1. No category

SORAVAROJEN
1 A
RVIOINT I
TVL :n Keski-Suomen piirissä
Geologinen tutkimuslaito s
1971,
1978
Ilpo Kurkinen
Jaakko--"fi.kkanen
S I SXLLYSLUETTEL O
OSA I I
Sivu 101
Karttalehti 2243
105
3122
JOUTS A
110
3211
KORPILAHT I
126
3212
JYViSKYLÅ
147
3221 J.XNEKOSK I
174
"
181
185
"
REISJXRV I
3222
KONGINKANGAS
3311
VIITASAARI
3312
PIHTIPUDAS
188
3321 PYHRJXRV I
189
3124
HIRVENSALM I
3213
KANGASNIEM I
195
3214
HANKASIALMI
198
3223
RAUTALAMP I
204
3224 ISTUNMiK I
205
3313
191
"
AS .
VESANT O
206 Yhteenveto TVL :n Keski-Suomen piiri n
massoista peruskartta1ehdittain sek ä
1 : 100 .000 karttalehdittain .
- 101 -
2343 0 4
2343 REISJARV I
Karttalehti 2343 04 Iso-Kotajärv i
Keski-Suomen läänin alueella karttalehdellä ei ole käyttökel poisia lajittuneita muodostumia .
Karttalehti 2343 05 Köyhänper ä
Muodostuma 1, Särkiharj u
Kapea harju, jossa luoteisosa on hiekkaista soraa ja muuten so raista hiekkaa . Liepeet ovat hienoa hiekkaa . Kerrospaksuu s
luoteisosassa on 5 m . Pinta-ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja maantie . Kokonaismass amäärä on 1 milj .m3 , josta arvioitu B 230 .000 m 3 , c 770 .000 m 3
Muodostuma 2, Korkeakanga s
Maantien alle jäävä selänne on harjun käyttökelpoisinta ainesta ,
hiekkaista soraa . Liepeet ovat hiekkaa . Kerrospaksuus B-luokan
alueella on keskimäärin 8 m . Pinta-ala on 60 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,1 milj .m3 , josta arvioit u
B 900 .000 m 3 , C 2,2 milj .m3
Karttalehti 2343 07 Muurasjärv i
Muodostuma 1, Muurasjärv i
Likolammen länsipuolella oleva harjun selänne on hiekkaa, sora a
ja kivistä soraa vuorokerroksina . Liepeille päin aines muuttu u
soraiseksi hiekaksi . B-luokan alueella suurin kerrospaksuus oft
18 m . Pinta-ala on 43 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä o n
2,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 405 .000 m3 ,
C 2,07 milj .m 3 .
~..
- 102 -
2343 0 7
Muodostuma 2, Niemenharj u
Sikasaari ja tästä luoteeseen oleva kapea harjuselänne Miemen harju ovat hiekkaa ja soran osuus ydinosassa on noin 30 % . Ke rrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 18 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä tulisi välttää maisemallisista syistä .
Kokonaismassamäärä on 500 .000 m3 , josta arvioitu B 150 .000 " m3 ,
C 350 .000 m3 .
Muodostuma 3, Peukaloine n
Karttalehden rajalla länsiosa on harjua ja itäosa rantakerros tumaa . Samaan harjususteemiin kuuluu myös Pitkäsaaren harjusaari .
Käyttökelpoisinta soraista hiekkaa on Peukaloisen länsiosa, jos sa kerrospaksuus on noin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 360 .000 m 3 , josta arvioitu B (;0 .000 m 3 , c 300 .000 m3 .
Karttalehti 2343 08 Muura s
Muodostuma 1, Torakkalampi
Matala harju, jota on jo käytetty runsaasti . Kerrospaksuus o n
1,5-3 m . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Pohjoisosa s sa on soraista hiekkaa . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .
Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta arvioitu B 35 .000 m3 ,
C 265 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Koivukanga s
Harjun pohjoisosan selänteet ovat soraa, hiekkaa ja kivist ä
soraa . Eteläosa on hiekkaa . Liepeillä tavataan paikoin haittan a
silttikerroksia . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 17 ha .
Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie .
Kokonaismassamäärä on 410 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 ,
B 200 .000 m 3 , c 200 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Ristimäk i
Harjun korkein selänne Ristimäki on soraista hiekkaa ja hiekkai s ta soraa . Välikerroksina ja linsseinä on kivistä soraa . Luoteis osassa maantien alle jäävä selänne on soraista hiekkaa . Liepee t
ovat hiekkaa . Kerrospaksuus Ristimäessä on . keskimäärin 20 m .
Pinta-ala on 42 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 5,2 milj .m3 ,
- 103 -
2343 0 8
josta arvioitu A 200 .000 m3 , B 2 milj .m 3 , C 3 milj .m 3 .
Karttalehti2343 10+ 3321 01 Raudanjärv i
Muodostuma 1, Pahkapur o
Harjuun kuuluvan muodostuman lajittuneisuus saattaa olla paikoi n
heikkoa . Kerrospaksuus on vähäinen, 1-3 m . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 8 ha, Aines on pääluokkaa C . Kokonais massamäärä 120 .000 m3 .
Muodostuma 2, Hietasal o
Matala harju suoalueella . Pohjoisosa rajoittuu kalliomäkeen, j a
on heikohkosti lajittunutta kivistä soraa . Noin 1,5 metriä paks u
keskiosa on soraa ja eteläosa soraista hiekkaa . Lohkareide n
peittämät kohoumat saattavat olla kalliokohoumia . Kerrospaksuu s
on 1,5-5 m . Pinta-ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s massamäärä on 630 .000 m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 260 .00 0
m3 , c 350 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Vuosiaissal o
Soiden ympäröimä, matala harju . Kerrospaksuus on 1,5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokka a
C . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m3 ,
C 100 .000 m3 .
Muodostuma 4, Aittosal o
Kapeita, noin 2-6 m korkeita harjuselänteitä suoalueella . Aines
on hiekkaa ja soraa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 10,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
230 .000 m 3 , josta arvioitu B 110 .000 m 3 , c 120 .000 m3 .
Muodostuma 5, Raudanjok i
Pohjoisosan kapea harjuselänne on varmaankin B-luokan ainesta .
Harjulaajentuma ja eteläosa ovat hiekkaa, jossa välikerroksin a
on noin 20 % :n luokkaa soraa . Kerro s paksuus on 2-5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 26 ha . Aines on pääluok kaa C . Kokonaismassamäärä on 650 .000 m 3 , josta arvioit u
B 160 .000 m 3 , c 490 .000 m3 .
- 104 -
2343 10 + 3321 0 1
Muodostuma 6, Karjasillansuo
Harjun pohjois- ja keskiosissa on aines hiekkaista soraa j a
kivistä soraa . Eteläosan matala alue on ja C-luokkaa . Kerros paksuus on 1-4 m . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa B .
Kokonaismassamäärä on 255 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m3 ,
B 120 .000 m3 , c 125 .000 m3 .
- 105 -
3122
3122 0 2
JOUTSA
Karttalehdet 3122 02 Judinsalo la 3222 03 Tommola .
Niiden alueella ei ole laajuudeltaan yli 2 ha olevia glasifluviaalisia esiintymiä .
Karttalehti 3122 05 Kammiovuori
Muodostuma 1 Vastamäk i
Kalliomurroksessa oleva harjujakson osa, pääosa on kerrostunu t
supra-akvaattisissa oloissa . Aines on keski- ja pohjoisosiss a
hiekkaa, eteläosa on pinnaltaan moreeninsekaista soraa, ilmei sesti se heikosti peseytynyttä myös sisäosissa . Kerrospaksuu s
vaihtelee 3-10 m . Pinta-ala on 24 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa keskiosassa asutus . Kokonaismas samäärä on 900 .000 m3 , josta arvioitu A 30 .000 m3 , B 220 .000 m3 ,
C 650 .000 m 3 .
Karttalehti 3122 06 Luhank a
Muodostuma 1 Lempä ä
Harjujakson matala etelä- ja keskiosa ovat hiekkaa, supra-akvaattisen kallion päällä oleva pohjoisosa karkeaa kivistä sora a
ja lohkareita, länsiosissa pinta on moreeninsekaista . A-luoka n
osuus on keskiselänteessä melko suuri, 20-30 % . Kerrospaksuu s
on eteläosassa 2-5 m, muualla 5-10 m . Pinta-ala on 68 ha . Aines
on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asu tus . Kokonaismassamäärä on 4,5 milj .m 3 , josta arvioit u
A 150 .000 m 3 , B 1,35 milj .m 3 , C 3 milj .m 3 . Muodostumasta o n
valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 2 Tahkoharj u
Supra-akvaattinen harjuselänne moreeniselänteen rinteellä, etelä päässä pohjatasona on kallio . Aines on pintaosissa huonosti pe seytynyttä soraa, päällä paikoin vajaa metri hietaa . Pohjoisos a
on hienoa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus . vaihtelee 3-15 m .
Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä
- 106 -
3122 0 6
haittaavat keskiosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassa määrä on 1,9 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 900 .000 m3 ,
C 900 .000 m3 .
Muodostuma 3 Harj u
Edellisen kapea jatke kalliomäkien välissä . Aines on pienikivis tä soraa ja hiekkaa, A-luokan osuus on pieni . Kerrospaksuus o n
yleensä vain 2-4 m, pohjoispää on paksumpi . Pinta-ala on 6 ha .
aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .
Kokonaismassamäärä on 230 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,
B 120 .000 m3 , c 100 .000 m3 .
Muodostuma 4 Salvia
Matala, hietaista hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka merkity s
on pieni . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aine s
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 100 .000 m3 .
Muodostuma 5 Tammilaht i
Hiekkaista soraa oleva harjuselänteen osa, eteläosan päällä o n
silttiä vajaa metri . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pää luokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 60 .000 m3 ,
C 40 .000 m3 .
Muodostuma 6 Rasimäk i
Kallio-moreenialueen päälle kerrostunut harjujakson osa . Etelä pää on hiekkaa, muuten aines on huonosti peseytynyttä soraa j a
someroa . Pohjoisosassa pinnalla on ylisuuria lohkareita ylei sesti . Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, alustasta johtuen .
Keskimäärin se lienee n . 6 m . Pinta-ala on 25 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie .
Kokonaismassamäärä on 1,4 milj . m3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 ,
B 700 .000 m3 , c 600 .000 m3 .
Muodostuma 7 Keida s
Hiekkaista soraa oleva pohjoisosa on kalliomäen kyljessä, matal a
Mämminiemi on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, joten
- 107 -
3122 0 6
alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines on pääluok kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat .
Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m 3 ,
: ._.
C 50 .000 m3 .
Muodostuma 8 Luhank a
Kalliokohoumien välissä oleva hienon hiekan muodostama harjun
osa . Soran osuus on todennäköisesti pieni . Kerrospaksuus o n
keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käytön esteenä on asutus ja hautausmaa . Kokonai s massamäärä on 450 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 ,
C 400 .000 m3 .
Muodostuma 9 Hakanen
Reunaosistaan siltin peittämä matala harjuselänne, ainekseltaa n
hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Muodostumassa e i
ole leikkauksia . Pinta-ala on . 2 ha . Aines on luokkaa C, koko naismassamäärä 50 .000 m 3 . Muodostuman käytön esteenä on matkailu keskus .
Karttalehti 3122 09 Pappine n
Muodostuma 1 Pirttikanga s
Suureksi'osaksi kalliomäkien väliin kerrostunut osa harjujaksoa .
Eteläpää on hienoa hiekkaa, samoin reunaosat . Lapinvuori on kivis tä soraa, A-luokan osuus on 10-20 %, pohjoispää soraista hiekkaa .
Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, Lapinvuori on 10-20 metriä pa ksu, muualla paksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 67 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosass a
maisemansuojelu . Aineksen käyttöä haittaavat Lapinvuoren laki osassa ylisuuret pintalohkapeet . Kokonaismassamäärä on 4 milj . m 3 ,
josta arvioitu A 150 .000 m3 , B 1,25 milj .m 3 , C 2,6 milj .m 3 .
Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 2 Puttol a
Leveä, reunaosistaan kalliomäkien rinteelle'ja päälle kerrostunu t
osa pitkää jaksoa . Aines on pääosin hiekkaa, vain kapea syöttäv ä
osa on soravaltainen . A-luokkaa on Kaakkomäen alueella n . 10 % ,
eteläosan selänne on hiekkaista soraa ja hiekkaa . Länsiosien
-. 108 -
3122 0 9
kummut ovat pääasiassa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on etelä ja länsiosissa 2-6 m, itä- ja pohjoisosassa 5-15 m . Pinta-al a
on 183 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä o n
eteläpäässä matkailukeskus . Kokonaismassamäärä on 10 milj . m3 ,
josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 750 .000 m3 , c 9,2 milj .m3 .
Muodostuma 3 Heinälamp i
Suuressa kallionmurroksessa olevaa harjujaksoa, pääosin hiekkaa .
Ilmeisesti pitkittäisissä selänteissä, jakson keskiosissa o n
soraa 10-20 % välikerroksina, vaikka leikkausten puuttuess a
soran osuus Qt ttl.e esille muualla kuin eteläpäässä, jossa on myö s
A-luokan materiaalia 5-10 % . Kerrospaksuus vaihtelee suuresti ,
2-20 metrin välillä . Pinta-ala on 183 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 12 milj .m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 ,
..
B 850 .000 m 3 , C 11,1 milj .m3 .
Muodostuma 4 Harjunmäk i
Edellisen välitön jatke, jonka keskiselänne on geologisin peru s tein merkitty soravaltaiseksi, vaikka leikkauksia siinä ei ole .
Reunaosissa aines on hiekkaa, soraa on korkeimmissa kumpareiss a
10-20 % . Länsiosien päällä on hienoa hietaa vajaa metri, samoi n
suppien pohjalla . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m, vain keskis elänne on paikoin yli 10 m paksu . Muodostumassa ei ole kuin par i
pientä leikkausta . Pinta-ala on 155 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 7,6 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,
B 900 .000 m3 , c 6,6 milj .m3 . .
Muodostuma 5 Harjul a
Jakso alkaa Mikkelin piirin puolelta, kumpumoreenialueen reuna l ta, ja eteläosat ovat huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa ,
Harjulan kaakkoispuolella on päällä ylisuuria lohkareita . Keski osan poikkisuuntainen kumpu on soraa, pohjoispää soraista hie kkaa . Kerrospaksuus on eteläosassa 2-4 m, muualla 5-10 m . Pinta ala on 32 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi ttaa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m 3 , josta ar vioitu B 200 .000 m3 , c 800 .000 m 3 .
- 108 -
3122 0 9
Muodostuma 6 Harj u
Edellisen jatke, jonka korkeimmat osat ovat soravaltaisia, lieve alueilla aines on hienoa hiekkaa . Karkein aines on keskiosan se länteessä, jossa on A-luokan ainesta 5-10 % . Harjun talon pohjois puolella pintaosa on moreeninsekaista, ' länsireunalla myös liet teistä . Kerrospaksuus on yleensä n . 5 m, keskiosassa 5-15 m .
Pinta-ala on 79 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa päällä oleva tiestö ja keskiosassa asutus . Kokonaismassamäärä on 3,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 ,
B 775 .000 m 3 , c 2,9 milj .m 3 .
Karttalehti 3122 11 Jouts a
Muodostuma 1 Kirkkokanga s
Piirin rajalta Joutsansalmeen ulottuva jakso, pohjoispäästää n
kalliomäkien välissä . Aines on lähes kokonaan hiekkaa, vain Upa konlammen luoteispuoli on soråvaltainen, A-luokkaa on seläntees sä n . 20 % . Muualla soraa on vain oieniä määriä linsseinä pohjoisosissa . Kirkkokankaan pohjoisosassa on haittana ylisuure t
pintalohkareet . Kerrospaksuus on keskimäärin 4-5 m, luoteisosa n
selänteessä 10-20 m . Pinta-ala on 261 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus, ranta-alueill a
myös luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamäärä on 12,6 milj .
m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 480 .000 m 3 , c 12,1 milj .m3 .
Muodostuma 2 Jouts a
Kirkonkylän alla oleva harjujakson osa, luoteispäästään moreen i alueen kyljessä . Aines on hiekkaa ; vain keskiosassa on välike rroksina hienoa soraa . Kaakkoispää on peittynyt osittain hiedalla .
Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 106 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on taajama-alue . Koko naismassamäärä on 4 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,
C 3,9 milj .m 3 .
Karttalehti 3122 12 Vallaspelt o
Muodostuma 1 Katajisto
Kallio-moreenialueen päällä oleva matala harjuselänne . Aines on
109 -
3122 1 2
kivistä hiekkaa, pohjoisosiaa pinta on moreeninsekaista . Kerros paksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 360 .000 m3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 ,
C 340 .000 m3 .
Muodostuma 2 Koivul a
Hienoa hiekkaa oleva kumpuileva harjun osa, pohjoispäästää n
moreenimäen rinteellä . Kerrospaksuus on 2-6 m . Muodostumassa e i
ole leikkauksia . Pinta-ala
on 20 ha . Aines on luokkaa C, koko .
naismassamäärä 800 .000 m3 .
Muodostuma 3 Liitiäise t
Kallioselänteiden rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin hieno a
hiekkaa, länsireunalla myös soraista hiekkaa . Kerrospaksuus o n
2-6 m, paksuin osa on jo käytetty . Pinta-ala on 20 ha . Aines on
luokkaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m3 .
Muodostuma 4 TVL-Tampinmyll y
Matala harjujakson osa, pääasiassa hienoa hiekkaa . Kapea länsireunan selänne sisältää pintaosassa hieman soraa, eniten koi l lispäässä, n . 20 % . Itäosien päällä on paikoin tuulikerrostuma a
1-2 m . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m, vain selänne on paksu mpi . Pinta-ala on 172 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä on
4,2 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 , c 4 milj .m 3 .
Muodostuma 5 Surmavuor i
Matala lounaisosa on hietaista hiekkaa, Surmavuoren länsipuole l la on välikerroksina hiekkaista soraa . Pohjoispuoli on pintaosa s ta kivistä soraa, A-luokan osuus on kuitenkin pieni . Kapea koi l lisosa on soraista hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m, Surma vuoren ympäristö on paksuinta . Pinta-ala on 48 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismass a määrä on 2 milj .m3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 , B 550 .000 m 3 ,
C 1,4 milj .m3 .
- 110 -
3211 0 1
3211 KORPILAHT I
Karttalehti 321101 Kouhinsal o
Karttalehden alueella ei ole lainkaan yli 2 ha :n suuruisia
lajittuneita esiintymiä .
Karttalehti 3211 02' Korpilaht i
Muodostuma 1 Tähtiniem i
Moreenimäen rinteellä olevaa harjun lievealuetta, ainekseltaa n
hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on luokka a
C, kokonaismassamäärä 350 .000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoitta a
alueella toimiva virkistyskeskus .
Muodostuma 2 Korpilaht i
Kalliomurroksen sivulla olevaa jäätikköjokiainesta, lähinn ä
hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 9 ha . Ai nes on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m3 . Muodostuman
käytön esteenä on asutus ja tiestö .
Karttalehti 3211 03 Vihtalaht i
Muodostuma 1 Orastenmäk i
Melko ohutta, huonosti lajittunutta harjuainesta kallion murro ksessa, luoteispäässä kalliot pistävät esiin . Kaakkoispää on hi e taista hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen merkitys o n
pieni . Pinta-ala on 22,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismas samäärä on 500 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 480 .000 m3 .
Muodostuma 2 Peltokanga s
Moreenimäen sivulla ja rinteellä oleva eteläosa on hienoa hiekkaa, länsiosien päällä on paikoin hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m .
Pohjoisosa on deltamainen tasanne, jossa kerrospaksuus on 10-15 m ,
aines on hiekkaa, itäosissa hietaa . Pinta-ala on 121 ha . Aine s
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 7,5 milj .m 3 . Muodostuman käy t
töä rajoittaa eteläosassa asutus ja tiestö .
- 111 -
3211 0 3
Muodostuma 3 Kulperinkanga s
Edelliseen liittyvä reunamuodostuma, jonka eteläosa on kerro s tunut kalliomäen rinteelle . Aines on hietaista hiekkaa, reuna osien päällä on paikoin silttiä vajaa metri . Kerrospaksuus o n
yleensä 5-10 m, vain eteläreuna on kallioperästä johtuen ohuem pi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 34 ha . Aine s
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 2,3 milj .m 3 .
Muodostuma 4 Alkula Hienoa hiekkaa oleva harjukumpu kalliomurroksen sivulla . Kerros paksuus on keskimäärin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 2 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
100 .000 m 3 .
Muodostuma 5 Vihtakanga s
Leveään kallioperän ruhjeeseen syntynyt suureen reunamuodostumaan kuuluva delta ja siihen liittyvä syöttävä harju . Aines o n
etelä- ja keskiosassa hienoa hiekkaa, välikerroksina on yleises ti hietaa . Kapea pohjoisosa ja itäpuolinen harjukumpu ova t
soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-al a
on 186 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
7 milj .m 3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 , c 6,8 milj .m 3 .
Muodostuma 6 Ruokol a
Katkonainen ja kapea supra-akvaattinen harju kallioalueen päällä .
Aines on soraista hiekkaa, pintaosassa myös kivistä soraa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 170 .000 m3 , josta arvioit u
B 15 .000 m3 , c 155 .000 m 3 .
Muodostuma 7 Isk a
Kalliomäkien välisessä painanteessa oleva reunamuodostuma, jok a
on kerrostunut matalaan veteen . Aines on hiekkaa, itäosie n
päällä on hietaa . Kerrospaksuus on 2-8 m, keskiosa on paksuin .
Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä on 540 .000 m3 , josta arvioi tu B 40 .000 m 3 , c 500 .000 m3 .
-- 112 -
3211 0 3
Muodostuma 8 Ojal a
Kalliomurroksessa oleva reunamuodostuma, ainekseltaan hietaist a
hiekkaa . Välikerroksina on yleisesti hienoa hietaa, joten aluee n
merkitys on vähäinen . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-ala on 26 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 600 .000 m 3 .
Muodostuma 9 Niittuah o
Osa suurta reunamuodostumaa järvialtaan kaakkoisreunalla . Aine s
on pääosin hiekkaa, lakiosassa on paikoin ylisuuria lohkareita .
Luoteisrinteen puolella on välikerroksina hiekkaista soraa ,
kaakkoispuolelle yleisesti'hietaa . Kairauksen (v . 1971) perusteella lakiosassa voi olla jopa 3 metriä paksuja moreenilaattoja .
Kerrospaksuus on keskiselänteessä 30-40 m, ohentuen jyrkäst i
reunoille . Pinta-ala on 178 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu man käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa tiestö ja asutus, luoteis osassa luonnonsuojelutekijät . Kokonaismassamäärä on 16 milj . m3 ,
josta arvioitu B 1 milj .m3 , C 15 milj .m3 .
Karttalehti 3211 04 Putkilaht i
Muodostuma 1 Haukijärv i
Kapea harjuselänne, luoteispäästään kalliomäen kyljessä . Aine s
on enimmäkseen soraista hiekkaa, pohjoisosa on soravaltainen .
Kaakkojspään pinta on moreeninsekaista, myös ylisuuret lohkareet ovat haittana . Kerrospaksuus on 3-8 m . Pinta-ala on 9 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .
Kokonaismassamäärä on 430 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,
B 220 .000 m3 , c 200 .000 m3 .
Muodostuma 2 Klemettil ä
Matala harjuselänteen osa, pohjoispäässä huonosti lajittunutta ,
paikoin lietteistä soraa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Pinta ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on
.
60 .000 m 3 , josta arvioitu B 35 .000 m3 , c 25 .000 m 3 .
- 113 -
3211 0 4
Muodostuma 3 Pirttivuor i
Harjuselänne, jonka laki on kauttaaltaan 0,5-2 m3 lohkareide n
peittämä . Aines on pääosin hiekkaa, välikerroksina on sora a
20-30 %, keskus voi olla soravaltainen . Reunaosat ovat hieno a
hiekkaa ja hietaa eteläosassa myös silttiä . Kerrospaksuus o n
keskiosassa 20-30 m, reunaosissa ja pohjoisosassa 5-10 m .
Pinta-ala on 37 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 4 milj .m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 800 .000 m3 ,
C 3,1 milj .m 3 .
Muodostuma 4 Putkilaht i
Edellisen muodostuman jatke, pohjoisosistaan kallioalueen päällä .
Aines on lähes kokonaan hienoa hiekkaa, keskiosien päällä o n
hietaa yli 1 m . Pohjoisosassa on välikerroksina soraa vähäises sä määrin . Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m . Pinta-ala on 43 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j a
tiestö . Kokonaismassamäärä on 2 milj .m3 , josta arvioit u
B 100 .000 m3 , c 1,9 milj .m3 .
Muodostuma 5 Kortelaht i
Suuren kallioruhjeen rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin huo nosti lajittunutta kivistä hiekkaa . Kairaus osoittaa, että luo teisosassa aines on lievästi routivaa . Lounaisosat ovat hieno a
hiekkaa . Kerrospaksuus on alustasta riippuva, ilmeisesti keski määrin . 4 m . Pinta-ala on 33 ha . Aines on pääluokkaa C . Ainekse n
käyttöä haittaavat itäosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonai s massamäärä on 1,2 milj .m3 , josta arvioitu A 40 .000 m3 ,
B 360 .000 m 3 , c 800 .000 m 3 .
Muodostuma 6 Hietajärv i
Kallioalustalla oleva, karkeaa jäätikköjokiainesta, jossa A-luokan osuus on 20-30 %, itäosassa vieläkin enemmän, mutta ylisu u rta on myös melko yleisesti . Kerrospaksuus lienee keskimääri n
vain 3 m . Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais massamäärä on 450 .000 m3 , josta arvioitu A 130 .000 m3 ,
B•270 .000 m 3 , c 50 .000 m 3 . Muodostumasta on valokuvia GTL : n
arkistossa .
- 114 -
3211 0 4
Muodostuma 7 Vaarusjärv i
Edelliseen liittyvä supra-akvaattinen harjuselänteen osa, myös kin karkeaa kivistä soraa . A-luokan osuus on 50 % massoist a
eikä ylisuuria lohkareita juuri ole . Kerrospaksuus on keskimä ärin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha .
Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 ,
B 100 .000 m3 . Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
.
Karttalehti 3211 05 Oittil a
Muodostuma 1 Mäyränkukkula t
Muodostuma on edellisen jatke ; sen supra-akvaattinen osa o n
kivistä soraa, Tallion rinteellä oleva pohjoispää soraista
hiekkaa . Kerrospaksuus on eteläosissa 5-15 m, pohjoisosass a
vain 2-5 m . Pinta-ala on 14,5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 600 .000 m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m 3 ,
B 200 .000 m 3 , c 380 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Myllymäk i
Kalliomäen kyljessä oleva harjun osa, jonka luoteisreunan pää l lä on moreenia vajaa metri . Alla oleva aines on hiekkaista soraa ,
eteläosassa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on 5-15 m . Pinta ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi t taa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m 3 , josta
arvioitu A 40 .000 m3 , B 260 .000 m3 , c 300 .000 m3 .
Muodostuma 3 Koivist o
Eteläosan selänne on hiekkaista soraa, kun taas leveä pohjois pää on hietaista hiekkaa, reunaosien päällä on myös siltti ä
vajaa metri . Kerrospaksuus on 3-6 m . Pinta-ala on 32 ha . Pines
on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .
Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,
B 190 .000 m 3 , c 1 milj .m3 .
Muodostuma 4 Hakavuor i
Melko matala kalliomäkien välissä oleva harjujakson osa . Aine s
on hietaista hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-4 m . Alueen merkity s
on vähäinen . Pinta-ala on 15 ha . Aines on luokkaa C, kokonai s massamäärä 400 .000 m3 .
- 115 -
3211 0 5
Muodostuma 5 Peltoma a
Pieni, kallion painanteessa oleva harjunosa, ainekseltaan hieno a
hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 2,5 ha . Aines on
luokkaa C, kokonaismassamäärä 60 .000 m 3 .
Karttalehti 3211 06 Ristinselk ä
Muodostuma 1 Niinijärve t
Kallioruhjeen ylittävä harjuselänne . Eteläosa on hiekkaista soraa ,
pohjoispää huonosti peseytynyttä kivistä soraa, aines on kallio n
päällä . Länsiosan lievealue on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus o n
2-6 m . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käy t töä haittaavat ylisuuret lohkareet pohjoisosassa . Kokonaismass a määrä on 400 .000 m3 , josta arvioitu A 25 .000 m 3 , B 200 .000 m 3 ,
C 175 .000 m3 .
Muodostuma 2 Niinioj a
Kallioselänteen kyljessä oleva esiintymä, ainekseltaan soraist a
hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonai s massamäärä 80 .000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .
Karttalehti 3211 07 Kivisu o
Muodostama 1 Matoharj u
Harjuselänteen osa, ainekseltaan hiekkaista soraa ja hiekkaa .
Itäpuolinen jään reunan suuntainen selänne on huonosti lajitt unutta kivistä hiekkaa, sen kerrospaksuus on vain 1-2 m . Kerros paksuus vaihtelee harjussa 2-6 m, eteläpää on paksuin . Pinta-al a
on 13,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
300 .000 m3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 , c 200 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Lepol a
Leveähkö harjuselänne, itäreunaltaan moreenin päällä . Keskus on
hiekkaista soraa, A-luokan osuus on melko pieni . Reunaosie n
aines on hiekkaa, eteläpäässä pinnalla hietaa . Kerrospaksuus o n
yleensä 5-10 m, vain eteläpää .on ohuempi . Pinta-ala on 42 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2 milj . m 3 , josta
arvioitu A 40 .000 m3 , B 460 .000 m3 , c 1,5 milj .m 3 .
- 116 -
3211 0 7
Muodostuma 3 Nikkarah o
Matalaan veteen kerrostunut harjujakson osa pohjoispäästää n
lohkareisen moreenialueen rinteellä . Etelä- ja keskiosat ova t
kivistä soraa, pinta on korkeimmissa selänteissä moreeninsekai s ta . Pohjoispuoli on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on eteläosi s sa 5-10 m, pohjoisosassa 2-6 m . Pinta-ala on 29 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioit u
A 30 .000 m3 , B 300 .000 m3 , c 570 .000 m3 .
Muodostuma 4 Orikanga s
Edellisen jatke kumpumoreenialueen kyljessä . Ohut eteläosa o n
hiekkaa, pohjoisosa hiekkaista soraa . Kumpujen pintaosissa o n
ylisuuria lohkareita runsaasti pohjoispäässä . Kerrospaksuus o n
2-4 m . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass amäärä on 600 .000 m3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 , c 400 .000 m 3 .
Muodostuma 5 Taipal e
Harjujakson reunaosan kumpuja, ainekseltaan soraista hiekkaa ,
itäosien päällä on hoenoa hiekkaa . Kerrospaksuus on länsiosass a
5-10 m, itäosassa 2-5 m . Pinta-ala on 8,5 ha . Aines on pääluok kaa C . Kokonaismassamäärä on 320 .000 m 3 , josta arvioit u
B 20 .000 m3 , c 300 .000 m 3 .
Muodostuma 6 Harjunkanga s
Leveä harjujakson osa, joka koostuu pääasiassa hiekkaa olevist a
kummuista . Harjujärven itäpuölinen selänne sisältää soraa yli 50 % ,
A-luokkaa ei kuitenkaan juuri lainkaan . Lounaisosan päällä o n
hietaa, samoin itäreunalla . Kerrospaksuus on keskiosissa 5-10 m ,
länsi- ja pohjoisosissa vain 2-3 m . Pinta-ala on 134 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 7 milj . m 3 , josta arvioit u
B 500 .000 m3 , c 6,5 milj .m3 .
Muodostuma 7 Harjujärv i
Matala osa pitkää harjujaksoa tasaisella suoalueella . Maantie n
alla oleva keskiselänne on soraista hiekkaa, reunaosien kummu t
ja selänteet pääasiassa hienoa hiekkaa, pinta on paikoin dyyn i ainesta . Kerrospaksuus on 4-7 m . Pinta-ala on 72 ha . Aines on
pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäk ökohdat . Kokonaismassamäärä on 3,5 milj .m 3 , josta arvioit u
B 200 .000 m3 , c 3,3 milj .m 3 .
- 117 -
3211 0 7
Muodostuma 8 Harjuniem i
Edellisen välitöntä jatkoa, jolle on ominaista lukuisat harj ukummut, joiden välit ovat soistuneet . Etelä- ja keskiosat ova t
pääasiassa hiekkaa, kuten myös luoteisosa . Kapea keskiselänne
on soravaltainen, A-luokan osuus on alle 10 % . Kerrospaksuu s
vaihtelee nopeasti, keskiarvo on 4,5 m . Pinta-ala on 135 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonno nsuojelunäkökohdat, alue on sopiva myös virkistyskäyttöön .
Kokonaismassamäärä on 6 milj . m3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,
B 900 .000 m 3 , c 5 milj .m 3 .
Muodostuma 9 Hiekanniem i
Harjujakson sivulla olevia, jään reunan suuntaisia selänteitä .
Paksuin niistä sisältää välikerroksina soraa 10-20 %, muide n
aines on hienoa hiekkaa, eteläosissa myös hietaa . Kerrospaksuu s
on suurimmillaan 15 m, yleensä vain 2-5 m . Pinta-ala on 25 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila asutus ja maisemansuojelu . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m3 ,
josta arvioitu B 50 .000 m 3 , c 1,15 milj .m3 .
Muodostuma 10 Joutsniem i
Kapea jyrkkärinteinen, järveen työntyvä pääselänne on soraval tainen . A-luokan osuus on kuitenkin melko pieni . Reunaosie n
aines on hiekkaa, länsiosissa päällä on paikoin ylisuuria lokka- __ _
reita . Kerrospaksuus on keskiselänteessä jopa 15 m, reunaosiss a
2-10 m . Pinta-ala on 98 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamäärä
on 5 milj .m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 , B 950 .000 m3 ,
C 4 milj .m3 .
Karttalehti 3211 08 Rutalahti
Muodostuma 1 Hietajärvenkanga s
Erittäin runsaasti harjukumpuja ja -suppia käsittävä osa harjua .
Selväpiirteinen keskiselänne on soraa, A-luokan osuus on pohjois päässä runsas . Myös keskiosissa pinta on paikoin soraa, alla ku i tenkin hyvin lajittunutta hiekkaa . Luonaisosa on hienoa hiekkaa .
Kerrospaksuus on yleensä 10-15 m, vain länsiosassa on ohuempi . '
- 118 -
3211 0 8
Pinta-ala on 146 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 10 milj . m3 , josta arvioitu A 250 .000 m 3 , B 1,75 milj . m3 ,
C 8 milj .m3 .
Muodostuma 2 Pukkivuor i
Kallionmurroksessa, pohjoispäässään suoraan kallion päällä oleva harjun osa . Aines vaihtelee jyrkästi kivisestä sorasta hie kkaan, keskiosassa on päällä myös silttiä vajaa metri . Kerros paksuus vaihtelee myös runsaasti, 2-10 metriin . Pinta-ala o n
47 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 2,4 milj . m3 , josta arvioi tu A 50 .000 m3 , B 650 .000 m3 , c 1,7 milj .m 3 .
Muodostuma 3 Valkeine n
Kathonainen kapea harjujakso kallionmurroksessa . Aine s , on sorai s ta hiekkaa, Valkeisen kaakkoispuoli on kivistä soraa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 10,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 450 .000 m 3 , josta arvioit u
A 5 .000 m3 , B 45 .000 m 3 , c 350 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Rutalaht i
Etelä- ja itäosistaan siltin peittämä harjujakson osa . Aines o n
pääosin hiekkaa, kaakkoisosan kummut huonosti peseytynytt F
kivistä soraa . Kerrospaksuus on 3-10 m . Pinta-ala on 23 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on asutus j a
tiestö . Kokonaismassamäärä on 1 milj .m3 , josta arvioit u
A 10 .000 m3 , B 190 .000 m3 , c 800 .000 m3 .
Muodostuma 5 Susilamp i
Harjujakson eteläosat ovat hiekkaa länsireunalla osaksi myö s
hietaa . Kallion kyljessä oleva itäosa on kivistä soraa, joss a
on melko paljon A-luokan materiaalia . Kerrospaksuus vaihtele e
2-4 m . Pinta-ala on 40 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass amäärä on 950 .000 m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 180 .000 m 3 ,
C 750 .000 m 3 .
- 119 -
3211 0 8
Muodostuma 6 Kaitajärv i
Kivistä hiekkaa pinnaltaan oleva osa harjujaksoa, moreenialuee n
kyljessä . Pohjoispää on huonosti lajittunutta, lievästi routivaa .
Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole leikkau ksia . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa määrä on 380 .000 m 3 , josta arvioitu B 80 .000 m3 , c 300 .000 m3 .
Karttalehti 3211 09•Nisul a
Muodostuma 1 Heinäahonkanga s
Osa harjujaksoa, jonka pinta on poikkeuksellisen lohkareinen .
Eteläosan päällä on reunaosassa silttiä, aines on huonosti lajittunutta . Keskiosa on pääosin hiekkaa, itäreunalla päällä o n
1-2 m3 lohkareita, samoin moreenimäen kyljessä olevassa pohjois päässä, jossa on vajaa metri löyhää moreenia soraisen hieka n
päällä . Kerrospaksuus on keskimäärin? m . Pinta-ala on 60 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4,4 milj . m 3 , josta
arvioitu A 10 .000 m3 , B 590 .000 m3 , c 3,8 milj .m3 .
Muodostama 2 Tervakanga s
Matalaan veteen syntynyt delta, joka pohjoisreunaltaan on abl atiomoreenialueessa kiinni . Aines on pääosin hienoa hiekkaa,ka i rausten perusteella välikerroksina esiintyy hietaa ja silttiä .
(1971) Kerrospaksuus on 5-10 m, eteläosan lievealue on vai n
2-4 m . Pinta-ala on 43 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass amäärä 3,2 milj .m 3 .
Muodostuma 3 Ruostesu o
Kallionmurroksessa oleva harjujakson osa, jonka etelä- ja itä osa ovat pääasiassa hiekkaista soraa, keski- ja pohjoisosa t
hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi 2-20 m välillä, pohjois osa on paksuin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala o n
17,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
luonnonsuojelunäkökohdat ranta-alueilla . Kokonaismassamäärä o n
900 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 140 .000 m3 ,
C 750 .000 m 3 .
- 120 -
3211 0 9
Muodostuma 4 Vaaterinvuor i
Laajan moreenimäen rinteellä oleva esi .intymä, pääasiassa hiekkaa .
Itäreuna on hiekkaista soraa . Kerrospaksuus on 2-6 m, keskus o n
paksuin . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa määrä on 300 .000 m 3 , josta arvioitu B 60 .000 m 3 , c 240 .000 m3 .
Muodostuma 5 Kankaanpä ä
Pieni moreenialueen rinteellä oleva rantakerrostuma soraist a
hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 30 .000 m 3 , josta arvioit u
B 10 .000 m3 , c 20 .000 m3 .
Muodostuma 6 Vällyvuor i
Syvän kallioruhjeen rinteellä olevaa harjuainesta, joka o n
heikosti lajittunutta, keskiosan tipinta on hiekkamoreenia . Pääosa on hienoa hiekkaa, pohjoisosassa on välikerroksina silttiä .
Vähämerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjoisos a
on paksumpi . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais massamäärä on 450 .000 m3 , josta arvioitu B 80 .000 m 3 , c 370 .000 m 3 .
Muodostuma 7 Vennalamp i
Jatketta edellisen kallioselänteen kyljessä . Pinta on lietteistä ,
reunaosissa silttiä on yli metri aineksen päällä . Aines on ilme isesti hiedan sekaista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjois pää on paksuin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala o n
5 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 700 .000 m3 . Muodo s tuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie .
Muodostuma 8 Viisarimäk i
Pinnaltaan huonosti lajittunutta, siltin sekaista hiekkaa olev a
osa jäätikköjokikerrostumaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m .
Pinta-ala on 6 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
350 .000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .
Karttalehti 3211 10Leivonmäk i
Muodostuma 1 Lähdesu o
Kapea harjuselänne joka pohjoisosassaan haarautuu koilliseen .
Pääosa aineksesta on hiekkaa, vain koillisosa on soravaltainen .
- 121 -
3211 1 0
Kerrospaksuus on yleensä 2-4 m, vain paikoin enemmän . Pinta-al a
on 32 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 750 .00 0
m3 , josta arvioitu A 5 .000 m 3 , B 175 .000 m 3 , c 570 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Hiiltamonkangas- Karhunkanga s
Katkonainen ja matala selänne pinnaltaan kivistä hiekkaa . Alaosassa on vallitsevana hieno hiekka, eteläosassa on ehkä hiema n
soraa välikerroksina . Kerrospaksuus on vain 2-4 m, lounaisos a
on paksuin . Pinta-ala on 37 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai smassamäärä on 700 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 650 .00 0
m3 .
-
b
Muodostuma 3 Piparruukk i
Eteläosan kumpare on soraista hiekkaa, matala pohjoispää hieno a
hiekkaa, aines on kallion päällä . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pintaala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on
180 .000 m 3 , josta arvioitu B 30 .000 m 3 , c 150 .000 m3 .
Muodostuma 4 Kekkolanselänne
Huonosti lajittunut reunamuodostuma kallioalueen päällä . Pinta
on luoteisosissa lohkareinen, itäosa on soraista hiekkaa j a
hietaa . Vähämerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus lienee vai n
muutamia metrejä . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa B .
Kokonaismassamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 60 .000 m 3 ,
C 40 .000 m 3 .
Muodostuma 5 Mansikkaharj u
Kapea lounaisosan selänne on ilmeisesti hiekkaista soraa j a
hiekkaa, pohjoisosan kummut ovat hiekkaa pinnalta . Kerrospaksuu s
vaihtelee 2-8 m, Mustikkakumpu on n . 10 m paksu . Muodostumass a
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 460 .000 m 3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 ,
C 260 .000 m3 .
Muodostuma 6 Karasu o
Edellisen muodostuman katkonainen jatke suoalueella . Aines o n
pääosin hiekkaista soraa, A-luokan osuus on alle 10 % . Kerros paksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 630 .000 m3 , josta arvioit u
A 30 .000 m3 , B 350 .000 m 3 , c 250 .000 m3 .
_
- 122 -
3211 1 0
Muodostuma 7 Korasuon itäpuol i
Matala hienon hiekhn esiintymä, ilmeisesti moreenin päällä . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen käyttöarvo on siis pieni . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on
luokkaa C, kokonaismassamäärä 350 .000 m 3 .
Muodostuma 8 Kovakanga s
Deltamainen tasanne hietaista hiekkaa, kallio-moreenialuee n
kyljessä . Soraa tuskin on esiintymässä lainkaan . Kerrospaksuu s
on eteläosassa 5-10 m, pohjoisosassa vain 2-5 m . Muodostumass a
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 18 ha . Aines on luokkaa C, koko naismassamäärä 650 .000 m 3 .
Muodostuma 9 Susiharj u
Kumpuilevaa jaksoa laajalla suoalueella, koillisreuna on more eniselänteen kyljessä . Aines on pääosin hienoa hiekkaa, keski osissa voi olla välikerroksena hieman soraa . Kerrospaksuus o n
länsiosissa 2-6 m, itäosissa hieman vähemmän . Pinta-ala on
54 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,5 milj .m3 .
Karttalehti 3211 11 Etu-Ikol a
Muodostuma 1 Lasunkanga s
Hiekkaista soraa ja hiekkaa oleva kapea harjuselänne moreen ialueen kyljessä . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 11,5 ha .
Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , jost a
arvioitu B 170 .000 m3 , c 130 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Etu-Ikol a
Edellisen jatke, joka koostuu rinnakkaisista selänteistä ja kummuista . Jyväsuonkangas on hiekkaa, Peukalomäki huonostilajittu nutta kivistä soraa, länsireunan päällä on moreenia . Kapea pohjoisosa on hiekkaista soraa, länsireunalla hieman hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-7 metriin . Pinta-ala on 27 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa ties tö . Kokonaismassamäärä on 700000 m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 ,
B 230 .000 m 3 , C 450 .000 m3 .
-123 -
3211 1 1
Muodostuma 3 Säynätharj u
Kapea keskiselänne on soravaltainen, A-luokan osuus on pieni .
Reunaosat ovat hienoa hiekkaa, pohjoisosa on kallioalueen pää l lä . Kerrospaksuus on selänteessä 3-8 m, muualla vain 1-3 m .
Pinta-ala on 41 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa eteläpäässä luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismass amäärä on 1,2 milj . m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 240 .000 m3 ,
C 950 .000 m3 .
Muodostuma 4 Nurmijärv i
Matalan harjun lievealuetta pohjoisreunaltaan moreenin päällä .
Aines on kokonaan hietaista hiekkaa, joten alueen merkitys o n
pieni . Kerrospaksuus on vain 1-3 m . Pinta-ala on 42 ha . Aine s
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 780 .000 m 3 .
Muodostuma 5 Kivijärv i
Järvialtaan reunoilla, moreenin päällä olevaa harjuainesta ,
pääosin hiekkaa . Länsi- ja luoteisosissa on välikerroksina i l meisesti myös soraa . Kerrospaksuus on länsiosissa 3-5 m, itä osassa vain 2-3 m . Pinta-ala on 89 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa ranta-alueilla maisemansuojelu .
Kokonaismassamäärä on 1,9 milj . m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,
C 1,8 milj .m3 .
Muodostuma 6 Hakosjok i
Leveässä kalliomurroksessa oleva harjujakson osa, joka pohjoi s osastaan on kerrostunut matalaan veteen . Kaakkois- ja keskios a
ovat hiekkaa, länsireunan sekä kbillispään selänne ovat kivist ä
soraa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin, keskipaksuus o n
vajaa 3 m . Pinta-ala on 61 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s massamäärä on 1,7 milj .m3 , josta arvioitu A 30 .000 m 3 ,
B 370 .000 m 3 , c 1,3 milj .m3 .
Muodostuma 7 Vainiomäk i
Reunamuodostumaan kuuluvia kumpuja, moreenimäen sivulla . Luotei s puolinen on kivistä soraa, muut ovat lähinnä hienoa hiekkaa . Ke rrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m3 , josta arvioit u
B 20 .000 m 3 , c 100 .000 m3 .
--
- 124 -
3211 1 1
Muodostuma 8 Jaakkol a
Reunamuodostuma, jonka pinta on moreeninsekaista soraa . Alaosa t
ovat soraista hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on keskimääri n
3 m . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käy ttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m 3 ,
josta arvioitu B 100 .000 m3 , C 50 .000 m 3 . Muodostumasta on valo kuvia GTL :n arkistossa .
Karttalehti 3211 12 Toivakk a
Muodostuma 1 Viisarimäk i
Matala, osittain kallioselänteen rinteellä oleva pitkän jakso n
osa pääasiassa hienoa hiekkaa . Länsireunalla on päällä, osittai n
myös välikerroksina hietaa ja silttiä, keskiosassa hieman hie kkaista soraa . Kerrospaksuus on lounaisosassa 5-10 m, keski- j a
koillisosassa vain 1-5 m . Pinta-ala on 66 ha . Aines on pääluo kkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa koillispäässä asutus .
Kokonaismassamäärä on 3 milj .m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,
C 2,9 milj .m3 .
Muodostuma 2 Toivakk a
Taajama-alueen leveä eteläosa on hietaista hiekkaa, kapea poh joispään selänne on soravaltainen, A-luokan osuus on melko pieni .
Länsiosien päällä on hietaa yli 1 m, samoin pohjoispäässä . Ke rrospaksuus on keskimäärin 5 m, koillisosa on paikoin yli 10 m
paksu . Pinta-ala on 102 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käytön esteenä on kunta-taajama ja tiestö . Kokonaismassamäär ä
on 5,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 280 .000 m3 ,
C 5,2 milj .m3 . Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 3 Hepoharj u
Kalliomurroksessa oleva kapea supra-akvaattinen harjuselänne .
Pohjoisosa on kallioalueen päällä, ohut kivisen hiekan kerrostuma . Korkein selänne on kivistä soraa, A-luokkaa on 10-20 % . Ohut
eteläosa on hiekkaista soraa . Kerrospaksuus on keskiosassa 5-10 m ,
muualla vain 2-3 m . Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa C,
joskin eteläosa on soravaltainen . Aineksen käyttöä haittaa pinta osassa huono lajittuneisuusjaylisuuret lohkareet eteläosassa .
Kokonaismassamäärä on 800 .000 m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m3 ,
-
- 125 -
3211 1 2
B 350 .000 m 3 , c 400 .000 m 3 . Muodostumasta on valokuvia GTL : n
arkistossa .
Muodostuma 4 Pahkakangas I
Hepoharjun jatketta moreenimäen kyljessä . Syntytavastaan johtuen aines on huonosti peseytynyttä, moreeninsekaista sora a
pintaosassa . Osa esiintymää on karttalehdellä 3213 03 Särkimäki .
Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pintaala on 6 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä o n
200 .000 m 3 , josta arvioitu A 15 .000 m 3 , B 100 .000 m 3 , c 85 .000 m 3 .
Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 5 Pahkamäk i
Moreeniselänteen rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin hie kkaista soraa . Pinta on länsiosissa moreeninsekaista . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 9,5 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäär ä
on 280 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 150 .000 m 3 ,
C 120 .000 m 3 .
Muodostuma 6 Pahkakangas I I
Länsiosastaan kallio-moreenimäen kyljessä oleva harjuselänne ,
lähinnä hiekkaista soraa . Kerrospaksuus on pohjoisosassa 3-5 m ,
eteläosassa vain 2-3 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa B .
Kokonaismassamäärä on 260 .000 m3 , josta arvioitu A 15 .000 m3 ,
B 145 .000 m3 , c 100 .000 m3 .
Muodostuma 7 Pohjoiskangas
_
Matalaan veteen kerrostunutta harjuainesta kallioalueen kyljessä .
Aines on pääosin kivistä soraa, A-luokan osuus on pinnalla melk o
suuri . Pohjoisosassa aines on heikosti peseytynyttä . Kerrospak suus vaihtelee 2-7 m, lounaispää on paksuin . Muodostumassa e i
ole leikkauksia . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa B .
Kokonaismassamäärä on 900 .000 m3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 ,
B 550 .000 m 3 , C 300 .000 m 3 .
- 126 -
3212 0 1
3212 JYVASKYLÅ
Karttalehti 3212 01 Muuratjärv i
Muodostuma 1 Suuruskanga s
Paksu,. suuren reunamuodostuman osa . Aines on pintaosissa hiekka a
ja hietaa, länsireinan päällä on silttiä vajaa metri . Kaakkois puoli on hietaista hiekkaa . Sisäosissa on ilmeisesti välikerro ksina soralajitteita, mutta paksujen peittävien kerrosten taki a
niiden käyttöön saanti on hankalaa tiestön, huvila-asutuksen j a
maisemansuojelun takia . Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 25 m ,
keskimäärin se on vajaa 10 m . Pinta-ala on 88 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 8,5 milj .m3 , josta arvioit u
B 500 .000 m 3 , c 8 milj .m3 .
Muodostuma 2 Loukkukanga s
Kallioperän murroksessa oleva harjujakson osa, johon kuulu u
delta . Aines on pääasiassa hietaista hiekkaa, välikerroksina o n
keskiosassa yleisesti hienoa hietaa . Vain luoteispäässä vallit sevana on sorainen hiekkaa . Kerrospaksuus on keskiosassa 5-8 m ,
muualla vain 2-5 m . Pinta-ala on 62 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 2,5 milj .m3 .
Muodostuma 3 Kivel ä
Kapea matalan veden harju kalliomurroksen sivulla . Aines on pää osin kivistä hiekkaa, soran osuus on pieni . Kerrospaksuus o n
2-5 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass a määrä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 70 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Ala-Sallaajärvi
Edellisen esiintymän jatke, ainekseltaan soraista hiekkaa, kaa k koispää on lähinnä hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-6 m, paksuin on kaakkoisosa . Pinta-ala on 12,5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 380 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 ,
C 360 .000 m3 .
127 -
3212 0 1
Muodostuma 5 Isolaht i
Moreeniselänteen rinteellä olevaa, reunamuodosturnaan kuuluva a
lievettä . Aines on hietaista hiekkaa, välikerroksina voi esii ntyä myös silttiä yleisesti . Merkityksetön alue . Kerrospaksuu s
on 1-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 12,5 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m3 .
Muodostuma 6 Savileht o
Karttalehtien kulmauksessa oleva reunamuodostuman osa . Länsios a
on pinnalta huonosti lajittunutta moreeninsekaista soraa . Seismisen luotauksen perusteella paksuus on yli 20 m, aineksen ol lessa pääasiassa hiekkaa, pintakerros, vajaa 5 m on soraa j a
lohkareita . Itä- ja pohjoisosa ovat hiekkaa, pohjatasona o n
moreeni ja kerrospaksuus on itäosassa selvästi vähäisempi, po hjavesi on 5-10 m syvällä . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 1,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 450 .000 m3 ,
C 1,2 milj .m 3 .
Muodostuma 7 Tuomel a
Kalliomäkien välissä oleva esiintymä, hietaista hiekkaa . Aluee n
merkitys on pieni . Kerrospaksuus on 2-5 m, reunaosat ovat pa ksuimmat . Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass amäärä 250 .000 m3 .
Karttalehti 3212 02 Vesank a
Muodostuma 1 Mtkelm ä
Reunamuodostuman osa, joka pohjoisreunaltaan on kalliomäen kyl jessä . Aines on pääosin hiekkaa, lounaiskulma on pintaosistaa n
lohkareinen, ja reunaosan päällä on 1-2 m löyhää moreenia . Ker rospaksuus on eteläosassa 5-10 m, pohjoisosassa 2-6 m . Pinta-al a
on 17 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .
m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 180 .000 m 3 , C 1 milj .m3 .
Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
- 128 -
3212 0 2
Muodostuma 2 Hiekkal a
Matalaan veteen kerrostunut reunamuodostuma, ainekseltaa n
hiekkaa, eteläreunalla myös hietaa . Kerrospaksuus on 2-6 m .
Pinta-ala on 22 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
570 .000 m3 .
Muodostuma 3 Valkeajärv i
Kalliomurroksessa olevaa harjuainesta, pääosin hienoa hiekkaa .
Kerrospaksuus on eteläosassa n . 5 m, muualla alle sen . Pinta ala on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 150 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Raivi o
Moreenimäkien rinteellä olevaa harjuainesta, hienoa hiekkaa j a
hietaa . Kerrospaksuus on lounaisosassa 5-7 m, muualla 2-5 m .
Pinta-ala on 23 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä
640 .000 m3 .
Muodostuma 5 Rummakkomäk i
Eteläpään delta on hietaista hiekkaa, moreenin päällä oleva
pohjoisosa kivistä hiekkaa . Kerrospaksuus on eteläpäässä 3-7 m ,
muualla 2-4 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on luokkaa C, kokonais massamäärä 580 .000 m3 .
Muodostuma 6 Etelärinn e
Kallioperän altaassa oleva reunamuodostuma ja syöttävä harju .
Harjun aines on pohjoisosassa kivistä soraa, keski- ja kaakkois osassa hiekkaista soraa . Reunaosien kummut ovat soraista hiekkaa .
Kerrospaksuus on eteläosassa 3-6m, syöttävä katkonainen harj u
on 1-4 m paksu . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamaarä on 950 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,
B 140 .000 m3 , c 800 .000 m3 .
Muodostuma 7 Ylä-Sallaajärvi I
Moreeniselänteen rinteellä oleva matala harjujakson osa . Aines
on kivistä hiekkaa ; alueen merkitys on vähäinen . Kerrospaksuu s
on 2-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .
- 129 -
3212 0 2
Muodostuma 8 Ylä-Sallaajärvi I I
Ohut harjujaksoon kuuluva osa moreenimaen kyljessä . Aines o n
huonosti lajittunutta hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 m . Aluee n
merkitys on pieni . Pinta-ala on 3 ha . Aines on luokkaa C, kok onaismassamäärä 50 .000 m 3 .
Muodostuma 9 Tikkal a
Laaja-alainen lakiosastaan matalaan veteen kerrostunut reunamu odostuma, koillisreunaltaan kallioalueen päällä . Aines on pää asiassa hiekkaa, keskiosan päällä on 1-2 m suurilohkareist a
hiekkamoreenia . Soran esiintyminen runsaimmillaan on todennä köi .sintä kunnanrajan tienoilla, muodostuman poikki . Kerrospak suus on keskiosassa 10-20 m, luoteispää on vajaa 5 m paksu .
Pinta-ala on 95 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
ön 7 milj .m3 , josta arvioitu A 50 . .000 m3 , B 450 .000 m3 ,
C 6,5 milj .m3 .
Muodostuma 10 Syrjäl ä
Suureen moreenimäkeen nojaava reunamuodostuma, jonka luoteisosa t
ovat 0,5-1 m paksun moreenin peittämät . Aines on valtaosin hie kkaa, itaosassa myös hietaa ja silttiä, jota vai reunaosassa oll a
myös välikerroksena . Seismisen luotauksen perusteella keskios a
on 15-25 m paksu, joskin pohjavesipinta on ylempänä . Pinta-al a
on 45 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa luo teisosassa peittävä moreeni, itäosassa aineksen lietteisyys .
Kokonaismassamäärä on 3 milj .m 3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 ,
C 2,8 milj .m3 .
Muodostuma 11 Järvenpä ä
Kallioperän altaassa oleva laaja-alainen reunamuodostuma, jok a
suurimmalta osin on vajaan metrin paksuisen moreenin peittämä ,
tosin luoteisosassa moreenia on koekuoppien perusteella paikoi n
yli 3 m . Aines on pintaosissa soraista hiekkaa, pohjaosass a
yleensä hyvin lajittunutta hiekkaa . Soraa on eniten kaakkoisosa s sa, myös keskus sisältää soraa välikerroksina 10-20 % . Ohut länsiosa on hietaista hiekkaa, samoin itäreuna . Kerrospaksuus o n
keskiosassa 10-30 m, muualla 5-10 m . Pinta-ala on 162 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 12 milj . m3 , josta arvioi tu A 250 .000 m3 , B 1,75 milj . m3 , C 10 m i,lj . m3 . Muodostumasta o n
valokuvia GTL :n arkistossa .
- 130 -
3212 0 2
Muodostuma 12 Tprvalamp i
Reunamuodostuma, jonka itäosan päällä on vajaa metri moreeriia .
Aines on pääosin hienoa hiekkaa, eteläosan selänne on soraist a
hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-ala on 23 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .
Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 ,
C 850 .000 m 3 .
Muodostuma 13 Kotane n
Edelliseen liittyvä matala lievealue, osittain moreenin päällä .
Aines on hietaista hiekkaa, paikoin pinta on silttiä Kerrospa ksuus on vain 1-3 metriä, merkityksetön alue . Pinta-ala on 6,5 ha .
Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .
Muodostuma 14, Humalamäk i
Lohkareisen, lietteisen moreenin peittämä reunamuodostuma, koi llispsastaan kallion päällä . Aines vaihtelee lohkareita hiekkaan ,
A-luokkaa on keskiosassa 10-20 %, ylisuuria lohkareita on tosi n
paljon . Länsiosat ovat lähinnä hiekkaista soraa . Kerrospaksuu s
on 5-15 m, koillisreuna on hieman ohuempi . Pinta-ala on 21 ha .
Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m 3 , josta
arvioitu A 100 .000 m3 , B 500 .000 m 3 , c 400 .000 m 3 . Muodostumast a
on valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 15 Möykynmäk i
Kapea harjujakson osa, ainekseltaan hienoa hiekkaa, keskiosass a
pinta on lietteistä . Kerrospaksuus on 2-8 m . Pinta-ala on 12 ha .
Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 , Muodostu man käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .
Muodostuma 16 Ruok e
Edellisen muodostuman jatketta, kalliomäkien rinteellä . Aines o n
hienoa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus 2-5 m . Pinta-ala on 16 ha .
Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 . Muodostuman
käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .
- 131 -
3212 0 2
Muodostuma 17 Salmijärv i
Huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa oleva harjuselänne moreen imäen kyljessä . Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta-ala on 3,5 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 90 .000 m 3 , jost a
arvioitu B 20 .000 m3 , c 70 .000 m 3 .
Karttalehti 3212 03 Vertaal a
Muodostuma 1 Tattarimäk i
Lakiosastaan vajaan metrin paksun moreenin peittämä reunamuodo s tuma, itäosastaan kallion päällä . Aines on hienoa hiekkaa, väli kerroksina on hietaa sekä hieman soraa . Kerrospaksuus on keski määrin 10 m . Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s massamäärä on 1,3 milj .m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 , C 1,2 5
milj .m 3
. Muodostuma 2 Kallioah o
Kapea, matalan veden harjuselänne, pintaosastaan lietteist ä
ainesta . Alla esiintyy hieman hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus
on vain pari metriä, merkityksetön esiintymä . Pinta-ala on 2 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 40 .000 m3 .
Muodostuma 3 Antinsu o
Pieni reunamuodostuma kallioselänteen kyljessä . Aines on kivist ä
hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 1,5 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismåssamäärä 60 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Haapamäk i
Supra-akvaattinen harjuselänne, jonka lakiosassa on 0,2-1 m
moreenia . Aines on pääasiassa hiekkaa, pintaosassa myös soraist a
hiekkaa . Matala itäosa on kallion päällä olevaa rantakerrostumaa .
Kerrospaksuus on keskiosassa 10-20 m, liepeillä vain 2-6 m .
Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
1,2 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 1,1 milj .m 3 .
Muodostuma 5 Kaitalamp i
Kallionmurroksen sivulla oleva matala harjujakson osa, aines o n
hietaista hiekkaa . Kerrospaksuu on vain 1-3 m . Pinta-ala on 6 hå .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 140 .000 m 3 .
..~,
- 132 -
3212 0 3
Muodostuma 6 Pirttimäk i
Kalliomäen kyljessä oleva reunamuodostuma, pääosin hietaist a
hiekkaa . Itäosien päällä on hietaa yli 1 m . Kerrospaksuus o n
2-6 m . Pinta-ala on 13 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass amäärä 300 .000 m 3 .
Karttalehti 3212 04 Säynätsal o
Muodostuma 1 Keljonkanga s
Kalliomäkien välissä oleva reunamuodostuma . Kaakkoisosass a
kallion päällä oleva aines on karkeaa moreeninsekaista louhikkoa .
Keskiosa on hiekkaa, lounaisosan kummut hiekkaista soraa . Koilli s osan päällä on paikoin silttiä vajaa metri . Kerrospaksuus kasva a
lännestä itään 2-10 m, joskin kallioperä aiheuttaa vaihtelua .
Pinta-ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytö n
esteenä ovat asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaavat kaa k koisosassa ylisuuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 1,7 milj . m 3 ,
josta arvioitu A 10 .000 m3 , B 290 .000 m3 , c 1,4 milj . m3 . Muodo s tumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 2 S ääksjärvi
Laaja-alainen enimmäkseen hienoa hiekkaa oleva reunamuodostum a
kallioalueen rinteellä . Länsiosassa on välikerroksina siltti ä
1-2 m, samoin eteläpäässä . Luoteispää on huonosti lajittunutta ,
pinnalla on ylisuuria lohkareita . Kerrospaksuus on länsiosass a
1-3 m, itä- ja kaakkoisosassa 2-6 m . Pinta-ala on 59 ha . Aine s
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,4 milj . m3 . Muodostuman käyt töä rajoittaa asutus .
Muodostuma 3 Kinkoma a
Kalliomäen kyljessä olevaa harjuainesta, joka on pinnaltaan yli suurien lohkareiden peitossa länsiosistaan . Aines on hiekkaa ,
pohjoisosissa on myös soraa . Eteläosissa pinta on paikoin silt tiä . Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, alustasta riippuen ,
rajoissa 1-10 m . Pinta-ala on 59 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on eteläosassa sairaala-alue . Ainekse n
käyttöä haittaavat itäosaa lukuunottamatta ylisuuret lohkareet .
Kokonaismassamäärä on 1,6 milj . m 3 , josta arvioitu A 5 .000 m3 ,
B 95 .000 m3 , C 1,5 milj .m3 .
-•133 -
3212 0 4
Muodostuma 4 Säynätsal o
Kallio päälle kerrostunut harjujakson osa, lähes kokonaan hiek kaa . Eteläosissa pinnalla on hietaa yli metri, myös välikerro ksina sitä voi olla itäosassa . Keskiosan päällä on ylisuuri a
lohkareita . Kerrospaksuus on 2-7 m, keskus on paksuin . Pinta ala on 39 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,5 milj . m3 .
Muodostuman käytön esteenä on kuntataajama .
Muodostuma 5 Hoikankärk i
Matala harjujaksoon kuuluva tasanne, hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 metriä . Pinta-ala on 10 ha . Aines o n
luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 . Muodostuman käytö n
esteenä on asutus .
Muodostuma 6 Kesäma a
Kalliomurroksessa olevaa harjuainesta, pääosin hietaista hiekkaa .
Kerrospaksuus on 1-4 m, alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on
6 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m 3 .
Muodostuma 7 Muurame
---~
Osa suurta reunamuodostumajaksoa . Aines on pääosin hiekkaa, reu naosissa on välikerroksina hietaa, länsipuolen päällä on pai koin silttiä vajaa metri . Joen pohjoispuoli on hiekkamoreenia ,
välikerroksena on myös lajittuneita osueita . Kerrospaksuus o n
länsiosassa 10-20 m, pohjoisosassa alle 10 m . Pinta-ala on 57 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on kuntataaja ma ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaavat pohjoisosassa ylisuu ret pintalohkareet ja lietteisyys . Kokonaismassamäärä o n
4,8 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 , c 4,6 milj .m3 .
Karttalehti3212J)5Jyväskyl ä
Muodostuma 1 Harj u
Laaja-alainen reunamuodostumajakson osa järvialtaiden välissä .
Sen keskus on kerrostunut ylimpään merirajaan, samoin Taulumäe n
lakiosa . Aines on pääasiassa hiekkaa, soraa ja välikerroksin a
Taulumäen alueella 10-20 % . Itä- ja eteläosat ovat osittai n
hietaa, välikerroksina on yleisesti myös silttiä . Kerrospaksuus ,
on keskimäärin 10 m, keskiosa on jopa 50 m paksu . Pinta-ala on
- 134 -
3212 0 5
241 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä o n
Jyväskylän kaupunki . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosass a
peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m . Kokonaismassamäär ä
on 28 milj . m3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 900 .000 m3 ,
C 25 milj .m3 .
Muodostuma 2 Seppälänkanga s
Leveä reunamuodostuman osa kalliomäkien välissä ja rinteellä .
Aines on länsireunalla soraista hiekkaa ja soraa, päällä o n
reunamuodostumalle tyypilliseen tapaan lohkareista moreeni a
vajaa metri . Keski- ja itäosat ovat hietaista hiekkaa, välike rroksina myös hoenoa hietaa yleisesti . Kerrospaksuus on keski määrin 5 m, Kuolemankuoppien ympäristössä 10-20 m . Pinta-ala o n
424 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
eteläosassa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaavat luoteisosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m sekä yli suuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 24 milj . m3 , josta a rvioitu A 200 .000 m 3 , B 2,6 milj .m 3 , C 21,2 milj .m3 .
Muodostuma 3 Kortesu o
Soraista hiekkaa oleva pieni_ reunamuodostuma, jonka käytön estä ä
asutus . Kerrospaksuus on n . 3 metriä . Pinta-ala on 2 ha . Aines
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 60 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Haukkal a
Reunamuodostuma, joka länsipuolelta on peittynyt siltillä . Aine s
on pintaosassa hiekkaa, soran osuus lienee pieni myös syvemmällä .
Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on
pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .
Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu B 20 .000 m3 ,
C 180 .000 m 3 .
Muodostuma 5 Kalliol a
Kallioselänteen sivulla olevaaharjuainesta, hietaista hiekkaa .
Kerrospaksuus on 2-4 m, alueen käyttöarvo on vähäinen . Pinta ala on 35 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 100 .000 m 3 .
Muodostuman käytön esteenä on asutus .
_
- 135 -
3212 0 5
Muodostuma 6 Järvenpä ä
Kalliomäen rinteellä oleva harjun osa, . huonosti lajittunutt a
hiekkaa . Länsiosassa välikerroksena on 1-2 m silttiä, jote n
alueen merkitys on pieni . Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta ala on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 140 .000 m3 .
Muodostuma 7 Koskel a
Edellisen jatke moreeniselänteen kyljessä . Aines on soraist a
hiekkaa välikerroksina on hietaa . Kerrospaksuus on 2-6 m, kesku s
on paksuin . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 250 .000 m 3 ,
josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 200 .000 m 3 .
Muodostuma 8 Korppumäk i
Moreenipeitteinen reunamuodostuma, jonka aines on länsiosiss a
huonosti peseytynyttä soraa ja hiekkaa . Itäosan p äällä on pa ikoin silttiä 1-3 m, myös välikerroksena on tiivistä moreenia
vajaa metri . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala o n
10 ha . Aines on pääluokkaa B, joskin soravaltainen aines o n
pääosin jo käytetty . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .
Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m 3 ,
B 150 .000 m3 , c 145 .000 m3 . Muodostumista on valokuvia GTL : n
arkistossa .
Karttalehti 3212 06 Puuppol a
Muodostuma 1 Palokanga s
Seppälänkankaan jatketta, pohjoisosistaan kallioalueen reunassa .
Pääosa on hienoa hiekkaa, luoteiskulma on soraa, pintaosass a
myös A-luokkaa 10-20%, paikoin päällä on moreenia vajaa metri .
Itäosissa on välikerroksina yleisesti hietaa . Kerrospaksuus o n
länsiosassa 10-20 m, keskiosassa 5-10 m, itäosassa 2-5 m . Pinta-ala on 156 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä hai t taavat pohjoisreunalla ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassa määrä on 9 milj . m 3 , josta arvioitu A 200 .000 m3 , B 1,8 mi_lj . m3 ,
C 7 milj .m 3 .
-- ~
- 136 -
3212 0 6
Muodostuma 2 Näätämäk i
Moreeniselänteen päällä oleva reunamuodostuman osa . Aines o n
soraista hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-al a
on 10 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 .
Muodostuma 3 Lintukanga s
Kallioselänteen ylitse kulkeva harjujakson osa, jonka aines o n
pääosin hienoa hiekkaa . Itärinteellä aines on huonosti lajitt unutta, sisältäen ylisuuria lohkareita, paikoin päällä on more enia alle 1 m . Kerrospaksuus on 2-7 m . Pinta-ala on 45 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa reunaosiss a
asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 1,6 milj . m3 , josta a rvioitu B 100 .000 m 3 , c 1,5 milj .m3 .
Muodostuma 4 Kangaslampi
%
Matala, hietaista hiekkaa oleva harjuselänne, jonka merkity s
on vähäinen . Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta-ala on 4,5 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 100 .000 m 3 .
Muodostuma 5 Hietal a
Kallioselänteen kyljessä olevaa harjuainesta, pääosin hieno a
hiekkaa . Eteläpään päällä on silttiä yli 1 m . Kerrospaksuus o n
keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 7,5 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 320 .000 m 3 .
""4*M.
Muodostuma 6 Rajala
Erittäin matala ja kapea harjujakson osa, moreenialueen rinteellä .
Aines on hietaista hiekkaa, luoteispäässä myös soraista :hi:&kkaa .
Kerrospaksuus on vain 1-4 m . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines o n
luokkaa C, kokonaismassamäärä 90 .000 m 3 .
Muodostuma 7 Autiokanga s
Kallioperän ruhjeessa oleva reunamuodostuma . Aines on pintaosi s sa hietaista hiekkaa, välikerroksina voi esiintyä myös silttiä .
Vähämerkityksinen alue . Kerrospaksuus on 3-6 m, länsiosa on paksuin . Pinta-ala on 46 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
1,5 milj .m 3 .
- 137 -
3212 0 6
Muodostuma 8 Kuukanpä ä
Leveän harjujakson reunaosaa, joka on kallio-moreenialueen paäl lä . Aines on enimmäkseen hiekkaa, koillisosien selänne on kiv e töntä soraa . Eteläosien päällä on hietaa yli 1 m . Kerrospaksuu s
vaihtelee 1-10 metriin, pohjoisosat ovat paksuimmat . Pinta-al a
on 52 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,5 milj .
m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 390 .000 m3 , C 1,1 milj .m 3 .
Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa .
Muodostuma 9 Jylhänper ä
Pääosin hienoa hiekkaa oleva reunamuodostuma . Soran osuus o n
korkeimmissa selänteissä 10-20 %, A-luokkaa on vähän . Kerrospa ksuus on 2-10 m . Pinta-ala on 55 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa ranta-alueilla maisemansuojelu j a
asutus . Kokonaismassamäärä on 2,8 milj .m3 , josta arvioit u
A 5 .000 m3 , B 195 .000 m 3 , c 2,6 milj .m3 .
w -
Muodostuma 10 Paskolamp i
Matalaan veteen kerrostunutta harjuainesta moreeniselänteen rin teella . Kerrospaksuus on 2-5 m, aines hienoa hiekkaa . Pinta-al a
on 10 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m 3 .
Muodostuma 11 Hirsikanga s
Moreeniselänteen rinteellä oleva, matalaan veteen syntynyt delta ,
pinnaltaan hiekkaa . Keskiosassa voi välikerroksina esiintyä myö s
soraa . Matala eteläosa on pinnalta hietaa . Kerrospaksuus on ke s kimäärin 7 m . Muodostumasta ei ole leikkauksia . Pinta-ala o n
28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,9 milj '.m3 ,
josta arvioitu B 100 .000 m3 , C 1,8 milj .m 3 .
Muodostuma 12 Majajärv i
Suuren reunamuodostuman proksimaaliosaa, johon liittyy kaks i
syöttävää harjua, sekä kumpualue luoteisreunalla . Paksu itäos a
on pinnalta runsaslohkareinen, alaosissa soran osuus on 10-30 % ,
välikerroksina esiintyy myös hietaa . Lounaisosa on kallioaluee n
rinteellä, samoin luoteisosat . Heposuon länsipuolella selänte iden päällä on suurilohkareista moreenia ; aines voi myös syvemmäl lä olla puutteellisästi lajittunutta . Kerrospaksuus on itäosass a
10-20 m, muualla keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 141 ha . Aines on
_
3212 0 6
- 138 -
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 6 milj .m 3 , josta arvioit u
A 100 .000 m3 , B 900 .000 m 3 , C 5 milj .m 3 .
Muodostuma 13 Osmol a
Moreenimäkien välissä oleva reunamuodostuma, ainekseltaan hie kkaa . Länsiosien päällä on hietaa ja silttiä yli 1 metri . Kerros paksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on luokka a
C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 .
Muodostuma 14 Näätäl ä
Matala, soraista hiekkaa oleva selänne, jonka reunaosat ova t
peittyneet siltillä . Vähämerkityksinen alue . Kerrospaksuus o n
keskimäärin 3 metriä . Pinta-ala on 2,5 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 70 .000 m 3 .
%
Muodostuma 15 Keski-Palokk a
Matalaa harjujakso :a kalliomurroksen reunassa . Aines on hietai s ta hiekkaa ja hietaa, reunaosien päällä on silttiä yli metri .
Merkityksetön esiintymä . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 .
Muodostuman käytön esteenä ovat asutus ja tiestö .
Karttalehti 3212 07 Oravasaar i
Muodostuma 1 Koskine n
Pinnaltaan lohkareinen reunamuodostuma_ kalliomäkien välissä .
Aines on hietaista hiekkaa, eteläosassa päällä on silttiä . Haittana on lakiosassa ylisuuret lohkareet . Kerrospaksuus on 2-6 m .
Pinta-ala on 15 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
600 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Sipil ä
Reunamuodostuman länsiosa on pinnalta lohkareinen, muuten aine s
on hietaista hiekkaa kauttaaltaan . Reunaosien päällä on vaja a
metri hienoa hietaa . Kerrospaksuus on 5-10 m, lounaisosa o n
alle 5 m paksu . Pinta-ala on 52 ha . Aines on luokkaa C, kokonai s massamäärä 2,4 milj .m3 .
3212 0 7
- 139 -
•
Muodostuma 3 Knuutil a
Osittain tasoittunut reunamuodostuma , ' länsipuolelta se on pei ttynyt siltillä . Aines on pääosin hiekkaa, keskiosassa myö s
hiekkaista soraa . Välikerroksina on yleisesti hietaa pohjois osissa . Kerrospaksuus on 2-10 metriä . Pinta-ala on 51 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .
Kokonaismassamäärä on 2,8 milj . m 3 , josta arvioitu B ,00 .000 m 3 ,
C 2,6 milj .m3 .
Muodostuma 4 Louhel a
Matala, hietaista hiekkaa oleva reunamuodostuman osa . Välike rroksina voi esiintyä hienoa hietaa tai silttiä . Kerrospaksuu s
on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 7 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m 3 .
N
Muodostuma 5 Vanhal a
Kapea eteläpää on kivistä hiekkaa ja soraa, muualla aines o n
pääosin hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m, pohjoispää . on
vieläkin ohuempi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
maisemalliset tekijät . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 , jost a
arvioitu B 10 .000 m3 , c 190 .000 m3 .
Muodostuma 6 Haapasalm i
Hiekkaa oleva reunamuodostuman osa, jonka kerrospaksuus on 2-4 m .
Pinta-ala on 11 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
280 .000 m 3 .
Karttalehti 321208 Vaajakosk i
Muodostuma 1 Karjussalm i
Kapea reunamuodostuma, pääasiassa soraista hiekkaa . Soran osuu s
on vain 10-20 %, eniten sitä on koillisosassa . Kerrospaksuus o n
2-6 m . Pinta-ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa alueella oleva leirikeskus . Kokonaismassamäär ä
on 850 .000 m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 , B 90 .000 m3 ,
C 750 .000 m 3 .
-
- 140 -
3212 0 8
Muodostuma 2 Koskenpä ä
Moreenimäen kyljessä oleva reunamuodostuman osa . Aines on pinnalla huonosti lajittunutta, itäosissa on ylisuuria lohkareita
yleisesti . Pääosa on hietaista hiekkaa, välikerroksina on myö s
silttiä länsiosissa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin, pak suin on eteläosa . Pinta-ala on 21 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 800 .000 m 3 .
Muodostuma 3 Myllypur o
Kapea reunamuodostuma, joka koillisosaltaan levenee kallioaluee n
rinteelle . Aines on eteläosissa hietaista hiekkaa, pinta on hie taa . Keski- ja pohjoisosa ovat soraista hiekkaa, paikoin o n
päällä ylisuuria lohkareita . Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjoisos a
on paksuin . Pinta-ala on 45 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on
1,3 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 , c 1,2 milj .m3 .
Muodostuma 4 Kuivikk o
Pieni reunamuodostuma, pinnaltaan siltin sekaista hiekkaa . Aluee n
merkitys on vähäinen . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 100 .000 m3 .
Muodostuma 5 Harjunkanga s
Tasoittunut reunamuodostuma pääosin hienoa hiekkaa . Koillisosa s sa on välikerroksina soraa 10-20 % . Länsipuoli on pinnalta hietaa ,
jota on yleisesti välikerroksina myös keskiosassa . Kerrospaksuu s
on 2-10 m, paksuin on koillispää . Pinta-ala on 46 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .
Kokonaismassamäärä on 2 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 ,
C 1,9 milj .m3 .
Karttalehti 3212 09 Vihtavuor i
Muodostuma 1 Tiituspohj a
Kallioselänteiden rinteellä olevaa harjuainesta, lähinnä hieno a
hiekkaa . Eteläosassa on välikerroksina soraa n . 30 % . Kerrospak suus on vain 2-4 m, alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on 18 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä ovat tiestö j a
asutus . Kokonaismassamäärä on 450 .000 m 3 , josta arvioitu
- 141 -
3212 0 9
B 50 .000 m3 , c 400 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Lintuharj u
Reunamuodostuman osa, jonka etelä- ja keskiosat ovat kokonaa n
hiekkaa, samoin itärinne . Pohjoisosa on matalaan veteen kerro s tunut paksu delta, jonka pinta on karkeaa someroa, alapäi n
kiviaineksen koko ja määrä vähenee nopeasti . Soran määrä väh e nee myöskin kaakkoonpäin, distaaliosaan, mikä on tyypillist ä
reunamuodostumille .-Kerrospaksuus on Lintuharjun alueell a
10-30 m, muualla vain 2-7 m . Pinta-ala on 101 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa keskiosassa asutus .
Aineksen käyttöä haittaavat luoteisosissa ylisuuret pintalohk areet . Kokonaismassamäärä on 5,7 milj .m3 , josta arvioit u
A 100 .000 m 3 , B 1,2 milj .m 3 , C 4,4 milj .m3 . Muodostumasta o n
valokuvia GTL :n arkistossa .
~ .b
Muodostuma 3 Multamäk i
Leveä reunamuodostuman osa, pohjoisreunaltaan moreenin päällä .
Pääosa on hienoa hiekkaa, pohjoisosissa on välikerroksina sora a
10-20 % . Kapea syöttävä osa luoteispäässä on nienikivistä soraa ,
jossa A-luokkaa on vain pinnalla . Kerrospaksuus on 5-13 m, ete läosa on alle 5 m paksu . Pinta-ala on 99 ha . Aines on . pääluok kaa C . Kokonaismassamäärä on 5,3 milj .m3 , josta arvioit u
B 300 .000 m3 , c 5 milj .m 3 .
Muodostuma 4 Siikakanga s
Moreenimäen rinteellä oleva luoteisosa on kivistä soraa, samoi n
Siikajärven kaakkoisreunan selänne, jonka pinta on lohkareiden
peittämä . Muualla aines on hiekkaa, soraa on välikerroksina lä nsiosissa 10-30 % . Itäosissa päällä on hietaa 1-2 m, välikerrok sina voi esiintyä myös silttiä . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m ,
länsiosissa se on 10-15 m . Pinta-ala on 153 ha . Aines on pääluok kaa C . Muodostuman käytön esteenä on itäosassa tehdasalue . Ainek sen käyttöä haittaavat koillipäässä ylisuuret pintalohkareet .
Kokonaismassamäärä on 7,5 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 ,
B 1,2 milj .m3 , C 6,2 milj .m 3 .
__
- 142 -
3212 0 9
Muodostuma 5 Pernasaar i
Tasoittunut, reunamuodostumaa syöttänyt harjuselänne . Aines o n
itäosassa kivistä hiekkaa ja soraa, länsiosa on hiekkaa . Etel äpuolinen Murokasniemi on pääasiassa tuulikerrostumaa, jote n
sen massoja ei ole arvioitu . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-al a
on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä o n
alueella toimiva hoitokoti . Kokonaismassamäärä on 400 .000 m 3 ,
josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 380 .000 m3 .
Muodostuma 6 Vuonteen Lintuharj u
Osa leveää reunamuodostumaa, pohjoispäästään moreenialueen pääl lä . Korkein osa sisältää välikerroksina soraa 20-30 %,'A-luoka n
osuus on pieni . Muuten aines on hienoa hiekkaa, reunaosiss a
myös hietaa . Kerrospaksuus on Lintuharjun selänteessä 10-30 m ,
reunaosissa 2-10 m . Pinta-ala on,142 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 6 milj .m3 , josta arvioitu A 40 .000 m 3 ,
B 560 .000 m3 , c 5,4 milj .m3 .
Muodostuma 7 Muorinmäk i
Edellisen jatke koilliseen on lakiosastaan lohkareisen löyhä n
moreenin peittämä . Aines on yleensä hienoa hiekkaa, leikkauste n
puuttuessa soran osuus on vaikea arvioida . Ilmeisesti sitä o n
vain kapeina välikerroksina korkeimmassa osassa . Kerrospaksuu s
on lounaisosassa 2-5 m, muualla 5-15 m . Pinta-ala on 119 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5,7 milj . m3 , josta
arvioitu B 200 .000 m3 , c 5,5 milj .m 3 .
Karttalehti 3212 10 Huikk o
Muodostuma 1 Havul a
Matalaa, hienoa hiekkaa ja hietaa olevaa harjuainesta, joss a
soraa on vain hieman koillisosassa . Kerrospaksuus on keskimääri n
4 m . Pinta-ala on 105 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismass amäärä on 4,5 milj . m3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 , C 4,4 milj . m 3 .
- 143 -
3212 1 0
Muodostuma 2 Kierikk a
Harjuselänne on eteläosistaan soraista hiekkaa, matala pohjois pää on hienoa hiekkaa . Myös järvien kannaksella oleva, jää n
reunan suuntainen osa on hienoa hiekkaa ja hietaa . Kerrospaksuu s
on eteläosissa 3-8 m, muualla alle 3 m. Pinta-ala on 31 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestp .
Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,
C 800 .000 m3 .
Muodostuma 3 Iso-Valkeine n
Hiekkaa oleva harjun osa järvikannaksella . Soran osuus on ilme i sesti hyvin pieni . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Muodo s tumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 15 ha . Aines on luo kkaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m3 .
Muodostuma 4 Keskine n
Matala harjuselänne järvialtaan reunassa . Aines on soraist a
hiekkaa, reunaosien päällä on hietaa . Kerrospaksuus on 1-4 m .
Muodostamassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 , josta arvioit u
B 20 .000 m3 , c 130 .000 m 3 .
Muodostuma 5 fongistonsu o
Tasoittunut, pohjoisosastaan kallion p äällä oleva harjuselänn e
ainekseltaan kivistä hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-al a
on 11 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m3 .
Muodostuma 6 Särkilamminsu o
Edelliseen liittyvä matala selänne, hoenoa hiekkaa . Kerrospaksuus on vain pari metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 60 .000 m3 .
Muodostuma 7 Särkilamp i
Hienoa hiekkaa oleva delta, tasaisen moreenialueen reunassa .
Lounaisosien päällä on hietaa yli 1 metri . Kerrospaksuus o n
keskimäärin 4 metriä . Pinta-ala on 19 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 800 .000 m 3 .
144 -
3212 1 0
Muodostuma 8 Kupiansu o
Pitkän reunamuodostuman osa, joka laajenee deltaksi koillisosa s sa, aines on moreeniselänteen rinteellä . Pääosa on hietaist a
hiekkaa, vain korkein osa sisältää hieman soraa välikerroksina .
Kerrospaksuus on eteläosassa 2-5 m, pohjoisosissa 5-10 m . Pinta ala on 108 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
4 milj .m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 3,9 milj .m 3 .
Muodostuma 9 Ojal a
Reunamuodostuma on moreenialueen rinteellä ja kerrostunut mat alaan veteen . Aines on soraista hiekkaa, koillisosa on kivist ä
soraa . Kerrospaksuus on melko pieni, vain 2-4 m, pohjoisosa o n
paikoin yli 5 m paksu . Pinta-ala on 49 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 1,2 milj .m3 , josta arvioitu A 10 .000 m 3 ,
B 190 .000 m3 , C 1 milj .m 3 .
Muodostuma 10 Herral a
Myös tällä kohtaa reunamuodostuma on moreenialueen rinteell ä
koillisosastaan . Lounaisosa on soravaltainen, A-luokan osuus o n
5-10 % . Keskiosa on soraista hiekkaa, koillispää pinnalta hieno a
hiekkaa . Kerrospaksuus on lounaispäässä 5-10 m, muualla vain 2- 5
m . Pinta-ala on 33,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa määrä on 1 milj .m3, josta arvioitu A 15 .000 m3 , B 235 .000 m 3 ,
C 750 .000 m 3 .
Muodostuma 11 Hännil ä
Ohutta moreeniselänteen sivulla olevaa harjuainesta, hietaista
hiekkaa . Alueen merkitys on pieni . Kerrospaksuus on vain par i
metriä . Pinta-ala on 10 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass amäärä 200 .000 m3 .
Karttalehti 3212 11 Lievestuor e
Muodostuma - 1 Tyynelä _ _ _ ~ . .
Edellisen muodostuman jatketta, länsireunaltaan moreenin päällä .
Aines on etelä- ja keskiosissa hietaista hiekkaa, pohjoisosa o n
huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa . Alueen käyttöarvo o n
pieni . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2-3 m . Pinta-ala o n
41 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
tiestö . Kokonaismassamäärä on 800 .000 m3 , josta arvioit u
B 30 .000 m 3 , c 770 .000 m 3 .
- 145 -
3212 1 1
Muodostuma 2 Linj a
Moreenimäen kyljessä oleva ohut hienon hiekan esiintymä . Kerros paksuus on keskimäärin 2 metriä . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on
luokkaa C, kokonaismassamäärä 70 .000 m 3 .
Muodostuma 3 Isokanga s
Kalliomäen rinteellä oleva reunamuodostuma, ainekseltaan sorai s ta hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 140 .000 m3 , josta arvioitu
B 15 .000 m3 , c 125 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Kelkkamäk i
Paksun moreeniselänteen suojapuolella oleva hienon hiekan esii ntymä moreenin päällä . Kerrospaksuus on 2-6 m . Pinta-ala on 8 ha .
Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 200 .000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .
Muodostuma 5 Kotamäk i
Kallioalueen kyljessä oleva reunamuodostuman osa . Aines on hi e taista hiekkaa, eteläosissa pääosa on hietaa . Alueen merkity s
on pieni . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m . Pinta-ala o n
20 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus .
Karttalehti 3212 12 Lievestuoreenjärv i
Muodostuma 1 Puttol a
Muodostuma liittyy edelliseen ja on kerrostunut kallioaluee n
reunaan . Pääosa on hiekkaa, luoteisreunalla p äällä on 1-2 metri ä
hietaa . Kerrospaksuus on keskiosassa 4-6 m, muualla vain 2-4 m .
Pinta-ala on 49 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä
1,4 milj .m3 .
Muodostuma 2 Kiikkumäk i
Leveä reunamuodostuman osa, jolle on tyypillistä huonosti lajit tunut, moreeninsekainen pinta länsirinteellä . Aines on pääosi n
hienoa hiekkaa, kapea koillisosan selänne on kivistä soraa .
Myös Kiikkumäen alueella on todennäköisesti soraa 20-30 % . Ke rrospaksuus on suurimmalla osalla 5-10 m, länsireuna on ohuempi .
- 146 -
3212 1 2
Pinta-ala on 215 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 17,5 milj . m 3 , josta arvioitu A 150 .000 m 3 , B 1,65 rnilj . m 3 ,
C 15,7 milj .m3 .
Muodostuma 3 Tarvaal a
Edelliseen liittyvä, pohjoiseen kääntyvä _pitkän jakson osa .
Etelä- ja keskiosissa aines on pääasiassa hiekkaa, vain kapeina
välikerroksina on soraa pintaosassa . Pohjoisosassa soraa on hie man runsaammin, korkein selänne sisältää myös A-luokan ainesta .
Kerrospaksuus on yleensä 5-10m, reunaosia lukuunottamatta .
Pinta-ala on 84 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa pohjoisosassa asutus . Kokonaismassamäärä o n
5,3 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 800 .000 m3 ,
C 4,4 milj .m3 .
ti
Muodostuma 4 Keitaanniemi
Matala kaakkoisosa on hiekkaista soraa, pinta on paikoin liet teistä, keskiosassa on kivistä soraa, kallion päällä oleva
koillisosa on soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m, pak suin on koillisosa . Pinta-ala on 14,5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Aineksen käyttöä haittaavat koillisosassa ylisuuret pintalohk areet . Kokonaismassamäärä on 260 .000 m3 , josta arvioit u
A 5 .000 m3 , B 95 .000 m 3 , c 160 .000 m3 .
Muodostuma 5 Markkul a
Kallioperän ruhjeessa oleva reunamuodostuma, luoteispuoleltaan
moreenialueen rinteellä . Aines on kokonaan hietaista hiekkaa ,
lounaisosan päällä on hietaa yli'1 m . Vähämerkityksinen alue .
Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 28 ha . Aines on luokkaa C ,
kokonaismassamäärä 560 .000 m 3 .
- 147 -
3221 0 1
3221 XXNEKOSK S
Karttalehti 322101 Luonetjärvi
Muodostuma 1, Niittyl ä
Jokilaaksossa kerrospaksuudeltaan matala harjumuodostuma . Muo dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 60 .000 m 3 , josta arvioit u
B 10 .000 m 3 , c 50 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Heinoslamp i
Muodostuma käsittää kaksi aluetta . Länsiosassa on pieni merki tyksetön selänne ja itäosassa harjulaajentuma . Kerrospaksuu s
laajentumassa on suurimmillaan 9 metriä . Muodostumassa ei ole
leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . .Aines on pääluokkaa C lähe s
kokonaan . Kokonaismassamäärä on 650 .000 m3 .
.
Muodostuma 3, Haukilaht i
Moreeni- ja kalliomäkeen länsireunastaan rajoittuva pieni harju ,
jonka pohjoisosa on varmaankin käyttökelpoista soraista hiekkaa .
Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 metriä . Muodostumassa on vähäi siä leikkauksia . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue . Kokonaismassamäärä o n
320 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , C 270 .000 m3 .
Muodostuma 4, Peurasuo
Lähes kokonaan hiekkaa oleva harjuselänne . Pinta-ala on 5 ha .
Aines on pääluokkaa C . Piuodostumån käyttöä rajoittaa ampumarata .
Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 .
Muodostuma 5, Kaakkolamp i
Taajama-alue on sijoittunut laakean hiekkaa olevan harjualuee n
päälle . Pinta-ala on 55 ha . Aines on pääluokkaa C lähes koko naan . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisosan länsireunalla mandol lisesti esiintyvä moreeni . Kokonaismassamäärä on 1,7 milj .m 3 .
Muodostuma 6, Tikkakosk i
Harjumuodostuman käytön esteenä on taajama-alue . Pinta-ala . o n
154 ha . Aines on pääluokkaa C . Soraa on pieni alue luoteisosassa ,
jossa pohjatasona on osittain myös kallio . Kokonaismassamäärä on
- 148 -
7,9 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 ,
3221 0 1
c
7,7 milj .m3 .
Muodostuma 7, Mansikkahett o
Harjusysteemiin kuuluvan muodostuman itälieve on hiekkaa ,
keskiosissa päällä on kaksi metriä hiekkaa ja syvemmällä o n
soraa ja kivistä soraa . Muodostuma saattaa olla luoteeseen j a
länteen päin laajempikin mitä karttaan on merkitty . Kerrospa ksuus on noin 5 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C ,
mutta länsiosa on B-luokan ainesta . Kokonaismassamäärä on
350 .000 m3 , josta arvioitu A 15 .000 m 3 , B 125 .000 m3 , c 210 .000 m3 .
Muodostuma 8, Syvälaht i
Harjun lievemuodostuman länsiraja moreeniin saattaa olla länne mpänä kuin karttaan on merkitty . Koekuopat ovat välttämättömi ä
länsireunalla kerrospaksuuden ja aineksen selvittämisessä, sill ä
muodostuma lepää vinolla kallioalustalla . Pinta-ala on'24 ha .
Aines on pääluokkaa C . Luoteisosa on kivistä soraa ja aine s
muuttuu C-luokaksi etelään päin . Kokonaismassamäärä on 770 .000 m3 ,
josta arvioitu A 25 .000 m 3 , B 300 .000 m3 , c 445 .000 m 3 .
Muodostuma 9, Köntyslamp i
Pieni, varmaankin B-luokan ainesta oleva harjuselänne kalli o alustalla . Kerrospaksuus on parhaimmillaan 6 m . Muodostumass a
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on vajaa 2 ha . Aines on pääluok kaa B . Kokonaismassamäärä on 60 .000 m 3 , josta arvioit u
B 35 .000 m3 , c 25 .000 m3 .
Muodostuma 10, Köntysjok i
Harjun pohjatasona on pohjavesi, mutta pohjoisreunalla saatta a
esiintyä moreenia . Keski- ja luoteisosan selänteet ovat soraa '
ja hiekkaa . Itäosan selänteissä soraa on välikerroksina . Ke rrospaksuus on suurimmillaan selänteissä 10 metrin luokkaa .
Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 1,46 milj .m 3 , josta arvioitu A 25 .000 m 3 , B 445 .000 m3 ,
C 0,990 milj .m 3 .
-. 149 -
3221 0 1
Muodostuma 11, Alimmainen ,
Muädostuman kaakkoisosassa on heikosti lajittunutta kivist ä
soraa, mutta pääselänne tarvitsee lisätutkimuksia ainekse n
laadun selvittämiseksi .
Karttalehti 3221 02 Kangashäkk i
Muodostuma 1, Juhol a
Laaja tasoittunut harjunosa . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 58 ha . Aines on luokkaa C kokonaan . Kokonaismassa määrä on 3,7 milj .m 3 .
Muodostuma 2, Kiiskilamp i
Laaja-alaisen harjulaajentuman itäosan tasanteet ovat lähe s
kokonaan hiekkaa . Luoteeseen suuntautuvat selänteet ovat käyttö kelpoista soraa, hiekkaa ja kivistä soraa . Kerrospaksuus selän teissä on 5-12 m . Pinta-ala on 247 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 14,2 milj . m 3 , josta arvioitu B 1,2 milj . m 3 ,
C 13,0 milj .m 3 .
Muodostuma 3, Ruotokass i
Harjun matala keskiselänne on oletettu B-luokan ainekseksi .
Molemmilla sivuilla olevat alueet ovat hiekkavaltaisia ja lieve alueilla saattaa olla huuhtoutuneita rantakerrostumia moreeni n
päällä, varsinkin etelä- ja länsiosassa . Kerrospaksuus on keski määrin B-luokan alueella 6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 108 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 3,72 milj .m 3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 , B 870 .000 m3 ,
C 2,8 milj .m3 .
Muodostuma 4, Pallisilm ä
Pohjoisosan pienet selänteet kuuluvat harjuun . Länsiosa on more e nin päällä olevaa rantakerrostumaa ja ainekseltaan hiekkaa . Kes ki- ja eteläosat ovat hiekkaa ja pohjatasona tavataan osittai n
moreenia . Kerrospaksuus on vähäinen 2-3 metriä . Muodostumassa e i
ole leikkauksia . Pinta-ala on 66 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 1,5 milj . m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,
C 1,4 milj .m 3 .
150 -
3231 0 2
Muodostuma 5, Saarilamp i
Harjun lievealueella sijaitseva, pääasiassa hiekkaa oleva mu o dostuma, jonka kerrospaksuus on suurimmillaan 10 metriä Saari lammen pohjoispuolella . Itäosan alueilla keskipaksuus o n
1,5-2,5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 89 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2,65 milj . m3 , jos ta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 2,5 milj .m3 . •
Karttalehti 3221 03 Hietam a
Muodostuma 1, Tunturikanga s
Kalliomäkien välissä oleva harju, jonka pinnalla on lohkareit a
haittaavana tekijänä . Aines on keski- ja itäosissa murskauske lpoista . Kerrospaksuus on suurimmillaan B-luokan alueella 5 m .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 550 .000 m 3 , josta arvioit u
A 20 .000 m 3 , B 180 .000 m3 , c 350 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Tervavuor i
Hienoa hiekkaa oleva tasainen harjutaajentuma kalliomäkien v älissä . Pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio . Kerrospaksuu tta on arvioitu olevan 2-6 metriä . Pinta-ala on 74 ha . Aines on
luokkaa C . Muodostuman k :iyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .
Kokonaismassamäärä on 3 milj .m3 .
Muodostuma 3, Hietam a
Selväpiirteinen harju . Luoteisosa keskiselänteessä aines vaiht elee kivisestä sorasta hiekkaan . Kaakkoisosa ja liepeet ova t
hiekkaa . Kerrospaksuus keskiselänteessä on suurimmillaan 20 m .
Pinta-ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä
rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaa paikoi n
liepeillä peittävänä kerroksena oleva siltti . Kokonaismassamäär ä
on 4,8 milj .m3 , josta arvioitu B 500 .000 m 3 , c 4,3 milj .m3 .
Muodostuma 4, Tuhkainmäk i
Harjun pohjatasona on enimmäkseen pohjavesi, mutta Tuhkainmäess ä
on todennäköisesti kallio pohjatasona ja kerrospaksuudeksi o n
arvioitu keskimäärin 10 m . Aineksen puolesta Tuhkamäki on muo-
- 151 -
3221 0 3
dostuman käyttökelpoisinta aluetta, kivistä soraa . Syrjäharjun
keskiselänteessä soran osuus on 30-50 % . Pinta-ala on 55 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .
Aineksen käyttöä haittaavat rinteille kiilaavat savi-ja siltt ikerrokset . Kokonaismassamäärä on 2,85 milj . m3 , josta arvioit u
A 50 .000 m 3 , B 1 milj .m 3 , C 1,8 milj .m3 .
Muodostuma 5, Parantol a
Matala asutuksen valtaama harjunosa, jolla ei ole suurta merk itystä tienpitoaineksen kannalta . Kerrospaksuus on vähäinen .
Pinta-ala on 65 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Ainekse n
käyttöä haittaa paikoin peittävänä kerroksena oleva siltti .
Kokonaismassamäärä on 2,2 milj .m3 .
Karttalehti3221 04 Vehni ä
Muodostuma 1, Nujul a
Itä-länsi-suuntainen harju, joka rajoittuu itäosastaan kallio mäkeen . Keskiosa on käytetty loppuun . Länsiosan pieni selänn e
on hiekkaa ja hiekkaista soraa . Itäpäässä kerrospaksuus on su urin, keskimäärin 12 m, mutta aines on vähäsoraista hiekkaa .
Pinta-ala on 21 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 1,6 milj . m 3 ,
josta arvioitu B 150 .000 m3 , C 1,45 milj .m 3 .
'
Muodostuma 2, Nurmel a
H arjusysteemiin kuuluva rantavoimien tasoittama tasanne, joss a
kerrospaksuus on kanden metrin luokkaa . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Hevossuo
Vastaavanlainen muodostuma kuin edellinen . Kerrospaksuus on 2 m .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha . Aines on
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 .
- 152 -
3221 0 4
Muodostuma 4, Korpelanpur o
Jokilaaksossa olevaa hienoa hiekkaa, jossa kerrospaksuus o n
noin 3 m . Pinta-ala on 45 ha . Aines on luokkaa C kokonaan .
Muodostuman käytön esteenä ovat lentokenttä ja TVL :n varasto alue . Kokonaismassamäärä on 1,3 milj .m 3 .
Muodostuma 5, Välimäk i
Erillinen lajittunut muodostuma, jonka päällä on peittävän ä
kerroksena moreenia 0,5-2 metriä . Pinta-ala on 110 ha . Aine s
on pääluokkaa C, hienoa hiekkaa . Muodostuma on sotilasalueella .
Kokonaismassamäärä on 1 milj .m 3 . Muodostumasta on valokuv a
GTL :n arkistossa .
Muodostuma 6, Tikkakosk i
Tikkakosken taajaman alueella harju leviää laaja-alaisiksi ta santeiksi . Majamäen eteläpuolella on hienoa hiekkaa olevia .
dyynejä, Tikan talon harjuselänteessä on soraista hiekkaa .
Pinta-ala on 201 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 10,5 milj . m3 , josta arvioitu B 400 .000 m 3 , c 10,1 milj . m3 .
Muodostuma 7, Tikka-Mannil a
Noin puoli kilometriä leveä harju, jossa kapea maantien all e
jäävä selänne on käyttökelpoisinta soraa . Liepeille päin aine s
muuttuu hiekaksi . Vähäisten leikkausten perusteella koillisosa n
kummut ja selänteet ovat vähäsoraista hiekkaa . Pinta-ala o n
121 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
tiestö . Kokonaismassamäärä on 7,5 milj .m 3 , josta arvioit u
B 1 milj .m 3 , C 6,5 milj .m 3 .
Muodostuma 8, Askeleentakane n
Useiksi eri kummuiksi ja selänteiksi leviävä harjumuodostuma .
Länsiosassa B-luokan alueella pintaosat ovat hiekkaa ja sora a
esiintyy sisäosissa . Askeleentakasen lammen länsi- ja luoteis puolella on hiekkaista soraa ja kivistä soraa . Hietalammi n
kaakkoispuolella olevassa tasanteessa saattaa paikoin olla sora a
yli 50 % . Kerrospaksuus on keskimäärin 5-10 m . Pinta-ala on 79 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä- on 4,5 milj . m3 , josta
arvioitu A 30 .000 m3 , B 1,17 milj .m 3 , C 3,3 milj .m 3 .
- 153 -
3661 0 4
Muodostuma 9, Kantol a
Harjumuodostuman aines on vähäsoraista hiekkaa . Kerrospaksuu s
on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 .
Muodostuma 10, Vääränvuor i
Lounaisosastaan harju rajoittuu kalliomäkeen, mutta pääasiass a
pohjatasona on pohjavesi . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m 3 , josta arvioit u
B 30 .000 m 3 , c 120 .000 m 3 .
Muodostuma 11, Siirtol a
Pienialainen harjumuodostuma, jonka pinta-ala on 2,5 ha . Aines
on pääluokkaa C . Muodostuman käy titöä rajoittaa asutus . Aineksen
käyttöä haittaa pintalohkareisuus . Kokonaismassamäärä on
70 .000 m 3 .
Muodostuma 12, Hietal a
Kaakkoisosassa harjun pohjatasona esiintyy kalliota, muute n
pohjavesi . Aines on karkeinta kaakkoisosassa, hiekkaista soraa ,
luoteisosassa soran osuus on 10-20 % . Kerrospaksuus on 2-5 m .
Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 500 .000 m 3 , josta arvioitu B 180 .000 m3 , c 320 .000 m3 .
Muodostuma 13, Valkola
Peurunka järven luoteispuolelle tuleva selväpiirteinen harju .
Muodostumassa ei ole leikkauksia ; Pinta-ala on 10 ha . Aines on
pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .
Kokonaismassamäärä on 300 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 ,
C 250 .000 m 3 .
Muodostuma 14, Verh o
Erillinen lajittunut muodostuma, johonka tehtiin koekuoppa pis teessä 438,86/6929,06 . Tässä kohti aines oli hiekkaista sora a
ja soraa . Muodostumaa peittävän moreeninnaksuus vaihtele e
0,5 metristä useisiin metreihin . Liepeillä moreenin päälle tava taan huuhtoutuneita rantakerrostumia, mutta primääri glasifluvi aalinen aines alkaa vasta moreenin alta . Muodostumassa ei ole
154 -
3221 04
leikkauksia . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa peittävä moreeni . Kokonaismassamäärä o n
1,75 milj .m3 , josta arvioitu B 900 .000 m3 , c 850 .000 m3 .
Muodostuma 15, Veitniem i
Tyypiltään vastaavanlainen muodostuma kuin edellinen . Koekuopa n
perusteella aines olisi C-luokkaa . Muodostumassa ei ole leikkau ksia . Pinta-ala on 18 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttö ä
haittaa peittävä moreeni, jonka paksuus laella on 1,5 m ja li epeittä ehkä enemmän . Kokonaismassamäärä on 1,8 milj .m 3 , josta
arvioitu B 400 .000 m3 , c 1,4 milj . m 3 . 1uodostumasta on valokuvi a
GTL :n arkistossa .
Muodostuma 16, Ilvesmäk i
Kalliomäen kupeessa kaksi erillistä,mafidollisesti lajittunutta ,
muodostumaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Muodostumassa ei ole lei k kauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C, soraist a
hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 .
Karttalehti 3221 05 Koivist o
Muodostuma 1, Kapeenkyl ä
Idästä länteen suuntautuvan selväpiirteisen harjun pohjatason a
osittain tavataan kalliota . Keskiselänteessä aines vaihtele e
hiekasta kiviseen soraan . Liepeet ovat enimmäkseen C-luokan a i nesta . Pinta-ala on 85 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa maantie . Kokonaismassamäärä on 5 milj .m 3 ,
josta arvioitu A 120 .000 m3 , B 1,4 milj .m3 , C 3,48 milj .m 3 .
Muodostuma 2, Haukkavuor i
Kallioperän murroslaaksossa itä-länsi-suuntainen harju . Kesk i selänteessä aines on hiekkaista soraa, jossa välikerroksina j a
linsseinä on kivistä soraa . Länsipäässä on lohkareita pinnall a
haittaavana tekijänä . Kerrospaksuus selänteessä on suurimmillaa n
noin 15 m . Pinta-ala on 49 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu man käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä o n
2,5 milj .m3 , josta arvioitu B 1 milj . m 3 , c 1,5 milj .m 3 .
}
- 155 -
.
3221 0 5
Muodostuma 3, Iso-Harine n
Harjuun kuuluvan muodostuman pohjatasona länsireunalla on kalli o
ja moreeni . Aines pohjoisosan kummuissa ja selänteissa saatta a
olla murskauskelpoista kivistä soraa . Länsiliepeessä karkein ai nes on pintakerroksena . TRuodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä o n
1,25 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 620 .000 m3 ,
C 530 .000 m3 .
Muodostuma 4, Anttosenmäk i
Pohjoisesta sekä Hitonkaudan rotkon kautta syöttäneen harjun os a
on hyvää murskauskelpoista kivistä soraa aine Anttosenmärn etelä kärkeen saakka . Pieni-Harisen pohjoispuolella olevat seläntee t
ovat soraista hiekkaa . Etelälieve on hiekkaa kokonaan . Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 m . Muodos.tumassa on vähäisiä leikkauksia .
Pinta-ala on 146 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä
rajoittaa luoteisosassa matkailukohteena oleva murroslaakso ,
Hitonhauta . Kokonaismassamäärä on 10,5 milj .m 3 , josta arvioit u
A 500 .000 m 3 , B 3,5 milj .m 3 , C 6,5 milj .m 3 .
Muodostuma 5, Häkinharj u
Laaja-alainen harju, jossa aines on pääasiassa hiekkaa . Soraa
on välikerroksina harjuselänteiden ydinosissa . Osittain B-lu o kan ainesta on pienehkö alue muodostuman luoteisosassa . Pohja tasona on yleensä pohjavesi, mutta Suolampien eteläpuolell a
kalliot pistävät läpi tai lähelle pintaa . Suurimmat kerrospa ksuudet ovat noin 20 metriä Häkinharjuselänteessä . Pinta-ala o n
226 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 14,2 milj .
m 3, josta arvioitu B 1,2 milj .m 3 , C 13 milj .m 3 .
Muodostuma 6, Kuppihaut a
Osittain kallioperän murroslaakson täytteenä oleva harju, kok o naisuutena ottaen muodostuman karkein aines, kivinen sora, o n
itäosassa ja muuttuu asteittain hiekaksi luoteeseen päin . Kerrospaksuutta on vaikea arvioida kalliopinnan takia, mutta pai koin on varmaankin yli 20 metrin paksuuksia . Pinta-ala on 83 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman itäosan käyttöä tulisi rajoit taa, koska se kuuluu osana Hitonhaudan kalliorotkosysteemiin .
Kokonaismassamäärä on 5 milj .m 3 , josta arvioitu A 300 .000 m 3 ,
B 1,2 milj .m 3 , C 3,5 milj .m 3 .
- 156 -
3221 0 5
Muodostuma 7, Hirvaskanga s
Harjun länsireunan pohjatasona on vino kallioalusta . Muodost umanaines on hiekkaa . Karkeaa soraa on Peltoniemen talon poh joispuolella hiekkakerrosten alla . Keskimääräinen kerrospaksuu s
on 5-8 m . Pinta-ala on 100 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu man käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä on 6,75 milj .
m3 , josta arvioitu B 250 .000 m 3 , c 6,5 milj .m3 .
Muodostuma 8, Sarvilamp i
Laaja-alainen tasoittunut harju kalliomäkien kupeessa . Aines on
lähes kokonaan hiekkaa . Lievealueilla on hienoa hiekkaa . Pintaala on 141 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoit taa iestö . Kokonaismassamäärä on 7 milj .m3 .
Karttalehti 3221 06 Xänekosk i
Muodostuma 1, Vääränmäk i
Kalliomäen päällä oleva harju, jota peittää eteläosassa moreeni .
Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 13 ha . Aines on
pääluokkaa C, soraa, hiekkaa sekä epätäydellisesti huuhtoutunut ta kivistä soraa . Kokonaismassamäärä on 400 .000 m3 , josta ar vioitu B 100 .000 m 3 , c 300 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Harj u
Pienialainen harjuselänne . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa .
Aineksen käyttöä haittaa peittävä kerroksena oleva moreeni ,
jonka paksuus on 1-2 m . Kokonaismassamäärä on 40 .000 m 3 .
Karttalehti 3221 07 Lauka a
Muodostuma 1, Soddinsyrjänmäk i
Reunamuodostuma, jonka päällä on runsaasti isoja lohkareita ,
mutta aines syvemmällä olisi C-hiekkaa . Paikoin pinnalla j a
mahdollisesti välikerroksina tavataan moreenia . Muodostumass a
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 450 .000 m3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 ,
C 300 .000 m 3 .
_
- 157 -
3221 0 7
Muodostuma 2, Lahnajärv i
Sadinsyrjänmäen kupeesta koillispuolelta jatkuu lajittunut re unamuodostuma . Polulle luoteisrinteeseen on tehty koekuoppia ,
joissa peittävän moreenin paksuus oli 1,5 metriä ja alla tul i
hieno hiekka . Todennäköisesti karkein aines on lounaisosassa ,
jossa kerrospaksuus on myös suurin, yli 10 m . Eteläreunalla o n
rantahiekkoja . Pohjatasona keskiosan eteläpuolella on kallio .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 36 ha . Aines on
pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat suuret pintalohkaree t
sekä peittävä kerroksena oleva moreeni, jonka paksuus vaihtele e
metristä useisiin metreihin . Kokonaismassamäärä on 2,3 milj . m 3 ,
josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 800 .000 m3 , c 1,4 milj .m 3 .
Muodostuma 3, Kataanmäk i
Kataanmäessä laella on tehty koekluoppia ja seisminen luotaus .
Näissä on todettu, että kallio on muutaman (2-5) metrin pääss ä
pinnasta . Reunamuodostuma jatkuu moreenipeitteisenä ja päält ä
louhikkoisena mäen koillispuolella . Saattaa olla mandollista ,
että Kataanmäen luoteisosa kuuluisi moreenipeitteiseen lajittu neen reunamuodostumaan . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pintaala on 26 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi ttaa asutus . Kokonaismassamäärä on 1,3 milj .m 3 , josta arvioit u
B 500 .000 m 3 , c 800 .000 m3 .
Muodostuma 4, Laukaa k k
Reunamuodostuman ja harjun yhtymäkohta . Luoteeseen suuntautu neen harjun aines on väh'äsoraista hiekkaa . Rinnakkaiset koil liseen olevat reunamuodostumaselänteet ovat ainakin pinnalt a
moreenia . Pinta-ala on 75 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu man käytön esteenä on Laukaan taajama-asutus . Kokonaismassa määrä on 3,4 milj . m3 , josta arvioitu B 300 .000 m 3 , c 3,1 milj . m3 .
Muodostuma 5, Kattamäk i
Reunamuodostuman korkeimpien selänteiden rinteilla on haittaav ana tekijänä pintalohkareita sekä moreenilinssejä . Aines on C- j a
B-luokan rajatapaus . Mäen tyvellä liepeessä soran osuus o n
10-20 % ja ulkolieve on jo hienoa hiekkaa . Muodostuman koillis osassa on kapea selänne, jossa moreenia ja lajittunutta ainest a
tavataan vuorokerroksina . Pinta-ala on 142 ha . Aines on pääluok-
- 158 -
3221 0 7
kaa C . Kokonaismassamäärä on 14,3 milj . m 3 , josta arvioit u
A 400 .000 m3 , B 4,9 milj .m 3 , C 9 milj .m 3 .
Muodostuma 6, Rokkakanga s
Harjudelta, Rokkakangas on hiekkaa, jossa ohuina välikerroksina
on soraa . Ainakin länsiliepeessä välikerroksena on savea . Save a
esiintyy myös liepeillä peittävänä kerroksena . Harjun luoteis osan pienissä selänteiss : on hiekkaista soraa . Pinta-ala o n
76 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
tiestö, asutus ja pohjavedenottamo . Kokonaismassamäärä on
4,2 milj .m 3 , josta arvioitu B 310 .000 m3 , c 3,89 milj .m3 .
Muodostuma. 7, Toramäk i
Harjuselänteitä, joissa päämassat ovat hiekkaa ja soran osuu s
korkeintaan 20 % . Pinta-ala on 50 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Aineksen käyt töä haittaa liepeillä välikerroksena oleva savi . Kokonaismassamäärä on 2,6 milj . m 3 , josta arvioitu B 350 .000 m3 , c 2,25 milj . m3 .
Muodostuma 8, Matomäk i
Muodostuma on laaja-alainen moreenipeitteinen reunamuodostuma .
Alueella on tehty koekuoppia ja seismisiä luotauksia . Koekuopi lla on todettu peittävän moreenin paksuuden olevan 1,5 metrist ä
yli meljään metriin, koska traktorikaivurilla ei päästy 11pi .
Tervamäessä ja Lohimäessä on tehty seisminen luotaus, jossa o n
todettu, että kallio on lähellä pintaa ja viettää kaakkoon päi n
niin, että Lohimäessä kerrospaksuus on jo yli 20 metriä . Luotau s
ja koekuoppa (6926,92/443,26) osoittivat aineksen olevan B-luo k kaa ja osittain murskauskelpoista . Matomäen leikkauksista j a
koillispäänän tehdystä koekuopasta on todettu aineksen oleva n
C-luokkaa ja peittävän moreenin paksuus on 0,5 m - 4 m . Karkei n
aines on varmaankin mäen luoteisreunalla, missä on pinnalla run saasti louhikkoa . Liepeillä noin 140 metrin tasossa on moreeni n
päällä rantakerrostumia ja vasta moreenin alta pitäisi tulla '
primääri glasifluviaalinen aines . Pinta-ala on 11 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Koska kyseessä on reunamuodostuma, saattaa oll a
mandollista, että myös välikerroksina (linsseinä) olisi moreenia . Kokonaismassamäärä on 18,2 milj .m 3 , josta arvioit u
A 650 .000 m3 , B 7,3 milj .m 3 , C 10,25 milj .m3 .
- 159 -
3221 0 7
Muodostuma 9, Oitinmäk i
Oitinmäki on lajittunut reunamuodostuma, jonka reunoilla o n
peittävänä kerroksena moreeni . Lakiosa on supra-akvaattinen j a
moreenista vapaa . Seisminen luotaus on tehty mäen luoteispuole lta noin 155 metrin tasosta . Kerrospaksuudeksi oli saat u
noin 35 m . Aines olisi pintaosissa B-luokkaa ja muuttuu syvemmällä hiekkaisemmaksi . Lohitien eteläpuolella olevassa selän teessä luotauksen perusteella aines on moreenia ja kalliopint a
laskisi vinosti etelään . Lohitien varressa kallio on pinnassa .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 53 ha . Aines o n
pääluokkaa B . Muodostuman käytön esteenä on esitys SU I luoka n
suojelukohteeksi . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä olev a
moreeni, jonka paksuus saattaa olla useita metrejä . Kokonaismas samäärä on 13,05 milj .m3 , josta arvioitu A 650 .000 m3 ,
B 5,9 milj .m3 , C 6,5 milj .m3 .
ti
Muodostuma 10, Kärrykanga s
Muodostuma kuuluu samantyyppiseen reunanasemaan kuin Oitinmäki .
Peittävänä kerroksena on moreeni, jonka paksuus vaihtele e
0,5 metristä yli neljään metriin . Moreenin päällä tavataan huu htoutuneita rantakerrostumia kuten Kärrykankaassa, ja ydinosass a
aines vaihtelee hienosta hiekasta epätäydellisesti peseytyne e seen kiviseen soraan . Välikerroksena tai linssinä voi tavat a
moreenia . Pinta-ala on 25 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostu man käyttöä rajoittaa tie . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m 3 ,
josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 650 .000 m3 , c 500 .000 m3 .
Muodostuma 11, Multamäk i
Muodostumatyypiltään Multamäki on vastaavanlainen kuin oitinmäki .
Näyttää siltä, että korkein huippu ja lounaisrinne olisivat m oreenista vapaita . Liepeillä peittävän moreenin paksuus saatta a
olla useita metrejä, koska eteläosassa ei kaivinkoneella pääst y
läpi . Pohjoisosassa pieni selänne on hiekkaa, jossa soran osuu s
on 30-50 % . Mäen laella rajalinjalla pitäisi tehdä seismine n
luotaus, jolla selvitettäisiin epävarmaksi jäänyttä ainekse n
laatua ja kalliopinnan asemaa . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 40 ha . Aines on pääluokkaa B . Kerrospaksuudeksi on
varovaisesti arvioitu 20 m . Kokonaismassamäärä on 10 milj .m 3 ,
josta arvioitu B 5,1 milj .m3 , C 4,9 milj .m 3 .
- 160 -
3221 0 7
Muodostuma 12, Riikolanniem i
Peurunkajärveen pistävä harjuniemi . Muodostumassa ei ole leik kauksia . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu man käyttöä rajoittaa maisemalliset syyt . Kokonaismassamäär ä
on 100 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 80 .000 m3 .
Muodostuma 13, Ketsunmäk i
Moreenipeitteisiä lajittuneita reunamuodostumia . Todetuiss a
kohdissa moreenin alta on tullut aina hieno hiekka . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 35 ha . Aines on pääluok kaa C . Aineksen käyttöä haittaa peittävän kerroksena olev a
moreeni, jonka paksuus vaihtelee . Kokonaismassamäärä on
1,7 milj .m3 .
Muodostuma 14, Paskolamminmäk i
Moreenipeitteinen lajittunut reunamuodostuma . Paskolamminmäe n
länsityveen tehtiin koekuoppa, jossa pinnalla oli noin 2 metri ä
moreenia ja alla hiekka . Karkein aines on mandollisesti luoteis ja koillisosissa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 25 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa pei ttävänä kerroksena oleva moreeni, jonka paksuus vaihtelee kande sta metristä yli neljään metriin . Kokonaismassamäärä o n
1,25 milj .m 3 , josta arvioitu B 250 .000 m 3 , c 1 milj .m 3 .
Muodostuma 15, Honkaniem i
Erittäin louhikkoinen reunamuodostuma, jossa syvemmällä on la jittuneita osia (koekuopat) . Tämän luoteispuolella on selnteitä ,
jotka ovat tyypiltään vastaavanlaisia kuin muodostumat B ja M .
Voisi olettaa, että nämäkin olisivat moreenipeitteisiä lajitt uneita muodostumia . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 56 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteen ä
on esitys SU I luokan suojelukohteeksi . Kokonaismassamäärä o n
2,4 milj .m3 , josta arvioitu B 400 .000 m 3 , c 2 milj .m 3 .
Muodostuma 16, Ahvenpyh ä
Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja kallio . Länsipää j a
ylärinne ovat soraa ja alarinne hiekkaa . Kerrospaksuus o n
1,5-2 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais massamäärä on 85 .000 m 3 , josta arvioitu B 45 .000 m3 , c 40 .000 m 3 .
- 161 -
3221 0 8
Karttalehti 3221 08 Vati a
Muodostuma 1, Kapeenlaht i
Vesistön ympäröimä harju, josta maisemallisista syistä tulis i
välttää aineksenottoa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa C . Keskiselänne on B-luoka n
ainesta . Kokonaismassamäärä on 1,5 milj .m 3 , josta arvioit u
A 50 .000 m 3 , B 650 .000 m 3 , c 800 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Hautal a
Vesistön varrella oleva selväpiirteinen harju, jonka keskis elänne olisi soraa, hiekkaa ja kivistä soraa . Liepeet ova t
hiekkaa . Kerrospaksuus on suurimmillaan keskiselänteess ä
15-25 m . Pinta-ala on 51 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa maisemalliset tekijät . Aineksen käyttöä hai ttaa paikoin pintalohkareisuus . Kokonaismassamäärä on 2,65 milj .
m3 , josta arvioitu A 60 .000 m3 , B 720 .000 m 3 , c 1,87 milj .m3 .
Muodostuma 3, Pedonmäk i
Laaja-alainen harjun laajentuma, jossa päämassat ovat hiekkaa .
Pieni alue, muodostuman korkein kohta, on B-luokan ainesta .
Liepeet ovat hienoa hiekkaa . Pinta-ala on 125 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 7 milj .m3 , josta arvioit u
A 35 .000 m3 , B 795 .000 m3 , c 6,17 milj .m 3 .
Muodostuma 4, Jokirant a
Kaksi erillistä harjuselännettä, joissa keskimääräinen kerros paksuus on noin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C, hiekkaa ja soraista hie k kaa . Muodostuman käyttöä rajoittaa osittain asutus . Kokonais massamäärä on 400 .000 m 3 , josta arvioitu B 40 .000 m3 ,
C 360 .000 m 3 .
Muodostuma 5, Murtoinmäk i
Muodostumatyypiltään Murtoinmäki on lajittunut reunamuodostuma .
Tällaisissa muodostumissa moreenia saattaa esiintyä myös väli kerroksina . Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala o n
26 ha . Aines on pääluokkaa C . Korkein kohta on ehkä käyttökel poista soraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 1,1 milj .m 3 ,
josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 950 .000 m3 .
- 162 -
3221 08
Muodostuma 6, Hietasyrjänkangas
Suuri deltamuodostuma, joka rajoittuu pohjoisreunaltaan kallio mäkeen . Syöttävät harjuselänteet sekä deltan ja harjujen kontak tikohta ovat oletettavasti B-luokan tavataa . Aines on karkeata ,
kivistä soraa, pohjoisosa harjuselänteissä ja muuttuu hiekkai seksi soraksi eteläosan selänteissä . Laajat lievealueet ova t
lähes kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus deltassa on suurimmillaan
40 m . Muodostumassa on yksi leikkaus distaalireunassa . Pintaala on 295 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haitta a
paikoin selänteellä olevat lohkareet . Kokonaismassamäärä o n
47 milj .m3 , josta arvioitu A 200 .000 m 3 , B 10 milj .m3 ,
C 36,8 milj .m 3 . Hietasyrjänkangas on geologisesti merkittäv ä
deltakompleksi ja sitä on ehdotettu valtakunnalliseksi suojelu kohteeksi .
Muodostuma 7, Valkealamp i
Kuuluu osana edellistä deltamupdostumaa syöttävään harjuun .
Aines on keskiselänteessä A-B-luokan tavataa . Kerrospaksuus on
selänteessä keskimäärin 10 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 75 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa osittain asutus . Aineksen käyttöä haittaa paikoi n
keskiselänteellä oleva pintalohkareisuus . Kokonaismassamäärä o n
4,7 milj .m3 , josta arvioitu A 100 .000 m 3 , B 1,3 milj .m 3 ,
C 3,3 r ilj .m 3 .
Muodostuma 8, Haapasuo
Olemassa olevien leikkausten perusteella harjun käyttökelpoisi n
osa on keskijaikoilla oleva selänne . Pohjoiseen ja etelään päi n
keskiselänne muuttuu soraiseksi hiekaksi . Koillisosassa lievealueella on dyynejä . Kerrospaksuus keskiselänteessä on 15-25 m .
Pinta-ala on 104 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa liepeellä oleva asutus ja tiestö . Kokonaismassar^äär ä
on 8,6 milj .m3 , josta arvioitu A 70 .000 m 3 , B 2,2 milj .m3 ,
C 6,33 milj .m 3 .
ti 3
°A
;
-- 163 -
3221 0 8
Muodostuma 9, Sirkkaharj u
Eteläosa on harjulaajentuma ja jatkuu pohjoiseen päin kapean a
selänteenä kallioperän murroksessa . Keskiselänteen aines o n
C-luokkaa, mutta soran osuus vaihtelee 10-60 % harjun eri
osissa . Liepeet ovat hiekkaa ja Heinälammen ympäristössä o n
dyynejä . Kerrospaksuus on suurin harjulaajentumassa, yli 20 m .
Pinta-ala on 126 ha . Aines on pääluokkaa C . Kivistä soraa o n
vähän pohjalla B-luokan alueella . Muodostuman käyttöä rajoi ttaa pohjoisosassa asutus . Kokonaismassamäärä on 7,3 milj . m 3 ,
josta arvioitu B 1,4 milj .m 3 , C 5,9 milj .m 3 .
Muodostuma 10, Hyppäänmäk i
Hyppäänmäen harjudeltan keskiosat ovat murskauskelpoista kivi s tä soraa . Syöttävä harjuselänne on soraa . Jatkeet ovat moreen i peitteisiä selänteitä ja ainekseltaan hiekasta kiviseen soraan ,
mutta lajittuneisuus on heikkoa . Pinta-ala on 35 ha . Aines on
pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 2 milj . m3 , josta arvioit u
A 110 .000 m 3 , B 930 .000 m3 , C 960 .000 m 3 .
Muodostuma 11, Huosiaisharj u
Lajittunut reunamuodostuma, joka on moreenipeitteinen . Tämä o n
todettu koekuoppatutkimuksilla . Peittävän moreenin paksuus vai h telee puolestatoista metristä yli neljään metriin (traktorika i vurilla ei päästy läpi) . Pohjaveden taso on länsipuolell a
noin 2 0. metriä ylempänä kuin itäpuolella . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 44 ha . Aines on pääluokkaa C, sorai s ta hiekkaa . Aineksen käyttöä haittaa pinnalla olevat ylisuure t
lohkareet ja mahdollisesti välikerroksina esiintyvät moreeni linssit . Kokonaismassamäärä on 4,5 milj .m 3 , josta arvioit u
B 1 milj .m3 , C 3,5 milj .rn3
Muodostuma 12, Salimäk i
Hietasyrjänkankaan itäpuolella oleva alue kuuluu osana reun amuodostumavyöhykkeeseen . Korkeimmilla kohdilla on ainakin pin nalla moreenia . Lievealueet ovat hiekkaa . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 70 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodo s tuman käyttöä rajoittaa maantie ja viereen suunniteltu luonno nsuojelualue . Kokonaismassamäärä on 3 milj .m3 .
- 164 -
3221 09
Karttalehti 3221 09 Suolaht i
Muodostuma 1, Rapaal a
Pienialainen harjuselänne . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä
rajoittaa tiestö ja asutus . Aineksen käyttöä haittaa liepeell ä
silttikerrokset . Kokonaismassamäärä on 250 .000 m3 , josta ar vioitu B 40 .000 m 3 , c 210 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Sörkänmäk i
Kaksi erillistä lajittunutta harjumuodostumaa, joista eteläi sempi on-soraista hiekkaa ja kivistä soraa, pohjoisempi vähä soraista hiekkaa . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käytön esteenä on asutus ja tiestö . Kokonaismassa määrä on 300 .000 m 3 , josta arvioitu B 70 .000 m3 , c 230 .000 m 3 .
.
ti
Muodostuma 3, Kalliolaht i
Täysin hiekkaa oleva lajittunut muodostuma, joka kuuluu harju systeemiin . Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C . Muodostuman
käytön esteenä on asutus . Kokonaismassamäärä on 250 .000 m3 .
Muodostuma 4, Jouhtismäk i
Pienialainen moreenipeitteinen harjuselänne kalliomäkien välis sä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2,5 ha .
Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa heikko lajit tuneisuus . Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 , josta arvioit u
B 15 .000 m3 , c 65 .000 m 3 .
Muodostuma 5, Pietismäenkanga s
Erillinen harjuselänne, joka ei kuulu suurempaan harjusysteemiin .
Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Muodostumassa ei ole leikkauk sia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 550 .000 m 3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 400 .000 m 3 .
Muodostuma 6, Palokanga s
Lajittunut muodostuma, jossa pohjatasona olisi moreeni . Kerros paksuus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 32 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan .
Kokonaismassamäärä on 1 milj .m 3 .
- 165 -
3221 0 9
Muodostuma 7, Viitalanniittu I
Harjuselänteessä B-luokan osuus on 10-30 % . Pohjavesi on pohja tasona, mutta lievealueilla tavataan kallioita . Muodostumass a
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 135 .000 m3 , josta arvioitu B 25 .000 m3 ,
C 110 .000 m3 .
Muodostuma 8, Viitalanniittu I I
Tyypiltään samanlainen kuin edellinen harjumuodostuma . Muodo s tamassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on pää luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 230 .000 m 3 , josta arvioit u
B 40 .000 m3 , c 190 .000 m 3 .
Muodostuma 9, Pitkäjärv i
Kalliomäen kupeessa harjuainesta, jossa soran osuus on noin 10 % .
Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 , josta arvioi tu B 15 .000 m 3 , c 135 .000 m3 .
Muodostuma 10, Kangaslamminharj u
Oletettavasti harjun kummut ja selänteet ovat käyttökelpoist a
soraista hiekkaa, joissa B-luokan osuus on 10-30 % . Kerrospaksuus selänteissä on suurimmillaan 12 m . Muodostumassa ei ole
leikkauksia . Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s massamåärä on 1,4 milj .m3 , josta arvioitu B 200 .000 m 3 ,
C 1,2 milj .m 3 .
Muodostuma 11, Jurvonniem i
Harjun käyttökelpoisin alue on kaakkoisosan selänne, soraist a
hiekkaa . Jurvonniemessä kalliot pistävät esiin lajittuneen lä vitse . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 35 ha . Ai nes on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutua .
Kokonaismassamäärä on 1,6 milj . m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 ,
C 1,5 milj .m 3 .
Muodostuma 12, Huutjärv i
Lievemuodostuma kalliomäen kupeessa . Muodostumassa ei ole leik kauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaa n
ja massamäärä 170 .000 m 3 .
- 166 -
3221 0 9
Muodostuma 13, Järventau s
Muodostuman pohjatasona itä- ja eteläosassa on kallio . Pien i
alue kallion päällä on kivistä soraa, muuten muodostuman aine s
on lähes kokonaan C-luokkaa . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pää luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa C-luokan alueella siltt ikerrokset . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m 3 , josta arvioit u
A 5 .000 m3 , B 55 .000 m 3 , c 1,14 milj .m 3 .
Vuodostuma 14, Vihijärv i
Täysin C-luokkaa oleva lajittunut muodostuma, jossa ei ol e
suuria leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on luokkaa C j a
massamäärä 400 .000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j a
tiestö .
Muodostuma 15, Jurvonharj u
Vesistön poikki kulkeva harju . Pieni länsireunalla oleva selä nnejakso on muodostuman käyttökelpoisinta osaa, hiekkaista soraa .
Tämän selänteen itäpuolella olevat kummut ovat soraista hiekkaa .
Kerrospaksuus B-luokan alueella on suurimmillaan 10-15 m ja itä osan kummuissa maksimi paksuus on 20 m . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s massamäärä on 3,8 milj .m3 , josta arvioitu B 550 .000 m3 ,
C 3,25 milj .m 3 .
Muodostuma 16, Mäkilamp i
Matalaan veteen syntynyt harju, joka rajoittuu moreeni- ja ka l liomäkiin . B-luokan ainesta ovat selänteet sekä länsiosan lieve alue . Etelä-- ja itälieve ovat hiekkaa ja soraista hiekkaa . Ke rrospaksuus on keskiselänteessä keskimäärin 10 m ja lievealuei l la 3-6 m . Pinta-ala on 72 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonai s massamäärä on 2,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 40 .000 m 3 ,
B 1,36 milj .m 3 , C 1,3 milj .m3 .
Muodostuma 17, Säynätlamp i
Harjun reunaoalueella olevia lajittuneita kumpuja ja selänteitä ,
joissa aines on vähäsoraista hiekkaa . Pohjoisosa on karkeampa a
kuin eteläosa . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kok onaismassamäärä on 360 .000 m3 , josta arvioitu B 20 .000 m3 ,
C 340 .000 m3 .
- 167 -
3221 0 9
Muodostuma 18, Ahvenlammi t
Tyypiltään samanlainen kuin edellinen muodostuma . Kerrospaksuu s
on keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 4 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 160 .000 m3 .
Muodostuma 19, Niittyl ä
Pieni lähes kokonaan hiekkaa oleva lajittunut muodostuma, jonk a
pohjatasona länsiosassa on pohjavesi ja itäosassa moreeni .
Pinta-ala on 4 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 100 .000 m 3 .
Muodostuma 20, Kulopalokanga s
Kilometrin levyinen harju, jossa eteläosan selänteet olemass a
olevien leikkausten perusteella ovat vähäsoraista hiekkaa .
Karttalehtirajalla on merkitty B-luokan ainesta, mutta tälläki n
alueella on paksuja välikerroksia hiekkaa ja karkein aines o n
ydinosassa . Kerrospaksuus on laajalla alueella yli 20 M . Pintaala on 128 ha . . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
11,7 milj .m 3 , josta arvioitu B 1,5 milj .m3 , C 10,2 milj .m3 .
Karttalehti 3221 10 Kuuves i
Muodostuma 1, Mannil a
Nuoremmat sedimentit savi ja siltti ovat osittain harjun pääll ä
ja liepeillä peittävänä kerroksena . Käyttökelpoista hiekkaist a
soraa on harjun eteläosassa länsireunalla . Pinta-ala on 16 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .
Kokonaismassamäärä on 520 .000 m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m 3 ,
C 420 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Vyölaht i
Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C, vähäso raista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 170 .000 m 3 , josta arvioi tu B 20 .000 m 3 , c 150 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Leipämäenhårj u
Keskiselänteen pohjoisosa, jossa harju ympäröi kalliomäkeä, o n
kivistä soraa, keskiosa soraa ja eteläosa hiekkaa ja soraa .
Lievealueet ovat C-luokkaa ja ulkoliepeellä voi olla pohjatasona
-'168 -
3221 1 0
myös moreenia . Kerrospaksuus B-luokan alueella on 10 metri n
luokkaa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 73 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,85 milj .m 3 ,
josta arvioitu A 130 .000 m3 , B 1,4 milj .m 3 , C 2,32 milj .m3 .
Muodostuma 4, Lankaharj u
Lankaharju muodostaa padon Lankajärveä vastaan . Putousta itä puolen pohjaveden tasoon on noin 15 metriä . Keskiselänteen po hjoisosa on hiekkaista soraa, keski- ja eteläosat ovat soraist a
hiekkaa . Ydinosissa on varmaankin kivistä soraa välikerroksina .
Kerrospaksuus selänteessä on 10-20 m . Muodostumassa ei ole leik kauksia . Pinta-ala on 175 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu maa käytettäessä pitää huomioida pohjavedenpinnan tasoerot .
Kokonaismassamäärä on 14 milj . m3 , josta arvioitu B 2,6 milj .m 3 ,
C 11,4 milj .m3
. Muodostuma 5, Loukkusu o
Pohjatasona eteläosassa on vino kallioalusta ja pohjoisreunall a
pohjavesi . Kaakkoisosassa on pieni erillinen selänne soraist a
hiekkaa . Muodostumassa soran osuus on 10-30 % . Kerrospaksuus o n
keskimäärin 3-4 m . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 430 .000 m3 , josta arvioitu B 70 .000 m3 ,
C 360 .000 m 3 .
Muodostuma 6, Vattukalli o
Rantakerrostuman pohjatasona on
pintaosa on soraista hiekkaa-ja
on noin 2 m . Pinta-ala on 6 ha .
massamäärä on 120 .000 m 3 , josta
moreeni ja pohjavesi . Itäreuna n
alalieve hiekkaa . Kerrospaksuu s
Aines on pääluokkaa C . Kokonais arvioitu B 15 .000 m3 , c 105 .000 m 3 .
Muodostuma 7, Rautamult a
Rantakerrostuman aines on hiekkaa . Kerrospaksuus on noin 2 m .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines o n
luokkaa C ja massamäärä 80 .000 m3 .
Muodostuma 8, Niittyharj u
Lähes pohjois-etelä-suuntainen tasoittunut muodostuma, jok a
olemassa olevien leikkausten perusteella on lähes kokonaan hiek kaa . Kerrospaksuus on noin 3 m . Pinta-ala on 19 ha . Aines o n
luokkaa C ja massamäärä 570 .000 m 3 .
- 169 --
3221 1 0
Muodostuma 9, Rimminniem i
Vastaavanlainen kuin edellinen muodostuma . Muodostumassa ei ole
leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C, sora a
välikerroksina . Kokonaismassamäärä 330 .000 m 3 .
Muodostuma 10, Kivenpelt o
Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjoispäässä on isoja lohk areita pinnalla . Aines on hiekkaa, soran osuus on 10-20 % . Ke rrospaksuus on 5 metrin luokkaa . Pinta-ala on 5,5 ha . Aines on
pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa suuret lohkareet .
Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu B 15 .000 m3 ,
C 185 .000 m 3 .
Muodostuma 11, Tarvaal a
Harjun selänne on B-luokan ainesta ja lievealueet hiekkaa, j a
soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on Aumamäessä keskimäärin 10 m .
Pinta-ala on 44 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 2,8 milj . m3 , josta ar vioitu A 100 .000 m3 , B 1,4 milj .m3 , C 1,3 milj .m 3 .
Karttalehti 3221 11 Äijäl ä
Muodostuma 1, Patolamp i
Harjun pohjoisosa on käyttökelpoista soraista hiekkaa, joss a
soran osuus on 10-20 % . Eteläosassa liepeillä ja osittain pääl läkin on peittävänä kerroksena'siltti . Pinta-ala on 23 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosa s sa asutus . Kokonaismassamäärä on 760 .000 m3 , josta arvioit u
B 100 .000 m 3 , c 660 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Lillukkaharj u
Reunamuodostuman aines on C-luokkaa . Liepeillä ja osittain pää l läkin on haittaavana tekijänä silttiä . Käyttökelpoista soraist a
hiekkaa on kummuissa . Kerrospaksuus on suurimmillaan kummuiss a
yli 10 .m . Pinta-ala on 52 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on
1,7 milj .m 3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 1,55 milj .m 3 .
- . 170 -
3221 11
Muodostuma 3, Syömäsijanmäk i
Solmulahti, jossa harju yhtyy reunamuodostumaan . Käyttöarvoltaa n
Syömäsijanmäki on parasta, vuorokerroksittain soraa ja hiekkaa .
Syvemmällä aines on enemmän sorapitoista . Liepeillä tavataan
haittaavina kerroksina silttiä . Reunamuodostumassa saattaa sil ttiä olla aineksessa linsseinä ja välikerroksina . Pohjatason a
reunamuodostuman eteläosassa on osittai n . kallio . Pinta-ala on
165 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 12 milj .m 3 , josta ar vioitu B 2 milj .m 3 , C 10 milj .m3 .
Muodostuma 4, Hiekkal a
Pieni lajittunut reunamuodostumaselänne, jolla ei ole taloudellista merkitystä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 10 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 300 .000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyttö ä
haittaa liepeillä peittävänä kerroksena oleva siltti .
Muodostuma 5, Rintal a
Lajittuneen moreenipeitteisen reunamuodostuman itäliepeess ä
oleva rantakerrostuma, jonka aines on lähes kokonaan hiekkaa .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 21 ha . Aines o n
pääluokkaa C ja massamäärä 800 .000 m 3 .
Muodostuma 6, Isolaht i
Morfologialtaan selväpiirteinen harjuselänne, jossa aines o n
hiekkaa ja soran osuus alle 20 % . Pinta-ala on 18 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m3 , josta arvioit u
B 100 .000 m3 , c 500 .000 m3 .
Muodostuma 7, Pitkäniem i
Järveen pistävä harjuniemi . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytö n
esteenä on lomakeskus . Kokonaismassamäärn on 480 .000 m3 , jost a
arvioitu B 200 .000 m 3 , c 280 .000 m3 .
Muodostuma 8, Karstinniem i
Nuorempien sedimenttien peittämä harju, jossa kerrospaksuus on
2-3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6,5 ha .
Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 150 .000 m 3 .
,
- 171 -
3221 1 1
Muodostuma 9, Lankilamp i
Vinolla kallioalustalla oleva harju . Itäosan selänteet ovat
B-luokan ainesta . Länsilieve on hiekkaa . Kerrospaksuutta o n
varovaisen arvion mukaan noin 10 m . Muodostumassa ei ole lei kkauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s
massamäärä on 400 .000 m 3 , josta arvioitu B 160 .000 m3 ,
C 240 .000 m3 .
Muodostuma 10, Hanhivuor i
Pohjatasona muodostuman länsiosassa on kallio . Lievealueill a
saattaa olla pohjatasona moreenia, mutta pääasiassa pohjavesi .
Länsiosan selänne on hiekkaista soraa ja kivistä soraa . Itäosan
aines on vähäsoraista hiekkaa . Kerrospaksuus on B-luokan aluee lla arvioitu kymmeneksi metriksi . Koekuoppia tarvitaan selvitt ä mään rajanvetoa länsireunalla . Pinta-ala on 51 ha ., Aines on pää luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,2 milj .m3 , josta arvioitu
A 55 .000 m3 , B 670 .000 m3 , c 2,475 mi1j .m 3 •
Muodostuma 11, Mutaniem i
Pienialainen, merkityksetön lajittunut muodostuma . Pinta-al a
on 2 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 40 .000 m3 .
Muodostuma 12, Hietaniem i
Pieni lajittunut reunamuodostuma, jossa kerrospaksuus on keski,
määrin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha .
Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on
350 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 300 .000 m3 .
Muodostuma 13, Särkänniem i
Koillinen-lounas-suuntainen harjuselänne, jossa aines on hiekkaa ja soran osuus on alle 20 % . Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodos tumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 340 .000 m3 , josta arvioit u
B 40 .000 m 3 , c 300 .000 m3 .
Karttalehti 3221 12 Saarika s
Muodostuma 1, Hiekkarant a
Reunamuodostuman aines on soraista hiekkaa . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodotu-
- 172 --
3221 1 2
man käytön esteenä ovat maisemalliset syyt . Kokonaismassamäär ä
on 600 .000 m 3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 500 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Mäkelänkyl ä
Reunamuodostumasysteemiin kuuluvan muodostuman aines on olemass a
olevien leikkausten mukaan hiekkaa . Kohoumat ovat lohkareitte n
peitossa ja saattavat olla kalliokohoumiå . Pohjatasona pohjois osassa on kallio . Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 300 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Ilokanga s
Reunamuodostuman pohjatasona pohjoisosassa on kallio ja etelä osassa pohjavesi . Aines on hiekkaa . Pohjoisosassa selänteiss ä
on linsseinä epätäydellisesti peseytynyttä kivistä soraa . Kerrospaksuus kalliopinnan lähesiyyden takia on keskimäärin 5 m .
Pinta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa maantie . Kokonaismassamäärä on 750 .000 m 3 , josta a rvioitu B 150 .000 m3 , c 600 .000 m 3 .
Muodostuma 4, Saarika s
Pohjoisosa reunamuodostumaa on kallioperän murroslaakson täyt teenä . Eteläosassa se muodostaa matalan selänteen . Keskiosass a
pieni kumpu on soraa . Muuten soran osuus vaihtelee 10-20 % :n '
välillä . Eteläosassa itäpuolella on erillinen alue, jossa 13-lu okan osuus on 30 % . Kerrospaksuus on keskimäärin 3-8 m . Pinta ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi ttaa maantie ja asutus . Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa li epeille kiilaava siltti . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m3 , josta
arvioitu B 160 .000 m3 , c 840 .000 m 3 .
Muodostuma 5, Puolukkaniem i
Pienehkö reunamuodostumaselänne . Pinta-ala on 5 ha . Aines o n
pääluokkaa C, hiekkaa ja soraa . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 ,
josta arvioitu B 40 .000 m 3 , c 160 .000 m3 .
Muodostuma 6, Ala-Tankone n
Kaksi erillistä muodostumaa, joitten yhteinen pinta-ala on 3 ha .
Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 130 .000 m 3 .
- 173 -
3221 1 2
Muodostuma 7, Hevosenselkäharj u
Pohjatasona on reunamuodostuman keskiosissa osittain kallio .
Hyvää murskauskelpoista kivistä soraa on Tankomäki . Hevose nselkäharjussa on A-B-luokan ainesta 50-60 % . Korkeimman kohda n
eteläpuolella olevassa selänteessa pintaosat ovat hiekkaista
soraa ja syvemmällä hiekkaa . Pinta-ala on 95 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat suuret pintalohkaree t
laella sekä kiviaineksen rapautuneisuus . Kokonaismassamäärä on
e,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 200 .000 m 3 , B 3,2 milj .m3 ,
C 6,1 milj .m3 .
Muodostuma 8, Tervakanga s
Pieni harjuselänne karttalehden lounaisnurkassa . Muodostumass a
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C ,
soran osuus alle 20 % . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m3 , josta
arvioitu B 20 .000 m3 , c 100 .000 m 3 .
- 174 -
3222 0 1
x222 KONGINKANGA S
Karttalehti 3222 01 Porrasmäk i
Muodostuma 1, Porraspohj a
Moreeni- ja kalliomäen yli kulkeva kapea harju, joka käänty y
sitten pohjoiseen . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .
B-luokan hiekkaista soraa on kaakkoisosa ja muuten lähes koko naan hiekkaa . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .
Kokonaismassamäärä on 220 .000 m 3 , josta arvioitu B 60 .000 m 3 ,
C 160 .000 m3 .
Muodostuma 2, Huutoniem i
Harjuniemi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismdssamäärä on 100 .000 m3, jost a
arvioitu B 20 .000 m 3 , c 80 .000 m3 .
Muodostuma 3, Parantol a
Pienialainen harjunpää . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi ttaa asutus . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m 3 .
Karttalehti 3222 02 Hirvaanmäk i
Muodostuma 1, Syrjäharju I
Tyypillinen pitkittäisharju, jossa on selväpiirteinen keskis e länne ja reunoilla harjukumpuja sekä lievehiekkoja . Kerrospaksuus keskiselänteessä vaihtelee 5-15 m . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 81 ha . Aines on pääluokkaa C . Keski-'
selänteessä on hiekkaa, soraa ja kivistä soraa . Kokonaismass amäärä on 3,7 milj . m 3 , josta arvioitu A 70 .000 m3 , B 900 .000 m 3 ,
C 2,73 milj .m3 .
Muodostuma 2, Syrjäharju I I
Morfologialtaan selväpiirteinen leveähkö harju, jossa keskis elänteessä on murskauskelpoista ainesta''sekä soraa ja hiekkaa .
Liepeille päin aines muuttuu jyrkästi hiekåksi . Kerrospaksuus o n
suurimmillaan 15 m . Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 143 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä o n
8,2 milj .m 3 , josta arvioitu A 150 .000 m 3 , B 2,25 milj .m 3 ,
C 5,8 milj .m 3 .
175 -
3222 0 2
Muodostuma 3, Aholanharj u
Tällä kohtaa harju on lähes itä-länsi-suuntainen . Korkein selän ne on hyvää murskauskelpoista ainesta . Lievealueet ovat lähe s
kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on keskiselänteessä keskimääri n
15 m . Pinta-ala on 126 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa määrä on 8,1 milj . m3 , josta arvioitu A 400 .000 m3 , B 2,3 milj . m3 ,
C 5,4 milj .m3 .
Karttalehti 3222 03 Heinäpohj a
Ei käyttökelpoisia muodostumia .
Karttalehti 3222 04 Liimattal a
Muodostuma 1, Kaiskarinniem i
Harjuniemi, jossa on vähäisiä tieleikkauksia . Pinta-ala on 7 ha .
Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 140 .000 m3 . Muodostuma n
käyttöä rajoittaa kylätie ja asutus .
Muodostuma 2, Vilhelm i
Luoteisosa harjua on käytetty lähes kokonaan ja kaakkoisosass a
on esteenä asutus . Pinta-ala on 3,5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Jäljellä oleva kokonaismassamäärä on 50 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Myllypur o
Pohjatasona harjun länsiosassa ' on vino kallio ja itään päi n
muuttuu pohjatasoksi pohjavesi . Ydinselänteen aines on hiekkai s ta soraa ja kivistä soraa . Lievealueet ovat soraista hiekkaa .
Pinta-ala on 20 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä
rajoittaa koillisosassa maantie ja asutus . Kokonaismassamäär ä
on 1,7 milj .m 3 , josta arvioitu A 45 .000 m 3 , B 655 .000 m 3 ,
C 1 milj .m3 .
Muodostuma 4, Kotimäk i
Edellinen harju jatkuu kalliomäen luoteispuolella . Saattaa oll a
mandollista, että muodostumat 3 ja 4 ovat yhteydessä toisiins a
glasifiuviaalisella aineksella täyttyneen kalliomurroksen kau tta? Harjun kaakkoisosassa oleva selänne on pinnaltaan louhikkoi-
- 176 -
3222 0 4
nen ja murskauskelpoisen aineksen osuus saattaa olla erittäi n
suuri . Aines muuttuu hiekaksi luoteeseen päin . Pinta-ala o n
28 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
osittain asutus . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosassa lie peillä peittävä kerroksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä o n
2,3 milj .m3 , josta arvioitu A 120 .000 m3 , B 770 .000 m3 ,
C 1,41 milj .m3 .
Muodostuma 5, Rinteel ä
Harjumuodostumassa on pieniä alueita soraa . Kaakkoisosa on käytetty loppuun . Kerrospaksuus on 3-5 m . Pinta-ala on 28 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa osittai n
asutus . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävänä kerrokse na oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m3 , josta arvioi tu A 5 .000 m3 , B 95 .000 m3 , C
milj .m3 .
1,1
Karttalehti 3222 05Kon inkangas
Muodostuma 1, Kurikkaharj u
Itäreunassa on hiekkaista soraa oleva harjuselänne . Tästä länteen on laajoja hiekkaa olevia tasanteita, joissa soraa o n
ohuina välikerroksina . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta ala on 176 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa itäreunalla asutus . Kokonaismassamäärä on 8,8 milj . m3 ,
josta arvioitu B 600 .000 m 3 , c 8,2 milj .m 3 .
Muodostuma 2, Pyhäkanga s
Harjun laajentumassa kapea keskiselänne on murskauskelpoist a
ainesta . Raekoostumus hienonee asteittain liepeille päin . Ke rrospaksuus on suurimmillaan noin 20 m . Pinta-ala on 343 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa osittai n
rauhoitettu savikkoalue . Kokonaismassamäärä on 26,4 milj . m 3 ,
josta .jvioitu A 200 .000 m 3 , B 3,7 milj .m 3 , C 22,5 milj .m 3 .
Muodostuma 3, Kangasjärv i
Kangasjärven pohjoispuolella on matalia dyynejä ja erilline n
glasifluviaalinen lajittunut muodostuma . Kerrospaksuus eteläosassa on 15 mettiä ja vähenee pohjoiseen päin . Muodostumassa
- ' 177 -
3222 0 5
ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 19 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 1,2 milj . m3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 ,
C 1 . milj .m3 .
Muodostuma 4, Polunharj u
Matala harjuselänne, jonka keskiosa on käytetty lähes kokonaan .
Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokka a
B . Aineksen raekoko muuttuu yleisesti ottaen siten, että etelä osa on hiekkaista soraa ja pohjoisosa kivistä soraa . Muodostu man käyttöä rajoittaa osittain asutus . Kokonaismassamäärä o n
370 .000 m3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 185 .000 m3 ,
C 160 .000 m3 .
Muodostuma 5, Konginkangas k k
Taajama-asutusta on matalan harjun päällä . Pinta-ala on 56 ha .
Aines on luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa savi- ja siltt i kerrokset liepeillä . Kokonaismassamäärä on 2,8 milj .m 3 .
Muodostuma 6, Lekosaar i
Harjusaari, josta tulisi välttää aineksenottoa . Pinta-ala o n
10 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 360 .000 m3 .
Muodostuma 7, Masonmäk i
Harjuun kuuluvan muodostuman aines on käytetty melkein loppuun .
Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Jäljellä oleva massa määrä on 100 .000 m3 .
Karttalehti 3222 06 Iisj :irvi
Muodostuma 1, Myllypohj a
Kallioperän painanteessa kanden järven välissä on harjuainesta .
Parhaat osat on jo käytetty . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pää luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävänä ker roksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , jost a
arvioitu B 30 .000 m 3 , c 170 .000 m3 .
Muodostuma 2, Iisjok i
Pienialainen harjusysteemiin kuuluva hiekkamuodostuma . Finta-al a
on 2,5 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 60 .000 m 3 .
- 178 -
3222 0 6
Muodostuma 3, Muronev a
Harjumuodostuman länsiosa on kivistä soraa ja itäosa soraist a
hiekkaa . Moreenia saattaa esiintyä pohjoisosassa . Kerrospaksuu s
on vähäinen, 2-3 m . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 170 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 ,
C 120 .000 m3 .
Muodostuma 4, Saukkovuor i
Kalliomäen päällä kipuava harju . Kerrospaksuutta on vaike a
arvioida kalliopinnan vaihtelevuuden takia . Pinta-ala on 8 ha .
Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa ni.nnalla oleva t
lohkareet sekä mandollisesti aineksen heikko lajittuneisuus .
Kokonaismassamäärä on 400 .000 m3 , josta arvioitu A 40 .000 m3 ,
B 200 .000 m3 , c 160 .000 m 3 .
Karttalehti 3222 07 Pvnnönsaar i
Muodostuma 1, Kaakkovuor i
Kilometrin levyinen harju kapenee luoteeseen päin . Keskiselänteen eteläosa on hiekkaa ja soraa . Kivistä soraa on runsaammi n
keski- ja luoteisosassa . Liepeet ovat vähäsoraista hiekkaa .
Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia . Pinta-ala on 82 ha . A i nes on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5,8 milj . m 3 , jost a
arvioitu A 60 .000 m3 , B 1,4 milj .m3 , C 4,34 milj .m3 .
Karttalehti3222 08 Iitsal o
Muodostuma 1, Kankaanmäk i
Hiekkaa olevan muodostuman pohjatasona on itäpuolella kallio .
Pinta-ala on 10 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Muodos tuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 300 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Heposaar i
Pieni harjusaari . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 2 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 40 .000 m 3 .
- 179 -
3222 0 9
Karttalehti 3222 09 Kalaniemi
Muodostuma 1, Leppiniem i
Moreeni- ja kalliomäen kupeessa rantakerrostumana hiekkaa . Ke rrospaksuus on noin 2 m . Pinta-ala on 6 ha . Aines on luokkaa C
ja massamäärä 120 .000 m3 .
Muodostuma 2, Raivio
Matala hiekkaa oleva harju . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-al a
6n 13 ha . Aines on luokkaa C ja massamäärä 260 .000 m 3 . Muodo stuman käyttöä rajoittaa maantie .
Muodostuma 3, Multamäk i
Harju on käytetty lähes kokonaan . Pinta-ala on 6 ha . Aines on
luokkaa C . Jäljellä oleva massamäärä on 90 .000 m 3 .
Muodostuma 4, Pieni Valkeisjärv i
Pohjatasona itäreunalla on kallio . Harjun aines on hiekkaist a
soraa ja murskauskelpoista kivistä soraa . Kerrospaksuus o n
vähäinen, 1,5 - 2 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B .
Muodostuman käyttöä rajoittaa myös pohjavedenpinnan läheisyys .
Kokonaismassamäärä on 60 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m3 ,
B 30 .000 m3 , c 25 .000 m 3 .
Karttalehti 3222 10 Sumiaine n
Muodostuma 1, Sumiainen k k
Lajittuneen reunamuodostuman aines on hiekkaa, jossa on ohuin a
välikerroksina soraa . Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia .
Pinta-ala on 33 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 830 .000 m 3 , josta arvioitu B 130 .000 m3 , c 700 .000 m3 .
Muodostuma 2, Hirvel ä
Maantie kulkee lajittuneen reunamuodostuman päällä . Eteläosass a
on puolet soraa ja toinen puoli hiekkaa . Pohjoiseen päin aine s
muuttuu soraisemmaksi . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 15 ha .
Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa lisäks i
asutus . Kokonaismassamäärä on 530 .000 m 3 , josta arvioit u
B 300 .000 m3 , c 230 .000 m 3 .
- 180 -
3222 11 ja 1 2
Karttalehdet 3222 11 Pyhälahti ja 3222 12Listonniemi
Karttalehdillä on joitakin ohuita rantakerrostumia, mutta e i
muita lajittuneita muodostumia .
- 181 -
3311 01-0 3
3311 VIITASAARI
Karttalehdet 3311 01-03 on selostettu yhdistelmälehtie n
2333 10-12 yhteydessä .
Karttalehdet 3311 04 Ruuhivuori 3311 05 Solisk lä ,
3311 06 Taimoniemi ja 3311 07 Ilmolaht i
Karttalehtien alueella on pienialaisia ja ohuita rantakerro s tumia, mutta muita lajittuneita muodostumia ei löytynyt .
Karttalehti 3311 08 Viitasaar i
Muodostuma 1, Etelälaht i
Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja kerrospaksuus noin 2 m .
Pinta-ala on 8 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan . Kokonais massamäärä on 160 .000 m3 .
Muodostuma 2, Männikk ö
Pienialainen rantakerrostuma moreenin päällä . Kerrospaksuus o n
1-2 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha .
Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 30 .000 m3 .
Muodostuma 3, Halkoniem i
Hiekkaniemi . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 2,5 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa leirintäalue .
Kokonaismassamäärä on 70 .000 m 3 .
Karttalehti 2211 09 Kylmönkosk i
Muodostuma 1, Kokkolanniem i
Matala harju . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on '
20 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a
maisemalliset näkökohdat . Kokonaismassamäärä on 470 .000 m 3 .
-'182 -
2211 1 0
Karttalehti 3311 10Suovanlahti
Muodostuma 1, Iso-Nuottane n
Harjudeltan länsiosa, jossa aines pintakerroksissa on hiekkaa .
Kerrospaksuus on noin 6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .
Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä
on 420 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 , c 370 .000 m3 .
Muodostuma 2, Haaral a
Kaakkoisosan kapea selänne on harjun käyttökelpoisinta soraa j a
hiekkaa . Keski- ja pohjoisosassa on soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin B-luokan alueella 8 m . Pinta-ala on 71 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö j a
asutus . Aineksen käyttöä haittaa paikoin itärinteessa välike rroksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 1,6 milj . m3 , josta
arvioitu B 500 .000 m3 , c 1,1 milj .m3 .
Muodostuma 3, Multapaka t
Harjun päällä on dyynikerrostumia . Osittain länsiosassa saatta a
olla moreeni pohjatasona syynin alla . Vähäisten leikkauste n
perusteella harjun aines pintaosissa on hiekkaa . Kerrospaksuu s
on varovaisesti arvioitu olevan 3-6 m . Pinta-ala on 120 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4,8 milj .m 3 .
Karttalehti 3311 11 Lahnane n
Muodostuma 1, Sarvilamp i
Harju päättyy moreeni- ja kalliomäen rinteeseen . Pää11ä tavataan
dyynejä . Kerrospaksuus on 5-6 m . Muodostumassa ei ole leikkauk sia . Pinta-ala on 25 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan j a
massamäärä 1,5 milj .m 3 .
Muodostuma 2, Mäntykanga s
Morfologialtaan selväpiirteinen erillinen harjuselänne, joss a
korkein selänteen osa on oletettu B-luokan ainekseksi . Rinteill ä
on soraa rantakerrostumana (lounaisrinne) . Kerrospaksuus on la ajalla alueella yli 20 ni . Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia .
Pinta-ala on 152 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttö ä
haittaa paikoin liepeillä kiilaavana välikerroksena oleva siltt i' ,
joka ulottuu ainakin 140 m :n tasoon asti . Kokonaismassamäärä o n
10,5 milj .m 3 , josta arvioitu A 250 .000 m3 , B 3,4 milj .m3 ,
C 6,85 milj .m3 .
- 183 -
3311 1 1
Muodostuma 3, Kiikkukanga s
Maantie kulkee matalaa harjua pitkin . Kerrospaksuus on 2-5 m .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 33 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävänä ker roksena oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 850 .000 m 3 , jost a
arvioitu B 100 .000 m3 , c 750 .000 m3 .
Muodostuma 4, Lahnasenkanga s
Harjun
pohjatasona on pohjavesi, mutta luoteisosassa mandolli .
sesti moreeni . Etelä- ja keskiosat ovat hiekkaa ja soraist a
hiekkaa . Pohjoisosassa on oletettavasti kivistä soraa . Koilliseen suuntautuva selänne on tyypiltään reunamuodostuma, mutt a
kaipaa koekuoppatutkimuksia raekoostumuksen selvittämiseksi .
Muodostumaa on kairattu vuonna 1971 . Pinta-ala on 166 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 10,8 milj . m3 , josta ar vioitu A 150 .000 m 3 , B 2 milj .m 3 , C 8,65 milj .m3 .
Karttalehti 3311 12 Toulat
Muodostuma 1, Kokkismäk i
Karttalehtirajalla soraista hiekkaa pintaosastaan oleva harju ,
jonka jatkeet pohjoiseen päin kaipaavat koekuoppatutkimuksia ,
varsinkin luoteisosan selänteet . Muodostumassa ei ole leikkau k sia . Pinta-ala on 7,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokon.ais.nassa määrä on 360 .000 m3 , josta arvioitu B 60 .000 m3 , C 300 .000 m 3 .
Muodostuma 2, Toula t
Harjudelta kalliomäen kupeessa . Pintaosat ovat hiekkaa . Pohjois osassa hiekkakerrosten alla on soraa . Kerrospaksuus on suurimmillaan noin 20 ni . Muodostumassa ei ole rakennetta selvittävi ä
leikkauksia, mutta aikaisempina vuosina tehty (TVL) kairauksia .
Pinta-ala on 79 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä
rajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä on 10,3 milj .m 3 , josta
arvioitu B 2,13 milj .m3 , C 8,17 milj .m 3 .
Muodostuma 3, Toulatkanga s
Laaja-alainen deltamuodostuma ja sitä syöttänyt harju . Delta n
pohjoisosa on järeää A-B-luokan ainesta . Keski- ja eteläosass a
pintakerrokset ovat soraa ja syvemmällä vuorokerroksina hiekkaa,
- 184 -
3311 12
T
soraa ja kivistM soraa . Syöttävä harju on soraista hiekkaa . Liepeet ovat lähes kokonaan hiekkaa . Pinta-ala on 221 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 20,2 milj .m 3 , josta arvioi tu A 1 milj .m 3 , B 5,6 milj .m3 , C 13,6 milj .m3 .
185 -
3312 01-0 3
3312 PIHTIPUDAS
Karttalehdet 3312 01 - 03 on selostettu yhdiste].mälehtie n
2334 10 - 12 yhteydessä .
Karttalehti 3312 04 Löytän ä
Ei muodostumia .
Karttalehti 3312 05 Ilosjok i
Muodostuma 1, Iloskanga s
Deltamuodostuman korkein osa on hiekkaista soraa ja soraist a
hiekkaa . Ydinosassa on linsseinä ja välikerroksina kivista soraa .
Laajat lievealueet ovat hiekkaa . Pohjatasona lounaisosassa o n
kallio . Kerrospaksuus on suurimmillaan 25 m . Pinta-ala on 167 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa liepeill ä
asutus . Kokonaismassamäärä on 20 milj .m3 , josta arvioit u
B 4,8 milj .m 3 , C 15,2 milj .m3 . .
Muodostuma 2, Lylysaar i
Harjusaari, jossa aines on hiekkavaltatsta . Kerrospaksuus o n
2-6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 66 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemall iset näkökohdat . Kokonaismassamäärä on 2 milj . m 3 , josta arvioit u
B 100 .000 m3 , c 1,9 milj .m 3 .
Muodostuma 3, Niemenharj u
Järven rannalla morfologialtaan selv äp iirteinen harjuselänne .
Keskiselänne on hiekkaa, jossa soran osuus on 10-20 % . Kerros paksuus on parhaimmillaa 10 metrin luokkaa . Pinta-ala on 61 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö j a
asutus (motelli) . Kokonaismassamäärä on 2,5 milj . m3 , josta arvioitu B 280 .000 m3 , c 2,22 milj .m 3 .
186 -
3312 0 6
Karttalehti 3312 06 Rönnynkyl ä
Muodostuma 1, Lähdenev a
Lajittuneen reunamuodostuman aines on hiekkaa . Pohjoisosass a
pinnalla on lohkareita ja aines on soraa ja hiekkaa . Pääosa al ueen aineksesta on jo käytetty . Tämän muodostuman koillispuolell a
on selänteitä, jotka kuuluvat samaan jaksoon, mutta koekuopill a
pitäisi selvittää aineksen lajittuneisuus niissä . Pinta-ala o n
19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 450 .000 m3 ,
josta arvioitu B 50.000 m3 , c 400 .000 m3 .
Muodostuma 2, Koivuleht o
Matalia hiekkaa olevia lajittuneita muodostumia, joissa kerros paksuus on 1-2 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 9 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 140 .000 m3 .
Karttalehti 3312 07 Pasal a
Muodostuma 1, Rakajansaar i
Harjusaari, josta tulisi välttää aineksenottoa . Kerrospaksuu s
selänteessä on keskimäärin 7 m . Muodostumassa ei ole leikkauk sia . Pinta-ala on 62 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa määrä on 3,1 milj . m 3 , josta arvioitu B 500 .000 m 3 , c 2,6 milj . m 3 .
Muodostuma 2, Kangas-Vari s
Maakannaksen poikki kulkeva harju . Keski- ja luoteisosa on mata la ja tasoittunut hiekkaa lähes kokonaan olevia selänne . Itäosan laakea selänne on käyttökelpoista hiekkaa, jossa sora n
osuus on noin 20 % . Kerrospaksuus on tässä osassa parhaimmillaa n
15 metrin luokkaa . Pinta-ala on 53 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa liepeillä asutus . Kokonaismassa määrä on 3,7 milj . m3 , josta arvioitu B 500 .000 m 3 , c 3,2 milj . m 3 .
Muodostuma 3, Kirjokanniem i
Matolammin eteläpuolella oleva matalahko selänne on harjun käyt tökelpoisinta aluetta . Aines on hiekkaa, mutta soran osuus o n
20-30 % . Liepeillä on haittaavina kerroksina silttiä . Silttiä
saattaa esiintyä myös välikerroksena . Kerrospaksuus on keskimä ärin 3-7 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 81 ha .
- 187 -
3312 0 7
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2,6 milj . m3 , josta
arvioitu B 250 .000 m 3 , c 2,35 milj .m3 .
Karttalehti 3312 08 Korppine n
Muodostuma 1, Jousimäk i
Kalliomäen kupeessa lajittunutta ainesta, jossa eteläosa o n
hiekkaa ja pohjoisosa soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-3 m .
Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 100 .000 m3 .
Karttalehdet 3312 09 Liitonmäki 'a 3312 10 Kolkk u
Ei käyttökelpoisia muodostamia .
Karttalehti 3312 11 Kintur i
Muodostuma 1, Rajasilt a
Kerrospaksuudeltaan ohut, hiekkaa ja hietaa oleva lajittunut
muodostuma, jonka käyttöarvo on vähäinen . Pinta-ala on 10 ha .
Aines on luokkaa C kokonaan ja massamäärä 150 .000 m3 .
Muodostuma 2, Lauttalaht i
Pienialainen ja ohut rantakerrostuma, jossa aines on vähäsorai s ta hiekkaa . Pinta-ala on 2 ha . Lines on pääluokkaa C ja massamäärä 30 .000 m3 .
Karttalehti 2212 12 Kumpuselkä
Muodostuma 1, Varisvuor i
Osittain Keski-Suomen piirin puolella koilliskulmauksessa kulke e
suuri harjusysteemi, joka rajoittuu Varissuoren moreeni-, kallio mäkeen . Länsiliepeillä (ennenkaikkea lounaisosassa) saattaa pohja tasona olla moreeni, koska harjun syntymisen jälkeen on huuhtout unut hiekkaa moreenin päälle . Kerrospaksuus on keskiselänteiss ä
parhaimmillaa yli 20 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta ala on 327 ha . Aines on pääluokkaa C . Parasta A-B-luokan ainest a
on varmaankin Varisvuoren itäpuolella olevat selänteet . Muodostu man käyttöä rajoittaa pohjoisreunalla histoallinen muistomerkki ,
Rillankivi . Aineksen käyttöä haittaavat selänteillä peittävän ä
kerroksena olevat lohkareet . Kokonaismassamäärä on 16,5 milj . m3
iosta arvioitu A 300 .000 m 3 . B 6 .2 :Hill .m3 . C 10 mill .m3 .
3321 0 1
- 188 -
3321
Per: HXJX RV I
Karttalehti 3321 01 on käsitelty yhdistelmälehden 2343 1 0
yhteydessä .
Karttalehti 3321 04 Elämäjärv i
Muodostuma 1, Lylymäk i
Lajittuneen muodostuman aine s . on hiekkaa, soraa on ohuina ke rroksina . Kerro sp aksuus on 2-3 m keskimäärin . Pinta-ala on 3 ha .
Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa heikohko laji t tuneisuu . Kokonaismassamäärä on 70 .000 m3 .
%
Karttalehti 3321 07 Hiidenniem i
Kaksi erillistä selännettä, jotka saattavat olla osittain laji t tuneita reunamuodostumia, mutta lisätutkimukset ovat välttämät tömiä aineksen laadun selvittämiseksi .
- 189 -
3124 0 1
3124 HIRVENSALM I
Karttalehti 3124 01 Ruorasruäk i
Muodostuma 1 Husalankanga s
Osa harjujaksoa kallioperän painenteessa . Lounaisosa on pääasia s sa hienoa hiekkaa, moreenin päällä oleva . koillisosa soraist a
hiekkaa ; soraa esiintyy lähinnä pintaosassa . Kerrospaksuus o n
3-6 m, eteläosa on paksuin . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 800 .000 m3 , josta arvioit u
B 100 .000 m3 , c 700 .000 m3 .
Karttalehti 3124 02 Marjotaipale
Muodostuma 1 011inniem i
Kalliomäkeen välissä oleva ohut harjujakson osa, pääasiass a
hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-3 metriä, joten alueen me rkitys on vähäinen . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-al a
on 14 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 300 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Multakanga s
Kalliomäkien välissä olevaa harjuainesta, pääasiassa hiekkaa .
Pohjoisosan selänne sisältää soraa todennäköisesti n . 20 % .
Kerrospaksuus on keskimäärin 3 metriä . Pinta-ala on 26 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 750 .000 m 3 , josta
arvioitu B 50 .000 m 3 , c 700 .000 m3 .
Muodostuma 3 Pyöriälamp i
Edellisen jatketta, länsireunaltaan moreenialueen rinteellä .
Aines on pääosin hiekkaa, keskiosan selänne on soravaltainen ,
mutta A-luokan osuus on pieni . Kerrospaksuus on keskiorass a
5-10 m, liepeillä 2-4 m . Pinta-ala on 28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m3 , josta arvioit u
A 10 .000 m3 , B 90 .000 m3 , c 800 .000 m 3 .
Muodostuma 4 Pöylänmäk i
Pieni moreenialueen rinteellä oleva reunamuodostuma, ainekse l taan soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2-4 metriä . Pinta- .
ala on 4 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassarnäärä 120 .000 m 3 .
- 19 0
3124 0 3
Karttalehdet ..~
3124 03 Pärnamäki, 3ä2405 Tuukk.alas 3124 06 Puulasalo
Karttalehtien alueilla ei ole riittävän laajoja ja paksuja lajit tuneita esiintymiä, Keski-Suomen piiriin kuuluvilla osilla .
~
- 191-
'3213 0 1
3213 KANGASNIEM I
Karttalehti 3213 01 Käl ä
Muodostuma 1 Mäntyrant a
Matala hietaista hiekkaa oleva tasanne, jolla ei ole käytännön
merkitystä . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Pinta-ala on 21 ha .
Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m3 .
Muodostuma 2 Pirttil ä
Pääosin hietaista hiekkaa oleva edellisen jatke, itäreunaltaan
kalliomäen kyljessä . Vain länsireunalla on välikerroksen a
soraista hiekkaa . Kerrospaksuu on keskimäärin alle 3 m . Pinta ala on 33 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 800 .000 m3 .
Muodostuman käyttöä rajoittaa tistö ja asutus .
Muodostuma 3 Särkänniem i
Matala, kivistä hiekkaa oleva selänne, pohjoisosassa (Mikkeli n
piiriä) pinta on moreeninsekaista, ylisuuria lohkareita on yle isesti . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen merkitys on pieni .
Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä
rajoittaa huvila-asutus . Kokonaismassamäärä on 180 .000 m 3 , jos ta arvioitu B 30 .000 m 3 , c 150 .000 m3 .
Muodostuma 4 Pajukanga s
Laajan moreeniselänteen suojasivulla oleva huonosti lajittunee n
hiekan esiintymä . Pohjoisosissa pinta on moreeninsekaista . Vähämerkityksinen alue . Kerrospaksuus on keskiosassa 2-4 m, muuall a
vain 1-2 m . Pinta-ala on 21 ha . Aines on luokkaa C, kokonai.sma s samaarä 400 .000 m3 .
Muodostuma 5 Pajupur u
Epämääräinen huonosti lajittuneen soraisen hiekan esiintym ä
moreenialueen painanteessa . Välikerroksena on silttiä vajaa metri, soran osuus on pieni . Kerrospaksuus on keskiosassa 2-4 m ,
muutalla alle 2 m . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 150 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m 3 ,
C 120 .000 m3 .
- 192 -
3213 0 1
Muodostuma 6 Pajusu o
Länsireunaltaan moreenialueen rinteellä olevaa harjuainesta ,
pääosin hiekkaa . Keskiosan itä-länsisuuntainen selänne o n
hiekkaista soraa, pohjoisosan päällä on yli 2 metriä tuulike rrostumaa . Kerrospaksuus on keskimäärin vajaa 3 metriä . Pinta ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoi t taa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä .on 950 .000 m3 , jost a
arvioitu B 100 .000 m 3 , c 850 .000 m3 .
Karttalehti 3213 02 Havumäk i
Muodostuma 1 Havusaar i
Matalaa, kivistä hiekkaa olevaa jaksoa suoalueella . Eteläosien
päällä on hietaa . Kerrospaksuus on pohjavedestä johtuen vai n
1-3 m . Pinta-ala on 31 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass amäärä 900 .000 m3 .
Muodostuma 2 Viininlamp i
Ohutta, edelliseen liittyvää jaksoa, itäosistaan moreenin päällä .
Aines on kivistä ja hietaista hiekkaa . Kerrospaksuus on vai n
2-3 m, eteläosa on paikoin 5 m paksu . Pinta-ala on 21 ha . Aine s
on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 500 .000 m 3 .
Muodostuma 3 Jukko
Moreeniselänteen rinteellä olevaa harjuainesta, lähinnä hiekkaa .
Kerrospaksuus on keskimäärin 3 .metriä . Pinta-ala on 13 ha . Aine s
on luokkaa C, kokonaismassamäärä 400 .000 m3 .
Muodostuma 4 Havumäk i
Kallioruhjeessa, reunaosistaan moreenimäkien rinteellä oleva a
jaksoa, ainekseltaan hiekkaa, länsiosassa on hieman myös soraa .
Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassamäärä o n
500 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 450 .000 m3 .
Muodostuma 5 Myllykanga s
Tasoittunut selänne hietaista hiekkaa . Koillispäässä on ylisuuri a
pintalohkareita, samoin itäreunal] .a . Välikerroksina on luotei s
osissa hieman soraa . Kerrospaksuus on 2-4 metriä . Pinta-ala on
- 1.93 -
3213 0 2
24 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m3 ,
josta arvioitu B 40 .000 m3 , c 560 .000 m 3 .
Muodostuma 6 Partinnotk o
Huonosti lajittunutta, pintaosistaan moreeninsekaista aineit a
olevia selänteitä . Luoteisreunalla on lisäksi ylisuuria lohkareita . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, vähämerkityksinen esiintymä .
Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha . Aines on
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 220 .000 m 3 , josta arvioit u
B 20 .000 m 3 , c 200 .000 m 3 .
Muodostuma 7 Jokel a
Matala reunamuodostuma suoalueen keskellä . Aines on hietaist a
hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 m . Vähämerkityksinen esiintymä .
Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäär ä
40 .000 m 3 .
Karttalehti 3213 03 Särkimäki
Muodostuma 1 Nyröpohj a
Korkean kallioalueen ylittävä harjuselänne, jonka pinta on loh kareinen . Aines on kivistä hiekkaa, itärannalla myös hieno a
hiekkaa . Soraa on pohjoisosassa 20-30 % massoista . Kerrospaksuus ori piirin rajalla lähes 10 m, muualla vain 1-5 m . Pinta ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä ra joittaa päällä oleva tie . Kokonaismassamäärä on 600 .000 m 3 ,
josta arvioitu B 150 .000 m 3 , c 450 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Karminpur u
Moreenialueen rinteellä olevaa karkeaa harjuainesta, osaks i
Toivakan karttalehden puolella . Aines on pinnalta huonost i
peseytynyttä kivistä soraa ja lohkareita . A-luokan osuus o n
melko runsas . Kerrospaksuus on 3-5 metriä . Pinta-ala on 18 ha .
Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa keskiosass a
huono lajittuneisuu . Kokonaismassamäärä on 430 .000 m3 , jost a
arvioitu A 40 .000 m 3 , B 250 .000 m 3 , c 140 .000 m 3 .
- 194 -
3213 0 3
Muodostuma 3 Savihautakanga s
Matala reunamuodostuman osa, pääasiassa hietaista hiekkaa . Koi l lisosassa päällä on lietteistä moreenia vajaa metri, välikerro ksena on soraa 10-30 % . Kerrospaksuus on vain 2-3 metriä, jote n
alueen merkitys on pieni . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluok kaa C . Kokonaismassamäärä on 240 .000 m 3 , josta arvioit u
B 40 .100 m3 , c 200 .000 m 3 . Muodostumasta on valokuvia GTL : n
arkistossa .
- 195 -
3214 0 1
3214 HANKASALMEN ASEMA
Karttalehti 3214 01 Kankaine n
Keski-Suomen piiriin kuuluvalla osalla ei ole lajittuneit a
muodostumia .
Karttalehti 3214 02 Niemisjärvi
Muodostuma 1 Kärjenkanga s
Matala, TVL :n Mikkelin piirin puolelle jatkuva eteläosa on hie noa hiekkaa, samoin kapea keskiosa . Pohjoispää on osaksi soraa .
A-luokan osuus on melko pieni . Itäosa on pinnalta ylisuurie n
lohkareiden peitossa ja materiaali huonosti peseytynyttä . S e
on merkitty epävarmalla eikä massamäärää ole arvioitu, .kosk a
pohjamoreeni ja kallio voivat olla lähell ä ` pintaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 59 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2 milj . m3 , josta arvioitu A 15 .00 0
m3 , B 135 .000 m3 , c 1,85 milj .m 3 . Muodostumasta on valokuvi a
GTL :n arkistossa .
Muodostuma 2 Harjul a
Pääosin viereisellä karttalehdellä (3214 05) olevan harjuselä nteen pää, länsiosastaan moreenidrumlinin kyljessä . Aines o n
soraista hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 metriä . Pinta-ala o n
6 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 120 .000 m3 .
Muodostuma 3 Kovalanmäk i
Osa laajempaa reunamuodostumaa moreeniselänteen kyljessä . Aine s
vaihtelee hiekasta soraiseen hiekkaan, karkein aines on itäre unalla, mutta se on lähes loppuun käytetty . Kerrospaksuus o n
2-5 m . Pinta-ala on 24 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa alueella oleva varastoalue . Kokonaismassa määrä on 600 .000 m3 ,josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 570 .000 m 3 .
- .196 -
3214 0 3
Karttalehti3214 03Kuuhankaves i
Muodostuma I Paanala
Kalliomäen suojapuolella oleva esiintymä, ainekseltaan hiekkai s ta soraa ja hiekkaa . Alueen paksuin osa on jo käytetty . Kerros paksuus on 2-5 metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B .
Kokonaismassamäärä on 40 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m 3 ,
C 10 .000 m3 .
Muodostuma 2 Harj u
Lounaisosistaan moreerin päällä oleva matala selänne, jonk a
aines on hiekkaa, pohjoisosassa myös hietaa . Kerrospaksuus o n
ilmeisesti vain 1-3 m, joten alueen merkitys on pieni . Pinta ala on 11 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 150 .000 m 3 .
Karttalehti3214 05 Pyyaho
Muodostuma 1 Mikonlamp i
Harjuselänne joka itäosistaan on peittynyt hiedalla . Aines o n
soraista hiekkaa, pohjoispäässä myös pienikivistä soraa . Etelä osassa on välikerroksena hietaa useita metrejä . Kerrospaksuu s
on 2-6 m . Pinta-ala ' on 19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais massamäärä on 700 .000 m 3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 650 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Akonhaut a
Moreenidrumlinin suojapuolella oleva reunamuodostuma . Pohjoisos a
on kivistä hiekkaa, keski- ja eteläosat hienoa hiekkaa . Kerros paksuus on keskustassa 5-10 m, muualla 2-5 m . Pinta-ala on 39 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,7 milj . m3 , jost a
arvioitu B 100 .000 m3 , c 1,6 milj .m 3 .
Muodostuma 3 Multaine n
Osa moreenialueen kyljessä olevaa esiintymää . Aines on luoteis kulmassa soraista hiekkaa, muualla pääosin hienoa hiekkaa . Muodostuman paksuin osa on jo käytetty pohjaveden tasoon, jäljell ä
oleva osa on keskimäärin vain 2 m paksu, joten sen merkitys o n
pieni . Pinta-ala on 45 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonaismass amäärä 800 .000 m3 .
-- 197 -
3214 0 6
Karttalehti 3214 06 Hankasalmen asem a
Muodostuma 1 Kartan kulm a
Edellisen muodostuman jatke, moreeniselänteen kyljessä . Etelä osa on soraista hiekkaa, itäosa hietaista hiekkaa . Pohjoispää
on huonosti peseytyryttä kivistä soraa . Kerrospaksuus on vai n
1-3 m, pohjavedestä johtuen . Pinta-ala on 20 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 350 .000 m3 , josta arvioitu
A 5 .000 m3 , B 45 .000 m3 , c 300 .000 m 3 .
Muodostuma 2 Parviaisenkangas
Moreenidrumlinin kyljessä oleva melko ohut hienon hiekan esii ntymä . Kerrospaksuus on vain 2-3 m, joten alueen merkitys o n
vähäinen . Pinta-ala on 24 ha . Aines on luokkaa C, kokonaismass amäärä 500 .000 m3 .
Karttalehti 3214 09 Venetmäk i
Muodostuma 1 Myllylaht i
Kapea kaakkoisosan harjuselänne on hiekkaista soraa, A-luoka n
osuus lienee pieni . Matala Länsiosa on pääasiassa hienoa hie kkaa . Kerrospaksuus on selänteessä 2-4 m, muualla vain pari me triä . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman
käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamäär ä
on 220 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m 3 , B 45 .000 m3 ,
C 170 .000 m3 ,
- 198 -
3223 0 1
3223 RAUTALAMP I
Karttalehti 3223 01 Kynsives i
Muodostuma 1, Päivärint a
Täysin hiekkaa oleva rantakerrostuma, jolla ei ole suurta merk itystä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2,5 ha .
Aines on luokkaa C ja massamäärä 50 .000 m 3 .
Muodostuva 2, Ristijärv i
Lajittuneen muodostuman aines on hiekkaa, hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 14 ha . Aines on luokkaa C j a
massamäärä 300 .000 m3 . Aineksen käyttöä haittaa välikerroksen a
oleva siltti .
ti
Muodostuma 3, Jokela I
Pienialainen harjuun kuuluva muodostuma, jossa soran osuus o n
30-50 % . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa paikoin välikerroksen a
oleva siltti . Kokonaismassamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioit u
B 40 .000 m3 , c 60 .000 m 3 .
Mi.iodostuma 4, Jokela I I
Samanlainen kuin edellinen muodostuma . Muodostumassa ei ol e
leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai s massamäärä on 100 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 70 .000 m 3 .
Muodostuma 5, Männist ö
Harjuselänteen pohjoisosassa soran osuus on 30-40 % . Etelään .
päin soran osuus vähenee . Kivistä soraa on paikoin ydinosass a
välikerroksena . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala o n
11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 550 .000 m 3 ,
josta arvioitu B 110 .000 m3 , c 440 .000 m 3 .
Muodostuma 6, Lintusyrj ä
Deltamucdostuman pohjoisosassa on välikerroksena soraa ja kivi s tä soraa . Muuten muodostuman aines on lähes kokonaan hiekkaa .
Kerrospaksuus on selänteessä suurimmillaan 20 m . Pinta-ala o n
57 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,3 milj . m3 ,
josta arvioitu B 400 .000 m 3 , C 2,9 mi1j .m 3 .
- 199 -
3223 0 1
Muodostuma 7, Ahol a
Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni ja pohjavesi . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 5,5 ha . .Aines on pääluokkaa C, vähäsöraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 130 .000 m3 .
Muodostuma 8, Tuliniem i
Alarinteessä rantakerrostuman pohjatasona on pohjavesi ja moree nimäkeä vasten moreeni . Muodostuman käyttöarvo on vähäinen .
Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Eteläosassa pintakerroksena on soraista hiekkaa ,
muuten aines on lähes kokonaan hiekkaa . Kokonaismassamäärä o n
180 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 160 .000 m3 .
Muodostuma 9, Peuraharj u
Pienialainen lajittunut muodostuma, jossa aines on C-luokkaa j a
soran osuus on 20-30 % . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala o n
3,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 70 .000 m3 ,
josta arvioitu B 15 .000 m 3 , c 55 .000 m3 .
Karttalehti 3223 02 Sirkkamäk i
Muodostuma 1, Jussil a
C-luokkaa oleva pienialainen harjuselänne, jossa kerrospaksuus
on 2-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha .
Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 .
Muodostuma 2, Lieslaht i
Lieslanden rantaa pitkin kulkeva matala tasoittunut harjumuodos tuma, jossa kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 m . Pinta-ala o n
36 ha . Aines on pääluokkaa C . Eteläosassa on saraista hiekkaa .
Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyt töä haittaa liepeillä siltti ja paikoin välikerroksena oleva t
moreenilinssit . Kokonaismassamäärä on 1,2 mi] .j .m 3 , josta ar vioitu B 100 .000 m 3 , C 1,1 milj .m 3 .
Muodostuma 3, Korhol a
Matala ja tasoittunut harju . Liepeillä on silttiä, joka kiila a
osittain välikerrokseksi . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on '
46 ha . Aines on luokkaa C lähes kokonaan ja massamäärä 1,2 milj . m3 .
Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus .
- 200 --
3223 0 2
Muodostuma 4, Myllykalli o
Kalliomäkien välissä on hiekkaista soraa oleva rantakerrostuma ,
jota on käytetty runsaasti . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 65 .000 m3 , josta arvioitu
B 35 .000 m3 , c 30 .000 m3 .
Muodostuma 5, Rautapur o
Harjun laajentuma, jossa aines on vähäsoraista hiekkaa . Kerro s vaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C .
Kokonaismassamäärä on 300 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 ,
C 270 .000 m 3 .
Muodostuma 6, Häähni.npä ä
Murroslaaksossa pieni harjumuodostuma, jossa kerrospaksuus on
keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C ,
soraista hiekkaa . Kokonaismassamäärä on 120 .000 m 3 , josta a rvioitu B 20 .000 m 3 , C 100 .000 m3 .
Muodostuma 7, Sulkusu o
Soiden ympäröimä harjuselänne . Kerrospaksuus on suurimmillaa n
5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aine s
on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 100 .000 m 3 , josta arvioit u
B 20 .000 m3 , c 80 .000 m3 .
Karttalehti 3223 03 Konneves i
Muodostuma 1, Harjul a
Käyttöarvoltaan vähäinen lajittunut muodostuma, jossa kerrospak suus on 2-3 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodos tuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamää rä o n
220 .000 m3 .
Muodostuma 2, Majakanga s
Saattaa olla mandollista, että kallio on osittain pohjatason a
muodostuman korkeimmalla kohdalla, mutta suurimmaksi osaks i
pohjavesi . Kerrospaksuus on keskimäärin 3-5 m . Muodostumassa e i
ole leikkauksia . Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemalliset näkökohdat . Kokonais massamäärä on 1,8 milj .m 3 , josta arvioitu B 300 .000 m 3 ,
C 1,5 milj .m 3 .
- 201 -
3223 0 3
Muodostuma 3, Soukkionniem i
Pieni Liesveteen pistävä harjuniemi, jolla ei aineksenoto n
kannalta merkitystä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C j a
massamäärä 80 .000 m3 .
Muodostuma 4, Heikkil ä
Matala, lajittunut, hiekkaa ja soraa oleva muodostuma, joss a
reunoilla on haittana savea ja silttiä . Kerrospaksuus o n
noin 1,5 m . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai smassamäärä on 120 .000 m 3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 ,
C 100 .000 m 3 .
Muodostuma 5, Vilosenlamp i
Kalliomäen kupeessa, osittain moreenialustalla oleva hiekkaine n
rantakerrostuma . Pinta-ala on 5 ha . Aines on- pääluokkaa C j a
massamäärä 100 .000 m3 .
Muodostuma 6, Kaskel a
Kaksi pientä maantien alle jäävää lajittunutta selännettä, joi s yhteensä on 5,5 ha .
sa kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala
Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 120 .000 m3 .
Karttalehti 3223 04 Hankasalm i
Muodostuma 1 Tervaniem i
Kallioselänteen kyljessä oleva sorainen hiekan esiintymä . Väl i kerroksina on eteläosissa myös hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m ,
keskiosa on paksuin . Pinta-ala 7 ha . Aines on pääluokkaa C .
Muodostuman käyttöä rajoittaa vedenottamo ja tie . Kokonaismas samäärä on 200 .000 m3 , josta arvioitu B 30 .000 m3 , c 170 .000 m3 .
Karttalehti 3223 05 Lummukk a
Muodostuma 1, Ahomäk i
Kalliomäen suojapuolella, moreenialustalla oleva rantakerrostuma ,
jossa kerrospaksuus on keskimäärin 2 m . Pinta-ala on 3 ha . Aine s
on luokkaa C lähes kokonaan ja massamäärä 60 .000 m 3 .
- 202 -
3223 0 5
Muodostuma 2, Nuottasenjok i
Pohjatasona harjun eteläosassa on osittain kallio, mutta muute n
pohjavesi . Aines pintaosissa on soraista hiekkaa ja hiekkaa .
Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodosturnassa ei ole leikkauksia . Pintaala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on
280 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m 3 , c 230 .000 m 3 .
Muodostuma 3, Koskel a
Harjun pohjatasona pohjois- ja eteläosassa on pohjavesi j a
keskiosassa osittain muodostaa pohjatason kallio . Ehkä käyttö kelpoisin alue olisi Vesalan talon itäpuolella oleva louhiko n
peittämä harjun osa kalliomäen kupeessa . Tälle alueelle o n
arvioitu kerrospaksuudeksi keskimäärin 7 M . Pinta-ala on 22 ha .
Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa kylätie .
Aineksen käyttöä haittaa liepeillä peittävä kerroksena olev a
siltti . Kokonaismassamäärä on 820 .000 m 3 , josta arvioit u
B 60 .000 m3 , c 760 .000 m 3 .
Karttalehti 3223 06Mäkäräniemi
Muodostuma 1, Koivuharj u
Pieni harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on
3 ha . Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 75 .000 m3 . Muodostu man käytön esteenä on maantie ja asutus .
Muodostuma 2, Rappaatlaht i
Harjun itälieve on hiekkaa . Länsiosassa on soraa ja hiekka a
siten, että pintakerrokset ovat karkeampia . Kerrospaksuus o n
2-4 m . Pinta-ala on 6,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 165 .000 m3 , josta arvioitu B 25 .000 m 3 ,
C 140 .000 m3 .
.
Muodostuma 3, Soukkionjok i
Muodostuma kuuluu samaan harjusysteemiin kuin edelliset . Etelä osa on hiekkaa . Louhikon peittämä korkein kohouma saattaa oll a
kallioperän muoto, ja sillä pitäisi tehdä koekuoppia . Pinta ala on 3,5 ha . Aines on p ääluokkaa C ja massamäärä 90 .000 m3 .
- 203 -
3223 0 7
Karttalehti 3223 07 A.misves i
Muodostuma 1 Koiharj u
Kapea harjuselänne, luoteisosastaan kalliomäen kyljessä . Kaa k koispää on soraista heikkaa, keskiosat hienoa hiekkaa, pääll ä
on 1-2 m hietaa . Pohjoisosa on soraista hiekkaa, soran osuu s
on 20-30 % . Kerrospaksuus-on-waltatien eteläpuolella 3-6 me triä, pohjoispuolella 2-4 metriä . Pinta-ala on 26 ha . Aines on
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioit u
B 50 .000 m3 , C 850 .000 m3 .
Muodostuma 2 Haukkaniem i
Kapea harjuselänne kalliomäkien välissä . Eteläpää on soraist a
hiekkaa, matala luoteisosa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus o n
paksuimmillaan 5 metriä . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluok kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus . Kokonai s massamäärä on 130 .000 m3 , josta arvioitu B=30 .000 m 3 ,
C 100 .000 m3 .
-- 204 -
3224 0 2
Karttalehti 3224 02 Nä rhil ä
Keski-Suomen piirin puolella ei ole käyttökelpoisia muodostumia .
Karttalehti 322404 Istunmäk i
Muodostuma 1, Mäntyl ä
Matala rantakerrostuma moreenimäen eteläliepeessä . Pinta-al a
on 4 ha . Aines on pääluokkaa C lähes kokonaan ja massamäär ä
60 .000 m3 .
Karttalehti 3234 05 Kiesim ä
Keski-Suomen piirin alueella ei ole muodostumia .
- 205 -
3313 0 1
3313 VESANT O
Karttalehti 3313 01 Pelleskyl ä
Muodostuma 1, Pirttikanga s
Laaja-alainen deltamuodostuma, jossa karkein osa on käyttckel poista soraa, hiekkaa ja murskaukseen sopivaa kivistä soraa .
Lievealueet ovat hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus B-luoka n
ålueella on keskimäärin 16 m . Pinta-ala on 136 ha . Aines o n
pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 10,5 milj .rr 3 , josta
arvioitu A 160 .000 m 3 , B 2,14 milj .m 3 , C 8,2 milj .m 3 .
Karttalehti 3313 02 Kummunkyl ä
Ei muodostumia Keski-Suomen piirin alueella .
- 206 -
Yhteenveto TVL :n Keski-Suomen piirin massoista peruskartt a
(1 :20 000) ja 1 :100 000 lehdittäin miljoonina m 3 .
Karttalehti Muod . Kokonais- Murskaus- SoraHiekkakelpoinen
valtainen
valtaine
n
lukum . massat
aines A
aines B aines C
2231 12
1
15,000
0,200
2,000
12,80 0
1
15,000
0,200
2,000
12,80 0
2232 02
03
05
06
07
08
09
10
11
12
2
6
1
1
4
6
4
.1
6
3
34
3,150
7,690
0,130
0,950
5,070
5,450
4,900
1,500
8,560
2,630
40,030
0,110
0,010
0,040
-
0,160
0,150
1,060
0,050
0,530
0,130
0,340
0,200
0,100
2,560
3,00 0
6,52 0
0,13 0
0,90 0
4,53 0
5,32 0
4,52 0
1,50 0
8,36 0
2,530,
37,31 0
2241 04
07
08
10
11
12
5
4
1
2
7
3
22
1,830
1,060
0,060
1,990
17,530
0,2.05
22,675
0,010
0,005
0,080
-
0,095
0,380
0,110
0,030
0,300
2,825
0,085
3,730
1,44 0
0,95 0
0,02 5
1,69 0
14,62 5
0,12 0
18,85 0
2242 08
09
10
11
12
5
1
7
3
4
20
0,850
0,650
3,310
2,250
2,160
9,220
0,005
0,045
0,020
0,070 .
0,215
0,250
0,795
0,660
0,550
2,470
0,63 0
0,40 0
2,47 0
1,59 0
1,590,
6,680
- 207 -
A
B
C
0,250
0,150
0,230
-
0,630
0,290
2,800
2,150
2,800
-
8,040
2,00 0
10,89 0
7,10 0
10,54 0
0,080 ,
30,61 0
01 100
0,100
0,45 0
0,45 0
Karttalehti Muod . Kokonais•
lukum .- , massat
2331 05
08
10
Al
12
3
5
3
3
1
15
2,290
13,940
9,400
2332 10
1
1
0,550 .
-
0,550
-
1
2
4
1
8
16
0,100
0,150
0,060
0,125
1,450
0,440
4,865
6,940
0,04 0
0,10 0
.2,20 0
1,00 0
4,59 0
7,930
1
5
2
0,280
2,350
1,450
0,115
9,425
8,860
0,080
15,020
0 680
0,010
0,055
0,090
0,305
0,335
0,010
E 0,610
0,050
37
38,260
1,465
0,150
0,745
0,970
3,055
3,270
0,050
5,980
0,350
14,570
0,12 0
1,55 0
0,39 0
0,11 5
6,06 5
5,25 5
0,02 0
8,43 0
0 28 0
22,22 5
1
2
8
7
8
4
10
23,000
10,900
77,850
20,650
3,880
45,770
7,200
0,300
0,080
0,550
5,000
0,670
7,400
0,150
0,505
,
-
2,050
0,100
2,545
0,320
3
0,490
-
-
17,70 0
10,15 0
69,90 0
18,45 0
3,78 0
42,72 0
6,88 0
0,490
2143 03
05
06
08
09
2144 01
04
05
06
07
08
09
10
12
2233 02
03
04
05
06
07
08
09
2
3
3
2
8
11
13,570
0,080
39,280
0,225
3,800
1,500
9,740
15,365
'
. 0,060
0,285
0,495
.
.
.
,
-' 208 -
A
Karttalehti Muod .
lukum .
Y.okonais-
2233 10
11
12
0,970
10,980
6,390
208,080
0,010
-
28,250
0,300
0,350
0,010
0,050
0,150
0,010
-
3
9
8
63
2234 01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
2243 01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
'
3
6
3
4
8
9
9
7
A
5
5
5
70
.
3
5
6
7
8
10
16
9
2
8
5
5
84
25,000
3,290
1,170
13,600
26,240
6,720
4,110
0,710
2,750
0,980
0,500
113,320 .
2,140
0,370
3,810
1,585
7,86.5 '
17,090
8,595
2,680
1,600
8,440
1,270
16,580
.
B
C
massat
72,025
1,595
0,870
0,010
0,150
0,010
- E
0,310
0,030
0,100
0,610
0,190
0,220
0,250
18,745
0,77 0
10,76 0
6,14 0
187,74 0
3,700
3,150
0,050
0,090
1,050
1,350
0,410
0,120
0,100
0,040
0,020
10,080
24,25 0
0,030
0,110
1,200
0,225
1,165
4,390
0,925
0,295
0,500
1,100
0,390
4,050
14,380
21,50 0
3,24 0
1,07 0
12,50 0
24,74 0
6,30 0
3,99 0
0,71 0
2,65 0
0,94 0
0,48 0
;10? ;37 0
2,11 0
0,25 0
2,46 0
1,35 0
6,70 0
12,390.
7,67 0
2,38 5
1,10 0
7,31 0
0,88 0
12,43 0
57,035
- 209 -
Karttalehti Muod . Kokonaislukum . massat
A
B
C
3
3
0,015
0,125
0,665
0,010
0,970
0,100
2,780
1,300
14,445
4,50 0
0,30 0
9,54 0
0,60 0
26,72 5
5,70 0
10,95 0
9,39 5
3,41 5
3,955
8,44 0
7,36 0
90,880
4,32 5
2,30 0
2,500
6,810
20,70 0
9,87 0
2244 01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
5
1
5
2
4
7
5
7
2
6
50
5,180
0,310
10,635
0,700
29,665
7,100
11,300
11,040
5,150
7,420
9,090
9,035
106,625
0,160
0,100
0,220
0,145 .
0,380
0,155
1,300
0,350
1,425
1,590
3,085
0,650
1,520
0,015
3
3
4
4,850 .
4,700
2,700
9,610
25,900
12,980
0,200
0,200
0,210
0,510
2,400
0,200
2,600
5,000
2,900
2
21
0,260
61,000
-
0,625
-
13,610
0,26 0
46,76 5
2334 01
02
03
04
05
09
11 +
3312 02
12 +
5
1
3
1
0,250
3
2
6,780
8,800
11,380
0,560
8,750
11,150
2,575
. 0,800
2,400
0,200
0,550
4,030
3,95 5
8,00 0
8,78 0
0,36 0
8,20 0
6,79 0
1
0,330
0,050
0,28 0
3312 03
4
19 090
66,840•
2,400
13,005
16,69 0
2333 01
03
05
06
07
08
10 +
3311
bl
2
2
5
20
0,200
0,330
0,780
.
53,055
.
-
- 210 -
•Karttalehti
Kokon .
Muod .
lukum .
A
B
C
massa t
2343 05
2
4,100
-
1,130
2,97 0
07
3
3,360
0,025
0,615
2,72 0
08
3
5,910
0,210
2,235
3,46 5
2,005
0,030
0,670
1,30 5
14
15,375
0,265
4,650
10,46 0
3122 05
1
0,900
0,030
0,220
0,65 0
06
9
8,810
0,360
3,210
5,24 0
09
6
38,300
11
2
16,600
0,375
0,020
4,725
0,580
33,20 0
16,00 0
12
5
7,860
0,050
0,770
7,04 0
23
72,470
0,835
9,505
62,13 0
3211 02
2
0,650
-
-
03
9
34,710
-
1,275
0,65 0
33,43 5
04
8,340
0,380
1,885
05
7
5
2,860
0,070
0,650
6,07 5
2,14 0
06
2
0,480
07
10
26,820
0,025
0,220
0,200
'3,680
0,25 5
22,92 0
08
6
15,180
0,335
2,945
11,90 0
'09
8
9,730
0,020
04380
8,83 0
10
9
0,035
0,865
11
8
5,320
6,820
12
7
10,940
0,060
0,160
1,230
1,675
4,42 0
5,53 0
73
121,850
1,305
15,285
105,26 0
3212 01
7
13,730
0,050
1,000
02
03
17
6
29,170
3,040
0,430
-
3,290
12,68 0
25,45 0
0,150
2,89 0
04
7
11,320
0,015
0,585
10,72 0
05
8
51,050
0,305
3,720
47,02 5
06
15
25,680
0,315
3,485
21,88 0
07
6
6,480
-
0,210
6,27 0
08
5
5,050
0,010
0,290
4,75 0
09
7
31,050
0,240
3,530
27,280
2343 10 +
3321 01
6
,
•
.
9,10 5
-- 211 -
Karttalehti
Muod . Kokonaislukum . massat
3212 10
11
13,610
11
5
1,610
12
5
A
B
C
0,025
0,745
12,84 0
-
0,045
1,56 5
25,020
0,255
2,545
22,22 0
99
216,810
1,645
19,595
195,57 0
3221 01
11
13,420
0,065
1,165
12,19 0
02
5
25,770
0,050
2,320
23,40 0
03
5
13,400
0,070
1,680
11,65 0
04
16
0,030 .
4,280
27,51 0
05
8
2
31,820
52,200
0,440
1,020
-
9,170
0,100
42,01 0
0,34 0
06
~_.,..T.=..__
07
08
16
76,535
1,850
26,975
47,71 0
12
89,750
0,625
19,185
69,94 0
09
10
20
0,045
0,230
4,140
22,35 0
11
26,535
23,070
5,620
17,22 0
11
13
21,120
0,055
3,470
17,59 5
12
8
12 600
0,200
3,670
8,73 0
127
386,660
4,240
81,775
300,64 5
3222 01
3
0,440
-
0,080
0,36 0
02
3
20,000
0,620
5,450
13,93 0
104
5
5,390
0,170
05
7
40,030
0,225
1,520
4,685
3,70 0
35,12 0
06
4
0,830
0,040
0,280
0,51 0
07
1
5,800
0,060
1,400
4,34 0
08
2
0,340
-
-
0,34 0
09
4
0,530
0,005
0,030
0,49 5
10
2
1 360
-
0 430
0 93 0
31
74,720
13,875
59,72 5
3311 08
3
0,260
-
-
0,26 0
09
1
0,470
-
-
0,47 0
10
3
6,820
-
0,550
6,27 0
11
12
4
23,650
30 .860•
0,400
5,500
17,75 0
1,000
7 L790
22,07 0
62,060
1,400
13,840
46,820
3
14
1,120
212 -
A
B
C
0,300 5,180
0,050
0,300
12,680
19,32 0
0,54 0
8,15 0
0,10 0
0,18 0
10,00 0
38,29 0
Karttalehti Muod . Kokonaislukum . massa t
3312 05
3
2
3
1
2
1
12
24,500
0,590
9,400
0,100
0,180
16,500
51,270
3321 04
1
1
0,070
0,070
-
-
-
-
0,07 0
0,07 0
3124 01
02
1
4
5
0,800
2070
2,870
0,010
0,010
0,100
0,70 0
1,92 0
2,62 0
3213 01
6
7
2,980
3,160
1,270
7,410
0,040
0,040
0,160
0,110
0,440
0,710
2,82 0
3,05 0
0,79 0
2,720
0,190
3,200
0,850 '
0,220
7,180
0,015
0,005
0,005
0,025
0,165
0,030
0,150
0,045
0,045
0,435
2,54 0
0,16 0
3,05 0
0,80 0
0,170 .
6,72 0
-
0,615
0,205
0,320
0,030
0,110
0,025
0 080
1,385
4,16 5
2,86 0
2,12 0
06
07
08
11
12
02
03
3
16
3
2
05
06
09
3
2
1
11
3223 01
02
03
04
9
7
6
1
3
4,780
3,065
2,440
0,200
1,160
3
2
31
0,330
1 030
3214 02
,03
05
06
07
13,005
1,250
6,200
0 140
0,240
6,66 0
0,17 0
1,05 0
0,30 5
0 95 0
11,620
- 213 -
B
C
-
0,015
0,015
0,10 5
0,06 0
0,16 5
2,140
2,140
8,20 0
8,20 0
Karttalehti Muod . Kokonaislukum . massat
A
3224 01
04
2
1
3
0,120
0,060
0,180
3313 01
1
1
10,500
10,500
0,160
0,160
915
1850,700
20,.240
Koko piir i
yhteensä
300,805 1529,655