa kaivataan myös ELY-keskuksen tarjoamissa palveluissa ja toimintamuodoissa. Tässä työssä etsitään kehityssuuntia liikennevastuualueen kuntien kaavoitukseen liittyvään työhön. Liikennevastuualue arvioi toteuttaako kaavojen liikennesuunnittelu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset ja tämän lisäksi sen tulee myös tienpitoviranomaisena vastata kaavan toteutettavuudesta. Liikennevastuualueella on siten kaksoisrooli yhteistyössään kuntien kanssa. Liikennevastuualueen kaavaohjaus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain mukaan siihen kuuluvat kehittämiskeskustelut, aloitus- ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu, lausunnot sekä valitusoikeus ja oikaisukehotus. Tutkimusten ja kyselyjen perusteella tulisi kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen mahdollisimman aikaiseen käynnistämiseen. Virallisen vuorovaikutuksen käytännön järjestelyjen lisäksi kehitysmahdollisuuksia on liikennevastuualueen ja kuntien välisessä epävirallisessa vuorovaikutuksessa. Epävirallista vuorovaikutusta tarkastellaankin tämän työn esimerkeiksi valituista kaavatapauksista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa kaavoitukselle sisältötavoitteet ja säätelee siihen liittyvää vuorovaikutusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lakiin pohjautuva keino tarkentaa maankäytön suunnittelun yhteisiä tavoitteita. Kaikilla osapuolilla tulisi olla esimerkiksi lain vaatimukset täyttävistä liikenneselvityksistä samansuuntainen käsitys. Sitä voidaan edistää erilaisilla viranomaisten julkaisemilla ohjeilla, toimintamalleilla ja työkaluilla, jotka auttavat pääsemään lainmukaiseen lopputulokseen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvää ohjeistusta on tehty pääasiassa kaavasuunnittelijoille eikä niinkään kaavaohjauksen parissa työskenteleville. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 67 II TUTKIMUS: VUOROVAIKUTUS NELJÄSSÄ KAAVATAPAUKSESSA Tässä osuudessa tarkastelen vuorovaikutusta kunnan ja ELY-keskuksen välillä neljässä kaavatapauksessa. Analyysissä käsittelen kaavojen eri vaiheiden (aloitus, valmistelu/luonnos, ehdotus ja hyväksyminen) sujumista tämän työn ensimmäisestä osuudesta nousseiden vuorovaikutukseen liittyvien ja lain säätelemien käytäntöjen valossa sekä etsien vastauksia työn tutkimuskysymyksiin. Tapauksista pyritään myös löytämään mahdollisia hyviä käytäntöjä, joita ei ole vaadittu lainmukaisessa vähimmäistason täyttävässä kaavaprosessissa. Tarkoituksena on löytää onnistuneita sekä kehittämistä kaipaavia menettelytapoja ja siten ELY-keskuksen työn kehittämissuuntia. 68 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 16. Aineiston valinta ja analyysimenetelmä Tapaustutkimukselliseen tarkasteluun on valittu neljä melko tuoretta kaavaprosessia eri puolilta Suomea. Työssä kuvataan ja analysoidaan kaksi osayleiskaavaa ja kaksi asemakaavaa, koska tarkoituksena on kehittää liikennevastuualueen työtä näillä kaavatasoilla. Ennen käsiteltyjen kaavatapausten valintaa käytiin lävitse 14 kaavaprosessia, joissa Uudenmaan ja Pohjois-Savon liikennevastuualueiden edustajat olivat toimineet asiantuntijoina ja kaavojen liikenneselvityksistä lausuntoa antavina viranomaisina. Tapausten tarkastelussa on käytetty epävirallista aineistoa, lähinnä sähköpostikeskusteluja, minkä takia kuntien tai kaavatapausten nimiä ei mainita. Lisäksi analyysissä huomioon otetut näkemykset saattavat olla yksittäisten henkilöiden eivätkä organisaatioiden virallisia kantoja, minkä takia henkilöiden nimiä ei mainita. Valitut kaavatapaukset ovat viimeaikaisia esimerkkejä haasteellisesta sekä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Kaavatapauksissa mukana olleet ELY-keskusten edustajat ovat kertoneet arvioitaan kaavatapauksista. Tähän työhön valitut neljä kaavatapausta ovat hyvin erilaisia suhteessa toisiinsa ja toimivat esimerkkeinä liikennevastuualueen työn laaja-alaisuudesta. Hyvin sujuneissa kaavatapauksissa vuorovaikutus liikennevastuualueen ja kunnan kesken on ollut sujuvaa sekä käsiteltyjen asioiden että ajankäytön kannalta. Kaavaprosessi on ollut haasteellinen, jos liikennevastuualueella on ollut tarve huomauttaa lausunnoissa useista liikenteellisistä puutteista sekä jos samasta kaavavaiheesta on ollut tarve pitää useampia lausuntokierroksia. Tässä työssä tapaustutkimusten tarkastelun kautta pyritään ymmärtämään liikennevastuualueen työn luonnetta eli sitä, mitä kaikkea kuntien kaavoituksen liikenneselvitysten ja -suunnittelun ohjausta ja asiantuntija-avun antamiseen liittyy. Kuvauksen lisäksi pyritään etsimään vuorovaikutukseen, eikä niinkään sisältöön, liittyviä ongelmakohtia, koska sisällölliset ongelmakohdat tulevat jo esille liikennevastuualueen lausunnoista. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta tämä työ on normatiivinen. Pyrkimyksenä on löytää kehittämistarpeita vuorovaikutuksesta ja esittää parannusehdotuksia. Työn tavoitteena on antaa suosituksia kuinka vuorovaikutus tulisi järjestää. Neljän tapaustutkimuksen pohjalta ei vielä yleistystä pystytä tekemään, mutta niiden pohjalta laaditaan ehdotus liikennevastuualueen vuorovaikutuksen yleisestä prosessista kaavatapauksissa. Ehdotus yleisestä vuorovaikutusprosessista on esitelty liikennevastuualueen asiantuntijoille, jotka ovat olleet mukana työryhmässä. Liikennevastuualueen asiantuntijoiden kommenttien perusteella pyritään laatimaan malli yleisestä vuorovaikutusprosessista, jota liikennevastuualueen edustajat voivat käyttää työnsä tukena. Edellä kuvattu vaihe ja sen tulokset käsitellään tämän työn kolmannessa osuudessa. Analysoiduista kaavatapauksista on kerätty vuorovaikutukseen liittyvää aineistoa ja sitä on tarkasteltu sekä analysoitu liikennevastuualueen työn käytännön kehittämiseen tähtäävästä näkökulmasta. Aineistoa on kerätty kuntien verkkosivuilta sekä saatu Uudenmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta. Virallisten kaavan liittyvien dokumenttien, kuten selvitysten, viranomaisneuvotteluiden muistioiden ja lausuntojen, lisäksi on aineistona käytetty myös ELY-keskusten sisäisiä sähköposteja sekä ELY-keskuksen ja kunnan edustajan välisiä sähköpostikeskusteluja. Tapauksista on kerätty myös työkokousten muistioita. Aineiston tueksi on haastateltu Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 69 ELY-keskuksen edustajia. Työssä käytettyyn aineistoon ei ole otettu mukaan puhelinkeskusteluja, niiden dokumentoinnin hankaluuden vuoksi. Lisäksi joitakin sähköposteja ja useampia vuosia vanhoja työneuvotteluiden pöytäkirjoja on voinut jäädä tarkastelusta pois mm. atk-järjestelmien uusimisen vuoksi. Kaavatapausten analyysit on esitelty niistä vastanneille liikennevastuualueiden edustajille, jotta on voitu varmistua asioiden oikeansuuntaisesta tulkinnasta. Analyysit ja päätelmät on kuitenkin tehty tässä diplomityössä kerätyn aineiston pohjalta eivätkä ne ole ELYkeskuksen edustajien tekemiä, vaikka heitä on työssä haastateltu. Tapausten analyysi on tehty taulukoihin, jotka ovat työn liitteenä (liitteet A-H). Taulukoihin on koottu aikajärjestyksessä kaavatapauksista löytynyt materiaali ja eritelty se kunnan osuuksiin sekä lakisääteiseen ja epäviralliseen ELY-keskuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen. Materiaalilistaukseen on liitetty otteita dokumenttiteksteistä. Materiaalilistauksen rinnalle taulukoihin on kuvattu kaavavaihetta sekä kirjoitettu analyysiosuutta, johon sisältyy kommentteja, huomioita ja kysymyksiä. Tähän osuuteen on jo kirjoitettu myös vuorovaikutuksen kehitysehdotuksia käytännönläheisestä näkökulmasta. Vuorovaikutuksen analyysissä on etsitty vastauksia työn tutkimuskysymyksiin: 70 - Mitä kehittämistarpeita on ELY-keskusten nykyisissä käytännöissä kaavojen liikennesuunnitelmiin ja -selvityksiin liittyvässä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä? - Mikä/minkälainen on ELY-keskusten liikennevastuualueen asiantuntijoiden rooli kaavojen liikennesuunnitelmiin ja -selvityksiin liittyvässä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä? Mikä rooli on käytännössä? Minkälainen sen tulisi olla? - Miten eri ammattien välinen kommunikaatio vaikuttaa kaavojen liikennesuunnitelmiin ja -selvityksiin liittyvään yhteistyöhön? Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Vuorovaikutusta on tarkasteltu tapausten analyysissä kiinnittämällä huomiota yleisesti mm. seuraaviin kysymyksiin. Jokaisessa tapauksessa on myös sille erityisiä piirteitä, jotka on pyritty ottamaan huomioon. Vuorovaikutuksen analyysikysymykset - Kuka on ottanut yhteyttä kehenkin (kunta / konsultti / ELY-keskus)? Missä vaiheessa kaavaprosessia on otettu yhteyttä? - Kuinka paljon yhteydenpitoa on ollut? Mikä osuus siitä on lainmukaista ja mikä ns. epävirallista? - Millä tavalla on oltu yhteydessä? Onko vuorovaikutus tapahtunut sähköpostitse? Vai onko sen paikka ollut viranomaisneuvotteluissa? Vai epävirallisissa työneuvotteluissa ja tapaamisissa? - Milloin neuvottelukutsut on lähetetty? Onko neuvottelumateriaalia toimitettu etukäteen? Kuinka neuvotteluihin on valmistauduttu? - Onko lausunnoissa ja neuvotteluissa jouduttu palaamaan samoihin asioihin uudelleen? Kuinka selkeästi asiat on ilmaistu lausunnoissa mm. eri ammattiryhmien näkökulmasta? Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 71 17. Tapausten kuvaus ja analyysi Tässä luvussa kuvataan ja analysoidaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen vuorovaikutusta tarkastellen kaksi osayleiskaavatasoista ja kaksi asemakaavatasoista kaavaprosessia. Taulukot kuvauksesta ja analyysistä kaavaprosessin kulun mukaan löytyvät liitteistä. 17.1 Osayleiskaavat Osayleiskaava A – Ristiriitoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Osayleiskaavan tavoitteena oli laatia yleissuunnitelma suositulle pientalojen rakentamisalueelle, jolla on myös ranta-alueen loma-asuntoja muutettu pysyvään asuinkäyttöön. Kaavaa laatimassa oli kunnan palkkaama konsultti. PohjoisSavon ELY-keskuksen liikennevastuualue yhteistyössä toisen ELY-keskuksen ympäristövastuualueen kanssa on vastannut kaavaohjauksesta. Kumpikin vastuualueista on antanut omat lausuntonsa kaavasta. Kaavaprosessissa olivat merkittävässä roolissa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden tulkinta. Kaavaehdotus jouduttiin laittamaan toisen kerran nähtäville mm. liikenteellisistä muutoksista johtuen. Osayleiskaavasta aloitusvaiheessa käydyn ympäristölautakunnan kokouksen pöytäkirjaan on listattu tarpeellisia selvityksiä, mutta niihin ei ole sisällytetty liikenneselvityksiä. Tästä voi tulkita, että kunnan puolelta liikenneselvityksen ovat jääneet esimerkiksi luontoselvitysten jalkoihin. Liikennevastuualue ei päässyt mukaan kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun, vaikka se olisi ollut ilmeisen tarpeellista osayleiskaavan kannalta, jotta liikenteellisiä asioita olisi voitu nostaa esille heti kaavaprosessin alkuvaiheessa. Viranomaisneuvotteluista olisi hyvä sopia tarpeeksi ajoissa, jotta mahdollisimman moni taho voisi osallistua. Molemmat ELY-keskukset ovat huomauttaneet, ettei kaavaluonnos ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Tämän lisäksi liikennevastuualue on huomauttanut mm. liikenteellisten vaikutusten arvioinnin puutteesta. Kunnan vastineesta liikennevastuualueen lausuntoon käy ilmi, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinta eroaa ELY-keskuksen esittämistä näkemyksistä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumattomuudesta suunnittelussa on jouduttu huomauttamaan myös ehdotusvaiheessa. Pohjois-Savon liikennevastuualueen lausunnon mukaan ”aluetta ei voida osoittaa kyläkeskuksen lähialueeksi, jota perustellaan kylärakennetta tukevalla haja-asutuksella. Liikenneja infrastruktuurivastuualueen mukaan kyse on pikemminkin kylärakennetta entisestään hajauttavasta rakentamisesta. Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen näkemyksen mukaan esitetty kaavaratkaisu, jossa merkittävä määrä asuinrakennuspaikkoja osoitetaan erilleen olemassa olevasta taajamarakenteesta ja palveluista, ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.” Tähän kunta on vastineessa todennut, että ” – nyt laadittavalla yleiskaavalla ei ole tavoitteenakaan 72 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 yleiskaava-alueen ulkopuolisten taajamarakenteiden tukeminen - eikä tältä osin ole mahdollisuutta vaikuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tukemiseen.” - - ”Tässä yleiskaavassa korostuu siten ensisijaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tavoite edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä mm. kiinnittämällä huomiota oleviin rakenteisiin ja näiden hyödyntämiseen.” Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden tulkintaa kaavasuunnittelussa olisi ollut hyvä käsitellä aivan kaavaprosessin alkuvaiheessa, ettei niihin olisi tarvinnut palata myöhemmässä vaiheessa useampaan otteeseen. Tässä yhteydessä olisi voitu käsitellä myös esimerkiksi osayleiskaavan suhdetta voimassa oleviin maakunta- ja yleiskaavoihin, koska niiden vaikutusta on jouduttu myös käsittelemään lausunnoissa. Yhteydenpito kaavaprosessissa on painottunut loppupuolelle, vaikka ennakointi olisi suunnittelun kannalta mielekkäämpi vaihtoehto. Ehdotusvaiheessa ELY-keskuksen edustajat ovat esittäneet maankäyttö- ja rakennuslaista perusteluja lausunnoilleen. Maankäyttö- ja rakennuslain kohdat olisi voinut sisällyttää esimerkiksi jo luonnosvaiheen lausuntoon, jossa ne olisivat toimineet selkeinä perusteluina. Selkeät ilmaisut esimerkiksi kaavatäydennyksistä sovittaessa auttanevat pääsemään haluttuun, lainmukaiseen lopputulokseen. Esimerkiksi ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistioon on kirjattu, että ”kylärakentamisen liikenteellisiä / yhdyskuntarakenteellisia vaikutustarkasteluja täydennetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta”. Muistion perusteella jää ihmettelemään mitä tällä tarkasti tarkoitetaan ja mikä tulisi olla riittävä tarkastelutaso. Kaavaprosessissa yhteydenpito niin kunnan ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen kuin kahden eri ELY-keskuksen vastuuyksiköidenkin välillä on ollut melko vähäistä sähköpostien perusteella. Analyysissä ei ole kuitenkaan otettu huomioon puhelimitse tapahtunutta yhteydenpitoa. Etenkin ELY-keskusten vastuualueiden kesken olisi hyvä olla yhteydessä kaavaan liittyen ennakkoon, jotta varmistettaisiin samansuuntaiset näkemykset. Kaavatapauksessa liikennevastuualue on esimerkiksi painottanut ympäristövastuualuetta enemmän valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista kaavasuunnittelussa. Liikennevastuualueen edustaja ei päässyt viimeiseen, ehdotusvaiheen kaavaneuvotteluun vaan lähetti sähköpostitse kommenttinsa muistioon liitettäväksi. Yleisperiaatteellisesti sähköpostitse neuvotteluun lähetetyt kannanotot eivät kuitenkaan korvaa läsnäoloa neuvottelussa. Varsinkin tällaisissa tapauksissa olisi erityisen tärkeää, että ELY-keskuksen edustajat sopisivat etukäteen näkemyksistään kaavan suhteen. Liikenne- ja ympäristövastuualueet ovat antaneet tässä tapauksessa erilliset lausunnot kaavasta, minkä takia lausunnoissa on sisällöllisesti päällekkäisyyksiä. Yhteiset lausunnot saattaisivat säästää yksiköiltä työtä ja olisivat sopiva paikka myös yhteisen näkemyksen muodostamiselle kaavan suunnittelukysymyksistä. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 73 Tiivistelmä kaavatapauksesta: - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinta o Erimielisyydet valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinnasta kunnan ja liikennevastuualueen välillä o Liikennevastuualue on painottanut lausunnossaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ympäristövastuualuetta enemmän o Kaavaprosessin alkupuolella olisi ollut hyvä pitää kokous kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä voimassa oleviin maakunta- ja yleiskaavoihin (läsnä ELY-keskukset, kunta ja konsultti) - Yhteydenpito liian myöhään o Liikennevastuualue ei päässyt mukaan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun eikä viimeiseen neuvotteluun o Kaavan puutteet ilmaistu selvimmin vasta kaavaprosessin loppupuolella o Yhteydenpito painottui prosessin loppupuolelle, mikä ei ole mielekästä suunnittelun eikä ajankäytön kannalta o Tarve toiselle ehdotusvaiheen julkiselle kuulemiselle - Liian vähäinen yhteydenpito (sähköpostit, puhelut (?), tapaamiset) o Tarve yhteislausunnoille ja yhteydenpidolle liikenne- ja ympäristövastuualueen kesken eli ELY-keskuksen tulee muodostaa yhtenäinen kanta o Epävirallinen yhteydenpito on ollut vähäistä ELY-keskusten (yhteistyöhanke) sekä liikennevastuualueen ja kunnan/konsultin välillä o Kaikissa lausunnoissa on jouduttu huomauttamaan lähes koko ajan samoista asioista - Liikenteellisten kysymysten huomioiminen o Liikenneasioiden vähäinen painoarvo (vertaa esim. luontoselvitykset) 74 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Osayleiskaava B – Esimerkki toimivasta yhteistyöstä Osayleiskaavan tavoitteena oli varuskunta-alueen ja sen ympäristön muuttaminen lähinnä asuinkäyttöön. Osayleiskaava pohjautuu suunnittelukilpailuun. Alueen kaavoituksesta vastasivat konsultit. Kaavaprosessi alkoi jo ennen ELY-keskusten perustamista (2010). Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualuetta ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa edusti tiepiiri ja ympäristövastuualuetta ympäristökeskus. Luonnosvaiheesta annettu lausunto oli ensimmäisiä liikenne- ja ympäristövastuualueen yhteislausuntoja. Osayleiskaavan aloitusvaiheessa liikenne ja esimerkiksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet hyvin esillä. Teemat on huomioitu suunnittelussa ja niihin ei ole tarvinnut huomattavassa määrin puuttua enää prosessin loppupuolella. Yhteydenpito kaavaprosessissa painottui sen alkupuolelle. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa on osallistumis- ja arviointisuunnitelman kommentoinnin yhteydessä nostettu hyvin esille valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden toteutuminen kaavasuunnittelussa. Samassa neuvottelussa on käyty lävitse olemassa olevat selvitykset ja täydennetty niiden luetteloa. Viranomaisneuvottelun kommentit on kirjattu muistioon erikseen, mikä helpottaa jälkikäteen tietyn teeman kuten esimerkiksi liikenteellisten kysymysten tarkastelua. Aloitusvaiheessa on myös sovittu tulevien viranomaisneuvottelujen määrästä. Kaavaprosessin alussa on pidetty suunnittelun lähtökohtia tarkentavia epämuodollisia työpajoja, joihin myös viranomaiset ovat osallistuneet. Yhteydenpito on painottunut kaavaprosessin alkupuolelle, mikä on todennäköisesti vaikuttanut myönteisesti kaavaprosessin etenemiseen. Luonnosvaiheen lausunnon pyytäminen ei ole pakollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaan, mutta etenkin yleiskaavoissa tai osayleiskaavoissa se voi olla suunnitteluratkaisujen ennakoinnin kannalta suositeltavaa. Osayleiskaavaprosessin luonnosvaiheen lausunnossa on todettu, että kunnan tulee olla yhteydessä liikennevastuualueeseen maantiejärjestelyiden jatkosuunnittelusta ja kaavan vaiheistuksesta. Osayleiskaavaan liittyvistä kokouksista on sovittu ajoissa. Neuvotteluihin tarvittava kaavamateriaali on toimitettu myös hyvissä ajoin osanottajille. Kunta on esimerkiksi kysynyt sopivia päivämääriä ELY-keskukselta viranomaisneuvottelua varten ja lähettänyt kutsut neuvotteluun kaksi viikkoa etukäteen kuten kuuluukin tehdä. Kutsujen mukana on toimitettu neuvottelun asialista, kaavamateriaalit ja luonnokset vastineista sekä muutoksista. ELY-keskus on arvioinut, että osayleiskaava täyttää liikennesuunnittelullisesti maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, minkä jälkeen on voitu keskittyä arvioimaan tulevaa asemakaavoitusta osayleiskaavan ehdotusvaiheen lausunnoissa. Asemakaavoituksen ennakointi jo tässä vaiheessa sujuvoittaa todennäköisesti siihen liittyvää vuorovaikutusta sekä itse suunnittelutyötä. Kunta on tämän lisäksi ollut itse aktiivinen ja kysynyt ELYkeskuksen liikennevastuualueelta maanteiden huomioimisesta alueen tulevassa asemakaavoituksessa. Osayleiskaavaprosessin sujuvaan etenemiseen, ainakin ELY-keskuksen liikennevastuualueen kannalta voidaan sitä näin arvioida, on saattanut vaikuttaa suunnittelun Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 75 pohjautuminen kilpailulle. Kilpailun kautta kaavan suunnitteluratkaisujen eri vaihtoehdot tulevat hyvin käsitellyiksi. Osayleiskaava on kilpailun kautta saanut hyvää näkyvyyttä ja etenkin kunnan toimielimet ovat olleet sen käsittelyssä aktiivisia. Kunnanhallitus on palauttanut kaavan useamman kerran käsiteltäväksi mm. liikenteellisistä seikoista johtuen, mikä on saattanut säästää liikennevastuualueen työtä. Tiivistelmä kaavatapauksesta: - Yhteydenpidon painottuminen kaavaprosessin alkuun o Pidetty työpajoja, joihin myös viranomaiset ovat osallistuneet o Luonnosvaiheesta pyydetty ja annettu lausunto o Sovittu yhteistyöstä liikennevastuualueen ja kunnan kesken luonnosvaiheessa o Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä nostettu esille valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Käyty lävitse olemassa olevat selvitykset ja täydennetty luetteloa Sovittu tulevien viranomaisneuvottelujen määrä Viranomaisten kommentit kirjattu erikseen, mikä helpottaa tietyn teeman esim. liikenteellisten kysymysten huomioimista - Kokouksista sopiminen ja niihin valmistautuminen o Kunta kysynyt sopivia päivämääriä viranomaisneuvottelua varten ELY-keskukselta o Kutsu ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluun lähetetty kaksi viikkoa etukäteen o Kutsun mukana asialista, kaavamateriaalit ja luonnokset vastineista sekä muutoksista - Asemakaavoituksen ennakointi o ELY-keskus kommentoinut lausunnoissaan jo alueen asemakaavoitusta o Kunta on kysynyt ELY-keskukselta sähköpostitse maanteistä alueen asemakaavoituksessa - Kilpailuun perustuva kaavahanke o Hankkeen hyvä näkyvyys o Osallistumisaktiivisuus o Eri ratkaisujen huolellinen tarkastelu o Kunnanhallituksen jäsenten aktiivisuus mm. liikenteellisissä kysymyksissä 76 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 17.2 Asemakaavat Asemakaava C – Paljon vaihtuvia tekijöitä Asemakaavan tavoitteena oli paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan yksikköjen kaavoitus. Hanke lähti liikkeelle rakennuttajan aloitteesta ja kaavasuunnittelussa oli mukana konsultteja. Hämeen ELY-keskuksen ympäristövastuualue ja Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue vastasivat kaavaohjauksesta ja ovat antaneet yhteislausunnot. Kaupunginvaltuuston hyväksynnän jälkeen Hämeen ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksikkö teki oikaisukehotuksen kaavasta. Kaavatapauksesta on ollut paljon materiaalia saatavilla kuten esimerkiksi kokousmuistioita ja sähköposteja. Kaavaprosessi vaikuttaa lähteneen hyvin käyntiin liikennejärjestelyiden huomioimisen kannalta. Suunnittelukysymysten ja selvitysten sisällön pohtiminen ja yhteistyön aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on toivottavaa, koska se saattaa säästää hankalilta muutoksilta myöhemmässä vaiheessa. ELY-keskuksen aloitusvaiheen sähköpostissa on heti viitattu MRL 9§:n perusteella liikenneselvityksen tarpeeseen. Liikenneselvityksistä onkin pidetty heti alkuun Uudenmaan ELYkeskuksessa työkokous, jossa on käsitelty alustavaa liikennesuunnitelmaa ja tarkennuksia. Tarkennuksista konsultin edustaja on kuitenkin todennut, ettei niitä välttämättä voida tehdä alueen vaiheittaisen toteuttamisen takia. Tässä vaiheessa olisi varmasti ollut tarvetta ELY-keskuksen puolelta painottaa, että liikennemäärät tulee joka tapauksessa arvioida suunnittelun pohjaksi. Kaavaprosessissa on ollut mukana paljon eri tahoja sekä kunnan, rakennuttajan, konsultin että ELY-keskusten puolelta. Etenkin loma-ajat ja sairastumiset saattavat aiheuttaa ongelmia tiedonkululle hankkeessa, jossa on monta tekijää. Toimijoiden työnjaossa voidaan havaita olleen epäselvyyksiä, kuten esimerkiksi siinä mikä osuus on kunnan ja mikä rakennuttajan vastuulla. Neuvotteluita ja palavereita on ollut paljon ja niitä on pidetty monen eri tahon kesken erilaisilla kokoonpanoilla. Kaavan varsinainen aloituskokous pidettiin ensimmäisen työkokouksen jälkeen, mutta ELY-keskusten osalta siinä oli läsnä vain yksi edustaja Uudeltamaalta, joten maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu siirrettiin myöhemmäksi. Välissä ehdittiin pitää Uudenmaan ELY-keskuksen ja konsultin välinen hankepalaveri. Konsultti ei voi edustaa varsinaisissa viranomaisneuvotteluissa kuntaa, mutta epävirallisissa palavereissakin saattaisi kunnan edustus olla tarpeellista. Palaverissa tuli ilmi, että kunta ja hankkeen tilaaja sekä rakennuttaja ovat sopineet keskenään, että tilaaja ja rakennuttaja vastaavat alueella olevan tien suunnittelusta ja rakentamisesta. Syynä järjestelyyn on kiireellinen aikataulu. Kiire voi vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi selvitysten laatuun, jos pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti valmista, esimerkiksi työmäärästä karsien. Lainmukaiseen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun valmistautuminen tapahtui ilmeisesti kunnan puolelta kiireessä, koska neuvottelun asialista saapui vain päivää etukäteen ja kaavaluonnosta ei ollut juurikaan ehditty käsittelemään sähköpostien mukaan kunnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja uusi maankäyttö- ja rakennuslaki pyrki jopa entisestään lisäämään Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 77 kunnan itsehallinto-oikeutta. Voidaan pohtia, että tulisiko esimerkiksi ELY-keskuksen valtion edustajana muistuttaa kuntaa sen vastuusta kaavoituksessa. Kahden eri ELY-keskuksen vastuualueiden yhteistyö aiheuttaa omat haasteensa kaavaohjaukselle. Esimerkiksi lausuntojen antamisessa tulee kiinnittää huomiota toisen ELY-keskuksen aikatauluihin. Lisäksi neuvotteluihin osallistumisesta ja riittävästä yhteydenpidosta tulee huolehtia. Hämeen ELY-keskuksen edustajat eivät olleet läsnä ensimmäisessä työkokouksessa, jossa käsiteltiin liikenteellisiä lähtökohtia. Hämeen ELY-keskuksen edustajat eivät olleet läsnä myöskään aloituskokouksessa tai sitä seuranneessa hankepalaverissa, joissa Uudenmaan ELY-keskus oli edustettuna. Yhteistyön ja yhteisen näkökulman muodostamisen kannalta voidaankin pohtia olisiko Hämeen ELY-keskuksen pitänyt olla läsnä tässä alkuvaiheen kokouksessa. Vaikkei Hämeen ELY-keskus vastaa lausuntojen liikenneasioista, se vastaa kuitenkin alueellaan lausuntojen kokoamisesta ja kokonaisvaltainen liikenteen ja maankäytön yhdistävä näkökulma on siihen tarpeen. Uudenmaan ELY-keskus ei taas osallistunut aloitusvaiheen toiseen viranomaistapaamiseen. Pääpiirteissään asemakaavan viranomaisneuvotteluissa ja lausunnoissa on painotettu vähittäiskauppaa koskevia säädöksiä. Toisessa viranomaisneuvottelussa on kuitenkin kiinnitetty huomiota myös liikenteeseen. ELY-keskus on sekä lausunnoissaan kaavaluonnoksesta että ehdotuksesta kiinnittänyt huomiota liikenteellisiin kysymyksiin. Ehdotusta on kommentoitu täydennettäväksi sekä huomautettu asiakirjojen liittämisestä selostukseen tai niiden referoimisesta siinä. Lausuntojen ja kommenttien selkeyteen on kaavatapauksen perusteella hyvä kiinnittää erityisesti huomiota, jotta myös esimerkiksi toisen ammattialan edustajat ymmärtävät, että kyseessä saattaa olla oikaisukehotukseen johtava puute. Kaupunginvaltuuston hyväksynnän jälkeen Hämeen ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksikkö teki oikaisukehotuksen kaavasta. Oikaisukehotuksessa viitataan ehdotusvaiheen lausuntoon, jota ei ole otettu riittävässä määrin huomioon. Oikaisukehotuksen jälkeen laadittiin liikenneselvitys ja tiesuunnitelma sekä pidettiin viranomaisneuvottelu, jonka jälkeen sovittiin kaavan uudelleen käsittelyn aikataulusta. Asemakaavaprosessin loppuvaiheessa on jouduttu palaamaan jo alkupuolen keskusteluissa esillä olleisiin selvityksiin. Kyseessä on ollut ns. hankekaava, joka on lähtenyt liikkeelle rakennuttajan aloitteesta ja esimerkiksi kiireiden takia on kunnan rooliin kuuluva vastuunkantaminen kaavoittamisesta saattanut uupua. 78 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Tiivistelmä kaavatapauksesta: - Paljon toimijoita (tiedonkulun haasteet) o Toimijoiden epäselvä työnjako o Kunnan ja rakennuttajan vastuunjaot o Palavereja ja neuvotteluita käyty eri henkilöiden kanssa o Kunnan sisäinen tiedonkulku, yhdyskuntatekniikka – kaavoitus - Useita kokouksia, neuvotteluita ja palavereja (tiedonkulun haasteet) o Eri henkilöt eri tilaisuuksissa o Lainmukaisessa viranomaisneuvottelussa ei juurikaan käsitelty liikenneselvityksiä o Liikenneselvityksiä käsiteltiin alun epävirallisissa kokouksissa - Kahden ELY-keskuksen yhteistyö (tiedonkulun haasteet) o Hämeen ELY-keskuksen tulee olla tietoinen myös liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä, vaikka Uudenmaan ELY-vastaa niistä o Hämeen ELY-keskus ei osallistunut alkuvaiheessa neuvotteluihin o Uudenmaan ELY-keskus ei ollut mukana aloitusvaiheen toisessa viranomaisneuvottelussa o lausuntojen antamisessa aikataulujen yhteensopivuus - Vaiheittain toteutuva hanke o Kaikki selvitykset tulee kuitenkin olla tehtyinä - Loma-ajat ja sairastumiset (tiedonkulun haasteet) - Kiire ( tiedonkulun haasteet) o Kunta ei pysy vauhdissa mukana - Hankekaava o Löytyykö tahtoa toteuttaa lainmukaista, hyvää ympäristöä? o Kunnan taholta vastuunottamisen uupuminen - Lausuntojen ja kommenttien selkeys o Ei tuoda suoraan esille mikä voi aiheuttaa oikaisukehotuksen o Loppuvaiheessa palataan alussa keskusteltuihin selvityksiin Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 79 Asemakaava D – Yleiskaava puuttuu asemakaavan pohjalta Asemakaavan tavoitteena oli kaavoittaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Hanke lähti liikkeelle rakennuttajan aloitteesta ja kaavasuunnittelusta vastasi konsultti. Hämeen ELY-keskuksen ympäristövastuualue ja Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue tekivät yhteistyötä kaavaohjauksessa. Asemakaavaluonnoksesta ei pyydetty lausuntoja, mutta kaavaehdotuksesta Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskus antoivat yhteislausunnon. Asemakaavassa on jouduttu kiinnittämään huomiota liikenteeseen liittyviin kysymyksiin kaavoituksen loppupuolella, vaikka niitä on painotettu ELY-keskuksen puolelta jo heti alkuvaiheessa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa liikenteeseen liittyvät seikat ovat saaneet melko suuren painoarvon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on myös kommentoitu pääasiassa liikenteeseen liittyen ja on pyydetty avaamaan asemakaavan liikenneselvityksen kattavuutta. Asemakaavaluonnoksessa liikenne on kuitenkin käsitelty melko pintapuolisesti. Taustalla saattaa olla myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vähäinen arvotus moottoritien varteen sijoittuvan teollisuusalueen suunnittelussa ja rakennuttajan omat intressit. Lausunnossaan kaavaehdotuksesta ELY-keskukset kommentoivat pääasiassa liikenteeseen liittyviä suunnittelukysymyksiä ja ehdottavat ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä viranomaisneuvottelua. Viranomaisneuvottelussa sovittiin liikenneselvityksen täydentämisestä ja työkokouksen pitämisestä. Liikenteeseen liittyviä kokouksia pidettiin kolme kappaletta ja niissä sovittiin kaavaan tehtävistä muutoksista. Asemakaavaprosessissa on ollut monia toimijoita. Kaavoituskustannuksista vastasi maan ostanut rakennusliike ja suunnittelusta konsulttitoimisto, mutta kunnalla oli vastuu kaavan hallintoprosessista. Tällaisessa tilanteessa tulee haasteeksi kunnan ja rakennuttajan sekä konsultin välinen työnjako, minkä on voinut huomata myös tästä asemakaavatapauksesta. Kunta on kuitenkin lain mukaan vastuussa maa-alueidensa kaavoituksesta, joten se ei voi siirtää tätä vastuuta muille osapuolille. Konsultti on ollut tämän asemakaavan tapauksessa aktiivisesti yhteydessä ELY-keskukseen, mikä on mahdollista kunnan suostumuksella. Asemakaavaprosessissa sisällöllisenä haasteena on ollut yleiskaavan puuttuminen, mikä edellyttää yleiskaavatasoisten selvitysten laatimista asemakaavaa varten. Asemakaavan selvityksiä on alettu tekemään melko myöhäisessä vaiheessa ja tiesuunnittelu on aloitettu vasta kaavaprosessin loppupuolella. Liikennevastuualueen edustajan on hyvä yrittää erityisesti painottaa näiden suunnitteluosioiden tärkeyttä kaavaprosessin alkupuolella. Kunnan puolelta taas on hyvä huomioida ELY-keskuksen edustajien kiireiset aikataulut, minkä takia kokouskutsut ja materiaalit tulee lähettää hyvissä ajoin, vähintään kahta viikkoa etukäteen. Yleiskaavan puuttuminen olisi saattanut olla yksi syy erityisesti painottaa vuorovaikutusta asemakaavaprosessin alkupäähän, mikä on usein jo yleisestikin toivottavaa. Esimerkiksi kaavan luonnosvaiheesta olisi ollut hyvä pyytää ja antaa lausunto luonnoksen nähtävillä olemisen ajalla. Kaavan käsittely luonnosvaiheessa olisi saattanut vähentää esimerkiksi ELY-keskuksen työtä ehdotusvaiheesta, jossa tämän asemakaavan tapauksessa on jouduttu puuttumaan kriittisesti moniin kohtiin. Tästä 80 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 syystä kokoukset ovat painottuneet kaavaprosessin loppupuolelle. Aloitusvaiheessa olisi ollut todennäköisesti tarvetta suunnitella aikatauluja ja jakaa vastuita tarkemmin koko kaavaprosessin ajalta siinä määrin kuin se olisi ollut mahdollista. Haasteena asemakaavaprosessissa on ollut myös kahden ELY-keskuksen sijaisuudet ja henkilöstömuutokset, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta vastuista eri osapuolten välillä. Lisäksi se on saattanut vaikuttaa siihen, että luonnosvaiheessa käydyissä neuvotteluissa on ollut pieniä epätarkkuuksia liikenteellisistä kysymyksistä. Kahden ELY-keskuksen välisessä yhteistyössä on omat haasteensa, jotka tulee ottaa huomioon valmistautuessa kaavayhteistyöhön kunnan kanssa. ELY-keskuksen ympäristö- ja liikennevastuualueiden olisi hyvä pitää yhteyttä ja keskustella kannoistaan kaavan suunnittelukysymyksiin. Tämän asemakaavan tapauksessa on jouduttu neuvottelujen jälkeen vielä tarkistamaan ELY-keskuksen näkemystä suunnittelukysymyksiin. ELY-keskus on tämän asemakaavan tapauksessa esimerkillisesti huolehtinut mm. kuntarajat ylittävistä neuvottelutarpeista. Lisäksi lähellä sijaitsevien toisten asemakaavojen kysymyksiä on käsitelty yhdistetyissä neuvotteluissa, mikä on hyvin perusteltua liikenteellisten vaikutusten ja mahdollisten toimenpiteiden laajuuden kannalta. Tiivistelmä kaavatapauksesta: - Rakennuttajan ja kunnan välinen työnjako hankkeessa o Useampi toimija o Kunnan tulee huolehtia vastuistaan kaavoituksessa - Yleiskaavan puuttuminen edellyttää hankkeessa lisäselvityksiä o Asemakaavatasoisilta selvityksiltä puuttuvat hyvät lähtökohdat - Kaavan luonnosvaiheesta ei ole annettu lausuntoa o Vuorovaikutuksen etupainotteisuus ei toteudu o Ehdotusvaiheen lausunnossa on jouduttu puuttumaan kriittisesti moniin kohtiin - Kokousten painottuminen kaavaprosessin loppuun o Aloitusvaiheen vastuita ja aikatauluja olisi voinut suunnitella ja jakaa tarkemmin o Aloitusvaiheessa olisi voinut suunnitella tarkemmin koko kaavaprosessin aikaista yhteydenpitoa o Selvityksiä ei ole aloitettu tekemään tarpeeksi varhaisessa vaiheessa o Tiensuunnittelu aloitettiin vasta kaavaprosessin loppuvaiheessa Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 81 - ELY-keskuksen edustajien kiire o Sähköpostit ja materiaalit tulee lähettää hyvissä ajoin - Sijaisuudet ja henkilöstömuutokset o Valmistelu-/luonnosvaiheessa käydyssä työneuvottelussa epätarkkuuksia liikenteellisissä asioissa o Epätietoisuus vastuista - Kahden ELY-keskuksen yhteistyö o Kannat ovat eronneet neuvottelutilanteessa ja asioita on jouduttu jäljestä tarkistamaan - ELY-keskus huolehtii kuntarajat ylittävistä neuvottelutarpeista - Lähekkäisten asemakaavojen liikenteellisiä kysymyksiä voidaan käsitellä samoissa kokouksissa 82 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 YHTEENVETO: ESIMERKKITAPAUKSISTA NOUSSEET KEHITTÄMISTARPEET Analysoiduista esimerkkitapauksista saa käytännönläheisen kuvan ELY-keskuksen liikennevastuualueen työstä ja sen haasteista. Tapauksien tarkastelussa on noussut esille kehitysehdotuksia sekä hyvien että kehitystä kaipaavien toimintatapojen kautta. Kaavojen vuorovaikutusprosesseissa voidaan havaita samankaltaisuuksia, mutta jokaisessa kaavassa on myös tiettyjä erityispiirteitä. Suurimmassa osassa esimerkkitapauksia vuorovaikutus kuten sähköpostiyhteydenpito, lausunnon antamiset sekä viranomais- tai työneuvottelut ovat painottuneet kaavaprosessin loppupuolelle. Kaavaprosessin loppupuolella suunnittelutyötä on ehditty tehdä melko pitkälle, ja jos siinä vaiheessa tulee esimerkiksi ELY-keskuksen taholta muutosta vaativia lausuntoja, joudutaan lähes valmiita kaavasuunnitelmia muuttamaan. Mahdollisimman varhain aloitettu yhteydenpito säästää työtä kuntien kaavasuunnittelusta. Tämän toivoisi kannustavan myös kuntia olemaan aktiivisia heti kaavaprosessin alkuvaiheessa. Varhainen yhteydenpito kunnan kanssa ei ainakaan lisää ja saattaa jopa säästää myös ELY-keskusten lausuntoja antavien viranomaisten työmäärää. Ellei haasteellisissa kaavatapauksissa olla oltu riittävästi alkuvaiheessa yhteydessä kuntaan, joudutaan yhteydenpitoa lisäämään todennäköisesti loppupuolella. Alkuvaiheen aktiivinen yhteydenpito saattaa myös säästää uusilta lausuntokierroksilta tai esimerkiksi oikaisupyyntöjen tekemiseltä. ELY-keskuksen sisäinen yhteydenpito liikenne- ja ympäristövastuualueiden kesken on toinen esimerkkitapauksista noussut yhteinen teema. Sähköpostiaineiston perusteella ei liikenne- ja ympäristövastuualueiden kesken yhteydenpito ole ollut kovinkaan aktiivista. Yhteydenpito olisi erityisen tärkeää silloin, kun liikenneja ympäristövastuualue ovat eri ELY-keskuksista ja vastaavat saman kaavan ohjauksesta ja lausuntojen antamisesta, koska eri ELY-keskusten välillä saattaa olla eroja toimintatavoissa. Liikenne- ja ympäristövastuualue ovat antaneet Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten yhteistyötapauksissa yhteiset lausunnot kaavoista, mutta Pohjois-Savon liikennevastuualue on antanut taas erillisen lausunnon. Yhteiset lausunnot saattaisivat säästää yksiköiltä työtä ja olisivat sopiva paikka myös yhteisen näkemyksen muodostamiselle kaavan suunnittelukysymyksistä. ELY-keskusten vastuualueiden yhteinen näkemys kaavasuunnittelullisista kysymyksistä olisi tärkeää myös siinä tapauksessa, että esimerkiksi liikennevastuualue ei pääse paikalle viranomaisneuvotteluun. Tällöin ympäristövastuualue voisi tuoda myös liikennevastuualueen kannan esille neuvottelussa. Tarkastelluista kaavatapauksista voi havaita, että toimivalle vuorovaikutukselle haasteena saattaa olla monien eri tahojen mukana oleminen ja vaihtuvuus kaavaprosessin aikana. ELY-keskuksen edustajien sijaisuudet, henkilöstömuutokset ja esimerkiksi sairauspoissaolot edellyttäisivät sisäistä vastuunjakoa ja etukäteen sopimista sijaisista. Kunnan, rakennuttajan ja konsultin taas tulisi pitää selkeä työnjako siinä, että kunta on vastuussa alueensa kaavoituksesta ja yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Monien eri toimijoiden yhteistyössä tulisi tiedonkulkua pystyä koordinoimaan, etenkin siinä tapauksessa, että kaikki eivät pääse osallistumaan kaikkiin kokouksiin tai neuvotteluihin. Eri tahojen kuten liikennevastuualueen usein kiireiset aikataulut vaatisivat kuntien puolelta riittävää ennakointia viranomaisneuvottelujen kutsujen ja materiaalien sekä lausuntopyyntöjen toimittamisessa, jotta ne osataan sovittaa aikatauluihin. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 83 Kun aloitusvaiheessa on sovittu tulevan yhteydenpidon aikatauluista sekä vastuuhenkilöistä, ovat puitteet kaavan sisällöllisten kysymysten käsittelylle jo hyvässä kunnossa. Työn esimerkkitapausten tarkastelussa nousi esille tarve mm. kaavalausuntojen kommenttien selkeille, yleiskielisille ilmaisuille sekä lakiin pohjautuville perusteluille. Aivan alkuvaiheessa on hyvä myös varmistaa, että kunnan sekä ELY-keskusten liikenne- ja ympäristövastuualueiden tulkinnat esimerkiksi valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ovat samansuuntaisia. Jos maankäyttöja rakennuslain sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on riittävästi huomioitu yleiskaavan suunnitteluratkaisuissa ja kaavan selvitykset ovat riittäviä, voidaan lausunnoissa ja neuvotteluissa esimerkiksi ennakoida jo alueen tulevaa asemakaavoitusta. Liikenteellisten vaikutusten laajuuden takia neuvotteluissa saattaa olla myös tarvetta käsitellä läheisiä vireillä olevia tai pian vireille tulevia kaavoja. Työssä analysoiduista esimerkkitapauksista nousi esille tiettyjä yhteneviä kehitystarpeita ELY-keskuksen liikenne- ja ympäristövastuualueen sekä kunnan välisestä yhteistyöstä. Seuraavassa osiossa esitetään näiden esimerkkitapausten sekä muun työssä kerätyn materiaalin pohjalta toimintamalli vuorovaikutuksen järjestämiselle. 84 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 III KEHITTÄMINEN: VUOROVAIKUTUS TULEVAISUUDESSA Tässä osuudessa on johtopäätäksiä kahden ensimmäisen osion sekä Uudenmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten liikennevastuualueiden ja muiden projektiin osallistuneiden kanssa pidettyjen kokousten ja työpajojen pohjalta siitä, kuinka ELY-keskuksen liikennevastuualueen osuutta ja toimintatapoja kaavaprosessiin liittyvässä vuorovaikutuksessa voidaan kehittää. Osuudessa esittelen edellisen II osuuden pohjalta ehdotuksen ELY-keskuksen liikennevastuualueen vuorovaikutuksen toimintamallista. Lopussa on koko työn kattavat johtopäätökset ja jatkotutkimuksen pohdintaa. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 85 18. Liikennevastuualueen edustajien näkemyksiä kehityssuunnista Tämä työ tehtiin itsenäisesti laajemman ELY-keskuksen liikennevastuualueen kaavoituksen liikenneselvityksiin liittyvän kehitysprojektin rinnalla. Projektin yhteydessä on pidetty kokouksia pääasiassa Uudenmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten liikennevastuualueiden kanssa. Kaavojen liikenneselvitysten lausunnoista ja kaavaohjauksesta on haastateltu pääasiassa Uudenmaan ELY-keskuksesta tapauksista vastanneita henkilöitä. Projektin puolivälissä on järjestetty työpaja tilaisuudessa, jonne oli kutsuttu kaikkien Suomen ELY-keskusten liikennevastuualueiden edustajat. Tähän lukuun kootut ELYkeskuksen liikennevastuualueen näkemykset kehityssuunnista kaavoituksen liikennesuunnittelussa ja siihen liittyvässä vuorovaikutuksessa ovat aikaväliltä marraskuu 2012–huhtikuu 2013. Liikennevastuualueen edustajien toimintatavoissa on eroavaisuuksia organisaatioiden sisällä sekä niiden välillä, joten tähän kappaleeseen koottuja tietoja ei voida täysin yleistää vaan ne ovat pääasiassa yksittäisten asiantuntijoiden näkemyksiä. ELY-keskuksien liikennevastuualueiden kanssa käydyissä kokouksissa ja työpajoissa on tullut ilmi, että kuntien kaavoituksen neuvonta ja ohjaus työllistää ELYkeskuksia huomattavassa määrin. Liikennevastuualue joutuu lausunnoissaan sekä kaavaprosessin kuluessa usein puuttumaan kaavojen liikenneselvitysten laatuun ja lainmukaisuuteen. Tämän perusteella voidaan pohtia kokevatko kunnat ELYkeskuksen valvojana, joka huolehtii esimerkiksi liikenneselvitysten lainmukaisuuden täyttymisestä. Liikennevastuualueen edustajat ovat kokeneet, että liikenne osana maankäytön suunnittelua jää toissijaiseen rooliin. Kaavoituksen liikennesuunnittelussa tulisi ottaa huomioon kokonaisuus, ei pelkästään liikenteen vaikutuksia vaan myös toiminnallisuus. Kaavaprosessi liikennevastuualueen näkökulmasta Työpajassa pidetyssä ryhmähaastattelussa liikennevastuualueen edustajilta kysyttiin mm. kuinka heidän mielestään ideaalitilanteessa kaavaprosessi liikenneselvitysten kannalta ja vuorovaikutus kunnan kanssa sujuisivat. Keskustelussa nousi esille valtakunnallisten linjausten puute esimerkiksi hyvistä liikenneselvityksistä. Liikennevastuualueella olisi tarve määritellä mitä riittävä liikenneselvitys tarkoittaa eri tilanteissa ja eri kaavatasoilla. Liikennevastuualueen edustajat kokivat myös, että he tarvitsisivat keinoja perustella omia kantojaan, kuten hyviä esimerkkejä siitä kuinka riittävät selvitykset edistävät toimivaa yhdyskuntarakennetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella liikennevastuualue ei usein pysty vielä määrittelemään selvitystarpeita, koska usein osallistumis- ja arviointisuunnittelma eivät ole riittävän tarkkoja. Epätarkkuudesta johtuen voi suunnitteluprosessi usein edetä vain iteroiden. Lain mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa tulisi kuitenkin jo kuvata liikenneselvityksiin liittyvät tarpeet. Liikennevastuualueen edustaja ei välttämättä kommentoi erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa vaan se tehdään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun yhteydessä ja kommentit tulevat palaverimuistioon. Liikenneselvityksistä pystytään antamaan usein vain arvio, koska haasteena on ottaa kantaa ennen kaavasuunnittelun käynnistämista, minkä tasoisia liikenneselvitysten tulee olla. Hyvin pienialaisissa kaavoissa saattaa riittää osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa maininta ”liikenteelliset selvitykset” 86 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 ilman tarkennuksia. Liikennevastuualueen edustajan mukaan kunnan puolelta ei myöskään välttämättä haluta tarkentaa vielä kaavasuunnittelua osallistumisja arviointisuunnitelmassa, koska projekti halutaan pitää yleispiirteisenä. Tämä kuitenkin siirtää myöhemmäksi liikennevastuualueen mahdollisuutta ottaa kantaa tarkennuksiin. Usein vasta luonnosvaiheessa pystytään tarkemmin kommentoimaan kaavan vaatimia liikenneselvityksiä. Kunnan olisi hyvä seurata lain mukaista etenemisjärjestystä niin, ettei kaavahankkeessa edetä liian pitkälle ennen ELY-keskuksen arvioita esimerkiksi selvitystarpeista. Kaavoittajalta vaaditaan ymmärrystä siitä, milloin on tarve käyttää jonkun toisen alan asiantuntijaa. Viranomaisneuvotteluiden lisäksi järjestetyt työpalaverit on koettu liikennevastuualueen puolelta hyviksi, koska niissä on mahdollista keskustella asioista tarkemmin toisin kuin viranomaisneuvotteluissa, joissa saatetaan vain todeta, että ”liikenteelliset selvitykset tulee olla”. Käytännössä yhteydenpidon tiheys ja tavat vaihtelevat kaavatapausten tarpeiden mukaan. Kaavayhteistyössä konsultti saattaa ottaa yhteyttä liikennevastuualueen edustajaan, koska kunta saattaa esimerkiksi resurssipulan takia siirtää vastuuta konsultille. Liikennevastuualueen edustaja ottaa itse usein kuitenkin yhteyttä vain kuntaan tai vastaa esimerkiksi sähköpostitse myös kunnalle, jos konsultti kysyy kaavasuunnittelusta. Liikennevastuualueen toiveena on kuitenkin, että myös konsultti kääntyisi liikennevastuualueen puoleen haasteellisissa suunnittelukysymyksissä niin, ettei lausuntovaiheessa tarvitsisi huomauttaa epäkohdista. Tavoitteisiin olisi toivottavaa päästä avoimella yhteistyöllä ja toiveena olisi poistaa vastakkainasettelu kunnan ja ELY-keskuksen välillä. Liikennevastuualueen edustaja saattaa ottaa yhteyttä itse kuntaan, jos hän saa kuulla esimerkiksi yleiskaavan käynnistymisestä. Liikennevastuualueella on esimerkiksi tienpitäjän roolissa kiinnostus olla mukana selvitysten tilaamisessa tai laatimisessa. ELY-keskus voi mahdollisuuksien mukaan tarjota asiantuntija-apua ja osallistua yleiskaavoihin liittyviin liikenneselvityksiin. Selvitysten rahoittamisessa mukana oleminen, johon tosin ei ole usein mahdollisuutta, helpottaa kaavaprosessissa mukana olemista, koska muuten liikennevastuualueen edustaja voi kokea olevansa vain ”sivustahuutelijan roolissa”. Liikennevastuualueen edustajat ovat kokeneet, että niissä kaavatapauksissa, joissa heillä on kaavaohjauksen lisäksi tienpitoviranomaisen rooli, he voivat olla vahvemmin alusta asti mukana kaavaprosessissa verrattuna tilanteeseen, jossa liikennevastuualueella on vain kaavaohjaajan rooli. Yhteistyön teemoja Kaavoituksen toteuttamisen vaiheistus ja liikennejärjestelmän parannustarpeiden yhteen kytkeytyminen on yksi liikennevastuualueen painopisteistä kaavayhteistyössä. Suunnitelmien tulisi olla realistisia suhteessa niin valtion kuin kunnan resursseihin ja siten toteuttamiskelpoisia. Liikenne ei saisi olla päälle liimattavana osana kaavaa, vaan se tulisi nähdä osana kaavan toiminnallisuutta. Yleiskaavallinen taso on liikennevastuualueen näkökulmasta erityisen tärkeä, koska siinä on suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa liikenteellisiin kysymyksiin. Usein liikenne ei kuitenkaan ole määräävä peruste maankäytön sijoittelun kannalta mm. maakauppojen takia. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 87 Liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tulisi kuitenkin kohdata. Kaavatalous tulisi myös ottaa vahvemmin huomioon ja selvittää eri vaihtoehtojen vaikutukset. Sille toimii pohjana riittävä nykytilanteen selvitys. Kaavaprosessi ja liikenneselvitys sen yhteydessä tulisi nähdä iteroituvana, kehittyvänä prosessina, jossa selvitystarpeet tarkentuvat suunnittelun edetessä. ELY-keskuksen sisäinen yhteistyö ELY-keskusten liikenne- ja ympäristövastuualueiden roolit eroavat toisistaan siinä suhteessa, että liikennevastuualue on tienpitoviranomaisena vastuussa myös toteutusvaiheesta omalta osaltaan. Ympäristövastuualueen ei tarvitse samalla tavalla arvioida ratkaisuja talouden kannalta. Liikennevastuualueella on kaavaohjauksen lisäksi maanteiden osalta velvollisuus puuttua kaavan sisältöön. Pääpiirteissään L- ja Y-vastuualueen yhteistyö sujuu hyvin. Osassa ELY-keskuksista Y- ja L-vastuualueet ovat yhdentyneet ja osassa yksiköiden yhdentymistä suunnitellaan yhteistyön tehostamiseksi. Joissain ELY-keskuksista koettiin kuitenkin, että Y- ja L-vastuualueiden yhteistyötä mm. kaavalausuntoihin liittyen tulisi kehittää ja lisätä yhteistä näkemystä työskentelytavoista. Elinkeinovastuualue koettiin kuitenkin yleisesti ottaen enemmän omaksi yksikökseen, jonka kanssa yhteistyötä voisi lisätä. ELY-keskusten sisäisten eroavaisuuksien lisäksi ELY-keskusten välillä on myös suuria eroavaisuuksia eikä yhtä yhtenäistä toimintamallia ole. Vuorovaikutustyöpajan ryhmätöiden tulokset Ryhmätyön kautta liikennevastuualueiden edustajat kommentoivat maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta tehtyä ELY-keskuksen ja kunnan välistä vuorovaikutusprosessin runkoa. Tähän kappaleeseen on koottu keskeisiä kommentteja ryhmätöistä. Yleisenä huomiona vuorovaikutusprosessista todettiin, että kaavataso vaikuttaa sen kulkuun. Neuvottelujen pitämisen tarpeellisuuden arvioinnissa yhtenä tekijänä on kaavan vaikuttavuus, joka määräytyy myös kaavatason mukaan. Esimerkiksi yleiskaavojen vuorovaikutusprosessi on usein laajempi kuin asemakaavojen. Yleiskaavojen yhteydessä saatetaan usein nähdä tarpeelliseksi pitää työneuvottelu luonnosvaiheessa. Työpajassa ehdotettiin, että kunnan kaavoituksesta kaavoituskatsauksesta käytävissä kehityskeskusteluissa voitaisiin keskustella myös yhteistyömuotojen kehittämisestä. Kaavoituskatsaukseen toivottaisiin liikennevastuualueen puolelta myös tiesuunnitteluhankkeiden kaavamuutostarpeita lisättäviksi. Liikennevastuualueen edustajien mukaan olisi hyvä ennen kaavoituspäätöstä tai valmisteluvaiheessa päästä keskustelemaan hankkeen ”isännän” kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman todenmukainen kuva hankkeesta. Keskustelutilaisuus voitaisiin pitää myös myöhemmässä vaiheessa. Kunnan edustajan tulisi olla myös mukana tilaisuudessa, jonka päämääränä olisi varmistaa samansuuntaiset näkemykset. Aloitusvaiheessa voidaan sopia tulevien neuvotteluiden tarpeesta. Neuvotteluita pidetään yleensä maksimissaan kolme. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa arvioidaan yleensä myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis88 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 ja arviointisuunnitelmasta saatetaan antaa lausunto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman arvioinnin yhteydessä olisi kuitenkin tärkeää ilmaista asemakaavatasolla tiensuunnittelun tarve. Tien yleissuunnitelma ja yleiskaava taas on ihanteellista nivoa yhteen, jos on tarvetta molemmille. Yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan voida hyväksyä ilman oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tieverkkoselvityksiä olisi myös hyvä tehdä ELY-keskuksen ja kunnan yhteistyössä erityisesti yleiskaavavaiheessa. Työpajan tehtävissä luonnosvaiheen tärkeyttä korostettiin. Siinä vaiheessa lausunnossa tulee mahdollisuuksien mukaan kaikki kaavan liikennesuunnitteluun liittyvät asiat. Luonnosvaiheessa, jota kutsutaan myös valmisteluvaiheeksi, voidaan mahdollisesti pitää erillinen neuvottelu liikenteellisistä selvityksistä. Kunnan ja ELY-keskusten edustajien kesken olisi myös hyvä pitää sopivassa vaiheessa työneuvottelu, jossa sovitaan kustannuksista ja tarkemmasta liikennesuunnittelusta. Liikennevastuualueella kannatettiin myös missä tahansa vaiheessa kaavaprosessia tarvittaessa yhteydenottamista vapaamuotoisella sähköpostilla tai puhelulla. Ennen ehdotusvaiheen nähtävillä olemista voitaisiin tarvittaessa pitää työneuvottelu kunnan kanssa. Ehdotusvaiheen lausunnossa yleensä puututaan luonnosvaiheessa mahdollisesti havaittuihin puutteisiin. Kokonaan uusiin asioihin ei yleensä puututa, ellei kysy ole erityisen merkityksellisistä kysymyksistä. Liikennevastuualueella on koettu työtä hankaloittavaksi tekijäksi se, että jopa erittäin tärkeistä kaavoista pyydetään lausuntoja lomakausina. Tässä yhteydessä on pohdittu onko toimintatapa kunnan puolelta tarkoitushakuista. Työpajassa nostettiin esille, että kunta ilmoittaa kaavan hyväksymisestä, mutta tieto ei aina kulje ELY-keskuksen ympäristövastuualueelta liikennevastuualueelle. Vastuualueiden kesken saattaa myös olla eroavia intressejä valittaa kaavaratkaisuista vastuualueiden erilaisten roolien takia. Olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa vuorovaikutustyöpajan tehtäviä, joiden tulokset on koottu tähän kappaleeseen. (Kuva: Maria Hyövälti) Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 89 Ryhmätyön yhtenä teema oli kommentoida sekä nostaa esille vuorovaikutukseen liittyvien ongelmakohtien teemoja. Tässä kappaleessa on yhteenveto esille nousseista teemoista. Keskeisenä ongelmakohtana nähtiin vuorovaikutuksen käynnistämisen tarve ennen kaavaprosessia. Liikennevastuualue pääsee aloittamaan vuoropuhelun kunnan kanssa vasta kun konsultti on valittu ja kaavan toimeksianto lukittu. Liikennevastuualueen olisi hyvä päästä jo ennen tätä aloittamaan vuoropuhelu esimerkiksi liikenteellisten selvitystarpeiden ennakoimiseksi. Liikennevastuualueen tulisi saada mahdollisimman ajoissa tieto kaavasta, jotta pystyttäisiin arvioimaan liikenneselvitysten tarvetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman arvioinnin yhteydessä usein tarvittavaan tarkkuuteen ei päästä. Liikenneselvitysten riittävyyttä pystytään kuitenkin arvioimaan vasta kun ne ovat valmiina ja usein selvitysten valmistuminen saattaa ajoittua kaavaprosessin loppupuolelle. Kaavaprosessiin liittyy monia eri tahoja, kuten yrittäjiä, hankkeen omistajia ja kunnan edustajia, minkä takia tiedon saaminen suunnitelmista saattaa hankaloitua. Yrittäjät ja hankkeen omistajat eivät myöskään aina kerro tarpeeksi avoimesti suunnitelmista kaavasuunnittelun arvioinnin kannalta. Lähteenä Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijoiden haastattelut. Ryhmätyötehtävä ELYkeskuksen ja kuntien edustajien väliseen vuorovaikutukseen liittyvistä teemoista. (Kuva: Maria Hyövälti) 90 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 19. Vuorovaikutuksen kehittäminen Tässä luvussa siirrytään tutkimuksessa esille tulleiden kehittämistarpeiden kautta työssä ELY-keskuksen liikennevastuualuetta varten tehdyn vuorovaikutuksen toimintamallin esittelyyn. Toimintamalli pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslaista nousevaan kaavoitukseen kuuluvaan vuorovaikutukseen, jota on täydennetty esimerkkitapausten tarkastelun sekä työn muista osioista nousseiden kehittämistarpeiden kautta. Maankäyttö- ja rakennuslaista nousevaa vuorovaikutusta on selkeytetty käytännön työstä nousevasta näkökulmasta ja täydennetty ns. epävirallisen vuorovaikutuksen osioilla. 19.1 Tutkimuksesta nousseisiin kehittämistarpeisiin vastaaminen Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä siihen pohjautuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet antavat suuntaa kaavoituksen vuorovaikutuksen järjestämiselle, mutta niiden yleispiirteisyydestä ja tulkinnanvaraisuudesta johtuen nousee tarve työn ohjaamiselle esimerkiksi toimintamallien kautta. Toimintamalleilla voidaan varmistaa, että esimerkiksi vuorovaikutus järjestetään valtakunnallisesti yhtenäistä linjaa noudattaen. Yhtenäisen linjan varmistamisen lisäksi tässä työssä esitetyn toimintamallin kautta pyritään kehittämään ELY-keskuksen liikennevastuualueen osuutta kaavaprosessin vuorovaikutuksesta. Kuten työssä on aiemmin todettu, tämän hetkinen ohjeistus toimintamalleineen ei tue riittävällä tavalla ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoiden työtä. Vuorovaikukseen tarvitaan vähintään kaksi osapuolta. Tässä työssä osapuolet ovat ELY-keskuksen ja kuntien edustajat. Työssä on tutkittu pääasiassa ELY-keskuksen liikennevastuualueen roolia vuorovaikutuksessa ja sen kehittämistä. Työssä esitetty liikennevastuualuetta varten tehty ehdotus vuorovaikutuksen toimintamallista voisi kuitenkin palvella myös kuntia. Liikennevastuualueen vuorovaikutuksen toimintamallin kautta kunnat pystyisivät seuraamaan ELY-keskuksen osuutta työstä. Vuorovaikutuksen toimintamalli saattaisi toimia myös kunnille pohjana kehittää niiden osuutta yhteistyöstä. Tämän työn eri osioista on noussut vuorovaikutuksen kehittämistarpeita, jotka ovat pitkälti samansuuntaisia ja tukevat toisiaan. Monesta eri lähteestä on noussut esille, että ELY-keskuksen vastuualueiden kesken kaivattaisiin nykyistä yhtenäisempää linjaa. Asiantuntijuuden monipuolisuus on vahvuus, mutta eri alojen osaajien taidot tulisi voida sovittaa tukemaan toisiaan. ELY-keskuksen vastuualueiden kuten liikenne- ja ympäristövastuualueiden kesken, mutta myös yksikkötasolla, tulisi panostaa sisäiseen yhteydenpitoon ja esimerkiksi vastuista sekä sijaisista sopimiseen. Yhteydenpidon tärkeys korostuu erityisesti, jos liikenne- ja ympäristövastuualueet ovat eri ELY-keskuksista. Liikennevastuualueen vuorovaikutuksen toimintamallissa on pyritty painottamaan ELY-keskusten yksiköiden välistä vuorovaikutusta ja ehdotettu sille paikkoja vuorovaikutusprosessin eri vaiheista. Työssä ehdotetaan myös ELY-keskusten liikenne- ja ympäristövastuualueiden yhteisiä lausuntoja, mikä edistäisi yksiköiden välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen toimintamallissa on yleisesti kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeille ja lakiin perustuville kommenteille mm. liikennevastuualueen lausunnoissa. Maankäyttö- ja rakennuslain perustelujen esille tuomisen lisäksi on painotettu Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 91 keskustelua kunnan kanssa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinnasta kaavasuunnittelun kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa liikennevastuualueen työtä kaavaohjaajana. Liikennevastuualue on kuitenkin kaavaprosessissa mukana usein myös maantienpitoviranomaisena, mistä nousee perusteluja kaavaohjausta laajemmalle osallisuudelle. Vuorovaikutuksen toimintamalliin on pyritty ottamaan mukaan myös tienpitoviranomaisen näkökulma, joka ei välttämättä ole selkeä osa liikennevastuualueen roolia. Tutkimuksessa moneen kertaan esille tullut teema on vuorovaikutuksen mahdollisimman aikainen käynnistäminen ja sen painottuminen kaavaprosessin alkupuolelle. Haasteena alkuvaiheessa on esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleispiirteisyys, jonka perusteella ei usein ole mahdollista kovin tarkasti ottaa kantaa esimerkiksi tarvittavien liikenneselvitysten tarkkuuteen. Suunnittelun kulun kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada riittävät selvitykset ajoissa, koska juuri niiden tulisi vaikuttaa tehtyihin suunnitteluratkaisuihin. Liikennevastuualue on myös toivonut, että kunta tai konsultti kääntyisi heidän puoleensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta lausunnoissa ei tarvitsisi huomauttaa suunnittelun epäkohdista. Tämän työn vuorovaikutuksen toimintamallissa on ehdotettu epävirallisen vuorovaikutukseen lukeutuvaa yhteydenpitoa aiempaa enemmän alkuvaiheeseen, koska se säästää todennäköisesti sekä kunnan että ELY-keskuksen työtunteja prosessin loppupuolelta. Ennakointi saattaa vähentää kokonaistyömäärää ehkäisemällä työläitä muutoksia kaavasuunnittelussa ja esimerkiksi uusinta lausuntokierroksia. Siten pystyttäisiin vastaamaan aiemmissa tutkimuksissa nousseisiin tarpeisiin ELY-keskuksen resurssien oikeanlaisesta kohdentamisesta. Yhteydenpidon tarvetta kokonaisuudessaan tulee kuitenkin arvioida kaavan laajuuden pohjalta. Toimintamallissa on ehdotettu, että aloitusvaiheessa sovittaisiin alustavasti tulevasta vuorovaikutuksesta ja aikatauluista. Vuorovaikutuksen ennakoinnille saattaisi löytyä paikka myös kehittämiskeskusteluista, joissa voitaisiin keskustella mm. yhteistyömuotojen kehittämisestä. Kehittämiskeskustelujen sisältöön ei kuitenkaan laajemmin tässä työssä puututa. Liikennevastuualueen edustajien näkökulmasta heidän tulisi päästä kuitenkin kaavaprosessiin mukaan jo ennen konsultin toimeksiantoa, tästä onkin mainittu vuorovaikutuksen toimintamallin alussa. Liikennevastuualeen asiantuntemuksen käyttö jo konsultin toimeksiannon tekemisen yhteydessä, olisi etu etenkin pienemmille kunnille, joissa on tarjolla vähemmän liikennesuunnittelun asiantuntemusta. Yksi tärkeimmistä tutkimuksessa nousseista kehittämistarpeista on vuorovaikutuksen koordinointi, johon tässä työssä esitetty toimintamallikin tähtää. Valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli on työkalu vuorovaikutusprosessin suunnitteluun. Se antaa kuitenkin vapauden tilannekohtaiseen soveltamiseen, koska toimintamallia ei ole tarkoitettu sitovaksi ohjeeksi. Vuorovaikutuksen toimintamallia on esitelty pääasiassa Uudenmaan ELY-keskukselle, jonka edustajat ovat kommentoineet sen sisältöä. 92 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Seuraavassa kappaleessa esitellään ELY-keskuksen liikennevastuualueelle tässä työssä tehty vuorovaikutuksen toimintamalli. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 93 19.2 Vuorovaikutuksen toimintamalli liikennevastuualueelle Kaavayhteistyöhön valmistautuminen: Sovitaan vastuuhenkilöt ja sijaiset; hankkeen aikataulun suhteuttaminen omaan aikatauluun; ollaan yhteydessä toiseen ELYkeskukseen tai oman ympäristövastuualueen edustajiin mm. yhteydenpidosta (esim. videoneuvottelut) ja kokouksiin osallistumisesta; tutustutaan alueen maankäytölliseen ja liikennesuunnittelulliseen tilanteeseen, ELY:n oman suunnittelun (tienpitoviranomainen) ja kunnan suunnittelun yhteensovittaminen Liikennevastuualueen edustus viranomaisneuvotteluissa/työkokouksissa: Selvitetään liikenteellisten selvitysten rooli hankkeen alkuvaiheessa ja läsnäolon tarve. Liikennevastuualue pyrkii olemaan läsnä viranomaisneuvotteluissa. Työneuvotteluissa läsnäolo harkitaan tarpeen mukaan, mutta etenkin alkuvaiheessa suositeltavaa liikenteellisten kysymysten huomioimisen varmistamiseksi. Jos liikennevastuualue ei pääse osallistumaan, tulee sen huolehtia liikenteellisten kysymysten käsittelystä kokouksessa esim. sopimalla tästä ympäristövastuualueen kanssa tai lähettämällä sähköpostitse kommentit kokousmuistioon liitettäväksi. Kaava-alueen liikennesuunnitteluun liittyvä yhteydenpito on saattanut alkaa aikaisemmin kuin varsinainen kaavayhteistyö, joten uusia kaavatapauksia voidaan käsitellä esim. liikennevastuualueen sisäisissä palavereissa (ks. kohta 2. Epävirallinen vuorovaikutus). Liikennevastuualueella olisi hyvä olla mahdollisuus päästä vaikuttamaan konsultin toimeksiantoon mm. liikenneselvityksiin liittyen. Taulukkoon on koottu ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtäviä kaavaprosessissa. Tehtävät jakautuvat epäviralliseen ja laissa säädettyihin vuorovaikutusmenettelyihin. KAAVAPROSESSIN VAIHE ELY-keskuksen tehtäviä ALOITUSVAIHE 1. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Sähköposteja kunnan/konsultin kanssa. Suunnittelukysymysten ja selvitysten sisällön pohtiminen ja yhteistyön aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa säästää muutoksilta myöhemmässä vaiheessa. Alussa ongelmat on usein helpompi korjata kuin kaavaprosessin myöhemmässä vaiheessa. Ongelmien tunnistamiseen kannattaa käyttää alkuvaiheessa aikaa. Hankkeen lähtökohtien selvittäminen (esim. onko kyseessä hankekaava ja mikä osuus on kunnan ja mikä konsultin vastuulla) saattaa helpottaa jatkon yhteydenpitoa. *Ellei alueella ole voimassa olevaa yleiskaavaa, tulee asemakaavan selvitysten yhteydessä tehdä korvaavat tarkastelut. Yleiskaavan puuttumiseen on hyvä kiinnittää heti alkuvaiheessa huomiota. Valmistaudutaan tulevaan työkokoukseen tai aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun. Materiaali ja kokouskutsu tulee saada vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta (lomakaudet tulee ottaa huomioon). Liian myöhään tullut materiaali voidaan kirjata viranomaisneuvottelun muistioon tai voidaan pyytää lisäaikaa siihen tutustumiseksi. Mitä paremmin kokoukseen valmistaudutaan materiaaliin perehtyen sekä siinä käsiteltäviä asioita listaten, sitä sujuvammin se todennäköisesti tulee menemään. Ellei materiaali saavu ajoissa tai tiedossa on kiireitä, joiden takia juuri ennen kokousta ei ole aikaa perehtyä siihen niin ollaan yhteydessä ympäristövastuualueen kuntavastaavaan aineiston saamisesta tai suoraan kuntaan. Ollaan yhteydessä toiseen ELY-keskukseen tai oman ympäristövastuualueen edustajiin samansuuntaisten näkökulmien varmistamiseksi. 94 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 2. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Liikennesuunnitteluun liittyvä aloituskokous, jossa ovat läsnä kaikkien tahojen edustajat. Jos kyseessä on yhteistyöhanke, kahden ELY-keskuksen kesken tulee kummastakin olla edustajat paikalla. Kokous voidaan pitää ennen virallisen kaavaprosessin aloitusta. Kokouksessa on hyvä tuoda esille mitkä kaikki sillä hetkellä tiedossa olevat liikenteeseen liittyvät kysymykset on hyvä huomioida kaavahankkeessa (painotus yleisissä ongelmatapauksissa). Sovitaan tehtävät ja vastuuhenkilöt. Sovitaan toinen kokous tarvittaessa esimerkiksi ELY-keskuksen liikennevastuualueen ja kunnan sekä konsultin välillä tai jatkon yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. 3. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Sähköposteja kunnan/konsultin kanssa ja ELY-keskuksen sisäisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavan luonnosvaiheen materiaaliin tulee tutustua ennen viranomaisneuvottelua. Palataan tiedossa oleviin kaavan liikenteellisiin ongelmakohtiin. Lausunto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voidaan antaa myös sähköpostitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kommentoiminen sähköpostitse esimerkiksi ennen kokousta saattaa selkeyttää keskustelua ja kommentit ovat näin myös kirjallisina. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kommentoiminen on ensimmäinen virallinen keino vaikuttaa kaavaprosessiin. Mahdollisimman aikainen esim. liikenneselvityksiin liittyvä ongelmien ennakointi saattaa säästää työtä myöhemmässä vaiheessa. ELY-keskuksen liikennevastuualueen tulee huolehtia tienpitoviranomaisena maanteitä koskevien suunnitelmien toteutettavuudesta. Valmistaudutaan tulevaan kokoukseen. Ollaan yhteydessä toiseen ELY-keskukseen tai oman ympäristövastuualueen edustajiin samansuuntaisten näkökulmien varmistamiseksi. 4. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ovat läsnä kaikkien tahojen edustajat (esimerkiksi kahden ELY-keskuksen). Korostetaan kyseessä olevan lainmukainen viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman arviointi viranomaisneuvottelun yhteydessä. Otetaan kantaa tarvittaviin liikenteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ellei liikennevastuualueelta pääse edustusta viranomaisneuvotteluun, sovitaan ympäristövastuualueen kanssa liikenteellisten kysymysten käsittelystä neuvottelussa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa arvioidaan kaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksiin. Keskustellaan niiden soveltamisesta kaavassa. Korostetaan kyseisessä kaavahankkeessa huomioitavia liikenteellisiä teemoja. Liikenteelliset selvitykset, niihin liittyvät tehtävät ja jatkoselvitystarpeet käydään lävitse sillä tarkkuudella kuin lähtötiedot mahdollistavat. Sovitaan selvitysten tekemisen aikataulusta ja vastuuhenkilöistä. Pyydetään liikenneselvityksiä mieluiten etukäteen sähköpostilla nähtäviksi tai seuraavaan työkokoukseen mukaan otettaviksi. *Asemakaavaprosessissa yleiskaava puuttuessa, korostetaan yleiskaavallisten selvitysten laadinnan tarvetta. Arvioidaan liikennevastuualueen ja kunnan tulevan yhteistyöntarvetta (maanteihin liittyvä suunnittelu, liikenneturvallisuussuunnitelman tarve jne.). Keskustellaan tulevien työ-/viranomaisneuvotteluiden (tai mahdollisten vapaamuotoisten työpajojen) tarpeesta sekä hankkeen aikatauluista ja vastuuhenkilöistä tai loma-ajan sijaisista/tulevista henkilöstömuutoksista. ELYkeskuksen on myös hyvä kertoa esim. tulevista kiireistä, jotta kunta/konsultti osaa olla ajoissa yhteydessä. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 95 Kunnan luvalla konsultti voi olla suoraan ELY-keskukseen yhteydessä selvityksistä ja suunnittelukysymyksistä, mutta kunnan edustaja on hyvä liittää myös esimerkiksi sähköpostin vastaanottajiin. 5. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Suunnittelun lähtökohtia tarkentava, vapaamuotoinen työpaja ELY-keskuksen, kunnan ja muiden viranomaisten kanssa. VALMISTELU- / LUONNOSVAIHE 6. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Sähköposteja kunnan/konsultin kanssa esimerkiksi maantiealueen suunnitteluun/ suunnitelulupiin (ELY-keskus toimii tienpitoviranomaisena) liittyen tai kaavan suunnittelukysymyksistä. /. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Työneuvottelu ELY-keskuksen sekä kunnan ja konsultin kesken liikenteellisistä kysymyksistä. Lausuntoa varten tulee saada kunnalta kaavaluonnos sekä liikenneselvitys sekä esimerkiksi mahdolliset kaavaan liittyvät tiesuunnitelmat. Työneuvottelussa voidaan käsitellä myös läheisillä alueilla vireillä olevia tai vireille tulevia kaavoja, joiden liikenteelliset asiat liittyvät toisiinsa. 8. LAUSUNTO VALMISTELU- / LUONNOSVAIHEESTA Lausunnossa luonnoksen arvioinnin lisäksi arvioidaan liikenteelliset selvitykset tai liikenteellisten vaikutusten selvittämisen tilanne. Korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimista suunnitteluratkaisuissa. Pyydettäessä luonnosvaiheen lausunnon antamisen mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi, koska tässä vaiheessa voidaan korjata puutteita todennäköisesti helpommin kuin ehdotusvaiheessa. ELY-keskuksen liikenne- ja ympäristövastuualueiden on hyvä antaa yhteislausunto, jotta ELY-keskuksen kanta säilyy yhtenäisenä (ja mikäli Y-vastuualueen on valmisteltava oikaisupyyntö liikenteellisiin kysymyksiin liittyen). Ehdotetaan työneuvottelun ajankohtaa tarvittaessa. Lausunnoissa on tärkeä antaa myös positiivista palautetta. 9. EPÄVIRALLINEN VUROVAIKUTUS Työneuvottelu luonnosvaiheen lausunnosta tarvittaessa. Tässä vaiheessa, jollei aiemmin ole onnistunut, on tärkeä päästä selkeään yhteisymmärrykseen kaavan liikennesuunnittelullisista tarpeista. Neuvottelu voi olla tarpeellinen, jos lausunnossa on ollut paljon huomautettavaa kaavasta. Neuvotteluun valmistaudutaan kunnan lausunnosta antamiin vastineisiin tutustumalla. EHDOTUSVAIHE 10. EPÄVIRALLINEN VUROVAIKUTUS Sähköposteja kunnan/konsultin kanssa kaavaehdotuksen liikenteellisistä kysymyksistä sekä ELY-keskuksen sisäisesti. Seurataan liikenneselvitysten sekä -suunnittelun etenemistä kunnan/konsultin lähettämän materiaalin pohjalta. Ollaan yhteydessä toiseen ELY-keskukseen tai oman ympäristövastuualueen edustajiin samansuuntaisten näkökulmien varmistamiseksi. 11. LAUSUNTO EHDOTUSVAIHEESTA (MRA 20, 28 §) Lausunnossa ehdotuksen arvioinnin lisäksi arvioidaan liikenteelliset selvitykset. Korostetaan, mitkä puutteista saattavat johtaa oikaisupyyntöön. Lausunnon yhteydessä ehdotetaan viranomaisneuvottelua (tarpeellinen, jos kaavassa on vielä ristiriitaisuuksia). Liikennevastuualue voi pyytää kaavan hyväksymispäätöksen toimitettavaksi heille (MRA 94 §). 96 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Tuodaan esille luonnosvaiheessa käsitellyt asiat ja todetaan, mikäli asiat on jo otettu huomioon. Kaavojen toteuttamiseen ja sen vaiheistukseen on hyvä ottaa myös kantaa. Maankäytön toteutus ja sen edellyttämät liikennesuunnittelulliset parannustoimenpiteet tulee sovittaa yhteen. *Osayleiskaava-alueen tulevasta asemakaavoituksesta on hyvä olla yhteydessä ainakin aikataulutasolla, lisäksi liikenteellisiä kysymyksiä voidaan ennakoida. Asemakaavoituksen ennakointi jo osayleiskaavan ehdotusvaiheen lausunnossa helpottaa todennäköisesti asemakaavaan liittyvän yhteydenpidon käynnistämistä. Lausunnoissa on tärkeä antaa myös positiivista palautetta. 12. EPÄVIRALLINEN VUROVAIKUTUS Sähköpostiyhteydenpitoa tulevasta viranomaisneuvottelusta. Materiaali ja kokouskutsu tulee saada vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta (lomakaudet tulee ottaa huomioon). Erittäin myöhässä saapunut materiaali voi olla myös syy peruuttaa neuvottelu. Neuvotteluun valmistaudutaan kunnan lausunnosta antamiin vastineisiin tutustumalla. 13. EHDOTUSVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU (MRL 66§, MRA 18, 26 §) Sähköpostiyhteydenpitoa tulevasta viranomaisneuvottelusta. Materiaali ja kokouskutsu tulee saada vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta (lomakaudet tulee ottaa huomioon). Erittäin myöhässä saapunut materiaali voi olla myös syy peruuttaa neuvottelu. Neuvotteluun valmistaudutaan kunnan lausunnosta antamiin vastineisiin tutustumalla. HYVÄKSYMISVAIHE 14. OIKAISUKEHOTUS JA MUUTOKSENHAKU (MRL 95 §, MRA94 §) Oikaisukehotuksen ja mahdollisen valituksen perusteluina ovat lainvastaisuus, eli kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia tai valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteista. 15. EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS Pidetään tarvittava määrä liikenneselvityksiin ja -suunnitteluun liittyviä työkokouksia, jos oikaisukehotus on tarpeellinen. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 97 20. Liikenneselvitykset kaavaohjauksessa -projekti Tämä diplomityö on tehty samaan aikaan Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kehittämisprojektin Liikenneselvitykset kaavaohjauksessa kanssa. Diplomityö on kuitenkin koko ajan ollut itsenäinen työ, jossa tehty vuorovaikutuksen toimintamalli on pohjana ELY-keskuksen liikennevastuualueelle luodussa prosessikaaviossa. Olen ollut mukana projektin työryhmässä ja piirtänyt sekä jäsentänyt prosessikaavion yhteistyössä työryhmään kuuluneiden ELY-keskuksen asiantuntijoiden sekä YY-Optima Oy:n projektista vastanneiden kanssa. Prosessikaavio (viereisellä sivulla) jäsentää prosessikäsikirjaa, joka on tarkoitettu ELYkeskuksen liikennevastuualueelle käytännönläheiseksi työkaluksi. Sen on tarkoitus tukea vuorovaikutusta liikennevastuualueen ja kuntien edustajien sekä ELY-keskuksen ympäristövastuualueiden kesken. Prosessikaavio toimii kokonaisuutta jäsentävänä sisällön runkona. Siihen liittyy laajempi sisällön kuvaus, lista ja lyhyt analyysi keskeisistä oppaista ja ohjeista, esimerkkejä kaavatapauksista, vuorovaikutuksen lainsäädäntöä sekä liikenneselvitysten tarkastuslista. Prosessikaavio rakentuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen pohjalle. Se jäsentyy kaavaprosessin vaiheiden mukaisesti aloitus-, valmistelu/luonnos-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheisiin sekä ennen muodollista aloitusta olevaan osuuteen. Vaiheiden sisältö on jaoteltu virallisiin (lainsäädännön mukaisiin) ja epävirallisiin työvaiheisiin. Epävirallisten työvaiheiden tavoitteena on sujuvoittaa prosessin kulkua ja lopputuloksen onnistumista. 98 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 L I I K E N N E S E LV I T Y K S E T K A AVA O H J A U K S E S S A VIRALLINEN VUOROVAIKUTUS KAAVAPROSESSI (MRL) 27.6.2013 EPÄVIRALLINEN VUOROVAIKUTUS LIIKENNESELVITYS 0. ENNEN MUODOLLISTA ALOITUSTA KEHITTÄMISKESKUSTELUT YHTEYDENPITO KUNTAAN - MRL 8 § ͲsƵŽƐŝƩĂŝŶŬƵŶŶĂŶŬĂŶƐƐĂ Ͳ<ĂĂǀŽŝƚƵƐŽŚũĞůŵĂŶ ǀĂůŵŝƐƚĞůƵǀĂŝŚĞĞŶLJŚƚĞLJĚĞŶƉŝƚŽ ͲDĂĂŶŬćLJƚƂŶũĂůŝŝŬĞŶƚĞĞŶ LJŚƚĞĞŶƐŽǀŝƩĂŵŝŶĞŶ Ͳ<ƵŶŶĂůƚĂƚƵůŝƐŝƚƵůůĂĂůŽŝƚĞ Ͳ<ĂĂǀĂŶůŝŝŬĞŶƚĞĞůůŝƐĞƚƚĂǀŽŝƩĞĞƚ Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJƐƚĞŶƚĂƌǀĞũĂƐŝƐćůƚƂ LISÄTIETOA 0.1 0.2 0.3 ELY:N SISÄINEN YHTEYDENPITO Ͳ>zͬ>͗ŶůćŚƚƂŬŽŚĚĂƚũĂƚĂǀŽŝƩĞĞƚ ůŝŝŬĞŶŶĞƐƵƵŶŶŝƩĞůƵůůĞ;ůŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJŬƐŝůůĞͿ͗ůŝŝŬĞŶŶĞũćƌũĞƐƚĞůŵć͕ƟĞŶƉŝƚćũć ͲKƌŐĂŶŝƐŽŝƚƵŵŝŶĞŶ͕LJŚƚĞLJĚĞŶƉŝƚŽ>zͬz LISÄTIETOA LIIKENNESELVITYKSEN YLEINEN SISÄLTÖ Kaavan liikenteellisen vaikutusĂůƵĞĞŶŵććƌŝƩĞůLJ͕ũŽůůĞůŝŝŬĞŶƚĞĞŶ ŶLJŬLJƟůĂŬƵǀĂƚĂĂŶ͘ <ŽŽƚĂĂŶK^ͲǀĂŝŚĞĞƐƐĂ͕ŵƵƩĂ ŚLJƂĚLJŶŶĞƚććŶŬŽŬŽƉƌŽƐĞƐƐŝŶĂũĂŶ͘ LISÄTIETOA 0.4 0.5 0.6 LIIKENNESELVITYSTEN ALOITUSKOKOUS Ͳ<ĂĂǀĂŶůŝŝŬĞŶƚĞĞůůŝƐĞƚƚĂǀŽŝƩĞĞƚͬ ŽŶŐĞůŵĂŬŽŚĚĂƚ Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJƐƚĞŶƚĂƌǀĞũĂƐŝƐćůƚƂ Ͳ^ƵƵŶŶŝƩĞůƵĂůƵĞĞŶƌĂũĂƵƐ LISÄTIETOA 0.7 0.8 I. ALOITUS VIRANOMAISNEUVOTTELU - MRL / VAT ͲK^͗ŶƌŝŝƩćǀLJLJƐ Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƚ͗ ǀĂůŵŝƐƚĞůƵLJŚƚĞŝƐƚLJƂ͕ƌĂƉŽƌƚŽŝŶƟ ͲzŚƚĞŝƐƚLJƂŶŽƌŐĂŶŝƐŽŝŶƟŬƵŶŶĂŶ ũĂ>z͗ŶŬĞƐŬĞŶ LISÄTIETOA <hEdŝůŵŽŝƩĂĂǀŝƌĞŝůůĞƚƵůŽƐƚĂ (MRL 63 §) ELJŬLJƟůĂŶƐĞůǀŝƚLJƐũĂ ǀĂŝŬƵƚƵƐƚĞŶĂƌǀŝŽŝŶƟ LISÄTIETOA >z͗K^͗ŶƌŝŝƩćǀLJLJĚĞŶĂƌǀŝŽŝŶƟ (MRL 64 §) >z͗ůŽŝƚƵƐǀĂŝŚĞĞŶǀŝƌĂŶŽŵĂŝƐŶĞƵǀŽƩĞůƵ (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) YHTEYDENPITO KUNTAAN Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJƐƚĞŶƐŝƐćůůƂŶ ƚćƐŵĞŶƚćŵŝŶĞŶ LISÄTIETOA 1.1 1.2 1.3 II. VALMISTELU / LUONNOS 0.9 Vaikutusalueen liikenteellisen ŶLJŬLJƟůĂŶŬƵǀĂƵƐ LISÄTIETOA L1 sŝƌĂŶŽŵĂŝƐŶĞƵǀŽƩĞůƵũĂK^ 1.4 1.5 1.6 <hEd͗ǀĂůŵŝƐƚĞůƵǀĂŝŚĞĞŶŽƐĂůůŝƐƚĞŶŬƵƵůĞŵŝŶĞŶ (MRL 62 §, MRA 30 §) YHTEYDENPITO KUNTAAN Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƚͲ>z͗ŶůŝŝŬĞŶƚĞĞůůŝƐƚĞŶƚĂǀŽŝƩĞŝĚĞŶƚŽƚĞƵƚƵŵŝŶĞŶ;ůŝŝŬĞŶŶĞũćƌũĞƐƚĞůŵć͕ƟĞǀĞƌŬŬŽͿ LISÄTIETOA L2 KůĞŵĂƐƐĂŽůĞǀĂũĂƚƵŽƚĞƩĂǀĂ ƚĂƵƐƚĂͲĂŝŶĞŝƐƚŽ LISÄTIETOA L3 LISÄTIETOA L4 zŚƚĞLJĚĞŶƉŝƚŽũĂ ŵĂŚĚŽůůŝŶĞŶůĂƵƐƵŶƚŽ LISÄTIETOA L5 2.1 2.2 2.3 LAUSUNTO KAAVALUONNOKSESTA ͲDZ>ͬsdŝŶ;ůŝŝŬĞŶƚĞĞůůŝƐƚĞŶͿƚĂǀŽŝƩĞŝĚĞŶ ƚŽƚĞƵƚƵŵŝŶĞŶ Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJƐƚĞŶƌŝŝƩćǀLJLJƐ Ͳ<ĂĂǀĂŶƚŽƚĞƵƩĂŵŝƐŬĞůƉŽŝƐƵƵƐ ƟĞŶƉŝƚćũćŶŬĂŶŶĂůƚĂ LISÄTIETOA 2.4 2.5 2.6 <hEd͗ĞŚĚŽƚƵƐǀĂŝŚĞĞŶŽƐĂůůŝƐƚĞŶ ŬƵƵůĞŵŝŶĞŶ (MRL 65 §, MRA 19, 27 §) III. EHDOTUS LAUSUNTO KAAVAEHDOTUKSESTA ͲDZ>ͬsd͗ŝŶ;ůŝŝŬĞŶƚĞĞůůŝƐƚĞŶͿ ƚĂǀŽŝƩĞŝĚĞŶƚŽƚĞƵƚƵŵŝŶĞŶ Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJƐƚĞŶƌŝŝƩćǀLJLJƐ Ͳ<ĂĂǀĂŶƚŽƚĞƵƩĂŵŝƐŬĞůƉŽŝƐƵƵƐ ƟĞŶƉŝƚćũćŶŬĂŶŶĂůƚĂ LISÄTIETOA 3.4 3.5 3.6 VIRANOMAISNEUVOTTELU LISÄTIETOA 3.10 3.11 3.12 >z͗ůĂƵƐƵŶƚŽĞŚĚŽƚƵƐǀĂŝŚĞĞƐƚĂ (MRA 20, 28 §) >z͗ĞŚĚŽƚƵƐǀĂŝŚĞĞŶǀŝƌĂŶŽŵĂŝƐŶĞƵǀŽƩĞůƵ (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) TYÖNEUVOTTELU KUNNAN KANSSA Ͳ>ŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJƐƚĞŶƚćƐŵĞŶƚćŵŝƐĞŶ ƚĂƌǀĞůĂƵƐƵŶƚŽũĞŶƉŽŚũĂůƚĂ LISÄTIETOA 2.7 2.8 2.9 YHTEYDENPITO KUNTAAN ͲdćLJĚĞŶƚLJǀćƚͬƚĂƌŬĞŶƚƵǀĂƚůŝŝŬĞŶŶĞƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƚ͗ůŝŝŬĞŶƚĞĞůůŝƐƚĞŶƚĂǀŽŝƩĞŝĚĞŶ ƚŽƚĞƵƚƵŵŝŶĞŶ Ͳ<ĂĂǀĂŶƚŽƚĞƵƩĂŵŝƐŬĞůƉŽŝƐƵƵƐ ƟĞŶƉŝƚćũćŶŬĂŶŶĂůƚĂ LISÄTIETOA 3.1 3.2 3.3 YHTEYDENPITO KUNTAAN ͲsŝƌĂŶŽŵĂŝƐŶĞƵǀŽƩĞůƵŶǀĂůŵŝƐƚĞůƵ͗ ƐƵƵŶŶŝƩĞůƵƌĂƚŬĂŝƐƵũĞŶƐŝƐćůƚƂ;DZ>ͬsdͿ͕ ŬƵŶŶĂŶǀĂƐƟŶĞĞƚ LISÄTIETOA 3.7 3.8 3.9 zŚƚĞLJĚĞŶƉŝƚŽũĂůĂƵƐƵŶƚŽ LISÄTIETOA >z͗ŽŝŬĂŝƐƵŬĞŚŽƚƵƐũĂŵƵƵƚŽŬƐĞŶŚĂŬƵ (MRL 195 §, MRA 94 §) <hEd͗ŝůŵŽŝƩĂĂŬĂĂǀĂŶŚLJǀćŬƐLJŵŝƐĞƐƚć (MRL 67 §) IV. HYVÄKSYMINEN MAHDOLLINEN OIKAISUKEHOTUS Ͳ<ĂĂǀĂŶůĂŝŶǀĂƐƚĂŝƐƵƵƐ ;DZ>ͬsd͗ŝŶƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂͿ LISÄTIETOA 4.1 4.2 4.3 L6 0.1 YHTEYDENPITO KUNTAAN ͲEĞƵǀŽƩĞůƵƚŬĂĂǀĂŶŵƵƵƚŽƐŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵŬƐŝƐƚĂ LISÄTIETOA 4.4 4.5 4.6 0.2 0.3 L1 Selitys: - sisällön avaus - ohjeet ja tarkistuslistat - esimerkkitapaukset - liikenneselvitys -> linkitys tiedostoihin Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 99 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Tämän diplomityön aiheena on vuorovaikutuskäytäntöjen tarkastelu liikenneselvityksiin liittyvän kaavaohjauksen osalta. Liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteistyön vahvistaminen kaavoituksessa on jo pitkään esillä ollut teema. Liikennesuunnittelu edellyttää erityistä asiantuntemusta, jota kaavan laatijalla itsellään ei välttämättä ole. Haasteena sekä liikennesuunnittelun asiantuntijalle että kaavan laatijalle on löytää konkreettisia keinoja edistää yhteistyötä. Tämän työn tavoitteena on ollut kehittää ELY-keskusten liikennevastuualueen toimintaa kaavoituksen liikennesuunnittelussa. Työssä on otettu huomioon liikennevastuualueen rooli kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun ohjaa-jana sekä tienpitoviranomaisena. Liikennesuunnittelun ohjauksen kannalta liikennevastuualueen asiantuntijoiden tulee huolehtia esimerkiksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, mutta tienpitäjän roolin mukaisesti heidän tulee ottaa huomioon samalla myös suunnitelmien toteutettavuus. Liikennevastuualueen edustajilla on haasteena toimia kaksoisroolinsa mukaisesti liikenneselvitysten kaavaohjauksessa. Tässä työssä tarkastelun kohteena on ollut ELY-keskuksen liikennevastuualueen ja kunnan edustajien välinen vuorovaikutus. Tavoitteena on ollut selvittää liikennevastuualueen nykyisiä käytäntöjä ja kehittää liikennevastuualueelle vuorovaikutuksen toimintamalli kaavaohjaajan roolissa ja tienpitoviranomaisena toimimiseen. Työssä tehdyllä kaavaprosessin jaottelulla hallinnolliseen, sisällölliseen ja poliittiseen prosessiin sekä kaikessa vaikuttavaan sosiaaliseen prosessiin on pyritty havainnollistamaan työssä tehtyä rajausta, jonka mukaisesti on tarkasteltu pääasiassa hallinnollista prosessia eikä esimerkiksi suunnitelmien sisältöä. Suunnitelmien sisällöllä on kuitenkin vaikutusta hallinnollisen prosessin toteutukseen. Liikennesuunnitteluun liittyvän vuorovaikutusprosessin edistäminen vaatii erityistä panostusta, koska kaikilla osapuolilla ei ole samaa liikenteeseen liittyvän erityisasiantuntemusta. Verrattuna luonnonympäristöön liikenne on aktiivinen tekijä koko kaavoitettavan alueen suunnittelussa. Esimerkiksi luontoselvitykset rajaavat usein kaava-aluetta tai mahdollistavat virkistystoimintoja, mutta liikenne on mukana kaikkien toimintojen suunnittelussa ja siten liikenneselvityksillä tulisi olla erityinen rooli kaavoituksessa. Liikenne ja maankäyttö muodostavat systeemin ja tällaisen systeemisen riippuvuuden suunnittelu painottamatta toista teemaa toista enemmän on haastavaa. Tässä työssä on etsitty vastauksia siihen kuinka liikenteen ja maankäytön suunnittelua voisi liikenneselvitysten kaavaohjauksen osalta nivoa kiinteämmin yhteen. Diplomityön ensimmäisessä osuudessa on käsitelty tutkimuksen taustaa liittyen lainsäädäntöön sekä liikennevastuualueen käytännön työhön. Osioon on koottu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ELY-keskusten perustamiseen ja liikennevastuualueen syntyyn liittyvää historiaa. Maankäyttö- ja rakennuslaista tehtyjä tuoreimpia arviointeja on käsitelty kuntien ja ELY-keskusten välisen vuorovaikutuksen osalta. Arvioinneissa on todettu kehitystarpeita yleisesti ELYkeskuksen toimintatavoissa, kuten esimerkiksi tarvetta hyville perusteluille ja entistä yhtenäisemmille kannanotoille. Samansuuntaista kehitystarvetta on havaittu myös tarkastelemalla erityisesti liikennevastuualueen ja kunnan edustajien yhteistyötä neljässä tässä työssä tarkasteluun valitussa kaavatapauksessa. 100 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Lainsäädäntö, pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslaki, toimii kehyksenä ELY-keskusten toiminnalle, kaavoituksen vuorovaikutukselle ja itse kaavasuunnitelmien sisällölle. Työssä on todettu, että lain lisäksi tarvitaan kuitenkin ohjeistusta tai toimintamalleja, koska laki jättää tulkinnan varaa eikä ELY-keskuksen liikennevastuualueella ennestään ole valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja. Lisäksi tämän hetkinen ohjeistus toimintamalleineen ei tue riittävällä tavalla ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoiden työtä. Tässä työssä esitetyn vuorovaikutuksen toimintamallin avulla voidaan tarjota liikennevastuualueelle yhtenäinen toimintatapa kaavaohjaajan roolissa ja tienpitoviranomaisena toimimiseen. Tässä työssä ei ole otettu kantaa maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin vuorovaikutusmenettelyihin vaan pyritty kehittämään vuorovaikutuksen käytännön toteutusta. Vuorovaikutuksen toimintamallissa on lisäksi esitetty epävirallista, maankäyttö- ja rakennuslaissa säätelemätöntä, yhteydenpitoa tukemaan sujuvaa yhteistyötä. Tavoitteena on ollut edistää lainmukaiseen lopputulokseen pääsemistä ilman uusia lausuntokierroksia, oikaisupyyntöjä tai tarvetta muutoksen hakuun. Toimintamallissa on pyritty myös ennakointiin niin, että liikenteelliset selvitykset ja suunnitteluratkaisut olisivat maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisia ja realistisia tienpitäjän näkökulmasta jo ennen lausuntovaihetta. Neljän kaavan tapaustutkimuksellisessa tarkastelussa, joka toimii pohjana toimintamallin luomiselle, käytettiin lähinnä kirjallista materiaalia kuten muistioita, sähköposteja ja lausuntoja. Näistä dokumenteista pystytään seuraamaan kaavaprosessin kulkua ja käsiteltyjä asioita, mutta ne antavat kuitenkin vain rajallisen kuvan todellisuudesta. Kirjallisissa dokumenteissa on vain pieni osa keskustelua ja käsiteltyjä asioita mukana. Niiden pohjalta ei myöskään pystytä tietämään esimerkiksi minkälainen tunnelma tapaamisessa on ollut. Jotta saataisiin todellisempi kuva vuorovaikutuksen kulusta, tulisi tutkimusprojektissa olla mahdollisuus osallistua esimerkiksi tapaamisiin. Osallistuminen ei kuitenkaan ole ollut tässä työssä mahdollista. Jos tutkimuksen painopiste olisi ollut vahvemmin kaavoituksen sosiaalisen prosessin (ks. luku 8 Kaavaprosessi) tarkastelussa, olisivat osallistumiset tapaamisiin tai haastattelut olleet vielä tarpeellisempia. Kaavatapausten tarkastelut on esitetty niistä vastanneille ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajille oikeansuuntaisten tulkintojen varmistamiseksi. Kaikista kaavatapauksista ei kuitenkaan ole haastateltu järjestelmällisesti kaikkia niistä vastanneita edustajia, mikä olisi voinut antaa tarkemman kuvan tapausten kulusta. Tutkimustehtävän rajauksen takia kaavaprosesseissa mukana olleita kunnan edustajia tai konsultteja ei ole haastateltu eikä heidän osuuttaan vuorovaikutuksesta ole tarkasteltu. Useamman osapuolen haastattelu olisi ollut tärkeää, jotta vuorovaikutuksen toimintamalli voitaisiin kehittää palvelemaan jokaista osapuolta. Vuorovaikutuksen toimintamalli on tässä työssä suunnattu ELY-keskuksen liikennevastuualueen työtä varten. Toimintamalli on esitelty pääasiassa Uudenmaan ELYkeskuksen liikennevastuualueen edustajille, jotka ovat kommentoineet sen sisältöä. Neljän kaavatapauksen pohjalta tehdyn toimintamallin yleistettävyyttä tukevat liikennevastuualueen edustajien kommentit sekä tutkimuksen taustan selvityksen yhteydessä tehty maankäyttö- ja rakennuslain arviointien koonti. Kaavatapauksista nousseet havainnot ovat monilta osin samansuuntaisia kuin aiempien arviointien ja tutkimusten tulokset huolimatta siitä, että tässä työssä on painotettu ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnan tarkastelua. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 101 Yksi merkittävimmistä esille nostetuista haasteista vuorovaikutuksen kehittämisessä on ollut ELY-keskuksen resurssien vähyys. Toimintamallissa on ehdotettu vuorovaikutuksen painottumista kaavaprosessin alkuun, mikä todennäköisesti varmistaisi liikennevastuualueen ja kuntien edustajien resurssien oikeanlaista kohdentamista. Kaavatapausten tarkastelussa nousi esille, että vuorovaikutus on usein painottunut kaavaprosessin loppupuolelle. Mahdollisimman varhain aloitettu yhteydenpito saattaisi säästää muutoksilta, joita on sitä hankalampi tehdä mitä myöhäisemmäksi ne ajoittuvat sekä uusilta lausuntokierroksilta tai esimerkiksi oikaisukehotusten tekemiseltä. Kaavatapausten tarkastelussa havaittiin tarve nykyistä aktiivisemmalle yhteydenpidolle ELY-keskuksen eri vastuualueiden kesken. Toimintamallissa esitetään aktiivisemman yhteydenpidon lisäksi myös yhteisiä lausuntoja liikenne- ja ympäristövastuualueiden kesken, ellei käytäntöön kyseisessä ELY-keskuksessa ole jo siirrytty. Yhteiset lausunnot edistäisivät yksiköiden välistä vuorovaikutusta ja siten voitaisiin karsia myös työn päällekkäisyyksiä. Kaavalausuntojen kommenttien selkeyteen, yleiskielisiin ilmaisuihin sekä lakiin pohjautuviin perusteluihin tulee esimerkkitapausten analyysin perusteella kiinnittää huomiota. Vuorovaikutuksen toimintamallissa onkin korostettu tätä ja lisäksi painotettu keskustelua liikennevastuualueen ja kunnan välillä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinnasta kaavasuunnittelussa. Tässä työssä esitetty toimintamalli tähtää vuorovaikutuksen koordinointiin, jonka puute on havaittu esimerkkitapausten tarkastelusta. Toimivalle vuorovaikutukselle haasteena voi olla monien eri tahojen mukana oleminen ja vaihtuvuus kaavaprosessin aikana. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä tulisi tiedonkulkua kuitenkin pystyä nykyistä aktiivisemmin koordinoimaan, jotta kaikki osapuolet olisivat tietoisia kaavaprosessin etenemisestä. Työssä ehdotettu liikennevastuualueen valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli on työkalu vuorovaikutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Se antaa kuitenkin vapauden tilannekohtaiseen soveltamiseen, koska kyseessä ei ole laki tai sitova ohje. Lisäksi yhteydenpidon tarvetta kokonaisuudessaan tulee arvioida aina kunkin kaavan laajuuden ja siihen mahdollisesti liittyvien ongelmien pohjalta. Toimintamalli on työkalu, jonka tavoitteena on edistää vuorovaikutusta liikenneselvitysten kaavaohjauksessa, mutta sen lisäksi tarvitaan kaikilta osapuolilta yhteistyöhenkeä liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi. Vuorovaikutuksen toimintamalli on pääasiassa suunnattu ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijoille, mutta se saattaa palvella myös kunnissa kaavoituksen parissa työskenteleviä. Liikennevastuualueen vuorovaikutuksen toimintamallin kautta kunnat pystyvät seuraamaan ELY-keskuksen osuutta yhteistyöstä. Tässä työssä muodostettu toimintamalli on itsenäinen pohjatyö laajemmalle Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamalle projektille, jossa kehitetään sekä suunnittelun sisällön että vuorovaikutuksen kannalta liikennevastuualueen työtä. Kehitysprojektin työpajoihin on kutsuttu mukaan valtakunnallisesti ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajia. Toivottavaa on, että kehitysprojektin valmistumisen myötä myös tässä diplomityössä tehty työ tulee palvelemaan ELY-keskusten liikennevastuualueen toimintaa valtakunnallisella tasolla. 102 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 JATKOTUTKIMUKSEN TARVE Tässä työssä tarkasteltiin ELY-keskusten liikennevastuualueen toimintaa kaavoitukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa kaavaohjaajana ja tienpitoviranomaisena. Vuorovaikutukseen tarvitaan kuitenkin aina vähintään kaksi osapuolta, joten jatkossa olisi hyvä ulottaa tarkastelu koskemaan myös esimerkiksi kuntien ja konsulttien osuutta vuorovaikutuksessa. Työssä tehtyä kaavaprosessin jaottelua hallinnolliseen, sisällölliseen ja poliittiseen prosessiin sekä kaikessa vaikuttavaan sosiaaliseen prosessiin on käytetty selkeyttämään työssä tehtyä rajausta tarkastella pääasiassa hallinnollista prosessia. Jatkossa kaavoitukseen liittyvää vuorovaikutusta voitaisiin tutkia myös painottaen esimerkiksi sisällöllistä, poliittista tai sosiaalista prosessia. Liikennesuunnitelmat ja -selvitykset ovat keskeisessä roolissa liikennevastuualueen työssä kaavaohjaajana ja tienpitoviranomaisena. Tässä työssä ei ole käsitelty sisällöllisiä kysymyksiä, mutta esimerkiksi liikenneselvitysten sisältövaatimuksia tulisi tarkemmin selvittää, jotta niissä noudatettaisiin valtakunnallisesti yhtenäistä linjaa. Vuonna 2013 meneillään olevassa Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kehitysprojektissa otetaan myös selvitysten sisältökysymyksiä huomioon. Tässä työssä ei ole otettu kantaa maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin vuorovaikutuskäytäntöihin. Esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitusta ja käytännön toimivuutta olisi kuitenkin hyvä arvioida. Jatkossa tulisi selvittää kuinka kaavaprosessin alun vuorovaikutusta voitaisiin vielä lisää käytännössä sujuvoittaa myös lakisääteisten keinojen avulla. Tässä työssä ei ole myöskään erityisesti käsitelty kehittämiskeskustelujen muotoa, jossa ilmeisesti on epäselvyyksiä. Jatkossa olisikin hyvä tarkastella erityisesti kehittämiskeskustelujen toimivuutta kaavoituksen vuorovaikutuksessa. Ehkä keskeisin jatkotutkimuksen ja kehittämisen tarve on kuitenkin ELY-keskuksen liikennevastuualueen ja kuntien välisen yhteistyön tarkastelu molemminpuolisesti. Tämä työ on noussut liikennevastuualueen tahdosta kehittää omaa osuuttaan vuorovaikutuksesta, mutta myös kuntien sekä Kuntaliiton puolelta tarvittaisiin yhteistyötahoja toimivan vuorovaikutuksen edistämiseksi. Yhteistyöhakuinen kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutus tulisi nostaa esille vahvemmin kaikessa kehittämistoiminnassa ja sitä tukevassa tutkimuksessa. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 103 LÄHDELUETTELO JA KUVAT Kirjalliset lähteet ja verkkojulkaisut Bäcklund, Pia, Häkli, Jouni & Schulman, Harry (toim.). 2002. Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. 295 s. Helsinki. Gaudeamus. ISBN 951-662-847-8. Haapanala, Auvo. 2013. ELY-keskukset alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaajina. Selvitys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnasta maankäyttö- ja rakennuslain viranomaistehtävissä. 56 s. Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 6/2013. ISBN 978-952-11-4148-5 (pdf). Hollo, Erkki J. 2006. Maankäyttö- ja vesioikeus. 570 s. Helsinki. Talentum Media Oy. ISBN 952-14-0838-3|33.4. Joensuu, Toni. 2011. Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla. Helsinki. 102 s. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27/2011. ISBN 978-952-255-681-3 (pdf). Karppi, Ilari (toim.), Haatainen J., Laine, T., Purho, E., Airaksinen, J., Haveri, A., Lumijärvi, I., Oulasvirta, L., Stenvall, J., Wallenius, J. Tampereen johtamiskorkeakoulu. 2011. Hiljainen radikaali uudistus. Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) arviointi 2009–2010. 190 s. Helsinki. Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2011. ISBN 978-952-251-161-4 (pdf). Laine, Ritva. 2012. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus. Kyselyn 2012 tuloksia. Helsinki. 25 s. Kuntaliitto. Lapintie, Kimmo. 2003. Suunnittelun paradigman muutokset ja tieto/valta. Yhdyskuntasuunnittelu. Vol 41:2. 9-25 s. Helsinki. Liikennevirasto. 2010. Radanpidon ympäristöohje. 152 s. Kuopio. Liikenneviraston ohjeita 28/2010. ISBN 978-952-255-595-3 (pdf). Malin, Kimmo. 2008. Muutoksenhaku kaava-asioissa. Hallintotuomioistuimet 2003–2006. 32 s. Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 9/2008. ISBN 978-95211-3020-5 (pdf). Mattila, Hanna. 2003. Vuorovaikutteinen suunnittelu ja kaupunkisuunnittelijan esteettinen asiantuntemus. Yhdyskuntasuunnittelu. Vol 41:2. 55-71 s. Helsinki. Mäenpää, Pasi, Aniluoto, Arto, Manninen Rikhard, Villanen, Sampo. 2000. Sanat kivettyvät kaupungiksi. Tutkimus Helsingin kaupunkisuunnittelun prosesseista ja ihanteista. 190 s. Espoo. Otamedia Oy. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 83. ISBN 951-22-5252-X. Mäkynen, Tommi. 2007. ’Urban design briiffi’. Teoksessa: Ahlava, Antti & Edelman, Harry (toim.). Urban Design Management. 246 s. Decomb-tutkimushanke. ISBN 978-951-22-9132-8. Mäntysalo, Raine & Nyman, Kaj. 2001. Kaavoitus – suunnittelua? Suunnittelun 104 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 patologioita maankäyttö- ja rakennuslain sovelluksissa. 88 s. Oulu. Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 30. ISBN 951-42-6562-9 (pdf). Peltonen, Lasse & Villanen, Sampo. 2004. Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Osa 1. Katsaus käsitteisiin ja kirjallisuuteen. 64 s. Helsinki. Suomen ympäristö 723. ISBN 952-11-1821-0 (pdf). Puustinen, Sari. 2006. Suomalainen kaavoittajaprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne. Vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet suurten kaupunkien kaavoittajien näkökulmasta. Väitöskirja. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, yhdyskuntasuunnittelu. Espoo. 335 s. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 34. ISBN-13 978-951-22-8528-0. Ryynänen, Aimo. 2004. Kunnat valtion valvonnassa. 189 s. Vammalan Kirjapaino Oy. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS. Tiehallinto. 2006. Maantiet kaavoituksessa. 129 s. Helsinki. Edita Prima Oy. ISBN 951-803-696-9 (pdf). Tiehallinto. 2007. Yleissuunnittelu, sisältö ja esitystapa. 74 s. Helsinki. ISBN 978951-803-676-3 (pdf). Tiehallinto. 2008. Tiehallinnon keinoja liikenteen kysynnän hallinnassa. 51 s. Helsinki. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 53/2008. Verkkojulkaisu. Vaarala, Reijo. 2011. Kävely ja pyöräily kaavoituksessa. Helsinki. 78 s. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011. ISBN 978-952-255-068-2 (pdf). Vadén, Armi. 2008. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan yhteistyö kaavoituksessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, oikeustieteiden laitos, kunnallisoikeus. 120 s. Ympäristöministeriö. 2001. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. 47 s. Helsinki. Oy Edita Ab. Suomen ympäristö 493. ISBN 951-37-3526-5 (pdf). Ympäristöministeriö. 2003. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa. 52 s. Helsinki. Edita Prima Oy. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 9. ISBN 951-731-248-2 (pdf). Ympäristöministeriö. 2005. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus. Arvio laista saaduista kokemuksista. Helsinki. Edita Prima Oy.178 s. Suomen ympäristö 781. ISBN 951-731-324-1, 951-731-325-X (pdf). Ympäristöministeriö. 2006a. Liikenneturvallisuus kaavoituksessa. 82 s. Helsinki. Edita Prima Oy. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2006. ISBN 952-11-2279-X (pdf). Ympäristöministeriö. 2006b. Vaikutusten arviointi kaavoituksessa. 52 s. Helsinki. Edita Prima Oy. Ympäristöhallinnon ohjeita 10/2006. ISBN 952-11-2475-X (pdf). Ympäristöministeriö. 2006c. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. 72 s. Helsinki. Edita Prima Oy. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 13. ISBN 952-11-2352-4 (pdf). Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 105 Ympäristöministeriö. 2007. Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa. 82 s. Helsinki. Edita Prima Oy. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007. ISBN 978-952-112539-3 (pdf). Ympäristöministeriö. 2008. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. 78 s. Helsinki. Edita Prima Oy. Suomen ympäristö 27/2008. ISBN 978-952-11-3170-7 (pdf). Ympäristöministeriö. 2012. Katsauksia maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuteen. 88 s. Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 4/2012. ISBN 978952-11-3991-8 (pdf). Ympäristöministeriö. 2013. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. 48 s. Luonnos 22.2.2013. Internet-lähteet ELY-keskus. 2012a. [WWW] ELY-keskusten esittely. <http://www.ely-keskus.fi/ fi/ELYkeskukset/Sivut/default.aspx> Viitattu: 29.10.2012. ELY-keskus. 2012b. [WWW] Hämeen ELY-keskus. <http://www.ely-keskus.fi/fi/ elykeskukset/hameenely/Sivut/default.aspx> Viitattu: 29.10.2012. ELY-keskus. 2012e. [WWW] ELY-keskuksen liikennevastuualue. <http://www. ely-keskus.fi/FI/LIIKENNE/Sivut/default.aspx> Viitattu: 28.11.2012. ELY-keskus. 2013. [WWW] Pohjois-Savon ELY-keskus. <http://www.ely-keskus. fi/fi/ELYkeskukset/pohjoissavonely/Tehtavatjatoiminta/Sivut/default.aspx> Viitattu: 19.4.2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. [WWW] Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen. <http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Kaavankulku>. Viitattu: 11.3.2013. 106 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 Säädökset Kuntalaki 365/1995 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 897/2009 Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Maantielaki 503/2005 Valtioneuvoston päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Hallituksen esitykset HE 101/1998 uudistukseksi Hallituksen esityksessä (101/1998) rakennuslainsäädännön HE 59/2009 vp Muut lähteet Uudenmaan ELY-keskus 2011. Lahden maankäytön ja Uudenmaan ELYkeskuksen neuvottelu. Muistio. 26.4.2011. Uudenmaan ELY-keskus 2012. Työpalaveri Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen työryhmän kanssa. 9.11.2012 Ympäristöministeriö 2009. Tulevaisuuden maankäytöstä päätetään nyt. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Esite. Kuvat ja kaaviot ELY-keskus. 2011. [WWW] Kartta: Kunnat, maakunnat ja ELY-keskukset 1.1.2011. <http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/Yhteystiedot/Documents/ KuntaMaakuntaELY2011_kartta.pdf> Haettu: 29.10.2012. ELY-keskus. 2012d. [WWW] Uudenmaan ELY-keskuksen organisaatiokaavio. < http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Tehtavatjatoiminta/ Sivut/Organisaatio.aspx> Haettu: 29.10.2012. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. [WWW] Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen. <http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Kaavankulku>. Haettu: 11.3.2013. Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 107 LIITTEET LIITE A. Osayleiskaavan A analyysi LIITE B. Osayleiskaavan A aineistolistaus LIITE C. Osayleiskaavan B analyysi LIITE D. Osayleiskaavan B aineistolistaus LIITE E. Asemakaavan C analyysi LIITE F. Asemakaavan C aineistolistaus LIITE G. Asemakaavan D analyysi LIITE H. Asemakaavan D aineistolistaus 108 Toimiva vuorovaikutus liikennesuunnittelun kaavaohjauksessa | Maria Hyövälti 2013 LIITE A. Osayleiskaavan A analyysi Taulukkoon on kerätty osayleiskaavan kaavaprosessin vaiheet eriteltyinä kunnan osuuksiin sekä ELY-keskuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kohdat on merkitty harmaalla. Kommentit ja analyysi -osiossa on avattu vaiheiden tapahtumia, sekä esitetty kysymyksiä ja joitain alustavia ehdotuksia toimintatavoista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Esimerkkitapaus: Osayleiskaava A Kommentit, analyysi Epävirallinen vuorovaikutus Kunnan osuutta ALOITUSVAIHE 1. Kunnan osuutta 2008 kunta teki päätöksen yleiskaavan laadinnasta 2. Kunnan osuutta 26.11.2008 Ympäristölautakunta mm.: Kaavatyö tehdään kunnan omana työnä ja sen arvioidaan kestävän vuodesta puoleentoista vuotta. Alueelta laaditaan tarpeelliset selvitykset, kuten luonto- ja maisemaselvitys, ranta-alueilla sijaitsevista tiloista kantatilatarkastelu sekä selvitetään kaava-alueen muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteet. 2009 Yleiskaavaprosessi käynnistettiin 3. Kunnan osuutta Kaavatyöhön liittyvissä selvityksissä ei ole huomioitu liikenneselvitysten tarpeellisuutta alueella. Tämä antaa jo heti alkuun vaikutelman, ettei niiden tarpeellisuuden kriittisyyttä ole kunnolla ymmärretty kunnan puolelta. 4. Kunnan osuutta 22.3.2009 kyläkokouksessa esittely ja keskustelutilaisuus 5. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköposti: 17.5.2010 Konsultti lähettää viranomaisneuvotteluun ennakkoaineiston mm. ELY-keskuksille Ennakkoaineisto on toimitettu noin viikkoa ennen kokousta. Ellei materiaali saavu ajoissa tai tiedossa on kiireitä, joiden takia juuri ennen kokousta ei ole aikaa perehtyä siihen niin ELY-keskus voi pyytää aineistoa kunnalta sähköpostitse. 6. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) Sähköposti: 24.5.2010 Pohjois-Savon ELYkeskuksen liikennevastuualueen kommentit vastauksena ennakkoaineistoon (17.5.2010), mm. konsultille ja toisen ELYkeskuksen edustajille (ympäristövastuualue). Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue ei päässyt osallistumaan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun, vaan lähetti sen sijaan sähköpostitse kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Liikennevastuualueen osallistuminen aloitusvaiheen neuvotteluun olisi erittäin tärkeää etenkin, jos kaavahankkeessa vaikuttaa olevan liikenteen kannalta kriittisiä kohtia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kommentoitiin: OASista ei ilmene, että alueen halkaiseva tie on yhdystieluokkainen maantie Osallisten listasta puuttuu tienpitoviranomainen eli PohjoisSavon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. Kaavan yhteydessä tulee arvioida vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen (kevyen liikenteen järjestämisen mahdollisuus; koululaisten kulkuyhteydet kouluun, jne? Arvio liikennetuotoksista ja liikenteen suuntautumisesta myös tarpeellinen). Kulkuyhteydet uusille rakennuspaikoille tulee osoittaa olemassa olevia liittymiä hyödyntäen. Neuvottelumuistio on pyydetty tiedoksi. Tässä tilanteessa liikennevastuualueen mukana oleminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olisi ollut todennäköisesti merkittävää koko kaavaprosessin kannalta. Liikenneturvallisuusasiat nousivat kaavahankkeessa ongelmaksi, vaikka niitä on kommentoitu jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Samoin kaavan vaikutuksista liikenteeseen on huomautettu jo tässä vaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on kuitenkin hyvä kommentoida myös sähköpostitse, jotta kommentit tulevat kirjallisina. 7. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) 25.5.2010 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, mukana mm. toinen ELY-keskus (ympäristövastuualue), muttei Pohjois-Savon liikennevastuualue. 8. Kunnan osuutta 21.–22.6.2010 Maanomistajatapaamiset 9. Kunnan osuutta 2010 Luontoselvitys Kokouksessa ei muistion perusteella juurikaan käsitelty liikenneasioita tai selvityksiä, mutta esimerkiksi luontoselvityksestä keskusteltiin. Liikennevastuualue ei ollut edustettuna aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi joitain selvitystarpeita, mutta muistion mukaan liikenteeseen liittyviä asioita ei juurikaan käsitelty. Liikennevastuualueen olisi hyvä ollut olla mukana kokouksessa tai ainakin ympäristövastuualueen kanssa olisi ollut hyvä sopia, että liikenneasioita tulee erityisesti käsitellä tämän kaavatapauksen yhteydessä. VALMISTELU-/LUONNOSVAIHE 10. Kunnan osuutta Kesä-syksy 2010 yleiskaavaluonnosta valmisteltiin 11. Kunnan osuutta 12.10.2010 Kaavaluonnos 12. Kunnan osuutta 7.2. – 11.3.2011 Yleiskaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 13. Lausunto valmistelu/luonnosvaiheesta Toisen ELY-keskuksen lausunnossa (ympäristövastuualue) (18.3.2011) mm.: Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja kestävä kehitys: ”- - Kaava on siten varsin epäedullinen kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta.” ELY-keskuksen ympäristövastuualue huomautti luonnosvaiheen lausunnossa, ettei kaava tue kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista. 14. Lausunto valmistelu/luonnosvaiheesta Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunnossa mm.: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavaluonnoksessa esitetty X kyläalue (AT-1) ei ole maakuntakaavan ja seudun yleiskaavan mukainen. Pahjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue on samoilla linjoilla ympäristövastuualueen kanssa. Se huomautti, ettei kaavaluonnos ole maakunta- ja yleiskaavan mukainen. Liikennevastuualueen mukaan luonnos ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska se hajauttaa kylärakennetta entisestään. ELY-keskuksen tulkinnan mukaan kyse on pikemminkin kylärakennetta entisestään hajauttavasta rakentamisesta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esitetty kaavaratkaisu, jossa merkittävä määrä asuinrakennuspaikkoja osoitetaan erilleen olemassa olevasta taajamarakenteesta ja palveluista ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat mm. taajamien eheyttämistä, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, liikennetarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämistä. ELY-keskus pitää kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrää (noin 80 kpl) merkittävänä ja huomauttaa, että asutuksen lisääntyminen tulee väistämättä lisäämään myös toiveita liikenneympäristön parannustoimenpiteistä (kevyen liikenteen väylät, valaistus) joihin ei nykyisellä tienpidon-rahoituksella pystytä vastaamaan. Kaavaselostuksessa on arvioitu, että kaavan vaikutukset olemassa olevaan liikenneverkostoon ovat vähäiset. Liikennevastuualueen mukaan kaavan aiheuttamiin liikenneympäristön parannustoimenpiteisiin ei nykyisellä tienpidon rahoituksella pystytä vastaamaan. Lausunnon mukaan kaavaselostuksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin kaavan liikenteellisiä vaikutuksia (liikennemäärien kasvu, suuntautuminen, liikenneturvallisuus). Tulisi tarkastella myös päivittäistä liikkumistarvetta ja onko edellytyksiä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen käyttöön. Kaava-alueen sijainti vahvistaa lisäksi riippuvuutta yksityisautoilusta. Liikennevastuualue on huomauttanut hyvissä ajoin kaavan puutteista. Olisiko asiat kuitenkin voitu sanoa painokkaammin? Olisiko valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asemaa ja tulkintaa tullut korostaa vielä lisää? Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu riittävissä määrin kaavan liikenteellisiä vaikutuksia, eli sitä millainen vaikutus kaavalla on toteutuessaan liikennemäärien kasvuun, suuntautumiseen ja liikenneturvallisuuteen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueen sijainti erillään taajamista ja palveluista tulee entisestään vahvistamaan tilannetta, jossa asukkaiden liikkuminen on riippuvainen yksityisautoilusta. Jotta kaavan liikenteellisten vaikutuksia voidaan riittävällä tavalla arvioida, tulee tarkastella asukkaiden päivittäistä liikkumistarvetta (koulu-, työ- ja harrastusmatkat), ja sitä onko alueen asukkailla, erityisesti koululaisilla, edellytykset joukko-liikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa seuraavista seikoista: - - 15. Kunnan osuutta maanteiden liittymiä koskevaa kaavamääräystä tulee korjata niin, että tiepiiri tulee korvata termillä tienpitoviranomainen ja yleiset tiet termillä maantiet kaavamerkinnöistä ja määräyksistä puuttuu asuin- ja liikerakentamiselle osoitettu aluevaraus (AL) Vastine liikennevastuualueen lausuntoon mm.: Ilman suunnitelmallista rakentamisen ohjausta kyläalueet kehittyvät sattumanvaraisesti. Tulee ottaa huomioon, että yleiskaavalla määritelty suunnitelmallinen kylärakentaminen on vaikutuksiltaan hallitumpi kuin ilman kokonaissuunnittelua tapahtuva rakentaminen. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan kokonaan kieltää kyläalueilla tapahtuvaa uutta rakentamista. Uudet rakentamismahdollisuudet osaltaan edesauttavat maaseutujen ja kylien säilymistä elinvoimaisina. Rakentamisen keskittäminen pelkästään taajamiin ei ole perusteltua. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty periaatteet, joilla kylärakentamista voidaan toteuttaa suoraan yleiskaavan perusteella. Näin on menetelty tässäkin yleiskaavassa. Voimassa olevat maakuntakaava tai seudun yleiskaava eivät rajoita nyt suunnittelun alla olevien kyläalueiden kehittämistä. Em. kaavoissa X ja X kylien rakenne on tarkasteltu hyvin yleisellä tasolla – nyt yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tarkennetaan mm. maakuntakaavan tavoitteita. Tulee ottaa huomioon, että kylämäisessä rakentamisessa ei ole tavoitteena asemakaavoitusta edellyttävien taajamien muodostaminen, vaan olevien kylärakenteiden suunnitelmallinen maankäytön ohjaus kyläalueilla olevia verkostoja hyödyntäen. Kunnan näkökulmat kaavahankkeeseen eroavat ELYkeskuksen esittämistä. Kunnan mukaan yleiskaavalla määritelty suunnitelmallinen kylärakentaminen on vaikutuksiltaan hallitumpaa kuin ilman kokonaissuunnittelua tapahtuva rakentaminen. Lisäksi kunnan mukaan uudet rakentamismahdollisuudet edesauttavat maaseutujen ja kylien säilymistä elinvoimaisina. Vastineessa vedotaan myös maankäyttö- ja rakennuslain periaatteisiin toteuttaa kylärakentamista suoraan yleiskaavan perusteella. Kunnan vastineesta käy ilmi, että heidän näkökulmansa on ristiriidassa ELY-keskuksen liikennevastuualueen esittämän kanssa. Kunta vastaa, että kaavamääräyksiä tarkennetaan ja teknisluonteiset virheet korjataan. Esimerkiksi valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ei ole suoraan otettu kantaa. Olisiko tässä vaiheessa ollut mahdollista ehdottaa työpalaveria esimerkiksi kunnan edustajan ja liikenne- sekä ympäristövastuualueiden kesken? ELYkeskus voi myös olla sähköpostitse yhteydessä kuntaan tai rohkaista kuntaa/konsulttia olemaan heihin tarvittaessa yhteydessä. Lausunnon johdosta kaavamääräyksiä tarkennetaan ja teknisluonteiset virheet korjataan. EHDOTUSVAIHE 16. Kunnan osuutta 17. Kunnan osuutta Yleiskaavaehdotus luonnospalautteen pohjalta, Liikenteen osalta merkittävimmät muutokset: rakennuspaikkojen lisääminen ja kevyen liikenteen väylän osoittaminen 10.5.2011 Kaavaehdotus 18. Kunnan osuutta 30.5. – 30.6.2011 Yleiskaavaehdotus nähtävillä 19. Lausunto ehdotusvaiheesta (MRA 20, 28 §) 11.7.2011 ELY-keskuksen (ympäristövastuulaue) lausunnossa mm.: Kaavan toteutumisen tavoiteaikatauluksi on asetettu vuosi 2025. ELY -keskus yhtyy Pohjois-Savon ELY -keskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen näkemykseen, jonka mukaan tämä on ristiriidassa yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrän kanssa, ja sen, että MRL:n säännös 44 § 2 momentti, yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Ympäristövastuualue yhtyy liikennevastuualueen kantaan siitä, että kaavan tavoiteaikataulu (2025) on ristiriidassa yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrän kanssa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan käyttäminen rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 20 vuotta. (MRL 44 §) ELY -keskus painottaa myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossaan esille nostamaa ja vaatimusta liikenteellisten vaikutusten arvioinnista, jossa käsitellään mm. asukkaiden päivittäistä liikkumistarvetta ja sitä onko alueen asukkailla, erityisesti koululaisilla, edellytykset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. Tämän lisäksi kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointitarkastelu tulee suuntautua myös laajemmalle kuin kaavan alueelle, jolloin tarkastellaan esim. alueen työpaikkaliikennöintiä X:ään ja kunnan keskustaan. ELY -keskus esittää pidettäväksi ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua, jossa käydään ehdotusvaiheen lausunnoissa esille tulleet tarkistusehdotukset. ELY-keskus esittää aiheellisestikin ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua. Ehdotusvaiheen lausunnossa on jouduttu puuttumaan samoihin asioihin kuin luonnosvaiheen lausunnossakin. Kaavan puutteita on mahdollista selventää viranomaisneuvottelun yhteydessä. 20. Kunnan osuutta 21. Lausunto ehdotusvaiheesta (MRA 20, 28 §) Vastineessa ympäristövastuualueen lausuntoon mm.: Liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään erillisellä selvityksellä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunnossa mm.: Liikenne ja infrastruktuurivastuualueen lausuntoa ei juuri ole huomioitu kaavaehdotusta valmistellessa. Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue on kaavan luonnosvaiheessa antamassa lausunnossaan huomauttanut, että kaavan mahdollistama rakennuspaikkojen määrä on merkittävä. (MRL 44 §) ELY- keskus toistaa luonnosvaiheessa lausumaansa, eli liikenne ja infrastruktuurivastuualueen näkemysten mukaan kaavassa esitetty kyläalue (AT) ja X välinen kyläalue (AT-1) eivät ole maakuntakaavan ja seudun yleiskaavan mukaista. - - Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen näkemyksen Ympäristövastuualue painottaa myös liikennevastuualueen nostamaa vaatimusta liikenteellisten vaikutusten arvioinnista. Lisäksi liikenteellisten vaikutusten arvioinnin tulisi kohdistua kaava-aluetta laajemmalle alueelle. Liikennevastuualue on huomauttanut lausunnossaan samoista puutteista kuin ympäristövastuualuekin. Lausuntojen yhdistäminen saattaisi säästää työltä. Lisäksi tähän on helppo yhdistää muuta yhteydenpitoa kaavatapauksesta ympäristö- ja liikennevastuualueiden kesken, mikä saattaa edistää samansuuntaisten näkemysten muodostamista. Liikennevastuualue toteaa, ettei sen lausuntoa luonnosvaiheesta ole juurikaan huomioitu kaavaehdotusta valmisteltaessa. Liikennevastuualue joutuukin toistamaan luonnosvaiheen lausunnossa sanomaansa mm. yleiskaavasta rakennusluvan pohjana, maakunta- ja yleiskaavan vastaisuudesta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuudesta. Liikennevastuualue selventää vielä, että sen mukaan kyseessä on kylärakennetta entisestään hajauttava rakentaminen. Yhteydenpito tapaamisten, sähköpostien tai puheluiden muodossa mukaan aluetta ei voida osoittaa kyläkeskuksen lähialueeksi, jota perustellaan kylärakennetta tukevalla haja-asutuksella. Liikenne ja infrastruktuurin -vastuualueen mukaan kyse on pikemminkin kylärakennetta entisestään hajauttavasta rakentamisesta. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen näkemyksen mukaan esitetty kaavaratkaisu, jossa merkittävä määrä asuinrakennuspaikkoja osoitetaan erilleen olemassa olevasta taajamarakenteesta ja palveluista, ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. - - Ottaen huomioon kaupungin läheisen vaikutusalueen ja selvän paineen alueen rakentumiselle, voidaan perustellusti kysyä onko kyläkaava oikea väline ratkaisemaan alueen rakentumista ja toteutuvatko kyläkaavan sisältövaatimukset. Kyläkaavaa voi käyttää vain alueilla, joihin ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Kaavaselostuksessa mainitaan, että kaavan tavoitteena mitoituksellisesti on, että alueelle rakennetaan noin 5 asuinrakennuspaikkaa vuodessa. Kaavan toteutumisen tavoiteaikatauluksi on asetettu vuosi 2025. Liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen näkemyksen mukaan tämä on ristiriidassa yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrän kanssa, ja sen, että MRL:n uusi säännös 44 § yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Kaavan liikenteelliset vaikutukset: Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on kaavan luonnosvaiheessa antamassaan lausunnossaan kehottanut kuntaa täydentämään kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointia. Kaavaselostusta ei ole täydennetty liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen edellyttämällä tavalla. Kaava-alueen läpi kulkeva tie on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen ja tie nykyisellä liikennemäärällä (tien geometria, lukuisat yksityistieliittymät, kevyen liikenteen väylän ja valaistuksen puute, koulukuljetusten pysäkkijärjestelyt). - - tullut useita yhteydenottoja ja aloitteita - - tien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. - - ELY -keskuksen mahdollisuudet liikenneturvallisuuden parantamiseksi keskittyvät pieniin parannuksiin, eikä sillä ole mahdollisuutta perustienpidonrahoituksen puitteissa toteuttaa alueelle kevyen liikenteen väylää. Vaikka kaava-alueen ja sen lähiympäristön liikennöinti perustuu valtion ylläpitämien maanteiden varaan, ei kunta voi osoittamansa maankäytön perusteella vetäytyä vastuusta turvallisen liikenneyhteyksien takaamiseksi. Maankäytön- ja rakennuslain 9 §:n mukaan jokaisen kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla ELY-keskuksen ja kunnan välillä olisi ollut tarpeen luonnosvaiheen lausunnon tai viimeistään kunnan vastineen jälkeen. Liikennevastuualue kyseenalaistaa kyläkaavan käyttämisen, koska alueelle kohdistuu merkittäviä rakentamispaineita. Kaavaselostusta ei ole myöskään täydennetty liikennevastuualueen edellyttämällä tavalla. Alueen liikenneturvallisuusongelmista on huomautettu sekä ELY-keskuksen resurssien pienuudesta parannustoimenpiteisiin. Kunnan tulee ottaa vastuu osoittamansa maankäytön perusteella turvallisten liikenneyhteyksien takaamisesta. ELYkeskuksen liikennevastuualueen tulee toimia sekä kaavaohjaajan roolissa valvomassa yleistä etua ja lainmukaisuutta liikenteen osalta että valtion tienpitoviranomaisen roolissa. Tienpitoviranomaisen rooliin kuuluu mm. teiden parannukseen tarvittavista resursseista vastaaminen, mutta myös kunnalla on vastuu osoittamansa maankäytön perusteella. Lausunnossa on myös vedottu maankäyttö- ja rakennuslain 9 § kaavan perustumisesta riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 39 § yleiskaavan sisältövaatimuksista. Myös tässä yhteydessä liikennevastuualue joutuu toistamaan luonnosvaiheen lausuntoa liikenteellisten vaikutusten arvioinnista. Tässä lausunnossa on viitattu hyvin lakipykäliin. Lausunnon on hyvä tukeutua maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen pykäliin tai valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohtiin, jotta voidaan selkeästi osoittaa, että kaavaehdotus on ristiriidassa lain kanssa. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ehdotetaan pidettäväksi. voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä. Säännöksen mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue toistaa luonnosvaiheessa lausumaansa ja toteaa, että kaavaprosessin yhteydessä tulee tarkastella kattavasti kaavan liikenteellisten vaikutuksia, eli asukkaiden päivittäistä liikkumistarvetta (koulu-, työ ja harrastusmatkat), ja sitä onko alueen asukkailla, erityisesti koululaisilla, edellytykset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. Kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi ei voi rajautua vain kaava-alueeseen. - - ehdottaa pidettäväksi ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua. 22. Kunnan osuutta Vastineessa liikennevastuualueen lausuntoon mm.: Maakuntaliitto on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa nähnyt kaavaratkaisun perusteltuna ja ohjaavan strategisesti alueen tulevaa maankäytön kehittämistä. Seudun yleiskaava on monien aluerajausten osalta suunnittelutarkkuudeltaan yleispiirteinen yksityiskohtaisiin rajauksiin puuttumaton eikä se rajoita kuntaa täydentämästä osaalueiden tarkastelua tarkemmalla ja yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. - Edellä mainittu pitää paikkansa – nyt laadittavalla yleiskaavalla ei ole tavoitteenakaan yleiskaava-alueen ulkopuolisten taajamarakenteiden tukeminen - eikä tältä osin ole mahdollisuutta vaikuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tukemiseen. - Tässä yleiskaavassa korostuu siten ensisijaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tavoite edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä mm. kiinnittämällä huomiota oleviin rakenteisiin ja näiden hyödyntämiseen. - - Yhtenä perusteena uusille rakentamisalueille on alueen läpi jo kulkevien vesijohto- ja viemäriverkostojen hyödyntäminen – edellytyksenä mm. on, että uudet rakennuspaikat tulee liittää näihin verkostoihin. Koska kyseessä on maaseutumainen alue, tulee sinne sijoittuva haja-asutus tukeutumaan nykytilanteen mukaisesti lähiympäristön taajamiin sijoittuviin Kunta on vastineen perusteella edelleenkin sillä kannalla, että kaavaratkaisu on lainmukainen. Se vetoaa siihen, että maakuntaliitto on antanut myönteisen lausunnon kaavasta ja koko seudun kattava yleiskaava on varsin yleispiirteinen eikä estä kuntaa täydentämästä tarkasteluja yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Kunnan mukaan osayleiskaavassa korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tavoite edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä kiinnittämällä huomiota oleviin rakenteisiin. Vastineen mukaan alue tukeutuu yksityisautoiluun ja koululaiskyyteihin jatkossakin. Kevyenliikenteen väylän rakentamiseen tullaan kuitenkin varautumaan. Kunnan mukaan laadittu yleiskaava on lainsäädännön kannalta tarkoituksenmukaisin menettely tämän maaseutumaisen alueen maankäytön kehittämisen suunnitelmalliseen ohjaukseen. Kunta tulee täydentämään liikenteellisten vaikutusten arviointia erillisellä selvityksellä. 23. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) palveluihin. Näihin liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti yksityisautoin ja koululaisten osalta kunnan järjestämin koululaiskyydityksin. Yleiskaavassa varaudutaan alueen halki kulkevan maantien varrella kevyenliikenteen väylän rakentamiseen etelästä tultaessa kyläalueelle saakka. Laadittu yleiskaava on nykyisen lainsäädännön pohjalta tarkoituksen mukaisin menettely alueen rakentamisen suunnitelmalliseen ohjaamiseen. - Yleiskaavan merkitys on siten toimia merkittävänä, nyt kyseessä olevan maaseutumaisen alueen, maankäytön kehittämisen suunnitelmallisena ohjausvälineenä. Liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään erillisellä selvityksellä. 1.9.2011 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu, mukana mm. konsultti, kunta sekä ELY-keskukset. Muistiossa mm.: Lausunnoissakaan, lukuun ottamatta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lausuntoja, ei ole ollut huomautettavaa laaditusta kaavaehdotuksesta. ELY -keskusten lausunnoissa korostuivat erityisesti kylärakentamiseen liittyvät rakenteelliset, määrälliset, liikenteelliset ja palvelurakenteeseen liittyvät ongelmat. Ehdotuspalautteen ja vastineissa jo esitettyjen täydennysten lisäksi sovittiin mm. liikenteeseen liittyen seuraavaa: - - - ELY -keskusten lausunnoissa esille tuomien kylärakentamisen ongelmallisuuksien johdosta yleiskaavamääräyksestä poistetaan kyläalueiden osalta maininta suorasta rakennusluvasta yleiskaavan pohjalta (MRL 44 § 2). Kaavamääräys muutetaan seuraavaksi: Yleiskaavassa on osoitettu kylämäiset alueet ja näitä täydentävät uudet rakennuspaikat, jotka on likimääräisesti merkitty yleiskaavakartalle. MRL 16 § 3 momentin perusteella alue määrätään suunnittelutarvealueeksi, jolla rakennuslupien myöntäminen ilman alueelle laadittua asemakaavaa edellyttää MRL 137 § mukaista suunnittelutarveratkaisua. Yleiskaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tulee huomioida yhtenä suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Kylärakentamisen liikenteellisiä / yhdyskuntarakenteellisia vaikutustarkasteluja täydennetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Keskusteltiin myös Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että vain ELY-keskuksen lausunnoissa on ollut huomautettavaa kaavasta mm. kylärakentamiseen liittyviin rakenteellisiin, määrällisiin, liikenteellisiin ja palvelurakenteeseen liittyviin ongelmiin. Viranomaisneuvottelussa sovittiin, että palautteessa ja vastineissa esitettyjen täydennysten lisäksi poistetaan maininta suorasta rakennusluvasta yleiskaavan pohjalta ja muutetaan se suunnittelutarveratkaisua vaativaksi (MRL 16 § 3, 137 §). Muistion mukaan kylärakentamisen liikenteellisiä tai yhdyskuntarakenteellisia vaikutustarkasteluja täydennetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Keskustelussa on mahdollisesti tarkennettu mitä on konkreettisesti tarkoitettu liikenteellisten tai yhdyskuntarakenteellisten vaikutustarkastelujen täydentämisellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Asia olisi kuitenkin voitu kirjata tarkemmin muistioon. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan ”täydentämisellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta” entä mikä on riittävä tarkastelutaso jne.? Kokouksessa sovittiin pidettäväksi tarkastuksista työpalaveri ennen kaavaehdotuksen etenemistä kunnassa. kevyenliikenteen väylä merkinnän osoittamista yleiskaava-alueen halki kulkevan tien varrelle. Sovittiin, että yllämainittuihin tarkistuksiin liittyen pidetään vielä ns. työpalaveri ennen kuin kaavaehdotusta viedään kunnassa eteenpäin. 24. Epävirallinen vuorovaikutus 23.9.2011 Työkokous viranomaisten muutosvaatimuksista, muistio (26.9.2011): Viranomaiskokouksien jälkeen on kaavaehdotukseen tehty pieniä teknisiä tarkistuksia ja myös muutoksia, esim. kevyenliikenteenväylän ohjeellinen varaus tien varteen, joka edellyttää nyt uutta julkista kuulemista. Kaavasta pidettiin työpalaveri, jossa todettiin, että esim. kevyenliikenteen ohjeellisen varauksen lisääminen edellyttää uutta julkista kuulemista. Kaavaan liittyvä työpalaveri olisi voitu pitää jo luonnosvaiheen lausunnon jälkeen, mikä olisi mahdollisesti ollut helpompaa koko kaavaprosessin kannalta. Se olisi säästänyt uuden julkisen kuulumisen lausuntoineen. 25. Epävirallinen vuorovaikutus 13.10.2011 Lyhyt työpalaveri Lvastuualueen, kunnan ja kaavakonsultin kesken, ei tehty muistiota. Palaveri käsitteli kevyen liikenteen väylän osoittamista yhdystien varteen (osoitettiin 2. kaavaehdotuksessa) 26. Kunnan osuutta 14.10.2011 Kaavaehdotus 27. Kunnan osuutta 14.11.–16.12.2011 ehdotus toisen kerran nähtävillä 28. 2. Lausunto ehdotusvaiheesta (MRA 20, 28 §) ELY-keskuksen (ympäristövastuualue) lausunnossa mm.: Kaavoittajan kaavaehdotukseen merkitsemä ohjeellinen ja sijainniltaan likimääräinen kevyenliikenteen väylä, ehkä liikenteellisesti kaikkein vilkkaimman yhdystien/kokoojakadun viereen, on hyvä asia. Ko. kevyenliikenteen väylän rakentamisen turvaaminen lähivuosien aikana tulee ottaa mukaan kunnan ohjelmiin. Mikäli sitä ei rakenneta aivan lähitulevaisuudessa, muodostuu alueelle sellainen liikenneturvallisuusriski, josta kunnan tulee ottaa vastuu. Ympäristövastuualue on huomauttanut turvallisuusriskeistä, jotka muodostuvat ellei kevyen liikenteen väylää rakenneta. 29. 2. Lausunto ehdotusvaiheesta (MRA 20, 28 §) Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunnossa mm.: kunta onkin toimittanut kaavaehdotuksen jälkeen erillisen liikennetarkastelun. Liikennetarkastelussa käydään kattavasti läpi alueen liikenteellinen nykytilanne ja arvioidaan osayleiskaavassa osoitetun asutuksen aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia. - - alueen liikennemäärät tiellä tulevat kasvamaan merkittävästi ja alueen liikenneturvallisuus heikkenee entisestään. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että ELY-keskukselle ja sen edeltäjälle SavoKarjalan tiepiirille on vuosien aikana tullut useita yhteydenottoja ja aloitteita X alueen asukkailta ja kyläyhdistyksiltä tien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. - Ellei kaavassa osoitettua kevyen liikenteen väylää toteuteta, ei kaavaratkaisu ole hyväksyttävä Liikennevastuualue toteaa lausunnossaan, että kunta on tehnyt kattavan liikennetarkastelun. Liikennemäärät tulevat sen mukaan nousemaan. Liikennevastuualue huomauttaa kuten ympäristövastuualuekin turvallisuusriskeistä, ellei kaavassa osoitettua kevyen liikenteen väylää toteuteta. Liikennetarkastelu olisi tarvittu jo aivan kaavoituksen aloitusvaiheessa suunnittelun pohjaksi. ELY-keskuksen puolelta on hyvä korostaa kunnalle selvitysten tekemistä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sen voi tuoda esille esimerkiksi aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tai aivan alussa järjestettävässä liikenneasioita käsittelevässä työpalaverissa. Kaavaan tulevasta kevyen liikenteen väylästä pidettiin lyhyt työpalaveri. Työpalaverit saattavat olla tehokkaampia vuorovaikutuksen kannalta kuin esimerkiksi sähköpostien lähettäminen. Tosin sähköpostiyhteydenpidolla saatetaan säästää esim. matkustamiseen kuluvaa aikaa ja selkeät asiat voidaan hoitaa siten. Liikennevastuualue huomauttaa myös, että nykyinen tienpidon rahoitus riittää toteuttamaan vain pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Lisäksi kunnalla on ensisijainen vastuu sen osoittaman maankäytön perusteella liikenneturvallisuuden parantamiseen. Ennen kevyen liikenteen väylän toteuttamista tulee liikenneturvallisuusnäkökulmasta. - - lisää painetta ko. alueiden liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue on koko kaavaprosessin aikana tuonut esiin, ettei se nykyisellä tienpidon rahoituksella pysty toteuttamaan kuin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. - - Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue korostaa, että huolimatta siitä, että alueen liikennöinti perustuu valtion ylläpitämien maanteiden varaan, on kunta osoittamansa maankäytön perusteella ensisijaisesti vastuullinen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Koska suunnittelualueen liikenneturvallisuustilanne tulee heikkenemään alueelle osoitetun uuden asutuksen myötä ennen kevyen liikenteen väylän toteuttamista, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen näkemyksen mukaan kunnan tulee jokaisessa alueelle myöntämässään suunnittelutarveratkaisussa todeta olemassa oleva liikenneturvallisuustilanne. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on koko kaavaprosessin ajan tuonut myös esiin, että kaavaratkaisu, jossa merkittävä määrä asuinrakennuspaikkoja osoitetaan erilleen olemassa olevasta taajamarakenteesta ja palveluista, ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. - - Huomattavaa on, että sekä kaavan liikennetarkastelussa että kaavoittajan laatimassa vastineessa todetaan, ettei kaava täytä edellä mainituin osin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausuntoon tekemässä vastineessa kaavoittaja sen sijaan perustelee kaavaratkaisua sillä, että "nyt laadittavalla osayleiskaavalla ei ole tavoitteenakaan yleiskaava-alueiden ulkopuolisten taajamarakenteiden tukeminen - eikä tältä osin ole mahdollisuutta vaikuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tukemiseen" ja että "tässä yleiskaavassa korostuu siten ensisijaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tavoite edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä mm. kiinnittämällä huomiota olemassa oleviin rakenteisiin ja niiden hyödyntämiseen". Kaavaselostuksessa myös todetaan, "ettei osayleiskaava ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa". Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue huomauttaa, että MRL:n 24 §:n mukaan kaavoituksessa on edistettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Yksittäisessä kaavassa ei voi valita, mitä VAT:en osia edistetään, vaan ne on otettava kokonaisuudessa huomioon. Jos kaavaratkaisu on joltain osin VAT:en vastainen, ei kaava edistä VAT:en toteuttamista, eikä se siten ole MRL:n sisältövaatimusten mukainen. MRL:n mukaisista yleiskaavan sisältövaatimuksista voidaan todeta, että kaava täyttää ne vain jos kaava toteutetaan.- - Liikenne ja liikenneturvallisuustilanne todeta jokaisessa suunnittelutarveratkaisussa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ei olla lausunnon mukaan vieläkään samoilla linjoilla. Liikennevastuualue huomauttaa, ettei kaavaratkaisu, jossa esitetään merkittävä määrä asuinrakennuspaikkoja erilleen olemassa olevasta taajamarakenteesta ja palveluista, ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kunta on perustellut ratkaisua mm. sillä, ettei kaavan tavoitteena ole taajamarakenteen tukeminen vaan tavoite edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä mm. kiinnittämällä huomiota olemassa oleviin rakenteisiin ja niiden hyödyntämiseen. Liikennevastuualue huomauttaa kuitenkin, ettei kaavassa voi valita, mitä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osia edistetään, vaan ne kokonaisuudessaan huomioitava. Kaava ei voi olla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen, koska se ei silloin ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukainen. (MRL 24 §) Lisäksi yleiskaavaa laadittaessa tulee käyttää ohjeena maakuntakaavaa (MRL 32 ja 39 §). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkintaa olisi voitu käsitellä esimerkiksi aloitusvaiheen tapaamisissa niin, että niiden tulkinnasta ei nousisi ristiriitaisuuksia. Asiat on myös hyvä perustella selkeästi niin kuin tässäkin lausunnossa on tehty. Liikennevastuualue pyytää kaavan hyväksymispäätöstä kaavakarttoineen toimitettavaksi heille. Etenkin kahden ELY-keskuksen yhteistyötilanteessa on liikennevastuualueen edustajan hyvä pyytää hyväksymispäätöstä toimitettavaksi. infrastruktuuri -vastuualue toteaa, että kaavoittajan perustelu seudun yleiskaavan yleispiirteisyydestä pitää paikkansa, mutta yleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa ohjeena on maakuntakaava (MRL 32 ja 39 §). Kaavan hyväksymispäätös kaavakarttoineen tulee viipymättä toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelle. 30. Kunnan osuutta 31. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) Vastineessa liikennevastuualueen lausuntoon mm.: Yleiskaavaratkaisussa myös kevyenliikenteen väylän osalta tavoitteena on, että kaava toteutuu, aivan kuin muunkin rakentamisen osalta. Tosin yleiskaava ei suoranaisesti tarkoita eikä velvoita, että kaikki kaavassa osoitetut maankäytölliset muutokset on toteutettava, ei myöskään rakennuspaikkojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei suoranaisesti edellytetä, että kaikissa kaavoissa tulisi kaikilta osin ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten lausunnossa annetaan ymmärtää. Kaikki tavoitteethan eivät kohdistu kattavasti kaikille alueille. Tavoitteista tulee ottaa huomioon erityisesti ne, jotka kyseisen kaavan kannalta ovat tarkoituksen mukaisia. - - Lähtökohtaisesti kaupunkikeskusten taajamarakenteiden tukemistavoitteet ja maaseutualueiden kyläverkostojen kehittämistavoitteet eivät siis ole toinen toistaan poissulkevia ja kohdentuvat pääsääntöisesti erilaisiin maankäytöllisiin ympäristöihin. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta siltä osin kuin maakuntakaavassa on tarkasteltu yleiskaavatasolla ratkaistavia asioita. Nyt laadittavalla yleiskaavalla on tarkasteltu X kylämäisten alueiden maankäyttöä tarkemmalla tasolla kuin maakuntakaavassa ja seudun yleiskaavassa. Maakuntaliitto on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa nähnyt kaavaratkaisun perusteltuna ja ohjaavan strategisesti alueen tulevaa maankäytön kehittämistä. 20.1.2012 Viranomaisneuvottelu, mukana konsultti kunta ja ELY-keskus (ympäristövastuualue) Liikennevastuualue ei ollut läsnä, mutta kommentit sähköpostitse 19.1.2012 (muistio sis.): "Kunta on toimittanut viranomaisneuvottelukutsun vain vajaata viikkoa ennen (13.1.2012) kokousta. Aikaisempien kalenterivarauksien vuoksi liikennevastuualueen edustajalla ei valitettavasti ole osallistumismahdollisuutta viranomaisneuvotteluun, minkä vuoksi näkemykset toimitetaan poikkeuksellisesti kirjallisesti liitettäväksi muistioon. Viranomaisneuvottelun muistio tulee liittää luottamushenkilöille jaettavaan päätöksentekoaineistoon. Pohjois-Savon ELY-keskus toistaa lausunnossa esittämänsä. Vastineessa ei ole esitetty mitään sellaista liikenteeseen, liikkumisolosuhteisiin tai Kunnan vastineessa todetaan, että tavoitteena on toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Lisäksi kunta vastaa, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kohdentuvat eri tavalla eri alueille. Lisäksi kaavaa puoltaa myös maakuntaliitto. Kunta on lähettänyt kutsun viranomaisneuvotteluun vain vajaata viikkoa ennen, minkä takia liikennevastuualue ei päässyt mukaan. Liikennevastuualue on kuitenkin toimittanut kommenttinsa sähköpostitse liitettäväksi muistioon, joka tulee toimittaa luottamushenkilöille jaettavaan päätöksenteko aineistoon. Viranomais/työneuvotteluista olisi hyvä sopia ajoissa, jotta kaikki osapuolet pääsevät paikalle. Tulevista aikatauluista voidaan sopia jo edellisessä kokouksessa. ELY-keskuksen on hyvä tiedottaa myös kunnalle omista kiireistään. Perusteellisen kannanoton lähettäminen sähköpostitse kirjallisena sekä sen liittäminen muistioon saattaa parhaassa tapauksessa korvata osallistumisen. Osallistumisella voidaan kuitenkin varmistaa omien kannanottojen painoarvoa. Vaikka kokoukseen on mahdollista osallistua, voidaan siellä käsiteltäviä asioita pohjustaa jo etukäteen sähköpostiviesteillä. Liikennevastuualue toistaa vielä lausunnossa liikenneturvallisuuteen, kaavojen sisältöön tai ohjausvaikutukseen taikka valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltamiseen ja edistämiseen liittyvää, että lausunnon kannanottojen tarkistamiseen olisi tarvetta. Koko kaavaprosessin ajan liikennevastuualue on painokkaasti tuonut esille tien liikenneturvallisuustilanteen. tien – ja myös toisen tien - liikenneturvallisuustilanne nousi esille myös tällä viikolla (17.1.2012) seudun liikennetyöryhmän (jossa jäsen myös kunnasta) järjestämässä kävelyn ja pyöräilyn seminaarissa. - - Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunnossaan todennut olemattomat mahdollisuutensa nykyisenkään liikenneturvallisuustilanteen parantamiseen sekä korostanut kunnan vastuunottoa ja toteuttamisvelvollisuuksia osoittaessaan osayleiskaavalla alueelle merkittävästi lisää rakentamista. Vastineiden perusteella kunta ei sitoudu liikenneturvallisuusolosuhteiden parantamiseen. Kaavalla tosiasiallisesti lisätään huomattavasti kaupunkiseudun lieverakentamista. Kylän kehittämisestä osayleiskaavassa ei ole kyse, koska mm. kaikki asukkaiden tarvitsemat palvelut sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. Liikennevastuualueen ei ole tarpeen muuttaa lausunnossa esitettyjä näkemyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltamisesta ja edistämisestä mm. näillä perusteilla. Pohjois-Savon ELY-keskus esitti lausunnossaan, että jokaisessa suunnittelutarveratkaisuharkinnassa olisi todettava liikenneturvallisuustilanne, jotta jokaisella rakentamista suunnittelevalla olisi oikea kuva nykytilanteesta. Vastineessa esitykseen ei ole otettu kantaa." Keskusteltiin em. kannanotosta ja sovittiin, että yleiskaavaselostukseen lisätään esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä (kevyenliikenteen väylä, hidasteet, pientareiden leventämiset, valaistus, nopeusrajoitukset), joilla voidaan parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Yksittäisissä suunnittelutarveratkaisuissa voidaan myös käsitellä ja ottaa huomioon kussakin tilanteessa vallitsevat liikenneturvallisuus näkökulmat. Kyseisten toimenpiteiden toteuttamisesta päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen ja sovitaan mahdollisista toteuttamis- ja kustannusvastuista. Paras työkalu, liikenneturvallisuusasioiden päivittämiseksi ajantasalle yhdessä ELYkeskuksen kanssa, on kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa käydään yhdessä läpi tarkemmin kulloisetkin ongelmakohdat, suunnitellaan parannustoimenpiteet sekä kiireellisyysluokat ja toteutus. sanomaansa, koska kunnan vastineessa ei ole sanottu mitään sellaista, joka aiheuttaisi kannanottojen tarkistamisen. Edelleenkin liikennevastuualue painottaa liikenneturvallisuustilanteen kriittisyyttä. Liikennevastuualue muistuttaa edelleen resurssiensa vähäisyydestä ja toteaa, että vastineen perusteella kunta ei sitoudu liikenneturvallisuusolosuhteiden parantamiseen. Liikennevastuualue pysyy kannassaan, että kylän kehittämisestä kaavassa ei ole kyse, koska palvelut sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella. Se pysyy lausunnossa esitetyssä kannassaan valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Liikennevastuualue on painottanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ympäristövastuualuetta enemmän lausunnossaan. Koska liikennevastuualue ei ollut läsnä, ei neuvottelussa ilmeisesti enää juurikaan käsitelty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä niiden tulkintaa tämän kaavatapauksen kohdalla. Liikennevastuualue huomauttaa, ettei vastineessa ole otettu kantaa tarpeeseen tutkia liikenneturvallisuustilanne jokaisessa suunnittelutarveratkaisuissa. Muistion mukaan kokouksessa keskusteltiin liikennevastuualueen kannanotosta ja sovittiin yleiskaavaselostukseen lisättäväksi esimerkkejä liikenneturvallisuustilanteen parantamisesta. Lisäksi kokouksessa todettiin, että yksittäisissä suunnittelutarveratkaisuissa voidaan käsitellä tilanteen liikenneturvallisuusnäkökulmat. 32. Kunnan osuutta Palautteen ja pidettyjen neuvottelujen pohjalta uusi osayleiskaavaehdotus. - Kaikki muualla tehdyt muut muutokset ovat lähinnä teknisiä tarkistuksia, jotka eivät edellytä osayleiskaavan asettamista uudelleen nähtäville. 33. Kunnan osuutta 10.2.2012 Kaavaehdotus HYVÄKSYMISVAIHE 34. Kunnan osuutta 19.3.2012 Kunnanvaltuusto hyväksyy 35. Kunnan osuutta 28.5.2012 Kaava tuli lainvoimaiseksi 36. Kunnan osuutta 3.3.2013 Kaava tuli kaikilta osin voimaan LIITE B. Osayleiskaavan A aineistolistaus Kaava-aineisto (kaavakartat, kaavaselostukset) Kaavakartta, ehdotus (10.2.2012), hyväksytty 28.5.2012 Kaavaselostus, ehdotus (10.2.2012) o liitteitä Kaavakartta, ehdotus (10.5.2011) Kaavaselostus, ehdotus (10.5.2011) Kaavakartta, ehdotus (14.10.2011) Kaavaselostus, ehdotus (14.10.2011) Liikenneselvitykset ks. liikenneselvitys kaavaselostuksesta ELY-keskuksen lausunnot (luonnos, ehdotus) Kunnan ja ELY-keskuksen ensimmäinen viranomaisneuvottelu 25.5.2010 (ympäristövastuualue mukana, muttei Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue) o Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueen kommentit (24.5.2010) sähköpostitse vastauksena ennakkoaineistoon (17.5.2010) ELY-keskuksen (ympäristövastuualue) lausunto kaavaluonnoksesta ja vastine siihen ks. Ympltk § 140, pöytäkirja Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunto kaavaluonnoksesta ja vastine siihen ks. Ympltk § 140, pöytäkirja ELY-keskuksen (ympäristövastuulaue) lausunto kaavaehdotuksesta ja vastine siihen ks. Ympltk § 218, pöytäkirja Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunto kaavaehdotuksesta ja vastine siihen ks. Ympltk § 218, pöytäkirja Viranomaisneuvottelu 1.9.2011 muistio ks. Ympltk § 218, pöytäkirja ja selostuksen liitteet Viranomaisneuvottelun muutosvaatimuksista työkokous 26.9.2011 muistio ks. Ympltk § 218, pöytäkirja ELY-keskuksen (ympäristövastuualue) lausunto kaavaehdotuksesta ja vastine siihen ks. Ympltk § 47, pöytäkirja Pohjois-Savon ELY- lausunto kaavaehdotuksesta ja vastine siihen ks. Ympltk § 47, pöytäkirja Viranomaisneuvottelu 20.1.2012 muistio ks. Ympltk § 47, pöytäkirja ja selostuksen liitteet Viranomaisneuvottelujen lisäksi pidettiin lyhyt työpalaveri L-vastuualueen, kunnan ja kaavakonsultin kesken (13.10.2011) ei sähköpostikeskusteluja Pöytäkirjat (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Ympäristölautakunta (26.11.2008, 20.5.2009, 22.9.2010, 12.10.2010, 18.5.2011, 26.10.2011, 15.2.2012, 23.5.2012) Kunnanhallitus (8.12.2008, 12.3.2012, 28.5.2012) Kunnanvaltuusto (19.3.2012) Muu löytynyt aineisto Kuulutus, ehdotus Osayleiskaavan maankäytön kokonaisstrategia Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, selostuksen liitteet LIITE C. Osayleiskaavan B analyysi Taulukkoon on kerätty osayleiskaavan B kaavaprosessin vaiheet eriteltyinä kunnan osuuksiin sekä ELY-keskuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kohdat on merkitty harmaalla. Kommentit ja analyysi -osiossa on avattu vaiheiden tapahtumia, sekä esitetty kysymyksiä ja jo joitain alustavia ehdotuksia toimintatavoista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Esimerkkitapaus: Osayleiskaava B Kommentit, analyysi Epävirallinen vuorovaikutus Kunnan osuutta ALOITUSVAIHE 1. Kunnan osuutta 2. Kunnan osuutta 3. Kunnan osuutta Vuonna 2006 Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden ideakilpailu 16.4.2007 Rakennuttajan ja kunnan välinen yhteistyösopimus alueen kaavoitukseen liittyen 1.1.–1.4.2008 kansainvälinen kutsukilpailu 4. Kunnan osuutta 27.5.2008 kilpailun voittaja ratkaistu 5. Kunnan osuutta 20.10.2008 valittiin konsultit kaavoittamaan aluetta 6. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) 27.11.2008 Viranomaisneuvottelu osayleiskaavan lähtökohdista: Viranomaisneuvottelun muistiossa (18.12.2008) mm.: - - - - - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely, lähtökohdat ja tavoitteet sen osana Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kirjataan suunnittelualuetta painottaen. Tavoitteiden asettelu täydennetään mm.: Energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen pyrkimällä vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tehtyjen selvitysten listausta täydennetään mm. ohikulkutien yleissuunnitelmalla, joka on ollut parhaillaan lausunnoilla Uudenmaan ympäristökeskus piti kolmea viranomaisneuvottelua tarpeellisena. Liikenteeseen liittyvät viranomaisten kommentit mm. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri: - - - Tiehallinto on tehnyt kunnan kanssa yhdessä tieverkkoselvityksen Tieverkkoselvityksen ja liikenne-ennusteiden päivitys tehtävä Itäisen ohikulkutien Kaavaprosessi on lähtenyt käyntiin vuoden 2008 puolella, jolloin ELY-keskuksia ei vielä ollut perustettu (2010). ELY-keskusten liikennevastuualuetta ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa edustaa tiepiiri ja ympäristövastuualuetta ympäristökeskus. Neuvottelussa esiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan lähtökohdat ja tavoitteet osana sitä. Vuoden 2009 puolella voimaan astuneet, tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tullaan kirjaamaan suunnittelualuetta painottaen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on hyvin nostettu esille heti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kommentoinnin yhteydessä. Tavoitteiden asettelua sovittiin täydennettäväksi mm. energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta vähentämällä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi tehtyjen selvitysten listausta täydennetään lausunnoilla olleella ohikulkutien yleissuunnitelmalla. Uudenmaan ympäristökeskus piti tarpeellisena suunniteltua kolmea viranomaisneuvottelua. Kaavahanketta varten on perusteellisesti selvitetty olemassa olevat selvitykset, mikä luo hyvän pohjan kaavaa varten tehtäville täydennyksille. Tulevat viranomaisneuvottelut on myös hyvä sopia jo tässä vaiheessa. Tiepiiri nosti esille kunnan ja Tiehallinnon yhdessä tehdyn tieverkkoselvityksen, jonka liikenne-ennusteita tulee päivittää. Tiepiiri kommentoi myös läheisen ohikulkutien aluevaraussuunnitelman tarvetta sekä poikittaisyhteyksien puutetta yleissuunnitelman ongelmana. Lisäksi kaava-alueella joukkoliikennelinjastoja tulee kehittää. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluva liikenneturvallisuus tulee tiepiiriin mukaan kirjata näkyvästi kuten myös meluntorjunta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee nostaa esille joukko- ja kevyt liikenne. Nykyistä ELY-keskuksen liikennevastuualuetta vastaavan tiepiirin kommentit on kirjattu erikseen muistioon - - - aluevaraussuunnitelma tulee tehtäväksi. Ohitustien jatkon yleissuunnitelma on valmistunut. Se ei sisällä minkään asteisia poikittaisyhteyksiä tasossa, joten estevaikutus on hyvin suuri. Joukkoliikennelinjastoja tulee kehittää Liikenneturvallisuus kirjattava näkyvästi, kuuluu VAT:iin Meluntorjunta tulee kirjata Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen esille nostaminen Oas:ssa Kevyen liikenteen yhteys Saviolle tärkeää kuten muidenkin viranomaisten, mikä selkeyttää eri teemojen huomioimista. Tiepiiri on nostanut esille erityisiä tässä hankkeessa huomioitavia liikenteellisiä teemoja. Uudenmaan ympäristökeskus kiinnitti erityisesti huomiota kaavan vaiheistukseen. Samoin kuin tiepiirikin ympäristökeskus kiinnitti huomiota valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joiden mukaista on nykyisen keskustan laajentaminen. Lisäksi joukkoliikenteen edistämiseen, ohikulkutien estevaikutukseen sekä meluvaikutuksiin tulee kaavassa kiinnittää huomiota. Uudenmaan ympäristökeskus: Vaiheittaisuus huomioitava, ajallinen porrastus kytkeytyy suunnitteluun merkittävästi Energiakysymykset ja ekologia ovat tärkeitä Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT on huomioitava, kilpailun järjestäminen ei ohita niitä. Nykyisen keskustan laajentaminen VAT:n mukaista, huomioitava lisäksi mm. sekoitettu rakenne, viheralueiden yhtenäisyys ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Joukkoliikenteen edistäminen tärkeää Itäväylän estevaikutuksen huomioiminen Meluvaikutukset huomioitava 7. Kunnan osuutta 8. Kunnan osuutta 28.11.2008 kauppakirja alueesta 9.12.2008 Kaavoituslautakunta § 111 Päättää esittää kunnanhallitukselle päätettäväksi: hyväksyä laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen julkisesti nähtäville Lautakunnassa esitellyistä alustavista yleistavoitteista liikenteeseen liittyvät kohdat mm.: b) Eheytetään olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Edistetään ekologista, taloudellista, kulttuurillista ja sosiaalista kestävyyttä. Pyritään vähäpäästöiseen ja energiatehokkaaseen kaupunkirakenteeseen sekä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. e) Parannetaan alueellisia liikenneyhteyksiä, edistetään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä ja vähennetään liikenteen haittavaikutuksia. Eheytetään olemassa olevia ja luodaan uusia virkistysyhteyksiä sekä parannetaan viheralueverkostoa. Hankkeessa on kunnan puolelta nostettu tavoitteiksi alueellisten liikenneyhteyksien parantaminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten edistäminen ja liikenteen haittavaikutusten vähentäminen. 9. Epävirallinen vuorovaikutus 10. Kunnan osuutta 11. Kunnan osuutta 12. Kunnan osuutta 13. Epävirallinen vuorovaikutus 14. Kunnan osuutta 15. Kunnan osuutta 16. Kunnan osuutta 17. Kunnan osuutta 18. Kunnan osuutta 10.12.2008 Suunnittelun lähtökohtia tarkentava workshop -tilaisuus. Workshop -tilaisuuksissa on ollut edustajina kunnan viranomaisten lisäksi mm. naapurikunnan, maakuntaliiton, ympäristökeskuksen, tiehallinnon ja maakuntamuseon edustajia sekä kaavaa laativien konsulttien eri suunnittelualojen edustajia. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa käsiteltiin workshop -työskentelyä. 10.12.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.12.2008 Kunnanhallitus § 736 Päättää: hyväksyä laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen julkisesti nähtäville 8.1.–9.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.2.2009 Suunnittelun lähtökohtia tarkentavaa workshop -tilaisuus. Workshop -tilaisuuksissa on ollut edustajina kunnan viranomaisten lisäksi mm. naapurikunnan, maakuntaliiton, ympäristökeskuksen, tiehallinnon ja maakuntamuseon edustajia sekä kaavaa laativien konsulttien eri suunnittelualojen edustajia. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa käsiteltiin workshop -työskentelyä. 27.5.2009 Kaavoituslautakunta § 48 9.6.2009 Kaupallinen selvitys. Selvityksessä on käsitelty mm. liikenneverkkoa. 10.6.2009 Kaavoituslautakunta § 57 Päättää ehdottaa kunnanhallitukselle päätettäväksi: asettaa osayleiskaavaluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot. Jätettiin eriävä mielipide. 22.6.2009 Kunnanhallitus § 364 Päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. 25.6.2009 työpalaveri palautuksesta ja sen perusteista, läsnä edustajat kunnasta ja konsultilta. Vastineet palautuksen liikenteeseen liittyviin perusteisiin mm.: 1) Joukkoliikenneratkaisut eivät ole riittävästi esiin tuotuja tai tutkittuja, metroaseman sijainti olisi osoitettava. - - - Tarkennukset kaava-aineistoon: Kaavamääräykset: Henkilöliikenteen terminaalialue, lisätty teksti: "Mahdollisen maanalaisen metro- tai muun raideyhteyden pysäkin sisäänkäynti tulee yhteyden toteutuessa sijoittaa terminaalin yhteyteen." Selostusta on täydennetty liikenneverkkoselvityksen, joukkoliikenteen ja metroon varautumisen kuvausten osalta. - - - 5) Pitkän tähtäimen liikennevisio, joukkoliikenneverkko. Suunnitelma on olemassa (keskustan tieverkkoselvitys, 2007). Selostuksen Kaavahankeen suunnittelun lähtökohdista on pidetty workshop-tilaisuus. Tiehallinto on osallistunut ainakin osaan workshopeista. Esimerkiksi työneuvotteluita korvaavat työpajat voivat luoda vapaamuotoisemman tilaisuuden keskustelulle ja ideoinnille. Tiehallinto on osallistunut ainakin osaan workshopeista. Laajoissa tai erityisen merkittävissä kaavahankkeissa on viranomaisten ja suunnittelijoiden kesken hyvä pitää erityisesti alkuvaiheessa useampia tapaamisia. Kunnanhallitus palautti osayleiskaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen perusteet liittyivät mm. joukkoliikenteeseen. Kunnanhallituksen jäsenet ovat olleet aktiivisia ja vaatineet laadukasta kaavoitusta. 19. Kunnan osuutta liikenneosiota on selkeytetty ja täydennetty tältä osin. Selostukseen on lisäksi lisätty ehdotus tieverkon ja maankäytön toteuttamisen vaiheistuksesta. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkittiin vaihtoehtoja ja ratkaisuja kaavaluonnokseen kunnanhallituksen kokoukseen 21.9.2009 mennessä. Liikenteeseen liittyen mm.: ”Kylien välistä katuverkkoa tutkittiin vaihtoehtoisina ratkaisuina, toisessa ratkaisussa kadut linjattiin kylien läpi kukkuloiden loivia kohtia pitkin ja toisessa osittain niiden viertä. – – Kadut linjattiin kylien läpi, jolloin katuverkko liittää alueita paremmin toisiinsa ja parantaa kortteleiden liittymistä viheralueisiin.” ”Perusratkaisun puitteissa tutkittiin kehämäisen pääkadun ja kunnan itäväylän uuden eritasoliittymän välisen alueen katuverkkoa erilaisina malleina. - -” ”Aluerakenteen kytkeytymistä tiehen on tutkittu erilaisilla liittymien määrillä. - - Risteykset on esitetty liikenteen nopeutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta parantavilla kiertoliittymillä. Kunnan itäväylän eritasoliittymän länsipuolen risteyksen sijainti pyrittiin ratkaisemaan siten, että katuyhteys saadaan jatkumaan suoraan tien pohjoispuolella sijaitsevalle asemakaavoitettavalle alueelle.” ”Alkuvaiheessa tutkittiin itäosaan uutta liittymää tielle kunnan itäväylän suunnitellusta eritasoliittymästä itään. Suurten liikennemäärien vuoksi, tiehallinnon kanta huomioiden, päädyttiin tien alittavaan rinnakkaiskatuun, joka yhdistää kaavaalueen pohjoispuolen rakennetta alueeseen ja samalla mahdollisesti rinnakkaiskatua eritasoliittymän luoteispuolelle kunnan itäväylän yli. Ratkaisulla on merkittävät vaikutukset kunnan itäväylän varren rinnakkaiskadun saavutettavuuteen ja siihen liittyviin toimintoihin ja rakenteeseen. Ratkaisu heijastuu myös koko itäisen osa-alueen pääkatuverkkoon.” ”Kunnan itäväylän uuden eritasoliittymän sijainti täsmentyi kauemmas tien eritasoliittymästä liikenteellisen toimivuuden varmistavan liittymävälin aikaansaamiseksi. Ratkaisu vaikuttaa merkittävästi alueen länsipuolen pääkadun linjaukseen.” ”Alueen kytkeytymistä tiehen tutkittiin eri kohdista. Alueen eteläisestä Huoltotien liittymästä luovuttiin, koska pyrittiin estämään työpaikka-alueen raskaan liikenteen läpiajoa. Liittymää entisen raviradan alueen läpi tutkittiin erilaisina versioina. Kaavassa esitetty ratkaisu mahdollistaa erilaisia kadun linjauksia X:n puolella tehtävässä Kaavoitukseen ryhdyttiin kilpailun kautta ja ehkä tämän takia hankkeen vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimiseen on erityisesti panostettu. Kilpailut saattavat lisätä eri tahojen osallistumisaktiivisuutta ja mielenkiintoa hanketta kohtaa. Kaavaratkaisun vaihtoehdot tulevat kilpailun kautta usein myös hyvin tarkastelluiksi. 20. Kunnan osuutta 21. Kunnan osuutta osayleiskaavassa. Katu pyritään liittämään tiehen liikenneympyrällä. Kadun linjauksessa on otettu huomion X:n puolen teollisuustonttien hulevesien imeytysrakenteet ja asemakaavoitettu Valimontien jatke.” ”Julkisen liikenteen runkolinjan kytkemissuuntina tutkittiin seisaketta, asemaa ja mahdollisesti lisäksi suunniteltua seisaketta. Naapurikuntaa pidettiin parhaana runkolinjan yhdistämissuuntana yhdistettävien alueiden jatkoliikenneyhteyksien tiheyden ja palvelujen saavutettavuuden synergian kannalta. Seisakkeiden kytkettävyys joukkoliikenteellä on edelleen tärkeää ja ratkaistavissa. Varsinkin seisakkeen kytkeminen itäisiin osa-alueisiin kevyenliikenteen yhteyksillä on tärkeää.” ”Alustavalla tasolla tutkittiin linjaautoliikenteen terminaalin vaihtoehtoisten ratkaisumallien sovellettavuutta keskustarakenteen puitteissa ja mahdollisen lentokenttämetron maanalaisen pysäkin sijoitusta osaksi keskustaa.” 21.9.2009 Kunnanhallitus § 470 Päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Liikenteeseen liittyvät perustelut mm.: 1. Tulee selvittää mm. seuraavia liikenneyhteyksiä yhteys alueesta nykyiseen keskustaan yleensä uimahallin ohittavan katuyhteyden linjaus alueen ja Urheilukeskuksen yhteys ajoneuvoliikenteelle valtiolle armeijan käyttöön toistaiseksi jäävän alueen yhteys etelään Käsittelyn jälkeen tehdyt muutokset: ”Laadittiin selvitys kaava-alueen liikenteellisestä liittymisestä ympäröivään liikenneverkkoon ja maankäyttöön (liite). Urheilukeskukseen on esitetty uusi katuyhteys esitetyn tien jatkeen kautta. Yhteys esitetään tarkemmin X:n osayleiskaavassa.” ”Alueen keskusta-aukion eteläpuolista rakennetta muutettiin keskustamaisemmaksi ja katua pääkatumaisemmaksi.” ”Linja-autoterminaalin siirtymisen vaikutusta nykyisen keskustan kaupunkirakenteeseen tutkittiin alustavalla tasolla. Terminaalin siirto avaa uusia kaupunkikuvallisia ja rakentamisen mahdollisuuksia nykyisen keskustan alueella. – – ” 28.9.2009 työpalaveri jatkotyöskentelystä edustajat kunnalta ja konsultilta ja 10.11.2009 kaavoituslautakunnan puheenjohtajien palaveri. Vastineet palautuksen liikenteeseen liittyviin perusteisiin mm.: 1) Tulee Kunnanhallitus palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Merkittävä osa perusteluista liittyi liikenneyhteyksiin. selvittää kunnanhallituksen listaamat liikenneyhteydet: Selostus on varustettu lisäliitteellä ”Kaava-alueen liikenteellinen liittyminen ympäröiviin alueisiin”. Liitteessä on käsitelty hallituksen listaamat yhteydet. Liite sisältää karttaesitykset liikenteen ulkoisista kytkennöistä sekä joukkoliikenteen runkoyhteysvaihtoehdoista. - 2) Tulee selvittää bussiterminaalin sijaintivaihtoehdot. Linja-autoterminaalin siirtymisen vaikutusta nykyisen keskustan kaupunkirakenteeseen tutkittiin. Terminaalin siirto avaa uusia kaupunkikuvallisia ja rakentamisen mahdollisuuksia nykyisen keskustan alueella. - - Havainteisiin on lisätty Msymboli kertomaan tavoitteellisesta synergiasta metroaseman kanssa. Lisättiin uusi kaavamerkintä, joukkoliikenteen yhteysvaraus, jl-res. naapurikunnan suuntaan ei osoitetta katua, vaan joukkoliikenteen yhteys (työpalaveri naapurikunnan edustajien kanssa 15.10.2009). 22. Kunnan osuutta 15.10.2009 Kaava-alueen liittymisestä naapurikuntaan workshop -tilaisuus 23. Kunnan osuutta 26.11.2009 Katuverkon alustava yleissuunnitelma, katujen tyyppipoikkileikkaukset 24. Kunnan osuutta 9.12.2009 Kaavoituslautakunta § 107 Päättää: asettaa osayleiskaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot pääkatujen linjausta sujuvoitetaan (esimerkiksi entisen sotilaskodin kohdalla) Liikenteeseen liittyvät selvitykset kaavoituslautakunnan 9.12.2009 kokouksen jälkeen: ”Lautakunnan päätöksen mukaan ”pääkatujen linjausta sujuvoitetaan (esimerkiksi entisen sotilaskodin kohdalla)”. Keskustan eteläpuolisen pääkadun sujuvoittamista tutkittiin kolmena vaihtoehtona. Kaavaluonnos mahdollistaa kaikki vaihtoehdot.” 25. Kunnan osuutta 5.1.2010 Keskusta-alueen eteläisen pääkadun linjausvaihtoehdot 26. Kunnan osuutta 18.1.2010 Kaavaselostuksen ensimmäinen versio VALMISTELU-/LUONNOSVAIHE 27. Kunnan osuutta 25.1.2010 Kunnanhallitus § 43 Päättää: asettaa osayleiskaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot 28. Kunnan osuutta 12.2.2010 Kaavaselostuksen täydennys, osallistumis- ja 29. Kunnan osuutta 30. Kunnan osuutta 31. Kunnan osuutta 32. Lausunto valmistelu/luonnosvaiheesta 33. Kunnan osuutta EHDOTUSVAIHE 34. Kunnan osuutta arviointisuunnitelman päivitys Lausuntopyyntö 17.2.2010 osayleiskaavaluonnoksesta. 18.2. – 31.3.2010 Luonnos nähtävillä 2.3.2010 Yleisötilaisuus 4.5.2010 Lausunto Uudenmaan ELYkeskukselta (ympäristö- ja liikennevastuualueet) liikenteeseen liittyen mm.: Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.12.2008. Siinä yhteydessä tuli esille mm. hule- ja pintavesien selvittäminen, energiatehokkuus, pilaantuneiden maiden selvittäminen, pohjavesialueen huomioonotto, tieverkkoselvityksen ja liikenne-ennusteiden päivittäminen, joukkoliikenteen kehittäminen, meluntorjunta, puolustusvoimien tarpeet, valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön huomioonotto, viheralueverkko ja rakentamistapaohjeet. - - ELY-keskus katsoo, että alueen suunnittelulla on hyvät edellytykset eheyttää taajamarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavan vaatimat maantiejärjestelyt eivät ole ELYkeskuksen toteuttamisohjelmassa. Jatkosuunnittelussa tulee kunnan yhdessä ELY-keskuksen kanssa määrittää osayleiskaavan vaiheistuksen vaatimien maantiejärjestelyjen laajuus ja alustavat ajankohdat palvelemaan liikennejärjestelmän suunnittelua ja ohjelmointia. Kaavatyön tärkeän osan muodostaa alueen joukkoliikenteen järjestäminen. Alueen itäosilla tulee varautua myös häiritsevän lentomelun huomionottoon. Meluvyöhykkeet tulee rajata uusimman tiedon mukaisten lentomeluennusteiden pohjalta. Kaavaratkaisua on syytä arvioida myös ekotehokkuuden ja energiansäästön kannalta ja asiasta tulee harkita suunnitteluohjeita asemakaavoitukselle ja rakentamiselle. Uudenmaan ELY-keskuksen kommentti: ”Tämä lienee ensimmäisiä yhdessä laadittuja osayleiskaavalausuntojamme.” Tiivistelmä Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta ja vastine siihen: - Ote lausunnosta: ”Osayleiskaavan vaatimat maantiejärjestelyt eivät ole ELY-keskuksen toteuttamisohjelmassa.” - Vastine: ”Osayleiskaavan selostuksessa kuvataan alustava vaiheistus. Kaavalla luodaan hyvät edellytykset julkisen liikenteen kehittämiselle ottaen huomioon alueen vaiheittainen toteuttaminen. Kaava-aineisto antaa hyvät lähtökohdat ELY-keskuksen kanssa käytäville neuvotteluille.” Liikenteeseen liittyvät muutokset alustavaksi kaavaehdotukseksi saadun Kuten ELY-keskuksen ympäristö- ja liikennevastuualueen lausunnossa todetaan tuli aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esille melko kattavasti kaavassa erityisesti huomioitavia teemoja. ELY-keskuksen liikennevastuualueen osalta kiinnitettiin huomiota maantiejärjestelyihin, jotka eivät ole ELYkeskuksen toteuttamisohjelmassa. Kunnan tulee olla jatkosuunnittelusta yhteydessä ELY-keskukseen. Kaavan vaiheistuksen vaatimien maantiejärjestelyjen laajuuden ja alustavien ajankohtien tulisi palvella liikennejärjestelmän suunnittelua ja ohjelmointia. ELYkeskuksen liikennevastuualueen tulee huolehtia tienpitoviranomaisena maanteitä koskevien suunnitelmien toteutettavuudesta. Lisäksi kaavan joukkoliikennejärjestelyiden tärkeyttä on painotettu. Lentomelu tulee myös ottaa kaavassa huomioon. Lausunto on ensimmäisiä liikenne- ja ympäristövastuualueen yhteislausuntoja. Liikennenäkökulma on tuotu esille lausunnon lopussa ja se on melko suppea verrattuna koko lausunnon pituuteen. Kaava on kuitenkin palautettu kunnassa useamman kerran uudelleen valmisteltavaksi ja liikenteellisiin kysymyksiin on kiinnitetty melko kattavasti huomiota suunnittelutyössä. Kunnan mukaan kaava-aineisto antaa hyvät lähtökohdat ELY-keskuksen kanssa käytäville neuvotteluille. 35. Kunnan osuutta 36. Kunnan osuutta 37. Epävirallinen vuorovaikutus palautteen pohjalta (selostus): ”Kunnan itäväylän molemmille puolille lisättiin työpaikka-alueita (TP) ja molemminpuoleiset rinnakkaistievaraukset johtamaan kaava-alueen eteläpuolelle.” ”Kunnan itäväylän uuden eritasoliittymän molemmin puolin jatkettiin rinnakkaiskatuyhteyksiä etelän suuntaan kytkemään työpaikkatoimintoja (TP) X:ään ja tielle. Molemmat on esitetty katuyhteysvarauksina, joka toteutetaan tarvittaessa. Molempien linjaukset kaava-alueen ulkopuolella esitetään X:n osayleiskaavassa.” ”Rajatieltä itäiseen keskuspuistoon (nykyisen maankaatopaikan suuntaan) johtava katu poistettiin kaavakartasta pääkatuverkkoon kuulumattomana.” ”Kunnan itäväylän kaavailtu uusi eritasoliittymä tarkennettiin tilavaraussuunnitelman mukaiseksi.” ”Joukkoliikenneyhteysvaraus naapurikuntaan muutettiin katuyhteysvaraukseksi.” ”Poistettu määräys ”joukkoliikenneyhteysvaraus” ja lisätty määräys ”katuyhteysvaraus”.” 18.1.2011 Katuverkon alustava yleissuunnitelma, katujen 1-6 pituusleikkaukset 17.2.2011 Katuverkon alustava yleissuunnitelma, katujen alustava yleissuunnitelma Sähköposteja viranomaisneuvottelun järjestämisestä: - - - 38. Kunnan osuutta 39. Epävirallinen vuorovaikutus 40. Kunnan osuutta 10.3.2011 kunta ottaa yhteyttä ELY-keskuksen edustajaan päivämääristä ja kutsuttavista. 10.3.2011 ELY-keskus ilmoittaa päivämäärän ja toivoo materiaalit ja kutsut n. kaksi viikkoa etukäteen. 10.3.2011 ELY-keskus tarkentaa vielä sopivaa ajankohtaa neuvottelulle. 23.3.2011 Kaavoituslautakunta § 20 30.3.2011 Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu II (muistio 7.4.2011): Uudenmaan ELY-keskus oli mukana neuvottelussa, mutta tilaisuudessa ei käsitelty liikenteeseen liittyviä asioita. 13.4.2011 Kaavoituslautakunta § 28 Päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Liikenteeseen liittyvät perustelut: - - Lisäksi kaavan vaikutusten arviointia tulee parantaa mm. liikenteen osalta. - Kunta on ottanut yhteyttä ELY-keskukseen kaavaluonnoksen palautteesta ja kaavaehdotuksesta järjestettävästä viranomaisneuvottelusta n. kolmea viikkoa etukäteen. Kunta ehdottaa ELY-keskukselle päivämäärävaihtoehtoja. ELY-keskus ilmoittaa, että viranomaisneuvotteluun tulee heiltä ympäristövastuualueen tavanomaisen osallistumisen lisäksi edustus myös rakennussuojelusta, liikenteestä ja pohjavesistä. ELY-keskus pyytää kutsun ja materiaalin osallistujille noin kaksi viikkoa etukäteen. Yhteydenpito neuvotteluiden ajankohdista tarpeeksi ajoissa mahdollistaa monien tahojen osallistumisen. Ellei kunnan puolelta kutsua tule tarpeeksi ajoissa voi myös ELY-keskus kysellä esimerkiksi kaavahankkeen edistymisestä ja tulevista neuvotteluista. Uudenmaan ELY-keskus oli mukana neuvottelussa, mutta tilaisuudessa ei käsitelty liikenteeseen liittyviä asioita. Liikennevastuualue ei ollut edustettuna neuvottelussa, mikä saattaa olla syynä liikenteellisten kysymysten käsittelemättä jättämiseen. Ellei viranomaisneuvotteluun ole mahdollista osallistua, voidaan esimerkiksi liikenteellisten teemojen käsittelystä lähettää sähköpostitse kommentit muistioon lisättäväksi. Äkillisen peruuntumisen sattuessa voidaan neuvottelussa sopia, että ollaan myöhemmin yhteydessä esimerkiksi sähköpostitse. Kaavoituslautakunta päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Perustelut liittyvät mm. liikenteellisiin kysymyksiin. 41. Kunnan osuutta 42. Kunnan osuutta 43. Epävirallinen vuorovaikutus - Myös kaavan energiatehokkuus tulee arvioida, koska tavoitteeksi on asetettu energiatehokas alue. 9.5.2011 Kunnanhallitus § 221 Päättää: hyväksyä laaditun osayleiskaavaehdotuksen asettaa osayleiskaavaehdotuksen MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten esittämistä varten hyväksyä mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot Kaavaselostuksen täydennys, liikenteeseen liittyvät muutokset kaavaehdotukseksi: ”Täydennettiin selvitys liikenteellisestä liittymisestä ja selostukseen lisättiin selvitys melusta.” 9.5.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivitys Sähköposteja osayleiskaava-alueen asemakaavoituksesta: - - - 25.5.2011 kunta ottaa yhteyttä ELY-keskukseen asemakaavan maanteistä, liite: kommentoitu kartta 27.5.2011 ELY-keskus nostaa esille aluevaraussuunnitelman tarpeen 27.5.2011 Kunta kysyy onko aluevaraussuunnitelman nopea käynnistäminen mahdollista Kunta ottaa ELY-keskukseen yhteyttä vireillä olevalle osayleiskaava-alueelle laadittavasta asemakaavasta. Kunta lähettää ELY-keskukselle asemakaavoitettavasta alueesta alustavan kartan, johon kunnan viranhaltijat ovat liittäneet kommentteja. Sähköpostiyhteydenpitoa helpottaa kuva- ja karttamateriaalin toimittaminen. Esimerkiksi pdf-muotoisia karttoja voi helposti kommentoida. Osayleiskaava-alueen tulevasta asemakaavoituksesta on hyvä olla yhteydessä ainakin aikataulutasolla. Suunnittelukysymysten ennakointi vähentää todennäköisesti muutoksia myöhemmässä vaiheessa. Kunta kysyy miten maanteitä tulisi käsitellä asemakaavoissa ja onko tiesuunnitelma oikeantasoinen asemakaavaan. Liikennevastuualueen tulisi rohkaista kuntaa olemaan yhteydessä etenkin suunnittelun alkuvaiheessa ja kysymään toimintatavoista. Liikennevastuualue vastaa, että aluevaraussuunnitelma olisi ollut tarpeen. Kunta kysyy, että ehtisikö vielä tehdä aluevaraussuunnitelman ja kertoo asemakaavoituksen aikatauluista. 44. Kunnan osuutta 45. Lausunto ehdotusvaiheesta (MRA 20, 28 §) Lausuntopyyntö ehdotuksesta 1.6.2011. Sähköpostilla lausunto kaavaehdotuksesta (29.9.2011): 28.9.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa mm.: - - Viranomaisneuvottelu sovittiin pidettäväksi kaavaehdotuksesta saadun palautteen tultua kootuksi. - - Kaavan toteuttamisen vaiheistuksessa on alueen itäosa, joka on eniten alttiina lentomelulle syytä osoittaa viimeisen vaiheen toteutukseen, jolloin asemakaavoitusvaiheessa voidaan vielä ottaa huomioon mahdollisimman ajankohtaiset tiedot lentomelun Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja liikennevastuualueen yhteislausunto lähetettiin sähköpostitse kuntaan. Lausunnossa on koottu luonnosvaiheen viranomaisneuvottelussa käsiteltyjä asioita ja todettu, että ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu sovittiin pidettäväksi palautteen kokoamisen jälkeen. Luonnosvaiheen neuvottelussa käsiteltyjen asioiden kokoaminen lausuntoon varmistaa niiden huomioimista suunnittelutyössä ja samalla kerrotaan, että asiat on jo otettu huomioon. Lausunnossa on kommentoitu lentomelulle altistuvan alueen osoittamista viimeiseen toteutusvaiheeseen, jolloin asemakaavoituksessa voidaan huomioida mahdollisimman ajankohtaiset tiedot lentomelun haitoista. Liikennevastuualueen toimialaan ei kuulu vain tieliikenne; esimerkiksi lentomelu tulee haitoista alueella. - Viimeistään alueen asemakaavoituksen yhteydessä on syytä käynnistää myös alueen rakentamisen ekotehokkuuden arviointi. Alueen asemakaavoituksen alkaessa tulee siihen liittyen käynnistää samanaikaisesti myös tarvittavien tiejärjestelyjen suunnittelu. 46. Kunnan osuutta 47. Kunnan osuutta 6.6. – 1.7. ja 1.8.–15.8.2011 Ehdotus nähtävillä Kunnan vastineet lausuntoon mm: Kaava-alueen vaiheistus on kuvattu esimerkinomaisesti. Toteutuvaan ajoitukseen vaikuttavat useat asiat. Osayleiskaava noudattaa maakuntakaavaa. Ks. kohta 2.14. huomioida lausunnoissa. Kaavojen vaiheittaiseen toteuttamiseen ja sen järjestämiseen on hyvä ottaa kantaa. Viimeistään asemakaavavaiheessa tulee käynnistää myös alueen rakentamisen ekotehokkuuden arviointi. Lisäksi asemakaavoituksen alkaessa tulee käynnistää tiejärjestelyjen suunnittelu. Kun osayleiskaavan selvityksiin tai suunnitteluratkaisuihin ei tarvitse ehdotusvaiheessa enää liiallisesti puuttua, on mahdollista ennakoida jo kaavoituksen toteuttamisvaihetta. Asemakaavoituksen ennakointi jo osayleiskaavan ehdotusvaiheen lausunnossa helpottaa todennäköisesti asemakaavaan liittyvän yhteydenpidon käynnistämistä. Alueen ekotehokkuuden erillinen arviointityö on käynnistetty ehdotusvaiheessa. 48. Kunnan osuutta 49. Kunnan osuutta 50. Epävirallinen vuorovaikutus Asemakaavoitusta varten tarvittava tiejärjestelyjen suunnittelu on huomioitu kunnassa. 22.12.2011 osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi 1.2.2012 Kaava-alueen liikenteellinen liittyminen ympäröiviin alueisiin Sähköpostitse kutsu viranomaisneuvotteluun (15.2.): 3.2.2012 Kunta kutsuu ELYkeskuksen tiloihin kaikki viranomaiset, liitteenä kokouskutsu ja asialista sekä alustavat vastineet ja kaavamateriaali (1.2.2012) Kaavaehdotuksen alustaviin vastineisiin koottu aiheita viranomaisneuvottelun näkökulmasta mm.: - Lentomelualueet, mm VAT ja vyöhykkeet - Uimahallin edustan katulinjaus ja julkisten toimintojen pysäköinti - Liikenneverkon yleinen kytkennän riittävyys - Vaiheistus Listaus tarkistusehdotuksista mm.: 2.11 Kaavamerkintä silta muutetaan eritasoyhteydeksi 2.14 Tarkistetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutustenarviointia kaavaselostuksessa esitetyin osin. Lisätään liitekartta, jossa esitetään kiitoratojen suuntaiset linjat kaavakartan otteella. Lisätään yleismääräys: Mikäli maakuntakaavassa osoitettuja lentomeluvyöhykkeitä muutetaan, tulee asemakaavoituksessa määrätä riittävästä ilmaäänen eristyksestä kyseisellä alueella. 2.17 Ilmastovaikutusten arviointi Kunta kutsuu kaksi viikkoa etukäteen, kuten pyydettiin, osallistujat viranomaisneuvotteluun. Sähköpostin liitteenä on kokouskutsu, johon on listattu kutsutut sekä käsiteltävät asiat. Liitteenä ovat kootusti myös alustavat vastineet lausuntoihin erityisesti viranomaisneuvottelun näkökulmasta, listaus tarkistusehdotuksista ja materiaaliin päivityksistä. Ajoissa lähetetty viranomaisneuvottelun kutsu varmistaa sen, että mahdollisimman moni kutsuttu pääsee paikalle. Kutsu olisi hyvä lähettää vähintään kaksi viikkoa etukäteen ja ELY-keskus voi pyytää tätä. Kutsun yhteydessä on hyvä lähettää kaavan senhetkinen materiaali, jota ELY-keskus voi pyytää tarvittaessa. Mitä paremmin kokoukseen valmistaudutaan materiaaliin perehtyen sekä siinä käsiteltäviä asioita listaten, sitä sujuvammin se todennäköisesti tulee menemään. lisätään liitteeksi ja huomioidaan kaavaselostuksessa. 3.9 Melunsuojauksen tarpeen selvittäminen kuvataan kaavaselostuksessa. 3.17 Havainnekuvaa tarkistetaan katuyhteyden osalta. -> AP-alueelle lisätään toinen katu havainnekuvassa Materiaalin päivityksiä mm.: - Päivitetty liite 21, liikenteellinen kytkentä 51. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) 15.2.2012 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvotteluiden muistio (24.2.2012), Uudenmaan ELY-keskus liikenteeseen liittyen mm.: Lentomeluista todettiin, että voimassa oleva maakuntakaava verhokäyrineen ohjaa yleiskaavaa ja että lainvoimainen ympäristölupa otetaan huomioon aikanaan asemakaavoituksessa. Ks. kohta 2.14. -Uudenmaan liitto totesi puheenvuorossaan, että alueen sijaintitekijät, kuntakeskuksen läheisyys, seudun aluerakenteeseen ja joukkoliikenteeseen (rata ja bussit) tukeutuminen sekä joukkoliikennetavoite perustelevat rakentamisen tehokkuutta. 52. Kunnan osuutta 53. Kunnan osuutta 54. Kunnan osuutta Tiedusteltaessa asiaa todettiin, että tien yleissuunnitelmassa yhteistyökumppanina asemakaavan osalta on osayleiskaavan liikennesuunnittelukonsultti. 6.3.2012 mennessä saadun palautteen pohjalta tarkistukset, Kaavaselostuksen täydennys, OAS:in päivitys Liikenteeseen liittyvät tarkistukset: ”Päivitettiin liite liittymisestä ympäristöön ja seudulliseen liikenneverkkoon.” ”-- katuverkkoa tarkennettiin viitteellisellä poikkiyhteydellä.” ”Kaavamerkintä silta muutettiin muotoon eritasoyhteys.” ”Ratsastuspolun yhteystarpeen merkintää tarkennettiin.” ”Puolustusvoimien kulkuyhteys huomioidaan.” 14.3.2012 Kuntakehityslautakunta § 27 28.3.2012 Kuntakehityslautakunta § 34 Päättää palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Liikenteeseen liittyvät perustelut: liikenneratkaisujen kuvaus ja vaikutukset kaavaalueella ja ulkopuolella katulinjaus pois uimahallin edestä, siirretään linjaus kulkemaan nykyisellä paikalla Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin vastineet kaavaehdotuksen palautteeseen sekä muutosesitykset. Tämän lisäksi eri viranomaisten kommentit kirjattiin ylös. Kaavaehdotuksessa ei nähty suurempia ongelmakohtia ja lentomelusta todettiin, että maakuntakaava verhokäyrineen ohjaa yleiskaavaa ja lainvoimainen ympäristölupa otetaan huomioon aikanaan asemakaavoituksessa. Tämän lisäksi ELYkeskus yhtyi Uudenmaan liiton puheenvuoroon liikenteellisten tekijöiden perustelevan rakentamisen tehokkuutta. Viranomaisneuvottelussa lähinnä todettiin, että kaava on lainmukainen ELY-keskuksen näkökulmasta. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on melko myöhäisessä vaiheessa kaavaprosessia, joten kaavaan ei pitäisikään tulla enää suuria muutoksia. Kaavan muutostarpeet tulee tuoda esille aikaisemmassa vaiheessa kaavaprosessia. ELY-keskuksen liikennevastuualueelta tiedusteltiin erään tien yleissuunnitelman yhteistyökumppania asemakaavan osalta. Yhteistyökumppanina toimii osayleiskaavan liikennesuunnittelukonsultti. Viranomaisneuvottelussa on myös mahdollisuus ennakoida esimerkiksi osayleiskaava-alueen tulevaa asemakaavoitusta. ELY-keskuksen jatkon yhteystyötä helpottaa mm. yhteistyötahojen tunteminen. 55. Kunnan osuutta 56. Kunnan osuutta HYVÄKSYMISVAIHE 57. Kunnan osuutta Vuoden 2012 maaliskuussa nettikysely asuinalueesta kiinnostuneille 17.4.2012 tarkistukset osayleiskaavaksi kuntakehityslautakunnan jälkeen, kaavaselostuksen täydennys. Liikenteeseen liittyvät tarkistukset: ”Kaavakartassa kunnan itäväylän länsipuolella sijaitseva katuyhteysvaraus muutettiin korttelialueiden välissä kaduksi. Mitoitusta tarkistettiin vastaavasti kaavaselostuksessa ja suunnitteluohjeessa.” ”Keskustatoimintojen pysäköintiperiaatetta täydennettiin kaavaselostukseen yksityiskohtaisemmin.” ”--tie täydennettiin havainnekuvaan nelikaistaisena.” 23.4.2012 Kunnanhallitus § 162 Päättää: hyväksyä osayleiskaavan ja muistutuksiin ja lausuntoihin laaditut vastineet että tielinjaukset ja ratkaisut tarkentuvat asemakaavavaiheessa ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää hyväksyä osayleiskaavan 58. Kunnan osuutta 7.5.2012 Valtuuston äänestykset Valtuusto päättää hyväksyä osayleiskaavan. Huom. Mahdollisesti osa sähköposteista on jäänyt kateisiin ELY-keskuksen ATK-muutosten takia. LIITE D. Osayleiskaavan B aineistolistaus Kaava-aineisto (kaavakartat, kaavaselostukset) Kaavakartta, hyväksytty (7.5.2012) Kaavaselostus, hyväksytty o liitteenä mm. muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluista (liite 17) o lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloajalta 18.2.–31.3.2010 sekä niihin laaditut vastineet (liite 26) o muistio luonnosvaiheen viranomaisneuvotteluista (27) o lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät osayleiskaavan ehdotuksen nähtävilläoloajalta 6.6. – 1.7 ja 1.8.–15.8.2011 sekä niihin laaditut vastineet (liite 30) o muistio ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluista (liite 33) o liitteenä selvityksiä ja katuverkon alustava yleissuunnitelma (liite 12) o kaupallinen selvitys (liite 15) o kuvaus kaava-alueen liikenteellisestä liittymisestä ympäröiviin alueisiin (liite 21) o keskusta-alueen eteläisen pääkadun linjausvaihtoehdot (liite 23) o osayleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi (liite 29) o Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 16) Liikenneselvitykset ks. liitteistä katuverkon alustava yleissuunnitelma (17.2.2011) ks. liitteistä kaava-alueen liikenteellinen liittyminen ympäröiviin alueisiin (1.2.2012) ks. liitteistä keskusta-alueen eteläisen pääkadun linjausvaihtoehdot (5.1.2010) ELY-keskuksen lausunnot (luonnos, ehdotus) ks. liite 17 aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluiden muistio (18.12.2008), mukana edustaja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiristä Tieverkkoselvitys tehty yhdessä Tiehallinnon kanssa, päivitystarve Itäisessä ohitustiessä ei poikittaisyhteyksiä tasossa Joukkoliikennelinjastojen kehitys Liikenneturvallisuus (VAT) ja meluntorjunnan kirjaaminen Joukkoliikenteestä ja kevyestä liikenteestä ks. liite 26 lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloajalta 18.2–31.3.2010 sekä niihin laaditut vastineet, mukana Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Jatkosuunnittelussa yhteistyötä maanteihin liittyen ELY-keskuksen kanssa Kaavaratkaisun arviointi ekotehokkuuden ja energiansäästön kannalta ks. liite 27 luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu II:n muistio (7.4.2011), mukana Uudenmaan ELY-keskus Neuvottelussa ei käsitelty liikenteeseen liittyviä asioita. ks. liite 30 lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät osayleiskaavan ehdotuksen nähtävilläoloajalta 6.6. – 1.7 ja 1.8.–15.8.2011 sekä niihin laaditut vastineet, mukana Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto asemakaavoituksen alkaessa tiejärjestelyjen suunnittelun käynnistys ks. liite 33 muistio ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluista, jossa oli mukana Uudenmaan ELY-keskus ei huomautettavaa juurikaan liikenteeseen liittyen Sähköpostilla lähetetty lausunto osayleiskaavaehdotuksesta: 29.9.2011 ELY-keskukselta kunnalle Sähköpostikeskustelut 10.3.2011 kunta ottaa yhteyttä ELY-keskuksen edustajaan päivämääristä ja kutsuttavista. 10.3.2011 ELY-keskus ilmoittaa päivämäärän ja toivoo materiaalit ja kutsut n. kaksi viikkoa etukäteen. 10.3.2011 ELY-keskus tarkentaa vielä sopivaa ajankohtaa neuvottelulle. 25.5.2011 kunta ottaa yhteyttä ELY-keskukseen asemakaavan maanteistä, liite: kommentoitu kartta 27.5.2011 ELY-keskus nostaa esille aluevaraussuunnitelman tarpeen 27.5.2011 Kunta kysyy onko aluevaraussuunnitelman nopea käynnistäminen mahdollista 3.2.2012 Kunta kutsuu ELY-keskuksen tiloihin kaikki viranomaiset, liitteenä kokouskutsu ja asialista sekä alustavat vastineet ja kaavamateriaali Pöytäkirjat (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Pöytäkirjat aikaväliltä 9.12.2008–7.5.2012 Valtuuston äänestykset (7.5.2012) Muu löytynyt aineisto Internet-kysely LIITE E. Asemakaavan C analyysi Taulukkoon on kerätty asemakaavaprosessin vaiheet eriteltyinä kunnan osuuksiin sekä ELY-keskuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kohdat on merkitty harmaalla. Kommentit ja analyysi -osiossa on avattu vaiheiden tapahtumia, sekä esitetty kysymyksiä ja jo joitain alustavia ehdotuksia toimintatavoista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Esimerkkitapaus: Asemakaava C Kommentit ja analyysi Epävirallinen vuorovaikutus Kunnan osuutta ALOITUSVAIHE Aloite rakennuttajalta ja arkkitehtuurikilpailun järjestäminen. 1. Kunnan osuutta 30.8.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostit: 3.9.2010 konsultti ottaa yhteyttä ELYyn tulevasta työkokouksesta 6.9.2010 ELY tiedottaa UELYssä pidettävästä työneuvottelusta kunnalle sekä konsultille Kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on todettu, että heti hankkeen alussa halutaan pitää työkokous ELY-keskuksen kanssa alueen liikennejärjestelyistä. Kaavaprosessi vaikuttaa lähteneen hyvin käyntiin liikennejärjestelyiden huomioimisen kannalta. ELY-keskuksen vastaussähköpostissa on heti viitattu MRL 9§:n perusteella liikenneselvityksen tarpeeseen. Suunnittelukysymysten ja selvitysten sisällön pohtiminen ja yhteistyön aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saattaa säästää muutoksilta myöhemmässä vaiheessa. 3. Epävirallinen vuorovaikutus 14.9.2010 Neuvottelu: Konsultti, Uudenmaan ELY-keskus ja kunta, aiheena liikenteelliset lähtökohdat Muistio Kokous pidettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa eikä paikalla ollut edustajia Hämeen ELY-keskuksesta. Miksei Hämeen ELY-keskuksen edustajia ollut alkuvaiheessa läsnä? (Liittyykö siihen, että Uudenmaan ELY-keskus hoitaa liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen tehtävät Hämeen alueella?) Muistion perusteella kokouksessa alustavaa liikennesuunnitelmaa pidettiin hyvänä, mutta tarkempia suunnitelmia tulee kuitenkin tehdä ja liikenteellisiä tarkasteluja tulee laajentaa koko alueelle. Lisäksi tulee varmistaa, etteivät kasvavat liikennemäärät häiritse moottoritien liikennettä. Liikennetarkasteluun tulee myös sisällyttää kevyenliikenteen järjestelyt alikulkuineen sekä joukkoliikenteen pysäkit. Kaavaprosessin ensimmäinen työneuvottelu vaikuttaa lähteneen hyvin käyntiin. Tosin konsultin edustaja totesi, etteivät kaavoitettavan tilaa vievän kaupan toimijat tule välttämättä tarkentumaan, koska alue tulee toteutumaan vaiheittain. Tarkentamisen tarvetta oli kuitenkin esitetty kokouksessa, koska toiminnat ja toimijat vaikuttavat merkittävästi liikenteen määriin. 4. Kunnan osuutta 5. Epävirallinen vuorovaikutus Tapaamisia kunnan sekä hankkeen toteuttajan että konsulttien ja mm. infratoimijoiden kesken (30.12.2010-18.2.2011, yht. 7 kpl) 2.2.2011 Aloituskokous (mukana edustus Uudenmaan ELY-keskuksesta) Aloituskokouksessa oli vain yksi edustaja Uudenmaan ELY-keskuksesta, joten maankäyttö- - Muistio ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu sovittiin pidettäväksi myöhemmin helmikuussa. Kokouksessa todettiin mm., että liikenneverkon suunnittelu on jo käynnistynyt kaupungin ja konsultin välillä. Olisiko liikenneverkon suunnittelun jatkosta pitänyt sopia palaveri kunnan, konsultin ja ELYkeskuksen kesken pidettäväksi? 6. Epävirallinen vuorovaikutus 11.2.2011 Hankepalaveri 1, ELY-keskus ja konsultti Muistio/esityslista Paikalla oli neljä Uudenmaan ELY-keskuksen edustajaa ja yksi konsultin edustaja. Miksei Hämeen ELY-keskuksesta ollut edustajia läsnä? Tai kunnalta? Kaavatyöhön osallistuva konsultin on hyvä olla mukana viranomaisneuvotteluissa, mutta konsultti ei voi olla edustamassa kuntaa (Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, s. 44). Vaikka kyseessä oli epävirallinen tapaaminen, olisi kunnan edustajan läsnäolo ollut myönteistä. Kokouksessa on käyty tiensuunnitteluun liittyviä asioita. Kunta ja hankkeen tilaaja sekä rakennuttaja ovat sopineet keskenään, että tilaaja ja rakennuttaja vastaavat alueella olevan tien suunnittelusta ja rakentamisesta. Syynä järjestelyyn on kiireellinen aikataulu. Kiire voi vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi selvitysten laatuun, jos pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti valmista, esimerkiksi työmäärästä karsien. 7. Kunnan osuutta Tapaamisia kunnan sekä hankkeen toteuttajan että konsulttien ja mm. infratoimijoiden kesken (1.3.2011-9.3.2011, 3 kpl) VALMISTELU-/LUONNOSVAIHE 8. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostilla 8.3.2011 alustava kaavaluonnos. Kunnan asemakaava-arkkitehti on lähettänyt konsultin laatiman kaavaluonnoksen sähköpostilla, mutta kommentoi samalla, ettei luonnosta ole ehditty käsitellä kunnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja uusi maankäyttö- ja rakennuslaki pyrki jopa entisestään lisäämään kunnan itsehallintooikeutta. Tulisiko esimerkiksi ELY-keskuksen valtion edustajana muistuttaa kuntaa sen vastuusta kaavoituksessa? 9. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostilla 10.3.2011 viranomaisneuvottelun asialista. Neuvottelun asialista lähetettiin vain päivää ennen itse neuvottelua, mikä on aivan liian myöhäinen ajankohta. 10. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) 11.3.2011 Viranomaisneuvottelu (ELY-keskus mukana) Asialista Viranomaisneuvottelun muistio (30.3.2011) mm: käsiteltiin tehtyjä selvityksiä ja lisäselvitystarpeita, mainittu kasvillisuusselvitys, hulevesiselvitys, maaperäselvitys ja kaupallinen selvitys kaavaluonnosta kehitetään niin, että voidaan sallia paljon tilaa vaativan tavaran kauppa (mm. ELY-keskus mukana kannanotossa) alueelle tuleva kokoojakatu suunnitellaan siten, että se Neuvottelussa oli mukana sekä Hämeen että Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat, liiton ja useampi edustaja kunnalta. Kokouksessa ei juurikaan käsitelty liikenteellisiä asioita. Tehtyjen selvitysten ja lisäselvitysten tarpeiden listassa ei mainittu liikenneselvityksen tarvetta tai lisäselvitystarpeita. Aiemmissa kokouksissa oli käsitelty liikenteellisiä asioita ja todettu myös, että hankkeella on kiireellinen aikataulu. Ainakin tehtyjen selvitysten ja lisäselvitystarpeiden luettelossa olisi tullut mainita liikenteelliset selvitykset. Olisiko neuvottelussa voitu palata myös aiempien työkokousten teemoihin ja varmistaa missä tulevaisuudessa palvelee nykyisen kaava-alueen eteläpuolista aluetta vaiheessa liikenteelliset selvitykset menevät? Missä ja miten osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyys on arvioitu? 11. Kunnan osuutta 12. Kunnan osuutta Tapaamisia kunnan sekä hankkeen toteuttajan että konsulttien ja mm. infratoimijoiden kesken (28.3.2011, 31.3.2011, 2 kpl) Sähköpostilla 31.3.2011 kunnalta katu/tiesuunnitelma UELYlle. 13. Kunnan osuutta xx.3.2011 Asemakaavan luonnos 14. Kunnan osuutta 6.4.2011 Asemakaavan aikataululuonnos 6.4.2011, kaavaprosessia 15. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostit: 7.4.2011 kunta ottaa yhteyttä ELYyn kaavaan liittyvän maantien suunnitteluluvan hakemisesta 8.4.2011 kutsu viranomaisneuvotteluun (14.4.2011) 13.4.2011 kunta ottaa yhteyttä ELYyn 2. viranomaisneuvottelusta Kunta ilmoittaa ELY-keskukselle sähköpostitse suunnitteluluvan hakemisesta. Tarkoitus on tehdä maantielle suunnitelma samanaikaisesti asemakaavan kanssa. Samassa viestissä on kerrottu asemakaavaehdotuksen etenemisestä. Kunnalta asiasta on ollut yhteydessä suunnitteluinsinööri eikä kaavoittaja. Kuinka tiivistä yhteistyötä kunnallistekniikan ja kaavoituksen välillä tehdään? Maantietä koskeva suunnittelulupa liittyy ELY-keskuksen rooliin edustaa valtiota maanteiden omistajana. Kuka ELY-keskukselta myöntää suunnitteluluvat? Onko tähän viestiin vastattu? Ovatko kaavan liikenteelliset edut ja maanteiden omistajan näkökulma aina helppo sovittaa yhteen? ELY-keskus ottaa kuntaan yhteyttä ja pyytää aineistoa seuraavan viikon työneuvotteluun. Neuvottelun aineisto luvataan kunnalta hieman myöhemmin, koska vielä ei ole asemakaavaluonnoksen vaihtoehtoja valmiina. Viestissä mainitaan myös aikataululuonnos, jonka realistisuudesta voidaan keskustella. Kunta lähettää materiaalin päivää ennen kokousta, syynä on kireä aikataulu. Kunnan toimintatavoista heijastuu hankkeen ehkä epärealistisenkin kiireinen aikataulu. 16. Epävirallinen vuorovaikutus 14.4.2011 Viranomaisneuvottelu (ELY-keskus mukana) Asialista Viranomaisneuvottelun muistio (18.4.2011), liikenteestä: Liikennemääräarviointi on tehty ja arviointia tarkistetaan ko. kaavaalueen rakennusoikeuksien mukaiseksi Liikenteen osalta lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta Valmisteluvaiheen kuulemisen luonnosvaihtoehdoista: Kevyen liikenteen yhteyksiin tulee kiinnittää huomiota ja ajoneuvoilla ajoa tulee välttää kevyen liikenteen väylällä Lisäkokoukselle ei nähty tarvetta. Neuvottelussa oli edustaja Hämeen ELYkeskuksesta, muttei Uudenmaan ELY-keskuksesta. Kokouksessa todettiin, että hanketta voidaan kiirehtiä mm. aloittamalla kadunrakentaminen eli työmaatie maisematyöluvalla. Tehdyistä lisäselvityksistä mainittiin liikennemääräarvioinnin tarkistaminen ko. kaavaalueen rakennusoikeuksien mukaiseksi. Uudenmaan ELY-keskus tulee antamaan lausunnon liikenteen osalta. Uudenmaan ELY-keskuksen edustajan läsnäolo neuvottelussa olisi ollut suotavaa, kun he ovat vastuussa lausunnon antamisesta. Uudenmaan ELY-keskus vastaa myös liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen tehtävistä Hämeen alueella. Neuvottelua on kutsuttu viranomaisneuvotteluksi, vaikka se ei varsinaisesti ollut lain mukaan sellainen. Olisi hyvä selkiyttää vuorovaikutuskäytäntöjä erottamalla työ- ja viranomaisneuvottelut toisistaan. Tulisiko ELY-keskuksen valtion viranomaisena tuoda erityisesti esille onko kyseessä viranomais- vai työneuvottelu? 17. Kunnan osuutta Tapaaminen kunnan sekä hankkeen toteuttajan että konsulttien kesken (18.4.2011) 18. Kunnan osuutta 20.4.2011 Kuulemiskirje 19. Kunnan osuutta 20.4.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty 20. Kunnan osuutta Tapaaminen kunnan sekä konsulttien kesken lupamenettelyistä (21.4.2011) 21. Kunnan osuutta 25.4. -10.5.2011 Valmisteluvaiheen kuuleminen on järjestetty. Kaavan muutoksesta on kuultu naapureita. Kuulemiskirje oli samalla ilmoitus kaavahankkeen vireille tulosta. Hämeen ELY -keskukselle on lähetetty kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 4.5.2011 Yleisötilaisuus asemakaavan luonnoksesta keskusteltiin mm. liikennemelusta lähistön maanomistajat ottivat kantaa liittymiin Sähköpostilla Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit kaavaluonnoksesta Hämeen ELYkeskukselle (12.5.2011) Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Hämeen ELY-keskukselle, vaikka myös Uudenmaan ELY-keskus on hankkeessa mukana. Minkälaista yhteistyötä Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten välillä on? Onko esimerkiksi tiedonvaihto ja työnjako sujuvaa? 13.5.2011 Hämeen ELY-keskuksen lausunto luonnoksesta (Uudenmaan ELY-keskus mukana), liikenteestä: Asemakaava ja tiesuunnitelma eivät saa olla ristiriidassa keskenään liikennejärjestelyiden suhteen. Huomioitava on erityisesti alikulun vaatima tila ja joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyiden vaatima tila. Kaavarajaukseen esitetään otettavaksi mukaan myös kevyen liikenteen alikulun toteuttamisen edellyttämä aluevaraus Uuden Orimattilantien itäpuolelta. Tieliikenteen melulle altistuva alue tulee tutkia maaston muodot huomioiden ja melualue tulee osoittaa kaavassa. Uudenmaan ELY -keskus ei vastaa uuden maankäytön aiheuttamasta meluntorjunnan tarpeesta. Moottoritien rampin suoja-alueelle osoitetut puistomuuntamot (et) tulee poistaa rampin suoja-alueelta. Mielipiteiden huomioon ottaminen valmisteluvaiheen palautteen perusteella, luonnoksen muutokset mm.: - ET -tontti on poistettu asemakaavan luonnoksesta. Lämpökeskukselle etsitään uutta sijoituspaikkaa tämän asemakaava-alueen ulkopuolelta. - Asemakaavaluonnosta on muutettu eteläisen omakotialueen osalta siten, että ehdotettujen 2 poistettavan tontin sijaan viheralueita on laajennettu kyseisellä kohdalla siten, että vanhan ja kaavoitettavan uuden asutuksen väliin on muodostunut lähivirkistysaluetta. - Liittymät eivät ole kaupungin päätösvallassa. ELY-keskus ei ole antanut liittymälupia. - Valmisteluvaiheen kuulemisen perusteella jatkotyöskentelyn pohjaksi valittiin vaihtoehto 1, jossa ei ole mukana erikoistavaran kaupan suuryksikköä (km2). Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit asemakaavaluonnoksesta on liitetty Hämeen ELYkeskuksen lausuntoon. Tiesuunnitelma ei ole ollut saatavilla lausuntoa varten, joten siitä on kommentoitu pelkästään, ettei se saa olla ristiriidassa asemakaavan liikennejärjestelyiden suhteen. Muuten kaavaa on kommentoitu mm. alikulun, joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyiden, tiemelun ja meluntorjunnan suhteen. 22. Kunnan osuutta 23. Epävirallinen vuorovaikutus 24. Lausunto valmistelu/luonnosvaiheesta (MRA 20 §, MRA 28 §) 25. Kunnan osuutta Uudenmaan ELY-keskus on tuonut esille 11.3.2011 pidetyssä neuvottelussa, että tiesuunnitelman luonnos ja kaavaluonnos tulisivat olla samanaikaisesti ELY-keskuksessa kommentoitavana. ELY-keskus ei kuitenkaan ole vielä saanut tiesuunnitelman luonnosta, mutta antaa kommenttinsa lausuntoa varten. Olisiko Uudenmaan ELY-keskus voinut pyytää tai vaatia kunnalta tiesuunnitelman luonnosta tässä vaiheessa? - Asemakaavaehdotukseen on lisätty yleismääräys, joka mahdollistaa johtojen rakentamisen ajo-rasitteen kohdalla. EHDOTUSVAIHE 26. Kunnan osuutta 28. Kunnan osuutta 13.5.2011 Kaavasuunnittelupalaveri, kunta, konsultteja Muistio 18.5.2011 Asemakaavaehdotus Kaava-alueen kuvauksessa ei ole juurikaan käsitelty liikennettä Tavoitteissa mainittu uusi suunniteltu katuverkosto ja katumitoituksessa huomioidut kevyen liikenteen reittivaraukset Asemakaavan muutoksen perusteluissa käsitellään liikennettä Vaikutusten arvioinnissa liikenne on sivuutettu 24.5.2011 Tekninen lautakunta 29. Kunnan osuutta 24.5.2011 Kaupunginvaltuuston kokous 30. Kunnan osuutta 26.5.2011 Asemakaavaehdotuksen muutos 31. Kunnan osuutta 3.6.2011–11.7.2011 Asemakaavaehdotus nähtävillä 32. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostit: 27.6.2011/14.7.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen (UELY) lausunto rakennuttajan lupahakemukseen toimisto- ja liikerakennuksen rakentamiseksi, myöhemmin välitetty UELYn sisällä 14.7.2011 välitetty UELYn sisällä lausuntoa varten kunnan viesti kaavaan liittyvän maantien suunnitteluluvan hakemisesta, sekä välitetty UELYn kommentit asemakaavaluonnoksesta 14.7.2011 välitetty UELYn sisällä lausuntoa varten asemakaavaluonnos 27.7.2011/28.7.2011 UELY:n sisäisiä sähköposteja asemakaavaehdotuksen lausunnosta, loma-ajan aikatauluongelmia, huomioita lausuntoon liittyen 29.7.2011 UELY:n sisäisiä viestejä aikatauluista 10.8.2011/11.8.2011 UELY:n sisäiset viestit kommenteista kaavalausuntoon 27. Kunnan osuutta Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon kaupungin ja rakennuttajan lupahakemuksesta toimisto- ja liikerakennuksen rakentamiseksi. Lausunnossa todetaan, että kasvavat liikennemäärät edellyttävät liikennejärjestelyiden parantamista. ELY-keskus edellyttää myös rakenteiden sijoittamista maantien alueen ulkopuolelle käyttämättä maantien aluetta rakentamisvaiheessa. Valumavesiä ei myöskään saa laskea kiinteistöltä maantielle. Esimerkiksi tässä lausunnossa on huomattavissa selkeästi ELY-keskuksen rooli maanteiden edun valvojana. Ehdotusvaiheen lausuntoa varten on välitetty heinäkuussa Uudenmaan ELY-keskuksen sisällä edellinen viesti, joka sisältää ELY-keskuksen lausunnon lupahakemukseen toimisto- ja liikerakennuksen rakentamiseksi. Lausuntoa varten on myös välitetty huhtikuinen viesti, jossa haetaan suunnittelulupaa maantielle. Ehdotusvaiheen lausuntoa varten on myös välitetty Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit asemakaavaluonnoksesta. Kerätäänkö ELYkeskuksessa lausuntoihin liittyvää aineistoa esimerkiksi yhteisiin kansioihin, joista kaavatapausten materiaalin voi hakea? Työskentelyä saattaisin helpottaa, jos esimerkiksi sähköpostit tallennettaisiin yhteiseen aineistopankkiin niin, ettei niitä tarvitsisi välittää jälkikäteen. Hämeen ELY-keskuksesta on varmistettu sähköpostitse, että Uudenmaan ELY-keskuksesta joku vastaa ehdotusvaiheen lausunnon antamisesta, joka sattuu kesälomakaudelle. Lausunnon antamista on luonnosteltu ja todettu, että liikenneselvitys, alustava tiesuunnitelma sekä meluntorjunnan suunnittelu puuttuvat. Viesteissä on todettu, että esimerkiksi meluun liittyvät puutteet ja liikenneselvityksen puute ovat perusteita, joiden takia myös Liikennevirasto voi valittaa ELY-keskuksen puolesta. Voisiko ELYkeskus jo tässä vaiheessa ilmoittaa kunnalle, että epäilee kaavassa olevan läpimenemisen estäviä puutteita? Hämeen ELY-keskus on lisäksi tiedustellut onko kaavalausunnon ajankohtaa mahdollista muuttaa lomakauden päällekkäisyyden vuoksi. Kunnalta on kuitenkin tullut vastaus, että rakentajasta myöhempi ajankohta tuntuu mahdottomalta. Sekä kunnalla että ELY-keskuksella on lomakausi meneillään. ELY-keskuksen puolelta lausunnon antaminen hankaloituu, koska useampi ihminen joutuu paneutumaan hankkeeseen, kun siitä vastaava on lomalla. Tulisivatko hankkeet tai ainakin lausuntojen antamiset ajoittaa lomakauden ulkopuolelle? Tai sitten sijaisista tulisi sopia hyvissä ajoin. Hämeen ELY-keskuksesta on kysytty Uudenmaan ELY-keskuksen kommentteja lausuntoon kaksi päivää ennen lausunnon jättämistä. Uudenmaan ELY-keskus on antanut kommenttinsa seuraavana päivänä. Kommenteissa ei kuitenkaan suoraan sanota, että liikenneselvitys ja alustava tiesuunnitelma puuttuvat. Tulisiko yhteistyötilanteessa ELY-keskusten sisällä myös antaa lausuntoon tarvittavat kommentit varhaisemmassa vaiheessa? 33. Lausunto ehdotusvaiheesta (MRA 20, 28 §) 12.8.2011 Hämeen ELY-keskuksen lausunto ehdotuksesta (Uudenmaan ELY-keskus liikenteen osalta mukana) mm.: - Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä tulee sitovasti osoittaa tarvittava meluntorjunta. Asuinalueen meluntorjunnan sekä liikenneturvallisuuden takaamiseksi ei Pentinraitin yhdistämistä maantien risteysalueelle voida pitää perusteltuna. VLalueelle sijoitettu pp-tie tulee korvata tiesuunnitelmassa suunniteltavilla kevyen liikenteen yhteyksillä. Valtatien ja maantien varteen tulee osoittaa riittävät suojaviheralueet EV nykyisten VL-alueiden tilalle. - Myös vaikutusten arviointia etenkin liikenteen ja liittymäjärjestelyiden sekä kevyen liikenteen järjestämisen tarpeen osalta esitetään täydennettäväksi. Lausunnossa todetaan, että asemakaavaehdotuksessa on otettu pääosin huomioon Hämeen ELY-keskuksen kaavan valmisteluvaiheessa esille ottamat asiat, mutta puutteita kuitenkin on esimerkiksi kevyen liikenteen alikulkuun, tiesuunnitelmaan, meluntorjuntaan ja kevyenliikenteenyhteyksiin sekä suojaviheralueisiin. Lausunnossa todetaan, että kaavaselostus on varsin niukka ja selvitykset on joko lisättävä tai referoitava siinä. Lisäksi vaikutusten arviointia etenkin liikenteen ja liittymäjärjestelyiden sekä kevyen liikenteen järjestämisen tarpeen osalta esitetään täydennettäväksi. Lausunnossa ei ole missään vaiheessa sanottu suoraan, että puutteet voivat aiheuttaa oikaisukehotuksen. Uudenmaan ELY-keskuksen sisäisiä sähköposteja luettaessa saa vaikutelman, että ehdotusvaiheen aineiston perusteella kaavan läpimeneminen ei vaikuta todennäköiseltä. Olisiko lausunnossa pitänyt sanoa vahvemmin ja suoremmin puutteiden kriittisyydestä? Loma-ajan takia lausunnon antoivat kummastakin ELY-keskuksesta sijaiset. Onko sillä ollut vaikutusta kaavalausunnon sanamuotoihin? 34. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei järjestetty (?) MRA 18, 26 §: Viranomaisneuvottelu järjestetään ”- - tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.” Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu olisi todennäköisesti ollut tarpeellinen, etenkin kun kaavan kiireellinen aikataulu ja loma-aika todennäköisesti hankaloittivat vuorovaikutusta. Lisäksi neuvottelussa olisi ollut mahdollisuus ennen kaavan kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyä ja hyväksyntää painottaa puutteiden merkittävyyttä. 35. Kunnan osuutta 36. Kunnan osuutta 16.8.2011 Asemakaavaehdotuksen muutos, täydennetty selostusta ELY-keskuksen lausunnon mukaan 22.8.2011 Kaupunginhallitus Asia jätettiin käsittelemättä 37. Epävirallinen vuorovaikutus 25.8.2011 Suunnittelukokous (mm. kunta ja UELY) 38. Kunnan osuutta 5.9.2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuustolle ehdotus hyväksyä muutettu asemakaavaehdotus Sähköpostit: 7.9.2011 sähköposti Uudenmaan ELYstä kuntaan palaveriin (13.9.) valmistautumiseksi, koska paljon avoimia kysymyksiä; UELYn sisäistä kirjeenvaihtoa mm. epäilyksiä jo nyt tiedossa olevista muutostarpeista; Hämeen ELYstä kunnalle viesti kaavoituksen nopeasta etenemisestä 39. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostin (7.9.2011) mukaan on ollut epäselvyyksiä ja sen jälkeen on kyselty vielä tehtyjä suunnitelmia. Hämen ELY-keskus ottaa yhteyttä Uudenmaan ELYkeskukseen ja yrittää rauhoitella tilannetta. Hämeen ELY-keskus olettaa, ettei kunta vie kaavaa hyväksyttäväksi ilman muutoksia. Uudenmaan ELYkeskus kommentoi mm., että heistä vaikuttaa siltä, etteivät kaikki kunnankaan edustajat ole tietoisia siitä, mitä suunnitellaan. Uudenmaan ELY-keskus lähettää kunnalle sähköpostia tulevasta (13.9.) työneuvottelusta. Viestissä kerrotaan ELY-keskuksen haluavan kuulla tapaamisessa tiesuunnitelman periaatteista ja mainitaan myös, että sille on nyt sopiva tilaisuus, kun se ei ole vielä luonnosvaiheessa. ELY-keskus painottaa, että he katsovat aluetta laajempana kokonaisuutena. Lisäksi asemakaavassa ja osayleiskaavan liikenneselvityksessä on poikkeavuuksia. Viestissä todetaan lisäksi, että ELYkeskus epäilee kaupungin olevan hyväksymässä asemakaavaa, johon on jo tiedossa mm. tiesuunnitelmaan liittyviä muutostarpeita. Tiesuunnitelman tulee olla hyväksymiskelpoinen Liikennevirastolle ja sen tulee perustua kaavaan. Viestin lopussa myös muistutetaan, että tiesuunnitelmaluonnoksista on toivottu tietoa jo toukokuisissa kaavalausunnoissa. Viestissä tarkennetaan, että tällä on tarkoitettu tarkempaa tietoa suunniteltavista tie- ja liittymäjärjestelyperiaatteista. Myös aloituskokouksessa mainitun käynnistyneen liikenneverkon suunnittelun perään kysellään nyt. Vaikuttaa siltä, että kaavaa varten tarvittavia selvityksiä ja suunnitelmia olisi voinut ELYkeskuksen puolelta täsmentää jo alkuvaiheessa. ELY-keskus olisi voinut pyytää myös suunnitelmia nähtäville jo aiemmassa vaiheessa. Myöhemmin Hämeen ELY-keskuksesta kysellään kunnalta missä vaiheessa kaava etenee ja kysellään liikennejärjestelyiden sopivuuden huomioimisesta kaavan LT-alueelle, jos kaava on menossa hyväksyttäväksi tai sitten aikomuksesta järjestää ripeästi kaavamuutos. ELY-keskuksesta huomautetaan lisäksi, että hankekaavojen vauhdissa on hankala pysyä. Kunnasta vastataan, että kaava on valtuuston käsittelyssä 12.9. ja asioista keskustellaan lisää 13.9. työneuvottelussa, jossa on mm. ELY-keskus mukana. Hämeen ELY-keskuksen edustaja välittää kunnan vastaukset Uudenmaan ELY-keskukselle. Uudenmaan ELY-keskuksessa todetaan sisäisesti, ettei kyse ole ainoastaan liikennealueen rajauksen riittävyydestä. Ilmeisesti Hämeen ELY-keskuksessa ei ole täysin ymmärretty kaavan puutteiden vakavuutta. Hämeen ELY-keskus vastaa lausuntojen antamisesta, vaikkei siellä ole liikennevastuualuetta. Olisiko jo aiemmassa vaiheessa tullut suoraan kertoa Hämeen ELYkeskukselle perustelut ja puutteiden vakavuudet? Aineiston sähköpostien perusteella Hämeen ELYkeskukselle on lähetetty vain kommentit lausuntoa varten. Hämeen ELY-keskuksessa asiasta vastaa arkkitehti eikä liikennesuunnittelija, joten mahdollisesti olisi ollut tarvetta avata liikenteen selvityksiä koskevia kommentteja. Silloin, kun kaavalausunnot tehdään yhteistyössä kahden ELY-keskuksen kesken, on varmasti vain pelkkiä kaavalausunnon kommentteja suurempi tarve yhteydenpidolle. Onko esimerkiksi tämän kaavatapauksen yhteydessä käyty puhelinkeskusteluja? HYVÄKSYMISVAIHE 40. Kunnan osuutta 12.9.2011 Kaupunginvaltuusto § 107 Hyväksyi asemakaavaehdotuksen 41. Epävirallinen vuorovaikutus 13.9.2011 Virkamiestapaaminen, mm. Uudemaan ELY-keskus, kunta (maantien tiesuunnitelmasta) Muistio Virkamiestapaamisessa oli Uudenmaan ELYkeskuksesta kolme osallistujaa. Kokouksessa käsiteltiin hulevesien lisäksi maantien tiesuunnitelmaa. ELY-keskus edellyttää toimivuustarkasteluiden tekemistä, joiden tuloksena esitetään suunnitteluratkaisut. Kaupunki käynnistää toimivuustarkastelut välittömästi ja ELY-keskuksen edustajia informoidaan työn etenemisestä sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä tarpeen vaatiessa järjestetään uusi tapaaminen. Oliko ELY-keskus tapaamisessa enemmän valtion maanteiden omistajan kuin kaavojen edistämisen ja ohjauksen antajan roolissa? Tapaaminen liittyy kaavaprosessiin, mutta voidaanko se laskea varsinaisesti osaksi sitä, kun käsittelyssä on tiesuunnitelma? Tulisiko kaava- ja tiesuunnittelun samanaikaisuutta korostaa ja tarvittaessa ehdottaa jo heti hankkeen alussa tällaisia tapaamisia? 42. Epävirallinen vuorovaikutus, ELY:n osuutta Sähköpostit: 14.9.2011 sähköposti UELYn sisällä palaverin (13.9.2011) kulusta viestejä; palaverin muistio kommentoitavaksi (viestiketju 14.9., 15.9., 16.9.) ja prosessin kulusta; kirjeenvaihtoa UELYn sisällä sekä myös sähköpostia kunnalta UELYyn Uudenmaan ELY-keskuksen sisäisesti lähetettiin sähköpostilla kuulumisia tapaamisen kulusta. Aikaisempien palavereiden selvityksiä ei kunnan mukaan ollut osattu tehdä, koska niitä ei ollut selkeästi lausunnoissa vaadittu. ELY-keskuksen edustajat olivat kertoneet tapaamisessa, ettei kaavan vastainen tiesuunnitelma tule etenemään. Kunnalta oli kerrottu puutteiden syyksi mm. päättäjien asettamia aikataulupaineita, henkilöiden vaihtumiseen kesken kaavaprosessi sekä Hämeen tiepiirin aikaisiin toimintatapoihin. Lisäksi kunnan puolelta pahoiteltiin valmisteluvaiheeseen kuuluvien selvitysten puutetta ja yhteydenpidon uupumista ELY-keskuksen suuntaan. Ongelmia kunnan puolella olivat ilmeisesti epäselvyydet yhteyshenkilöissä sekä kaavaprojektin vastuunkantajista kunnan puolelta. Vastuuta projektista oli todennäköisesti yritetty siirtää alueen rakennuttajalle. Uudenmaan ELY-keskuksen sisällä käytiin sähköpostikeskustelua palaverin (13.9.2011) muistiosta. Muistioon ehdotettiin mm. lisättäväksi, että maankäytön suunnittelua oli kiirehditty kun taas tiesuunnitelmaratkaisuja vasta mietittiin, vaikka tarve olisi ollut niiden yhteenkytkemiselle. Lisäksi esimerkiksi liikenteellisiä selvityksiä ja suunnitelmia puuttui sekä tarkempi liikenteellinen tarkastelu. Tiedon katkosten ja epätietoisuuden syiksi arveltiin kunnan puolelta useita henkilövaihdoksia ja useita palavereita eri tahojen ja henkilöiden kesken sekä osittain epätarkkoja lausuntoja ja kommentteja. ELYkeskuksen osalta kehitettävää on lausuntojen ja kommenttien tarkkuudessa. Todennäköisesti kaikkien osapuolien kannalta olisi hyvä ilmaista mahdollisimman suorasti asiat, jotka hyvin todennäköisesti johtavat oikaisukehotukseen. Uudenmaan ELY-keskuksen sisäisesti todetaan myös, että heidän puoleltaan olisi voitu olla ensimmäisessä lausunnossa tarkempia. Mutta ehdotusvaiheen lausunnossa taas he tuovat omasta näkökulmastaan puutteet selvästi esille. Lisäksi viesteissä todettiin, että tapaamisessa tuotiin esille aiemmin pidetyt palaverit ja lausunnot sekä niiden muistiot, joihin viitattiin. ELY-keskuksen on jatkossakin hyvä kerätä kaavatapausten muistiot ja aineistot, jotta niitä voidaan hyödyntää myöhemmin. 43. Kunnan osuutta 23.9.2011 Asemakaavan kaava-alue, liikenneselvitys, Kunnallistekniikka (tulosteessa muistiinpanoja) 44. ELY:n osuutta Sähköpostit: 6.10.2011 UELYn sisäisiä viestejä meteriaaleista; maaliskuun (viranomais)neuvottelun asialista välitetty uudelleen ja kommentoitu, että tuli vain päivää ennen neuvottelua; huhtikuun (2. viranomaisneuvottelu) työneuvottelun materiaaleja välitetty UELYn sisällä ja kommentoitu, että kutsu tuli noin viikkoa ennen 45. Kunnan osuutta 6.10.2011 kaupunki on omana työnään laatinut maantien / asemakaava-alueen liikenneselvityksen 46. Kunnan osuutta 18.10.2011 Tiesuunnitelman laatiminen maantielle ja asemakaavan liittymäjärjestelyt, kokous 1. ja 2. Uudenmaan ELY-keskuksessa, kunta, ELY-keskus ja konsultti, liitteenä kokousten esitysmateriaalia 47. Oikaisuvaatimus ja muutoksen haku 21.10.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotus kaupunginvaltuuston päätökseen 12.9.2011 § 107, joka koskee asemakaavan hyväksymistä, liittymän kaakkoiskulma - Liikenteen vaikutuksia ei kaava-asiakirjoissa ole riittävästi selvitetty. ELY-keskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa 12.8.2011 esittänyt kaavatyön yhteydessä tai sitä aiemmin tehtyjen liikenteeseen liittyvien selvitysten ja suunnitelmien lisäämistä liiteasiakirjoina kaavaselostukseen tai referoitavaksi kaavaselostuksessa. Myös vaikutusten arviointia etenkin liikenteen ja liittymäjärjestelyiden sekä kevyen liikenteen järjestämisen tarpeen osalta on lausunnossa esitetty täydennettäväksi. Edellä mainittuja Uudenmaan ELY-keskuksen sisäisesti on välitetty materiaaleja maaliskuun neuvotteluun, johon Uudenmaan ELY-keskukselta eivät kaikki päässeet osallistumaan sairastumisen vuoksi. Minkälaiset käytännöt ELY-keskuksella on sijaistamisesista? Huhtikuiseen neuvotteluun ei Uudenmaan ELYkeskuksesta kukaan päässyt osallistumaan. Oikaisuvaatimuksen perusteluina ovat lainvastaisuus ja yleinen etu. Liikenteen vaikutuksia ei kaava-asiakirjoissa ole riittävästi selvitetty eikä lausunnoissa esitettyjä selvityksiä, suunnitelmia ja vaikutusten arviointeja (liikenne, liittymäjärjestelyt, kevyen liikenteen järjestäminen) ole täydennetty kaavaselostuksen yhteyteen. Lisäksi asemakaavan edellyttämä tarkennettu liikenneselvitys puuttuu kokonaan sekä liikennemäärien selvittäminen. Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimusta kaavan perustumisesta riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. selvityksiä ja suunnitelmia ei ole ollut asiakirjoissa kaavaratkaisua hyväksyttäessä ja asemakaavan edellyttämä tarkennettu liikenneselvitys puuttuu kokonaan. Myös melun huomioon ottaminen edellyttää liikennemäärien selvittämistä. - ELY-keskus katsoo, että kaava on edellä olevan johdosta lainvastainen ja että on yleisen edun mukaista tehdä liikenneselvitys asemakaavan edellyttämässä laajuudessa ja tarkkuudella kaavan vaikutusten arvioimiseksi. 48. Kunnan osuutta 49. Kunnan osuutta 50. Epävirallinen vuorovaikutus 16.11.2011 Tiesuunnitelma maantielle asemakaavan alueelle sis. meluselvityksen ja muistion Tehtyjen selvitysten perusteella kaavaehdotusta on muutettu mm. seuraavasti: Liikennealueita on laajennettu siten, että tiesuunnitelmissa esitetyt tierakenteet mahtuvat niille. Lähivirkistysalue LV on muutettu suojaviheralueeksi, EV, jolle voi sijoittaa meluvallin. Meluvallin ohjeellista paikkaa on muutettu. Suojaviheralueelle on lisätty hulevesialue hv. Pentinkadun jatkeena olevalta kevyen liikenteen väylältä on poistettu ”häl”-merkintä, joka mahdollisti hälytysajoneuvojen ajon kevyen liikenteen väylällä, väylän Uuden Orimattilantien puoleinen pää on levitetty etelään. 23.11.2011 Viranomaisneuvottelu oikaisukehotuksesta (ELY-keskus mukana), muistio (28.11.) - Kokouksessa käsiteltiin liikenne- ja meluselvityksiä ja niiden edellyttämiä tarkistuksia asemakaavaan - Alustavan tiedon mukaan liikenteen toimivuustarkastelu voi edellyttää liikennealueen leventämistä - Sovittiin, että tarkistetaan aluevarauksen tarve - Kaavaselostukseen tulee kirjata liikenneselvityksen vaihe, liikenteen tuotoslaskelma sekä liitekartta liikennesuunnitelmasta. 51. Kunnan osuutta 28.11.2011 Asemakaavaehdotuksen muutoksia 52. Kunnan osuutta 5.12.2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuustolle ehdotus hyväksyä ELY-keskuksen oikaisukehotuksen perusteella korjattu asemakaavaehdotus 12.12.2011 Kaupunginvaltuuston kokous Asemakaavan hyväksyminen 53. Kunnan osuutta Kaavaprosessissa ilmeni ongelmia mm. kiireen, lomien, henkilövaihdosten ja mahdollisesti myös epätarkkojen lausuntojen ja kommenttien takia. Liikenneselvityksiä koskevia asioita jouduttiin käsittelemään oikaisukehotuksesta käydyssä neuvottelussa, vaikka ne olisi tullut ennakoida. ELYkeskuksen puolelta lisätietoja esimerkiksi tiesuunnitelmasta on kuitenkin kaivattu jo luonnosvaiheessa. Tässä neuvottelussa on sovittu nimeltä kuka henkilö tarkistaa ja vastaa mistäkin. Lisäksi neuvottelun muistion lopussa lukee kaavaselostukseen lisättävät liikennettä koskevat selvitykset ja suunnitelmat. Todennäköisesti jo aiemmissa neuvotteluissa olisi ollut tarvetta määritellä vastuut ja selkeästi kaavasuunnittelun puutteet. Lisäksi jo aiemmissa vaiheissa olisi ollut hyvä esimerkiksi sopia selvitykset ja suunnitelmat, joiden tulee olla tehtyinä seuraavaan kaavavaiheeseen tai neuvotteluun. LIITE F. Asemakaavan C aineistolistaus Kaava-aineisto (kaavakartat, kaavaselostukset) Kaavakartta, hyväksytty (kunnanvaltuuston kokous 12.12.2011) Kaavaselostus, hyväksytty (18.5.2011, muutoksia 26.5.-28.11.2011) Kaavakartta, ehdotus Kaavaselostus, ehdotus (18.5.2011) Kaavaselostus, luonnos (xx.3.2011) Kaavakartta, luonnosvaiheita (mm. 16.2.2011, kommentoidut tulosteet) - Muistio 30.12.2010 tapaamisesta kunnan teknisen viraston, rakennuttajan ja konsulttien kanssa Muistio 21.1.2011 koko alueen suunnittelu- ja kaava-asiat, rakennuttaja ja konsultit Muistio 26.1.2011 koko alueen suunnittelu- ja kaava-asiat, rakennuttaja ja konsultit, kunta Muistio 9.2.2011 katu- ja hulevesistä, konsultit Muistio 11.2.2011 infratoimijoiden kokous 1. (sis. liikennesuunnitteluun liittyviä asioita) Muistio 18.2.2011 katupalaveri, konsultit Muistio 18.2.2011 koko alueen suunnittelu- ja kaava-asiat, rakennuttaja ja konsultit Muistio 1.3.2011 kaavasuunnittelupalaveri, konsultit Muistio 4.3.2011 infratoimijoiden kokous 2. (sis. liikennesuunnitteluun liittyviä asioita) Muistio 9.3.2011 kaavasuunnittelupalaveri, konsultit ja kunta Muistio 28.3.2011 kaavasuunnittelupalaverikonsultit, kunta ja rakennuttaja Muistio 31.3.2011 infratoimijoiden kokous 3. (sis. liikennesuunnitteluun liittyviä asioita) Muistio 18.4.2011 kaavasuunnittelupalaveri, konsultit ja kunta Muistio 21.4.2011 viranomaispalaveri / lupamenettelyt, kunta, konsultit Muistio 13.5.2011 kaavasuunnittelupalaveri, kaupunkikonsultit - Muistio 18.2.2011 hankepalaveri 1, ELY-keskus ja konsultti Muistio 11.2.2011 hankepalaveri 1, ELY-keskus ja konsultti Muistio 2.2.2011 aloituskokouksesta (mukana edustus Uudenmaan ELY-keskuksesta) Muistio 13.9.2011 virkamiestapaaminen, mm. Uudemaan ELY-keskus, kunta (mt tiesuunnitelmasta) ELY-keskuksen lausunnot (luonnos, ehdotus) Hämeen ELY-keskuksen oikaisukehotus kaupunginvaltuuston päätökseen 12.9.2011 § 107, 21.10.2011 Hämeen ELY-keskuksen lausunto ehdotuksesta (Uudenmaan ELY-keskus liikenteen osalta mukana) 12.8.2011 Hämeen ELY-keskuksen lausunto luonnoksesta (Uudenmaan ELY-keskus mukana) 13.5.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit luonnoksesta (12.5.2011), sähköposti Rakennuttaja lupahakemus toimisto- ja liikerakennuksen rakentamiseksi, Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto (27.6.2011), sähköposti lausuntojen ja oikaisukehotuksen aiheuttamat toimenpiteet ks. kaavaselostus Viranomaisneuvottelu oikaisukehotuksesta 23.11.2011(ELY-keskus mukana), muistio Viranomaisneuvottelu 11.3.2011 ja 14.4.2011 (ELY-keskus mukana), muistio (muistiot saatu myös paperisina, ks. alleviivaukset) Viranomaisneuvottelun asialista 11.3.2011, 14.4.2011 Sähköpostit Aihe: Alueen liittymän kaakkoiskulman asemakaavaluonnos, Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit (12.5.2011) Aihe: VL: Rakennuttajan lupahakemus toimisto- ja liikerakennuksen rakentamiseksi alueella, Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto (14.7.2011) Aihe Rakennuttajan lupahakemus toimisto- ja liikerakennuksen rakentamiseksi alueelle, Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto (27.6.2011 Aihe: VL: Alueen liittymän kaakkoiskulman asemakaavaluonnos, Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit (14.7.2011) Aihe: MT / suunnitteluluvan hakeminen (7.4.2011) Aihe: VL: MT / suunnitteluluvan hakeminen (14.7.2011), välitetty lausuntoa varten Aihe: VS: Alueen asemakaavaehdotus (28.7.2011, 27.7.2011) Aihe: Alueen kaavalausuntoon (11.8.2011) Aihe: -- alueen asemakaava, työkokous (3.9.2010) o konsultti ottaa yhteyttä ELYyn tulevaan työkokoukseen liittyen Aihe: Alueen asemakaavan työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksessa 14.9 klo 10-11.30 (6.9.2010) Aihe: Alueen suunnittelusta, ensi viikon palaveriin valmistautumiseksi (7.9.2011) Aihe: VL: Lisää materiaalia (6.10.2011) Aihe: Lisää materiaalia (8.3.2011) o konsultin laatima asemakaavan alustava luonnos Aihe: VL: Alueen viranomaisneuvottelu asialista uudelleen (6.10.2011) o asialista vain päivää ennen neuvottelua Aihe: Alueen viranomaisneuvottelu asialista uudelleen (10.3.2011) Aihe: VL:/Vs:/ ensi viikon neuvottelu? (8.4.2011, 6.10.2011) o kutsu neuvotteluun tullut n. viikkoa ennen Aihe: VL: 2. viranomaisneuvottelu (6.10.2011) Aihe: 2. viranomaisneuvottelu (13.4.2011) Aihe: VS:/1521.07.01 (7.9.2011) o ELYn sisäistä keskustelua, epäilyksiä asemakaavassa jo nyt tiedossa olevista muutostarpeista Aihe: Alueesta (7.9.2011) o kaavoituksen nopeasta etenemisestä - Aihe: VL: Alueesta(7.9.2011) Aihe: VS: Eilinen (14.9.2011) Aihe: Lähetetään: Alueen ja mt tiesuunnitelma muistio (14.9.2011) Aihe: VL: Lähetetään: Alueen ja mt tiesuunnitelma muistio (14.9.2011, 15.9.2011, 16.9.2011) Liikenneselvitykset Liikennetarkastelu 25.8.2010 (ks. selostuksen liitteet) Tiesuunnitelma maantielle -- alueelle sis. meluselvityksen ja muistion, 16.11.2011 (ks. selostuksen liitteet) Muistio konsultin, ELY-keskuksen ja kunnan välisestä neuvottelusta (14.9.2010), aiheena liikenteelliset lähtökohdat Kunta, katu/tiesuunnitelma 31.3.2011 (sähköpostit) -- liikenneselvitys, Kunnallistekniikka, 23.9.2011 (tulosteessa muistiinpanoja) MT /-- kaava-alue, liikenneselvitys, Kunnallistekniikka, 6.10.2011 Muistio 18.10.2011, Tiesuunnitelman laatiminen maantielle asemakaavan liittymäjärjestelyt, kokous 1. ja 2. Uudenmaan ELYkeskuksessa, kunta, ELY-keskus ja konsultti Pöytäkirjat (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Valtuusto (24.5.2011, 12.9.2011, 12.12.2011) Kaupunginhallitus (22.8.2011, 5.9.2011, 5.12.2011) Tekninen lautakunta (24.5.2011) Muu löytynyt aineisto Esitys kaavan vaiheista Koko hankkeen aikataulu Asemakaavan aikataululuonnos 6.4.2011, kaavaprosessia Valo-ohjauskaavioita 4.10.2011 Yleisötilaisuus 4.5.2011, muistio Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (30.8.2010, päivitetty, 20.4.2011) Havainnekuvia Sijaintikartta X korjattu ja täydennetty osayleiskaavaehdotus, Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit (23.2.2011), sähköposti Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteislausunto X:n osayleiskaavaehdotuksesta (22.2.2010) sekä L-vastuualueen kommentit vielä erikseen LIITE G. Asemakaavan D analyysi Taulukkoon on kerätty asemakaavaprosessin vaiheet eriteltyinä kunnan osuuksiin sekä ELY-keskuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kohdat on merkitty harmaalla. Kommentit ja analyysi -osiossa on avattu vaiheiden tapahtumia ja jo joitain alustavia ehdotuksia toimintatavoista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Esimerkkitapaus: Asemakaava D Kommentit, analyysi Epävirallinen vuorovaikutus Kunnan osuutta ALOITUSVAIHE 1. Kunnan osuutta 15.5.2008 Sopimusluonnos asemakaavojen laatimisesta 2. Kunnan osuutta 3.6.2008 Tekninen lautakunta 3. Kunnan osuutta 16.6.2008 Kaupunginvaltuusto § 66 Päättää: - X kylän tilan ostamisesta, asemakaavan laatimisesta ja tonttikauppojen esisopimuksesta rakennuttajan kanssa Rakennuttaja vastaa kaikista hankkeeseen liittyvistä kaavoituskustannuksista kuluineen (mm. kopio- ja matkakulut), tontinmuodostus, kehittämis-, suunnittelu-, markkinointi- jne. kustannuksista. Kaupunki vastaa kaavoitustyön valvontaan ja hyväksymismenettelyihin liittyvistä kustannuksista (hallintoprosessi). Kaupunki vastaa yhdyskuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä kustannuksista. 4. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) ja aloitusvaiheen viranomaisneu vottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) 26.8.2010 Viranomaisneuvottelu (MRL 66 § 2 mom.) Hämeen ELY-keskuksessa (mm. kunta, konsultti, rakennuttaja, naapurikunta, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset) Viranomaisneuvottelun muistio (31.8.2010), liikenteeseen liittyvät kommentit: Hämeen ELY-keskus: ” - - näin mittavien hankkeiden suunnittelu maakuntakaavan perusteella suoraan asemakaavalla ilman yleiskaavaa on ongelmallista ja MRL:n suunnitteluperiaatteiden vastaista. - Asemakaavoitus ilman yleiskaavaa edellyttää joka tapauksessa yleiskaavallisia selvityksiä joten yleiskaavatasoinen suunnittelu tulee aloittaa heti osana asemakaavan laadintaa.” Uudenmaan ELY-keskus: ” - - kunnan liikenneverkkoselvitys tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Esitettiin, että eritasoliittymä tulisi toteuttaa pikaisesti.” Liikenneselvityksestä sovittiin: - Liikenteellisenä vaikutusalueena kt:n osalta on väli X Tavoitevuosi on 2030. Liikenneselvityksessä tulee esittää Asemakaavanlaatimispäätöksen yhteydessä on sovittu, että rakennuttaja vastaa kaikista hankkeeseen liittyvistä kaavoituskustannuksista kuluineen kun taas kunta vastaa kaavoitustyön valvontaan ja hyväksymismenettelyihin liittyvistä kustannuksista eli hallintoprosessista. Lisäksi kunta vastaa yhdyskuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä kustannuksista. Tällaisessa työnjaossa, rakennuttajan ja kunnan välisessä kaavahankkeessa tulee olla tarkka siitä, että tiedonkulku toimii ja kokouksiin osallistuvat tarvittavat henkilöt. Esimerkiksi konsultti ei voi edustaa kuntaa viranomaisneuvotteluissa, mutta usein konsultin läsnäolo on toivottavaa. Kunnan tulee myös olla tietoinen vastuustaan alueensa kaavoituksessa. Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kunnan, konsultin sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat. Hämeen ELY-keskuksen edustaja huomautti kokouksessa, että hankkeessa on ongelmana yleiskaavan puuttuminen. Tästä johtuen yleiskaavatasoinen suunnittelu tulee aloittaa heti osana asemakaavan laadintaa. Uudenmaan ELYkeskuksen edustajat huomauttivat taas, että kunnan liikenneverkkoselvitys tulee käynnistää mahdollisimman pian. Kokouksessa sovittiin selkeästi ja kirjattiin ylös liikenneselvityksiin liittyvät tehtävät. Kokoukseen osallistui myös hyvin eri tahojen edustajia. Kahden ELY-keskuksen yhteistyöprojekteissa on kummankin hyvä olla alkuvaiheessa mukana. - 5. Epävirallinen vuorovaikutus nykytilanne, maksimikerrosalat, matkatuotokset, uusien liittymien sijainti, kevyen liikenteen yhteystarpeet, rakentamistoimenpiteet jne. Naapurikunnan puolelle suunniteltua uutta logistiikkaaluetta ei ole tarpeen ottaa mukaan liikenneselvitykseen. Sähköpostit: 15.3.–18.3.2011 Konsultin ja Uudenmaan ELY-keskuksen välillä viestejä kaavojen liittymien sijainnista Konsultti on ottanut puhelimitse yhteyttä Uudenmaan ELY-keskukseen ja palaa asiaan nyt sähköpostitse. Konsultti kysyy ELY-keskuksen kantaa porrastettavista liittymistä ja niiden välimatkoista. Konsultti ottaa kahden päivän päästä uudestaan ELY-keskukseen yhteyttä, koska vastausta ei ole vielä saapunut ja heillä on työkokous tulossa, johon ELY-keskuksen kantaa tarvittaisiin. ELY-keskuksen edustajan viesti on palavereiden takia viipynyt ja hänen tulee saada tiesuunnittelun asiantuntija kiinni. Konsultti oli arvannut, että kiireitä saattaa olla ja on hyvä olla ajoissa yhteydessä. Tässä tapauksessa konsultti oli osannut ennakoida ELY-keskuksen työntekijöiden kiireen, mutta aina tilanne ei ole tämä. ELYkeskuksen saattaisi olla hyvä kertoa yhteistyökumppaneilleen omasta sen hetkisestä työtilanteestaan ja kuinka esimerkiksi yhteydenpito tulisi ajoittaa. Kunnan ja konsultin on hyvä olla tietoisia, että konsultti voi olla suoraan yhteydessä ELYkeskukseen. Kunnan ja konsultin on kuitenkin hyvä sopia tästä menettelystä, koska kunta on vastuussa kaavoituksesta. ELY-keskuksesta vastataan, että lähetetyn materiaalin perusteella ei vielä voida antaa vastauksia. Olemassa olevia selvityksiä tulee päivittää yleiskaavatason mukaisiksi ja ajanmukaisiksi. Sähköpostissa muistutetaan myös maankäytön aiheuttamista liikenteen vaikutuksista, jotka tulee selvittää ja muistutetaan joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien huomioimisesta liikenneselvityksessä. ELY-keskuksesta pyydetään koko liikenneselvitystä nähtäväksi. Konsultti vastaa, ettei mitään ole vielä tehtynä vaan halutaan liikennesuunnitteluun liittyviä tietoja pohjaksi tontinkäyttösuunnitelmalle. Konsultin mukaan suunnittelijat haluavat toistensa suunnitelmia lähtötiedoiksi, mutta kukaan ei halua aloittaa. ELYkeskuksen puolelta on hyvin, jo aivan alkuvaiheessa, muistutettu kaavassa erityisesti huomioitavista asioista. Konsultin kommentit siihen, että suunnitelmia halutaan toisten lähtökohdiksi, kertoo siitä kuinka liikenteen ja maankäytön suunnittelu on tärkeä kytkeä yhteen. Jos selvityksiä ja tarvittavia suunnitelmia ei tehdä, voisiko ELY-keskus vaatia ne tehtäviksi esimerkiksi viranomaisneuvotteluun tai tiettyyn kaavaprosessin vaiheeseen mennessä? 6. OAS:n riittävyyden arviointi (MRL 64§) ja aloitusvaiheen viranomaisneu vottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) 22.3.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Sähköpostitse kommentoitu: - Liikenneselvityksen kattavuutta tulee avata Elokuun 2010 viranomaisneuvottelussa edellytetty liikenteellisenä vaikutusalueena kt:n osalta Uudenmaan ELY-keskus on kommentoinut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa liikenteen osalta melko kattavasti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kommentoinnin yhteydessä on mahdollisuus aikaisessa vaiheessa puuttua liikenteellisesti haasteellisiin kaavasuunnittelun kohtiin. Liikenneselvityksen luonnos on jo tässä vaiheessa hyvä olla, jotta sitä voidaan kommentoida ja kiinnittää huomiota puutteisiin etupainotteisesti. 7. Kunnan osuutta yhteysväliä X. Myös asemakaavan liikenteellisiä vaikutuksia mt:lla tulee arvioida. Asemakaavan edellisiä vaiheita varten laadittua liikenneselvitystä tulee päivittää (matkatuotoksia, liikenteen suuntautumista, liittymien toimivuus) Koska kyseessä on työpaikka-alue, tulee arvioida myös kevyen liikenteen yhteyksiä alueelle. Koko kaupunkia koskevaa yleiskaavoitusta palvelevaa liikenneverkkoselvitystä tulee edistää. Uudenmaan ELY-keskus antaa tarvittaessa asiantuntijaapua verkkoselvityksen laatimiseen. Tonttien suunnittelussa mahdollisille uusille liittymäjärjestelyille on varattava tilaa. Tulee myös huomioida mahdollinen katuyhteys naapurikunnan puolella olevalle TPalueelle. 4.5.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Kunnan osuutta 20.5.2011 Asemakaava-alueen yleiskaavallinen tarkastelu. 9. Kunnan osuutta 22.5.2011 Ilmoitus vireille tulosta lehdissä ja ilmoitustaululla 10. Kunnan osuutta 1.6.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivitys Yleiskaavallinen tarkastelu on tehty asemakaavoitusta ja liikenneselvitystä varten. VALMISTELU-/LUONNOSVAIHE 11. Kunnan osuutta 2011 Kesä-syyskuu: Asemakaavaluonnoksen laadinta 12. Epävirallinen vuorovaikutus 16.6.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen, kunnan ja konsultin kanssa työneuvottelu liikenneasioista: Alueen asemakaavoitukseen liittyviä liikenneasioita Tämän kaavatapauksen ja läheisen myöhemmän kaavan liikenneasioista on pidetty kunnan, konsultin ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajan kesken palaveri. Neuvottelun aiheena olivat mm. kaavojen liikenneselvitykset sekä muut liikenteeseen liittyvät järjestelyt. Lähellä toisiaan sijaitsevien kaavojen asioita on hyvä käsitellä samoissa kokouksissa, jos niiden asiat liittyvät vahvasti toisiinsa. Liikenteelliset asiat ylittävät kaavarajat, minkä takia myös erityisesti lähekkäisten asemakaavojen liikenneasioiden tarkastelu samoissa kokouksissa on kannattavaa. Neuvottelussa sovittiin liikenteellisistä suunnitteluratkaisuista ja viimeistään myöhemmän kaavan yhteydessä tullaan tarkastelemaan työpaikkaalueen kevyen liikenteen yhteyksiä. Hämeen ELYkeskus on kuitenkin vaatinut, että viimeistään myöhempää kaavaa tulee ohjata yleiskaavalla. Kevyen liikenteen tarkastelut olisi kuitenkin tullut edellyttää neuvottelussa jo tässä kaavassa tarkasteltaviksi. Muistion reunaan on kirjoitettu, että on ollut tietoa vastaavista hankkeista, joista on seurannut ongelmia. Samoin yleiskaavan olisi aina hyvä olla ohjaamassa asemakaavoitusta, siten asemakaavalliset selvitykset voitaisiin tarkentaa yleiskaavallisista. Liikenteellisten vaikutusten laajuus huomioon ottaen olisi hyvä, että asemakaavan suunnitteluratkaisut pohjautuisivat yleiskaavalle. Kaavoihin liittyvän tarpeettoman näkemäalueen luovutuksesta kunnalle tulee keskustella ELYkeskuksen maanhankintaryhmän kanssa. Myöhemmän kaavan liittymäratkaisuja voidaan mahdollisesti tarkastella ELY-keskuksen laajemman liittymäselvityksen yhteydessä. Erilliset, kaavan liikenneasioita koskevat kokoukset voivat olla myös tärkeitä informaatiokanavia ELY-keskuksen muiden tehtävien kannalta. Tässäkin tapauksessa on tarpeen ottaa yhteyttä maanhankintaryhmään sekä liittymäselvityksen tekijään. Lisäksi tästä kaavatapauksesta todettiin, että huoltoajoyhteys pohjoisosassa voidaan sallia. Tosin muistioon on myöhemmin tämän kommentin rinnalle merkitty, että se on säännösten vastainen. Tässä kaavatapauksessa ELY-keskuksen edustajana on ollut määräaikainen sijainen. Onko hänellä ollut vähemmän kokemusta työstä ja esimerkiksi tästä johtunut erehdys huoltoajoyhteyden sallimisesta? 13. Kunnan osuutta 22.6.2011 Asemakaava, liikenneselvitys, konsultti - 14. Kunnan osuutta Nykytilanteen selvitys ja ennusteita Esitetty toimenpiteitä moottoriliikenteen tarpeisiin Kevyen liikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen tarpeet suunnitellaan myöhemmissä vaiheissa 27.9.2011 Asemakaavaluonnos - - Asemakaavaluonnoksen selostuksessa liikennettä on käsitelty Lähtökohdat -kappaleessa rakennetun ympäristön osana ja Vaikutukset rakennettuun ympäristöön -kappaleessa. Kevyen liikenteen yhteydet ja linjaautoliikenteen pysäkkijärjestelyt on esitetty suunniteltaviksi myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Luonnosvaiheen selostus ei eroa juurikaan hyväksytystä kaavaselostuksesta. 15. Kunnan osuutta 11.10.2011 Tekninen lautakunta § 309 Päättää suorittaa luonnoksesta kuulemisen. 16. Kunnan osuutta 24.10. – 4.11.2011 Luonnos nähtävillä Luonnoksesta jätettiin yksi huomautus, joka koski muuntamoita. 17. Kunnan osuutta 24.10.2011 Esittely- ja keskustelutilaisuus Tilaisuudessa ei käsitelty erityisesti liikennettä. 18. Kunnan osuutta 14.11.2011 Asemakaavaluonnoksen tarkistus 19. Lausunto valmistelu/luonnosvaihee sta Ilmeisesti lausuntoa ei ole annettu (?) Kaavan luonnosvaiheesta olisi voinut antaa lausunnon, koska siihen liittyy liikenteellisiä haasteita. ELY-keskuksen kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutuksen on hyvä painottua kaavaprosessin alkuun, jolloin on vielä helpompi vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin. EHDOTUSVAIHE 20. Kunnan osuutta 22.11.2011 Tekninen lautakunta § 364 Päättää hyväksyä ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville. Pyytää ehdotuksesta lausunnot mm. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. 21. Kunnan osuutta 19.12.2011 Kaupunginhallitus § 502 Hyväksyy teknisen lautakunnan esitykset ja pyytää siinä mainitut lausunnot 10.2.2012 mennessä. 22. Kunnan osuutta 2.-31.1.2012 Ehdotus nähtävillä Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 23. Tiensuunnittelu n esisuunnittelua / epävirallinen vuorovaikutus LIITTYYKÖ? 24. Lausunto ehdotusvaihees ta (MRA 20, 28 §) 11.2.2012 Hankeryhmän kokous (kunta ja Uudenmaan ELY-keskus) Maantien parantaminen välillä X, tiesuunnitelma Voidaanko tiesuunnittelun esisuunnitteluun liittyvää kokousta pitää osana asemakaavaprosessin vaiheita? 24.2.2012 Lausunto kaavaehdotuksesta Hämeen ELY-keskukselta ja Uudenmaan ELYkeskukselta Lähes koko lausunto käsitteli liikennettä. Alla pääkohdat: Lausunnossa on käsitelty samoja kaavan liikennesuunnittelun ongelmakohtia kuin aiemmissa kokouksissakin. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteislausunnossa, jossa Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen osuudesta, on kiinnitetty huomiota yleiskaavan puuttumiseen, kevyen liikenteen järjestelyjen kartoittamiseen sekä tiesuunnitelman laatimisen tarpeeseen. - - - - 34. Ehdotusvaihee n viranomaisneu vottelu (MRL 66 §, MRA 18, 26 §) oikeusvaikutteinen yleiskaava aloitettava ennen lähialueiden kaavoitusta liikenneturvallisuuden parantamisen tarpeesta muistutettu ja käynnistettävä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toimenpidesuunnitelma tulee tutkia vaihtoehtoja kevyen liikenteen järjestämiseksi tiesuunnitelman laatimisen tarve tonttiliittymälle ja kevyen liikenteen väylälle o suunnittelusopimus Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa o korttelin sisäisiin liikennejärjestelyihin tulisi panostaa Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä esitetään järjestettäväksi ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 9.3.2012 Viranomaisneuvottelu ehdotusvaiheesta (kunta, konsultti, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset) Viranomaisneuvottelun muistio (16.3.2012), liikenteeseen liittyen mm.: - Toimenpidesuunnitelma liittymien turvallisuuden parantamiseksi tulee käynnistää Uudenmaan ELYkeskuksen ja kunnan kesken. Asia Liikenneturvallisuuteen liittyen on Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa käynnistettävä toimenpidesuunnitelma. Lisäksi kunnan tulee tehdä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa tiesuunnitelmasta suunnittelusopimus. Lausunnossa on sovittu yhteistyöstä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa siltä osin kuin se koskettaa ELY-keskuksen liikennevastuualuetta maanteiden omistajan roolissa. ELY-keskuksen roolit kaavan ohjaukseen ja maanteiden etujen valvonnassa kytkeytyvät yhteen. Tässä ja varmasti monessa muussakin tilanteessa ne tukevat toisiaan hyvän elinympäristön suunnittelussa. Ehdotusvaiheen lausunnon lopussa on esitetty järjestettäväksi ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutusmuoto. Siinä voidaan käsitellä ennen kaavaehdotuksen hyväksyntää mahdollisesti valitukseen tai oikaisupyyntöön johtavia asioita. Neuvottelu on paikallaan, jotta kunnassa on varmasti ymmärretty mitä puutteita kaavassa pitää korjata. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa käsiteltiin samoja asioita kuin kaavalausunnossa. Läsnä olivat kunnan, konsultin sekä Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskuksen edustajat. Turvallisuuteen liittyvästä toimenpidesuunnitelmasta on todettu, ettei sillä ole vaikutusta kaavan sisältöön, mutta se liittyy kaavan toteuttamisedellytyksiin. Neuvottelussa on myös sovittu kuka kunnalta ottaa yhteyttä keneen ELYkeskuksessa. ELY-keskus selvittää myös onko hankkeen toteuttamiseksi muita vaihtoehtoja kuin - - - - - - 35. Kunnan osuutta tiesuunnitelman laatiminen. Liikenneselvityksen täydentämistä kevyen ja joukkoliikenteen osalta rakentamiskustannukset huomioiden sekä alustavalla tiesuunnitelmaluonnoksella on käsitelty. Tiesuunnitelmaluonnosta tarvitaan kaavaehdotuksen muutostarpeiden arviointiin. Tässä viranomaisneuvottelussa on puututtu yksityiskohtaisesti kaavan ongelmakohtiin ja sovittu myös selkeästi jatkotoimenpiteet sekä vastuuhenkilöitä. Samanlaisia toimintatapoja olisi mahdollisesti kaivattu jo aiemmissa kokouksissa. Vastuiden jakaminen ja henkilöiden nimeäminen selkeyttää ja tehostaa toimintaa. Neuvottelun lopuksi on sovittu työkokous liikenneselvityksen täydentämisestä sekä mahdollisesta kolmannesta viranomaisneuvottelusta. Neuvottelussa on hyvin suunniteltu jatkon yhteydenpitoa. Vastine (ks. kaupunginhallituksen pöytäkirja 13.8.2012): ”Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 9.3.2012. Em. neuvottelussa sovittiin mm. seuraavaa: - - 36. Epävirallinen vuorovaikutus liittyy kaavan toteuttamisedellytyksiin ja sillä ei ole vaikutusta kaavan sisältöön. Kt kehittämissuunnitelman osalta kunnan suunnitteluinsinööri ottaa yhteyttä Uudenmaan ELYkeskuksen yhteyshenkilöön. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista. Uudenmaan ELY-keskus selvittää muita vaihtoehtoja. Liikenneselvitystä täydennetään (kevyen liikenteen yksityiskohtaisemmat vaihtoehtotarkastelut, rakentamiskustannukset ja joukkoliikenne, alustava tiesuunnitelmaluonnos mt:lle kaava-alueen kohdalla ja arvioidaan kaavaehdotuksen mahdolliset muutostarpeet) Seuraavassa kokouksessa alustavan tiesuunnitelmaluonnoksen valmistumisen jälkeen palataan poistuneen rampin näkemäviisteiden tonttiin liittämiseen. Kaavaselostusta täydennetään tarpeellisilta osilta. Sovittiin, että liikenneselvityksen täydentämistä käsitellään seuraavan kerran työkokouksessa. Viranomaisneuvottelu nro 3 pidetään tarvittaessa. Tarvittaessa myös virallisen tiesuunnitelman laatiminen tulee aloittaa pikaisesti. Kaavan toteuttaminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista mt:lle välillä X. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnistynyt. Kaavaprosessin eteneminen ei ole riippuvainen tiesuunnitelman etenemisestä. 22.6.2011 päivättyä kaavaan liittyvää liikenneselvitystä täydennetään seuraavilta osin: o kevyen liikenteen reittiselvitys o kantatien liittymäselvitys Sähköpostit: 16.3.–19.3.2012 Kunnan ja ELY-keskuksen välillä viestejä neuvottelun kommenteista Kunnan kaavoitusinsinööri on pyytänyt Hämeen ELYkeskuksen edustajaa, joka toimi puheenjohtajana viranomaisneuvottelussa, kommentoimaan Uudenmaan ELY-keskuksen kommentteja muistiosta. Sähköpostissa on tarkennettu liittymänuolikaavamerkinnästä käytyä keskustelua sekä tiesuunnitteluprosessin aloittamisesta. Sähköpostitse on hyvä tarkentaa vielä neuvottelussa mahdollisesti epäselväksi jääneitä näkökulmia. Keskustelua näkökulmien tarkentamisesta on hyvä käydä avoimesti kaikkien osapuolten kesken. Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja on myös itse kommentoinut muistiota. Liittymänuoliasiasta Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskuksilla kuten myös kunnalla oli ollut hieman eri kannat sen mukaan mitkä aiemmat käytännöt olivat olleet. Asiasta ei ollut päädytty yksimieliseen ratkaisuun. ELY-keskusten edustajilla on hyvä olla samansuuntaiset näkökulmat viranomaisneuvotteluissa. Etenkin kahden eri ELYkeskuksen yhteistyötilanteessa on hyvä lyhyesti ennen neuvottelua sähköpostitse tai puhelimitse sopia päälinjoista. ELY-keskus edustaa kuitenkin samaa tahoa. Jos ristiriitoja syntyy, niin esimerkiksi liikenneasioista vastaavan ELY-keskuksen sanalla tulisi olla enemmän painoarvoa keskusteltaessa kaavan liikenteellisistä kysymyksistä. Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja on kommentoinut tiesuunnitteluprosessia. Sen aloitusta ei ollut vielä sovittu neuvottelussa. Asia oli kuitenkin edellytetty merkittäväksi pöytäkirjaan, ettei se jäisi epäselväksi. Neuvottelussa onkin hyvä korostaa asioita, jotka halutaan erityisesti merkittävän muistioon. Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja oli kertonut kunnan kaavoituksen edustajalle asioiden kulusta pikaisesti jo kuntaryhmätapaamisessa. Erilaisia tapaamisia on hyvä hyödyntää vireillä olevien asioiden yhteydenpidossa. Asia oli pyydetty kirjallisena. Tiesuunnitelman laatimiseen on tarve ja siihen liittyvästä prosessista johtuen tulee liittymänuoli indeksoida. ELY-keskuksen edustaja on myös huomannut, että lähikunnan kanssa ei ole heidän tietojensa mukaan keskusteltu. ELY-keskuksen edustajilla on etenkin liikenteeseen liittyen tarve huomioida myös kuntarajat ylittävät vaikutukset ja esimerkiksi naapurikunnan edustajien tarve osallistua neuvotteluun. 37. Kunnan osuutta 14.5.2012 Liikenteeseen liittyvä kokous (kunta ja konsultti) Pääkohtina mm.: Kevyen liikenteen reitin ja pääratkaisujen määrittäminen, ml. pysäkkiyhteydet ja -paikat sekä alustavat tilatarpeet ja kustannusarvio. Avainasemassa on maantien tavoitetila, mistä konsultti keskustelee Uudenmaan ELYkeskuksen edustajien kanssa. Lisäksi on hyvä selvittää Janakkalan kunnan näkemykset. Laaditaan seuraavaan kokoukseen vaihtoehtoja tavoitteen asettelun ja käydyn keskustelun pohjalta. Liikenneselvityksen päivitys Palaverissa on sovittu, että konsultti keskustelee Uudenmaan ELY-keskuksten kanssa, mikä on hyvä menettelytapa silloin kun konsultti vastaa selvityksen laatimisesta. 38. Epävirallinen vuorovaikutus Sähköpostit: 15.5.2012, 23.5.2012 Konsultin ja Uudenmaan ELY-keskuksen välillä st ja kt esisuunnittelusta Konsultti ottaa yhteyttä Uudenmaan ELY-keskukseen kevyen liikenteen reittiselvitykseen ja liikenneselvityksen päivitykseen liittyen. Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja on kertonut, ettei tiesuunnittelun vetäjä ole pääsemässä tulevaan kokoukseen ja siksi ollaan sähköpostitse yhteydessä. ELY-keskuksen sisällä on hyvä keskustella toisiinsa linkittyvistä projekteista ja vastuuhenkilöiden mahdollisuudesta osallistua kokouksiin ja tiedottaa siitä kuntaan ja konsulttiin päin. Konsultin mukaan seuraavalla viikolla ollaan ideoimassa vaihtoehtoja kartalle ja lähtökohdiksi halutaan tietää tavoitetilanteen nopeusrajoitus ja liittymäpolitiikkaa. Viestissä on kattavasti kerrottu lähtökohdista ja suunnitelmaehdotuksista. Konsultti lupaa vielä olla puhelimitse yhteydessä ennen ideoinnin aloittamista. ELY-keskuksen puolelta on hyvä kannustaa konsulttia ja kuntaa olemaan yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua ja kertomaan esimerkiksi suunnittelun ideoista, jotta ELY-keskus voi ottaa niihin kantaa. ELYkeskuksen on hyvä korostaa halua auttaa suunnitteluprosessissa ja yhteistyöhalukkuutta. Konsultin viesti on välitetty Uudenmaan ELY-keskuksen esisuunnitteluryhmälle. Viestin saanut Uudenmaan ELY-keskuksen henkilö taas ilmoittaa olevansa pian lomalla. ELY-keskuksen sisällä on hyvä huolehtia loma-aikojen vastuunjaoista ja tiedottaa niistä kunnalle ja konsultille. Samoin on hyvä tiedottaa projektiin liittyvistä yhteystahoista ELY-keskuksen sisällä. 39. Epävirallinen vuorovaikutus 40. Epävirallinen vuorovaikutus 28.5.2012 (muistio 1.6.2012) Liikenteeseen liittyvä kokous (kunta, konsultti, naapurikunta, Uudenmaan ELY-keskus, rakennuttaja) - Esiteltiin laajemman alueen verkkokuva (pyöräilykartta) sekä kevyen liikenteen suunnitelmaluonnokset - Keskusteltiin esitetyistä vaihtoehdoista ja suunnitelmista. - Naapurikunnan näkemykset heidän eduistaan - Keskusteltiin liikenneselvityksen päivityksen viimeistelystä ja tiesuunnitelman käynnistämisestä ja sisällöstä, todettiin mm. että ELY-keskuksen kanta ohituskaistan poistumisesta on tarkentunut - Sovittiin, että ELY-keskus ja kunta tekevät tiesuunnitelman laatimissopimusluonnoksen seuraavaan kokoukseen mennessä - Sovittiin, että kunnan edustaja kysyy Hämeen ELY-keskuksen edustajalta toimenpiteet kaavan etenemisestä seuraavaan kokoukseen mennessä - Kaava-asiakirjoihin tehdään päivityksiä - Kaava voi edetä hyväksymiskäsittelyyn heti kesälomien jälkeen - Konsultti viimeistelee liikenneselvityksen päivityksen seuraavaan kokoukseen mennessä - Sovittiin alustavasti seuraavan kokouksen aikataulu Sähköpostit: 8.6.2012, 12.6.2012 Kaavaprosessin loppuunsaattamisesta kunnan ja ELYkeskuksen sekä muiden hankkeeseen liittyvien tahojen kanssa Kokouksessa olivat läsnä kunnan, konsultin, naapurikunnan, rakennuttajan sekä Uudenmaan ELYkeskuksen edustajat. Kokouksessa käsiteltiin mm. kevyen liikenteen suunnitelmaluonnoksia ja liikenneselvityksen päivityksiä sekä tiesuunnitelman käynnistämistä. Sovittiin, että kunta ja ELY-keskus tekevät tiesuunnitelman laatimissopimusluonnoksen seuraavaan kokoukseen mennessä. Kunnan edustajan tulee myös kysyä toimenpiteet kaavan etenemisen kannalta Hämeen ELY-keskuksen edustajalta. Konsultti viimeistelee liikenneselvityksen päivityksen seuraavaan kokoukseen mennessä. Todettiin, että kaava voi edetä hyväksymiskäsittelyyn heti kesälomien jälkeen ja sovittiin alustavasti seuraavasta kokouksesta. Kokouksessa on selkeästi sovittu vastuista, yhteyshenkilöistä sekä jatkosta. Näin tulisi toimia jo aivan hankkeen alkuvaiheessa. Kahden ELYkeskuksen yhteistyöprojektissa tulee harkita kummankin ELY-keskuksen edustajien osallistumista kokouksiin. Tässä kokouksessa oli edustaja pelkästään Uudenmaan ELY-keskuksesta, mutta Hämeen ELY-keskuksen edustajaan oli tarve ottaa yhteyttä kokouksen jälkeen. Kunnan kaavoitusinsinööri on ottanut yhteyttä sähköpostitse Hämeen ELY-keskuksen edustajaan. Hämeen ELY-keskuksessa on tapahtunut henkilöstövaihdoksia ja asiasta tuleekin olla yhteydessä vielä toiseen henkilöön. ELY-keskusten kesken sekä heidän yhteistyötahoilleen olisi hyvä tiedottaa henkilöstömuutoksista. Kunnan kaavoitusinsinööri kertoo pääpiirteissään kaavahankkeen vaiheet ja kysyy kuinka kaavan liikenneselvityksen täydennykset hyväksytetään Hämeen ELY-keskuksessa. Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajat eivät ole osanneet neuvoa kuinka tulisi menetellä. Vastausta tähän sähköpostiin pyydetään seuraavaan, yli viikon päästä olevaan kokoukseen mennessä. Sähköpostit on hyvä lähettää ajoissa ja vielä tarkentaa, jos vastaus halutaan tiettyyn päivämäärään mennessä. Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten olisi hyvä sopia vastuunjaoista sekä yleisistä menettelytavoista yhteistyötilanteissa. Hämeen ELY-keskuksen mukaan lausuntopyyntö ei ole tarpeen ellei liikenneselvitys ole aiheuttanut kaavaan muutoksia, joista olisi tarpeen kuulla yleisemminkin. Hämeen ELY-keskukselle riittää, että heille toimitetaan täydennetty liikenneselvitys ja työneuvottelun muistio, jossa liikenteestä vastaava Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt selvitykset sekä lisäksi kuvaus kaavaan mahdollisesti tehtävistä muutoksista. Asia on mahdollista hoitaa sähköpostitse ja Hämeen ELYkeskuksesta vaikuttaa siltä, ettei kolmatta viranomaisneuvottelua tarvitse enää pitää. Selkeissä tapauksissa molemmin puolisia resursseja voidaan säästää hoitamalla asiat sähköpostitse. Sähköpostiviestit on välitetty tiedoksi seuraavaan kokoukseen osallistuville. Tiedonkulusta kaikille osapuolille on hyvä huolehtia ja tilanteen päivittäminen sähköpostitse ennen kokousta todennäköisesti tehostaa sen kulkua. 41. Epävirallinen vuorovaikutus 42. Kunnan osuutta 18.6.2012 Liikenteeseen liittyvä kokous (kunta, konsultti, Uudenmaan ELY-keskus) - Esiteltiin päivitetty seututien ideasuunnitelma, josta keskusteltiin Uudenmaan ELY-keskuksen edustajan lähettämien kommenttien pohjalta - Esiteltiin liikenneselvitysraporttiluonnos ja käytiin läpi täydennykset, konsultti selvittää Uudenmaan ELY-keskuksesta - Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat hyväksyivät päivitetyn liikenneselvityksen - Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja viimeistelee tiesuunnitelman suunnittelusopimuksen ja lähettää kunnalle allekirjoitettavaksi - Todettiin tiesuunnitelman rajaus - Konsultti laatii tiesuunnitelmatarjouksen (työ sisältää myös vuoropuhelun; kuulutukset ja tiedottamisen sekä mahdollisen yleisötilaisuuden järjestämisen yms.) ja lähettää sen rakennuttajalle - Kaavakarttaa päivitetään - Kaava viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn kesälomien jälkeen 28.6.2012 Liikenneselvityksen päivitys, kunta Liitteet 1-2: Ideasuunnitelma liikenteen järjestelyistä (31.5.2012), kevyt liikenne, pysäkit ja ramppiliittymä Liitteet 3-6: Ideasuunnitelma liikenteen järjestelyistä (25.5.2012), kevyt liikenne, pysäkit ja liittymät Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kaavalausunnon ja liikenneselvityksen täydennyksen johdosta käydyissä ELYkeskusten ja kaupungin välisissä Kokouksessa olivat läsnä kunnan, konsultin ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat. Kokouksessa esiteltiin päivitetty seututien ideasuunnitelma, josta Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja oli jo aiemmin lähettänyt kommentteja. Kokouksia ennen on hyvä olla sähköpostitse yhteydessä ja tutustua materiaaliin. Liikenneselvitysraporttiluonnoksen täydennyksistä konsultin tulee vielä olla yhteydessä Uudenmaan ELYkeskukseen. Päivitetty liikenneselvitys hyväksyttiin. Työkokouksia järjestetään tarpeen mukaan ennen kaavan hyväksyntää. On hyvä tehdä kaikille osapuolille selväksi milloin kaavassa on lainvastaisia puutteita, jotka vaativat korjausta ennen sen hyväksyntää. Kokouksia tulisi kuitenkin painottaa kaavaprosessin alkupäähän, jolloin on hyvä myös korostaa kaavassa liikenneselvitysten ja suunnitelmien kannalta kriittisiä kohtia. Kokouksessa sovittiin myös, että Uudenmaan ELYkeskuksen edustaja viimeistelee tiesuunnitelman suunnittelusopimuksen ja lähettää sen kunnalle allekirjoitettavaksi. Suunnitelman rajaus todettiin ja sovittiin, että konsultti laatii tiesuunnitelmatarjouksen, joka sisältää myös vuoropuhelun; kuulutukset ja tiedottamisen sekä mahdollisen yleisötilaisuuden järjestämisen yms. ja lähettää sen rakennuttajalle. Tiensuunnittelua on tarpeen viedä kaavaprosessin rinnalla eteenpäin ja liikenteen sekä maankäytön suunnittelun samanaikaisuutta on hyvä korostaa. ELY-keskuksen liikennevastuualue toimii sekä maanteiden omistajana että kaavojen liikenteellisten kysymysten ohjaajana. 43. Kunnan osuutta 44. Kunnan osuutta neuvotteluissa on sovittu, että kaavaa muutetaan. 13.8.2012 Kaupunginhallitus § 282 Päättää hyväksyä muutokset ja esittää asemakaavaehdotuksen ja tonttijakoehdotuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 14.8.2012 Asemakaavaehdotuksen muutos HYVÄKSYMISVAIHE 45. Kunnan osuutta 1.10.2012 Kaupunginvaltuusto § 81 Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. LIITE H. Asemakaavan D aineistolistaus Kaava-aineisto (kaavakartat, kaavaselostukset) Kaavaselostus, hyväksytty (1.10.2012) Kaavakartta, hyväksymisvaihe (xx.6.2012) Kaavaselostus, ehdotus o liitteenä mm. havainnollistavaa materiaalia Kaavaselostus, luonnos (27.9.2011) ELY-keskuksen lausunnot (luonnos, ehdotus) Hämeen ELY-keskuksen lausunto ehdotusvaiheesta (28.12.2011) liikenneturvallisuuden parantamisen tarpeesta muistutettu ja käynnistettävä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toimenpidesuunnitelma tulee tutkia vaihtoehtoja kevyen liikenteen järjestämiseksi tiesuunnitelman laatimisen tarve tonttiliittymälle ja kevyen liikenteen väylälle • suunnittelusopimus Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa korttelin sisäisiin liikennejärjestelyihin tulisi panostaa Kunnan vastine lausuntoon, ks. kaupunginhallituksen pöytäkirja 13.8.2012 Uudenmaan ELY-keskuksen kommentit Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (22.3.2011) liikenneselvityksen kattavuuden avaaminen viitataan elokuun 2010 viranomaisneuvotteluissa edellytettyihin liikenteellisiin vaikutusalueisiin edellistä vaihetta varten laaditun liikenneselvityksen päivittämisen tarve kevyen liikenteen yhteyksien huomioiminen koko kaupunkia koskevan liikenneverkkoselvityksen edistäminen, tarvittaessa apua Uudenmaan ELY-keskukselta varattava tilaa mahdollisille uusille liittymäjärjestelyille Viranomaisneuvottelun muistio 26.8.2010 Viranomaisneuvottelun nro 2 muistio 9.3.2012 Muistio 16.6.2011 asemakaavojen kaavoitukseen liittyviä liikenneasioita, Uudenmaan ELY-keskus, konsultti, kunta Sähköpostikeskustelut Aihe: VS:/Asemakaavojen liittymien sijainti (15.3.2011, 17.3.2011, 18.3.2011) o liikenneselvitykseen liittyen konsultti yhteyttä Aihe: Vast: VS: ELY-keskuksen edustajan kommentit ja vastaukset auki jääneisiin kysymyksiin asemakaavan / ELY-keskuksen edustajan kommentit (16.3.2012, 19.3.2012) Aihe: VS:/Asemakaava, St ja kt : Nopeusrajoitus- ja liittymäpolitiikka? (15.5.2012, 23.5.2012) o Konsultti kysyy ELYn lähtökohtia hankkeen esisuunnittelulle, ajatuksia listattu ja luvattu olla puhelimitse yhteydessä Aihe: VS: / Asemakaavan loppuhoito (8.6.2012, 12.6.2012) o kaavan liikenneselvityksen hyväksyminen ELYn puolesta, mahdollisuus hoitaa sähköpostitse Liikenneselvitykset Liikenneselvitys, kesäkuu 2011 Liikenneselvitys (22.6.2011/päivitetty 28.6.2012) o Liitteet 1-2: Ideasuunnitelma liikenteen järjestelyistä (31.5.2012) o Liitteet 3-6: Ideasuunnitelma liikenteen järjestelyistä (25.5.2012) Muistio liikenteeseen liittyvästä kokouksesta(14.5.2012) Muistio liikenteeseen liittyvästä kokouksesta (1.6.2012) Muistio liikenteeseen liittyvästä kokouksesta (18.6.2012) - Asemakaavan liikennetekninen selvitys, kunta, 2003 Hankeryhmän kokous 11.2.2012, Maantien parantaminen välillä X, tiesuunnitelma, suunnittelusopimus Uudenmaan ELY-keskus ja kunta Pöytäkirjat (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Pöytäkirjat kokouksista 3.6.2008, 16.6.2008, 11.10.2011–1.10.2012 Muu löytynyt aineisto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (4.5.2011/päivitetty 1.6.2011) Työpaikka-alueiden tarkastelu, kaavoitusyksikkö (9.3.2011) Asemakaava-alueen yleiskaavallinen tarkastelu (20.5.2011) Muistio asemakaavaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuudesta (24.10.2011) Sopimusluonnos asemakaavojen laatimisesta 15.5.2008 Luonnoksen esittelytilaisuuden muistio 24.10.2011
© Copyright 2024