1. No category

RAPORTTI
TAKSIALA JA SEN TYÖVOIMATARPEET KOILLIS-SAVOSSA
KOHTI NOUSUA – HANKE
Joulukuu 2010
2
Yleistä
Koillis-Savossa on noin 60 taksiyrittäjää ja koko Pohjois-Savon alueella on 520 yrittäjää.
Taksitiheys on Pohjois- Savossa 437 asukasta/taksi. Taksiyrittäjyys on luvanvaraista
toimintaa. Lupa oikeuttaa yrittäjän hoitamaan yritystoimintaa tietyllä alueella, useimmiten
alueena on kunta. ELY -keskus tarkastelee vuosittain lupien määrän riittävyyttä.
Tarkastelussa huomioidaan väestönkehitys, väestön ikärakenne, taajama-aste,
anniskelupaikkojen määrä, matkustajaterminaalit ja joukkoliikenteen palvelut.
Taksitarjontaa määrittelevinä tekijöinä otetaan huomioon olemassa olevat taksiluvat,
niiden suhde asukaslukuun ja ajosuoritteiden kehitys.
Rakennemuutospaikkakunnilta on Pohjois-Savossa vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen
2011 useita lupia, Juankoskelta yksi ja Varkaudesta kaksi taksilupaa. Syinä
vähentymiseen ovat väestön väheneminen, korkea taksitiheys ja kysynnän väheneminen.
Taksialan työllistävyys ja kohtaanto -ongelma
Taksit toimivat pääsääntöisesti yhden henkilön yrityksinä. Esimerkiksi Tuusniemellä vain
kaksi taksiyritystä käyttää säännöllisesti ulkopuolista työntekijää ja Nilsiässä kolmella
yrittäjällä on ulkopuolinen työntekijä. Pienillä paikkakunnilla ajot pyritään ajamaan itse ja
lepäämään hiljaiset hetket.
Ongelmana on saada kuski esimerkiksi kesäloman ajaksi tai kesällä viikonlopuksi. Myös
kiireellinen sijaistus voi tuottaa vaikeuksia. Säännöllisessä päiväajossa, esimerkiksi
koululaiskyydeissä, kuljettajan palkka voidaan määritellä tuntihintana, mutta normaalisti
taksinkuljettajan työ on provisiopalkkaista.
Nilsiässä suurin työvoimantarve painottuu Tahkon talvisesonkiin. Etenkin viikonloput
torstaista sunnuntaihin ovat työllistäviä. Nilsiässä on noin viisi henkilöä, jotka ajavat
säännöllisesti eri taksien renkeinä. Lisäksi yrittäjäperheessä voi olla toinen ajoluvallinen
henkilö, joka tekee viikonloppuisin taksinkuljettajan töitä oman työnsä ohessa. Yrittäjillä on
myös muissa ammateissa toimivia tuttavia, jotka tulevat ajamaan avuksi ainoastaan
vuoden kiireimpiin sesonkeihin.
3
Koillis-Savossa oli marraskuun alussa TE –toimistossa työnhakijoina 15 henkilöä, jotka
hakevat taksinkuljettajan töitä. Samaan aikaan mol.fi -sivustolla oli viisi taksinkuljettajan
paikkaa avoinna.
Kokoaikaisista avoimista paikoista huolimatta yrittäjillä on ollut ongelmia saada
työntekijöitä. Työnantajat vaativat taksinkuljettajalta ammatillisuutta, joustavuutta ja
asiakkaan lukemista. Taksinkuljettajan täytyy ymmärtää olevansa ensisijaisesti
asiakaspalvelutyössä.
Työnhakijat ovat vierastaneet alalla ympäri vuorokauden tehtävää työtä, koska työvuorot
eivät kierrä systemaattisesti. Työ on hyvin viikonloppu- ja juhla-aikapainotteista. Työtuntien
määrä voi vaihdella viikosta toiseen hyvin paljon. Työnhakijat eivät pidä siitä, että työ on
provisiopalkkaista, koska ajojen määrään ei voi itse vaikuttaa. Työnhakijan täytyy hallita
maksupääte- ja muiden teknisten laitteiden käyttö. Työn osa-aikaisuus voi aiheuttaa TEtoimistossa työnhakijana olevalle henkilölle myös soviteltujen työttömyysetuuksien maksun
hidastumista.
Heikon työvoimasaatavuuden aiheuttamat ongelmat
Heikko työvoiman saatavuus johtaa siihen, että yrittäjät eivät voi lisätä taksinajoa
esimerkiksi sesonkiaikoina, vaikka tilausta olisikin. Myös lomien pitäminen vaikeutuu
sijaisten puuttuessa. . Potentiaalisten kuljettajien puute jarruttaa siis tarjonnan
laajentamista yhden taksin yrityksistä laajemmiksi ja myös yhden taksin laajempaa
käyttöaikaa.
Maaseutualueilla työvoiman heikko saatavuus näkyy nopeammin kuin kaupungeissa,
koska kausiluontoisen tai osa-aikaisen työn muita palasia ei ole toistaiseksi julkisesti
tarjolla. Kaupungeissa taksinkuljettajina toimii esimerkiksi opiskelijoita, joille alalla
työskenteleminen on väliaikaista.
Koulutuksen tultua pakolliseksi vuoden 2010 alussa kynnys ryhtyä ”silloin tällöin”kuljettajaksi noussut, koska koulutukseen sitoutuu kuljettajaksi haluavan omaa aikaa ja
4
rahaa ennen mahdollisuutta kokeilla ammattia. Jos yrittäjä sitoutuu maksamaan
koulutuksen, hänen on voitava luottaa siihen, että kuljettaja on oikeasti sopiva työhön ja
sitoutuu työskentelemään työnantajalle. Ongelmana on, että taksinkuljettajan työtä ei voi
kokeilla etukäteen ennen kurssin suorittamista. Osa kurssin suorittaneista lopettaa
ajamisen ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Myös taksiyrittäjien mielestä kaikki eivät
sovellu kuljettajiksi.
Yrittäjien eläköityessä uusien yrittäjien löytyminen vaikeutuu. Normaalisti uusilla yrittäjillä
on ajokokemusta noin kuusi vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä, mutta maaseutualueella
yrittäjä voi saada luvan vaikka ei olisi ajanut päivääkään, jos muita hakijoita ei ole. Jos
paikallisia hakijoita ei ole, on myös mahdollista, että joku valtakunnallisesti toimiva yritys
hakee taksilupaa. Tällöin paikkakunnalle haetaan työsuhteeseen isäntärenkiä ja
taksinkuljettajia. Suomessa on tullut myös ilmi tapauksia, joissa muualla toimiva yritys on
saanut paikkakunnalle taksiluvan ja kiertää ”asemapaikkakuntasääntöä” tekemällä niin
sanottua tilausajoa esimerkiksi Vantaalla, jolloin asemapaikkakunnan vahvuudesta jää
puuttumaan kokonaan yksi tai useampi taksi.
Kuntaliitosten myötä on vaarana, että keskuksesta kauempana olevilla alueilla taksin
saatavuus heikkenee. Tehtyjen kuntaliitosten jälkeen on havaittu, että taksit pyrkivät
sijoittumaan kuntakeskukseen tai sen liepeille, koska oletettavissa olevaa ajoa on
todennäköisesti enemmän keskusta-alueilla kuin kauempana keskuksista.
Taksinkuljettajan vaatimukset ja koulutus
Taksia saa ajaa vain sellainen henkilö, jolla on taksinkuljettajan ajolupa. Taksinkuljettajan
ajoluvan voi saada, jos

hakijalla on auton muu kuin lyhytaikainen ajo-oikeus

hakija täyttää C- ja D- luokan ajoneuvon ajokorttilupaa koskevat terveysvaatimukset

hakija ei ole henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopimaton taksinkuljettajaksi

hakija on suorittanut hyväksytysti taksinkuljettajan koulutuksen ja kokeen

hakija on suorittanut auton asemapaikkaa vastaavan paikallistuntemuskokeen

hakija ei ole täyttänyt 70 vuotta
5
Sopivuutta harkittaessa tarkastellaan monipuolisesti hakijan asenteita ja ajokäyttäytymistä.
Ajotaidon, liikenneturvallisen käyttäytymisen ja oikean asennoitumisen mittarina on
poliisilla oleva ajokortin valvontakortti. Valvontakorttiin merkitään liikenteessä saadut
sakot, ajokortin mahdolliset peruutukset ja muut ajokorttiin liittyvät tiedot. Muita tietoja ovat
esimerkiksi rikkeiden lukumäärä ja laatu sekä kolaroinnit, joiden perusteella saadaan kuva
hakijan ajotaidoista sekä asennoitumisesta liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen.
Taksinkuljettajan koulutuksen sisällön tuntemus mitataan taksinkuljettajan kokeessa ja
osoitteiden löytämisen ja oikean ajoreitin valinnan perusteet selvitetään
paikallistuntemuskokeessa. Kokeet ovat kirjalliset. Luotettavuuden ja rehellisyyden
mittarina ovat poliisilla olevat ja rikosrekisteristä saatavat tiedot rikoksista, putkakäynneistä
ja muista vastaavista seikoista. Tekojen laadusta riippuen lähtökohtana pidetty sitä, että
tapahtumista on kulunut vähintään viisi vuotta.
Maksut ja luvansaannin edellytykset
Taksinkuljettajan peruskurssi maksaa noin 600 €. Paikallistuntemuskokeen hinta on noin
100 €. Poliisilta hankittava taksinkuljettajan ajolupa maksaa 60 €.
Taksinkuljettajan ajolupa myönnetään, kun taksinkuljettajan koulutus (vähintään 30 tuntia)
ja koe sekä paikallistuntemuskoe ovat hyväksytysti suoritettu ja edellytykset luvan
myöntämiselle ovat olemassa. Taksinkuljettajan ajolupa on voimassa viisi vuotta ja sen
voimassaoloa jatketaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jos kuljettaja on suorittanut
vaadittavan jatkokoulutuksen ja muutenkin täyttää säädetyt ajoluvan saamisen
edellytykset. Ajoluvan määräaikaisuus on alkanut vuoden 2010 alussa.
Taksinkuljettajan ajoluvan tulee kattaa auton liikenneluvassa mainittu/mainitut
asemapaikat. Jos taksinkuljettajan ajolupa siis on myönnetty Iisalmeen ja eteen tuleekin
muutto Juankoskelle, tulee käydä suorittamassa asemapaikan laajennusta edellyttämä
Juankosken paikallistuntemuskoe.
Trafi hyväksyy taksinkuljettajan koulutusta järjestävät koulutuskeskukset. Taksiliiton alueja paikallisyhdistykset sekä taksien tilausvälitysyhtiöt järjestävät kuljettajakoulutusta.
6
Suurilla paikkakunnilla, esimerkiksi Kuopiossa ja Mikkelissä pitää suorittaa myös laiteosio,
joka voi näillä paikkakunnilla sisältyä jo peruskoulutukseen.
Toimenpiteet
1)Taksinkuljettajan työstä ja alan työmahdollisuuksista täytyy tiedottaa, jotta potentiaaliset
työnhakijat osaisivat harkita alaa omana työnään. Koillis-Savossa on tarve etenkin osaaikaisista ja kausiluontoisista työntekijöistä. Työskenteleminen kuljettajana on usein polku
yrittäjäksi, yrittäjiä eläköityy joka vuosi. Alueella asuminen helpottaa työskentelyä.
Kohti nousua - hanke on tehnyt ”sinustako taksinkuljettaja”- esitteen. Esitettä on jaettu
Työ- ja elinkeinomessuilla Juankoskella marraskuun alussa ja se on tarjolla työnhakijoille
TE - toimistossa. Alan kausityöluonteisuus ja osa-aikaisuus on mahdollisuus niille
työnhakijoille, jotka ovat sosiaalisia ja pitävät työskentelystä öisin ja viikonloppuisin sekä
ovat valmiita rakentamaan itselleen toimeentulon monista eri tulonlähteistä.
2) Koulutusta on tarjottava kohtuukustannuksin lähellä potentiaalisia hakijoita. PohjoisSavon ELY - keskuksen Jan Blomberg keskustelee Markku Ollilan kanssa
mahdollisuudesta yhteishankintakoulutukseen, jossa Taksiliitto olisi osapuolena. (Sovittu
4.11.2010)
3) Maaseutualueiden taksipulaa on ehkäistävä. ELY - keskus pyrkii estämään taksien
keskittymisestä aiheutuvaa ongelmaa vahvistamalla suurempiin kuntiin liitetyille
maaseutualueille omat taksikiintiöt. Näin on tehty esimerkiksi Savonrannan, Enon ja
Pyhäselän alueille.
ELY – keskus on uudistanut vuonna 2011 haettavien taksilupien myöntämisjärjestystä.
Vuonna 2011 luvat tullaan myöntämään soveltumisvaatimukset täyttäville hakijoille siten,
että etusijalla ovat hakijat, jotka hakevat lupaa yli 20 kilometrin päähän kuntakeskuksesta,
ja sen jälkeen ovat vuorossa ensimmäisen taksiluvan hakijat.
7
Lähteet:
ELY – keskus. 2010. Itä- Suomen taksilupamäärissä lievää vähennystä. Tiedote. www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/taksilupamäärät.aspx
Olllila, Markku. 2010. Haastattelu. Suomen Taksiliitto, Itä-Suomen alueyhdistys ry,
aluepäällikkö. 18.10.2010.
Suomen taksiliitto. 2010. www.taksiliitto.fi. Luettu 13.10.2010.
Koillissavolaiset taksiyrittäjät. 2010. Pohja-aineistona laadullinen haastatteluaineisto ajalta
28.9- 13.10.2010