Vuosikertomus 2011 - Keravan Energia Oy
KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT VUOSIKERTOMUS 2011 Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan. sisältö Toimitusjohtajan katsaus....................................... 4 Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut............................................................... 6 Toiminnan kehittäminen.........................................7 Yhteenveto toimintavuodesta 2011................... 8 Energialiiketoiminta...............................................10 Verkkoliiketoiminta................................................. 12 Tuotantoliiketoiminta.............................................14 Konsernipalvelut...................................................... 17 Ihmiset päätösten takana..................................... 18 Tilastoja graafisina esityksenä...........................20 VD’s översikt............................................................ 22 CEO’s review............................................................ 23 Toimitusjohtajan katsaus Kehitämme olemassa olevia verkkoja ja vahvistamme tuotannon omavaraisuutta Kansainvälisen ja eurooppalaisen talouden epävarmuudet leimasivat vuotta 2011. Poikkeukselliset sääolosuhteet yhdessä energia-alaan kohdistuneen lisääntyvän ja oikuttelevan yhteiskunnallisen ohjauksen kanssa tekivät vuodesta haastavan myös Keravan Energia -yhtiöille. Haasteista huolimatta panostimme edelleen voimakkaasti asiakkaittemme kokeman laadun parantamiseen entisestään. Jatkoimme investointiohjelmia niin sähköverkkojen kuin lämpöverkkojen parantamiseksi ja edistimme parempaan asiakaspalveluun tähtääviä hankkeita, kaukoluentaa ja asiakastietojärjestelmän uusimista. Keravan Energia -yhtiöiden strategian kulmakivi on tuottaa asiakkailleen palvelut – ei pelkästään korkeatasoisina, vaan myös edullisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös tulevaisuudessa vahvaa panostamista sähköntuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen. Tähän kiinnitimme erityistä huomiota vuoden 2011 aikana. Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman ydinvoimahankkeet etenevät, Suomen Voiman kautta olemme mukana kehittämässä tuulivoimaa ja pienvesivoimaa. Haimme aktiivisesti myös muiden osakkuusyhtiöiden kautta mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoamme. Asiakkaittemme edun varmistaminen pitkälle tulevaisuuteen edellyttää osaamisen jatkuvan kehittämisen ja tehokkuuden parantamisen lisäksi määrätietoisia investointeja. Näihin kaikkiin panostimme Keravan Energia -yhtiöissä aktiivisesti toimintaympäristön haasteista huolimatta. OPPIMISEN VUOSI Monimuotoiset haasteet tekivät vuodesta 2011 Keravan Energia -yhtiöille oppimisen vuoden. Loppuvuoden myrskyt koettelivat verkkoliiketoimintamme prosesseja, biovoimalaitoksemme turbiinivaurio ajoi tuotantoliiketoimintamme uudenlaisiin haasteisiin, lämpötilavaihtelut rasittivat kaukolämpöverkkojemme kestävyyttä ja vähittäismarkkinoilla kyseenalaisinkin keinoin toimineet puhelinmyyjät yhdessä asiakasrajapintaan tulleiden uusien viranomaisvaatimusten kanssa kuormittivat asiakaspalveluhenkilökuntaamme. Myös haasteelliseksi muodostuneet taloudelliset olosuhteet sekä jatku- 4 vasti lisääntyvä, eikä aina niin johdonmukainen, energia-alan sääntely aiheuttivat poikkeuksellista kuormaa koko yhtiöiden henkilökunnalle. Onkin todettava vuoden 2011 osoittaneen, että Keravan Energia -yhtiöiden menestyksen todellinen kulmakivi on ennakkoluuloton ja paineen sietokykyinen henkilöstö, joka ei pelkää tarttua haasteisiin, kun sellaisia kohtaa. Tällä henkilökunnalla Keravan Energia -yhtiöt voi turvallisin mielin panostaa tulevaisuuteen, oli se kuinka haasteellinen tahansa. Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia -konsernin toimintavuoden 2011 taloutta rasittivat poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja markkinoiden häiriöiden lisäksi biovoimalaitoksella tapahtunut turbiinihäiriö, jonka seurauksena laitoksen sähkön tuotanto menetettiin useiden kuukausien ajaksi. Konsernin liikevaihto oli 61,9 miljoonaa euroa (57.7 miljoonaa euroa vuonna 2010). Vaikka tulos oli kohtuullinen, asetetuista tavoitteista jäätiin väistämättä. Konsernin käyttökate oli 6.3 miljoonaa euroa (6.1 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4.3 miljoonaa euroa vuonna 2011. Pääosa tästä johtui sähkön hankintamäärän kasvusta ja polttoaineiden hankintakulujen noususta. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2011 aikana kohdistuivat tuotantohankkeisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 9.5 miljoonaa euroa (9.2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja mahdollistavat kasvuun tähtäävät investoinnit. Edunvalvonnasta selkeä lähiajan strateginen painopiste Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Viimeaikaiset viranomaisten ja viranomaisluontoisten tahojen tuomat velvoitteet rasittavat energia-alan toimijoiden taloutta ja kasvattavat näin väistämättä myös kuluttajien kustannuk- sia. Edunvalvonta onkin nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi lähiajan strategiseksi painopistealueeksi. Keravan Energia -yhtiöt olikin vuonna 2011 perustamassa yhdessä kymmenien paikallisten energiayhtiöiden kanssa Paikallisvoima ry:tä, joka tulee aktiivisesti tuomaan esille asiakkaittemme todelliset tarpeet niin julkisessa keskustelussa kuin säädösten ja lakien valmistelussakin. Paikallisilla energiayhtiöillä on pitkä perinne aidosta asiakkaitten huomioon ottamisesta, ja tämä on jäänyt ehkä eri lähtökohdista ponnistavien isompien energiayhtiöiden toiminnassa varjoon. Tulevaisuuden näkymät Keravan Energia -konsernissa on panostettu vahvasti suojautumiseen sähkön tukkumarkkinoiden häiriöitä vastaan. Varautumista kulutuksen heilahteluihin on edelleen parannettu polttoainehankinnan systematiikkaa ja tuotannon ohjausta kehittämällä. Konsernin päätoimialueilla arvioidaan kasvun olevan maltillista. Sähkön myynnin kasvun arvioidaan olevan tasaista koko Suomen alueella. Toiminta etenee kiitettävästi valitun strategian mukaisesti. Investointitoiminta on suunnitelmallista. Kaiken kaikkiaan Keravan Energia -konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2012 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja käyttökatteen sekä tuloksen paranevan vuoden 2011 tasosta. Kykymme täyttää tavoitteemme asiakkaittemme toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi tuottamalla taloudellisesti ja ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita, asiakkaittemme kokemat häiriöt minimoiden, on edelleen hyvä. Jussi Lehto 5 Strategiset valinnat ja avainluvut toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia –yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia –yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoiminta-alueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia –yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. asiAkaslupaukset • Tarjoamme parasta paikallista palvelua Avainluvut 2011 Liikevaihto 61,9 57,7 Tulos ennen satunnaisia eriä 1,0 0,1 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset 9,5 9,2 123,5 118,8 Taseen loppusumma GWh Sähkön myynti 499 483 Sähkön siirto 498 522 Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti 408 447 23 23 30 083 29 760 1 390 1 363 Kaasu 183 183 Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) 106 108 Kaasun myynti Asiakasmäärät • Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Lämpö liikevaihto (m€) 2010 milj. € • Meillä on aina aikaa asiakkaillemme • Yksi yhteydenotto riittää Toiminnan kehittäminen Sähkön siirto liikevaihdon jakauma Sähkön myynti 35 % Sähkön siirto 35 % Lämmön myynti 28 % Vakaata etenemistä muuttuvassa toimintaympäristössä Alati kiihtyvä energiayhtiöiden toimintaympäristön muutostahti ja siihen liittyvät tapahtumat tuovat haasteita myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan ja sen suunnitteluun. Hyvä esimerkki tästä on sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelu. EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvät, myös Suomen lainsäädännössä vuoteen 2020 mennessä täytäntöön pantavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vaikuttavat myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan. Uusiutuvan energian tuet muuttuivat merkittävästi tuulivoiman ja puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffien muodossa. Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-alueella energiantarpeen kasvu tulee jatkumaan voimakkaana. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää, kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin. Keravan Energia -yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät kysynnän kasvun sekä käyttövarmuuden parantamistavoitteiden vuoksi toteutettavaan sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen. Investointien ja investointitarpeiden hallitse- miseksi panostetaan omaisuuden hallintaan – tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Kiivas toimintaympäristön muutostahti asettaa suuria haasteita sekä talouden hallinnalle ja suunnittelulle että asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2011 jatkoimme asiakastietojärjestelmän uusimisen hankintaprojektia pystyäksemme vastaamaan tuntimittauksen haasteisiin ja täyttääksemme lisääntyvät viranomaisvaatimukset. Toiminta Keravan Energia -yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käytön haltuunotto edellyttää tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien ja resurssien edelleen kehittämistä. Kaiken muun kehitystyön perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaankin edelleen merkittävästi. Vuonna 2011 jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa kehitysohjelmaa, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esiin nousseita teemoja. Kehitysohjelman palautteen ja henkilöstökyselyn tulosten perusteella Keravan Energia -yhtiöissä käynnistettiin esimiehille suunnattu tietoiskujen sarja. Kaasun myynti 2% 2010 57,7 milj. € 2011 61,9 milj. € 6 7 Yhteenveto toimintavuodesta 2011 Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme taloudelliset resurssit huomioiden ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön. Hyödynnämme omassa työskentelyssämme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön rakentamalla omia tuotantoyksiköitä ja yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan kehitystyöhön sekä ympäristö- että laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiomme on aina tietoinen toimintaamme kohdistuvista lakisääteisistä vaatimuksista, joita sitoudumme myös noudattamaan. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason. Edellytämme yhteistyökumppaneiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Energiatehokkuustyö JATKUU Luontevana jatkotoimenpiteenä kaukolämpöalan energiansäästösopimukselle Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energia-alan energiatehokkuussopimukseen keväällä 2008. Vuonna 2011 jatkettiin panostamista kaukolämmön siirtohäviöiden pienentämiseen uusimalla vanhoja kaukolämmön runkolinjoja yhteensä 650 metriä. Pienentyneiden lämpöhäviöiden myötä vuosittainen primäärienergian tarve pienenee n. 340 MWh ja CO2-päästöt alenevat n. 55 t. 8 Puupolttoaineiden rooli vahvistuu, CO2-päästöt laskuun Vuonna 2011 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 530,8 GWh. Edellistä lämpimämpi vuosi laski lämmön myyntiä 6,5 %. Tuotannosta 390,4 GWh oli kaukolämpöä, 65,5 GWh prosessihöyryä ja -lämpöä sekä 75,0 GWh sähköä. Vuosi 2011 oli Keravan biovoimalaitoksen toinen täysi toimintavuosi. Energian tuotannon puupolttoaineiden osuus Keravalla kasvoikin 15 prosenttiyksikköä ollen lopulta 55,4 %. Turpeella tuotettiin energiasta 23,8 % ja maakaasulla käytännössä loput, n. 19,8 %. Konsernitasolla maakaasun osuus laski 7,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 ollen nyt 31,8 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 65,5 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli 71,3 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi pieneni kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tämän ansiosta absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pienenivät kautta linjan. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät Sipoossa ja Karkkilassa pääsääntöisesti entisellään. Keravalla hiukkasten ominaispäästöarvo nousi jonkin verran energian tuotantoon käytetyn turpeen ja puun osuuden kasvaessa, mutta muut ominaispäästöt laskivat selvästi. Tehokasta kierrätystä Vuonna 2011 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin 7 815 tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 16,5 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin 7 655 tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa. Kierrätykseen, muuhun hyötykäyttöön tai kaatopaikalle kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2011 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 48,3 tonnia, rakennusjätettä 44,3 tonnia, kuivajätettä 43,8 tonnia, pahvia ja paperia 12,0 tonnia, sähkö- ja elektroniikkaromua 7,2 tonnia sekä biojätettä 4,7 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat öljyiset vedet, 7,1 tonnia sekä jäteöljyt, 6,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. kiinteitä öljyisiä jätteitä, elohopeapurkauslamppuja ja akkuja. 9 Energialiiketoiminta Monipuolisesti tuotettua, edullista sähköä Sähkön hankinta monipuolista Keravan Energia -yhtiöiden periaatteena on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan asiakasystävällisesti, mutta markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 499,3 GWh eli noin 3,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 163 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassa olevia myyntihintoja korotettiin 1.4.2011 sekä Sipoossa että Keravalla. Korotuksen jälkeenkin myyntihinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on selvästi lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja biosähkön sekä biolämmön myynti lähti voimakkaaseen kasvuun. Monipuolista sähkön hankintaa Sähköä hankittiin kertomusvuonna 499,3 GWh, josta 353,5 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 145,8 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä, yhteensä n. 332 GWh, hankittiin Suomen Voima Oy:n välityksellä. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 28 % ja markkinasähköä 72 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 79 GWh. Lisäksi tukkuostoa oli n. 88 GWh. Tuulisähköä hankittiin n. 3 GWh. Suojauspolitiikka vakauttaa hinnat Sähkön markkinahinta oli keskimäärin 49,20€/ MWh, joka on yli 7 € alle edellisvuoden hintatason. Vuosi alkoi ennätysalhaisella vesivarannolla ja spot-hinnat olivat 80 €:n tuntumassa. Vesitilanne parani kuitenkin nopeasti ja kesällä oltiin jo yli pitkäaikaisen keskiarvon. Aluehintaeroissa nähtiin syksyllä uusia ennätyksiä, paikoin 20-30 €/ MWh kun systeemihinta romahti alhaiseksi. Tehtyjen suojausten ansiosta sähkökaupan tulos oli hyvä ja hieman budjetoitua parempi. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen, tavoitteena jatkuvasti vakaa ja edullinen hintataso asiakkaillemme. 10 Mukana asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana valkosipulimarkkinoilla ja Nikkilän markkinoilla. Energiansäästöviikkoa vietettiin mm. järjestämällä Nikkarin Kruunun kanssa energiansäästömessut asukkaille. Lisäksi pannu oli kuumana toimitalossa koko energiansäästöviikon ajan. ”Piippupyöräily” järjestettiin Urheiluseurojen Liiku ja Harrasta -tapahtuman yhteydessä. Siinä suunnistettiin pyöräillen kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Elokuussa pelattiin perinteinen Keravan Energia Golf Talman Master -kentällä ja joulukuussa oli perinteinen joululounas Söderkullan kartanossa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat ”Keravan Energia Team” -nimellä. Omakoti- ym. yhdistykset pitivät kokouksiaan toimitiloissamme ja saivat samalla tietoa ajankohtaisista asioista. Asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa. Paikallislehdissä oli lukuisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Oman alueen asiakkaita myös ”heräteltiin” tarkistamaan, etteivät he maksa vahingossa liikaa sähköstään puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella ulkopuoliselle myyjälle. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta ja he palasivatkin takaisin edullisille listahinnoille. Tulevaisuuden näkymät hyvät Sähkön markkinahinta on kääntynyt laskuun hyvän vesitilanteen ja heikkojen talousnäkymien vuoksi. Hintakilpailukyky sähkön myynnissä on kuitenkin hyvä, eikä hinnan alennuksille ole tarvetta. Biovoimalaitoksen olemassaolo sekä tuulivoiman ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät omalta osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin tärkeä strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi ja markkinariippuvuuden vähentämiseksi entisestään. 11 Verkkoliiketoiminta Vuoden 2011 lämmin loppuvuosi pienensi siirretyn sähkön määrää Vuosi 2011 alkoi kylmissä merkeissä, mutta siirretyn sähkön määrää oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämmin loppuvuosi laski kuitenkin koko vuoden siirretyn sähkön määrän vuoden takaista alemmaksi. Lämmin kesä ei merkittävästi nostanut sähkön siirtomääriä, sillä myös kesä 2010 oli kuuma. Sähkön siirron energia verkostohäviöineen pieneni Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla 4,6 % ja oli 498 GWh (521,8 GWh v. 2010). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 5,0 (4,7) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,3 (5,5) milj. euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla selvästi alle koko maan keskitason. Bastukärrin sähköasema Sipoossa valmistui Vuonna 2011 suurin hanke Etelä-Suomen Energialla oli Bastukärrin sähköaseman toisen vaiheen ja samalla koko sähköasemaprojektin valmistuminen. Projekti aloitettiin jo vuonna 2010 itse asemarakennuksella ja 20 kV kojeistojen rakentamisella. Uudet 110 kV rakenteet sekä 110 kV kaapeli valmistuivat vuonna 2011 uudelle Koukkusuon kytkinasemalle. Jakeluverkostossa jatkettiin verkoston kunnon ja siirtokyvyn parantamista. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Hansaksen 12 uuden asemakaava-alueen rakentaminen sekä Bastukärrin logistiikka-alueen tien risteysalueen kaapeloinnin muutokset. Jakeluverkon kehittämistä jatkettiin edelleen vahvasti saneeraamalla vanhoja pylväsmuuntamoja koppimuuntamoiksi. Tämän lisäksi rakennettiin toistakymmentä uutta koppimuuntamoa. Keravalla keskityttiin jakeluverkon saneerauksiin Keravalla suurimmat sähköverkon kehityskohteet olivat Keskipellonkadun ja Kytömaantien kaapeloinnin rakentaminen sekä Tuomaantien muuntamon ja siihen liittyvän 20 kV sekä 0,4 kV verkoston täysi saneeraus. Lisäksi saneerattiin Kokontien ja Haavikkotien muuntamot sekä 20 kV ja 0,4 kV verkkoa. Näillä hankkeilla parannetaan Keravan alueella sähkönjakelun toimitusvarmuutta entisestään. Etäluettavien energiamittareiden massavaihto lähestyy Vähintään 80 % sähköenergiamittareista on vaihdettava etäluettaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2011 Keravan Energia -yhtiöiden energiamittauksen mittavin hanke oli sähkömittareiden toimittajien kilpailutus, jossa valinta kohdistui Aidon Oy:n ja Kamstrup A/S:n toimittamiin sähköenergiamittareihin. Lisäksi kehitimme ja päivitimme tietojär- jestelmiämme tehokkaan etäluennan vaatimusten mukaisiksi. Varsinainen mittareiden vaihtoprojekti aloitetaan kesällä 2012. Kaikki sähkömittarit pyritään vaihtamaan etäluettaviksi viimeistään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2011 aikana asennettiin Keravan Energia -yhtiöillä yhteensä 891 kappaletta etäluettavia mittareita. Vanhoja mittareita vaihdettiin etäluettaviksi vain 496 kappaletta – tämä johtui pääsääntöisesti käynnissä olleesta mittaritoimittajien kilpailutuksesta. Tapaninpäivän myrsky aiheutti merkittäviä vahinkoja sähköverkostolle Tapaninpäivänä 2011 jakelualueellemme iskenyt voimakkain myrsky 10 vuoteen aiheutti paljon vaurioita sähköverkolle erityisesti Sipoon alueella. Keravalla suurin osa sähköverkostosta on kaapeloitu ja myrskyn seuraukset olivatkin siellä vähäisiä. Sipoossa oli pahimmillaan noin 6000 asiakasta ilman sähköä. Heistä noin 3900 oli oikeutettuja vakiokorvauksiin sähkökatkon kestettyä yli 12 tuntia. Kaikille tiedossamme olleille sähköttömille asiakkaille saatiin sähköt palautettua vuodenvaihteeseen mennessä. Sähkö- linjojen päälle kaatuneita puita ja muita vikoja korjattiin pitkälle vuoden 2012 puolelle, mutta ilman häiriöitä asiakkaille. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Myrskyn aiheuttama uutisointi korostaa omalta osaltaan kaapeloidun ja suojatun sähköverkon merkitystä. Keravan Energia -yhtiöt onkin panostanut voimakkaasti tällaisen verkon kehittämiseen erityisesti Sipoon alueella, mutta myös Keravalla. Sipoossa uudet verkkorakenteet rakennetaan pääsääntöisesti aina kaapeloituina ja suojatulla muuntamorakenteella, myös maaseudulla. Keravalla pyrimme saneeraamaan viimeisetkin jakeluverkon ilmajohtorakenteet kaapeliverkoksi lähivuosien aikana. Seuraavien viiden vuoden aikana uusimme myös merkittävän osan 110 kV verkkoamme nykyisten pylväiden käyttöiän loppuessa. Suunnitelmissa on myös kahden uuden sähköaseman ja 110 kV voimajohdon rakentaminen Sipoon alueelle. Seuraavien kahden vuoden aikana merkittävin osa investoinneistamme kohdistuu etäluettavien mittareiden vaihtamiseen, mutta pyrimme myös ylläpitämään jakeluverkon kehittämisohjelmaamme. 13 Tuotantoliiketoiminta Kustannustehokkuutta yhteistuotannosta Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 407,8 GWh. Edellisvuoteen verrattuna myynti väheni 8,6 %, pääasiassa lämpimän loppuvuoden vuoksi. kolämpöön yhteensä 29 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 9,8 milj. rak-m3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 3 958 m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 795 m. SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 238,2 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 216,9 GWh. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 11,9 GWh ja biovoimalaitoksessa 63,1 GWh. Paikallisen sähköntuotannon määrä vastaa 15,7 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Energian tuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkittävä. Puupolttoaineiden osuus oli 43 % ja turpeen osuus 22 %. Maakaasun osuus laski edelleen jääden 32 %:iin. Keravan biovoimalaitos tuotti pääosan eli 66 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 71 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmöntuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Polttoaineiden verotusmuutoksen ja kustannustason nousun vuoksi kaukolämmön energiamaksuja korotettiin vuoden 2011 alussa Keravalla n. 22 %, Sipoossa n. 31 % ja Karkkilassa n. 19 %. Kaukolämmön hintataso säilyi edelleen kilpailukykyisenä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. MAAKAASUN JAKELU Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 23,1 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 184. Maakaasun siirto- ja myyntihintoja korotettiin keskimäärin 23,5 % vuoden 2011 alusta alkaen kohonneiden hankintakustannusten ja erityisesti valmisteveron kiristymisen vuoksi. Kaukolämpöverkko Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli hieman aiempia vuosia rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia kiinteistöjä liitettiin kau- 14 MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT JA KEHITYSHANKKEET Merkittävimmät investoinnit liittyivät olemassa olevan tuotantokapasiteetin kunnostamiseen sekä Keravan kaukolämpöverkon laajentamiseen ja perusparannukseen. Keravan nuorisovankilan kanssa tehtiin kaukolämmön liittymissopimus. Alkuvaiheessa kaukolämpö tehdään raskaalla polttoöljyllä, mutta projektin edetessä vankilan alue saatetaan biolämmön piiriin. Investointina alueelle rakennettiin siirrettävä lämpökeskus projektin alkuvaiheen lämmöntuotantoa varten. Ylikeravan pyroflow-kattilaan tehtiin investointeja kaukokäyttöä varten. Muutosten jälkeen kattilaa voidaan ajaa biovoimalaitokselta käsin. Sipoon kunnan alueella painopiste oli uusien liittymien rakentamisessa. Myös Sipoonrannan rakentaminen jatkui. Karkkilan kaukolämpöverkolla ei ollut merkittävää rakennustoimintaa. 15 Konsernipalvelut Jatkuu edelliseltä sivulta. BIOVOIMALAITOKSEN TUOTANTOVUOSI Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti vuoden 2011 aikana sähköä 63,1 GWh, kaukolämpöä 216,9 GWh. Pitkät kylmät jaksot tekivät talvesta tuotannon kannalta erittäin haastavan. Lämmöntuotanto onnistui kuitenkin hyvin ja asiakkaiden lämmönsaanti saatiin turvattua varsin onnistuneesti. Merkittävimmät ongelmat liittyivät polttoainekuljettimiin, joihin tehtiin muutoksia vuosihuollon aikana. Lämpimän loppuvuoden aikana biovoimalaitoksen lämmöntuotanto sujui häiriöittä. Sähkön tuotanto oli edelleen varsin ongelmallista turbiiniongelmien vuoksi ja kesälle suunniteltu huoltoseisokki venyi turbiinin osalta lokakuulle. Voimalaitos käyttää polttoaineina kotimaista metsähaketta ja turvetta. Polttoaineiden saatavuus on ollut hyvä ja yhteistyö polttoainetoimittajien kanssa on sujunut ongelmitta. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella. Sen tuottama sähkö ja lämpö tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keravan Energia oli mukana laajassa kaukolämmön kysyntään liittyvässä tutkimuksessa, jonka lopputuloksena saatiin eri kysyntäskenaarioita aina vuoteen 2030 saakka. Keravan osalta lämmönkysynnän ei uskota merkittävästi kasvavan tarkastelujakson aikana. Pääsyynä tähän ovat uudet rakennusmääräykset, jotka pienentävät merkittävästi talojen ominaislämmönkulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa investointien osalta sitä, että keskitymme Keravan osalta olemassa olevan kapasiteetin ylläpitoon. Toki panostamme jatkossakin energian tuotannon POLTTOAINEIDEN jakauma uusiutuviin polttoaineisiin ja saatamme korvata öljy- ja maakaasutuotantoa uusituvilla polttoaineilla. Sipoossa on odotettavissa kasvua lähinnä uudisrakentamisen myötä. Keravan Energia seuraa aktiivisesti kaavoitusta ja on mukana taloudellisesti järkevissä hankkeissa. Sipoon alueella on odotettavissa tuotantokapasiteetin lisätarvetta lähivuosina. Karkkilan alueella emme odota merkittävää kasvua, mutta seuraamme aktiivisesti kaavoitushankkeita. Kaukolämpöverkon suhteen jatkamme perusparannustyötä verkon uusimiseksi. Keravan alueella vanhimmat verkon osat täyttivät jo 40 vuotta. Lisäksi laajennamme runkoverkkoa uusiin asiakaskohteisiin, kuten Keravan vankilan alueelle. Markkinatilanne tulee jatkossakin olemaan polttoaineiden osalta mielenkiintoinen. Kaasun ja öljyn hinnat ovat perinteisesti herkkiä erilaisten kriisitilanteiden aiheuttamille hinnanmuutoksille. Näiden polttoaineiden merkitys nopeissa lämpötilanmuutoksissa on edelleen tärkeä ja seuraammekin aktiivisesti markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Kaasun ja öljyn hintakehitys vaikuttaa luonnollisesti myös kotimaisten polttoaineiden kustannustasoon, mutta myös poliittisella päätöksenteolla on vaikutuksensa. Odotammekin mielenkiinnolla, mitä tapahtuu biopolttoaineiden tuille ja turpeen verotukselle vuoden 2012 aikana. Kaukolämpö on saanut viime vuosien aikana lisää kilpailevia lämmitysmuotoja. Tämä asettaa uudentyyppisiä haasteita kaukolämmön markkinoinnille luotettavana ja edullisena vaihtoehtona. Huomaamattomasta lämmitysmuodosta ei kenties ole pidetty riittävästi ”melua”. Meidän insinöörien on tässä tapauksessa syytä katsoa peiliin ja alkaa markkinoida selkokielellä hyvää tuotettamme. Nykyaikaisia palveluja asiakkaiden ehdoilla KEHITTYVÄT LASKUTUSPALVELUT Siirtyminen arviolaskutuksesta todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen on jatkunut, kun etäluettavia mittareita on asennettu. Arviolaskuista luopuminen toteutetaan vaiheittain, kun kaukoluettavia mittareita asennetaan. Asiakkaille toimitettavat sähkön kulutusraportit on uusittu. Ympäristöystävällinen ja kustannustehokas sähköinen lasku (e-lasku) on lisännyt suosiotaan. Yhteistyössä Tripower-yhtiöiden kanssa hankittavan uuden laskutus- ja asiakastietojärjestelmän hankintaneuvotteluja on jatkettu. TEHOSTUNUT TALOUDENHALLINTA Toiminnan tehostamisen painopiste oli edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Talouden ja kassatilanteen raportointiin ja ennustamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Maksuliikenne kilpailutettiin ja sen seurauksena konsernin pääpankki vaihdettiin vuoden vaihteessa. Henkilöstön parhaaksi Edellisvuonna aloitettu koko henkilöstön kattava kehittämisohjelma jatkui asiakaspalveluun ja viestintään suuntautuvalla koulutuksella. Konsernin esimiesasemassa olevat henkilöt osallistuivat esimiesvalmiuksien kehittämiskoulutukseen. Keväällä toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka tuloksia hyödynnettiin esimiesvalmennuksessa. Varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön. Henkilöstön liikuntaan panostettiin. Liikuntaseteleiden käyttö kasvoi 30 % edellisestä vuodesta. Vuoden lopulla halukkaat pääsivät kuntosaliin kolmen kuukauden liikuntakurssille, mikä sisälsi myös henkilökohtaisen valmennuksen. Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaava ”Hupiklubi” toimi aktiivisesti ja vuoden aikana toteutettiin liikunnallisia ja henkilöstön yhdessä oloon liittyviä tapahtumia. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2011 oli yhteensä 109 (113). Toimihenkilöiden osuus oli 62 (62) ja työntekijöiden osuus 47 (51). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 7 (6) ja määräaikaisia 11 (13). Nunc dignissim tortor et neque volutpat Kotimainen puumassa 43 % Kotimainen turve 22 % Maakaasu 32 % Muut 3% 16 17 Ihmiset päätösten takana Johtoryhmä Hallitus 31.12.2011 Vas. Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Heikki Hapuli (johtaja, tuotantoliiketoiminta), Jussi Lehto (toimitusjohtaja), Lars Horn (kehitysjohtaja), Raili Niemenmaa (talousjohtaja), Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta) Vas. Lauri Saloriutta, Pertti Sorsa (vpj.), Aila Lehtinen, Kalervo Nieminen (pj.), Hanna Järvenpää, Marja-Liisa Nykänen, Anu Heikkilä, Joni Yli-Villamo, Erkki Hult. Kuvasta puuttuu Bengt Wiik. Hallintoneuvosto 31.12.2011 Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Annikki Halme, Lea Heino, Jaana Heinonen, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Juha Laavola, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Markku Rintala, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Pekka Syvänen, Eeva-Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen, Kalevi Westerlund. 18 19 Sähkön myyn* asiakasryhmi/äin 2011 Polttoaineiden käyttö 642 GWh Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt Sähkön myynti asiakasryhmittäin Sähkön hankinta kuukausi-ain v. 2011 CO2 188 g/kWh NOx 453 mg/kWh SO2 187 mg/kWh Hiukkaset Puhdas puu 43 % Maakaasu 32 % Turve 22 % Raskas polttlöljy 2 % Kevyt polttlöljy 1 % Biokaasu 0 % Muu KPA 0 % Sähkön myyn* Lämmön myyn* Sähkön siirto Kaasun myyn* ja siirto Kaukolämpöenergian myynti 2001-2011 450000 400000 350000 ja kiinteistöt Asuinhuoneistot 300000 Maatalous 27 mg/kWh Jalostus 250000 Palvelu 200000 Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 51,8 % CO2 Julkinen k150000 ulutus 100000 Tilapäiskauppa Maatalous 1,2 % Sähkön hankinnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja käytetty ydinpolttoaine 50000 Jalostus 5,8 % 0 Palvelu 24,5 % Sarja1 TAVANOMAISET JÄTTEET Lento- ja pohjatuhka Sähkö Kerava 13 % Prosessilämpö Kerava 7 % Kaukolämpö Kerava 57 % Kaukolämpö Karkkila 5 % Sähkö Sipoo 1 % ProsessilämpöSipoo 5 % Kaukolämpö Sipoo 12 % 4 5 6 7 Rakennusjäte 44,3 t Kuivajäte 43,8 t Metalliromu 31,1 t Kaapelit 17,2 t Paperi ja pahvi 12,0 t Biojäte 4,5 t Sähkö- ja elektroniikkaromu 7,2 t YHTEENSÄ 7 815 t Kauko- ja prosessilämmön hankinta 456 GWh Pientalot 10 % Rivitalot 6 % Kerrostalot 27 % Liikerakennukset 11 % Julkiset rakennukset 16 % Teollisuus 29 % Raskas-‐ ja kevytöljyka&lat Sähkön hankinnan polttoaineet 483 GWh Sähkön myyn*tulot tuo/ei/ain 2011, Kerava 2 3 4 5 Karkkila 10000 0 Kiinteät öljyiset jätteet 1,4 t Loisteputket ja elohopealamput 1,0 t Lyijyakut 350 kg Liuotinjätteet 134 kg Asbestijäte 133 kg YHTEENSÄ 164,7 t Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/ MWh, CO2 kg/MWh) Ko#taloussähkö Aikasähkö Tehosähkö Suurkäy5äjäsähkö Kotitaloussähkö 58,5 % Aikasähkö 25,0 % Tehosähkö 8,8 % Suurkäyttäjäsähkö 7,4 % Tilapäissähkö 0,3 % Tilapäissähkö Sähkön hankinta ja huipputeho 2002-2011 MW Sähkön myyn*tulot tuo/ei/ain 2011, Sipoo 120 Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo Huipputeho Sähkön hankinta kuukausi/ain v. 2011 600 500 Ko#taloussähkö Akselin otsikko 0 Aikasähkö 2000 2001 Maaliskuu Huh2kuu Toukokuu Kesäkuu 200620072008 Heinäkuu Elokuu Syyskuu 200920102011 Lokakuu Marraskuu Joulukuu 20002001 2002200320042005 Kotitaloussähkö 47 % Aikasähkö 51,2 % Tehosähkö 0,7 % Suurkäyttäjäsähkö 0,3 % Tilapäissähkö 0,8 % 400 Tehosähkö 300 Suurkäy5äjäsähkö 200 Tilapäissähkö 100 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huh.kuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 2002200320042005200620072008200920102011 Sarja2 Oma tuotanto Sarja1 Osto Akselin otsikko CO2 NOx So2 150 90 100100 0 Syys Loka MarrasJoulu Kaavion otsikko 200200 Turve 10,8 % Muut fossiiliset 34,9 % Uusiutuvat yhteensä 34,1 % Ydinvoima 20,1 % TammiHelmi MaalisHuhti Touko Kesä Heinä Elo Markkinasähkön osto 47,8% Oma tuotanto Alikeravan, Savion, Nikkilän ja Kelvon voimalaitokset 15,7% Voimalaitososuussähkö 18,3% Tilapäiskaupat 17,5% Tuulisähkö 0,6% 300300 20 Sipoo 6 400400 ydinvoima Kerava 20000 500500 uusiuituvat Marraskuu 30000 6,3 t 600600 Muut fossiiliset Lokakuu MWh Biovoimalaitos 47 % Maakaasukattilat 34 % Kiinteän polttoaineen kattilat 12 % Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 4 % Raskas- ja kevytöljykattilat 3 % Turve Syyskuu 40000 7,1 t Jäteöljy Kaasuturbiini Elokuu 50000 Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava Öljyiset vedet Biovoimalaitos Heinäkuu 60000 ONGELMAJÄTTEET Kiinteän pol1oaineen ka&lat Kesäkuu Sähkön hankinta kuukausittain 2011 7 655,2 t 1 Maakaasuka&lat Toukokuu Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin Toiminnassa syntyneet jätteet 3 Huh.kuu 0,6 mg/kWh Energian tuotanto 531 GWh 2 Maaliskuu Maakaasu Käytetty ydinpolttoaine 1 Helmikuu Sarja2 Tilapäiskauppa 0,5 % 319 g/kWh Tammikuu 20012002 2003200420052006 200720082009 20102011 Sarja3 Julkinen kulutus 16,3 % Hiukkaset Tuotanto 21 vd’s översikT vi förBättrar Befintliga nät oCh Blir mer självförsörjande inom produKtionen År 2011 präglades av osäkerhet i den internationella och europeiska ekonomin. Exceptionella väderförhållanden tillsammans med en ökande och nyckfull samhällelig styrning av energibranschen bidrog till att göra året till en utmaning för Kervo Energi-bolagen. Trots utmaningarna satsade vi fortsatt stort på att ytterligare förbättra kvaliteten för kunderna. Investeringsprogrammen fortsatte i syfte att förbättra både el- och värmenäten. Vi gynnade projekt som tar fasta på bättre kundservice, fjärravläsning och ett byte av systemet som hanterar kundinformation. En hörnsten i Kervo Energi-bolagens strategi är att producera tjänster för kunderna, tjänster som både håller hög standard och kan produceras förmånligt. För att nå det här målet krävs även framöver stora satsningar på ökad självförsörjningen inom elproduktionen. Vi ägnade särskild uppmärksamhet åt detta under 2011. Fennovoimas och Industrins Krafts kärnkraftsprojekt framskrider, och tillsammans med Finska Kraft är vi med och utvecklar vindkraften och den småskaliga vattenkraften. Vi sökte också aktivt möjligheter att öka vår produktion med hjälp av de övriga delägarna. Att tillgodose våra kunders intressen långt in i framtiden kräver ständig kompetensutveckling, höjd effektivitet och målinriktade investeringar. Inom Kervo Energi-bolagen koncentrerade vi oss aktivt på allt detta trots utmaningarna i verksamheten. ett år av lärande De många olika utmaningarna gjorde att 2011 blev ett år av lärande för Kervo Energi-bolagen. Stormarna i slutet av året var en prövning för processerna i vår nätverksamhet, turbinskadan i vårt biokraftverk var en ny slags utmaning för produktionsverksamheten och temperaturväxlingarna belastade våra fjärrvärmenäts hållbarhet, samtidigt som telefonförsäljare på detaljmarknaden som använde tvivelaktiga metoder och myndigheternas nya krav ledde till kundkontakter som överbelastade vår kundtjänst. Även det ekonomiska läget och den ständigt ökande och inte alltid logiska regleringen av elbranschen utsatte bolagens personal för exceptionella påfrestningar. Man kan konstatera att 2011 visat att den verkliga hörnstenen i Kervo Energi-bolagens framgång är en fördomsfri och stresstålig personal som inte är rädd att anta utmaningar när de stöter på dem. Med den här personalen kan Kervo Energi-bolagen tryggt satsa på framtiden, oavsett hur många utmaningar den bjuder på. KonCernens eKonomisKa utveCKling Förutom de exceptionella väderförhållandena och störningarna på marknaden belastades ekonomin för Kervo Energi-koncernen under 2011 av turbinstörningen vid biokraftanläggningen, vilket ledde till driftstopp i elproduktionen under flera månader. Koncernens omsättning var 61,9 miljoner euro (57,7 miljoner euro år 2010). Även om resultatet är hyfsat går det inte ceo’s ceo’sreview review att bortse från att de uppsatta målen inte nåddes. Koncernens rörelseresultat före avskrivningar var 6,3 miljoner euro (6,1 miljoner euro år 2010). Rörelsekostnaderna ökade med 4,3 miljoner euro under 2011. Detta berodde till största delen på större elinköp och ökade bränslekostnader. De viktigaste investeringarna under 2011 gjordes i produktionsprojekt och i upprustning och utbyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt gjordes investeringar för 9,5 miljoner euro (9,2 miljoner euro år 2010). Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade, vilket möjliggör tillväxtfrämjande investeringar. den strategisKa tyngdpunKten ligger under den närmaste tiden tydligt på intresseBevaKningen De största osäkerhetsfaktorerna i framtiden sätts i samband med den alltjämt pågående regleringen av branschen. Tidsrymden för regleringarna motsvarar inte livslängden på investeringarna i energibranschen. Den senaste tidens ålägganden från myndighets- och myndighetsliknande håll belastar energibranschens aktörer ekonomiskt och ökar på så sätt ofrånkomligt konsumenternas utgifter. Intressebevakningen kommer att bli ett av de viktigaste strategiska tyngdpunktsområdena inom den närmaste framtiden. Kervo Energi-bolagen bildade 2011 Lokalkraft rf tillsammans med ett tiotal lokala energibolag. Föreningen kommer aktivt att såväl i den offentliga debatten som i beredningen av lagar och författningar att framföra våra kunders verkliga behov. De lokala energibolagen har en lång tradition av att ta genuin hänsyn till sina kunder, något som hamnat i skuggan i de stora energibolagens verksamhet, kanske beroende på att de har andra utgångspunkter. framtidsutsiKter Inom Kervo Energi-koncernen har vi lagt stor fokus på att skydda oss mot störningar på elmarknaden. Beredskapen på svängningar i konsumtionen har förbättrats ytterligare genom att systematiken i bränsleinköpen och styrningen av produktionen har utvecklats. Tillväxten inom huvudverksamheten bedöms vara försiktig. Ökningen av elförsäljningen bedöms vara jämn i hela Finland. Verksamheten utvecklas bra enlig den valda strategin. Investeringarna sker enligt plan. På det hela taget är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. Omsättningen för 2012 beräknas öka. Både resultatet före avskrivningar och resultatet beräknas bli bättre än 2011. Vår förmåga att uppfylla vårt mål att förbättra våra kunders verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att på ett ekonomiskt sätt och med hänsyn till miljön producera effektiva varor och tjänster och samtidigt minimera störningarna för kunderna är fortfarande bra. Jussi Lehto 22 tricity production for several months. The Group’s turnotricity production for several The inGroup’s ver was EUR 61.9 million (EUR months. 57.7 million 2010). turnoEven ver was EUR 61.9 million (EUR 57.7 million in 2010). Even though the result was adequate, we had no way of reaching the though wasoperating adequate, margin we had no of 6.3 reaching the goals set.the Theresult Group’s wasway EUR million goals set. The Group’s operating margin was EUR 6.3 million (EUR 6.1 million in 2010). The year 2011 was characterised by economic uncertainty in The year characterised by economic uncertainty Europe and2011 on awas global level. Exceptional weather conditionsin (EUR 6.1 million in 2010). Europe and on a global level. Exceptional weather conditions Operating expenses increased by EUR 4.3 million in 2011. together with increasing and capricious control of the energy EUR 4.3 in 2011. together with increasing and capricious control of the energy majority ofexpenses this was increased due to anby increase in million the amount of sector by public authorities also made it a challenging year for The Operating The majority of this was due to an increase in the amount sector by public authorities also made it a challenging year for companies in the Kerava Energy Group. In spite of those chal- electricity purchased and increased fuel procurement costs.of electricity purchasedinvestments and increased fuel were procurement costs. companies in the Kerava Energy Group. In spite of those chalmost significant in 2011 made in prolenges we continued to focus strongly on further improving the The The most significant investments in 2011 were made in prolenges we continued to focus strongly on further improving the quality experienced by our customers. We extended our invest- duction projects and the rebuilding and construction of disduction projects and the rebuilding and construction of disquality experienced by our customers. We extended our investment programmes to enhance both electrical and heating net- trict heating and electricity network connections. The Group’s trict heating and electricity network connections. The Group’s ment programmes to enhance both electrical and heating nettotal investments came to EUR 9.5 million (EUR 9.2 million in works and improved projects aimed at better customer service, total investments EURand 9.5 liquidity million (EUR 9.2adequate million in works access, and improved projects aimed at better customer service, 2010). The Group’s came equitytoratio are still remote and modernisation of the customer information 2010). Theinvestments Group’s equity ratioforand liquidity are still adequate remoteThe access, and modernisation of theofcustomer information enable aiming growth. system. cornerstone of the strategy the Kerava Energy and and enable investments aiming for growth. system. The cornerstone of the strategy of the Kerava Energy companies is to offer its customers services that are both of a companies to affordable. offer its customers thatthis are goal, both we of a lobbying is a clear strategic area of high quality is and In orderservices to achieve lobbying is a clear strategic area of high quality and affordable. In order to achieve this goal, we focus in the near future must make strong investments in increasing the self-sufficiency focus in the near future must make strong investments in increasing the self-sufficiency rate of electricity production. We paid special attention to this rate in of 2011. electricity production. paid specialVoima’s attention to this Looking forward, the most significant uncertainties are still reissue Fennovoima’s andWe Teollisuuden nuclear Looking forward, the most significant uncertainties are still reissue in 2011. Fennovoima’s and Teollisuuden Voima’s nuclear to regulation of the industry, where the time span does projects are progressing, and through Suomen Voima (Finnish lated lated to regulation theofindustry, where span does projects through Suomen Voima (Finnish match the serviceoflife investments in the the time energy sector. Power) weare areprogressing, involved in and the development of wind power and not not match the service life ofby investments in the energy sector. Power) we hydroelectric are involved inpower. the development of wind poweropand Recent obligations imposed public authorities and other small-scale We also actively sought Recent obligations imposed by public authorities and small-scale hydroelectric power. We also actively sought opthe portunities to increase our production through other affiliated similar parties place a burden on the finances of actors inother similarindustry parties and placethus a burden on the finances actors in the portunitiesIntoaddition increasetoour production throughand other affiliated energy inevitably increase costsoffor consumcompanies. constant development increased energy industry and thus inevitably increase consumcompanies. In addition to constant development Indeed, lobbying is becoming one of the costs most for important efficiency, securing the interests of our customersand far increased into the ers. ers. Indeed, lobbying is becoming one of the most important efficiency, securing the interests of our customers far into the future also requires systematic investments. We at Kerava En- strategic areas of focus in the near future. In 2011, the Kerava strategic areas of focus the near future. In 2011, theenergy Kerava future alsoactively requiresfocused systematic at Kerava En- Energy companies joinedinforces with dozens of local ergy Group on allinvestments. these issues We regardless of the Energy companies joined forces with dozens of local energy ergy Group actively focused on all these issues regardless of the companies to establish the Local Power Association, which will challenges in the operating environment. companies to establish Local Power Association, will challenges in the operating environment. actively publicise the realthe needs of our customers both which in public actively publicise the real needs of our customers both in public discussions and in the preparation of decrees and laws. Local a year of learning discussions and inhave the apreparation of decrees and laws. Local a year of learning energy companies long tradition in genuinely catering energy companies have a long tradition in genuinely catering A set of diverse challenges turned the year 2011 into a year of for their customers, an aspect that may have been overlooked theirenergy customers, an aspect may have been overlooked A set offor diverse challenges turned the year 2011that intooccurred a year of byfor larger companies withthat a different basis of operation. learning the Kerava Energy Group. Storms by larger energy companies with a different basis of operation. learning for the Kerava Energy Group. Storms that occurred in late 2011 tested the processes of our grid operation; turbine in late 2011 tested the processes of our grid operation; turbine damage at our bioenergy plant drove our production into new outlook for the future damage at our bioenergy plant drove our production intodunew outlook for the future kinds of challenges; temperature variations burdened the kinds of variationsand burdened the du- The Kerava Energy Group has invested strongly in protectrability of challenges; our districttemperature heating networks; telemarketers Theitself Kerava Energy Group in hasthe invested strongly in protectrability of district heating networks; and telemarketers against disruptions electricity wholesale maroperating in our the retail market, some using dubious methods, ing ing itself against disruptions in the electricity wholesale maroperating in the retail market, some using dubious methods, together with new requirements imposed by public authorities ket. The company has continued to improve its preparedness ket. The company has continued to improve its preparedness together with new requirements imposed by public authorities on our customer interface put strain on our customer service against fluctuations in consumption by developing the systemagainst fluctuations in consumption by developing on our customer interface put strain financial on our customer service atics of fuel procurement and production control. the systempersonnel. Furthermore, challenging circumstances atics of fuel procurement and production control. personnel. Furthermore, challenging financial circumstances and ever-increasing, yet not always consistent,regulation of the and ever-increasing, yet not always consistent,regulation of the We expect to see moderate growth in the Group’s main areas energy sector caused all employees at the companies excepWe expectWe to estimate see moderate growth in the Group’s areas energy sector caused employees at the the year companies excep- of operation. that sales of electricity will main continue tional stress. Indeed, we all have to state that 2011 showed operation. estimate that sales of electricityare willproceedcontinue tional Indeed, weof have to state the yearEnergy 2011 showed steadilyWe throughout Finland. Operations that the stress. true cornerstone success for that the Kerava com- toofgrow to commendably, grow steadily throughout Finland. Operations are proceedthat the cornerstone ofstaff success Kerava Energy comin accordance with the strategy selected. Inpanies is true an open-minded that for canthe resist pressure and is ing ing commendably, in accordance with the strategy selected. Inpanies is an open-minded staff that can resist pressure and is Energy not afraid to deal with challenges when facing them. With such vestment activities are methodical. All in all, the Kerava vestment activities are methodical. All in all, the Kerava Energy not afraid to deal with challenges when facing them. With such employees, the Kerava Energy Group can safely invest in its fu- Group has a good and stable outlook for the future. We predict Group has aturnover good andwill stable outlook foroperating the future. We predict employees, thewhat Kerava Group the 2012 grow and the margin and ture, no matter theEnergy challenges maycan be.safely invest in its fu- that that the 2012 turnover will grow and the operating margin and ture, no matter what the challenges may be. result will improve from the 2011 figures. result will improve from the 2011 figures. financial trenDs in the group financial trenDs in the group We have retained our ability to reach our objectives – to We have retained our ability to reach our objectives –ofto the operating preconditions and competitiveness The financial standing of the Kerava Energy Group in the 2011 improve improve the operating preconditions and The financial standing of the Kerava Energy Group in the 2011 services that areof fiscal year was burdened, in addition to exceptional weather our customers – by providing products andcompetitiveness our customers – by providing products and are fiscal year was burdened, in addition to exceptional weather all thethat while conditions and disruptions in the marketplace, by a turbine efficient in financial and environmental terms,services efficient in financial and environmental terms, all the while conditions and disruptions in the marketplace, by a turbine malfunction at the bioenergy plant that caused a loss of elec- minimising disruptions to our customers. malfunction at the bioenergy plant that caused a loss of elec- minimising disruptions to our customers. Development of existing networks anD Developmentof ofself-sufficiency existing networks enhancement in anD enhancement of self-sufficiency in proDuction proDuction Jussi Lehto Jussi Lehto 23 23 Tervahaudankatu 6, Kerava www.keravanenergia.fi www.etelasuomenenergia.fi
© Copyright 2024