Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti
Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä SALPAUSSELÄN UUSI KUNTA 2017 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2 Väkiluku 154 139 as Ikäjakauma 0-14v 15,55 % 15-64v 64,4 % yli 64v 20,1 % 2 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Sisällys 1. Työryhmän tehtävät .................................................................................................................... 5 2. Nykytila ....................................................................................................................................... 6 2.1 Toimintaympäristön muutokset .............................................................................................. 6 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila selvitysalueella ......................................................... 10 2.2.1 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen ............................................................ 11 2.2.2 Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen ........................................................ 17 2.2.3 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen .............................................. 19 2.2.4 Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt ........................................................................... 19 2.2.5 Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa .................................................... 20 2.3 Sivistyspalveluiden nykytila selvitysalueella ......................................................................... 24 2.3.1 Sivistystoimen nykytila selvitysalueen kunnissa ............................................................ 25 2.3.2 Sivistyspalveluiden hallinto............................................................................................ 27 2.3.3 Sivistyspalveluiden yhteistyön nykytila .......................................................................... 29 2.4 Teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytila selvitysalueella ................................................. 30 2.4.1 Hollolan kunta ............................................................................................................... 31 2.4.2 Hämeenkosken kunta ................................................................................................... 32 2.4.3 Iitin kunta ...................................................................................................................... 33 2.4.4 Kärkölän kunta .............................................................................................................. 33 2.4.5 Lahden kaupungin tekninen ja ympäristöala ................................................................. 34 2.4.6 Nastolan kunta .............................................................................................................. 35 3. Palvelujen kehityskuva .............................................................................................................. 37 3.1 Palveluverkon kehityskuva selvitysalueella .......................................................................... 37 3.2 Kansallisia kehittämissuuntauksia ....................................................................................... 38 3.3 Lähipalvelujen tulevaisuus ................................................................................................... 40 3.3.1 Palveluverkkotyöryhmän ehdotukset lähipalvelukriteereiksi uudessa kunnassa ............ 41 4. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella .............................................................................................................................. 46 4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Salpauskunnassa ..................................................................... 46 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen uudistuu........................................................... 46 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumisen merkitys selvitysalueella .................................. 47 Palveluverkkoa tulee arvioida huolella ja tulevaisuutta ennakoiden ........................................ 48 3 Asiakasohjaus........................................................................................................................ 49 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Käyttäjäkokemus ................................................................................................................... 49 Keskitetty uuden teknologian hallinnointi ................................................................................ 50 Ennalta ehkäisevät, ajoissa toteutetut ja kuntalaisen omatoimisuuteen ja omaan elinympäristöön sovitetut palvelut .......................................................................................... 50 4.2 Sivistyspalvelut Salpauskunnassa ....................................................................................... 50 Tavoitteena laadukkaat palvelut riittävän isossa palvelukokonaisuudessa ............................. 50 Sivistyspalveluiden jäsennys Salpauskunnassa ..................................................................... 51 4.3 Tekniset- ja ympäristöpalvelut Salpauskunnassa ................................................................ 52 5. Tarkastelu yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ................................................ 53 6. Arvio yhdistymisen mahdollisuuksista ja uhkista palvelujen näkökulmasta ................................ 54 7. Ehdotus Yhdistymissopimukseen kirjattavista palveluverkon periaatteista ................................ 56 7.1 Hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen ...................................................................... 56 7.2 Tehtyjen taloudellisten ratkaisujen kunnioittaminen ............................................................. 56 7.3 Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää, kansalaisten yhdenvertaisuus huomioiden................................................................................................................................ 56 8. Ehdotus Yhdistymishallituksen tehtäviksi palveluverkon osalta ................................................. 57 8.1 Kuntalaislähtöiset palveluprosessit (asiakasosallisuus palvelujen toteuttamisessa) ............. 57 8.2 Monimuotoinen palveluverkosto .......................................................................................... 57 8.3 Lähipalvelumalli ................................................................................................................... 58 8.4 Toimialojen yhteistyö ........................................................................................................... 59 Eriävä mielipide ............................................................................................................................ 60 9 Jäsenet ja kokoukset................................................................................................................. 61 10 Liiteosa .................................................................................................................................... 63 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus nykyisin ....................................................... 64 Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus (koontitaulukko kunnista saaduista tiedoista) ............ 67 Tiukasti ja väljästi normitetut sivistyspalvelut (lainsäädäntö) ...................................................... 71 Kuntayhteistyön eri muotoja ...................................................................................................... 77 4 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 1. Työryhmän tehtävät Salpausselän kuntajakoselvitykselle asetetun palveluverkkotyöryhmän tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmä avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Palveluverkkotyöryhmän tehtävänä on lisäksi tuottaa • • • • suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista palveluiden näkökulmasta. Työryhmä aloitti työskentelynsä ensimmäisessä kokouksessa 15.1., jolloin käytiin läpi tehtäväksiantoa, selvityksen kokonaisuutta ja aikataulua. Kokousaikataulu oli kireä, kaikkiaan kahdeksan kokousta kevään aikana. Työryhmä työskenteli mm. työpajoissa, parityöskentelynä ja aktiivisesti keskustellen. Palveluverkkotyöryhmän tehtävä on ollut haastava, sillä kolmen suuren palvelutoimintakokonaisuuden selvittäminen yhtenä työryhmänä on edellyttänyt kuntien asiantuntijoilta perehtymistä ja paneutumista ongelmakysymyksiin. Raportissa kuvataan sektorien nykytilaa kunnista saatujen kuvausten mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilakuvaus perustuu järjestämissuunnitelma 2014 – 2017 tietoihin sekä kuntien asiantuntijoiden tuottamaan aineistoon. Tulevan kehityskulun hahmottamisen pohjana ovat saatavilla olleet ennusteet väestömäärissä ja arviot palveluiden tarpeista. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu aiemmin tehtyjä kuntakohtaisia selvityksiä ja seudullisia raportteja eri toimialojen kehittämistarpeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkokuvauksen laatimiseen toi oman haasteensa kesken selvityskauden tapahtunut sote-uudistuksen suunnan muuttuminen. Uudessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos irrotettiin kuntarakenneuudistuksesta ja merkittävänä asiana sote-järjestämisvastuu suunniteltiin siirrettäväksi perustettaville viidelle sote-alueelle. Työskentelyn aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisen järjestämisen näkökulma muuttui selvitysalueen kuntien vahvaksi edunvalvonnalliseksi näkökulmaksi. Käynnissä olevat lainvalmistelut sivistystoimen sektorilla toivat oman mielenkiintoisen lisänsä työryhmän työskentelyyn. Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella ja toisen asteen koulutuksen järjestämislupien uudelleen määrittely ministeriössä tulevat vaikuttamaan merkittävästi toisen asteen koulutuksen järjestämiseen myös selvitysalueen kunnissa. 5 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 2. Nykytila 2.1 Toimintaympäristön muutokset Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Toisaalta vanhusten määrän kasvun ennuste lähitulevaisuudessa on jonkun verran matalampi kuin aikaisemmin on oletettu. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 77. Nyt syntyvät lapset elävät entistä vanhemmaksi, mutta syrjäytyneiden nuorten aikuisten eliniän odote on jopa kymmenen vuotta ikäisiään matalampi. Ikääntyneiden määrä kasvaessa väestöllinen ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Väestön kasvu keskittyy yhä harvempiin kuntiin. Lasten ja nuorten määrä kasvaa isommissa kunnissa ja vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Huoltosuhteen muuttuessa kuntien väliset erot lähipalvelujen tuottamisessa kasvavat. Päijät-Hämeen kokonaisväestön määrä kasvaa, mutta väestö keskittyy isompiin kuntiin. Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 117 000 henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 6 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2015-2040 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti 2040 80,9 96,8 86,5 71,2 83,8 2035 81,9 98,3 87,8 72,5 84,6 2030 80 96,4 83,8 2025 76,2 90,4 2020 71,8 82,9 2015 65,6 72 2011 57,6 62,5 54,5 51,8 54,2 60,9 0 7 100 78,2 72 65,1 74,8 200 300 Hollola 100,2 Hämeenkoski Kärkölä 92,9 79,1 64,4 58,5 66,3 102,7 82,6 71,7 68,8 100,2 Lahti 82,8 Nastola 70 Iitti 400 500 600 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Kuntajakoselvitysalueen alueella asuu n. 154 000 asukasta, joista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hollolassa, 9.8 % Nastolassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkoskella. Selvitysalueen kunnista Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75 –vuotiaiden palvelutarpeen suurempi kasvu verrattuna muuhun Suomeen. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Väestön ikääntymisen kustannukset tulevat kohdistumaan etenkin yli 75 –vuotiaiden osuuteen, joka näyttäisi ennusteiden mukaan kiipeävän merkittävän korkeaksi. Kuntajakoselvityksen talous- ja henkilöstötyöryhmä toteaa väliraportissaan mm. että kuntakohtaista kustannuksiin kohdistuvaa vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (n. 16 000 eur/v/yli 75-v.) ja vähiten Iitti (12 500 eur/v/yli 75-v.). Palvelutarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa vuoden 2020 jälkeen koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja 8 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Kuntajakoselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruudukolle. Tummemman punaiset pallot kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto/ Syke ja Tilastokeskus. 9 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila selvitysalueella Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Nykytilan kuvaus perustuu osittain 2014 – 2017 järjestämissuunnitelmasta koottuihin tietoihin sekä kuntien asiantuntijoiden toimittamiin kuvauksiin. Päijät-Hämeen alueella järjestämissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kuntien päätöksillä syntyneet yhteistoiminta-alueet. Mukana suunnittelussa ovat sekä tilaajat että tuottajat kustakin osallistujatahosta tilaajien edustaessa erityisesti kuntanäkökulmaa. Tällä suunnittelumenettelyllä tavoitellaan ajantasaista tiedonkulkua kuntien ja palveluntuottajien kesken jo suunnitelman laadintavaiheessa. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan Terveydenhuoltolain 34 §:n mukaisesti kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyspalveluista, kuvantamispalveluista, lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä suunnitelma käsittää myös sosiaalipalvelut ja lisäksi siinä sovitaan ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä järjestelyistä. Valtioneuvoston asetuksella (337/2011) on lisäksi täsmennetty järjestämissuunnitelmassa huomioon otettavia asioita. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin (sote) alueella on käytössä tilaaja-tuottajatoimintatapa Aavan ja Oivan alueella. Selvitysalueen kunnista Iitti ja Nastola Aavan alueelta sekä Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä Oivan alueelta toimivat tilaajaosapuolina kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien ympäristöterveydenhuollon palveluille. Iitin kunta hankkii ympäristöterveydenhuollon palvelut Kouvolan kaupungilta. Lahden kaupungilla ei ole käytössään vastaavaa mallia, mutta se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin alueen tilaajaviranhaltijoiden yhteistyöhön ja yhteisiin kokouksiin. Aavan alueella Iitillä ja Nastolalla on yhteinen tilaajatehtävää hoitava perusturvalautakunta. Oivan alueella toimii viiden kunnan yhteinen perusturvalautakunta. Aava on hallintomuodoltaan kunnallinen liikelaitos, jolla on päätöksenteossaan ammattiosaajista koostuva johtokunta. Aava toimii osana sosiaali- ja terveysyhtymää ja Oiva taseyksikkönä Hollolan kunnan organisaatiossa. 10 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 2.2.1 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen Peruspalvelukeskus Oiva Oiva on Hollolan kunnan taseyksikkö, joka tuottaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hollolan kunnan lisäksi selvitysalueelta Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sekä selvitysalueen ulkopuolelta Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Palveluja tuotetaan Oivassa hyvinvointipalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueilla. Lisäksi erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto (hankitaan PHSOTEY:lta) sekä hallinto- ja talouspalvelut muodostavat omat tulosalueensa. Hyvinvointipalvelut muodostuvat lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä aikuisväestölle suunnatuista terveyden edistämisen palveluista. Palveluja tuotetaan neljässä tulosyksikössä: 1) Lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikköön kuuluu äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä perhetyö (lapsiperheiden kotipalvelu) , oppilashuollon koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut, joita tuotetaan Hollolan lisäksi Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle. Koulukuraattorija koulupsykologipalvelujen tuottaminen perustuu erilliseen sopimukseen kuntien kanssa. 11 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 2) Terveyden edistämisen yksikköön kuuluu diabeteksen ehkäisy, hoito ja ohjaus, elintapaohjaus, omahoitopisteet, seulonnat, ilmaishoitotarvikejakelu, matkailijoiden rokotukset ja tartuntatautityö ja työttömien terveystarkastustoiminta. Yksiköllä on keskeinen rooli ennaltaehkäisevän työn koordinnoinnissa ja kehittämisessä Oivassa mm. liikuntalähete- ja neuvontamallin koordinointi yhdessä muiden tulosalueiden, kuntien liikuntatoimien ja phlu:n kanssa. 3) Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikköön kuuluvat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun (palveluohjaus, lastensuojelutarpeen selvittäminen, avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut) lisäksi erityispalveluihin kuuluvat ostopalvelut ,(kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, sosiaalipäivystys, ja perheoikeudellinen yksikkö, adoptioneuvonta, ensi- ja turvakotipalvelut) sekä nuorten palvelupiste Mesta. Nuorten palvelupiste Mestassa järjestetään erityisnuorisotyön palveluita Hollolan kunnassa. Lastensuojelun sosiaalityössä on erillinen alkuarviointitiimi ja avo-, sijais- ja jälkihuollon tiimi. Perhekeskus Viisikossa tuotetaan perhe- ja lähityön, perhekuntoutuksen, tukiasumisen ja sijaishuollon palveluita. 4) Sosiaalityön yksikkö, johon kuuluvat toimeentulotuki ja aikuissosiaalityön palvelut sekä työhönkuntoutuksen ja eläkeselvittelyn palvelut. Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueella toimii kotiin annettavien palvelujen tulosyksikkö sekä asumispalvelujen tulosyksikkö sekä vammaispalvelut. Tulosalue turvaa vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään järjestämällä tarkoituksenmukaiset tuki- ja kotihoitopalvelut. Kotiin annettavia palveluja ovat kotihoito, kotisairaanhoito, kotihoidon tukipalvelut, perhehoito ja yli 18-vuotiaiden omaishoidontuki. Tulosalue tuottaa myös tuettua ja tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja dementiahoitoa. Palvelut tuotetaan omana toimintana tai ostopalveluina. Lähtökohtana hoivassa ja huolenpidossa ovat vanhusten tarpeet ja omatoimisuuden säilyminen kuntouttavaa työotetta toteuttaen. Terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueella tuotetaan perusterveydenhuollon lakisääteiset terveyden ja sairaanhoidon palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Oivan kunnille lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla ja kilpailukykyisesti sovitun laajuisessa palveluverkossa. Lisäksi tulosalueelle kuuluu kuntoutuksen tulosyksikkö, joihin kuuluvat mm. puhe- ja toimintaterapia, fysioterapia, terveyskeskuspsykologit ja nuorten mielenterveys-tiimi. Vastaanotoilla tuotetaan terveyden ja sairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja tuetaan ammattihenkilöpanoksella riittävissä määrin muiden tulosalueiden toimintaa. Salpakankaan, Asikkalan ja Padasjoen vuodeosastoilla hoidetaan akuutit perustasoa vaativat sairaudet, pitkäaikaissairaudet, aktiivisesti kuntoutettavat potilaat sekä toteutetaan työnjaon mukaisesti erikoissairaanhoidon jälkeinen jatkohoito, sovitut sairaalahoitoa vaativat jatkohoidot sekä potilaiden saattohoitoa. Tulosalue sisältää myös koko Oivan alueelle annettavat psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapiapalvelut. 12 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Terveysasema Hollola, Asikkala, Padasjoki Terveysasemat Hämeenkoski, Kärkölä, Vesikansa Sosiaalipalvelut Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki Vanhainkoti (Hollola, Kärkölä), tehostetun palveluasumisen yksiköt (Hollola, Hämeenkoski) Tuetun ja tehostetun asumisen yksiköitä, erityistuen yksiköitä yms. Peruspalvelukeskus Aava Aava tuottaa selvitysalueella Nastolan ja Iitin kunnille sekä selvitysalueen ulkopuolisille Hartolan, Myrskylän, Pukkilan ja Sysmän kunnille sekä Orimattilan kaupungille sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Peruspalvelukeskus toimii Kuntalain 87 a §:n mukaisena kunnallisena liikelaitoksena Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatiossa. Aavassa palvelut tuotetaan neljällä tulosalueella: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaalipalvelut, koti- ja asumispalvelut sekä terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen palvelut koostuvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminnoista, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä koulukuraattori ja lasten- ja nuorten psykologipalveluista, lapsiperheiden kotipalvelusta sekä aikuisväestön ennaltaehkäisevistä palveluista, joihin sisältyvät rokotusneuvonta, työttömien terveystarkastukset, matalan kynnyksen terveyskioski sekä lakisääteiset seulontatutkimukset. Palveluja tuotetaan kolmessa alueellisessa lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelutulosyksikössä. 13 Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön ja vammaisten palveluja. Tulosalueen toimintoja ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, toimeentulotuen käsittely, lastensuojelun perhetyö, työpajatoiminta, työ- ja päivätoiminta sekä vammaisten ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut ja Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä ostopalveluna tuotettavat palvelut. Palvelut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö ja erityispalvelut. Koti- ja asumispalvelut tulosalueen toimintoja ovat kotihoito tukipalveluineen, päiväkeskustoiminta, erilaiset asumismuotoiset palvelut kuten tehostettu palveluasuminen sekä vanhainkotihoito, intervallihoito, terveysasemien vuodeosastopalvelut, kotiutustiimi ja omaishoidon tuki. Palvelut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat vuodeosastopalvelut ja sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito, kotihoito erilaisine tukipalveluineen sekä asumispalvelut. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalue tuottaa kaikki Aavan alueen kuntien väestön tarvitsemat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Näitä ovat lääkäreiden ja sairaanhoitajien, hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä mielenterveys- ja päihdetyön vastaanottopalvelut. Lisäksi tulosalue tuottaa kaikki Aavan muiden tulosalueiden lääkäripalvelut ja vastaa hoitotarvikejakelusta. Palvelut tuotetaan kahdessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Hartola Sysmä Padasjoki Heinola Asikkala Hämeenkoski Hollola Nastola Lahti Iitti Kärkölä Orimattila Peruspalvelukeskus Aava Terveyskioski Pukkila Myrskylä Terveysasema 1 Terveysasema 2 Kotihoidon palvelut Kehitysvammahuollon asumisyksikkö Vanhainkoti Työkeskus ja/tai työtoiminnan yksikkö Tehostetun palveluasumisen yksikkö Päihde- ja mielenterveyspalvelujen Sosiaalitoimisto/-palveluja asumisyksikkö 14 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Lahden kaupunki Lahden kaupunki tuottaa itse sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut asukkailleen. Päiväaikaan klinikoilla ja pääterveysasemalla hoidetaan myös päivystystapauksia, ilta- ja viikonloppupäivystys tuotetaan Akuutti 24:stä. Suun terveydenhuoltoa päivisin toteutetaan itse. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys tuotetaan Akuutti 24:stä. Sosiaali- ja terveystoimialan hallinnossa hallinto- ja tukipalveluita tuottavina yksikköinä toimivat esikunta ja keskitetyt tukipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimiala on jaettu kolmeen vastuualueeseen: Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut. Terveyspalvelut jakautuvat avohoidon palveluihin, suun terveydenhuoltoon ja kliinisiin tukipalveluihin, joihin kuuluvat sairaala-apteekki ja kuvantaminen. Vanhusten palvelut ja kuntoutus sisältää Lahden kaupunginsairaalan palvelut, vanhusten avopalvelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, Päijät-Hämeen perheneuvola, sosiaalipalvelut, terveysneuvonta ja vammaispalvelut. Terveyspalvelut Avoterveydenhuollon palveluita tarjotaan kolmella lähiklinikalla, Keskusta, Eteläinen ja Itäinen sekä pääterveysasemalla. Klinikoista kaksi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Keskustan lähiklinikan yhteydessä toimii traumapoliklinikka, mikä palvelee kaikkia kuntalaisia. Lisäksi LKS:ssa toimii sisätautien erikoislääkäripoliklinikka, joka tuottaa sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluja. Terveyspalvelut vastaavat lisäksi hoitotarvikejakelusta, terveyskioskin toiminnasta, terveysneuvosta ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Suun terveydenhuollon yksikössä on oikomishoidon, kliinisen hammashoidon, suun perusterveydenhuollon ja välinehuollon yksiköt ja hammaslääkäripäivystys. Terveyskioskin hoitajatasoiset palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Se toimii ilman ajanvarausta ja sijaitsee palveluiden lähellä jotta kynnys palveluiden käyttämiseen olisi mahdollisimman matala. Terveyskioskin toiminnan painopiste on terveyden edistämisessä ja siihen liittyvässä neuvonnassa sekä ohjauksessa. Terveyskioskilla asioidaan Kela-kortilla ja terveystiedot kirjataan Lahden kaupungin potilastietojärjestelmään. Vanhusten palvelut ja kuntoutus Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää lahtelaisten ikäihmisten ja kuntoutuspalveluja tarvitsevien hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vastuualue jakautuu kolmeen palveluyksikköön, jotka ovat Lahden kaupunginsairaala, Vanhusten avopalvelut ja Lääkinnällinen kuntoutus. LKS:n ydintehtävinä on tuottaa kotona asumista tukevia akuuttigeriatrian palveluja, potilaan toimintakykyä tukevia kuntouttavia palveluja, kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa ja hyvää saattohoitoa. Profiloitujen osastojen lisäksi sairaalassa on akuuttigeriatrinen arviointiyksikkö sekä kotisairaala/koti-kuntoutusyksikkö. Kotihoidon lääkäritoiminta on integroitu osaksi LKS:n toimintaa. Osana sairaalaa toimii myös geriatrinen keskus, jossa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. LKS tuottaa seudullisena palveluna vaativan kuntoutuksen palveluja. Osana palvelurakenteen muutosta sairaalan 15 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä pitkäaikaishoitoa korvataan asteittain palveluasumisen palveluilla ja tavoitteena on yksiportainen pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon palvelujärjestelmä. Vanhusten avopalvelujen ydintehtävä on tukea ikäihmisten kotona asumista. Vanhusten avopalvelut muodostuvat SAS-toiminnasta (selvitä, arvioi ja sijoita), omaishoidontuesta, päivätoiminnasta, kotihoidosta ja palveluasumisesta. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja sidosryhmien kanssa tiimeissä, työyhteisöissä ja palveluverkostoissa. Lääkinnällinen kuntoutus muodostuu toiminta- ja fysioterapian avo- ja laitospalveluista. Osana lääkinnällistä kuntoutusta toimii myös kaatumis- ja osteoporoosiklinikka Kaaos. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalvelujen ensisijaisuutta. Hyvinvointipalvelujen vastuualue järjestää palveluja lastensuojelussa, psykososiaalisissa palveluissa, sosiaalipalveluissa, terveysneuvonnassa sekä vammaispalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu kasvatus- ja perheneuvontaa seudullisesti tuottava Päijät-Hämeen Perheneuvola. Lastensuojelun palveluyksikössä toteutetaan lapsi- ja perhekohtaista ja ehkäisevää lastensuojelutyötä alkuarvioinnissa ja lastensuojelutarpeen selvittelyssä, sosiaalityössä ja perhehoidon yksikössä. Lisäksi omia lastensuojelulaitoksia on viisi ja perhepalvelukeskus, joka tuottaa avohuollon palveluja yhteistyössä muiden palveluyksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa. Toimialojen välinen yhteistyö on tärkeää ehkäisevän lastensuojelun onnistumisessa. Psykososiaaliset palvelut toimii mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalueen, PäijätHämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön, Lahden A-klinikkatoimen ja muiden palvelutuottajien ja asiantuntijatahojen kanssa. Omana toimintana järjestetään nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut nuorisovastaanotolla ja asunnottomille asuntojen hankinta ja asumisen tuen järjestäminen. Päihdehuollon erityispalvelut, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ja kuntoutusta tukevat palvelut järjestetään ostopalveluina. Päijät-Hämeen perheneuvola tuottaa kasvatus- ja perheneuvontaa ja avioliittolain mukaista perheasiain sovittelua Päijät-Hämeen alueella ja lahtelaisille lapsille puheterapiapalveluja. Sosiaalipalvelujen palveluyksikköön kuuluvat toimeentuloturva, aikuissosiaalityö, sosiaalinen luototus, maahanmuuttopalvelut ja työhönkuntoutus. Terveysneuvontapalvelut vastaavat ennaltaehkäisevin toimenpitein äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, ehkäisyneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun toiminnasta sekä kohdun kaulaosan syövän seulonnoista ja terveyden edistämisen koordinoinnista. Vammaispalvelujen palveluyksikkö järjestää vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut, päiväaikaisen toiminnan ja palveluohjauksen. Asumispalveluja tuotetaan suunnitelmallisesti myös seudun muille peruspalvelukeskuksille. Palveluja ostetaan edelleen myös Eteva kuntayhtymältä. Suunnitelmissa on siirtää osa Nastolan ja Hollolan alueella olevista Etevan asumispalveluista Lahden omaksi toiminnaksi. 16 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Seudullisesti vastuukuntamallilla järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja vastaanotto-osasto ja Päijät-Hämeen perheneuvola sekä tulkkikeskuksen ja maahanmuuttajien työhönvalmennus sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluja kehitetään ja järjestetään yhteistyössä seudun peruspalvelukeskusten ja palveluntuottajien kanssa. 2.2.2 Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen Erityistason palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (sairaanhoitopiiri) kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (Erva-alue). Sairaanhoitopiirien yhteistyönä on laadittu vuonna 2009 Erva-alueen strategia Yhdessä enemmän – Kumppanuudella. Tampereen yliopistollisen sairaalan Erva-alue muodostaa strategian mukaan sopimuspohjaisen, kumppanuuteen perustuvan yhteistoimintaverkoston, jossa kukin kuntayhtymä toimii tasa-arvoisena yhteistyökumppanina, mutta kuitenkin sovittuihin toimintatapoihin sitoutuen. Terveydenhuoltolain edellyttämä Erva-tasoinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on valmistelussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshpn) johdolla. Järjestämissopimuksessa sovitaan seuraavista asioista: 1. Toimintojen keskittäminen / työnjaosta sopiminen 2. Ensihoito ja sairaankuljetus 3. Sopiminen uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista 4. Potilasturvallisuus 5. Työvoiman saannin turvaaminen ja ennakointi 6. Yhteinen tutkimusstrategia / tutkimusyhteistyö 7. Laadunhallinta 8. Hankintaorganisaatio 9. Vertailujohtaminen 10. Erva-tasoinen yhtenäinen tietojärjestelmä Pirkanmaan Erva-alueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet lääkinnällisten tarvikkeiden määriteltyjen tuotenimikkeiden yhteishankinnasta. Yhteishankinnalla on viimeisten neljän vuoden aikana saavutettu merkittävät edut. Lääkehuollon yhteishankinta on laajentunut vuoden 2010 alusta kattamaan Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Erva-alueet. PäijätHämeen osalta on sovittu koko alueen hyödyntävän kyseisiä yhteishankintamenettelyjä. Päijät-Hämeen erikoissairaanhoidon laajuutta ja erityisvastuualuesuuntautuneisuutta on selvitetty kuntien ja alueen toimijoiden yhteisessä omistajapoliittisessa yhteistyöryhmässä. Erillisen vertailuselvityksen teki asiasta HTL Asko Rytkönen KeskiSuomen sairaanhoitopiiristä (ksshp). Suuntautumisasiassa on kuultu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HYKS) ja Pshp:n ja vastaavien yliopistojen edustajia. Yhtymän valtuusto päätti hakea 17.12.2012 yksimielisesti valtioneuvostolta siirtymistä HUS –erva alueeseen. 17 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät-Hämeessä erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta vastaa PHSOTEY. Erikoissairaanhoidon ydintoimintaa on kiireellisen hoidon järjestäminen ja tuottaminen ja sen ohella tuotettava elektiivinen toiminta pohjautuu suurelta osin päivystysvalmiuden ylläpitämiseen tarvittavaan resursointiin. Tavoitteena on säilyttää keskussairaala vetovoimaisena sairaalana, jonka palveluvalikoima on laaja ja tuotantokyky hyvä ja taloudellinen. Tavoitteena on myös hallita ostopalvelujen kasvua. Keskussairaala on ainoa erikoissairaanhoidon yksikkö yhtymän alueella. Sairaansijoja on 489. Sairaalassa on edustettuina 36 erikoisalaa 50:stä virallisesta lääketieteen erikoisalasta. Keskussairaalassa on 211 erikoislääkärin virkaa ja 56 erikoistuvan lääkärin virkaa. Lisäksi sairaalassa on kaksi hammaslääkärin virkaa suu- ja leukakirurgiassa. Sairaalassa on 24/7 sairaalapäivystyksessä 8 erikoisalaa/lääkäriä, takapäivystyksessä 6 (7) erikoisalaa/lääkäriä, osa-aikaisessa takapäivystyksessä 2 erikoisalaa/lääkäriä ja puhelinpäivystyksessä 1 erikoisala. Yleislääketieteen päivystys edustaa 37 sairaalassa toimivaa lääketieteen erikoisalaa. Keskussairaalakiinteistössä toimii myös Pshp:n sädehoidon yksikkö PHKS:n syöpätautien poliklinikan yhteydessä. Aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon yksiköistä osa toimii Lahden keskustassa useissa eri yksiköissä. Toiminnallisesti psykiatrian erikoisalat ovat tehneet perinteisesti yhteistyötä alueen perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Somaattisten sairauksien osalta palvelupolkuja on tuettu alueellisella koulutuksella. Erikoislääkäreiden jalkautumista perusterveydenhuoltoon on jo tai suunnitteilla somaattisista erikoisaloista vuonna 2013 kardiologiassa, ortopediassa, infektiosairauksissa ja lastentaudeilla. Urologiassa ja haavanhoidossa on käynnissä hoitotyön jalkautusta. Keskussairaalakiinteistön kehittämissuunnitelma pohjautuu toiminnallisiin tarpeisiin. Tarvesuunnittelussa huomioidaan myös erva-tasoinen työnjako ja osaamiskeskukset. Uudisrakentamisen toteutus pohjautuu omistajakuntien päätöksentekoon. Lahden kaupunginsairaala Lahden sosiaali- ja terveystoimialan vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimii Lahden kaupunginsairaalassa Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka, joka on aloittanut toimintansa tammikuussa 2012. Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Kaupunginsairaalan tiloissa terveyspalveluiden vastuualueella toimii myös erikoislääkäripoliklinikka. Erikoislääkäripoliklinikka palvelee lahtelaisia sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluilla ja eräillä hoitajien tekemillä erityistutkimuksilla. Poliklinikan toimintaan kuuluvat keskeisimmät perustason sisätautien erikoisalan tehtävät. Työnjako keskussairaalan sisätautien poliklinikan kanssa on vakiintunut. Potilaat hakeutuvat tutkimuksiin pääosin terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä. Myös keskussairaala ja yksityiset lääkärit ohjaavat potilaita poliklinikalle, keskussairaalan kanssa sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti. Poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella. Hoitotakuun aikarajat saavutetaan, joskin odotusajat tutkimuksiin pidentyvät herkästi henkilöresursseista johtuen. Odotusajoista raportoidaan yhteistyötahoille säännöllisesti. 18 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 2.2.3 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä on kaksi ympäristöterveydenhuollon tuottajaa, Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus. Ympäristöterveyskeskus järjestää terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut alueella, jonka yhteinen väestömäärä on noin 104 000 asukasta. Iitin kunta hankkii ympäristöterveydenhuollon palvelut Kouvolan kaupungilta. Hallinnollisesti ympäristöterveyskeskus koostuu kahdesta tulosalueesta: terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto. Terveydensuojelu palvelujärjestelmä perustuu osaamiskeskuksiin, joihin sijoitetun henkilöstön erikoistumisalueet ja työnjako luovat koko toiminta-alueen palvelujen tasalaatuisuudelle ja palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuden toteutumiselle hyvät lähtökohdat. Eläinlääkintähuollon toiminta perustuu kunnaneläinlääkärien toteuttamaan suur- ja pieneläinten terveyden- ja sairaanhoitoon. Eläinlääkärit toimivat yhdessä tiimissä, jossa työnjakoa toteutetaan erikoistumisalueiden pohjalta. Pieneläinpäivystyksen hoitavat yksityiset pieneläinasemat sopimuspohjaisesti. Ympäristöterveyskeskuksessa on valvontaeläinlääkärin virka. Virkaa käytetään valvontatehtäviin kaikkien ympäristöterveydenhuollon toimijoiden alueella Päijät-Hämeessä. 2.2.4 Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt Ensihoitopalvelut ja palvelutasopäätös Sairaankuljetus on siirtynyt sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi ja sen tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista sekä kuvataan palvelun sisältöä Päijät-Hämeen ensihoitojärjestelmässä vaativan hoitotason ensihoitajat kuuluvat yhdessä kenttäjohtajien kanssa PHSOTEY:n ensihoitokeskuksen palvelukseen. Alueella operoi 24/7 kolme vaativan hoitotason yksikköä. Yksiköiden miehistöt ovat säännöllisessä työkierrossa akuuttisairaanhoidon alueella. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot. Ensihoitokeskuksen kumppani on Päijät-Hämeen pelastuslaitos, joka huolehtii 10 ensihoitoyksikön miehityksestä, kaikesta tarvittavasta ajoneuvokalustosta sekä osasta asemapaikkoja. Yhteistoimintasopimuksessa molempien osapuolten vastuut on määritelty sekä sovittu seurantajärjestelmistä. Osana ensihoitopalvelua järjestetään kiireettömien ambulanssia vaativien potilaskuljetusten järjestäminen ensihoitokeskuksen omana toimintana. Siirtokuljetusyksiköt toimivat osaltaan lisävalmiutena kiireellisissä kuljetuksissa sekä suuronnettomuusresurssina. 19 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö Alueellinen yhteyspäivystyskeskus Akuutti24 hoitaa välitöntä päivystyshoitoa vaativia potilaita 24/7 alueellisesti sovitun hoidon porrastuksen mukaisesti. Kiireettömämpää apua tarvitsevat potilaat ohjataan virka-aikaisten palvelujen piiriin. Vuosittainen potilasmäärä on noin 90 000 käyntiä. Akuutti24 toimii hoitoprosessien mukaisesti ilman raja-aitaa yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon välillä. Akuutti24 toimii hoitoprosesseittain ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat toiminnan kehittämistä. Lahden kaupunki, Oiva-kunnat sekä Aava-kunnat ovat varanneet asukkailleen mahdollisuuden päivystyksen ympärivuorokautiseen käyttöön. Sosiaalipäivystys Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys tuottaa palvelun kaikille Päijät-Hämeen kunnille, paitsi Aavan kunnista ei Iitille (palvelun tuottaa Kouvolan kaupunki). Lahti järjestää palvelun, jonka toimipiste on Lahden poliisilaitoksella, jossa se toimii yhteistyössä eri viranomaisten ja peruspalvelukeskusten kanssa. Sosiaalipäivystyksen tulevat asiat / asiakkaat koskevat lastensuojelua (lastensuojelutarpeen arviointi, lastensuojeluilmoitukset sekä alaikäiset rikoksentekijät), lähisuhdeja perheväkivaltaa, nuoria päihteidenkäyttäjiä ja vanhuksien akuutteja selviytymisongelmia sekä muita kriisitilanteita. Sosiaalipäivystys ei toimi vielä kaikkina päivinä ja sen toiminta tuleekin laajentaa ympärivuorokautiseksi 24/7 toimintaa selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaisesti. 2.2.5 Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa Työterveyshuolto Työterveyshuollon painopiste on siirtynyt työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja toisaalta työn jaon kehittämistä jatketaan. Työterveyshuollon sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnoista ja työn jaosta on laadittu ohje Työterveys Wellamon ja Päijät-Hämeen alueen kansaterveystyöstä vastaavien ylilääkäreiden kesken joulukuussa 2012. Geriatriset palvelut Lahden vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimii osana sairaalapalveluja Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka. Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Molemmat poliklinikat ovat lähetepoliklinikoita. Tuotettava palvelu on diagnostista ja konsultoivaa eli potilas käy 1-3 kertaa geriatrisessa keskuksessa, jonka jälkeen hoitovastuu kokonaisuudessaan siirtyy takaisin terveyskeskukseen. Geriatrinen keskus toimii myös geriatrisen toiminnan kehittämisen ja koulutuksen keskuksena. Geriatrinen keskus on järjestetty Lahden kaupungin omana toimintana. Tahtotilana on geriatrisen toiminnan seudullinen keskittäminen. Geriatrisen toiminnan kehittämisen keskeiset seudulliset painopistealueet ovat: 20 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 1. Geriatrisen erikoisosaamisen seudullinen keskittäminen, mutta samalla riittävä aluegeriatrian resursointi 2. Geriatrisen toiminnan ja osaamisen kehittämisen alueellinen koordinointi ja kehittäminen 3. Vanhuspsykiatrian vahvistaminen ja erityisen haastavien potilasryhmien hoitoon erikoistuneen alueellisen yksikön perustaminen 4. Vanhussosiaalityön vahvistaminen 5. Yhteistyön vahvistaminen 3. sektorin kanssa 6. Geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden koulutusohjelman kehittäminen Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut on järjestetty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä Lahden, Heinolan, Oivan ja PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksen omana palvelutuotantona ja ostopalveluna kehitysvammahuollon kuntayhtymiltä. Kehitysvammapsykiatriaa kehitetään keskitetysti Etevan alueella koska kyseessä on erityisosaamista vaativan ja väestötasolla pienen ryhmän palveluista. Palveluja ostetaan myös yksityisiltä palvelujentuottajilta tai yhdistyksiltä/säätiöiltä. Perusterveydenhuolto tapahtuu peruspalvelukeskuksissa. Päivähoito ja erityisopetus järjestetään joko omassa kunnassa tai Päijät-Hämeen alueella keskitetymmin. Asiantuntijapalvelut tai vaativan tason tutkimus ja kuntoutus ja opetus ovat pääosin keskitetty Päijät-Hämeen alueella tai sen ulkopuolelle. Erityishuoltopiirit järjestävät asiantuntijapalveluita, vaativan tason tutkimuksia ja kuntoutusta sekä opetusta, perhehoitoa ja palveluasumista. Palvelurakennetta kehitetään siten, että avohuollon voimavaroja vahvistetaan ja niitä keskitetään Päijät-Hämeen alueelle. Lisäksi PHSOTEY, Lahden ja Heinolan kaupungit ja Oiva pyrkivät hyödyntämään aiempaa enemmän toinen toistensa voimavaroja yhteistyön pohjalta. Asiakkaiden palveluohjausta tehostetaan tavoitteena ohjata aiempaa tarkemmin ostopalveluiden käyttöä. Tavoitteena on erityishuoltopiireistä ostettavien palveluiden selkiyttäminen, johon liittyy palveluohjauksen tehostaminen ja painopisteen siirto avohuollon ensisijaisuuteen. Erityishuoltopiiriin ohjataan vaikeimmin kehitysvammaisten tutkimusjaksot ja hoito. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lahden sosiaali- ja terveystoimiala työstää yhdessä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian kanssa Lahden mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen järjestelyä. Kehittämistyö on käynnistynyt vuonna 2012 ja työtä jatketaan 2013–2014 selvittämällä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tila ja tarve ja luomalla yhteistyössä toimiva käytäntö palvelujen järjestämiselle. Nykytilan analyysi ja työstettävä muutosprosessi on tarkoitus toteuttaa yhtenäisenä kehittämishankkeena. Kehittämishankkeen vastuutaho on Lahden sosiaali- ja terveystoimiala. Kumppanina erikoissairaanhoidon osalta on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän keskussairaalan aikuispsykiatria. Ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoi Päijät-Hämessä seutukoordinaattori, joka toimii Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa, ja jota rahoitetaan kuntien toimesta. 21 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuoltolain 3.luvun 29 § säätää lääkinnällisen kuntoutukseen kuuluvat osaalueet. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat: • • • • • • • Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi Kuntoutustutkimus Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut kuntoutumista edistävät toimenpiteet Apuvälinepalvelut Sopeutumisvalmennus Edellä mainituissa kohdissa tarkoiteutuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa Kuntoutusneuvonta tulisi antaa kaikissa peruspalvelukeskusten lääkinnällisen kuntoutuksen yksiköissä, terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden ja asiantuntijahoitajien vastaanotoilla. Kuntoutusohjaus on keskitetty PHSOTEY:n kuntoutuskeskukseen psykiatrista kuntoutusohjausta lukuun ottamatta. Kuntoutuskeskuksessa toimii näkö- ja kuulovammaisten lasten ja aikuisten, hengityselinsairaiden lasten ja aikuisten, neurologisia sairauksia sairastavien lasten ja aikuisten, liikuntavammaisten lasten ja aikuisten, reumasairaiden lasten ja aikuisten sekä syöpäsairaiden aikuisten kuntoutusohjaajat. Lastenpsykiatrian yksikössä on kaksi kuntoutusohjaajaa. Toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä kuntoutustarpeen arviointi tehdään tarvittaessa lääkärin, erityistyöntekijän tai terapeutin vastaanottokäynnin yhteydessä työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia on keskitetty aikuisten osalta PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikköön. Vammaisten lasten kuntoutustutkimus tapahtuu lastenneurologian yksikössä. Ikääntyneiden kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen ja palveluohjaus on osana peruspalveluja (esim. Ikihyvä Päijät-Häme malli). Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut kuntoutumista edistävät toimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Hoitovastuun mukaisesti niitä voidaan toteuttaa myös erikoissairaanhoidossa (sovittava hoitoketjuissa) tai erikoissairaanhoidon ostopalveluna. Ikääntyneiden tai vammaisten kotikuntoutusta kehitetään osana kotihoitoa. PHSOTEY:n apuvälineyksikkö vastaa Aavan ja Oivan (12 kunnan) perusapuvälinepalveluista. Lahti ja Heinola vastaavat omista perusapuvälinepalveluista. PHSOTEY:ssä ei ole ollut erikoissairaanhoidon kuntoutusosastoa. Kuntoutus on tapahtunut pääsääntöisesti peruspalvelukeskusten vuodeosastoilla. Tartuntatautien ehkäisy ja hygieniatyö 22 Tartuntatautilain (25.7.1986/583) mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien vastustamistyöstä alueellaan. Tätä tarkoitusta varten tulee kunnissa olla nimettynä tartuntataudeista vastaava lääkäri. Sairaanhoitopiirien tehtäväksi on laissa määritelty tartuntatautien vastustamistyön ohjaus piirin alueella, toimiminen alueellisena asiantuntijana sekä tartuntatautien torjuntatyön alueellisen toteutumisen seuranta. Sairaanhoito- Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä piiri avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnan toimielintä tartuntatautien toteamisessa, epidemioiden selvittämisessä sekä tartuntojen jäljityksessä. Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavana lääkärinä toimii Päijät-Hämeen keskussairaalan infektiosairauksien ylilääkäri, jonka lisäksi keskussairaalan infektioryhmään kuuluvat infektiosairauksien erikoislääkäri sekä kolme hygieniahoitajaa. Lahdessa on tartuntatautien vastaanotto, joka vastaa tartuntatautien ehkäisystä ja hoidosta. Saattohoito ja palliatiivinen hoito Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri on julkaissut saattohoidon maakunnallisen ohjeistuksensa vuonna 2005. Siinä on määritelty saattohoidon maakunnalliset toimintaperiaatteet. Saattohoito tapahtuu tyypillisimmillään Päijät-Hämeen seudulla perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa tai vanhustenhoitoyksiköissä. Saattohoidon kehittämisen merkittävä osa-alue on myös vanhusten palvelurakenteen muutos, joka osaltaan muuttaa myös saattohoidon toimintaympäristöä. Saattohoitoa toteutetaan entistä useammin palveluasumisessa ja kotioloissa. Lahden kaupunginsairaalassa on palliatiivisen hoidon osasto. Tällä hetkellä Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osastolla hoidetaan pääasiassa lahtelaisia potilaita, mutta osastolla on mahdollisuus tarjota palveluja myös ulkokuntalaisille ja osaston kapasiteetti riittää koko seudun eritystason saattohoidon palvelutarpeeseen vastaamiseen. Osastolla on 23 potilaspaikkaa. Osaston tekee systemaattista palliatiivisen hoidon kehittämistyötä ja on erikoistunut myös kivunhoidon erityiskysymyksiin. Myös kotisaattohoitoa osastolta käsin on toteutettu yhteistyössä kotisairaalan kanssa. Yhteistyötä tehdään Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa erityisesti syöpä- ja kipupoliklinikan kanssa. Asiantuntija-apua hankitaan lisäksi Terhokodin lääkäreiltä ostopalveluna. Sosiaalialan osaamiskeskus Verson toiminta Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja hoito Seudullinen toimintasuunnitelma väkivallan ehkäisyyn ja korjaavien toimien kuvaamiseen ja kehittämiseen on valmistunut vuonna 2013. Se on koottu kuntien, järjestöjen ja poliisin edustajista koostuvassa työryhmässä, jota Verso koordinoi. Ehkäisevän työn seutukoordinaatio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen koordinointi on Verson järjestämää toimintaa peruspalvelukeskuksille ja Lahdelle ja Heinolalle. Tämä mahdollistaa väestötasoisen edistämistyön ja alueellisten työryhmien tuen. Kunnat rahoittavat toiminnan ja toimi on sijoitettu Versoon. Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaaliasiamiestoiminnan Päijät-Hämeen kunnille tuottaa Verso ostopalveluna. Tämä mahdollistaa objektiivisuuden työssä ja kunnista saatavan tiedon alueellisen vertailun. 23 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Yhteistyö sosiaalipalvelujen järjestämisessä Palvelujen turvaamiseksi alueella on tehty yhteistyötä erityistä osaamista vaativien sosiaalipalvelujen osalta ja myös alueella yhteisten palvelukriteerien, maksujen ja korvausten määrittämiseksi. Seudullisena keskitettynä palveluna toimii PäijätHämeen perheneuvola, kasvatus- ja perheneuvonta ja avioliittolain mukainen perheasian sovittelu. Pikkulapsityöryhmän toiminta on alkanut syksystä 2013 alkaen ja siihen liittyvä seudullinen yhteistyö lastenpsykiatrian ja perustason toimijoiden kanssa. Lisäksi toimii keskitetty perheoikeudellinen yksikkö, seudullinen perhehoitoyksikkö ja sen palvelut ml. yhtenäiset palkkio- ja korvausperusteet ja sosiaalipäivystys on järjestetty yhteistyönä. Talous- ja velkaneuvontaa, rikos- ja riita-asioiden sovittelua ja maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa tuotetaan keskitetysti. 2.3 Sivistyspalveluiden nykytila selvitysalueella Kuntien vastuulla olevat sivistyspalvelut voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan: tiukasti ja väljästi normitettuihin palveluihin. Luokittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä kunnalle lainsäädännöllä asetettua velvoitetta tuottaa palvelua lainsäädännössä määritellyssä laajuudessa. Kuntien on järjestettävä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita kuntalaisille, mutta useimmissa väljästi normitetuissa palveluissa kunnat voivat lähes vapaasti päättää missä laajuudessa (maantieteellisesti, ajallisesti, sisällöllisesti) palvelua järjestetään. Osassa väljästi normitetuista palveluista kunnan päätös tuottaa kyseistä palvelua johtaa kuitenkin samalla tiukempaan normitukseen (esim. lukiokoulutus). Luokittelu ei ota kantaa kuntaperusteisen palvelutuotannon merkitykseen kunnan perustehtävien (kuntalaisten hyvinvointi, alueen elinvoimaisuus jne.) näkökulmasta tai kustannusten jakautumiseen eri palveluissa kuntien, valtion ja palvelun käyttäjien kesken vaan perustuu pelkästään voimassa olevan normituksen kunnille asettamaan velvoitteeseen tuottaa kyseistä palvelua. Tiukasti normitettuja selvitysalueen kuntien tuottamia sivistyspalveluita ovat • • Varhaiskasvatus (Laki ja asetus lasten päivähoidosta) ja Perusopetus (Perusopetuslaki ja asetus). Väljästi normitettuja selvitysalueen kuntien tuottamia sivistyspalveluita ovat • • • • • • • • Kulttuuri (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta, kirjastolaki ja –asetus, museolaki ja –asetus, teatteri- ja orkesterilaki); Liikunta (Liikuntalaki); Nuoriso (Nuorisolaki ja -asetus); Vapaa-sivistystyö (Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä); Taiteen perusopetus (Laki ja asetus taiteen perusopetuksesta); Toisen asteen koulutus (Lukiolaki ja -asetus sekä Laki ammatillisesta koulutuksesta). Aamu-/iltapäivä toiminta Kerhotoiminta Liitteessä ko. lainsäädäntö. 24 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 2.3.1 Sivistystoimen nykytila selvitysalueen kunnissa Hollola Hollolan sivistystoimen palvelurakennetta on voimakkaasti uudistettu ja tiivistetty niin kouluverkon kuin päivähoidonkin osalta osana talouden sopeutusohjelmaa. Vapaaaikatoimen osalta palveluverkko tarpeen muutosta ei ole näköpiirissä. Palveluverkon osalta lähitulevaisuudessa ei ole tarvetta tiivistää rakennetta jo päätetystä. Oppilasmäärien kehityksen ja palvelutarpeen näkökulmasta päätetty rakenne on tarvetta vastaava. Palveluverkko on jaettu koko kunnan osalta kahteen palvelualueeseen, joita molempia hallinnoi yhteistyössä työparina palvelualueen rehtori ja varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö yhdessä palvelualueiden muiden esimiesten kanssa. Toimintamallia toteutetaan jaetun johtamisen ja henkilöstön aidon osallistamisen kautta. Jokainen sivistystoimen esimies osallistuu myös koko toimialaa koskevaan valmisteluun sekä suunnitteluun. Hollolan kunta on linjannut vuoden 2014 talousarviossa merkittäviä talouden sopeuttamistoimia. Toimintamenojen säästöt näkyvät palveluissa. Kunnan palveluverkko supistuu toimintavuoden aikana, kun Miekkiön koulu lopettaa toimintansa ja Ylikartanon, Piiparin ja Viirikukon päiväkodit lopettavat toimintansa. Kirjaston aukioloajat supistuvat ja koulujen tuntikehys alenee. Lukion lakkauttamisen myötä lukiopalvelujen tarjonta kunnassa päättyy ja kaikki II-asteen koulutus haetaan tämän jälkeen etäämpää. Hämeenkoski Syksystä 2011 Hämeenkosken koulutoimessa esi- ja 1. - 6. -luokkien perusopetus keskitettiin kunnan ainoalle, Hämeenkosken koululle. Vuoden 2012 alusta päivähoito keskitettiin koulun yhteyteen valmistuneeseen Päiväkoti Päivänpaisteeseen. Koululle keskitettiin v. 2012 kesällä edelleen kunnan ruokapalvelut, jossa valmistetaan aterioita myös Oivan vanhustyölle ja kotipalvelun ateriapalveluun kunnan alueella. Yläluokkien oppilaiden opetus on toistaiseksi ostettu Hämeenlinnan kaupungilta Lammin taajaman Hakkalan koululta. Tiivistyvän seudullisen yhteistoiminnan ja erityisesti OPS-2016:n velvoitteiden pohjalta on tarkoitus lähiaikoina tutkia yläluokkaopetuksen yhteistyömahdollisuuksia Päijät-Hämeen suunnalta. Iitti Kunta järjestää esiopetusta ja perusopetusta kunnassa asuville oppivelvollisille lapsille viidessä alakoulussa, erityiskoulussa ja Iitin yläkoulussa.. Perusopetuksen jälkeistä lukiokoulutusta annetaan Iitin lukiossa. Yläkoulussa ja lukiossa käy oppilaita myös Orimattilasta ja Kouvolasta Lisäksi kunta järjestää aikuiskoulutusta Iitin kansalaisopistossa. Iitin kunnan ylläpitämässä Iitin kansalaisopistossa järjestetään yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskoulutusta sekä lyhytkestoista ammatillista täydennyskoulutusta. Iitin kunnan kaikki erityisopetus on resurssoitu erityisopetusyksikköön. Erityisluokat on sijoitettu perusopetusta antavien koulujen yhteyteen sekä kahden lastensuojelulaitoksen yhteyteen huolehtimaan huostaanotettujen lasten perusopetuksen saamisesta. Erityisopetusta järjestetään myös yhteistoiminnassa lähikuntien kanssa. Harjaan- 25 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä tumisopetus järjestetään Kouvolassa Tähteenkadun koulussa (Kuusaankoski) ja dysfasiaopetus Kouvolassa Viialan koulussa (Myllykoski). Oppilasmäärät ovat olleet lievästi laskevia. Iitin kuntastrategian mukaisen kouluverkon mitoituksen mukaisesti kunnassa ei ole alle 3-opettajaisia kouluja. Kärkölä Kärkölän sivistystoimi on toiminnallisesti osa Hollolan palvelualuetta, tilaaja/tuottajamallin mukaisesti. Kärkölän palveluverkko on vielä hajallaan ja tarvetta palvelurakenteen tarkastelulle olisi. Lukiotoiminta päättyy vuonna 2015. Toiminnan muutoksen ja oppilasmäärien näkökulmasta palveluverkossa olisi selkeästi parantamisen varaa. Oppilasmäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa laskevia, joten kouluverkkoa on välttämätöntä tarkastella lähivuosina. Kärkölän lukion lakkautuminen johtaa haasteeseen yläkouluopetuksen järjestämisen ja sen säilymisen näkökulmasta. Yläkoulu jää oppilasmäärältään pieneksi, jolloin myös opetustuntien määrä jää alhaiseksi huomioiden opetuksen virkarakenne. Tilannetta voi lähestyä yhtenäisen perusopetuksen kautta, jolloin perusopetus on keskitetty Kärkölän alueella yhtenäisen perusopetuksen mallin mukaisesti tai vaihtoehtoisesti siten, että yläkouluopetus järjestetään seudullisesti keskitetysti ja säilytetään pienet kouluyksiköt alakoulujen osalta. Lahti Lahden sivistystoimialalla on tarkasteltu säännöllisesti palveluiden ja palveluverkkojen toimivuutta palvelutarpeen, toimintojen kehittämisen ja tuottavuuden näkökulmasta. Palveluverkkoon liittyvä suunnittelu, taustatietojen ajantasaisuus ja tulevien palvelutarpeiden ennakointi on jatkuva prosessi, jossa huomioidaan palvelutarpeet, ennakoidaan muutokset palvelutarpeissa ja kohdennetaan tulevaisuuden palvelujen suunnittelua. Palveluverkon suunnittelussa käytetään apuna Lahden yleiskaavan 2015 aluekohtaisia väestöennusteita, joiden mukaan palveluverkkoon kohdistuu kasvupaineita Lahden itäisellä ja eteläisellä alueella. Varhaiskasvatuksen osalta tulevaisuudessa tarvitaan keskitettyä palveluohjausta ja yksityisen hoidon toimintaedellytysten tukemista. Ilta-, viikonloppu- ja vuorohoitopalvelut keskitetään suurempiin yksiköihin. Esiopetus pyritään saamaan koulujen yhteyteen esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistämiseksi. Perusopetuksen osalta linjaustarve on edelleen palveluverkossa ja tilojen käytön tehostamisessa. Nuorisopalveluissa nähdään tärkeäksi alueellisen toimintamallin rakentaminen koulutus- ja nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamiselle. Kirjasto- ja tietopalveluiden osalta on tarvetta tulevaisuudessa uudistaa ja modernisoida fyysiset- ja liikkuvat palvelut. Koko yleissivistävän aikuiskoulutuksen keskitettyjä palveluita ja palvelurakenteita tulee tarkastella kokonaisuutena. Lasten kulttuuriverkostoa kehitetään edelleen. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä tapahtumatoiminnan linjaukset ja painotukset ovat tulevaisuuden suunnittelussa mukana. Lahdessa toimii kaksi yksityistä lukiokoulutuksen järjestäjää: Lahden yhteiskoulun lukio ja Lahden Steinerkoulun lukio. Lahden Lyseon lukio ja Salpausselän lukio yhdistyvät yhdeksi lukioksi 1.8.2014. 26 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Nastola Nastolan valtuusto on 27.1.2014 päättänyt koko kunnan alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon uudistamisesta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittämistä varten teetettiin palveluverkkoselvitys, joka sisältää palveluverkon tulevaisuuden tarvesuunnitelman ja sijaintioptimoinnin. Tarkastelu kohdistui Nastolan peruskoulujen ja päiväkotien muodostamaan palveluverkkoon. Kunnan oman kouluverkon ohella tarkastelussa on huomioitu naapurikuntien koulut siten, että lähellä kuntarajaa sijaitsevat muiden kuntien koulut on sisällytetty mukaan tarkasteluun mahdollisina ala- ja yläkouluina. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarjota tietoa päätöksenteon tueksi tehtäessä päätöksiä Nastolan palveluverkon kehittämisestä siten, että se vastaa tulevan väestöpohjan tarpeita. Palveluverkon suunnittelussa on huomioitu sekä koululaisten että päiväkotilasten nykyinen ja ennustettu sijoittuminen kunnan alueella, olemassa olevat palveluverkoston rakennukset ja niiden kunto sekä soveltuvuus opetuskäyttöön sekä toiminnan kustannustehokkuuteen liittyviä näkökulmia. Selvityksen tarkasteluajankohta sijoittuu vuoteen 2017. Valtuuston päätöksen mukaan nykyisestä kahdeksasta alakoulusta uudistuksen jälkeen toiminnassa on viisi ja kahdesta yläkoulusta yksi. Alakoulut - Rakokiven koulu peruskorjataan ja laajennetaan kunnan itäosan alakouluksi, Uudenkylän ja Tapiolan koulut lakkautetaan ja Kanervan koulu muutetaan päiväkodiksi. - Villähteen koulua laajennetaan ja peruskorjataan - Erstan koulu jatkaa - Kyläkouluista toimimaan jää Nastolan luoteisosassa sijaitseva Kivijärven koulu Yläkoulut Kunnassa siirrytään yhteen yläkouluun Kukkasen koulua laajentamalla (sijainti: Kirkonkylä), Männistön koulu lakkautetaan (sijainti: Uusikylä). Ammatillinen peruskoulutus sekä lukiokoulutus on järjestetty koulutuskeskus Salpauksen toimesta. Kunnan pääkirjasto toimii Rakokivessä. Kirjastoauto kiertää laajasti kuntaa. Liikuntapalveluiden haasteet liittyvät väestön fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Nuorison tilanne saattaa tulevaisuudessa edellyttää laajenevien palveluiden tarvetta. Kulttuuritapahtumien voimavarat ovat hyvin vähäiset. Toimintaa toteutetaan avustuksin yhdistysten toimesta. Kotiseutumuseo kaipaa korjausta. 2.3.2 Sivistyspalveluiden hallinto Kuntien sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta. Kaikissa kunnissa myös varhaiskasvatus on sivistyslautakunnan alaisuudessa. Vapaan sivistystyön palveluiden tuottamisesta vastaa Lahden kaupunki Wellamoopiston osalta ja Iitin kunta Iitin kansalaisopiston osalta. Muita vapaan sivistystyön toimijoita alueella ovat Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Lahden kansanopisto. 27 Taiteen perusopetusta tuottaa Wellamo-opisto, Lahden Musiikkiopisto, Lahden Tanssiopisto ja Lahden Konservatorio, Taito Häme ry., Lahden tanhuujat ry., Möysän Nuorisoseura ry., Hot Club liikuntakoulu, Musiikkileikkikoulu Musiikkimarakatti Oy, Lahden Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä musiikkimaa Oy, Musiikkikoulu Hauskat Sävelet sekä Iitin alueella Pohjois-Kymen musiikkiopisto. Kirjastopalveluiden tuottamisesta alueelleen vastaa kuntien pääkirjastot Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Nastola ja Iitti. Lahden pääkirjasto on myös Päijät-Hämeen maakuntakirjasto. Lukiokoulutusta järjestävät Lahden kaupunki, Kärkölän kunta (vuoteen 2014) ja Iitin kunta sekä Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä. Selvitysalueen kunnat Iitin kuntaa lukuun ottamatta ovat Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän jäseniä. Koulutuskuntayhtymä tuottaa ammattikorkeakoulutusta (yhtiöitetään 1.1.2015 alkaen) ja toisen asteen ammatillista peruskoulutusta sekä lukiokoulutusta (Salpauksen lukio). Iitin kunta on jäsenenä Kouvolan seudun kuntayhtymässä. Liikuntapalvelut tuotetaan sivistyspalveluiden hallinnossa kaikissa muissa kunnissa paitsi Hollolassa, jossa liikuntapalveluista vastaa kunnan tekninen toimi. Lahdessa liikuntapalveluiden tehtäviin kuuluu kansallisten ja kansainvälisten urheilutapahtumien olosuhteiden luominen. 28 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Sivistyspalveluiden operationaalinen hallinto LAHDEN SIVISTYSTOIMIALA toimialajohtaja HOLLOLAN SIVISTYSTOIMIALA Hollola ja Kärkölä sivistysjohtaja Yhteistoimintasopimus sivistystoimen HÄMEENKOSKEN kehittämiseksi 2013-2016 SIVISTYSTOIMI rehtori NASTOLAN SIVISTYSTOIMISTO sivistystoimenjohtaja IITIN SIVISTYSPALVELUIDEN PÄÄVASTUUALUE sivistystoimenjohtaja 2.3.3 Sivistyspalveluiden yhteistyön nykytila Wellamo-opisto on seudullinen kansalaisopisto, jossa ovat mukana selvitysalueen kunnista Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastola. Wellamo-opisto kuuluu Lahden kaupunkiorganisaatioon. Hollolan, Kärkölän, Lahden ja Nastolan koulukuljetussuunnittelun hoitaa keskitetysti Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi joka kuuluu Lahden kaupunkiorganisaatioon. Lahdessa toimii Ali-Juhakkalan koulu, joka on vaikeimmin kehitysvammaisille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja nuorille tarkoitettu erityiskoulu. AliJuhakkalassa opiskelee useiden kuntien oppilaita. Kanervikon sairaalakoulu sekä siihen liittyvä päiväpoliklinikka (Vapaudenkatu 6) antavat opetusta keskussairaalan lasten ja nuorisopsykiatrian osastojen potilaille sekä muille pitkään erikoissairaanhoidon potilaina oleville lapsille ja nuorille. Oppilaat ovat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta. Hollolassa Kankaan koulun yhteydessä toimii seudulliset ETAPPI-luokat, jotka tuottavat opetuspalvelua vaikeimmista psykososiaalisista ongelmista kärsiville lapsille ja nuorille. Etappiluokilla työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat ovat Oivan palveluksessa. 29 Perusopetuksen liittyvät oppilashuoltopalvelut sekä kouluterveydenhuoltopalvelut tarjotaan perusopetuksen oppilaille kaikissa kunnissa ko. lainsäädännön edellytysten mukaisesti. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä oppilashuoltoon kuuluvat koulupsykologi- ja kuraattori- sekä kouluterveydenhuollonpalvelut hankitaan Peruspalvelukeskus OIVA:sta. Iitti ja Nastola hankkivat koulupsykologi- ja -kuraattori- sekä kouluterveydenhuoltopalve- Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä lut Peruspalvelukeskus AAVA:sta. Lahdessa koulupsykologi – ja kuraattoripalvelut sijoittuvat sivistystoimialan hallintoon ja kouluterveydenhuolto- ja lastensuojelupalvelut sijoittuvat sosiaali- ja terveystoimen hallintoon. Yhteistoimintasopimukseen perustuva sivistystoimen seudullinen yhteistyö 2009 - 2016 Selvityskunnat, lukuun ottamatta Iitin kuntaa, ovat sopineet yhteistoimintasopimuksella sivistystoimen kehittämisestä kuntien yhteistoimintana. Selvitysalueen kuntien lisäksi yhteistoimintasopimuksessa ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Yhteistoimintaa edistetään kuukausittaisissa sivistystoimen johtavien viranhaltijoiden ohjausryhmän kokouksessa. Yhteistoimintaa organisoi ja koordinoi kuntien yhteisellä päätöksellä Lahden kaupungin sivistystoimiala. Yhteiset toiminnan kehittämiskohteet nousevat lainsäädännön muutoksista, seudullisen arviointipalautteen pohjalta ja yhteisesti tärkeiksi koettujen kehittämistarpeiden mukaan. Yhteistoiminnassa syntyneet keskeiset kunnissa käytössä olevat toimintamallit ovat muun muassa: oppilas- ja opiskelijahuollon toimintamalli oppilaanohjauksen toimintamalli kolmeportaisen tuen toimintamalli sivistyspalveluiden arviointi ja -palautteen systemaattinen käyttö kunnan sivistyspalveluiden kehittämistoiminnassa esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan toimintamalli opettajien täydennyskoulutuksen järjestämisen verkostomalli kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokirjaston toteuttaminen Lastenkulttuuriverkoston toiminta yhteinen opetussuunnitelmatyö toisen asteen yhteistyön toimintamalli 2.4 Teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytila selvitysalueella Tekniset ja ympäristöpalvelut huolehtivat yhdyskunnan toiminnan ja kehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä kuten suunnittelu-, rakentamis-, käyttö-, kunnossapitoja valvontatehtävistä. Palveluiden tulosalueeseen kuuluvat kunnasta riippuen mm. hallinto, kaavoitus ja maankäyttö, kiinteistötoimi, kadunpito, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, joukkoliikenne ja yksityistieasiat. Tekniset ja ympäristöpalvelut ovat luonteeltaan eri tyyppisiä kuin selvityksessä esitetyt sivistys- ja sote -palvelut. Monet tekniset palvelut järjestetään jo tällä hetkellä seudullisena palveluna, eikä selvitysalueen kuntien yhdistyminen toisi niiden toteuttamiseen merkittäviä muutoksia. Useat palvelut ovat myös ammatillisia palveluita, joita hoidetaan mm. ammattilaisten kesken tai yhteistyössä muiden vastaavien ammattitoimijoiden kesken. 30 Kuntien teknisiä ja ympäristöpalveluja hoitavien organisaatioiden vastuualueet poikkeavat toisistaan mm. siinä, hoitavatko ne tila- ja kiinteistöasioita. Lahdessa nämä ovat osa konsernipalveluita, muissa kunnissa osa teknistä organisaatiota. Suoraan kuntalaisille tarjottavia teknisen ja ympäristötoimen palveluita ovat katujen ja puistojen ylläpito sekä julkisen liikenteen ja jätehuollon järjestäminen. Nämä eivät ole riippuvaisia palvelupisteistä vaan tarjotaan kaikille ”kotiovelle saakka”. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Hallinnoinnin osalta yhteistyötä tehdään jo laajasti. Lahti keskuskaupunkina on luontevasti ottanut vastatakseen joidenkin lakisääteisten seudullisten teknisten ja ympäristöpalveluiden hallinnon, mikä suurelta osin vaikuttaa siihen, että organisointitapa yhteistoimintana on erilainen kuin alueen muiden kuntien teknisen toimen kokonaisuuden organisointi. 2.4.1 Hollolan kunta Tekninen lautakunta Teknisen toimialan vastuualueet ovat hallinto, maankäyttö, rakennusvalvonta, kuntatekniikka, tilakeskus, kiinteistöpalvelut, liikunta ja vesihuoltolaitos. Tekninen toimiala järjestää asumisen ja elinkeinoelämän tarvitsemat kuntatekniikan palvelut, vastaa toimitilojen rakennuttamisesta, kiinteistöjen ylläpidosta ja käyttäjäpalveluista. Tekniset palvelut mahdollistaa hallintokuntien palvelutuotannon järjestämällä hallintokunnille toimivat ja terveelliset tilat. Tekninen toimiala luo osaltaan edellytykset liikunnan harrastamiseen sekä vastaa vesihuoltolaitoksen liiketoiminnasta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 31 Hollolan vesihuoltolaitos vastaa Hollolan kunnan yleisen vesihuollon järjestämisestä lakien ja määräysten mukaisesti. Hollolan kunta on sopinut vesihuollon järjestämisestä ja vesihuolto-palvelujen tuottamisesta Lahti Aqua Oy:n kanssa konsessiosopimukseen perustuen vuodesta 2008 alkaen. Sopimuksen kokonaiskesto on 15 vuotta. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Toimialan kokonaishenkilöstömäärä noin 154 (n. 147,5 htv) Talouden lukuja: Tekniset palvelut ilman nettobudjetoituja yksiköitä: - Käyttötalous: kulut noin 4,5 milj. €, sis. palo- ja pelastustoimen maksuosuuden ja ympäristövalvonnan nettokulut - Investoinnit: noin 4,5 milj. € Tilakeskus: - Käyttötalous: kulut noin 6,7 milj. €, tuotot noin 12,4 milj. € - Investoinnit: noin 9,1 milj. € Varikko: - Käyttötalous: kulut noin 0,5 milj. €, tuotot noin 0,5 milj. Liikunta: - Käyttötalous: kulut noin 2,0 milj. €, tuotot noin 0,8 milj. Kiinteistöpalvelut: - Käyttötalous: kulut noin 6,1 milj. €, tuotot noin 6,2 milj. Vesihuoltolaitos (taseyksikkö): - Käyttötalous: kulut noin 2,0 milj. €, tuotot noin 3,6 milj. € - Investoinnit: noin 2,5 milj. € Tekniset palvelut (sisältää vesihuoltolaitoksen) TP 2012 Tuotot 24 164 009 Muutos Valmistus omaan käyttöön Kulut 164 298 Muutos LTK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 25 316 590 25 392 100 25 392 100 25 646 100 25 902 400 4,8 % 0,3 % 0,3 % 1,0 % 1,0 % 243 050 243 100 243 100 245 000 245 000 47,9 % 0,0 % 0,0 % 0,8 % 0,0 % -21 850 505 -22 266 470 -22 369 100 -22 326 900 -22 550 100 -22 775 600 Muutos Netto TA 2013 2 313 504 1,9 % 0,5 % 0,3 % 0,8 % 1,0 % 3 050 120 3 023 000 3 065 200 3 096 000 3 126 800 31,8 % -0,9 % 0,5 % 2,4 % 1,0 % 2.4.2 Hämeenkosken kunta Hämeenkosken koko teknisten palvelujen henkilöstön määrä on 11. Teknisen lisäksi tällä henkilöstöllä hoidetaan rakennusvalvonta. Ympäristönsuojelu ostetaan Kärkölältä 1½ päivää viikossa. 32 Käyttötalousmenot ovat 1 362 000 € (sisältää pelastuslaitoksen osuuden) Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Investoinnit ovat 1 273 000 €. Suurin yksittäinen investointi on tehostetun palveluasumisyksikön rakentaminen. 2.4.3 Iitin kunta Tekninen päävastuualue Iitin kunnan teknisen päävastuualueen tehtävät jakautuvat teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan alaisiin toimintoihin. Tekninen lautakunta vastaa kunnan investointien suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä maamittaustoimesta, kiinteistöjen, yleisten alueiden ja katujen hoidosta. Lautakunnan alaisuudessa toimii yksityistieasioista vastaava yksityistiejaosto. Rakennuslautakunta vastaa rakennus- ja maa-ainesvalvonnasta. Lautakunnan toimialaan kuuluvat myös asuntoasiat, Kuntakonserniin kuuluva Iitin vuokratalot Oy vastaa kunnan vuokratalotuotannosta sekä sen ylläpidosta. Kausalan Lämpö Oy vastaa kunnan kaukolämpötoiminnasta sekä vesi- ja jätevesihuollosta. Vesihuolto on yhteydessä Kouvolan vesilaitokseen ja Iitin jätevedet johdetaan Kouvolan jätevedenpuhdistamolle. Palo-, pelastus- ja suojelutoimen palvelut ostetaan Kymenlaakson pelastuslaitokselta, joka on Kotkan kaupungin liikelaitos. Kymenlaakson pelastuslaitos vastaa palo-, pelastus- ja suojelutyöstä koko Kymenlaakson maakunnan alueella. Ympäristöterveydenhuolto (terveysvalvonta, ympäristönsuojelu ja eläinlääkintähuolto) ostetaan Kouvolan kaupungilta, jonka rakennus- ja ympäristölautakunta toimii kunnan ympäristöviranomaisena. Jätehuollosta vastaa kunnassa Kymenlaakson kuntien ja Mäntyharjun kunnan omistama Kymenlaakson Jäte Oy. Jätelautakunta on Kouvolan kaupungin alainen toimielin jonka jäsenistössä ovat edustettuina edellä mainitut kunnat. Kunnan maankäytön suunnittelusta vastaa kunnanhallituksen alainen kaavoitustoimikunta. 2.4.4 Kärkölän kunta Ympäristölautakunta 33 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Ympäristölautakunta toimii kunnan ympäristönsuojelu- ja lupaviranomaisena, maaaineslupien valvontaviranomaisena ja päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuista. Liittymisvelvollisuuden valvonta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kuuluu myös lautakunnan tehtäviin. Ympäristösuojelusihteeri on Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien yhteisesti palkkaama. Palkkauskustannuksista Kärkölän osuus on 70 %. Ympäristölautakunta yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TP 2012 70 058 103 761 TA 2013 51 600 133 030 TA ehd. 2014 37 000 120 880 TA 2014 37 000 120 880 MUUT% TS2015 TS2016 -28,3 -9,1 37 560 122 690 38 120 124 530 Tekninen lautakunta Vastaa Kärkölän Veden ja oman lämpölaitoksen toiminnasta verkostoineen sekä asemakaava-alueella olevien teiden kunnossapidosta ja rakentamisesta. Vastaa kunnan kiinteistöjen ja ulko- ja liikunta-alueiden kunnossapidosta ja rakentamisesta. Vastaa siivous- ja ruokahuollon palvelujen tuottamisesta kunnan muille yksiköille, kuten kouluille, päivähoidolle ja vanhainkodille. Tekninen lautakunta yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TP 2012 5 429 723 4 449 958 TA 2013 5 619 380 4 333 960 TA ehd. 2014 5 310 730 4 262 890 TA 2014 5 310 730 4 262 890 MUUT% TS2015 TS2016 -5,5 -1,6 5 390 400 4 326 830 5 471 210 4 391 670 2.4.5 Lahden kaupungin tekninen ja ympäristöala Tekninen ja ympäristötoimiala luo perusedellytykset kaupungin ja sen ympäristön kestävälle kehittymiselle sekä asukkaita ja asiakkaitaan tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla 34 alueiden käytön suunnittelusta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta sekä maan hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta, Lahden ja Nastolan sekä osin myös Hollolan, Asikkalan, Kärkölän ja Hämeenkosken asuntotoimeen liittyvistä tehtävistä, kadunpidosta ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta sekä liikennejärjestelmän suunnittelusta ja pysäköinninvalvonnasta, Lahden, Hollolan ja Nastolan ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä vesistöjen ja kalastuksenhoitoon liittyvistä tehtävistä, Lahden, Nastolan ja Kärkölän rakennusvalvonnasta sekä ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkintähuollon järjestämisestä, Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen, Orimattilan ja Sysmän muodostaman alueen joukkoliikenteen lupaviranomaistehtävistä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen, Pukkilan ja Sysmän muodostaman alueen jätehuoltoviranomaiselle kuuluvista tehtävistä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Teknisen ja ympäristötoimialan toimieliminä ovat tekninen lautakunta, Lahden seudun ympäristölautakunta, Lahden seudun rakennuslautakunta, Lahden seudun joukkoliikennelautakunta ja Päijät-Hämeen jätelautakunta. Lautakunnat edistävät ja ohjaavat kuntalaisten vaikutuskanavana toimien asianomaisten kaupunkien ja kuntien valtuustojen tahtoa noudattaen lautakuntien alaisten tulosyksiköiden toiminnan ja tulosten laatua. Teknisen lautakunnan alaisina toimivat hallinnon, kunnallistekniikan ja maankäytön tulosyksiköt. Lahden seudun ympäristölautakunnan alaisena toimii Lahden seudun ympäristöpalvelut -yksikkö. Lahden seudun rakennuslautakunnan alaisena toimii Lahden seudun rakennusvalvonta -yksikkö. Organisaatiorakenne Teknisen ja ympäristötoimialan tulosyksiköt ovat hallinto, kunnallistekniikka, maankäyttö, Lahden seudun ympäristöpalvelut sekä Lahden seudun rakennusvalvonta. Hallinto vastaa lautakunta-, johtamisen tuki-, henkilöstö-, laki-, talous-, tietotekniikka-, tieto-, tutkimus- ja viestintäpalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Kunnallistekniikka vastaa kadun- ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta sekä liikennejärjestelmän suunnittelusta. Maankäyttö vastaa alueiden käytön suunnittelusta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta sekä maan hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Lahden seudun ympäristöpalvelut vastaa ympäristönsuojelusta, luonnonsuojelusta, vesistöjen ja luonnonhoidosta sekä maa-ainesten otosta. Lahden seudun rakennusvalvonta vastaa rakentamisen neuvonnasta ja valvonnasta, rakennusluvista ja rakentamiseen liittyvistä tarkastuksista sekä terveydensuojelusta ja eläinlääkintähuollosta. 2.4.6 Nastolan kunta Teknisten palvelujen tunnuslukuja 2014 - Kokonaishenkilöstömäärä noin 50 (siivous- ja ruokahuolto ei kuulu teknisten palvelujen organisaatioon). Talouden lukuja: Tekniset palvelut ilman taseyksiköitä 35 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä − − Käyttötalous: menot noin 4,5 milj. €, sis. pelastuslaitoksen maksuosuuden, LSKT Oy:n sopimussummat, LSYP:n ja Lahden seudun rakennusvalvonnan nettomenot Investoinnit: noin 3 milj. € Tilapalvelu: − Käyttötalous: menot noin 3,4 milj. €, tulot noin 5,6 milj. € − Investoinnit: noin 4 milj. € Vesihuoltolaitos: − Käyttötalous: menot noin 1,7 milj. €, tulot noin 2,9 milj. € − Investoinnit: noin 3 milj. € 36 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 3. Palvelujen kehityskuva Kunnat toimivat hyvinvointivaltion perustana. Kuntalaisten arki on sujuvaa, kun jokapäiväiseen elämään liittyvät palvelut toimivat. Tämä koskee kokonaisuutta, siis muitakin kuin kuntien hyvinvointipalveluja, esimerkiksi elintarvikkeiden ostamista, liikkumista ja turvallisuutta. Hyvinvointipalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa on mukana kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Palveluiden tulee olla tasapainossa muuttuviin tarpeisiin nähden. Palvelutarpeen ennakointi perustuu mm. väestöennusteeseen, muuttoliikkeeseen, tonttitarjontaan ja uudisrakentamiseen. Kiinteistöjen rakentamisohjelmaa tulee tarkistaa säännöllisesti suhteessa em. ennusteisiin. Ennen uusien tilojen hankintaa ja rakentamista selvitetään voidaanko toimintojen muutoksilla mahdollistaa nykyisten tilojen tehokkaampi käyttö. 3.1 Palveluverkon kehityskuva selvitysalueella Selvitysalueen väestön ikärakenteesta johtuva poistuma on niin suuri, että kaikilla ammattialoilla voi olla tulvaisuudessa henkilöstörekrytoinnissa ongelmia, vaikka ammattirakenteen muutoksen aiheuttama tarve olisikin vähenevä. Uuden työvoiman tarve on erityisen suuri hoito- ja palvelualoilla, teollisuudessa sekä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Työmarkkinoilta poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Tämä aiheuttaa jatkuvia paineita koulutusrakenteelle ja palvelutarjonnan järjestämistavoille. Selvitysalueen kunnat ovat omissa strategisissa linjauksissaan ottaneet huomioon kuntatalouden hankalan tilanteen. Esimerkiksi valtionosuudet ovat vuonna 2014 samalla tasolla kuin vuonna 1990. Vuoden 1990 jälkeen kuntien tehtävien lukumäärä on kaksinkertaistunut, mutta henkilöstön määrä ei ole kasvanut tehtävien kasvun suhteessa. Tämä on heijastunut kuntien kykyyn hoitaa vapaaehtoisia tehtäviä lakisääteisten tehtävien hoidon viedessä yhä enemmän resursseja. Säästö- ja vakauttamistoimenpiteet on kohdistettu kunnissa tasaisesti kaikille toimialoille ja palveluverkkoa on jo pidemmällä aikavälillä karsittu, joissakin kunnissa merkittävästi. Kuntien palveluverkon ylläpitämiseen pyritään kestävällä kustannusrakenteella, mikä merkitsee päätöksentekijöiltä rohkeutta puuttua hyvinvointipalveluiden tuottamistapaan vähentämättä kansalaisten turvallisuutta. Viimeisenä keinona kustannusrakenteen hillitsemisessä on puuttuminen palveluiden laatuun. Kuntien nykyisellä kantokyvyllä ei ole mahdollisuutta tuottaa sillä volyymillä palveluita tulevaisuudessa jolla ne tällä hetkellä tuotetaan. Selvitysalueen kunnissa tullaan tekemään vaikeita talouden sopeuttamispäätöksiä tulevina vuosina. Tulevaisuuden palveluverkkoa tulee suunnitella pitäen mielessä kokonaistaloudelliset ratkaisut. Tulevaisuuden ennustamisen epävarmuus kuntataloudessa asettaa vahvat haasteet palveluverkon kuvaamisen konkretialle. 37 Jo aiemmin kuvattu väestörakenteen muutos merkitsee kunnissa palvelutarpeen uudelleen arviointia suurten ikäluokkien saavutettua eläkeiän ja eliniän pidentyessä. Väestöennuste määrittää hoivapalveluiden ja sairaanhoidon tarpeen sekä näiden palveluiden tarjoamiseen käytettävissä olevien verotulojen määrän. Hoivaväestöksi luetaan yli 75 –vuotiaat asukkaat. Sivulla 8 olevasta kaaviosta ilmenee selkeästi, että yli 75 –vuotiaiden asukkaiden määrä tulee nopeasti kasvamaan, mikä lisää hoivan Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä tarvetta ja ikääntyvien palveluiden kysyntää ja myös varsin uudenlaisten palveluiden tarvetta. Ikäihmisten laatusuositus merkitsee sitä, että yli 75-vuotiaista yli 90 % asuu tulevaisuudessa kotonaan. Tämä merkitsee laitos- ja palveluasumispaikkojen purkamista ja toisaalta tarvittavien palveluiden toimittamista koteihin muilla keinoin. Varsinaisen iästä johtuva sairaanhoidon tarve lisääntyy nopeasti vasta vuoden 2025 jälkeen. (Hoivan on kyettävä selviämään noin kaksinkertaisesta vanhusmäärästä nykyisin resurssein ja sairaaloiden on pystyttävä hoitamaan 30-40 % enemmän vakavasti sairaita vanhuksia). 1 Muuttoliikettä tutkittaessa on havaittu, että viime vuosina eläkeläisten merkittävimmät muuttovirrat suuntautuvat suurista kaupungeista pienempiin. Viitteitä näkyy myös siitä, että suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle jäädessään lähemmäs syntymäseutujaan. Tämä merkitsee selvitysalueen kuntien osalta yhä lisääntyvää eläkeläisten määrää sekä paineita keskustojen asuntotuotannolle. Kun edulliset asuntomarkkinat keräävät tulevaisuudessa parhaat veronmaksajat, kohdistuu sinne myös suurimmat palvelutarpeet. 2 Nuoremmat ikäluokat taas ovat tottuneita käyttämään erilaisia teknisiä laitteita käyttäessään monia palveluita. Tähän teknologiapainotteiseen palvelujen kysyntään tulee tulevaisuudessa luoda yhä enemmän keinoja. Sähköisten palvelujen tarjontaa tulee oleellisesti monipuolistaa ja lisätä. Tulevaisuuden kehityskuvan luomisessa tärkeää on luoda linjaukset tulevien palveluiden kokonaisuudesta ja mahdollisuuksista selvitysalueella. 3.2 Kansallisia kehittämissuuntauksia Palvelukokonaisuuksien hahmottamiseen tuo lisämausteensa kansalliset kehittämissuuntaukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen uudistus etenee kuntarakenneuudistuksesta irrallaan ja järjestämisvastuun irrottaminen kunnilta merkitsee palvelu –käsitteen uudelleen perustelemista. Suureksi kysymykseksi nousee kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja koulutuksen järjestäjää ja oppilaitoksen sijaintikuntaa velvoittava uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ovat sidoksissa toisiinsa. Uuden kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään valtuustossa ja joka kunnan on huomioitava talousarviota ja –suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaan on kirjattava opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamisen keskeiset periaatteet, joita kunta noudattaa toiminnassaan. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014. Uusi laki tarkoittaa perusopetuksen osalta sitä, että koulutuksen järjestäjä vastaa perusopetuksen oppilaille järjestettävistä koulukuraattori- ja psykologipalveluista opetussuunnitelman mukaisesti kuten nykyisin, mutta uutena ammattikuntana perusopetukseen tulevat vastaavat koulukuraattorit. Heidän kelpoisuusehtonaan on sosiaalityöntekijän (ylempi korkeakoulututkinto) kelpoisuus. Uuden lain mukaan oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun pyyntö siitä on esitetty ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana päivänä. Lain mukaan jokaiseen oppilaitokseen on laadittava 1 Kinnula – Malmi - Vauramo; Sisältöä sote-uudistukseen. KAKS 2014 Kytö – Kral-Leszczynska; Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät. KAKS 2013 38 2 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma, josta käy esiin toimenpiteet oppilasja opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Lukioiden ja ammatillisen perusopetuksen osalta opiskelijaterveydenhuollon muutos on kunnan kannalta suuri, koska 1.8.2014 jälkeen oppilaitosten sijaintikunnan velvollisuutena on järjestää opetussuunnitelman mukaiset kuraattori- ja psykologipalvelut kaikille alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjätahosta. Toisen asteen koulutuksessa tulee olla psykologin, kuraattorin ja vastaavan kuraattorin palvelut kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Seitsemän päivän määräaikaissäännös koskee myös toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollon saatavuutta samoin kuin kiireellisten tapausten hoito perusopetuksen oppilashuollossa. Uudessa laissa säädetään myös, että terveydenhoitajan työaika oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on myös järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskelijaterveydenhuoltoon. Kansallisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti toteutetaan toisen asteen koulutuksellinen rakenteellinen uudistus (hankkeen toimikausi 25.3.2014 – 31.12.2016) sekä siihen liittyvä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus. Uudistuksessa tiivistetään toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja tavoitteena on parantaa lukion ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä. Uudistus edellyttää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupien uudelleen hakua. Uudet järjestämisluvat tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen. Muutokset ammatillisen- ja lukiokoulutuksen yksikkökokojen ja järjestäjätahojen osalta tulevat vaikuttamaan kuntien vastuuseen toisen asteen koulutuksen tuottajina. Oppivelvollisuusikää aiotaan nostaa 17 vuoteen 1.1.2015 alkaen. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja sen tarkoituksena on tavoittaa erityisesti ne nuoret, jotka eivät suoraan pääse lukio- tai ammatilliseen koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Perusopetus säilyy edelleen 1-9 vuosiluokkien mittaisena, mutta koulutuksen järjestäjän tulee toimillaan kattaa koko ikäluokan osalta mahdollisuus päästä jatkokoulutukseen (yksilölliset opintopolut) esimerkiksi lisäopetuksen (10-luokan), ammatilliseen koulutukseen valmistavan tai lukioon valmistavan koulutustarjonnan kautta. Oppivelvollisuuden pidentämisen osalta koulutuksen järjestäjälle tulee velvollisuus kattaa koko ikäluokalle yhden oppivelvollisuuden lisävuoden ajan koulutukseen liittyvät kulut, kuten esim. matkat ja opetustarvikkeet. Esiopetus tulee koko kuusivuotiaiden ikäluokkaa velvoittavaksi (1.1.2015 alkaen) kun se nykyisellään on vapaaehtoista. Esiopetukseen osallistuu jo noin 99 % ikäluokasta, joten muutos ei tältä osin tule olemaan suuri. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma koskee myös vapaan sivistystyön rakenteenja rahoituksen uudistusta. Siinä tavoitteena on parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta luomalla riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset joten myös vapaan sivistystyön järjestämisluvat tulevat haettavaksi. Kuntarakenneselvitysalueella toimivan Wellamo-opiston osalta toiminta on jo nykyisellään ”riittävän suuressa yksikössä” tapahtuvaa toimintaa, joten toiminta on jo linjassa hallituksen tavoitteisiin nähden. Toiminnan järjestämislupahakemus on kuitenkin uudistettava hakumenettelyllä määräaikaan mennessä. 39 Sivistyspalveluiden osalta meneillään on myös liikuntalain ja nuorisolain uudistus sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyö joilla on vaikutuksia palveluiden tuottamiseen tulevaisuudessa. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 3.3 Lähipalvelujen tulevaisuus Lähipalvelu merkitsee eri asioita eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteessa oleville kuntalaisille. Tällöin myös etäisyys lähipalveluun vaihtelee. Vanhusväestölle lähipalvelu on usein kotiin vietävää palvelua, kun joillain muilla lähipalvelu voidaan hakea hieman kauempaakin. Lähipalveluiden saatavuuden ohella tulee huomioida myös saavutettavuus. Kuntaliitto määritteli vuonna 2009 palvelut lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja laajan väestöpohjan palveluihin. Kuntaliiton määritelmän mukaan lähipalveluja väestö tai ainakin osa asukkaista käyttää toistuvasti, jopa päivittäin. Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä. Niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalvelujen järjestämisvastuu voi kuulua väestöpohjaltaan laajemmalle organisaatiolle. Sosiaali- ja terveysministeriö esitteli kalvosarjassaan joulukuussa 2013 (SOTEuudistus – järjestämislain valmistelu) kuvion Kansalaisten lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden jaottelusta sote-palvelujen osalta. Palveluverkkotyöryhmä muokkasi jaottelun kuvaamaan sekä sote- että sivistystoiminen palvelujen sisältöjä. Mitä lähipalvelut ovat tulevaisuudessa? Palvelujen järjestämisessä asiaan vaikuttavat muun muassa valtion ja kuntien taloustilanteen kehitys, talouden "tasapainottamistoimenpiteet", väestökehitys, organisaatiomuutokset ja poliittiset voimasuhteet. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu kehityssuuntia, joiden toteutuminen vaikuttaa melko todennäköiseltä. Vaikka palvelut tulevat keskittymään suurempiin yksiköihin, ei lähipalvelujen pitäisi lupausten mukaan kadota. Keskittäminen koskee enemmänkin erikoistoimintoja ja hallintoa. 40 Kuntakohtaisina lähipalveluina pyritään säilyttämään päivähoito, esiopetus ja peruskoulun alimmat vuosiluokat, vanhustenhoito, neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kuntien yhteistyö palvelujen järjestämisessä lisääntyy: palveluja saatetaan Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä tuottaa nykyistä enemmän yhdessä tai niitä voidaan kilpailuttaa yhdessä. Suurempien palveluyksiköiden avulla toivotaan erikoisosaajien rekrytoinnin helpottuvan kuntakohtaiseen palvelujen järjestämiseen verrattuna. Kunnat ostavat yhä suuremman osan palveluista oman organisaation ulkopuolelta, valvontavastuun säilyessä kunnalla. Lähipalvelut eivät säily muuttumattomina. Palveluverkkoja joudutaan tarkastelemaan uudelleen, jolloin palvelujen sijainti ja aukioloajat voivat muuttua. Esimerkiksi ikärakenteen muutoksen myötä etenkin haja-asutusalueilla vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa entisestään ja neuvoloiden, koulujen sekä päiväkotien käyttö vähenee. Muuttovoittoalueilla näidenkin palvelujen tarve kasvaa. Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut muuttuvat monimuotoisemmiksi ja etäopetus yleistyy. Myös liikkuvat työntekijät yleistyvät: osa palveluista muuttuu todennäköisesti lähipalveluina suoritettaviksi seudullisiksi palveluiksi, joissa seudulliset työntekijät liikkuvat toimipisteestä toiseen tai asiakkaan luo. Sektorirajojen ylittäminen tulee todennäköisesti yleistymään. Kuntien lisääntyvän yhteistyön ja kuntaliitosten myötä kuntarajojen merkitys vähenee ja alueellisten kokonaisuuksien merkitys vastaavasti kasvaa. Palveluverkoston suunnittelussa joudutaan huomioimaan aikaisempaa enemmän ihmisten asiointi- ja liikkumissuuntia. Samalla pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös sellaiset ihmiset, kuten lapset, ikääntyneet ja vammaiset, jotka eivät juuri liiku kuntarajojen yli, ja kehittää ratkaisuja pidentyneiden palvelumatkojen kompensoimiseksi. Tällaisessa ihmisten liikkumiseen perustuvassa palvelujen suunnittelussa tarvitaan enemmän tutkimustietoa kuntarajoihin perustuvaan suunnitteluun verrattuna. Suurempiin yksiköihin siirtymisessä on vaarana, että yhteisesti järjestettävien palvelujen merkitys jää vähäiseksi, kun kunnat pitävät kiinni omalle alueelleen jäävistä palveluista. Oman kunnan palvelutason koetaan heikentyneen, jos asiakas joutuu matkustamaan naapurikuntaan saadakseen palvelua. Jonkinlaista palveluverkon uudistumista on silti odotettavissa: etenkin hajaasutusalueiden asukkaat joutuvat matkustamaan palvelujen luokse aikaisempaa enemmän ja hyödyntämään tietoteknologiaa. 3 3.3.1 Palveluverkkotyöryhmän ehdotukset lähipalvelukriteereiksi uudessa kunnassa Peruspalveluiden tuotannossa uusi kunta jakaantuu erityyppisiin peruspalvelu- tai lähipalvelukeskuksiin ja näille alueille tulisi yhdistymissopimukseen kirjata kriteerit, joiden täyttyessä alueella tulee järjestää tietyt peruspalvelut. Kriteerit on määritelty nykyistä palvelurakennetta ja vuoden 2013 lopun väestötietoja yhdistelemällä Palveluverkkotyöryhmän esittämät lähipalvelujen linjaukset toimivat tavoitetilana uuden kunnan sote-alueen edunvalvonnassa. Lähipalvelukeskusten jaottelu ja määritelmät 1. 2. 3. 4. 41 3 Kaupunkikeskus Kaupunkimainen lähipalvelukeskus Maaseutumainen lähipalvelukeskus Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus J.Zitting – K.Ilmarinen; Missä on lähipalvelut? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Helsinki 2010 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Lähipalvelukeskusten määritelmänä voitaneen siis pitää nykyisiä taajama-alueita, joissa valtaosa liitosalueen palveluista tuotetaan. 1. Kaupunkikeskus Uuden kunnan keskustaajama. Keskustaajama, jonka alueella asuu yli 50 000 asukasta. Kaupunkikeskuksessa on useita lähipalvelukeskuksia 2. Kaupunkimainen lähipalvelukeskus Selvityskunnan keskustaajama, jonka alueella asuu yli 4000 asukasta ja josta hoidetaan väestöpohjaltaan vähintään 8000 asukkaan lähipalvelut. 3. Maaseutumainen lähipalvelukeskus Taajama, jonka alueella asuu yli 2 000 asukasta ja josta hoidetaan väestöpohjaltaan vähintään 5 000 asukkaan lähipalvelut. 4. Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus Taajama, jonka alueella asuu yli 1 000 asukasta ja josta hoidetaan vähintään väestöpohjaltaan vähintään 2 000 asukkaan lähipalvelut. Lähipalvelukeskuksissa tuotettavat vähimmäispalvelut 1. Kaupunkikeskuksessa järjestettävät palvelut Kaupunkikeskuksessa tulee lähtökohtaisesti olla saatavilla kaikki uuden kunnan tarjoamat palvelut. Mikäli jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja tuotannollisesti helpompaa ja tarkoituksenmukaisempaa, voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella, kunhan se on palvelunkäyttäjän helposti saavutettavassa paikassa. 2. Kaupunkimaisessa lähipalvelukeskuksessa järjestettävät palvelut Yhdyskuntarakenteeltaan kaupunkimaisessa lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää palvelut, joita yli 8 000 asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin. Mikäli kaupunkimaisen keskustaajaman palvelutuotantoalueella (vanha peruskunta) asuu yli 1000 alle 15-vuotiasta asukasta, tulee kaupunkimaisessa keskustaajamassa tarjota monipuolista päivähoitoa, esiopetusta ja kaikki vuosiluokat kattavaa perusopetusta. Myös kaikki oppilashuoltopalvelut tulee olla oppilaiden käytössä. Oppilashuollossa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Kaupunkimaisissa lähipalvelukeskuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan olla myös lukion toimipiste, mikäli matkaa toiseen lukiotoimipisteeseen on yli 20 kilometriä ja toimipisteen opiskelijamäärä ylittää 250 oppilasta. Pienempikin lukion opiskelijamäärä riittää toimipisteen ylläpitämiseksi, jos lukiokoulutus järjestetään yhdessä peruskoulun yläluokkien kanssa käyttäen yhteisiä opetusresursseja, opettajavoimia ja toimitiloja, ja yläluokkien ja lukion yhteinen oppilas- ja opiskelijamäärä riittää kaksisarjaisen lukioopetuksen järjestämiseen. 42 Mikäli kaupunkimaisen keskustaajaman palvelutuotantoalueella asuvien yli 65vuotiaiden määrä ylittää 1 600 asukasta, tulee uuden kunnan toimia siten, että siellä on jatkossakin tarjolla laadukasta ja riittävän monipuolista vanhustenhoivaa tyydyttämään palvelutuotantoalueen tarpeet. Uuden kunnan sosiaali- ja terveyskeskusver- Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä kosto tulee arvioida huomioiden kunnan väestöpohja. Palveluntarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä alueella ja arvioitava sen perusteella alueella tarvittavia palveluita. Uuden kunnan tulee myös toimia niin, että kaikissa kaupunkimaisissa keskustaajamissa on kaikkina arkipäivinä avoinna oleva sosiaali- ja terveyskeskus, jossa sairaanhoidon vastaanoton lisäksi on myös rajoitetusti laboratorio-, terapia-, neuvola- sekä sosiaalihuollon ja suunterveydenhuollon palveluita. Kaupunkimaisissa keskustaajamissa on näiden lisäksi tarjottava nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita sekä asukkaiden hyvinvointia ylläpitäviä monipuolisia liikuntapalveluita, vastaamaan palvelutuotantoalueen tarpeita. Mikäli edellä mainitussa asukasluvussa tai eri väestöryhmien vähimmäisluvuissa tapahtuu pieniä, alle viiden (5) prosentin muutoksia, ei kaupunkimainen lähipalvelukeskus tästä huolimatta menetä asemaansa. Mikäli muutos asukasmäärässä tai väestöryhmissä on yli 5 prosenttia tai mikäli muutos osoittautuu väestöennusteen mukaan pysyväksi, eivät edellä mainitut vähimmäispalveluvaatimukset enää sido uuden kunnan valtuustoa. 3. Maaseutumainen lähipalvelukeskuksessa järjestettävät palvelut Yhdyskuntarakenteeltaan maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää palvelut, joita yli 5 000 asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin. Mikäli maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli 750 alle 15-vuotiasta asukasta, tulee maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa tarjota päivähoitoa, esiopetusta ja alakoululuokkien perusopetusta (1-6). Mikäli lähipalvelukeskuksesta on yli 20 kilometrin matka sellaiseen peruskouluun, joka tarjoaa opetusta myös yläkoululuokille (7-9), tulee maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa olla myös yläkouluopetusta. Yläkouluopetuksen yhteenlasketun oppilasmäärän tulee kuitenkin ylittää 100 oppilaan rajan, jotta opetusta voidaan maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa järjestää. Edellä mainitun väestökriteerin täyttyessä lähipalvelukeskuksessa tulee näiden lisäksi järjestää myös esiopetusta sekä päivähoitoa. Mikäli maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli 1 000 yli 65-vuotiasta asukasta, tulee uuden kunnan toimia siten, että siellä on jatkossakin tarjolla asukkaiden tarpeen mukaista laadukasta vanhustenhoivaa tyydyttämään palvelutuotantoalueen tarpeet. Palveluntarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä alueella ja arvioitava sen perusteella alueella tarvittavia palveluita. Uuden kunnan tulee myös toimia niin, että kaikissa maaseutumaisissa lähipalvelukeskuksissa on palvelupiste, jossa on sairaanhoidon vastaanotto sekä suun terveydenhuollon palveluita viitenä päivänä viikossa. Maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa on näiden lisäksi tarjottava nuoriso- ja kirjastopalveluita sekä asukkaiden hyvinvointia ylläpitäviä monipuolisia liikuntapalveluita, vastaamaan palvelutuotantoalueen tarpeita. 43 Mikäli asukasluvussa tai eri väestöryhmien vähimmäisluvuissa tapahtuu pieniä, alle viiden prosentin muutoksia, ei maaseutumainen lähipalvelukeskus tästä huolimatta menetä asemaansa, eikä myöskään siirry heti kaupunkimaiseksi lähipalvelukeskukseksi. Mikäli pieneneminen asukasmäärässä tai väestöryhmissä on yli 5 prosenttia tai mikäli muutos osoittautuu väestöennusteen mukaan pysyväksi, eivät edellä mainitut vähimmäispalveluvaatimukset enää sido uuden kunnan valtuustoa. Mikäli maaseutumainen lähipalvelukeskus kahtena peräkkäisenä vuotena täyttää kaupunkimaisen Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä lähipalvelukeskuksen kriteerit, tulee uuden kunnan ryhtyä toimiin sen palveluverkon laajentamiseksi vastaamaan kaupunkimaisen lähipalvelukeskuksen tarpeita. 4. Pienessä maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa järjestettävät palvelut Yhdyskuntarakenteeltaan pienessä maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää palvelut, joita yli 2 000 asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin. Mikäli pienen maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli 300 alle 15-vuotiasta asukasta, tulee lähipalvelukeskuksessa tarjota päivähoitoa, esiopetusta ja alaluokkien perusopetusta. Edellä mainitun väestökriteerin täyttyessä lähipalvelukeskuksessa tulee näiden lisäksi järjestää myös esiopetusta sekä päivähoitoa. Mikäli maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa sijaitsevan peruskoulun alaluokkien (1-6) yhteenlaskettu oppilasmäärä laskee alle 100 oppilaan, voidaan opetus tässä tapauksessa järjestää lähimmässä samantasoista opetusta järjestävässä koulussa. Mikäli pienen maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli 400 yli 65-vuotiasta asukasta, tulee uuden kunnan toimia siten, että lähipalvelukeskuksessa on jatkossakin tarjolla asukkaiden tarpeen mukaista laadukasta vanhustenhoivaa tyydyttämään palvelutuotantoalueen tarpeet. Palveluntarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä alueella ja arvioitava sen perusteella alueella tarvittavia palveluita. Lähtökohtaisesti maaseutumaisissa lähipalvelukeskuksissa keskitytään kuitenkin vanhustenhuollossa avopalveluiden sekä palveluasumisen tarjoamiseen. Tätä vaativampi vanhustenhuolto tulee voida keskittää suurempiin yksiköihin. Uuden kunnan tulee myös toimia niin, että kaikissa pienissä maaseutumaisissa lähipalvelukeskuksissa on tarjolla vähintään kerran viikossa sairaanhoidon palveluita. Lisäksi lähipalvelukeskuksessa on oltava mahdollisuus käyttää myös sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon palveluita vähintään kerran viikossa. Pienten maaseutumaisten lähipalvelukeskusten palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti huomioiden resurssien järkevä käyttö. Mikäli palveluntarve pienessä maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa on vähäistä, on uuden kunnan valtuuston mahdollista arvioida resurssien käytön järkevyyttä tehokkuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulma huomioon ottaen. Pienissä maaseutumaisissa lähipalvelukeskuksissa on näiden lisäksi oltava tarjolla tarpeen mukaan nuorisopalveluita sekä kirjastopalveluita, mikäli lähimpään kirjastoon on yli 10 kilometrin matka. Myös asukkaiden hyvinvointia ylläpitäviä liikuntapalveluita tulee tarjota palvelutuotantoalueen tarpeiden mukaan. Mikäli asukasluvussa tai eri väestöryhmien vähimmäisluvuissa tapahtuu pieniä, alle viiden prosentin muutoksia, ei pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus tästä huolimatta menetä asemaansa, eikä myöskään siirry heti maaseutumaiseksi lähipalvelukeskukseksi. Mikäli pieneneminen asukasmäärässä tai väestöryhmissä on yli 5 prosenttia tai mikäli muutos osoittautuu väestöennusteen mukaan pysyväksi, eivät edellä mainitut vähimmäispalveluvaatimukset enää sido uuden kunnan valtuustoa. Mikäli pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus kahtena peräkkäisenä vuotena täyttää maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen kriteerit, tulee uuden kunnan ryhtyä toimiin sen palveluverkon laajentamiseksi vastaamaan maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen tarpeita. 44 Mikäli palveluntarve syystä tai toisesta jossakin toimipisteessä radikaalisti laskee, voidaan edellä kuvatusta minimipalveluvaatimuksesta uuden kunnan valtuuston päätöksellä poiketa. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä (Edellä kuvattujen minimipalveluvaatimusten pohjalla on vuoden 2014 palvelurakenne. Mikäli se joiltain osin poikkeaa edellä kuvatusta minimipalveluvaatimuksesta, ei uusia toimipisteitä tarvitse perustaa, vaan kirjaus koskee nykyisiä, toiminnassa olevia toimipisteitä.) Edellä kuvattujen palveluiden lisäksi jokaisen vanhan peruskunnan alueella tulee olla palvelupiste, jossa kuntalaisen on mahdollista hoitaa mahdollisimman monipuolisesti julkisen sektorin palveluihin liittyviä asioita sekä saada neuvontaa ja ohjausta kunnallisiin palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Palvelupiste voidaan toteuttaa myös liikkuvana palveluna. Myös muita palveluita voidaan tarjota liikkuvina (kirjastoauto), mikäli tällä tavalla saavutettavuus ja taloudellisuus ovat kiinteää palvelupistettä tehokkaampia. Sähköisten palveluiden käyttöä lisätään kaikissa mahdollisissa palveluissa. 45 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 4. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Salpauskunnassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen uudistuu Selvitystehtävän käynnistyessä yhtenä selvitettävänä kohteena oli myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta palveluverkon tarkastelu. Työryhmätyöskentelyn keskivaiheilla, 23.3.2014, hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Alueet kootaan voimassa olevien erityisvastuualueiden rajojen pohjalta. Sote-alueet muodostetaan viiden kaupungin: Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun ympärille. Alueen rajat ja yksityiskohdat selviävät jatkovalmistelussa. Sote-alueet ovat riittävän suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kun palvelut integroidaan, on mahdollista muodostaa yhtenäiset palveluketjut: potilas kannattaa hoitaa heti, ettei tarvetta kalliille, vaativammalle hoidolle synny. Riittävän suuri väestöpohja tuo sotealueille myös vankemmat hartiat palveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi esimerkiksi väestön ikärakenne ja sairastavuus. Palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmisiä, mutta hallinto ja organisaatio voidaan koota viiteen yksikköön. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan. Sote-alue järjestää palvelut, mutta jatkossakin kunta toimii tuottajana. Näin ollen arjen palvelut säilyvät jatkossakin oman kunnan alueella. Erityisesti henkilöstön osaamisen ja saatavuuden näkökulmasta tässä on saavutettavissa etuja. Siirtyminen viiden sote-alueen malliin irrottaa kuntauudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Kuntauudistus jatkuu kuitenkin kuten tähänkin asti: kunnat selvittävät liitoksia, valtionosuusuudistus on lausuntokierroksella ja kuntalain uudistus etenee. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteuttaminen on keskeistä palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä kestävyysvajeen näkökulmasta. Integraation toteuttaminen vaatii niin laajat väestöpohjat, ettei niitä olisi mahdollista saavuttaa koko maassa. Kuntapohjainen järjestelmä olisi turvannut sosiaali- ja terveystoimen ja muiden hallinnonalojen tiiviin yhteistyön, mutta integraatio olisi silloin jäänyt tekemättä. Sote-alueet pystyvät myös paremmin tasaamaan hyvinvointierojen kunnille aiheuttamia kustannuksia. Kyse on uudistuksesta, jossa luodaan kerralla riittävän suuret alueet tulevien vuosikymmenten palvelutarpeita varten. 46 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumisen merkitys selvitysalueella Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee ja palveluverkkotyöryhmän raportin valmistuessa työryhmällä on tieto, että järjestämislaki tulee lausunnolle kesäkuussa ja lausuntoaikaa on joitakin viikkoja. Koska palveluverkkotyöryhmällä ei ole käytettävissään tarkkoja tietoja siitä, millä tavoin laki säätää järjestämisestä ja tuottamisesta, työryhmä toteaa uudistuksen ympärillä käydystä keskustelusta ja esitetyistä näkökohdista seuraavaa: 47 • Uuden kunnan kannalta sosiaali- ja terveydenhuollosta tulee entistä selvemmin edunvalvonta-asia, koska järjestämisvastuinen taho, laaja kuntayhtymä, tullee päättämään esim. palvelujen saatavuudesta ja laadusta, saavutettavuudesta, palvelutarpeiden ja määrän määrittelemisestä sekä laadun ja määrän seurannasta. • Oletus on, että kunnat säilyvät ja voivat toimia palvelujen tuottajina, mutta tarkkaa tietoa siitä, millä perusteilla tuottajille korvataan niiltä hankitut palvelut, ei ole - eikä myöskään siitä, mikä on se yhdenmukainen menettely, jolla hinnat/korvaus määritellään. • Em. näkökulmasta uusi kunta olisi ainakin väestöpohjaltaan riittävän suuri toimimaan kilpailukykyisenä tuottajana • Sen sijaan lienee kohtuullisen selvää, että esim. peruspalvelukeskus Aavan toimintakykyisyys ei säily uuden kunnan syntyessä. Uuden kunnan kaupunginosat Iitti ja Nastola eivät voi hankkia Aavalta palveluja ainakaan kilpailuttamatta. Oletettavaa on, että lähtökohtaisesti uusi kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse, eikä ulkoista Iitin ja Nastolan kaltaista volyymiä (mikäli uudella kunnalla säilyy tässä suhteessa ratkaisuvaltaa uudessa sote mallissa). Sama logiikka koskenee myös peruspalvelukeskus Oivaa. • Voidaan olettaa, että uudella kunnalla on paremmat mahdollisuudet saada luottamushenkilöpaikkoja uuden sote-erva-kuntayhtymän toimielimiin kuin selvitysalueen pienillä kunnilla yksinään olisi mahdollista. Näin ollen olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia olla mukana päättämässä esim. järjestämisvastuuseen kuuluvista asioista (kuten kuntalaisten näkökulmasta tärkeistä palvelujen myöntämisen kriteereistä sekä palveluista perittävistä asiakasmaksuista). • Maahamme luotavat 5 sote-erva-aluetta ja kuntayhtymää tullevat entistä voimakkaammin ottamaan vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkaan ja vaikuttavan järjestämisen ja samalla tullevat tekemään huomattavia rakennemuutoksia palvelujärjestelmään. • Nykyisen näkemyksen mukaan järjestämisvastuun sote-erva-alueella (tällä hetkellä Päijät-Häme kuuluu TAYSin alueeseen) tulee olla jakamaton eli mitään alueellisia järjestämisvastuita omaavia tahoja ei olisi. Tältä kannalta on tärkeää, että uudella kunnalla isompana kokonaisuutena on vaikuttamisen mahdollisuus päätöksenteossa. • Uuden kunnan edunvalvonta sosiaali- ja terveysasioissa tulee olemaan edunvalvontaa sekä suhteessa järjestämiseen että palvelujen tuottamiseen. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Palveluverkkoa tulee arvioida huolella ja tulevaisuutta ennakoiden 48 • Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuuden, resurssien optimaalisen käytön ja oikea-aikaisen, hyvän palvelun turvaamiseksi on oleellista, että palveluverkko muodostuu toimivista ja tehokkaista kokonaisuuksista. Palveluverkon tulee perustua kunnan asiakkaiden palvelutarpeeseen. • Terveyskeskus- ja sosiaalipalveluverkko tulee muodostua siten, että erityistä osaamista vaativat palvelut keskitetään lähtökohtaisesti yhteen paikkaan (ns. pääterveysasema tai sosiaalipalvelukeskus tms.) ja kevyemmät lähipalvelut useampaan väestön palvelutarpeen mukaisiin toimipisteisiin. Palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida erittäin vahvasti sosiaali- ja terveyspalvelujen vahva integraatio (asiakaslähtöiset palveluprosessit). • Terveyskeskussairaalaverkko tulee arvioida tarkkaan. Erityisosaamista vaativa palvelu tulee keskittää yhteen terveyskeskussairaalan, jonka tulisi profiloitua vahvana kuntoutusyksikkönä, johon on keskitetty riittävä asiantuntemus: geriatria, vaativa kuntoutus, ortopedinen kuntoutus ja palliatiivinen hoito jne… Lisäksi on arvioitava, mitä sairaalapalveluja on tarkoituksenmukaista sijoittaa erikoissairaanhoidon ja päivystyskeskuksen yhteyteen. Tällainen palvelu on ainakin akuuttigeriatria siltä osin, kun asiakkaat ohjautuvat palveluun päivystyksestä. Terveyskeskussairaalapalvelujen tulee tukea vahvasti kotona asumista ja toimia kotihoidon tukena. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen osalta tulisi kehittää mobiilitoimintoja, kuten kotisairaalatoimintaa ja tehostettua kotihoitoa / kotikuntoutusta. • Oikea-aikainen toimintakyvyn vajeen tunnistaminen, nopea reagointi, tehokas akuuttitilanteen hoito ja tiivis asiakkaan roolia korostava kuntoutus ovat avainasemassa, kun vastataan ikääntyvän väestön palvelutarpeeseen. Nykyinen toimintamalli on tässä suhteessa uskallettava kyseenalaistaa, jotta saadaan aikaiseksi todellinen toimintaprosessien muutos. • Sairaalaosastokapasiteetti tulee arvioida tarkkaan ja suhteuttaa siitä annettuihin suosituksiin (vrt. esim. Kekomäen raportti). Pitkäaikaista laitoshoitoa ei lähtökohtaisesti tarvita lainkaan, mikäli ikääntyneiden palvelurakenne toimii muutoin optimaalisesti. • Nykyiset käytössä olevat tilat kaikissa toiminnoissa tulee arvioida tarkasti. Erityinen huomio tulee kiinnittää sairaalapalveluverkkoon sekä vanhusten laitos- ja palveluasumisen verkkoon. • Etähoivaa tulee kehittää, samoin liikkuvia palveluja (harkiten ja kustannus-hyötyanalyysia tehden) • Koko kunta ikääntyy valtakunnallisesti tarkasteltuna nopeasti ja väestö on ennestään ikääntynyttä. Tässä suhteessa toimivat vanhuspalvelut ovat kunnan talouden kestävyyden näkökulmasta kriittisessä asemassa. Ikääntyneiden palvelurakenteen kehittämisessä tulee huomioida kotona asumisen mahdollisuus. Tämä edellyttää vahvaa panostusta asiakasohjaukseen, kotiin vietäviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. • Silloin, kun ikääntynyt henkilö tarvitsee pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa, järjestetään se palveluasumisessa. Koska palvelutarpeen ennenäkemätön kasvu ei mahdollista edes nykytavoitteiden mukaista palvelurakennetta, tulee myös tarkastella palveluasumisen vaihtoehtoja. Kotona asumisen ja palveluasumisen ra- Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä japinta tulee ottaa tarkasteluun. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota turvallisen asumisen kehittämiseen. Vanhuspalveluja tulisi kehittää ns. monipuolinen asumis- ja palvelukeskusperiaatteen mukaisesti, jotka tulee toteuttaa alueiden erityspiirteet huomioiden osaksi normaalia asumista ja palveluja. Tarkoituksenmukaista olisi kehittää ns. kotipesä-palveluja eli uuden kunnan eri osissa voi olla ”kotipesiä”, joissa on esim. ikääntyneiden asumista, päivätoiminnan ja kuntoutuksen palveluja sekä kunnan että yksityisten ja järjestöjen tuottamina. • Rakenteellinen työ yhteisöjen ja uuden kunnan eri osien ja esim. kylien toiminnan tuntemiseksi ja hahmottamiseksi on tärkeää, näin saadaan myös muita kuin kunnan voimavaroja mukaan väestön hyvinvoinnin turvaamiseen Asiakasohjaus • Uuden Kunnan asiakkailla tulisi olla mahdollisuus saada yhdestä ja samasta toimipisteestä laaja-alaista asiakasohjausta vähintään sosiaali- ja terveyspalvelujen sisäisten palvelualueiden/rajojen yli; eli esim. samalla kertaa ohjausta niin työhön ja työllistymiseen, asumiseen, toimeentulotukeen, sosiaalityöhön, vanhuspalveluihin kuin vammaispalveluihin liittyen. • Asiakasohjauksen tavoitteena tulee olla asiakkaan kannalta oikea-aikaiset ja oikeat palvelut. Palvelujen pääpaino tulee asiakasohjauksen avulla ohjata nykyistä kevyempiin palveluihin. Paljon palvelua käyttävien osalta tulee kiinnittää erityinen huomio palvelukokonaisuuden koordinointiin. • Kaikkea laaja-alaista (erityis-) asiantuntemusta ei ole mahdollista viedä kaikkiin asiakasohjaustoimipisteisiin, koska henkilöstöresurssien käyttö tulee optimoida. Asiakasohjausprosessit tulee suunnitella siten, että asiakkaan asia tulee hoidettua, vaikka välittömässä asiakaspalvelupisteessä ei olisikaan jatkuvaa erityisasiantuntemusta. • Kuntalaisilla tulee olla oikeus oikeasti valita erilaisten palveluvaihtoehtojen välillä. Asiakasohjauksen ydintehtävä on yhteistyössä asiakkaan kanssa löytää oikea asiakkaan omistama palveluratkaisu. • Asiakasohjauksessa tulee hyödyntää myös sähköisen asioinnin mahdollisuuksia mahdollisimman laajasti. Sähköistä asiointia tulee kehittää sekä välitöntä asiakaspalvelua tukevana, mutta ensisijaisesti korvaavana vaihtoehtona, esim. itsepalvelut. Samalla huolehditaan siitä, että myös sähköiseen asiointiin kykenemättömät kuntalaiset saavat asiansa hoidettua asianmukaisesti. Käyttäjäkokemus • 49 Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen tulee olla palvelujen suunnittelun lähtökohta. On erittäin tärkeää aidosti kuulla ja ottaa huomioon kaikissa palveluissa käyttäjien kokemus ja systemaattisesti viedä sitä osaksi palvelujen kehittämistä ja toimintatapojen muuttamista. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Keskitetty uuden teknologian hallinnointi • Sote-palveluissa käytettävän teknologian hallinnointi, kehittäminen ja käyttöön oton tulee olla keskitetysti koordinoitua, kuitenkin niin, että teknologia tuodaan palvelemaan kuntalaisia ja palvelujen sujuvaa ja taloudellista järjestämistä. Teknologian hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on oleellisessa asemassa. Tärkeitä asioita ovat sähköinen asiointi, itsepalvelut, etähoiva ja palveluja tehostavat teknologiaratkaisut sekä toimiva yhteneväinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- / potilastietojärjestelmä. Ratkaisujen käyttöönotossa on arvioitava niiden panos-hyötysuhde. Ennalta ehkäisevät, ajoissa toteutetut ja kuntalaisen omatoimisuuteen ja omaan elinympäristöön sovitetut palvelut • Kaikessa toiminnassa tulee palvelut sovittaa kuntalaisen omaan elinympäristöön ja vahvistaa omatoimisuutta, selviytymistä, kotona selviytymistä • Toimivien ennaltaehkäisevien palvelujen toteuttaminen edellyttää kuntalaislähtöisten eri hallintokuntien rajat ylittävien toimintaprosessien vahvaa koordinointia. Hallintokuntarajojen lisäksi tulee tarkastella myös yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä • Mahdollisuuksien mukaan tulee uuteen kuntaan luoda eri hallinnon alojen monipalvelukeskuksia (esim. koulu-, terveydenhuolto-, vapaa-aika- ja sosiaalitoimen palvelut samaan yksikköön) 4.2 Sivistyspalvelut Salpauskunnassa Tavoitteena laadukkaat palvelut riittävän isossa palvelukokonaisuudessa Lähipalveluiden tuottamista on tarkasteltava uudella tavalla toimintaympäristön ja lainsäädännön muutosten myötä. Toimintojen keskittäminen riittävän suureen yksikköön mahdollistaa laadukkaiden palvelujen turvaamisen lähipalveluina. Palveluverkon kattavuus suhteessa asukasmäärään ratkaisee sen, minkälaisesta toiminnosta (palvelusta) on kulloinkin kyse. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee jatkossakin olla lähipalveluna toteutettua toimintaa, joka pitää saavuttaa varmasti ja turvallisesti, eli palveluverkon tulee olla riittävän tiivis, jotta asukkaat saavat tämän palvelun riittävän läheltä kotipaikkaansa tai työ- ja asiointireittiään myös tulevaisuudessa. Palveluverkon kattavuutta laajentaa ja katvealueita paikkaa tulevaisuudessa erilaisten teknologisten ratkaisujen käyttöönotto. Sähköisten palveluiden asiakasohjausta tehostamalla ja niiden käyttöönottoon kannustamalla saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä sivistystoimessa. 50 Ministeriöiden virkatyönä valmistellaan toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusmuutosta. Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat tulevat haettavaksi vuoden 2015 aikana. OKM:n myöntämät uudet järjestämisluvat tulevat voimaan 1.1.2017 alusta alkaen. Samaan aikaan valmistellaan oppivelvollisuuden pidentämistä, joka tarkoittaa koulutuksen järjestäjälle yhden uuden oppivelvollisuusikävuoden toimintojen järjestämistä. Muutosten tavoitteena on turvata nuorten tulevaisuus kattavammalla turvaverkolla, jossa jokaisen yksilön kohdalla voidaan varmistaa perusopetuksen Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä jälkeinen koulupolku ilman väliinputoajia. Samaan tavoitteeseen tähtää myös oppilasja opiskelijahuoltolain uudistukset (voimaan 1.8.2014) joiden mukaan mm. oppilaitoksen sijaintikunta vastaa toisen asteen oppilashuollon toteutumisesta alueellaan. Edellä mainittujen kunnallisten velvoitteiden ohella kunta noudattaa koulutustakuun ja nuorisotakuun toteuttamista edelleen. Kansallisella tasolla tehtävät ratkaisut vaikuttavat koko toisen asteen koulutuksen toteuttamistapaan ja järjestämiseen perustettavassa uudessa kunnassa. Tämän hetkisen tiedon nojalla on tarkoituksenmukaista ratkaista ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen uuden kunnan vastattavaksi toiminnoksi ja aloittaa neuvottelut asiasta Koulutuskuntayhtymän kanssa. Lähtökohtana on se, että laadukkaan ja alueellisen toisen asteen koulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Sivistyspalveluiden jäsennys Salpauskunnassa Sivistyspalveluiden Jäsennys Salpauskunta KESKITETYT PALVELUT Pääkirjasto/ verkkokirjasto Aikuiskoulutus, oppimiskeskus, verkko-opetus Liikuntahallit, Urheilukeskus, tapahtumat Alueelliset opetus ja kasvatus -palvelut Korkeakoulutoiminta II asteen koulutus • ammatillinen koulutus • lukiokoulutus Lasten kulttuuriverkosto Nuorisopalvelukeskus Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointityö Yhdistysten ja seurojen alueellinen kulttuuri- ja liikuntatoiminta Keskitetyt alueelliset asiakaspalvelut (Aspa) (sähköiset palvelut, neuvonta, kirjasto- ja nuorisopalvelut, toiminnallinen tila) Opetus- ja kasvatuspalvelut PerusPäivähoito opetus Esiopetus Liikkuvat palvelut 51 Kulttuurilaitokset AP/IPtoiminta, kerhotoiminta LÄHIPALVELUT Sähköinen palvelu Lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit, kentät Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 4.3 Tekniset- ja ympäristöpalvelut Salpauskunnassa Yhdyskuntasuunnittelun osalta toimialan sisällä toteutettavat palvelutoiminnat ovat sen kaltaisia, että aluetason saavutettavuus tulee olemaan tulevaisuudessakin riittävä taso. Selvitysalueen keskusten väliset etäisyydet ovat kansallisesti vertailtuna sen verran lyhyitä, että alueelliset ja jopa maakunnalliset palvelut ovat varsin hyvin saavutettavia, eivätkä välimatkat paikasta toiseen kasva missään tapauksissa liian pitkiksi. Tekniset- ja ympäristöpalvelut tullaan hoitamaan uudessa kunnassa kunnan omana tehtävänä. 52 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 5. Tarkastelu yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitysalueella toimii useita yhteistyöorganisaatioita erilaisin organisointimallein. Pääosa yhteistoimintasopimuksista jatkuu, koska yhteistyölle on edelleen perusteita taloudellisista (rahoituspohja) ja toiminnallisista näkökulmista. Yhteistyötä tarvitaan myös kuntaliitosten jälkeen. Organisoitumismalli vaikuttaa kuntien luottamukseen; yksipuolinen organisoiminen vähentää luottamusta, lisää riitaherkkyyttä ja problematisoi selkeitäkin peruskysymyksiä. Yksinkertainen organisoitumismalli voi johtaa moninkertaisiin luottamusrakenteisiin ja sen ohella transaktiokustannuksiin, mikä ei ole taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevää. Selvitystilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista lähteä arvioimaan yksipuolisesti sopimuksista irtaantumista. Tällainen menettely luo epävarmuutta ja epäluottamusta alueella. Kuntaliitos koko selvitysalueen kuntien osalta poistaisi suoraan viisi yhteistyöaluetta ja välillisesti lisäksi viisi. Lisäksi kuntaliitos siirtäisi Iitin yhteistoiminnan Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Lakisääteinen ja osakeyhtiöpohjainen yhteistoiminta jatkuisi 18:lla yhteistyöalueella ja yhdeksän yhteistyöaluetta tulee uudelleenarvioitavaksi lainsäädäntömuutosten (sote, rakennusvalvonta, ympäristöterveys) kautta ja kaksi erillisselvittelyjen kautta riippumatta kuntarakenteesta. Yhdistymissopimukseen kirjataan kuuden kunnan keskinäisten kunnallista yhteistoimintaa koskevien sopimusten päättyvän 31.12.2016. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. Uuden kunnan muodostamisen tavoitteena on ollut peruskunnan ja kuntaomisteisten yhteisöjen toimintojen tiivis yhteen nivominen palvelujen ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntarakenteen muutos siirtää Iitin yhteistoiminnan Kymenlaaksosta PäijätHämeeseen. Yksityiskohtainen yhteistoimintaorganisaatiotarkastelu on liiteaineistossa. 53 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 6. Arvio yhdistymisen mahdollisuuksista ja uhkista palvelujen näkökulmasta Yhdistymisen mahdollisuudet kuntapalveluiden näkökulmasta • • • • • • • • • • • • • • • • Uusien palvelutuotantotapojen kehittämismahdollisuudet paranevat leveämpien hartioiden ja suurempien käyttäjämäärien vuoksi Edunvalvonnan tehostuminen Rajojen häviäminen helpottaa arjen työtä ja eri toimialojen yhteistyötä Suurempi kokonaisuus mahdollistaa monipuolisemmat mahdollisuudet tuottaa ja järjestää palveluita Erityisosaamista vaativien palveluiden paremmat käyttömahdollisuudet ja saatavuus Kilpailuttamisosaamisen ja –määrien kasvaminen ; mahdollisuus saada edullisempia tarjouksia Osaoptimoinnin poistuminen, palvelujen asiakaspiirien parempi suunnittelu Liikenneväylien tehokkaampi hyödyntäminen; Vt12, raideliikenne-> joukkoliikenne Henkilöstön joustava käyttö (liikkuvuus) tarpeen mukaan eri suunnilla. Ei ylimääräisen henkilökunnan palkkausta Osaavan/erikoistuneen henkilöstön paremmat käyttömahdollisuudet ja saatavuus helpottuu Kokonaisuuden katsominen helpottuu Palvelutuotteisiin ja niiden hintoihin liittyvä kirjo ja hallinnollinen työ vähenee Palveluvolyymin lisääntyessä asiakkaan valinnanvapaus ja asiakaslähtöiset palveluratkaisut paranevat, perustuu isompiin palvelukokonaisuuksiin Yhtenevillä toimintatavoilla ja toimivilla palveluketjuilla vaikutetaan paljon palvelua käyttävien asiakkuuksien hallintaan Sähköisen asiointijärjestelmien kehittäminen Tukipalvelujen järjestäminen helpottuu Yhdistyneen kunnan elinvoimatekijät vahvuuksien näkökulmasta • • • • • • • • • • • 54 Elinkeinopolitiikka tehostuu, suurempi kunta houkuttaa uutta yritystoimintaa Maankäytön ja kaavoituksen yhtenäistäminen lisäävät elinvoimaa Suuremman kokonaisuuden luomat paremmat edunvalvontamahdollisuudet luovat elinvoimatekijöitä alueelle Monipuolisen elinkeinorakenteen hyödyntäminen on helpompaa suuremmassa kuntakokonaisuudessa Kustannustehokkaamman palvelutuotannon kautta palvelut saadaan säilytettyä riittävällä tasolla, laatutekijät otetaan huomioon paremmin Alueellisesti riittävän kattavat palvelut Monimuotoinen ympäristö Näkyvyys ja vaikuttamismahdollisuudet suurena kuntana ovat paremmat Paremmat mahdollisuudet profiloitua Mahdollisuus ratkaista syrjäytymiseen ja ikääntymiseen liittyvät haasteet kustannustehokkaalla ja ehkäisevällä toimintatavalla (vrt. Taloustyöryhmän raportti) Asiantuntija- ja kehittäjäresurssien parempi hyödyntäminen Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Kuntien yhdistymisen uhkat kuntapalveluiden näkökulmasta • • • • • • • • • • • • • • • 55 Poliittinen valtapeli menee tosiasioiden edelle Liian kotiseuturakas päätöksenteko näivettää reuna-alueet Poliittisen päätöksenteon keskittyminen uhkana reuna-alueiden ja syrjäseutujen huomioimiselle Byrokratian mahdollinen lisääntyminen ja päätöksenteon pitkittyminen ja monimutkaistuminen Paikallinen kehittämispotentiaali ja -motivaatio heikentyy Yhteisöllisyys vähentyy Palveluiden saavutettavuus heikkenee Paikallisidentiteetin menettämisen pelko Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja -into vähentyvät Pelko palveluiden keskittämisestä ja lähipalveluiden karkaamisesta Nykyisen palvelutuotannon järjestämistavat järkkyvät ja se koetaan uhkana kaikilta tahoilta Reuna-alueiden palveluiden heikkeneminen Sähköisen asioinnin ja teknologiaratkaisujen yhteensovittamisen ja kehittämisen vaatima resurssi on suuri Ennestään harvaan asutut seudut näivettyvät, palvelujen saatavuus vaarantuu ja järjestäminen kallistuu Muutoksen hallinnan epäonnistuminen; Vanhat rakenteet säilyvät muutoksesta huolimatta, tiedottamisen ja viestinnän epäonnistuminen Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 7. Ehdotus Yhdistymissopimukseen kirjattavista palveluverkon periaatteista Palveluverkkotyöryhmän tehtäväksi annossa on tehdä ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista. Periaatteella tarkoitetaan toiminnan ja menettely- tai ajattelutavan perusajatusta, jonka mukaan toimintaan kohdistuvat päätökset tehdään. Yhdistymissopimus on asiakirja, jonka kuntien valtuustot hyväksyvät tehdessään päätöksen uuden kunnan perustamisesta. Yhdistymissopimus on kuntien päätöksentekoa sitova asiakirja siitä asti kun päätös yhdistymisestä on tehty ja yhdistymisen jälkeen vielä kolme vuotta. Uuden kunnan lähipalvelujen järjestämisen periaatteiksi on seuloontunut kolme nykyisiin toimintamalleihin perustuvaa käytäntöä, joihin uuden kunnan palveluverkon kehittäminen tulee pohjautua. 4 7.1 Hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen Palvelujen järjestämisen tärkeänä periaatteena on, että selvityksessä mukana olevien kuntien käytössä olevien palveluprosessien hyvät käytännöt ja niiden edelleen kehittäminen tulee jatkua myös uudessa kunnassa ja sen palveluverkossa. 7.2 Tehtyjen taloudellisten ratkaisujen kunnioittaminen Uuden kunnan palveluverkkoratkaisuissa huomioidaan selvityksessä mukana olevien kuntien tekemät, palveluverkkoon kohdistuvat investoinnit/karsinnat ja strategiset sekä taloudelliset ratkaisut. 7.3 Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää, kansalaisten yhdenvertaisuus huomioiden Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää ja tarvetta, ottaen huomioon kohtuullinen etäisyys ja saavutettavuus. Tarjonnan tapa määräytyy palvelukohtaisesti ja erilaiset toteuttamistavat otetaan käyttöön uudistavalla otteella. Palveluverkkoa ei kuvata yksityiskohtaisesti toimipisteittäin. 4 Kärkölän kunnan lähtökohta säilyville lähipalveluille ovat terveysasema, perusopetus 1-9 vuosiluokille, kirjasto, nuorisotalo, päiväkoti, vanhusten asumispalvelut, uimahalli, liikuntapaikat, Huovilan puisto. Uuden kunnan alueella on yhteiset vesi- ja viemärilaitoksen maksut ja taksat. (Kärkölän kunnan tahdonilmaisu. Palveluverkkotyöryhmän kokous 14.5.2014) 56 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 8. Ehdotus Yhdistymishallituksen tehtäviksi palveluverkon osalta Uuden kunnan yhdistymishallitus aloittaa toimintansa heti kuntien yhdistymispäätöksen jälkeen ja toimii siihen saakka, kunnes uuden kunnan hallitus on valittu. Yhdistymishallitus käynnistää yhdistymissopimuksessa esitettyjen linjausten toimeenpanon. 8.1 Kuntalaislähtöiset palveluprosessit (asiakasosallisuus palvelujen toteuttamisessa) Valinnanvapaus palveluiden käyttämisessä tulee koskea koko uuden kunnan aluetta ja palveluita kattavasti sekä tuottajan että sijainnin osalta Kuntalaisia kannustetaan käyttämään palveluita joustavasti siellä, missä niiden käyttö on asioinnin tai muun kulkemisen vuoksi muutoinkin luontevaa • Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka monia palveluita kuntalaisten on mahdollista käyttää valinnanvapauden periaatteen mukaisesti. Selvitys on valmis vuoden 2016 lopussa ja esitetyt toiminnot voivat käynnistyä v:sta 2017 alkaen. Etsittävä keinoja kuntalaisten kuulemiseen palveluprosessien kehittämisessä ja palautejärjestelmät otettava aktiiviseen käyttöön; palautteisiin reagoiminen Sähköiset palautejärjestelmät otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. • Yhdistymishallitus käynnistää kuntalaisten käytössä olevien sähköisten palautejärjestelmien kartoittamisen ja niiden pohjalta palautejärjestelmän suunnittelun. Palautejärjestelmän tulee olla valmiina uuden kunnan aloittaessa v. 2017. Monialainen palveluohjaus tulee huomioida palvelukokonaisuuksien kehittämisessä Monitoimialaisilla palvelupisteillä hyödynnetään nykyisten kunnanvirastojen sijaintia kattavasti uuden kunnan alueilla. ”Aluepalvelupisteisiin” keskitetään kuntalaisten henkilökohtaiset asiakaspalvelut ja videoneuvotteluyhteyttä edellyttävät asiakaspalvelut. • Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen, jonka tuloksena vuoden 2017 alussa käynnistyy aluepalvelupisteet niillä alueilla, joissa niiden kysyntä on riittävä. Pohjana selvitykselle on palveluverkkotyöryhmän esitys lähipalvelukriteereiksi. 8.2 Monimuotoinen palveluverkosto Palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon kustannustehokkuus, henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja liikkuvuus asiakkaan luo 57 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Palvelut pyritään järjestämään kustannustehokkaasti. Palvelut hankitaan sieltä, mistä ne kustannus-laatu –suhteessa saadaan edullisimmin. Yksityistäminen on vaihtoehto ja lähipalveluiden vienti asiakkaan luo hoidetaan reitittämällä palveluliikenne järkevästi. Kolmas sektori palveluiden tuottajina hyödynnetään. • Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen palveluiden tuottamistapojen selvittämiseksi. Selvityksen tavoitteena on kustannusten karsiminen ja nykyisten toimintamallien saneeraus 8-10 % nykyistä kustannustehokkaammiksi. Kolmannen sektorin rooli palveluiden tuottajina selvitetään. Tausta-asetuksena on, että uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta 2014. Monimuotoisen palvelujärjestelmän mahdollisuudet on selvitettävä Palveluiden tarjonnan tavat ja paikat on toteutettava innovatiivisesti, hyvät käytännöt hyödyntäen ja uusia malleja ennakkoluulottomasti soveltaen. Sähköisiä palveluita kannustetaan ottamaan käyttöön laajasti niin kuntalaisten kuin palvelun tarjoajienkin puolelta. • Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen kustannustehokkaiden sähköisten palveluiden käyttöönottamiseksi niissä palveluissa, joissa se ei vielä toteudu. Tilojen tehokkaampi käyttö myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomakausina Kunnan päiväkäytössä olevat tilat on otettava taloudellisesti kannattavaan käyttöön myös muina aikoina. • Yhdistymishallitus käynnistää selvityksen siitä, miten kunnan päiväkäytössä olevat tilat voidaan hyödyntää taloudellisesti myös muina aikoina. Selvitys valmistuu vuoden 2016 aikana ja uudet toimintamallit voidaan ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana. Pohjana selvitykselle on palveluverkkotyöryhmän esitys lähipalvelukriteereiksi. 8.3 Lähipalvelumalli Lähipalvelut sijoittuvat matkan varrelta (=päivähoitopaikka, alakoulu, aluepalvelupiste) Lähipalvelumallissa kuntalaisille tuotetaan palvelut kysynnän mukaisina kohtuullisella saavutettavuudella pääasiassa työssäkäyntisuuntien mukaan asutuskeskuksissa • 58 Yhdistymishallitus selvittää kuntakohtaisesti palvelujen kysynnän ennustettavuuden, palvelujen tarjonnan verkoston sekä mahdolliset talouden sopeuttamistoimet taloustyöryhmän ehdotuksen mukaisesti; jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistoimista vuoden 2015 talousarviossa. Pohjana selvitykselle on palveluverkkotyöryhmän esitys lähipalvelukriteereiksi. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Harvoin tarvittavat palvelut tuotetaan liikkuvina, sähköisesti tai keskitetysti Harvoin tarvittavia lähipalveluita voidaan tarjota monimuotoisesti, kustannustehokkaimmalla tavalla. Ne voivat kulkea pyörien päällä, mobiilisti tai ne voidaan tarjota aluepalvelupisteissä. • Yhdistymishallitus käynnistää palveluiden tarjontatapojen selvittämisen siten, että ne tuotetaan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja kohtuullisesti saavutettavasti 8.4 Toimialojen yhteistyö Toimialojen palveluyhteistyössä asiakasnäkökulman huomioiminen Selvityskuntien strategisissa päätöksissään käyttöön otettujen palveluverkkojen hyödyntäminen uuden kunnan palveluverkon kehittämisessä • • Yhdistymishallitus selvittää keinot, joilla käytössä olevat palveluverkkoperiaatteet (mm. Hollola, Nastola, Lahti) toteutuvat uuden kunnan toiminnassa Palveluverkon, saavutettavuuden ja toiminnan onnistumisen edellytyksenä on joukkoliikenteen toimivuus uuden kunnan alueella Saatavuuden turvaava yhteistyö siellä missä yhden toimialan palvelulle ei ole riittävästi kysyntää Aluepalvelupisteet mahdollistavat toimialojen yhteistyön ja rajapintojen yhdistämisen • 59 Yhdistymishallitus selvittää käytössä olevien palveluverkkoperiaatteiden käytettävyyden ja toimivuuden uudessa kunnassa Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Eriävä mielipide 60 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 9. Jäsenet ja kokoukset Salpausselän kuntaselvitys, palveluverkkotyöryhmän kokoonpano Raila Lindholm, puheenjohtaja Juhani Salo, varapuheenjohtaja Jaana Pakarinen, sihteeri Jäsenet Hollola Marja Engman, varalla Anna-Kaarina Taarasti Mira Tiirikainen, varalla Kristiina Vanhala-Selin Kärkölä Raila Lindholm, varalla Jari Eronen Matti Mäntylä, varalla Marko Hietala Hämeenkoski Miikka Lönnqvist, varalla Päivi Salmi Jari Oksavuori, varalla Kaarina Mäkinen Lahti Sari Niinistö, varalla Merja Vahter Sirkku Hildén, varalla Ulla Vaara Iitti Esa Lehtinen, varalla Arto Mikkola Olli Pasila, varalla Merja Lonka Nastola Juhani Salo, varalla Pasi Karjalainen Riitta Siltanen, varalla Mervi Lilja Muut osallistujat Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä Reijo Oksanen, Nastola, johtoryhmän pj Matti Siirola, Hollola, johtoryhmän 1. vpj Esa Lehtinen, Iitti, johtoryhmän 2. vpj Jyrki Myllyvirta, Lahti, kaupunginjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola, kunnanjohtaja Pauli Syyrakki, Nastola, kunnanjohtaja Pentti Toivanen, Iitti, kunnanjohtaja (9.3.14 asti) Riku Rönnholm, Iitti, kunnanjohtaja (9.3.14 alk) Erja Viitala, Kärkölä, kunnanjohtaja Anja Brofeldt, Hämeenkoski, kunnanjohtaja Nimetyt asiantuntijat Tero Heinonen, Hämeenkoski Ulla Sepponen, Lahti Matti Ruotsalainen, Hollola Anjariitta Carlson, Lahti Anja Vitie, Kärkölä Jaana Suvisilta, Nastola Päivi Hiltunen, Nastola+Iitti, Aava Nuorisovaltuustojen edustaja Kimi Uosukainen, Lahti Kutsutut asiantuntijat Heikki Salonsaari, Hollola Matti Kuronen, Lahti Juha Sipilä, Hämeenkoski Risto Helander, Nastola Veikko Haimila, Iitti Pertti Sallila, Kärkölä Susanna Leimio, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso (19.2. ja 12.3. kokoukset) Arja-Tuulikki Wilen, Päijät-Hämeen liitto (23.4. ja 14.5. kokoukset) 61 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä klo 15.30 Päijät-Hämeen liitto klo 14.30 Lahden kaupungintalo 15.1.2014 29.1.2014 Aloituskokous, järjestäytyminen, alustava toimintasuunnitelma - 19.2.2014 klo 14.30 Lahden kaupungintalo - Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytila Sivistyspalveluiden nykytila Lähipalvelumääritelmä Työryhmän aikataulutus - Palvelutarpeiden kehityksen ennakointi (teknisten ja ympäristöpalveluiden osalta myös nykytilan kuvaus) Toimintasuunnitelman tarkennus Työpajatyöskentely alkaa - 12.3.2014 klo 14.30 Päijät-Hämeen liitto - Työpajatyöskentely jatkuu Väliraportin hahmottelu 2.4.2014 klo 14.30 Päijät-Hämeen liitto - Väliraportti Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan. Työryhmän työpajatyöskentely 23.4.2014 klo 14.30 Päijät-Hämeen liitto - - Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista palvelujen näkökulmasta Työryhmän työpajatyöskentely Loppuraportin hahmottelu 14.5.2014 klo 14.30 Päijät-Hämeen liitto Ensimmäinen luonnos työryhmän suunnitelmaksi hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella sekä ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista 4.6.2014 klo 14.30 Päijät-Hämeen liitto Loppuraportti ja raportin esittäminen johtoryhmän käsiteltäväksi 62 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 10 Liiteosa Salpausselän kuntajakoselvitys nuorisovaltuustojen yhteistapaaminen 15.5.2014 vastauksia työryhmien kysymyksiin Palveluverkkotyöryhmä sihteerinä Heli Virtanen Mahdollisuudet (isoimmasta pienimpään): • Palveluita voitaisiin laajentaa ja/tai ne monipuolistuisivat. • Erikoispalveluita voitaisiin mahdollistaa enemmän. • Yhteistyön myötä avautuisi uusia mahdollisuuksia ja yhteistöitä. • Isompaa kuntaa kuunnellaan paremmin valtakunnallisella tasolla. • Kaikkia kuullaan tasapuolisesti kunnasta riippumatta. • Lähialueen määrittäminen ja sen mukainen palveluiden keskittäminen. • Palvelut pysyisivät ennallaan. Uhkakuvat (isoimmasta pienimpään): • Palvelut keskittyvät, palveluihin pidemmät matkat. • Koulut siirtyisivät. • Kaikki keskittyy Lahteen. • Hallitseminen hankaloituu. Päättäjät eivät pystyisi hallitsemaan palveluita hyvin. • Laatu palveluissa kärsii, kukaan ei oikeasti hyödy niistä. • Pienet lähipalvelut lakkautetaan / siirretään muualle. 63 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus nykyisin TERVEYSPALVELUT Vastaanottotoim/ lääkäri-sair.hoit Vastaanottotoim/ sairaanhoitaja Erikoispkl Lahti x Nastola x Iitti x H:koski x Kärkölä x HollolaSalpak x HollolaVesik. x x x x x x x x Päivystys A24 lähiklinikalla päiväaikainen, pääterveysasemalla A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen x A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen x A24, terv. asema lla myös päivä aikai nen x 2) kts alla selvitys A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen x A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen Neuvolat/ lasten tai äitiys Suun terveydenhuolto, hammas lääkäri A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen x x x x x x x x x v - x (LKS) 19 hoitolaa 58 hoitohuonetta 29 hammaslääkärin virkaa Suuhygienisti Puheterapia x x, y x x x x v - x - Mielenterveystyö, psykiatrinen sh ja/ tai lääkäri x x x - v x Keskitetty HoHäKä x - 9 sh 2 psykolog. 1 lääk. Nuorisovastaanotto Päihdetyö/ päihdesairaanhoitaja Terveysaseman vuodeosasto terv.asem akuutti osasto (lyhytaikainen) x x x - v x - x x x - - - x, y x, Aavan alueen keski tetty Nasto laan x - - Keskitetty HoHäKä Keskitetty HoHäKä Lääkinnällinen kuntoutus (fysio ja toi- x 64 Seudullisena vaativa kuntoutus Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä minta terapia) / apuväline palvelut Tuki palvelut laboratorio röntgen kuntoutus?? mikä? SOSIAALI PALVELUT Asiointi lastensuojelun asioissa Asiointi vammaispalv. lain muk. asioissa Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut Lapsi perheiden kotipalvelu Lasten suojelun perhetyö Aikuissosi aalityön palvelut Toimeen tulotuen hoito Keh.vammaisten palvelut, asuminen Keh.vamm. työ- ja päivätoi minta Työpaja palvelut (työttömät, mt.asiakkaat ja vast) VANHUS PALVELUT Palvelu ohjaus, tukipalve lut x x (LKS) x, y x x x x v - v v x x x v - x x x v v x - x x x - - Keski tetty HoHä Kä - y y y y y y y x x x x x x x x x x x x x x x x x v v x - x x x v x x - x, y x, y x, y - x x - x, y xx x - - - x x x x x Keskitetty HoHäKä x x, y x x - - Keskitetty HoHäKä - x x ei ole x x ei ole x, y x ei ole x, y x x - x x x - x x x Keskitetty HoHäKä x - y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y - Neuvonta seudullinen (Palvelu-Santra) päivätoiminta Kotihoito Vanhainkoti Tehostettu palvelu asuminen YHTEISET PALVELUT P-H Perhe neuvola Talous- ja velkaneu vonta Rikos- ja riitaasioiden sovittelu Sosiaali päivystys Lasten suojelun 65 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä perhehoito Perhe oikeudel linen yksikkö Maahan muuttajien ohjaus- ja neuvonta y y y y y y y y y y y y y y X = Palvelut kokoaikaisesti V = Palveluita ei joka päivä tai ei kaikkia palveluita y = seudullinen palvelu, yleensä Lahdessa 66 Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus (koontitaulukko kunnista saaduista tiedoista) TIUKASTI NORMITETUT PALVELUT Lahden kaupunki Hollolan kunta Varhaiskasvatuspalvelut lasten päivähoito Perhepäivähoitajia esiopetus lasten kotihoidon tuki yksityisen hoidon tuki esiopetus: Ali-Juhakkalan koulu (vammaisop.) Ruotsinkielinen koulu Tiirismaan englanninkielinen esiopetus perusopetus 23 koulua, joista • alakoulut 13 • yläkoulut 2 • yhtenäiskoulut 8 • sairaalakoulu 09 lk • ruotsinkielinen koulu 0-6 lk • englanninkielinen koulu 0-9 lk oppilashuoltopalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta lasten päivähoito esiopetus (Päivähoito) lasten kotihoidon tuki yksityisen hoidon tuki Perusopetuspalvelut esiopetus perusopetus • alakoulut • yläkoulut • yhtenäiskoulut (2 yhtenäiskoulua käynnistysvaiheessa) oppilashuoltopalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta Kärkölän kunta (Hollolan kunta tuottaa sivistystoimialan palvelut Kärkölän kunnalle pl kulttuuri ja liikunta) lasten päivähoito esiopetus (Päivähoito) lasten kotihoidon tuki yksityisen hoidon tuki Iitin kunta Nastolan kunta Hämeenkosken kunta lasten päivähoito esiopetus lasten päivähoito perhepäivähoitaja lasten kotihoidon tuki yksityisen hoidon tuki esiopetus perusopetus • alakoulut • yläkoulut esiopetus perusopetus • alakoulut • yläkoulut oppilashuoltopalvelu (Aava) aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta lasten päivähoito esiopetus lasten kotihoidon tuki yksityisen hoidon tuki osittainen hoitoraha esiopetus perusopetus • alakoulut • yläkoulut oppilashuoltopalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta yksityisen hoidon tuki oppilashuoltopalvelut Koulukuljetukset JOPO-opetus (aamu- ja) iltapäivätoiminta kerhotoiminta esiopetus: • Hämeenkosken koulu perusopetus • 1 alakoulu Hämeenkosken koulu • yläkouluopetus sopimuksella HML Hakkalan koulu (Lammi) oppilashuoltopalvelut Hollolan Kankaan erityiskoulussa aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta maahanmuuttajien valmistava opetus Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä maahanmuuttajien valmistava opetus VÄLJÄSTI NORMITETUT PALVELUT Lukiokoulutuspalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut lukio-opetus opiskelijahuoltopalvelut IB-lukio lukio-opetus (lukio lakkaa 31.7.2014) lukio-opetus (päätös lakkauttamisesta 2015) pääkirjasto sivukirjastot LASTU verkkokirjastopalvelut 1 kirjastoauto maakuntakirjasto pääkirjasto sivukirjasto (Kalliola) verkkopalvelut kirjastoautopalvelut sivukirjasto verkkopalvelut alueelliset nuorisopalvelut / nuorisotilatoiminta, aluetyö alueelliset nuorisopalvelut alueelliset nuorisopalvelut nuorisokasvatustyö osallisuuden- ja kansalaistoiminnan tukeminen nuorisokasvatustyö osallisuuden- ja kansalaistoiminnan tukeminen nuorten työllisyys- ja erityispalvelut sosiaalinen nuorisotyö nuorten työllisyys- ja erityispalvelut sosiaalinen nuorisotyö etsivä nuorisotyö loma-aikojen toimintapalvelut leiri- ja retkitoiminta etsivä nuorisotyö loma-aikojen toimintapalvelut leiri- ja retkitoiminta Kunta avustaa yhdistystä Kunta avustaa yhdistystä osallisuuden- ja kansalaistoiminnan palvelut / yhdistysten ja toimintaryhmien tukeminen, tapahtumat nuorten työllisyyspalvelut nuorten erityistukipalvelut Museopalvelut 68 Taidemuseo Historiallinen museo Hiihtomuseo lukio-opetus opiskelijahuoltopalvelut pääkirjasto kirjastoautopalvelut nuorisopalvelu osallisuuden- ja kansalaistoiminnan tukeminen etsivä nuorisotyö loma-aikojen toimintapalvelut Kotiseutumuseo Kotiseututalo lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus opiskelijahuoltopalvelut kirjasto verkkopalvelut kirjastoautopalvelut alueelliset nuorisopalvelut nuorisokasvatustyö osallisuuden- ja kansalaistoiminnan tukeminen nuorten työllisyys- ja erityispalvelut sosiaalinen nuorisotyö etsivä nuorisotyö loma-aikojen toimintapalvelut, tapahtumat leiri- ja retkitoiminta Perusnuorisotyö: talotoiminta kouluyhteistyö, kerhotoiminta duunirinki (15-17 v. nuorten) Kotiseutumuseo Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Kulttuuripalvelut Maakuntamuseo Lahden kaupunginteatteri Sinfonia Lahti - kaupunginorkesteri Taidemuseo Taarasti Kulttuuritapahtumien järjestäminen Avustusten jakaminen kulttuuritapahtumien järjestäminen kulttuuritapahtumien järjestäminen kulttuuritapahtumien järjestäminen Lahden Wellamo-opisto, seudullinen kansalaisopisto (toiminta-alue kattaa Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan kunnat) Lahden Wellamo-opisto, seudullinen kansalaisopisto (toiminta-alue kattaa Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan kunnat) Iitin kansalaisopisto Wellamo-opisto, seudullinen kansalaisopisto liikuntapaikkojen kunnossapito ohjatut liikuntaryhmät liikuntapaikkojen kunnossapito ohjatut liikuntaryhmät liikuntapaikkojen kunnossapito ohjatut liikuntaryhmät - liikuntapaikkojen kunnossapito ostopalveluna kulttuuripalveluiden järjestäminen - avustusten jakaminen kulttuuritapahtumille ja muille kulttuuritoimijoille - kulttuuritilojen ylläpitoEfekti lastenkulttuurikeskus Vapaan sivistystyön palvelut Liikuntapalvelut 69 Wellamo-opisto, seudullinen kansalaisopisto; toiminta-alue kattaa Hollolan (28 toimipistettä), Hämeenkosken (4 toimipistettä, Kärkölän (10 toimipistettä), Lahden (38 toimipistettä) ja Nastolan (19 toimipistettä) kunnat liikuntapaikkojen kunnossapito ohjatut liikuntaryhmät kansallisten ja kansainvälisten urheilutapahtumien olosuhteiden luominen - ohjatut liikuntaryhmät - liikuntaneuvonta - seutuyhteistyö - uimahallin toiminta - tapahtumat Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Taiteen perusopetus 70 toiminta-avustukset taiteen perusopetuksen toimijoille toiminta-avustukset taiteen perusopetuksen toimijoille Wellamo-opisto tuottaa taiteen perusopetusta Hollolan alueella toiminta-avustukset taiteen perusopetuksen toimijoille Wellamo-opisto tuottaa taiteen perusopetusta Kärkölän alueella toiminta-avustukset taiteen perusopetuksen toimijoille - tilojen iltakäyttö - avustukset lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus opiskelijahuoltopalvelut Tiukasti ja väljästi normitetut sivistyspalvelut (lainsäädäntö) Tiukasti normitettuja selvitysalueen kuntien tuottamia sivistyspalveluita ovat: Varhaiskasvatuspalvelut (Laki ja asetus lasten päivähoidosta) Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka vanhempainrahakauden päätyttyä. Päivähoitopaikkaa haetaan omasta kunnasta neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Jos vanhempien työn tai opiskelun alkamisajankohta ei ole ollut ennakoitavissa, päivähoitopaikka lapselle tulee järjestää kahden viikon sisällä. Päivähoidosta peritään perheen tulojen ja koon sekä hoitoajan mukaan määräytyvä maksu. Yksityinen päivähoito on maksullista palveluntarjoajan hinnoittelun mukaan, mutta näihin kustannuksiin voi saada yksityisen hoidon tukea. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Hoito on myös pyrittävä järjestämään sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Perusopetuspalvelut (Perusopetuslaki ja asetus). Perusopetus on 1.-9. luokkien yleissivistävää opetusta, jota annetaan peruskoulussa. Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan lakiin perustuva oppivelvollisuus. Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisen huoltaja huolehtii siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta. Kunta on perusopetuslain nojalla velvollinen järjestämään perusopetusta alueensa oppivelvollisuus ikäisille lapsille. Valtioneuvosto voi myöntää luvan perusopetuksen järjestämiseen myös rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtiolle. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla äidinkielellä, jolla opetuksen järjestäjä on velvollinen opetusta järjestämään. Oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun. Valtio osallistuu perusopetuksen kustannuksiin maksamalla opetuksen järjestäjälle valtionosuutta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisesti. Esi- ja perusopetuksessa valtionosuus määräytyy ikäluokkaperustaisesti 6-15-vuotiaiden määrän perusteella. Laskennallisten kustannusten ja määräytymisperusteiden lähtökohtana on perusopetuksen perushinta, joka vahvistetaan asetuksella vuosittain. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan kokonaisuutena valtiovarainministeriön hallinnonalalta. Väljästi normitettuja selvitysalueen kuntien tuottamia sivistyspalveluita ovat: Lukiokoulutuspalvelut (Lukiolaki- ja asetus) Lukio on kurssimuotoinen yleissivistävä koulu, jossa ei ole vuosiluokkia. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto. Lukioon voivat hakea perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan aiemman oppimäärän suorittaneet. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla on muuten riittävät edellytykset suoriutua opinnoista. Lukio ei anna ammatillista pätevyyttä. Sen käyneet voivat hakeutua jatko-opintoihin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai ammatilliseen koulutukseen. Lukio-opetusta voivat antaa siihen opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan saaneet koulutuksen järjestäjät. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestäjillä on yhteistyövelvollisuus muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa. Valtio osallistuu koulutuksen kustannuksiin lakisääteisellä valtionrahoituksella, joka perustuu opiskelijamääriin ja opiskelijaa kohden määrättyihin yksikköhintoihin. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Ammatillinen peruskoulutus (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630) Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Nuorille järjestettävässä koulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä opiskelijoille voidaan järjestää opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi maahanmuuttajille voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja. Tutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. (12.8.2011/951) Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillinen toisen asteen koulutus on kuntajakoselvitysalueella kuntayhtymien tuottamaa palvelua (Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Kouvolan seudun kuntayhtymä) Kulttuuripalvelut (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta; teatteri- ja orkesterilaki); Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnille myönnetään valtionosuutta asukasluvun mukaan. Teatteri- ja orkesteritoimintaan on omat lait. Teatteri- ja orkesteritoimintaan myönnettävän valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. Museot (Museolaki ja –asetus) Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museoille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ja tässä laissa säädetään. Kirjastopalvelut (Kirjastolaki ja –asetus) 72 Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalve- Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä lujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Liikuntapalvelut (Liikuntalaki) Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. (2§ 3. mom.) Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoimen käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 2 §:n 3 momentin mukaiseen toimintaan. Nuorisopalvelut (Nuorisolaki ja -asetus) Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämänkunnioittaminen. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kunnalle myönnetään valtionosuutta tämän lain mukaisiin käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Vapaan-sivistystyön palvelut (Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä) Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien, opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän. Yhdistetyn oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät vahvistetaan erikseen kullekin oppilaitosmuodolle. Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään hakemuksetta oppilaitoksen ylläpitäjälle. Kunnallisen oppilaitoksen valtionosuus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan myönnettävää valtionosuutta. (§ 17) Taiteen perusopetus (Laki ja asetus taiteen perusopetuksesta) 73 Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Kunnat voivat järjestää ja päättää itse taiteen perusopetuksen järjestämistavasta. Kunta saa valtionosuutta taiteen perusopetukseen asukasluvun mukaan ja osa taiteen perusopetusta tuottavista oppilaitoksista saa hakemuksesta tuntiperusteista valtionosuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminta (PoL 48a §) Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Opetushallitus päättää tässä laissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. (24.6.2010/642) Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Koulujen kerhotoiminta (PoL 47 §) Perusopetuksen yhteydessä tulee oppilaille järjestää kerhotoimintaa. Lisäksi voidaan järjestää kirjastotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 §:ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, joka tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä. Kerhotoiminta tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä oppilaan itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymisen kannalta on tärkeää taata jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kautta tavoitetaan erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminta on tarkoitettu peruskoulun 1.- 9. vuosiluokkien oppilaille. Tällä hetkellä koulut määräävät toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhoja voidaan järjestää ennen tai jälkeen koulupäivän, tarpeen mukaan myös ilta-aikaan ja muualla kuin koulun tiloissa, kunhan ne täyttävät koulun kerhotoimintaa määrittävät ehdot. 74 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Sivistyspalveluiden volyymit (toimintakatteella mitattuna) Tiukasti ja väljästi normitetut sivistyspalvelutuotannon volyymit toimintakatteilla mitattuina jakaantuvat vuoden 2014 talousarvioiden perusteella selvitysalueen kunnissa seuraavasti: 1000 € Lahti * - josta varko* Nastola - josta varko* Iitti - josta varko* Hollola *) - josta varko* Kärkölä *) - josta varko* Hämeenkoski - josta varko* Selvitysalue yht. - josta varko* Tuotot Kulut Kate 17 073 11 676 2 156 1 973 1 233 1 056 3 503 3 017 3 893 3 844 555 190 191 101 133 747 25 610 23 210 11 990 9 041 41 609 38 479 7 663 7 323 4 070 3 123 28 413 21 756 282 043 214 923 -175 398 -122 761 -23 445 -21 237 -10 757 -7 986 -38 106 -35 462 -3 770 -3 479 -3 514 -2 937 Tiukasti normitetut, %sivistyspalveluista 70 % 90,5 % 74,2 % 93,6 % 92,3 % 76,7 % -254 990 -193 862 76 % * varko = varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut (=tiukasti normitetut palvelut) 75 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Valtionosuuksien kohdentuminen eri sivistyspalvelutoimintoihin VOS kunnan peruspalvelujen käyttökustannuksiin Esiopetus 5-vuotiaat Perusopetus • • • • • • lisäopetus yli 16 v. opetus vaik. keh. vammaiset muut vammaiset JOPO maahanm. valmistava Aamu- ja iltap. toiminta Lukiokoulutus • yli 18 v. aloitt. Vapaa sivistystyö: • • Wellamo-opisto Iitin kansalaisopisto Taiteen PO (€ / as. + ilm. h) Yleiset kirjastot (€ / as.) Liikunta (€ / as.) Nuorisotyö (€ / as.) Museot Kulttuurityö (€ / as.) Kaupunginteatteri (€ / htv.) Kaupunginorkesteri (€ / htv) Hollola Hämeen koski o o o o o o o o o o o o o o o - Iitti Kärkölä Lahti Nastola o o o o o o o o o o - o o o o o o o o o o o o o o o o o o - o o o o - o o o o o ? o - o o o o o - o o o o o o o o o o o - o - o o o o o - O o o Lähde: OKM, Laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009 /1705 sekä OPH:n ja VM:n rahoituslaskelmat peruspalveluiden käyttökustannuksista ja kuntien antamat tiedot. Koulujen kerhotoimintaan myönnetään valtion erityisavustusta hakemuksen perusteella. Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola ovat kaikki hakeneet avustusta ja se on kunnille myönnetty. 76 Kuntayhteistyön eri muotoja Organisaatio mukana olevat kunnat Osaksi uuden kunnan toimintaa 1. Lahden seudun rakenKärkölä, Lahti, Nastola nusvalvonta toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus Lahden seudun rakennuslautakunta 9 jäsentä Lahti 5 Nastola 3 Kärkölä 1 Laki tulossa; säätelee yhteistoiminnan, alueellinen/maakunnallinen yksikkö Lahti 6 Hollola 3 Nastola 2 Osaksi uuden kunnan toimintaa, yhteistyösopimuksen purkaminen Lakisääteinen, enemmistö kunnista osa uutta kuntaa Lahden seudun ympäristöpalvelut Päijät-Hämeen jätelautakunta Hollola, Lahti, Nastola Lahden seudun ympäristölautakunta 11 jäsentä Jäsenet: Lahti 6 Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila, Padasjoki, 1/kunta 4. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta 8 kuntaa Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila, Padasjoki Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila Lahden seudun joukkoliikennelautakunta, 13 jäsentä (Lahti 6, muut 1/kunta) 5. Peruspalvelukeskus Aava 7 Hartola, Nastola, Orimattila, Sysmä Iitti, Myrskylä Pukkila Peruspalvelukeskus Oiva 5 Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki 2. 3. 6. 7. 8. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Wellamo-opisto Lakisääteinen, puolet kunnista osana uutta kuntaa Toimintamalli ratkeaa osana sote-uudistusta PHSOTE (valtuusto, hallitus) Toimintamalli ratkeaa osana sote-uudistusta Perusturvalautakunta 10 jäsentä Hollolan kunnan taseyksikkö 13 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä, Kuhmoinen, Pertunmaa Yhtymäkokous/ 38 edustajaa Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki Johtokunta 8 jäsentä Lahti 3, muut 5 opiston perustamissopimuksessa Lahti 56,46 % Yhteistoiminta jatkuu; Tuoterenkaasta erillisselvitys käynnissä Lahti 3, Asikkala, Hollola, Orimattila ja Nastola kukin 1 Hämeenkoski, Yhteistoiminta jatkuu Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta 9 jäsentä Tuoterenkaan johtokunta 7 jäsentä Tarkastuslautakunta 6 jäsentä Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Myrskylä 9. Hollolan ja Kärkölän yhteinen sivistystoimi Hollola, Kärkölä Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus Kärkölä, Myrskylä ja Padasjoki sopimuskunnilla kerrallaan 2 yhteistä edustajaa Sivistyslautakunta 12 jäsentä (Hollola 9, Kärkölä 3) Kärkölän kunta ostaa sivistystoimialan palvelut Hollolan kunnalta 1.1.2009 alkaen.päivähoito, varhaiskasvatus, koulu-, kansalaisopisto, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimi. Osaksi uuden kunnan toimintaa 10. Lahden seudun kehitys Ladec Oy 4 Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Hallitus 9 jäsentä: Lahti 2, Hollola 1, Orimattila 1 ja Nastola 1, lisäksi 2 korkeakouluedustajaa ja 3 elinkeinoelämän edustajaa (Rahoittajasopimus) Lahti 75,62 % Elinkeinotoimi osana Lahden kaupungin toimintaa 11. Seudullinen hankintatoimi 15 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Askola, Iitti, Myrskylä, Pukkila Ohjausryhmä Yhteistoiminta jatkuu 12. Sivistyspalvelujen yhteistyö 11 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä (Sivistysjohtajat) Lahden kaupungin konsernipalveluihin sijoitettu yksikkö; käytetään nimitystä ’Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi’; yhteistoimintasopimus Lahden kaupungin sivistyspalveluihin sijoitettu seudullinen kehittämispäällikkö; Yhteistyösopimus 2009-2016 (Päijät-Hämeen alueen kuntien sivistystoimien yhteistyö hankeasioissa, palveluprosessien 78 Yhteistyö päättyy Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus (Kuntien koulukuljetuksista vastaavat) Lahden kaupungin sivistyspalveluihin sijoitettu yksikkö, Yhteistyösopimus 2009 alkaen toistaiseksi. Lisäksi erityiskouluihin Lahteen ja Hollolaan tulee kuljetusoppilaita: Asikkala, Heinola, Orimattila, Mäntsälä, Padasjoki, Pukkila, Hämeenkoski Osaksi uuden kunnan toimintaa sisältöjen kehittämisessä, arviointi- ja laatutyössä, palvelujen tuotteistamisessa sekä sivistystoimen palvelutuotannon tehostamisessa ja kehittämisessä) 13. Koulukuljetusten suunnittelu 3 Hollola, Lahti, Nastola 14. Asuntotoimen viranomaistehtävien yhteistyökunnat 6 Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti Nastola Lahden kaupungin asuntotoimi, Yhteistyösopimus Osaksi uuden kunnan toimintaa, sopimus Asikkalan kanssa 15. Päijät-Hämeen perheneuvola 14 kuntaa Vastaa kasvatus- ja perheneuvontapalveluista sekä perheasiain sovittelusta Lahden kaupungin, sekä Lahden kanssa palvelusopimuksen tehneiden peruspalvelukeskusten Uusi sote ratkaisee 79 Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus alueella. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry. Talous- ja velkaneuvonta Päijät-Hämeen sovittelutoimisto Lasten suojelun perhehoito Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys Ympäristöterveyskeskus Vaativaa erityisopetusta antava Etappi-luokat – yksikkö EFEKTI – lasten ja nuorten seudullinen lastenkulttuurikeskustoiminta Seudulliset paikkatietopalvelut, Seutupati Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä Yhteistoiminta jatkuu soteyhtymän kunnat Lahden kaupungin sosiaalija terveyspalveluihin sijoitettu toiminta Lahti hallinnoi PH kunnat Lahti järjestää Uusi sote ratkaisee PH kunnat Lahti hallinnoi Uusi sote ratkaisee yhtymän jäsenkunnat lukuun ottamatta Iittiä ja Lahtea Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Orimattila Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä Yhteistoiminta jatkuu Uusi sote ratkaisee Lahti, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila Jatketaan yhteistyössä , tehdään uusi sopimus 25. Päijät-Hämeen liitto 11 kuntaa Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, 80 Yhteistoiminta jatkuu Johtokunta Valtuusto/ 40 jäsentä Hallitus/ 13 jäsentä Tarkastuslautakunta/4 jäsentä MYR/8 kunta-edustajaa Hollola järjestää Yhteistoiminta jatkuu; isäntäkunta vaihtuu Lahti organisoi ja hallinnoi Yhteistoiminta jatkuu Lahti hallinnoi Osaksi uuden kunnan toimintaa, sopimus muiden kanssa Yhteistoiminta jatkuu Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä 26. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä 27. Päijät-Hämeen sosiaalija terveyskuntayhtymä 14 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Iitti, Myrskylä, Pukkila Yhteistoiminta jatkuu Johtokunta 10 jäsentä Valtuusto 38 jäsentä Lahti 44,95 % Uusi sote ratkaisee Hallitus 11 jäsentä 28. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos Lahti, Heinola Oivan kunnat (Asikkala, Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä ja Padasjoki) Aavan kunnat (Hartola, Nastola, Orimattila, Sysmä, Iitti, Myrskylä, Pukkila) sekä Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo ja Sipoo Johtokunta 11 viranhaltijajäsentä Osa PäijätHämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää. Uusi sote ratkaisee 29. Eteva kuntayhtymä 49 eteläsuomalaista kuntaa Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä + 38 muuta (ml. Iitti) Yhtymäkokous (1 ed/kunta) Lahti 4,12 % Pyrkimys omaksi toiminnaksi 81 Yhtymähallitus 13 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä 30. 31. Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä käsittää 30 jäsenkuntaa Kanta-Hämeen, PäijätHämeen ja Pirkanmaan alueelta. Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Iitti, Myrskylä, Pukkila, Yhtymän valtuusto 1 edustaja/kunta Hallitus 7 jäsentä Mahdollisesti purkautumassa Pyrkimys omaksi toiminnaksi Hallitus, 6 jäsentä (osakassopimus) Lahti 2 (sisältää pj:n) Oivan kunnat 1 Heinola 1 Sote-yhtymä 1 Aava-kunnat 1 Lahti 51,1 % Yhteistyö jatkuu Hallitus, asiantuntijajäsenet (Rahoittajasopimus) Lahti 51,7 % Yhteistyö jatkuu Fuusio mahdollisesti Calpron kanssa 2014 Yhtiö sulautuu Lahti 50,27 % Yhteistyö jatkuu Lahti 51,49 % Yhteistoiminta jatkuu Työterveys Wellamo Oy 32. Lahti Region Oy 8 Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki 33. Päijät-Tili Oy Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila 34. Calpro Oy Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terv.yhtymä, Päijät-Hämeen liitto 12 Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sys- henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus, joka tuottaa asiakkailleen henkilöstö- ja taloushallintopalveluita 35. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 82 Hallitus 6 jäsentä Lahti kaksi (2), Päijät-Tilin omistajat kaksi (2), PHSOTEY yhden (1) ja lisäksi hallitukseen valitaan yksi (1) ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Organisaatio 36. Lahden seudun kuntatekniikka Oy LSKT 37. Lahti Aqua Oy (hoitaa Hollolankin vesijakelun) mukana olevat kunnat toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus mä, Myrskylä, Pukkila 5 Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Hallitus 6 jäsentä: Lahti 2 (sis. myös pj:n), Hollola 1, Asikkala 1, Orimattila 1 ja Nastola 1. (Osakassopimus) Lahti 66,25 % Pyrkimys omaksi toiminnaksi Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila. Yhtenäinen toiminta-alusta vesihuoltoverkostojen hallinnassa. Yhteistoiminta jatkuu Lahti 100 % Yhteistoiminta jatkuu Asikkalan kunnan organisaatioon sijoitettu, yhteistoimintasopimus Yhteistoiminta jatkuu Lahti 100 % 38. Lahti Energia Oy (hoitaa Hollolankin sähkönsyötön) Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä (maaseutusihteerit) Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, ja Sysmä Yhdyskuntasuunnit-telun työryhmä 41. Kaavoitusyhteistyötä yleiskaavatasolla, vanha perinne, jossa kunnat tarkistavat kaavojensa yhteensopivuutta Palvelusantra Hartola, Heinola, Iitti, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila,Sysmä Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry Osaksi uuden kunnan toimintaa 42. Lomatoimi/maatalous Kärkölä, Hollola, Hämeenkoski, Hartola, Sysmä, Pertunmaa, Heinola, Asikkala, Padasjoki, Sysmän kunta tuottaa palvelun Yhteistoiminta jatkuu 39. 40. 83 Yhteistoiminta jatkuu Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä Organisaatio mukana olevat kunnat Kuhmoinen, Luhanka ja Toivakka 43. Kymenlaakson sähkö Hollola, Hämeenkoski, + kuntia kolmesta muuta maakunnasta Iitin alueen muutos Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen 44. Kymenlaakson maakunIitti+muut Kymenlaakson kunta, Kymenlaakson maa- nat kun-taliiton kuntayhtymä, ELY -keskus, vaalipiiri, Kymen-laakson poliisilaitos, käräjäoikeuden tuomiopiiri, Ulosottotoimi, maanmittaus-piiri, verohallinto, metsäkeskus, kela , maistraatti, sotilasalue, jne… 45. Maatalouden yhteisIitti, Myrskylä, Pukkila ja Oritoiminta-alue mattila 46. Uudenmaan päihdeAskola, Espoo, Helsinki, Hyvinhuollon kuntayhtymä kää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti. 47. Elinkeinoyhteistyö, eriIitti, Kouvola tyistason koulutuspalvelut, tekniset palvelut, tekniset yhtiöt, ym 48. Kymenlaakson pelastusIitti+muut Kymenlaakson kunlaitos nat 84 toimielin Muuta Kuntajakoselvityksen linjaus Yhteistoiminta jatkuu Uuden kunnan myötä Iitin kunnan alue siirtyy osaksi Päijät-Hämettä ja liittyy näin Päijät-Hämeen vastaaviin elimiin Orimattila hallinnoi Yhteistyö Asikkalan kanssa Pyrkimys omaksi toiminnaksi Iitti ostaa Kouvolalta Osaksi uuden kunnan toimintaa, puretaan ostosopimus Kouvolan kanssa Maakunnallinen liikelaitos, Kotka isäntäkuntana Osaksi uuden kunnan toimintaa, puretaan ostosopimus Kotkan kanssa Yhteenveto yhteistoimintaorganisaatioista 1. Pääosa yhteistoimintasopimuksista jatkuu, koska yhteistyölle on edelleen perusteita taloudellisista (rahoituspohja) ja toiminnallisista näkökulmista. Yhteistyötä tarvitaan myös kuntaliitosten jälkeen. Organisoitumismalli vaikuttaa kuntien luottamukseen; yksipuolinen organisoiminen vähentää luottamusta, lisää riitaherkkyyttä ja problematisoi selkeitäkin peruskysymyksiä. Yksinkertainen organisoitumismalli voi johtaa moninkertaisiin luottamusrakenteisiin eli transaktiokustannuksiin, mikä ei ole taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevää. Selvitystilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista lähteä spekuloimaan yksipuolisilla sopimuksista irtaantumista, mitkä luovat vain epävarmuutta ja epäluottamusta alueella. Yhteenvetona: kuntaliitos koko selvitysalueen kuntien osalta poistaisi suoraan viisi yhteistyöaluetta ja välillisesti lisäksi viisi. Siirtäisi Iitin yhteistoiminnan Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Lakisääteinen ja osakeyhtiöpohjainen yhteistoiminta jatkuisi 18:lla yhteistyöalueella ja 9 yhteistyöaluetta tulevat uudelleenarvioitavaksi lainsäädäntömuutosten kautta ja 2 erillisselvittelyjen kautta riippumatta kuntarakenteesta. 2. Jaottelu/48 yhteistoiminta-aluetta: a. Liitos poistaa automaattisesti yhteistoiminnan liitosalueilta = yhteistoimintasopimus lakkautuu/5: i. ympäristöpalvelut ii. Hollola-Kärkölä sivistysyhteistyö iii. Koulutuskuljetussuunnittelu iv. Elinkeinoyhteistyö (Orimattila) v. Lahti Aqua yhteistyö (Hollolan kanssa) b. tilanne ratkeaa automaattisesti sijoittumisesta johtuen/5: i. Kokonaisuus Iitin palvelujen suuntautumisesta Kymenlaakson sijaan Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alueelle (kuten pelastustoimi, maakuntaliitto, maaseudun yhteistyö, elinkeinoyhteistyö) c. Pyrkimys omaksi toiminnaksi/7 i. Eteva ii. Päihdetyön kuntayhtymä iii. Lahden seudun kuntatekniikka iv. Seutu PATI-järjestelmä v. Palvelusantra Löysä yhteistyö, jossa yhteistyön päättämiselle perusteita (suppea ryhmä/yksittäisten kuntien kanssa jäisi olemaan) vi. sivistystoimen koordinaatio vii. asuntotoimen viranomaisyhteistyö d. Tulossa oleva lainsäädäntö ratkaisee/luo jatkopohdintapuitteet/9 i. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ii. Aava iii. Oiva iv. Sosiaalitoimen osaamiskeskus Verso v. Perheneuvola vi. sosiaalipäivystys Salpausselän kuntajakoselvitys Palveluverkkotyöryhmä vii. Lastensuojelun perhehoito viii. Ympäristöterveydenhoito, ix. rakennusvalvonta e. Lakisääteinen toiminta = jatkuu edelleen/9 i. jätelautakunta ii. joukkoliikennelautakunta iii. Päijät-Hämeen liitto iv. Talous- ja velkaneuvonta v. Päijät-Hämeen sovittelutoimisto vi. Maaseutuyhteistyö vii. Lomatoimi/maatalous viii. Päijät-Hämeen pelastuslaitos ix. Päijät-Hämeen koulutuskonserni f. Osakeyhtiöpohjainen yhteistyö (jatkuu osakeyhtiölainsäädännön mukaisesti; osakassopimuksen muutosi)/9 i. Wellamo-opisto ii. Työterveys Wellamo iii. Ladec Oy iv. Lahti Region Oy v. Calpro Oy vi. Päijät-Hämeen jätehuolto Oy vii. Kymenlaakson Sähkö Oy viii. Lahti Energia Oy g. Löysä yhteistyösopimuspohja, jossa yhteistyön jatkaminen edelleen perusteltua/yhteinen koordinaatio (laaja ryhmä)/2 i. kaavoitusyhteistyö ii. seudullinen hankintatoimi 87
© Copyright 2024