Vuosikertomus 2011
METSÄ GROUP VUOSIKERTOMUS 2011 METSÄ GROUP VUOSIKERTOMUS 2011 2 PÄÄjOhTajan KaTSaUS 4 6 8 10 11 yhTEnÄInEn METSÄ GROUP TOIMInTayMPÄRISTö STRaTEGIa TUOTanTO ja MyynTI TaPahTUMaT VUOnna 2011 12 14 16 18 20 22 UUdISTUVa METSÄ GROUP PEhMO- ja RUOanLaITTOPaPERIT KaRTOnKI ja PaPERI SELLU PUUTUOTTEET PUUnhanKInTa ja METSÄPaLVELUT 24 VaSTUULLInEn METSÄ GROUP 32 TILInPÄÄTöS 118 haLLInTO 118 SELVITyS haLLInTO- ja OhjaUSjÄRjESTELMÄSTÄ 124 PaLKKa- ja PaLKKIOSELVITyS 126 EdUSTajISTO ja haLLInTOnEUVOSTO 128 haLLITUS 130 jOhTORyhMÄ 132 TaLOUdELLInEn RaPORTOInTI Metsäliitto-konserni on nyt Metsä Group. Yhtenäinen, uudistuva ja vastuullinen. Olemme reilusti metsäteollisuusyhtiö, joka keskittyy Pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, kartonkiin, selluun, puutuotteisiin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin. METSÄ GROUP 2011 LIIKEVaIhTO: MILJOONAA EUROA LIIKETULOS ILMan KERTaERIÄ: MILJOONAA EUROA SIjOITETUn PÄÄOMan TUOTTO ILMan KERTaERIÄ: % SUOMI VIENTI JA ULKOMAANTOIMINTA 8 000 600 15 6 000 400 10 4 000 200 5 2 000 0 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 -200 2007 InVESTOInnIT: MILJOONAA EUROA 2008 2009 2010 2011 LIIKETOIMInnan RahaVIRTa: MILJOONAA EUROA 500 400 -5 2007 2008 2009 2010 2011 KOROLLISET nETTOVELaT: MILJOONAA EUROA 800 4 000 600 3 000 400 2 000 200 1 000 300 200 100 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2007 nETTOVELKaanTUMISaSTE: % 2008 2009 2010 2011 0 2007 OMaVaRaISUUS: % 2008 2009 2010 2011 jaETTU OSUUSKORKO: MILJOONAA EUROA 200 40 150 30 100 20 50 10 50 40 30 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 0 2008 2009 2010 2011 2012* *) ehdotus hEnKILöSTö: 31.12.2011 LIIKEVaIhTO MaRKKIna-aLUEITTaIn: % LIIKEVaIhTO LIIKETOIMInTa-aLUEITTaIn (MUKaan LUKIEn SISÄInEn MyynTI): % SUOMESSA ULKOMAILLA 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 SUOMI SaKSa ISO-BRITannIa RanSKa RUOTSI MUU EUROOPPa MUUT MaaT 17 15 11 6 4 32 15 METSÄ TISSUE METSÄ BOaRd METSÄ FIBRE METSÄ WOOd METSÄLIITTO PUUnhanKInTa 13 35 18 13 21 METSÄ GROUP Liikevaihto yhteensä METSÄLIITTO OSUUSKUnTa Konsernin emoyhtiö 5,3 MRd. EUROa Henkilöstöä yhteensä 12 500 Omistajina 125 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ TISSUE METSÄ BOaRd METSÄ FIBRE METSÄ WOOd PEhMO- ja RUOanLaITTOPaPERIT KaRTOnKI ja PaPERI SELLU PUUTUOTTEET PUUnhanKInTa ja METSÄPaLVELUT METSÄLIITTO PUUnhanKInTa HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ 3 300 4 100 900 2 900 1 000 LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHTO LIIKEVAIHTO 0,9 MRd. EUROa 2,5 MRd. EUROa 1,3 MRd. EUROa 0,9 MRd. EUROa 1,4 MRd. EUROa OMISTUS OMISTUS OMISTUS OMISTUS OMISTUS 76,62 % 61,49 %* 70,26 % 100 % 100 % *Osuus äänimäärästä 61,49 %, osuus osakkeista 41,78 % METSÄ GROUPIn aVaInLUVUT 2011 2010 2009 2008 2007 5 346 5 377 4 837 6 434 6 797 95 142 353 239 92 -5 058 -4 686 -4 858 -1 185 -6 256 -354 -336 -501 -224 -589 29 497 -169 2 44 4 -15 -16 6 12 -131 -137 -144 -241 -216 -98 345 -329 -233 -160 -157 214 -318 -172 -184 29 497 -169 2 44 314 547 -75 45 301 1,1 11,8 -3,3 0,5 1,4 8,5 13,4 -1,4 1,3 6,4 TULOS LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT LIIKETOIMINNAN KULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET LIIKETULOS OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSISTA KORKO JA MUUT RAHOITUSKULUT, NETTO KAUDEN TULOS ENNEN VEROJA KAUDEN TULOS JATKUVISTA TOIMINNOISTA TUnnUSLUVUT LIIKETULOS, MILJ. EUROA - " -, ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, % - " -, ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ OMAN PÄÄOMAN TUOTTO, % - " -, ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ OMAVARAISUUSASTE, % NETTOVELKAANTUMISASTE, % KOROLLISET NETTOVELAT, MILJ. EUROA BRUTTOINVESTOINNIT HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN -9,9 13,9 -20 -8,4 -7,5 8,6 18,2 -13,4 -6,4 2,7 28,3 29,7 24,5 26 28,8 131 116 157 149 142 1 953 1 939 2 203 2 666 3 271 227 138 152 272 493 13 046 13 168 14 534 17 538 19 195 Metsäliitto-konserni muutti nimensä Metsä Groupiksi ja uudisti yritysilmeensä 9.2.2012. Myös konsernin liiketoiminta-alueiden nimet muuttuivat. Metsä-Botnia toimii jatkossa nimellä Metsä Fibre, Puutuoteteollisuus nimellä Metsä Wood ja Puunhankinta Suomessa nimellä Metsäliitto Puunhankinta, kansainvälisesti nimellä Metsä Forest. Yhtiökokouksen päätöksellä M-real toimii jatkossa nimellä Metsä Board. Metsä Tissuen nimi säilyi entisellään. Identiteettimuutos ei vaikuta konsernin rakenteeseen tai yhtiöiden juridiseen asemaan. Metsä Groupin emoyhtiön nimi ja toimintamuoto säilyy Metsäliitto Osuuskuntana. 2 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Pääjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli Metsä Groupissa merkityksellinen, työntäyteinen ja eteenpäin suuntautuva vuosi. Osoituksena konsernin kehittymisestä teillä on nyt käsissänne uudistuneen Metsä Groupin vuosikertomus. Koko Metsäliitto-konsernin yritysnimistön ja ilmeen muutos yhtenäiseksi Metsä Groupiksi viimeistelee vuodesta 2005 asti toteutetun määrätietoisen rakennemuutoksen ja vahvistaa kilpailukykyämme. Metsä Group suuntautuu tulevaisuuteen ja kehittää toimintaansa jatkuvasti – niin uudistamalla tuotteitaan ja toimintatapojaan kuin olemalla kestävän kehityksen kärkijoukoissa. Konsernin perusta on luja Maailmantalouden epävarmuus erityisesti vuoden 2011 toisella puoliskolla heikensi kysyntää kaikilla liiketoiminta-alueillamme, ja konsernin koko vuoden tulos jäi selvästi vuotta 2010 heikommaksi. Viime vuosien onnistuneen rakennemuutoksen ansiosta konsernimme perusta on luja. Olemme vahvasti neljän keskeisen ja kilpailukykyisen tukijalan varassa: puutuotteet, sellu, kartonki sekä pehmo- ja ruoanlaittopaperit. Metsä Boardin uudelleenjärjestelyt ja paperiliiketoiminnan strateginen tarkastelu ovat nyt loppusuoralla ja parantavat tuloksenteon edellytyksiä merkittävästi. Pehmo- ja ruoanlaittopapereissa Metsä Tissuen kehitysinvestoinnit antavat hyvän pohjan sen kannattavuuden parantamiselle. Metsä Groupin viime vuosien rakennemuutoksen hyvät tulokset, vahva asiakaslähtöisyys ja jatkuva sisäinen uudistustyö parantavat edellytyksiämme olla kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni. Valitsemiemme ydinliiketoimintojen ansiosta suhdannekestävyytemme on aiempaa parempi. Olemme keskittyneet tuottamaan tuotteita ja palveluita, joissa olemme johtavien yritysten joukossa ja joissa meillä on omaa, vahvaa kilpailuetua ja -kykyä. Harkittu investointiohjelma parantaa kilpailukykyä Metsä Groupin investointiohjelman lähtökohtana on tuotantolaitostemme tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen. Investoinnit ovat olennainen osa kannattavuutemme parantamista ja harkitun kasvun aikaansaamista. Samalla parannamme energiatehokkuutta ja ympäristösuorituskykyä. Vuonna 2011 investoimme yhteensä 227 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 66 prosenttia. Investointeihin kuuluvat muun muassa Joutsenon sellutehtaan energiantuotannon kehittäminen hiilidioksidineutraaliksi, Kemin sellutehtaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset sekä kartonkituotannon lisääminen Simpeleellä, Kemissä ja Kyron tehtailla. Pehmopapereissa aloitimme laajan investointiohjelman Puolassa ja vihimme käyttöön uuden leivin- ja ruoanlaittopaperitehtaan Saksan Dürenissa. Kehitimme myös emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille tarjottavia palveluita tiiviissä yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Omistajajäsenyys on meille vahvuus, joka antaa toiminnallemme pitkäjänteisyyttä ja vakautta. Kestävä kehitys osa strategiaa Metsä Group on edelläkävijöitä kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa toiminnassaan. Konserni on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -hankkeen kymmentä periaatetta, mihin myös omat kestävän kehityksen periaatteemme pohjautuvat. Alkuvuodesta päivitimme kaikki Metsä Groupin toimintaa ohjaavat politiikat ja laadimme toimintatapa ohjeen tavaran ja palveluiden investoinnit toimittajille ja koko toimiparantavat tusketjun hallintaan. Vuoden kannattavuutta aikana määrittelimme myös ja tukevat keskeisimmät kestävän kehiharkittua kasvua. tyksen teemat, joihin perustuen laadimme strategisen kestävän kehityksen suunnitelman konserninlaajuisine tavoitteineen. Konsernin uusi kestävän kehityksen raportti löytyy kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme. Lähellä Metsää Metsä Group on reilusti metsäteollisuusyhtiö, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmisten arjessa ja elämässä. Voimme sanoa hyvällä omallatunnolla, että elämä on täynnä hetkiä lähellä Metsää. Vahvuuksiamme kilpailussa ovat pääraaka-aineemme pohjoinen, pitkäkuituinen havupuu, moderni tuotantoteknologia ja osaava, sitoutunut henkilöstömme. Myös yritystunnuksemme viestii juuriaan kunnioittavasta, uudistuvasta ja vastuullisesta toimijasta. Metsä Groupista. Lämmin kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme luottamuksesta ja osuuskunnan jäsenille hyvästä yhteistyöstä sekä konsernin henkilöstölle sitoutuneesta työstä yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kari Jordan Pääjohtaja PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3 yhtenäinen metsä group on reilusti metsäteollisuusyhtiö. yhtenäinen, uudistuva ja entistä vahvempi. Kilpailukykymme rakentuu raaka-aineestamme eli kestävästi hoidettujen pohjoisten metsien puusta sekä tuotteistamme ja palveluistamme, joissa yhdistyvät asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja kestävä kehitys. Liikevaihtomme 2011 5,3 mrd. euroa josta 4,8 miLjardia euroa tuLee viennistä ja uLkomaantoiminnoista 4 METSÄ GROUP työLListimme 2011 investoimme 2011 12 525 227 henkiLöä, joista suomessa 5 660 ja uLkomaiLLa 6 865 miLj. euroa josta 149 miLjoonaa euroa suomeen Parhaat neuvot Lähellä monin tavoin Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan omistaa 125 000 metsänomistajaa. Omistustaustamme tuo toimintaamme pitkäjänteisyyttä ja vahvuutta. Se myös erottaa meidät myönteisesti kilpailijoista. Omistajajäsenemme saavat meiltä omaan omistajuuteensa liittyvät parhaat mahdolliset tiedot ja neuvot. Vahvistamme heidän metsäomaisuutensa arvoa sekä tarjoamme palveluita koko metsänomistamisen elinkaareen. Suosittuja palveluitamme ovat veroneuvonta ja jäsentapahtumat ympäri Suomen. Yhä useampi metsänomistaja käyttää metsänhoidon palveluitamme. Osuuskunnan jäsenet voivat seurata tietokoneelta ajan tasaista metsäsuunnitelmaansa ja olla varmoja siitä, että metsänhoitotyöt on hoidettu ammattitaidolla ympäristöä kunnioittaen. Tämä on ydinosaamistamme. Vuonna 2012 metsä Group hankki puuta 29,2 miljoonaa m3, josta hyötykäytön eturintamassa Pakkauskartonkien, paperien, pehmo- ja ruoanlaittopaperien ja puutuotteiden lisäksi Metsä Groupin tuotantolaitoksilla syntyy vuosittain satoja tuhansia tonneja hyötykäyttökelpoisia sivutuotteita. Tuotteemme eivät käytön jälkeenkään ole jätettä. Kartonki- ja paperituotteet voidaan kierrättää tai hyödyntää energian tuotannossa. Kun keräyspaperia ei enää voida kierrättää, se hyödynnetään energiana. Myös puurakenteet sisältävät suuren määrän energiaa hyödynnettäväksi, jos niitä ei voida käyttää purettaessa uudelleen. Metsä Group on hyötykäytön eturintamassa, ja esimerkiksi tuotannossa syntyvien kaatopaikkajätteiden määrä on vähentynyt 1990-lukuun verrattuna yli 50 prosenttia. 68,6 % 21,2 % 5,1 % 5,0 % kuitupuuta tukkipuuta energiapuuta sivutuotteita 20,0 milj. m3 6,2 milj. m3 1,5 milj. m 1,5 milj. m3 Pakkauskartonkiemme vahvuudet ovat raaka-aineena käytetty ensikuitu ja kartongin keveys. Kevyet ja ekologiset pakkauskartonkimme ovat turvallisia valintoja elintarvikepakkaamisessa ja soveltuvat erinomaisesti myös esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkateollisuuden pakkaustarpeisiin. Pehmo- ja ruoanlaittopaperimme edistävät hyvinvointia, ylläpitävät terveyttä ja helpottavat arkea. Niissä Metsä Groupilla on markkinoiden johtavat tuotemerkit: Lambi, Serla, Mola, Tento, Katrin ja SAGA. Tuotteita kehitetään asiakastarpeisiin perustuen, mutta menestyksen perustana ovat myös tehokkaat myynti- ja jakelukanavat. Sellua käytetään sekä kartonkiemme että erilaisten paperituotteidemme raaka-aineena. Sellutehtaiden ylijäämäenergiaa käytetään niitä ympäröivissä taajamissa esimerkiksi lämmitykseen. Sellun valmistuksessa tärkeitä lähtökohtia ovat asiakkaan ymmärtäminen ja kokonaispalvelun tarjoaminen. Puutuotteemme mahdollistavat esimerkiksi rakentamisessa entistä terveellisemmän ja ilmastoystävällisemmän asumisen, sillä myös valmiit rakennukset ovat hiilidioksidinieluja. Sahauksen sivutuotteista taas saadaan sähköä ja lämpöä. Puuenergiaksi käytetään myös muihin tuotteisiin soveltumattomia puun osia ja jalostuksen sivutuotteita. Käytämme raaka-aineen, pohjoisen puukuidun, monipuolisesti hyödyksi. Metsä Groupin tuotteet ovat mukana jokaisen arjessa. METSÄ GROUP 5 TOIMINTA YMPÄRISTÖ globaalit trendit ovat metsäteollisuudelle myönteisiä kulutuksen painopisteen siirtyessä uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin, hiiltä sitoviin ja biohajoaviin tuotteisiin. Globalisaatio muutosveturina Kestävä kehitys ja vastuullisuus Talouden kasvun painopiste on siirtynyt yhä selvemmin kehittyville markkinoille kuten Brasiliaan, Kiinaan ja Intiaan. Tämän seurauksena kehittyvissä maissa käynnistyy omaa metsäteollisuustuotantoa, joka kilpailee vientimarkkinoilla paitsi hinnalla myös nopeasti vahvistuvalla osaamisella, teknologialla ja innovaatioilla. Uudessa kilpailutilanteessa erikoistuminen ja alan kansainvälinen työnjako nousevat perinteisillä markkinoilla toimivien metsäteollisuusyritysten merkittäviksi menestystekijöiksi. Erikoistuminen ja työnjako perustuvat osaamisen, tuotannontekijöiden kustannusten, markkinoiden läheisyyden, kysynnän painopisteiden ja raaka-ainepohjan eroihin eri markkina-alueilla. Pitkäkuituinen havusellu on ylivoimainen raaka-aine esimerkiksi korkealuokkaisissa pakkauskartongeissa. Ensikuidun asema erityisesti elintarvikepakkauksiin käytettävän kartongin raaka-aineena vahvistuu myös pakkausmateriaalille asetettavien puhtausvaatimusten kovetessa. Siksi esimerkiksi pitkäkuituisen havusellun saatavuus on valtavirrasta erottavia vahvuustekijöitä. Informaatioteknologian nousu, johon liittyvät muun muassa edullisen teknologian runsaus ja saatavuus, tiedon ja palveluiden digitalisoituminen sekä verkkokauppa, vahvistaa globalisaatiota. Sama tieto on reaaliaikaisesti käytettävissä kaikkialla maailmassa, osaaminen leviää nopeasti ja myös kuluttaminen on yhä vähemmän riippuvaista maan tieteellisestä sijainnista. Paperin kulutus kasvaa kehittyvillä markkinoilla. Informaatioteknologian saatavuuden ja edullisuuden takia sen ei kuitenkaan koskaan arvioida nousevan samalle tasolle kuin mitä se on kehittyneissä maissa. Arvioidaan, että jo vuonna 2020 suurempi osa informaatiota on digitaalisessa muodossa kuin painettuna. Tiedon ja palveluiden digitalisoitumisen vaikutus paperinkulutukseen näkyy jo selvästi. Sähköinen kuluttaminen eli verkkokauppa lisää pakkaamisen tarvetta ja myös pakkausmateriaalien kysyntää. Pakkauskartongin ekologisuus on vahva kilpailuvaltti muihin pakkausmateriaaleihin verrattuna. Informaatioteknologian kehitys ja sitä seuraava kuluttajakäyttäytymisen muutos vaikuttavat siis metsäteollisuuden eri tuotteiden kysyntään kahdella täysin vastakkaisella tavalla. Ympäristönsuojeluun liittyvä kiristyvä lainsäädäntö ja kansainväliset ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät sopimukset yhtäältä lisäävät kustannuksia ja toisaalta parantavat energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta kustannustehokkuutta. Samalla avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristö- ja muut vastuullisuusasiat nivoutuvat yhä kiinteämmäksi osaksi kaikkea yritysten toimintaa. Lopputuotteiden ekologisten ominaisuuksien – kuten uusiutuvat raakaGlobalisaatio, aineet, uusiutuvan energian talouskasvun käyttö ja tuotteen koko siirtyminen itään elinkaaren ekotehokkuus ja etelään sekä – merkitys korostuu niin informaatiokuluttajien, yritysten kuin teknologian nousu julkisen sektorin osto muuttavat myös päätöksenteossa. metsäteollisuuden Rakentaminen lisääntoimintaympäristöä. tyy väestönkasvun, kaupungistumisen ja elintason nousun seurauksena. Rakentamisessakin korostuvat ekologisuus, energiatehokkuus ja rakennusmateriaalien perustuminen uusiutuviin luonnonvaroihin. Puurakentaminen on tässä kehityskulussa vahva vaihtoehto. Euroopassa bioenergian kysyntä jatkuu vahvana. Euroopan unionin maiden sitoutuminen bioenergian osuuden kasvattamiseen vaikuttaa monella tavalla myös metsäteollisuuden toimintaympäristöön. Suomessa metsäteollisuus tuottaa noin 80 prosenttia maan bioenergiasta puun jalostuksen ohessa, menestyvä metsäteollisuus siis takaa bioenergian korkean osuuden kokonaisenergiantuotannosta. Bioenergian kysynnän kasvun negatiivisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi kiivastuva kilpailu puuraaka-aineesta ja sen hinnan nousu, jotka on pyrittävä estämään. 6 METSÄ GROUP — TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kiristyvä sääntely, ympäristötietoisuuden kasvu sekä vaatimus yritysten toiminnan kokonaisvaltaisesta vastuullisuudesta ohjaavat vahvasti myös metsäteollisuuden Toimintaa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ — METSÄ GROUP 7 STRATEGIA Kestävän kehityksen periaatteita noudattava vastuullinen toiminta, asiakaslähtöisyys ja ainutlaatuiset tuotteet ovat toimintamme lähtökohtia. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen ydintoimintoon: pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, kartonkiin, selluun, puutuotteisiin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin. Metsä Groupin tavoitteena on olla keskittynyt ja kannattava, kansainvälisesti toimiva suomalainen metsäteollisuuskonserni, joka yhdistää tuotteissaan ja palveluissaan asiakaslähtöisyyden, innovatiivisuuden ja kestävän kehityksen ainutlaatuisella tavalla. Korkealaatuiset tuotteemme ovat vahvasti läsnä arjessa ja edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia. Tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva pohjoismainen puu. Viime vuosien rakennemuutoksen viimeistelevä, vuoden 2012 alussa lanseerattu yhtenäinen Metsä Group -yritysidentiteetti lujittaa konsernin perustaa ja vahvistaa sen kilpailukykyä edelleen. Yhtenäisenä konsernina pystymme entistä paremmin hyödyntämään ydintoimintojemme synergiat, resurssit ja parhaat käytännöt. Vahva identiteetti selkeyttää myös mielikuvaa konsernimme toiminnasta ja lisää houkuttelevuuttamme yhteistyökumppanina ja työnantajana. Vastaamme myös joustavammin työelämän, talouden ja väestörakenteen muutoksiin. Tulevaisuudessa menestyvät vastuulliset toimijat, jotka tuovat markkinoille asiakaslähtöisiä ja uudenlaisia tuoteratkaisuja. Metsä Group on näiden toimijoiden joukossa. Tulevina vuosina Metsä Group keskittyy toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoittelemme liiketoiminnan kannattavaa ja harkittua kasvua, jota haemme erityisesti markkinaosuuksia kasvattamalla. Huolehdimme siitä, että vastaamme asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin ja toimimme kustannustehokkaasti. Kehitämme tuotantolaitostemme tehokkuutta ja ympäristösuorituskykyä suunnitelmallisen investointiohjelmamme avulla. Haemme aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa vahvistamalla toimintaamme puuenergia-alalla ja puurakentamisessa sekä kartoittamalla biotalouden mahdollisuuksia. Liiketoiminta-alueet muodostavat vahvan arvoketjun Metsä Groupin liiketoiminta-alueet muodostavat strategiamme kulmakivet ja vahvan arvoketjun. Strategian jalustana on ainutlaatuinen omistajarakenteemme, 125 000 suomalaista metsänomistajaa, mikä vahvistaa toimintamme pitkäjänteisyyttä ja erottaa meidät kilpailijoistamme. Pehmo- ja ruoanlaittopapereissa Metsä Groupilla on markkinoiden johtavat tuotemerkit: Lambi, Serla, Mola, Tento, Katrin ja SAGA. Liiketoiminta-alueen menestys perustuu asiakastarpeiden tuntemiseen, tuotemerkkien rakentamiseen, tehokkaisiin jakelu- ja myyntikanaviin sekä kestävän kehityksen mukaiseen, ympäristötehokkaaseen toimin- 8 METSÄ GROUP — STRATEGIA Kasvamme harkitusti ja kannattavasti. taan. Tuotantolaitokset ovat aina lähellä päämarkkinoita, jotta kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä. Kartonki- ja paperiliiketoiminnassa kasvatamme kartonkiliiketoiminnan painoarvoa ja vahvistamme markkinajohtajuutta Euroopassa. Pakkauskartonkiemme vahvuudet ovat raaka-aineena käytetty ensikuitu ja kartongin keveys. Niiden ansiosta tuotteemme muodostavat turvallisen pohjan myös elintarvikepakkauksiin ja laadukkaan lähtökohdan monien huipputuotemerkkien pakkaamiseen. Selluliiketoiminnassa Metsä Group tuottaa ja myy sekä omaa tuotantoaan että markkinasellua. Toimintamme perustuu vahvaan asiakkuuden ymmärtämiseen, kokonaispalveluun ja henkilöstömme osaamiseen. Sellutehtaamme ovat yhä merkittävämpiä bioenergian tuottajia ja energiatehokkuudessa alan kärkeä. Puutuoteteollisuudessa Metsä Groupilla on vahvaa osaamista muun muassa puurakentamisessa ja sisustamisessa. Ekologiset tuotteemme luovat vahvasti arjen hyvinvointia. Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille tarjoamme kaikki metsänomistamiseen liittyvät palvelut, joilla taataan myös metsän hyvä hoito. Tavoitteenamme on vahvistaa jäsenistön metsätalouden kannattavuutta. Uudistumiskyvystä vastaus muutoksiin Metsä Group rakentaa tulevaisuutta vahvalta pohjalta. Painopisteemme on jatkuvassa parantamisessa ja kannattavassa, harkitussa kasvussa ennen kaikkea markkinaosuuksia kasvattamalla. Globaalissa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä hallitsemme liiketoimintamme riskejä niin, että konserni pysyy uudistumiskykyisenä ja joustavana. Keskitymme valitsemiimme ydinliiketoimintoihin ja vahvistamme niitä. arvot Vastuullinen tuloksenteko Kannamme vastuumme ympäristöstä, yhteistyökumppaneistamme ja toisistamme menestyvän liiketoiminnan ja metsätalouden turvaamiseksi. Tuloksellisuus luo edellytykset toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Uudistuminen Tiedostamme ympäristöhaasteet ja uskallamme kyseenalaistaa ennakkoluulottomasti vanhat toimintatavat tarjotaksemme asiakkaillemme parempia tuotteita ja palveluja heidän liiketoimintojensa tueksi. visio Luotettavuus Menestyksemme perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön sidosryhmiemme kanssa. Arvostamme toistemme työtä ja osaamista ja vahvistamme omistajiemme luottamusta toimimalla johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Yhteistyö Kehitämme toimintaamme yhteistyössä asiakkaittemme kanssa ja jaamme tietoa sekä parhaita käytäntöjä toisillemme. Toimimme yhtenä konsernina hyödyntäen keskinäisiä synergioita ja luottaen yhteisiin etuihin. Keskittynyt ja kannattava suomalainen, kansainvälisillä markkinoilla toimiva metsäteollisuusyhtiö, jonka tuotteissa ja palveluissa yhdistyvät asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys ja innovatiivisuus ainutlaatuisella tavalla. perustehtävä Olla kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni, joka hyödyntää pääraakaaineenaan omistajajäsentensä kasvattamaa puuta. STRATEGIA — METSÄ GROUP 9 Tuotanto ja myynti Metsä Groupill a oli 31.12.2011 tuotantoa yhdeksässä maassa Karttaan merkittyjen tuotantolaitosten lisäksi konsernilla on 108 puunhankinnan toimipistettä ympäri Suomen. Metsä Groupin pääkonttori on Espoossa. metsä Groupilla on Myyntiyhtiöt 26 maassa: •Alankomaat •Belgia •Espanja •Iso-Britannia •Italia •Itävalta •Irlanti •Kypros •Norja •Puola •Ranska •Ruotsi •Saksa •Slovakia •Suomi •Sveitsi •Tanska •Tšekki •Unkari •Ukraina •Venäjä •Viro Euroopan ulkopuolella Intia Kanada Kiina Singapore Yhdysvallat • • • • • metsä tissue Metsä Board Metsä Fibre Metsä Wood Lisäksi konsernin tuotteita myyvät agentit ja jälleenmyyjät ympäri maailmaa. Vuoden 2011 tapahtumat TAMMIKUU •Varauduimme sopeuttamaan koivuvaneri- tehtaidemme toimintaa •Käynnistimme sisäisen tulosparannusohjelman kartonki- ja paperiliiketoiminnassa •Serla-tuotemerkki täytti 50 vuotta HELMIKUU •Ilmoitimme investoivamme Joutsenon sellutehtaan kehittämiseksi hiilidioksidineutraaliksi •Karisma-kauppakeskukseen toimittamamme katto valmistui ennätysajassa Lahdessa •Ilmoitimme investoivamme Äänekosken ja Kyron kartonkitehtaiden kapasiteetin laajentamiseen •Allekirjoitimme YK:n Global Compact CEO Water Mandate -aloitteen 10 METSÄ GROUP — TUOTANTO JA MYYNTI MAALISKUU •Ilmoitimme rakentavamme biolämpö laitoksen Lohjalle •Tuotteistamme valmistettu E²volutionkonsepti ensimmäiselle sijalle E2-puurakentamiskilpailussa. Metropol Parasol vihittiin käyttöön Espanjan Sevillassa •Ilmoitimme Slovakian Žilinan pehmo paperitehtaan siirtymisestä biosähköön HUHTIKUU •Julkistimme Puolan Krapkowicen pehmopaperitehtaan investointiohjelman TOUKOKUU •Serla-tuotemerkki edisti hygieniaa vapun juhlinnassa Helsingissä ja Katrin-tuotemerkki lanseerasi biohajoavan pefletin •Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnalle valittiin edustajisto KESÄKUU •Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta kasvatti omistustaan Metsä Fibressä •Rajoitimme tuotantoa sahoillamme •Ilmoitimme myyvämme Halleinin sellutehtaan Schweighofer Groupille ja Myllykoski Paperin omistuksen UPM-Kymmenelle •Simpeleen tehtaan kartonkikapasiteetin laajennus valmistui •Allekirjoitimme Georgia Pacificin kanssa lisenssisopimuksen Lotus-pehmopapereiden valmistuksesta, myynnistä ja markkinoinnista Venäjällä HEINÄKUU •Ilmoitimme Kemin Ajoksen mahdollisena biodieselhankkeemme sijoituspaikkana ELOKUU •Sopeutimme Kaskisten ja Kolhon puun- jalostusyksiköiden toimintaa •Toimitimme valmistamamme kattoelementit kauppakeskukseen Nuorgamiin •Järjestimme metsänomistajille Tampereenseudun Metsäpäivän Ylöjärvellä LOKAKUU •Timo Karinen nimitettiin Metsä Woodin toimialajohtajaksi •Varauduimme sopeuttamaan sahausta •Puupalkinto Rovaniemen Pilke-toimitalolle •Ilmoitimme käynnistävämme toimenpiteet paperiliiketoiminnan tappioiden eliminoimiseksi koskien Alizayn tehdasta Ranskassa ja Gohrsmühlen tehdasta Saksassa •Kemin kartonkitehtaan päällystyslinjan uudistaminen valmistui •Katrin-tuotemerkki julkaisi kirjan edistämään koulujen hygieniaa •Lanseerasimme verkkokaupan osuuskunnan omistajajäsenille JOULUKUU •Toimitimme katon Oulun lentoasemalle •Saimme yhteistoimintaneuvottelut päätök- seen Äänekosken paperitehtaalla •Ilmoitimme sulkevamme Puolan KonstancinJeziornan pehmopaperitehtaan tuotannon •Lanseerasimme Pääomabonus-sijoitus vaihtoehdon osuuskunnan omistajajäsenille •Selluliiketoimintamme teki uuden vuosituotantoennätyksen Lisätietoja metsä Groupin internet-sivuilta www.metsagroup.fi MARRASKUU •Käynnistimme toimenpiteet päällystetyn hienopaperin valmistuksen uudelleenjärjestämiseksi Husumin tehtaalla Ruotsissa ja Äänekosken tehtaalla •Kyron tehtaan kartonkikapasiteetin laajennus valmistui •Mika Joukio nimitettiin Metsä Tissuen toimitusjohtajaksi •Yhteistyö WWF Suomen kanssa käynnistyi •Osallistuimme Metsämessuille Helsingissä SYYSKUU •Toimitimme puurungon puupaviljonki Pudelmaan Turussa •Ilmoitimme suunnittelevamme biojalostamon rakentamista Joutsenon sellutehtaalle •Käynnistimme mainetutkimuksen neljällä selluliiketoiminnan tehdaspaikkakunnalla •Vihimme käyttöön ruoanlaittopaperi tehtaan Saksan Dürenissä •SAGA-tuotemerkki lanseerasi One-Upkonseptin VUODEN 2011 TAPAHTUMAT — METSÄ GROUP 11 uudistuva metsä group on uudistuva ja kilpailukykyinen. Keskitymme pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, kartonkiin, selluun, puutuotteisiin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin. tuotteemme näkyvät jokaisen arjessa. metsä tissuen enerGiatehokkuus parantui 16 % suhteessa vuoden 2007 Lukuun 12 LIIKETOIMINTA-ALUEET metsä board Lisää kartonkikapasiteettiaan 150 tuhatta tn vuosien 2011 ja 2012 aikana metsä fibren uusi vuosituotantoennätys on 2,2 miLj. tn edeLLinen ennätys on vuodeLta 2010 metsä wood toteutti 113 asuntoa eLi 6 kerrostaLoa heLsinGin viikkiin toimitimme asiakkaiLLemme puuta 29 miLj. m3 vuoden 2011 aikana Tunnemme alkuperän Terveyttä ja turvallisuutta Metsä Groupin käyttämästä puusta yli 80 prosenttia tulee sertifioiduista metsistä, ja pyrimme nostamaan määrää hankinnassamme. Käytössämme on PEFC-ryhmäsertifikaatti ja vuoden 2012 alusta olemme alkaneet testata Suomen FSC-standardia. Maailman metsistä vain noin seitsemän prosenttia on sertifioitu. Suomen metsäpintaalasta yli 95 prosenttia on sertifioitu. Taitoa kehittää Uudistuminen kulkee käsi kädessä asiakaslähtöisyyden kanssa. Metsäteollisuudessa tuotekehitys vie aikaa. Etsimme jatkuvasti parasta mahdollista raaka-ainereseptiä tuotteillemme, joilla tuotteisiin saadaan vaikkapa lujuutta, pehmeyttä, keveyttä tai jäykkyyttä. Teemme ison osan tuotekehityksestämme konsernin sisällä, esimerkiksi Metsä Boardille ja Metsä Tissuelle tärkeä kuitujen kehittäjä on Metsä Fibre. Oman tuotekehityksemme lisäksi olemme mukana yhteistyöprojekteissa. Takaisin puhtaana Metsä Group investoi vuonna 2011 yli 220 miljoonaa euroa tuotantolaitoksiinsa, millä parannettiin tuottavuutta ja tehokkuutta sekä ympäristösuorituskykyä. Ympäristösuorituskyvystämme on oiva esimerkki vesi – vaikka Suomessa on runsaasti vettä, emme tuhlaa sitä. Vesi kiertää tehtaalla kuudesta kymmeneen kertaan ja palaa luontoon puhtaampana kuin tehdaskiertoon tullessaan. Myös puunkorjuussa ja metsän hoitotöissä noudatetaan vesiensuojeluohjeita. Pehmo- ja ruoanlaittopaperimme edistävät terveyttä ja arjen helppoutta. Omien tuotemerkkiemme lisäksi räätälöimme tuotteita kaupan omille tuotemerkeille. Arkea helpottavista innovaatioistamme hyvä esimerkki on SAGAn One-Up-ruoanlaittopaperi. Totesimme, että rullatun ruoanlaittopaperin saaminen uunipellille voisi olla sujuvampaa. Yli vuoden kestäneen tuotekehityksen jälkeen toimme markkinoille viikatut ruoanlaittoarkit; ottaessasi viikatun ruoanlaittoarkin pakkauksesta tulee seuraavan arkin reuna helposti saataville. Puurakentamisen tuotteidemme ansiosta ihmiset voivat asua terveellisesti ja ympäristö ystävällisesti. Näyttäviä puurakentamiskohteitamme ovat Helsingin Viikin kerrostalokortteli, Pilke-toimistotalo Rovaniemellä, Pudelma-paviljonki Turussa ja Metropol Parasol Espanjan Sevillassa. Kevyet ja ekologiset pakkauskartonkimme näkyvät turvallisina valintoina arjessa tai juhlahetkissä. Kartonkeihimme pakataan niin makeisia, kosmetiikkaa, hajuvesiä kuin lääkkeitä. Teemme myös toimistopapereita ja tapettipohjapaperia. Sellumme ovat asiakaskohtaisesti kehitettyjä ja ekotehokkaasti tuotettuja huipputuotteita. Tehtaamme tuottavat bioenergiaa yli oman tarpeen, esimerkiksi Joutsenon sellutehtaan energian omavaraisuusaste on noin 185 prosenttia. Ylijäämäenergin määrä, yhteensä noin 305 GWh vuodessa, vastaa jopa suurempaa määrää kuin mitä reilun 50 000 asukkaan kaupunki käyttää sähköä vuoden aikana. OLEMME YLPEITÄ VASTUULLISISTA TUOTTEISTAMME, JOTKA OVAT LÄSNÄ IHMISTEN ELÄMÄSSÄ MONIN TAVOIN. lue lisää sustainability report -raportistamme www.metsagroup.fi/kestavakehitys LIIKETOIMINTA-ALUEET 13 Pehmo- ja ruoanlaitto paperit Metsä Tissue tuo korkealaatuisilla pehmo- ja ruoanlaittopapereillaan mukavuutta kuluttajien, loppukäyttäjien ja asiakkaiden jokaiseen päivään. Se on Euroopan johtava koti- ja suurtalouksien pehmopaperituotteiden toimittaja ja maailman johtava ruoanlaittopapereiden toimittaja. Sen päätuotemerkit ovat Lambi, Serla, Mola, Tento, Katrin ja SAGA. Metsä Tissuella on tuotantoa kuudessa maassa, sen liikevaihto vuonna 2011 oli 970 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 3 300 henkilöä. Metsä Tissuen liikevaihto ja omien tuotemerkkien myynti kasvoivat edelleen hyvin. Strategiset projektit etenivät onnistuneesti. Liikevoitto jäi alhaiseksi korkeiden raaka-aine- ja energiakustannusten sekä useiden samanaikaisten projektien kulujen vuoksi. Metsä Tissue viimeistelee strategisia kehitysohjelmia ja jatkaa tuotemerkkiensä myynnin ja kassavirran kasvattamista. Kehitysinvestoinnit antavat hyvän pohjan kannattavuuden parantamiselle. Liiketoiminta-alue panostaa tuotekehitykseen, tuo markkinoille uusia tuotteita ja tuotekonsepteja. Metsä Tissuen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 20 miljoonaa euroa. Omien tuotemerkkien myynti kasvoi kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, esimerkiksi Serla ylitti 100 miljoonan euron myynnin juhlavuotenaan. Viimeistä kahta vuotta leimannut sellun ja keräyspaperin hintojen voimakas nousu tasaantui syksyllä. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen piti kuitenkin sellukustannukset korkeina. Myös muut raaka-aine-, tarvike- ja kuljetuskustannukset pysyivät erittäin korkealla. Lisäksi Saksan Dürenin tehtaan tuotannon käynnistysvaihe aiheutti lisäkustannuksia. Metsä Tissuen pehmopapereiden menekki kasvoi epävakaasta taloustilanteesta huolimatta. Kysynnän kasvu oli maltillista. Erikoisja korkealaatuisten tuotteiden kysyntä jatkui kuitenkin vahvana. Kehittyvillä markkinoilla kysynnän kasvu perustuu ostovoiman kasvuun, jolloin siirrytään käyttämään laadukkaampien wc-papereiden lisäksi esimerkiksi talouspapereita ja lautasliinoja. Euroopan pehmopaperikapasiteetti kasvoi viime vuoden aikana nopeasti, mikä vaikutti raaka-ainehintojen lisäksi tulostasoon. Erityisesti Keski-Euroopan vähittäiskauppaliike toiminnan katetaso oli heikko. 14 LIIKETOIMINTA-ALUEET — PEHMO- JA RUOANLAITTOPAPERIT Kehitysohjelmat tahdittivat vuotta Metsä Tissuen Baking & Cooking -liiketoiminnan investointiprojekti Saksan Dürenissä saatiin päätökseen. Tehdas vihittiin käyttöön ja samalla lanseerattiin SAGA One-Up-tuotekonsepti. Puolan kolmivuotinen investointiohjelma eteni suunnitellusti Krapkowicen tehtaalla, mikä vahvistaa asemaa Keski-Euroopassa. Metsä Tissue ilmoitti sulkevansa tuotantotoiminnan Puolan Konstancin-Jeziornan tehtaalla huhtikuun alussa 2012. Kuluttajille suunnattujen Lotus-pehmopaperituotteiden valmistus ja myynti aloitettiin Venäjällä Georgia-Pacificin kanssa tehdyn lisenssisopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa Metsä Tissuen asemaa Venäjällä edelleen. Länsi-Euroopan ja Skandinavian yksiköt ottivat käyttöön yhtenäiset toimintatavat ja toiminnanohjausjärjestelmän. Projekti päättyy kesällä. Žilinan tehtaan logistiikkatoimintoja tehostettiin sisäistämällä aiemmin ulkoistetut toiminnot. Ruotsin tuotantoyksiköt ottivat käyttöön uuden kunnossapidon järjestelmän ja toimintamallin, jotka tullaan ottamaan käyttöön kaikissa yksiköissä. Liikevaihto: Milj. euroa liikevaihto markkina-alueittain: milj. euroa 1 000 800 600 Saksa Ruotsi Suomi Norja Muu Eurooppa Muu maailma Yhteensä 400 200 0 2007 2008 2009 2010 289 109 96 93 368 16 971 2011 Avainluvut: Milj. euroa 2011 2010 2009 971 938 890 60 94 135 -40 -44 -42 20 50 93 0 -9 0 Liiketulos ilman kertaeriä 20 59 93 ROCE ilman kertaeriä, % 3,3 9,1 14,4 Bruttoinvestoinnit 61 49 35 3 263 3 198 3 150 Liikevaihto EBITDA Poistot ja arvonalentumiset Liiketulos Kertaluonteiset erät Henkilöstö vuoden lopussa Ideoista teoiksi ja tuotteiksi Žilinassa siirryttiin vesisähköön niin, että noin 70 prosenttia tehtaan sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Hanke liittyy Tissue 20 -projektiin, jossa on tavoitteena saavuttaa 20 prosentin energiatehokkuusparannus vuoteen 2012 mennessä suhteessa vuoden 2007 vertailu arvoon. Vuoden 2011 lopussa oli päästy 16 prosentin parannustasoon. Henkilöstölle järjestettiin koulutus yhdessä WWF Suomen kanssa kestävän kehityksen teemoista. Lambin wc-paperilaatua uudistettiin Suomessa, ja Lambi osallistui Roosa Nauha -kampanjaan. Serla vietti 50-vuotisjuhlavuottaan ja toi markkinoille uuden Serla ISOn. Pohjoismaisessa kuluttajatutkimuksessa sekä Serla että Lambi sijoittuivat erittäin hyvin. Itäeurooppalaisia Mola- ja Tento-brändejä uudistettiin ja tuotelaatuja parannettiin. SAGA toi markkinoille One-Up-pakkaus konseptin lisäksi SAGA Cooking Rounds -ruoanlaittopaperin. SAGA-tuotteet saivat erityismaininnan arvostetussa saksalaisessa Küche Awards -kilpailussa. entistä parempaa suorituskykyä Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysyntä kasvaa edelleen maltillisesti, ja lisämyyntiä tuovat myös tuoteuutuudet. Pehmopaperi- PUHTAUDEN PUOLESTA Katrin käynnisti Euroopan laajuisen kampanjan edistääkseen hygieniaa, sillä jopa 80 prosenttia kaikista tartunnoista leviää kosketuksen kautta. Tiesitkö, että tutkimusten mukaan hyvällä käsihygienialla voidaan vähentää sairaus poissaoloja jopa 50 prosenttia? Katrinilla on kodin ulkopuolisiin WCtiloihin ratkaisuja, jotka auttavat parantamaan hygieniatasoa, säästämään kustannuksia ja luontoa. Katrin puhuu myös pienten puolesta. Aiempien kouluhygieniatutkimusten innoittamana Katrin julkaisi ilmaiseksi jaettavan hygieniaoppikirjan 13 kielellä, ja kirjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta käsihygienian tärkeydestä. Kirjat ovat ladattavissa osoitteesta www.katrin.com. teollisuudessa korkeat energiakustannukset ja raaka-ainehinnat tuovat haastetta tavoitteeseen parantaa liiketulosta. Raaka-aineista keräyspaperin paikallinen saatavuus, laatu ja hinta säilyvät haasteina. Myös ensikuitupohjaisen painopaperin kulutuksen lasku huonontaa korkealaatuisen keräyspaperin saatavuutta. Metsä Tissue panostaa kehitysprojektien onnistuneeseen toteutukseen. Niillä haetaan yhtenäisempiä ja tehokkaampia koko yhtiön kattavia toimintatapoja, entistä parempaa suorituskykyä asiakasrajapinnassa ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kasvua. PEHMO- JA RUOANLAITTOPAPERIT — LIIKETOIMINTA-ALUEET 15 kartonki ja paperi Metsä Board on Euroopan johtava taivekartongin valmistaja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita kartonkeja ja papereita kuluttajapakkauksiin sekä graafisen alan ja toimistojen loppukäyttöihin. Sen myyntiverkosto palvelee merkkituote- ja kotelovalmistajia, painotaloja, tukkureita ja toimistotarvikealan yrityksiä. Metsä Boardin osakkeet listataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli noin 2,5 miljardia euroa, ja se työllistää noin 4 000 henkilöä. Metsä Board käynnisti viimeiset merkittävät toimet paperiliike toimintojen strategisessa tarkastelussa. Toimenpiteiden ansiosta kannattavuus paranee merkittävästi vuodesta 2012 alkaen. Taivekartongin tuotantokapasiteettia lisättiin vastauksena kasvavaan kysyntään. Euroopan yleistalouden kehitys vaikuttaa kysyntään. Kartongin pitkän aikavälin kysyntänäkymät jatkuvat hyvinä. Ensikuitukartongin kasvava kysyntä erityisesti elintarvikepakkaamisessa Euroopassa ja pakkaamisen kasvu kehittyvillä markkinoilla vahvistavat kannattavaa kasvua. Paperin tuotantoa kehitetään Husumissa tavoitteena entistä parempi tuottavuus ja tehokkuus. 16 LIIKETOIMINTA-ALUEET — KARTONKI JA PAPERI Metsä Boardin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 59 miljoonaa euroa. Tulosta heikensivät pääasiassa yleistalouden epävarmuutta seurannut toimitusmäärien lasku sekä kustannusinflaatio. Myös investointiseisokit heikensivät kartonkituotannon tulosta edellisvuoteen verrattuna. Taivekartongin hinnat säilyivät hyvällä tasolla. Vuonna 2006 alkanut strateginen tarkastelu eteni viimeiseen vaiheeseen. Paperiliiketoimintojen viimeiset tappiot eliminoidaan ja paperien tuotanto keskitetään tehokkaimmalle paperitehtaalle Ruotsin Husumiin. Myös johtamis- ja raportointirakennetta uudistettiin tammikuussa 2012, josta alkaen Metsä Boardin toiminta jakautuu kahteen liiketoiminta-alueeseen Paperboardiin ja Paper and Pulpiin. Rakennemuutos on tuonut erinomaisia tuloksia ja vuonna 2011 aloitetuilla toimen piteillä liiketoiminta-alueen kannattavuus paranee vuosina 2012–2013 merkittävästi. Nettovelka on pudonnut noin kolmasosaan vuodesta 2006 ja kannattavuus nousi vuonna 2010 pääkilpailijoiden tasolle. Metsä Board on keskeisesti kartonkiyhtiö, jonka painopiste on taivekartonkiliiketoiminnan kehittämisessä. Se investoi kartonkitehtaille vuosina 2011–2012 yli 100 miljoonaa euroa. Kartongin loppukysynnässä ei laskua Päätuotteiden kysyntä oli vuoden alussa vahvaa, mutta yleistalouden epävarmuuden lisääntyessä toimitusmäärät laskivat kaikissa tuoteryhmissä. Kartonkituotteiden toimitusmäärät olivat alkuvuonna ennätyskorkealla, mutta laskivat normaalitason alapuolelle. Loppukysynnässä ei kuitenkaan näkynyt olennaista heikkenemistä. Pidemmän aikavälin vahvan kysyntänäkymän tukemana Metsä Board lisää suunnitellusti taivekartongin tuotantokapasiteettia. Sellun hinta oli vuoden alussa huippu korkealla, mutta kysyntä ja sen mukana sellun hinnat lähtivät kesä–heinäkuussa laskuun. BCTMP:n hinta laski hieman vähemmän. Päällystämättömien hienopaperien kysyntä ja hinnat laskivat vuoden aikana. Myös päällystettyjen papereiden kysyntä heikkeni vuonna 2011, mutta hinnat pysyivät melko vakaina. vahva kartonkiyhtiö Metsä Board käynnisti toimenpiteet paperi liiketoimintojen tappioiden eliminoimiseksi. Ne sisältävät Alizayn tehtaan sulkemisen Ranskassa ja kannattamattomien erikoispaperi liiketoimintojen sekä päällystämättömän hienopaperin tuotannon lopettamisen Gohrsmühlen tehtaalla Saksassa. Liikevaihto: Milj. euroa liikevaihto markkina-alueittain: milj. euroa 4 000 3 000 Saksa 381 Iso-Britannia 245 Suomi 226 Ranska 138 Muu Eurooppa 1 068 Muu maailma 427 Yhteensä 2 485 2 000 1 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Avainluvut: Milj. euroa 2011 2010 2009 2 485 2 605 2 432 -23 312 88 Poistot ja arvonalentumiset -191 -166 -356 Liiketulos -214 146 -267 Kertaluonteiset erät -274 -27 -117 Liiketulos ilman kertaeriä 59 173 -150 ROCE ilman kertaeriä, % 3,4 7,6 -4,5 Bruttoinvestoinnit 95 66 73 4 070 4 538 4 903 Liikevaihto EBITDA Henkilöstö vuoden lopussa Ruotsin Husumin tehtaan päällystettyjen papereiden vuotuinen kapasiteetti nousee 285 000 tonnista noin 340 000 tonniin, ja sinne siirretään myös Äänekosken rullatuotanto Äänekosken paperitehtaan tuotannon loputtua. Näillä toimenpiteillä liiketoimintaalueen vuosittainen liiketulos paranee yli 100 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2011 tulokseen. Merkittävimmät investoinnit olivat Simpeleen kartonkikoneen kapasiteetin kasvattaminen 80 000 tonnilla sekä arkituskapasiteetin 40 000 tonnilla. Myös Kyron kartonki tehtaan kapasiteettia Kyröskoskella nostettiin 40 000 tonnilla. Kemissä uusittiin lainerikoneen päällystysosaa. Keväällä 2012 laajennetaan Äänekosken taivekartonkikoneen kapasiteettia noin 30 000 tonnilla. Metsä Board on myös mukana yhteisyrityksessä, joka rakentaa syksyllä 2012 valmistuvaa biovoimalaa Kyröskoskelle Kyron tehtaan viereen. Halleinin sellutehtaan koko osakekanta myytiin GmbH:n Schweighofer Groupille. Myös 35 prosentin omistusosuus Myllykoski Paperissa myytiin UPM-Kymmene Oyj:lle. Tammikuussa 2011 Metsä Board käynnisti 70 miljoonan euron tulosparannusohjelman. Ohjelma parantaa paperiliiketoimintojen kannattavuutta sekä pienentää liiketoiminta-alueiden muuttuvia kustannuksia. Täysin turvassa Kuluttajille on tärkeää, että elintarvikkeiden puhtauteen ja turvallisuuteen voi luottaa. Meille turvallisuus tarkoittaa sekä ihmisistä että ympäristöstä huolehtimista. Metsä Boardin kartongit ovat turvallisia koko elinkaarensa ajan, niin valmistustavaltaan kuin raaka-aineiltaan. Raaka-aineiden alku perän jäljitettävyys on erityisen tärkeää elintarvikekontaktiin valmistettaville kartongeille, joten tiedämme raaka-aineidemme alkuperän. Elintarvikepakkauksille asetut vaatimukset ja säädökset ovat lähtökohta, jotka tuotteemme täyttävät – ja jopa ylittävät. Kartongeissamme tai niiden valmistuksessa käytetyissä kemikaaleissa ei ole terveydelle haitallisia yhdisteitä kuten mineraaliöljyjä. Kartongeissa käytetty ensikuitu on ensiluokkainen raaka-aine: yhtä aikaa kevyt ja luja sekä kierrätyskuitua puhtaampaa. Kartongin keveys vähentää liikenteessä syntyviä päästöjä, mikä säästää myös kustannuksia. Kevyemmistä kartongeista syntyy myös vähemmän jätettä. Elinkaaren lopussa kartongit voidaan kierrättää, polttaa tai kompostoida. Kasvava kysyntä vaatii parempaa palvelua Kartongin pitkän aikavälin kysynnän uskotaan jatkuvan vahvana. Tavoitteena on kasvattaa Metsä Boardin taivekartongin markkinaosuutta Euroopassa sekä vastata kehittyvien markkinoiden kysyntään lisäämällä kapasiteet- tia olemassa olevilla tehtailla. Palvelukonseptia parannetaan edelleen. Päällystämättömän hienopaperin teollinen rakenne on Euroopassa edelleen hyvin pirstaloitunut ja alalla on ylikapasiteettia. Alalla uskotaan konsolidaatioon lähivuosina. KARTONKI JA PAPERI — LIIKETOIMINTA-ALUEET 17 sellu Metsä Fibre on maailman johtavia havuselluntuottajia. Sen päätuotteet, vastuullisesti ja kustannustehokkaasti tuotetut valkaistut havuja koivusellut, on kehitetty korkealaatuisen hienopaperin, aikakauslehti- ja pehmopaperin sekä kartongin valmistukseen. Päätuotemerkki on Botnia. Metsä Fibrellä on neljä sellutehdasta Suomessa, sen liikevaihto vuonna 2011 oli 1,3 miljardia euroa, ja se työllistää noin 900 henkilöä. Kannattavuus pysyi hyvänä, vaikka sellun kysyntä ja hintataso laskivat vuoden loppua kohden. Metsä Fibren tehtailla tehtiin uusia tuotantoennätyksiä ja investoinnit etenivät aikataulussaan. Joutsenon tehtaalla aloitettiin kaasutuslaitoksen rakennustyöt ja Kemin tehtaalle valmistuivat uudet kaustisointi- ja vesilaitokset. Metsä Fibrelle vuosi 2011 oli kokonaisuudessaan hyvä, vaikka markkinoiden epävarmuudesta johtunut sellun kysynnän ja hintojen lasku heikensivät liikevaihtoa ja kannattavuutta. Toisaalta loppuvuoden euron ja dollarin välinen kurssikehitys oli suotuisa. Vuoden 2011 liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 267 miljoonaa euroa, joka on noin kolmanneksen vuoden 2010 tulosta pienempi. Metsä Fibren tehtaat ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa, mistä ovat osoituksena vuosituotantoennätykset Joutsenon, Rauman ja Äänekosken tehtailla. Tehtaiden tuotantomäärä oli yhteensä 2 205 077 tonnia. Selluhintojen lasku on taittumassa Työtä kustannustehokkuuden ja tehtaiden käytettävyyden parantamiseksi jatketaan. Kesällä käynnistyvä Joutsenon tehtaan kuoren kaasutuslaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa ympäristötehokkuutta. 18 LIIKETOIMINTA-ALUEET — SELLU Sellun positiivinen hintakehitys jatkui ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, ja havusellun hinta kävi korkeimmillaan 1 020 dollarissa kesä–heinäkuussa. Hinnat alkoivat laskea ja selluvarastot nousta kolmannella vuosineljänneksellä kysynnän heikennyttyä ensin Aasiassa ja sitten Euroopassa monien selluntuottajien sekä paperin- ja kartonginvalmistajien ilmoitettua rajoittavansa tuotantoa. Vuoden lopussa hinnanlaskun taittumisesta saatiin viitteitä. Markkinasellukapasiteetti ei lisääntynyt merkittävästi vuoden aikana. Olkisellutehtai- den sulkeminen ja joidenkin tehtaiden siirtyminen viskoosisellun tuotantoon laskivat hieman sellun tarjontaa. Panostukset ympäristösuorituskyvyn parantamiseen jatkuvat Metsä Fibre parantaa jatkuvasti tehtaitansa kunnossapidon ja ylläpitoinvestointien avulla. Vuoden aikana investoitiin energiatehokkuuden ja ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Merkittävin investointimme oli Kemin tehtaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset, jotka otettiin käyttöön vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sen lisäksi, että uudet laitokset parantavat tehtaan toimintavarmuutta, ne vähentävät tuotantokatkoksien määrää ja ympäristövaikutuksia. Metsä Fibre on toiminut järjestelmällisesti, jotta energiankulutus vähentyisi ja energiantuotanto lisääntyisi. Helmikuussa Metsä Fibren hallitus päätti merkittävästä bioenergia investoinnista: kuoren kaasutuslaitoksesta Joutsenon tehtaalle. Laitoksen valmistuttua tehdas käy itse tuottamallaan biopolttoaineella. Ainutlaatuisen laitoksesta tekee se, että tehtaan ylijäämälämmöllä kuivatusta kuoresta valmistetaan biokaasua korvaamaan meesa uunilla käytetty maakaasu. Kaasutuslaitoksen rakennustyöt etenivät aikataulussa, ja sen on määrä käynnistyä vuoden 2012 puolivälissä. Liikevaihto: Milj. euroa liikevaihto markkina-alueittain: milj. euroa 1 600 1 200 Suomi 751 Italia 56 Ranska 42 Saksa 37 Muu Eurooppa 149 Muu maailma 266 Yhteensä 1 301 800 400 0 2007 2008 2009 2010 2011 Avainluvut: Milj. euroa 1 195 1 365 326 444 366 Poistot ja arvonalentumiset -63 -63 -173 Liiketulos 263 381 193 -4 2 236 Liiketulos ilman kertaeriä 267 379 -43 ROCE ilman kertaeriä, % 36,8 51,8 -2,2 Bruttoinvestoinnit Henkilöstö vuoden lopussa Euroopan yleistalouden kehityksen vuoksi näkymien arviointi on hankalaa. Kuitenkin etenkin kartonkiasiakkaiden pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat edelleen vahvat, ja odo- 2009 1 301 Kertaluonteiset erät Aasian markkinoiden merkitys kasvaa 2010 EBITDA Liikevaihto Esiselvitystä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamisesta Joutsenon tehtaalle tehdään yhdessä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa. Toteutuessaan jalostamo tuottaisi puukuoresta ja metsähakkeesta ympäristöystävällistä metaania, jota jaettaisiin kuluttajille maakaasuverkossa. Investointipäätös tehdään aikaisintaan vuonna 2013. Selluyksiköiden automaattiseen seurantaan kehitetty RFID-järjestelmä otettiin käyttöön Rauman ja Kemin tehtailla vuoden toisella puoliskolla. Äänekosken ja Joutsenon tehtaat sekä keskeiset lastaussatamat ottivat järjestelmän käyttöön vuoden 2012 alussa. RFID tehostaa toimitusketjun hallintaa ja parantaa toimitusten virheettömyyttä. Metsä Fibre lunasti omia osakkeitaan UPM-Kymmene Oyj:ltä vuonna 2009 tehdyn osakassopimuksen perusteella. Lunastettujen osakkeiden määrä vastaa 6,7 prosenttia Metsä Fibren osakekannasta. Metsäliitto Osuuskunnalla on kahden vuoden osto-optio loppuihin UPM-Kymmenen omistamiin Metsä Fibren osakkeisiin. 2011 45 14 53 872 881 1 106 Vastuullisin vaihtoehto Uusiutuvasta puuraaka-aineesta tehdyt pakkaukset ovat omiaan korvaamaan monia kaatopaikalle päätyviä öljypohjaisia pakkausmateriaaleja. Tiesitkö, että kartonkipakkaukset voidaan käyttää uudelleen useaan kertaan, ja elinkaarensa lopussa ne voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa tuottavissa biovoimaloissa? Kevyiden ensikuitukartonkien hiilijalanjälki on painavia pakkaustuotteita pienempi. Kartonkipakkausten valmistukseen käytetään pohjoisista metsistä valmistettua sellua. Metsä Fibren sellutehtaiden käyttämästä puusta ei mene tikkuakaan hukkaan, vaan puusta syntyy sellun lisäksi erilaisia oheistuotteita ja energiaa – sähköä, lämpöä ja höyryä. Sellutehdas on moderni biojalostamo, jossa syntyy energiaa yli oman tarpeen. tamme Kiinan markkinoiden piristyvän vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien jälkeen. Aasian markkinoiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Metsä Fibre panostaa erityisesti ennakoivaan työhön ja syvällisen erityisosaamisen kehittämiseen, jotta tehtaiden tuotantotasoa ja käytettävyyttä voitaisiin nostaa. Myös roolia uusiutuvan energian tuottajana tehostetaan. SELLU — LIIKETOIMINTA-ALUEET 19 puutuotteet Metsä Wood tarjoaa kilpailukykyisiä ja ekotehokkaita puupohjaisia ratkaisuja teollisen rakentamisen, teollisuusasiakkaiden sekä kodin ja asumisen tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan korkealaatuisesta ja uusiutuvasta pohjoismaisesta puuraaka-aineesta. Metsä Woodin liikevaihto vuonna 2011 oli 940 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 2 900 henkilöä. Kysyntä kasvoi lupaavasti vuoden alkupuoliskolla mutta ei kantanut vuoden loppuun. Euroopan yleistalouden jatkuva epävarmuus vähensi useiden lopputuotteiden kysyntää, minkä vuoksi muun muassa sahausta sopeutettiin. Euroopan yleistalouden näkymät vaikuttavat kokonaiskysynnän kehitykseen. Jos rahoitus markkinoiden toiminta pystytään turvaamaan, odotamme monien tuotteiden ja ratkaisujen kysynnän parantuvan vuoden kuluessa. Teollisten tuotteiden myynnin odotetaan kehittyvän vakaasti. 20 LIIKETOIMINTA-ALUEET — PUUTUOTTEET Metsä Woodin vuoden 2011 liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 20 miljoonaa euroa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla liiketoiminta kasvoi edellisestä vuodesta ja liiketoiminnan tulos oli tyydyttävä. Kasvu kuitenkin tasaantui ja useimmissa asiakassegmenteissä liiketoiminta laski toisen vuosipuoliskon alkaessa. Kustannusten hallinnan ja tuotteiden ja palveluiden arvonlisäyksellä vuoden kokonaistulos pysyi voitollisena. Euroopan yleistalouden kehitys aiheutti useiden lopputuotteiden kysyntään epävarmuutta, minkä vuoksi muun muassa sahausta sopeutettiin. Sahatavaran ja sen jatkojalosteiden raaka-ainekatteen putoamisen takia osassa liiketoimintoja koko vuoden liiketulos heikkeni edellisestä vuodesta. Puurakentamisessa odotetaan kasvua Alkuvuonna liiketoimintamme kasvoi päämarkkina-alueellamme Euroopassa. Yleistalouden kehitys horjutti kuluttajaluottamusta toisella vuosipuoliskolla, ja kysyntä hiljeni loppuvuonna. Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa rakentamisen markkinat paranivat, mikä vahvisti Kertopuun ja muiden rakentamisen tuotteiden kysyntää. Kysyntä hiljeni loppuvuodesta normaalista kausiluontoisuudesta sekä yleis talouden kehityksestä johtuen. Länsi-Euroo- passa rakennusmäärät pysyivät yleisesti alhaisina, mutta huolimatta kiristyvästä kilpailusta Kertopuun ja muiden rakentamisen tuotteiden myynti kasvoi. Puurakentamisen edut kilpaileviin materiaaleihin verrattuna nousivat vahvasti esiin ympäristö- ja energiakeskusteluissa erityisesti Suomessa. Insinööripuutuotteidemme myynti ja kannattavuus kehittyivät suotuisasti. Teollisten asiakassegmenttien kysyntä jatkui hyvänä ja pitkälle jatkojalostettujen toimitusten arvonlisäys kehittyi positiivisesti. Kuljetus välineteollisuudessa vanerin kysyntä jatkui vahvana koko vuoden. Sahatavaran markkinatasapaino heikkeni vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kun kasvaneelle tarjonnalle ei ollut riittävästi kysyntää. Jatkojalosteissa Euroopan yleistalouden kehitys ja kuluttajien halu säästää painoivat kysyntää. Kuluttaja- ja vähittäiskaupan kokonaismyynti jäi vaimeaksi pysyen edellisen vuoden tasolla. Euroopan talousnäkymät vaikuttivat erityisesti Metsä Woodin jakelusegmentin kehitykseen. Puurakentamisen maamerkkejä vihittiin Katsausvuoden aikana Metsä Wood selkeytti organisaatiotaan suoraviivaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tavoitteena on myös Liikevaihto: Milj. euroa liikevaihto markkina-alueittain: milj. euroa 1 600 1 200 Iso-Britannia Suomi Saksa Ranska Muu Eurooppa Muu maailma Yhteensä 800 400 0 2007 2008 2009 2010 269 200 103 101 154 112 939 2011 Avainluvut: Milj. euroa 2010 2009 806 939 902 EBITDA 44 67 -2 Poistot ja arvonalentumiset -41 -45 -45 -47 Liikevaihto 3 23 Kertaluonteiset erät -9 -5 -6 Liiketulos ilman kertaeriä 12 28 -41 ROCE ilman kertaeriä, % 3,4 7,4 -9,7 Bruttoinvestoinnit 14 16 10 2 874 2 703 3 110 Liiketulos Henkilöstö vuoden lopussa puurakentamisen lisääminen, sillä eurooppalaisten rakennusmääräysten tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset edistävät puun kilpailukykyä asuin-, liike- ja korjausrakentamisessa. Energiatehokkaan rakentamisen edistämisen lisäksi panostettiin monipuoliseen tuote- ja palveluvalikoimaan. Tuoteuutuuksia olivat vuoden aikana kuljetusvälineasiakkaille Phoenix-koivuvanerituoteperhe ja Kesto MicroShield -piharakennustuotteet koti- ja ulkomaan markkinoille. Metsä Wood toteutti merkittäviä projekteja vuoden aikana. Puurakentaminen sai hienon tunnustuksen maaliskuussa, kun Kerto-elementteihin perustuva maailman suurimpiin puurakennuksiin lukeutuva Metropol Parasol vihittiin käyttöön Espanjan Sevillassa. Vuoden 2011 Puupalkinnon sai Metsähallituksen nelikerroksinen Pilke-talo, jossa on Metsä Woodin runkoratkaisut. Pilke on esimerkki ekologisen puurakentamisen huippuosaamisesta ja puun kilpailukyvystä toimistorakentamisessa. Helsingissä alettiin rakentaa Suomen tähänastisista suurimpia puukerrostalokortteleita, jonka rakentaminen perustuu Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään. Nopean rakennusvaiheen lisäksi järjestelmän etuja ovat ekologisuus ja joustavuus. Metsä Wood toimitti myös Keskon Lahteen rakennuttamaan kauppakeskus Karismaan Kertopuu-kattojärjestelmän. 2011 Taidonnäytteenä Karisma Kauppakeskus Karisma on komea sisäänkäynti lahden Kariston puukaupunginosaan. Karisman rakentamisessa on hyödynnetty puuta niin sisällä kuin ulkona. Tiesitkö, että puuhun varastoituu ilmasta hiilidioksidia, joka säilyy puu rakenteissa koko niiden käyttöiän ajan? Puu menestyykin hyvin kilpaileviin rakennusmateriaaleihin verrattuna sillä puisten rakennusosien valmistukseen, kuljetukseen ja itse rakentamiseen kuluu vähemmän energiaa. Karismassa puuta riittää, sillä yksistään katossa on puuta yli miljoona kiloa. Katosta noin 22 500 neliömetriä on katettu 12 metriä pitkin ja 2,5 metriä levein Kerto-Ripa-elementein. Keskon rakennuttaman Karisman katto rakennettiin ennätysajassa, sillä kantavat kattoelementit sisältävät vesikatteen, lämmöneristeen ja alapuolen verhouslevyn valmiiksi asennettuina. Kattojärjestelmän etuihin kuuluukin rakentamisen nopeus – kestävyyden, rakenteiden keveyden, paloturvallisuuden ja energia tehokkuuden lisäksi. Paino asiakassuuntautuneisuudessa Metsä Wood jatkaa jalostusarvon nostamiseen tähtäävän liiketoimintastrategiansa toteuttamista ja panostamista asiakassuuntautuneeseen tuote- ja palvelukehitykseen. Yleistalouden lähiajan näkymät ovat epävarmat, ja kysynnän kasvun odotetaan jäävän päämarkkinoilla parhaimmillaankin vähäiseksi. Kustannusten hallintaa jatketaan, mistä huolimatta toiminnan sopeuttaminen voi olla välttämätöntä. PUUTUOTTEET — LIIKETOIMINTA-ALUEET 21 Puunhankinta Metsä Group hankkii pääraakaaineensa, uusiutuvan puun, pääosin Suomesta. Metsäliitto Puunhankinta vastaa Metsä Groupin puun hankinnasta ja tarjoaa metsäpalveluita emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille. Se on yksityismetsien puukaupan markkinajohtaja Suomessa. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 125 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Vahva asema puumarkkinoilla säilyi. Metsänhoitopalveluiden myynti ja toteutus sujuivat erittäin hyvin. Toimimme puumarkkinoilla tasaisesti koko vuoden 2011 ja säilytimme vahvan markkinaasemamme. Puun osto vastasi asiakkaiden tarvetta, ja puuraaka-ainetta toimitettiin 29 miljoonaa puukuutiota. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 24 miljoonaa euroa. Varanto oli hyvä koko vuoden Puunhankinta pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Lopputuotemarkkinoiden kehityksen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin on varauduttu. 22 LIIKETOIMINTA-ALUEET — PUUNHANKINTA Suomessa puun myyntitulojen verohuojennukset päättyivät vuoden 2010 lopussa, minkä seurauksena puun tarjonta oli vuoden alussa varsin vähäistä. Puukauppa vilkastui toukokuussa mutta kääntyi laskuun syyskuussa puun hintojen alennuttua. Varantomme säilyi hyvänä koko vuoden. Ostimme puuta yksityismetsistä 11 miljoonaa kuutiometriä. Myös metsäenergian osto sujui kohtuullisesti, vaikka sitä hankaloittivat pienpuun energiatuen epäselvä tilanne ja puulla tuotetun sähkön tukijärjestelmän muutokset. Puuenergiaa – metsäenergiaa ja konsernin tuotantolaitosten sivutuotteita – toimitettiin yhteensä 2,9 miljoonaa kuutiometriä. Edellisen talven hyvin sujunut korjuu edisti puutoimituksia aivan loppuvuoteen saakka, jolloin tuotantolaitosten puuntarve aleni lopputuotemarkkinoiden heikentyneiden näkymien takia. Vuoden viimeisten kuukausien korjuu- ja kuljetuskelit olivat huonot. Itämeren alueen puukauppaa käytiin lähes samanlaisessa rytmissä kuin kotimaassa. Alkuvuonna markkinatilanne oli kireä, mutta kääntyi loppuvuonna lievän ylitarjonnan puolelle. Venäjällä sijaitsevan Metsä Fibren Svir Timberin sahan puuhuollon onnistuminen edellytti investointeja hakkuualueiden metsäteihin. Tuontipuun käyttö kotimaassa säilyi edellisvuoden tasolla. Toimme puuta Venäjältä yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiometriä, pää asiassa lehtikuitupuuta ja haketta. Lisäsimme henkilökuntaa metsänhoitopalveluissa Toimintatavan muuttaminen perinteisestä puun ostotoiminnasta palveluliiketoiminnaksi eteni ripeästi. Metsänhoitopalvelujen kehittäminen oli voimakasta, ja yhä useampi omistajajäsen ostaa puukauppapalvelun lisäksi myös hoitotyöt. Niiden laadun varmistamiseksi lisäsimme merkittävästi sekä metsänhoidon henkilö- että yrittäjäresursseja. Vuoden alussa Metsämannut Oy:n metsänhoitoesimiehet ja metsurit siirtyivät hankintapiireille, ja 1.1.2012 loputkin metsän hoitopalveluihin liittyvästä liiketoiminnasta yhdistettiin Metsäliitto Puunhankintaan. Metsäliitto Osuuskunnalle myönnettiin helmikuussa oma PEFC-ryhmäsertifikaatti, Liikevaihto: Milj. euroa Toimitukset lähdemaittain: milj. m3 1 800 1 500 Suomi ruotsi venäjä viro Latvia ranska saksa/ itävalta yhteensä 1 300 900 600 300 0 2007 2008 2009 2010 22 792 3 434 610 416 430 277 1 217 29 176 2011 Avainluvut: Milj. euroa 2010 2009 1476 1353 1101 EBITDA 27 25 -5 Poistot ja arvonalentumiset -3 -4 -4 Liiketulos 24 21 -9 0 0 -21 Liikevaihto Kertaluonteiset erät Liiketulos ilman kertaeriä ROCE ilman kertaeriä, % Bruttoinvestoinnit Henkilöstö vuoden lopussa joka kattaa kaikki Metsä Groupin liiketoiminta-alueiden metsät. Uutena palveluna metsänhoitosopimuksen kanssamme tehneille omistajajäsenille tarjottiin mahdollisuutta liittyä maksutta mukaan sertifikaattiin. Lokakuussa avasimme verkkokaupan, jossa myydään metsänhoitoon ja vapaa-aikaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Verkkokauppa on suunnattu kanssamme aktiivisesti puukauppaa tekeville omistajajäsenille – siellä käy maksuvälineenä myös säännöllisestä puukaupasta saadut bonukset. Jatkoimme jäsenpalvelujen kehittämistä koko vuoden ja vielä joulukuussa esittelimme omistajajäsenille uuden sijoitustuotteen: A-lisäosuuteen liitettävän Pääomabonuksen. Se antaa pitkäaikaisesta sijoittamisesta kiinnostuneille jäsenille mahdollisuuden maksimoida metsärahansa tuotto. Metsäliitto Osuuskunnassa valitaan joka neljäs vuosi edustajisto ja hankintapiireille piiritoimikunnat. Toimihenkilömme olivat mukana järjestämässä yli sataa jäsentilaisuutta ennen kevään vaalia, jossa valittiin 62 edustajiston jäsentä ja heidän lisäkseen 125 jäsentä piiritoimikuntiin. Valituille luottamushenkilöille järjestettiin syksyllä laaja valmennus. 2011 24 21 12 24,1 34,6 14,0 4 3 2 1 028 1 078 945 kaikkiin kehitysvaiheisiIn Metsänhoitopalvelut ovat nousseet tärkeäksi osaksi jäsenpalveluamme. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan metsänomistajan tarpeiden pohjalta. NE selvitetään palvelukartoituksessa. Omistajajäsen voi tilata yksilöllisen metsäsuunnitelman, joka ottaa huomioon metsänomistajan metsäomaisuudelleen asettamat tavoitteet. Suunnitelma voi olla lähtökohdiltaan esimerkiksi luontopainotteinen, mikä otetaan huomioon sekä maastoarvioinneissa että toimenpide-ehdotuksissa. Meille myönnettiin vuonna 2011 Suomen ensimmäinen PEFC-ryhmäsertifikaatti, johon metsänhoitosopimusasiakkailla on mahdollisuus liittyä mukaan veloituksetta. Tämä palvelu sai hyvän vastaanoton samoin kuin uusi metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa edistävä palvelu. METSO-palvelun kautta tarjoudumme arvioimaan omistajajäsenen mahdollisesti arvokkaan luontokohteen ELY-keskuksen korvauskäsittelyä varten. Puuta on tilattu normaalit määrät Varantotilanne oli vuoden 2012 alkaessa hyvä. Asiakkaamme ovat tilanneet puuta normaalit määrät kuluvalle vuodelle. Olemme kuitenkin varautuneet lopputuotemarkkinoiden kehityksen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin. Toiminta pyritään edelleen pitämään mahdollisimman tasaisena. Omistajajäsenten palvelujen kehittäminen jatkuu aktiivisena, painopisteenä erityisesti sähköiset palvelut. Venäjän liittyminen Maailman kauppa järjestö WTO:n jäseneksi laskee tulleja ja parantaa siten tuontipuun kustannuskilpailukykyä. Suomen puumarkkinoihin se vaikuttanee erityisesti lehtikuitupuun osalta. PUUNHANKINTA — LIIKETOIMINTA-ALUEET 23 vastuullinen Konsernimme kestävää kehitystä ohjaa metsä groupin missio, visio ja arvot, jotka yhdessä luovat liiketoimintamme perustan. Kestävä kehitys on myös olennainen osa yrityksemme strategiaa. vuonna 2011 määritimme konsernin tärkeimmät vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ja asetimme konserninlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyrimme varmistamaan kaikessa liiketoiminnassamme vastuullisuuden kokonaisvaltaisen hallinnan. 24 KESTÄVÄ KEHITYS toimintamme on kestäväLLä pohjaLLa tiesitkö, että... • käyttämästämme puusta on sertifioitua 80 % • käyttämästämme poLttoaineesta on puuperäistä biopoLttoainetta • raaka-aineista ja paLveLuista ostetaan suomesta, ruotsista ja saksasta, jotka ovat pääasiaLLiset toimintamaamme metsä Groupin kestävän kehityksen teemat Olemme jakaneet kestävän kehityksen Metsä Groupissa neljän eri teeman alle kattaen koko liiketoimintamme arvoketjun. Haluamme varmistaa, että kestävä kehitys ulottuu toiminnassamme kaikkialle alkaen tuotteista ja palveluista puuraakaaineen alkulähteille ja toimitusketjun hallintaan, kattaen koko tuotantomme mahdollisine ympäristövaikutuksineen unohtamatta liiketoimintamme sosiaalisia vaikutuksia. Lue LiSää MeTSä GrouPiN KeSTäväN KeHiTYKSeN ToiMiNNASTA SuSTAiNABiLiTY rePorT 2011 -rAPorTiSTA www.metsagroup.fi/KestavaKeHitys tarjoamme kestäviä vaihtoehtoja tuomme metsän Luoksesi Puu on loputtomasti uusiutuva luonnonvara. Muunnamme puun turvallisiksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi, jotka parantavat elämänlaatua. Tuotteemme ovat kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto monille uusiutumattomille tuotteille ja raaka-aineille. Tuotteemme ovat peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa varmistamme, että korjatun puun tilalle istutetaan aina uusia puita. Turvaamme yksiköidemme kestävän raaka-aineiden saannin ja uusiutuvien tuotteiden tarjonnan asiakkaillemme. mitä tehokkaammin, sitä parempi me Luomme hyvinvointia Kaikki ihmisen toiminta jättää jälkensä maapalloomme. Meidän tuotantommekaan ei ole poikkeus. On tärkeää käyttää energiaa, raaka-aineita ja muita luonnonvaroja tehokkaasti ja pitää päästöt ja jätteiden määrä vähäisinä. Olemme saavuttaneet erinomaisia tuloksia, mutta pyrimme yhä parempaan. Me luomme hyvinvointia työpaikoilla, paikallisyhteisöissä ja koko yhteiskunnassa ja olemme sitoutuneet maailmanlaajuisiin kestävän kehityksen periaatteisiin. Toimimalla vastuullisesti suhteessa henkilöstöömme ja yhteiskuntaan voimme parantaa sidosryhmiemme elämänlaatua. KESTÄVÄ KEHITYS 25 Tarjoamme kestäviä vaihtoehtoja ensiluokkainen raakaaineemme, erinomainen kuituteknologia osaamisemme sekä raakaaineiden tehokas käyttö takaavat uusien kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden syntymisen. Tuotteemme ovat erinomainen vaihtoehto monille uusiutumattomille, biohajoamattomille ja hiiltä ilmakehään vapauttaville tuotteille. Tunnemme tuotteidemme ympäristövaikutukset ja haluamme lisätä tätä tietoisuutta myös sidosryhmiemme keskuudessa. Tuoteturvallisuus on meille erittäin tärkeää Olemme sitoutuneet vastuullisuuteen Olemme sitoutuneet kestävän kehityksen edistämiseen kaikessa toiminnassamme, toimintojemme jatkuvaan kehittämiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. Pyrkimystämme tukee sitoutuminen YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen perusperiaatteeseen, jotka korostavat ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristövastuuta sekä korruption torjumista. Konsernin kestävän kehityksen periaatteet perustuvat niin ikään näille yleisesti hyväksytyille perusperiaatteille. Vuonna 2011 keskityimme määrittämään tärkeimmät vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ja laatimaan strategisen kestävän kehityksen suunnitelman. Laaditun suunnitelman pohjalta asetimme myös konserninlaajuiset tavoitteet, joilla pyrimme varmistamaan kestävän kehityksen tehokkaan hallinnan. Tärkeimpiä tehtäviämme on varmistaa, että kaikki tuotteemme ja toimintomme ovat kestävän kehityksen mukaisia. Takaamme, että tuotteemme ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle, kun niitä käytetään niiden tarkoituksen mukaisella tavalla. Noudattamamme tiukan käytännön mukaisesti tunnemme käyttämiemme materiaalien alkuperän, ja kaikki raaka-aineet vastaavat nykyisen lainsäädännön vaatimuksia tai jopa ylittävät ne. Tuoteturvallisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää tuotteissa, joita koskevat tarkat hygieTeemme läheistä niavaatimukset kuten yhteistyötä elintarvikekäytössä tai kumppaniemme kontaktissa ihmisten kanssa kanssa. Tämä koskee varmistaaksemme pääasiassa pakkaus turvallisen ja kartonkeja, lautasliinoja vastuullisen sekä leivonta- ja ruoantoimitusketjun. laittotuotteita. 26 KESTÄVÄ KEHITYS — TARJOAMME KESTÄVIÄ VAIHTOEHTOJA Toimintatapojen tehostaminen Vuoden 2011 aikana toteutimme konserninlaajuisen hankkeen, jossa otimme käyttöön 16 uutta tai uudistettua politiikkaa eli kaikille yhteistä toimintatapa- ohjeistusta. Hankkeessa kerättiin parhaita käytäntöjä eri puolilta konsernia, yhtenäistettiin olemassa olevia ja laadittiin uusia ohjeistuksia. Päivittäistä vastuullista toimintaamme ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet sekä työntekijöiden ja tavaran- tai palveluiden toimittajien toimintatapaohjeet. Työntekijöiden ja johdon koulutus uusiin ohjeistuksiin aloitettiin syksyllä 2011 tutustumalla toimintatapaohjeeseen. Koska eettinen liiketoiminta on kaiken toimintamme perusta, tavoitteemme on, että kaikki työntekijämme ovat suorittaneet toimintatapakoulutuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Vastuullisen toimitusketjun varmistaminen Pyrimme varmistamaan oman ja kumppaneidemme pitkän aikavälin menestyksen kestävän kehityksen mukaisilla hankinnoilla ja vastuullisella toimitusketjulla. Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen läpi koko toimitusketjumme ja tavoitteemme on sisällyttää toimittajien toimintatapaohje kaikkiin uusiin toimittajasopimuksiimme. Uusi kestävän kehityksen agenda Pääraakaaineemme on uusiutuva puu, ja kaikki tuotteemme ovat kierrätettäviä. Vuonna 2011 Metsä Group keskittyi kestävän kehityksen johtamisessa selvittämään olennaisimmat kestävän kehityksen painopisteet ja laatimaan strategisen suunnitelman vastuulliselle liiketoiminnalle. Eri liiketoiminta-alueille järjestetyn sisäisen workshopin lisäksi haastateltiin 15 johdon jäsentä sekä järjestettiin kattava sidosryhmäkysely eri maantieteellisillä alueilla. Kysely kattoi kaikki liiketoimintaalueet sekä niiden sidosryhmät kuten asiakkaat, analyytikot, järjestöt, median sekä työntekijät. Kestävän kehityksen suunnitelman laatimisen pohjaksi toteutettu kysely lähetettiin yli 800 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin liki 200. Sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmät pitivät tärkeänä kestävää metsänhoitoa, puun alkuperäketjun hallintaa ja metsäsertifiointia. Lisäksi vastaajat pitivät keskeisinä myös veden ja energian kulutukseen sekä materiaalitehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Ulkoiset sidosryhmät korostivat myös ihmisoikeuksien, tuoteturvallisuuden, henkilöstön hyvinvoinnin ja eettisten liiketoimintaperiaatteiden tärkeyttä. Vastauksissa oli selvästi myös havaittavissa, että toimitusketjun kokonaishallintaa pidetään yhä tärkeämpänä sidosryhmiemme keskuudessa. Metsä Group keskittyykin jatkossa kehittämään vastuulliseen toimitusketjuun liittyviä toimintatapojaan entistä paremmiksi. Metsä Groupin kestävän kehityksen suunnitelma TARJOAMME KESTÄVIÄ VAIHTOEHTOJA Kestävän kehityksen mukaiset tuotteet TUOMME METSÄN LUOKSESI Vastuulliset toimitukset MITÄ TEHOKKAAMMIN, SITÄ PAREMPI Ympäristötehokkuus ME LUOMME HYVINVOINTIA Hyvinvointi Kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, palvelut ja innovaatiot Vastuullinen metsänhoito ja luontoarvot Energia ja ilmasto Ihmisoikeudet Tuoteturvallisuus Kestävä toimitusketju Vesi Eettinen liiketoiminta Kumppanuus toimittajien ja metsänomistajien Materiaalitehokkuus kanssa Ympäristöriskien hallinta Vastuullinen työnantaja Paikallisyhteisöjen hyvinvointi Metsä Groupin kestävän kehityksen tavoitteet teema Tavoite Puu Haluamme tukea kestävää metsänhoitoa. Pystymme jäljittämään kaiken käyttämämme puun sen alkulähteille ja kaikki puuraaka-aineemme tulee kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Tavoitteenamme on ylläpitää sertifioidun puun osuus toiminnassamme yli 80 prosentissa. Toimitusketju Olemme sitoutuneet vastuullisuuteen koko toimitusketjussamme. Tavoitteenamme on sisällyttää toimittajien toimintatapaohje kaikkiin uusiin toimittajasopimuksiin. Energia JA ILMASTO Keskitymme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tavoitteemme on vähentää fossiilisia CO2 -päästöjä tuotannossamme 30 prosentilla per tuotetonni vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta. Varmistamme tehokkaan energiankulutuksen. Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta. Eettinen liiketoiminta Liiketoimintomme perustuvat eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Tavoitteemme on, että kaikki työntekijämme ovat suorittaneet toimintatapakoulutuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Henkilöstö Työturvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää. Pyrimme jatkuvasti parantamaan työympäristön turvallisuutta ja tavoitteemme on vähentää poissa oloon johtaneiden tapaturmien määrää 10 prosentilla joka vuosi. Pitkän aikavälin tavoitteemme poissaoloon johtavien tapaturmien osalta on nolla. Haluamme turvata terveellisen työympäristön. Tavoitteemme on pitää sairaspoissaolot parhaalla eurooppalaisella tasolla ja aina alle kolmen prosentin. Lue lisää edistymisestämme konserninlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa Sustainability Report 2011 -raportista www.metsagroup.fi/KESTAVAKEHITYS TARJOAMME KESTÄVIÄ VAIHTOEHTOJA — KESTÄVÄ KEHITYS 27 Meillä vähemmän on enemmän Toimimme pääasiassa Pohjois-Euroopassa, alueilla, joilla on paljon metsä- ja vesivaroja. Tunnemme tuotteidemme ympäristövaikutukset ja haluamme lisätä tätä tietoisuutta myös sidosryhmiemme keskuudessa. Pyrimme aktiivisesti vähentämään ja hallitseperiaatteiden toteutumisen kaikissa metsään maan toimintojemme ympäristövaikutuksia. liittyvissä toiminnoissamme. Esimerkiksi Siksi hyödynnämme raaka-aineita ja luonnonSuomessa suojeltujen metsien pinta-ala on varoja mahdollisimEuroopan suurimpia. man tehokkaasti. Pystymme jäljittäPuu on loputtomasti Meillä vähemmän on mään kaiken käyttäuusiutuva enemmän. Sivutuotmämme puun sen luonnonvara. teemme ja jopa tuotanalkulähteille, sillä Kasvavat metsät nosta syntyvä jäte valvomme puun matkuluttavat hiiltä voivat olla tärkeitä kan metsästä varsinaiilmakehästä. Hiili raaka-aineita kumppaseksi lopputuotteeksi. sitoutuu edelleen neillemme. Pääosa käyttämästuotteisiimme. Arvioimme, seutämme puusta saadaan raamme ja pyrimme yksityisomistuksessa jatkuvasti pienentämään kaikkia omiin sekä olevista metsistä, joiden omistajilla on vahva kumppaneidemme toimintoihin liittyviä henkilökohtainen suhde metsiinsä. Olemme ympäristöriskejä. Noudatamme tehtaillemme ylpeitä, että heistä 125 000 on myös myönnettyjen ympäristölupien asettamia Metsäliitto Osuuskunnan jäseniä. rajoja esimerkiksi jätevesien, ilmapäästöjen PEFC ja FSC ovat pääasialliset metsä sekä melun suhteen ja tavoitteenamme on aina sertifiointijärjestelmät. Sertifioinnilla varmisvähentää tapaturmaisia päästöjä. Lisäksi tetaan, että metsien hoito on kestävän kehiteemme säännöllisiä ympäristöriskikartoituktyksen mukaista ja noudattaa ennalta asetetsia tuotantoyksiköissämme. tuja vaatimuksia, joilla metsän terveys ja monimuotoisuus säilytetään. Tuemme kestävän kehityksen mukaista metsänhoitoa. Käyttämämme puuraaka-aine on aina täysin Tunnemme käyttämämme puun alkuperän jäljitettävissä ja tulee kestävän kehityksen Käyttämämme puu on aina peräisin kestävän mukaisesti hoidetuista metsistä. Tavoitteekehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. namme on ylläpitää sertifioidun puun osuus Edistämme kestävän kehityksen mukaista toiminnassamme yli 80 prosentissa. Edisluonnonvarojen käyttöä sekä monimuotoisuutämme aktiivisesti metsäsertifiointia kaikilla den turvaamista, ja varmistamme näiden 28 KESTÄVÄ KEHITYS — MEILLÄ VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN toiminta-alueillamme varmistaaksemme raaka-aineen kestävän saannin. Käytämme pääasiassa biopolttoaineita Pyrimme omalla toiminnallamme hillitsemään ilmastonmuutosta. Metsä Groupin käyttämistä polttoaineista 80 prosenttia on jo nyt puupohjaisia biopolttoaineita. Määrä kasvaa edelleen ja on suurempi kuin muissa metsäalan yrityksissä. Tavoitteenamme on vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä tuotannossa 30 prosentilla per tuotetonni vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta. Samalla varmistamme toimintojemme energia tehokkuuden. Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuuttamme kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta. Pintavettä puhtaasti Koska vesi on prosesseissamme tärkeä tekijä, tehtaamme sijaitsevat runsaiden vesivarojen äärellä. Käytämme vettä säästeliäästi eikä käyttämämme vesi ole pois muilta vedenkäyttökohteilta. Maailman vesivarat jakautuvat epätasaisesti ja vedenkäytön ja päästöjen vaikutukset ovat aina paikallisia. Tehtaamme sijaitsevat pääasiassa Pohjoismaissa, missä puhdasta makeaa vettä on Polttoaineen kulutus vuonna 2011: % Puunhankinta maittain vuonna 2011: % Puuperäiset polttoaineet80 Maakaasu 10 Öljy 4 Hiili 4 Turve 1 Muut fossiiliset polttoaineet1 suomi 70 Baltian maat 9 ruotsi 8 venäjä 7 saksa ja itävalta 4 muut 1 Tuotteemme ovat peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa varmistamme, että korjatun puun tilalle istutetaan aina uusia puita. tarjolla runsaasti. Tästä syystä käytämme pääasiassa pintavettä. Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia keinoja vähentää käyttämämme veden määrää prosesseissamme muun muassa kierrättämällä sitä. Kun prosesseissa käytetty vesi päästetään takaisin vesistöön, se puhdistetaan aina ensin huolellisesti. Käytämme luonnonvaroja tehokkaasti Parannamme raaka-ainetehokkuuttamme jatkuvasti käyttämällä luonnonvaroja tehokkaasti ja etsimällä uusia loppukäyttökohteita jätteillemme. Kaikki korjattu puu hyödynnetään joko tuotantoprosesseissamme tai energiantuotannossa. Myös toiminnastamme syntyvä jäte ja sivutuotteet hyödynnetään tehokkaasti. Työskentelemme jätteiden määrän vähentämiseksi, jätteiden kierrättämisen tehostamiseksi sekä löytääksemme uusia keinoja sivutuotteiden hyötykäyttöön. Kohti energiatehokkuutta ja tasapainoa Suomen paperiteollisuus on vähentänyt veden kulutustaan jopa 90 prosentilla 1970-luvulta. Samalla paperin ja sellun valmistusmäärät ovat moninkertaistuneet. Tehdasintegraattimme Äänekoskella pyrkii löytämään tasapainon vedenja energiankäytössä. Metsä Groupin tehtailla Äänekoskella vettä pumpataan tehtaiden vieressä sijaitsevasta Keiteleestä. Esimerkiksi Metsä Boardin tehtaalla vesi käytetään prosesseissa uudelleen kuudesta kymmeneen kertaa, minkä jälkeen se puhdistetaan ja palautetaan luontoon. Niinpä yhden kartonkitonnin valmistukseen tarvitaan vain 10–11 m3 vettä. Metsä Fibren sellutehtaalla vettä tarvitaan noin 30 m3 yhden sellutonnin valmistamiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti luontoon laskettujen puhdistettujen prosessivesien puhtauden seurantaan tehtaan läheisyydessä sekä kalastusolosuhteisiin. Ympäristötehokkuus kulkee käsi kädessä kokonaistehokkuuden kanssa. Vähentämällä vedenkäyttöämme energiankulutuksemme pienenee automaattisesti, sillä pumpattavan, lämmitettävän ja lopuksi myös puhdistettavan veden määrä on pienempi. Kun energiankulutuksemme laskee, myös hiilidioksidi- ja muut päästömme pienenevät. Siksi energiankulutuksen vähenemisellä on myös kustannusvaikutuksia. Lue lisää kestävän kehityksen mukaisesta metsänhoidosta ja energiatehokkuudesta Sustainability Report 2011 -raportista www.metsagroup.fi/KESTAVAKEHITYS MEILLÄ VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN — KESTÄVÄ KEHITYS 29 Me luomme hyvinvointia Me uskomme, että jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään johtajuuteen. Haluamme luoda houkuttelevan työympäristön, jossa ihmiset voivat menestyä. Toimintapaikkakunnillamme olemme aktii visesti mukana paikallisyhteisöjen arjessa. Haluamme, että ihmiset ovat oikeassa tehtävässä oikeaan aikaan ja että heillä on työssään tarvittava oikeanlainen pätevyys. Näin luomme yhdessä hyvien johtamiskäytäntöjen avulla vakaan perustan työhyvinvoinnille ja organisaation tehokkuudelle sekä tarjoamme mahdollisuuksia niin henkilökohtaiseen kuin organisaationkin kehittymiseen. Konsernimme johtamisprosessit ja -järjestelmät on suunniteltu tukemaan laadukasta päivittäistä johtamista ja tarjoamaan mahdollisuuksia työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen. Nämä yhteiset työkalut ja prosessit auttavat esimiehiä toimimaan esimerkillisinä johtajina, johon mielestämme kaikilla työn tekijöillä on oikeus. Turvallisuus on ykkösasia Tavoitteenamme on jatkuvasti edistää niin työntekijöidemme kuin yhteistyökumppaniemmekin työturvallisuutta. Määrätietoinen, turvallisuutta korostava kulttuuri on toimintamme tärkeimpiä perustoja. Siksi seuraamme jatkuvasti poissaoloja ja tapaturmataajuutta konsernin laajuisten mittareiden ja tavoitteiden avulla. Raportoimalla huomaamme jo varhaisessa vaiheessa työkykyä ja -turvallisuutta mahdollisesti vaarantavat tekijät ja voimme reagoida niihin hyvissä ajoin. 30 KESTÄVÄ KEHITYS — ME LUOMME HYVINVOINTIA Pyrimme jatkuvasti löytämään keinoja parantaa organisaation turvallisuuskulttuuria ja työympäristön turvallisuutta. Pyrimme jatkuvasti parantamaan työ ympäristön turvallisuutta ja tavoitteemme on vähentää poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrää kymmenellä prosentilla joka vuosi. Pitkän aikavälin tavoitteemme poissaoloon johtavien tapaturmien osalta on nolla. Teemme tinkimättömästi töitä turvataksemme myös terveellisen työympäristön. Tavoitteemme on pitää sairaspoissaolot parhaalla eurooppalaisella tasolla ja aina alle kolmen prosentin. Edistämme työhyvinvointia Metsä Group tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille työntekijöilleen ja korostaa, ettei minkään muotoinen syrjintä ole hyväksyttävää. Jokaisen työntekijän tulee raportoida havaitsemistaan työsyrjintätapauksista. Kaikki syrjintään kohdistuvat viralliset valitukset käsitellään järjestelmällisesti konsernin toimintatapaohjeissa esitettyjen käytäntöjen mukaisesti. Seuraamme jatkuvasti työntekijöidemme työtyytyväisyyttä. Työyhteisötutkimuksissa kootaan työntekijöiden näkemyksiä työympäristöstään, ja tulosten kehitystä voidaan verrata edellisiin vuosiin. Tulosten avulla saadaan koottua myös ideoita toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, joka puolestaan parantaa työskentelyolosuhteita ja auttaa konsernia ja sen liiketoiminta-alueita saavuttamaan strategiset tavoitteensa. Metsä Group tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden hankkia uusia taitoja koulutuksen, sisäisen työkierron ja muiden oppimismahdollisuuksien avulla. Nämä auttavat yritystä pitämään palveluksessaan päteviä, osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä sekä parantamaan henkilöstön työtyytyväisyyttä. Noudatamme eettisiä liiketoimintaperiaatteita. Kaikki työntekijämme suorittavat toimintatapaohjetta käsittelevän koulutuksen vuosina 2011 ja 2012. Ikäjakauma 31.12.2011: % Henkilöstömäärä maittain 31.12.2011: % 25 vuotta 26–35 36–45 46–55 > 56 Suomi Saksa Ruotsi Iso-Britannia Venäjä Ranska Puola Slovakia Baltian maat Muu Eurooppa Muut maat 5 20 28 33 15 45 18 11 6 5 4 4 3 1 1 1 Henkilöstöä koskevia tietoja Työntekijöiden lukumäärä 1) 2011 2010 2009 2008 12 525 12 820 13 592 16 729 43,8 43,5 44,0 43,7 79/21 81/19 81/19 79/21 0,22 0,28 0,27 0,25 4,4 4,2 4,3 4,2 Keskimääräinen ikä Sukupuolijakauma, % Työtapaturmista johtuvat poissaolot, % Sairauspoissaolot, % 2) 1) Kokoaikaiset työntekijät 2) Prosenttia säännöllisistä työtunneista Avoin vuoropuhelu sidosryhmien kanssa Metsä Group ja sen koko toiminta vaikuttaa moniin sidosryhmiin eri puolilla maailmaa. Vaikka konsernin päätoiminnot sijoittuvat Eurooppaan, toiminnoilla on laajempia vaikutuksia esimerkiksi toimitusketjun kautta. Haluamme luoda luottamukseen perustuvat ja avoimet suhteet pääsidosryhmiimme. Olemme määrittäneet asiakkaat ja henkilöstön tärkeimmiksi sidosryhmiksimme, joiden lisäksi osuuskunnan omistajajäsenet, muut metsänomistajat, tavarantoimittajat, sijoittajat ja rahoittajat, järjestöt, media ja koko yhteiskunta ovat kumppaneitamme. Eri sidosryhmien odotukset meitä kohtaan ovat kovin erilaiset. Tästä syystä pyrimme avoimeen ja läpinäkyvään vuoropuheluun sidosryhmiemme kanssa, jotta ymmärtäisimme heidän odotuksiaan paremmin. ympäristökoulutusta wwf:n kanssa Metsä Group allekirjoitti kaksivuotisen yhteistyösopimuksen WWF Suomen kanssa vuoden 2011 alussa. Osallistuimme WWF Suomen toiminnan tukemiseen YK:n kansainvälisen metsien vuoden aikana. Tukikohteisiin kuuluivat muun muassa WWF:n 50-vuotisjuhlaseminaari ja keskustelusarja, joka käsitteli Suomen metsiä ja ilmastonmuutosta. Osallistuimme myös vastuullisia pakkauksia käsitelleeseen seminaariin WWF Suomen muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Metsä Tissue koulutti lähes sata työntekijäänsä neljällä maantieteellisellä alueella. Aiheet käsittelivät kattavasti kestävän kehityksen eri aihealueita kuten vedenkäyttöä, hiilijalanjälkeä, metsäsertifiointia sekä ekomerkintöjä ja ympäristöystävällisiä johtamisjärjestelmiä. WWF Suomi osallistui keskusteluun kertoen muun muassa maailman metsien tilasta. LUE LISÄÄ TYÖHYVINVOINNISTA METSÄ GROUPISSA SUSTAINABILITY REPORT 2011 -RAPORTISTA www.metsagroup.fi/KESTAVAKEHITYS Toimimme paikallisesti Konserni on alueellinen toimija, jolla on toimintaa 26 maassa – pääasiassa Euroopassa – ja tuotantolaitoksemme sijaitsevat yhdeksässä maassa. Olemme näillä toiminta-alueillamme merkittävä toimija ja paikallisyhteisöjen aktiivinen jäsen. Ymmärrämme, että toimintamme sosioekonomisilla vaikutuksilla on suuri merkitys eri sidosryhmille ja alueille. Sen lisäksi, että Metsä Group tarjoaa elinkeinon metsänomistajille, se on tärkeä työnantaja myös monilla syrjäseuduilla. Suoran työllistämisvaikutuksemme lisäksi luomme huomattavia välillisiä työllistymismahdollisuuksia yhteistyökumppaneidemme ja alihankkijoidemme kautta. Metsä Group toimii aktiivisesti paikallisyhteisöissä tehden yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa, sillä haluamme edistää hyvinvointia kaikkien eduksi. ME LUOMME HYVINVOINTIA — KESTÄVÄ KEHITYS 31 tilinpäätös 2011 34 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 42 Ylijäämän käyttöehdotus vuodelta 2011 43 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 44 KONSERNIN TASE 45LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 46 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 47TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 102 EMOYRITYKSEN tilinpäätös – TULOSLASKELMA 103 EMOYRITYKSEN tilinpäätös – TASE 104 EMOYRITYKSEN tilinpäätös – RAHAVIRTALASKELMA 105 EMOYRITYKSEN tilinpäätöksen LAADINTAPERIAATTEET 106 EMOYRITYKSEN tilinpäätöksen LIITETIEDOT 112 Emoyrityksen osakeomistukset 31.12.2011 114hallintoneuvoston lausunto 115TILINTARKASTUSKERTOMUS 116kehitys vuosineljänneksittäin 117 viisi vuotta lukuina 117TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET 118Hallinto Vuoden 2011 tilinpäätösTIEDOT ON JULKAISTU vuoden 2011 mukaisilla Metsäliittokonsernin yritysnimillä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Liikevaihto ja tulos Metsäliitto-konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 5 346 miljoonaa euroa (2010: 5 377 ja 2009: 4 837). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 314 miljoonaa euroa (10: 547 ja 09: -75) eli 5,9 prosenttia liikevaihdosta (10: 10,2 ja 09: -1,6). Kertaluonteisia eriä kirjattiin vuoden 2011 aikana yhteensä -285 miljoonaa euroa (-50), josta tuottoja 11 miljoonaa euroa (58) ja kuluja 296 miljoonaa euroa (108). Kertaluonteiset tuotot liittyivät pääosin kiinteistömyynteihin Suomessa, ja ne kirjattiin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Kertaluonteisia kuluja kirjattiin tammi–syyskuun aikana yhteensä 93 miljoonaa euroa. Näistä 49 miljoonaa euroa liittyi M-realin Halleinin sellu tehtaan myyntiin ja 22 miljoonaa euroa Gohrsmühlen ja Reflexin paperitehtaiden alaskirjauksiin ja varauksiin. Kuluvarauksia liittyen Reflexin tehtaan itsejäljentävien papereiden jalostustoiminnan lopettamiseen tehtiin 9 miljoonan euron edestä ja arvonalentumistappiota liittyen Ranskassa sijaitsevan Alizayn paperitehtaan suunniteltuun sulkemiseen 8 miljoonan euron edestä. Kertaluonteiset erät olivat loka–joulukuussa nettona -203 miljoonaa euroa ja niistä merkittävimmät olivat: • 105 miljoonaa euroa kuluvarauksia ja alaskirjauksia kartonki- ja paperiliiketoiminnassa liittyen M-realin Alizayn tehtaan sulkemista koskevaan suunnitelmaan. • 58 miljoonaa euroa kuluvarauksia ja alaskirjauksia kartonki- ja paperiliiketoiminnassa liittyen M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiollisten toimintojen lakkauttamista koskeviin suunnitelmiin. • 26 miljoonaa euroa arvonalentumisia, alaskirjauksia ja kuluvarauksia kartonki- ja paperiliiketoiminnassa liittyen M-realin Äänekosken tehtaalla toteutettaviin paperikone 2:n sulkemisen sisältäviin uudelleenjärjestelyihin. • 9 miljoonaa euroa arvonalentumisia ja kuluvarauksia Puutuoteteollisuudessa. • 5 miljoonaa euroa lisäkuluvarauksia ja kauppahinnan oikaisua kartonki- ja paperiliiketoiminnassa liittyen syyskuussa 2011 toteutuneeseen M-realin Halleinin sellutehtaan myyntiin. Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 29 miljoonaa euroa (10: 497 ja 09: -169). Rahoitustuotot olivat 9 miljoonaa euroa (5), rahoituksen kurssierot 2 miljoonaa euroa (-7) ja rahoituskulut 142 miljoonaa euroa (135). Rahoituskuluihin kirjattiin ensimmäisen neljänneksen aikana Metsä-Botnian lunastusvelvollisuuden alaisille osakkeille maksettuja osinkoja noin 9 miljoonaa euroa. Osuus osakkuusyritysten tuloksista oli 4 miljoonaa euroa (-15). Lukuun sisältyy noin 4 miljoonan euron kertaluonteinen arvonalentumistappio (16) liittyen M-realin 35 prosentin omistusosuuden ja pääomalainan myyntiin Myllykoski Paper Oy:ssä ja noin 3 miljoonan euron arvonalentumistappio liittyen Zandersin osakkuusyhtiöihin Kiinassa ja Unkarissa. 34 TILINPÄÄTÖS 2011 — HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Tilikauden tulos ennen veroja oli -98 miljoonaa euroa (10: 345 ja 09: -329) ja verot, sisältäen laskennallisen verovelan muutoksen, -59 miljoonaa euroa (10: -131 ja 09: 10). Jatkuvien toimintojen tulos oli -157 miljoonaa euroa (10: 214 ja 09: -318), lopetettujen toimintojen tulos 0 miljoonaa euroa (10: 0 ja 09: -23) ja tilikauden tulos -157 miljoonaa euroa (10: 214 ja 09: -342). Konsernin sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 8,5 prosenttia (10: 13,4 ja 09: -1,4) ja oman pääoman tuotto 8,6 prosenttia (10: 18,2 ja 09: -13,4). Sisältäen kertaluonteiset erät sijoitetun pääoman tuotto oli 1,1 prosenttia (10: 11,8 ja 09: -3,3) ja oman pääoman tuotto -9,9 prosenttia (10: 13,9 ja 09: -20,0). Tase ja rahoitus Metsäliitto-konsernin maksuvalmius on hyvä. Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 855 miljoonaa euroa (10: 1 054 ja 09: 1 357). Tästä 330 miljoonaa euroa (10: 440 ja 09: 558) oli likvideinä varoina ja sijoituksina ja 525 miljoonaa euroa (10: 614 ja 09: 799) taseen ulkopuolisina sitovina luottolupauksina. Konsernilla oli lisäksi lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten käytössään ei-sitovia koti- ja ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä 524 miljoonan euron arvosta. Konsernin omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 28,3 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 131 prosenttia (10: 29,7 ja 116 sekä 09: 24,5 ja 157). Korolliset nettovelat olivat 1 953 miljoonaa euroa (10: 1 939 ja 09: 2 203). Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat olivat 552 miljoonaa euroa (10: 573 ja 09: 358). Käyttöpääoma pieneni vuoden aikana 74 miljoonalla eurolla, kun se edellisenä vuonna kasvoi 136 miljoonalla eurolla. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos oli katsaus kauden aikana noin 25 miljoonaa euroa lähinnä Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden käyvän arvon nousun takia. Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuus oli joulukuun lopussa 61,3 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 40 prosenttia (10: 58,6 ja 45 sekä 09: 57,2 ja 50). Tammi–joulukuun aikana Metsäliiton osuuspääomat kasvoivat yhteensä 41,8 miljoonalla eurolla. Varsinainen osuuspääoma kasvoi 3,9 miljoonalla eurolla, A-lisäosuuspääoma 23,7 miljoonalla eurolla ja B-lisäosuuspääoma 14,2 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 loppuun mennessä vastaanotettujen ilmoitusten mukaan lisäosuuspääomasta erääntyy 1.7.2012 palautettavaksi 26,9 miljoonaa euroa (10: 21,7 ja 09: 58,2). Vuoden 2012 alusta lukien Metsäliitto Osuuskunta otti käyttöön uuden sijoitustuotteen, Pääomabonuksen, jossa jäsen voi merkitä 1 euron määräisiä A-lisäosuuksia sekaemissiossa kunakin vuonna erikseen hallituksen päättämään hintaan antiehtojen mukaisesti. Uusia A-lisäosuuksia tarjotaan merkittäväksi puukaupasta tai osuuskoroista saaduista tuloista. Sekaemission rahasto-osuuden enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. M-realin yhtiökokous päätti maaliskuussa alentaa emoyhtiön taseen 31.12.2010 mukaista sidottuun pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä kaikki siellä olevat varat, noin 664 miljoonaa euroa, yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rekisteriviranomaisen asettamaan määräaikaan 17.8.2011 mennessä kukaan yhtiön velkojista ei ilmoittanut vastustavansa menettelyä ja näin ollen asian käsittely kaupparekisterissä on päättynyt. M-real Oyj on kirjannut ylikurssirahaston vähentämisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Metsäliitto Osuuskunta nosti maaliskuussa yhteensä 100 miljoonan euron sijoituslainat suomalaisilta vakuutusyhtiöiltä. Lainoilla rahoitettiin maaliskuussa erääntynyt 100 miljoonan euron syndikaattilaina. Metsä-Botnia allekirjoitti joulukuussa 270 miljoonan euron sitovan valmiusluoton 5 vuodeksi. Luotto korvaa maaliskuussa 2012 erääntyvän 300 miljoonan euron valmiusluoton. Vuoden 2011 aikana Metsäliitto Osuuskunta nosti 60 miljoonan euron sijoituslainan eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta, M-real jatkoi vuoden 2013 lopussa erääntymässä ollutta Takon kartonkitehtaan kiinteistöön liittyvää pääomaltaan 49 miljoonan euron suuruista takaisinvuokraussopimusta kahdella vuodella vuoden 2015 loppuun asti ja Metsä Tissue nosti Sumitomo-pankilta 37 miljoonaa euroa investoinnin hankerahoitusta. Lisäksi Metsäliiton osakkuusyhtiö Finsilva Oyj sopi 5-vuotisesta 94 miljoonan euron lainasta. työkykysuunnitelman. Konsernin liiketoiminta-alueet käynnistivät toimenpiteitä tulevaisuuden resurssien varmistamiseksi sekä kehittämällä nykyistä henkilöstöä että varautumalla tuleviin rekrytointitarpeisiin. Vähintään 1 päivän sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia tapahtui koko konsernissa 18,3 kappaletta miljoonaa tehtyä työtuntia kohden (17,3). Sairauspoissaolot konsernissa olivat 4,4 prosenttia (4,2) säännöllisestä työajasta. Muutokset johdossa DI Timo Karinen nimitettiin 18.10.2011 Metsäliiton Puutuoteteollisuuden toimialajohtajaksi ja Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Tätä ennen Karinen toimi Puutuoteteollisuuden sahateollisuuden johtajana ja talousjohtajana sekä sitä ennen Metsä-Botnian liike toiminnan kehitysjohtajana. DI, MBA Mika Joukio nimitettiin 17.11.2011 Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Joukio toimi aiemmin M-real Oyj:n Consumer Packagingin toimialajohtajana ja M-realin johtoryhmän jäsenenä. Joukio aloitti tehtävässä 1.2.2012. Sekä Karinen että Joukio raportoivat konsernin pääjohtaja Kari Jordanille. Henkilöstö Metsäliitto-konsernin palveluksessa oli vuoden 2011 aikana keskimäärin 13 046 henkilöä (10: 13 168). Joulukuun lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 12 525 (12 820). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa oli joulukuun lopussa 2 723 henkilöä (2 495). Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 599 miljoonaa euroa (509). Keväällä 2011 Metsäliitto-konsernissa otettiin käyttöön 16 uutta tai uusittua politiikkaa eli kaikille yhteistä toimintaohjetta. Henkilöstön politiikkakoulutus aloitettiin syksyllä 2011 toimintatapaohjeella (Code of Conduct), jonka koulutus kattaa vaiheittain koko henkilöstön vuoden 2012 aikana. Toimintatapaohje ja Metsäliitto-konsernin kestävän kehityksen periaatteet varmistavat, että yhteisiä eettisiä periaatteita noudatetaan kaikkialla yhtiössä. Johdon valmennusohjelma Challenger jatkui samoin kuin keskijohdon kansainväliset liiketoimintakohtaiset valmennukset; M-realissa ja Metsä-Botniassa Simplifier sekä Metsäliitto Puunhankinnassa ja Puutuoteteollisuudessa Avant. Myös Johtamisen erikoisammattitutkintoja ( JET) järjestettiin Suomessa konserninlaajuisesti. Tuotantohenkilöstön ammatillinen koulutus painottui monitaitoisen toimintamallin edistämiseen. Katsausvuoden aikana käynnistetyn trainee-ohjelman aloitti 11 nuorta, jotka osallistuvat vuoden kestävään koulutusohjelmaan ja työllistyvät sen jälkeen eri tehtäviin Metsäliitto-konsernin liiketoimintaalueilla. Katsausvuoden aikana konsernissa otettiin käyttöön yhdenmukainen toimintamalli, joka tukee ennakoivalla tavalla työssä suoriutumista. Malli sisältää varhaisen tuen, työkyvyn arvioinnin ja henkilökohtaisen Jäsenet Metsäliitto Osuuskunnalla oli katsauskauden lopussa 125 144 jäsentä (10: 126 382 ja 09: 127 158). Vuoden aikana osuuskuntaan liittyi 1 978 uutta jäsentä, ja siitä erosi 3 216 jäsentä. Investoinnit Metsäliitto-konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 227 miljoonaa euroa (138). Yritys- ja osakehankintoihin käytettiin 152 miljoonaa euroa (21). Metsä-Botnia päätti helmikuussa kehittää Joutsenon sellutehtaan energiantuotantoa ja rakentaa tehtaalle kuoren kaasutuslaitoksen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa. Laitos korvaa maakaasun käytön tehtaalla, ja tehtaasta tulee normaalikäynnin aikana hiilidioksidineutraali. Kaasutuslaitoksen on määrä käynnistyä vuoden 2012 puolivälissä. Käynnissä olevan hankkeen rinnalla Metsä-Botnia tekee esiselvitystä biokaasua tuottavan jalostamon rakentamisesta Joutsenoon yhdessä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa. Investointipäätös tehdään aikaisintaan vuonna 2013. Metsä-Botnian Kemin tehtaan uusi kaustisointilaitos otettiin käyttöön vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Vesilaitos otetaan tuotannolliseen käyttöön tammikuussa 2012. Investoinneista oli päätetty helmikuussa 2010, ja niiden kokonaisarvo oli noin 40 miljoonaa euroa. Sellupaalien automaattiseen seurantaan kehitetty RFID-järjestelmä otettiin käyttöön Rauman ja Kemin sellutehtailla vuoden toisella puoliskolla. Äänekosken ja Joutsenon tehtaat sekä keskeiset lastaussatamat HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 — TILINPÄÄTÖS 2011 35 ottavat järjestelmän käyttöön vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. RFID-järjestelmä tehostaa toimitusketjun hallintaa ja parantaa toimitusten virheettömyyttä. M-realin tärkeimmät investoinnit vuonna 2011 liittyivät kartonkituotannon kehittämiseen. Noin 26 miljoonan euron laajennusinvestointi Simpeleen taivekartonkitehtaalla valmistui toisen vuosineljänneksen aikana. Investoinnilla tehtaan vuotuista kapasiteettia nostettiin 80 000 tonnilla. Lisäksi M-real ilmoitti noin 30 miljoonan euron investoinneista Äänekosken ja Kyron tehtaiden vuotuisen taivekartonki kapasiteetin kasvattamiseen yhteensä noin 70 000 tonnilla. Kyron investointi toteutettiin vuoden 2011 lopulla ja Äänekosken investointi toteutetaan keväällä 2012. M-real nosti myös Kemin tehtaansa päällystettyjen kraftlainerien laatua vastikään päättyneellä 16 miljoonaa euroa maksaneella investoinneilla. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö Hämeenkyrön Voima Oy päätti maaliskuussa 2011 rakentaa Hämeenkyröön M-realin tehdasalueelle biovoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja prosessilämpöä M-realin paperi- ja kartonkitehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä Leppäkosken Sähkö Oy:lle. Hankkeen kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa, ja M-real osallistuu hankkeeseen noin 11 miljoonan euron sijoituksella. Voimalaitos valmistuu syksyllä 2012. Metsä Tissue aloitti kesällä 2011 laajan investointiohjelman Puolassa. Kolmen vuoden ohjelma sisältää muun muassa 2 uuden pehmopaperikoneen sekä jalostuslinjan rakentamisen Krapkowicen tehtaalle, 1 paperikoneen uusimisen sekä infrastruktuurin kehittämistä. Investointiohjelman yhteisarvo on lähes 60 miljoonaa euroa, ja se mahdollistaa Metsä Tissuen pehmopaperin vuotuisen tuotantokapasiteetin kasvattamisen Puolassa 35 000 tonnilla. Investointiohjelman osana tuotanto KonstancinJeziornan tehtaalla suljetaan huhtikuun 2012 alussa. Metsä Tissuen investointiprojekti Saksan Dürenissä saatiin päätökseen. Syyskuussa käyttöön vihitty tehdas on erikoistunut valmistamaan SAGA-merkkisiä leivin- ja ruoanlaittopapereita. Projektin kustannus on noin 30 miljoonaa euroa. Metsäliitto päätti keväällä 2011 osallistua 46 prosentin omistusosuudella hankkeeseen, jossa perustettava yhtiö Lohjan Biolämpö Oy rakentaa biolämpölaitoksen Lohjalle. Yhtiön muut osakkaat ovat Lohjan Energiahuolto Oy Loher (49 %) ja Ääneseudun Energia (5 %). Laitoksen polttoaineet ovat pääosin Kerto-tehtaan sivutuotteita ja sitä täydentävää metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 17 miljoonaa euroa. Laitoksen rakentaminen aloitettiin kesällä 2011, ja uusi laitos saadaan tuotantokäyttöön loppuvuonna 2012. Omistusosuudet Metsä-Botniassa ja Metsä Tissuessa Metsä-Botnia lunasti kesäkuussa omia osakkeitaan UPM-Kymmene Oyj:ltä Metsä-Botnian osakkaiden vuonna 2009 tekemän osakassopimuksen perusteella. Lunastettavien osakkeiden lukumäärä vastasi 6,7 prosenttia yhtiön koko osakekannasta ja lunastushinta oli noin 140 miljoonaa euroa. Lunastuksen jälkeen Metsäliitto Osuuskunta omistaa Metsä-Botniasta 56,8 prosenttia, M-real 32,2 prosenttia ja UPM 11,0 prosenttia. Samassa yhteydessä UPM:n ja Metsäliiton välillä sovittiin Metsäliiton osto-optiosta loppuihin UPM:n omistamiin Metsä-Botnian osakkeisiin. Optio on voimassa 2 vuotta ja osakkeiden hinnaksi optiota käytettäessä on sovittu noin 150 miljoonaa euroa. 36 TILINPÄÄTÖS 2011 — HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Metsäliitto Osuuskunta kasvatti omistustaan Metsä Tissuesta 30.9.2011 tehdyssä osakekaupassa ostamalla Mandatum Henkivakuutus osakeyhtiöltä tämän omistamat Metsä Tissue Oyj:n osakkeet, yhteensä 6,1 prosenttia. Kaupan jälkeen Metsäliitto Osuuskunta omistaa Metsä Tissuen osakkeista yhteensä 76,6 prosenttia. Yhtiön muut osakkaat ovat Jozef Antošik (15,0 %) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,4 %). Rakennemuutos M-real myi syyskuussa M-real Hallein GmbH:n koko osakekannan Schweighofer Groupille. Kauppa käsitti Halleinin sellutehtaan, bio voimalaitoksen, vuonna 2009 suljetun paperitehtaan sekä ympäröivän maa-alueen. Kaupan velaton arvo oli noin 34 miljoonaa euroa ja positiivinen kassavaikutus noin 28 miljoonaa euroa. M-real sai syyskuussa päätökseen 35 prosentin omistusosuutensa Myllykoski Paperissa ja Myllykoski Paperille myöntämänsä pääomalainan myynnin UPM-Kymmenelle. Kaupan positiivinen kassavaikutus oli noin 10 miljoonaa euroa. Alizay, Reflex ja Gohrsmühle M-real ilmoitti lokakuussaa aloittavansa neuvottelut Alizayn tehtaan sulkemiseksi Ranskassa sekä kannattamattomien liiketoimintojen lopettamiseksi Gohrsmühlen tehtaalla Saksassa. Samalla M-real ilmoitti jatkavansa Chromolux-liiketoimintaa Gohrsmühlessa sekä selvittävänsä mahdollisuuksia käynnistää Gohrsmühlessa taivekartongin asiakas palvelu- ja logistiikkakeskus sekä arkituslaitos. Edelleen, M-real ilmoitti käyvänsä neuvotteluja Reflexin tehtaan Premium Papers -liiketoiminnan myymiseksi. Neuvottelut Reflexin tehtaan itsejäljentävien papereiden jalostustoiminnon lopettamiseksi ovat käynnissä. Toimenpiteiden toteuttamisen ehtona on paikallisten lainsäädäntöjen edellyttämien yhteistoimintamenettelyjen loppuun saattaminen. Liittyen edellä mainittuihin toimenpiteisiin kirjattiin vuoden 2011 tilinpäätökseen kertaluonteisia kuluvarauksia ja alaskirjauksia yhteensä noin 202 miljoonaa euroa. Äänekoski ja Husum M-real aloitti marraskuussa päällystettyjen papereiden liiketoimintansa kannattavuuden parantamiseksi yhteistoimintaneuvottelut koskien mahdollista Äänekosken paperikoneen sulkemista sekä tehtaan arkituskapasiteetin muuttamista kokonaisuudessaan taivekartongin arkitukseen. Äänekosken paperikoneen vuotuinen päällystetyn hienopaperin tuotantokapasiteetti on noin 200 000 tonnia. Yt-neuvottelujen jälkeen M-real päätti, että Äänekosken paperikone suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. M-real jatkaa päällystettyjen papereiden tuotantoa Husumin tehtaalla Ruotsissa. Äänekosken paperikoneen rullatuotanto siirretään Husumiin, ja tehtaan vuotuista tuotantoa kasvatetaan vuoden 2012 aikana 285 000 tonnista 340 000 tonniin. Liittyen Äänekosken tehtaalla toteutettaviin uudelleenjärjestely toimiin kirjattiin vuoden 2011 tilinpäätökseen 26 miljoonaa euroa arvonalentumisia, alaskirjauksia ja kuluvarauksia. Liiketoiminta-alueet Puunhankinta Puunhankinnan liikevaihto oli 1 476 miljoonaa euroa (10: 1 353) ja liiketulos 24 miljoonaa euroa (21). Merkittävin syy liikevaihdon ja liiketuloksen kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna on toimitusmäärien kasvu. Liiketulokseen ei sisälly kertaluonteisia eriä. Suomen Puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 992 miljoonaa euroa (925) ja liiketuloksesta 13 miljoonaa euroa (10). Puun myyntitulojen verohuojennukset päättyivät vuoden 2010 lopussa, minkä seurauksena puun tarjonta oli vuoden alussa varsin vähäistä. Puukauppa vilkastui toukokuussa, mutta kääntyi uudestaan laskuun syyskuussa. Metsäliiton Puunhankinta toimitti asiakkailleen puuraaka-ainetta runsaat 29 miljoonaa kuutiometriä (29), josta noin 70 prosenttia hankittiin Suomesta, pääosin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsäliitto osti suomalaisista yksityismetsistä puuta noin 11 miljoonaa kuutiometriä (14). Metsäenergiaa ja konsernin tuotantolaitosten sivutuotteita toimitettiin yhteensä 2,6 miljoonaa kuutiometriä (2,1). Itämeren alueen kansainvälistä puukauppaa käytiin lähes samanlaisessa rytmissä kuin kotimaassa. Alkuvuonna markkinatilanne oli kireä, mutta kääntyi loppuvuonna lievän ylitarjonnan puolelle. Venäjällä sijaitsevan Metsä-Botnian Svir Timberin sahan puuhuollon onnistuminen edellytti Metsäliitolta investointeja hakkuualueiden metsäteihin. Metsäliiton tuontipuun käyttö kotimaassa säilyi edellisvuoden tasolla. Venäjältä tuotiin puuta yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiometriä (1,5), pääasiassa lehtikuitupuuta ja haketta. Metsäliitto Osuuskunnassa valitaan joka neljäs vuosi edustajisto ja hankintapiireille piiritoimikunnat. Jäsentilaisuuksia järjestettiin runsaat sata ennen kevään 2011 vaalia, jossa valittiin 62 edustajiston jäsentä ja heidän lisäkseen 125 jäsentä piiritoimikuntiin. Metsäliitolle myönnettiin helmikuussa oma PEFC-ryhmäsertifikaatti, joka kattaa konsernin osakkuusyhtiöiden metsät. Uutena palveluna metsänhoitosopimuksen kanssamme tehneille omistajajäsenille tarjottiin mahdollisuutta liittyä maksutta mukaan sertifikaattiin. Yhä useampi omistajajäsen ostaa osuuskunnaltaan metsähoitopalveluja. Vuoden 2011 alussa Metsämannut Oy:n metsänhoitoesimiehet ja metsurit siirtyivät hankintapiireille, ja 1.1.2012 loputkin yhtiön metsän hoitopalveluihin liittyvästä liiketoiminnasta yhdistettiin Metsäliiton Suomen Puunhankintaan. Puutuoteteollisuus Metsäliiton Puutuoteteollisuuden liikevaihto oli 939 miljoonaa euroa (10: 902) ja liiketulos ilman kertaeriä 12 miljoonaa euroa (28). Liike tulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 3 miljoonaa euroa (23). Vuoden ensimmäisellä puoliskolla liiketoiminta kehittyi myönteisesti. Kasvu kuitenkin tasaantui toisen vuosipuoliskon alkaessa ja vuoden viimeisellä neljänneksellä volyymi jäi edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Euroopan jatkuva yleistalouden epävarmuus aiheutti useiden lopputuotteiden kysyntään epävarmuutta, minkä vuoksi muun muassa sahausta jouduttiin sopeuttamaan. Huolimatta positiivisesta kehityksestä osassa liiketoimintoja Puutuoteteollisuuden koko vuoden liiketulos heikkeni edellisestä vuodesta. Rakentamisen markkinoiden kasvu jäi kokonaisuudessaan vähäiseksi, mutta kiristyvästä kilpailusta huolimatta Kertopuun ja muiden rakentamisen tuotteiden myyntiä kyettiin kasvattamaan. Myös insinööripuutuotteiden myynti ja kannattavuus kehittyivät suotuisasti. Sekä kuljetusvälineteollisuuden koivuvanerin että pitkälle jatkojalostettujen toimitusten kysyntä jatkui vahvana koko vuoden. Kuluttaja- ja vähittäiskaupan kokonaismyynti jäi vaimeaksi pysyen edellisen vuoden tasolla. Euroopan yleistalouden heikot näkymät vaikuttivat eniten jakelusegmentin kehitykseen. Puutuoteteollisuus toteutti useita projekteja vuoden aikana. Puurakentamisen kehitystyö sai merkittävän tunnustuksen maaliskuussa, kun Kerto-elementteihin perustuva maailman suurimpiin puurakennuksiin lukeutuva Metropol Parasol vihittiin käyttöön Espanjan Sevillassa. Vuoden 2011 Puupalkinnon sai Metsähallituksen nelikerroksinen Pilke-talo, jossa on käytetty Finnforest-runkoratkaisuja. Pilke on esimerkki ekologisen puurakentamisen huippuosaamisesta ja puun kilpailukyvystä toimistorakentamisessa. Suomen tähänastisista suurimpiin lukeutuvan Finnforest Kerrostalojärjestelmään perustuvan puukerrostalokorttelin rakennustyöt käynnistyivät loppuvuonna 2011 Helsingissä. Järjestelmän etuja ovat ekologisuus, joustavuus ja nopea rakennusvaihe. Sellu Metsä-Botnian liikevaihto oli 1 301 miljoonaa euroa (10: 1 365). Metsä-Botnialle vuosi oli kokonaisuudessaan hyvä, vaikka markkinoiden epävarmuudesta johtunut sellun kysynnän ja hintojen lasku heikensikin yhtiön liikevaihtoa ja kannattavuutta edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta loppuvuoden euron ja dollarin välinen kurssikehitys oli yhtiölle suotuisa. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 267 miljoonaa euroa (379). Sisältäen kertaerät, liiketulos oli 263 miljoonaa euroa (381). Sellun positiivinen hintakehitys jatkui koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Touko–kesäkuussa hinnat nousivat Euroopassa huippuunsa ollen 1 020 dollaria havusellussa ja 875 dollaria tonnilta lehtisellussa, kun ne vuoden alussa olivat 950 ja 850 dollaria. Heinäkuussa hinnat kääntyivät laskuun ja selluvarastot kasvoivat kysynnän heikennyttyä ensin Aasiassa ja sitten Euroopassa. Joulukuussa havusellun hinta oli laskenut 830 dollariin ja lehtisellun 640 dollariin. Vuoden lopussa hinnanlaskun taittumisesta saatiin viitteitä, kun monet selluntuottajat ilmoittivat rajoittavansa tuotantoa. Sellun tuotantomäärä oli ennätyksellinen, 2 205 000 tonnia (2 173 000) ja Joutsenon, Rauman ja Äänekosken tehtailla tehtiin uudet tehdaskohtaiset vuosituotantoennätykset. Svir Timberin sahan tuotantomäärä oli 193 000 kuutiometriä (208 000). Sellun kokonaistoimitukset olivat 2 124 000 tonnia (2 176 000), josta 1 196 000 tonnia oli osakkaille (1 314 000) ja 928 000 tonnia markkina-asiakkaille (862 000). Kartonki ja paperit Kartonki- ja paperiteollisuuden liikevaihto oli 2 485 miljoonaa euroa (10: 2 605) ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 59 miljoonaa euroa (173). Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna heikensivät kustannusinflaatio, erityisesti puu-, kemikaali- ja energiakustannusten osalta. Lisäksi paperien ja kartongin alemmat toimitusmäärät sekä Ruotsin kruunun vahvistuminen ja Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen euroa vastaan heikensivät tulosta. Liiketulosta paransi viime vuotta selvästi korkeammat keskimääräiset myyntihinnat. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 — TILINPÄÄTÖS 2011 37 Liiketulokseen kirjatut kertaluonteiset erät olivat tammi–joulukuussa nettona -274 miljoonaa euroa. Näistä kirjattiin tammi–syyskuussa nettona -80 miljoonaa euroa; tuotot olivat 10 miljoonaa euroa ja kulut 90 miljoonaa euroa. Kertaluonteiset tuotot liittyivät kiinteistömyynteihin Suomessa. Vuoden toisella neljänneksellä kirjattiin kertaluonteisia kuluja 49 miljoonaa euroa liittyen M-realin Halleinin sellutehtaan myyntiin ja 22 miljoonaa euroa liittyen Gohrsmühlen ja Reflexin paperitehtaiden alaskirjauksiin ja varauksiin. Kolmannella neljänneksellä kirjattiin kuluvarauksina 9 miljoonaa euroa liittyen tuleviin toimenpiteisiin Reflexin tehtaalla sekä arvonalentumistappiota 8 miljoonaa euroa liittyen Alizayn paperitehtaan suunniteltuun sulkemiseen. Vuoden viimeisen neljänneksen liiketuloksen kertaluonteiset erät olivat nettona -194 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat: • 105 miljoonaa euroa kuluvarauksia ja alaskirjauksia liittyen suunnitelmaan sulkea Alizayn tehdas. • 58 miljoonaa euroa kuluvarauksia ja alaskirjauksia liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot. • 26 miljoonaa euroa arvonalentumisia, alaskirjauksia ja kuluvarauksia liittyen uudelleenjärjestelytoimiin Äänekosken tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen. • 5 miljoonaa euroa lisäkuluvarauksia ja kauppahinnan oikaisua liittyen syyskuussa 2011 toteutuneeseen Halleinin sellutehtaan myyntiin. Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli -214 miljoonaa euroa (146). Nettokorot ja muut rahoituskulut olivat 63 miljoonaa euroa (65) ja rahoituseriin kirjatut kurssierot 3 miljoonaa euroa (-9). Osuus osakkuusyritysten tuloksista oli -7 miljoonaa euroa (-24). Lukuun sisältyy noin 4 miljoonan euron kertaluonteinen arvonalentumistappio (16) liittyen M-realin 35 prosentin omistusosuuden ja pääomalainan myyntiin Myllykoski Paper Oy:ssä ja noin 3 miljoonan euron arvonalentumistappio liittyen Zandersin osakkuusyhtiöihin Kiinassa ja Unkarissa. Ilman kertaluonteisia eriä katsauskauden tulos ennen veroja oli 0 miljoonaa euroa (92), osakekohtainen tulos 0,02 euroa (0,23) ja sijoitetun pääoman tuotto 3,4 prosenttia (7,6). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli -281 miljoonaa euroa (48), osakekohtainen tulos -0,83 euroa (0,09) ja sijoitetun pääoman tuotto -9,9 prosenttia (5,7). M-realin omavaraisuusaste joulukuun lopussa oli 27,4 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 106 prosenttia (32,1 ja 83). M-realin tietyissä lainasopimuksissa on asetettu 120 prosentin raja yhtiön nettovelkaantumisasteelle ja 30 prosentin raja omavaraisuusasteelle. Lainasopimuksissa määritellyllä tavalla laskettu nettovelkaantumisaste oli joulukuun lopussa noin 76 prosenttia ja omavaraisuusaste noin 33 prosenttia. Pehmo- ja ruoanlaittopaperit Pehmo- ja ruoanlaittopapereita valmistavan Metsä Tissuen liikevaihto oli 971 miljoonaa euroa (10: 938). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat hinnankorotukset ja suotuisat valuuttakurssimuutokset volyymien jäädessä edellisen vuoden tasolle. Omien tuotemerkkien myynti kasvoi 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 20 miljoonaa euroa (59). Sisältäen kertaerät, liiketulos oli 20 miljoonaa euroa (50). Tulokseen vaikuttivat muun muassa korkeat muuttuvat kustannukset, joista raakaaineiden ja energian osuus oli erittäin suuri, sekä yhtiön monien samanaikaisten projektien kulut. Viimeistä 2 vuotta leimannut sellun ja 38 TILINPÄÄTÖS 2011 — HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 keräyspaperin hintojen voimakas nousu tasaantui syksyllä. Euron heikkeneminen piti kuitenkin yhtiön sellukustannukset korkeina. Myös muut raaka-aine-, tarvike- ja kuljetuskustannukset pysyivät erittäin korkealla tasolla. Lisäksi Saksan Dürenin tehtaan tuotannon käynnistysvaihe aiheutti merkittäviä lisäkustannuksia. Investointiprojekti Saksan Dürenissä saatiin päätökseen. Tehdas vihittiin käyttöön syyskuussa ja samalla lanseerattiin SAGA One-Uptuotekonsepti. Markkinoille tuotiin myös SAGA Cooking Roundspaperi, joka on ensimmäinen pyöreä ruoanlaittopaperi. Dürenin tehdas on erikoistunut SAGA-brändillä myytävien leivin- ja ruoanlaittopapereiden valmistukseen. Puolaan suunnattu 3-vuotinen investointiohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti Krapkowicen tehtaalla ja vahvistaa Metsä Tissuen asemaa Keski-Euroopassa. Kolmannella vuosineljänneksellä Metsä Tissue aloitti kuluttajille suunnattujen Lotus-pehmopaperituotteiden valmistuksen ja myynnin Venäjällä Georgia-Pacificin kanssa solmitun lisenssisopimuksen mukaisesti. Vuoden aikana Serlan, Lambin, Molan ja Tenton laatuja ja pakkauskonseptejä uudistettiin. Tuotteet sijoittuivat kärkisijoille eri kuluttajatutkimuksissa ja kilpailuissa. Metsä Tissue lanseerasi myös Euroopanlaajuisen kampanjan edistääkseen hygieniaa työpaikoilla ja wc-tiloissa. Kampanjaa tukee uusi kosketusvapaa Katrin Ease-tuoteperhe. Lisäksi Metsä Tissue koulutti koko henkilöstöään kestävän kehityksen teemoista yhteistyössä WWF Suomen ja Metsäliitto-konsernin kanssa. Tutkimus ja kehitys Metsäliitto-konsernin tutkimus- ja kehityskustannukset olivat 19 miljoonaa euroa (10: 21 ja 09: 24) eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta (10: 0,4 ja 09: 0,5). Puunhankinnan kehitysohjelmat liittyivät tietojärjestelmien ja jäsenpalveluiden kehittämiseen sekä korjuun ja kuljetuksen tuottavuuden parantamiseen. Puutuoteteollisuudessa keskityttiin asuin- ja liiketilarakentamisen rakenneratkaisujen kehittämiseen. Vuoden aikana lanseerattiin Weather Guard -havuvaneri- ja Kertotuotteet, kuljetusvälineasiakkaille Phoenixkoivuvanerituotteita sekä piharakentamiseen Kesto MicroShield -tuotteita. Selluteollisuudessa painopisteenä oli asiakastarpeisiin vastaava tuotekehitys ja tuotantotehokkuuden parantamiseen tähtäävä prosessikehitys. Hankkeet liittyivät lopputuotteen laadun tasaisuuden hallintaan sekä asiakkaan tukemiseen kuituseosten hyödyntämisessä. Kartonki- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnassa panostettiin erityisesti kartonkien tuotekehitykseen Lite4You-konseptin pohjalta, jossa kantavana ajatuksena on entistä kevyempien pakkauskartonkien tuottaminen loppukäyttöominaisuuksien siitä kärsimättä. Tehtailla käynnistettiin mittava muuttuvien kustannusten pienentämiseen tähtäävä kehitysohjelma, joka on keskittynyt erityisesti pääraakaaineiden käytön optimointiin. Ohjelmaa jatketaan myös vuoden 2012 aikana. Kuluttajien tarpeisiin ja näkemyksiin perustuva tuotekehitys on pehmo- ja ruoanlaittopapereissa liiketoimintastrategian kulmakiviä. Tuotekehitysprosessia tukee teknologiakeskus Saksassa. Toiminta kauden aikana Lambin wc-paperilaatua uudistettiin Suomessa ja itä eurooppalaisten Mola- ja Tento-brändien tuotelaatuja parannettiin. Tuotelanseerauksia olivat Serlan ISO, SAGAn One-Up ja Cooking Rounds sekä Katrinin Ease ja Green Spa. Ympäristö Metsäliitto-konserni on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen, oman toimintansa jatkuvaan parantamiseen sekä vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Konsernin ympäristöpolitiikan pääperiaatteita ovat konsernin kattava yhteinen ympäristövastuu, energia- ja ympäristötehokkuus, kestävien metsänhoitoperiaatteiden edistäminen sekä toimittajien ympäristövastuun edellyttäminen. Ympäristöpolitiikan lisäksi toimintaamme ohjaa myös kestävän kehityksen periaatteet, joihin kuuluu ympäristövastuun ohella kokonaisvaltainen liiketoiminnallinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Konserni tukee riippumattoman osapuolen varmentamaa metsäsertifiointia. Katsausvuonna 81 prosenttia puunhankinnan hankkimasta puusta tuli sertifioiduista metsistä. Vuoden 2011 aikana Suomessa otettiin käyttöön uusi FSC-standardi, jonka testaaminen on aloitettu osassa omistamistamme metsistä. Konserni odottaa saavansa FSC-sertifikaatin vuoden 2012 loppuun mennessä. Lähes kaikilla konsernin tuotantolaitoksilla on sertifioitu ISO 9001 -laatujärjestelmä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä sertifioitu Chain of Custody -järjestelmä, jonka avulla sertifioidun puun osuus tuotteissa pystytään todentamaan luotettavasti. Sertifioituihin laatu- ja ympäristöjärjestelmiin sisältyy puun alkuperän hallintajärjestelmä, minkä ansiosta konserni tuntee aina hankkimansa puun alkuperän. Useilla konsernin tuotantolaitoksilla on myös käytössä sertifioitu työja tuoteturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001. Pyrimme toiminnallamme hillitsemään ilmastonmuutosta. Konsernin käyttämistä polttoaineista 80 prosenttia on puupohjaisia biopolttoaineita, ja määrä kasvaa edelleen. Lisäksi käytämme energianlähteenä myös vesi- ja ydinvoimaa, jotka niin ikään ovat hiilidioksidineutraaleja energialähteitä. Konserni on investoinut 4 suureen bioenergiahankkeeseen, jotka tulevat korvaamaan tai osittain korvaamaan fossiiliperäisen energian uusiutuvalla biomassalla. Yhdessä nämä hankkeet tulevat vähentämään konsernin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vuosittain jopa 200 000 tonnia. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa suuria tuotantoinvestointeja. Vuoden 2011 aikana saatiin valmiiksi kaikkiaan 135 pienempää energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävää projektia, joiden energiansäästövaikutus on noin 260 GWh lämpöä ja 54 GWh sähköä. Konsernin tuotantolaitosten käyttämien polttoaineiden määrä oli katsausvuonna 24,5 TWh (26,0). Ostosähköä hankittiin 2,7 TWh (2,5) ja ostolämpöä 0,1 TWh (-0,3). Näistä muodostuva kokonaisenergiankulutus oli 31,3 TWh (32,0). Katsausvuonna konsernin päästöt ilmaan olivat: hiilidioksidi (CO2) 1,2 miljoonaa tonnia (1,3), rikki (SO2:na) 2 359 tonnia (2 475) ja typen oksidit (NO2:na) 7 358 tonnia (7 708). Päästöt vesistöihin olivat kemiallinen hapenkulutus (COD) 45 921 tonnia (48 646) ja fosfori 79 tonnia (79). Konsernin tuotantolaitoksilla ei tapahtunut katsausvuonna yhtään merkittäviin ympäristövaikutuksiin johtanutta poikkeustapausta. Joitakin lupaehtojen ylityksiä kuitenkin kirjattiin. Konsernin tytäryhtiöillä on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Vanhojen ympäristövastuiden määrä on viime vuosina vähentynyt, koska pilaantuneita maa-alueita on kunnostettu. Tällä hetkellä tiedossa olevia merkittäviä vanhoja vastuita ovat lähinnä joidenkin M-realin ja Metsäliitto Puutuoteteollisuuden omistamien maa-alueiden puhdistamiseen liittyvät velvoitteet sekä Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyvät toimenpiteet. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa konsernin vastuu maa-alueiden pilaantumisesta on voitu määritellä. Metsäliitto-konsernin ympäristökulut vuonna 2011 olivat 54 miljoonaa euroa (52). Konsernissa määriteltiin kestävän kehityksen tavoitteet, joilla voimme saavuttaa esimerkiksi energiatehokkuudessa mittavia säästöjä ja pienentämään siten ympäristövaikutustamme. Tavoite on vähentää vuoden 2009 tasosta fossiilisia hiilidioksidipäästöjä tuotannossa 30 prosentilla per tuotetonni sekä lisätä energiatehokkuutta 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Näiden lisäksi konsernille on määritelty kestävän kehityksen tavoitteet myös puuraaka-aineen, energian, eettisen liiketoiminnan sekä henkilöstön osalta. Riskien hallinta ja riskit Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä sekä hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka säätelevät Metsäliitossa toteutettavaa riskienhallintatyötä. Metsäliiton riskienhallinta on systemaattista ja ennakoivaa toimintaa, jonka avulla arvioidaan ja hallitaan liiketoimintaan liittyviä riskejä, uhkatekijöitä ja mahdollisuuksia. Konsernin liiketoiminta-alueet arvioivat säännöllisesti budjetti- ja strategiaprosessin yhteydessä omat strategiset, operatiiviset, rahoitukselliset ja vahinkoriskinsä. Konsernin johtoryhmä tarkastelee konsernitason riskiasemaa aika ajoin toteutettavissa riskienhallinnan workshopeissa. Riskienhallintaprosessin tuloksista raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja konsernin johtoryhmälle. Vuoden 2011 aikana toteutetuissa riskiarvioinneissa tunnistettiin seuraavat Metsäliitto-konsernin taloudelliseen suorituskykyyn ja toimintakykyyn mahdollisesti vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät: Maailmantalouden epävarmuus Päämarkkina-alueilla puutuotteiden, sellun, paperin ja kartongin kysyntä vaihtelee yleisen taloudellisen kehityksen mukaisesti. Maailmantalouden kehitykseen liittyy tälläkin hetkellä merkittäviä epävarmuustekijöitä. Talouden epäsuotuisalla kehityksellä on suoranaisia kielteisiä vaikutuksia Metsäliitto-konsernin tuotteiden kysyntään, kannattavuuteen sekä mahdollisesti rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Rahoituksen saatavuus Konsernin pääoman saatavuus ja pääoman hinta ovat pitkälti riippuvaisia rahoitusmarkkinoilla vallitsevista olosuhteista, siellä tapahtuvista muutoksista ja omasta taloudellisesta tilanteesta. Euroopan velkakriisi, jonka perussyyt ovat Etelä-Euroopan valtioiden pitkään jatkuneessa alijäämäisessä julkisessa taloudessa ja siitä johtuneessa ylivelkaantumisessa, heijastuu tällä hetkellä kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin, pankkien toimintaan ja niiden luotonantoon. Kriisin kärjistyttyä vuoden 2011 toisella puoliskolla pääoman saatavuus on selkeästi vaikeutunut ja rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus on nostanut pääoman HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 — TILINPÄÄTÖS 2011 39 hintaa merkittävästi. Tällä kehityksellä voi olla kielteisiä vaikutuksia Metsäliiton tarvitseman vieraan pääoman saatavuuteen ja hintaan. Metsäliitto-konsernissa on varauduttu jälleenrahoitusriskiin käyttämällä eri rahoituslähteitä monipuolisesti hyväksi sekä käynnistämällä jälleenrahoitusprosessit hyvissä ajoin ennen lainojen erääntymistä. Lisäksi konsernilla on käytettävissään nostettavia luottolimiittejä noin puolen miljardin euron edestä. Liiketoiminnan syklisyys ja kilpailuympäristö Metsäliitto toimii syklisellä alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa merkittävästi tuotteiden hintatasoon. Mahdollinen kysynnän heikentyminen tai tarjonnan lisäys saattaa vaikuttaa epäedullisesti markkinatasapainoon. Epäedulliset suhdanteet tai kilpailijoiden kapasiteetin lisäys voivat alentaa lopputuotteiden hintoja. Toisaalta teollisuuden toimijoiden mahdollinen kapasiteetin vähentäminen tai teollisuuden rakenteen konsolidoituminen voivat vastaavasti johtaa hintojen nousuun. Myös suuremmat, pitkäkestoiset valuuttakurssimuutokset vaikuttavat paperituotteiden markkinatasapainoon päämarkkina-alueilla ja tuottajien kilpailukykyyn Euroopassa. Tuotantokustannusten hintariskit ja tuotantopanosten saatavuus Toiminnan kannalta tärkeimpien tuotantotekijöiden kuten puun, energian ja kemikaalien hinnan suuri ja odottamaton nousu tai mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta ja uhata toiminnan jatkuvuutta. Metsäliitto-konserni pyrkii suojautumaan näiltä riskiltä solmimalla pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja näihin liittyviä johdannaissopimuksia. Mahdolliset muutokset sääntelyssä ja verotuksessa koskien mm. hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvan energian tukemista saattavat toteutuessaan aiheuttaa Metsäliitto-konsernille merkittävän kustannusten nousun. Vastuuriskit Metsäliiton liiketoimintaan liittyy erilaisia vastuuriskejä, kuten yleiset toiminnalliset vastuuriskit, sopimusriskit, ympäristöriskit ja tuotevastuuriskit. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan tehostamalla liiketoimintaprosesseja, käytäntöjä, laatuvaatimuksia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Osa edellä mainituista vastuuriskeistä on katettu vakuutusyhtiöiden kanssa tehdyillä vakuutussopimuksilla. Selluteollisuus Metsä-Botnia tuottaa täydellä kapasiteetilla noin 2,5 miljoonaa tonnia valkaistua havu- ja lehtisellua vuodessa. Tuotantokapasiteetin perusteella Metsä-Botnia on Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. Sellutoimialan tuloksella on hyvin suuri merkitys koko Metsäliitto-konsernin liiketoiminnalle. Siksi selluhintojen voimakas lasku ja tästä johtuva Metsä-Botnian kannattavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa haitallisesti koko Metsäliiton liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Liiketoiminnan keskeytysriskit Suurvahingot, vakavat onnettomuudet, luonnonkatastrofit, ympäristövahingot, tärkeiden tietojärjestelmien vakavat viat, työtaistelut ja tärkeimpien raaka-aineiden toimitusongelmat voivat keskeyttää liiketoiminnan ja ääritapauksissa aiheuttaa jopa asiakkaiden menetyksiä. Liiketoiminta-alueet, tehtaat ja palvelutoiminnot ovat laatineet jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia näiden riskien pienentämiseksi. Tehtaiden omaisuus- ja keskeytysriskejä arvioidaan säännöllisesti ja riskit on pääosin katettu vakuutussopimuksilla. Luottoriskit ja muut vastapuoliriskit Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on liiketoiminta-alueiden ja keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla. Luotonvalvonta määrittää yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa sisäiset, asiakkaille myönnetyt luottorajat sekä maksuehdot. Osa luottoriskeistä on katettu luottovakuutusyhtiöiden kanssa tehdyillä vakuutussopimuksilla. Metsäliitto-konsernin asiakasluottoriski on ollut tavanomaisella tasolla vuonna 2011. Luottoriskiä on pyritty pienentämään tehostamalla sisäisiä luotonvalvontatoimenpiteitä ja -prosesseja. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty Metsäliiton hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan alaisessa luotto-ohjeessa. Konsernin ja liiketoimintojen operatiivinen johto osallistuu tarvittaessa luottoriskien arviointiin ja lopullisten luottopäätösten tekemiseen. Rahamarkkinasijoituksissa, johdannaisissa ja lainoissa hyväksymme vastapuoliksi vain konsernin rahoituspolitiikassa määritellyt, luotto kelpoisuuden täyttävät tai hallituksen päätöksellä erikseen nimetyt vastapuolet. Turvallisuusriskit Yritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi työturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen, taloudellisiin väärinkäytöksiin ja henkilöturvallisuuteen kohdistuvat puutteet ja laiminlyönnit, ulkopuoliset uhat ja sisäisen valvonnan puute. Yritysturvallisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan ja kehittämään tehostamalla keskeisiä toimintaprosesseja sekä lisäämällä keskeisiin uhkatekijöihin liittyvää ohjeistusta ja koulutusta sekä sisäistä valvontaa. Henkilöstö Metsäliitto-konserni on kiinnittänyt erityistä huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseen erilaisten kehitysohjelmien ja erityistoimien avulla. Metsäliitto pyrkii varautumaan mm. sukupolvenvaihdoksiin liittyviin riskeihin ja muihin henkilöstöriskeihin esim. työkyvyn varmistamisen, urasuunnittelun ja työnkierron avulla. Rahoitusriskit Kulutustottumusten muutokset Uuden viestintäteknologian, markkinointikanavien ja muiden kulutustottumusten muutokset voivat vaikuttaa kielteisesti paperi- ja kartonkituotteiden kysyntään ja hintatasoon. 40 TILINPÄÄTÖS 2011 — HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät pääasiassa valuuttoihin, korkoihin, likviditeettiin, vastapuoliriskeihin ja johdannaisinstrumenttien käyttöön. Rahoitusriskejä hallitaan Metsäliiton hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on vähentää epävarmuutta, parantaa ennustettavuutta, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa mukauttaa toimintaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Osuus- ja lisäosuuspääoma Metsäliiton jäsenellä on erotessaan oikeus saada suorittamansa osuusmaksu ja lisäosuusmaksu takaisin. Lisäosuudet palautetaan jäsenelle myös kirjallisen vaatimuksen perusteella. Metsäliiton sääntöjen mukaan varsinaisten osuuksien ja lisäosuuksien palauttamiseen voidaan käyttää rahamäärä, joka vastaa 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. Tavallista suuremmilla osuuspääoman palautuksilla voi olla haitallinen vaikutus Metsäliiton taloudelliseen asemaan. Metsä-Botnian nimi vaihtuu Metsä Fibreksi. M-real Oyj:n nimen muutoksesta Metsä Board Oyj:ksi päättää varsinainen yhtiökokous 28.3.2012. Metsä Tissuen nimi säilyy entisellään. Puunhankinta toimii jatkossa Suomessa nimellä Metsäliitto Puunhankinta, kansainvälisesti Metsä Forest. Identiteettimuutos ei vaikuta konsernin rakenteeseen tai yhtiöiden juridiseen asemaan, ja Metsä Groupin emoyrityksen nimi ja toimintamuoto säilyy Metsäliitto Osuuskuntana. Lähiajan näkymät Riskeihin varautuminen ja niiden siirtäminen Tunnistettuihin riskeihin varaudutaan parhaan tietämyksen mukaan ja konsernin kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vahinkoriskien osalta vakuutusyhtiöiden kanssa tehdään aktiivista riskienhallintatyötä, josta esimerkkinä säännöllisesti toteutettavat erityyppiset riskiarvioinnit liiketoiminnan eri osa-alueilla. Konsernin tuotantolaitokset ovat varautuneet mahdollisiin toiminnan häiriötilanteisiin laatimalla toiminnan jatkuvuus- ja toipumis- sekä kriisinhallintasuunnitelmat. Konserni kantaa itse osan riskeistä ja oman riskinkantokyvyn ylittävät riskit on siirretty valikoidusti vakuutus-, johdannais- ja muiden sopimusten avulla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on katettu globaaleilla vakuutussopimuksilla kuten: • Omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma • Toiminnan ja tuotevastuuvakuutusohjelma • Johdon ja hallintoelinten vastuuvakuutusohjelma • Kuljetusvastuuohjelma • Luottovakuutusohjelma Tilikauden jälkeiset tapahtumat M-real ilmoitti 13.1.2012 myyvänsä Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminnan Hahnemühle FineArt GmbH:lle. Sopimukseen kuuluvat koko Premium Paper -liiketoiminta, siihen liittyvät kiinteistöt sekä noin 100 M-realin työntekijää. Järjestelyn arvioidaan toteutuvan vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana. Sen toteutuminen vähentäisi M-realin vuotuista liikevaihtoa noin 20 miljoonalla eurolla eikä sillä olisi merkittävää vaikutusta M-realin operatiiviseen tulokseen. Järjestelyllä ei arvioida toteutuessaan olevan olennaista kertaluonteista tulos- tai kassavaikutusta ottaen huomioon vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä tehdyt kirjaukset. M-real Oyj myi tammikuussa 39 prosentin osuutensa Plastiroll Oy:stä Sponsor Capital Oy:lle ja Plastirollin johdolle. Plastiroll on monipuolinen pakkausmateriaalien valmistaja, mukaan lukien bio hajoavat materiaalit, ja sen tuotantolaitokset sijaitsevat Ylöjärvellä Suomessa. Kaupalla ei ole liikevaihto- eikä olennaista tulosvaikutusta M-realille. Metsäliitto-konserni ilmoitti 9.2.2012 muuttavansa nimensä Metsä Groupiksi ja uudistavansa yritysilmeensä. Samassa yhteydessä myös konsernin liiketoiminta-alueiden nimet muuttuvat. Nimistön ja identiteetin muutos viimeistelee konsernin strategiaan perustuvan voimakkaan rakennemuutoksen yhtenäisen ja kilpailukykyisen metsäteollisuuskonsernin rakentamiseksi. Nimi Metsä yhdistää liiketoiminta-alueet selkeästi osaksi Metsä Groupia. Puutuoteteollisuuden nimeksi tulee Metsä Wood ja Metsäliiton Puunhankinnan varantotilanne on hyvä. Alkaneen vuoden puumarkkinoihin, lähinnä Länsi-Suomessa, vaikuttavat jonkin verran loppuvuoden 2011 myrskytuhot. Puutuoteteollisuuden lähiajan näkymät ovat edelleen haasteelliset. Kokonaiskysynnän kasvun odotetaan jäävän päämarkkinoilla parhaimmillaankin vähäiseksi. Kustannusten hallinta jatkuu ja toiminnan sopeuttaminen voi olla välttämätöntä. Sellun hintatasot eri markkina-alueilla ovat vakiintuneet ja osin kääntyneet nousuun loppuvuoden alenevan kehityksen jälkeen. Lisäksi euron kurssin heikkeneminen suhteessa sellun hinnoitteluvaluuttaan dollariin parantaa kannattavuutta ja suhteellista kilpailukykyä. Kartongin tilauskannat ovat viime viikkoina olleet nousussa, mutta ovat edelleen normaalitason alapuolella. Vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla tilausvirrat laskivat selvästi, minkä arvioidaan pääosin aiheutuneen varastotasojen laskusta toimitusketjun eri osissa yleistalouden epävarmuuden lisääntyessä. Kartongin pitkän aikavälin kysyntä- ja kannattavuusnäkymät jatkuvat kuitenkin vahvana, ja M-real lisää taivekartonkikapasiteettiaan suunnitellusti. Viimeinen aiemmin julkistettuun ohjelmaan kuuluva investointi, Äänekosken tehtaan taivekartonkikapasiteetin lisäys, toteutetaan vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Pehmopaperituotteiden kysyntä jatkuu varsin vakaana suhdanteista riippumatta. Leivin- ja ruoanlaittopapereiden osalta kysyntä on edelleen kasvussa ja lisämyyntiä tuovat myös tuoteuutuudet. Korkeat energiakustannukset ja raaka-ainehinnat sekä keräyspaperin paikallinen saatavuus ja hinta tuovat haasteita yhtiön tavoitteeseen parantaa liike tulostaan. Konsernin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä paranevan vuoden 2011 viimeisestä neljänneksestä lähinnä kartongin ja sellun parempien toimitusmäärien vuoksi. Osuuskorkoesitys Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on päättänyt ehdottaa hallintoneuvostolle, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5,5 prosenttia vuodelta 2011 (5,5 prosenttia vuodelta 2010). Lisäosuuspääoma A:lle ehdotettu korko on 5,0 prosenttia (5,0), ja lisäosuuspääoma B:lle ja C:lle ehdotettu korko on 4,5 prosenttia (4,5). Hallituksen esitys käsitellään maaliskuussa Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostossa, joka puolestaan tekee osuuskoron määrästä esityksen toukokuussa kokoontuvan edustajiston päätettäväksi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 — TILINPÄÄTÖS 2011 41 Ylijäämän käyttöehdotus vuodelta 2011 Metsäliitto Osuuskunta Euroa Edustajiston käytettävissä on tilikauden ylijäämä 63 811 731,27 käyttämätön ylijäämä edellisiltä vuosilta 506 001 259,03 yhteensä 569 812 990,30 Hallitus ehdottaa, että vararahastoon II siirretään sääntöjen 13. pykälän mukaan 3 190 586,56 sekä lisäksi 3,44 3 190 590,00 osuuskorkoa jaetaan 5,5 % maksetulle osuuspääomalle 10 799 362,37 5,0 % maksetulle A-lisäosuuspääomalle 23 861 027,57 4,5 % maksetulle B-lisäosuuspääomalle 2 508 945,99 4,5 % maksetulle C-lisäosuuspääomalle 651 442,29 37 820 778,22 ylijäämätilille jätetään 528 801 622,08 yhteensä 569 812 990,30 Mikäli edustajisto hyväksyy edellä olevan ehdotuksen, osuuskunnan oma pääoma on Osuuspääoma 198 326 587,49 Lisäosuuspääoma A 486 916 839,34 Lisäosuuspääoma B 61 751 293,47 Lisäosuuspääoma C 14 481 682,93 Vararahasto I 3 939 904,28 Vararahasto II 56 042 430,00 Ylijäämätili 528 801 622,08 Oma pääoma yhteensä 1 350 260 359,59 Espoossa 9. helmikuuta 2012 Martti Asunta Puheenjohtaja Kari Jordan Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Mikael Aminoff Eino Halonen Arto Hiltunen Saini Jääskeläinen Juha Parpala Timo Saukkonen Antti Tukeva 42 TILINPÄÄTÖS 2011 — YLIJÄÄMÄN KÄYTTÖEHDOTUS VUODELTA 2011 Konsernin laaja tuloslaskelma Milj. euroa Liite 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 4,6 5 346 5 377 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 33 38 Liiketoiminnan muut tuotot 4,7 95 142 Materiaalit ja palvelut 4,8 -3 770 -3 599 Henkilöstökulut 4,8 -863 -745 Poistot ja arvonalentumiset 4,9 -354 -336 Liiketoiminnan muut kulut 4,8 -459 -379 29 497 4 -15 -7 Liiketulos Osuus osakkuusyritysten tuloksista Kurssierot 10 2 Muut rahoitustuotot 10 9 5 Muut rahoituskulut 10 -142 -135 Tilikauden tulos ennen veroja Tuloverot 11 Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -98 345 -59 -131 -157 214 Lopetetut toiminnot Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 5 Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät 0 0 -157 214 12 -38 19 25 30 Muuntoerot 6 25 Muut erät 0 0 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 8 -7 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 0 67 -156 281 -42 170 Rahavirran suojaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille -115 44 -157 214 -45 204 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille -112 77 -156 281 Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA — TILINPÄÄTÖS 2011 43 Konsernin tase Milj. euroa Liite 31.12.2011 31.12.2010 1.1.2010 493 VARAT Pitkäaikaiset varat 13 529 503 Muut aineettomat hyödykkeet 13,38 232 242 245 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13,38 2 129 2 281 2 428 Liikearvo Biologiset hyödykkeet 14 8 8 7 Osuudet osakkuusyrityksissä 15 70 80 98 Myytävissä olevat rahoitusvarat 16 368 338 356 Muut rahoitusvarat 17 13 14 11 Laskennalliset verosaamiset 18 62 63 58 Johdannaiset 30 0 4 2 3 410 3 534 3 697 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 19 781 798 669 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 735 843 753 34 39 42 0 11 2 Tuloverosaamiset Johdannaiset 30 Rahavarat 21 Myytävänä olevat omaisuuserät 5 Varat yhteensä 330 440 558 1 881 2 131 2 024 7 8 9 5 298 5 672 5 730 484 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osuuspääoma 22 573 539 Muuntoerot 22 29 25 9 Arvonmuutos- ja muut rahastot 22 240 244 217 Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuudet 23 Oma pääoma yhteensä 293 346 217 1 135 1 154 927 360 524 471 1 495 1 678 1 399 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 18 362 409 382 Eläkevelvoitteet 24 123 115 122 25,38 45 48 76 26 1 854 1 927 1 976 115 Varaukset Rahoitusvelat Muut velat 27 6 18 Johdannaiset 30 26 18 19 2 417 2 534 2 689 Lyhytaikaiset velat 25,38 145 19 52 Rahoitusvelat 26 439 471 798 Ostovelat ja muut velat 28 762 914 758 12 38 16 29 17 13 1 386 1 460 1 637 Varaukset Tuloverovelat Johdannaiset Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 30 0 0 6 Velat yhteensä 3 803 3 994 4 331 Oma pääoma ja velat yhteensä 5 298 5 672 5 730 Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. 44 TILINPÄÄTÖS 2011 — KONSERNIN TASE 5 Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Milj. euroa Liite Oma pääoma 1.1.2010 Osake pääoma 484 Luokittelun muutos Ylikurssi rahasto Muuntoero 30 9 -30 Oikaistu oma pääoma 1.1.2010 484 0 9 Arvon muutosja muut Kertyneet rahastot voittovarat 221 184 927 -3 33 0 217 217 170 Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Määräys vallattomien omistajien Oma pääoma Yhteensä osuudet yhteensä 471 1 399 927 471 1 399 170 44 214 0 12 Rahavirran suojaukset 11 11 8 19 Myytävissä olevat rahoitusvarat 12 12 18 30 14 10 25 0 0 0 -5 -3 -7 Muuntoerot 14 Muut erät 0 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2 -6 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 16 18 0 34 33 67 Tilikauden laaja tulos yhteensä 16 18 170 204 77 281 -28 -28 -4 -31 Liiketoimet omistajien kanssa Maksetut osuuspääoman korot ja osingot 22 Osuuspääoman muutos 22 Siirto vapaasta pääomasta sidottuun 22 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset 5 Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset 5 55 55 9 1 Oma pääoma 31.12.2010 539 Oma pääoma 1.1.2011 539 Luokittelun muutos 539 1 0 1 2 -5 -5 -22 -27 25 244 346 1 154 524 1 678 31 25 247 312 1 154 524 1 678 -3 34 0 244 346 1 154 524 1 678 -42 -42 -115 -157 -23 -23 -16 -38 11 11 14 25 3 2 6 0 0 0 5 3 8 0 25 Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät 55 0 0 -31 Oikaistu oma pääoma 1.1.2011 -9 0 12 Rahavirran suojaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Muuntoerot 3 Muut erät 0 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0 5 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 3 -7 0 -3 3 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 3 -7 -42 -45 -112 -156 -28 -28 -20 -48 Liiketoimet omistajien kanssa Maksetut osuuspääoman korot ja osingot 22 Osuuspääoman muutos 22 Muu oman pääoman muutos 22 2 Siirto vapaasta pääomasta sidottuun 22 1 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset 5 Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset 5 Oma pääoma 31.12.2011 33 33 2 -1 0 573 31 29 243 33 2 4 0 0 0 0 18 18 -34 -16 260 1 135 360 1 495 Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä KONSERNIN LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA — TILINPÄÄTÖS 2011 45 Konsernin rahavirtalaskelma Milj. euroa Liite 2011 2010 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos Oikaisut tilikauden tulokseen 32 Saadut korot Maksetut korot Saadut osingot Muut rahoituserät, netto Maksetut verot Käyttöpääoman muutos 32 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat -157 214 634 495 9 7 -110 -113 6 2 -21 -59 -114 -100 74 -136 323 310 Investointien rahavirrat -102 0 Osakkuusyritysten hankinnat -1 0 Muiden osakkeiden hankinnat -5 0 -227 -138 28 5 Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 5 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Tytäryritysten luovutukset vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 5 Osakkuusyritysten luovutukset 7 0 Muiden osakkeiden luovutukset 0 44 39 39 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto Investointien nettorahavirrat -2 1 -263 -49 42 52 Rahoituksen rahavirrat Osuuspääomien muutos Muu oman pääoman muutos Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset Pitkäaikaisten velkojen lisäys Pitkäaikaisten velkojen vähennys Lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto 4 0 -44 -17 194 719 -300 -1 100 -4 7 5 -1 -66 -40 Rahoituksen nettorahavirrat -170 -381 Rahavarojen muutos -110 -120 Rahavarat tilikauden alussa 440 558 Maksetut osuuspääoman korot ja osingot Rahavarojen muuntoero Rahavarojen muutos Myytävänä olevien omaisuuserien rahavarat Rahavarat tilikauden lopussa Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. 46 TILINPÄÄTÖS 2011 — KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 21 0 3 -110 -120 0 0 330 440 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1.Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, joita on sovellettu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Konsernin perustiedot Metsäliitto Osuuskunta tytäryrityksineen muodostaa konsernin, jonka 5 liiketoiminta-aluetta ovat puunhankinta, puutuoteteollisuus, sellu teollisuus, kartonki- ja paperiteollisuus sekä pehmo- ja ruoanlaitto paperit. Valmistustoimintaa on 9 maassa. Metsäliitto-konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa. Konsernin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulentie 6, 02100 Espoo. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.metsagroup.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Revontulentie 6, 02100 Espoo. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osuuskuntalain mukaan edustajistolla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa. Varsinaisella edustajiston kokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Laadintaperiaatteet ja arvostusperuste Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti soveltaen IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka ovat voimassa ja jotka ovat EU:n hyväksymiä tilinpäätöksen laatimishetkellä 31.12.2011. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonan euron tarkkuudella ellei muuta ole mainittu. Tilinpäätös on laadittu perustuen historiallisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, johdannaissopimuksia sekä eräitä muita rahoitusvaroja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Johdon mielestä konsernilla on riittävästi resursseja jatkaa toimintaansa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tämän takia tilinpäätös on laadittu soveltaen toiminnan jatkuvuuden periaatetta. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2011 alkaen. IAS 24 (uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. Uudistetulla standardilla ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 32 (muutos), Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimis periaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 19, Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 14 (muutos), Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. Muutoksella on korjattu ei-toivottu vai- kutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 ”IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys”. Ilman näitä muutoksia yritykset eivät olisi saaneet merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tämä ei ollut tarkoituksena, kun IFRIC 14 julkaistiin, ja näillä muutoksilla korjattiin ei-toivotut vaikutukset. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia 7 standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, jotka konserni on ottanut käyttöön vuonna 2011. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 — TILINPÄÄTÖS 2011 47 Konsolidointiperiaatteet Erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryrityksen tavoin Metsäliitto Management Oy, joka on perustettu konsernin johtoryhmän jäsenten osakepalkitsemista varten. Metsäliitto Osuuskunnalla on Metsäliitto Management Oy:ssä osakas- ja lainasopimuksen perusteella määräysvalta ja tämän takia yritys on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Määräysvalta on seurausta sopimuksissa olevien ehtojen, kuten Management-yrityksen hallinnoimien M-real Oyj:n B-osakkeiden luovutuskieltojen, panttauskieltojen ja äänestysrajoitteiden soveltamisessa. Lisäksi yritys ei saa ilman Metsäliiton hallituksen lupaa tehdä päätöstä, jonka ei voi katsoa kuuluvan yrityksen toimialaan tai ei tähtää pelkästään järjestelmän toteuttamiseen. Metsäliitto Osuuskunnalla tai sen määräysvaltayrityksellä ei ole omistusta kyseisessä yrityksessä. Yrityksen tuloslaskelma ja tase on yhdistelty konsernitilinpäätökseen järjestelyn alkuhetkestä lukien. Metsäliitto Management Oy:n M-real Oyj:n B-osakkeiden hankintaa on konsernitilinpäätöksessä käsitelty transaktiona määräysvallattomien omistajien kanssa. Metsäliitto Management Oy puretaan osakassopimuksen määräysten perusteella M-realin kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen 2013 julkistamisen jälkeen tai purkamista lykkäävien ehtojen toteutuessa viimeistään M-realin kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen 2017 julkistamisen jälkeen. Kun Metsäliitto Osuuskunta konsernina luovuttaa järjestelyn purkuhetkellä Management-yrityksen omistajille muuttuvan määrän osakkeita tai rahaa, johdon tekemää sijoitusta Management-yritykseen käsitellään konsernitilinpäätöksessä rahoitusvelkana eikä määräysvallattomien omistajien osuutena. Osakepohjaisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpidollisesta käsittelystä on annettu lisäinformaatiota laadintaperiaatteiden kohdassa Osakeperusteiset maksut. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä, ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus merkitään tuloslaskelmaan. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Lisäksi konserni menettäessään määräysvallan käsittelee kaikki kyseiseen tytäryritykseen liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät samalla perusteella kuin ne olisi käsiteltävä, jos konserni olisi suoraan luovuttanut asianomaiset varat ja velat. 48 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Osakkuusyritykset Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös hankintaajankohtana määritetyn liikearvon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä oman pääoman muutoksista kirjataan omaan pääomaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole osakkuusyritystä koskevia sitoumuksia eikä se ole suorittanut maksuja sen puolesta. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Laimennusvaikutuksesta johtuvat voitot tai tappiot osakkuusyrityssijoituksista merkitään tuloslaskelmaan. Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko mitään viitteitä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo saattaa olla alentunut. Jos mitään tällaisia viitteitä esiintyy, konserni testaa sijoituksen koko kirjanpitoarvon yhtenä omaisuuseränä vertaamalla siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Yhteisyritykset Konsernin osuudet yhteisessä määräysvallassa olevissa yksiköissä käsitellään konsernitilinpäätöksessä suhteellista yhdistelyä käyttäen. Konsernin osuus yhteisyrityksen yksittäisistä tuotto-, kulu-, omaisuus- ja velkaeristä sekä sen rahavirroista yhdistellään konsernitilinpäätöksen vastaaviin eriin. Yhteisyritykselle myydyistä omaisuuseristä kirjataan muille osapuolille kuuluva osuus voitoista tai tappioista. Konserni ei kirjaa osuuttaan yhteisyrityksen voitoista tai tappiosta, jotka syntyvät konsernin siltä ostamista omaisuuseristä, ennen kuin omaisuuserät on myyty edelleen riippumattomalle osapuolelle. Liiketoimista syntyvä tappio kirjataan kuitenkin välittömästi, jos se antaa näyttöä lyhytaikaisten omaisuuserien nettorealisointiarvon vähentymisestä tai arvonalentu misesta. Äänevoima Oy ja Ääneverkko Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen suhteellista yhdistelyä käyttäen. Konsernilla on 48,98 prosentin osuus Kiinteistö Oy Metsätapiolassa. Konserni on merkinnyt tilinpäätökseensä osuutensa Kiinteistö Oy Metsätapiolan omaisuuseristä, veloista, tuotoista ja kuluista. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toiminta valuutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi kohdistettuja velkoja, joiden kurssi erot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta laajan tuloslaskelman muuntoeroihin. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi. Konserniyritysten, joiden tilinpäätösvaluutta on jokin muu kuin euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuttamisesta eri kursseilla sekä hankintamenomenetelmän soveltamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Tytäryrityksestä luovuttaessa joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta syntyvää voittoa tai tappiota. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, 3) Lainat ja muut saamiset sekä 4) Myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alku peräisen kirjauksen yhteydessä. Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään käypään arvoon, ellei kyseessä ole erä, joka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupan selvittämispäivänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näiden laadintaperiaatteet ja käyvän arvon määrittämisperiaatteet on kerrottu myöhemmin. Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on ryhmitelty sijoitukset, jotka erääntyvät tiettynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus, ja kyky pitää eräpäivään saakka. Konsernissa ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määrättävissä olevat ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eivätkä ne ole johdannaisia. Lainojen ja muiden saamisten ryhmään on ryhmitelty ulkoiset laina- ja muut saamiset mukaan lukien myyntisaamiset. Näihin kategorioihin ryhmitellyt sijoitukset on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä, kuten viimeaikaiset kaupat ja diskontatut kassavirrat. Arvostuksessa hyödynnetään TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 — TILINPÄÄTÖS 2011 49 yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksena silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään 3 kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että jonkun rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvo on alentunut. Objektiivista näyttöä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen osakkeiden arvonalentumisesta ovat sijoituksen arvon merkittävä tai pitkäaikainen lasku alle hankintahinnan. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Kriteerejä, joiden perusteella arvioidaan, onko lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta objektiivista näyttöä, ovat: • liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet • sopimusehtojen rikkominen, kuten korkojen tai pääoman maksujen laiminlyönnit • konserni antaa velalliselle tämän taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä taloudellisista tai oikeudellisista syistä johtuen myönnytyksiä, joita se ei muutoin harkitsisi antavansa • velallisen konkurssin todennäköisyys • kyseisellä rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei taloudellisista vaikeuksista johtuen enää ole toimivia markkinoita Myyntisaamisten arvonalentumistestausta kuvataan tarkemmin myyntisaamisia koskevassa laadintaperiaatteessa alla. Arvonalentumistappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjan pitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vielä toteutumattomia vastaisia luottotappioita). Rahoitusvarojen arvonalentuminen joudutaan kirjaamaan, mikäli rahoitusvaran kirjanpitoarvo ylittää siitä saatavissa olevan rahamäärän. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalennustappion peruutus. Rahoitusvelat Konserni on ryhmitellyt kaikki tavanomaiset rahoitusvelat ”Muiden velkojen” ryhmään. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään kaikkien rahoitusvelkojen alkuperäiseen 50 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa kirjataan käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokiteltuna IAS 39:n mukaan sekä käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 29. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa, ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Johdannaiset on ryhmitelty sopimushetkellä joko 1) Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina, 2) Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, 3) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina, 4) Suojauksina, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa tai 5) Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyinä johdannaisina. Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä, ryhmitellään taseessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai rahoitus velkoihin. Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun suojausstrategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojauslaskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta. Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät täyty, suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, rahavirran suojauksesta kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa. Johdannaisten käyvät arvot on esitetty sovelletun kirjauskäytännön mukaan ryhmiteltynä tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 30. Rahavirran suojauksen erääntymisaikataulu on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Valuuttasuojaus Konserni on osin soveltanut valuuttavirtapositionsa suojauksessa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. rahavirran suojauksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisistä M-realin, Metsä Tissuen ja Metsä-Botnian USD-, GBP-, JPY-, SEK-, NOK- ja DKK-määräisen myynnin rahavirroista on suojauslaskennan kohteena. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi. Muiden valuuttavirtaposition suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin ja valuuttaoptiot arvostetaan Black&Scholes-mallin mukaisiin käypiin arvoihin. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus käsitellään kirjanpidossa kuten rahavirran suojaus. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannais- ja lainasuojauksen käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan kertyneitä muuntoeroja vastaan. Suojauksen tehoton osuus sekä valuuttatermiinien korkoelementin vaikutus on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Korkosuojaus Suojatakseen erikseen määriteltyjen lainojen käypää arvoa johdannaissopimuksilla (koronvaihtosopimuksilla ja valuutanvaihtosopimuksilla), konserni on soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. käyvän arvon suojauksena. Sekä määriteltyjen lainojen että johdannaisten, jotka ovat täyttäneet tehokkaan suojauslaskennan ehdot, käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Lainojen käypä arvo on laskettu korkoriskin ja valuuttariskin osalta, mutta yhtiön luottoriskipreemion mahdollisia muutoksia ei ole huomioitu. Lisäksi konserni on osin soveltanut korkoriskin suojauksessaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa suojatakseen lainojen sopimusperusteisia vaihtuvakorkoisia rahavirtoja ns. rahavirran suojauksena. Johdannaissuojausten (koronvaihtosopimukset) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Kaikki muut korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Korkotermiinien, korkofutuurien ja korko-optioiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin ja koronvaihtosopimukset sekä valuutanvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon. Hyödykesuojaus Konserni on osin soveltanut sähkön hintariskin suojauksessaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. rahavirran suojauksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisestä M-realin, Metsä Tissuen ja Metsäliiton sähkön hankinnan rahavirrasta Suomessa ja Ruotsissa on suojauslaskennan kohteena. Lisäksi suojauslaskentaa sovelletaan M-realin, Metsä Tissuen ja Metsä-Botnian sellun hintariskin suojauksessa ns. rahavirran suojauksena. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (sähkötermiinien ja sellutermiinien) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköostojen tai sellunmyyntien tai -ostojen toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleiden ostojen tai myyntien oikaisuksi. Tehoton osuus suojauslaskentaan kohdistetuista sähkö- ja sellujohdannaisista sekä muut hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt hyödykejohdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintoihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan ”Muihin tuottoihin ja kuluihin”. Ns. kytketyt johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Metsäliitto-konsernissa kytkettyjen johdannaisten määrä on merkitykseltään vähäinen. Segmenttiraportointi Konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin liiketoimintaalueista. Liiketoiminta-alueet tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja, ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä. Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty pääjohtaja. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaatteita kuin konsernissa. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Kertaluonteiset erät Poikkeukselliset ja olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät käsitellään kertaluonteisina erinä ja ne kohdistetaan toiminta segmenteille. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36, Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset sekä rakennemuutoksista aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Omaisuuserä tai toiminto luokitellaan myytävänä olevaksi, kun sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä. Myytäväksi luokittelu edellyttää johdon sitoutumista myyntiä koskevaan suunnitelmaan sekä konsernin käynnistämää suunnitelman toteuttamiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä ei tehdä poistoja luokittelun jälkeen. Toiminto luokitellaan lopetetuksi, kun konserni on luopunut siitä tai se on luokiteltu myytävänä olevaksi ja se edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta. Lopetetun toiminnon tulos verojen jälkeen esitetään omana eränä konsernin tuloslaskelmassa. Tuloutusperiaate Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, annetuilla alennuksilla ja muilla myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle. Konsernin toimitusehdot perustuvat Incoterms 2000 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 — TILINPÄÄTÖS 2011 51 toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat: • D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet sovittuun määräpaikkaan. Myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle sovitussa määräpaikassa sovittuna aikana. • C-lausekkeet, joiden mukaan myyjä järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynnin toteutumishetki on siten se, jona myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten. • F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan rahdinkuljettajalle. Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän tuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä. tuloslaskelmaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoarvoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista arvostuksista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Toimitus- ja käsittelykulut Tuotteiden toimituksesta ja käsittelystä syntyneet kulut sisältyvät tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehitysmenot poistetaan oletetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Metsäliitto ei ole toistaiseksi aktivoinut kehitysmenoja. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointiprojekti, sisällytetään välittömästi hyödykkeen hankinnasta ja rakentamisesta johtuvat vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti laajaan 52 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät nettovarallisuuden käyvän arvon. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankinta menoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liike arvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Muut aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmat Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään 7 vuotta. Aktivoitaviin välittömiin kuluihin sisältyvät ulkopuolisille maksetut konsultointi- ja asiantuntijapalkkiot, sovellusta varten hankitut ohjelmistolisenssit, henkilöstökulut siltä osin kuin ne välittömästi ovat kohdistettavissa hankkeelle sekä muut välittömät kustannuk- set. Tietokoneohjelmien ja -ohjelmistojen ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Päästöoikeudet Hallituksilta vastikkeetta saadut päästöoikeudet on kirjattu aineettomiksi hyödykkeiksi ja niitä vastaava julkinen avustus ennakkomaksuksi taseen velkoihin hankintahetken käypään arvoon. Päästöoikeudet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja. Toteutuneita päästöjä koskeva velka kirjataan kuluksi ja velaksi sekä vastaava julkinen avustus tuotoksi toteutuneiden päästöjen kanssa samaan aikaan alkuperäiseen hankintahintaan. Tuloslaskelmaan ei siten synny alkujaossa saatujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta. Vain lisäoikeuksien ostosta tai ylijäämäoikeuksien myynnistä syntyy tulosvaikutusta. Muut Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoin kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5–20 vuodessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konsernin hankkimat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alku peräiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryritysten käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Pitkää rakennusaikaa edellyttävien käyttöomaisuusinvestointien rakennusaikaiset korot aktivoidaan taseeseen osana käyttöomaisuutta siltä ajalta, joka tarvitaan investoinnin saattamiseksi käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin perustuen seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimalaitosten raskaat koneet Muut raskaat koneet Kevyet koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuotta Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat. Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisista syntyvät voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketulokseen. Kun pitkäaikainen aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen tekeminen kyseisestä käyttöomaisuudesta lopetetaan. Myytäväksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Julkiset avustukset Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan saadut julkiset avustukset kirjataan tuloennakkona taseen velkoihin ja ne tuloutetaan liiketoiminnan muissa tuotoissa kyseisen käyttöomaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana. Muut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Vuokrasopimukset Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle olennaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasing sopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun omaisuuserän käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava leasingvuokravastuu kirjataan muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Näistä suoritettavat vuokramaksut kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen 20–40 vuotta 15–20 vuotta 5–15 vuotta 3–10 vuotta Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Mikäli aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen merkittävillä osilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, kustakin osasta tehdään poistot erikseen. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisomaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, esimerkiksi liikearvosta, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 — TILINPÄÄTÖS 2011 53 Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumis tappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet (kasvava puusto) arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa olevien tuottojen ja kulujen rahavirtojen nykyarvoon. Laskelmissa otetaan huomioon puuston tuleva kasvu sekä metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu vallitsevaan hintatasoon sekä yrityksen näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Puuston käyvän arvon muutokset tilikauden aikana sisältyvät liikevoittoon. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineiden ostomenot, valmistuksen välittömät palkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Valmistuksen välillisten kustannusten allokoinnissa eri tuoteyksiköille käytetään jakajana ns. normaalitoimintaasteen mukaista tuotantomäärää. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käytetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Nettorealisointiarvo on arvioitu saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Myyntisaamiset Myyntisaamiset arvostetaan odotettuun nettorealisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä saatavien arvioiduilla arvonalentumiskirjauksilla. Kirjaus tehdään tapauskohtaisesti, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, että konserni ei tule saamaan suoritusta laskutetusta määrästä alkuperäisin ehdoin. Oma pääoma IFRS:n mukaan rahoitusinstrumentit luokitellaan joko rahoitusvelaksi tai oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi. IFRIC 2, Jäsenten osuudet 54 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit -tulkinta määrittelee rahoitusvelaksi sen osan osuuspääomista, johon osuuskunnalla ei ole ehdotonta oikeutta kieltäytyä lunastuksesta osuuskunnan sääntöjen mukaisesti. Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä on määritelty enimmäismäärä osuuspääoman palautuksille. Lisäosuuksien ja varsinaisten osuuksien palauttamiseen voidaan käyttää rahamäärä, joka vastaa 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. Tämä määrä osuuspääomista kirjataan rahoitusvelaksi tilinpäätöksessä. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Uudelleenjärjestelyt Uudelleenjärjestelyä koskeva varaus kirjataan sille tilikaudelle, jolloin konsernille syntyy laillinen tai tosiasiallinen velvoite maksusuoritukseen. Työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan joko aloittamalla suunnitelman toimeenpano tai tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Ympäristövelvoitteet Ympäristöolosuhteiden korjaamisesta syntyvät kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan vuosikuluksi. Ympäristö vastuut kirjataan nykyisten ympäristönsuojelulakien ja -säännösten mukaisesti, kun on todennäköistä, että on syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan kohtuudella arvioida. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Eläkejärjestelyt luokitellaan etuus- tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat. Mikäli etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne merkitään välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Etuuspohjaisen järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun supistaminen tai täyttäminen tapahtuu. Osakeperusteiset maksut Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Konsernin järjestelyissä maksut suoritetaan pääasiassa käteisvaroina. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina, myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa. Konsernin osakepalkitsemisjärjestelyä varten perustettu Metsäliitto Management Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. tuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Muutos lisää konsernin esitettäviä liitetietoja. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin: IFRS 10, Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 11, Yhteisjärjestelyt. IFRS 11:n sisältää ohjeistusta siitä kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteis järjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Maksettavat osingot ja osuuspääoman korot Konsernin maksamat osingot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi. Konsernin maksamat osuuspääoman korot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana edustajisto on hyväksynyt osuuspääoman korot maksettavaksi. Rahoitusvelkana käsiteltävän osuuden osuuspääoman korot on kirjattu rahoituskuluihin. IFRS 12, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Vertailutiedot Vertailutiedot on tarvittaessa muutettu vastaamaan tilikaudella tehtyjä esitystapaan liittyviä muutoksia. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 seuraavan muutoksen olemassa olevaan standardiin: IFRS 7 (muutos), Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Taseesta pois kirjaaminen. Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovu- IFRS 13, Käyvän arvon määrittäminen. Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRSstandardeja. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS-standardeissa. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 — TILINPÄÄTÖS 2011 55 IAS 27 (uudistettu 2011), Erillistilinpäätös. Uudistettu standardi sisäl- tää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt sitä sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 28 (uudistettu 2011), Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt sitä sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 9, Rahoitusinstrumentit. Kyseessä on ensimmäinen osa laajem- masta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2015. EU ei ole kuitenkaan hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 7 (muutos), Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat ’master netting’ tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä vaikka ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 19 (muutos), Työsuhde-etuudet. Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa ”putkimenetelmän” soveltamisen mahdollisuuden. Rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. Rahoitusmeno määritetään (velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 32 (muutos), Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nyky- käytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti IAS 32:n mukaan. Muutos antaa lisäohjeistusta siihen että oikeus rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaamiseen tulee olla mahdollista ’joka päivä’, tarkoittaen että se ei voi olla riippuvainen jostain tulevasta tapahtumasta. Lisäksi molempien osapuolten tulee olla mahdollista toteuttaa erien netotus normaalissa liiketoiminnassa, maksujen laiminlyönnin tapahduttua sekä konkurssitilanteessa. Lisäksi muutoksella tarkennetaan ohjeistusta sitä milloin tietyt bruttomääräisesti toteutettavat maksujärjestelyt vastaavat IAS 32:n mukaisia nettomääräisen toteutuksen ehtoja. Konserni ottaa 56 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1–2 2. Keskeiset tilinpäätöksen laatimisessa tehdyt kirjanpidolliset arviot ja laadintaperiaatteissa käytetty harkinta IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin. Odotusten uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Alla kuvataan alueet, joihin liittyy konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita sekä merkittävää harkintaa vaativat alueet. Keskeiset kirjanpidolliset arviot Arvonalentumistestaus Konserni testaa vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvon ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika. Muun pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on viitteitä siitä, että omaisuuden arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Vuonna 2011 kirjattiin 4 miljoonan euron arvonalentuminen Puutuoteteollisuuden Home & Living -liiketoiminnan liikearvosta ja 2 miljoonan euron arvonalentuminen Insinööripuutuotteet-liiketoiminnan liikearvosta. Herkkyysanalyysi olennaisista arvonalentumistestauksessa käytetyistä oletuksista ja niiden muutoksen vaikutuksesta arvonalentumisen määrään on esitetty liitetiedossa 9. Eläkejärjestelyt Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti erilaisia oletuksia käyttäen. Eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai tuloja) määritettäessä käytettäviin oletuksiin kuuluu myös diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa. Kyseessä on korko, jota tulisi käyttää määritettäessä nykyarvoa eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä otetaan huomioon valtion pitkien velkasitoumusten tai vastaavien instrumenttien korot. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin. Suurin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltu sijoitus Pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin. Näiden hinta määritellään perustuen toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen analysointiin. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjanpitoarvon arvioitaisiin olevan 8 miljoonaa euroa pienempi tai 8 miljoonaa euroa suurempi, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko poikkeaisi 10 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjanpitoarvon arvioitaisiin olevan 48 miljoonaa euroa suurempi tai 48 miljoonaa euroa pienempi, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttiyksikköä johdon arvioimista hintaennusteista. Varaukset Varaus kirjataan, kun yrityksellä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaukset määritetään aikaisemman kokemuksen perusteella. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yritys on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta mutta toteutuvat menot voivat poiketa tehdystä arviosta. Varausten määrä konsernin taseessa 31.12.2011 oli 190 miljoonaa euroa. Tuloverot Tilikauden tulokseen perustuvien verojen sekä laskennallisten vero saamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Konsernin taseeseen 31.12.2011 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 20 miljoonaa euroa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja -velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan. Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa Vaihto-omaisuus Konserni tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja eriä tai markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla. Konsernilla oli taseessa 31.12.2011 vaihto-omaisuutta 781 miljoonan euron arvosta. Myyntisaamiset Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla ja palautuksista aiheutuneilla hyvityksillä. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Jos asiakkaiden taloudellinen tilanne heikentyy niin, että se vaikuttaa näiden maksukykyisyyteen, voidaan joutua kirjaamaan lisää arvonalentumistappioita tulevilla kausilla. Myyntisaamisten määrä konsernin taseessa 31.12.2011 oli 600 miljoonaa euroa ja myyntisaamisista kirjattuja arvonalentumistappioita oli 1 miljoonaa euroa. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentuminen Se, milloin myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo on alentunut, ratkaistaan IAS 39:n sisältämän ohjeistuksen mukaan. Tämä edellyttää merkittävän harkinnan käyttämistä muun muassa siinä, miten kauan ja minkä verran sijoituksen käypä arvo on ollut hankintamenoa pienempi. Lisäksi sijoituskohteen taloudellista tilaa sekä liiketoiminnan lähitulevaisuuden näkymiä, kuten toimialan ja sektorin tuloksellisuutta joudutaan arvioimaan sen toteamiseksi, onko arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Jos katsottaisiin, että käyvän arvon alentuminen hankintamenoa pienemmäksi on kokonaan tai osaksi merkittävää ja pitkittynyttä, vuoden 2011 tilinpäätökseen kirjattaisiin 246 miljoonan euron suuruinen lisätappio verojen jälkeen, joka syntyy, kun arvoltaan alentuneisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät, omaan pääomaan kirjatut käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 2 — TILINPÄÄTÖS 2011 57 3.Rahoitusriskien hallinta Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yrityksen hallituksen ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti konsernin hyödykeriskipolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Metsä Group Financial Services Oy (Metsä Finance) on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. M-realin omistusosuus Metsä Financesta on 51 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunnan 49 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Financeen, joka vastaa konserniyritysten rahoituspositioista konserniyritysten määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut Metsäliitto-konsernissa ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena. Valuuttariski Konsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan muina kuin kotivaluuttana. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Samoin tuotteet hinnoitellaan usein muussa kuin kotivaluutassa. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisällytetään valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä neljänneksen osuus vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta. Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muita merkittäviä valuuttoja ovat mm. AUD, CAD, CHF, DKK ja NOK. Suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja neljännes vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi kuitenkin vaihdella 0–12 kuukauden välillä siten, että normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle on rahoituspolitiikassa määritelty erilliset päätösvaltuudet. Kunkin konserniyrityksen hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä. Osana valuuttavirtaposition suojausta sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 5,0 kuukautta (10: 4,9 kuukautta). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 4 ja 5 kuukauden välillä (3–5). 58 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 Dollarin suojausaste oli 5,6 kuukautta (5,3), josta suojauslaskennan osuus oli 3,3 kuukautta (1,4). Ruotsin kruunun suojausaste oli 4,7 kuukautta (5,6), josta suojauslaskennan osuus oli 3,8 kuukautta (3,1) ja punnan suojausaste oli 6,1 kuukautta (4,7), josta suojauslaskennan osuus oli 2,5 kuukautta (2,2). Suojauslaskentaan kohdistetuilla suojauksilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta. Suojauspolitiikan mukaisesta normista on kauden lopussa suojattuna keskimäärin 102 prosenttia (93). Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryritysten ja osakkuusyritysten omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Rahoituspolitiikan mukaan 0–100 prosenttia (0–100) oman pääoman positiosta tulee olla suojattuna. Oman pääoman muuntoriskiä on suojattu termiinikaupoin ja oman pääoman position suojaukseen sovelletaan IAS:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauksen kurssierot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta taseen omaan pääomaan muuntoeroja vastaan. Oman pääoman positiosta oli tilikaudella keskimäärin suojattuna 32 prosenttia (76) ja kauden lopussa 15 prosenttia (70). Suojausasteen alentuminen johtui Ruotsin kruunu määräisen oman pääoman suojaamisesta luopumisesta vuoden 2011 kuluessa. Konserni soveltaa Value-at-Risk-menetelmää (VaR) avoimen valuuttapositionsa riskin arvioimiseen. VaR lasketaan poikkeamalle rahoituspolitiikan mukaisesta taseposition ja vuotuisen valuuttavirtaposition neljänneksen suojausnormista. VaR-riskilukuun sovelletaan 99 prosentin luottamusväliä ja kuukauden ajanjaksoa, joten VaR ilmaisee sen, että 1 prosentin todennäköisyydellä avoimen valuuttaposition markkinaarvo alentuu enemmän kuin riskiluvun mukaisen määrän kuukauden ajanjaksolla. Suojauspäätöksiä koskevat toimivaltuudet on asetettu rajaamalla yritysjohdon päätöksentekovaltuuksia sekä valuuttakohtaisten suojausastemuutosten enimmäismäärän suhteen että VaR-riskilimiitillä. Mahdolliset riskilimiitit ylittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Konserniyritysten valuuttavirtariskille asetettujen limiittien yhteismäärä on 20 miljoonaa euroa (19) ja konserniyritysten VaR-lukujen yhteismäärä on tilikauden päättyessä 5 miljoonaa euroa (3). Tilikauden keskiarvo on ollut 4 miljoonaa euroa (6). Value-at-Riskmenetelmää sovellettiin myös Metsä Financen trading-toiminnassa, joka on vuoden 2011 alusta alkaen lopetettu. Valuuttariskien hallinnassa sovellettujen johdannaisten volyymit ja käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30. Valuuttavirtapositio ja suojaus Virtapositio, netto Suojausaste, kk EUR Suojaus 31.12 Keskim. USD 534 -247 5,6 4,7 GBP 366 -187 6,1 5,0 SEK -431 168 4,7 5,2 NOK 104 -36 4,2 4,0 DKK 67 -21 3,8 3,7 AUD 21 -10 5,7 5,4 Muu pitkä 81 -17 2,5 2,6 Muu lyhyt -82 10 1,5 1,5 Yhteensä 2011 1 684 -695 5,0 4,8 Yhteensä 2010 1 631 -662 4,9 4,9 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus Oman pääoman positio Korkoriski Suojausaste, % 2011 2010 2 104 2 218 17,9 11,5 EUR Suojaus 31.12 Keskim. GBP 81 -81 100 98 Duraatio, kk SEK 503 0 0 23 Keskikorko, % 5,4 4,7 Muut 105 -22 21 27 Korkoherkkyys, milj. euroa 5,2 8,2 Yhteensä 2011 688 -102 15 32 Yhteensä 2010 650 -454 70 76 Lainamäärä, milj. euroa Korkoherkkyys on arvio 1 prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla. Korkoriskiasema ei sisällä lyhytaikaiseksi korolliseksi velaksi kirjattua osuutta Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomasta. Korkoriski Korkoriski kohdistuu pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoihin sekä valuuttasuojaukseen. Korolliset saatavat ja velat on eritelty liite tiedossa 26. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuutosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyritysten tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riski limiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan mm. vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä sekä korkojohdannaisten käytöllä. Konserni käyttää korkoriskin hallinnassa mm. koronvaihtosopimuksia, korkofutuureita sekä korko-optioita. Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 6 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määriteltyjen normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa siten, että yli neljän kuukauden suuruisesta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuus-aika oli vuoden lopussa 17,9 kuukautta (11,5). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 10 ja 18 kuukauden välillä (8–12). Vuoden 2011 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu nostaa seuraavan 12 kuukauden korkokustannuksia laskennallisesti 5 miljoonaa euroa (8). Konserni altistuu markkinahintojen muutoksesta aiheutuvalle johdannaisten arvon muutosriskille korkojohdannaisia käyttäessään sillä IAS 39:n mukaan johdannaiset on arvostettava taseeseen käypään arvoon. Suojauslaskennan osittainen soveltaminen kuitenkin tasaa johdannaisten markkina-arvojen muutosten vaikutuksia konsernin tulokseen. Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa kiinteäkorkoisiin lainoihin, jotka ovat koron- ja valuutanvaihtosopimuksin muutettu vaihtuvakorkoiseksi rahoitukseksi. Konserni soveltaa lisäksi IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa pääosaan koronvaihtosopimuksista, joilla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Korkojohdannaisten bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä (valuutanvaihtosopimukset mukaan lukien) on 1 115 miljoonaa euroa (1 059). Johdannaissalkusta suojauslaskentaan kohdistuu 1 033 miljoonan euron (862) osuus ja tulosvaikutteisesti kirjattavien avoimien johdannaisten osuus on 82 miljoonaa euroa (197). Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten maturiteetti vaihtelee 1–9 vuoden välillä (1–10). Lainojen uudelleenhinnoittelujakauma Milj. euroa Yhteensä 1–4/2012 879 5–8/2012 186 9–12/2012 91 2013 364 2014 200 2015 117 >2015 267 Yhteensä 2 104 Hyödykeriski Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Financen kautta konserniyritysten hallitusten hyväksymän strategian ja riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa on sovellettu sähkön ja maakaasun hintariskien hallintaan ja myös päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita on hallinnoitu Metsä Financen kautta. Sellun hintariskin suojauspolitiikka otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana. Konsernin sähkönhintariskin hallinnassa tavoitteena on tasapainottaa sähkönhinnanmuutosten vaikutusta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Pääperiaatteena on suojata sähköostojen positiota, joka muodostuu tehdaskohtaisten sähkönkulutusennusteiden ja voimalaitostuotanto-osuuksien erotuksesta. M-realin ja Metsä Tissuen Suomen ja Ruotsin sähkönhankinnan osalta suojausstrategiaa toteutetaan yhteistyössä Metsäliitto energia-konsernipalvelun kanssa keskitetysti Metsä Financen kautta. Keski-Euroopan sähkönhintariskien suojaukset toteutetaan Metsäliitto energian toimesta ja ohjeiden mukaan yhteistyössä paikallisten tuotantoyksiköiden kanssa joko fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin Metsä Financen kautta. M-real ja Metsä Tissue suojaavat aktiivisesti sähkönhintariskiä siten, että suojausnormiksi on asetettu 80, 40, 20 ja 0 prosentin (80, 40, 20 ja 0) suojaustaso ennustetusta nettopositiosta ensimmäisenä, toisena, kolmantena ja neljäntenä peräkkäisenä 12 kuukauden jaksona. Sähkösuojauksiin on osittain sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Sen seurauksena suo jauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköostojen toteutuessa tuloslaskelmaan ostojen oikaisuksi. Metsäliiton Puutuoteteollisuuden sähkönhintariskin hallintaa on vuoden 2010 lopulle saakka hoitanut ulkopuolinen palveluntuottaja, jonka jälkeen on siirrytty konsernin yhteiseen toimintamalliin. Metsä-Botnia ei suojaa sähkö- eikä maakaasupositiotaan. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 — TILINPÄÄTÖS 2011 59 Konsernin tehtaiden polttoainehankinnasta noin neljännes on maakaasupohjaista. Maakaasun hintariskin suojaaminen on toteutettu fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. Suomen osalta vain öljysidonnaista osuutta on kiinnitetty. Maakaasutoimitusten hinnat on tyypillisesti sidottu Fuel-Oil ja/tai Gas-Oil hintoihin. Suomen kaasutoimitusten hinnat on lisäksi sidottu Suomeen tuodun hiilen ja energiahintaindeksin kehitykseen. Maakaasun hintariskinsuojauksen lähtökohtana on kuitenkin suojata vain sopimuksen öljysidonnaista osaa öljyjohdannaisia ja kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen. Suojausstrategia perustuu riskipolitiikkaan, jonka mukaan suojauspäätökset tehdään Metsäliitto energian toimesta Metsä Financen tuella ja merkittävät strategiset päätökset tehdään konserniyritysten hallituksissa. Sähkösuojauksista noin 54 prosenttia (70) on toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen ja 46 prosenttia (30) ns. finanssisuojina sähköjohdannaisia käyttäen. Finanssisuojista on vuoden lopussa noin 93 prosenttia (90) kohdistettu suojauslaskentaan. Kaikki maakaasun hintariskin suojaukset on toistaiseksi toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen. Sellun hintariskin suojauspolitiikan mukaan konserniyritys voi valikoivasti suojata hintariskiään joko finanssisopimuksin Metsä Financen kautta tai kiinteähintaisin fyysisin sopimuksin. Sellun hintariskin suojauksessa sovelletaan IAS:n mukaista suojauslaskentaa. Konserniyrityksistä M-realilla ja Metsä Tissuella on voimassa olevia sellun hintariskisuojauksia vuoden 2011 lopussa. Hyödykeriskien hallinnassa sovellettujen johdannaisten volyymit ja käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30. Sähkön hintariskin suojaus, 31.12 GWh 2011 2010 Sähköpositio, netto 2012 1 187 1 471 Sähköposition suojaus 2012 1 361 1 611 115 109 Suojausaste, % Sähkön hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti neljän tulevan vuoden aikahorisontilla joko fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin. Laskelma koskee ainoastaan seuraavan vuoden sähkön hintariskin suojausta. Nettosähköpositio on laskettu oma ja osakkuusyritysten sähköntuotanto huomioituna. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12–24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 80–100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50–100 prosenttia seuraavan 12–24 kuukauden likviditeettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 35 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Rahoitusmarkkinoiden toimiessa konsernin kannalta normaalisti tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulko puolella. 60 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoituslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Viime vuosina likviditeettiä ja erityisesti konsernin pääomarakennetta on voitu vahvistaa mm. Metsä-Botnian omistusjärjestelyllä ja muilla omaisuuserien myynneillä. Konserni on myös huomattavasti kyennyt vakauttamaan pitkä aikaisten lainojen maturiteettirakennetta uudelleenrahoittamalla Metsäliiton syndikoidun luottosopimuksen joulukuussa 2010 ja Metsä-Botnian syndikoidun luottosopimuksen joulukuussa 2011 sekä työeläkeyhtiöiden antamin sijoituslainoin ja eläkelainoin vuosien 2010–2011 aikana. Maksuvalmius on jatkunut hyvänä. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 855 miljoonaa euroa (1 054), josta 525 miljoonaa (614) oli sitovia pitkäaikaisia luottolupauksia ja 330 miljoonaa (440) likvidejä varoja ja sijoituksia. Konsernilla oli myös lyhytaikaisia ei-sitovia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä 524 miljoonan (524) euron arvosta. Vuoden 2011 lopussa likviditeettireservi kattaa täysimääräisesti ennakoidun vuoden 2012 rahoitustarpeen. Vuosien 2013–2014 jälleenrahoituksen vaihtoehtoja kartoitetaan parhaillaan erityisesti M-realin ja Metsä Tissuen osalta. Pitkäaikaisista lainoista ja luotto lupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 10 prosenttia (10) ja yli neljän vuoden jaksolle ulottuu 21 prosenttia (19). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 2,3 vuotta (2,8). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 8 prosenttia (8). Vastapuoliriski Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Rahoitukseen liittyvää vastapuoliriskiä rajaa se, että likviditeettireserviä osittain yllä pidetään sitovien luottolimiittien muodossa. Rahat ja pankkisaamiset ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin ja usean instituution yritystodistuksiin. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon konsernin tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA-sopimukset. Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luotto riskien hallintapolitiikan avulla. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luottotietoyritysten ja luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Aika ajoin, mikäli johto katsoo tarpeelliseksi, käytetään myös remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta luottoriskien pienentämiseen. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiikkaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Operatiivinen johto arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa luottoriskien hallintapolitiikan mukaan. Metsäliitto-konsernin yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 10,2 prosenttia (8,8), josta 0,1 prosenttia (0,3) ulottuu välille 90–180 päivää ja 0,6 prosenttia (0,6) yli 180 päivän. Lisäksi konsernilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistestaukset. Luottotappion alaskirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kuukautta (180 päivää) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty liitetiedossa 20. Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Suurimmat luottoriskit ovat Isossa-Britanniassa, Saksassa, Italiassa, Suomessa, Belgiassa ja Ranskassa. Konsernin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus jää vuoden 2011 lopussa noin 8 prosenttiin myyntisaamisten kokonaismäärästä. 10 suurimman asiakasryhmän (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) osuus jää noin 30 prosenttiin kaikista myyntisaamisista. Vuoden 2011 lopussa pääosa konsernin myyntisaamisista oli katettu vakuutuksin. Pääoman hallinta Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yritykseen tekemien sijoitusten ja omistajien yritykseen jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Konsernin tavoitteena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. Pääomarakenteelle on konsernin operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskeiset tavoitearvot. Yrityksen hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä nettovelkaantumis astetta ja omavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Konsernin tavoitteena on pitkällä aikavälillä enintään 100 prosentin nettovelkaantumisaste ja vähintään 40 prosentin omavaraisuusaste (tilapäiset poikkeamat sallittuja). Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut 31.12.2011 ja 31.12.2010 olivat seuraavat: Milj. euroa Nettovelkaantumisaste, % Omavaraisuusaste, % Korollinen vieras pääoma 2011 2010 131 116 28 30 2 293 2 398 339 459 Korollinen nettovelka 1 953 1 939 Oma pääoma 1 135 1 154 - korollinen rahoitusomaisuus 360 524 Yhteensä 1 495 1 678 Taseen loppusumma 5 298 5 672 + määräysvallattomien omistajien osuudet - saadut ennakkomaksut Yhteensä 11 16 5 287 5 656 Metsäliitto-konsernin velkarahoitus oli vuoden 2011 lopussa järjestetty siten, että M-realilla, Metsä-Botnialla ja Metsä Tissuella kullakin oli muodostamiensa alakonsernien rahoitustarpeiden kattamiseen tarvittavat lainat ja että kyseisten yritysten lainat olivat toisistaan riippumattomia. Samoin Metsäliitto Osuuskunnalla oli erikseen järjestetty rahoitus emoyrityksen sekä Puunhankinta- että Puutuoteteollisuus -liiketoiminta-alueiden rahoitustarpeiden kattamiseen. Näiden rahoituksellisten kokonaisuuksien tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu vähimmäisraja omavaraisuusasteelle ja joidenkin sopimusten kohdalla myös enimmäisraja nettovelkaantumisasteelle. Omavaraisuusasteen vähimmäisrajat vaihtelevat 30 ja 35 prosentin välillä kyseessä olevasta rahoituksellisesta kokonaisuudesta riippuen ja nettovelkaantumisasteen enimmäisrajat vastaavasti 90 ja 120 prosentin välillä. Rahoitussopimuksissa määritellyt tunnuslukujen laskentakaavat poikkeavat oman pääoman määrittelyn osalta vuosikertomuksessa esitettyjen tunnuslukujen laskentakaavoista johtuen tiettyihin rahoitussopimuksiin sisältyvästä liikearvon ja laskennallisten verovelkojen huomioimisesta sekä osuuspääoman täysimääräisestä huomioimisesta omana pääomana tunnus lukujen laskennassa. Samoin sekä Metsäliitto Osuuskunnan että M-realin eräissä rahoitussopimuksissa määritelty nettovelkaantumis asteen laskentakaava poikkeaa yrityksen vuosikertomuksessa esitetyn tunnusluvun laskentakaavasta johtuen rahoitussopimuksiin sisältyvästä oikeudesta alaskirjausoikaisuihin tunnusluvun laskennassa. Konsernin lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryritysten velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Kaikki konserniyritykset ovat täyttäneet kovenanttien ehdot tilikausina 2011 ja 2010. Mikäli Metsäliitto Osuuskunta tai sen tytäryritykset eivät jostain syystä kykenisi täyttämään edellä mainittujen tunnuslukujen mukaisia sitoumuksiaan, niiden täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta kyseessä olevan sitoumusten noudattamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen, joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti niiden taloudelliseen asemaan. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 — TILINPÄÄTÖS 2011 61 Markkinariskiherkkyys 31.12. Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon Vaikutus rahoitus varoihin ja -velkoihin 2011 2010 4 2 12 2 Tulosvaikutus 1 0 Muu vaikutus omaan pääomaan 9 12 Tulosvaikutus -4 -1 Muu vaikutus omaan pääomaan 13 5 3 2 14 14 0 -3 -12 26 Milj. euroa Vaikutus oman pääoman positioon 2011 2010 Vaikutus oman pääoman positioon ml. suojaus 2011 2010 Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan ml. suojaus 2011 2010 2011 2010 -5 -8 11 -4 -4 -5 5 8 -53 -49 -29 -27 -37 -37 -18 -23 43 39 26 21 Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu) Tulosvaikutus Muu vaikutus omaan pääomaan Hyödykeriski (sähkön hinta +20 %) Valuuttariski (USD -10 %) 0 0 0 0 Valuuttariski (GBP -10 %) Tulosvaikutus Muu vaikutus omaan pääomaan -8 -8 0 -1 Valuuttariski (SEK -10 %) Tulosvaikutus Muu vaikutus omaan pääomaan -50 -51 -50 -15 + -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys/velkojen vähentyminen/kassavirran lisäys – -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen/velkojen lisäys/kassavirran vähentyminen IFRS 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muutokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 prosentin sähkönhinnan nousun ja 10 prosentin Yhdysvaltain dollarin, Englannnin punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat noin 80 prosenttia konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinahinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruudeltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointiajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä. 62 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaikutusta oman pääoman positioon ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstrategiasta riippuen. Sähkönhinnan nousulla on melko rajallinen negatiivinen vaikutus kassavirtaan, koska Metsä-Botnian sähköylijäämä tasaa osan vaikutuksesta. Koska lähimmän vuoden sähkönhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu, jää vaikutus suojaus mukaan lukien vähäiseksi. Kun laskelmassa on huomioitu lähimmän vuoden kassavirta ja kaikki sähkösuojaussopimukset, on laskennallinen vaikutus lievästi positiivinen. 4.Segmentti-informaatio Konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin liiketoimintaalueista. Liiketoiminta-alueet tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja, ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä. Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty pääjohtaja. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaatteita kuin konsernissa. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien liiketulokseen. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat rahoituseristä, tuloveroista sekä konsernin yhteisistä eristä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksistä. Raportoitavat segmentit Puunhankinta Puunhankinta-liiketoiminta-alue on yksityismetsien puukaupan markkinajohtaja Suomessa. Se vastaa Metsäliitto-konsernin puunhankinnasta ja tarjoaa metsäpalveluita emoyrityksensä Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 125 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alue tarjoaa kilpailukykyisiä ja eko tehokkaita puupohjaisia ratkaisuja teollisen rakentamisen, teollisuus asiakkaiden sekä kodin ja asumisen tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan korkealaatuisesta ja uusiutuvasta pohjoismaisesta puuraaka-aineesta. Selluteollisuus Selluteollisuus-liiketoiminta-alue on maailman johtavia havuselluntuottajia. Yhtiön päätuotteet, vastuullisesti ja kustannustehokkaasti tuotetut valkaistut havu- ja koivusellut, on kehitetty korkealaatuisen hienopaperin, aikakauslehti- ja pehmopaperin sekä kartongin valmistukseen. Sen päätuotemerkki on Botnia, ja sillä on 4 sellutehdasta Suomessa. Kartonki- ja paperiteollisuus Kartonki- ja paperiteollisuus-liiketoiminta-alue on Euroopan johtava ensikuitukartongin valmistaja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita kartonkeja ja papereita kuluttajapakkauksiin sekä viestinnän ja mainosalan loppukäyttöihin. Yhtiön myyntiverkosto palvelee merkkituote- ja kotelovalmistajia, painotaloja, tukkureita ja toimistotarvikealan yrityksiä. Pehmo- ja ruoanlaittopaperit Pehmo- ja ruoanlaittopaperit -liiketoiminta-alue tuo mukavuutta kuluttajien, loppukäyttäjien ja asiakkaiden jokaiseen päivään. Se on Euroopan johtava koti- ja suurtalouksien pehmopaperituotteiden toimittaja ja maailman johtava ruoanlaittopapereiden toimittaja. Sen päätuotemerkit ovat Lambi, Serla, Mola, Tento, Katrin ja SAGA. Muu toiminta Muu toiminta sisältää muun muassa Metsäliiton konsernipalvelutoiminnot, Metsäliitto Osuuskunnan holding-toiminnan, Metsäliitto Management Oy:n sekä osuuden Kiinteistö Oy Metsätapiolan liiketoiminnasta (48,98 %). Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä yllä olevien raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4 — TILINPÄÄTÖS 2011 63 2011 Puun hankinta Puutuoteteollisuus Selluteollisuus Kartonki ja paperi teollisuus Pehmo- ja ruoan laitto paperit 323 883 743 2 425 971 0 0 Sisäinen myynti 1 153 56 558 60 0 3 -1 831 0 Liikevaihto yhteensä 1 476 939 1 301 2 485 971 3 -1 831 5 346 24 3 263 -214 20 -4 -63 29 0 -9 -4 -274 0 0 1 -285 24 12 267 59 20 -4 -64 314 Milj. euroa Ulkoinen myynti Liiketulos Kertaluonteiset erät liiketuloksessa Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä Muu toiminta Eliminoinnit Osuus osakkuusyritysten tuloksista -131 Tuloverot -59 Tilikauden tulos -157 304 402 837 2 322 874 101 -229 Osuudet osakkuusyrityksissä 4 611 70 Myytävänä olevat omaisuuserät 7 7 Kohdistamattomat varat 610 Varat yhteensä Segmentin velat 5 346 4 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Segmentin varat Yhteensä 5 298 167 106 161 648 233 21 -229 1 107 Kohdistamattomat velat 2 696 Velat yhteensä 3 803 Investoinnit 4 14 45 95 61 8 Poistot 3 33 63 119 40 2 9 0 72 2 967 907 4 428 Arvonalentumiset Henkilöstö keskimäärin 1 059 227 15 274 80 3 247 438 13 046 Segmentin varat = aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset Segmentin velat = ostovelat, saadut ennakot ja muut korottomat velat Kertaluonteiset erät liiketuloksessa 2011 Milj. euroa Puun hankinta Puutuoteteollisuus Selluteollisuus Myyntivoitot liiketoiminnan muissa tuotoissa Varastojen muutos Henkilöstökulut -1 Muu toiminta Eliminoinnit -9 Liiketoiminnan muut kulut 0 Vuonna 2011 kertaluonteisia eriä sisältyy liiketulokseen yhteensä 285 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuus-segmentin liiketuloksen merkittävimmät kertaluonteiset erät ovat 1 miljoonan euron henkilöstökuluvaraus liittyen tehostamisohjelmaan, 4 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen Home & Living -liiketoiminnassa ja 2 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen Insinööripuutuotteet-liiketoiminnassa perustuen Yhteensä 11 11 -19 -19 -125 -1 Arvonalentumiset 64 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4 Pehmo- ja ruoan laitto paperit -123 Osuus osakkuusyritysten tuloksista Yhteensä Kartonki ja paperi teollisuus 1 -72 1 -4 -69 -9 -4 -274 0 -80 -73 0 0 1 -285 arvonalentumistestauksiin sekä 2 miljoonan euron arvonalentuminen aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Selluteollisuus-segmentin liiketoiminnan muut kulut sisältävät 4 miljoonan euron kompensaatiomaksun liittyen vuonna 2009 myytyihin Uruguayn liiketoimintoihin. Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulos sisältää 11 miljoonan euron myyntivoiton liittyen M-realin kiinteistöjen myyntiin Suomessa. 12 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekoski Paperin tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät yhteensä 69 miljoonaa euroa kuluja; 36 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas, 17 miljoonaa euroa liittyen M-real Halleinin sellutehtaan myyntiin ja 15 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot. Lisäksi liiketuloksen jälkeen esitettävä osuus osakkuusyritysten tuloksista sisältää vuonna 2011 M-realin osakkuusyrityksen Myllykoski Paper Oy:n osakkeiden(35 %) myynnistä realisoituneen tappion 4 miljoonaa euroa ja M-real Zandersin Kiinassa ja Unkarissa sijaitsevista osakkuusyrityksistä kirjatun arvonalentumistappion 3 miljoonaa euroa. Varastojen muutos sisältää yhteensä 19 miljoonaa euroa vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvon alentumisia; 12 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas, 5 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot ja 2 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekoski Paperin tehtaalla. Henkilöstökulut sisältävät yhteensä 123 miljoonaa euroa kuluja; 58 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas, 54 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot ja 11 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekoski Paperin tehtaalla. Arvonalentumiset sisältävät yhteensä 72 miljoonaa euroa arvonalentumisia; 8 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas, 37 miljoonaa euroa liittyen M-real Halleinin sellutehtaan myyntiin, 15 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot ja 2010 Puun hankinta Puutuoteteollisuus Selluteollisuus Kartonki ja paperi teollisuus Pehmo- ja ruoan laitto paperit 279 851 743 2 566 938 0 0 Sisäinen myynti 1 075 51 622 39 0 3 -1 789 0 Liikevaihto yhteensä 1 353 902 1 365 2 605 938 3 -1 789 5 377 21 23 381 146 50 -9 -114 497 0 -6 2 -28 -9 -2 -7 -50 21 28 379 173 59 -7 -107 547 Milj. euroa Ulkoinen myynti Liiketulos Kertaluonteiset erät liiketuloksessa Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä Muu toiminta Eliminoinnit Osuus osakkuusyritysten tuloksista Yhteensä 5 377 -15 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -137 Tuloverot -131 Tilikauden tulos Segmentin varat 214 267 452 853 2 589 842 138 -263 Osuudet osakkuusyrityksissä 80 Myytävänä olevat omaisuuserät 8 8 Kohdistamattomat varat 706 Varat yhteensä Segmentin velat 4 878 5 672 246 120 138 589 228 22 -263 1 079 Kohdistamattomat velat 2 914 Velat yhteensä 3 994 Investoinnit 3 16 14 66 49 22 -11 159 Poistot 4 35 74 132 40 2 13 299 9 -11 34 4 2 743 1 006 4 772 3 178 Arvonalentumiset Henkilöstö keskimäärin 1 053 37 416 13 168 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4 — TILINPÄÄTÖS 2011 65 Kertaluonteiset erät liiketuloksessa 2010 Milj. euroa Puun hankinta Kartonki ja paperi teollisuus Pehmo- ja ruoan laitto paperit 14 0 -1 0 -2 -2 -12 -2 -16 -9 -54 Puutuoteteollisuus Myyntivoitot liiketoiminnan muissa tuotoissa Selluteollisuus 6 Varastojen muutos Henkilöstökulut Osuus osakkuusyritysten tuloksista Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 0 Vuonna 2010 kertaluonteisia eriä sisältyi liiketulokseen yhteensä 50 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuus-segmentin liiketuloksen merkittävimmät kertaluonteiset erät olivat 5 miljoonan euron myyntivoitto liittyen lopetettujen sahojen käyttöomaisuuden myyntiin, 2 miljoonan euron henkilöstökuluvaraus liittyen tehostamisohjelmaan, 5 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnassa perustuen arvonalentumistestaukseen sekä 4 miljoonan arvonalentuminen Karihaaran sahalla. Selluteollisuus-segmentin liiketulokseen sisältyi Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan sulkemiseen liittyneen arvonalentumistappion osittainen peruuttaminen 11 miljoonaa euroa perustuen sovittuun omaisuuskauppaan sekä 9 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksen lisäys liittyen Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaaseen. Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulokseen sisältyi 6 miljoonan euron myyntivoitto liittyen M-realin Sappi Ltd:lle myymiin patentteihin ja 7 miljoonan euron myyntivoitto liittyen M-real Zandersin Reflexin tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä Tissuelle. Varastojen muutos sisälsi 1 miljoonan euron vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon alentumisen liittyen M-realin Zandersin uudelleen järjestelyyn. Henkilöstökulut sisältävät 4 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen M-realin Simpeleen paperikoneen sulkemiseen, 3 miljoonan euron nettokuluvarauksen liittyen M-realin Zandersin uudelleenjärjestelyyn sekä 4 miljoonan euron lisäkuluvarauksen liittyen M-realin Alizayn tehtaan sulkemiseen. Arvonalentumiset sisältävät 28 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin Speciality Papers -liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella, 15 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin Halleinin tehtaalla ylimääräisenä poistona liittyen tuotannollisesta toiminnasta poistuneisiin rakennuksiin sekä 11 miljoonan arvonalentumisen liittyen M-realin Simpeleen paperikoneen sulkemiseen. 66 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4 2 1 0 Arvonalentumisten peruutukset Yhteensä Muu toiminta Eliminoinnit -7 -1 -4 Yhteensä 14 0 -68 11 20 0 -9 5 -2 -3 31 -6 2 -28 -9 -2 -9 -7 -50 Arvonalentumisten peruutukset sisältävät M-realin Kankaan paperitehtaan paperikone 2:n sulkemisen yhteydessä kirjatun 8 miljoonan euron arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen perustuen koneesta sovittuun kauppahintaan, M-real Zandersin Reflexin tehtaan aiemmin kirjatun 3 miljoonan euron koneiden arvonalentumistappion peruuttamisen perustuen tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä Tissuelle sekä 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen M-realin Office Papers -liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät 5 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen M-realin Zanderin uudelleenjärjestelyyn sekä 10 miljoonan euron aiemmin kirjatun kuluvarauksen purun liittyen M-realin IT-järjestelyihin. Pehmo- ja ruoanlaittopaperit -segmentin liiketulokseen sisältyi 2 miljoonan euron henkilöstökuluvaraus sekä 2 miljoonan euron varaus liiketoiminnan muissa kuluissa liittyen Puolan paperituotannon uudelleenjärjestelyihin, ruonlaittopaperituotannon osittaiseen siirtoon Mäntästä Saksan Düreniin sekä Mäntän tuottavuusohjelmaan. Lisäksi liiketulos sisälsi Metsä Tissuen Puolan-toimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvän 4 miljoonan euron arvonalentumisen. Muu toiminta -segmentin liiketulokseen sisältyi 2 miljoonan euron myyntivoitto ja 3 miljoonan euron kuluvaraus liittyen Kiinteistö Oy Metsätapiolan järjestelyihin. Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulokseen sisältyvä M-real Zandersin Reflexin tehtaan osittaisesta myynnistä Metsä Tissuelle saama 7 miljoonan euron myyntivoitto eliminoitiin Metsäliitto-konsernissa konsernin sisäisenä myyntivoittona. Lisäksi liiketuloksen jälkeen esitettävä osuus osakkuusyritysten tuloksista sisälsi vuonna 2010 M-realin osakkuusyrityksen Myllykoski Paper Oy:n arvosta tehdyn 16 miljoonan euron arvonalentumistappion. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat ja investoinnit esitetään varojen sijainnin mukaan. Maantieteelliset alueet Liikevaihto Pitkäaikaiset varat Investoinnit 2011 2010 2011 2010 2011 2010 Suomi 935 903 2 595 2 624 149 60 Saksa 792 832 167 169 24 27 Iso-Britannia 570 576 31 30 1 5 Ranska 299 329 13 24 2 4 Ruotsi 237 191 384 407 24 29 Italia 224 232 0 1 0 0 Belgia 173 301 0 0 0 0 Puola 137 120 34 19 22 3 Hollanti 128 101 0 0 0 0 Itävalta 101 113 0 69 1 5 Espanja 93 111 0 0 0 0 Milj. euroa Muu EU 367 353 73 76 3 2 Sveitsi 88 139 0 0 0 0 Venäjä 120 113 49 52 3 3 Norja 117 107 0 0 0 0 Muu Eurooppa 144 141 0 0 0 0 Kiina 297 218 0 0 0 0 Yhdysvallat 114 124 0 0 0 0 Muut maat 410 374 0 0 0 0 Yhteensä 5 346 5 377 3 348 3 471 227 138 Henkilöstö vuoden lopussa 2011 2010 5 660 5 734 Saksa 2 305 2 366 Ruotsi 1 440 1 432 Suomi Iso-Britannia 753 742 Venäjä 586 587 Ranska 521 543 Puola 465 440 401 Slovakia 397 Baltian maat 126 121 Muu Eurooppa 179 366 Muut maat Yhteensä 93 88 12 525 12 820 Tiedot tärkeimmistä asiakkaista Konsernin myyntituotot yhdeltä asiakkaalta vuonna 2011 ovat 561 miljoonaa euroa (565), mikä vastaa 10,5 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta (10,5). Tuotot sisältyvät vuonna Puunhankinta- ja Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentteihin. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4 — TILINPÄÄTÖS 2011 67 5.Hankitut liiketoiminnot, myytävänä olevat omaisuuserät sekä myydyt ja lopetetut toiminnot Hankitut liiketoiminnot 2010 Milj. euroa Asiakassuhteet (sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin) liite 2010 Kirjatut arvot 13 0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5 Hankitut liiketoiminnot Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 Tilikauden 2011 hankinnat Rahavarat 1 Oy Metsä-Botnia Ab lunasti kesäkuussa 2011 omia osakkeitaan 143 miljoonalla eurolla UPM-Kymmene Oyj:ltä siten, että osakassopimuksessa määritelty omistusrakenne eri konsernien välillä saavutettiin. Lunastushinta oli huomioitu alkuperäisen hankinnan yhteydessä joulukuussa 2009 velkana. Lunastushinnan poiketessa arvioidusta konserni kirjasi liikearvon lisäykseksi 31 miljoonaa euroa. Järjestelyn seurauksena Metsäliitto-konsernissa välillisten määräysvallattomien omistajien osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä. Varat yhteensä 7 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat Vuoden 2011 aikana konserni on hankkinut 3 miljoonalla eurolla 0,75 prosentin lisäosuuden M-real Oyj:n osakekannasta. Hankintojen jälkeen konserni omistaa 41,78 prosenttia M-real Oyj:n osakekannasta. Hankintojen johdosta määräysvallattomien omistajien osuus pieneni 7 miljoonaa euroa ja voittovarat kasvoivat 2 miljoonaa euroa. Laskennalliset verovelat 18 0 Rahoitusvelat 4 Ostovelat ja muut velat 1 Velat yhteensä 5 Nettovarat 2 Aiempi omistusosuus käypään arvoon arvostettuna 1 Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteelliseen osuuteen yksilöitävissä olevasta nettovaroista 1 Hankittu osuus nettovaroista 1 Hankintameno 1 Liikearvo 13 0 Tilikauden 2010 hankinnat Metsäliiton Puutuoteteollisuus kasvatti 30.11.2010 omistustaan Kumpuniemen Voima Oy:ssä 33,33 prosentista 53,97 prosenttiin saaden määräysvallan. Kumpuniemen Voima Oy tuottaa puupolttoaineilla sähköä ja lämpöä Puutuoteteollisuuden Suolahden vaneritehtaille ja taajamaan. Aiemmin omistettu osuus on arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus 0,4 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Oy Metsä-Botnia Ab:n tytäryritys osti Italian agentin liiketoiminnan 31.8.2010. Johto arvioi, että Kumpuniemen Voima Oy:n sekä Italian agentin liiketoiminnan vaikutus Metsäliitto-konsernin liikevaihtoon tai liiketulokseen 1.1.–31.12.2010 olisi ollut vähäinen, jos hankinnat olisivat toteutuneet 1.1.2010. Rahana maksettu kauppahinta Hankitun tytäryrityksen rahavarat Rahavirtavaikutus 0 Liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistettujen asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Muiden erien osalta kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja. Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat Vuoden 2010 määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat liittyvät pääasiassa Metsäliitto Management Oy:öön, joka on perustettu konsernin johtoryhmän jäsenten osakepalkitsemista varten. Metsäliitto Management Oy osti M-real Oyj:n B-osakkeita 19 miljoonalla eurolla. Hankinta vastaa 2,07 prosentin omistusosuutta M-real Oyj:ssä ja M-real Oyj:n kautta 0,62 prosentin omistusosuutta Oy Metsä-Botnia Ab:ssä. Koska Metsäliitto Osuuskunnan hallitus käyttää yrityksessä määräysvaltaa, yhdistellään Metsäliitto Management Oy konsernitilinpäätökseen tytäryrityksenä. Määräysvallattomien omistajien osuudet pieneni hankinnan johdosta 22 miljoonaa euroa ja voittovarat kasvoivat 2 miljoonaa euroa. Myytävänä olevat omaisuuserät M-real on luokitellut M-real Zandersin Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminnan myytävänä olevaksi omaisuuseräksi (liite 39). Liiketoiminnalla ei ole varoja tai velkoja. M-real Oyj on luokitellut osakkuusyrityksensä Plastiroll Oy:n 31.12.2011 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. M-real Oyj myi osuutensa (39 %) Plastiroll Oy:stä tilikauden päättymisen jälkeen tammikuussa 2012 (liitteet 15 ja 39). 68 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 5 1 -1 Yritysmyynnit yhteensä Vuonna 2009 lopetetun Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 11 miljoonaa euroa ja vaihtoomaisuutta 2 miljoonaa euroa luokiteltiin kesäkuussa 2010 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Vuoden 2010 aikana omaisuuserästä kirjattiin myydyksi 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 lopussa Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan myytävänä olevat omaisuuserät olivat yhteensä 8 miljoonaa euroa. Omaisuuserät myytiin vuoden 2011 aikana. Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet liite 2011 2010 13 0 6 0 0 0 19 3 Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 2 Rahavarat 4 1 65 9 Varat yhteensä 7 8 2 0 5 0 Rahoitusvelat 2 5 18 Ostovelat ja muut velat 24 1 Velat yhteensä 33 6 Nettovarat 32 4 0 1 32 5 Muuntoero ja muut erät Myydyt toiminnot M-real myi syyskuussa 2011 Itävallassa sijaitsevan M-real Hallein GmbH:n. Saatu vastike oli 32 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan myynnistä kirjattiin 1 miljoonan euron tappio. Vuonna 2011 ei ollut muita yritysmyyntejä. M-real Hallein GmbH liite 2011 Muut aineettomat hyödykkeet 13 1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 33 Vastike yhteensä Myyntivoitto 1 Myyntitappio -1 Rahana saatu kauppahinta 32 5 Luovutetun tytäryrityksen rahavarat -4 -1 28 5 Rahavirtavaikutus 19 Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 Rahavarat 4 65 Laskennalliset verovelat 2 Eläkevelvoitteet 5 2 Ostovelat ja muut velat 24 Velat yhteensä 33 Nettovarat 32 0 Vastike yhteensä 32 Myyntivoitto -1 Rahana saatu kauppahinta 32 Lopetetut toiminnot Vuonna 2011 ei ollut lopetettuja toimintoja. M-real myi joulukuussa 2008 Graphic Papers -liiketoiminnan Sappi Limitedille 750 miljoonalla eurolla. Graphic Papers -liiketoiminta käsiteltiin lopetettuna toimintona, ja sen tulos ja myyntitappio esitettiin tuloslaskelmassa jatkuvien toimintojen tuloksen jälkeen omana eränään. Lopetettuihin toimintoihin kirjattiin M-realin Graphic Papers -liiketoimintaan liittyen kuluja vuonna 2010 nettona 0 miljoonaa euroa; 2 miljoonan euron tuotto liittyen IT-järjestelyihin ja 2 miljoonan euron kulu liittyen logistiikkajärjestelyihin. Lopetettujen toimintojen tulos yhteensä 2011 2010 M-realin Graphic Papers -liiketoiminta 0 0 Yhteensä 0 0 Milj. euroa Luovutetun tytäryrityksen rahavarat Rahavirtavaikutus 18 Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat 2 Kauppaan liittyvät muut erät 3 0 Varat yhteensä 0 Rahoitusvelat 33 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus Varat yhteensä 13 Laskennalliset verosaamiset 7 Vaihto-omaisuus 2010 Pitkäaikaiset rahoitusvarat Osuudet osakkuusyrityksissä Milj. euroa 2011 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Myytävänä olevat omaisuuserät yhteensä Milj. euroa liite Milj. euroa -4 28 Puutuoteteollisuus myi helmikuussa 2010 Romaniassa toimivan rimalevytehtaan. Vuonna 2010 ei ollut muita merkittäviä yritysmyyntejä. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 5 — TILINPÄÄTÖS 2011 69 6.Pitkäaikaishankkeet 8.Liiketoiminnan kulut Pitkäaikaishankkeita on konsernissa vain Puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoimintalinjassa. Pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi vuonna 2011 konsernin liikevaihtoon 20 miljoonaa euroa (22). Vuoden loppuun mennessä keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista oli kirjattu toteutuneita menoja ja kirjattuja voittoja (tappioilla vähennettynä) yhteensä 2 miljoonaa euroa (20). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista saadut ennakkomaksut olivat vuoden 2011 lopussa 2 miljoonaa euroa (17). Milj. euroa 2011 2010 2 783 2 675 17 -39 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Jakelukustannukset 613 616 Muut ulkopuoliset palvelut 357 347 3 770 3 599 599 509 Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkkeet 7.Liiketoiminnan muut tuotot 2011 2010 20 32 5 6 Palvelusten myynti 12 33 Julkiset avustukset 23 29 Muut 36 42 Yhteensä 95 142 Milj. euroa Myyntivoitot Vuokratuotot Etuuspohjaiset järjestelyt 11 4 Maksupohjaiset järjestelyt 60 61 Muut henkilösivukulut 193 171 Henkilösivukulut yhteensä 264 236 863 745 Henkilöstökulut yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut 40 39 Palvelujen ostot 98 105 Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot Muut liiketoiminnan kulut Merkittävimmät myyntivoitot vuonna 2011 olivat M-realin kiinteistöjen myyntivoitto Suomessa 11 miljoonaa euroa ja M-real Sverigen sähkösertifikaattien myyntivoitto 5 miljoonaa euroa. Merkittävimmät myyntivoitot vuonna 2010 olivat M-realin omistamien Sappi Ltd:n osakkeiden myyntivoitto 8 miljoonaa euroa, M-realin Sappi Ltd:lle myymien patenttien myyntivoitto 6 miljoonaa euroa ja M-real Sverigen myymien sähkösertifikaattien myyntivoitto 7 miljoonaa euroa. Julkiset avustukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja tutkimuskulujen korvauksiin, energiatukeen sekä EU:n päästökauppaohjelman mukaisiin hiilidioksidipäästölupiin. 70 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 6–8 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 1 0 319 236 459 379 Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotantoon liittyviä palveluja ja myytyjen tuotteiden jakelukustannuksia. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät muun muassa palveluja, energia- ja kiinteistökuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja. Kasvu henkilöstökuluissa sekä muissa liiketoiminnan kuluissa liittyy suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tappiolliset toiminnot, suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas sekä uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekosken tehtaalla, sisältäen paperikone 2:n sulkemisen. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä vuonna 2011 oli 19 miljoonaa euroa (21). Hallintoneuvoston, hallituksen ja johtajiston jäsenille Kannustinjärjestelyt maksetut korvaukset Pääjohtajan ja muun johdon palkitseminen perustuu peruspalkkaan, enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon ja pitkäaikaisiin osakepohjaisiin kannustinjärjestelyihin. Osakepohjaisten kannustinjärjestelyjen piirissä on 51 konsernin ylimmän johdon jäsentä. Osakepohjaisista kannustinjärjestelyistä on erillinen selvitys kohdassa 36. Hallintoneuvoston jäsenille maksetut palkkiot 2011 2010 Järvinen Hannu puheenjohtaja 56 600 36 500 Paajanen Juha varapuheenjohtaja 20 000 9 300 Jäsenet yhteensä (600 euroa/kokous 2011) 80 300 90 500 156 900 136 300 Euroa Entiset hallinto neuvoston jäsenet Johdon eläkesitoumukset Lillandt Runar 26 700 Jaakkola Erkki 3 000 156 900 Yhteensä 166 000 Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot Euroa Asunta Martti puheenjohtaja Jordan Kari varapuheenjohtaja 2011 2010 85 440 75 240 0 0 Aminoff Mikael 47 300 46 200 Halonen Eino 48 600 46 200 Hiltunen Arto 49 200 47 400 Jääskeläinen Saini 47 650 46 200 Pääjohtajan eläkeikä on 60 vuotta. Eräillä konsernijohtoon kuuluvilla henkilöillä on oikeus lisäeläkkeen sääntöjen mukaiseen eläkkeeseen 62 vuotta täytettyään. Johtajiston jäsenten etuuspohjaisten eläkejärjestelmien kulut vuonna 2011 olivat 3 miljoonaa euroa (2) ja maksupohjaisten eläkejärjestelmien kulut 1 miljoonaa euroa (2). Irtisanomistilanteessa pääjohtajalla on oikeus 24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Molemminpuolinen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Muilla johtajiston jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta. Irtisanomistilanteessa muilla johtajiston jäsenillä on oikeus 6–18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Emoyrityksellä ei ole sitoumuksia hallintoneuvostoon tai hallitukseen kuuluvien tai niihin aiemmin kuuluneiden henkilöiden puolesta. Parpala Juha 48 150 46 200 Tilintarkastuspalkkiot Saukkonen Timo 48 150 46 200 Tukeva Antti 48 000 46 200 422 490 399 840 Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomalle päätilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers Oy:lle vuonna 2011 ja 2010 esitetään alla olevassa taulukossa. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin paikallisten vaatimusten mukaisesti. Palkkiot veropalveluista liittyvät veroneuvontaan ja -suunnitteluun. Yhteensä Metsäliitto Osuuskunta maksoi pääjohtaja Kari Jordanille palkkoina tulospalkkiot ja luontaisedut mukaan lukien vuonna 2011 yhteensä 2 702 288 euroa (1 394 288). Lisäksi hänelle maksettiin osakepalkkiojärjestelyn mukaisesti palkkiota M-real Oyj:n osakkeiden ja rahan yhdistelmänä yhteensä 0 euroa (622 389). Muut Metsäliitto-konsernin yhtiöt maksoivat pääjohtajalle palkkana, palkkioina ja muina etuuksina yhteensä 111 412 euroa (86 616). Johtajiston jäsenille maksettiin palkkoina tulospalkkiot ja luontoisedut mukaan lukien vuonna 2011 yhteensä 7 miljoonaa euroa (9). Lisäksi johtajiston jäsenille maksettiin osakepalkkiojärjestelyn mukaisesti osakepalkkioina 0 miljoonaa euroa (1). Päätilintarkastajan palkkiot ja palvelut 2011 2010 Tilintarkastuspalkkiot 2 2 Palkkiot veropalveluista 0 0 Muut palkkiot 0 0 Yhteensä 3 3 Milj. euroa TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 8 — TILINPÄÄTÖS 2011 71 9.Poistot ja arvonalentumiset Jatkuvat toiminnot Milj. euroa 2011 2010 Poistot Muut aineettomat hyödykkeet 15 17 Rakennukset ja rakennelmat 49 53 205 224 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä 4 5 274 299 5 Arvonalentumiset Liikearvo 7 Muut aineettomat hyödykkeet 1 0 Maa- ja vesialueet 1 1 Rakennukset ja rakennelmat 38 39 Koneet ja kalusto 28 1 6 -10 Muut aineelliset hyödykkeet 80 37 354 336 Puutuoteteollisuus 7 5 Yhteensä 7 5 Yhteensä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Arvonalentumiset sisältävät lisäksi joulukuussa 2010 Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyneen arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen 11 miljoonaa euroa perustuen sovittuun omaisuus kauppaan. Arvonalentumiset sisältävät lisäksi M-realin Kankaan paperitehtaan paperikone 2:n sulkemisen yhteydessä kirjatun 8 miljoonan euron arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen kesäkuussa 2010 perustuen koneesta sovittuun kauppahintaan sekä M-real Zandersin Reflexin tehtaan aiemmin kirjatun 3 miljoonan euron koneiden arvonalentumistappion peruuttamisen syyskuussa 2010 perustuen tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä Tissuelle. Lisäksi arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen M-realin Office Papers -liiketoiminnassa ja 28 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin Speciality Papers -liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella. Lisäksi joulukuussa 2010 kirjattiin 15 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Halleinin tehtaalla ylimääräisenä poistona liittyen tuotannollisesta toiminnasta poistuneisiin rakennuksiin sekä 11 miljoonan euron arvonalentuminen liittyen M-realin Simpeleen paperikoneen sulkemiseen. Arvonalentumiset sisältävät lisäksi Metsä Tissuen Puolan-toimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvän alaskirjauksen 4 miljoonaa euroa. Arvonalentumiset liikearvosta segmenteittäin Arvonalentumiset muista aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttö omaisuushyödykkeistä segmenteittäin Puutuoteteollisuus 2 4 Selluteollisuus 0 -11 Kartonki- ja paperiteollisuus 72 34 Pehmo- ja ruoanlaittopaperit 0 4 74 31 80 37 Yhteensä Arvonalentumiset yhteensä Arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 2011 Puutuoteteollisuuden Home & Living -liiketoiminnassa 4 miljoonan euron ja Insinööripuutuotteet-liiketoiminnassa 2 miljoonan euron liikearvon arvonalentumiset arvonalentumistestauksen perusteella. Joulukuussa 2011 kirjattiin Puutuoteteollisuudessa myös 2 miljoonan euron arvonalentuminen aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Lisäksi arvonalentumisiin kirjattiin vuonna 2011 Kartonki- ja paperiteollisuus -liiketoiminta-alueessa yhteensä 72 miljoonaa euroa arvonalentumisia; 12 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekoski Paperin tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen, 36 miljoonaa euroa liittyen M-real Halleinin sellutehtaan myyntiin, 15 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot sekä 8 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas. Arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 2010 Puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnassa 5 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen arvonalentumistestauksen perusteella. Lisäksi joulukuussa 2010 kirjattiin 4 miljoonan euron arvonalentuminen Puutuoteteollisuuden Karihaaran sahalla. 72 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 9 Omaisuuserien arvonalentumiset Testausperiaatteet Omaisuuserien tai ns. rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta. Rahavirtaa tuottava yksikkö on toiminnallinen segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli on viitteitä jonkin omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumisesta tai jos yksikön kirjanpitoarvoon sisältyy tai on kohdistettu liikearvoa, arvioidaan kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön vastaisiin rahavirtoihin perustuva käyttöarvo tai sen nettomyyntihinta. Liikearvojen testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (V) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon (B) seuraavasti: Suhde V 0–5 % > B V 5–10 % > B V 10–15 % > B V 15–20 % > B V 20–50 % > B V 50 %- > B Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuuden arvonalentumistestaukset on tehty vuoden 2011 marraskuun lopun tilanteesta. Vuoden 2011 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon. Testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Finnforest UK:n osalta, missä yrityksen kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi kirjanpitoarvon sekä historiallisen tuloksentekokyvyn että tulevaisuuden odotusten perusteella, on testauksessa käytetty yksinkertaistettua menetelmää. Ennusteiden pääasiallisia lähtötietoja ovat sahatavaran ja levytuotteiden hintakehitysennusteet, näiden tuotteiden kysyntä- ja toimitusmääräennusteet, keskeisten raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden kuten tukkipuun, liimojen ja energian kustannuskehitys sekä henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys. Ennusteisiin vaikuttavat myös päätettyjen säästötoimenpiteiden toteutuminen sekä päätetyt ja suunnitellut investoinnit. Myyntihintojen ja keskeisten tuotannontekijöiden hintakehitysennusteet ovat johdon arvioita huomioiden käytettävissä olevat alan tietolähteet. Vuoden 2012 luvut perustuvat testaushetken alustavaan budjettiin. Nyt tehdyissä ja aikaisemmissa liikearvojen arvonalentumistestauksissa on 5 vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 1–2 prosenttia, mikä vastaa johdon näkemystä kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkän aikavälin kasvusta. Ennuste kauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletusten (hinnat, määrät, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on myös käytetty johdon näkemystä kyseessä olevien tekijöiden muutoksista. Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty viimeistä määriteltyä Puutuoteteollisuuden oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Marraskuun 2011 tilanteesta tehtyjen testausten WACC on 5,62 prosenttia, jossa on nousua edelliseen vuoteen nähden 0,07 prosenttiyksikköä. Muutos tulee pääosin lyhyiden korkojen tason noususta. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen. Puutuoteteollisuuden rahavirtaa tuottavat yksiköt, joihin kohdistuu liikearvoa sekä testauksen tulos tilanteesta 30.11.2011: Rahavirtaa tuottava yksikkö Liikearvo (milj. euroa) Testaustulos (V-B)/B Finnforest Merk 0 15–20 % CEE myyntiyhtiöt 3 < 0 %, alaskirjaus Saharyhmä 5 yli 50 % Finnforest UK 1 yli 50 % Finnforest France 4 < 0 %, alaskirjaus Rahavirtaa tuottavien yksiköiden keskeisten oletusten muutoksista tehtiin seuraavanlainen herkkyystarkastelu: Rahavirtaa tuottava yksikkö V-B milj. euroa Keskeinen oletus Tarvittava muutos jotta V=B Finnforest Merk 0 • Nouseva lopputuottei- • Myyntikatteen den myyntikate 5 kumulatiivinen vuoden ennustekaunousu 0,3 %-yksikdella (kumulatiivinen köä alempi nousu 6 %) • WACC perustuu tes• WACC 0,3 %-yksiktaushetken korko- ja köä korkeampi luottoriskipreemio tasoon CEE myyntiyhtiöt 0 • Nouseva lopputuottei- • Ei tarvita den keskihinta 5 vuomuutosta den ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 7 %) • WACC perustuu tes• Ei tarvita taushetken korko- ja muutosta luottoriskipreemiotasoon Saharyhmä 24 • Nouseva lopputuottei- • Keskihinnan den keskihinta 5 vuokumulatiivinen den ennustekaudella nousu 1,0 %-yksik(kumulatiivinen nousu köä alempi 4 %) • WACC perustuu tes• WACC 2,3 %-yksiktaushetken korko- ja köä korkeampi luottoriskipreemiotasoon Finnforest France 0 • Nouseva lopputuottei- • Ei tarvita den keskihinta 5 vuomuutosta den ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 6 %) • WACC perustuu tes• Ei tarvita taushetken korko- ja muutosta luottoriskipreemiotasoon Taulukossa on mainittu oletukset, joille rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin. Tarkasteltaessa muuttujien arvojen muutosten seurannaisvaikutuksia muiden muuttujien arvoihin, todettiin, ettei merkittäviä arvonalentumistestauksen lopputulokseen vaikuttavia korrelaatioita ole. Lopputuotteiden hintoja ohjaa voimakkaimmin markkinoiden kysyntä-tarjonta-tasapaino, eikä tuottajien kustannusmuutoksilla ole huomattavaa vaikutusta tuotteiden hintoihin. Selluteollisuus Metsäliitto suorittaa selluteollisuuden täyden arvonalentumistestauksen vähintään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen. Lisäksi vuosineljänneksittäin tarkastellaan viitteitä arvon alentumisesta. Mikäli havaitaan viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään täysi testaus. Tarkastusvaliokunta käsittelee arvonalentumistestauksen tulokset. Rahavirtaa tuottava yksikkö selluteollisuus muodostuu Metsä-Botnia-konsernista sekä siihen Metsäliitto-konsernissa tehdyistä käyvän arvon kohdistuksista ja liikearvosta. Vuoden 2011 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon. Testattavan rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Keskeiset testausoletukset ovat Metsäliiton johdon arvioita ja markkinoilta saatuja ennusteita. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat sellun markkinahintojen kehitys, valuuttakurssit, toimitusmäärät, sekä puun ja energian hinnat. Lisäksi käyttöarvoon vaikuttaa TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 9 — TILINPÄÄTÖS 2011 73 merkittävästi laskelmissa käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttokorko. Tilanteesta 30.9.2011 sekä aikaisemmin tehdyissä liikearvojen arvonalentumistestauksissa on 5 vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 2 prosenttia. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, volyymit, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden 5. vuoden arvoa. Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty Metsäliiton oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkina-tilanteesta johtuva luottoriskipreemioiden nousu. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot ovat IAS 36 mukaisesti ennen veroja. Tilanteesta 30.9.2011 tehdyn testauksen WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,22 prosenttia. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön selluteollisuus kohdistetut liike arvot 31.12.2011 sekä testauksen tulos tilanteesta 30.9.2011: Rahavirtaa tuottava yksikkö Liikearvo (milj. euroa) Testaustulos (V-B)/B 390 yli 50 % Selluteollisuus Tilanteesta 30.9.2011 suoritetussa testauksessa keskeisten oletusten muutosten täytyisi olla hyvin merkittäviä, jotta kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käytetyn diskonttokoron tulisi olla 19,7 prosenttia verojen jälkeen tai sellun keskimääräisen hinnan ennustekaudella noin 21 prosenttia alempi kuin testauksessa käytetty ulkopuolisen asiantuntijan laatima ennuste. Kartonki- ja paperiteollisuus /M-real M-real suorittaa täyden arvonalentumistestauksen vähintään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen. Lisäksi vuosineljänneksittäin tehdään herkkyysanalyysi. Mikäli herkkyysanalyysi antaa viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään täysi testaus. Tarkastusvaliokunta käsittelee herkkyysanalyysin tai arvonalentumistestauksen tulokset vuosineljänneksittäin. Vuoden 2011 testauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat samat kuin vuoden 2010 testauksessa, lukuunottamatta Husumin päällystettyjä papereita, jotka testattiin vuonna 2010 yhdessä Äänekoski Paperin kanssa. Äänekoski Paper suljettiin vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2011 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden paitsi Alizay Paperin osalta käyttöarvoon. Prosessi Alizay Paper tehtaan sulkemiseksi on käynnissä. Testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat 5 vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Keskeiset testausoletukset ovat M-realin johdon arvioita ja markkinoilta saatuja ennusteita. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat paperi- tai kartonkituotteiden keskihinnan kehitys, toimitusmäärät, valuuttakurssit ja kapasiteetin käyttöaste, keskeisten raaka-aineiden kuten puun, sellun, kemikaalien ja energian kustannuskehitys, henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys sekä rahavirtojen 74 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 9 diskonttokorko. Olennaisimmat tekijät ovat samat kuin vuonna 2010. Lisäksi säästö- ja tehostamistoimenpiteiden toteutuminen vaikuttavat merkittävästi ennustettuihin vastaisiin rahavirtoihin. M-realin osuus Metsä-Botnian kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta ja ”Osuudet osakkuusyrityksissä” sisältämästä liikearvosta (57 miljoonaa euroa) allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa. Tilanteesta 30.9.2011 sekä aikaisemmin tehdyissä liikearvojen arvonalentumistestauksissa on 5 vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 2 prosenttia. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, volyymit, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty 5 vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden 5. vuoden arvoa. Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty M-realin oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkinoiden näkemys M-realin luottoriskipreemiosta. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot ovat IAS 36 mukaisesti ennen veroja. Tilanteesta 30.9.2011 tehtyjen testauksien WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 6,55 prosenttia (6,25) ja Metsä-Botnian osalta 5,22 prosenttia (6,08). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan. M-real-konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin kohdistetut liikearvot 31.12.2011 sekä testauksen tulos tilanteesta 30.9.2011: Liikearvo (milj. euroa) Testaustulos (V-B)/B Taivekartonkitehtaat 1) 21 yli 50 % Kemiart Liners 1) 21 yli 50 % Kyro Paper 1) 1 yli 50 % Husum päällystämättömät paperit 8 yli 50 % Husum päällystetyt paperit 0 20–50 % Rahavirtaa tuottava yksikkö Zanders 1) Market Pulp and Energy 1) Alizay Paper Yhteensä 0 0–5 % 19 yli 50 % 0 0–5 % 70 1) Liikearvo sisältää Metsä-Botnian omistusosuuden liikearvon, joka M-realin konsernitaseessa sisältyy kohtaan ”Osuudet osakkuusyrityksissä” Seuraavissa kassavirtaa tuottavissa yksiköissä jokseenkin mahdollinen muutos keskeiseen oletukseen saa aikaan sen, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Taulukossa on mainittu oletukset joille rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin. Tarkasteltaessa muuttujien arvojen muutosten seurannaisvaikutuksia muiden muuttujien arvoihin, todettiin, ettei merkittäviä arvonalentumistestauksen lopputulokseen vaikuttavia korrelaatioita ole. Lopputuotteiden hintoja ohjaa voimakkaimmin markkinoiden kysyntä-tarjonta-tasapaino, eikä tuottajien kustannusmuutoksilla ole huomattavaa vaikutusta tuotteiden hintoihin. Rahavirtaa tuottava yksikkö V-B milj. euroa Keskeinen oletus Tarvittava muutos jotta V=B Zanders 0 • Ei tarvita muutosta Alizay Paper 0 • Päätettyjen tuotannon uudelleenjärjestelyjen toteutuminen • WACC perustuu testaushetken korko- ja luottoriskipreemio tasoon • Nettomyyntihinta 10.Rahoitustuotot ja -kulut 2011 Milj. euroa • Ei tarvita muutosta Kaupalliset erät Suojaus/ei suojauslaskentaa • Ei tarvita muutosta Tehoton osuus ulkomaiseen yksikköön tehtyjen nettosijoitusten suojauksista Metsä Tissuen liikearvot on testattu tilanteesta 31.12.2011. Testauksessa on sovellettu vastaisiin rahavirtoihin perustuvaa käyttöarvoa. Metsä Tissue -konsernin liikearvoa testattaessa rahavirtaa tuottavana yksikkönä on käytetty segmenttiä. Testausta on muutettu edellisestä vuodesta, jolloin rahavirtaa tuottavana yksikkönä käytettiin maantieteellistä aluetta. Käyttöarvon laskennassa on hyödynnetty johdon hyväksymiä budjetteja ja ennusteita seuraavalle 3 vuodelle. 3 vuoden jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen euroalueen ennustettua keskimääräistä bruttokansantuotteen kasvuprosenttia, joka vuonna 2011 oli 2 prosenttia. Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty Metsä Tissuen oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkinoiden näkemys Metsä Tissuen luottoriskipreemiosta. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot ovat IAS 36:n mukaisesti ennen veroja. Tilanteesta 31.12.2011 tehtyjen testauksien WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,3 prosenttia (7,0). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan. Metsä Tissue -konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin kohdistuvat liikearvot sekä testauksen tulos tilanteesta 31.12.2011. Liikearvo (milj. euroa) Testaustulos (V-B)/B Consumer 95 yli 50 % Away from Home 40 yli 50 % 9 yli 50 % Baking & Cooking 6 -11 0 -3 0 2 -7 Korkotuotot lainoista, muista saamisista ja rahavaroista 7 5 Osinkotuotot 1 0 9 5 Voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä) rahoitusvaroista tai -veloista 0 -1 Rahoitusvarojen arvonmuutosten voitot ja tappiot Kurssierot yhteensä Pehmo- ja ruoanlaittopaperit/Metsä Tissue 7 -2 -3 Muut Rahavirtaa tuottava yksikkö 2010 Kurssierot Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot yhteensä Muut rahoituskulut Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus 0 0 Johdannaisvoitot ja -tappiot (ei suojauslaskentaa) -2 -2 Johdannaisvoitot ja -tappiot käyvän arvon suojauksista -9 6 Käyvän arvon oikaisut käyvän arvon suojauksen kohteesta 13 -5 2 -2 -135 -122 Arvostus yhteensä Korkokulut jaksotettuun hankinta menoon arvostetuista rahoitusveloista -9 -11 Muut rahoituskulut yhteensä -142 -135 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -131 -137 Muut rahoituskulut Testaustulos ylittyy merkittävästi (> 50 %) kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä. Tilanteesta 31.12.2011 suoritetussa testauksessa keskeisten oletusten muutosten täytyisi olla hyvin merkittäviä, jotta kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Näiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos oletuksissa johtaisi tilanteeseen V < B, Consumer-liiketoiminnan diskonttokoron tulisi olla 9,5 prosenttia verojen jälkeen, tai tuotehintojen ennuste kaudella keskimäärin 1,4 prosenttia ennustettua alemmat, ja Baking & Cooking -liiketoiminnan diskonttokoron tulisi olla 12,6 prosenttia verojen jälkeen, tai tuotehintojen ennustekaudella keskimäärin 2,4 prosenttia ennustettua alemmat. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 9–10 — TILINPÄÄTÖS 2011 75 11.Tuloverot Milj. euroa 12.Muut laajan tuloksen erät 2011 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Muut verot Yhteensä -97 -122 5 0 34 -8 0 -1 -59 -131 Milj. euroa 2011 2010 Tulos ennen veroja -98 345 Verot laskettuna kotimaan verokannalla -25 90 Suomen verokannan muutos 26 %:sta 24,5 %:iin -10 Valuuttavirtasuojaus omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -5 omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -1 -5 Vähennyskelvottomat kulut 32 17 2 1 -15 -12 voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta 83 31 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -1 4 liiketoiminnan muihin tuottoihin siirretty määrä Verot aikaisemmilta tilikausilta -5 0 Muut Verot tuloslaskelmassa 4 6 59 131 -60,28 -4 Hyödykesuojaus -4 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista -5 siirretty rahoituserien oikaisuksi -1 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -6 Korkovirtasuojaus Verovapaat tulot Liikearvon arvonalentumiset Yhteensä Rahavirran suojaukset Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat Efektiivinen verokanta % Muihin laajan tuloksen Luokittelun eriin kirjattu muutos siirretty liikevaihdon oikaisuksi Tuloverojen täsmäytyslaskelma Milj. euroa 2011 2010 37,95 Suomen eduskunta hyväksyi yhteisöverokannan muutoksen 26 prosentista 24,5 prosenttiin 13.12.2011. Muutos tulee voimaan 1.1.2012. Suomea koskevat laskennalliset verosaamiset ja -velat 31.12.2011 on laskettu käyttäen muuttunutta verokantaa. Verokannan muutoksen vaikutus oli 10 miljoonaa euroa. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot on esitetty liitetietojen kohdassa 12. omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -19 1 siirretty ostojen oikaisuksi -29 Yhteensä -10 -38 Myytävissä olevat rahoitusvarat 25 0 25 Yhteensä Muuntoerot 3 Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta 2 Yhteensä 6 Muut erät 0 Yhteensä 2 0 25 6 0 -10 -7 Verovaikutus Verojen jälkeen -38 9 -29 25 -1 24 Muuntoerot 6 0 5 Muut erät 0 0 0 Yhteensä -7 8 0 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2011 Milj. euroa Rahavirran suojaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Ennen veroja Suomen eduskunta hyväksyi yhteisöverokannan muutoksen 26 prosentista 24,5 prosenttiin 13.12.2011. Muutos tulee voimaan 1.1.2012. Suomea koskevat laskennalliset verosaamiset ja -velat 31.12.2011 on laskettu käyttäen muuttunutta verokantaa. 76 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 11–12 13.Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2010 Milj. euroa Muihin laajan tuloksen Luokittelun eriin kirjattu muutos Yhteensä Rahavirran suojaukset Valuuttavirtasuojaus Aineettomat hyödykkeet 2011 omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -6 Yhteensä 503 470 11 984 1 0 0 1 31 26 10 67 Vähennykset 0 -41 0 -41 Siirrot erien välillä 0 9 -9 0 535 464 12 1 011 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 0 -238 0 -238 Muuntoerot 0 0 0 0 Muuntoerot omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot Lisäykset 0 siirretty rahoituserien oikaisuksi 0 Hyödykesuojaus Hankintameno 31.12.2011 omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 20 siirretty ostojen oikaisuksi 0 Yhteensä 26 -6 19 Myytävissä olevat rahoitusvarat voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta 37 liiketoiminnan muihin tuottoihin siirretty määrä -7 Yhteensä 37 Muuntoerot 47 Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta -7 30 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 10 0 10 Tilikauden poistot 0 -15 0 -15 Arvonalentumiset -7 -1 0 -7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 -7 -244 0 -250 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 514 221 19 754 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 529 221 12 761 -22 Yhteensä Muut erät Yhteensä 25 25 0 0 87 -13 74 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2010 Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Rahavirran suojaukset 19 -5 14 Myytävissä olevat rahoitusvarat 30 -8 22 Muuntoerot 25 6 30 0 0 0 Yhteensä Kesken eräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2011 Korkovirtasuojaus Muut erät Muut aineettomat hyödykkeet Milj. euroa siirretty liikevaihdon oikaisuksi Milj. euroa Liikearvo 6 74 -7 67 Vuonna 2011 kirjattiin arvonalentumistestauksen perusteella arvon alentumisia Puutuoteteollisuuden Home & Living -liiketoiminnan liikearvosta 4 miljoonaa euroa ja Insinööripuutuotteet-liiketoiminnan liikearvosta 2 miljoonaa euroa. Aineettomat hyödykkeet 2010 Milj. euroa Hankintameno 1.1.2010 Muuntoerot Lisäykset Hankitut liiketoiminnot Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Kesken eräiset hankinnat Yhteensä 493 473 3 969 17 1 0 18 0 20 10 30 0 0 0 1 -2 -26 0 -28 0 1 -2 -1 508 470 11 989 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 0 -231 0 -231 Muuntoerot 0 -1 0 -1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 10 0 10 Tilikauden poistot 0 -17 0 -17 Arvonalentumiset -5 0 0 -5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 -5 -238 0 -243 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 493 242 3 738 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 503 232 11 746 Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2010 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 12–13 — TILINPÄÄTÖS 2011 77 Vuonna 2010 kirjattiin arvonalentumistestauksen perusteella arvon alentumisia Puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnan liikearvosta 5 miljoonaa euroa. Kehitysmenoja ei ole aktivoitu Metsäliitto-konsernissa. Muihin aineettomiin oikeuksiin sisältyvien päästöoikeuksien kirjanpitoarvo 31.12.2011 oli 9 miljoonaa euroa (19) ja käypä arvo 9 miljoonaa euroa (19). Muihin aineettomiin oikeuksiin sisältyy myös aktivoidut merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamismenot sekä patentit, lisenssit ja tavaramerkit. Liikearvot segmenteittäin 2011 Milj. euroa 2010 Puunhankinta 2 2 Puutuoteteollisuus 7 14 4 4 Kartonki- ja paperiteollisuus 13 13 Pehmo- ja ruoanlaittopaperit 144 143 Muu toiminta 390 359 Selluteollisuus Eliminoinnit Yhteensä -32 -32 529 503 Muu toiminta sisältää Oy Metsä-Botnia Ab:n hankintaan liittyvää liikearvoa 390 miljoonaa euroa ja Metsä Tissue Oyj:n hankintaan liittyvää liikearvoa 1 miljoonaa euroa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2011 Milj. euroa Hankintameno 1.1.2011 Maa- ja Rakennukset ja vesialueet rakennelmat Koneet ja Muut aineelliset kalusto hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä 8 083 121 1 568 6 176 145 73 Muuntoerot 0 -3 3 0 -2 -1 Lisäykset 0 16 110 1 89 216 -38 -111 -203 0 -3 -356 1 4 61 2 -69 0 84 1 474 6 147 148 89 7 942 -48 -956 -4 688 -110 0 -5 802 0 1 -2 0 0 0 34 106 186 -5 0 321 -258 Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto 0 -49 -205 -4 0 -1 -38 -28 -6 0 -73 -15 -936 -4 737 -125 0 -5 813 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 78 543 1 373 31 110 2 135 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 69 538 1 410 23 89 2 129 Arvonalentumiset Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 Arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 2011 Puutuoteteollisuuden 2 miljoonan euron arvonalentumisen aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Lisäksi arvonalentumisiin kirjattiin vuonna 2011 Kartonki- ja paperiteollisuudessa yhteensä 72 miljoonaa euroa arvonalentumisia; 12 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekoski Paperin tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen, 36 miljoonaa euroa liittyen M-real Halleinin sellutehtaan myyntiin, 15 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot sekä 8 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas. 78 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 12–13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2010 Milj. euroa Hankintameno 1.1.2010 Maa- ja Rakennukset ja vesialueet rakennelmat Koneet ja Muut aineelliset kalusto hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä 114 1 559 6 003 142 37 7 855 Muuntoerot 1 24 169 4 2 199 Lisäykset 4 11 58 1 65 139 Hankitut liiketoiminnot 0 3 14 0 0 17 -1 -35 -92 -1 2 -127 Vähennykset Siirrot erien välillä 3 6 24 0 -32 1 Hankintameno 31.12.2010 121 1 568 6 176 145 73 8 083 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 -47 -878 -4 400 -102 0 -5 427 Muuntoerot 0 -18 -122 -2 0 -143 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 32 60 -4 0 88 Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0 0 -6 0 -6 Tilikauden poisto 0 -53 -224 -5 0 -283 Arvonalentumiset -1 -39 -1 10 0 -31 -48 -956 -4 688 -110 0 -5 802 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 67 681 1 603 40 37 2 428 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 73 612 1 488 35 73 2 281 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 Arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 2010 kirjatun 4 miljoonan euron arvonalentumisen Puutuoteteollisuuden Karihaaran sahalla. Arvonalentumiset sisältävät lisäksi joulukuussa 2010 Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyneen arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen 11 miljoonaa euroa perustuen sovittuun omaisuus kauppaan. Arvonalentumiset sisältävät lisäksi M-realin Kankaan paperitehtaan paperikone kahden sulkemisen yhteydessä kirjatun 8 miljoonan euron arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen kesäkuussa 2010 perustuen koneesta sovittuun kauppahintaan sekä M-real Zandersin Reflexin tehtaan aiemmin kirjatun 3 miljoonan euron koneiden arvonalentumistappion peruuttamisen syyskuussa 2010 perustuen tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä Tissuelle. Lisäksi arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen M-realin Office Papers -liiketoiminnassa ja 28 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin Speciality Papers -liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella. Lisäksi joulukuussa 2010 kirjattiin 15 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Halleinin tehtaalla ylimääräisenä poistona liittyen tuotannollisesta toiminnasta poistuneisiin rakennuksiin sekä 11 miljoonan euron arvonalentuminen liittyen M-realin Simpeleen paperikoneen sulkemiseen. Arvonalentumiset sisältävät lisäksi Metsä Tissuen Puolan toimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvän alaskirjauksen 4 miljoonaa euroa. Pankkilainojen, eläkelainojen sekä muiden velkojen vakuutena on kiinteistöjä ja irtaimistoa 303 miljoonan euron arvosta (314). Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti: Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 0 19 83 102 Kertyneet poistot 0 -7 -40 -47 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 0 13 43 56 Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Milj. euroa Hankintameno 1.1.2010 0 20 80 100 Kertyneet poistot 0 -6 -36 -42 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 0 14 44 58 Vuonna 2011 aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 4 miljoonaa euroa (5). Vuonna 2011 vieraan pääoman menoja aktivoitiin Muu toiminta -segmenttiin kuuluvassa Kiinteistö Oy Metsätapiolassa yhteensä 1 miljoonaa euroa. Keskimääräinen käytetty korkokanta oli 3,93 prosenttia, joka edusti hankkeiden rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2010 konsernissa ei aktivoitu vieraan pääoman menoja. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 12–13 — TILINPÄÄTÖS 2011 79 14.Biologiset hyödykkeet Merkittävimmät osakkuusyritykset 2011 Biologiset hyödykkeet, kasvava puusto, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan vuosittain tuloslaskelmaan. Konsernilla on tilikauden 2011 lopussa puustoa lähinnä vain Suomessa. Metsien maa-alueet esitetään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden maa- ja vesialueissa. Konsernilla on pitkäaikaisia metsänvuokraussopimuksia Venäjällä ja Latviassa. Sopimuksia ei ole kirjattu taseeseen, koska niiden hintaa tai kiinteää hinnanmääritysperustetta ei määritellä sopimuksissa. Valtio määrittelee hinnan pääsääntöisesti kerran vuodessa tai useamminkin. Hinta seuraa käytännössä lyhytaikaisten hakkuuoikeuksien huutokauppahintoja. Pitkäaikaisilla puun hakkuuoikeuksilla varmistetaan ensisijaisesti puun saatavuutta. Milj. euroa 2011 2010 Milj. euroa Kotimaa Varat Velat Liikevaihto Tulos Omistusosuus % Finsilva Oyj Suomi 199 134 18 6 49,9 Katrinefors Kraftvärme Ab Ruotsi 20 20 11 0 50,0 Mäntän Energia Suomi 9 7 13 0 45,0 Plastiroll Oy Suomi 22 5 27 2 39,0 Suomen Metsäsijoitus Oy Suomi 17 0 1 1 25,0 Mikään osakkuusyritys ei ole julkisesti noteerattu. Liiketapahtumat osakkuusyritysten kanssa 2011 Milj. euroa 2010 Myynti 12 15 Ostot 95 98 Korkotuotot 0 0 Korkokulut 0 0 Saamiset 1.1. 8 7 Ostot tilikauden aikana 0 0 Pitkäaikaiset 2 1 Myynnit tilikauden aikana 0 0 Lyhytaikaiset 3 8 Hakkuut tilikauden aikana -1 -1 Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta 1 1 31.12. 8 8 15.Osuudet osakkuusyrityksissä Milj. euroa Velat Pitkäaikaiset 0 0 Lyhytaikaiset 9 7 16.Myytävissä olevat rahoitusvarat 2011 2010 80 98 4 -15 0 0 -5 -2 Muut 368 338 Yhteensä 368 338 1.1. Osuus tilikauden tuloksista Saadut osingot 1 0 Vähennykset -3 -1 Myytävänä olevat omaisuuserät -7 0 Muuntoerot -1 1 31.12. 70 80 Lisäykset 80 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 14–16 2010 Myytävissä olevat rahoitusvarat Julkisesti noteeratut yhtiöt Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2011 Milj. euroa Osuus tilikauden tuloksista sisältää vuonna 2011 M-realin osakkuus yrityksen Myllykoski Paper Oy:n osakkeiden (35 %) myynnistä realisoituneen tappion 4 miljoonaa euroa ja M-real Zandersin Kiinassa ja Unkarissa sijaitsevista osakkuusyrityksistä kirjatun arvonalentumis tappion 3 miljoonaa euroa. Osuus tilikauden tuloksista sisältää vuonna 2010 M-realin osakkuus yrityksen Myllykoski Paper Oy:n arvosta tehdyn arvonalentumistappion 16 miljoonaa euroa. M-real on luokitellut osakkuusyrityksensä Plastiroll Oy:n 31.12.2011 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. M-real myi osuutensa (39 %) Plastiroll Oy:stä tilikauden päättymisen jälkeen tammikuussa 2012 (liitetiedot 5 ja 39). Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2011 sisältyy Thosca Holz GmbH yritykseen liittyvää liikearvoa 2 miljoonaa euroa (2) ja ZAO HC Vologodskiye Lesopromyshlenniki yritykseen liittyvää liikearvoa 1 miljoonaa euroa (1). 2011 Milj. euroa Myytävissä olevat rahoitusvarat liite Taso 1 16 0 Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat 20 Johdannaissaamiset 30 Johdannaisvelat 30 8 liite Taso 1 16 0 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 368 368 0 0 0 47 55 2010 Milj. euroa Myytävissä olevat rahoitusvarat Taso 2 Taso 3 Yhteensä 338 338 Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat 20 1 1 Johdannaissaamiset 30 12 4 15 Johdannaisvelat 30 0 35 35 Rahoitusvarat, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti Milj. euroa Arvo 1.1. 2011 2010 338 318 0 0 25 37 Hankinnat 5 2 Myynnit 0 0 Siirrot tytäryritysosakkeisiin 0 -18 368 338 Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa Voitot ja tappiot laajassa tuloksessa Arvo 31.12. 349 (325), 312 miljoonaa (293) B-sarja ja 38 miljoonaa (32) B2-sarja, hiilivoimaosakkeiden (C2-sarja) -6 miljoonaa euroa (-4), vesivoimaosakkeiden (A-sarja) 10 miljoonaa euroa (7) ja G10-sarja 7 miljoonaa euroa (2). Pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkeiden vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa. Muut noteeraamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, on arvostettu arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 7 kappaleiden 27 A ja 27 B mukaisesti. Taso 1 Käyvät arvot perustuvat suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen. Taso 2 Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostusmenetelmiä, jotka käyttävät markkinoilla näkyvissä olevaa hintainformaatiota. Taso 3 Käyvät arvot eivät perustu markkinainformaatioon, vaan yrityksen omiin oletuksiin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Merkittävin julkisesti noteeratuista osakeomistuksista oli joulukuussa 2008 M-realin Graphic Papers -liiketoiminnan myynnissä saatu noin 2 prosentin osuus Sappi Limitedistä. M-real myi Sappi Limitedin osakkeet vuoden 2010 aikana. Kaupasta realisoitui M-realille noin 8 miljoonan euron käyvän arvon ja myyntivoiton tulosvaikutus. Noteeraamattomien osakkeiden merkittävin erä on 2,5 prosentin osuus Pohjolan Voima Oy:ssä. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa. Yhtiö käy kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi. Konsernilla on oikeus 6,6 prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluodon ydinvoimalan (OL1 ja OL2) tuottamaan energiaan, noin 6,6 prosentin osuuteen C2-osakkeiden kautta Meri-Porin hiilivoimalan tuottamaan energiaan ja G10-sarjan kautta 84,0 prosentin osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:n tuottamaan energiaan. Lisäksi konsernilla on noin 2,0 prosentin osuus rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta. Pohjolan Voima Oy:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmän ja aiempien transaktioiden mukaisen arvostuksen painotettua keskiarvoa. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus oli 4,07 prosenttia (4,66). Energian hinnan osalta on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön hintaennusteista, mikä osaltaan tasoittaa sähkön markkinahinnan lyhytaikaisia vaihteluita. Käyvän arvon muutokset Suomen verokannan mukaisella laskennallisella verovelalla vähennettynä kirjataan laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa. Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden hankintameno on 34 miljoonaa euroa (29) ja käypä arvo 359 miljoonaa euroa (329). Ydinvoimalaosakkeiden käypä arvo oli 17.Muut rahoitusvarat Milj. euroa 2011 2010 Korolliset lainasaamiset Osakkuusyrityksiltä 1 1 Muilta 6 7 Yhteensä 7 8 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (liite 24) 5 1 Osakkuusyrityksiltä 0 1 Muilta 1 4 Korottomat saamiset Yhteensä Muut rahoitusvarat yhteensä 6 6 13 14 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 16–17 — TILINPÄÄTÖS 2011 81 18. Laskennalliset verot Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2011 Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin 1.1.2011 Kirjattu tulos vaikutteisesti Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 18 -1 0 17 Sisäiset katteet 18 -3 0 14 0 20 Milj. euroa Muuntoerot Hankitut/myydyt liiketoiminnot 31.12.2011 Laskennalliset verosaamiset taseessa Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 14 6 Muut väliaikaiset erot 28 -4 9 -6 77 -2 9 -5 0 -15 2 -4 63 -1 5 -5 0 62 0 -2 163 Laskennallinen verosaaminen yhteensä Netotettu laskennallisesta verovelasta Laskennallinen verosaaminen taseessa 27 79 -17 Laskennalliset verovelat taseessa 191 -25 0 Hankitun nettovarallisuuden ja biologisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon 93 -9 0 84 Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon 78 2 80 -2 2 62 -1 -1 -8 423 -36 3 -8 -2 380 -15 2 -4 409 -34 -2 -8 -2 362 -346 34 7 3 2 -301 1.1.2010 Kirjattu tulos vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Muuntoerot Hankitut/myydyt liiketoiminnot 31.12.2010 Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 18 0 Sisäiset katteet 17 0 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 27 -13 Muut väliaikaiset erot 23 -4 9 0 9 0 Poistoero ja verottomat varaukset Oman pääoman suojaus Muut väliaikaiset erot Laskennallinen verovelka yhteensä Netotettu laskennallisesta verosaamisesta Laskennallinen verovelka taseessa Nettoverovelka 0 53 -17 Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2010 Milj. euroa Laskennalliset verosaamiset taseessa Laskennallinen verosaaminen yhteensä Netotettu laskennallisesta verovelasta Laskennallinen verosaaminen taseessa 85 -17 -28 13 58 -4 0 18 18 0 0 14 28 0 77 -15 9 0 0 63 9 0 191 Laskennalliset verovelat taseessa Poistoero ja verottomat varaukset 198 -17 Hankitun nettovarallisuuden ja biologisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon 96 -4 Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon 70 Oman pääoman suojaus 93 8 78 8 -8 3 17 -2 409 -9 17 7 0 423 -28 13 Laskennallinen verovelka taseessa 382 4 17 7 0 409 Nettoverovelka -324 -8 -8 -7 0 -346 Muut väliaikaiset erot Laskennallinen verovelka yhteensä Netotettu laskennallisesta verosaamisesta 82 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 18 44 -1 0 62 -15 Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Konsernilla oli 31.12.2011 verotuksellisia nettotappioita 78 miljoonaa euroa (55), joista on kirjattu laskennallista verosaamista 20 miljoonaa euroa (14). Nämä verotukselliset nettotappiot kertyivät lähinnä Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Ne liiketoiminnan tappiot, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaamista 31.12.2011 olivat 1 223 miljoonaa euroa (1 127). Nämä verotukselliset nettotappiot kertyivät lähinnä Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Puolassa ja Venäjällä. Nettotappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 31.12.2011 olivat 352 miljoonaa euroa (318). Konsernilla oli 31.12.2011 verotuksellisia nettotappioita yhteensä 1 301 miljoonaa euroa, joista 1 214 miljoonaa euroa ei vanhene. Tappioista 13 miljoonaa euroa vanhenee vuosina 2012–2016 ja loput myöhemmin. 20.Myyntisaamiset ja muut saamiset 2011 2010 1.1. 1 1 Lisäykset 0 1 -1 -1 Käyvän arvon muutos 0 0 31.12. 0 1 8 Milj. euroa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat Vähennykset Korolliset lainasaamiset Osakkuusyrityksiltä 0 Muilta 2 2 Yhteensä 2 10 Myyntisaamiset 3 2 Muut saamiset 0 0 Siirtosaamiset 0 0 3 2 597 701 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset Osakkuusyrityksiltä 19.Vaihto-omaisuus Muilta Myyntisaamiset Milj. euroa 2011 2010 Vaihto-omaisuus 316 353 38 44 Valmiit tuotteet 390 362 Ennakkomaksut 36 38 781 798 Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Yhteensä Vuonna 2011 kirjattiin kuluksi 20 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (2). Vuonna 2011 vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon alentumisia kirjattiin 12 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Alizay Paperin tehdas, 5 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea M-realin Gohrsmühlen ja Reflexin tappiolliset toiminnot ja 2 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin M-realin Äänekoski Paperin tehtaalla. Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan materiaalit ja palvelut. Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset 94 95 38 33 730 829 Yhteensä 733 832 Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 735 843 Siirtosaamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Konsernin yritysten toimitusjohtajilta, heidän sijaisiltaan, hallituksen jäseniltä sekä vastaaviin toimielimiin kuuluvilta henkilöiltä ei ole lainasaamisia. Konsernin johtoryhmän jäsenten osakepalkitsemista varten perustetusta yrityksestä Metsäliitto Management Oy:stä, joka on yhdistelty konserniin tytäryrityksenä, on kerrottu tarkemmin liitetietojen kohdassa 36. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 18–20 — TILINPÄÄTÖS 2011 83 21.Rahavarat Epävarmat myyntisaamiset Muilta olevisista myyntisaamisista on vähennetty seuraavat erät Milj. euroa 2011 2010 9 10 2 2 1.1. Lisäys -6 Vähennys 5 31.12. -3 9 Muilta olevien myyntisaamisten ikäjakauma Milj. euroa Erääntymättömät 2011 2010 536 640 Erääntyneet 52 51 31–60 päivää 2 3 61–90 päivää 2 2 91–180 päivää 1 2 Yli 180 päivää 4 4 597 701 2011 2010 Korot 0 0 Muut 1 1 Yhteensä 1 1 Henkilökulujaksotukset 2 2 Korot 1 3 Vakuutukset 4 2 Alle 30 päivää 31.12. Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät Milj. euroa Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 0 1 Muut 30 27 Yhteensä 39 33 Siirtosaamiset yhteensä 39 34 Myyntijaksotukset 84 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 20–21 2011 2010 Lyhytaikaiset sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon 184 259 Käteinen raha ja pankkitilit 147 181 Yhteensä 330 440 Milj. euroa Lyhytaikaiset sijoitukset ovat pääasiassa yritys- tai sijoitustodistuksia ja määräaikaistalletuksia, joiden alkuperäinen juoksuaika on alle 3 kuukautta. 22.Oma pääoma Osuuspääoman muutokset Osuuspääoma A-lisäosuus pääoma B-lisäosuus pääoma C-lisäosuus pääoma Yhteensä 146 347 36 11 539 Osuusmaksusuoritukset 5 16 16 0 37 Siirto koroista osuusmaksuihin 2 20 0 0 22 -3 -12 -2 0 -17 0 -5 -3 0 -8 Osuuspääomat 31.12.2011 149 366 46 11 573 Osuuspääomat 1.1.2010 Milj. euroa Osuuspääomat 1.1.2011 Osuusmaksujen palautukset Lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretyn osuuden muutos 137 330 17 0 484 Osuusmaksusuoritukset 8 22 26 14 70 Siirto koroista osuusmaksuihin 2 19 0 0 21 -4 -33 -2 0 -40 Osuusmaksujen palautukset Lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretyn osuuden muutos 3 9 -5 -4 3 146 347 36 11 539 Osuuspääoma A-lisäosuus pääoma B-lisäosuus pääoma C-lisäosuus pääoma Yhteensä 49 121 15 4 189 0 5 3 0 8 49 116 12 4 180 Osuuspääomat 31.12.2010 Osuuspääomista lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretty osuus Milj. euroa 31.12.2011 Muutos 31.12.2010 Muutos -3 -9 5 4 -3 31.12.2009 52 125 7 0 184 Arvonmuutos- ja muut rahastot 2011 2010 Käyvän arvon rahasto 86 92 Arvonkorotusrahasto 1 1 Uudelleenarvostusrahasto 95 95 Vararahasto Milj. euroa 57 55 Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 0 0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2 0 240 244 Yhteensä Osuuspääoma Osuuden nimellisarvo on 1 euro. Jäsenen velvollisuus ottaa osuuksia määräytyy jäsenen omistaman metsämaan pinta-alan ja sijaintikunnan perusteella, kuitenkin siten, että jäsen on velvollinen ottamaan enintään 30 000 osuutta. Lisäosuudet Lisäosuuksia on kolmea lajia: A-lisäosuudet, B-lisäosuudet ja C-lisäosuudet. Lisäosuuksien nimellisarvo on 1 euro. Lisäosuuksista suoritettu määrä muodostaa lisäosuuspääoman. Vain jäsen, jonka osuudet on täysin maksettu, voi ottaa lisäosuuksia. Lisäosuuksille maksettava korko voi poiketa osuuspääomalle maksettavasta korosta. Lisäksi lisäosuuksiin voi liittyä muu taloudellinen etuus. Lisäosuuspääomaa voidaan alentaa sääntöjä muuttamalla siten, että lisäosuusmaksuja palautetaan jäsenille tai sille, jolle jäsenen oikeus on siirtynyt. Jäsenille voidaan jakaa Metsäliitto Osuuskunnan ylijäämästä korkoa, ylijäämänpalautusta tai muuta tuottoa. Jaettava määrä ei saa ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaista jakokelpoista ylijäämää ottaen huomioon osuuskuntalain 8 luvun 3–5 §:ssä säädetyt rajoitukset. Lisäosuuksien ja osuuksien palauttamiseen voidaan käyttää 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. C-lisäosuuteen liittyvä muu taloudellinen etuus on M-real Oyj:n B-osakkeen kurssin mukaan määräytyvä lisäkorko-oikeus. Mahdollinen lisäkorko lasketaan seuraavasti: Mikäli M-real Oyj:n B-osakkeen keskimääräinen kaupankäyntimäärillä painotettu kaupankäyntikurssi Helsingin Pörsissä 5 kaupankäyntipäivänä ennen 15.2.2013 (”Päätöskurssi”) ylittää 2,5 euroa (”Rajahinta”), maksetaan kullekin C-lisäosuudelle lisäkorko, joka vastaa Päätöskurssin ja Rajahinnan erotusta, kuitenkin enintään 1 euro C-lisäosuudelta. Lisäkorko-oikeus on käsitelty kytkettynä johdannaisena IAS 39 -standardin mukaisesti. Lisäkorko-oikeudesta kirjattu velka 31.12.2011 on 1 miljoonaa euroa (4). Vuoden 2012 alusta lukien Metsäliitto Osuuskunta otti käyttöön uuden sijoitustuotteen, Pääomabonuksen, jossa jäsen voi merkitä 1 euron määräisiä A-lisäosuuksia sekaemissiossa kunakin vuonna erikseen hallituksen päättämään hintaan antiehtojen mukaisesti. Uusia A-lisäosuuksia tarjotaan merkittäväksi puukaupasta tai osuuskoroista saaduista tuloista. Sekaemission rahasto-osuuden enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 22 — TILINPÄÄTÖS 2011 85 Ylikurssirahasto Vanhojen fuusioiden kirjauskäytäntö on muutettu vastaamaan nykykäytäntöä. Muutoksen johdosta ylikurssirahastoon aikaisempina vuosina kirjatut erät, 31 miljoonaa euroa, on siirretty 31.12.2011 voitto varoihin. 23.Määräysvallattomien omistajien osuudet Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudet Milj. euroa 2011 2010 70 207 Muuntoerot Metsä-Botnia-konserni 212 233 Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella verolla vähennettynä sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Metsä Tissue -konserni 70 75 M-real-konserni Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset laskennallisella verolla vähennettynä. Arvonkorotusrahasto Arvonkorotusrahastoon kirjataan pitkäaikaisiin varoihin kuuluvista maa-alueista ja arvopapereista tehty arvonkorotus. Uudelleenarvostusrahasto Uudelleenarvostusrahastoon on kirjattu aikaisemman omistusosuuden mukainen osuus Oy Metsä-Botnia Ab:n vuoden 2009 osakehankintaan liittyvästä käyvän arvon kohdistuksesta. Muut Yhteensä 8 8 360 524 24.Eläkevelvoitteet Konsernilla on eri maissa, joissa se toimii, useita etuuspohjaisia ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat kyseisten maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia. Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan edunsaajan ansioiden perusteella. Suomessa on eläkejärjestelyjä, jotka ovat Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiön vastuulla. Eläkesäätiön järjestelyt ovat etuuspohjaisia ja ennalta rahastoituja. Lisäksi Suomessa on muita maksu- ja etuuspohjaisia järjestelyjä. Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiökokouksen tai edustajiston päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja. Vanhojen fuusioiden kirjauskäytäntö on muutettu vastaamaan nykykäytäntöä. Muutoksen johdosta yhtiöjärjestyksen mukaisiin rahastoihin aikaisempina vuosina kirjatut erät, 3 miljoonaa euroa, on siirretty 31.12.2011 voittovaroihin. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. M-real Oyj siirtyi vuonna 1993 arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen takaraja oli 11.10.2001. M-real myi määräaikaan siirtämättä jääneet osakkeet marraskuussa 2001 ja talletti varat 10 vuodeksi Etelä-Suomen lääninhallitukseen, jossa ne olivat omistajien lunastettavana. Marraskuussa 2011 määräaika päättyi. Lunastamatta jääneet varat Aluehallintovirasto tilitti M-realille. Varat on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osuuspääoman korot Tilinpäätöksen jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osuuspääoman korkoja 38 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 osuuspääoman korkoja jaettiin 35 miljoonaa euroa. Rahoituskuluina käsitelty osuus osuuspääomien koroista vuonna 2011 oli 9 miljoonaa euroa (9). Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 2011 2010 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 102 97 Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 16 17 118 114 Milj. euroa Nettovelka Ylirahastoidut järjestelyt taseen vastaavissa Velka yhteensä 1 115 2011 2010 129 105 ETUUSPOHJAISET ELÄKE-ETUUDET Eläkevastuut taseessa Milj. euroa Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 90 92 219 197 -108 -97 -9 -3 Kirjaamattomat toteutuneet palvelumenot 0 0 Järjestelyn supistaminen 0 0 102 97 Nettovelka taseessa 86 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 22–24 5 123 Eläkevastuut tuloslaskelmassa Milj. euroa Järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma 2011 2010 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 5 4 Korkomenot 9 9 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -5 2011 % 2010 Osakeinstrumentit 29 33 Velkainstrumentit 37 38 Kiinteistöt 12 12 -5 Joukkovelkakirjalainat Muut 9 5 12 12 100 100 Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 2 -3 Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0 0 Velvoitteen täyttäminen 0 0 Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta 0 0 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien tiedot 11 4 Milj. euroa 2011 2010 Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvo -219 -197 Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin Yhteensä Järjestelyiden varallisuuden tuotto oli 5 miljoonaa euroa vuonna 2011 (9). Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 108 97 Rahastovastuu -111 -100 Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos Järjestelystä johtuvan velan kokemusperäiset tarkistukset 0 1 -1 5 2011 2010 4,75–4,8 4,25–4,3 Järjestelyyn kuuluvien varojen kokemusperäiset tarkistukset 2011 2010 197 185 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 5 4 Korkomenot 9 9 Työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn 0 1 Suomi Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 3 7 Diskonttauskorko % Milj. euroa Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 1.1. Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0 0 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % Velvoitteen täyttäminen 1 1 Tuleva palkankorotusolettamus % 0 0 -10 -10 12 0 2 2 219 197 Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta Maksetut etuudet Muut oikaisut Muuntoerot Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 31.12. Tulevat eläkkeiden korotukset % Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 2011 2010 97 85 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 5 5 Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 4 Milj. euroa Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. Työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn 0 0 0–5,7 0–1,58 2,0–2,1 1,4–2,1 0–3,1 0–5,3 4,7 5,4 Iso-Britannia Diskonttauskorko % Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos 0–5,7 0–2,19 6,26–6,62 6,55–6,84 Tuleva palkankorotusolettamus % 3,0 4,5 Tulevat eläkkeiden korotukset % 3,0 3,5 11 12 Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) Itävalta Diskonttauskorko % 5,1 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 0 Tuleva palkankorotusolettamus % 2,02 Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn 5 3 Tulevat eläkkeiden korotukset % 2,0 Velvoitteen täyttäminen 1 1 -2 -4 Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 19 Muut oikaisut 0 0 Muuntoerot 2 2 108 97 Maksetut etuudet Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. Arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2012 ovat 5 miljoonaa euroa. Norja Diskonttauskorko % 3,3 3,2 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 4,8 4,6 Tuleva palkankorotusolettamus % 4,0 4,0 Tulevat eläkkeiden korotukset % 3,75 3,75 Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 11,4 11,4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 24 — TILINPÄÄTÖS 2011 87 Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset 2011 2010 Ruotsi Diskonttauskorko % 3,5 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 3,5 Tuleva palkankorotusolettamus % 3,0 Tulevat eläkkeiden korotukset % 2,0 Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot. Lisäksi M-real Halleinin myyntiin liittyen kirjattiin 9 miljoonaa euroa muita varauksia. Varausten kokonaissummasta 190 miljoonaa euroa, pitkäaikaisten varausten osuus on 45 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten varausten osuus 145 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten varausten arvioidaan pääosin purkautuvan vuoden 2013 loppuun mennessä. 11 Saksa 5,25 5,25–5,3 0–5,25 0–5,25 Tuleva palkankorotusolettamus % 2,5 2,5 Tulevat eläkkeiden korotukset % 2,0 2,0 10–14,4 10–12 Diskonttauskorko % Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 26.Rahoitusvelat Korolliset rahoitusvelat Milj. euroa Tasearvot 2011 Tasearvot 2010 713 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat Slovakia 1,0 Diskonttauskorko % 1,0 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 0,0 0,0 Tuleva palkankorotusolettamus % 3,0 3,0 Tulevat eläkkeiden korotukset % 3,0 3,0 21 21 Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) Joukkovelkakirjalainat 611 Lainat rahoituslaitoksilta 846 748 Eläkelainat 298 353 Rahoitusleasingvelat 44 48 Muut velat 55 64 1 854 1 927 Yhteensä Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat Sveitsi Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus 247 284 Lyhytaikaiset lainat 0 2 3,5 Rahoitusvekselit 1 2 1,5 1,5 Muut velat 190 183 Tulevat eläkkeiden korotukset % 0,5 0,5 Yhteensä 439 471 Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 5,3 6 Diskonttauskorko % 3,0 3,0 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 3,5 Tuleva palkankorotusolettamus % Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset velat Korolliset rahoitusvelat yhteensä 25.Varaukset 1.1.2011 Muuntoerot Uudelleenjärjestelyt 37 YmpäristöMuut velvoitteet varaukset 11 19 0 0 0 0 17 42 166 Käytetyt varaukset -27 -1 -11 -39 -1 0 -3 -4 0 0 0 0 115 26 48 190 31.12.2011 Tasearvot 2010 Merkittävin varausten lisäys vuonna 2011 oli M-realin Alizay Paperin tehtaan sulkemiseen liittyvät 88 miljoonan euron varaukset (uudelleenjärjestelyvaraus 57 miljoonaa euroa, ympäristövelvoitteet 16 miljoonaa euroa ja muut varaukset 15 miljoonaa euroa). M-real kirjasi 66 miljoonan euron varaukset (uudelleenjärjestelyvaraus 49 miljoonaa euroa ja muut varaukset 17 miljoonaa euroa) liittyen suunnitelmiin lakkauttaa 88 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 24–26 Lainasaamiset 7 8 67 107 Diskonttauksen vaikutus Tasearvot 2011 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvarat Yhteensä Varausten lisäykset Käyttämättömien varausten peruutukset 0 2 398 Korolliset rahoitusvarat Milj. euroa Milj. euroa 0 2 293 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 0 1 Lainasaamiset 2 10 Sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon 184 259 Käteinen raha ja pankkitilit 147 181 Yhteensä 333 451 Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset saamiset Korolliset rahoitusvarat yhteensä Korolliset nettovelat yhteensä 0 0 339 459 1 953 1 939 Velkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2011 Milj. euroa 2012 2013 2014 -103 -523 -88 -59 -33 -7 Lyhennys -82 -205 Rahoituskulu -33 -32 Lyhennys -57 Rahoituskulu -18 Lyhennys Rahoituskulu Joukkovelkakirjalainat Tasearvo Lyhennys Rahoituskulu Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Muut pitkäaikaiset korolliset velat 2015 2016 2017- -344 -211 -35 -51 -19 -15 -4 -6 -118 -43 -33 -33 -70 -13 -9 -7 -5 -8 -6 -4 -5 -3 -2 -29 -2 -2 -1 -1 -1 -3 715 927 355 49 55 Lyhennys 0 -4 -1 -1 -1 -1 Lyhennys -247 -854 -481 -297 -71 -152 Rahoituskulu -113 -81 -38 -25 -10 -17 -774 -4 -1 -1 0 0 -1 213 -858 -481 -298 -71 -152 -122 -81 -38 -25 -10 -17 -6 0 0 0 0 -1 3 0 -3 -2 -1 0 -1 035 -6 -2 Rahoituskulu Pitkäaikaiset yhteensä josta vuoden 2012 lyhennykset Korolliset velat taseessa Lyhytaikaiset korolliset velat -247 1 854 191 -191 Rahoituskulu -9 780 Lyhennys Yhteensä 3 073 Lyhennys Rahoituskulu Takausvastuut -2 2 101 Lyhennys Ostovelat ja muut korottomat velat -50 7 Johdannaisvelat Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Hyödykejohdannaiset Yhteensä 55 -8 -3 0 0 -1 040 -10 -5 -3 -1 0 1 024 7 2 1 024 7 2 0 0 0 -15 -3 -3 -3 -1 0 Johdannaissaamiset Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Hyödykejohdannaiset Yhteensä Johdannaisten nettokassavirta 0 0 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 — TILINPÄÄTÖS 2011 89 Velkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2010 Milj. euroa 2011 2012 2013 2014 Lyhennys -52 -103 -520 -90 Rahoituskulu -63 -58 -33 -7 -179 -68 -183 -24 -22 -21 Lyhennys -37 -43 Rahoituskulu -20 -18 Lyhennys -7 Rahoituskulu -1 Lyhennys Rahoituskulu Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Tasearvo Rahoituskulu Rahoitusleasingvelat Muut pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset yhteensä josta vuoden 2011 lyhennykset Korolliset velat taseessa 2016– -311 -179 -8 -11 -8 0 -118 -43 -33 -115 -14 -10 -8 -13 -5 -3 -5 -3 -32 -1 -1 -1 -1 -3 -9 -9 -53 -1 -1 -1 927 Lyhennys Eläkelainat 2015 766 390 55 72 -2 2 210 -284 1 927 Lyhennys -284 -227 -878 -450 -216 -157 Rahoituskulu -109 -100 -69 -28 -16 -16 -952 -7 -6 -1 -1 -3 -1 423 -234 -884 -451 -217 -159 -119 -100 -69 -28 -16 -16 -6 0 0 0 0 -1 6 0 0 1 6 0 0 1 Lyhytaikaiset korolliset velat 188 Lyhennys -188 Rahoituskulu Ostovelat ja muut korottomat velat -10 970 Lyhennys Yhteensä 3 367 Lyhennys Rahoituskulu Takausvastuut 8 Johdannaisvelat Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset 11 11 -1 611 -1 -1 600 10 1 596 2 11 4 1 0 1 606 6 1 0 0 0 7 16 6 0 0 1 Hyödykejohdannaiset Yhteensä 0 35 Johdannaissaamiset Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Hyödykejohdannaiset Yhteensä Johdannaisten nettokassavirta 90 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 15 Joukkovelkakirjalainat 27.Muut velat Korko-% 2011 2010 2002–2012 9,200 103 103 2002–2014 9,400 88 90 2004–2011 3,325 0 30 2004–2011 3,506 0 10 2004–2011 3,580 0 12 2004–2013 9,000 26 26 2006–2013 8,750 497 494 715 766 2011 2010 alle 1 vuosi 7 8 1–2 vuotta 5 6 Milj. euroa 2–3 vuotta 7 4 3–4 vuotta 4 6 Korottomat lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille 4–5 vuotta 3 4 2010 Korottomat pitkäaikaiset velat muille Siirtovelat 1 3 Muut velat 5 15 6 18 2011 2010 Saadut ennakot 0 0 35 Ostovelat 7 5 63 Muut velat 0 0 Siirtovelat 0 1 7 6 Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat Milj. euroa 2011 Milj. euroa Yhteensä 28.Ostovelat ja muut velat Vähimmäisleasingmaksut Yli 5 vuotta Yhteensä 33 59 Tulevat rahoituskulut 10 8 Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo 49 55 Yhteensä Korottomat lyhytaikaiset velat muille 10 16 331 347 Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo Saadut ennakot alle 1 vuosi 6 7 Ostovelat 1–2 vuotta 4 5 Muut velat 88 213 Siirtovelat 325 331 2–3 vuotta 5 3 3–4 vuotta 3 5 Yhteensä 755 907 4–5 vuotta 2 3 Ostovelat ja muut velat yhteensä 762 914 Yli 5 vuotta 29 32 Yhteensä 49 55 Merkittävimmät rahoitusleasingsopimukset koskevat M-realin Äänevoima Oy:n voimalaitoksia. Äänevoima Oy:n rahoitusleasingsopimusaika oli alun perin 10–15 vuotta. Velat erääntyvät vuoteen 2017 mennessä. Sopimukset sisältävät jatko- ja osto-optioita. Muut velat sisältävät vuonna 2010 Oy Metsä-Botnia Ab:n osakassopimuksen mukaisen osakkeiden lunastusvelvollisuuden 99 miljoonaa euroa. Siirtovelat 2011 2010 Muut 1 3 Yhteensä 1 3 Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset 89 95 Korot 20 18 Ostojen jaksotukset 92 84 Milj. euroa Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Muut 125 135 Yhteensä 326 332 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 26–28 — TILINPÄÄTÖS 2011 91 29.Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokiteltuna IAS 39:n mukaan sekä käyvät arvot Milj. euroa liite Käypään arvoon tulosvaik. Myytävissä olevat rahoitus varat Lainat Johdannaiset ja muut suojaussaamiset laskennassa Jaksotettuun hankintamenoon Kirjan pitoarvo yhteensä Käypä arvo 368 368 Rahoitusvarat 31.12.2011 Myytävissä olevat rahoitusvarat 16 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 17 13 13 13 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 733 733 733 330 330 Rahavarat 21 Johdannaiset 30 Yhteensä 368 330 0 0 0 368 1 076 0 0 0 0 1 444 1 444 1 861 Rahoitusvelat 31.12.2011 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 1 854 1 854 Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 27 6 6 6 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 439 439 442 663 663 663 Ostovelat ja muut velat 28 Johdannaiset 30 Yhteensä Milj. euroa liite 18 37 18 0 Käypään arvoon tulosvaik. Myytävissä olevat rahoitus varat 0 55 55 37 2 962 3 017 3 028 Lainat Johdannaiset ja muut suojaussaamiset laskennassa Jaksotettuun hankintamenoon Kirjan pitoarvo yhteensä Käypä arvo 338 338 Rahoitusvarat 31.12.2010 Myytävissä olevat rahoitusvarat 16 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 17 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 Rahavarat 21 Johdannaiset 30 Yhteensä 338 1 14 14 14 840 841 841 440 440 440 1 2 14 338 1 294 14 15 15 0 1 648 1 648 1 985 Rahoitusvelat 31.12.2010 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 1 927 1 927 Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 27 18 18 18 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 471 471 473 803 803 803 Ostovelat ja muut velat 28 Johdannaiset 30 Yhteensä 2 2 33 0 0 33 3 219 35 35 3 254 3 314 Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia (liite 20). Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia (liite 28). Metsäliitto-konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korolliset rahoitusvarat on luokiteltu IAS-standardin mukaisesti. Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 1,0–9,9 prosenttia (0,8–6,6). Korollisista veloista on vaihtuvakorkoisia 55 prosenttia (75) ja loput kiinteäkorkoisia. Korollisten velkojen keskikorko on vuoden 2011 lopussa 5,4 prosenttia (4,7). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa. 92 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 29 30.Rahoitusjohdannaiset 31.12.2011 Milj.euroa Korkotermiini- ja futuurisopimukset Nimellis- Johdannais- Johdannaisarvo varat velat 4 Käypä Käyvän Oman arvo arvon Rahavirran pääoman Yhteensä suojaukset suojaukset suojaukset 0 0 Suojaukset, Kaupanjoihin ei käynti sovelleta tarkoituksuojaus sessa tehdyt laskentaa johdannaiset 0 Korko-optiosopimukset Koronvaihtosopimukset 1 010 22 -22 -4 -12 Korkojohdannaiset yhteensä 1 014 0 23 -23 -4 -12 0 -7 Valuuttatermiinisopimukset 1 020 0 -5 -3 -3 Valuuttaoptiosopimukset Valuutanvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset yhteensä 12 -11 41 0 0 101 10 -10 -10 21 -21 -10 1 163 Sähköjohdannaissopimukset 131 Sellujohdannaissopimukset 25 Muut hyödykejohdannaissopimukset Hyödykejohdannaiset yhteensä Johdannaiset yhteensä 0 -7 0 0 -5 -3 -4 0 9 -9 -4 0 0 0 0 2 -2 163 0 11 -11 0 -4 0 -7 0 2 339 0 55 -55 -13 -21 -3 -18 0 7 -5 -2 Nimellisarvo sisältää myös suljetut sopimukset, joiden määrä yhteensä on 257 miljoonaa euroa. 31.12.2010 Milj.euroa Korkotermiini- ja futuurisopimukset Nimellis- Johdannais- Johdannaisarvo varat velat 8 Käypä Käyvän Oman arvo arvon Rahavirran pääoman Yhteensä suojaukset suojaukset suojaukset 0 0 Suojaukset, Kaupanjoihin ei käynti sovelleta tarkoituksuojaus sessa tehdyt laskentaa johdannaiset 0 0 Korko-optiosopimukset Koronvaihtosopimukset 9 -9 -5 -3 -1 0 Korkojohdannaiset yhteensä 1 003 0 9 -9 -5 -3 0 -1 0 Valuuttatermiinisopimukset 1 591 0 17 -17 5 -22 0 0 0 0 Valuuttaoptiosopimukset Valuutanvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset yhteensä 995 12 56 0 9 -9 -9 26 -26 -9 1 660 0 Sähköjohdannaissopimukset 97 12 12 11 Sellujohdannaissopimukset 23 3 3 3 Muut hyödykejohdannaissopimukset Hyödykejohdannaiset yhteensä Johdannaiset yhteensä 5 -22 0 0 1 7 0 0 0 127 15 0 15 0 14 0 0 0 0 2 790 15 35 -20 -14 17 -22 -1 0 Nimellisarvo sisältää myös suljetut sopimukset, joiden määrä yhteensä on 522 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 30 — TILINPÄÄTÖS 2011 93 31.Rahavirran suojauslaskennan erääntymisaikataulu Suojausinstrumentin tulos kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevan kassavirran toteutuessa. Suojausinstrumenttien erääntymisajankohdat ovat samat kuin suojauksen kohteena olevan kassavirran. 31.12.2011 Periodit, jolloin ennakoidun kassavirran odotetaan toteutuvan Hyvin todennäköiset valuuttakassavirrat Sopimusperusteiset korkokassavirrat Hyvin todennäköiset hyödykekassavirrat Hyvin todennäköiset hyödykekassavirrat Q1 162 -3 7 -8 Q2 133 0 7 -8 Q3 45 -6 4 Q4 13 0 354 -10 2 -9 Yhteensä 2012 2013 -8 -8 18 -31 -15 2014 -8 -5 2015 -8 -5 2016 -2 2017– -1 Kassavirrat yhteensä 356 -38 18 -55 Suojauslaskentaan kohdistettujen johdannaisten nimellisarvo 356 365 18 55 Hyvin todennäköiset valuuttakassavirrat Sopimusperusteiset korkokassavirrat Hyvin todennäköiset hyödykekassavirrat Hyvin todennäköiset hyödykekassavirrat Q1 112 -1 -11 Q2 79 -1 -11 Q3 36 0 -11 31.12.2010 Periodit, jolloin ennakoidun kassavirran odotetaan toteutuvan Q4 Yhteensä 2011 -1 228 -2 -11 0 -46 2012 -2 -21 2013 -2 -5 2014 -2 2015 Kassavirrat yhteensä 228 -7 Suojauslaskentaan kohdistettujen johdannaisten nimellisarvo 228 130 94 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 31 0 -74 74 33. Tärkeimmät tytäryritykset 31.12.2011 32.Rahavirtalaskelman liitetiedot Milj. euroa 2011 2010 59 131 Oikaisut tilikauden tulokseen Verot Metsäliitto Osuuskunta Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan osakeomistuksista on luettelo sivuilla 112–113. 0 -21 354 336 Biologiset hyödykkeet -1 0 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -4 15 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot Metsä-Botnia Metsät Oy -25 -39 Oy Silva Shipping Ab Rahoituskulut, netto 131 137 Ulkomaiset 121 -63 Botnia Pulps Italia s.r.l. 634 495 Botnia Pulps GmbH OOO Suda Wood Venäjä OOO Svir Timber Venäjä Markkinaoikeuden seuraamusmaksu Poistot ja arvonalentumiset Eläkevelvoitteet ja varaukset Yhteensä Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 0 -131 99 -89 -25 84 74 -136 Metsä-Botnia Osakkeiden lukumäärä Omistusosuus % Suomi 100 000 100,00 Suomi 400 000 100,00 Italia 1 100,00 Saksa 1 000 100,00 Maa Kotimaiset 100,00 1 100,00 M-real Kotimaiset Alrec Boiler Oy *) Suomi 899 24,92 Oy Hangö Stevedoring Ab Suomi 150 100,00 Kemiart Liners Oy Suomi 2 000 000 100,00 Logisware Oy Suomi 4 500 100,00 Muu oman pääoman muutos M-real International Oy Suomi 10 000 100,00 M-real Oyj siirtyi vuonna 1993 arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen takaraja oli 11.10.2001. M-real myi määräaikaan siirtämättä jääneet osakkeet marraskuussa 2001 ja talletti varat 10 vuodeksi Etelä-Suomen lääninhallitukseen, jossa ne olivat omistajien lunastettavana. Marraskuussa 2011 määräaika päättyi. Lunastamatta jääneet varat 4 miljoonaa euroa Aluehallintovirasto tilitti M-realille. Metsä Group Financial Services Oy Suomi 25 500 51,00 Yhteensä Ulkomaiset M-real Deutsche Holding GmbH Saksa M-real Fine B.V. Hollanti M-real Holding France SAS Ranska M-real IBP Deals Americas Ltd USA M-real IBP Deals Europe S.A. Belgia M-real NL Holding B.V. 100,00 1 000 100,00 520 000 100,00 50 100,00 1 000 100,00 Hollanti 15 350 100,00 M-real Reinsurance AG Sveitsi 19 997 100,00 M-real Sverige AB Ruotsi 10 000 000 100,00 M-real UK Holdings Ltd Iso-Britannia 146 750 000 100,00 945 100,00 Ruotsi 4 501 000 100,00 Ruotsi 2 000 000 100,00 *) Käsitellään tytäryrityksen tavoin osakassopimuksen mukaan Metsä Tissue Kotimaiset Finncao Oy Suomi Ulkomaiset Dambi AB Metsä Tissue AB Metsä Tissue A/S Tanska 1 000 100,00 Metsä Tissue AS Norja 6 020 100,00 Saksa 1 100,00 Metsä Tissue Immobilienverwaltungs GmbH Metsä Tissue Czech s.r.o. Tsekki Metsä Tissue GmbH Saksa 1 100,00 Saksa 1 100,00 Halstrick Transport GmbH 100,00 Metsä Tissue Hungary Kft. Unkari Metsä Tissue Krapkowice Sp. z.o.o. Puola 400 100,00 100,00 Metsä Tissue Ltd Iso-Britannia 100 100,00 Metsä Tissue Poland Sp z.o.o. Puola 98 171 100,00 Metsä Tissue Romania s.r.l. Romania 4 000 100,00 Metsä Tissue Slovakia s.r.o. Slovakia Metsä Tissue Ukraine LCC Ukraina OOO Metsä Tissue Venäjä 100,00 100,00 1 100,00 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 32–33 — TILINPÄÄTÖS 2011 95 34.Yhteisyritykset Milj. euroa 2010 265 265 90 100 Velat, joiden vakuudeksi annettu pantteja Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen sisältyvät varat, velat, tuotot ja kulut ovat seuraavat: Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Muut velat Annetut pantit 2011 2010 Pitkäaikaiset varat 42 35 Lyhytaikaiset varat 5 7 48 42 Milj. euroa 2011 Omasta velasta Varat yhteensä Pitkäaikaiset velat 35 28 Lyhytaikaiset velat 4 4 39 32 Velat yhteensä Liikevaihto 14 15 Kulut 15 16 Tulos -1 -1 7 0 323 316 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat 46 58 184 196 0 6 295 307 Lainat rahoituslaitoksilta 3 3 Muut velat 3 3 8 7 13 13 18 12 4 4 Muut velat Kiinteistökiinnitykset Velat, joiden vakuudeksi annettu irtaimistokiinnityksiä Irtaimistokiinnitykset Saman konsernin yritysten puolesta Pantit Kiinteistökiinnitykset Merkittävimmät yhteisyritykset Omistusosuus, % Takausvastuut 2011 2010 Osakkuusyritysten puolesta Äänevoima Oy 56,25 56,25 Pantit Kiinteistö Oy Metsätapiola 48,98 48,98 Kiinteistökiinnitykset Takausvastuut Muiden puolesta Pantit 0 0 42 4 15 14 1 0 Pantit 337 329 Kiinnitykset 303 314 Takaukset 64 20 Muut vastuut 15 14 Eläkevastuut 1 0 44 49 764 727 Irtaimistokiinnitykset 35.Vastuusitoumukset Takausvastuut Muut vastuut Omien sitoumusten vakuudeksi Metsähallitus jätti maaliskuussa 2011 Helsingin käräjäoikeuteen vahingonkorvauskanteen, jolla se vaatii Metsäliittoa ja kahta muuta metsäteollisuusyhtiötä korvaamaan väitetyn vahingon yhteisvastuullisesti perustuen kiellettyyn hintayhteistyöhön raakapuumarkkinoilla. Kanne liittyy markkinaoikeuden 3.12.2009 tekemään päätökseen, jonka mukaan edellä mainitut yritykset olivat syyllistyneet kilpailunrajoituslain rikkomukseen raakapuumarkkinoilla. Lisäksi jotkut Suomen kunnat ja seurakunnat sekä joukko yksityishenkilöitä ovat viime aikoina laittaneet vireille vastaavia kanteita. Kaikkien Metsäliiton tiedossa olevien yhtiöön yhteisvastuullisesti muiden edellä mainittujen yhtiöiden kanssa kohdistettujen kannevaatimusten määrä on yhteensä noin 225 miljoonaa euroa, josta määrästä vaihtoehtoisesti yksin Metsäliittoon on kohdistettu noin 80 miljoonaa euroa. Lisäksi edellä mainittuihin kanteisiin liittyy korko- ja arvonlisäveroon liittyviä vaateita. Metsäliitto katsoo vahingonkorvausvaateiden olevan perusteettomia eikä ole kirjannut niihin liittyen varauksia. Metsäliitto-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat viime vuosina olleet myyjinä useissa osakekaupoissa. Näissä osakekaupoissa yhtiöt ovat antaneet tavanomaisia myyjän vakuutuksia. Ei voida poissulkea, etteikö yhtiöitä vastaan esitetä vaatimuksia näiden myyjän vakuutusten perusteella ja etteikö vakuutuksista aiheutuisi yhtiöille kustannuksia. 96 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 34–35 Muiden sitoumusten vakuudeksi Eläkevastuut Yhteensä Muut vuokrasopimukset Yhteensä Annetut pantit koostuvat tytäryritysten osakkeista ja Nord Pool -vastuiden vakuutena olevista pankkitilivaroista. 36. Osakeperusteiset maksut Muut vuokrasopimukset Konserni on tehnyt toimisto- ja varastotiloista useita sopimuksia, joita ei voi purkaa. Joihinkin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Milj. euroa 2011 2010 Alle 12 kuukautta 15 15 1–5 vuotta 28 32 yli 5 vuotta Yhteensä 1 3 44 49 Ostositoumukset 2011 2010 Käyttöomaisuuteen, maksut alle vuoden 0 0 Käyttöomaisuuteen, myöhempien vuosien maksut 0 1 Muuhun, maksut alle vuoden 0 1 Muuhun, myöhempien vuosien maksut 0 0 Milj. euroa Osakkuusyritysvastuut Metsä Tissue AB Mariestadin tehtaalla Ruotsissa on vuoteen 2016 sitoumus prosessihöyryn ostamiseksi paikalliselta energialaitokselta, Katrinefors Kraftvärme Ab:ltä, josta Metsä Tissue AB omistaa 50 prosenttia. Yrityksellä oli katsauskauden aikana voimassa kaksi osakepalkkiojärjestelyä osana yrityksen avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelyä, Osakepalkkiojärjestely 2008–2010, jonka yrityksen hallitus päätti ottaa käyttöön 16.1.2008 ja Osakepalkkiojärjestely 2011, jonka yrityksen hallitus päätti ottaa käyttöön 15.12.2010. Osakepalkkiojärjestelyiden vaikutus tilikauden 2011 tulokseen oli 808 946 euroa. Osakepalkkiojärjestely 2008–2010 Järjestely tarjoaa yrityksen avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita ansaintajaksoilta M-real Oyj:n B-osakkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelyssä on kolme yhden kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa. Hallitus päättää konsernin taloudellisiin tunnuslukuihin tms. perustuvat ansaintakriteerit ja niille asetettavat ylä- ja alarajat (tavoitteet) vuosittain erikseen kullekin ansaintajaksolle. Ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä maksetaan tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä. Osakepalkkiojärjestelyn 2008–2010 ansaintajakson 2010 kriteerien toteutumisen perusteella maksettiin 133 595 M-real Oyj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 35–36 — TILINPÄÄTÖS 2011 97 Osakepalkkiojärjestely 2008–2010 Laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä 16.1.2008 2009 * 2010 * Yhteensä Osakepalkkioita enintään kpl ** 325 000 280 000 605 000 Rahaosuutta enintään kpl ** 325 000 280 000 605 000 3./5.2.2009 1./3./4.2.2010 Perustiedot Myöntämispäivä(t) Ansaintajakso alkaa, pvm Ansaintajakso päättyy, pvm Osakeomistusvelvollisuus, vuotta Oikeuden syntymisehdot Kriteerit Oikeuden syntyminen, pvm Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Maksun suorittamistapa Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta Henkilöitä Toteuttamishinta, euro 1.1.2009 1.1.2010 31.12.2009 31.12.2010 2 2 Työssäolovelvoite Työssäolovelvoite Kassavirta 2 EBIT, Kassavirta 2 1.1.2012 1.1.2013 3 3 Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistä 0 1 28 19 0 0 0 Käyvän arvon määritys*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euro 0,52 /0,45 1,62 /1,78 /1,80 Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euro 0,52 /0,45 1,62 /1,78 /1,80 Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa, euro Osakkeen kurssi maksuhetkellä/tilikauden päättyessä, euro Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, euro 0 0 2,38 3,16 0 754 751 754 751 251 024 345 160 596 184 8 067 56 015 64 082 0 0 0 170 086 150 000 320 086 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan Tilikauden 2011 kulu osakeperusteiset maksut, euro Tilikauden 2011 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty, euro Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, eur0 Määrät 1.1. Kauden alussa ulkona olleet Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt 0 3 655 3 655 Kaudella menetetyt 0 5 000 5 000 Kaudella toteutetut 0 133 595 133 595 170 086 15 060 185 146 Kauden lopussa ulkona olevat 0 133 595 133 596 Kauden lopussa toteutettavissa olevat 0 0 0 Kaudella rauenneet Määrät 31.12. *Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden lukumäärää. Lisäksi yritys on sitoutunut maksamaan enintään osakkeiden arvon rahana (vero-osuus). **Luvut sisältävät UPM Kymmene Oyj:n osakkeet, jotka ovat osa Oy Metsä-Botnia Ab:n osakepalkkiota. ***Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli M-real Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien osinkojen määrällä. Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus. 98 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 36 Osakepalkkiojärjestely 2011 Järjestely tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona M-real Oyj:n B-osakkeita 3:lta 3 kalenterivuoden mittaiselta ansaintajaksolta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, joka vastaa enimmillään osakkeiden siirtohetken arvoa vastaavaa määrää ja jolla katetaan avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään 2 vuoden ansaintajakson päättymisestä. Osakepalkkiojärjestely 2011 Laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä 15.12.2010 2011–2013 Yhteensä Perustiedot Osakepalkkioita enintään kpl 2 347 500 2 347 500 Rahaosuutta enintään kpl 2 347 500 2 347 500 Myöntämispäivä Ansaintajakso alkaa, pvm Ansaintajakso päättyy, pvm Osakeomistusvelvollisuus, vuotta 4.4.2011 1.1.2011 31.12.2013 2 Oikeuden syntymisehdot Työssäolovelvoite Kriteerit Omavaraisuusaste, ROCE, EBIT Oikeuden syntyminen, pvm Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Maksun suorittamistapa Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta 1.1.2016 5 Osakkeita ja käteistä 4 Henkilöitä (31.12.2011) 51 Toteuttamishinta, Euro 0 0 Käyvän arvon määritys* Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, Euro 3,12 Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, Euro 2,75 Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa, Euro 0,12 Osakkeen kurssi maksuhetkellä/tilikauden päättyessä, Euro Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, Euro 1,33 947 289 947 289 148 680 148 680 Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan Tilikauden 2011 kulu osakeperusteiset maksut, Euro Tilikauden 2011 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty, Euro Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, Euro 0 0 148 680 148 680 0 0 Määrät 1.1.2011 ** Kauden alussa ulkona olleet Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt 3 080 000 3 080 000 Kaudella menetetyt 0 0 Kaudella toteutetut 0 0 Kaudella rauenneet 0 0 Kauden lopussa ulkona olevat 3 080 000 3 080 000 Kauden lopussa toteutettavissa olevat 3 080 000 3 080 000 Määrät 31.12.2011 *Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli M-real Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus. **Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat bruttomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden ja rahaosuuden lukumäärää. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 36 — TILINPÄÄTÖS 2011 99 Metsäliitto Management Oy Konsernin johtoryhmän jäsenille on myönnetty vuonna 2010 osake perusteinen kannustinjärjestely, joka on toteutettu Metsäliitto Management Oy:n avulla. Järjestelyn myöntämispäivä on 10.8.2010 ja järjestelyssä on hankittu 6,8 miljoonaa M-real Oyj:n B-osaketta. Osakehankinnat on rahoitettu johtoryhmän jäsenten yhteensä 3 850 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla, josta pääjohtaja Kari Jordanin pääomapanos on 1 000 000 euroa, ja Metsäliitto Osuuskunnan antamalla 15 400 000 euron lainalla. Kari Jordanille on hankittu osakkeita 5 miljoonalla eurolla. Metsäliitto Osuuskunnan antama laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Mikäli järjestelyn voimassaolo aikaa jatketaan vuosi kerrallaan vuosina 2013, 2014, 2015 tai 2016, laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Metsäliitto Management Oy:llä on oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin milloin tahansa. Metsäliitto Management Oy:llä on velvollisuus maksaa laina ennen aikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia M-real Oyj:n B-osakkeita, mikäli M-real Oyj:n B-osakkeen pörssikurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelyssä määritellyn tason. Järjestely on voimassa vuodenvaihteeseen 2013–2014 saakka, jolloin järjestely on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestely voidaan purkaa sulauttamalla yhtiö M-real Oyj:öön tai myymällä yhtiön omistamat M-real Oyj:n B-osakkeet joko Metsäliitolle, Metsäliiton määräämälle taholle tai kolmannelle osapuolelle ja purkamalla yhtiö tai myymällä yhtiön osakkeet Metsäliitolle. Järjestelyä jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli M-real Oyj:n B-osakkeen pörssikurssi loka-marraskuussa 2013, 2014, 2015 tai 2016 on alle sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management Oy hankki omistamansa M-real Oyj:n B-osakkeet. Metsäliitto Management Oyj:n omistamien M-real Oyj:n B-osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Metsäliitto Management Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelyn purkamiseen saakka. Metsäliitto-konsernissa järjestelyä käsitellään käteisvaroina maksettavana osakepalkitsemisjärjestelynä. Arvostus tapahtuu jokaisena raportointipäivänä M-real Oyj:n B-osakkeen käypään arvoon perustuen. Vuonna 2011 konsernin tulokseen ei kirjattu kulua liittyen Metsäliitto Management Oy:n osakeomistusohjelmaan. 100 TILINPÄÄTÖS 2011 — TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 36–37 37.Lähipiiritapahtumat Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallintoneuvoston, hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Metsäliitto Osuuskunnan puutoimitusten liikevaihto konsernin tytäryrityksille vuonna 2011 oli 708 miljoonaa euroa (667). Yhteis- ja osakkuusyrityksille puutoimitusten liikevaihto vuonna 2011 oli 12 miljoonaa euroa (15). Metsäliitto Osuuskunnan 49,9 prosenttisesti omistama osakkuus yritys Finsilva Oyj, johon konsernin metsien omistus on keskitetty, myy puuta Metsäliitto Osuuskunnalle. Puutoimitusten arvo vuonna 2011 oli 18 miljoonaa euroa (18). Metsäliitto Osuuskunnan ja M-realin yhdessä omistama Metsä Group Financial Services Oy toimii konsernin sisäisenä pankkina. Korot perustuvat markkinahintoihin. Johtoon kuuluville henkilöille maksetut kompensaatiot on esitetty liitetietojen kohdissa 8 ja 36. Johtoon kuuluvilta henkilöiltä ei ole saamisia eikä heidän puolesta ole annettu sitoumuksia. Metsäliitto Management Oy, jonka kotipaikka on Espoo, on perustettu yksinomaan hallinnoimaan Metsäliitto Osuuskunnan osakepalkitsemisjärjestelyä. Metsäliitto Osuuskunnalla tai sen määräysvaltayrityksillä ei ole omistusta kyseisessä yrityksessä. Metsäliitto Osuuskunnalla on sopimuksiin perustuva oikeus käyttää määräysvaltaa yrityksessä ja sen päätöksenteossa. Tärkeimmät Metsäliiton omistamat tytäryritykset on esitetty liitetietojen kohdassa 33. Yhteisyrityserittely on liitetietojen kohdassa 34. Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa on esitetty liitetietojen kohdassa 15. 38.Ympäristöasiat 39.Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Tuloslaskelma, sisältää lopetetut toiminnot Milj. euroa Aineet ja tarvikkeet 2011 2010 23 21 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 4 4 Henkilösivukulut 2 2 17 16 Poistot Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä 8 9 54 52 2011 2010 459 449 5 13 Tase Milj. euroa Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset -148 -2 Kertyneet poistot 31.12. -204 -317 113 143 26 11 Kirjanpitoarvo 31.12. Varaukset Ympäristökuluvaraukset Liitetiedot 2011 2010 Ehdolliset ympäristövelat (milj. euroa) 2 2 Ympäristöasioiden hoitoa varten annetut vakuudet (milj. euroa) 5 5 Hallussa olevien päästöoikeuksien määrä (1 000 tn) 1 184 1 164 Toteutuneiden päästöjen määrä (1 000 tn) 1 219 1 194 8,8 9,8 Päästökauppa, jatkuvat toiminnot Päästöoikeuksien myynti (milj. euroa) M-real ilmoitti 13.1.2012 myyvänsä Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminnan Hahnemühle FineArt GmbH:lle. Sopimukseen kuuluvat koko Premium Paper -liiketoiminta, siihen liittyvät kiinteistöt sekä noin 100 M-realin työntekijää. Järjestelyn arvioidaan toteutuvan vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana. Sen toteutuminen vähentäisi M-realin vuotuista liikevaihtoa noin 20 miljoonalla eurolla eikä sillä olisi merkittävää vaikutusta M-realin operatiiviseen tulokseen. Järjestelyllä ei arvioida toteutuessaan olevan olennaista kertaluonteista tulos- tai kassavaikutusta ottaen huomioon vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä tehdyt kirjaukset. M-real Oyj myi tammikuussa 39 prosentin osuutensa Plastiroll Oy:stä Sponsor Capital Oy:lle ja Plastirollin johdolle. Plastiroll on monipuolinen pakkausmateriaalien valmistaja, mukaan lukien bio hajoavat materiaalit, ja sen tuotantolaitokset sijaitsevat Ylöjärvellä Suomessa. Kaupalla ei ole liikevaihto- eikä olennaista tulosvaikutusta M-realille. Metsäliitto-konserni ilmoitti 9.2.2012 muuttavansa nimensä Metsä Groupiksi ja uudistavansa yritysilmeensä. Samassa yhteydessä myös konsernin liiketoiminta-alueiden nimet muuttuvat. Nimistön ja identiteetin muutos viimeistelee konsernin strategiaan perustuvan voimakkaan rakennemuutoksen yhtenäisen ja kilpailukykyisen metsäteollisuuskonsernin rakentamiseksi. Nimi Metsä yhdistää liiketoiminta-alueet selkeästi osaksi Metsä Groupia. Puutuoteteollisuuden nimeksi tulee Metsä Wood ja MetsäBotnian nimi vaihtuu Metsä Fibreksi. M-real Oyj:n nimen muutoksesta Metsä Board Oyj:ksi päättää varsinainen yhtiökokous 28.3.2012. Metsä Tissuen nimi säilyy entisellään. Puunhankinta toimii jatkossa Suomessa nimellä Metsäliitto Puunhankinta, kansainvälisesti Metsä Forest. Identiteettimuutos ei vaikuta konsernin rakenteeseen tai yhtiöiden juridiseen asemaan, ja Metsä Groupin emoyrityksen nimi ja toimintamuoto säilyy Metsäliitto Osuuskuntana. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 38–39 — TILINPÄÄTÖS 2011 101 Emoyrityksen tuloslaskelma (suomalainen tilinpäätöskäytäntö) Tuloslaskelma Milj. euroa Liikevaihto liite 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 1 1 538,7 1 418,6 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 2,9 5,9 Valmistus omaan käyttöön 0,4 0,3 62,1 77,2 -972,7 -887,4 Liiketoiminnan muut tuotot 2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut 8,1 15,3 -378,8 -354,9 Henkilöstökulut 3 -153,3 -145,2 Poistot ja arvonalentumiset 4 -27,3 -34,5 Liiketoiminnan muut kulut 5 -65,3 -65,9 -1 589,2 -1 472,5 15,0 29,5 96,5 26,2 Liiketulos Rahoitustuotot ja -kulut 6 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot osuuksista osakkuusyrityksissä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Kurssierot 7 4,1 1,3 12,6 12,3 0,9 0,8 -2,6 -3,8 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -31,2 -3,7 Korkokulut ja muut rahoituskulut -32,5 -29,7 47,9 3,5 62,9 33,0 Tulos ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät 8 Satunnaiset tuotot 1,2 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 1,2 0,0 64,1 33,0 -0,2 -5,3 0,0 -0,3 63,8 27,4 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden ylijäämä 102 TILINPÄÄTÖS 2011 — EMOYRITYKSEN TULOSLASKELMA 9 Emoyrityksen tase Milj. euroa liite 31.12.2011 31.12.2010 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Milj. euroa liite 31.12.2011 31.12.2010 Vastattavaa Oma pääoma 10 14 Osuuspääoma 198,3 194,5 486,9 463,2 Aineettomat oikeudet 5,8 6,0 Lisäosuuspääoma A Liikearvo 1,1 0,0 Lisäosuuspääoma B 61,8 47,5 Muut pitkävaikutteiset menot 1,7 1,9 Lisäosuuspääoma C 14,5 14,5 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3,6 2,3 12,2 10,2 5,2 4,7 Rakennukset ja rakennelmat 39,4 42,3 Koneet ja kalusto 79,0 86,5 2,3 2,9 Aineelliset hyödykkeet Muut rahastot 10 Maa- ja vesialueet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 3,9 8,2 129,9 144,5 1 667,7 128,7 128,7 31,1 30,3 Muut osakkeet ja osuudet 2,2 2,2 Muut saamiset 0,0 3,1 Osuudet osakkuusyrityksissä Pysyvät vastaavat yhteensä 3,9 51,5 506,0 515,3 Tilikauden ylijäämä 1 820,5 1 831,9 1 962,6 1 986,6 Poistoero 15 Vieras pääoma Aineet ja tarvikkeet Valmisteet ja puolivalmisteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Pitkäaikaiset saamiset 106,0 96,4 34,7 33,0 1,8 2,1 33,1 33,6 175,5 165,0 13 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat 2,4 0,0 2,2 20,8 24,3 57,6 67,5 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 112,1 72,2 Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,2 0,1 Lainasaamiset 0,5 0,5 Muut saamiset 12,4 13,0 Siirtosaamiset Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä 5,9 8,4 188,6 161,7 209,3 186,1 1,7 3,8 386,6 354,9 2 349,2 2 341,6 3,1 638,2 495,5 65,0 65,0 0,0 2,8 52,0 0,2 6,6 Muut velat Siirtovelat 19 Lyhytaikainen 0,0 0,1 707,1 619,3 18 17,9 110,4 Eläkelainat 8,0 8,0 Saadut ennakot 6,4 7,5 Ostovelat 33,8 57,7 Velat saman konsernin yrityksille 62,1 92,1 Lainat rahoituslaitoksilta Vieras pääoma yhteensä 13 2,4 Velat saman konsernin yrityksille Siirtovelat 1,8 15,4 0,9 Muut velat Lainasaamiset 15,6 Saadut ennakot 19,7 Muut saamiset 1 317,8 16,17 Velat osakkuusyrityksille 18,9 27,4 1 388,1 Pitkäaikainen Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 63,8 Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset 1 658,6 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3,9 52,9 Edellisten tilikausien ylijäämä 11,12 Osuudet saman konsernin yrityksissä Vararahasto I Vararahasto II Vastattavaa yhteensä 19 1,4 2,5 17,9 14,9 88,4 92,9 235,9 386,0 943,0 1 005,3 2 349,2 2 341,6 EMOYRITYKSEN TASE — TILINPÄÄTÖS 2011 103 Emoyrityksen rahoituslaskelma 2011 2010 Liiketulos 15,0 29,5 Oikaisut liiketulokseen 1) 26,4 6,2 Saadut korot 13,5 13,1 Maksetut korot -26,2 -19,9 Saadut osingot 100,7 27,5 -6,1 -11,4 Milj.euroa Liiketoiminnan rahavirrat Muut rahoituserät, netto Maksetut verot Käyttöpääoman muutos 2) 0,0 -0,3 -64,9 -16,0 58,5 28,9 Investointien rahavirrat Osakkeiden hankinnat -23,2 -5,5 Käyttöomaisuusinvestoinnit -17,2 -11,8 8,5 Osakkeiden luovutukset 0,0 Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutukset 2,9 4,5 Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset 1,0 -12,9 -36,5 -17,2 22,0 11,8 Kassavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten velkojen lisäykset Pitkäaikaisten velkojen vähennykset Lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset Lyhytaikasten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset Maksetut osuuskorot Oman pääoman lisäys Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden lopussa 168,0 547,4 -166,8 -526,6 -26,0 -51,1 -5,8 -0,1 -35,4 -35,6 41,8 51,9 -24,1 -14,0 -2,1 -2,2 3,8 6,1 -2,1 -2,2 1,7 3,8 0,0 -21,0 1) Oikaisut liiketulokseen Markkinaoikeuden seuraamusmaksu Poistot ja arvonalentumiset 27,3 34,5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -0,2 -11,4 Pakollisten varausten muutos Yhteensä -0,7 4,1 26,4 6,2 2) Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (lisäys-/vähennys+) -10,5 -39,5 Lyhytaikaiset korottomat saamiset (lisäys-/vähennys+) -20,3 -37,0 Lyhytaikaiset korottomat velat (lisäys+/vähennys-) -34,1 60,5 -64,9 -16,0 Yhteensä (lisäys-/vähennys+) 104 TILINPÄÄTÖS 2011 — EMOYRITYKSEN RAHOITUSLASKELMA EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Metsäliitto Osuuskunnan tilinpäätös on laadittu suomalaista tilin päätöskäytäntöä noudattaen. Liikevaihto Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät. Pysyvät vastaavat ja poistot Pysyvien vastaavien tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen pitoaikaan seuraavasti: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut erät 20–40 vuotta 3–15 vuotta 5–10 vuotta Kurssierot Kurssierot on kirjattu rahoituksen kurssieroihin. Myynnin suojana olevat avoimet ja toteutuneet kurssierot kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja. Leasing Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Ympäristömenot Ympäristömenoihin on sisällytetty yksilöitävissä olevat ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneet menot, joilla pyritään pääasiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu, järjestetty Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö s.r.:n kautta tai pidetty yrityksen omalla vastuulla. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja. Satunnaiset tuotot ja kulut Merkittävät, varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset ja olennaiset liiketapahtumat, esim. liiketoiminnoista luopumiset, esitetään satunnaisina erinä. Satunnaisten erien verovaikutus on esitetty liitetiedoissa. Tilinpäätössiirrot Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää. Suomen verolainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä tilikauden tulokseen ennenaikaisina kuluina vähennyksiä ja siirtää ne varauksiksi taseeseen. Erät otetaan verotuksessa huomioon vain, jos ne on kirjattu kirjanpitoon. Nämä erät on esitetty tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa. Näitä ovat käyttöomaisuuden suunnitelman ylittävät poistot, jotka on esitetty poistoerona taseessa ja poistoeron muutoksena tuloslaskelmassa. Pakolliset varaukset Vastaiset menot ja menetykset, joihin on sitouduttu ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä on kirjattu kuluksi luonteensa mukaiseen kuluerään. Taseessa kyseiset kuluvaraukset on esitetty pakollisina varauksina silloin, kun täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä ja muussa tapauksessa siirtovelkoina. Näitä voivat olla muun muassa eläkevastuu sekä lopettamis- ja saneerauskulut. EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET — TILINPÄÄTÖS 2011 105 Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot Milj. euroa 2011 2010 1 055,7 972,8 350,1 326,6 1. Liikevaihto markkina-alueittain Suomi EU-maat MuUt Maat Yhteensä 132,9 1 538,7 119,3 1 418,6 1,7 2,5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,6 11,5 56,1 54,1 3,7 9,2 Yhteensä -0,1 -0,6 0,3 5,9 0,2 5,3 27,5 39,8 Tilintarkastuspalkkiot 0,3 0,5 Verokonsultointipalkkiot 0,0 0,0 Muut tilintarkastustoimistoille maksetut palkkiot 0,0 0,1 Yhteensä 0,4 0,6 96,5 26,2 Suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus Myydyn käyttöomaisuuden poistoero-oikaisu Poistoeron muutos yhteensä Kokonaispoistot Vuokratuotot Muut 2010 Poistoeron muutos 2. Liiketoiminnan muut tuotot Palvelusten tuotot 2011 Milj. euroa 62,1 77,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot vuonna 2010 sisältävät Finnforest Baco Production s.r.l. osakkeiden myyntivoiton 5,2 miljoonaa euroa. 5. Liiketoiminnan muut kulut Päätilintarkastajan palkkiot 6. Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Osinkotuotot 3. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Työajan palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 99,7 25,4 93,4 21,7 28,2 30,0 153,3 145,2 Saman konsernin yrityksiltä Osakkuusyrityksiltä 4,1 1,3 Muilta 0,0 0,0 100,7 27,5 12,6 12,3 12,6 12,3 113,3 39,9 Yhteensä Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies 3,1 3,2 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 0,4 0,4 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot 0,2 0,2 Yhteensä 3,7 3,8 Yhteensä Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 0,5 0,4 Johdon eläkesitoumukset Korkotuotot osakkuusyrityksiltä 0,0 0,0 Metsäliiton toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta. Eräillä Metsäliiton johtoon kuuluvilla henkilöillä on oikeus lisäeläkkeen sääntöjen mukaiseen eläkkeeseen 62 vuotta täytettyään. Muut korkotuotot 0,4 0,3 0,9 0,8 -2,6 -3,8 -31,2 -3,7 Yhteensä Kurssierot Arvonalentumiset sijoituksista Yrityksen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 1 217 1 172 Työntekijöitä 1 589 1 186 Yhteensä 2 806 2 358 Korko- ja muut rahoituskulut Korkokulut saman konsernin yrityksille Muut korkokulut Muut rahoituskulut 4. Poistot ja arvonalentumiset Yhteensä -3,7 -6,1 -25,3 -16,0 -3,5 -7,6 -32,5 -29,7 47,9 3,5 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet 2,3 2,5 Liikearvo 0,0 0,7 Muut pitkävaikutteiset menot 0,5 0,7 Maa- ja vesialueet 0,0 0,6 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä 4,5 6,2 19,3 22,7 0,7 1,0 27,3 34,5 106 TILINPÄÄTÖS 2011 — EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista sisältää vuonna 2011 Metsäliitto Osuuskunnan Puutuoteteollisuus -liiketoimintaalueen ulkomaisten tytäryritysten kirja-arvoista tehdyt 31,2 miljoonan euron arvonalentumiset. 2011 2010 Myynnin kurssierot 0,2 0,3 Hankintameno 1.1. 9,3 9,5 Ostojen kurssierot -0,1 -0,1 Lisäykset 0,1 0,4 Rahoituksen kurssierot -2,7 -4,0 Vähennykset -1,0 -0,6 Yhteensä -2,6 -3,8 Siirrot erien välillä 0,2 0,0 Hankintameno 31.12. 8,5 9,3 -6,8 Milj. euroa 7. Tuloslaskelman kurssierot 2011 Milj. euroa 2010 Muut pitkävaikutteiset menot 8. Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Saadut konserniavustukset Yhteensä 0,0 0,0 Kertyneet poistot 1.1. -7,4 1,2 0,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1,0 0,1 1,2 0,0 Tilikauden poisto -0,5 -0,7 Kertyneet poistot 31.12. 9. Tuloverot Tilikauden verot 0,0 0,1 Edellisten tilikausien verot 0,0 -0,4 Yhteensä 0,0 -0,3 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0,3 -0,3 -0,3 0,0 0,0 -0,3 -6,9 -7,4 Kirjanpitoarvo 31.12. 1,7 1,9 Kertynyt poistoero tilikauden lopussa 0,2 0,4 1,7 Keskeneräiset hankinnat Tuloverot satunnaisista eristä Yhteensä 10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 2,3 Lisäykset 2,7 1,9 Vähennykset 0,0 0,0 Siirrot erien välillä -1,5 -1,2 Hankintameno 31.12. 3,6 2,3 55,8 61,4 Aineettomat hyödykkeet 44,1 42,9 0,7 0,5 -1,1 -0,5 Siirrot erien välillä 1,5 1,2 Hankintameno 31.12. 45,2 44,1 Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. -38,2 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset -8,5 0,3 0,0 Hankintameno 31.12. 58,4 55,8 -45,5 -49,5 -36,1 1,1 0,5 -2,3 -2,5 -39,4 -38,2 5,8 6,0 0,5 2,8 -2,1 Siirrot erien välillä Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Kertynyt poistoero tilikauden lopussa 4,5 2,1 7,9 -2,8 -3,9 -46,3 -45,5 12,2 10,2 0,7 1,2 0,9 Kertynyt poistoero tilikauden lopussa Liikearvo Hankintameno 1.1. 0,0 7,3 Maa- ja vesialueet Lisäykset 1,1 0,0 Hankintameno 1.1. 5,3 5,3 Vähennykset 0,0 -7,3 Lisäykset 0,3 0,0 Siirrot erien välillä 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 1,1 0,0 Siirrot erien välillä 0,3 0,0 Hankintameno 31.12. 5,9 5,3 -0,6 0,0 Kertyneet poistot 1.1. 0,0 -6,6 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 7,3 Tilikauden poisto 0,0 -0,7 Kertyneet poistot 31.12. 0,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 1,1 Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 0,0 Tilikauden poisto 0,0 -0,6 0,0 Kertyneet poistot 31.12. -0,6 -0,6 5,2 4,7 Kirjanpitoarvo 31.12. EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT — TILINPÄÄTÖS 2011 107 2011 2010 122,1 121,5 0,7 1,3 -3,0 -1,0 Siirrot erien välillä 0,9 0,2 Siirrot erien välillä -0,3 0,0 Hankintameno 31.12. 120,8 122,1 Hankintameno 31.12. 544,1 553,6 -79,8 -73,6 Kertyneet poistot 1.1. -409,1 -380,4 2,9 0,0 -4,5 -6,2 Milj. euroa Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Milj. euroa Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto -81,3 -79,8 39,4 42,3 Kirjanpitoarvo 31.12. Kertynyt poistoero tilikauden lopussa -2,8 -2,8 Kertynyt poistoero tilikauden lopussa 400,0 395,2 10,9 3,8 -19,0 -2,5 Siirrot erien välillä 3,5 3,4 Hankintameno 31.12. 395,4 400,0 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 2010 553,6 545,8 12,8 11,3 -22,0 -3,4 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Kirjanpitoarvo 31.12. Kertyneet poistot 31.12. 2011 Kertyneet poistot 31.12. 19,4 1,9 -24,5 -30,6 -414,2 -409,1 129,9 144,5 14,9 14,1 1 667,7 1 666,2 11. Sijoitukset, osakkeet -313,5 Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset 22,4 5,4 -31,6 -4,1 Siirrot erien välillä 0,0 0,2 Hankintameno 31.12. 1 658,6 1 667,7 -292,7 16,5 1,9 -19,3 -22,7 -316,4 -313,5 79,0 86,5 Osuudet osakkuusyrityksissä 30,3 30,5 Lisäykset 0,8 0,0 Vähennykset 0,0 0,0 Siirrot erien välillä 0,0 -0,2 Hankintameno 31.12. 31,1 30,3 2,2 Hankintameno 1.1. 17,5 17,1 18,0 17,9 Hankintameno 1.1. 2,2 Lisäykset 0,1 0,1 Lisäykset 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 -0,1 Kertynyt poistoero tilikauden lopussa Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. Muut osakkeet ja osuudet Siirrot erien välillä 0,0 0,0 Siirrot erien välillä 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 18,2 18,0 Hankintameno 31.12. 2,2 2,2 -15,2 -14,2 0,0 0,0 1 700,2 1 698,9 -0,7 -1,0 -15,8 -15,2 2,3 2,9 Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Kertynyt poistoero tilikauden lopussa 0,1 -0,2 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 8,2 5,8 Lisäykset 0,7 6,0 0,0 0,0 Siirrot erien välillä -5,0 -3,6 Hankintameno 31.12. 3,9 8,2 Vähennykset 108 TILINPÄÄTÖS 2011 — EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Sijoitukset, osakkeet yhteensä Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset 23,2 5,5 -31,6 -4,1 Siirrot erien välillä 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 1 691,8 1 700,2 Milj. euroa 2011 2010 Sijoitukset, saamiset 2011 2010 Lainasaamiset 20,8 22,1 Muut saamiset 0,0 2,2 20,8 24,3 Milj. euroa 13. Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. 128,7 128,7 0,0 0,0 0,0 0,0 128,7 128,7 Saamiset osakkuusyrityksiltä Hankintameno 1.1. 0,0 Lisäykset 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 -0,2 Hankintameno 31.12. 0,0 0,0 Hankintameno 1.1. 3,1 5,1 Lisäykset 0,0 0,0 -3,1 -2,0 0,0 3,1 0,2 Muut saamiset Vähennykset Hankintameno 31.12. Sijoitukset, saamiset yhteensä Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. 131,7 134,0 0,0 0,0 -3,1 -2,2 128,7 131,7 Yhteensä Pitkäaikaiset lainasaamiset sisältää vuonna 2011 pitkäaikaisen korollisen saamisen 15,9 miljoonaa euroa (15,4) Metsäliitto Management Oy:ltä. Metsäliitto Management Oy:n kyky vastata velvoitteestaan riippuu M-real Oyj:n B-sarjan osakkeen kurssin kehityksestä. Metsäliitto arvioi, että Metsäliitto Management Oy:n omistamien osakkeiden tulevaisuudessa kerryttämä tulo riittää kattamaan lainavelvoitteen. Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 83,4 Lainasaamiset 14,5 8,7 Siirtosaamiset 14,1 13,3 112,1 72,2 Myyntisaamiset 0,2 0,0 Lainasaamiset 0,0 0,1 0,2 0,1 57,6 67,5 Yhteensä Saamiset osakkuusyrityksiltä Yhteensä Sijoitukset, saamiset 50,2 Saamiset muilta Muut lainasaamiset 128,7 131,7 Sijoitukset, saamiset yhteensä 31.12. 128,7 131,7 Myyntisaamiset Lainasaamiset 0,5 0,5 Muut saamiset 12,4 13,0 5,9 8,4 76,3 89,5 209,3 186,1 Korot 0,0 0,0 Vakuutukset 0,4 0,4 Muut siirtosaamiset 5,5 8,0 Yhteensä 5,9 8,4 Siirtosaamiset 12. Pysyvien vastaavien sijoitusten markkina-arvo Yhteensä Pörssinoteeratut osakkeet Kirjanpitoarvo 521,3 517,9 Markkina-arvo 177,1 331,7 Erotus 344,2 186,2 Pörssinoteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvon ja markkina-arvon erosta 344,2 miljoonaa euroa aiheutuu M-real Oyj:n osakkeista. Metsäliitto arvioi, että osakkeiden todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo ylittää osakkeiden kirjanpitoarvon. Saamiset yhteensä Siirtosaamiset, lyhytaikaiset EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT — TILINPÄÄTÖS 2011 109 2011 2010 194,5 188,7 Osuusmaksut 5,1 7,6 Siirto koroista osuusmaksuun 2,0 2,1 -3,2 -3,9 198,3 Milj. euroa 2011 2010 1.1. 0,0 0,3 Lisäykset 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 -0,3 194,5 31.12. 0,0 0,0 Työttömyyseläkekuluvaraus 14. Oma pääoma Milj. euroa 15. Pakolliset varaukset Osuuspääoma 1.1. Osuusmaksujen palautukset *) Osuuspääoma 31.12. Eläkevastuuvaraus 463,2 455,0 Lisäosuusmaksut 15,7 22,4 1.1. 1,4 1,2 Siirto koroista lisäosuuksiin 20,2 19,3 Lisäykset 0,6 0,5 -0,2 -0,3 1,8 1,4 A-lisäosuuspääoma 1.1. Lisäosuusmaksujen palautukset **) A-lisäosuuspääoma 31.12. -12,2 -33,5 486,9 463,2 Vähennykset 31.12. 47,5 24,1 Eläkesäätiön vastuuvajaus Lisäosuusmaksut 16,2 25,8 1.1. 1,1 0,6 Lisäosuusmaksujen palautukset -2,0 -2,3 Lisäykset 0,0 0,5 61,8 47,5 Vähennykset -0,7 0,0 0,5 1,1 B-lisäosuuspääoma 1.1. B-lisäosuuspääoma 31.12. 31.12. 14,5 C-lisäosuuspääoma 1.1. Lisäosuusmaksut C-lisäosuuspääoma 31.12. 0,0 0,0 14,5 Muut pakolliset varaukset 14,5 14,5 1.1. 0,6 0,1 Lisäykset 0,0 0,5 -0,4 0,0 0,2 0,6 1.1. 3,1 2,2 Lisäykset 0,6 1,5 -1,3 -0,6 2,4 3,1 Vararahasto I 1.1. 3,9 3,9 Vähennykset Vararahasto I 31.12. 3,9 3,9 31.12. 51,5 42,5 1,4 8,9 52,9 51,5 Vararahasto II 1.1. Siirto edellisen vuoden ylijäämästä Vararahasto II 31.12. Pakolliset varaukset yhteensä Vähennykset 31.12. Ylijäämä 1.1. Jaettu osuuskorko Siirto vararahasto II:een Tilikauden ylijäämä Ylijäämä 31.12. 542,7 559,8 -35,4 -35,6 -1,4 -8,9 63,8 27,4 569,8 542,7 1 388,1 1 317,8 16. Vieras pääoma Pitkäaikainen Koroton Korollinen Yhteensä Oma pääoma yhteensä 4,0 6,5 703,2 612,8 707,1 619,3 Lyhytaikainen *) Suorittamatta olevat osuusmaksut Koroton Merkitty osuuspääoma 258,0 256,3 Suoritetut osuusmaksut -197,7 -194,1 60,3 62,3 Suorittamatta olevat osuusmaksut Korollinen Yhteensä 209,7 237,6 26,2 148,4 235,9 386,0 **) Lisäosuuspääomasta erääntyy 1.7.2012 palautettavaksi 26,9 miljoonaa euroa. 17. Pitkäaikaiset lainat ja lyhennyssuunnitelma Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Joukkovelka kirjalainat Rahalaitoslainat Eläkelainat Muut lainat 2012 0,0 0,0 17,3 8,0 0,0 25,3 2013 0,0 0,0 30,8 65,0 0,0 95,8 Milj. euroa Yhteensä 2014 0,0 0,0 336,6 0,0 0,0 336,6 2015 0,0 0,0 205,2 0,0 0,0 205,2 2016 0,0 0,0 30,2 0,0 0,0 30,2 2017- 0,0 0,0 35,3 0,0 0,0 35,3 Tilikauden lopussa 0,0 0,0 655,5 73,0 0,0 728,5 110 TILINPÄÄTÖS 2011 — EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2011 2010 17,9 110,4 Eläkelainat 8,0 8,0 Lainat rahoituslaitoksilta 265,0 265,0 Saadut ennakot 6,4 7,5 Annetut pantit 264,2 264,2 33,8 57,7 Vakuudet omista sitoumuksista 0,0 0,0 53,5 58,0 Konserniyhtiöiden puolesta Pantit 13,4 13,4 Takausvastuut 20,2 13,5 0,0 0,0 2,2 2,2 0,0 99,3 50,0 72,0 Milj. euroa 18. Lyhytaikainen vieras pääoma Rahoituslaitoslainat Ostovelat Velat, joiden vakuudeksi annettu pantteja Annetut pantit Ostovelat 4,1 7,2 Muut velat 0,3 26,9 Siirtovelat 4,1 0,0 Osakkuusyritysten puolesta Ostovelat 1,4 2,0 Muiden puolesta Siirtovelat 0,0 0,5 Velat osakkuusyrityksille Takausvastuut Velat muille Takausvastuut Muut omat vastuut Muut velat 17,9 14,9 Siirtovelat 88,4 92,9 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2010 Vakuudet omasta velasta Velat saman konsernin yrityksille Saadut ennakot 2011 Milj. euroa 235,9 386,0 Oy Metsä-Botnia Ab -osakkeiden lunastusvelvollisuus Muut vastuut Leasingvastuut Seuraavan vuoden osalta 19. Siirtovelat Myöhempien vuosien osalta Lyhytaikaiset Korot 5,2 2,2 Eläkevakuutusmaksut 2,1 3,2 Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset 23,2 27,5 Ostojen jaksotukset 47,1 48,9 Muut siirtovelat 10,9 11,1 Yhteensä 88,4 92,9 20. Vastuusitoumukset Metsähallitus jätti maaliskuussa 2011 Helsingin käräjäoikeuteen vahingonkorvauskanteen, jolla se vaatii Metsäliittoa ja 2 muuta metsäteollisuusyhtiötä korvaamaan väitetyn vahingon yhteisvastuullisesti perustuen kiellettyyn hintayhteistyöhön raakapuumarkkinoilla. Kanne liittyy markkinaoikeuden 3.12.2009 tekemään päätökseen, jonka mukaan edellä mainitut yritykset olivat syyllistyneet kilpailunrajoituslain rikkomukseen raakapuumarkkinoilla. Lisäksi jotkut Suomen kunnat ja seurakunnat sekä joukko yksityishenkilöitä ovat viime aikoina laittaneet vireille vastaavia kanteita. Kaikkien Metsäliiton tiedossa olevien yhtiöön yhteisvastuullisesti muiden edellä mainittujen yhtiöiden kanssa kohdistettujen kannevaatimusten määrä on yhteensä noin 225 miljoonaa euroa, josta määrästä vaihtoehtoisesti yksin Metsäliittoon on kohdistettu noin 80 miljoona euroa. Lisäksi edellä mainittuihin kanteisiin liittyy korko- ja arvonlisäveroon liittyviä vaateita. Metsäliitto katsoo vahingon korvausvaateiden olevan perusteettomia eikä ole kirjannut niihin liittyen varauksia. Viimeisen 12 kuukauden aikana ei ole ollut muita hallintomenettelyjä, oikeudenkäyntejä tai välimiesmenettelyjä, joilla voi olla tai on ollut merkittävä vaikutus Metsäliiton taloudelliseen asemaan. Metsäliitolla ei ole myöskään tiedossa, että tällaisia muita menettelyjä tai oikeudenkäyntejä olisi vireillä. 7,2 7,1 29,0 29,9 277,6 277,6 Yhteensä Pantit Takaukset 22,5 15,8 Muut vastuut 50,0 171,3 Leasingvastuut Yhteensä 36,2 37,1 386,2 501,7 Milj. euroa Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut Bruttomäärä 2011 Avoimien sopimusten käypä arvo Bruttomäärä 2010 185,0 -7,8 145,0 128,7 -3,8 142,3 0,0 0,0 3,1 313,7 -11,7 290,4 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Johdannaiset yhteensä 2011 2010 Palkat ja palkkiot 0,5 0,5 Henkilösivukulut 0,3 0,3 Poistot 0,5 0,5 Liiketoiminnan muut kulut 1,2 0,9 Yhteensä 2,5 2,2 Milj. euroa 21. Ympäristönsuojeluun liittyvät erät Henkilöstökulut Aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. Lisäykset 4,9 5,0 1,1 0,1 0,0 -0,1 Kertyneet poistot -4,3 -2,8 Kirjanpitoarvo 31.12. 1,8 2,2 0,1 0,1 Vähennykset Pakolliset varaukset Ympäristövaraukset EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT — TILINPÄÄTÖS 2011 111 Emoyrityksen osakeomistukset 31.12.2011 Tytäryritykset Maa Biokraft Oy * Burt Boulton and Haywood Ltd Emoyrityksen omistusosuus, % Suomi 19,00 Iso-Britannia 100,00 Financière Finnforest S.A.S. Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä 1 520 Kirjanpitoarvo 1 000 e 1 520 4 350 Ranska 100,00 Finnforest CZ s.r.o. Tsekki 100,00 5 000 Finnforest Deutschland GmbH Saksa 100,00 35 821 Finnforest Eesti A.S. Finnforest Holdings Oy Finnforest Iberica S.L. Finnforest Italia S.r.l. Finnforest Magyarország Faipari és Kereskedelmi Kft. Finnforest Polska Sp. z.o.o. 405 000 16 750 Eesti 100,00 100 000 Suomi 100,00 1 000 9 Espanja 50,00 250 446 100,00 1 651 Italia 100,00 Unkari 100,00 1 056 0 0 Puola 100,00 Finnforest Slovensko s.r.o. Slovakia 100,00 0 Finnforest Timber Holland B.V. Hollanti 100,00 1 143 Iso-Britannia 100,00 Itävalta 100,00 Kiinteistö Oy Metsätapiola Suomi 48,98 Kirkniemen Kartano Oy Suomi 52,00 Kumpuniemen Voima Oy Suomi 53,97 USA 100,00 500 000 316 Suomi 49,00 24 500 4 944 Sveitsi 100,00 200 750 Suomi 76,62 6 986 571 156 548 1 146 Finnforest UK Holdings Ltd Finnforest Österreich GesmbH McCausey Wood Products, Inc. Metsä Group Financial Services Oy Metsä Group Schweiz AG Metsä Tissue Oyj Metsäliitto Eesti AS 43 200 000 53 458 30 432 16 373 29 666 2 969 34 462 0 72,05 70,31 Eesti 100,00 150 000 Ranska 100,00 100 000 100 Metsäliitto Latvia SIA Latvia 100,00 670 3 259 Metsäliitto Sverige AB Ruotsi 100,00 5 000 703 Suomi 100,00 100 194 Mittaportti Oy Suomi 33,33 56,78 1 000 8 M-real Oyj ** Suomi 39,58 41,78 129 873 295 521 269 OOO Finnforest Petersburg Venäjä 100,00 OOO Metsäliitto Podporozhje Venäjä 100,00 OOO Metsäliitto St. Petersburg Metsäliitto France S.A. Metsämannut Oy 3 0 4 579 Venäjä 100,00 100 981 Oy Metsä-Botnia Ab Suomi 56,81 70,26 43 250 821 748 Äänevoima Oy Suomi 20,00 38,80 2 000 000 Tytäryritysosakkeet yhteensä *) Käsitellään tytäryrityksen tavoin **) Osuus äänimäärästä 60,78 %, konsernin omistus huomioiden 61,49 % 112 TILINPÄÄTÖS 2011 — EMOYRITYKSEN OSAKEOMISTUKSET 31.12.2011 2 000 1 658 553 Osakkuusyritykset Maa Emoyrityksen omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä Kirjanpitoarvo 1 000 e 14 439 Finsilva Oyj Suomi 49,90 48 128 550 Hartolan Kuningaslämpö Oy Suomi 50,00 300 76 Lohjan Biolämpö Oy Suomi 46,00 782 000 782 Metsäteho Oy Suomi 24,00 40 67 Perkaus Oy Suomi 33,33 2 500 6 Punkaharjun Lämpö Oy Suomi 20,00 6 10 Punkavoima Oy Suomi 34,67 9 292 929 Suomen Metsäsijoitus Oy Suomi 25,00 7 500 4 011 Saksa 50,00 3 4 583 Venäjä 44,00 Thosca Holz GmbH ZAO HC Vologodskiye Lesopromyshlenniki 6 164 Osakkuusyritysosakkeet yhteensä Muut osakkeet ja osuudet 31 068 Maa Emoyrityksen omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä Kirjanpitoarvo 1 000 e 120 Finnforest Nippon Japani 10,00 20 Finnish Wood Research Oy Suomi 25,00 60 60 Metsäklusteri Oy Suomi 5,30 150 150 Misawa Homes of Finland Suomi Asunto- ja kiinteistöyhtiöt Golf-osakkeet 400 67 1 477 194 Puhelinosakkeet ja -osuudet 53 Muut osakkeet ja osuudet 66 Muut osakkeet ja osuudet yhteensä 2 187 EMOYRITYKSEN OSAKEOMISTUKSET 31.12.2011 — TILINPÄÄTÖS 2011 113 Hallintoneuvoston lausunto Hallintoneuvosto on tutustunut Metsäliitto Osuuskunnan vuoden 2011 tilinpäätökseen ja Metsäliitto-konsernin kansainvälisen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittuun konsernitilinpäätökseen sekä hyväksyy ne esitettäväksi tilintarkastajille ja edustajiston varsinaiselle kokoukselle. Hallintoneuvosto yhtyy hallituksen ehdotukseen ylijäämän käyttämisestä. Hallintoneuvostosta ovat erovuorossa Arto Hongisto, Hannu Järvinen, Esko Kinnunen, Hannu Lassila, Timo Nikula, Mauri Ruuth, Ahti Siponen, Erkki Vainionpää ja Matti Äijö. Ikäpykälän perusteella vapautuu Aarre Kilpisen ja Olav Storen paikat. Espoossa 27. maaliskuuta 2012 Hallintoneuvoston puolesta Hannu Järvinen Hallintoneuvoston puheenjohtaja 114 TILINPÄÄTÖS 2011 — HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO Esa Kaikkonen Hallintoneuvoston sihteeri Tilintarkastuskertomus Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille Olemme tilintarkastaneet Metsäliitto Osuuskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emo-osuuskunnan taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emo-osuuskunnan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emo-osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilin päätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman ylijäämän käytöstä on osuuskuntalain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emo-osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Espoossa 27. maaliskuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Johan Kronberg KHT TILINTARKASTUSKERTOMUS — TILINPÄÄTÖS 2011 115 Kehitys vuosineljänneksittäin Milj. euroa Tuloslaskelma Koko vuosi Neljännesvuosittain 2011 2010 IV/2011 III/2011 1 476 939 1 353 355 352 902 220 218 Selluteollisuus 1 301 1 365 290 332 Kartonki- ja paperiteollisuus 2 485 2 605 524 Pehmo- ja ruoanlaittopaperit 971 938 246 3 4 1 -1 831 -1 790 5 346 5 377 II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010 394 376 365 264 238 224 318 337 333 231 256 339 340 365 344 192 368 288 616 660 685 665 247 237 241 246 662 676 602 236 231 1 1 1 225 1 1 2 -414 -449 -492 0 -478 -475 -446 -454 -415 1 223 1 317 1 403 1 403 1 391 1 345 1 416 1 224 Liikevaihto segmenteittäin Puunhankinta Puutuoteteollisuus Muu toiminta Eliminoinnit Liikevaihto yhteensä Liiketulos segmenteittäin Puunhankinta Puutuoteteollisuus 24 21 7 3 7 8 4 3 8 7 3 23 -9 -1 8 5 2 11 11 -2 263 381 20 62 85 96 98 114 112 57 Kartonki- ja paperiteollisuus -214 146 -215 -13 -32 46 -4 66 35 49 Pehmo- ja ruoanlaittopaperit 20 50 4 7 3 7 14 11 5 19 -4 -9 -2 2 -2 -2 -1 -3 -2 -2 -63 -114 -4 -16 -17 -26 -30 -32 -29 -23 105 Selluteollisuus Muu toiminta Eliminoinnit Liiketulos yhteensä 29 497 -200 44 51 133 82 170 141 314 547 3 63 119 130 142 155 154 96 5,9 10,2 0,2 4,8 8,5 9,3 10,2 11,5 10,9 7,8 Osuus osakk.yritysten tuloksista 4 -15 -1 2 3 0 -1 -1 -7 -6 Kurssierot 2 -7 0 1 1 -1 -1 -6 2 -2 -34 -”-, ilman kertaluonteisia eriä -”-, % liikevaihdosta -133 -130 -27 -31 -31 -44 -27 -35 -34 Tulos ennen veroja -98 345 -228 17 24 89 52 128 102 64 Tuloverot -59 -131 22 -21 -33 -26 -29 -39 -40 -24 -157 214 -206 -4 -9 63 23 89 62 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kauden tulos -157 214 -206 -4 -9 63 23 89 62 40 Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä I/2010 Muut rahoitustuotot ja -kulut Tulos jatkuvista toiminnoista Tulos lopetetuista toiminnoista 2011 2010 IV/2011 III/2011 II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 Puunhankinta 24 21 7 3 7 8 4 3 8 7 Puutuoteteollisuus 12 28 0 -1 8 5 12 5 11 0 267 379 20 62 89 96 99 114 110 57 Kartonki- ja paperiteollisuus 59 173 -22 6 32 43 37 54 43 39 Pehmo- ja ruoanlaittopaperit 20 59 4 7 3 7 14 13 12 19 -4 -7 -2 2 -2 -2 -1 -3 -2 -2 -64 -107 -4 -16 -18 -26 -24 -32 -29 -22 314 547 3 63 119 130 142 155 154 96 2011 2010 IV/2011 III/2011 II/2011 I/2011 IV/2010 III/2010 II/2010 I/2010 28,3 29,7 28,3 31,0 30,9 30,4 29,7 28,1 27,6 27,1 131 116 131 113 121 112 116 123 135 151 1 953 1 939 1 953 1 895 2 051 1 933 1 939 1 985 2 109 2 241 10,0 Selluteollisuus Muu toiminta Eliminoinnit Yhteensä Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettovelat, milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % - ” -, ilman kertaluonteisia eriä Oman pääoman tuotto, % - ” -, ilman kertaluonteisia eriä 116 KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 1,1 11,8 -20,6 4,9 5,5 13,2 8,0 16,6 13,4 8,5 13,4 0,7 6,7 12,5 12,8 13,9 15,2 16,2 9,1 -9,9 13,9 -51,9 -0,9 -2,2 14,7 5,7 22,4 16,3 11,0 8,6 18,2 0,1 3,4 14,5 13,9 20,2 18,8 23,8 8,6 Viisi vuotta lukuina Milj. euroa 2011 2010 2009 2008 2007 Liikevaihto 5 346 5 377 4 837 6 434 6 797 Liiketulos - ”-, ilman kertaluonteisia eriä 497 -169 2 44 547 -75 45 301 -160 -98 345 -329 -233 -157 214 -342 -511 -211 3 410 3 534 3 697 4 252 5 090 1 132 Tulos ennen veroja Tilikauden tulos Pitkäaikaiset varat 29 314 781 798 669 943 Muut lyhytaikaiset varat 1 107 1 340 1 364 1 704 1 813 Varat 5 298 5 672 5 730 6 899 8 035 Oma pääoma 1 135 1 154 927 1 104 1 328 360 524 471 682 978 Pitkäaikaiset velat 2 417 2 534 2 689 3 449 3 742 Lyhytaikaiset velat 1 386 1 460 1 643 1 664 1 987 Oma pääoma ja velat 5 298 5 672 5 730 6 899 8 035 Vaihto-omaisuus Määräysvallattomien omistajien osuudet Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,1 11,8 -3,3 0,5 1,4 - ” -, ilman kertaluonteisia eriä 8,5 13,4 -1,4 1,3 6,4 -9,9 13,9 -20,0 -8,4 -7,5 8,6 18,2 -13,4 -6,4 2,7 28,3 29,7 24,5 26,0 28,8 Oman pääoman tuotto, % - ” -, ilman kertaluonteisia eriä Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % 131 116 157 149 142 Velkaantumisaste, % 153 143 199 198 163 2 293 2 398 2 778 3 545 3 758 339 459 575 879 487 1 953 1 939 2 203 2 666 3 271 227 138 152 268 447 4,2 2,6 3,1 4,2 6,6 Henkilöstö, keskimäärin *) 13 046 13 168 14 534 17 538 19 195 Henkilöstö, vuoden lopussa 12 525 12 820 13 592 16 729 17 838 5 660 5 734 5 575 6 889 7 019 Korolliset rahoitusvelat Likvidit varat ja korolliset saamiset Korollinen nettovelka Bruttoinvestoinnit Osuus liikevaihdosta, % - josta Suomessa *) Henkilömäärä on esitetty FTE:nä (Full Time Equivalent) vuosina 2011, 2010 ja 2009. Sitä aikaisemmat luvut on esitetty NOE:na (Number of Employees). Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Sijoitetun pääoman tuotto (%), ROCE = Operatiivisen pääoman tuotto (%), ROOC = Tulos ennen veroja + korkokulut, nettokurssierot ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin) Liiketulos ilman kertaeriä Käyttöomaisuus + Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset – Ostovelat (keskimäärin) Tulos ennen veroja – tuloverot Oman pääoman tuotto (%) = Omavaraisuusaste (%) = Nettovelkaantumisaste (%) = Velkaantumisaste (%) = Korollinen nettovelka = Korolliset rahoitusvelat – likvidit varat ja korolliset saamiset Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet (keskimäärin) Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet Taseen loppusumma – saadut ennakkomaksut Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet Korolliset rahoitusvelat Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet VIISI VUOTTA LUKUINA 117 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Tämä selvitys Metsä Groupin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena ja se on julkaistu samanaikaisesti Metsä Groupin tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa. Metsäliitto Osuuskunta on suomalainen osuuskunta ja Metsä Groupin emoyritys. Metsäliitto Osuuskuntaan viitataan tässä selvityksessä niissä kohdin, kun asiaa käsitellään ainoastaan emoyhtiön näkökulmasta. Metsä Groupiin kuuluvien yritysten päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osuuskuntalakia, osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, osuuskunnan sääntöjä, hallintoelinten hyväksymiä työjärjestyksiä sekä Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen ja johtoryhmän hyväksymiä politiikkoja ja toimintaohjeita. Metsäliitto Osuuskunnan säännöt ovat kokonaisuudessaan saatavilla Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa ”Metsä Groupin hallinnointiperiaatteet”. Arvopaperimarkkinayhdistys ry antoi 15.6.2010 uuden listayhtiöiden hallinnointija ohjausjärjestelmiä koskevan suosituksen (www.cgfinland.fi). Tämä Metsä Groupin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää kuvaava selvitys noudattaa rakenteellisesti ja sisällöltään kyseistä suositusta. Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta ottaa kuitenkin huomioon osuustoiminnallisen yritysmuodon erityispiirteet ja ilmoittaa poikkeamat suosituksesta sekä niiden perustelut. Keskuskauppa kamarin tammikuussa 2006 julkaiseman kannanoton mukaan omistuspohjaltaan laajojen, toiminnan laajuudelta huomattavien tai alueellisesti taikka valtakunnallisesti merkittävien yhteisöjen tulisi noudattaa listayhtiöille annettua suositusta siltä osin kuin se on niiden erityispiirteet huomioon ottaen mahdollista comply or explain -periaatteen mukaisesti eli siten, että poikkeaminen ja poikkeamisen syy on ilmoitettava. Metsä Group laatii tilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa kansainvälisten tilin päätösperiaatteiden, International Financial Reporting Standards (IFRS), mukaisesti. Tilinpäätösasiakirjat julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Metsä Groupin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki. Keskeiset hallintoelimet Metsäliitto Osuuskunnan hallintoelimet ovat edustajisto, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Päätöksenteossa hallintoelimiä avustaa ja niiden päätöksentekoa valmistelee erikseen tässä selvityksessä myöhemmin mainitut toimielimet. Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja toimii tällä hetkellä Metsä Groupin pääjohtajana. Toimitusjohtajaan viitataan jatkossa sanalla pääjohtaja. Edustajisto Edustajisto käyttää Metsäliitto Osuuskunnassa jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Edustajisto korvaa Metsäliitto Osuuskunnassa osuuskunnan kokouksen. Edustajiston kokouksessa käsitellään osuuskuntalaissa ja Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä määrätyt asiat sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Edustajiston keskeisimpiä tehtäviä ovat: • päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, • päättää voitonjaosta jäsenille, • päättää hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan/pääjohtajan vastuuvapauden myöntämisestä, • valita hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan. Edustajistoon voidaan valita täysivaltainen Metsäliitto Osuuskunnan jäsen tai hänen aviopuolisonsa. Edustajistovaali toimitetaan joka neljäs vuosi postiäänestyksellä tai tietoliikenne yhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vaali toimitetaan vaalipiireittäin siten, että kustakin vaalipiiristä valitaan niin monta edustajaa, kuin kyseisen vaalipiirin vaaliluetteloon on kirjattu vaalivuoden tammikuun 1. päivänä alkavin 2300-luvuin laskettuna äänioikeutettuja Metsäliitto Osuuskunnan jäseniä. Vaalipiirit vahvistaa hallintoneuvosto, ja ne määräytyvät lähtökohtaisesti Metsäliitto Osuuskunnan piiriorganisaatioiden mukaan. Metsä Groupin 118 HALLINTO — SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ henkilöstöön kuuluva ei vaalijärjestyksen mukaan ole vaalikelpoinen. Edustajisto kokoontuu sääntöjen mukaisesti kerran vuodessa keväällä. Edustajisto, hallintoneuvosto tai hallitus voi päättää ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Ylimääräinen kokous on myös järjestettävä, mikäli vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä vaatii. Edustajiston kutsuu koolle hallintoneuvoston puheenjohtaja viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta kirjallisella, jokaiselle edustajiston jäsenelle lähetettävällä kokouskutsulla, jossa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen muuttaminen edellyttää, että muutosehdotusta kannattaa vähintään 2/3 edustajiston kokoukseen osallistuvista jäsenistä. Kokousedustajien lisäksi edustajiston kokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja sekä pääsääntöisesti hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet. Heidän lisäkseen varsinaisessa kokouksessa ovat läsnä myös tilintarkastajat. Edustajiston kokoonpano on esitetty vuosikertomuksen sivulla 126. Piiritoimikunnat Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaisesti kussakin hankintapiirissä toimii piiritoimikunta. Piiritoimikuntaan kuuluvat piirin alueelta valitut edustajiston, hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä edustajiston vaalissa valitsematta jääneistä ehdokkaista henkilökohtaisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä kaksi kertaa niin monta kuin piirin alueelta on valittu edustajia, aina kuitenkin vähintään viisi. Hallintoneuvoston vahvistamissa ohjesäännöissä määritellään piiritoimikunnan tehtävät. Ohjesäännön mukaan piiritoimikunnan päätehtävänä on edistää toiminnallaan jäsenten ja kyseisen Metsäliitto Osuuskunnan hankintapiirin välistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta. Hallintoneuvosto Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä on määritelty hallintoneuvoston olevan osa Metsäliitto Osuuskunnan hallintomallia. Tällä on haluttu turvata riittävän omistaja ohjauksen toteutuminen sekä jäsenten sitouttaminen osuuskunnan päätöksentekoon. Strategiset ja muut laajakantoiset päätökset kuuluvat Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen toimivaltaan ja operatiivisesta johtamisesta vastaa toimiva johto. Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä. Hallintoneuvoston perustehtävänä on valvoa, että osuuskuntaa hoidetaan sääntöjen sekä edustajiston ja hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Tämän lisäksi hallintoneuvosto • valitsee ja vapauttaa tehtävistään Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsenet ja päättää heidän palkkioistaan, • valitsee toimitusjohtajan, joka toimii myös pääjohtajana, ellei hallintoneuvosto toisin päätä, • antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa, • tarkastaa tilinpäätöksen ja antaa edustajistolle ehdotuksen ylijäämän käytöstä. Hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tai hallitus sitä esittää. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kaksikymmentä (20) ja enintään kolmekymmentä (30) edustajiston Metsäliitto Osuuskunnan jäsenistä valitsemaa henkilöä. Metsäliitto Osuuskunnan henkilöstö voi valita hallintoneuvostoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi edustajisto voi hallintoneuvoston esityksestä valita hallintoneuvostoon enintään kolme (3) asiantuntijajäsentä. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi alkaa hänet valinneen varsinaisen edustajiston kokouksen jälkeen ja kestää kolmen (3) vuoden kuluttua pidettävään varsinaiseen edustajiston kokoukseen. Kolmen vuoden toimikaudella on haluttu turvata päätöksenteon jatkuvuutta. Hallintoneuvoston jäsenen täytettyä 65 vuotta hänen toimikautensa kuitenkin päättyy seuraavana vuonna pidettävään varsinaiseen edustajiston kokoukseen. Hallintoneuvoston jäseniä valittaessa pyritään siihen, että hallintoneuvostossa olisi valtakunnallisesti kattava edustus kaikilta alueilta. Hallituksen jäsen ei saa kuulua hallintoneuvostoon. Hallintoneuvoston kokoonpano on esitetty vuosikertomuksen sivulla 127. Hallintoneuvoston nimitystoimikunta Hallituksen jäsenten vaalia valmistelee erityinen hallintoneuvoston jäsenistä valittu nimitystoimikunta erillisen sille vahvistetun työ järjestyksen mukaisesti. Lisäksi nimitystoimikunta tekee ehdotuksen hallituksen jäsenten palkkioiksi. Nimitystoimikuntaan kuuluu kuusi (6) hallintoneuvoston jäsentä sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Vaalitoimikunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 4.5.2011 nimitystoimikuntaan seuraavat henkilöt: Ilkka Juusela, Esko Kinnunen, Timo Kässi, Hannu Lassila, Timo Nikula ja Erkki Vainionpää. Lisäksi toimikuntaan kuuluvat asemansa puolesta hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Järvinen ja varapuheenjohtaja Juha Paajanen. Tiedot hallintoneuvoston kokouksista edellisellä tilikaudella Vuonna 2011 hallintoneuvostossa oli 34 jäsentä, joista neljä (4) oli eri henkilöstöryhmien valitsemia henkilöstön edustajia. Asiantuntijajäseniä ei hallintoneuvostossa vuonna 2011 ollut. Hallintoneuvosto kokoontui neljä (4) kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 93 prosenttia. Hallitus Hallituksen tehtävänä on Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen ja lainsäädännön mukaisesti huolehtia Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsä Groupin toiminnan ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut toimintaansa varten työjärjestyksen, jossa on määritelty tarkemmin hallituksen päätöksenteossa noudatettavat toimintaperiaatteet. Työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa ”Metsä Groupin hallinnointiperiaatteet”. Hallituksen tehtävänä on muun muassa: • vahvistaa toimitusjohtajan/pääjohtajan tehtävät ja valvoa, että tämä/nämä hoitaa/ hoitavat osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti, • valita ja erottaa toimitusjohtajan ja mahdollisesti valitun pääjohtajan välittöminä alaisina olevat johtajat • päättää osuusmaksun perimistavasta sekä lisäosuusmaksujen antamisesta ja niiden ehdoista, • vahvistaa osuuskunnan ja konsernin strategia ja vuosittainen budjetti sekä valvoa niiden noudattamista, • allekirjoittaa ja esittää tilinpäätös sekä konsernitilinpäätös hallintoneuvoston tarkastettavaksi, • valmistella hallintoneuvostossa päätettävät asiat, • päättää liiketoimintojen myynneistä, ostoista, lopettamisista ja uusien aloittamisista sekä sulautumisista, • päättää palkitsemisvaliokunnan esityksestä toimitusjohtajan/pääjohtajan ja muun ylemmän johdon palkoista ja muista eduista, • päättää muutoinkin asioista, jotka, ottaen huomioon osuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu, ovat epätavallisia ja laajakantoisia. Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheenjohtajan. Varapuheenjohtajana toimii Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan pääjohtaja. Suosituksen mukaan toimitusjohtajaa ei tule valita hallituksen puheenjohtajaksi. Suosituksesta poikkeaminen on kuitenkin perusteltavissa Metsäliitto Osuuskunnassa valitulla osuuskunnallisella hallintomallilla. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat. Hallituksen kokoukset valmistelee pääjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet hallituksen jäsenistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ — HALLINTO 119 Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työtapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa. valiokuntien valmistelun pohjalta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan. Vuonna 2011 palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Martti Asunta ja jäseninä Eino Halonen ja Antti Tukeva. Tarkastusvaliokunta Hallituksen kokoonpano ja toimikausi Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen valitsee hallintoneuvosto. Hallituksen valinta poikkeaa siten hallituksen valintaa koskevasta suosituksesta. Suosituksesta poikkeavilla toimivaltuussäännöksillä on turvattu osuuskunnallisen omistajaohjauksen toteutuminen sekä jäsenten kattava osallistuminen Metsäliitto Osuuskunnan päätöksentekoon. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä sekä pääjohtaja. Hallituksen jäsenistä kaikki muut paitsi pääjohtaja ovat riippumattomia Metsä Groupista. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa hänet valinneen hallintoneuvoston kokouksen jälkeen alkavan kalenterivuoden alusta ja kestää kolme (3) vuotta kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jolloin hän täyttää 65 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa suosituksen mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Osuuskunnan omistajat eivät kuitenkaan ole nähneet tarvetta toimikauden lyhentämiselle, koska kolmen vuoden kausi on nähty tarpeelliseksi päätöksenteon jatkuvuuden turvaamiseksi. Viime vuosina hallituksen kokoon panoon ja sen jäsenten osaamisen monipuolisuuteen on keskitetty erityistä huomiota hallintoneuvoston nimitystoimikunnan toimesta. Vuonna 2011 hallituksen puheenjohtajana on toiminut Martti Asunta, varapuheenjohtajana Kari Jordan sekä jäseninä Mikael Aminoff, Eino Halonen, Arto Hiltunen, Saini Jääskeläinen, Juha Parpala, Timo Saukkonen ja Antti Tukeva. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ja heidän omistuksensa Metsä Groupissa on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 128–129. Hallituksen valiokunnat Hallituksen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi Metsäliitto Osuuskunnan hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. Tässä tehtävässä valiokunta arvioi ja valvoo taloudellista raportointia, tilintarkastusta, sisäistä tarkastusta ja riskienhallintaa koskevia asioita erillisen sille vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme (3) hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä, jotka ovat Metsä Groupista riippumattomia. Lisäksi pääjohtaja osallistuu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, lukuun ottamatta niitä kertoja, jolloin valiokunta haluaa kokoontua ilman toimivan johdon läsnäoloa. Tarkastusvaliokunnan tulee säännöllisesti raportoida hallitusta toiminnastaan ja tekemistään havainnoista. Vuonna 2011 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Arto Hiltunen ja jäseninä Martti Asunta ja Eino Halonen. Palkitsemisvaliokunta Palkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on huolehtia hallituksen apuna siitä, että Metsä Groupissa on tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset palkkausjärjestelmät sekä seuraajaja kehittämissuunnittelu erikseen hallituksessa vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti. Tehtävässään valiokunta esittelee hallituksen päätettäväksi mm. toimitusjohtajan ja pääjohtajan toimisuhteen ehdot, ylimmän johdon palkkausjärjestelmät sekä ylimmän johdon sopimusten keskeiset periaatteet. Lisäksi palkitsemisvaliokunta esittää hallitukselle hyväksyttäväksi vuosittaiset tavoitteet ylimmälle johdolle ja seuraa niiden toteuttamista. Edelleen valiokunta käsittelee ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat ja esittelee ne päätettäviksi hallituksessa. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolme (3) hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava Metsä Groupista riippumattomia eikä Metsä Groupin toimivaan johtoon kuuluva henkilö voi olla valiokunnan jäsen. Palkitsemisvaliokunnan tulee säännöllisesti raportoida hallitusta toiminnastaan. 120 HALLINTO — SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Tiedot hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista edellisellä tilikaudella Hallitus kokoontui vuonna 2011 15 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 96 prosenttia. Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä (4) kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100 prosenttia. Palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä (4) kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 83 prosenttia. Pääjohtaja Metsäliitto Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, joka toimii samalla Metsä Groupin pääjohtajana, ellei hallintoneuvosto toisin päätä. Pääjohtaja johtaa koko Metsä Groupin toimintaa. Tällä hetkellä Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan toimii myös Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa Metsä Groupin operatiivista toimintaa lain ja sääntöjen sekä hallintoelinten päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Pääjohtaja vastaa sääntöjen mukaan osuuskunnan juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo varainhoitoa. Pääjohtajan valitsee hallintoneuvosto ja pääjohtajasopimuksen hyväksyy hallitus. Suosituksesta poikkeava pääjohtajan valintatapa on perusteltavissa Metsäliitto Osuuskunnassa valitulla osuuskunnallisella hallintomallilla. Pääjohtajan ansioluettelo ja hänen omistuksensa Metsä Groupissa on esitetty vuosikertomuksen sivulla 128. Johtoryhmä Metsä Groupilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Metsä Groupin pääjohtaja. Johtoryhmä avustaa pääjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallitukselle annettavia esityksiä, kuten liiketoimintastrategioita, budjetteja ja merkittäviä investointeja. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai sääntöihin perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmä koostuu Metsä Groupin pääjohtajasta, tytäryhtiöiden toimitusjohtajista, Metsä Woodin ja Metsäliitto Puunhankinnan toimialajohtajista sekä konsernin talous-, strategia- ja lakiasiainjohtajista. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa. Vuonna 2011 johtoryhmän muodostivat pääjohtaja Kari Jordan, Hannu Anttila (strategiajohtaja), Mikko Helander (Metsä Board Oyj:n toimitusjohtaja), Ilkka Hämälä (Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtaja), Mika Joukio (1.2.2012 alkaen Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtaja), Esa Kaikkonen (lakiasiainjohtaja), Timo Karinen (Metsä Woodin toimialajohtaja), Juha Mäntylä (Metsäliitto Puunhankinnan toimialajohtaja) sekä Vesa-Pekka Takala (talousjohtaja). Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ja heidän omistuksensa Metsä Groupissa on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 130–131. taan sitä osaa johtamisesta, jolla pyritään varmistamaan • Metsä Groupille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, • resurssien taloudellinen, tarkoituksen mukainen ja tehokas käyttö, • toimintaan liittyvien riskien riittävä hallinta, • taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus, • ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, • asiakassuhteisiin liittyvien asianmukaisten menettelytapojen noudattaminen, • toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä • riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi Ennaltaehkäisevä valvonta Sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehokkaasti. Metsä Groupin sisäinen valvonta kattaa taloudellisen raportoinnin valvonnan, sisäiset hyväksymisoikeudet, investointien seurannan ja luotonvalvonnan. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi puolestaan Metsä Groupin sisäinen tarkastus. Sisäistä valvontaa toteutetaan läpi koko organisaation. Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tukevat raportointijärjestelmät. Seuraavassa on kuvattu Metsä Groupin sisäisen valvonnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut sekä sisäisen tarkastuksen periaatteet. Metsä Groupin toimiva johto, riskienhallintajohtaja ja sisäinen tarkastus vastaavat mainittujen periaatteiden laatimisesta ja hallitus niiden lopullisesta vahvistamisesta. Sisäisen valvonnan määrittely ja sen tavoitteet Sisäinen valvonta käsittää Metsä Groupissa taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat hallitus, tarkastusvaliokunta ja toimiva johto sekä koko muu henkilökunta. Sisäisellä valvonnalla tarkoite- Ennaltaehkäisevä valvonta on muun muassa Metsä Groupin arvojen, yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden sekä päämäärien ja strategian määrittämistä. Metsä Groupin yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle valvonnalle. Päivittäinen valvonta Päivittäinen valvonta tarkoittaa päivittäisen toiminnan ohjaukseen liittyvää yleisvalvontaa ja seurantaa toimintajärjestelmineen ja työ ohjeineen. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa henkilökunnan vastuiden ja valtuuksien määrittely, niin kutsuttu vaarallisten työtehtävien eriyttäminen, toimenkuvat, hyväksymisvaltuudet ja varamiesmenettelyt. Jälkikäteinen valvonta Jälkikäteinen valvonta tarkoittaa seuranta- ja varmistustoimia, kuten erilaisia johdon arviointeja sekä tarkistuksia, vertailuja ja todentamisia, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Taloudellisen raportointiprosessin valvonta, luotonvalvonta ja hyväksymisoikeudet Liiketoiminta-alueiden ja konsernin talous organisaatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista. Yksiköt ja liiketoiminta-alueet raportoivat taloudelliset luvut kuukausittain. Liiketoiminta-alueiden controllerit tarkastavat liiketoiminta-alueeseen kuuluvien liiketoimintojen ja yksiköiden kuukausitulokset ja raportoivat ne edelleen konsernin taloushallinnolle. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittain Metsä Groupin johtoryhmässä, johon osallistuvat Metsä Groupin ja kunkin liiketoimintaalueen ylin johto, sekä talousjohtoryhmässä, johon osallistuvat mm. konsernin talous- ja rahoitusjohtajat sekä kunkin liiketoimintaalueen talousjohtaja. Tulos raportoidaan kuukausittain Metsäliitto Osuuskunnan hallitukselle. Liiketoiminta-alueiden tulokset raportoidaan lisäksi kuukausittain niiden emoyhtiöiden hallituksille. Metsä Groupin Controllers’ Manualissa on kuvattu tarkoin raportointi- ja valvontasäännöt sekä raportointiproseduuri. Luotonvalvonnasta vastaa Metsä Groupissa kukin liiketoiminta-alue konsernin luotonvalvontapolitiikan ja siitä johdetun liiketoimintaalueen luotonvalvontapolitiikan mukaisesti. Luotonvalvontaa toteuttaa konsernin keskitetty luotonvalvontaorganisaatio yhdessä liiketoiminta-alueiden johdon kanssa. Kustannuksien, merkittävien sopimuksien ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistaman päätöksentekojärjestyksen mukaisesti sekä pääjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien mukaisesti. Investointien hyväksyntä ja seuranta hoidetaan konsernin taloustoiminnon toimesta hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään esihyväksynnän jälkeen liiketoiminta-alueen johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunnitelman antamassa raamissa. Merkittävimmät investoinnit viedään erikseen konsernin johtoryhmän ja konsernin emoyhtiön sekä liiketoimintaalueen emoyhtiön hallitusten hyväksyttäväksi. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ — HALLINTO 121 Sisäinen tarkastus Metsä Groupin sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontatehtävän hoidossa arvioimalla Metsä Groupin toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvonnan tasoa. Lisäksi sisäinen tarkastus tukee organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien toimivuutta. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida konsernin toimintojen ja yksiköiden sisäisen valvonnan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sisäinen tarkastus arvioi tehtävässään toimintaperiaatteiden, ohjeiden ja raportointijärjestelmien noudattamista, omaisuuden suojaamista ja resurssien käytön tehokkuutta. Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii konsernin pääjohtajan ja tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma laaditaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Tarkastus suunnataan vuosittain alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun riskin ja konsernin tavoitteiden kannalta tärkeitä. Toimintasuunnitelman ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus käydään johdon kanssa läpi puolivuosittain. Tarkastustoiminnan kattavuus ja koordinointi varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten varmistustoimintojen ja tilintarkastajien kanssa. Sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoisia ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai erikoisosaamista vaativien arviointitehtävien suorittamiseen. Ulkopuoliset palveluntarjoajat toimivat tällöin sisäisen tarkastuksen johtajan ohjauksessa. Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka jaetaan konsernin pääjohtajalle, tarkastettavan alakonsernin ylimmälle johdolle sekä tarkastettavan toiminnon tai yksikön johdolle. Tarkastusraportit saatetaan tiedoksi tilintarkastajille ja harkinnan mukaan niille tahoille, jotka raportin sisällön mukaan katsotaan aiheellisiksi. Sisäinen tarkastus laatii tarkastusvaliokunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä havainnoista sekä sovituista toimenpiteistä. Lisäksi puolivuotisraportissa todetaan merkittävimmät muutokset tarkastusten toteutumisessa verrattuna toimintasuunnitelmaan ja muut keskeiset sisäisen tarkastuksen suorittamat työt sekä mahdolliset resurssimuutokset. Hallitukselle laaditaan vuosiraportti sisäisen tarkastuksen toiminnasta. Riskienhallinta Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Groupin normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan tehokas yhteensovittaminen perustuvat Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja niiden kehityksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Keskitetty riskienhallinta hoitaa myös Metsä Groupin vakuutuksien koordinoinnin ja kilpailuttamisen. Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamiseen että lyhyemmälle ja pitemmälle aikavälille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Myös merkittävimpiin investointiehdotuksiin liitetään mukaan erillinen riskikartoitus. Liiketoiminta-alueet arvioivat ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia osana vuosi- ja strategista suunnitteluaan. Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan johdolle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa. Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin. 122 HALLINTO — SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Riskienhallinnan vastuut Riskienhallinnan vastuut jaetaan Metsä Groupissa seuraavasti: • Hallitus on vastuussa Metsä Groupin riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan. • Tarkastusvaliokunta arvioi Metsä Groupin riskienhallinnan riittävyyden asianmukaisuuden ja keskeiset riskialueet ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle. • Pääjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon suunnitteluprosesseissa ja että riskeistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. • Konsernin riskienhallintajohtaja vastaa Metsä Groupin riskienhallintaprosessin kehittämisestä, koordinoinnista, riski arvioinnin toteuttamisesta ja keskeisistä vakuutusratkaisuista. • Liiketoiminta-alueet ja palvelutoiminnot tunnistavat ja arvioivat omien vastuualueidensa olennaiset riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla. Riskienhallintaprosessi Riskienhallinnan tavoitteena on: • edistää ja varmistaa liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, • varmistaa turvallinen ja häiriötön liike toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa sekä • optimoida Metsä Groupin kokonaisriskipositio. Metsä Groupin riskienhallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallinta prosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, Metsä Groupin turvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen sekä kriisinhallinta, jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitysja toteutusvaiheita. säännöllisesti sisäpiiritietoa Metsä Boardia koskien. Riskienhallinnan tehtävänä on • varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskuntavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellisten seikkojen perusteella, • varmistaa Metsä Groupille asetettujen päämäärien saavuttaminen, • täyttää sidosryhmien odotukset, • suojata omaisuutta ja varmistaa liike toiminnan häiriötön jatkuvuus, • optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden suhde sekä • varmistaa Metsä Groupin kokonaisriski position hallinta ja kokonaisriskienminimointi. Metsä Groupin tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa. Sisäpiirihallinto Metsä Groupissa noudatetaan sisäpiiriasioissa arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä tytäryhtiö Metsä Board Oyj:n sisäpiiriohjetta, joka on laadittu Finanssivalvonnan standardien ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (Helsingin pörssi) laatimien ohjeiden mukaan. Metsä Group edellyttää jokaisen työntekijänsä toimivan sisäpiirisäännösten mukaisesti. Metsä Groupin lakisääteisen sisäpiirin ylläpidosta ja hallinnoinnista vastaa kunkin konserniyhtiön hallituksen sihteeri. Metsä Group suosittelee vain pitkäaikaisten sijoitusten tekemistä ja hankintaohjelmien käyttöä. Metsä Boardin julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsenet, pääjohtaja sekä tilintarkastajat. Metsä Boardin yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet sekä sellaiset henkilöt, jotka on nimitetty Metsä Groupin juridisiin, taloudellisiin sekä viestintä- ja sijoittajasuhdetehtäviin ja jotka siten saavat Tilintarkastus Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan Metsäliitto Osuuskunnalla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Edustajisto valitsee tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä, ja tämän tehtävä päättyy seuraavan varsinaisen edustajiston kokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Tilintarkastaja antaa Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä sekä raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallitukselle ja Metsä Groupin johdolle. Kevään 2011 varsinainen edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti Metsäliitto Osuuskunnan tilintarkastajana tilikauden 2011 osalta toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg, KHT. Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ovat maksaneet tilintarkastuspalkkioita vuonna 2011 yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista on maksettu yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ — HALLINTO 123 Palkka- ja palkkioselvitys Tämä Metsä Groupin palkka- ja palkkioselvitys on annettu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 15.6.2010 suosituksen 47 mukaisena ja se on julkaistu Metsä Groupin verkkosivuilla 31.3.2012. Metsä Groupin käytännön mukaisesti palkka- ja palkkioselvitys päivitetään alustavasti kahdesti vuodessa ja aina maaliskuussa samanaikaisesti hallinto järjestelmästä annettavan selvityksen kanssa. kuukausikorvaus vuonna 2011 oli 3 200 euroa ja kokouspalkkio 600 euroa kokoukselta. Muille jäsenille maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 337 050 euroa. Pääjohtajalle ei makseta erikseen palkkaa tai palkkioita hallitustyöskentelystä. Hallituksen jäsenille maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2011 yhteensä 422 490 euroa. Toimivan johdon palkitseminen Hallintoneuvoston ja hallituksen palkkiot Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto Edustajiston päätöksen nojalla hallintoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan kiinteä kuukausikorvaus sekä kokouspalkkio. Muut jäsenet saavat ainoastaan kokouspalkkion. Jäsenet ovat oikeutettuja Metsä Groupin matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Vuonna 2011 hallintoneuvoston puheenjohtajan kuukausikorvaus oli 3 400 euroa ja kokouspalkkio 600 euroa kokoukselta. Puheenjohtajalle maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 56 600 euroa. Varapuheen johtajan kuukausikorvaus vuonna 2011 oli 1500 euroa ja kokouspalkkio 600 euroa kokoukselta. Varapuheenjohtajalle maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 20 000 euroa. Muille jäsenille maksettiin kokouspalkkiota 600 euroa kokoukselta, yhteensä 80 300 euroa. Hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2011 yhteensä 156 900 euroa. Metsä Groupin toimivan johdon palkitsemisjärjestelmän tarkoituksena on palkita johtoa oikeudenmukaisesti ja kilpailukykyisesti Metsä Groupin tuloksesta, strategian toteuttamisesta ja liiketoiminnan kehitystyöstä. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päättää palkitsemisvaliokunnan valmistelun pohjalta konsernin pääjohtajan sekä Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa olevien konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkiojärjestelmän perusteet. Kaikissa Metsä Groupiin kuuluvissa yhtiöissä noudatetaan samoja palkitsemisperiaatteita, mutta palkkiokriteerit päätetään kunkin tytäryhtiön hallituksessa erikseen. Palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta, johdon eläke-eduista sekä osakepalkkiojärjestelmästä. Lyhyen aikavälin kannustimet Pääjohtajan palkka ja palkkiot sekä erokorvaus Metsäliitto Osuuskunnan hallitus Hallintoneuvoston päätöksen nojalla kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausikorvaus sekä kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokuntien kokouksista. Jäsenet ovat oikeutettuja Metsä Groupin matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Vuonna 2011 hallituksen puheenjohtajan kuukausikorvaus oli 5 800 euroa ja kokouspalkkio 600 euroa kokoukselta. Puheenjohtajalle maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 85 440 euroa. Muiden jäsenten 124 HALLINTO — PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Pääjohtajan kuukausipalkka luontoisetuineen on 81 962 euroa. Kuukausipalkkaan sisältyvät asunto-, auto-, autonkuljettaja- ja muut vähäiset luontoisedut. Hallituksen päätöksellä pääjohtajalle voidaan pääjohtajasopimuksen nojalla maksaa tulokseen, kassavirtaan ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuva kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt maksoivat pääjohtajalle vuonna 2011 palkkaa, palkkioita ja muita etuuksia yhteensä 2 813 700 euroa. Metsäliitto Osuuskunnan pääjohtajalle vuonna 2011 maksama palkka luontoisetuineen oli 1 027 766 euroa ja tulos- ja osakepalkkio 1 674 521 euroa. Muut Metsä Groupin konserniyhtiöt maksoivat pääjohtajalle palkkana, palkkioina ja muina etuuksina yhteensä 111 412 euroa. Pääjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallituksen irtisanoessa pääjohtajan, on hänellä oikeus 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Erokor vausta ei makseta, jos pääjohtaja irtisanoutuu itse tehtävästään. Muun johdon palkat ja palkkiot Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa olevien Metsä Groupin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion enimmäismäärät voivat vaihdella tehtävän tulosvaikutuksen perusteella henkilön 0–6 kuukauden palkkaa vastaavan määrään asti. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset. Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt maksoivat johtoryhmän jäsenille (pääjohtajaa lukuun ottamatta) palkkana ja palkkioina vuonna 2011 yhteensä 3 626 964 euroa. Pitkän aikavälin kannustimet Johtoryhmän osakeomistusjärjestelmä Metsä Groupin johtoryhmän jäsenistä osa on ollut mukana perustamassa Metsäliitto Management Oy -nimistä yhtiötä. Johtoryhmän jäsenistä Mika Joukio ja Timo Karinen eivät ole mukana Metsäliitto Management Oy:ssä. Yhtiön kautta johto on sijoittanut 3 850 000 euroa omia varojaan Metsä Boardin B-osakkeisiin. Lisäksi osa yhtiön Metsä Board Oyj:n B-osakkeisiin tekemistä sijoituksista on rahoitettu Metsäliitto Osuuskunnan myöntämällä 15 400 000 euron lainalla. Johto kantaa itse omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Järjestelyn tarkoituksena on kannustaa johtoryhmän jäseniä hankkimaan ja omistamaan Metsä Boardin B-osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan Metsä Groupin omistajaarvoa pitkällä tähtäyksellä sekä tukemaan konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Metsäliitto Osuuskunnan myöntämä laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Mikäli järjestelmän voimassaoloaikaa jatketaan vuosi kerrallaan vuosina 2013, 2014, 2015 tai 2016, laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Metsäliitto Managementilla on oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin milloin tahansa. Metsäliitto Managementilla on velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia Metsä Boardin B-osakkeita, mikäli Metsä Boardin B-osakkeen pörssikurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelmässä määritetyn tason. Järjestelmä on voimassa vuodenvaihteeseen 2013–2014 saakka, jolloin järjestelmä on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmää jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli Metsä Boardin B-osakkeen pörssikurssi loka-marraskuussa 2013, 2014, 2015 tai 2016 on alle sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management hankki omistamansa Metsä Boardin B-osakkeet. Metsäliitto Managementin omistamien Metsä Boardin B-osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Metsäliitto Managementissa pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelmän purkamiseen saakka. Mikäli johtoryhmän jäsen irtisanoutuu ennen järjestelmän purkamista, hän saa takaisin sijoittamansa varat, mutta ei mahdollista arvonnousua. Mikäli järjestelmä on tappiolla, lähtevä johtoryhmän jäsen saa ainoastaan laskennallisen osuuden pääomasta. Osakeomistusjärjestelmä on korvannut elokuusta 2010 lukien aikaisemman vuosia 2008–2010 koskeneen osakepalkkiojärjestelmän, jonka piirissä muu johtajisto on jatkanut. Metsäliitto Management Oy:ssä mukana olevat johtoryhmän jäsenet eivät ole olleet oikeutettuja vanhan osakepalkkiojärjestelmän mukaiseen osakepalkkioon vuodelta 2010. Metsäliitto Managementin kautta on ostettu yhteensä 6 790 887 Metsä Boardin B-osaketta, joista pääjohtaja omistaa välillisesti 1 763 867 osaketta ja muut Metsäliito Management Oy:ssä mukana olevat välillisesti yhteensä 5 027 020 osaketta. Johdon osakepalkkiojärjestelmä Osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2011–2015: Hallitus on päättänyt osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä Metsä Groupin johtohenkilöille vuosiksi 2011–2015. Järjestelmän ensimmäinen ansaintajakso on kolme vuotta, eli vuodet 2011–2013. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus nimeää jokaisen kolmen vuoden ansaintajakson alkaessa kohderyhmään kuuluvat johtohenkilöt ja päättää heidän enimmäispalkkionsa. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan johtohenkilöille. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Metsä Board Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde on päättynyt ennen palkkion maksua. Lisäksi maksetut palkkiot on palautettava, jos henkilön työsuhde päättyy työsuhteen purkamisen tai työntekijän irtisanoutumisen johdosta kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansainta jaksolta 2011–2013 perustuu Metsä Groupin omavaraisuusasteeseen ja sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) sekä liikevoiton (EBIT) kehitykseen. Kyseiseltä ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 4,7 miljoonaa Metsä Boardin B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (Metsä Board Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän mukaiset palkkiot mukaan luettuna). Osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2008– 2010: Aikaisempi vuosia 2008–2010 koskenut osakepalkkiojärjestelmä tarjosi kohde ryhmälleen mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-osakkeita kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä oli sidottu Metsä Groupin tuloksen kehitykseen ja sen perusteella maksettiin vuoden 2010 kriteerien toteutumisen johdosta 133 595 Metsä Boardin B-osaketta sekä lisäksi rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä. Metsäliitto Management Oy:ssä mukana olevat johtoryhmän jäsenet eivät olleet oikeutettuja kyseisen osakepalkkiojärjestelmän mukaiseen osakepalkkioon vuodelta 2010. Vuosia 2008–2010 koskeva osakepalkkiojärjestelmä päättyi vuoden 2010 lopussa eikä sen perusteella enää tämän jälkeen makseta palkkioita. Järjestelmä on purettu keväällä 2011. Osakepalkkiojärjestelmästä enemmän vuosikertomuksen sivuilla 97–99. Johdon eläkejärjestelyt Metsä Groupin johtoryhmän jäsenet kuuluvat työntekijäin eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakekannustinjärjestelmästä saatuja tuloja. Pääjohtajan eläkejärjestelyt Pääjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeutettu jäämään eläkkeelle pääsääntöisesti 60-vuotiaana. Pääjohtajan eläkkeen taso on 60 % työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Pääjohtajan etuusperusteisen eläkejärjestelmän vuosimaksu vuonna 2011 oli 77,5 prosenttia Metsä Groupiin kuuluvien yhtiöiden pääjohtajalle maksamasta kokonaispalkasta ja -palkkiosta. Mikäli pääjohtajan johtajasopimus päättyy ennen eläkeikää, hän on oikeutettu vapaa kirjaan. Johdon eläkejärjestelyt Metsä Groupin johtoryhmän jäsenillä on erillinen etuusperusteinen eläkesopimus, jonka mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Eläkkeen taso on enintään 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli työsuhde Metsä Groupissa päättyy ennen eläkeikää, johto ryhmän jäsen on oikeutettu vapaakirjaan. PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS — HALLINTO 125 Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan edustajiston joka neljäs vuosi postiäänestyksellä. Edustajisto on korkein päättävä elin. Aikkinen Ilmari Maanviljelijä Mynämäki Niemelä Henry Maanviljelijä Lapua Alatalo Matti Maanviljelijä Soini Nylund Mats Maanviljelijä Pedersöre Eeva Toivo Maanviljelijä Kauhajoki Nyyssönen Olli-Pekka Autonkuljettaja Pielavesi Haukilahti Tapani Maanviljelijä Veteli Pekonen Kari Maaseutuyrittäjä Parikkala Häppölä Heikki Maanviljelijä Orimattila Purhonen Petri Maanviljelijä Enonkoski Idström Eero Maanviljelijä Kiuruvesi Pyykkönen Rauno Metsätalousteknikko Suomussalmi Isomuotia Harri Maanviljelijä, metsänhoitaja Hämeenkyrö Raininko Tuomo Maa- ja metsätalousyrittäjä Jämijärvi Juutilainen Jukka Maa- ja metsätalousyrittäjä Juva Raitala Juha Maanviljelijä Loimaa Juvonen Matti Eläkeläinen Joensuu Rautiola Antti Maanviljelijä Oulainen Kallunki Heikki Fysioterapeutti Kuusamo Ryymin Jaakko Maanviljelijä Iisalmi Kananen Jussi Maanviljelijä, Agrologi Viitasaari Räsänen Tauno Yrittäjä Tuusniemi Kangas Erkki Maatalousyrittäjä Harjavalta Savolainen Jyrki Maanviljelijä Laukaa Keskinen Sakari Maanviljelijä Mänttä Sipola Atso Maanviljelijä Oulu Keskisarja Hannu Maanviljelijä Nivala Sirviö Antti Maatilayrittäjä Kemijärvi Kivenmäki Ari Agrologi, maanviljelijä Kuortane Snellman Veli Metsänhoitaja Helsinki Kiviranta Esko Maanviljelijä, varatuomari Sauvo Storsjö Bo Maanviljelijä Kristiinankaupunki Koskinen Jaakko Maanviljelijä Hamina Tienhaara Asko Maanviljelijä Alajärvi Kuisma Jaakko Agrologi Urjala Tolvanen Matti Maanviljelijä, metsäteknikko Varkaus Kuivalainen Kyösti Maaseutuyrittäjä Lieksa Tuominen Pasi Maaseutupäällikkö, maanviljelijä Eura Laineenoja Jari Agronomi, maanviljelijä Huittinen Tuppi Veli-Matti Maanviljelijä, yrittäjä Laihia Laitinen Pirkko Agrologi Utajärvi Turtiainen Matti Toimittaja, maanviljelijä Kerimäki Lamminsalo Asko Maaseutuyrittäjä Rääkkylä Uotila Kirsi Metsätalousyrittäjä Helsinki Lauttia Petri Maanviljelijä Hämeenlinna Uusitalo Ilkka Maanviljelijä Salo Levänen Pertti Vanhempi konstaapeli Pieksämäki Vapaniemi Jukka-Pekka Metsäpalveluyrittäjä Nurmijärvi Lunttila Tommi Maa- ja metsätalousyrittäjä Äänekoski Wasberg Johan Metsätalousinsinööri Mustasaari Lyömiö Matti Agrologi Mäntyharju Wasström Anders Maatalousyrittäjä Raasepori Långgård Thomas Maanviljelijä Maalahti Vuorela Erkki Maaseutupäällikkö Salla Morri Tiina Metsätalousyrittäjä Virrat Vuorenmaa Heino Metsätalousyrittäjä Haapavesi Murto Pentti Agrologi Tampere Väänänen Martti Maanviljelijä Siilinjärvi Mäkinen Pirjo Metsätalousyrittäjä Petäjävesi Ylitalo Martti Maanviljelijä Ii Nevavuori Jari Kehityspäällikkö, maanviljelijä Uusikaupunki Ylä-Outinen Päivi Maanviljelijä Lappeenranta 126 HALLINTO — METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN EDUSTAJISTO Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että Metsäliitto Osuuskuntaa hoidetaan sen sääntöjen, hallintoneuvoston päätösten ja konsernin edun mukaisesti. Se myös valvoo edustajiston päätösten täytäntöön panemista ja valitsee osuuskunnan hallituksen. Puheenjohtaja Hannu Järvinen Agronomi Janakkala Maanviljelijä Punkaharju Björkenheim Johan Maanviljelijä Isokyrö Lindqvist Hans-Erik Metsänhoitaja, kaupunginjohtaja Närpiö Ekman Eero Maaseutusihteeri Paimio Linnaranta Jussi Agronomi Kuopio Hatva Teuvo Metsätalousyrittäjä Kajaani Mikkola Antti-Jussi Maanviljelijä Pälkäne Hirvonen Ville Agrologi Rääkkylä Nikula Timo Agrologi Laitila Hongisto Arto Maanviljelijä Liminka Palojärvi Martti Maanviljelijä Vihti Isotalo Antti Maanviljelijä Kauhava Ruuth Mauri Agrologi Mikkeli Junttila Risto Toiminnanjohtaja Kemijärvi Siponen Ahti Tapani Pankinjohtaja Kiuruvesi Juusela Ilkka Talousneuvos Sastamala Store Olav Maanviljelijä Kokkola Jäärni Antti Maanviljelijä Simo Tolonen Mikko Maanviljelijä Suomussalmi Kilpinen Aarre Diplomi-insinööri, ekonomi Helsinki Vainionpää Erkki Maanviljelijä Töysä Kinnunen Esko Maanviljelijä Pieksämäki Vanhatalo Jukka Maanviljelijä Siikainen Kulmala Airi Hankekoordinaattori, maanv. Nousiainen Äijö Matti Metsätalousinsinööri Ikaalinen Kuutti Petri Maanviljelijä Kouvola Heinola Seija Pääluottamusmies Raasepori Kässi Timo Agrologi Uurainen Keskinen Matti Ostoesimies Nastola Lappalainen Jukka Maanviljelijä Pielavesi Koljonen Timo Järjestelmäasiantuntija Helsinki Lassila Hannu Maanviljelijä Veteli Nurmi Mikko Projekti-insinööri Oripää Seija Heinola Pääluottamusmies Lohja Matti Keskinen Ostoesimies Nastola Timo Koljonen Järjestelmäasiantuntija Espoo Mikko Nurmi Projekti-insinööri Kyrö Varapuheenjohtaja Juha Paajanen Jäsenet Henkilöstön edustajat METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLINTONEUVOSTO — HALLINTO 127 Metsäliitto Osuuskunnan hallitus 31.3.2012 Martti Asunta Kari Jordan s. 1955 s. 1956 Metsänhoitaja, metsäneuvos Ekonomi, vuorineuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2005 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008 Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 2005 Mikael Aminoff Eino Halonen s. 1951 s. 1949 Metsänhoitaja Ekonomi, rahoitusneuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Hallituksen jäsen vuodesta 2006 • Huoneistokeskus Oy, toimistonjohtaja (2003–2005) • Kurun kunta, projektipäällikkö (2001–2003) • Kiinteistötoimisto Martti Asunta LKV, yrittäjä (1995–) • Suomen Yhdyspankki, pankinjohtaja (1993–1995) • Tampereen Aluesäästöpankki (SSP), aluejohtaja (1988–1993) • Pohjois-Hämeen Metsänhoitoyhdistysten Liitto, kenttäpäällikkö, toiminnanjohtaja (1982–1988) • Metsä Board Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja (2008–) • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2008–) • Metsä Tissue Oyj, hallituksen jäsen (2008–) • Pellervo-Seura ry, hallituksen jäsen (2008–), hallituksen puheenjohtaja (2010–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 45 746 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 34 207 (B-osake) • Eteläinen metsäreviiri, hallituksen puheenjohtaja (2000–2007) • Rannikon metsänomistajaliitto, puheenjohtaja (2004–2007) • Maa- ja metsätalousyrittäjä (1992–) • Länsi-Uudenmaan metsäreviiri, toiminnanjohtaja (1980–1997) • Metsä Board Oyj, hallituksen jäsen (2010–) • Suomen Metsäkeskuksen Rannikon alueneuvosto, jäsen (2010–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 42 226 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 30 149 (B-osake) 128 HALLINTO — METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLITUS 31.3.2012 • Metsä Group, pääjohtaja (2006–) • Metsäliitto Osuuskunta, toimitusjohtaja (2004–) • Keskuskauppakamari, hallituksen puheenjohtaja (2012–) • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen (2005–), varapuheenjohtaja (2009–2011) • Metsäteollisuus ry, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan puheenjohtaja (2009–2011), hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen työvaliokunnan jäsen (2005–2009), hallituksen jäsen (2012–) • Metsä Board Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2005–) • Metsä Tissue Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2004–) • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2004–), puheenjohtaja (2006–) • Useita luottamustoimia säätiöissä ja yhdistyksissä Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 520 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Suora omistus 12 225 (B-osake), välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 1 763 867 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 • Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi , toimitusjohtaja (2000–2007) • Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjola, toimitusjohtaja (1998–1999) • Merita Nordbanken, varatoimitusjohtaja, aluepankinjohtaja (1998) • Merita Pankki Oy, johtaja, johtokunnan jäsen (1996–1997) • Kansallis-Osake-Pankki (1971–1995) • Cramo Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja (2003–) • YIT, hallituksen jäsen (2000–2012), tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2004–2012) sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen (2008–2012) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 2 738 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei omistusta Arto Hiltunen Saini Jääskeläinen Juha Parpala s. 1958 s. 1959 s. 1967 Ekonomi Maa- ja metsätalousyrittäjä Agrologi Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Hallituksen jäsen vuodesta 2005 Hallituksen jäsen vuodesta 2009 • Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja (2007–2009) • Helsingin Osuuskauppa Elanto, toimitusjohtaja (2004–2007), hallituksen puheenjohtaja (2005–2007) • Ol. Elanto, fuusiopäätöksen jälkeen, toimitusjohtaja (2003) • Helsingin Osuuskauppa HOK, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja (1998–2003) • Veho Group Oy AB, hallituksen jäsen (2011–) • Talent Partners Oy, hallituksen jäsen (2010–) • Metsä Tissue Oyj, hallituksen jäsen (2010–) • SRV-Yhtiöt Oyj, hallituksen jäsen (2010–) • Itella Oyj, hallituksen jäsen (2010–), puheenjohtaja (2011–) • Jenny ja Antti Wihurin rahasto, hallituksen jäsen (2010–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 1 040 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 400 (A-osake) • Keski-Suomen Keskussairaala, anestesiahoitaja (1986–1988), kätilö (1989–1998) • Korpilahden Osuuspankki, hallintoneuvoston jäsen (2008), hallituksen jäsen (2009–) • Vapo Oy, hallituksen jäsen (2005–2009) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 65 010 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 2 678 (B-osake) • Maanviljelijä (1994–) • Simon Turvejaloste Oy, hallituksen jäsen (2011–) • Metsäliitto Osuuskunta, piiritoimikunta (1997–), hallintoneuvoston jäsen (2001–2008) • Osuuskunta Pohjolan Maito, hallituksen jäsen (2006–2007) • Osuuskunta Lapin Maito, edustajiston jäsen (1998–2006) • Simon metsänhoitoyhdistys, hallituksen varapuheenjohtaja (1995–1996) • Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistys, valtuuston jäsen (1998–2004) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 11 928 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 1 000 (B-osake) Timo Saukkonen Antti Tukeva s. 1967 s. 1953 Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, metsänhoitaja Agronomi Hallituksen jäsen vuodesta 2007 • Osuuskunta Maitosuomi, toimitusjohtaja (2007–) • Osuuskunta Normilk, toimitusjohtaja (1994–) • Osuuskunta Maitojaloste, toimitusjohtaja (1991–2006) • Maa- ja metsätalous Kukkalan tila (1985–) • Luottamustoimia maa- ja elintarviketalouden organisaatioissa • Lakeuden Lähivakuutus, hallituksen varapuheenjohtaja (2006–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 12 445 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 1 000 (B-osake) • Maanviljelijä (1992–) • Pellervo-Seura ry, valtuuskunnan jäsen (2008–) • Simpeleen Osuuspankki, hallintoneuvoston jäsen (2000–) • Metsäliitto Osuuskunnan eri luottamustoimissa (1995–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 52 010 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 3 699 (B-osake) Hallituksen jäsen vuodesta 2009 METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLITUS 31.3.2012 — HALLINTO 129 METSÄ GROUPIN JOHTORYHMÄ 31.3.2012 kari jordan hannu anttiLa s. 1956 s. 1955 Pääjohtaja, Metsä Group Ekonomi, vuorineuvos Strategiajohtaja, Metsä Group Ekonomi Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 • Metsä Group, pääjohtaja (2006–) • Metsäliitto Osuuskunta, toimitusjohtaja (2004–) • Keskuskauppakamari, hallituksen puheenjohtaja (2012–) • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen (2005–), varapuheenjohtaja (2009–2011) • Metsäteollisuus ry, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan puheenjohtaja (2009–2011), hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen työvaliokunnan jäsen (2005–2009), hallituksen jäsen (2012–) • Metsä Board Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2005–) • Metsä Tissue Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2004–) • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2004–), puheenjohtaja (2006–) • Useita luottamustoimia säätiöissä ja yhdistyksissä. Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 520 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Suora omistus 12 225 (B-osake), välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 1 763 867 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 Mikko heLander iLkka häMäLä s. 1960 s. 1961 Toimitusjohtaja, Metsä Board Oyj Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy Diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 • Metsä Board Oyj, toimitusjohtaja (2006–) • Aikaisemmin Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajana sekä erilaisissa johtotehtävissä Valmet- ja Metsokonserneissa • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2009–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 881 933 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 130 HALLINTO — METSÄ GROUPIN JOHTORYHMÄ 31.3.2012 • Metsä Group, strategiajohtaja (2006–) • M-real Oyj, toimitusjohtaja (2005–2006) • Metsäliitto Yhtymä, finanssijohtaja (2003–2004) • Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja (1998–2003) • Aiemmin eri johtotehtävissä Oy Metsä-Botnia Ab:ssa (nyk. Metsä Fibre) ja Metsä-Serla Oy:ssä (nyk. Metsä Board Oyj) • Metsä Group Financial Services Oy, hallituksen puheenjohtaja (2010–) • Pohjolan Voima Oy, hallituksen jäsen (2009–) • Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, hallintoneuvoston jäsen (2011–) • Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen (2007–) • Metsä Tissue Oyj, hallituksen jäsen (2004–) • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2004–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 617 353 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 • Metsä Fibre Oy, toimitusjohtaja (2008–) • Aikaisemmin eri johtotehtävissä Oy Metsä-Botnia Ab:ssa (nyk. Metsä Fibre) • Metsäteollisuus ry, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan varapuheenjohtaja (2012–) • Metsäteollisuus ry, tuotantojohtotoimikunnan jäsen (2009–) • Pohjolan Voima Oy, hallituksen varajäsen (2009–) • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallintoneuvoston jäsen (2009–) • Suomen Laatuyhdistys ry, neuvottelukunnan jäsen (2008–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 617 353 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 Mika Joukio Esa Kaikkonen Timo Karinen s. 1964 s. 1969 s. 1966 Toimitusjohtaja, Metsä Tissue Oyj Diplomi-insinööri, MBA Lakiasiainjohtaja, Metsä Group Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Toimialajohtaja, Metsä Wood Diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 • Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja (1.2.2012–) • M-real Oyj (nyk. Metsä Board Oyj), Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen johtaja (2006–2012) • Useita liiketoiminnan johtotehtäviä Metsä-Serlassa ja M-realissa vuodesta 1990 alkaen Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 34 345 (B-osake) • Metsä Group, lakiasiainjohtaja (2003–) • Metsäliitto-konserni, lakimies (2000–2003) • Metsä-Serla Oy (nyk. Metsä Board Oyj), lakimies (1998–2000) • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), lakivaliokunnan jäsen (2007–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 440 967 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 • Metsä Wood, toimialajohtaja (2011–) • Metsäliiton Puutuoteteollisuus, sahateollisuuden johtaja (2010–2011), talous- ja strategiajohtaja (2006–2009) • Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre), liiketoiminnan kehitysjohtaja (2001–2006) • Aikaisemmin eri johtotehtävissä Dyneassa ja Neste Chemicalsilla Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: 23 669 (B-osake) Juha Mäntylä Vesa-Pekka Takala s. 1961 s. 1966 Toimialajohtaja, Metsäliitto Puunhankinta Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, metsänhoitaja Talousjohtaja, Metsä Group Kauppatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 • Metsäliitto Puunhankinta , toimialajohtaja (2008–) • Aiemmin eri tehtävissä Metsäliitto Osuuskunnassa • Aiemmin eri tehtävissä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Enso Forest Development Ltd:n palveluksessa • Metsäteollisuus ry, metsävaliokunnan puheenjohtaja (2010–) • Suomen Metsäsäätiö, hallituksen jäsen (2010–) • Thosca Holz GmbH, hallituksen jäsen (2009–) • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2008–) • Finsilva Oyj, hallituksen jäsen (2007–) • Kustens Skogscentral, johtokunnan jäsen (2003–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: 42 413,15 euroa Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 440 967 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 • Metsä Group, talousjohtaja (2010–) • Outotec-konserni, talous- ja rahoitusjohtaja (2006–2010), johtoryhmän jäsen, toimitusjohtajan varamies • Outokumpu-konserni, talousjohtaja (2001–2006), johtoryhmän jäsen (2005) • Aiemmin Outokumpu-konsernin taloushallinnon johtotehtävissä Osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset Metsä Board Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 440 967 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 124 METSÄ GROUPIN JOHTORYHMÄ 31.3.2012 — HALLINTO 131 TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Metsä Group ei kommentoi konsernin taloudellista tulosta tai vastaavia kysymyksiä kunkin raportointijakson päättymisestä kyseisen jakson raportin julkaisemiseen asti lukuun ottamatta oleellista markkinatilanteen muutosta tai virheellisen tiedon oikaisua. Metsä Group pyrkii tarjoamaan yhtiötä koskevaa ajantasaista ja vaivattomasti hyödynnettävää tietoa säännöllisesti ja avoimesti. Yhtiön tavoitteena on tuottaa toimintaansa ja taloudellista asemaansa sekä lähiajan näkymiään koskevia tietoja luotettavasti ja totuudenmukaisesti. Kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti. TALOUDELLINEN INFORMAATIO Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected] sekä konsernin verkkosivuilta www.metsagroup.fi Pörssitiedotteet, osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedot päivitetään Metsä Groupin verkkosivuille reaaliajassa. Lisäksi verkkosivuilla esitellään muun muassa konsernin tuotteita, asiakkaita, myyntiverkostoa sekä ympäristökysymyksiä ja organisaatiota. Verkkosivuilta voi tilata Metsä Groupin julkaisuja sekä antaa palautetta. Yhtiön yleissähköpostiosoite on [email protected]. 132 TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Metsä Group julkaisee taloudelliset raporttinsa vuonna 2012 seuraavasti: SULJETTU IKKUNA TALOUDELLINEN KATSAUS 1.1.–9.2.2012 VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE JULKAISUPÄIVÄ TORSTAI 9.2.2012 1.4.–3.5.2012 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–MAALISKUU TORSTAI 3.5.2012 1.7.–2.8.2012 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–KESÄKUU TORSTAI 2.8.2012 1.10.–1.11.2012 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI–SYYSKUU TORSTAI 1.11.2012 JuLKAIsIJA Metsä Group Konserniviestintä PL 10 02020 METSÄ Sähköposti: [email protected] Julkaisu löytyy PDF-muodossa verkkosivuilla www.metsagroup.fi Vuosikertomus on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi PEFC Certified Kannet: Carta Integra 190 g/m2 Vuosikertomus: Galerie Art Silk 130 g/m2 Tilinpäätös: Galerie Art Silk 115 g/m2 Graafinen suunnittelu ja taitto: Zeeland Branding Oy Johdon kuvat: Seppo Samuli Paino: Erweko Oy Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista PEFC/02-31-120 www.pefc.org Metsä Group PL 10 02020 METSÄ Puh. 010 4601 www.metsagroup.fi
© Copyright 2024