Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
kannusteet sote rahoitukseen
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen – Eksoten ja kuntien
yhteinen työpaja 15.1.2015
Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto, THL
Esityksen sisältö
• Kannustavan elementin käyttömahdollisuudet
• Soten rahoitus – tilannekatsaus
• Kannustava rahoitus kuntien maksuun – Hyte
-kerroin
TedBM
Kannustavan elementin
käyttömahdollisuudet
1) Kuntien valtion osuudet
2) Kunnan sote-alueen maksuosuus
3) Sote-alue vs. tuottaja
Timo Ståhl
Soten rahoitus – käsittelyssä oleva
lakiehdotus
• Kuntien maksuosuuden määräytymistä on tarkennettu
– asukasluvun paino on 20 %
– tarvetekijöiden (ikärakenne ja sairastavuus) 80 %
– olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon (eikä muita votekijöitä tai kriteereitä)
• Tuottamisvastuussa olevan ky:n rahoitus
– rahoitus osin laskennallisesti (80 %) ja osin
– kustannus- ja vaikuttavuusperusteisesti (20 %)
Pekka Järvinen 25.11.2014, stm
28.1.2015
4
Kuntien hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen
kerroin (HYTE –kerroin)
TedBM
Periaatteita kannusteen muodostamiselle
1) Kannusteen laskennan perustana olevat tiedot
päivittyvät vuosittain
2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista
3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
kannusteeseen (ei sote indikaattori)
4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen
– Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit
•
•
Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen
Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen
5) Laadukas tiedontuotanto
 jos kunta ei toimita laskennassa vaadittavia tietoja, ei
ole mahdollista saada kannustavaa elementtiä
TedBM
Aktiivisuuteen perustuva kannuste
(prosessi)
 Perustuu vuosittain päivittyvän kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) mittaavan
vertailutietojärjestelmän tietoihin
 Kolme osa-aluetta
 Peruskoulut
 Liikunta
 Kuntajohto
 Seitsemän näkökulmaa (geneerisiä):
1)
2)
3)
4)
5)
6)
7)
28.1.2015
Sitoutuminen terveyden edistämiseen
Terveyden edistämisen johtaminen
Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi
Voimavarat ja osaaminen
Yhteiset käytännöt
Osallisuus
Muut ydintoiminnot
TedBM
7
TEA aineiston luotettavuus - case liikunta 2014
Tarkoitus
• Aineiston luotettavuuden ja laadun kehittäminen
• Kysymysten tulkinnanvaraisuuden vähentäminen
Miten ulkoinen auditointi tehtiin?
• Viiden kysymyksen valinta, asiakirjojen etsiminen ja
läpikäynti ja suorat yhteydenotot kuntiin
• Yhteensä 584 asiakirjan tarkistus
• Esim. Onko tämän valtuustokauden kuntastrategiassa
käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä?
Tulokset:
• Tarkistettujen tietojen virheettömyys 91- 97 %
• Virheelliset vastaukset satunnaisia – ei systemaattista.
7.10.2014
www.thl.fi/teavii
sari
Tuloksiin perustuva kannuste
(vaikuttavuus)
 Jotta tuloksiin perustuva kannuste olisi kuntaa
kannustava, on tärkeää, ettei kuntaa ”rangaista” siitä
millainen sen väestön hyvinvoinnin ja terveydentila
(riippuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta)
 Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön
hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta
onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan.
 Kuntaa palkitaan tuloksista, ei yksittäisistä
toimenpiteistä.
28.1.2015
9
Tuloskertoimen laskenta
Ensin kaikki muuttujat käännettiin kuvaamaan positiivista ilmiötä. Muunnosten
jälkeen osaindikaattorit olivat seuraavanlaisia:
•
•
•
•
•
•
Päivittäin korkeintaan yksi oire, % 8. ja 9. luokan oppilaista
Ei tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista
Tosi humalassa harvemmin kuin kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista
Ainakin yksi läheinen ystävä, % 8. ja 9. luokan oppilaista
Koulukiusattuna harvemmin kuin kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla enemmän kuin 1 h viikossa, % 8. ja
9. luokan oppilaista
• Muut kuin koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä
• Nuorisotyölliset (18-4-vuotiaat), % vastaanvanikäisestä väestöstä
-> Näistä otettiin ensin kahden vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta.
Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli
indikaattoreiden välillä suuria eroja.
-> Erojen poistamiseksi jokaisen indikaattorin vaihteluvälin pituudeksi venytettiin 100.
-> Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo ja siihen lisättiin luku 50.
-> Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin TEAindikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja.
TedBM
Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiskerroin
PROSESSI
TULOS
Terveyden
edistämisaktiivisuus
(TEA)
Hyvinvointi, terveyden
edistäminen ja syrjäytymisen
ehkäisy
Peruskoulu
(141)
Liikunta (104)
Kuntajohto (64)
Oireet
Koulupudokkaat
Koulukiusaaminen
Ei läheistä
ystävää
Liikuntaaktiivisuus
Alkoholin
käyttö
Tupakointi
Nuorisotyöttömyys
TedBM
Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiskertoimen (HYTE) laskenta
HYTE-kerroin = (TEA + Hyvinvoinnin, terveyden
edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn muutos)/2
– TEA = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA
kuntajohto)/3
– Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja
syrjäytymisen ehkäisyn muutos = (liikunta + oireet +
koettu yksinäisyys + koulukiusaaminen + tupakointi +
alkoholin käyttö + koulupudokkaat +
nuorisotyöttömyys)/8
TedBM
Miltä tilanne näyttää eteläisen sote:n alueen
kunnissa ja erityisesti Eksoten kunnissa?
Kunta
Helsinki
Järvenpää
Myrskylä
Hollola
Vantaa
Padasjoki
Kauniainen
Pyhtää
Kerava
Imatra
Espoo
Parikkala
Vihti
Savitaipale
Lappeenranta
Heinola
Lahti
Hyvinkää
TE
Puuttuvia
kerroin tietoja
(0-11)
66,8
0
65,4
0
65,3
7
63,6
0
63,5
0
62,5
0
61,9
0
61,5
2
61,5
2
61,4
0
61,2
0
61,0
0
60,8
1
60,8
0
60,6
0
60,5
0
60,4
0
60,1
1
Koko maan keskiarvo 53,5 (68,9-34,6)
Taipalsaari
Tuusula
Porvoo
Nurmijärvi
Kouvola
Hartola
Lohja
Luumäki
Kirkkonummi
Virolahti
Kärkölä
Lemi
Sipoo
Pornainen
Hanko
Karkkila
Kotka
Asikkala
60,0
59,1
59,0
59,0
58,9
57,6
56,1
55,5
55,3
55,1
54,7
53,2
53,1
52,5
52,5
52,0
52,0
51,9
TedBM
0
0
0
0
0
1
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Iitti
Orimattila
Siuntio
Raasepori
Hämeenkoski
Nastola
Rautjärvi
Ruokolahti
Sysmä
Loviisa
Hamina
Mäntsälä
Pukkila
Askola
Miehikkälä
Lapinjärvi
Inkoo
51,3
51,1
50,5
50,0
49,9
49,7
49,7
48,9
48,8
48,1
47,9
46,9
46,8
43,7
38,8
37,5
0
0
1
1
6
0
0
1
0
0
1
0
6
1
6
1
9
Yhteenveto
 Kannustavaa elementtiä (HYTE-kerrointa) voisi käyttää
Kuntien sote-maksuosuuteen (nykyinen lakiesitys ei sitä
kuitenkaan mahdollista)
Kuntien valtionosuudessa lisäämällä Hyte-kerroin yhdeksi
uudeksi kriteeriksi
Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän maksuun
(indikaattorit määritettävä)
Mallissa olevia indikaattoreita (erityisesti tulosindikaattoreita)
voidaan lisätä sitä mukaan kun saadaan soveltuvia
indikaattoreita kaikista kunnista
 Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä.
 Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy
vaikuttamaan maksuosuuteensa nopeammin kuin
tuloksia painottavassa mallissa.
28.1.2015
14
Yhteenveto
 Kannustava elementti voidaan toteuttaa siten, että esim.
sote-alueen kuntien yhteenlaskettu maksuosuus (sotealueen kokonaisbudjetti) pysyy samana.
 Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja
sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin.
Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä paitsi
väestön hyvinvoinnille myös julkiselle taloudelle.
28.1.2015
15
TedBM
Kunnan maksu sote-alueelle –
kannustavuus?
 Maksuperuste on jo sinänsä hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseen kannustava:
 Kunnan maksu laskee väestön sairastavuuden
vähentyessä eli sairastavuuskertoimen pienentyessä
 Kunnan maksu nousee väestön sairastavuuden
vähentyessä eli sairastavuuskertoimen kasvaessa
 Samalla tosin valtionosuuden määrä reagoi
päinvastaisesti ja tavallaan ”rankaisee” kuntaa
hyvistä tuloksista.
28.1.2015
Markku Pekurinen
17
Kannustepainotteinen
kapitaatiomaksu
 Kunnan sote-alueelle maksamaan korvaukseen voidaan
kytkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä
palkitsevia kannusteita.
 Esimerkiksi siten, että kunnan maksama
kapitaatiomaksu kasvaa tai pienenee sen mukaan,
kuinka hyvin kunta on onnistunut huolehtimaan väestön
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
28.1.2015
Markku Pekurinen
18
Kunnan kannustemaksu 2017 ja 2018
Sote-alue = 200 €/as
215
210
Sote-alue
205
Kunta B:
Muutos +2,0 %
200 €/as
200
Kunta C:
Muutos 0,0 %
204 €/as
200 €/as
195
Kunta A:
Muutos - 4,5 %
190
191 €/as
185
2017
28.1.2015
2018
Markku Pekurinen
19