Keksi 2_2011
2011 / 2 i t h mäle h y r s sido a j s siaka a n ö i t ösää t n i s Kek Professori Petri Parvinen: Energinen keksijätiimi Gunilla Taddeo ja Marianne Granlund: “Yhdessä tekemällä ideat jalostuvat kultakimpaleiksi." “Hyvin tuotteistettu idea on helpompi myydä.” Paikannusta kehittävä Walkbase suuntaa rohkeasti Yhdysvaltoihin Tuoteväylästä neuvoja, osaamista ja rahoitusta lupaaville ideoille Sisältö Keksi 2/2011 3 Pääkirjoitus › Keksintösäätiö on ollut oivallusten tukena jo 40 vuotta. on keskeinen osa 4 Tuotteistaminen idean kaupallistamista › 4 Myynnin professori Petri Parvinen kannustaa etenemään tuotteistamisessa aina osto- ja käyttötilanne edellä. › 6 Lentokoneruokien jäähdytyslaite Icebridge hioutui Keksintösäätiön protopajassa. › 8 Click2Knot-solmutin, ToolsGrip-jarrutasku ja GreenOnkasvisuoja helpottavat sekä ammattilaisten että harrastajien arkea. › 10 Ovelin Oy:n WildChords-oppimispelin pelilliset ominaisuudetkannustavat soittoharjoituksiin. › 13 FiXclip ratkaisee kaatuilevien kyynärsauvojen ongelman. › 14 Gunilla Taddeon ja Marianne Granlundin idea suuhygienistin työergonomiaa parantavasta, sormeen kiinnitettävästä imukärjestä syntyi opiskellessa. 16 Keksintösäätiö 40 vuotta › Keksintö kuvastaa omaa aikaansa: ihmisten ajatusmaailman, yhteis kunnan ja koko maailman muutosta. Liikenainen Maili Aution nimikkorahaston tuella perustettiin vuonna 1957 Keksintötoimisto, jonka pohjalta Keksintösäätiö aloitti toimintansa 40 vuotta sitten. Säätiön ja keksintöjen neljää vuosikymmentä pohtivat historioitsija Pia Österman ja Keksintösäätiön projektijohtaja Risto Salokangas. science -keksintöjä syntyy 22 Life Suomessa ennätystahtia › Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Kirsi Armanto pohtii syitä alan buumiin. 24 Walkbase suuntaa Kaliforniaan › Walkbasen teknologialla parannetaan ja nopeutetaan paikannusta sisätiloissa, esimerkiksi kauppakeskuksissa. Tuoteväylä-tiimi avaa 26 Lapin pohjoisen innovaatiokentän › Ennakkoluuloton tiimi tukee innovaatioiden polkua tuotteiksi ja palveluiksi. 2 Keksi 2/2011 Pääkirjoitus Osaamista oivalluksen tueksi ole aivan selkeä ja eri yhteyksissä se ymmärretään eri tavoin. Tässä lehdessä annamme yhdelle alan asiantuntijalle, professori Petri Parviselle puheenvuoron. Sivuilta 4–5 selviää, mikä on hänen näkemyksenä tuotteistamisesta ja myynnistä. Sivuille 6–15 olemme koonneet myös hyviä esimerkkejä idean matkasta tuotteeksi tai palveluksi. Hyvän yhteistyön merkeissä jatkossakin Juha Jutila toiminnanjohtaja Kuva: Mikko Käkelä Keksinnöt ovat kautta aikojen vieneet maailmaa eteenpäin. Ne ovat tuoneet paljon hyvää ja tarjonneet helpotusta ihmisten elämään. Uusien keksintöjen tarve ei poistu nykymaailmassakaan. Esimerkiksi ilmastoasiat ja väestönkasvu tuovat jatkuvasti eteen uusia haasteita. Selviytyäksemme niistä tarvitsemme keksintöjä ja teknologisia innovaatioita. Keksintösäätiö on toiminut 40 vuotta. Palvelumme viesti on: Osaamista oivalluksen tueksi. Perustehtävämme ei ole vuosien varrella muuttunut, mutta palveluja on tullut lisää. Neuvonta ja keksintöjen arviointi ovat edelleen oleellinen osa työtämme. Yhä tarpeellinen protopajammekin perustettiin jo 1970-luvulla. Pari vuotta sitten saimme lisärahoituksen ja pystyimme vahvistamaan panostustamme keksintöjen kaupallistamiseen. Samalla osaajiemme joukko on painottunut uudella tavalla. Liiketoimintaosaaminen on kasvanut sekä Keksintösäätiön sisällä että kanssamme toimivan liiketoimintaosaajien verkoston kautta. Näin pystymme viemään keksinnön nopeammin ja ammattimaisesti lähemmäksi markkinoita. Kaupallistaminen ja aito, olemassa oleva tarve ovat tavoitteena kaikille ideoille, joita Keksintösäätiö rahoittaa. Siksi on hyvä kuunnella asiakasta alusta alkaen, luoda tuote tai palvelu tarpeeseen ja muovata sitä kysyntään sopivaksi. Tuotteistaminen on merkittävä osa sekä tuotekeskeisen että palveluihin perustuvan keksinnön kaupallistamista. Käsitteenä se ei K e k s i n t ö s ä ät i ö n a s i a k a s - j a s i d o s ry h m ä l e h t i Julkaisija: Ilmoitusmyynti: Keksintösäätiö, Tekniikantie 12, PL 382, 02151 Espoo Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Medita Communication Oy Kauppakatu 31 B, PL 439 40101 Jyväskylä puh. 020 198 5511 [email protected] Toimitus: Riitta Ahola ja Hanna Hinttala, Keksintösäätiö Medita Communication Oy Sari Okko, Stooripoint Oy Ulkoasu ja taitto: Medita Communication Oy Paino: Scanweb Oy, Kouvola Painosmäärä 15 000 kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Osoitelähteet: - Keksintösäätiö, puh. 020 737 3000 - JM Tieto, Päättäjät ja Vaikuttajat, puh . 0207 698 240 Kannen kuva: Mikko Käkelä [email protected] Keksi 2/2011 3 Tuotteistaminen Mitä paremmin tuote on tuotteistettu, sitä helpompi sitä on myös myydä. Paras tilanne on, jos tuote on niin selkeä, että ostaja voi sanoa: yksi tuollainen, kiitos.” 4 Keksi 2/2011 tuotteistaminen petri Parvinen › Kun tuotteen ostaminen on helppoa, on sen tuotteistaminen tehty hyvin. Tuotteistamisen pitäisikin aina edetäosto- ja käyttötilanne edellä. Siksi se vaatii karsimista, kompromisseja ja yksinkertaistamista. ”Yksi tuollainen, kiitos” Teksti: Marja Keränen Kuva: Mauri Ratilainen ”Tuotebisneksessä ei voi toimia, jos on perfektionisti. Monille teknisesti suuntautuneille tuotekehittäjille on todella vaikeaa, kun joutuu karsimaan tuotteen ominaisuuksia ja yksinkertaistamaan”, toteaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun myynnin professori Petri Parvinen. ”Paras tilanne on, jos tuote on niin selkeä, että ostaja voi sanoa: yksi tuollainen, kiitos. Tuotteistetussa tuotteessa tai palvelukuvauksessa on aina vähemmän ominaisuuksia kuin räätälöidyssä tuotteessa. Silloin sitä on laskennallisesti helpompi ohjata ja yritys saa skaalaetuja”, Parvinen painottaa. Parvinen toteaa, että suomalaisugrilainen perinne ei ole hyvä lähtökohta myynnille, mutta mitä paremmin tuote on tuotteistettu, sitä helpompi sitä on myös myydä. Tuotteen ja palvelun myynnissä on kuitenkin eroa: tuotemyyjän voi kouluttaa muutamassa viikossa, projekti- tai palvelumyyjällä voi mennä vuosi tai useampikin. ”Meillä on puhelinkammo ja silmiin katsominen on vaikeaa. Mutta mitä paremmin tuote on kuvattu, sitä helpompaa on myyjälläkin. Suomalainen haluaa myydä sellaista, mistä on varma”, Parvinen sanoo. ”Kansainvälisten ostojen lisääntyessä suomalaisten hyvää mainetta kannattaa hyödyntää. Luotettavuus ja luottamusmyynti ovat valtava suomalainen mahdollisuus.” Monien yritysten mies Parvisella itsellään on kokemusta sekä tuotteistamisesta, myynnistä että aloittavista yrityksistä. Hän on perustanut 12 yritystä, joista yhdestä hän on irtautunut ja yksi on tehnyt oikean konkurssinkin. Nykyään hän toimii kahdeksan yrityksen hallituksessa. Suomen ensimmäinen myynnin professori on toiminut Aalto-yliopiston poikkitieteellisten periaatteiden mukaan jo vuosia. Hän on opiskellut kauppatieteitä Lontoossa ja Tukholmassa sekä väitellyt Teknillisestä korkeakoulusta. Myös hänen tutkimusprojektinsa ja yrityksensä perustuvat kaupallisen ja teknillisen alan vankkaan yhteistyöhön. Yrityksistä suurin ja tunnetuin on Nordic Healthcare Group NHG, joka työllistää nyt noin 50 henkilöä. Myynnin asiantuntijayritys Symbioosi Partnersissa on parikymmentä työntekijää. Kaikki hänen perustamansa yritykset toimivat palvelu-, terveydenhuolto- tai it-alalla. ”Yrityksen koko ei ratkaise. Start up -yrityksiltä odotetaan nopeaa kasvua, mutta voi olla aivan yhtä tärkeää työllistää kaksi ihmistä eri- tyisen tärkeällä alalla kuin kasvaa suureksi”, Parvinen muistuttaa. Tee ostamisesta hauskaa ja helppoa Parvinen vetää Aalto-yliopiston myynnin osaamiskeskittymää, joka kehittää opiskelijoiden myyntitaitoja. Suomalaiset opiskelijat ovat löytäneet alan vähitellen, mutta peruskurssien opiskelijoista puolet on yhä ulkomaalaisia. Parvinen korostaa, että selkeästi ostettava ja standardimuotoinen tuote menee kaupaksi. Hän muistuttaa, että loistava esimerkki tuotteistamisesta on McDonald’s, jonka hampurilainen on käytännössä samanlainen kaikkialla. Siksi on mahdollista standardoida muun muassa koulutukset, rekrytoinnit, valmistus, jakelu ja pakkaukset. ”Tiukasti tuotteistettu tuote on harvoin aivan optimaalinen. Paras mahdollinen olisi aina räätälöity, mutta silloin ei saada sarjatuotannon etuja. Vahvasti tuotteistettu tuote voi olla tuotteena erinomainen, mutta se on kuitenkin standardimuotoinen.” Parvinen muistuttaa, että ostamisesta pitää tehdä kivaa tai asiasta vetovoimaista. Myös palveluja voi tuotteistaa, mutta palvelujenkin tuotteistamisessa pitäisi muistaa edetä laajojen skaalaetujen tavoittein eikä vain markkinoinnin perustein. Tuot- teistuksen täytyy olla muutakin kuin palvelun paketointi helposti kerrottavaan muotoon. Osto ja käyttö alusta asti mukaan Tuotteistaminen, tuotteen käyttö ja ostaminen, pitää Parvisen mukaan ottaa idean tai keksinnön kehittämisessä aina huomioon, alusta lähtien. ”Voi kysyä, pitäisikö taloudellis-rationaalisesta näkökulmasta ihmisten antaa keksiä ollenkaan asioita, joita ei alusta asti suunnitella tuotantoon ja kaupallistettavaksi. Perinteisesti on annettu keksiä, koska tutkimusta ja kehitystyötä tarvitaan, mutta täytyy myös miettiä millä aikavälillä halutaan tuloksia”, Parvinen sanoo. Hyvänä esimerkkinä suomalaisesta tuotteistamisesta Parvinen pitää jätteiden käsittelyä. Ekokemin konseptissa saman tuotteen tuotteistamisen astetta pystytään muuttamaan asiakastarpeen mukaan. Tuotteesta voi olla joitakin muunneltavia versioita, mutta tuotetta ei kuitenkaan räätälöidä. Ruotsista Parvinen kertoo esimerkkinä call center -ulkoistusten myynnin, joka vakioitiin asiakkaille ja jonka asennus tarjottiin öisin. Referenssit haettiin naapurustossa toimivista asiakasyrityksistä. Ostamisesta siis tehtiin asiakkaille mahdollisimman helppoa. Keksi 2/2011 5 tuotteistaminen icebridge Viileä idea sai siivet › Lentoliikenteen catering-ala on vuosikymmeniä ratkonut ruokien säilytysongelmia tuhansien tuote kehitysammattilaisten voimin – tuloksetta. Maailmalla odotettua innovaatiota työstettiin herkeämättä Keksintösäätiön protopajassa. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä ”Protopajalaisten rooli on ollut välttämätön, ilman heidän ammattitaitoista apuaan olisi ollut vaikeaa saada tuotetta nykyiseen muotoonsa”, keksijä Jarmo Aurekoski kiittelee. Sinnikkään mittauksen ja testaamisen tuloksena lentokoneiden tarjoiluvaunuihin saadaan alaa mullistava ruokien jäähdytyslaite. Pöydässä käy innostunut puheensorina, kun Aurekoski, Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Kusti Alasalmi, liiketoimintaosaaja Jukka Näräkkä ja protopajan Timo Kilpinen ovat kokoontuneet Innopoliin keskustelemaan keksinnöstä. ”Lentokone-cateringin parissa työskennelleenä olen huomannut kuljetuksen ja säilytyksen ongelmat, ja siitä idea alun perin sai alkunsa”, Aurekoski kertoo. Icebridge-jäähdytin on lentokoneruokien ylläpitämiseen ja jäähdyttämiseen tarkoitettu laite. Kun jäähdytin asetetaan tarjoiluvaunuun, ruuat säilyttävät hygieenisen lämpötilan jopa yli 20 tuntia. Pitkän säilytysajan vuoksi jäähdytin palvelee parhaiten yöpyvillä lennoilla. Ilman jäähdytintä cateringpalvelu pitää tilata aamuksi määränpään kentältä. Keksinnön ansiosta myös paluulennolla tarjottavat ruuat voidaan lastata koneeseen jo lähtökentältä. Näin lentoyhtiö voi saavuttaa jopa yli miljoonan euron säästöt vuosittain. Sinnikästä kehittelyä ja onnekkaita sattumia Yläkuva: Keksijä Jarmo Aurekosken (vas.), hienomekaanikko Antti Niemen sekä teknikko Timo Kilpisen sinnikäs tuotekehitystyö palkittiin viidennen proton kohdalla. 6 Keksi 2/2011 Trolliin voi asentaa tarjoilukonseptista riippuen 1–2 jäähdytysyksikköä. Jäähdytykseen käytetään hyvin kylmää, –78-asteista täysin haihtuvaa ja kiinteää hiilidioksidia. Aurekoski ohjattiin Uudenmaan ELY-keskuksesta Keksintösäätiöön keväällä 2009 ja jäähdytintä alettiin kehittää edelleen protopajassa. Vauhtia hankkeeseen tuli vuosi sitten, kun Alasalmi otti keksinnön hoteisiinsa. Protopajassa haettiin kuumeisesti sopivia materiaaleja, mitta- suhteita ja oikeaa toimintamekanismia. Läpimurtoon tarvittiin myös onnea ja keksijän ennakkoluulotonta rohkeutta. Pajalla oli huhkittu jo neljän proton kanssa, kun Aurekoski keksi sattuman kautta käänteentekevän parannuksen viidenteen protoon. ”Protopaja toimi tuotekehityspajana, missä kokeilun kautta haimme oikeaa teknistä ratkaisua”, Alasalmi valottaa. ”Tällä hetkellä kilpailevien jäähdytyslaitteiden tarjoamat säilytysajat ovat kolmesta viiteen tuntia. Maailman suurin tarjoiluvaunuvalmistaja kysyikin, miten minä olen voinut tämän keksiä, kun heillä on kokonainen armeija insinöörejä miettimässä samaa asiaa”, Aurekoski kertoo innostuneena. ”Jos tuote on liian monimutkainen, se ei voi toimia. Yksinkertaisella tuotteella on paremmat mahdollisuudet menestyä. Sitä pystyy helpommin monistamaan ja sen riskit on helpommin minimoitavissa”, Aurekoski jatkaa. Aikainen lintu madon nappaa Liiketoimintaosaaja Jukka Näräkkä innostui keksinnöstä viime marraskuussa Keksintöjen Keksiviikko-illassa, missä Keksintösäätiön seulan läpäisseitä keksintöjä esi››› tellään liiketoimintaosaajille. tuotteistaminen icebridge protopajassa Jos tuote on liian monimutkainen, se ei voi toimia. Yksinkertaisella tuotteella on paremmat mahdollisuudet menestyä. On tärkeää mennä asiakkaan luo aikaisessa vaiheessa eikä liian pitkään kehitellä tuotetta salassa.” Keksi 2/2011 7 tuotteistaminen icebridge & Click2Knot ››› Joulu kuussa Näräkkä ja Aurekoski solmivat jo yhteistyösopimuksen. ”Osaamiseni on lentoyhtiöalalta ja niinpä case tuli luontevasti minulle. Olen luonut kontakteja, avannut ovia ja toiminut mentorina”, Näräkkä kuvaa rooliaan. ”Kasasimme ripeästi liiketoimintasuunnitelman ja teimme laskelmat kustannussäästöistä. Kyse on yksinkertaisesta matematiikasta”, Näräkkä sanoo. Viime talven messukäyntien tuloksena kaksikko sai hyviä kontakteja lento- ja cateringyhtiöihin. ”On tärkeää mennä asiakkaan luo aikaisessa vaiheessa eikä liian pitkään kehitellä tuotetta salassa. Näin tuotetta ehditään vielä muokata”, Alasalmi painottaa. ”Uskon, että saamme vielä useita tuotekehitysideoita lentoyhtiöiltä”, Näräkkä arvioi. Patenttihakemus jätettiin lokakuussa 2010, ja myös kansainvälinen patentointiprosessi on laitettu vireille keväällä. Teknisestä ratkaisusta huipputuotteeksi Jäähdyttimen tuotteistamista helpotti tarjoiluvaunujen vakio mitta; jäähdytin sopii lähes kaikkiin markkinoilla oleviin tarjoiluvaunuihin. Valmistamisessa pitää huomioida, että tuote täyttää elintarvikesäädökset. Lisäksi materiaalien on kestettävä teollinen pesu, kylmät ja kuumat lämpötilat sekä niiden nopeatkin vaihtelut. Jäähdyttimet kootaan ja viimeistellään Tuusulassa Icebridge Oy:n tiloissa ja lähetetään sieltä maailmalle. Mukana on kolme osatoimittajaa Suomesta ja kaikki komponentit valmistetaan alihankkijoilla. ”Tuotanto pysyy Suomessa, mutta volyymeja on vielä vaikea arvioida. Lentoyhtiöt ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ja yhteydenottoja on tullut jopa Iranista asti”, Aurekoski kertoo. Innopolissa käyty keskustelu osoittautui keksinnön jatkojalostamisen kannalta hedelmälliseksi. Vilkkaan jutustelun keskellä Kilpinen heitti Aurekoskelle kaksi uutta ideaa tuotteen ominaisuuksien kehittämiseksi. Aurekoski jäi niitä mietteliäänä ja iloisesti yllättyneenä puntaroimaan. Todistettavasti protopajan tuotekehitystyö ei pääty koskaan. Kun Icebridge-jäähdytin asetetaan tarjoiluvaunuun, ruuat säilyttävät hygieenisen lämpötilan jopa yli 20 tuntia. 8 Keksi 2/2011 Click2Knot solmii luotettavan unisolmun siimaan. Oikein tehty solmu saa vieheen uimaan kuten pitääkin. Laitteeseen syötettyyn siimaan muodostuu solmu, kun käsikahvaa puristetaan muutaman kerran. Laite nopeuttaa ja helpottaa solmun tekoa ja sopii mainiosti lapsille, ikääntyville ja satunnaisille kalastajille. Solmun matka markkinoille Teksti: Saara Salaja Kuva: Spinmade Oy › ”Sain idean kalastajan solmun- tekovälineeseen ystävältäni, joka tuskaili solmujen kanssa kalassa ollessaan”, keksijä Samuli Orko kertoo. Orko vei ideansa Keksintösäätiöön vuonna 2005. Ensimmäinen versio ei vielä liiketoiminnan kehittämispäällikkö Risto Paajasta vakuuttanut. ”Olin skeptinen ja pyysin Orkoa vielä kehittelemään tuotetta. Kun hän sitten palasi uuden 3D-mallin kanssa, ajatus solmun muodostumisesta oli kirkastunut. Sytyin ideasta ja ajattelin, että tässä voisi olla jujua”, Paajanen muistelee. Protopajassa käytiin läpi lukuisia testausvaiheita, jotka liittyivät voimansiirtoratkaisuihin, materiaaleihin ja korroosionkestoon. Kaiken hiomisen keskellä syntyi aina välillä loistavia oivalluksia. ”Protopajan rooli oli aivan keskeinen. Antti Niemi toi monta teknistä ratkaisua laitteeseen”, Orko sanoo. ”Hankalinta oli solmun muo- dostus ja siiman pysyminen urassaan. Kuluttajien kukkarolle sopivan massatuotteen valmistus teknologiamme tarkkuusvaatimuksilla on erittäin haastavaa”, Orko summaa. Paajanen muistuttaa, että pelkkä keksintö ei myy. Monen asian on loksahdettava kohdilleen ja markkinoiden oltava valmiina. Kun tuote oli teknisesti valmis ja rahoitus kasassa, alkoi muottien valmistuksen, muotoilun, käyttöohjeiden, pakkauksen, jakelun, hinnoittelun ja markkinoinnin suunnittelu. Orkon mukaan jakelun ja kaupan keskittyessä on myös tuotteistamisessa huomioitava uusia tasoja. Jakelijat ja kaupat ovat logistisia lisäarvontuottajia ja valmistajien vastuu kasvaa – tuotteessa pitää huomioida myös jakelijoiden ja kaupan vaatimukset. ”Suurin haaste on luoda tunnettuutta ja kysyntää. Silti tuotteistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja se tehtiin hienosti. Start up -yrityksenä väistimme monta sudenkuoppaa”, Orko sanoo. tuotteistaminen toolsgrip & greenon GreenOn suojaa kasvia kolhuilta, estää ruohottumista, helpottaa juurtumista sekä säästää kateaineiden uusimiselta. Työkalut turvallisesti taskussa maailmalle Teksti: Johanna Summanen Kuva: C. Myllfast Oy › Kun sähköasiantuntija Charles Myllymäki otti yhteyttä Satakunnan ELY-keskuksen innovaatioasiantuntijaan Aimo Hakalaan, oli ensimmäinen prototyyppi työkalujen jarrutaskusta levännyt pöytälaatikossa muutaman vuoden ajan. Keskustelujen jälkeen tilattu ennakkouutuustutkimus osoitti, että idea on ainutlaatuinen. ToolsGrip-jarrutaskun patentoitu rakenne pitää puukon, ruuvimeisselit ja muut pientyökalut paikallaan vaikeissakin työasennoissa. Tuote asennetaan nylonruuveilla työasun taskun sisälle eikä sen ulkopuolelle jää työturvallisuutta vaarantavia lenkkejä. Tuotteen markkinoita, valmistajia ja jälleenmyyjiä kartoitettaessa keksijän tukena oli Prizztech Oy:n projektipäällikkö Marja Suonvieri. Sarjatuotannosta huolehtiva valmistuskumppani löytyi Mylly mäen kotikunnasta Kankaanpäästä. Suomessa jarrutaskua jälleenmyy Würth Oy. ”Markkinoiminen itsekseen on hakuammuntaa. Yritysten kanssa keskustelu vaatii ammattitaitoa. Myös Keksintösäätiön Risto Paajanen on mieletön kaveri, joka pitää ammattitaitoisesti keksijän puolta sopimusasioissa”, Myllymäki toteaa. Charles Myllymäen silmissä siintelevät kansainväliset markkinat. Patenttihakemukset Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan ovat vireillä. ”Katevolyymiin perustuva sarja tuote on vietävä nopeasti kan- sainvälisille markkinoille, jotta sen kanssa jää voitolle. Yhdysvalloissa tuotetta on mahdollista myydä miljoonia kappaleita, Suomessa volyymi jää kymmeniin tuhansiin”, Myllymäki arvioi. Myllymäki peräänkuuluttaa yhteistyötä keksijöiden, keksintöjä myyvien ammattilaisten, maahantuojien ja vähittäismyyjien kesken. ”Oikeiden markkinoiden ja kohtuullisten jälleenmyyntisopimusten löytäminen on hankalaa. Kun asioita työstettäisiin verkostossa, ei jokaisen innovoijan tarvitsisi käydä samaa haasteellista polkua läpi”, Myllymäki pohtii. Markkinoiminen itsekseen on hakuammuntaa. Yritysten kanssa keskustelu vaatii ammattitaitoa.” Idea muotoutui kasvutuotteeksi Teksti: Johanna Summanen Kuva: GreenOn › ”Kun ajoin nurmikkoa puiden al- ta tai käytin siimaleikkuria, minua harmitti nuorten omenapuiden runkojen vaurioituminen ja kateaineiden leviäminen. Pensaita kastellessa vesi valui kuivalla maalla kaikkialle muualle paitsi juuriin”, Matti Varjus muistelee. Ratkaisuksi Varjus kehitti muovisen suojan, joka paitsi suojaa kasvia kolhuilta myös estää ruohottumista ja helpottaa kasvin juurtumista. Ensimmäinen malli oli moniosainen. ”Viiden erillisen osan valmistus olisi tullut niin kalliiksi, että tuotteen myyntihinta olisi ollut mahdoton. Myös tuotteen pakkaus, myymäläkuljetukset ja varastointi olisivat olleet ongelmallisia”, Varjus ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen innovaatioasiantuntija Tapio Järvensivu kertaavat alkuperäisidean kipukohtia. Varjus ohjattiin Tuoteväylästä teollisen muotoilijan Ismo Reposen pakeille. Kumppaniksi lähteneen Reposen ideoilla suojasta muovautui yhdellä muotilla valmistettava tuote. Halkaisijaltaan 80-senttinen GreenOn-kasvisuoja on keskeltä auki, jotta se on helppo asentaa myös istutetun puun tai pensaan ympärille. Suoja on valmistettu kierrätettävästä ja pakkasenkestävästä PE-HD-muovista. Jalustassa on imeytyskouru, johon mahtuu 10 litraa vettä. Renkaassa on valmiina myös koloja, joihin voi asentaa pensastuen tai tukikaaren kankaalle tai verkolle. Sarjatuotanto käynnistyi Okartek Oy:ssä keväällä 2011. ”Ennen sarjatuotannon aloittamista jalostimme tuotetta vielä tuuletusrei'illä, jotta ilma pääsee kiertämään kasvusuojassa eikä siihen kerry hometta”, Varjus kuvailee. Tuotetta myydään muun muassa S-ryhmän, Rautian ja Bauhausin myymälöissä. Euroopan laajuinen patenttihakemus on vireillä. ”Alan ammattilaisilta ja kotipuutarhureilta saatu palaute on ollut kannustavaa. Eräskin puutarhasuunnittelija kertoi ostaneensa 60 suojaa, joista 58 hän oli laittanut omaan puutarhaansa”, Varjus naurahtaa. ”Keksintösäätiön kontakteilla sekä valmistukseen, markkinointiin ja sopimusasioihin liittyvällä sparrauksella ideastani syntyi aito kaupallinen tuote”, Varjus iloitsee. Keksi 2/2011 9 tuotteistaminen ovelin oy Christoph Thürin (vas.) ja Mikko Kaipaisen kehittämässä WildChords-oppimispelissä yhdistyvät korkea teknologia ja iloinen soitonharjoittelu. 10 Keksi 2/2011 Soinnut haltuun villieläimien matkassa › Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelleet Mikko Kaipainen ja Christoph Thür pohtivat keväällä 2010, kuinka opiskelujen aikaistatulok sellista yhteistyötä voisi jatkaa. Idea perinteisen musiikinopetuksen haastavasta WildChords-oppimispelistä syntyi kaksikon omista nuoruuden kokemuksista. Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Sami Helenius ja Ovelin Oy Palkittu WildChords › Villieläimet ovat karanneet eläintarhasta ja pelastaakseen kaupungin sekasorrolta on soittajan houkuteltava eläimet matkaansa soittamalla oikea sointu kunkin eläimen kohdalla. Elefantti tottelee E-sointua, apina läh- ”Tartuin innokkaasti kitaraan, mutta harjoittelu lopahti alkuvaiheen tylsiin harjoituksiin, eivätkä taidotkaan karttuneet odotetussa tahdissa”, Kaipainen muistelee. Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Timo Nieminen kuvailee WildChordsia innovaatioksi, joka yhdistää koukuttavalla tavalla pelilliset ominaisuudet kitaransoiton opetteluun. Sovellus pohjautuu signaalinkäsittelytekniikkaan, jossa pelihahmot reagoivat akustisella tai sähkökitaralla oikein soitettuihin sointuihin. ”WildChords on hieno esimerkki siitä, kuinka akateemista tee mukaan A-sointua soittamalla, krokotiilin saa matkaansa C-soinnulla jne. Harjoitukset on jaettu sointu- ja sooloharjoituksiin. Iloinen eläin kuvastaa duuria, surullinen hahmo tottelee mollisointuja. tutkimusta voidaan kaupallistaa uudella tavalla. Mikolla ja Christophilla on ollut harvinaisen määrätietoinen näkemys, millaisen palvelun he haluavat luoda”, Nieminen toteaa. ”Näimme soitonharjoittelussa ongelman, jonka voi ratkaista ideamme avulla. Meillä ei ole kummallakaan signaalinkäsittely-, koodaus- tai pelinkehitystaustaa, mutta olemme sinnikkäästi luoneet idean ympärille hyvän konseptin, mahtavan toteutustiimin ja innovatiivisen kumppaniverkoston”, Kaipainen kuvailee. Käyttäjät mukana kehitystyössä Mikko Kaipaisen mukaan pahin sudenkuoppa matkalla hyvästä ideasta erinomaiseen tuotteeseen on unohtaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Jatkuva vuorovaikutus potentiaalisten asiakkaiden kanssa on ollut keskeinen osa WildChordskonseptin kehittämistä. ”Pahin, mitä voisimme tehdä, olisi muumioitua puoleksi vuodeksi nurkkaan kehittämään omasta mielestämme loistavaa ››› ohjelmistoa, lanseerata se ja Lokakuussa markkinoille lanseerattava WildChords sai kesällä Best European Learning Game 2011 -tunnustuksen ja se on huomioitu myös mm. kansainvälisesti arvostetulla TechCrunchverkkosivustolla. Keksi 2/2011 11 tuotteistaminen ovelin oy ››› huomata siinä vaiheessa, ettei kukaan haluakaan sitä”, Kaipainen sanoo. Visuaaliseksi peliksi idea muotoutui viiden opiskelijan voimin Demolassa, joka on tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen avoimen innovaation toimintaympäristö. Beta-versiota on ollut kehittämässä monialainen tiimi: mukana on ohjelmistotuotannon ja toiminnallisten yksityiskohtien osaajia, muusikkoja sekä visuaalisia suunnittelijoita. Kaipaisen ja Thürin perustaman Ovelin Oy:n palkkalistoilla on tällä hetkellä seitsemän ammattilaista. WildChords on ollut aktiivisessa testauksessa koululuokilla, lapsiryhmissä sekä kitaratunneilla. Peliympäristöön liitetyt läksyt ovat lisänneet kotiharjoittelua merkittävästi. Erilaisia harjoitusohjelmia on nyt valmiina noin 150 ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. ”Pelatessa soittaja saa välittömästi palautetta harjoituksesta, ja taitoja on pakko kartuttaa, sillä pelissä eteneminen riippuu kenttien suorittamisesta hyväksyttävällä tasolla”, Kaipainen kannustaa. Globaalit markkinat Aalto-yliopiston kasvuyrityksille suunnatun Startup Sauna -ohjelman myötä Ovelin sai uutta puhtia kansainvälistymiseen. ”Pääsimme lyhyessä ajassa tapaamaan tärkeitä sijoittajia, mahdollisia yhteistyökumppaneita ja menestyneitä sarjayrittäjiä, joiden valmennuksessa fokus omaan tekemiseen viimeistään kirkastui”, Kaipainen kuvailee keväistä ponnistusta. WildChords julkaistaan Apple Storessa lokakuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sovelluksen voi ladata iPadiin. iPhone- ja PC-so- 12 Keksi 2/2011 WildChords on hieno esimerkki siitä, kuinka akateemista tutkimusta voidaan kaupallistaa uudella tavalla.” vellukset tuodaan markkinoille lähikuukausina. Tulevaisuudessa WildChords on tarjolla myös selainpohjaisena ratkaisuna. Kaipainen linjaa vuoden 2012 päätavoitteiksi markkina-aseman kasvattamisen Yhdysvalloissa, tuotekehityksen resurssien vahvistamisen Suomessa sekä sovellusjulkaisut myös muille kielisoittimille. Tavoitteiden saavuttamiseksi liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijaverkosto on vahvistunut kansainvälisillä ammattilaisilla. ”Lähdimme alusta alkaen rakentamaan advisory board -ryhmää liiketoiminnan ehdoilla ja olemme erittäin tyytyväisiä, että olemme saaneet tueksemme kokeneita henkilöitä Yhdysvalloista.” Mutkatonta yhteistyötä Pirkanmaan Tuoteväylä-tiimin ja Keksintösäätiön puheille Kaipainen ja Thür hakeutuivat yliopiston ja Protomon vinkistä. Keksintösäätiö on tukenut WildChordsin ohjelmistoalustan ja pelielementtien kehittämistä, sisällöntuotantoa sekä idean patentointia ja kansainvälistä markkinointia. Liiketoimintaosaajaverkoston kautta alkuvaiheen sparraajaksi 9-vuotias Joona Lindfors houkuttelee eläintarhasta karanneita villieläimiä matkaansa soittamalla oikean soinnun kunkin eläimen kohdalla. Pelatessa soittaja saa välittömästi palautetta harjoituksesta ja taitoja on pakko kartuttaa, jotta voi edetä pelissä. löytyi Staraoke-laulupelin luonut Antti Seppänen, jonka jakama monimediaosaaminen oli aloittaville yrittäjille arvokasta. ”Yhteistyö Keksintösäätiön kanssa on ollut mutkatonta ja asiantuntijoiden tuella olemme keskittyneet olennaiseen”, Kaipainen toteaa. Alun perin sovellus oli tarkoitus luoda pianonsoiton harjoitteluun. Piano muuttui kitaraksi, koska tavoitteena on mahdolli- simman vaivaton käyttökokemus. ”iPadin ja kitaran voi napata kainaloonsa minne tahansa eikä soitonharjoittelu ole paikkaan sidottu. Suunnitelmien muuttuminen, tai tarkemmin pianoversion lykkääminen, on osoittautunut helpotukseksi myös markkinointi- ja verkostoitumisreissuilla, kun meidän ei ole tarvinnut kärrätä pianoa matkassa”, Kaipainen naurahtaa. tuotteistaminen tuotteistaminen xxxxxxxx FixClip Pieni pidike ratkaisee ison ongelman › Kyynärsauvoja käyttäneet tuntevat kaatuilevien sauvojen ongelman. FiXclip ratkaisee sen. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Kai Lindqvist ”Puhelimen soidessa kyynärsauvat saa asetettua parissa sekunnissa tukevaan x-asentoon siten, ettei vät ne kaadu. Muutaman sekunnin päästä olet jo vastannut puhelimeen. Portaita kulkiessa sauvat saa yhteen, ja toinen käsi vapautuu pitämään kiinni kaiteesta”, kuvailee fiXclipin keksijä ja Olecranon Oy:n toimitusjohtaja Ari Pellinen. Hän toteaa, että pahimmillaan kaatuilevat kyynärsauvat ovat syy jäädä kotiin, mikä vähentää liikkumista, heikentää yleiskuntoa, kaventaa sosiaalista ympäristöä ja hidastaa toipumista. FiXclip on fysioterapeutti Pellisen toinen keksintö kyynärsauvoihin liittyen. Myös ensimmäinen, sairaalakäyttöön suunniteltu sauvojen lattiateline, kehittyi omassa työssä. Pellinen otti yhteyttä Keksintösäätiön, kun fiXclipin havaintomalli oli valmis. Sen ja 3D-kuvien tekemisessä auttoi nykyisin Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun nimellä toimiva Teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö. ”Keksintösäätiön neuvonta, sparraus, kontaktit ja tukiraha ovat olleet ratkaisevan tärkeitä. Säätiön kontaktien kautta löytyi teollinen muotoilija ja ruiskuvaluja valmistava suomalainen yritys, joka valmisti keksinnöstä muotin. Se pudotti tuotantokus- tannukset kymmenesosaan aiemmasta”, Pellinen kertoo. Keksintösäätiön tuella keksintöön haettiin patentit Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Englannissa. Kuluttajien kautta kasvuun FiXclipin kaupallistamisessa apuna olevan liiketoimintaosaaja Jukka Näräkän mukaan kyynärsauvojen markkinat suhteutuvat väkilukuun. Suomessa niitä tarvitaan vuosittain noin 50 000 paria. Näräkän kansainvälinen kontaktointi on ollut aktiivista. Ensimmäiset kaupat tehtiin Ruotsiin, apuvälinealan suurelle toimijalle, jonka kautta tuote pääsi myyntiin. Saksassa fiXclip on suuren apuvälinevalmistajan luettelossa ja nettimyynnissä. Suomessa tuote tuli äskettäin myyntiin apteekkeihin ja apuvälinekauppoihin. ”Apuvälinemarkkinoilla kilpailu on kovaa ja hinnat alhaiset”, Näräkkä sanoo. Tämänhetkisellä jakelulla ja markkinointitoimenpiteillä on tarkoituksena kasvattaa kuluttajakysyntää, jotta tuote voitaisiin tulevaisuudessa lisensoida kyynärsauvojen valmistajalle. ”Ollaan hyvällä mallilla. FiXclip on nyt tuotteistettu viimeisen päälle. Palaute ja kiinnostus on ollut kannustavaa”, Näräkkä arvioi. Pieni 50-grammainen kyynärsauvaan kiinnitettävä muovinen pidike pitää sauvat yhdessä ja pystyssä, kun ne nojaavat kolmanteen tukipisteeseen. Keksi 2/2011 13 Opiskellessa keksimisen imuun › Aikuisopiskelijoiksi lähtiessään Marianne Granlund ja Gunilla Taddeo eivät kuvitelleet, että valmistumisen jälkeen heillä olisi takataskussaan suuhygienistin tutkintopaperien lisäksi uraauurtava terveydenhoitoalan keksintö. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä 14 Keksi 2/2011 Idea suuhygienistin työergonomiaa parantavaan, sormeen kiinnitettävään imukärkeen syntyi opintojen alussa vuonna 2009. ”Ajatus tuli mieleen, kun mietimme miksi tehoimukärjen käsittely on niin vaikeaa. Mitä jos imukärki olisikin sormessa kiinni? Lähdimme heti oppimisstudioon testaamaan ideaa ja tajusimme, että meillä on tässä kultakimpale käsissämme”, Taddeo ja Granlund muistelevat. Parivaljakko päätti kouluttautua Metropolia Ammattikorkeakoulussa hammashoitajista suuhygienisteiksi, koska he halusivat itsenäisemmän työnkuvan ja paremman mahdollisuuden vaikuttaa suun terveyden edistämiseen. He ystävystyivät nopeasti ja muodostavat nyt toisiaan täydentävän keksijätiimin. ”Henkilökemiamme toimivat loistavasti ja meillä on tähän mieletön into. Olemme vahvoja tuotteistaminen taddeo & granlund naisia, joilla on päämäärä. Kahdestaan tekeminen on ollut ehdoton vahvuutemme, sillä idea on kehittynyt ja jalostunut juttelemalla”, naiset summaavat onnistuneen yhteistyön salaisuuden. ”Opiskellessa sitä on myös avoimempi uusille ajatuksille kuin pelkästään työelämässä ahertaessa”, Taddeo pohtii. Gunilla Taddeon (kuvassa) ja Marianne Granlundin keksintö mahdollistaa kädelle, ranteelle ja niskahartiaseudulle luonnollisimmat ja ergonomisesti oikeaoppiset työliikkeet. Määrätietoista naisenergiaa Keksijäpari korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä. He valmistautuivat huolella ideansa esittelyyn tehden taustatyötä, piirtäen ja askarrellen. ”Gunilla osti letkua, josta leikkasimme ensimmäisen proton. Sitten tulostimme 200 alan patenttia ja tajusimme, ettei kukaan ollut vielä keksinyt tätä. Tunne oli aivan epätodellinen”, Granlund kertoo. Taddeo ja Granlund tutustuivat Olemme vahvoja naisia, joilla on päämäärä. Kahdestaan tekeminen on ehdoton vahvuutemme.” Keksintösäätiön internetsivuilla Tuoteväylä-konseptiin ja ottivat yhteyttä innovaatioasiantuntija Matti Ropposeen helmikuussa 2010. ”Olimme tapaamisen jälkeen innoissamme. Hyvä vastaanotto oli motivaation kannalta tärkeää”, naiset korostavat. Ropponen vei imukärjen Tuoteväylä-tiiminsä arvioitavaksi elokuussa 2010 ja myös siellä se otettiin hyvin vastaan. Tämän jälkeen keksintö vakuutti liiketoimintaosaajat. ”Keksijällä pitää olla jämäkkä asenne, uskoa omaan intuitioon ja taitoa kyseenalaistaa tavanomainen ratkaisu”, kaksikko kuvaa. Seuraava askel on kehittää prototyyppi lopulliseen muotoonsa. ”Tiedämme, millaisen proton haluamme, nyt se pitää vain valmistaa. Mekaniikkaa täytyy testata, miettiä tuotteen liikeratoja sekä painavuutta”, Granlund sanoo. Innovaation hiontaa ja palkintomatkoja Tehopari on tehnyt ideansa eteen kaiken, mitä tällä hetkellä tehtävissä on. ”Nyt haluaisimme löytää liike toimintakumppanin, joka auttaisi meitä pistämään start up -yrityksen pystyyn. Markkinointi suunnitelmat ja tuotteistamisen yksityiskohdat, kuten visuaalinen ilme, käyttöohje, hinta ja kohderyhmä, on jo mietitty.” Mutta miten ihmeessä kahdella työssäkäyvällä perheenäidillä riittää aikaa vielä keksinnön parissa pakertamiseen? ”Tämä on niin innostavaa, että tunteja ei tarvitse laskea. Ohikiitävinä epäuskon hetkinä toinen on vieressä sparraamassa, kaksin on aina parempi”, naiset sanovat yhdestä suusta. Potentiaalia innovaatiosta ei puutu, sillä keksijät saivat Runar Bäckströmin säätiön apurahan keksinnön kehittämiseen. ”Apuraha tuli juuri oikeaan aikaan. Sen myötä pystyimme suojaamaan keksintömme parhaalla mahdollisella tavalla ammattitaitoisen patenttiasiamiehen avustuksella”, Taddeo kertoo. Usko tuotteen kansainväliseen kysyntään koheni entisestään, kun keksintö valittiin äskettäin yhdeksi neljästä HealthPort-innovaatiokilpailun palkituista. Sormeen kiinnitettävä imukärki • on kertakäyttötuote, joka parantaa yksin työskentelevän suuhygienistin ja hammaslääkärin työergonomiaa • ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyä • ei vaadi haitallista sormien puristusotetta yhdistettynä ranteen vääntöliikkeeseen • nopeuttaa työskentelyä ja parantaa näkyvyyttä työskentelyalueella. Keksi 2/2011 15 Kuva: Soile Kallio Keksintö elää ajassa › Maailma muuttuu ja keksinnöt sen mukana. Yhteistä eri vuosikymmeninä syntyneille keksinnöille on osaaminen, resurssit ja motivaatio. Keksintösäätiön ja keksintöjen historiaa pohtivat historioitsija Pia Österman ja Keksintösäätiön projektijohtaja Risto Salokangas. Teksti: Sari Okko Historiakuvat: Suomen Kulttuurirahasto Keksintökuvat: Keksintösäätiö ja keksijät 16 Keksi 2/2011 Keksintö kuvastaa aina omaa aikaansa: ihmisten ajatusmaailman, yhteiskunnan ja koko maailman muutosta. Jokaisen keksinnön takaa löytyy aina myös ihminen – joku, joka uskaltaa ajatella uudella tavalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. ”Yksinään keksijä ei pärjää, vaan hän tarvitsee rinnalleen tahon, joka tunnistaa innovatiivisen kyvyn ja luo mahdollisuudet sen esiin tuomiselle”, Österman sanoo. Salokangas on samaa mieltä: ”Tarvitaan osaamista, resursseja ja motivaatiota. Ilman niitä ei synny mitään uutta.” Lisäksi maailman on oltava keksinnölle valmis. ”Joskus keksintö keksitään liian aikaisin. Voi käydä niin, että aikaansa edellä oleva innovaatio lyö itsensä läpi vasta jopa vuosikymmenien kuluttua”, Österman ja Salokangas tietävät. Öljykriisi teki luovaksi Keksintösäätiön synty liittyy sekin vahvasti omaan aikakauteensa. ”Kun säätiö vuonna 1971 perustettiin tukemaan ja edistämään suomalaista keksintötoimintaa, ajankohta oli monin tavoin otollinen: säätiön oli lähes pakko syntyä”, Salokangas toteaa. Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen vuosikymmentä leimasi säätiön syntymän ai- kaan muun muassa öljykriisi ja idänkaupan kasvu. Myös teknologiapolitiikassa tapahtui muutoksia: yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa alettiin tukea valtion lainoin ja avustuksin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiä parannettiin ja uusia yliopistoja perustettiin. ”Sodat olivat opettaneet meille peräänantamattomuutta. Motivaatio kasvaa ja kehittyä oli voimakas käyttömoottori uuden syntymiselle. Myös osaamisen taso kasvoi koko ajan”, Salokangas sanoo. ”Suomalaiset uskoivat Japanin ››› ohella teknologiaan ja sen Yrittäjä Maili Autio lahjoitti mittavan omaisuutensa Suomen kulttuurirahastolle vuonna 1947 mielessään suomalaisen yhteiskunnan aineellisen perustan vahvistaminen. Yhtenä nimenomaisesti mainittuna kohteena oli keksijätoiminnan tukeminen. Suomen Kulttuurirahastoon perustettiin Maili Aution nimikkorahaston tuella Keksintötoimisto vuonna 1957, jonka pohjalta Keksintösäätiö aloitti toimintansa vuonna 1971. Keksintösäätiön säädekirja allekirjoitettiin Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 28.5.1971. Allekirjoittamassa professori Yrjö Blomstedt, takana yliasiamies Erkki Salonen Suomen Kulttuurirahastosta. Oikealla istumassa pääsihteeri Hakon Guvenius, takana asiamies Urpo J. Salo Tekniikan edistämissäätiöstä. Keksi 2/2011 17 ››› tuomaan vaurastumiseen sekä hyvinvointiin. Ajassa eläen alettiin panostaa teknologiateollisuuden tukemiseen sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen. Me-henki oli valtakunnassa vahva”, Österman lisää. Ajassa kiinni olemisesta kertovat esimerkiksi öljykriisin synnyttämät lukuisat uudet teknologiaratkaisut, jotka tuottivat säätiöön runsaasti hakemuksia. Samankaltainen trendi on ollut nähtävissä myöhemminkin: katastrofit synnyttävät uusia innovaatioita. Ylämäkien ja alamäkien tiellä Seuraavalla, taloudellisen nousukauden vuosikymmenellä teollisuus tarvitsi uusia voimaloita. Tšernobylin ydinonnettomuus 1986 paljasti ydinenergian riskit, ja vihreät arvot alkoivat nostaa päätään. Rahamarkkinoiden vapautumisen hurmoksessa syntyi termi kasinotalous. Myös elintottumukset alkoivat muuttua. ”Ihmisten vapaa-aika lisääntyi. Monet uudet keksinnöt olivat esimerkkejä paitsi niin sanotusta juppikulttuurista, myös vapaa-ajan harrastusten lisääntymisestä”, Österman sanoo. ”Yritysten tietotekniset ratkaisut nousivat nyt vahvasti pintaan. Kaikki rakensivat omia tietoteknisiä järjestelmiään valtavirran mukana, joskin keksinnöissä ja rahoitushakemuksissa trendi alkoi näkyä Keksintösäätiössä vasta seuraavalla vuosikymmenellä”, Salokangas muistelee. Ja niin tuli 1990-luku pankkikriiseineen ja lamoineen, joiden myötä Suomi putosi muutamassa vuodessa teollisuusmaiden keskitason alapuolelle. Mut- ta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: suomalaisten kekseliäisyys ryöpsähti laman syövereissä uuteen kukoistukseen keksintöjen ja hakemusmäärien moninkertaistuessa. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja vuosikymmenen lopulla elettiin jo teknologiahuumaa. Keksintösäätiössä alkoi voimakas tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan liittyvien keksintöjen tukeminen. Myös bioteknologia alkoi nostaa päätään. Keksintöjä vuosi Yosa-välipalat Bioferme Oy:n kuitupitoiset, täysjyväkaurasta valmistetut Yosa-välipalat sisältävät runsaasti eläviä, terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin edistäviä maitohappo- ja bifidobakteereita. Hydrokopteri Luotolaisen luotsikutterin kuljettajan Glenn Fagerud din keksintö Arctic Ant -hydrokopteri kulkee vedessä, lumessa, jäällä ja maalla. Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettu hydrokopteri on katettu, lämmin ja ohjattavissa. 18 Keksi 2/2011 Sykemittari Ajatus kannettavasta sykemittarista sai alkunsa hiihtoladulla 1970-luvun puolivälissä. Sykemittarin kehittäjä Seppo Säynäjäkangas perusti Polar Electro Oy:n vuonna 1976. P olar Electron ensimmäinen langaton sykemittari Sport Tester PE2000 lanseerattiin vuonna 1982. Retkituli Pasi Kinnusen keksimä retkituli on ympäristöystävällinen retkikeitin. Materiaali on suomalaista koivua, joka antaa runsaasti lämpöä eikä kipinöi. Kuva: Sitra Kekseliästä kansaa Sitran Risto Kalske on nähnyt aitiopaikalta kekseliäisyyden muuttuvan liiketoiminnaksi. Uuden vuosituhannen alku oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa. Suomi löysi paikkansa hitechosaajana. ”2000-luvulla perinteisten teknologiaan ja tuotteisiin liittyvien innovaatioiden ohella on alettu puhua sosiaalisista ja palveluinnovaatioista”, Österman sanoo. Uusia suomalaisia menestystarinoita syntyy Salokankaan mukaan hyvistä ideoista kovalla työllä ja sinnikkäällä yrittämisellä tasaiseen tahtiin. Vaikka tie on usein kivinen, lukujen valossa suomalai- set ovat kekseliästä kansaa. Keksintöjä riittää kaikille elämänalueille. Keksintösäätiö on arvioinut historiansa aikana yli 20 000 keksintöä. Vuositasolla sisään tulee noin 4 000 yhteydenottoa, joista noin 1000 valikoituu Tuoteväylätiimien arviointiin. Näistä 200– 250 päätyy jatkokäsittelyyn. Keksinnöistä liiketoimintaa Sitran toimialajohtaja Risto Kalske on nähnyt keksinnöllisyyden muuttuvan liiketoiminnaksi. ”Aiemmin pääkanava keksintö- jen kaupallistamiselle oli harvalukuinen määrä suuryrityksiä. Vuosi kymmenten saatossa keksijöiden oma kyvykkyys ja verkottuva yhteiskunta ovat mahdollistaneet keksintöjen kaupallistamisen suoraan perustettavien yritysten voimin.” Start up -yrittäjyys ja siihen liittyvä alkurahoitus nykyisessä laajuudessaan on Suomessa varsin uusi ilmiö. ”Keksinnöllisyyden yritystä uudistava voima on toistaiseksi aika vähän käytetty yhtälö pohdittaessa olemassa olevan pk-yrityskannan ››› kilpailukyvyn kohottamista.” kymmenten varrelta Kirkasvalokuulokkeet Hyvinvointiranneke Putkentaivutuskone TH Tarmaticin akkukäyttöinen, hydraulisesti toimiva putken taivutuskone on helposti mukana kuljetettava laite ja se sopii teollisuuden ja kiinteistöjen pienten teräsputkien taivuttamiseen. Matti Myllymäen innovoima Vivago-hyvinvointiranneke kiinnitetään ranteeseen kellon tapaan. Ranneke seuraa käyttäjänsä hyvinvointia ympäri vuorokauden, joten se auttaa esimerkiksi ikääntyviä ja pitkäaikaissairaita asumaan turvallisesti kotonaan pidempään. Juuso Nissilän ja Antti Aunion kehittämät kirkasvalokuulokkeet sopivat kenelle tahansa kaamosoireista kärsivälle. Valkee NPT 1000 on teknologisesti hyvin kehittynyt ja pieni laite, joka kulkee ihmisen mukana samalla tavalla kuin matkapuhelin tai musiikkisoitin. DPT-korkkipumppu GETT Oy:n DPT-korkki pumppu auttaa pitämään putket ja säiliöt puhtaina mikroprosessorilla ohjatun kemikaaliannostelun avulla. Keksi 2/2011 19 Kuva: PRH ››› Toinen merkittävä muutos on kaupallistamiseen käytettävissä olevan ajan kutistuminen murto- osaan. Aallon harjalla kulkevat keksinnöt, joiden päälle voidaan rakentaa useita tuotesukupolvia pienten parannusten taktiikalla ja siten venyttää kaupallista elinkaarta. Tukijärjestelmän tulisi Kalskeen mukaan entistä enemmän rohkaista keksijöitä ja yrittäjiä liittymään yhteen riskien pienentämiseksi ja markkinaikkunan suurentamiseksi. ”Resursseja verkottamalla voisimme lisätä nykyisestään täsmäkeksimistä aitoon markkinatarpeeseen.” Maailman kärkikaartia Jos suomalaisten kekseliäisyyttä mitataan patenttihakemusten määrässä, sijoitumme asukaslukuun suhteutettuna maailman kärkikaartin. ”Vientiteollisuutemme perustuu pitkälti patenteilla suojattuun tuotekehitykseen ja sen ympärille rakennettuun liiketoimintaan”, johtaja Kristiina Grönlund Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) kertoo. Grönlundin mukaan PRH:een tehdyt kotimaiset hakemukset ovat vähentyneet hieman 2000-luvulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalaiset yri- Langaton latausteknologia MAZE-suojalevy Olli Tapio Frimanin keksimä rullaluistimen pyöränlaakerin suojalevy suojaa rullaluistimen laakereita pölyltä ja vedeltä. Teollisen muotoilijan Maija Itkosen idea langattomasta Powerkiss-latausteknologiasta tekee perinteiset johdolliset laturit tarpeettomiksi. Asetat vain ladattavan laitteen, kuten kännykän tai kannettavan tietokoneen pöydälle ja akku alkaa latautua. tykset patentoisivat aikaisempaa vähemmän. Päinvastoin. ”Suomalaisyritykset ovat globalisoituneet, minkä vuoksi kansain välistä patentinhakujärjestelmää hyödynnetään aikaisempaa enemmän.” Patentoitavat keksinnöt heijastelevat Grönlundin mukaan yleisesti tekniikan kehittymistä ja yhteiskunnan tarpeita. ”Koko muutos ei kuitenkaan valkene patenttilukujen perusteella, sillä niissä eivät näy palvelukeksinnöt, joita ei voi patentoida.” ”Yrityksistä suurimpien hakijoiden kärjessäovat vuodesta toiseen mm. Nokia, Kone, Metso, Wärtsilä ja Outokumpu”, Kristiina Grönlund Patentti- ja Rekisterihallituksesta kertoo. Keittiöliinateline Magisso Oy:n magneetti kiinnitteisessä keittiöliina telineessä yhdistyvät suomalainen funktionaalisuus ja skandinaavinen design. Safera-turvatekniikka Älykäs järjestelmä ennalta ehkäisee lieden vaaratilanteita sekä sammuttaa alkavan palon tehokkaasti, nopeasti ja siististi. 20 Keksi 2/2011 keksintösäätiö Uutisia Kuluttajien oivallukset kehittyvät Avainklubinettiyhteisössä Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Pekka Rantala Keksintösäätiöstä kannustaa yrityksiä ja keksijöitä osallistumaan aktiivisesti ideakilpailuihin. Teksti: Reetta Mikkola › Suomalaisen Työn Liiton keväällä lanseeraama kaikille avoin tuotekehityksen nettiyhteisö Avainklubi.fi on kiinnostanut jo yli 15 000 kävijää. Syyskuun alussa Avainklubi oli poikinut 500 ideaa, joihin oli esitetty 800 jatkoideaa. ”Avainklubi jalostaa suomalaisten ideat ja oivallukset tuotteiksi ja palveluiksi. Yhdessä kehittämällä saadaan aikaiseksi parempia tuotteita, tehokkaammin ja kuluttajalähtöisemmin”, kertoo koordinaattori Joni Kataja Suomalaisen Työn Liitosta. Tavoitteena on ideoita ja tuotteita kehittämällä saada aikaan uutta yritystoimintaa, suomalaisten osaajien työllistymistä ja kansainvälisiä menestystarinoita. Kuka tahansa voi esittää Avainklubissa mukana oleville yrityksille tuotekehitysideoita ja kuka tahansa voi kommentoida niitä. Yritykset mm. järjestävät kyselyitä ja tuotetestauksia. Kuluttajat voivat myös tuoda omia ideoitaan yhteisöllisesti kehitettäviksi. Keksintösäätiö on Avainklubissa yhteistyökumppanina. Nettiyhteisöä rahoittavat Tekes ja Sitra. Lisäksi mukana on viisitoista suomalaista yri- tystä eri aloilta. Keksintösäätiön verkostopäällikön Miia Fohlinin mukaan yhteistyö Avainklubin kanssa on luonnollista monestakin syystä. ”Säätiö voi löytää Avainklubista hyviä ideoita tai keksintöjä, joiden kaupallista kehittämistä meidän on mahdollista auttaa. Meihin voi ottaa yhteyttä, jos idean kehittäjä kaipaa apua tai neuvontaa tai haluaa suojata keksintönsä. Voimme myös ohjata Avainklubiin edelleen kehitettäväksi ideoita, joihin me emme voi lähteä mukaan”, kertoo Fohlin. Hän lisää, että Avainklubi on mahdollinen testiympäristö kehittämisvaiheessa olevalle keksinnölle. Avoimessa yhteisössä ei kuitenkaan kannata julkistaa ideaa, jonka aikoo itse kaupallistaa tai jossa voi olla suojattavaa. Avainklubi ohjaakin Keksintösäätiöön ideoita, joissa nähdään suojaamisen tarvetta. Tietyn määrän ”tykkäämisiä” saavuttaneiden ideoiden on jatkossa mahdollista saada apua myös Tuoteväylästä. Keksintösäätiö mukana energianeroja etsimässä Teksti: Reetta Mikkola, kuva: Mikko Käkelä › Hyviä ideoita ja tuotteita raken- nusalan energiatehokkuuden kehittämiseksi voi esittää marraskuun loppuun saakka Energianero Innovaatiokilpailuun. Parhaille innovaatioille on luvassa palkintoja, yhteistyötä muun muassa YIT:n kanssa sekä hyödyllisiä kontakteja kehittäjä- ja rahoittajatahoihin. Kilpailun järjestäjä YIT pyysi Keksintösäätiön, Tekesin ja Aalto-yliopiston mukaan tuomaristokumppaneiksi. Keksintösäätiötä tuomaristossa edustaa liiketoiminnan kehittämispäällikkö Pekka Rantala. Rantala korostaa, että kilpailuun osallistuminen on yrityksille ja keksijöille keino päästä peilaamaan ideansa hyödyntämisen ja jatkokehittämisen potentiaalia. Tuomaristolta ideat saavat nopeasti monialaista asiantuntijapalautetta. Asiantuntija huomaa pian, mikäli innovaatiossa on aineksia menestykseen. Rantala näkee kilpailun myös keinona madaltaa kynnystä tuoda oivalluksia asiantuntijan arvioitavaksi. Keksintösäätiö on mukana vuosittain muutamissa idea- ja inno- vaatiokilpailuissa, esimerkiksi tänä vuonna 18. kertaa käytävässä INNOSUOMI-kilpailussa säätiö on toiminut alusta alkaen. Tänä vuonna Keksintösäätiö oli mukana myös apuvälineiden ideakilpailussa. ”Meillä on 40 vuoden kokemus innovaatioiden kaupallistamisesta ja immateriaalioikeuksista. Olemme valtakunnallinen toimija, jonka asiantuntijat ovat lähellä asiakkaita eri puolilla Suomea”, Rantala kertoo. Keksintösäätiön verkosto toimii konkreettisena linkkinä kilpailujen ja keksijöiden välillä koko maassa. Energianero Innovaatiokilpailun ensimmäisessä jaksossa tuotesarjan palkinto ojennettiin Wisepro Oy:lle sääennustesäätöjärjestelmän kehittämisestä. Ideasarjassa jaettiin kunniamaininta ilmalämpö pumppusovelluksen kehittäneelle Jouko Hautalalle. Toisen kilpailujakson ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 30.11.2011. www.innovaatiokilpailu.fi Keksi 2/2011 21 Keksintösäätiö life science Life science on saanut › Biotieteiden saralla keksintöjä syntyy Suomessa nyt ennätystahtia. Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Kirsi Armanto näkee syyksi vauhdin kiihty miseen yliopistomaailman muuttumisen. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä Keväästä 2011 alkaen keksijöitä sparrannut liiketoiminnan kehit tämispäällikkö Kirsi Armanto uskoo life science -innovaatioita syntyvän tulevaisuudessa erityisesti bio- ja lääketeollisuuden palvelukonsepteissa. 22 Keksi 2/2011 Alan hankkeita on Keksintösäätiössä tällä hetkellä käynnissä runsaasti. Ne muodostavat 10–15 prosenttia kaikista Keksintösäätiön aktiivisista hankkeista. ”Eniten meille on tullut uusia ideoita ja keksintöjä syöpätutkimuksen, diagnostiikan ja hammaslääketieteen osa-alueilta”, Armanto luettelee. ”Innovaatioiden kannalta eri alojen yliopistojen yhdistäminen on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi. Alat sulautuvat hienosti yhteen ja asioita mietitään poikkitieteellisesti. Esimerkiksi Aalto-yliopiston Startup Saunassa syntyy huikeita ideoita”, Armanto kertoo innostuneena. Suomi on biotieteisiin kuuluvien julkaisujen tehtailussa tilastojen mukaan yksi kärkimaista. Ruotsalaiset, suomalaiset ja tanskalaiset alan tieteelliset julkaisut saavat eniten viittauksia tiedepiireissä. ”Suomalainen koulutusjärjestelmä sekä luotettava maineemme maailmalla saattaisi selittää tätä. Life science on myös ollut pitkään yksi erikoistumisen ja tutkimusinvestointien pääkohde. Myös sektorin tärkeys on Suomessa ymmärretty riittävän ai- kaisin ja perustutkimukseen on panostettu”, Armanto pohtii. Hankkeet osaaviin käsiin Turkulainen kansainvälisen kaupan konkari liittyi Keksintösäätiön riveihin keväällä 2011. Kauppa tieteitä ja biokemiaa Turun yliopistossa opiskellut Armanto on tehnyt mittavan uran ehkäisyvälineiden kaupallistamisen tehtävissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Malarialääkkeiden parissa työskentely lennätti Armannon projektityöhön Afrikkaan ja Aasiaan. Siirtyminen Keksintösäätiöön tuntui mielekkäältä jatkumolta työuraan, sillä kipinä keksintöihin oli syttynyt jo aikaisemmissa tehtävissä. ”Esimerkiksi Mirena-ehkäisin, jonka parissa työskentelin pitkään, on erittäin onnistunut suomalainen innovaatio maailmalla”, Armanto kertoo. Armanto pitää työssään mielenkiintoisimpana sitä, että hän pääsee seuraamaan ja vaikuttamaan siihen, miten idea jalostuu, saa rahoitusta ja hioutuu parhaimmillaan kansainväliseksi menestystuotteeksi. ”Oma roolini on ohjata keksi- Life Science › Alan toimijat tutkivat, kehittävät ja kaupallistavat tuotteita ja palveluja terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla. Suomessa toimii noin 200 alan yritystä joko edustajiensa tai oman toimipisteen kautta seuraavilla aloilla: jöitä eteenpäin sekä löytää sopivat pelaajat mukaan. Tässä työssä pääsee jatkuvasti seuraamaan uusia asioita näköalapaikalta. On todella inspiroivaa tavata keksijöitä. He ovat mielenkiintoisia persoonia ja oman alansa ehdottomia asiantuntijoita. Heidän innostuksensa tarttuu”, Armanto iloitsee. Tulevaisuus on jo täällä – olemmeko valmiita? Haasteena biotieteisiin liittyvissä hankkeissa on Armannon mukaan pääomien, osaajien ja kaupallistamisen taidon puute. Kotimaisten pääomasijoittajien puutteen takia alan teollisuuden ja uusien työpaikkojen synty on jäänyt merkittävästi jälkeen kilpailijamaista. Myös toimivuuden ja tehokkuuden toteennäyttäminen on työlästä ja aikaa vievää muiden alojen keksintöihin verrattuna. Lisäksi viranomaisten sääntely ja pelisääntöjen hiominen hidastavat kehitystä. ”Maailman valloitus kestää yllättävän kauan. Mirenankin kanssa läpimurtoon meni 10 vuotta.” ”Brändin rakentamiseen ja muotoiluun voisi kiinnittää enemmän huomiota. Muuten alan keksintöjen tuotteistamisessa pätevät • lääketeollisuus • diagnostiikkateollisuus • terveydenhuollon biomateriaalit • bio/lääketeollisuuden palveluyritykset • biotekniset tuotteet. Lähde: Tekes KEksintösäätiö life science vauhtia Suomessa Life science on ollutpitkään yksi erikoistumisen ja tutki musinvestointien pääkohde. Myös sektorin tärkeys on Suomessa ymmärretty riittävän aikaisin ja perustutkimukseen on panostettu.” samat lainalaisuudet kuin muissakin keksinnöissä”, Armanto sanoo. Tulevaisuudessa Armanto uskoo life science -innovaatioita syntyvän erityisesti bio- ja lääketeollisuuden palvelukonsepteissa. ”Tulemme näkemään ratkaisuja, jotka mahdollistavat potilaan jäämisen kotiin ja lisäävät itse tehtävää diagnosointia sekä reaaliaikaista seurantaa. Näihin konsepteihin saattaa löytyä palveluntarjoajia kaupan alalta, vakuutusyhtiöistä ja tietotekniikkayrityksistä”, Armanto visioi. Toisena tulevaisuuden näkymänä Armanto tuo esiin lääkkeiden personoinnin. ”Ei voi olla enää kauan niin, että saman lääkkeen ja annostelun pitäisi sopia kaikille. Myös nanoteknologia tuo uusia mahdollisuuksia erilaisille sovelluksille.” Biotieteissä Armantoa kiehtoo ideoiden toteuttamiskelpoisuus. ”Keksinnöt ovat yleensä niin upeita, että ne voidaan toteuttaa lähes sellaisenaan. Geeniteknologiassa tehdään uraauurtavia asioita ja mennään hurjaa vauhtia eteenpäin. Kukaan ei tiedä, miten pitkälle siinä päästään. Kestää kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin suuret massat ovat tälle kehitykselle vastaanottavaisia.” Keksi 2/2011 23 kasvuyritys walkbase Turkulaisyritys etsii rohkeasti markkinoita Walkbase suuntaa Kaliforniaan Walkbasen teknologialla parannetaan ja nopeutetaan paikannusta sisätiloissa, esimerkiksi kauppakeskuksissa. ”Emme jää odottamaan, vaan lähdemme aggressiivisesti kansainvälisille markkinoille”, toimitusjohtaja Tuomas Wuoti sanoo. 24 Keksi 2/2011 Teksti: Mika Särkijärvi Kuvat: Vesa-Matti Väärä ”Tämän alan bisnesmahdollisuudet ovat pääasiassa Yhdysvaltojen länsirannikolla. Lähdimme sinne Keksintösäätiön avustamana rohkeasti kysymään, mitä markkina oikeasti haluaa”, turkulaisen Walkbasen toimitusjohtaja Tuomas Wuoti kertoo. Paikannusteknologian markkinoiden kartoitus alkaa tuottaa tuloksia. Wuoti palasi syyskuussa kolmannelta matkalta Yhdysvaltoihin ja kontakteja on luotu lukuisiin alan teknologiayrityksiin. ”Kivasti on saatu päätä auki. Sisätilapaikannus teknologia- na on tunnettu, mutta olemme löytäneet siihen markkinatarpeen kautta uuden näkökulman.” Wuotin mukaan sisätiloissa ihminen käyttäytyy eri tavalla ja tarve on erilainen kuin ulkona, joten ongelmaakin on lähestyttävä uudella tavalla. ”Emme tarjoa perinteistä paikannusta karttojen avulla, vaan keskitymme tuomaan käyttäjälle tiloihin liittyvää kontekstia ja parantamaan käyttökokemusta tarkemmalla ja nopeammalla paikannuksella sisätiloissa”, Wuoti kertoo. Walkbasen tukena Yhdysvaltojen yhteyksien avaamisessa on ollut San Franciscossa pitkään toiminut sarjayrittäjä Mikko Alasaarela, jonka jalka on ollut jo valmiiksi kohdeyritysten oven välissä. paikannusalan suurten palveluntarjoajien kautta Erilaiset osaajat kohtasivat Walkbase, alkujaan Mobio, syntyi Åbo Akademin insinööritiimin kouluprojektista. Ydinteknologiaa on nyt kehitetty yli kahden vuoden ajan. Insinöörit Björn Sjölund, Niclas Jern ja Gabriel Nyman kohtasivat Tuomas Wuotin Boost Turku -yhteisön tapahtumassa. Wuoti on yksi kasvuyrittäjyyttä edistävän ja start up -yrityksiä tukevan Boost Turun perustajista. ”Insinööritiimi näki, että on pakko löytää tarve teknologialle ja saada bisnestyyppi mukaan. He löysivät minut ja näin, että kyseessä on potentiaalinen idea ja ennen kaikkea huipputiimi, jonka kanssa tulin hyvin toimeen.” Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Timo Nieminen Keksintösäätiöstä arvioi, että Tuomas Wuoti vahvisti teknologiayrityksen tiimiä valtavasti. ”Hän tuli täysin toiselta alalta, toimi ja ajatteli eri tavalla. Se tuo start upin luovintakykyyn laajaalaisuutta”, Nieminen sanoo. Yli vuoden mittaisilla liiketoimintasuunnitelmilla ei ole mitään arvoa, vaan pitää olla valmis reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Toimimme niin vauhdikkaasti liikkuvassa kentässä, että tänään ei tiedetä mitä huominen tuo tullessaan.” Suunta muuttui ensimmäisen vuoden aikana Wuoti lähti hankkeeseen mukaan loppuvuodesta 2010, jolloin myös yritys virallisesti perustettiin. Jo tässä vaiheessa Walkbase oli mukana Keksintösäätiön Tuoteväylässä. ”Keksintösäätiö on ollut suurin yksittäinen liikkeellelähtömme mahdollistaja. Vaikka tarve ja suunta muuttuivat kesken kaiken, on rahoituksen käyttöä pystytty muuttamaan järjettömän pienellä paperityöllä.” Keksintösäätiö teetti ensin Walkbaselle patentoitavuusselvityksen ja tuki patentointia, kun teknisessä ratkaisussa oli uusia piirteitä. Sen jälkeen tukea on annettu myös markkinoinnin käynnistämiseen sekä järjestetty asiantuntija-apua. ”Yrityksen alkuperäinen konsepti oli hyvin mietitty, mutta suunnitelmat muuttuivat aivan toisenlaisiksi. Walkbase on hyvä esimerkki siitä, että samasta ideasta ei voi pitää itsepintaisesti kiinni, kun tarve markkinoilla on muuttunut. Kaverit ovat valmiita tekemään äkkikäännöksiä ja näyttävät tehneen järkeviä valintoja”, Timo Nieminen arvioi. Tällä hetkellä yrityksessä on omistajien lisäksi yksi palkattu ulkopuolinen työntekijä. Tuoteväylä-rahoituksen jälkeen Walkbase sai mukaan yksityisiä sijoittajia sekä Tekesin. Varhaisen vaiheen yritykselle ensisijoitus on mittava, peräti 100 000 euroa. ”Mukana on kotimaisia sekä ulkomaisia enkelisijoittajia. Tuote on beta-testausvaiheessa eikä tuloja vielä ole, mutta tarkoitus on julkaista tuote julkiseen betaan muutaman kuukauden sisällä”, Wuoti kertoo. Seuraavaksi Walkbase aikoo perustaa toimiston Yhdysvaltoihin ja lähtee hakemaan uutta rahoituskierrosta. ”Emme jää odottamaan, vaan lähdemme tosi aggressiivisesti kansainvälisille markkinoille. Uskomme tuotteeseemme ja nyt meidän on siirryttävä sinne missä asiakkaat ovat.” Seuraa Walkbasen tarinaa ja Boost Turku -yhteisöä: http://www.walkbase.com/blog/ http://www.boostturku.com/ kasvuyritys walkbase Tuotteena paikannus › Walkbasen tuote on älypuheli- missa käytettävä paikannusteknologia. Toimitusjohtaja Tuomas Wuotin mukaan kyseessä on ”platformtason teknologia, joka mahdollistaa täysin uudentyyppisten sisätiloissa käytettävien location based -applikaatioiden tekemisen”. Sisätilapaikannuksella ratkaistava ensimmäinen ongelma on se, että katon alta ei saa yhteyttä satelliitteihin. Apuna voidaan käyttää vaikkapa matkapuhelin- ja wlan-verkkoja. Tarkan sijaintitiedon avulla älypuhelimeen voidaan lähettää esimerkiksi kohdennettua mainontaa. Walkbase ei ole tekemässä omia kuluttajasovelluksia, vaan esimerkiksi Foursquaren kaltaiset palveluntarjoajat voivat parantaa tekniikan avulla käyttäjäkokemusta ja estää roskapostiksi koetun, huonosti kohdennetun kontekstin tyrkyttämisen. ”Tiedon on oltava superrelevanttia, jotta sitä ei koeta ärsyttäväksi”, Wuoti toteaa. Käytännön sovellus voisi toimia esimerkiksi siten, että kun käyttäjä kävelee liikkeeseen hän saa automaattisesti kyseisen liikkeen tarjoukset, tai että ravintolaan sisään kävellessään asiakas saa ruokalistan suoraan taskuunsa. Keksi 2/2011 25 Keksintösäätiö Lapin tuoteväylä-tiimi Pohjoisen innovaatiot rakentavat tulevaisuutta › Teollinen muotoilija, media- ja suunnittelu teknologian maisteri Risto Lustila on innois saan keväällä alkaneesta työstään Lapin innovaatioasiantuntijana. Lapin Tuoteväylätiimin muodostavat Tapio Keskimaula (vas.), Hannu Ylinenpää, Pertti Aula, Leena Janhila, Jaakko Saranki, Risto Lustila, Riikka Tuomivaara sekä kuvasta puuttuva Jari Uusinarkaus. 26 Keksi 2/2011 Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Arto Liiti ”On hienoa olla mukana luomassa tulevaisuutta, tukea innovaatioiden polkua tuotteiksi ja palveluiksi, auttaa keksijöitä ja alkavia yrittäjiä eteenpäin sekä verkostoitua osaavien ammattilaisten kanssa”, Lustila kuvailee. Lustilan asiantuntemus huipputeknologiatuotteiden innovaattorina on kertynyt muun muassa Nokian kolmannen sukupolven matkapuhelinhankkeista, joista muistona on neljä kansainvälistä patenttia. Koulutusverkosto tuli tutuksi Suomen virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämispäällikkönä työskennellessä. Hän on ollut mukana myös perustamassa kolmea yritystä. ”Keksijän ja uuden yrittäjän arki on minulle tuttua: ideoita on paljon, mutta asioiden eteenpäin vieminen on joskus takkuista. On palkitsevaa olla osaltaan etsimässä etenemisreittejä”, Lustila toteaa. ”Parasta on pohjoisen innovaatiokentän avautuminen. Arvioitavissa ideoissa ja tiimitoiminnassa Ennakkoluuloton tiimi innostavat erityisesti ihmiset. Missä Kesän 2011 kynnyksellä aloitti muualla kohtaa näin paljon ennaktoimintansa myös Lapin Tuote koluulottomia ja pelottomia yksiväylä-tiimi. Tiimiä kootessaan löitä, jotka katsovat tulevaisuuteen Lustila tutustui muiden alueiden ja näkevät maailman parempana tiimeihin sekä keskusteli Keksin- paikkana elää”, Pertti Aula pohtii. tösäätiön verkostopäällikön Miia Fohlinin kanssa. Lapin Tuoteväy- Rohkeita arjen oivalluksia lä-tiimistä muodostui kahdeksan Rovaniemen Kehitys Oy:ssä luohengen poikkitieteellinen osaajien vien alojen toimialakoordinaattojoukko. Lapin yliopistossa teollis- rina työskentelevä Leena Janhila ta muotoilua opettava Pertti Aula kuvailee Tuoteväylää ainutlaatuisekkuvailee Tuoteväylä-tiimissä työs- si rahoitus- ja kehittämismuodoksi kentelyä ikkunaksi alueen inno- ideoiden jalostamisessa ja oman bisvaatiotoimintaan. neskonseptin miettimisessä. Keksintösäätiö Lapin tuoteväylä-tiimi ”Tuotekehitys ja innovaatiotoiminta perustuvat arjen oivalluksiin, tuttujen asioiden yhdistelemiseen uudella tavalla. Tuoteväylä- palvelu tuo merkittävää lisäarvoa alueelliseen innovaatiokenttään”, Janhila toteaa. Muotoilija, erikoissuunnittelija Riikka Tuomivaara Lapin korkeakoulukonsernin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista toimi aiemmin Keski-Suomen Tuote väylä-tiimissä. Hän halusi jatkaa työtä myös pohjoisen tiimissä. ”Parhaimmillaan keksijä saa tiimiltä konkreettista apua esimerkiksi proton tekemiseen tai markkinaselvitykseen sekä löytää tärkeitä yhteistyökumppaneita. Meillä on tarjota osaava joukkue niin yrityskehittäjiä, rahoittajia, tutkijoita, kouluttajia kuin tekijöitäkin”, Tuomivaara kuvailee. Tiimiläiset näkevät pohjoisen Suomen innovaatioympäristön vahvuutena rohkeuden kyseenalaistaa olemassa olevia ratkaisuja ja kehittää innovaatioita pohjoisen olosuhteisiin sopiviksi. Energiatehokkuus, kaivosteollisuus, luovat alat sekä maa- ja metsätalous nousevat toimialoista kärkisijoille. ”Innovaatiot ovat käytännönläheisiä ja käyttäjälähtöisiä. Vahvuus rakentuu perusosaamisen varaan”, Aula kuvailee. ”Lapin vahvuutena ovat myös palvelu- ja elämystoiminnan innovaatiot, joiden esille tuomiseen ja kehittämiseen tulee satsata jatkossa yhä vahvemmin”, Janhila linjaa. On hienoa olla mukana luomassa tulevaisuutta, tukea innovaatioiden polkua tuotteiksi ja palveluiksi, auttaa keksijöitä ja alkavia yrittäjiä eteenpäin sekä verkostoitua osaavien ammattilaisten kanssa.” Keksi 2/2011 27 PATENTTI. LOISTOIDEA! Kaikki alkaa sinun ideastasi. Kun vuoroon tulevat teollisoikeudet – patentit, tavaramerkit, mallisuojat, hyödyllisyysmallit – me autamme sinua. Toimimme Vantaan Aviapolisalueella hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ota yhteys, siinä on ideaa! Heinänen Oy Patenttitoimisto | Gate8 | Äyritie 8 D | 01510 Vantaa | Puh. (09) 4130 2500 | www.heinanen.com Patenttitoimisto Iso Roobertinkatu 4–6 A • 00120 Helsinki Puhelin (09) 612 6120 • Faksi (09) 640 575 Lemminkäisenkatu 14–15 C • 20520 Turku Puhelin (02) 241 0440 [email protected] • [email protected] www.jalopat.fi 28 Keksi 2/2011 patentit • tavaramerkit • hyödyllisyysmallit • mallisuojat IPR 360° We take a broader view on your intellectual property rights. • patentit • malliasiat • tavaramerkit • hyödyllisyysmallit WE KNOW HOW TO PROTECT KNOW-HOW™ BORENIUS&&Co Co| |Tallberginkatu Itämerenkatu25,A,00180 BORENIUS 00180Helsinki, Helsinki,Finland Finland Tel +358 9 686 6840 | www.borenius.fi w w w . s e p p o l a i n e . fi Kehity verkostossamme Kymenlaaksosta Eurooppaan Ota yhteyttä Kymenlaakson Innovaatiopalveluihin! Kotkan-Haminan seutu Cursor Oy Marja Holopainen p. 040 190 2514 marja.holopainen@cursor.fi Kymenlaakso Helsinki Pietari Bryssel Kouvolan seutu Kouvola Innovation Oy Pekka Kalenius p. 020 615 8107 pekka.kalenius@kinno.fi www.bickymi.fi Helsinki EU-toimisto Keksi 2/2011 29 Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan Hanki henkilökohtainen IPR-valmentaja. Ideasta menestystarinaksi Keksintösäätiön valitsema partneri Aktiivinen kumppanisi teollisoikeusasioissa Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon. Meiltä saat henkilökohtaista ohjausta patentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilun suojaukseen liittyvissä asioissa – kaikkialla maailmassa. www.papula-nevinpat.com Mechelininkatu 1 a, PL 981, 00101 Helsinki. Puh. 09 348 0060 Bulevardi 2–4, 00120 Helsinki, puh. (09) 677 939, fax (09) 677 914 [email protected], www.iprpartners.fi Enää ei tarvitse lähteä merta edemmäs! Patentit · Merkit · Mallit · Lisensiointi Palvelemme patentointi- ja muissa teknologian suojaustarpeissanne 01.10.2011 alkaen Hämeenlinnan Innoparkissa. Parhaat erottaa hyvistä heidän neuvonantajansa. European Patent Attorney · Patentanwalt · Patenttiasiamies · European Design and Trademark Attorney Vankanlähde 7 · 13100 Hämeenlinna · Suomi · Tel. +358 (0)3 615 533-0 · Fax. +358 (0)3 615 533-10 [email protected] · www.vaisanen.eu 30 Keksi 2/2011 www.juridia.com www.heinonen.com Pidä mielessä, kenen ongelma ratkaistaan ja miten sen voisi kaupallistaa. Kilpailutuomari Pekka Rantala työskentelee Keksintösäätiössä liiketoiminnan kehittämispäällikkönä. Tuomaristoon kuuluu yhteensä kahdeksan oman alansa asiantuntijaa YIT:ltä, Keksintösäätiöstä, Aalto-yliopistosta ja TEKESistä. Ole guru ja voita kisa Tämä on tilaisuutesi todelliseen läpimurtoon. Osallistu kilpailuun Suomessa uudella tuotteella tai kehitysidealla, joka parantaa olennaisesti energiatehokkuutta YIT:n toimialalla. Tuotesarjan voittajana voit saada YIT:stä suurasiakkaan. Ideasarjan ässät palkitaan rahalla, rahoitusmahdollisuuksilla ja asiantuntijavoimilla, joiden avulla jalostat ideastasi kaupallisesti menestyvän innovaation. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä: www.innovaatiokilpailu.fi Tuoteväylästä neuvoja, osaamista ja rahoitusta lupaaville ideoille Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelu auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi. Palveluksessasi on koko maan kattava asiantuntijaverkostomme. Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Ota rohkeasti yhteyttä! www.keksintosaatio.fi Keksi 2/2011 31 Lisää suomalaisia menestystarinoita › Keksintösäätiön valtakunnallinen Tuoteväylä-palvelu tarjoaa järjestelmällisen ja yhtenäisen arvioinnin. › Etsimme ja arvioimme yksityishenkilöiden ja aloittavien yritysten keksintöjä ja innovatiivisia ideoita. › Autamme kehittämään keksinnöistä ja ideoista yritysaihioita, joilla on mahdollisuus kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ota yhteyttä Keksintösäätiön innovaatioasiantuntijaan tai alueellasi toimivan Tuoteväylä-tiimin jäseneen. Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa Helsinki Jonas Hafrén Puhelin 050 312 8670 [email protected] Matti Ropponen Puhelin 050 312 8657 [email protected] Joensuu Heikki Rantanen Puhelin 044 246 4651 [email protected] Jyväskylä Jouni Hynynen Puhelin 040 766 7705 [email protected] Kajaani Pauli Tervonen Puhelin 044 774 6003 [email protected] Kouvola Yrjö Ylä-Jussila Puhelin 0400 552 103 [email protected] Pori Aimo Hakala Puhelin 044 712 4152 [email protected] Tampere Raimo Nurminen Puhelin 040 553 8333 [email protected] Kuopio Päivi Vestala Puhelin 040 167 9277 [email protected] Rovaniemi Risto Lustila Puhelin 040 167 9088 [email protected] Turku Tapio Järvensivu Puhelin 0400 820 150 [email protected] Lahti Eino Jokinen Puhelin 050 348 7753 [email protected] Seinäjoki Tapani Saarenpää Puhelin 040 759 9211 [email protected] Vaasa Erkki Pietiläinen Puhelin 050 312 8621 [email protected] Mikkeli Toivo Venäläinen Puhelin 040 755 4531 [email protected] Oulu Juha Elf Puhelin 044 436 8034 [email protected] Innovaatioasiamiehet yliopistoissa Jyväskylä Yliopisto Riikka Reitzer Puhelin (014) 260 1179 [email protected] Kuopio Yliopisto Jari Luostarinen Puhelin 040 547 5882 [email protected] Keksintösäätiö Tekniikantie 12 (Innopoli) 02150 Espoo Postiosoite: PL 382, 02151 Espoo Puhelin: 020 737 3000 Faksi: 020 737 3001 Sähköposti: [email protected] tai [email protected] www.keksintosaatio.fi Oulu Yliopisto Maarit Jokela Puhelin 040 355 9660 [email protected] Pekka Räsänen Puhelin (08) 553 7343 [email protected] Turku Yliopistot Mauno Kangasaho Puhelin (02) 333 6053 [email protected]
© Copyright 2024