Vuosikertomus 2010
Vuosikertomus 2010 2 VI KYVO2 s.34 I II III IV V Toimitusjohtajan katsaus............................................................................................................................................... s. 4 Lahti Energian toiminta ja johto................................................................................................................................... s. 6 Avaintietoja ......................................................................................................................................................................... s.10 Vuoden päiviä 2010 ........................................................................................................................................................ s.16 Vuosikatsaus ..................................................................................................................................................................... s.20 3 Toimitusjohtajan katsaus 2010 Täydellinen vuosi? Janne Savelainen | Toimitusjohtaja laskujen määrää merkittävästi. Vuoden 2010 aikana otimme käyttöön uuden riskikäsikirjan ja suojasimme kasvavan velkataakkamme koron suotuisaan aikaan. Sovimme riitamme vakuutusyhtiöiden ja hiilikauppiaiden kanssa. Neuvottelimme uusiksi merkittäviä sopimuksia muuttuneessa asiakaskunnassamme. Henkilökuntamme uudistuu nopeasti. Rekrytoimme kuluneen vuoden aikana yli 10 % henkilökunnastamme. Tämä on meille suuri haaste, sillä haluamme säilyttää ammattitaitomme ja tietotasomme korkealla. Toisaalta vauhti avaa suuria mahdollisuuksia organisaation osaamisen uudistamiseen ja monipuolistamiseen. Olemme pystyneet monin tavoin toteuttamaan vuonna 2009 tiivistämäämme konsernistrategiaa ”Lisää tehoa!”. Vuonna 2010 kokosimme yhteisesti Lahti Energia -konsernin arvot. Tunnistimme ja tiivistimme laajojen keskustelujen jälkeen yhteisiksi toimintaamme ohjaaviksi arvoiksemme tahdon kehittää, halun saada aikaan ja aidon yhteistyön. Haluan kiittää kaikkia lahtienergialaisia kuluneesta vuodesta. Vuosi 2010 tuntuu nyt täydelliseltä, mutta pystymme kyllä tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa parempaankin. Meidän tarvitsee vain tehdä työtä ahkerasti arvojemme mukaan. Vuonna 2010 teimme yhtiön ennätystuloksen haastavilla markkinoilla. Kylmät talvet lisäsivät sekä volyymia että hinnan vaihteluita ja Lahti Energia pystyi hyödyntämään markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet todella hyvin. Kaukolämmön myyntimme ylitti odotuksemme kylmien ajanjaksojen ansiosta 1,8 miljoonalla eurolla. Sähkön tukkumarkkinoilta saimme liikevoittoa yli 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten osasimme ennakoida. Kehitimme voimakkaasti kaukolämpöverkkoamme ja moninkertaistimme kykymme siirtää Kymijärven voimalaitoksella tehokkaasti tuotettua lämpöä asiakkaille valtatie 12:n ja rautatien ali Lahden eteläpuolelle. Rakensimme ja otimme käyttöön Mukkulan 50 MW:n lämpökeskuksen ja purimme vanhan - käytöstä 1980-luvulla poistetun - jätteiden massapolttolaitoksen. Huhtikuussa aloitimme uuden voimalaitoksen, KYVO2:n rakentamisen Kymijärven voimalaitosalueelle ja projektimme etenee erinomaisesti. Sähkön siirrosta ja mittauksesta vastaava tytäryhtiömme LE-Sähköverkko Oy aloitti huolellisen suunnittelun jälkeen mittavan ja vaativan sähkömittareiden vaihtoprojektin. Kehitimme sisäisiä työ- ja toimintatapojamme ja kuluvan talven aikana olemme onnistuneet laskemaan virheellisten sähkö- 5 Lahti Energian toiminta ja johto Johtoryhmä vasemmalta oikealle: •Henkilöstöpäällikkö Kimmo Kurki •LE Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara •Hankintajohtaja Ahti Nikkanen •Lämpöjohtaja Olli Lindstam •Talousjohtaja Eila Lindström •Toimitusjohtaja Janne Savelainen •Myyntijohtaja Asmo Rantanen •Kehityspäällikkö Arttu Laine •Viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta •Tuotantojohtaja Jukka Manskinen Energian tuotanto Lahti Energia on energia-alan yritys, joka tuottaa ja myy sähköä kaikkialle Suomeen ja lämpöä jakeluverkkonsa alueella. Sähkö- ja lämpöverkko ulottuu Lahden lisäksi Nastolaan ja Hollolaan sekä osin Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan kuntiin. Päätuotteita ovat sähkö ja kaukolämpö. Lahti Energian myymästä sähköstä osa tuotetaan itse ja osa hankitaan EPV Energia Oy:stä ja Suomen Hyötytuuli Oy:stä, joissa Lahti Energia on osakkaana. Hyötytuulen ja EPV:n kautta meillä on osuus vesivoimaa, tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Sähköä ostetaan myös pörssistä. Lahti Energian omat voimalaitokset sijaitsevat Lahdessa ja Heinolassa. Polttoaineina käytämme kivihiiltä, maakaasua, puuperäisiä aineita, erilliskerättyä energiajätettä ja biokaasua. Lahti Energia tuottaa suurimman osan energiastaan lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Kun tavallisesti sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö jää hukkaenergiaksi, yhteistuotannossa se otetaan talteen ja käytetään kaukolämmitykseen. Kaikki tämä vähentää merkittävästi ympäristön kuormitusta. Lämmitys Sähkön siirto Lämpö tuotetaan lähes kokonaan itse omissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Tarjoamamme lämmitysmuodot ovat kaukolämpö ja maakaasu. LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista alueellamme. Sähkön myynti 7 Arvot arkityön tukena Lahti Energia sai keväällä 2010 uudet arvot. Uuden strategian jälkeen se oli luonnollinen askel kohti tavoitetta olla Suomen nopeimmin kasvava energiayhtiö vuoteen 2013 mennessä. Lahti Energian arvoja mietittiin yhteistyössä koko henkilöstön kanssa keväällä järjestetyissä arvotyöpajoissa. Noin 120 lahtienergialaista eri puolilta organisaatiota osallistui yhteisten arvojen luomiseen. Työpajoissa kerrattiin mikä on nyt hyvin ja mitä kannattaa säilyttää. Keskusteluissa etsittiin tältä pohjalta uusia arvoja - ja löydettiin ne: Tahto kehittää. Halu saada aikaan. Aito yhteistyö. Kesäjuhlassa 10.6. Nikkilän vanhalla sähköasemalla arvot julkistettiin. Syksyllä alkoi käytännön työ. Arvot jalkautettiin jokaisen Lahti Energian työntekijän työpäivään. Arvot antavat meille pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan ja alustan, jolta ponnistetaan jokapäiväisessä työssämme. 8 Tahto kehittää Aito Halu saada yhteistyö aikaan 9 Avaintietoja Talouslukuja Vuoden 2010 lukuja verrattuna vuoteen 2009 180,0 51,2 35,7 57,7 36,5 27,1 Liikevaihto 180,0 milj. euroa (162,4 milj. euroa), +10,8 % Liikevoitto 51,2 milj. euroa (29,6 milj. euroa), +72,8 % Tilikauden voitto 35,7 milj. euroa (19,4 milj. euroa), +84,0 % Investoinnit 57,7 milj. euroa (34,9 milj. euroa), +65,3 % Omavaraisuusaste 36,5 (40,6) Sijoitetun pääoman tuotto 27,1 % (20,1 %) 11 Asiakkaat Sähkön myyntiasiakkaat 76 908 (+10 012) Kaukolämpöasiakkaat 7 244 (+181) Maakaasuasiakkaat 402 (+5) Höyryasiakkaat 8 (-1) Kaukokylmäasiakkaat 1 (+-0) Sähkön siirtoasiakkaat 80 722 (+1 093) Myyntimäärät Sähkön myynti 1 338 GWh (+20,4 %) Kaukolämmön myynti 1 407 GWh (+9,1 %) Maakaasun myynti 183 GWh (-28,0 %) Höyryn myynti 141 GWh (+10,2 %) Sähkön siirto 1 258 GWh (+3,3 %) Henkilöstö Henkilöstö vuoden lopussa 237 (231) Miehiä 182, naisia 55 Uusia rekrytointeja 27 Eläkkeelle jäi 15 Henkilöstön keski-ikä 48 vuotta Työsuhteen kesto keskimäärin 20 vuotta 12 Siirtoverkot Kaukolämpöverkko 561 km (+17 km) Maakaasuverkko 161 km (+1 km) Sähkön jakeluverkko 4 459 km (+74 km) Sähkön siirto Keskijänniteverkon kaapelointiaste 41 % Pienjänniteverkon kaapelointiaste 71 % Sähköasemia 10 kpl Jakelumuuntajia 1 580 kpl Jakelumuuntamoja 1 454 kpl Kiinteistömuuntamot 18 % Puistomuuntamot 29 % Tornimuuntamot 2 % Pylväsmuuntamot 51 % Päämuuntajateho 461 MVA Jakelumuuntajateho 668,9 MVA Verkoston huipputeho 27.1.2010 klo 8-9 Asiakaskohtainen sähkön toimitusvarmuus Vuotuinen keskeytysaika 2 h 16 min/asiakas Vuotuinen keskeytysmäärä 2,6 kpl/asiakas Keskeytyksen keskipituus 53 min/kpl 239,9 MW 13 Energian hankinta Maakaasu 1 138 GWh (+23,4 %) Lämpö 1 727,5 GWh (+8,3 %) • Yhteistuotanto 1 394,2 GWh (1 242,7 GWh) Kymijärven voimalaitos 1 197,7 GWh (1 105,5 GWh) Heinolan voimalaitos 119,7 GWh (99,6 GWh) Kaasuturbiinit 69,2 GWh (23,6 GWh) Polttomoottorit 2,4 GWh (14,0 GWh) • Erillistuotanto 333,0 GWh (343,3 GWh) • Osto muilta 5,5 GWh (13,5 GWh) Sähkö 1 338 GWh (+20,3 %) • Kymijärven voimalaitos 858,7 GWh (708,5 GWh) • Muu oma tuotanto 30,9 GWh (9,9 GWh) • Hyötytuuli Oy 6,6 GWh (5,4 GWh) • EPV Energia Oy 228,7 GWh (191,3 GWh) • Osto muilta 213,1 GWh (196,3 GWh) 14 Energian tuotanto Käytettävissä oleva sähköteho 225,5 MW Käytettävissä oleva kaukolämpöteho 769,1 MW Polttoainejakautuma: Kivihiili 57,5 % Maakaasu 28,7 % Puuperäiset 9,7 % REF 3,3 % Öljy 0,7 % Biokaasu 0,1 % Hyötyenergia yhteensä 2 609 313,9 MWh | Polttoaineen käytön hyötysuhde 78,3 % 15 Vuoden päiviä 2010 10.4. Kaukolämmön uutta runkolinjaa ryhdytään rakentamaan keskustasta Launeelle. 31.5. Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille. 30.11. Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos puretaan tarpeettomana. 3.9. Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa KYVO2:n peruskiven. 17 27.1. Sähköverkoston vuoden huipputeho 239,9 MW koetaan klo 8-9. 26.1. Alueen yrityksille järjestetään KYVO2-voimalaitokseen liittyvä infotilaisuus, 200 henkilöä osallistuu. 1.1. Uudistetut kotisivut avataan yleisölle. Tammikuu 31.3. Vuoden 2009 vuosikertomus julkaistaan. 31.5. Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille. 27.3. Lahti Energia on mukana Earth Hour -tapahtumassa. 27.5. Tuulienergia Tuulenpesä saa niin suuren suosion, että se myydään loppuun. 18.3. Lahti Energia otteluisäntänä Isku-Areenalla Pelicans-joukkuetta kannustamassa. 19.5. KYVO2:n virallinen alkupaukku ammutaan. 12.3. Lahti Energia palkitsee Keskuskauppakamarin ansiomerkillä 3 henkilöä 40 v. kestäneestä työurasta, 14 henkilöä 30 v. urasta ja 36 henkilöä 20 v. kestäneestä urasta. Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 10.6. Yhtiön kirkastetut arvot lanseerataan kesäjuhlassa henkilöstölle. 17.2. Lahden kaupunginvaltuusto vierailee Kymijärvellä kuulemassa KYVO2-hankkeesta. 17.2. Sähköverkkoa putsataan tykkylumesta helikopterin avulla. 18.2. Lahti Energia perustajaksi Karpalohankkeeseen, joka pyrkii lisäämään kuluttajien energiatehokkuusneuvontaa. 1.4. LE-Sähköverkko tekee päätöksen vahvistaa 110 kV:n siirtoverkkoa Lahdessa. 16.6. Kymijärven voimalaitoksen vuosihuolto alkaa. 21.6. Lahti Energia ottaa ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit. 2.4. Polttimon öljyvahinko havaitaan pitkäperjantaina. 10.4. Kaukolämmön uudisrakentamisen merkittävin työmaa avataan, kun ryhdytään rakentamaan uutta, korvaavaa runkolinjaa keskustasta Launeelle. 18 22.6. Sähköautot saavat Lahden ensimmäiset maksuttomat latauspisteet Kauppakadulle, Lahti Energian asiakaspalvelun eteen. 23.6. Mukkulan uuden lämpökeskuksen harjannostajaiset. 1.7. Arvonlisävero nousee 23 %:iin ja vaikuttaa asiakkaiden energialaskuihin. Energian hinnoissa ei tehdä muutoksia. 1.9. Etäluentamittareiden vaihdon koe-erä alkaa Villähteellä. 2.7. Lahti Energia aloittaa johdannaiskaupankäynnin Nord Pool -sähköpörssissä. 2.9. Lahti Energian kaukolämpötyömaalta löytyy sodanaikainen pommi. 3.7. Lahti Energian Suur-Hollola-piknik Jokimaalla kerää satoja osanottajia. 3.9. Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa KYVO2:n peruskiven. 17.7. Lahden runomaratonia vietetään Mukkulassa aurinkoisessa säässä Lahti Energian tuella. 9.9. Sähköverkolle suoritetaan sähköturvallisuuslain mukaiset määräaikaisja varmennustarkastukset. 8.11. Mukkulan lämpökeskus vihitään käyttöön. 11.11. Uusi 40 MVA päämuuntaja otetaan käyttöön Nikkilän sähköasemalla. 13.11. Launeen runkolinjan kaukolämpöputket kaivetaan yön aikana pääraiteen ali Lahden ratapihalla. 15.11. Asiakaslehti Lahti-Watti 2/2010 jaetaan asiakkaille. 30.11. Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos puretaan tarpeettomana. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu 26.10. Nikkilän sähköasemalta siirretty 20 MVA päämuuntaja otetaan käyttöön Salpakankaalla. 25.8. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa allekirjoitetaan KYVO2-voimalaitokseen liittyvä kierrätyspolttoaineen toimitussopimus. 22.10. Lahti Energia järjestää ammattilaisseminaarin aiheesta ”Sodanaikainen pommi kaivannossa”. 22.8. Lahti Energian otteluisännyys FC Lahden kotipelissä. 31.12. Sähkön myynnin asiakasmäärä saavuttaa 2000-luvun korkeimman lukeman. 11.10. Energiansäästöviikolla neuvotaan ja ohjataan tokaluokkalaisia ja myös aikuisia. 21.8. Kymijärven voimalaitos käynnistetään vuosihuollon päätyttyä 8.8. Raju Sylvi-myrsky ravisuttelee Päijät-Hämettä ja jättää tuhansia asukkaita ilman sähköä. Joulukuu 5.10. Launeen runkolinjan kaukolämpöputket porataan vaakatasossa 70 metriä valtatie 12 ali. 4.10. KHO antaa lopullisen päätöksensä Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupa-asiasta. 19 10.12. Lahti Energian sähköauto otetaan käyttöön. 1.12. Etäluentamittareiden massavaihto alkaa Lahden keskustan kerrostaloissa. Vuosikatsaus Sähkönmyynti Haastavaa mutta tuloksellista Sähkön markkinahintojen nousu ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu niin kuluttaja kuin yritysasiakaspuolellakin teki sähkön myyntityöstä viime vuonna haastavaa varsinkin, kun monet yritykset ja kuluttajat olivat vuoden 2009 matalamman hintatason aikana sitoutuneet määräaikaisiin sopimuksiin. Kauppakeskus Triossa yhdessä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa sekä tokaluokkalaisten energiansäästöviikon päijäthämäläisissä kouluissa. Rakentajille tarjottiin energiatehokkaan rakentamisen koulutusta osana Karpalo-hanketta. Suur-Hollola-raveissa Jokimaalla Lahti Energian järjestämä piknik-tapahtuma keräsi satoja asiakkaita viettämään kesäpäivää hevosurheilun parissa. Jalkauduimme vuoden aikana useaan otteeseen kaupunkilaisten pariin osallistumalla kauppakeskuksissa järjestettyihin tapahtumiin sekä erilaisten järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksiin. Asiakasmäärän valtava kasvu Vuosi 2010 oli kaikesta huolimatta sähkönmyynnin osalta hyvä. Vuoden aikana Lahti Energian sähkönmyyntiasiakasmäärä kasvoi aktiivisen myyntityömme ansiosta yli 10 000 uudella asiakkaalla. Vuoden lopun lukema 76 908 asiakasta oli suurempi kuin koskaan vuoden 1999 jälkeen. Pienasiakkaille suunnattu määräaikainen tuulisähkötuote Tuulenpesä otettiin hyvin vastaan ja tuulisähköasiakkaiden määrä lisääntyi nopeasti. Tuulenpesä myytiin loppuun jo kevään aikana. Vuoden aikana myyntiä tehostettiin henkilökohtaisen myyntityön aktivoimisella ja tavoitteiden asettamisella, koulutuksella sekä onnistuneilla rekrytoinneilla. Myynnin tueksi avattiin uusia myyntikanavia internetiin ja osallistuttiin myös ostoyhteenliittymien kilpailutuksiin. Myydyn sähkön alkuperä 2010 Fossiiliset energialähteet 59,8 % Uusiutuvat energialähteet* 22,1 % Ydinvoima 18,1 % Mukana elämässä * Uusiutuvista on 2,5 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä (vesi, tuuli). Lahti Energia osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon järjestämällä mm. Energiaa säästämään -päivän 21 Lämpöliiketoiminta Kaukolämpö on hyvä valinta neen runkoverkon vahvistaminen edellytti valtatie 12:n ja junaradan alituksen. Tien ali mentiin vaakaporauksella ja ratapihan työt tehtiin viikonlopun aikana, kun päärata oli suljettuna Kaukolämpö on yhtiömme strateginen painopistealue ja toiminnan kehittämiseen panostettiin vuoden aikana huomattavasti. Rakentamisen volyymi oli lähes kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Kaukolämmitys näkyi katukuvassa eniten suurten vahvistuslinjojen rakennustöiden kautta. – Näkyvyyttä antoi toki myös työmaalta syyskuussa löytynyt sodanaikainen pommi, joka hävitettiin yhteistyössä poliisin ja puolustusvoimien kanssa. Otimme pommitapauksen vakavasti ja järjestimme yhteistyökumppaneillemme ja alueen maanrakentajille lokakuussa pommiseminaarin, jossa asiantuntijat kertoivat oikeista menettelytavoista vastaavassa tilanteessa. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin Lahden kaupungin alueella, Nastolassa, Vääksyssä ja Hollolassa. Johtorakenteena käytettiin kiinnivaahdotettua muovikuorista eristyselementtiä. Otimme myös ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit. Kaukolämpöverkon rakentamisen merkittävimmät työt tehtiin vahvistusrakentamisen kohteissa Vipusenkadulla ja IsoPaavolankadulla Lahdessa. Työ paransi oleellisesti lämmön siirtoa pohjoiseen Mukkulan alueelle ja etelään Launeelle. Lau- Etäluentaprojekti alkoi myös kaukolämmössä Merkittävä yksittäinen ponnistus oli energiamittauksen etäluentaprojektin aloittaminen ja kilpailutuksen läpikäynti. Jatkossa siis myös Lahti Energian kaukolämmön kulutus mitataan ja laskutetaan etäluettavien mittareiden antamien tietojen perusteella. Mittariasennukset toteutetaan vuosien 2011 - 2012 aikana. Luvassa viilenevää... Kaukolämmön kulutusta nostivat talviset olosuhteet, joita koettiin sekä alku- että loppuvuodesta. Vuoden keskilämpötila oli +4,1 °C, kun se edellisenä vuonna oli +5,4 °C. Kaukolämpövaurioita korjattiin 55 kpl. Suurimmat vauriot sattuivat Loviisankadulla, Vanhanradankadulla ja Vapaudenkadulla. Vauriot tapahtuivat kuitenkin varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella, joten lämmönjakelun keskeytyksistä ei aiheutunut asiakkaille merkittävää haittaa. 22 Lämpöjohtaja Olli Lindstam seisoo 800 mm kaukolämpöputkien välissä Launeen runkoverkon vahvistamistyömaalla, joka oli vuoden merkittävin lämmön rakentamisprojekti. 23 Energian tuotanto Turvallisesti ja ennakoiden Vuonna 2010 Lahti Energian tuotannon kaksi merkittävintä tapahtumaa olivat kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän KYVO2-voimalaitoksen rakentamisen aloittaminen Kymijärven voimalaitoksen alueelle sekä uuden 50 MW:n lämpökeskuksen rakentaminen ja käyttöönotto Mukkulassa. Nolla tapaturmaa tavoitteeksi Tuotannon osalta selkeänä päämääränä on ollut turvallinen työskentely-ympäristö. Pysyväksi tavoitteeksi asetettiin kunnianhimoinen nolla tapaturmaa. Vuoden aikana määritettiin selkeät turvallisuusmittarit ja -tavoitteet, joiden kehittymistä seurataan kuukausitasolla. Painopiste turvallisuuden osalta pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon kohti ennakoivaa toimintaa. Turvallisuusperehdytysmateriaalin päivittäminen sekä uusitut turvallisuuskierrokset ovat tästä hyviä esimerkkejä. Uudistetut turvallisuuskierrokset otettiin aktiiviseen käyttöön Kymijärven voimalaitoksen lisäksi myös KYVO2-projektissa. Investoinnit ja kunnossapito 2010 • Mukkulan uusi 50 MW:n lämpökeskus valmistui ja otettiin käyttöön tavoitellussa aikataulussa. Alueella aiemmin sijainneen sekajätteen massapolttolaitoksen purkaminen aloitettiin vuoden lopulla. Vanhentunutta tekniikkaa edustanut jätteenpolttolaitos tekee tilaa Kymijärven voimalaitosalueella rakenteilla olevalle KYVO2-kaasutusvoimalaitokselle, jonka avulla hyödynnetään jätettä uudella, tehokkaalla tavalla. • Kymijärven voimalaitoksen matalapaineturbiinissa tapahtui siipivaurio helmikuussa. Selvitysten perusteella päädyttiin koko juoksusiipivyöhykkeen uusintaan vuosihuollossa. Korjaustyö kuljetuksineen kesti noin 7 viikkoa. • Kymijärven voimalaitoksen vuosihuollon suurimpia yksittäisiä töitä olivat huippulämmönvaihtimen uusintaan liittyvät putkistomuutokset, matalapaine-esilämmittimen korjaus, A-ladon purkuruuvin uusinta, generaattorin vetyjäähdyttimien uusinta ja generaattorin suojauksen uusinta. KYVO2-projektiin liittyviä töitä olivat mm. vesi-, sprinkler- ja viemäriputkistojen muutostyöt. • Keväällä aloitettiin mittava öljysäiliöiden tarkastus- ja kunnostusohjelma öljyriskikartoituksen perusteella. Öljysäiliöt tyhjennettiin, tarkastettiin ja tarvittaessa kunnostettiin. Lisäksi säiliöihin lisättiin pinta- ja lämpötilamittauksia sekä ylitäytön estoja. • Keväällä uusittiin Hartwallin lämpökeskuksen piippu, joka oli alkanut syöpyä kaatopaikalta kerättävän biokaasun koostumuksen muututtua. Toimenpiteiden jälkeen päästiin jälleen jatkamaan biokaasun polttoa, runsaan vuoden tauon jälkeen. • Teivaanmäen voimalaitoksen 28 MW:n kuumavesikattilan painerungossa ilmeni isoja vaurioita ja kunnostustyö kesti yli kolme kuukautta. Lisäksi tehtiin isoja muutoksia laitoksen polttoöljylaitteistoon ja sen ohjausjärjestelmään. • Tuotannon pitkän tähtäimen suunnitelman ensimmäinen versio valmistui vuoden lopulla ja siinäkin mainittu laitosten automaation ja kaukokäytön kehittäminen käynnistyi. 24 Mukkulan uusi lämpökeskus edustaa uutta rakentamista. Laitoksen takana näkyy vielä vanha jätteenpolttolaitos, joka purettiin pois loppuvuonna tarpeettomana. Lahdessa ei enää uskota sekajätteen massapolttoon. 25 Energian hankinta Myynnin ja tuotannon eriytys oikea ratkaisu KYVO2-voimalaitoksen normaalikäytössä vuosittainen kierrätyspolttoaineen tarve on yli 1 100 GWh vuodessa eli noin puolet Kymijärven höyryvoimalaitoksen vuosittaisesta polttoaineen käytöstä. Polttoaineen toimitusketjun suunnitteluun panostetaan, jotta arkipäivittäin saapuvat 30-40 rekkaa saadaan hallitusti purettua ja polttoaineen laatu analysoitua. Energian hankinnassa otettiin käyttöön sähkökaupan uusi riskikäsikirja ja rakennettiin yhtiön suojausstrategia. Sähkön tuotannon ja sähkön myynnin suojaustoiminta alkoi vuoden alusta ja paransi vuoden 2010 tulosta merkittävästi. Hiilivarastot hyvällä tasolla Lahti Energia hyödynsi taantuman aiheuttaman hiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan ja on ostanut hiiltä aktiivisesti varastoon. Maailman talouden hiljaa elpyessä hiilen hintaan on kohdistunut jo selvää nousupainetta. Kuljetukset onnistuivat vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti ja vielä joulukuussa, läpi pakkasen ja jään, saatiin toimitettua sovitut kuusi viimeistä hiililaivaa satamiinsa. Pörssisähkön korkean hinnan syitä Sähkön pörssihinta oli vuonna 2010 korkein Suomen osalta Nordpoolin tähänastisessa historiassa. Hinta oli 56,64 €/ MWh ja myös kuukausittaiset vaihtelut olivat suuria. Korkeaan hintaan vaikuttivat etenkin koko vuoden jatkunut vesivarastojen alhaisuus, kylmä alku- ja loppuvuosi sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten ongelmat. Uuden riskikäsikirjan sekä suojausstrategian ansiosta Lahti Energia onnistui hyödyntämään sähkön korkean hinnan erinomaisesti. Polttoainesopimukset jätteen osalta solmittu Rakenteilla olevan KYVO2-voimalaitoksen polttoainesopimukset saatiin solmittua joulukuun alkuun mennessä pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Sopimuksilla varmistettiin, että toimittajien kannattaa panostaa polttoaineen laadun kehittämiseen, koska se vaikuttaa merkittävästi siitä maksettavaan hintaan. Toimitusjohtajat Janne Savelainen Lahti Energiasta ja Tuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuollosta lyövät kättä polttoaineen toimitusketjun vahvistamiseksi. 26 Sähkön hankinta 2006-2010 Lämmön hankinta 2006-2010 GWh GWh 1600 1600 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 2006 2007 2008 Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Hyötytuuli EPV 2009 2010 2006 Kymijärven voimalaitos Osto 27 2007 2008 Muu oma tuotanto 2009 Osto 2010 Henkilöstö Arvot pitävät hyvässä kunnossa ja resurssien oikeasta kohdentamisesta. Henkilöstön tuntemuksia ja työssä viihtymistä seurattiin koko vuoden ajan kolmen viikon välein toistetulla henkilöstökyselyllä eli viremittauksella. Kyselyiden perusteella todettiin viihtymisen parantuneen edellisvuoteen verrattuna. Yhtiö kannustaa henkilökuntaansa työkyvyn omaehtoiseen ylläpitoon tarjoamalla sportti- ja kulttuuripassin käyttöä henkilöstöetuna. Myös konsernin omistamat lomamökit ovat henkilöstön käyttävissä vapaa-aikana. Lisäksi osallistumista erilaisiin tapahtumiin, kuten Sulkavan soudut, Dragon-melonta, Finlandia-maraton ja ICE GP -jääratamikroautokisa, tuettiin. Keväällä muodostettujen arvojen mukaista toimintatapaa kehitettiin vuoden aikana koko henkilöstön arvopäivässä, tiimien ja yksiköiden kokouksissa sekä esimiesfoorumeilla. Yhteiset arvot haluttiin saada osaksi henkilöstön arkipäivää ja johtamista. Myös aloitejärjestelmä on korvattu sähköisellä ehdotusjärjestelmällä. Avoimen järjestelmän tavoitteena on kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja työhön liittyviä menetelmiä. Keski-ikä alenee Yhtiöön palkattiin vuoden aikana 27 uutta työntekijää. Keskimääräinen työskentelyaika yhtiössä laski 22 vuodesta 20 vuoteen. Eläköitymisen ja uusien rekrytointien seurauksena yhtiön henkilöstön keski-ikä laski 50 vuodesta 48 vuoteen. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on ollut 62,7 vuotta. Terveysprosentti eli henkilökunnasta koko vuoden terveenä olleiden määrä nousi ja oli 48 prosenttia. Sairauspoissaolot lisääntyivät silti 1,4 prosenttia. Sairaudesta ja tapaturmista johtuvat poissaolot olivat 11 päivää työntekijää kohti. Lahti Energialla on käytössään sekä kannustepalkka että henkilöstörahasto. Vuoden 2010 kannustepalkka tuotti koko henkilöstölle keskimäärin 98,79 prosenttia enimmäismäärästä eli kuukauden palkasta. Koulutusta ja työhyvinvointia Koulutuksessa pääpaino on ollut kaikkien henkilöstöryhmien osalta ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on nostaa myös ammattitutkintojen avulla konsernin koulutustasoa ja osaamista. Esimiestoiminnan kehittäminen on jatkunut esimiesfoorumeissa, joissa varmistetaan laadukas esimiestyö. Työkykyriskien varhaiseen tunnistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen on kiinnetty erityistä huomiota varhaisen puuttumisen -mallin avulla. Tavoitteena on tunnistaa uhkaavat työturvallisuus- ja työkykyriskit varhaisessa vaiheessa yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa sekä varmistaa tarvittavien lääketieteellisten tutkimusten ja tehokkaan hoidon toteuttaminen ajoissa työterveydenhuollossa. Turvallista työympäristöä ja työturvallisuusajattelua on syvennetty konsernissa ottamalla käyttöön sähköiset tapaturma- ja turvallisuushavaintolomakkeet. Järjestelmän tavoitteena on tunnistaa mahdolliset turvallisuusriskit ja poistaa ne. Järjestelmä on avoin koko henkilöstölle. Henkilöstön parhaaksi Voimakas panostaminen henkilöstön koulutus-, kehittämis- ja virkistystoimintaan jatkui vuoden aikana. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käytiin koko henkilöstön kanssa. Keskusteluilla varmistettiin toiminnan tavoitteellisuus ja tehtiin havainnot myös henkilöstön koulutustarpeesta 28 Henkilöstön kokonaismäärä lkm Työsuhteen kesto % 250 50 200 40 150 30 100 20 50 10 2006 2007 2008 2009 2010 1-10 v 11-20 v 21-30 v 31-40 v 41-50 v Miehet Naiset Henkilöstön ikärakenne lkm 100 80 60 40 20 -20 Miehet 20-29 30-39 40-49 50-59 60- Naiset Henkilöstön yhteisiä tilaisuuksia oli vuoden varrella useita ja mm. vappua juhlistettiin. 29 Ympäristö Päämääränä ympäristön säästäminen ven voimalaitosta lukuun ottamatta. Kymijärvellä vastaava kartoitus tehdään vuoden 2011 aikana. Kymijärven voimalaitoksen tuhkalle on etsitty uusia hyötykäyttökohteita ja tuhkasta pystyttiinkin vuoden aikana hyödyntämään 9148 tonnia. Syksyllä 2010 käynnistettiin työ nykyisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän päivittämiseksi. Lahti Energian CO2-päästöjen määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka paljon tuotantolaitokset ovat käynnissä. Vuonna 2010 päästöoikeuksia ostettiin 174 000 tonnia ja CER-oikeuksia 95 000 tonnia. Lahti Energian tuotantolaitoksissa syntyi päästöjä vuoden aikana 837 815 tonnia. Vuoden aikana ei ollut päästörajojen ylityksiä. Tapahtumia monella rintamalla Lisää ympäristölupahakemuksia Ympäristöasioista valitettavin oli Polttimon lämpökeskuksella pääsiäisenä tapahtunut öljyvuoto, jonka seurauksena maaperään ja Vesijärven rantaan pääsi vuotamaan noin 5 m3 kevyttä polttoöljyä. Suurin osa valuneesta öljystä saatiin nopeasti talteen, mutta Vesijärven jääpeite ja sen sulaminen pitkittivät torjuntatyön keston useammaksi viikoksi. Vesijärvellä tehtiin kuukausien ajan tehostettua seurantaa vuodon seurauksien selvittämiseksi. Syksyllä päättyneen seurannan perusteella öljyvuodosta ei aiheutunut haittaa vesieliöstölle. Maaperään valunut öljy saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan. Vuoden 2008 Joutjoen öljyvahingon syyksi selvisi alhaisen pohjaveden tason vuoksi kallioöljysäiliöstä jäähdytysvesitunnelin kautta Joutjokeen tihkunut öljy. Pohjaveden pinnan tason säätelemiseksi rakennettiin syksyn aikana vesiverhojärjestelmä. Pilaantunutta maata tuli esiin uudisrakentamisen yhteydessä Mukkulassa ja Kymijärven voimalaitoksen vierestä hankitulla tontilla. Molemmissa tapauksissa maaperä saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan, eivätkä viranomaiset ole vaatineet jälkiseurantaa. Vuoden 2009 lopussa tilattu öljyriskikartoitus toteutettiin keväällä kaikilla Lahti Energian öljyä käyttävillä laitoksilla, Kymijär- Korkein hallinto-oikeus teki lopullisen päätöksensä vuonna 2002 jätetyn Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen suhteen. KHO palautti luvan käsittelyn Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Lahti Energia jätti kaksi ympäristölupahakemusta. Näistä toinen koskee Miekan tuhkan läjitysalueen laajentamista ja toinen Heinolan voimalaitoksen lupamääräysten päivittämistä. Yhdessä muiden kanssa Lahti Energia osallistui aktiivisesti Lahden kaupungin ilmastotyöryhmän työskentelyyn ja oli mukana Hollola-Lahti-Nastola ilmasto-ohjelman toteutuksessa. Lisäksi osallistuimme IMMUhankkeeseen (Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään). IMMU-hankkeen puitteissa Lahti Energialle valmistui kaksi diplomityötä. Lahti Energia on osallistunut myös ilmanlaadun yhteistarkkailuun Lahdessa ja Heinolassa sekä Vesijärven yhteistarkkailuun. Olimme edelleen mukana tukemassa työtä Vesijärven tilan parantamiseksi rahoittamalla merkittävillä summilla Vesijärviohjelmaa ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiötä. 30 Energiantuotannon polttoaineet 2010 Energiantuotannon päästöt CO2 fossiilinen Polttoöljy Maakaasu Biokaasu GWhTJ 2382 957 Nox 1 873 t 414 SO2 1 441 t Puuhake 142510 Puupöly 2073 Kivihiili 54 014 t 3 445 Teollisuusbensiini 01 Kuitupitoinen jäte CO2 bio 6 22 1 918 6 906 Hiukkaset 40t Ominaispäästö / käytetty polttoaine CO2 Puujäte 157564 Nox REF 107385 SO2 71g/MJ Hiukkaset YHTEENSÄ: Uusiutuvan polttoaineen määrä 2010 kokonaispolttoaineesta 3 334 12 002 429 1 544 Oma energiantuotanto 2010 GWhTJ Sähkö 889 3 202 1 533 5 519 Prosessihöyry YHTEENSÄ: 189680 2 611 9 401 156mg/MJ 120mg/MJ 3mg/MJ Ominaispäästöt/ tuotettu energia CO2 326g/kWh Nox 717mg/kWh SO2 552mg/kWh Hiukkaset Kaukolämpö 851 286 t 15mg/kWh Tuotetut jätteet Kaatopaikkajäte Ongelmajäte Tuhkat 129t 42t 41 409 t Kymijärven kaasuttimella hävitetyt jätteet REF ja puujäte 83 673 t 31 LE-Sähköverkko Oy Etäluentaa ja verkon hoitoa LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista. Yhtiö huolehtii sähkön toimitusten lisäksi jakelualueensa sähkömittareista ja tarjoaa asiakkailleen erilaisia neuvontapalveluja. va Lahdessa. Tähän, noin 10 miljoonan euron hankkeen käynnistämiseen liittyvä päätös tehtiin 1.4.2010. …ja jakeluverkkoa Merkittävimmät jakeluverkon uudisalueet olivat Lahden Rekolanniitty ja Nastolan Kyynärä, molemmat pientaloalueita. Verkkoa uusittaessa johdot rakennetaan pääosin maahan. Keskijännitteen kaapelointiaste kasvoi jälleen prosentilla 41 %:iin. Osana tätä käyttövarmuutta parantavaa muutosta Keskussairaalaa syöttävän johdon viimeinenkin ilmajohto-osuus kaapeloitiin. Lahden keskusta-alue siirtyi käyttämään 6 kV sijaan 10 kV jakelujännitettä vuonna 1965 Teivaanmäen voimalaitoksen valmistuttua. 1970-luvulla tehtiin strateginen päätös siirtyä askel askeleelta myös keskustassa 20 kV jakelujännitteeseen. Tähän päätökseen liittyen kuluneena vuonna siirryttiin Ruolan alueella sekä Rullakadun alueella saneeraustöiden yhteydessä 20 kV jännitteeseen. Jakeluverkon investoinneista reilut 15 % kohdistui kohteisiin, jossa päämotiivina oli sähkön laadun parantaminen. Muilta osin rakentaminen jakaantui liki puoliksi uudisrakentamisen ja korvausinvestointien kesken. Sähkönjakelun haasteita Kulunut vuosi muistetaan myrskyisestä kesästään. Pahin myrskyistä oli 8.8. raivonnut Sylvi. Myrskyn sähköverkolle tekemät tuhot vaikuttivat noin 16 500 asiakkaaseen. Pääosin sähköt saatiin palautettua 24 tunnin kuluessa. Korjauskustannukset nousivat noin 250 000 euroon. Alkuvuodesta esiintyneen tykkylumen vaikutuksia minimoitiin ennakoivalla partioinnilla. Se ja määrätietoinen, jatkuva kunnossapito ja raivaus palkitsivat tällaisessa tilanteessa, eikä vaurioita juurikaan esiintynyt. Uutta siirtoverkkoa Merkittävin yksittäinen investointi oli uuden 40 MVA päämuuntajan hankinta Nikkilän sähköasemalle Lahteen. Investoinnin laukaisevana tekijänä oli Salpakankaan sähköaseman muuntokapasiteetin niukkuus Hollolassa päämuuntajavauriotapauksessa. Salpakankaalle siirrettiin Nikkilästä 20 MVA päämuuntaja ja sieltä puolestaan hyvin palvellut, vuonna 1960 valmistettu 8 MVA muuntaja myytiin metallinkierrättäjälle. Näin Salpakankaan muuntoteho nousi 12 MVA ja Nikkilän 20 MVA. Muuntokapasiteettimme pystyy edelleen vastaamaan eteläisen Lahden ja Hollolan keskustan kasvavan rakennuskannan tarpeisiin. Liki 50 vuoden ikäistä 110 kV rengasverkkoa on vahvistetta- Etäluentaprojekti ja liittymät Asiakkuuden hallintaa kehitettiin siirtämällä liittymien myynti vuodenvaihteesta lähtien yhtiön hoidettavaksi. Sähköenergiamittareiden vaihtaminen etäluettaviin aloitettiin syksyllä pilottihankkeella ja massavaihtona joulukuussa. Tämän lisäksi yli 63 A 32 mittareiden tehostettu vaihto saatiin lähes päätökseen. Uusia liittymiä rakennettiin 381 kpl (260 kpl). Liittymien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 26 899 (26 518) kappaletta. Energiatehokkuusneuvontaan panostettiin hankkimalla ja jakamalla asiakkaille sähkön järkevään käyttöön opastavaa materiaalia. Oma sähköauto liikenteeseen Lahti Energia sai oman konversiosähköautonsa rekisteröityä ja liikenteeseen. Auto otettiin virallisesti käyttöön 10.12.2010. Auto on ensimmäinen yhteisöllinen polttomoottoriautosta sähköautoksi muunnettu yksilö Suomessa, joka on saatu myös rekisteröityä. Jatkossa sähköautoa käytetään yhtiön ajoissa, mm. mittarinlukijoiden matkoilla. Auto ladataan Tuulenpesä-tuulisähköllä yhtiön sähköauton lataustolpilla Kauppakadulla. Tarkista, miten sähköautomme rakennettiin osoitteesta: http://eyaris.lahtienergia.fi. LE-Sähköverkko Oy:n lukuja Liikevaihto 35,2 (30,2) milj. euroa Siirtoliiketoiminnan osuus 33,3 (29,4) milj. euroa Liikevoitto 14,6 (12,4) milj. euroa Tilikauden tulos 2,0 (1,2) milj. euroa Investoinnit 7,2 (8,2) milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa 58 33 Vihreä voimalaitos Kymijärven uusi voimalaitos KYVO2: Pian roskat muuttuvat energiaksi Marraskuun lopulla 2009 Lahti Energia käynnisti KYVO2-voimalaitoshankkeen: yhtiö rakentaa Lahteen uuden kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän vastapainevoimalaitoksen. Vuonna 2012 valmistuva kaasutusvoimalaitos on kansainvälisesti merkittävä investointi, sillä se edustaa aivan uudenlaista ympäristömyönteistä tekniikkaa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Lahdessa merkittävästi. Uudessa laitoksessa roskat muuttuvat energiaksi. 35 Kaasuttimet paikoilleen Vuoden 2010 alussa saatiin pääosa projektiorganisaatiosta muodostettua ja varsinainen yksityiskohtainen suunnittelu pääsi käyntiin. Suunnittelua tehtiin toimittajien ja alitoimittajien osalta aina Helsingistä Ouluun ja osin ulkomailla ulkomaisten toimittajien kohdalta. Suunnittelun onnistumista kuvaa hyvin se, että jokainen tärkeä päivämäärä, kuten maanrakennustöiden aloitus, perustustöiden aloitus, asennusten aloitus ja FAT-testien aloitus pystyttiin hoitamaan ajallaan. Vuoden lopussa suunnittelun valmiusaste oli jo yli 90 %. Lahti Energian vastuualueeseen kuuluvia suunnittelutunteja oli vuoden aikana noin 20 000 ja päälaitetoimittaja Metso Powerilla tunteja oli noin 50 000. Alihankkijoiden tunnit mukaan laskettuna suunnittelun kokonaistuntimäärä oli arviolta 100 000 tuntia. Projektin kannalta hankintavuosi 2010 oli vilkas ja työntäyteinen. Hankinnat kilpailutettiin ja hankintaneuvotteluja käytiin yli kolmesataa, eli joinakin päivinä saattoi olla useita neuvotteluita eri alueilla. Yhdessä päätoimittajan kanssa hankintoja tehtiin hieman yli 200 kappaletta. Hankintojen osalta valmiusaste oli vuoden lopussa yli 90 %. Asennusten kenraaliharjoitus tehtiin heinäkuussa, kun vanhan laitoksen kuljettimet poistettiin ja tilalle rakennettiin elevaattori ja uudet kuljettimet, jotka mahdollistavat uuden turbiinisalin rakentamisen. Uuden laitoksen osalta asennukset alkoivat lokakuussa, kun kaasuttimien lohkot saapuivat työmaalle. Vuoden loppuun mennessä jo kahdeksan yhdeksästä lohkosta oli nostettu paikoilleen. Polttoaineen syöttösiilot kasattiin valmiiksi työmaaalueella ja ne nostettiin paikoilleen vuodenvaihteessa. Syksyllä purettiin vanha päiväöljysäiliö, jonka paikalle rakennetaan myöhemmin uusi vesilaitos. Joulukuussa aloitettiin uuden raakavesisäiliön asennus. Turvakoulutusta koko vuoden Vuoden loppuun mennessä projektin turvakoulutuksen oli saanut 427 henkilöä, joista ulkomaalaisia oli 57 henkeä viidestä eri kansallisuudesta. Turvallisuuskoulutustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 56 kertaa. Tulityölupia myönnettiin 168 kpl. Työmaavahvuus vuoden lopulla oli noin 180 henkilöä. Projektissa ei kirjattu vuoden aikana yhtään työtapaturmaa. Läheltäpiti-ilmoituksia tehtiin 4 kappaletta. Huhtikuussa avattiin rakennustyömaa Toiminta työmaalla alkoi huhtikuussa, kun työmaa-alueella aloitettiin puiden kaato. Louhintatyöt pääsivät hyvään alkuun toukokuussa ja räjäytyksiä tehtiin kesän aikana noin 150. Työmaaalueella louhittiin ja murskattiin kalliota 35 000 m3. Maata kaivettiin ja siirrettiin 52 000 m3. Projektikonttori ruokaloineen ja sosiaalitiloineen avattiin kesäkuussa. Kesäkuussa aloitettiin paalutustyöt ja porapaaluja käytettiin noin 560 kappaletta ja lyöntipaaluja noin 510 kappaletta. Perustustyöt alkoivat heinäkuussa ja peruskiven muurasi 3.9.2010 työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Rakennustyöt edistyivät suunnitellusti ja mahdollistivat laiteasennusten alkamisen ajallaan. Aikainen kova talvi asetti omat haasteensa rakentamiselle, joka jatkuu vielä pitkälle vuoden 2011 puolelle. Lopulliset maisemointityöt tehdään projektin päätteeksi. KYVO2-tunnuslukuja Budjetti 160 meur Polttoaineteho 160 MW Polttoaineen vuotuinen käyttö 250 000 t Sähköteho 50 MW Kaukolämpöteho 90 MW. 36 Aloituspäivämääriä KYVO2-projektissa 2010 23.3.Metsähakkuut 26.4.Maanrakennustyöt 19.5. Virallinen alkupaukku 7.6.Paalutus 1.8.Perustustyöt 3.9. Peruskiven muuraus 18.10. Teräsrungon asennus 3.11. Kaasuttimien asennus 3.12.Kuumasuotimien teräsrungon asennus 7.12. Automaation FAT-testit 20.12. Syöttövesisäiliön nosto 37 Tämän vuosikertomuksen on painanut kirjapaino jolla on Pohjoismainen ympäristömerkki ja Joutsenmerkki, paperille joka on kierrätettävää ja ympäristöystävällisesti valmistettua, puusta joka kaadettiin suomalaisessa ja hyvinhoidetussa talousmetsässä. Lahti Energia – välittää myös ympäristöstään. 38 39 Lahti Energia Oy | Vuosikertomus 2010 Kauppakatu 31, PL 93, 15141 Lahti Puh. 029 000 8000 | Fax 029 000 8400 www.lahtienergia.fi 40
© Copyright 2024