Kelan ehdotus Sote-rahoitusmallista Elise Kivimäki Kuntoutuspäivät 10.3.2015 Sairausvakuutuskorvaukset etuuslajeittain 2013 Kuntoutus 8 % Sairauspäivärahat 19 % Työterveyshuolto 8 % Matkakustannukset 7 % Yksit. tutkimus ja hoito 1 % Yksit.hammaslääk.palkkiot 3% 4,5 mrd. € Vanhempainpäivärahat 23 % Yksityislääkärinpalkkiot 2 % Lääkkeiden lisäkorvaukset 3% Erityiskorvatut lääkkeet (100%) 14 % Erityiskorvatut lääkkeet (65%) 5 % Peruskorvatut lääkkeet 7 % Kelan sairaanhoitovakuutuksesta rahoitetaan • • • • • • • • 3 Lääkkeet Matkat Lääkärinpalkkiot Tutkimus ja hoito Hammashoito Kuntoutus Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto Korvaukset EU- tai Eta –maihin tai Sveitsiin YHTEISRAHOITTEINEN VAKUUTUSMALLI • Sairaanhoitovakuutuksen rahoittaisivat tulevaisuudessa Sotealueet ja vakuutetut. • Sairaanhoitovakuutuksen nykyinen valtion osuus noin 1 mrd euroa siirrettäisiin Sote-alueille. • Sairaanhoitovakuutus rahoitettaisiin vakuutettujen vakuutusmaksuilla ja Sote-alueiden osuudella. • Sote-alueen rahoitusosuus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon Sote-alueen asukkaat ovat saaneet sairausvakuutuskorvauksia – kannustetta siirtää kustannuksia sairausvakuutukselle ei enää olisi. 4 YHTEISRAHOITTEINEN VAKUUTUSMALLI • Sote-alueittaisessa järjestämispäätöksessä päätettäisiin asiakastarpeisiin perustuen • Yksityisen palvelutuotannon käyttämisestä ja sen rahoitusmallista yhteistyössä Kelan kanssa • Sote-alue päättäisi mahdollisen sote-lisän suuruudesta, jolla turvattaisiin kohtuullinen korvaustaso sote-alueen asukkaille • Palveluntuottajien tulisi sitoutua enimmäishintaan sekä yhteisiin hoitokäytäntöihin ja laatukriteereihin • Järjestämispäätöksessä sovittaisiin myös kuntoutuksen järjestämisestä yhteistyössä. 5 Yhteisrahoitteisen mallin etuja • Lääke- ja matkakorvauksissa osaoptimointi ei enää olisi kannattavaa, koska Sote-alue vastaisi toiminnasta kokonaisuudessaan ja sillä olisi myös merkittävä rahoitusvastuu. • Yksityinen terveydenhuolto toimisi julkisten toimijoiden rinnalla Sote-alueen ohjauksessa. • Kela hoitaisi järjestelmän toimeenpanon yhdenmukaisesti ja tehokkaasti hyvien toimivien tietojärjestelmiensä ja sähköisen tiedonvälityksen avulla. 6 Yhteisrahoitteisen mallin etuja • Sote-alueiden / kuntien ei tarvitsisi rakentaa omia palvelusetelijärjestelmiään ja hallinnollisia kustannuksia säästyisi. Myös kilpailuttamistarve vähenisi ja tätäkin kautta hallinnointi kevenisi. • Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyisi ja järjestelmä olisi hyvin yhteen sovitettavissa nykyisen rajat ylittävästä terveydenhuollosta säädetyn lain kanssa. • Vakuutusmaksuin kerättävä rahoitusosuus tasaisi väestöryhmien ja alueellisia eroja eikä olisi riippuvainen kuntatalouden heilahteluista. 7 8