1. No category

SOTE-UUDISTUKSEN
TILANNE
JA VANHUSPALVELULAKI
Anneli Kiljunen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj.
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Kelan valtuutettujen vpj.
Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton pj.
[email protected]
puh. 050 511 3123
annelikiljunen.net
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TILA









Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat (7 arkipäivää)
ylittyneet kesän aikana noin 200 kunnassa.
Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuminen (3
kuukaudessa) viivästyi 53 % kunnista 2013. Pisimmillään
selvityksen valmistuminen kesti yli puoli vuotta.
Terveyskeskuslääkärille pääsee viikon kuluessa 46
prosenttia yhteydenottajista (hoitotakuu: 3 päivää, toteutuu
35%:ssa).
Noin 15 prosentille käynneistä odotusaika oli yli 30 päivää.
Hoitajan kiireettömälle vastaanottokäynnille pääsee viikon
sisällä yhteydenotosta 70 %.
2 %:ssa käynneistä odotusaika venyy yli 90 päivään.
Vain neljännes väestöstä asuu alueella, jossa kiireettömässä
tapauksessa lääkärin vastaanotolle pääsee alle 2 viikossa.
Lähes saman verran väestöstä asuu alueella, jossa
odotusaika on yli 4 viikkoa.
Yli viidennes väestöstä asuu alueella, jossa on vaikeuksia
toteuttaa suun terveydenhuollon 6 kuukauden hoitoon
pääsyn tavoitetta.
2
YHTEISKUNTAMME MUUTOKSESSA

Väestön ikärakenteen muuttuminen: v. 2030
Suomessa 1,5 milj. yli 65-vuotiasta, huoltosuhde
muuttuu rajusti

Haasteet kestävyydelle ja palvelurakenteelle
 Yhteiskunnan

taloudelliset haasteet
Palvelurakenteiden uudistaminen välttämätön
Tulevaisuudessa entistä useampi ihminen asuu
kotonaan
 Ihmisen omaa vastuuta korostetaan
 Omaishoidon merkitys kasvaa

3
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON
UUDISTAMISEN KESKEISET TAVOITTEET
Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen
turvallisuuden edistäminen.
 Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvaaminen koko maassa.
 Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen
vahvistaminen.
 Kustannustehokkaan ja vaikuttavan
palvelurakenteen toteuttaminen.

4
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON
UUDISTAMISEN KESKEISET KEINOT

Mahdollisimman laaja integraatio
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus
(perus- ja erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla
 ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena

Lähipalvelut varmistetaan
 Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin
toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto

selkeä ja tehokas hallinto
 mahdollisuus henkilöstön osaamisen parhaaseen
hyödyntämiseen

5
UUDISTUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Järjestämisvastuu
Sote-alueen järjestämispäätös
Palvelujen tuottamisvastuu
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus,
lähipalvelut
Hallinto
Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen
Rahoitus
Voimaanpano
6
Uusi sote-palvelurakenne
Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala)
- kansallinen ohjaus
Sote-alue
Sote-alue
Sote-alue
Sote-alue
Sote-alue
5 sote-aluetta
tp
Ky
Ky
Ky
yritys
n. tuottamisvastuussa olevaa
kuntaa ja
kuntayhtymää
ky
kun
ta
ky
ostopalveluja
järjestöiltä ja
yrityksiltä
yh
dis
tys
7
HALLINTO
Sote-alue on kuntayhtymä
 Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä
sote-alueesta
 Kunnilla edustus alueen ylimmässä toimielimessä



eri ryhmien edustus turvataan
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti
Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan
ja kuntayhtymän hallinto määräytyy kuntalain
mukaan
8
JÄRJESTÄMISVASTUU

Järjestämisvastuu viidellä sote-alueella

lakiluonnos ei määrittele alueiden rajoja eikä nimiä
Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan
toisistaan
 Sote-alueen kuntayhtymä vastaa, että asukkaat
saavat alueella tarvitsemansa palvelut

9
SOTE-ALUEEN JÄRJESTÄMISPÄÄTÖS

1/2
Sote-alue laatii joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen
asukkaiden näkemykset otetaan huomioon
 tuottamisvastuulliset tahot mukana valmistelussa






Päätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat
kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät.
Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen.
Palvelurakenne ja periaatteet ostopalveluille.
Sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset
käytännöt.
Kielellisten oikeuksien toteuttaminen.
10
JÄRJESTÄMISPÄÄTÖS











2/2
Integraation varmistaminen.
Lähipalvelujen varmistaminen.
Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella.
Palvelujen laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt.
Kielellisten oikeuksien toteuttaminen.
Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät.
Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut.
Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen.
Periaatteet ostopalvelujen ja palvelusetelin käytölle.
Tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen
varmistaminen.
11
PALVELUJEN TUOTTAMISVASTUU


Tuottamisvastuu kuntayhtymällä (sote-sopu 14.11.) tai
kaikkien vastuualueen kuntien sopiessa 1 vastuukunnalla
Tuottamisvastuu edellyttää



Valmistelussa ei määritelty tuottamisvastuullisia tahoja



tehtävän edellyttämää omaa henkilöstöä ym. voimavaroja
kykyä vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ym.
sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena
ne muodostuvat alhaaltapäin kuntien toimesta
sote-alue päättää niistä, edellytyksenä kriteerien täyttyminen
Kuitenkin 14.11. sote-sopu:
tuottamisvastuullisia kuntayhtymiä voi olla enintään
seuraavasti: OYS-erva-alue 5, KYS-erva-alue 4 , TaYS-erva-alue 4,
TyKS-erva-alue 3, HUS- erva-alueelle 3
 alueilla voidaan päättää, että tuottamisvastuullisia kuntayhtymiä on
edellä mainittua vähemmän.


Tuottaminen omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä
tai yhteistoiminnassa
12
Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen
Sote-alue
Yhtymäkokous ja hallitus
Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös
Tukipalvelut
Tuottamisvastuu
Kuntayhtymä
(alue)
Kunta
(alue)
Ostopalvelu
Yritys
Järjestö
13
PALVELUJEN SAATAVUUS JA
SAAVUTETTAVUUS
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
turvataan
 Lähipalvelujen varmistaminen koko maassa



voidaan toteuttaa eri keinoin
Kriteerit sille, milloin palveluja voidaan
keskittää

vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen
edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja
tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja
kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät
keskittämistä
14
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN
EDISTÄMINEN


Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on
jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä
Sote-alueella ja tuottamisvastuussa olevien
kuntayhtymien tulee omalta osaltaan toteuttaa
hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
omassa toiminnassa
 asiantuntijana kunnille

15
PALVELUJEN TUOTANTO

Nykyiset tavat käytettävissä
oma tuotanto
 kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistoiminta
 ostopalvelut
 palveluseteli


Järjestämispäätöksessä linjaus tuotannon
toteutuksesta

tuottamisvastuussa oleva kunta/ kuntayhtymä on
ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja
16
OHJAUS, SUUNNITTELU JA
KEHITTÄMINEN

Valtion ohjausta vahvistetaan
hallituskausittain selonteko eduskunnalle
 STM:öön uusi ohjausyksikkö


Neuvottelumenettely STM:n ja sote-alueen välillä
sovitaan keskeiset tavoitteet ja toteutumisen seuranta
 järjestämispäätökseen pitää saada STM:ltä vahvistus


Tulosohjaus sote-alue <-> tuottamisvastuinen taho

Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

laissa määritellään keinot näiden varmistamiseksi
17
RAHOITUS

Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan
kapitaatioperiaate (asukasluku)
 tarpeet huomioon, ikärakenne ja sairastavuus ym.


Sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen
periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien
kanssa
 huomioidaan palvelujen tarve, vaikuttavuus ja
kustannustehokkuus

18
JATKOVALMISTELUN AIKATAULU

Lausuntokierros päättyi 14.10.

lausuntoja yhteensä yli 520 kunnalta, sairaanhoitopiiriltä
ym. toimijalta
Laki eduskuntaan marraskuussa 2014
 Voimaan alkuvuodesta 2015.
 Toimeenpanon valmistelu 2015–2016.
 Sote-alueet ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja
kuntayhtymät aloittavat toimintansa 1.1.2017.

19
VANHUSPALVELUT
SOTE-UUDISTUKSESSA
hoito painottuu edelleen liikaa laitoksiin,
makuuttamisen kulttuurista kuntouttamiseen ja
oman toimintakyvyn tukemiseen (laitos =
terveyskeskusten pitkäaikaisvuodepaikat,
vanhainkodit)
 -> palvelut tuodaan ensisijaisesti kotiin tai
tarjotaan avopalveluna
 -> rinnalla tarvitaan monimuotoista
palveluasumista, perhehoitoa, ryhmäkoteja
 -> kehitetään omaishoitoa
 tavoitetilana on, että… (seuraava dia)

20
75 vuotta täyttäneet
2000 2005 2010 2011 2012 2017
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet %
vastaavanikäisestä väestöstä
89,7
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet
75 vuotta täyttäneet asiakkaat %
vastaavanikäisestä väestöstä
89,6
89,5
89,6
91,0–92,0
11,2
11,8
12,2
13,0–14,0
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet
asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä
väestöstä
3,0
3,7
4,2
4,4
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen
75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. %
vastaavanikäisestä väestöstä
1,7
3,4
5,6
5,9
6,0–7,0
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa
terveyskeskuksissa olevat 75
8,4
vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä
väestöstä
6,8
4,7
4,4
2,0–3,0
4,5
6,0- 7,0*
21
PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄT
Ikääntynyttä väestöä (63+ v.) reilu miljoona.
 Suurin osa, lähes miljoona henkilöä, elää
arkeaan itsenäisesti.
 Palveluja säännöllisesti käyttää noin 140 000.
 Säännöllisiä kotiin annettavia palveluita ovat
kotihoito ja omaishoidon tuki.
 Niitä saa noin 90 000 henkilöä.
 Muualla kuin yksityiskodissa huolenpitoa
ympärivuorokauden saa reilut 50 000 henkilöä.
(tehostetussa palveluasumisessa,
vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden
pitkäaikaishoidossa)

22
SÄÄNNÖLLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄT /
63 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ
23
VANHUSLAKI TULI VOIMAAN 1.7.2013
- Koskee kaikkia, niin kotona, palvelutaloissa kuin
laitoksissa asuvia ikääntyneitä ihmisiä
riippumatta palveluiden tarpeesta
- Vastuu toimintakyvystä ja hyvinvoinnista on
kaikilla hallinnon aloilla
yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus,
rakentaminen, asuntorakentaminen,
liikenne, palvelut…
 > yhteisenä tavoitteena tukea osallisuutta
ja toimintakykyä mahdollisimman
vaikuttavasti ja pitkään
24

KUNNAN YLEISET VELVOLLISUUDET
IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN
&
OSALLISUUDEN TUKEMISEKSI
Hyvinvoinnin,
terveyden &
toimintakyvyn
tukeminen
Osallisuuden
turvaaminen
• Suunnitelma ja riittävät
resurssit ikääntyneen väestön
hyvinvoinnin tukemiseksi, ml.
palvelut ja omaishoito
• Hyvinvointia edistävät palvelut
• Vanhusneuvostot
• Ihmisen omassa
elämässä
25
AJANKOHTAISESSA KESKUSTELUSSA:
VANHUSPALVELULAIN MUUTOS
tukee tavoitetta muuttaa palvelurakenne
laatusuositusten suuntaiseksi vuoteen 2017
mennessä
 iäkkäiden palvelujen kustannusten kasvu
hidastuisi noin 272 miljoonaa euroa
 laskelmassa huomioitu palveluiden käyttäjien
määrän kasvu sekä se, että laitoshoidon
vähentämisen myötä on lisättävä avopalveluja.

26
AJANKOHTAISESSA KESKUSTELUSSA:
VANHUSPALVELULAIN MUUTOS




iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva
pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutettava ensisijaisesti
kotiin annettavilla ja muilla avopalveluilla
pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisin
perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä
perusteilla.
kunnan selvitettävä mahdollisuudet vastata henkilön
palvelutarpeeseen avopalveluilla ennen hoidon ja
huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona.
poistetaan tulkinnanvaraiseksi osoittautunut ilmaisu
iäkkään henkilön ”arvokkaasta elämästä ja turvallisesta
hoidosta” pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksenä.
 jatkossakin pitkäaikaisen hoidon toteuttamista
ohjaavana periaatteena muun ohessa voimassa, että
iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi ja
arvokkaaksi.
27
KIITOKSET!
Pidetään yhteyttä
Anneli