Vuosikertomus 2011 - Keravan Energia Oy

KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT
VUOSIKERTOMUS
2011
Satsaamme yhä voimakkaammin bioenergiaan.
sisältö
Toimitusjohtajan katsaus....................................... 4
Toiminta-ajatus, strategiset valinnat
ja avainluvut............................................................... 6
Toiminnan kehittäminen.........................................7
Yhteenveto toimintavuodesta 2011................... 8
Energialiiketoiminta...............................................10
Verkkoliiketoiminta................................................. 12
Tuotantoliiketoiminta.............................................14
Konsernipalvelut...................................................... 17
Ihmiset päätösten takana..................................... 18
Tilastoja graafisina esityksenä...........................20
VD’s översikt............................................................ 22
CEO’s review............................................................ 23
Toimitusjohtajan katsaus
Kehitämme olemassa olevia verkkoja ja
vahvistamme tuotannon omavaraisuutta
Kansainvälisen ja eurooppalaisen talouden epävarmuudet leimasivat vuotta 2011. Poikkeukselliset sääolosuhteet yhdessä
energia-alaan kohdistuneen lisääntyvän ja oikuttelevan yhteiskunnallisen ohjauksen kanssa tekivät vuodesta haastavan myös
Keravan Energia -yhtiöille. Haasteista huolimatta panostimme edelleen voimakkaasti asiakkaittemme kokeman laadun
parantamiseen entisestään. Jatkoimme investointiohjelmia niin
sähköverkkojen kuin lämpöverkkojen parantamiseksi ja edistimme parempaan asiakaspalveluun tähtääviä hankkeita, kaukoluentaa ja asiakastietojärjestelmän uusimista.
Keravan Energia -yhtiöiden strategian kulmakivi on tuottaa asiakkailleen palvelut – ei pelkästään korkeatasoisina, vaan
myös edullisesti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää
myös tulevaisuudessa vahvaa panostamista sähköntuotannon
omavaraisuuden kasvattamiseen. Tähän kiinnitimme erityistä
huomiota vuoden 2011 aikana. Fennovoiman ja Teollisuuden
Voiman ydinvoimahankkeet etenevät, Suomen Voiman kautta
olemme mukana kehittämässä tuulivoimaa ja pienvesivoimaa.
Haimme aktiivisesti myös muiden osakkuusyhtiöiden kautta
mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoamme.
Asiakkaittemme edun varmistaminen pitkälle tulevaisuuteen edellyttää osaamisen jatkuvan kehittämisen ja tehokkuuden parantamisen lisäksi määrätietoisia investointeja. Näihin
kaikkiin panostimme Keravan Energia -yhtiöissä aktiivisesti
toimintaympäristön haasteista huolimatta.
OPPIMISEN VUOSI
Monimuotoiset haasteet tekivät vuodesta 2011 Keravan Energia -yhtiöille oppimisen vuoden. Loppuvuoden myrskyt koettelivat verkkoliiketoimintamme prosesseja, biovoimalaitoksemme turbiinivaurio ajoi tuotantoliiketoimintamme uudenlaisiin haasteisiin, lämpötilavaihtelut rasittivat kaukolämpöverkkojemme kestävyyttä ja vähittäismarkkinoilla kyseenalaisinkin keinoin toimineet puhelinmyyjät yhdessä asiakasrajapintaan tulleiden uusien viranomaisvaatimusten kanssa
kuormittivat asiakaspalveluhenkilökuntaamme. Myös haasteelliseksi muodostuneet taloudelliset olosuhteet sekä jatku-
4
vasti lisääntyvä, eikä aina niin johdonmukainen, energia-alan
sääntely aiheuttivat poikkeuksellista kuormaa koko yhtiöiden
henkilökunnalle.
Onkin todettava vuoden 2011 osoittaneen, että Keravan
Energia -yhtiöiden menestyksen todellinen kulmakivi on ennakkoluuloton ja paineen sietokykyinen henkilöstö, joka ei
pelkää tarttua haasteisiin, kun sellaisia kohtaa. Tällä henkilökunnalla Keravan Energia -yhtiöt voi turvallisin mielin panostaa tulevaisuuteen, oli se kuinka haasteellinen tahansa.
Konsernin talouden kehittyminen
Keravan Energia -konsernin toimintavuoden 2011 taloutta
rasittivat poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja markkinoiden
häiriöiden lisäksi biovoimalaitoksella tapahtunut turbiinihäiriö, jonka seurauksena laitoksen sähkön tuotanto menetettiin
useiden kuukausien ajaksi. Konsernin liikevaihto oli 61,9 miljoonaa euroa (57.7 miljoonaa euroa vuonna 2010). Vaikka tulos oli kohtuullinen, asetetuista tavoitteista jäätiin väistämättä.
Konsernin käyttökate oli 6.3 miljoonaa euroa (6.1 miljoonaa
euroa vuonna 2010).
Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4.3 miljoonaa euroa vuonna
2011. Pääosa tästä johtui sähkön hankintamäärän kasvusta ja
polttoaineiden hankintakulujen noususta. Merkittävimmät investoinnit vuoden 2011 aikana kohdistuivat tuotantohankkeisiin sekä kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen. Kaikkiaan investoinnit olivat 9.5
miljoonaa euroa (9.2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen kohtuulliset ja
mahdollistavat kasvuun tähtäävät investoinnit.
Edunvalvonnasta selkeä lähiajan
strateginen painopiste
Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät
edelleen alaan kohdistuvaan sääntelyyn, jonka aikajänne ei
vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Viimeaikaiset viranomaisten ja viranomaisluontoisten tahojen tuomat
velvoitteet rasittavat energia-alan toimijoiden taloutta ja
kasvattavat näin väistämättä myös kuluttajien kustannuk-
sia. Edunvalvonta onkin nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi
lähiajan strategiseksi painopistealueeksi. Keravan Energia
-yhtiöt olikin vuonna 2011 perustamassa yhdessä kymmenien
paikallisten energiayhtiöiden kanssa Paikallisvoima ry:tä, joka
tulee aktiivisesti tuomaan esille asiakkaittemme todelliset
tarpeet niin julkisessa keskustelussa kuin säädösten ja lakien
valmistelussakin. Paikallisilla energiayhtiöillä on pitkä perinne
aidosta asiakkaitten huomioon ottamisesta, ja tämä on jäänyt
ehkä eri lähtökohdista ponnistavien isompien energiayhtiöiden toiminnassa varjoon.
Tulevaisuuden näkymät
Keravan Energia -konsernissa on panostettu vahvasti suojautumiseen sähkön tukkumarkkinoiden häiriöitä vastaan. Varautumista kulutuksen heilahteluihin on edelleen parannettu
polttoainehankinnan systematiikkaa ja tuotannon ohjausta
kehittämällä.
Konsernin päätoimialueilla arvioidaan kasvun olevan maltillista. Sähkön myynnin kasvun arvioidaan olevan tasaista
koko Suomen alueella. Toiminta etenee kiitettävästi valitun
strategian mukaisesti. Investointitoiminta on suunnitelmallista. Kaiken kaikkiaan Keravan Energia -konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2012 liikevaihdon
ennakoidaan kasvavan ja käyttökatteen sekä tuloksen paranevan vuoden 2011 tasosta.
Kykymme täyttää tavoitteemme asiakkaittemme toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi tuottamalla taloudellisesti ja ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita,
asiakkaittemme kokemat häiriöt minimoiden, on edelleen hyvä.
Jussi Lehto
5
Strategiset valinnat ja avainluvut
toiminta-ajatus ja strategiset valinnat
Keravan Energia –yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan
Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme
asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia
–yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät
sähköä koko Suomen alueella. Päätoiminta-alueemme ovat
Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia –yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden
eduksi edullisina energiapalveluina.
asiAkaslupaukset
• Tarjoamme parasta paikallista palvelua
Avainluvut
2011
Liikevaihto
61,9
57,7
Tulos ennen satunnaisia eriä
1,0
0,1
Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset
9,5
9,2
123,5
118,8
Taseen loppusumma
GWh
Sähkön myynti
499
483
Sähkön siirto
498
522
Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti
408
447
23
23
30 083
29 760
1 390
1 363
Kaasu
183
183
Henkilökunta keskimäärin
(osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi)
106
108
Kaasun myynti
Asiakasmäärät
• Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan
Lämpö
liikevaihto (m€)
2010
milj. €
• Meillä on aina aikaa asiakkaillemme
• Yksi yhteydenotto riittää
Toiminnan kehittäminen
Sähkön siirto
liikevaihdon jakauma
Sähkön myynti 35 %
Sähkön siirto 35 %
Lämmön myynti 28 %
Vakaata etenemistä muuttuvassa
toimintaympäristössä
Alati kiihtyvä energiayhtiöiden toimintaympäristön
muutostahti ja siihen liittyvät tapahtumat tuovat
haasteita myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan ja sen suunnitteluun. Hyvä esimerkki tästä on
sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelu. EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvät, myös Suomen lainsäädännössä vuoteen 2020
mennessä täytäntöön pantavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien
energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vaikuttavat myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan.
Uusiutuvan energian tuet muuttuivat merkittävästi
tuulivoiman ja puupolttoaineilla tuotetun sähkön
syöttötariffien muodossa. Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-alueella energiantarpeen kasvu tulee
jatkumaan voimakkaana. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan lähivuosina merkittävää, kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin.
Keravan Energia -yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät kysynnän kasvun sekä käyttövarmuuden parantamistavoitteiden vuoksi toteutettavaan sähkö- ja
kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen. Investointien ja investointitarpeiden hallitse-
miseksi panostetaan omaisuuden hallintaan – tällä tarkoitetaan
saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun
hallinnan kanssa.
Kiivas toimintaympäristön muutostahti asettaa suuria
haasteita sekä talouden hallinnalle ja suunnittelulle että asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2011 jatkoimme asiakastietojärjestelmän uusimisen hankintaprojektia pystyäksemme
vastaamaan tuntimittauksen haasteisiin ja täyttääksemme lisääntyvät viranomaisvaatimukset.
Toiminta Keravan Energia -yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kahteen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toiminnan tukena toimii
lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen käytön haltuunotto edellyttää tuotantotoimintaan liittyvien toimintamallien ja resurssien edelleen kehittämistä.
Kaiken muun kehitystyön perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaankin edelleen merkittävästi. Vuonna 2011
jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa kehitysohjelmaa, jossa
käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esiin nousseita teemoja.
Kehitysohjelman palautteen ja henkilöstökyselyn tulosten perusteella Keravan Energia -yhtiöissä käynnistettiin esimiehille
suunnattu tietoiskujen sarja.
Kaasun myynti 2%
2010 57,7 milj. €
2011 61,9 milj. €
6
7
Yhteenveto toimintavuodesta 2011
Keravan Energia Oy:n
Ympäristöpolitiikka
Käytämme toiminnassamme taloudelliset resurssit huomioiden ympäristöä mahdollisimman vähän
rasittavia ratkaisuja. Kannustamme ja opastamme
asiakkaitamme energiansäästöön. Hyödynnämme
omassa työskentelyssämme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön rakentamalla omia tuotantoyksiköitä ja yhteisyritysten
kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja
rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen
sekä jatkuvaan kehitystyöhön sekä ympäristö- että
laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiomme on aina tietoinen toimintaamme kohdistuvista lakisääteisistä vaatimuksista, joita sitoudumme
myös noudattamaan. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason.
Edellytämme yhteistyökumppaneiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa.
Energiatehokkuustyö JATKUU
Luontevana jatkotoimenpiteenä kaukolämpöalan energiansäästösopimukselle Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energia-alan energiatehokkuussopimukseen keväällä 2008.
Vuonna 2011 jatkettiin panostamista kaukolämmön
siirtohäviöiden pienentämiseen uusimalla vanhoja kaukolämmön runkolinjoja yhteensä 650 metriä.
Pienentyneiden lämpöhäviöiden myötä vuosittainen primäärienergian tarve pienenee n. 340 MWh
ja CO2-päästöt alenevat n. 55 t.
8
Puupolttoaineiden rooli
vahvistuu, CO2-päästöt laskuun
Vuonna 2011 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa
ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 530,8 GWh. Edellistä lämpimämpi vuosi laski lämmön
myyntiä 6,5 %. Tuotannosta 390,4 GWh oli kaukolämpöä,
65,5 GWh prosessihöyryä ja -lämpöä sekä 75,0 GWh sähköä.
Vuosi 2011 oli Keravan biovoimalaitoksen toinen täysi toimintavuosi. Energian tuotannon puupolttoaineiden osuus Keravalla kasvoikin 15 prosenttiyksikköä ollen lopulta 55,4 %. Turpeella tuotettiin energiasta 23,8 % ja maakaasulla käytännössä
loput, n. 19,8 %. Konsernitasolla maakaasun osuus laski 7,1
prosenttiyksikköä vuodesta 2010 ollen nyt 31,8 %. Kiinteiden
kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 65,5 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista
oli 71,3 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes
kokonaan maakaasuun.
Tuotannon volyymi pieneni kaikissa kolmessa toimintakunnassa. Tämän ansiosta absoluuttiset laskennalliset päästömäärät ilmakehään pienenivät kautta linjan. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät
Sipoossa ja Karkkilassa pääsääntöisesti entisellään. Keravalla
hiukkasten ominaispäästöarvo nousi jonkin verran energian
tuotantoon käytetyn turpeen ja puun osuuden kasvaessa, mutta
muut ominaispäästöt laskivat selvästi.
Tehokasta kierrätystä
Vuonna 2011 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin 7 815 tonnia tavanomaisia
jätteitä ja noin 16,5 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti
eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta
Keravalla ja Karkkilassa: yhteensä noin 7 655 tonnia lento- ja
pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa.
Kierrätykseen, muuhun hyötykäyttöön tai kaatopaikalle
kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2011
seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita 48,3 tonnia, rakennusjätettä 44,3 tonnia, kuivajätettä 43,8 tonnia, pahvia ja paperia
12,0 tonnia, sähkö- ja elektroniikkaromua 7,2 tonnia sekä biojätettä 4,7 tonnia.
Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat öljyiset vedet, 7,1 tonnia sekä jäteöljyt, 6,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm.
kiinteitä öljyisiä jätteitä, elohopeapurkauslamppuja ja akkuja.
9
Energialiiketoiminta
Monipuolisesti tuotettua,
edullista sähköä
Sähkön hankinta monipuolista
Keravan Energia -yhtiöiden periaatteena on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa
sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä.
Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan asiakasystävällisesti, mutta markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön
kokonaismyynti oli 499,3 GWh eli noin 3,4 % enemmän kuin
edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin
n. 163 GWh.
Sähkön toistaiseksi voimassa olevia myyntihintoja korotettiin
1.4.2011 sekä Sipoossa että Keravalla. Korotuksen jälkeenkin
myyntihinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on selvästi lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja
biosähkön sekä biolämmön myynti lähti voimakkaaseen kasvuun.
Monipuolista sähkön hankintaa
Sähköä hankittiin kertomusvuonna 499,3 GWh, josta 353,5
GWh Keravan Energia Oy:lle ja 145,8 GWh Etelä-Suomen
Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä, yhteensä n. 332 GWh,
hankittiin Suomen Voima Oy:n välityksellä. Tästä määrästä
voimalaitososuussähköä oli 28 % ja markkinasähköä 72 %.
Oman vastapainetuotannon määrä oli n. 79 GWh. Lisäksi
tukkuostoa oli n. 88 GWh. Tuulisähköä hankittiin n. 3 GWh.
Suojauspolitiikka vakauttaa hinnat
Sähkön markkinahinta oli keskimäärin 49,20€/ MWh, joka
on yli 7 € alle edellisvuoden hintatason. Vuosi alkoi ennätysalhaisella vesivarannolla ja spot-hinnat olivat 80 €:n tuntumassa. Vesitilanne parani kuitenkin nopeasti ja kesällä oltiin jo
yli pitkäaikaisen keskiarvon. Aluehintaeroissa nähtiin syksyllä
uusia ennätyksiä, paikoin 20-30 €/ MWh kun systeemihinta
romahti alhaiseksi. Tehtyjen suojausten ansiosta sähkökaupan
tulos oli hyvä ja hieman budjetoitua parempi. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen, tavoitteena jatkuvasti vakaa ja edullinen hintataso asiakkaillemme.
10
Mukana asiakkaiden arjessa
Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme
mukana valkosipulimarkkinoilla ja Nikkilän markkinoilla.
Energiansäästöviikkoa vietettiin mm. järjestämällä Nikkarin
Kruunun kanssa energiansäästömessut asukkaille. Lisäksi pannu oli kuumana toimitalossa koko energiansäästöviikon ajan.
”Piippupyöräily” järjestettiin Urheiluseurojen Liiku ja Harrasta
-tapahtuman yhteydessä. Siinä suunnistettiin pyöräillen kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Elokuussa pelattiin perinteinen
Keravan Energia Golf Talman Master -kentällä ja joulukuussa
oli perinteinen joululounas Söderkullan kartanossa asiakkaille
ja yhteistyökumppaneille. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin
ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet
pelasivat ”Keravan Energia Team” -nimellä.
Omakoti- ym. yhdistykset pitivät kokouksiaan toimitiloissamme ja saivat samalla tietoa ajankohtaisista asioista. Asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa. Paikallislehdissä oli lukuisia artikkeleita ajankohtaisista asioista.
Oman alueen asiakkaita myös ”heräteltiin” tarkistamaan, etteivät he maksa vahingossa liikaa sähköstään puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella ulkopuoliselle myyjälle. Tämä tempaus sai runsaasti kiitosta asiakkailta ja he palasivatkin takaisin
edullisille listahinnoille.
Tulevaisuuden näkymät hyvät
Sähkön markkinahinta on kääntynyt laskuun hyvän vesitilanteen ja heikkojen talousnäkymien vuoksi. Hintakilpailukyky
sähkön myynnissä on kuitenkin hyvä, eikä hinnan alennuksille
ole tarvetta. Biovoimalaitoksen olemassaolo sekä tuulivoiman ja
ydinvoiman lisäosuudet vähentävät omalta osaltaan markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti
hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee olemaan jatkossakin tärkeä
strateginen tavoite edullisen sähkön saannin turvaamiseksi ja
markkinariippuvuuden vähentämiseksi entisestään.
11
Verkkoliiketoiminta
Vuoden 2011 lämmin loppuvuosi
pienensi siirretyn sähkön määrää
Vuosi 2011 alkoi kylmissä merkeissä, mutta siirretyn
sähkön määrää oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämmin loppuvuosi laski kuitenkin koko vuoden
siirretyn sähkön määrän vuoden takaista alemmaksi.
Lämmin kesä ei merkittävästi nostanut sähkön siirtomääriä, sillä myös kesä 2010 oli kuuma. Sähkön siirron energia verkostohäviöineen pieneni Keravan
Energia -yhtiöiden jakelualueilla 4,6 % ja oli 498
GWh (521,8 GWh v. 2010). Sähkön siirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 5,0 (4,7) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,3 (5,5) milj.
euroa. Siirtohintataso on useimmilla asiakkailla selvästi alle koko maan keskitason.
Bastukärrin sähköasema Sipoossa valmistui
Vuonna 2011 suurin hanke Etelä-Suomen Energialla oli Bastukärrin sähköaseman toisen vaiheen ja samalla koko sähköasemaprojektin valmistuminen. Projekti aloitettiin jo vuonna
2010 itse asemarakennuksella ja 20 kV kojeistojen rakentamisella. Uudet 110 kV rakenteet sekä 110 kV kaapeli valmistuivat vuonna 2011 uudelle Koukkusuon kytkinasemalle.
Jakeluverkostossa jatkettiin verkoston kunnon ja siirtokyvyn
parantamista. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Hansaksen
12
uuden asemakaava-alueen rakentaminen sekä Bastukärrin logistiikka-alueen tien risteysalueen kaapeloinnin muutokset. Jakeluverkon kehittämistä jatkettiin edelleen vahvasti saneeraamalla vanhoja pylväsmuuntamoja koppimuuntamoiksi. Tämän
lisäksi rakennettiin toistakymmentä uutta koppimuuntamoa.
Keravalla keskityttiin jakeluverkon saneerauksiin
Keravalla suurimmat sähköverkon kehityskohteet olivat Keskipellonkadun ja Kytömaantien kaapeloinnin rakentaminen
sekä Tuomaantien muuntamon ja siihen liittyvän 20 kV sekä
0,4 kV verkoston täysi saneeraus. Lisäksi saneerattiin Kokontien ja Haavikkotien muuntamot sekä 20 kV ja 0,4 kV verkkoa.
Näillä hankkeilla parannetaan Keravan alueella sähkönjakelun
toimitusvarmuutta entisestään.
Etäluettavien energiamittareiden massavaihto
lähestyy
Vähintään 80 % sähköenergiamittareista on vaihdettava etäluettaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2011
Keravan Energia -yhtiöiden energiamittauksen mittavin hanke oli sähkömittareiden toimittajien kilpailutus, jossa valinta
kohdistui Aidon Oy:n ja Kamstrup A/S:n toimittamiin sähköenergiamittareihin. Lisäksi kehitimme ja päivitimme tietojär-
jestelmiämme tehokkaan etäluennan vaatimusten mukaisiksi.
Varsinainen mittareiden vaihtoprojekti aloitetaan kesällä 2012.
Kaikki sähkömittarit pyritään vaihtamaan etäluettaviksi viimeistään vuoden 2014 aikana.
Vuoden 2011 aikana asennettiin Keravan Energia -yhtiöillä
yhteensä 891 kappaletta etäluettavia mittareita. Vanhoja mittareita vaihdettiin etäluettaviksi vain 496 kappaletta – tämä johtui pääsääntöisesti käynnissä olleesta mittaritoimittajien kilpailutuksesta.
Tapaninpäivän myrsky aiheutti merkittäviä
vahinkoja sähköverkostolle
Tapaninpäivänä 2011 jakelualueellemme iskenyt voimakkain
myrsky 10 vuoteen aiheutti paljon vaurioita sähköverkolle erityisesti Sipoon alueella. Keravalla suurin osa sähköverkostosta on
kaapeloitu ja myrskyn seuraukset olivatkin siellä vähäisiä. Sipoossa
oli pahimmillaan noin 6000 asiakasta ilman sähköä. Heistä noin
3900 oli oikeutettuja vakiokorvauksiin sähkökatkon kestettyä yli
12 tuntia. Kaikille tiedossamme olleille sähköttömille asiakkaille
saatiin sähköt palautettua vuodenvaihteeseen mennessä. Sähkö-
linjojen päälle kaatuneita puita ja muita vikoja korjattiin pitkälle
vuoden 2012 puolelle, mutta ilman häiriöitä asiakkaille.
Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa
Myrskyn aiheuttama uutisointi korostaa omalta osaltaan kaapeloidun ja suojatun sähköverkon merkitystä. Keravan Energia
-yhtiöt onkin panostanut voimakkaasti tällaisen verkon kehittämiseen erityisesti Sipoon alueella, mutta myös Keravalla. Sipoossa uudet verkkorakenteet rakennetaan pääsääntöisesti aina
kaapeloituina ja suojatulla muuntamorakenteella, myös maaseudulla. Keravalla pyrimme saneeraamaan viimeisetkin jakeluverkon ilmajohtorakenteet kaapeliverkoksi lähivuosien aikana.
Seuraavien viiden vuoden aikana uusimme myös merkittävän
osan 110 kV verkkoamme nykyisten pylväiden käyttöiän loppuessa. Suunnitelmissa on myös kahden uuden sähköaseman ja
110 kV voimajohdon rakentaminen Sipoon alueelle. Seuraavien
kahden vuoden aikana merkittävin osa investoinneistamme kohdistuu etäluettavien mittareiden vaihtamiseen, mutta pyrimme
myös ylläpitämään jakeluverkon kehittämisohjelmaamme.
13
Tuotantoliiketoiminta
Kustannustehokkuutta
yhteistuotannosta
Keravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa
ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja teollisuuden
prosessihöyryä yhteensä 407,8 GWh. Edellisvuoteen verrattuna myynti väheni 8,6 %, pääasiassa
lämpimän loppuvuoden vuoksi.
kolämpöön yhteensä 29 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden
päättyessä yhteensä 9,8 milj. rak-m3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 3 958 m. Tästä
määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 795 m.
SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO
Lämmön tuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 238,2 GWh
ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 216,9 GWh. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 11,9 GWh ja biovoimalaitoksessa 63,1
GWh. Paikallisen sähköntuotannon määrä vastaa 15,7 %
osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta.
Energian tuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli
merkittävä. Puupolttoaineiden osuus oli 43 % ja turpeen osuus
22 %. Maakaasun osuus laski edelleen jääden 32 %:iin.
Keravan biovoimalaitos tuotti pääosan eli 66 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa
kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 71 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmöntuotannon polttoaineista oli lähes 100 %.
Polttoaineiden verotusmuutoksen ja kustannustason nousun vuoksi kaukolämmön energiamaksuja korotettiin vuoden
2011 alussa Keravalla n. 22 %, Sipoossa n. 31 % ja Karkkilassa
n. 19 %. Kaukolämmön hintataso säilyi edelleen kilpailukykyisenä kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna.
MAAKAASUN JAKELU
Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja
Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli
kertomusvuonna 23,1 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä
vuoden lopussa oli 184.
Maakaasun siirto- ja myyntihintoja korotettiin keskimäärin
23,5 % vuoden 2011 alusta alkaen kohonneiden hankintakustannusten ja erityisesti valmisteveron kiristymisen vuoksi.
Kaukolämpöverkko
Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli hieman
aiempia vuosia rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä
nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia kiinteistöjä liitettiin kau-
14
MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT JA KEHITYSHANKKEET
Merkittävimmät investoinnit liittyivät olemassa olevan tuotantokapasiteetin kunnostamiseen sekä Keravan kaukolämpöverkon laajentamiseen ja perusparannukseen.
Keravan nuorisovankilan kanssa tehtiin kaukolämmön liittymissopimus. Alkuvaiheessa kaukolämpö tehdään raskaalla
polttoöljyllä, mutta projektin edetessä vankilan alue saatetaan
biolämmön piiriin. Investointina alueelle rakennettiin siirrettävä
lämpökeskus projektin alkuvaiheen lämmöntuotantoa varten.
Ylikeravan pyroflow-kattilaan tehtiin investointeja kaukokäyttöä varten. Muutosten jälkeen kattilaa voidaan ajaa biovoimalaitokselta käsin.
Sipoon kunnan alueella painopiste oli uusien liittymien
rakentamisessa. Myös Sipoonrannan rakentaminen jatkui.
Karkkilan kaukolämpöverkolla ei ollut merkittävää rakennustoimintaa.
15
Konsernipalvelut
Jatkuu edelliseltä sivulta.
BIOVOIMALAITOKSEN TUOTANTOVUOSI
Keravan Lämpövoima Oy:n uusi biopolttoaineita käyttävä
voimalaitos tuotti vuoden 2011 aikana sähköä 63,1 GWh,
kaukolämpöä 216,9 GWh.
Pitkät kylmät jaksot tekivät talvesta tuotannon kannalta erittäin haastavan. Lämmöntuotanto onnistui kuitenkin hyvin ja
asiakkaiden lämmönsaanti saatiin turvattua varsin onnistuneesti.
Merkittävimmät ongelmat liittyivät polttoainekuljettimiin, joihin
tehtiin muutoksia vuosihuollon aikana. Lämpimän loppuvuoden
aikana biovoimalaitoksen lämmöntuotanto sujui häiriöittä.
Sähkön tuotanto oli edelleen varsin ongelmallista turbiiniongelmien vuoksi ja kesälle suunniteltu huoltoseisokki venyi
turbiinin osalta lokakuulle.
Voimalaitos käyttää polttoaineina kotimaista metsähaketta
ja turvetta. Polttoaineiden saatavuus on ollut hyvä ja yhteistyö
polttoainetoimittajien kanssa on sujunut ongelmitta. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella. Sen tuottama sähkö
ja lämpö tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Keravan Energia oli mukana laajassa kaukolämmön kysyntään
liittyvässä tutkimuksessa, jonka lopputuloksena saatiin eri kysyntäskenaarioita aina vuoteen 2030 saakka.
Keravan osalta lämmönkysynnän ei uskota merkittävästi
kasvavan tarkastelujakson aikana. Pääsyynä tähän ovat uudet
rakennusmääräykset, jotka pienentävät merkittävästi talojen
ominaislämmönkulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa investointien osalta sitä, että keskitymme Keravan osalta olemassa
olevan kapasiteetin ylläpitoon. Toki panostamme jatkossakin
energian tuotannon
POLTTOAINEIDEN jakauma
uusiutuviin polttoaineisiin ja saatamme korvata öljy- ja maakaasutuotantoa uusituvilla polttoaineilla.
Sipoossa on odotettavissa kasvua lähinnä uudisrakentamisen myötä. Keravan Energia seuraa aktiivisesti kaavoitusta ja
on mukana taloudellisesti järkevissä hankkeissa. Sipoon alueella on odotettavissa tuotantokapasiteetin lisätarvetta lähivuosina. Karkkilan alueella emme odota merkittävää kasvua,
mutta seuraamme aktiivisesti kaavoitushankkeita.
Kaukolämpöverkon suhteen jatkamme perusparannustyötä
verkon uusimiseksi. Keravan alueella vanhimmat verkon osat
täyttivät jo 40 vuotta. Lisäksi laajennamme runkoverkkoa uusiin asiakaskohteisiin, kuten Keravan vankilan alueelle.
Markkinatilanne tulee jatkossakin olemaan polttoaineiden
osalta mielenkiintoinen. Kaasun ja öljyn hinnat ovat perinteisesti herkkiä erilaisten kriisitilanteiden aiheuttamille hinnanmuutoksille. Näiden polttoaineiden merkitys nopeissa
lämpötilanmuutoksissa on edelleen tärkeä ja seuraammekin
aktiivisesti markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Kaasun ja öljyn
hintakehitys vaikuttaa luonnollisesti myös kotimaisten polttoaineiden kustannustasoon, mutta myös poliittisella päätöksenteolla on vaikutuksensa. Odotammekin mielenkiinnolla, mitä
tapahtuu biopolttoaineiden tuille ja turpeen verotukselle vuoden 2012 aikana.
Kaukolämpö on saanut viime vuosien aikana lisää kilpailevia lämmitysmuotoja. Tämä asettaa uudentyyppisiä haasteita kaukolämmön markkinoinnille luotettavana ja edullisena
vaihtoehtona. Huomaamattomasta lämmitysmuodosta ei kenties ole pidetty riittävästi ”melua”. Meidän insinöörien on tässä
tapauksessa syytä katsoa peiliin ja alkaa markkinoida selkokielellä hyvää tuotettamme.
Nykyaikaisia palveluja asiakkaiden
ehdoilla
KEHITTYVÄT LASKUTUSPALVELUT
Siirtyminen arviolaskutuksesta todelliseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen on jatkunut, kun etäluettavia mittareita on
asennettu. Arviolaskuista luopuminen toteutetaan vaiheittain,
kun kaukoluettavia mittareita asennetaan. Asiakkaille toimitettavat sähkön kulutusraportit on uusittu.
Ympäristöystävällinen ja kustannustehokas sähköinen lasku
(e-lasku) on lisännyt suosiotaan. Yhteistyössä Tripower-yhtiöiden kanssa hankittavan uuden laskutus- ja asiakastietojärjestelmän hankintaneuvotteluja on jatkettu.
TEHOSTUNUT TALOUDENHALLINTA
Toiminnan tehostamisen painopiste oli edelleen oman toiminnan taloudellisuuden suunnitelmallisuudessa ja seurannassa. Talouden ja kassatilanteen raportointiin ja ennustamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Maksuliikenne kilpailutettiin ja sen
seurauksena konsernin pääpankki vaihdettiin vuoden vaihteessa.
Henkilöstön parhaaksi
Edellisvuonna aloitettu koko henkilöstön kattava kehittämisohjelma jatkui asiakaspalveluun ja viestintään suuntautuvalla
koulutuksella. Konsernin esimiesasemassa olevat henkilöt
osallistuivat esimiesvalmiuksien kehittämiskoulutukseen. Keväällä toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka tuloksia hyödynnettiin esimiesvalmennuksessa. Varhaisen tuen toimintamalli
otettiin käyttöön.
Henkilöstön liikuntaan panostettiin. Liikuntaseteleiden
käyttö kasvoi 30 % edellisestä vuodesta. Vuoden lopulla halukkaat pääsivät kuntosaliin kolmen kuukauden liikuntakurssille,
mikä sisälsi myös henkilökohtaisen valmennuksen. Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaava ”Hupiklubi” toimi aktiivisesti
ja vuoden aikana toteutettiin liikunnallisia ja henkilöstön yhdessä oloon liittyviä tapahtumia.
Konsernin henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2011 oli yhteensä 109 (113). Toimihenkilöiden osuus oli 62 (62) ja työntekijöiden osuus 47 (51). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 7 (6) ja
määräaikaisia 11 (13).
Nunc dignissim
tortor et neque volutpat
Kotimainen puumassa 43 %
Kotimainen turve 22 %
Maakaasu 32 %
Muut 3%
16
17
Ihmiset päätösten takana
Johtoryhmä
Hallitus 31.12.2011
Vas. Osmo Auvinen (johtaja, verkkoliiketoiminta), Heikki Hapuli
(johtaja, tuotantoliiketoiminta), Jussi Lehto (toimitusjohtaja),
Lars Horn (kehitysjohtaja), Raili Niemenmaa (talousjohtaja),
Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta)
Vas. Lauri Saloriutta, Pertti Sorsa (vpj.), Aila Lehtinen, Kalervo Nieminen (pj.), Hanna Järvenpää,
Marja-Liisa Nykänen, Anu Heikkilä, Joni Yli-Villamo, Erkki Hult. Kuvasta puuttuu Bengt Wiik.
Hallintoneuvosto 31.12.2011
Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Annikki Halme, Lea Heino, Jaana Heinonen, Jukka
Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula, Juha Laavola, Jüri Linros, Erkki Puttonen, Markku
Rintala, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Pekka Syvänen, Eeva-Kaarina Virtanen, Elise Väyrynen,
Kalevi Westerlund.
18
19
Sähkön myyn* asiakasryhmi/äin 2011 Polttoaineiden käyttö 642 GWh
Sähkön ja lämmön oman
tuotannon ominaispäästöt
Sähkön myynti asiakasryhmittäin
Sähkön hankinta kuukausi-ain v. 2011 CO2
188 g/kWh
NOx
453 mg/kWh
SO2
187 mg/kWh
Hiukkaset
Puhdas puu 43 %
Maakaasu 32 %
Turve 22 %
Raskas polttlöljy 2 %
Kevyt polttlöljy 1 %
Biokaasu 0 %
Muu KPA 0 %
Sähkön myyn* Lämmön myyn* Sähkön siirto Kaasun myyn* ja siirto Kaukolämpöenergian myynti 2001-2011
450000
400000
350000 ja kiinteistöt Asuinhuoneistot 300000
Maatalous 27 mg/kWh
Jalostus 250000
Palvelu 200000
Asuinhuoneistot ja kiinteistöt 51,8 %
CO2
Julkinen k150000
ulutus 100000
Tilapäiskauppa Maatalous 1,2 %
Sähkön hankinnasta aiheutuneet
hiilidioksidipäästöt ja käytetty
ydinpolttoaine
50000
Jalostus 5,8 %
0
Palvelu 24,5 %
Sarja1 TAVANOMAISET JÄTTEET
Lento- ja pohjatuhka
Sähkö Kerava 13 %
Prosessilämpö Kerava 7 %
Kaukolämpö Kerava 57 %
Kaukolämpö Karkkila 5 %
Sähkö Sipoo 1 %
ProsessilämpöSipoo 5 %
Kaukolämpö Sipoo 12 %
4 5 6 7 Rakennusjäte
44,3 t
Kuivajäte
43,8 t
Metalliromu
31,1 t
Kaapelit
17,2 t
Paperi ja pahvi
12,0 t
Biojäte
4,5 t
Sähkö- ja elektroniikkaromu
7,2 t
YHTEENSÄ
7 815 t
Kauko- ja prosessilämmön hankinta 456 GWh
Pientalot 10 %
Rivitalot 6 %
Kerrostalot 27 %
Liikerakennukset 11 %
Julkiset rakennukset 16 %
Teollisuus 29 %
Raskas-­‐ ja kevytöljyka&lat Sähkön hankinnan polttoaineet 483 GWh
Sähkön myyn*tulot tuo/ei/ain 2011, Kerava 2 3 4 5 Karkkila
10000
0
Kiinteät öljyiset jätteet
1,4 t
Loisteputket ja elohopealamput
1,0 t
Lyijyakut
350 kg
Liuotinjätteet
134 kg
Asbestijäte
133 kg
YHTEENSÄ
164,7 t
Energian tuotanto (GWh) ja sen
päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (g/
MWh, CO2 kg/MWh)
Ko#taloussähkö Aikasähkö Tehosähkö Suurkäy5äjäsähkö Kotitaloussähkö 58,5 %
Aikasähkö 25,0 %
Tehosähkö 8,8 %
Suurkäyttäjäsähkö 7,4 %
Tilapäissähkö 0,3 %
Tilapäissähkö Sähkön hankinta ja huipputeho 2002-2011
MW
Sähkön myyn*tulot tuo/ei/ain 2011, Sipoo 120
Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo
Huipputeho
Sähkön hankinta kuukausi/ain v. 2011 600
500
Ko#taloussähkö Akselin otsikko 0 Aikasähkö 2000 2001 Maaliskuu Huh2kuu Toukokuu Kesäkuu 200620072008
Heinäkuu Elokuu Syyskuu 200920102011
Lokakuu Marraskuu Joulukuu 20002001
2002200320042005
Kotitaloussähkö 47 %
Aikasähkö 51,2 %
Tehosähkö 0,7 %
Suurkäyttäjäsähkö 0,3 %
Tilapäissähkö 0,8 %
400
Tehosähkö 300
Suurkäy5äjäsähkö 200
Tilapäissähkö 100
0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huh.kuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 2002200320042005200620072008200920102011
Sarja2 Oma tuotanto
Sarja1 Osto
Akselin otsikko CO2
NOx
So2
150
90
100100 0
Syys Loka MarrasJoulu
Kaavion otsikko 200200 Turve 10,8 %
Muut fossiiliset 34,9 %
Uusiutuvat yhteensä 34,1 %
Ydinvoima 20,1 %
TammiHelmi MaalisHuhti Touko Kesä Heinä Elo
Markkinasähkön osto 47,8%
Oma tuotanto Alikeravan, Savion, Nikkilän ja Kelvon voimalaitokset 15,7%
Voimalaitososuussähkö 18,3%
Tilapäiskaupat 17,5%
Tuulisähkö 0,6%
300300 20
Sipoo
6 400400 ydinvoima Kerava
20000
500500 uusiuituvat Marraskuu 30000
6,3 t
600600 Muut fossiiliset Lokakuu MWh Biovoimalaitos 47 %
Maakaasukattilat 34 %
Kiinteän polttoaineen kattilat 12 %
Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 4 %
Raskas- ja kevytöljykattilat 3 %
Turve Syyskuu 40000
7,1 t
Jäteöljy
Kaasuturbiini Elokuu 50000
Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava
Öljyiset vedet
Biovoimalaitos Heinäkuu 60000
ONGELMAJÄTTEET
Kiinteän pol1oaineen ka&lat Kesäkuu Sähkön hankinta kuukausittain 2011
7 655,2 t
1 Maakaasuka&lat Toukokuu Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin
Toiminnassa syntyneet jätteet
3 Huh.kuu 0,6 mg/kWh
Energian tuotanto 531 GWh
2 Maaliskuu Maakaasu Käytetty ydinpolttoaine
1 Helmikuu Sarja2 Tilapäiskauppa 0,5 %
319 g/kWh
Tammikuu 20012002
2003200420052006 200720082009 20102011
Sarja3 Julkinen kulutus 16,3 %
Hiukkaset
Tuotanto
21
vd’s översikT
vi förBättrar Befintliga nät oCh Blir mer
självförsörjande inom produKtionen
År 2011 präglades av osäkerhet i den internationella och europeiska ekonomin. Exceptionella väderförhållanden tillsammans med en ökande och nyckfull samhällelig styrning av
energibranschen bidrog till att göra året till en utmaning för
Kervo Energi-bolagen. Trots utmaningarna satsade vi fortsatt
stort på att ytterligare förbättra kvaliteten för kunderna. Investeringsprogrammen fortsatte i syfte att förbättra både el- och
värmenäten. Vi gynnade projekt som tar fasta på bättre kundservice, fjärravläsning och ett byte av systemet som hanterar
kundinformation. En hörnsten i Kervo Energi-bolagens strategi är att producera tjänster för kunderna, tjänster som både
håller hög standard och kan produceras förmånligt. För att nå
det här målet krävs även framöver stora satsningar på ökad
självförsörjningen inom elproduktionen. Vi ägnade särskild
uppmärksamhet åt detta under 2011. Fennovoimas och Industrins Krafts kärnkraftsprojekt framskrider, och tillsammans
med Finska Kraft är vi med och utvecklar vindkraften och den
småskaliga vattenkraften. Vi sökte också aktivt möjligheter
att öka vår produktion med hjälp av de övriga delägarna. Att
tillgodose våra kunders intressen långt in i framtiden kräver
ständig kompetensutveckling, höjd effektivitet och målinriktade investeringar. Inom Kervo Energi-bolagen koncentrerade
vi oss aktivt på allt detta trots utmaningarna i verksamheten.
ett år av lärande
De många olika utmaningarna gjorde att 2011 blev ett år av
lärande för Kervo Energi-bolagen. Stormarna i slutet av året
var en prövning för processerna i vår nätverksamhet, turbinskadan i vårt biokraftverk var en ny slags utmaning för produktionsverksamheten och temperaturväxlingarna belastade våra
fjärrvärmenäts hållbarhet, samtidigt som telefonförsäljare på
detaljmarknaden som använde tvivelaktiga metoder och myndigheternas nya krav ledde till kundkontakter som överbelastade vår kundtjänst. Även det ekonomiska läget och den ständigt ökande och inte alltid logiska regleringen av elbranschen
utsatte bolagens personal för exceptionella påfrestningar. Man
kan konstatera att 2011 visat att den verkliga hörnstenen i Kervo Energi-bolagens framgång är en fördomsfri och stresstålig
personal som inte är rädd att anta utmaningar när de stöter
på dem. Med den här personalen kan Kervo Energi-bolagen
tryggt satsa på framtiden, oavsett hur många utmaningar den
bjuder på.
KonCernens eKonomisKa utveCKling
Förutom de exceptionella väderförhållandena och störningarna
på marknaden belastades ekonomin för Kervo Energi-koncernen under 2011 av turbinstörningen vid biokraftanläggningen,
vilket ledde till driftstopp i elproduktionen under flera månader. Koncernens omsättning var 61,9 miljoner euro (57,7 miljoner euro år 2010). Även om resultatet är hyfsat går det inte
ceo’s
ceo’sreview
review
att bortse från att de uppsatta målen inte nåddes. Koncernens
rörelseresultat före avskrivningar var 6,3 miljoner euro (6,1
miljoner euro år 2010).
Rörelsekostnaderna ökade med 4,3 miljoner euro under
2011. Detta berodde till största delen på större elinköp och
ökade bränslekostnader. De viktigaste investeringarna under
2011 gjordes i produktionsprojekt och i upprustning och utbyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt gjordes
investeringar för 9,5 miljoner euro (9,2 miljoner euro år 2010).
Koncernens soliditet och likviditet är fortfarande hyfsade, vilket möjliggör tillväxtfrämjande investeringar.
den strategisKa tyngdpunKten ligger
under den närmaste tiden tydligt på
intresseBevaKningen
De största osäkerhetsfaktorerna i framtiden sätts i samband
med den alltjämt pågående regleringen av branschen. Tidsrymden för regleringarna motsvarar inte livslängden på investeringarna i energibranschen. Den senaste tidens ålägganden
från myndighets- och myndighetsliknande håll belastar energibranschens aktörer ekonomiskt och ökar på så sätt ofrånkomligt konsumenternas utgifter. Intressebevakningen kommer att
bli ett av de viktigaste strategiska tyngdpunktsområdena inom
den närmaste framtiden. Kervo Energi-bolagen bildade 2011
Lokalkraft rf tillsammans med ett tiotal lokala energibolag.
Föreningen kommer aktivt att såväl i den offentliga debatten
som i beredningen av lagar och författningar att framföra våra
kunders verkliga behov. De lokala energibolagen har en lång
tradition av att ta genuin hänsyn till sina kunder, något som
hamnat i skuggan i de stora energibolagens verksamhet, kanske beroende på att de har andra utgångspunkter.
framtidsutsiKter
Inom Kervo Energi-koncernen har vi lagt stor fokus på att
skydda oss mot störningar på elmarknaden. Beredskapen på
svängningar i konsumtionen har förbättrats ytterligare genom
att systematiken i bränsleinköpen och styrningen av produktionen har utvecklats.
Tillväxten inom huvudverksamheten bedöms vara försiktig.
Ökningen av elförsäljningen bedöms vara jämn i hela Finland.
Verksamheten utvecklas bra enlig den valda strategin. Investeringarna sker enligt plan. På det hela taget är framtidsutsikterna
goda och stabila för Kervo Energi-koncernen. Omsättningen
för 2012 beräknas öka. Både resultatet före avskrivningar och
resultatet beräknas bli bättre än 2011.
Vår förmåga att uppfylla vårt mål att förbättra våra kunders
verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att på
ett ekonomiskt sätt och med hänsyn till miljön producera effektiva varor och tjänster och samtidigt minimera störningarna
för kunderna är fortfarande bra.
Jussi Lehto
22
tricity production for several months. The Group’s turnotricity
production
for several
The inGroup’s
ver
was EUR
61.9 million
(EUR months.
57.7 million
2010). turnoEven
ver
was
EUR
61.9
million
(EUR
57.7
million
in
2010). Even
though the result was adequate, we had no way of reaching
the
though
wasoperating
adequate, margin
we had no
of 6.3
reaching
the
goals
set.the
Theresult
Group’s
wasway
EUR
million
goals
set.
The
Group’s
operating
margin
was
EUR
6.3
million
(EUR
6.1
million
in
2010).
The year 2011 was characterised by economic uncertainty in
The year
characterised
by economic
uncertainty
Europe
and2011
on awas
global
level. Exceptional
weather
conditionsin (EUR 6.1 million in 2010).
Europe
and
on
a
global
level.
Exceptional
weather
conditions
Operating expenses increased by EUR 4.3 million in 2011.
together with increasing and capricious control of the
energy
EUR 4.3
in 2011.
together
with
increasing
and
capricious
control
of
the
energy
majority ofexpenses
this was increased
due to anby
increase
in million
the amount
of
sector by public authorities also made it a challenging year
for The Operating
The
majority
of
this
was
due
to
an
increase
in
the
amount
sector
by
public
authorities
also
made
it
a
challenging
year
for
companies in the Kerava Energy Group. In spite of those chal- electricity purchased and increased fuel procurement costs.of
electricity
purchasedinvestments
and increased
fuel were
procurement
costs.
companies
in the Kerava
Energy
Group.
In spite
of those chalmost significant
in 2011
made in prolenges
we continued
to focus
strongly
on further
improving
the The
The
most
significant
investments
in
2011
were
made
in
prolenges
we
continued
to
focus
strongly
on
further
improving
the
quality experienced by our customers. We extended our invest- duction projects and the rebuilding and construction of disduction
projects
and
the
rebuilding
and
construction
of
disquality
experienced
by
our
customers.
We
extended
our
investment programmes to enhance both electrical and heating net- trict heating and electricity network connections. The Group’s
trict
heating
and
electricity
network
connections.
The
Group’s
ment
programmes
to
enhance
both
electrical
and
heating
nettotal
investments
came
to
EUR
9.5
million
(EUR
9.2
million
in
works and improved projects aimed at better customer service,
total investments
EURand
9.5 liquidity
million (EUR
9.2adequate
million in
works access,
and improved
projects aimed
at better
customer
service, 2010).
The Group’s came
equitytoratio
are still
remote
and modernisation
of the
customer
information
2010).
Theinvestments
Group’s equity
ratioforand
liquidity are still adequate
remoteThe
access,
and modernisation
of theofcustomer
information
enable
aiming
growth.
system.
cornerstone
of the strategy
the Kerava
Energy and
and
enable
investments
aiming
for
growth.
system.
The
cornerstone
of
the
strategy
of
the
Kerava
Energy
companies is to offer its customers services that are both of a
companies
to affordable.
offer its customers
thatthis
are goal,
both we
of a lobbying is a clear strategic area of
high
quality is
and
In orderservices
to achieve
lobbying
is a
clear
strategic area of
high
quality
and
affordable.
In
order
to
achieve
this
goal,
we focus
in the
near
future
must make strong investments in increasing the self-sufficiency
focus
in
the
near
future
must
make
strong
investments
in
increasing
the
self-sufficiency
rate of electricity production. We paid special attention to this
rate in
of 2011.
electricity
production.
paid specialVoima’s
attention
to this Looking forward, the most significant uncertainties are still reissue
Fennovoima’s
andWe
Teollisuuden
nuclear
Looking
forward, the
most
significant
uncertainties
are still
reissue
in
2011.
Fennovoima’s
and
Teollisuuden
Voima’s
nuclear
to regulation
of the
industry,
where
the time span
does
projects are progressing, and through Suomen Voima (Finnish lated
lated
to regulation
theofindustry,
where
span
does
projects
through Suomen
Voima
(Finnish
match
the serviceoflife
investments
in the
the time
energy
sector.
Power)
weare
areprogressing,
involved in and
the development
of wind
power
and not
not match
the service
life ofby
investments
in the energy
sector.
Power) we hydroelectric
are involved inpower.
the development
of wind
poweropand Recent
obligations
imposed
public authorities
and other
small-scale
We also actively
sought
Recent
obligations
imposed
by
public
authorities
and
small-scale
hydroelectric
power.
We
also
actively
sought
opthe
portunities to increase our production through other affiliated similar parties place a burden on the finances of actors inother
similarindustry
parties and
placethus
a burden
on the
finances
actors
in the
portunitiesIntoaddition
increasetoour
production
throughand
other
affiliated energy
inevitably
increase
costsoffor
consumcompanies.
constant
development
increased
energy
industry
and thus
inevitably
increase
consumcompanies.
In addition
to constant
development
Indeed,
lobbying
is becoming
one
of the costs
most for
important
efficiency,
securing
the interests
of our
customersand
far increased
into the ers.
ers.
Indeed,
lobbying
is
becoming
one
of
the
most
important
efficiency,
securing
the
interests
of
our
customers
far
into
the
future also requires systematic investments. We at Kerava En- strategic areas of focus in the near future. In 2011, the Kerava
strategic
areas of focus
the near
future.
In 2011,
theenergy
Kerava
future
alsoactively
requiresfocused
systematic
at Kerava
En- Energy
companies
joinedinforces
with
dozens
of local
ergy
Group
on allinvestments.
these issues We
regardless
of the
Energy
companies
joined
forces
with
dozens
of
local
energy
ergy
Group
actively
focused
on
all
these
issues
regardless
of
the
companies
to
establish
the
Local
Power
Association,
which
will
challenges in the operating environment.
companies
to establish
Local
Power
Association,
will
challenges in the operating environment.
actively
publicise
the realthe
needs
of our
customers
both which
in public
actively
publicise
the
real
needs
of
our
customers
both
in
public
discussions and in the preparation of decrees and laws. Local
a year of learning
discussions
and inhave
the apreparation
of decrees
and laws.
Local
a year of learning
energy
companies
long tradition
in genuinely
catering
energy
companies
have
a
long
tradition
in
genuinely
catering
A set of diverse challenges turned the year 2011 into a year of for their customers, an aspect that may have been overlooked
theirenergy
customers,
an aspect
may have
been
overlooked
A set offor
diverse
challenges
turned
the year
2011that
intooccurred
a year of byfor
larger
companies
withthat
a different
basis
of operation.
learning
the Kerava
Energy
Group.
Storms
by
larger
energy
companies
with
a
different
basis
of
operation.
learning
for
the
Kerava
Energy
Group.
Storms
that
occurred
in late 2011 tested the processes of our grid operation; turbine
in
late
2011
tested
the
processes
of
our
grid
operation;
turbine
damage at our bioenergy plant drove our production into new outlook for the future
damage
at our bioenergy
plant drove
our production
intodunew outlook for the future
kinds
of challenges;
temperature
variations
burdened the
kinds of
variationsand
burdened
the du- The Kerava Energy Group has invested strongly in protectrability
of challenges;
our districttemperature
heating networks;
telemarketers
Theitself
Kerava
Energy
Group in
hasthe
invested
strongly
in protectrability of
district
heating
networks;
and telemarketers
against
disruptions
electricity
wholesale
maroperating
in our
the retail
market,
some
using dubious
methods, ing
ing
itself
against
disruptions
in
the
electricity
wholesale
maroperating
in
the
retail
market,
some
using
dubious
methods,
together with new requirements imposed by public authorities ket. The company has continued to improve its preparedness
ket.
The
company
has
continued
to
improve
its
preparedness
together
with
new
requirements
imposed
by
public
authorities
on our customer interface put strain on our customer service against fluctuations in consumption by developing the systemagainst
fluctuations
in consumption
by developing
on our customer
interface
put strain financial
on our customer
service atics
of fuel
procurement
and production
control. the systempersonnel.
Furthermore,
challenging
circumstances
atics
of
fuel
procurement
and
production
control.
personnel.
Furthermore,
challenging
financial
circumstances
and ever-increasing, yet not always consistent,regulation of the
and
ever-increasing,
yet
not
always
consistent,regulation
of
the
We expect to see moderate growth in the Group’s main areas
energy sector caused all employees at the companies excepWe expectWe
to estimate
see moderate
growth
in the Group’s
areas
energy
sector
caused
employees
at the
the year
companies
excep- of operation.
that sales
of electricity
will main
continue
tional
stress.
Indeed,
we all
have
to state that
2011 showed
operation.
estimate that
sales of
electricityare
willproceedcontinue
tional
Indeed, weof
have
to state
the yearEnergy
2011 showed
steadilyWe
throughout
Finland.
Operations
that
the stress.
true cornerstone
success
for that
the Kerava
com- toofgrow
to commendably,
grow steadily throughout
Finland.
Operations
are proceedthat the
cornerstone ofstaff
success
Kerava
Energy
comin accordance
with the
strategy selected.
Inpanies
is true
an open-minded
that for
canthe
resist
pressure
and
is ing
ing
commendably,
in
accordance
with
the
strategy
selected.
Inpanies
is
an
open-minded
staff
that
can
resist
pressure
and
is
Energy
not afraid to deal with challenges when facing them. With such vestment activities are methodical. All in all, the Kerava
vestment
activities
are
methodical.
All
in
all,
the
Kerava
Energy
not
afraid
to
deal
with
challenges
when
facing
them.
With
such
employees, the Kerava Energy Group can safely invest in its fu- Group has a good and stable outlook for the future. We predict
Group
has aturnover
good andwill
stable
outlook
foroperating
the future.
We predict
employees,
thewhat
Kerava
Group
the 2012
grow
and the
margin
and
ture,
no matter
theEnergy
challenges
maycan
be.safely invest in its fu- that
that
the
2012
turnover
will
grow
and
the
operating
margin
and
ture, no matter what the challenges may be.
result will improve from the 2011 figures.
result
will
improve
from
the
2011
figures.
financial trenDs in the group
financial trenDs in the group
We have retained our ability to reach our objectives – to
We have
retained our
ability to reach
our objectives –ofto
the operating
preconditions
and competitiveness
The financial standing of the Kerava Energy Group in the 2011 improve
improve
the
operating
preconditions
and
The
financial
standing
of
the
Kerava
Energy
Group
in
the
2011
services that areof
fiscal year was burdened, in addition to exceptional weather our customers – by providing products andcompetitiveness
our
customers
–
by
providing
products
and
are
fiscal
year
was
burdened,
in
addition
to
exceptional
weather
all thethat
while
conditions and disruptions in the marketplace, by a turbine efficient in financial and environmental terms,services
efficient
in
financial
and
environmental
terms,
all
the
while
conditions
and
disruptions
in
the
marketplace,
by
a
turbine
malfunction at the bioenergy plant that caused a loss of elec- minimising disruptions to our customers.
malfunction at the bioenergy plant that caused a loss of elec- minimising disruptions to our customers.
Development of existing networks anD
Developmentof
ofself-sufficiency
existing networks
enhancement
in anD
enhancement
of
self-sufficiency
in
proDuction
proDuction
Jussi Lehto
Jussi Lehto
23
23
Tervahaudankatu 6, Kerava
www.keravanenergia.fi
www.etelasuomenenergia.fi