Trans Port 2012

1/2012
Backman-Trummer–yhtymän asiakaslehti
• Kokkolan sataman bulkkiliikenne
voimakkaassa kasvussa
• Vaasan satama tärkeä linkki
teräksen tukkukaupassa
• Stevenalle Naantaliin
täysautomaattinen säkityskone
• Kokkolan Lastaus on
nyt Oy Adolf Lahti Yxpila Ab
Hyvä lukija,
K
uinka monta satamaa Suomessa tarvitaan
ulkomaan tavaraliikenteen hoitamiseksi?
Tämä kysymys nousee aika ajoin keskusteluun,
useimmiten väyläpolitiikasta ja talvimerenkulusta päätettäessä. Uhka Venäjän transitoliikenteen
vähenemisestä ja sen myötä kapasiteetin vapau-
tumisesta on myös nostettu esiin näissä keskusteluissa.
Merikuljetusten kenttä on monimuotoinen:
kuiva- ja nestebulkki, kontit, kappaletavara,
projektit, matkustajaliikenne, teollisuuden integroidut järjestelmät, vienti/tuonti, maakuljetusten meno- ja paluuvirrat sekä terminaalit muodostavat haasteellisen kokonaisuuden, johon ei
löydy yhtä toimintamallia. Kuljetusmuotojen ja
tavaravirtojen tarkastelu kokonaisuutena antaa
selkeämmän kuvan kuin pelkkä satamien tonnimäärien tarkastelu.
Käsitteet lähimerenkulku, short sea shipping
ja merten moottoritiet kuvaavat kaikki toimintatapaa, jossa kuljetukset on siirretty maalta merelle. Sen keskeisiä hyötyjä ovat ympäristöystävällisyys, liikenneturvallisuus ja kustannustehokkuus. Tavaravirtojen mahdollisimman aikainen
yhdistäminen, lyhyet maakuljetukset, kuljetus-
muotojen yhteensovittaminen eli intermodaalisuus ja logistiikkakeskukset ovat osa tätä toimintaa. Satamien lukumäärän vähentäminen ei
näitä tavoitteita tue.
Vaasan satama ei poliittisissa kaavailuissa
kuulu priorisoitavien satamien joukkoon, mutta
esimerkiksi Yleisen Teollisuusliiton teettämässä,
puhtaasti teknisessä mallintamistutkimuksessa
Vaasan alue logistiikkakeskuksen sijoituspaikkana antoi valtakunnallisesti parhaan kustannushöydyn. Short sea shipping yhdistettynä toimivaan maakuljetusverkkoon ja logistiikkakeskuksiin toteuttaa parhaiten kuljetustoiminnan keskeisiä tavoitteita, jotka ovat: tehokkuus, oikeaaikaisuus ja ympäristöystävällisyys.
Sakari Mäki-Fränti
Toimitusjohtaja
Oy Blomberg Stevedoring Ab
Kokkolan sataman bulkkiliikenne voimakkaassa kasvussa
K
okkolan satama elää voimakasta kasvuvaihetta. Raaka-aineiden käsittelyyn erikoistuneen sataman kokonaisrahtimäärät ovat nousseet
2000-luvulla 3 miljoonasta lähes 8 miljoonaan
tonniin. Kokkola onkin jo Suomen neljänneksi
suurin satama ja bulkkituotteiden osalta se on
suurin. Kasvun taustalla ovat etenkin Suomen ja
Venäjän kaivosteollisuuden lisääntyneet kuljetustarpeet. Vuonna 2005 valmistunut joka sään
terminaali ja kolmisen vuotta sitten avattu säännöllinen konttiliikenneyhteys Antwerpeniin ovat
lisänneet myös pitkälle jalostetun sahatavaran,
kulutustuotteiden ja pk-yritysten vientituotteiden
laivauksia Kokkolassa.
Keskeisenä kriteerinä investointipäätöksille
on Wittingin mukaan ollut pitkäaikainen ja tuloksellinen yhteistyö satamaoperaattori Rauanheimon kanssa.
– Pystymme kehittämään ja rakentamaan
satamaa näin järeästi, koska uskomme yhteistyöhön Rauanheimon kanssa. Kokkolan kaltaisessa
työkaluperiaatteella toimivassa satamassa kiinteät rakenteet maapohjasta nostureihin, kuljetusjärjestelmiin ja varastoihin ovat satamalaitoksen
vastuulla ja satamaoperaattori vastaa kuljetus- ja
lastauskalustosta ja henkilökunnasta. Yhteistyö
Rauanheimon kanssa on tältäkin osin sujunut
saumattomasti, Witting sanoo.
Kasvun perustana määrätietoiset
investoinnit
Kehitys positiivista myös jatkossa
Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting on
tyytyväinen rahtimäärien kehitykseen. Kasvua
on hänen mukaansa tuettu suunnitelmallisilla
investoinneilla.
– Satamaan on rakennettu viimeisen kolmen
vuoden aikana 370 metriä laitureita ja sen uusin laajennusosa Hopeakiven satamassa otettiin
käyttöön tämän vuoden alussa. Nostokalustoa on
lisätty parin viime vuoden aikana viidellä uudella nosturilla, joista suurin on kapasiteetiltaan 50
tonnia. Tämän lisäksi olemme peruskorjanneet
kuljetusjärjestelmiä ja aiempaa nosturikalustoa.
Tällä hetkellä suunnitelmissa on yksi tai kaksi
uutta nosturia, jotka tehostaisivat Panamax- ja
Capesize –luokan alusten käsittelyä, hän luettelee.
1/2012
Backman-Trummer –yhtymän asiakaslehti
Päätoimittaja: Taru Gammelgård
Toimittaja: Anneli Frantzén, Impact Communications
Taitto: Mikko Luoto, Performer
Oy Backman-Trummer Ab
Teollisuuskatu 1, 65170 Vaasa
PL 49, 65101 Vaasa
Puh.: +358 20 777 1111
Fax: +358 20 777 1150
www.backman-trummer.fi
Kansi: Stevena Oy:n uusi säkityskone Naantalissa
1/2012
Kokkolan sataman kautta kuljetetaan kaiken
tyyppisiä raaka-aineita. Liikenne on vientipai-
Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting on
tyytyväinen rahtimäärien kehitykseen.
notteista ja yli kolmannes siitä on Venäjän transitoliikennettä. Sataman suurimpiin asiakkaisiin
lukeutuu useita kaivosyhtiöitä ja kaivosteollisuuden jalostusketjuun kuuluvia teollisuusyrityksiä.
Tämän asiakaskunnan rahtivolyymeissa Witting
näkee suurimman potentiaalin myös lähivuosina.
– Venäjän transitoliikenne painottuu jatkossakin kaivosteollisuuden tuotteisiin. Kotimaassa
Pyhäsalmen kaivos on ollut meille ja Rauanheimolle yhteinen asiakas jo parisenkymmentä
vuotta ja Yara Siilinjärvellä on ollut viime vuosina yksi suurimmista kotimaisista asiakkaistamme. Myös Talvivaaran kaivoksen tavaravirrat kulkevat suurelta osin Kokkolan kautta, hän
luettelee.
– Luonnollisesti seuraamme myös PohjoisSuomen uusien kaivoshankkeiden kehittymistä,
hän kiteyttää.
Positiivisten näkymien ohella Witting näkee
kasvussa myös haasteita, joihin satamalla on
vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet.
– Sataman liikenteestä suuri osa on raidepohjaista liikennettä, joka Kokkolan ja Ylivieskan
välillä osuu yhdelle Suomen ruuhkaisimmista
raideosuuksista. Liikennemäärien ennustettu
kasvu tällä osuudella edellyttää kakkosraidetta, joka näillä näkymin valmistuu vuonna 2017.
Pullonkaulojen välttämiseksi on ensiarvoisen
tärkeää, että tämä aikataulu pitää tai että sitä
jopa pystyttäisiin aikaistamaan, Witting
painottaa.
Backman-Trummer lyhyesti
B
ackman-Trummer on vienti- ja tuontikuljetuksiin ja satamapalveluihin erikoistunut
konserni, joka tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä logistiikkaratkaisuja. Toiminta käsittää maantieja rautatiekuljetukset, lentokuljetukset, konttien ja
irtotavaran merikuljetukset sekä huolintapalvelut.
Tämän lisäksi konserni tarjoaa asiakkailleen
varastointi- ja ahtauspalveluja kymmenessä
Länsi-Suomen satamassa Kalajoelta Hankoon
sekä Haminassa.
Backman-Trummerin asiakkaina on johtavia
kaupan ja teollisuuden yrityksiä. Konsernin yhteistyöverkosto kattaa liikenteen solmukohdat kaikkialla maailmassa.
Backman-Trummer on osa perinteikästä KWHkonsernia. Sen tytäryhtiöitä ovat Oy Blomberg Stevedoring Ab, BT-Logistore Oy Ab, Oy Adolf Lahti Yxpila Ab, Ab Kristinestads Stevedoring Oy,
Oy M. Rauanheimo Ab, Stevena Oy ja Talavuo Oy.
Backman-Trummer –yhtymän asiakaslehti
Leppinen Steel Ltd. Oy & Esko Leppinen Oy:
Vaasan satama tärkeä linkki teräksen tukkukaupassa
S
uomessa on vain harvoja teräksen tukkukauppaan erikoistuneita yrityksiä. Niistä kaksi
toimii Seinäjoella. Esko Leppisen vuonna 1969 perustama
Esko Leppinen Oy on erikoistunut pitkien tuotteiden eli putkien ja palkkien maahantuontiin ja
myyntiin. Esko Leppisen pojan
Tommi Leppisen luotsaaman Oy
Leppinen Steel Ltd.:n toiminta
puolestaan keskittyy teräslevyihin. Yhtiöt ostavat teräksensä
eurooppalaisilta valmistajilta ja
tuovat ne maahan pääosin Vaasan
sataman kautta. Yhteistyö satamaoperaattori Oy Blomberg
Stevedoring Ab:n kanssa on tärkeä osa tehokasta logistiikkaket- Tommi Leppisen (vasemmalla) ja Esko Leppisen yritykset Seinäjoen Teräsjua.
mäellä tarjoavat asiakkailleen monipuolisen valikoiman terästuotteita.
Terästä monessa muodossa
Oy Leppinen Steel Ltd. ja Esko Leppinen Oy
toimivat toistensa naapureina Teräsmäen teollisuusalueella, missä yrityksillä on käytössään
noin 25 000 neliömetriä varastotilaa kahdessa
eri kiinteistössä. Lisäksi rakenteilla on uusi
10 000 neliömetrin varastohalli. Leppinen
Steelin tuotevalikoima kattaa erikokoiset ja
–tyyppiset teräslevyt. Esko Leppinen Oy:n
tuotevalikoimaan taas kuuluvat eri vahvuiset
teräspalkit, teräsputket sekä latta-, pyörö- ja
kulmateräkset. Yritysten maantieteellinen läheisyys tarjoaa selkeitä logistiikkaetuja, sil-
lä sekä yritysten päämiehet että asiakaskunta
ovat pitkälti samoja.
– Meillä on asiakkaina monien eri alojen
yrityksiä, kuten metalli- ja konepajoja, nosturivalmistajia ja rakennusliikkeitä. Asiakaskuntamme on hyvin laaja ja kattaa koko Suomen,
Tommi Leppinen kertoo. Monipuolinen asiakaspohja tuo hänen mukaansa liiketoimintaan
vakautta, mutta menestyminen alalla edellyttää
erikoistumista.
– Teräksen kaupassa kilpailu kiristyy koko
ajan ja silloin on parasta keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten. Meidän tapauksessamme se
Stevenalle Naantaliin uusi
täysautomaattinen säkityskone
S
tevena Oy:n Naantalin toimipisteessä otettiin alkuvuodesta käyttöön uusinta tekniikkaa edustava täysautomaattinen säkityskone.
Italialaisvalmisteinen kone korvaa kaksi vanhempaa konetta, joiden kapasiteetti ei enää riit-
Backman-Trummer –yhtymän asiakaslehti
tänyt vastamaan säkityspalvelujen kasvanutta
kysyntää. Stevenan henkilökunnalta kone sai
nimekseen Pavarotti, mikä alkuperämaan lisäksi viittaa vaikuttavaan suorituskykyyn.
Uusi säkityskone sijoitettiin satama-alueen
on tukkukauppa. Hiekkapuhallusta, pohjamaalausta ja muuta
esikäsittelyä tarvitsevat asiakkaat
ohjaamme kyseisten alojen erikoisyrityksiin, hän sanoo.
Vaasa tärkein
tuontisatama
Leppinen Steel ja Esko Leppinen
Oy ostavat teräksensä täysinä
laivalasteina, joiden määräsatamaksi valitaan pääsääntöisesti
Vaasa. Esimerkiksi viime vuonna yritykset toivat Vaasan kautta
noin 30.000 tonnia terästä ja tämän vuoden maaliskuun loppuun
mennessä Vaasan satamassa oli
purettu jo yhdeksän teräslastissa
ollutta laivaa. Lastien purkamisesta, välivarastoinnista ja kuormauksesta rekoille vastaa Backman-Trummerin tytäryhtiö Blomberg Stevedoring. Sekä Esko Leppinen että Tommi Leppinen ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun.
– Lastin käsittely vaatii ammattitaitoa ja
suurta nostokapasiteettia, sillä yksi palkkinippu voi painaa 5 tonnia ja yksittäinen teräslevy
jopa 12 tonnia. Levyt voivat olla pisimmillään
12 metriä ja palkeissa pituus voi nousta aina 18
metriin, Tommi Leppinen kuvailee käsittelyn
vaativuutta.
– Sataman palvelujen merkitys tulee vielä
korostumaan jatkossa, sillä tuontimäärämme
ovat selkeässä kasvussa, hän arvioi.
ulkopuolelle, Stevenan sisaryhtiö BT-Logistoren tiloihin. Se soveltuu minkä tahansa irtolastituotteen säkittämiseen. Tällä hetkellä
sillä säkitetään pääasiassa teollisuuskäyttöön
meneviä tuotteita, jotka pakataan 5–40 kilon
muovikalvosäkkeihin. Säkitysprosessia tehostaa myös uusi kuljetusvaunu, jolla säkitettävät
tuotteet voidaan siirtää säkittämöön 30 tonnin erissä. Uuden koneen kapasiteetista kertoo
jotain se, että yhden vaunullisen säkittämiseen
kuluu enimmillään aikaa kaksi tuntia. Valmiiden säkkien lastaaminen lavoille tapahtuu niin
ikään automaattisesti robotilla. Asiakaspalvelun tehostumisen lisäksi säkitysprosessiin
liittyvät uudistukset merkitsevät myös selkeää
parannusta henkilökunnan työolosuhteisiin,
kun käytössä ovat uudet ajanmukaiset tilat ja
fyysisesti raskaat työvaiheet on korvattu automatiikalla.
Stevena on yksi Suomen harvoista kaupallisia säkityspalveluja tarjoavista yrityksistä.
Naantalin lisäksi yrityksellä on säkityslaitos
Porissa. Vuosittain Stevenan säkittämöiden
kautta kulkee yhteensä toista tuhatta autolastia
tai kontillista pikku- ja suursäkkeihin pakattuja bulkkituotteita. Naantalin uuden säkityskoneen ansiosta etenkin pikkusäkkien määrä
tulee jatkossa lisääntymään.
1/2012
Kokkolan Lastaus on nyt Oy Adolf Lahti Yxpila Ab
Logistics solutions
O
y M. Rauanheimo Ab:n sisaryritys Kokkolan Lastaus Oy on muuttanut nimeään ja
on nyt Oy Adolf Lahti Yxpila Ab.
Adolf Lahden tarina alkaa vuodesta 1927,
jolloin oululainen Adolf Lahti perusti kokkolalaisen merikapteeni David Eklöfin kanssa
since 1927
laivameklari- ja huolintayhtiö Adolf Lahti &
Co:n.
Vuosikymmeniä jatkunut Kokkolan Lastaus
Oy:n palveluratkaisujen kehittäminen tekee
nyt Adolf Lahdesta yrityksen, jonka osaamista,
joustavuutta ja urakoitsijahenkeä arvostetaan
Kokkolan suurteollisuusalueella ja satamassa,
mutta myös Kokkolan rajojen ulkopuolella.
Yhtiön toiminnan laajentuessa ja kasvaessa
yrityksen nimen vaihtaminen nykyistä toimintaa paremmin kuvaavaksi oli perusteltua.
Nimityksiä
Oy M. Rauanheimo Ab
Jori Pyykkö
Insinööri Jori Pyykkö on
nimitetty huolintaesimieheksi. Hän on toiminut aiemmin työnjohtajana Ojala
Yhtymä Oy:ssä Sievissä
sekä automaatioinsinöörinä
ja työnjohtajana OMG Kokkola Chemicals Oy:ssä.
Oy Blomberg
Stevedoring Ab
Jälleen yksi tyytyväinen asiakas Englannissa saa uuden veneensä Backman-Trummerin shortseayhteydellä Suomesta Tillburyyn. Tilaa vaativat kuljetukset hoituvat ro-ro-rahtina kustannustehokkaasti Tillburyyn alle viikossa. Muita vaihtoehtoisia satamia ovat Rotterdam ja Lübeck, jotka niin
ikään kuuluvat ro-ro-järjestelmän piiriin.
Oy Backman-Trummer Ab
Teollisuuskatu 1, 65170 Vaasa
PL 49, 65101 Vaasa
Puh.: +358 20 777 1111
Fax: +358 20 777 1150
www.backman-trummer.fi
Huolinta ja kuljetukset
Oy Blomberg Stevedoring Ab
Rahtitie 1, 65170 Vaasa
Puh.: +358 20 777 1211
Fax: +358 20 777 1231
www.blomberg.fi
Ahtaus ja varastointi
BT-Logistore Oy Ab
Lisenssikatu 1, 21100 Naantali
Puh.: +358 2 4338 310
Fax: +358 2 8240 766
www.bt-logistore.fi
Varastointipalvelut
Oy Adolf Lahti Yxpila Ab
Satamatullintie 5, 67900 Kokkola
Puh.: +358 20 777 1300
Fax: +358 20 777 1320
www.adolflahti.fi
Teollisuuspalvelut ja konevuokraus
Stevena Oy
Satamatie 13, 21100 Naantali
Puh.: +358 2 433 8300
Fax: +358 2 433 8340
www.stevena.fi
Ahtaus ja varastointi
Ab Kristinestads Stevedoring Oy
Satama, 64100 Kristiinankaupunki
Puh.: +358 20 777 1281
Fax: +358 20 777 1232
www.kristinestadsstevedoring.fi
Ahtaus ja varastointi
Talavuo Oy
Satamatie 13, 21100 Naantali
Puh.: +358 2 433 8300
Fax: +358 2 433 8340
Ahtaus
Oy M. Rauanheimo Ab
Satamatullintie 5, 67900 Kokkola
PL 254, 67101 Kokkola
Puh.: +358 20 777 1300
Fax: +358 20 777 1320
www.rauanheimo.com
Ahtaus ja varastointi
Vaasa Stevedoring Oy
Reininkatu 3, 65170 Vaasa
Puh.: +358 20 777 1211
www.vaasastevedoring.fi
Konevuokraamo
Filip Fredriksson
Merikapteeni
Filip Fredriksson on
nimitetty Key Account
Manageriksi Oy Blomberg
Stevedoring Ab:n Projects
& Shipping -ryhmään. Hän
on työskennellyt aiemmin
mm. Prima Shipping varustamossa alusten
rahtaustehtävissä.