Kelan ehdotus Sote-rahoitusmallista: etuusjohtaja Elise Kivimäki, Kela

Kelan ehdotus
Sote-rahoitusmallista
Elise Kivimäki
Kuntoutuspäivät
10.3.2015
Sairausvakuutuskorvaukset
etuuslajeittain 2013
Kuntoutus 8 %
Sairauspäivärahat
19 %
Työterveyshuolto 8 %
Matkakustannukset 7 %
Yksit. tutkimus ja hoito 1 %
Yksit.hammaslääk.palkkiot 3%
4,5 mrd. €
Vanhempainpäivärahat 23 %
Yksityislääkärinpalkkiot 2 %
Lääkkeiden lisäkorvaukset 3%
Erityiskorvatut lääkkeet
(100%) 14 %
Erityiskorvatut lääkkeet
(65%) 5 %
Peruskorvatut lääkkeet 7 %
Kelan sairaanhoitovakuutuksesta rahoitetaan
•
•
•
•
•
•
•
•
3
Lääkkeet
Matkat
Lääkärinpalkkiot
Tutkimus ja hoito
Hammashoito
Kuntoutus
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto
Korvaukset EU- tai Eta –maihin tai Sveitsiin
YHTEISRAHOITTEINEN VAKUUTUSMALLI
• Sairaanhoitovakuutuksen rahoittaisivat tulevaisuudessa Sotealueet ja vakuutetut.
• Sairaanhoitovakuutuksen nykyinen valtion osuus noin 1 mrd
euroa siirrettäisiin Sote-alueille.
• Sairaanhoitovakuutus rahoitettaisiin vakuutettujen
vakuutusmaksuilla ja Sote-alueiden osuudella.
• Sote-alueen rahoitusosuus määräytyisi sen mukaan, kuinka
paljon Sote-alueen asukkaat ovat saaneet
sairausvakuutuskorvauksia – kannustetta siirtää kustannuksia
sairausvakuutukselle ei enää olisi.
4
YHTEISRAHOITTEINEN VAKUUTUSMALLI
• Sote-alueittaisessa järjestämispäätöksessä
päätettäisiin asiakastarpeisiin perustuen
• Yksityisen palvelutuotannon käyttämisestä ja sen
rahoitusmallista yhteistyössä Kelan kanssa
• Sote-alue päättäisi mahdollisen sote-lisän suuruudesta, jolla
turvattaisiin kohtuullinen korvaustaso sote-alueen asukkaille
• Palveluntuottajien tulisi sitoutua enimmäishintaan sekä
yhteisiin hoitokäytäntöihin ja laatukriteereihin
• Järjestämispäätöksessä sovittaisiin myös kuntoutuksen
järjestämisestä yhteistyössä.
5
Yhteisrahoitteisen mallin etuja
• Lääke- ja matkakorvauksissa osaoptimointi ei enää
olisi kannattavaa, koska Sote-alue vastaisi
toiminnasta kokonaisuudessaan ja sillä olisi myös
merkittävä rahoitusvastuu.
• Yksityinen terveydenhuolto toimisi julkisten
toimijoiden rinnalla Sote-alueen ohjauksessa.
• Kela hoitaisi järjestelmän toimeenpanon
yhdenmukaisesti ja tehokkaasti hyvien toimivien
tietojärjestelmiensä ja sähköisen tiedonvälityksen
avulla.
6
Yhteisrahoitteisen mallin etuja
• Sote-alueiden / kuntien ei tarvitsisi rakentaa omia
palvelusetelijärjestelmiään ja hallinnollisia
kustannuksia säästyisi. Myös kilpailuttamistarve
vähenisi ja tätäkin kautta hallinnointi kevenisi.
• Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyisi ja järjestelmä
olisi hyvin yhteen sovitettavissa nykyisen rajat
ylittävästä terveydenhuollosta säädetyn lain kanssa.
• Vakuutusmaksuin kerättävä rahoitusosuus tasaisi
väestöryhmien ja alueellisia eroja eikä olisi
riippuvainen kuntatalouden heilahteluista.
7
8