Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti
Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti 1.4.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 7.4.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä 3.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 10.6.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä 1 Sisällys 1. Johtopäätökset ............................................................................................................................... 4 2. Työryhmän tehtävät ....................................................................................................................... 6 3. Nykytila ......................................................................................................................................... 8 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila ................... 8 3.2 Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana ........................ 11 3.2.1 Kuntien talouden tasapainon tulkinta ............................................................................................ 11 3.2.2 Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa ................................. 12 3.2.3 Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa..................................... 16 3.2.4 Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa.................................... 19 3.2.5 Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa ............................................ 23 3.2.6 Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa .................................... 27 3.2.7 Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa ......................... 31 3.2.8 Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista ........................................................................... 34 3.3 Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila ........................................................ 35 3.3.1 Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos............................................................................. 35 3.3.2 Talouden nykytilan tarkastelu ........................................................................................................ 36 3.3.3 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys.................................................................................... 51 3.4 Kuntien henkilöstön nykytila ja hahmottelua uudessa kunnassa ...................................... 55 3.5 Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus ............................................................................. 67 4. Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen ........... 67 4.1 Kuntien talous tulevaisuudessa –kuntakohtainen paine -konsultin näkemys .................... 67 4.2 Tasapainoisen talouden Salpauskunta –millä keinoilla? ................................................... 74 4.3 Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus ............................................................. 76 4.4 Sopeuttamispotentiaalin etsintä –talousjohdon valmistelutyö......................................... 78 2 4.5 Kuntien sopeutumismahdollisuudet itsenäisinä kuntina ja uuden kunnan sopeutusmahdollisuus –konsultin näkemys ........................................................................... 81 5. Työryhmän esittämät linjaukset uuden kunnan muodostamiseksi ................................................... 84 5.1 Taloudenhoidon periaatteet ............................................................................................ 84 5.1.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen ............................................ 84 5.1.2 Yhdistymisavustuksen käyttäminen ............................................................................................... 85 5.1.3 Uuden kunnan taloudenhoito ........................................................................................................ 86 5.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet ................................................................................... 87 5.3 Tietohallinnon järjestämisen periaatteet ......................................................................... 89 6. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista ............................................................................................. 89 Lähteet ................................................................................................................................................ 92 Liitteet ................................................................................................................................................. 92 3 1. Johtopäätökset Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Tämä on heijastunut voimakkaasti koko julkiseen talouteen ja kuntien talouteen mm. valtionosuusleikkauksina ja verotettavan tulon heikentymisenä. Samanaikaisesti kuntien menot ovat kuitenkin kasvaneet eikä käytettävissä olevilla tuloilla näin ollen ole pystytty kattamaan menoja. Mittavien investointien johdosta myös lainamäärän kasvu on huolestuttava. Kuntatalouden kokonaisnäkymät eivät ole muuttumassa: lähivuosinakin arvioidaan menojen kasvavan mm. ikääntymisen johdosta tuloja nopeammin ja kuntatalous pysyy alijäämäisenä. Haasteet kuntataloudessa eivät häviä itsestään vaan niiden ratkaisemiseksi tarvitaan toimia, sillä kysymyksessä ei ole suhdanteista johtuva taantuma, vaan rakenteellinen muutos. Kuntien taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät. Talouskonsultin painelaskelmien mukaan kaikkien selvityskuntien talouskehitys on huolestuttava ja mikäli mistään toimenpiteistä talouden sopeuttamiseksi ei pystytä päättämään, veronkorotuspaineet ovat kovat ja velkamäärä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti. Tämän johdosta kaikki selvityskunnat ajautuvat pian kriisikunniksi. Painelaskelmien perusteella kuntien yhteinen sopeutustarve on 99 milj. euroa. Kuntien omilla sopeutustoimilla tästä arvioidaan voitavan kattaa n. 50 milj. euroa, mikä ei ole riittävä. Selvityksessä on arvioitu yhdistyneen kunnan sopeutuspotentiaalia ja päädytty siihen, että yhdellä suuremmalla kunnalla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet sopeuttaa toimintojaan, kasvattaa elinvoimaa ja tätä kautta parantaa työllisyyttä ja kasvattaa verotuloja. Uudella kunnalla on mahdollisuus pitkällä aikavälillä turvata palvelut ja saada talous tasapainoiseksi. Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, sillä ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin Lahti joutuisi ehkä aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella. Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen liitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. Työryhmä esittää kappaleessa 5 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvelvollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta 2013. Jokaisen kunnan tulee päättää 4 talouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä. Kärkölän kunnan osalta tilanteen haasteellisuus on kuitenkin tunnistettu ja linjauksia tältä osin on tarkennettu. Linjausten mukaan yhdistyvien kuntien tulee huolehtia myös siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Henkilöstö tulee sopeuttaa uuteen kuntaan hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet. Työryhmä toteaa edelleen, että aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava uuden kunnan tavoitteeksi ja työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä. Työryhmä toteaa, että kuntatalouden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan: voimakasta sopeutusta sekä itsenäisiltä kunnilta että yhdessä –itsenäisten kuntien sopeutusmahdollisuus ei riitä turvaamaan palveluita ja talouden tasapainoa kipeitä päätöksiä palveluverkosta ja muutosta toimintatavoissa–juustohöylä ei enää riitä Työryhmän, viranhaltijavalmistelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntaliitoksen edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen! Näitä ajatuksia on hyvä pohtia tehtäessä ratkaisua siitä, miten ja millä resursseilla palvelut kuntalaisille jatkossa turvataan. 5 2. Työryhmän tehtävät Kuntarakennelaissa on määritelty kuntajakoselvityksen sisältö, jonka perusteella myös selvitystyöryhmien tehtävät ovat määräytyneet. Kaikkien työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmien tehtävänä on avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää, kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Johtoryhmä voi antaa työryhmille myös muita tehtäviä. Kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokouksessa 17. joulukuuta 2013 päätettiin, että talous- ja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa: Selvitys taloudellisesta tilanteesta (ml. valtionosuusuudistuksen vaikutus kuntatalouteen) Selvitys henkilöstömäärästä ja -rakenteesta Ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista talouden ja henkilöstöasioiden näkökulmasta Työryhmän työ käynnistyi tammikuussa 2013 työryhmän ensimmäisellä kokouksella 9. tammikuuta, jolloin käytiin läpi mm. työryhmän tehtäviä ja tavoitteita. Em. tehtävien lisäksi työryhmän tehtäviä täsmennettiin ja todettiin tehtäviin kuuluvana osana taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisiin periaatteisiin sisällytettäväksi myös laatia hahmotelma konsernipalveluiden/tukipalveluiden kuten talous- henkilöstö- tietohallintopalveluiden järjestämisestä. Johtoryhmän ja sihteeristön evästysten perusteella myös ICT/tietohallintoasioiden mukaan ottaminen sovittiin otettavaksi osaksi työryhmän työtä. Työryhmän työn valmistelusta ovat vastanneet sekä viranhaltijat että konsultit. Viranhaltijavalmistelijat ovat muodostaneet työskentelyään varten ns. alatyöryhmät: talousasioiden valmistelusta vastaavat selvityskuntien talousvastaavat, henkilöstöasioiden valmistelusta puolestaan selvityskuntien henkilöstövastaavat ja tietohallinnon osalta tietohallintovastaavat. Talousvastaavien tehtävänä on ollut valmistella talouden nykytilan kunnittainen kuvaus, taloudenhoidon yleiset periaatteet (mm. maksu- ja taksapolitiikka, investointien koordinointi, poistosuunnitelmien yhdenmukaistamisen tarpeen määrittely) aineiston kerääminen konsulttiselvitystä varten sekä muut linjaukset uuden kunnan taloudenhoitoa koskien. Henkilöstövastaavien tehtävänä on puolestaan ollut kerätä henkilöstöön liittyviä tietoja ja analysoida tietoja kuten esim. henkilöstömäärät ja rakenne, eläköityvät 2014 – 2020, palkkasummien kehitys 2011 – 2013 , pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut, työterveyshuollon kulut 2011 – 2013, rekrytoinnin järjestämisen muodot, esimiehet ja rinnakkain samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat, keskeiset henkilöstöjä koskevat tunnusluvut ja henkilöstöjohtamisen periaatteet. ICTalatyöryhmän tehtävänä on ollut tuottaa kuntajakoselvitykselle ICT:n nykytilan kuvaus ja nykytilan analyysi, päätöksentekoon tarvittava materiaali sekä yhdistymisselvityksen ICT-osuus siirtymäsuunnitelmineen. 6 Viranhaltijoiden lisäksi talousselvityksiä (mm. nykytila-analyysit, paine- ja yhdistelylaskelmat) tekemään nimettiin Valtiovarainministeriön kustantama talouskonsultti Eero Laesterä/Kuntapro Oy. Tietohallintoasioiden osalta valmistelutyötä on tehty tietohallintovastaavien sekä Valtiovarainministeriön nimeämien konsulttien (Sofigate Oy) toimesta. Työryhmän tehtäviin kuuluvien henkilöstöasioiden valmistelun osalta on käyty keskustelua myös henkilöstöryhmän ja talous- ja henkilöstöryhmän välisestä työnjaosta. Valmistelutyöryhmänä toimivan talous- ja henkilöstötyöryhmän lisäksi on siis nimetty henkilöstötyöryhmä, jossa jäseninä ovat henkilöstövastaavat sekä myös ammattiyhdistysedustajat. Sekä talous- ja henkilöstötyöryhmän että johtoryhmän kokouksissa on todettu, että henkilöstötyöryhmä ei toimi valmistelu- tai selvitystyöryhmänä. Henkilöstötyöryhmän roolina on pääsääntöisesti toimia yhteistoimintalain mukaisena toimielimenä ja arvioida selvitystyön tuloksia ja niiden vaikutusta henkilöstön asemaan. Sen tulee näin ollen käsitellä kokouksissaan kaikkien valmistelutyöryhmien tuottamien selvitysten osalta henkilöstön asemaan vaikuttavia ratkaisuja. Alla olevassa kuvassa on esitetty valmistelutyöryhmien ja henkilöstötyöryhmän välinen työnjako. Valmistelutyöryhmien tehtävät 7 3. Nykytila 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden kasvunäkymät säilyvät heikkona vuonna 2014 ja ansioiden nousu hidastuu. Valtion velan bkt-osuuden kääntäminen laskuun edellyttää siksi hallitukselta uusia sopeutustoimia. Kauppalehti uutisoi 25.3.2014 kirjoituksessaan, kestävyysvajeesta ja sen paikkauksesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon verotuloja pitäisi saada lisää, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon pitkällä aikavälillä. Huomio tulisi Kauppalehden artikkelin mukaan kohdistua tuottavuuden nostoon. Valtion ja kuntien velkaantuminen pitäisi saada saada taittumaan ja menoja leikattua. Julkinen talous ei kestä väen ikääntymistä, sillä hoiva- ja sairaanhoitomenot kasvavat, samoin eläkekulut. Kuntien kestävyysvaje johtuu ikääntymismenoista. Suomen huoli julkisen talouden kestävyydestä johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. Lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin nousee noin tasolta 50 % tasolle 75 % vuoteen 2030 mennessä. Eli siis esimerkiksi kunnissa saattaa olla enemmän vanhuksia ja lapsia kuin työssäkäyviä. Pääministeri Kataisen hallitus päätti 30.11.2013 talouden kasvuedellytysten varmistamiseksi ja julkisen talouden tasainottamiseksi rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakenneuudistusten toimeenpanon varmistaminen on keskeinen keino julkisen talouden arviolta noin 9,5 miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntasektorin osuus kestävyysvajeen hallinnassa on merkittävä ja kuntien vastuulla olevien palveluiden osuus kestävyysvajeen hallinnassa on arvioitu jopa 5 miljardin suuruiseksi. Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä (kehysriihi) vuosille 2015-2018 on pidetty 24. ja 25. maaliskuuta 2014. Kehyspäätöksen yhteydessä on valmisteltu myös peruspalveluohjelma, jonka tarkoituksena on toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa. Peruspalveluohjelma 2014 – 2017 tarkastelee kuntien toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2017 asti, arvioi kuntien verotulojen, valtionapujen ja kuntien menojen kehitystä. Ohjelma sisältää valtion toimenpiteitä, jotka koskevat kuntauudistusta, kuntasektorin tuottavuutta ja muita kuntien tehtäviä koskevia uudistuksia. Ohjelman vaikutukset vuodelle 2014 on arvioitu n. 200 milj. euroa kuntataloutta heikentäväksi. Kehysriihessä hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa (v. 2012 3,7 mrd) alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin 2012. Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot. 8 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen Valtiovarainministeriön mukaan lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin vuonna 2014. Kuntien talous Valtiovarainministeriö on maaliskuussa 2014 julkaissut Peruspalvelujen tila –raportin, jossa on tarkasteltu mm. kunnallisten palveluiden kustannuskehitystä. Raportin mukaan kunnallisten palvelujen nettokustannukset olivat v. 2012 yli 27 miljardia euroa. Näistä sosiaali- ja terveystoimi muodosti lähes 67 prosenttia kuntien käyttötaloudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus oli hieman alle 27 prosenttia. Nettokustannukset ovat kasvaneet koko maan tasolla vuosina 2011 ja 2012 yli 5 prosenttia, joidenkin kustannukset yli 10 prosenttia. Kustannuksia ovat kasvattaneet erityisesti väestön ikääntyminen, mutta myös palvelurakenteen ja lainsäädännön muutokset. Menokehitys on pitkällä aikavälillä kestämätön ja tarvitaan toimia kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kulunut vuosi 2013 on ollut kunnille edelleen hyvin haasteellinen käynnissä olevien merkittävien uudistusten kuten kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sote-rakenteen ja rakennepoliittisen ohjelman ja kuntarakenteen muutosten ja yleisen heikon taloustilanteen vuoksi. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot ovat osoittaneet, että kuntatalouden tila koheni vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen kun se edellisenä vuonna oli n. 300 milj. euroa negatiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, 9 tulosta selkeästi vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat merkittävästi verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei kuitenkaan Kuntaliiton mukaan merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien verotulot jäävät vuonna 2014 alle toimintamenojen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta (v. 2012 vuosikate 1,74 mrd euroa). Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneistakin rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Maakunnallisesti tarkasteltuna pienin vuosikate tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %, mikä kertoo tulorahoituksen riittämättömyydestä ja kasvaneesta investointimäärästä. Tilikauden tuloksen parantuminen siis vuonna 2013 pitkälti kertaluontoisista eristä johtuen ei kerro siitä, että kuntatalous olisi tasapainossa, sillä kuten Laesterä Kuntalehdessä kirjoittaa, kertaluontoiset verotulot ovat pois vuoden 2014 tuloista ja kasvuennusteista. Lisäksi palkkasumman kasvun kattamiseksi tulisi verotulojenkin kasvaa ja investointien voimakas kasvu tarkoittaa vääjäämättä myös velkaantumisen voimakasta kasvua. Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 142 miljoonaa euroa. Korotusta hakeneiden kuntien määrä lisääntyi 13 kunnalla, mikä kertoo osaltaan kuntien heikosta taloustilanteesta. Selvityskunnista Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä hakivat harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta vuodelle 2013, näistä ainoastaan Kärkölä sitä sai. Lisäksi veroprosentteja päätettiin korottaa useissa kunnissa vuodelle 2014. Lähes puolet kunnista, yhteensä 156 kuntaa on nostanut tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna Kiteellä 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa 16,50 prosenttia. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2013. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat heikentyneet kun tarkastellaan vuotta 2014 ja 2015. Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman jäljessä sekä ylä- että alamäessä. Valtiovarainministeriön mukaan vuonna 2014 kuntatalouden vuosikatteen ennustetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla ja kuntatalouden alijäämän syvenevän. Lahden talousalueen kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnan asukasmäärä vähentyi vuonna 2013. Aloittavien yritysten määrä oli vuonna 2013 selvästi edellisvuotta pienempi ja erityisesti pienten yritysten perustaminen ei ole toivotulla tasolla. Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 10 2000-luvullaaian vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna 2013. Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuoden 2013 Päijät-Hämeessä perustettiin 866 uutta yritystä ja lakkautettiin 570 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli 296. Työ- elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnassa elinkeinoelämä noudattelee koko maan linjaa, sillä sosiaali- ja terveysala, kauppa ja muut palvelualueet menestyvät vielä kohtuullisesti, mutta myös näillä sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen. Hämeessä ja erityisesti Päijät-Hämeessä teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti. Teollisuuden työpaikkojen menetys ja niiden vaikea korvaaminen näkyy joulukuun korkeissa työttömyysluvuissa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 24 171 työtöntä työnhakijaa, mikä on 3 115 enemmän (14,8 %) kuin vuosi sitten ja marraskuusta työttömien määrä kasvoi 2 344:llä (10,7 %). Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste joulukuussa oli 15,1 %, nousten edellisestä vuodesta 1,7 prosenttiyksikköä. Maakunnan matalin työttömyysaste oli Hämeenkoskella (10 %) ja korkein Lahdessa (17,4 %). Sekä nuorten että yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut. Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa paitsi Kärkölässä. 3.2 Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana 3.2.1 Kuntien talouden tasapainon tulkinta Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden yli- ja alijäämien määrä. Pelkästään yksittäisen vuoden tai kertyneitäkään ylijäämiä tarkastelemalla ei kuitenkaan saada kunnan talouden tasapainosta oikeaa kuvaa. 11 Kirjanpidon osoittama tasapaino ja todellinen tasapaino eivät välttämättä ole sama asia. On huomattava, että vaikka kertyneitä ylijäämiä taseessa olisikin, voi huomattavista ylijäämistä huolimatta varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta olla samalla tarkastelujaksolla kertyneiden ylijäämien verran miinuksella. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirran ollessa miinusmerkkinen, on kunnan rahoitettava kyseinen toiminta muulla tavalla: joko rahavaroja tai sijoituksia käyttämällä tai ottamalla lisää velkaa, josta jälkimmäinen lienee yleisin. Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulisi olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella eikä toiminnan ja investointien rahavirran kertymä saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Todellista talouden tasapainoa tulee näin ollen yli-/alijäämäerien lisäksi arvioida muillakin mittareilla. Olennaista on, pystyykö kunta tulorahoituksellaan selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja lainamäärän lisäyksestä aiheutuvista korkokuluista. Myös tulojen ja menojen epätasapainoinen kehitys on syytä huomioida eli tällöin tarkastellaan esim. verorahoituksen ja toimintatuottojen riittävyyttä toimintakulujen kasvun kattamiseen. Perinteisesti vakaan kuntatalouden mittarina on käytetty myös vuosikatteen ja poistojen suhdetta: jos vuosikatteella pystytään kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, talous on tasapainossa. Tämän lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Myös poistojen määrä on tärkeä talouden tasapainoa arvioitaessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaan kuntien on esitettävä tilinpäätöksen liitetietona laskelma poistojen ja investointien vastaavuudesta viiden vuoden ajanjaksolla (tilinpäätösvuotta edeltävä vuosi, tilinpäätösvuosi sekä kolme suunnitelmavuotta). Liitetieto on esitettävä, mikäli poikkeama on yli 10 %. Mikäli vuosikate vastaa poistojen määrää, mutta investoinnit ovat esimerkiksi tarkasteltavassa viiden vuoden ajanjaksossa olennaisesti poistoja suuremmat, ei tulorahoitus ole riittävä eikä kunnan talous todellisuudessa ole tasapainossa kertyneistä ylijäämistä huolimatta. Koko maan tasolla kuntien taloutta tarkasteltaessa kertynyt yli-/alijäämä on voimakkaasti positiivinen johtuen pitkälti siitä, että suunnitelman mukaiset poistot eivät ole suuruudeltaan vastanneet keskimääräistä vuotuista investointitasoa (tai korjausinvestointien määrää). Tästä syystä tilinpäätösten kertynyt yli/alijäämä voi antaa liian hyvän kuvan kuntatalouden tasapainosta. Kuten aiemminkin on todettu, pelkkä ylijäämä ei siis ole tarkka eikä hyvä kuntatalouden tasapainon mittari/tunnusluku. Keskeistä talouden tasapainoa arvioitaessa on tarkastella em. tunnuslukujen ja vuosittaisen kehityksen lisäksi myös muita tilinpäätöksen tunnuslukuja kuten investointien tulorahoitusprosenttia, lainanhoitokatetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. 3.2.2 Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Lahden kaupungin talous on ollut tasapainossa tarkastelukaudella 2007 – 2012. Toimintakate on kuitenkin heikentynyt 25 – 30 milj. euron vuosivauhdilla. Vuosikate on säilynyt yli 30 milj. eurossa, minkä taustalla on kaupungin verorahoituksen hyvä kehitys. Kun tarkastellaan edellisinä tilikausina kertyneitä ylijäämiä, voidaan niistäkin talouden tasapaino todeta. Vuosikate riitti aina vuoteen 2012 saakka kattamaan poistot ja vasta vuonna 2013 vuosikate painui niin alas, ettei se riittänyt kattamaan kuin 18,5 % poistoista. 12 Toimintakate 1000 Vuosikate 1000 Poistot 1000 Tuloslaskelman tulos 1000 Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 2007 -363 733 50 341 -25 954 28 879 -14 919 13 960 2008 -400 908 51 460 -27 647 34 889 -9 790 25 099 2009 -425 874 39 576 -28 425 9 788 1 577 11 365 2010 -439 496 36 430 -29 335 6 813 1 414 8 227 2011 -465 844 37 065 -31 448 5 588 990 6 578 2012 -496 250 34 409 -30 421 3 983 630 4 613 2013 -525 339 6 817 -36 525 -30 021 1 194 -28 827 69 903 95 074 107 885 119 057 125 635 130 248 101 421 Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 140 000 120 000 100 000 Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on viimeiset viisi vuotta ollut Lahdessa negatiivinen, jolloin lainalla on jouduttu kattamaan 2009 – 2012 vuosittain noin 9,0 -15,0 milj. euroa investoinneista. Koko tarkastelukaudella 2007 – 2013 negatiivinen rahavirta on ollut yhteensä -23,3 milj. euroa. Vuoden 2013 osalta lainalla rahoitettiin jo noin 50,0 milj. euron verran investointeja. Suurin syy Lahden osalta näin synkkään rahoitusvajeeseen on heikon talouskehityksen lisäksi ennätykselliseksi nousut ja yhä kasvava investointitarve. Investointitaso on pysytellyt noin 50,0 milj. euron tasolla koko tarkastelujakson ajan ja vuosina 2014 – 2015 se tulee edelleen kohomaan, jopa lähelle 100,0 milj. euroa. Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 2007 50 341 4 550 0 -12 423 2008 51 460 11 120 0 -19 041 2009 39 576 0 -1 363 -3 925 2010 36 430 0 -97 -3 356 2011 37 065 0 0 -2 973 2012 34 409 0 0 -8 095 2013 6 817 0 0 -1 891 46 857 10 836 36 021 51 496 74 410 -22 914 56 608 7 374 49 234 48 826 4 516 44 310 53 479 10 678 42 801 53 002 11 565 41 437 53 404 2 384 51 020 6 447 66 453 -14 946 -11 333 -8 709 -15 123 -46 094 Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013 -23 305 Viime vuosia 2011 – 2013 tarkasteltaessa nähdään vuosikatteen pudonneen vuonna 2013 vain noin viidennekseen edellisistä vuosista. Vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut hyvällä tasolla vuoteen 2012 saakka ja investoinneistakin on siihen saakka reilusti yli puolet pystytty kattamaan omalla tulorahoituksella. Vuonna 2013 keskeisen talouden tasapainon mittarin vuosikate/nettoinvestoinnit arvo jäi vain 13 %, mikä merkitsee, kuten edellä on mainittu merkittävää velkaantumisen lisääntymistä. 13 Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot Vuosikate/nettoinvestoinnit 2011 37 064 623 51 623 754 31 447 668 117,9 % 71,8 % 2012 34 408 735 51 510 344 30 421 067 113,1 % 66,8 % 2013 6 817 171 52 354 578 36 525 135 18,7 % 13,0 % Tuottojen ja kulujen kehitys Käyttötalouden meno- ja tulokehityksen suhde on tarkastelujaksolla hyvin poukkoileva erityisesti tulojen osalta. Toimintakulut ovat kasvaneet keskimäärin 6 % vuodessa tarkastelujaksolla, mikä on pitkällä aikavälillä kestämätön kasvutahti. Verotulojen kehitys on ollut maltillista ja valtionosuuksien kehitys on ollut hyvä aina vuoteen 2012 asti. Tuottojen ja kulujen kehitys Toimintatuotot Toimintakulut 88 778 511 233 Kasvu Kasvu Kasvu Kasvu Kasvu 2010 2011 2012 2013 % % % % % 19,5 % 82 361 -7,2 % 89 525 8,7 % 93 578 4,5 % 104 278 11,4 % 107 303 2,9 % 11,3 % 530 023 4 % 552 288 4,2 % 583 076 5,6 % 617 482 5,9 % 651 590 5,5 % Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 314 779 115 993 8,5 % 320 997 13,3 % 124 997 2 % 324 573 8 % 134 371 1,1 % 341 849 5,3 % 351 729 7,5 % 140 606 4,6 % 149 883 3 % 373 413 6,2 % 7 % 151 233 0,9 % 430 772 9,8 % 445 994 4 % 458 944 2,9 % 482 455 5,1 % 501 612 4 % 524 646 4,6 % 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Lainakannan kehitys Lainanoton lisääntyminen ja velkataakan kasvattaminen on korkean investointitason ja heikon tulorahoituksen vuoksi välttämätöntä. Vuoden 2013 taso ei vielä ole kestämätön, kun tarkastellaan kaupungin omaan toimintaansa ottamaa lainamäärää, joka on 1 812 euroa/asukas (2012 kuitenkin alle 1 000 eu- 14 roa/asukas). Kokonaislainakanta omaan toimintaan on 187 milj. euroa vuonna 2013. Tulevina vuosina kaupungin velkaantuminen tulee kasvamaan, korkeana jatkuvan investointitarpeen vuoksi. Lahti-konsernin kokonaislainamäärä on 822 milj. euroa, missä on mukana myös konserniyhtiöiden rahamarkkinoilta suoraan ottamat lainat. Katsaus Lahden kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen Suomen talouden odotettua heikompi kehitys tuntui vahvasti Lahdessa vuoden 2013 aikana. Työpaikkojen määrä, joka vuoden 2009 romahduksen jälkeen elpyi, on taittunut uudelleen laskuun. Myös väestönkasvu hidastui edellisten vuosien tasosta. Lahden kaupungin vuoden 2013 taloudellinen tulos oli merkittävästi alkuperäistä joulukuussa 2012 hyväksyttyä talousarviota heikompi. Suurimmat poikkeamat talousarvioon olivat erikoissairaanhoidossa, toimeentuloturvassa, työllistämistoimissa, myyntivoitoissa sekä lasten ja nuorten kasvun vastuualueella. Erikoissairaanhoidossa vuoden 2013 menoihin heijastuivat vuoden 2012 korkeat kustannukset, joista suuresta osasta saatiin tieto vasta kaupungin talousarvion valmistumisen jälkeen. Talouden ja työllisyyden ennakoitua heikompi kehitys näkyi toimeentuloturvassa ja työmarkkinatukimenoissa. Myös myyntivoittojen aleneminen liittyi suhdannetilanteeseen. Lasten ja nuorten kasvun alueella, päivähoidossa ja peruskoulussa, kustannuksia lisäsivät sekä päivähoidon lisääntynyt kysyntä että ilmanlaatuongelmien edellyttämät väistötilat ja järjestelyt. Kaupungin toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,7 prosenttia, mikä oli noin kolme prosenttiyksikköä talousarviossa arvioitua enemmän. Nousu oli myös korkeampi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 6,2 prosentilla ja ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,4 prosentilla. Ylitys alkuperäiseen talousarvioon johtui osin valtion verotilityskäytännön muutoksesta, kun aiemmin tammikuussa maksettu tilitys on aikaistettu joulukuulle. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot kasvoivat Lahdessa hieman maan keskiarvoa enemmän. 15 Kaupungin vuosikate riitti vain vajaaseen 19 prosenttiin käyttöomaisuuden poistoista. Poistot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 6 milj. euroa. Kaupunki muutti tilikaudella käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisille ala-rajoille. Poistot olivat tilikaudella 37 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit olivat myös viime vuonna selvästi poistoja korkeammalla tasolla. Tulorahoitus riitti kattamaan investointimenoista 13 prosenttia ja loppuosa, noin 46 milj. euroa, jouduttiin rahoittamaan lainalla. Tilivuoden huono tulos leikkaa taseen kertynyttä aiempien vuosien ylijäämää, jota jää jäljelle hieman yli 100 milj. euroa. Kaupungin omaan toimintaan otetut lainat kohoavat 187 miljoonaan euroon. Koko konsernin lainamäärä on 822 miljoonaa euroa. 3.2.3 Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hollolan kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan tasapainossa. Myös vuosikate on riittänyt vuoteen 2011 asti kattamaan poistot. Toimintakate Vuosikate 1000 Poistot 1000 Tuloslaskelman tulos 1000 Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 2007 -74 086 2 411 -4 284 -1 872 6 -1 866 2008 -77 333 7 861 -4 657 5 432 46 5 478 2009 -80 385 8 566 -4 935 3 631 61 3 692 2010 -85 095 9 622 -4 916 4 561 9 4 570 2011 -92 576 6 984 -5 263 1 721 0 1 727 2012 -98 812 1 455 -5 910 -4 455 0 -4 449 2013 -101 509 7 464 -10 328 -992 0 -986 4 548 10 026 13 718 18 288 20 753 16 308 15 322 Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että kertyneistä ylijäämistä huolimatta Hollolassa vuosien 20112012 toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina 2012-2013 ole kyetty kattaman poistoja. Myös vuoden 2013 osalta toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Ajalla 2007-2013 kassavirta on lähes 20 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. 16 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 2007 2 411 0 0 -695 2008 7 861 2 228 0 -1 500 2009 8 566 0 0 -380 2010 9 622 0 -145 -415 2011 6 984 0 0 -423 2012 1 455 0 0 -310 2013 7 464 1 873 0 -2 072 7 681 819 6 862 6 633 3 167 3 466 7 142 2 343 4 799 9 125 1 015 8 110 16 456 2 588 13 868 13 406 5 327 8 079 19 157 2 469 16 688 -5 146 5 123 3 387 952 -7 307 -6 934 -9 423 Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013 -19 348 Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 selvästi, samoin vuonna 2013. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Hollolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. 17 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Hollolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet kuluja prosentuaalisesti nopeammin vuosina 2007-2009 ajan, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, jopa 9 % vuonna 2009. Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Tilanne on kuitenkin selvästi heikentynyt vuodesta 2010 ja toimintakulujen kasvu ylitti tulojen kasvun. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta 2012. Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2013 aikana menokehitys on saatu taitettua, mutta myös tulojen kasvu on pienentynyt. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot 54 207 12,6 % 62 420 15,2 % 66 126 5,9 % 70 569 6,7 % 74 873 6,1 % 76 365 2,0 % Toimintakulut 131 695 7,6 % 142 942 9% 151 362 5,9 % 163 269 7,9 % 173 849 6,5 % 178 038 2,4 % Verotulot 65 768 9,5 % 67 319 2% 69 986 4,0 % 72 940 4,2 % 74 194 2% 82 596 11,3 % Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 20 085 20,8 % 21 800 9% 24 606 12,9 % 26 681 8,4 % 26 312 -1 % 26 558 0,9 % 85 853 11,9 % 89 119 4% 94 592 6,1 % 99 621 5,3 % 100 506 1% 109 154 8,6 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Hollolassa selvästi kasvanut voimakkaasta investointitahdista ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 16 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 11,5 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoito (tp 2013: 1,37 )katetta ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 41,4 %). 18 Hollolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin hyvin, kuten edellä on todettu. Vuoden 2010 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 39 %. Hollolan kunnan taloudellinen tilanne ja sen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja toimenpiteisiin on ryhdyttykin jo vuonna 2013, jolloin valtuusto hyväksyi varsin merkittävän 5,7 milj. euron sopeutuspaketin talouden tasapainottamiseksi. Myös veroja korotettiin jo vuodelle 2013. Kunnan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20,75, joten sopeutusvaraa veroprosentissa ei juuri ole. Tavoitteena on kuitenkin, että kunta jatkossakin vastaa palveluvelvoitteistaan mahdollisimman hyvin. Katsaus Hollolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 986 t euron alijäämää, mikä on n. 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi ja alkuperäistä talousarviota n. 0,5 milj. euroa suurempi. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä peräti 8,6 milj. euroa eli 8,6 % 885 t eur, 0,9 % v. 2012. Verotulojen voimakas kasvu (11,3 %) johtui kuitenkin pääosin kunnallisveroprosentin (20,75%) ja kiinteistöveroprosentin korotuksista vuodelle 2014, joiden vaikutus on yhteensä n, 4,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 550 t euroa (26 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle 2013. Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä, joissa oli vain hienoinen 246 t euron kasvu (0,9 %) edelliseen vuoteen nähden. Toimintatuotot kasvoivat 1,9 milj. euroa (2 %) vuodesta 2012 ja olivat 76,4 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli maltillinen, sillä toimintakulut kasvoivat 4,2 milj. euroa (2,4 %) ja olivat yhteensä 178 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu on kaksinkertainen toimintakulujen kasvuun verrattuna, kun edellisenä vuonna toimintakulujen kasvu oli yli kaksi kertaa verorahoituksen ja toimintatuottojen kasvuun verrattuna. Kiinteistön myynnistä saatu n. 1,9 milj. euron poikkeuksellisen suuri myyntivoitto näkyy satunnaisissa erissä. Poistojen määrä kasvoi peräti 75 % (4,4 milj. eur), johtuen pääosin kertaluontoisista 3,8 milj. euron poistoista, joilla korjattiin tasearvojen (mm. koulurakennukset) oikeellisuutta. Näistä huolimatta vuosikate riitti kattamaan 72,3 % poistoista (vuosikate/poistot 24,6 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Lisäksi uusien rakennusinvestointien tieltä purettavien kiinteistöjen tasearvojen alaskirjaus tulee rasittamaan kunnan tulosta. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 39,3 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 46,6 milj. euroa, mikä on 33 % ja 11,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n. 2 120 euroon ollen siis vielä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. 3.2.4 Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys 19 Nastolan kunnan talous on tarkastelujaksolla vahvistunut vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen talouden pitäminen tasapainossa on ollut aikaisempaa haastavaa. Vuosikate on riittänyt kattamaan poistot vuosina 2007, 2008, 2010 ja 2011. Toimintakate Vuosikate 1000 Poistot 1000 Tuloslaskelman tulos 1000 Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 2007 -48 139 5 201 -4 424 776 0 776 2008 -55 875 3 818 -2 681 1 137 0 1 137 2009 -58 663 1 436 -2 820 -1 384 0 -1 384 2010 -57 581 5 614 -3 111 2 503 0 2 503 2011 -59 365 8 086 -3 474 4 612 0 4 612 2012 -65 756 3 094 -3 497 -403 0 -403 2013 -68 634 2 636 -4 412 -1 775 0 -1 775 -482 655 -729 1 653 5 349 5 068 3 293 Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että vuosina 2007-2008 ja 2010-2011 kertyneistä ylijäämistä huolimatta Nastolassa toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen eikä vuosikatteella ole vuosina 2009 ja 2012-2013 kyetty kattaman poistoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen koko tarkastelujaksolla. Ajalla 2007-2013 kassavirta on reilun 24 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. 20 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 2007 5 201 0 0 -1 523 2008 3 818 0 0 -174 2009 1 436 0 0 -499 2010 5 614 0 0 -784 2011 8 086 0 0 -80 2012 3 094 0 0 -121 2013 2 636 0 0 -116 4 530 445 4 085 5 254 858 4 396 4 960 371 4 590 5 448 85 5 364 11 825 165 11 660 11 694 68 11 626 9 503 481 9 022 -408 -752 -3 653 -533 -3 655 -8 654 -6 502 Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013 -24 156 Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 hiukan, mutta jo vuonna 2013 selvästi. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Nastolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot Vuosikate/nettoinvestoinnit 2011 8 085 585 11 659 978 3 473 953 233 % 69 % 2012 3 093 685 11 626 399 3 496 963 88 % 27 % 2013 2 636 292 9 021 750 4 411 555 60 % 29 % 21 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Nastolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet prosentuaalisesti kuluja nopeammin vuosina 2009-2010 ja 2013, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, koko tarkastelu ajalla, lukuun ottamatta vuosia 2010 ja 2011. Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta 2012. Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2008 alkaen. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % Toimintatuotot 6 129 -21,3 % Toimintakulut 62 026 10,9 % Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 2009 Kasvu % 6 689 9,1 % 65 371 5,4 % 2010 Kasvu % 7 998 19,6 % 65 649 0,4 % 2011 Kasvu % 7 940 -0,7 % 67 317 2,5 % 2012 Kasvu % 8 580 8,1 % 74 345 10,4 % 2013 Kasvu % 9 723 13,3 % 78 379 5,4 % 46 206 13 893 9,6 % 17,1 % 45 369 15 213 -1,8 % 9,5 % 47 158 16 528 3,9 % 8,6 % 49 600 18 299 5,2 % 10,7 % 50 684 18 677 2,2 % 2,1 % 53 235 18 654 5,0 % -0,1 % 60 099 11,3 % 60 582 0,8 % 63 686 5,1 % 67 899 6,6 % 69 360 2% 71 889 3,6 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys on vuodesta 2009 ollut Nastolassa selvässä kasvussa ja kasvu on kiihtynyt vuosina 2012-2013. Lainamäärän kasvu johtuu investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä tulevina vuosina, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 11,4 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 5,2 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoitokatetta (tp 2013: 0,5)ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 60,2 %). 22 Nastolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin kohtuullisesti. Vuoden 2011 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 30 %. Nastolan kunnan vuoden 2013 selvästi ennakoitua huonompi tulos, johtuen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän noin 1,5 miljoonan menoylityksestä on käynnistänyt mittavat tasapainottamistoimenpiteet vuoden 2014 osalta, jotta menokehityksen kumuloituminen vuosille 2014 ja 2015 saataisiin kuriin. Vuodelle 2014 on valmisteltu noin 1,4 miljoonan euron määrärahojen leikkauksia. Tuloveroprosentti korotettiin vuodelle 2012 jo 20,50 prosenttiin, joten se osalta taso on jo varsin korkea. Katsaus Nastolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,78 M€ euron alijäämää, mikä on n. 570 t euroa muutettua talousarviota suurempi ja alkuperäistä talousarviota n. 1,15 milj. euroa suurempi. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 M€ eli 4,8 %, mutta valtionosuudet laskivat 23 t€ eli 0,1 %. Noin 0,5 M€ verotulojen kasvusta selittää vakituisten asuntojen ja muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin korotus. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 100 t euroa (6,3 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle 2013. Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat noin 1,1milj. euroa (11,8 %) vuodesta 2012 ja olivat 9,7 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli 4,0 milj. euroa (5,4 %) ja olivat yhteensä 78,4 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu ei yltänyt toimintakulujen kasvuun, kuten ei edellisenä vuonnakaan. Poistojen määrä kasvoi lähes 21 % (noin 900.000 eur), johtuen uuden lähinnä hoivayksikön valmistumisesta ja käyttöönotosta. Vuosikate riitti kattamaan 59,8 % poistoista (vuosikate/poistot 88,5 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 26,8 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 38,0 milj. euroa, mikä on 17 % eli 5,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n. 2 537 euroon ollen siis vielä juuri ja juuri valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. 3.2.5 Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys 23 Iitin kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan epätasapainossa vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2012 siirrettiin rahastoista 3,974 miljoonaa euroa ylijäämätilille. Vuosikate on riittänyt vuoteen 2010 asti kattamaan poistot. Toimintakate Vuosikate 1000 Poistot 1000 Tuloslaskelman tulos 1000 Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 2007 -26 767 2 303 -1 312 991 -380 611 2008 -29 845 1 894 -1 296 597 70 667 2009 -30 214 2 455 -1 272 1 183 70 1 253 2010 -31 740 1 351 -1 302 49 70 119 2011 -33 558 61 -1 476 -1 415 70 -1 345 2012 -34 902 305 -1 764 -4 707 70 -4 637 2013 -35 865 1 238 -1 717 266 70 336 1 037 1 704 2 957 3 076 1 730 1 067 1 402 Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että Iitissä vuosien 2011-2013 toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina 2011-2013 ole kyetty kattaman poistoja. Ajalla 2007-2013 kassavirta on runsaat 4 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 2007 2 303 0 0 -438 2008 1 894 0 0 -229 2009 2 455 0 0 -754 2010 1 351 0 0 -128 2011 61 0 0 -207 2012 305 0 0 -691 2013 1 238 745 0 -1 209 2 401 1 535 866 2 036 1 070 966 2 812 1 403 1 409 1 733 872 861 4 230 375 3 855 4 043 1 061 2 982 2 336 2 552 -216 999 699 292 362 -4 001 -3 368 990 2011 -1 649 2012 -6 016 2013 -5 725 Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013 Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä -4 027 24 Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuodet 2007 2010, havaitaan alla olevasta kuvasta, että vuosikate ei ole riittänyt poistoihin vuodesta 2011. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin. Vuosikate Iitissä ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. Investointien rahoittamiseen on käytetty omaisuuden myynnin ja lainarahoituksen ohella kassavaroja. Kassavarat ovat supistuneet vuosina 2009 – 2013 yhteensä 3, 472 M€. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot Vuosikate/nettoinvestoinnit 2011 61 000 3 855 000 1 476 000 4% 2% 2012 305 000 2 982 000 1 764 000 17 % 10 % 2013 1 238 000 -216 000 1 717 000 72 % -573 % Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen tarkastelussa voidaan todeta, että Iitin vuosina 2007 – 2009 luvuissa on mukana lomatoimi, joka siirtyi Kouvolan kaupungille 1.1.2010. Vuonna 2009 lomatoimen toimintatuotot olivat 3,584 M€ ja toimintakulut olivat 3,577 M€. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat merkittävästi vaihdelleet vuosittain ja aiheuttavat toimintatuottojen kasvun vaihtelut (esim. v 2009 ja v 2012) Toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta voimakkaammin lukuun ottamatta viime vuotta. Tässäkin tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että toimintakuluista yli puolet on maksuosuuksia kuntayhtymälle (PHSOTEY). Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus toimintakatteesta on noussut 60,6 prosentista (2010) 65,6 prosenttiin (2013) 25 Verotulojen kasvu oli olematonta vuosina 2009 – 2011. Kunnallisveron korotukset verovuosille 2012 ja 2013 ja kiinteistöveronkorotukset ovat muuttaneet verotulot kasvuun. Valtionosuuksien kasvu on pitänyt yllä verorahoituksen kasvua mutta toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta enemmän. Poikkeuksen tekee viime vuosi. Valtionosuuksissa näkyy verotulotasauksessa tehty muutos vuonna 2012, ts. kiinteistövero jätettiin tasauksen ulkopuolelle. Käyttötalous ei ole tasapainossa. Verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin riittävät valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten kompensoimiseen. 1000 eur Toimintatuotot Toimintakulut 2008 Kasvu % 5 512 -5 % 35 356 9% 2009 Kasvu % 6 805 23,5 % 37 019 5% 2010 Kasvu % 3 471 -49,0 % 35 211 -4,9 % 2011 Kasvu % 3 556 2,4 % 37 114 5,4 % 2012 Kasvu % 4 531 27,4 % 39 434 6,3 % 2013 Kasvu % 4 583 1,1 % 40 449 2,6 % Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 19 741 11 887 9% 8% 19 696 12 798 0% 8% 19 815 13 157 0,6 % 2,8 % 19 833 13 636 0,1 % 3,6 % 20 614 14 686 4% 8% 22 472 14 742 9,0 % 0,4 % 31 628 9% 32 494 3% 32 972 1,5 % 33 469 1,5 % 35 300 5% 37 214 5,4 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Iitissä selvästi kasvanut kasvaneesta investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Lainakanta on kasvanut 5,97 miljoonasta eurosta (2010) 11,61 miljoonaan euroon. Lainamäärä asusta kohden on alle kokomaan keskiarvon ja on 1 663 €/as (TP2013). Suhteellinen velkaantuneisuus on heikentynyt ja on 37,3 % (TP2013). Iitin kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt hyvin, kuten edellä on todettu. Vuodesta 2011 on kunnan talouden tila kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investoinnit, Koy Larealin konkurssissa menetetty 3,25 miljoonan lainasaaminen. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin. Kassan laihduttaminen ei ole riittänyt ja lainamäärä on lähtenyt kasvuun. 26 Katsaus Iitin kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Vertailu talousarvioon Tilikauden tulos oli 0,266 miljoonaa euroa ja se ylitti muutetussa talousarviossa arvioidun 0,174 miljoonalla eurolla. ja alkuperäisen 0,315 milj. eurolla. Toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 0,7 % prosenttia eli 0,31 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut ylittyivät 0,46 milj. eurolla. Ns. oma toiminnan toimintakulut alittuivat 0,15 milj. eurolla eli 0,7 %. Toimintatuotot ylittyivät 0,12 milj. eurolla eli 1,5 %. Toimintakate ylittyi 0,5 % eli 0,19 euroa. Investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja ne alittuivat 1,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 2,55 milj. euroa ja ylittyivät 1,2 milj. euroa. Talousarviolainaa nostettiin 2 milj. euroa ja lainamäärä vuoden lopussa oli 1 663 euroa/asukas. Vertailu ulkoiset menot ja tulot Toimintatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut kasvoivat 2,6 % eli 1,0 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 0,1 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,9 % eli 1,27 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat 26,1 % ja palvelujen ostot 67,7 % toimintakuluista. Muihin toimintakuluihin jää 6,2 % Palvelujen ostojen osuus on kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,86 milj. euroa eli 9,0 %. Kasvun taustalla on mm. tuloveroprosentin korotus ja tilitysjärjestelmän muutos. Valtionosuudet kasvoivat 0,4 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tasapainoon kohdistuu lähitulevaisuudessa merkittäviä epävarmuustekijöitä; verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin kattavat valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset. Käyttöomaisuuden myyntitulot tulevat pienenemään. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat epätasapainossa. Keskimääräiset poistot ovat olleet 30 – 42 % (eli 0,7 – 1,15 milj. euroa) alle investointien omahankintamenojen. Poistojen tarkistamisen ohella vuosikorjausmenot, jotka aikaisemmin ovat olleet investointimenoissa, edellyttävät vuosikatetavoitteen nostamista. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu on hidastunut mutta kasvu oli vuonna 2013 kuitenkin korkea eli 5,6 %. Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä on yli 5,7 milj. euroa miinuksella. Mikäli aiotaan toteuttaa taloussuunnitelman mukaiset investoinnit, vuosikatetavoite tulee asettaa 2,5 miljoonan euron tasolle muussa tapauksessa velkaannutaan ja joudutaan maksuvalmiusvaikeuksiin. 3.2.6 Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Kärkölän kunnan talous oli heikossa kunnossa vuonna 2007, jolloin taseella oli alijäämää 1,6 milj. euroa. Seuraavina vuosina ylijäämää kertyi kuitenkin niin, että taseella oli ylijäämää vuonna 2011. Tämän jälkeen 27 talous on romahtanut: vuonna 2012 alijäämää kertyi 2,6 milj euroa ja vuonna 2013 1,6 milj. euroa. Vuosikate on vuosina 2008-2011 riittänyt kattamaan poistot lukuun ottamatta vuotta 2010. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen. Toimintakate Vuosikate 1000 Poistot 1000 Tuloslaskelman tulos 1000 Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 500 0 -500 -1 000 -1 500 -2 000 -2 500 -3 000 -3 500 -4 000 -4 500 2007 -18 663 59 -708 -650 0 -650 2008 -19 424 1 409 -824 1 194 0 1 194 2009 -20 386 1 421 -1 020 400 0 400 2010 -20 595 776 -1 235 -460 0 -460 2011 -21 953 1 634 -1 271 363 0 363 2012 -24 525 -1 336 -1 298 -2 635 0 -2 635 2013 -24 559 -420 -1 226 -1 646 0 -1 646 -1 643 -449 -49 -448 28 -2 607 -4 253 Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden… Kuten kuviosta voidaan hyvin havaita, on Kärkölän kumulatiivinen yli/alijäämä-tili ollut vain vuonna 2011 ylijäämäinen. Muina tarkasteluvuosina taseella on ollut alijäämää. Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit 2007 59 0 0 -26 2008 1 409 609 0 -180 2009 1 421 0 0 -2 2010 776 0 0 -22 2011 1 634 0 0 -59 2012 -1 336 0 0 -9 2013 -420 0 0 -93 1 042 57 985 4 345 818 3 527 5 036 172 4 864 1 484 153 1 331 1 809 276 1 533 609 9 600 1 404 119 1 285 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto -952 -1 689 -3 445 -577 42 -1 945 -1 798 Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013 -10 364 Tästä taulukosta voidaan todeta, että Kärkölän kunnan vuosien 2007 – 2013 kassavirta on ollut runsas 10 miljoonaan euroa negatiivinen. Kun vuosikatetta verrataan investointeihin, ei se ole ollut minään vuonna riittävä. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen. 28 Vuosikatteen riittävyys 2011 1 634 1 809 1 271 129 % 90 % Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot Vuosikate/nettoinvestoinnit 2012 -1 336 609 1 298 -103 % -219 % 2013 -420 1 404 1 226 -34 % -30 % Vuosikatteen riittävyys investointeihin ja poistoihin 2011-2013 2 000 1 500 1 000 500 0 -500 -1 000 -1 500 2011 2012 2013 Vuosikate 1 634 -1 336 -420 Investoinnit 1 809 609 1 404 Poistot 1 271 1 298 1 226 Kuviosta voidaan selvästi havaita, että vielä vuonna 2011 vuosikate riitti poistojen kattamiseen, mutta ei investointien kattamiseen. Tämän jälkeen vuosikate onkin ollut negatiivinen. Tuottojen ja kulujen kehitys Kärkölän tuottojen kehitys on ollut vaihtelevaa: noin – 12 prosentista lähes +12 prosentin kasvuun tarkastelujaksona. Kulujen kehitys on ollut maltillista vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen kasvu oli noin 8 prosenttia vuosina 2011 ja 2012. Vuoden 2013 säästöjen ansiosta kulut pysyivät lähes vuoden 2012 tasossa. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta 2012. Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kul ujen kehi tys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % Toimintatuotot 4 803 1,0 % 4 245 -11,6 % 4 744 11,8 % 5 313 12,0 % 4 942 -7,0 % 4 952 0,2 % Toimintakulut 24 238 3,5 % 24 632 2% 25 340 2,9 % 27 266 7,6 % 29 467 8,1 % 29 511 0,1 % Verotulot 13 706 9,1 % 14 261 4% 13 451 -5,7 % 14 193 5,5 % 14 629 3% 15 358 5,0 % 7 179 15,0 % 7 731 8% 8 022 3,8 % 9 540 18,9 % 8 691 -9 % 8 933 2,8 % 20 885 11,0 % 21 992 5% 21 473 -2,4 % 23 733 10,5 % 23 320 -2 % 24 291 4,2 % Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % 29 Lainakannan kehitys Lainakanta 31.12, €/as. 4000 3000 2000 1000 0 2001 02 03 Kärkölä 04 05 06 07 08 09 10 11 12 2000-6000 as. kunnat Kuten kuviosta voidaan havaita, Kärkölän lainakanta oli varsin alhainen vuoteen 2008 saakka. Vuodesta 2009 lähtien Kärkölän lainakanta on ylittänyt koko maan keskimääräisen lainamäärän sekä oman verrokkiryhmänsä lainamäärän. Vuoden 2013 lopussa lainaa oli kaikkiaan 12, 3 milj. euroa ja lainat asukasta kohti olivat 2585 euroa. Myös jatkossa lainamäärän arvioidaan kasvavan. Mikäli korkotaso nousee, nousevat myös korkokustannukset jatkossa nopeasti. Katsaus Kärkölän kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,6 milj. euron alijäämää, mikä on n. 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi ja n. 1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Alijäämää on kaikkiaan 4,2 milj. euroa, mikä on 895 euroa asukasta kohti. Kunta teki säästöohjelman vuoden 2013 aikana ja sotemenot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Näiden seurauksena kulut pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla: kasvua oli vain 0,1 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vajaan miljoonan eli 4,2 %. Verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle 2013. Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Kärkölässä verotulot kasvoivat 5 %. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä. Kasvua oli Kärkölässä vajaa 3 prosenttia. Tästä 620.000 oli harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Mikäli kunta ei olisi saanut sitä, olisi valtionosuuksien kasvu ollut lähes olematonta. Toimintatuotot kasvoivat 0,2 % ja toimintakulut kasvoivat 0,1 %. Tältä osin tuotot ja kulut pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Satunnaisia tuottoja tai kuluja ei ollut. Poistojen määrä oli hieman alempi kuin vuonna 2012. Kun vuosikate oli negatiivinen, joutui Kärkölä ottamaan syömävelkaa toimintaansa. Lainojen määrä onkin kovassa kasvussa ja lainat asukasta kohti olivat vuoden 2013 lopussa 2.585 euroa. 30 Veroprosentti oli 20,75 vuonna 2013. Veroprosenttia nostettiin 21:een vuodelle 2014. Vuoden 2014 talousarvio on tästä huolimatta 2,9 miljoonaa alijäämäinen. Kunnan toimintakulut vuonna 2013 olivat 29,5 milj. euroa. Tästä peräti 25,9 milj. euroa eli 87,8 % on ostopalveluja. Kunnan koko henkilöstömenojen osuus on 2,3 miljoonaa euroa ja kunnalla on vain 41 työntekijää: lähinnä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Kun kunta jo nyt järjestää lähes kaiken ostopalveluna, on talouden tasapainottamiseksi tehtävä kipeitä rakenteellisia muutoksia. Valtuusto on jo päättänyt, että lukio lakkautetaan vuonna 2015, mikäli oppilasmäärä ei ole yli 50 oppilasta 20.9.2014. Vaikka säästöjä tehtäisiin lisää kuluvana vuonna, on lähes mahdotonta välttyä joutumasta kriisikunnaksi. 3.2.7 Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hämeenkosken kunnan vuosikate on riittänyt poistoihin lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2012, jolloin kunnan tulos painui alijäämäiseksi. Toimintakate Vuosikate 1000 Poistot 1000 Tuloslaskelman tulos 1000 Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät 2007 -7 455 857 -274 582 0 582 2008 -8 103 451 -285 460 0 460 2009 -8 194 807 -283 523 0 523 2010 -9 572 542 -304 238 0 238 2011 -10 461 32 -390 -315 0 -315 2012 -10 929 194 -599 -405 0 -405 2013 -10 679 1 123 -597 526 0 526 970 1 430 1 953 2 191 1 876 1 471 1 997 31 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto 2007 857 0 0 -5 2008 451 294 0 -19 2009 807 0 0 -5 2010 542 0 0 -67 2011 32 0 0 -92 2012 194 0 0 -168 2013 1 123 0 0 -34 510 34 476 626 18 608 829 5 824 4 273 526 3 747 5 473 1 725 3 748 1 735 679 1 056 236 27 209 376 118 -22 -3 272 -3 808 -1 030 880 Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla 2007-2013 -6 758 Toiminnan ja investointien rahavirta on muodostunut merkittävästi negatiiviseksi tarkastelujakson jälkimmäisinä vuosina, mikä selittyy vuosina 2010 ja 2011 tehdyistä suurista investoinneista. Vuosikate ei ole riittänyt toteutuneisiin investointeihin. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot Vuosikate/nettoinvestoinnit 2011 31 522 3 748 610 389 910 8% 1% 2012 193 994 1 056 333 599 390 32 % 18 % 2013 1 123 546 209 077 597 351 188 % 537 % Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että sekä menoissa että tuloissa on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita, mikä on tunnusomaista pienen väestöpohjan kunnalle. Vuonna 2011 tuloissa näkyy mm. se, että vanhainkotia ei voitu käyttää sisäilmaongelmien vuoksi eikä tiloista siten myöskään saatu vuokratuloa. Vuonna 2012 taas näkyy uudisrakennusten eli koulun ja päiväkodin sisäisten vuokrien kasvu. Toimintakuluissa vuosina 2010-2012 näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä kasvu. Vuonna 2013 nämä kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ollen jopa 32 alle vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten. Kuluja on vähennetty myös omassa toiminnassa jättämällä mm. virkoja ja toimia täyttämättä ja järjestelmällä tehtäviä uudelleen. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % Toimintatuotot 815 1,4 % Toimintakulut 8 919 8,0 % Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä 2009 Kasvu % 1 059 29,9 % 9 254 4% 2010 Kasvu % 1 138 7,5 % 10 711 15,7 % 2011 Kasvu % 1 012 -11,1 % 11 472 7,1 % 2012 Kasvu % 1 294 27,9 % 12 223 6,5 % 2013 Kasvu % 1 226 -5,3 % 11 905 -2,6 % 5 066 3 268 1,8 % 4,0 % 5 202 3 611 3% 10 % 5 508 4 295 5,9 % 18,9 % 5 867 4 458 6,5 % 3,8 % 6 266 4 759 7% 7% 6 499 4 977 3,7 % 4,6 % 8 334 2,6 % 8 813 6% 9 803 11,2 % 10 325 5,3 % 11 025 7% 11 476 4,1 % Lainakannan kehitys Hämeenkosken kunta on velkaantunut voimakkaasti vuosina 2010 – 2011, jolloin toteutettiin historian mittavin rakennushanke eli koulun laajennus ja saneeraus, liikuntahallin laajennus sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Lisäksi Hämeenkoskelle rakennettiin uusi lämpökeskus, jonka rakentamisinvestointiin kunta lainasi kokonaan omistamalleen Hämeenkosken Biolämpö Oy:lle 1.500.000 euroa. Tulevien vuosien investointisuunnitelmissa ei ole merkittäviä rakennushankkeita. Lainamäärä ei tule siten merkittävästi kasvamaan tulevina vuosina. Kunnalla on haasteita selviytyä nykyisten lainojen lyhennyksistä ja koroista. Katsaus Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätös oli 526.000 euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio oli 22.000 euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana valtuusto myönsi lisätalousarviolla yhteensä 262.000 lisämäärärahat, joista suurin määräraha 220.000 euroa myönnettiin tekniselle lautakunnalle väistötilakustannuksiin. Verotulot kasvoivat 232.000 euroa. Kunnallisveron tuotto oli 5.934.000 euroa, mikä oli 87.000 euroa enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Yhteisöveron tuotto jäi 59.000 tavoitteesta ollen 241.366 euroa. Kiinteistöveron tuotto oli 321.000 euroa, mikä on 21.000 euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulojen toteutumaan vaikutti verotilityslain muutos, jolla mm. aikaistettiin jäännösverojen tilitystä tammikuulta joulukuulle. Valtionosuudet olivat 218.000 euroa suuremmat kuin vuonna 2012. 33 Toimintatuotot vähenivät -5,3 % edellisestä vuodesta ja olivat 1.200.000 euroa. Toimintakulut vähenivät 2,6 % ja olivat yhteensä 11.900.000 euroa. Poistojen määrä oli 598.000 euroa, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 ei tehty suuria investointeja, joten poistojen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Kunnan suurimmat investoinnit toteutettiin vuosina 2010 ja 2011. Vuosikate oli 1.124.000 euroa. Vuosikate riitti kattamaan 188,1 % poistoista. Vuonna 2012 vastaava luku oli 32,4 %. Kunnalla ei ole tulevina vuosina merkittäviä investointitarpeita. Koulun ja päiväkodin rakennushankkeiden johdosta kunnan lainakanta pysyy tulevinakin vuosina korkeana. Vuonna 2012 toteutettiin käytöstä poistetun vanhainkodin tilalle tehostetun palvelusasumisyksikön rakentaminen. Investointia varten kunnan ottama lainamäärä oli kohtuullinen ARA:n myöntämän avustuksen johdosta. Vuonna 2014 tehostetun palvelusasumisen yksikköä laajennetaan saneeraamalla nykyistä hoivakotia. Myös tähän hankkeeseen on saatu ARA:n avustus. Vanhainkodin rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2011 ja se tullaan mahdollisesti purkamaan vuonna 2015. Kunnanviraston ja kirjaston saneeraaminen on investointisuunnitelmassa vuodelle 2015. Toiminta on siirretty vuonna 2013 väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Ratkaisut tilojen tulevalle käytölle tehdään kevään 2014 aikana. Suurimmat haasteet Hämeenkosken kunnan tulevalle taloudelliselle kehitykselle aiheutuu sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä, valtion tulevista toimenpiteistä mm. valtionosuuksien leikkaamisesta sekä epävakaan yleisen taloustilanteen vaikutuksista verotuloihin. 3.2.8 Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista Edellä esitetyn ja työryhmän kokouksessa esiteltyjen talouskatsausten perusteella voidaan todeta, että kaikilla kunnilla on haasteita talouden tasapainon saavuttamisessa ja haasteet ovat kaikilla samat: mm. investointien voimakas kasvu, kiinteistöjen korjausvelka, valtionosuusleikkaukset, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, lainamäärän kasvu, työttömyyden kasvu. Ohessa koonti selvityskuntien talouden haasteista. Voimakas investointitahti Tulorahoituksen riittämättömyys lainamäärän kasvu Rakennusten huono kuntoKorjausvelka Tuottojen ja kulujen epätasapaino, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu Valtionosuusleikkaukset Työttömyys 34 3.3 Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila 3.3.1 Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Salpausselän kunnista asukasluku on ollut kasvussa Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa. Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä taas ovat supistuneet asukasluvultaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella kasvun ennakoidaan jatkuvan kasvaneissa kunnissa, Hämeenkoskella ja myös Kärkölässä, jossa asukasluvun ennakoidaan kääntyvän kasvuun 2020-luvulla. Nopeinta kasvu on ollut 2000–2012 Hollolassa, jossa asukasluku on kasvanut 0,7 % vuodessa. Myös Lahden väestökasvu on 2000-luvulla ollut yli 0,5 % vuodessa. Nastolassa väestömuutos on ollut noin 0,2 %/v. Asukasluvultaan pienentyneissä kunnissa väestömuutoksen vauhti on ollut Hämeenkoskella ja Kärkölässä noin -0,5 % ja Iitissä noin -0,7 % vuodessa. Samassa ajanjaksossa väkiluku on kasvanut koko maassa noin 0,4 % vuodessa. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Iitissä ja Hämeenkoskella, joissa mediaani-ikä on myös maan keskitasoa (47) korkeampi. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä. Väestön kasvu tulee jatkumaan alueella Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja samalla ikääntyminenkin jatkuu. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Hollolassa ja Lahdessa, joissa vuotuinen väestönkasvu on yli 0,5 %. Edelleen asukasluvun ennakoidaan alenevan Iitissä. Todelliset asukasluvut 31.1.2014 poikkeavat hieman Tilastokeskuksen trendiennusteesta. Lahti oli alueen suurin kunta 103.352 asukasta ja seuraavat kunnat olivat järjestyksessä 22.007, Nastola 14.965, Iitti 6.986, Kärkölä 4.744 ja Hämeenkoski 2.085 asukasta. Väestön alenemat johtunevat taantumasta, jonka seurauksena taajamiin taantuvilta alueilta muuttaneet muuttavat usein takaisin alkuperäisiin kotikuntiinsa. Nousukauden alkaessa kasvukuntien muuttovoitto yleensä käynnistyy uudelleen ja kiihtyy. Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 2002 2012 2020 2030 Muutos Muutos/v. 20527 22054 23376 24383 18,8 % 0,6 % 2192 2096 2169 2247 2,5 % 0,1 % 7376 6955 6702 6569 -10,9 % -0,4 % 4948 4772 4731 4801 -3,0 % -0,1 % 97968 103016 108597 114139 16,5 % 0,5 % 14684 15082 15396 15776 7,4 % 0,3 % Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 2002 2012 2020 2030 40 43 43 45 44 49 51 51 45 50 53 55 42 46 50 51 41 43 43 44 40 43 45 47 Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2002–2030, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2002–2030 Ikääntymisen suhteen alueen kuntien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että näillä alueilla ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana palveluntarjonnan hinnan kasvuna. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 500:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1150 hengellä 35 aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä 1400 35000 1200 30000 1000 25000 800 20000 600 15000 10000 400 5000 200 2040 2036 2032 2028 2024 2020 2016 2012 2008 2004 2000 1996 1992 1988 1984 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 1980 0 0 Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980–2040 Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (noin 16.000 eur/v/yli 75-vuotias) ja vähiten Iitti (12.500 eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. 3.3.2 Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Erityiset tase-erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta ku- 36 vaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin nettolainakanta eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero. Lahden nettolainakannan nousu johtuu konsernin sisäisistä tasejärjestelyistä (konsernipankki). Nettolainakanta €/as Hollola Häm eenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Maan ka Nettolainakanta vero-% Sijoitus Sijoitus Muutos ryhm ässä m aassa 2003 2012 412 503 -124 276 1 755 1 224 938 5 052 1 181 1 894 3 842 2 024 526 4 549 1 305 1 618 2 087 800 1 353 3 084 1 731 429 1 575 1 146 1 6 2 3 5 4 2003 91 320 114 193 307 208 Hollola 283 Uusi kunta Häm eenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 2012 Sijoitus Muutos ryhm ässä 3,5 5,5 -1,2 2,6 14,6 10,7 5,9 39,7 8,8 14,1 25,2 13,6 2,5 34,1 10,0 11,4 10,5 2,9 11,5 20,4 8,8 4,1 12,0 7,9 Maan ka Sijoitus m aassa 1 6 2 4 5 3 73 317 115 191 292 183 264 Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Hämeenkoski, joka kuului myös Suomen viiden velkaisimman kunnan joukkoon. Vähävelkaisin vuonna 2012 oli Hollola. Myös Iitin nettovelkataso on maan keskitason alapuolella. Lisäksi Hämeenkoski on velkaantunut huomattavasti muita nopeammin. Myös Iitin, Kärkölän ja Lahden velkaantumistahti on ollut maan keskitasoa nopeampaa. Hollolassa ja Nastolassa velkaantumisvauhti on ollut hillittyä. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Nettolainakanta vero-% 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 - 5,0 2003 Hollola 2004 2005 Hämeenkoski 2006 2007 Iitti 2008 Kärkölä 2009 Lahti 2010 Nastola 2011 2012 Uusi kunta Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2003–2012 37 Uusi kunta olisi vero-% ja €/as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa velkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Hollola ja Nastola. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 275 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen laskennallinen keskikorko oli korkein Lahdessa (2,78 %) ja matalin Hollolassa (1,59 %). Korkokuluja eniten vuonna 2012 maksoi verotettavaan tuloon suhteutettuna Hämeenkoski, jonka korkokulut vastasivat yhden vero%:n tuottoa. Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta. Tämä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten ”oikeat” pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Kunnat ovat velkaantuneet erittäin nopeasti 2013 ja velkaantuvat edelleen 2014. Ennakollisen tilinpäätöksen mukaan ainoastaan Hämeenkosken nettovelka asukasta kohden olisi alentunut ja Lahden nettovelka asukasta kohden olisi kasvanut tarkastelukuntien suurimmaksi. Nettolaina €/as TP2013 Hollola 1 986 Hämeenkoski 4 519 Iitti 1 400 Kärkölä 2 646 Lahti 5 833 Nastola 2 691 Yhdistelmä 3 769 Taulukko 3 :Nettolaina eur/asukas ennakollisen tilinpäätöksen 2013 perusteella Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Iitissä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2003…2012 kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (7.922 eur/as; koko maassa 5.877 eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Lahden käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.177 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on kasvattanut Hämeenkoski. Pienin käyttöomaisuus 2012 oli Kärkölässä, hieman alle 4.500 eur/as. 38 Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Poistojen tasoja on korjattu vuonna 2013. Tämä tulee näkymään tulevina vuosina vuosikatteen korotuspaineena. Hollola teki vuonna 2013 suuret kertapoistot sen lisäksi, että poistojen tasoa korotettiin kauttaaltaan. Nettolainakanta 1000 € 2003 8 543 Häm eenkoski 1 095 Iitti -905 Kärkölä 1 378 Lahti 172 427 Nastola 18 038 Hollola Uusi kunta 200 576 2012 Käyttöomaisuus 1000 € Muutos 20 677 12 134 10 590 9 495 8 215 9 120 9 038 7 660 395 795 223 368 30 528 12 490 474 843 274 267 2003 2012 Muutos Käyttö omaisuuden muutos netto lainakannan muutos 78 970 Häm eenkoski 5 222 Iitti 31 038 Kärkölä 12 699 Lahti 692 781 Nastola 65 262 114 281 35 311 15 799 10 577 36 809 5 771 21 188 8 489 944 608 251 827 87 057 21 795 23177 Uusi kunta 1 219 742 59503 Hollola 885 972 333 770 1082 -3349 829 28459 9305 Taulukko 4 :Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2003–2012 Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Lahdessa ja Iitissä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (4600 ha ja 1900 ha). Myös Hollolan ja Nastolan metsäomistus oli noin 1400 ha. Lahdella on myös peltopinta-alaa noin 600 ha. Nämä tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 39 Hollola Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä 31.12., kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, 31.12. h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, 31.12. kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, 31.12. kpl Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 32 25 52 19 62 12 1846 1268 2069 877 3302 787 1 1 9 2 42 4 422 0 367 2 5700 342 21 12 62 5 56 24 103286 11672 48832 22892 374000 75000 15 18 10 9 407 8 0,7 135 1387 8,6 43 59 1,4 77 1898 1,9 19 154 4 600 4592 0,5 122 1418 Taulukko 5 Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Iitin, Lahden ja Hämeenkosken ei-konsernisijoitukset (vero-%) ovat muita suuremmat. Lahden ja Iitin ei-konsernisijoitukset vastaavat yli yhdeksää ja Hämeenkoskenkin lähes seitsemää veroprosenttiyksikköä. Nastolan ja Hollolan riskisijoitukset vastaavat noin 2,5 ja Kärkölän 1,3 veroprosenttiyksikköä. Lahden antolainasaamiset olivat 2012 merkittävästi muita suuremmat ja vastasivat lähes 20 veroprosenttiyksikön tuottoa. Muiden kuntien antolainasaamiset ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Myös kuntien takauksista vuonna 2012 suurimmat olivat 40 selkeästi Lahdessa (noin 10 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Hämeenkoskella (0,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kärkölässä (2,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin ei-konsernille annetut takaukset vastasivat yli yhtä veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät 1000 € 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 -20 000 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 Hollola Hämeenkoski Iitti Lahti Nastola Uusi kunta 2 010 2 011 2 012 Kärkölä Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2003–2012 Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen yli- ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista vain Kärkölällä oli taseessa vuonna 2012 kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% 2003 Hollola Häm eenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 1,0 -0,2 0,0 -3,4 5,4 0,6 2,2 -0,3 -0,8 -3,4 5,0 0,5 2,0 0,6 -0,1 -2,4 3,6 -0,7 2,3 1,6 0,5 -1,8 5,0 -0,7 1,6 4,0 1,2 -2,8 5,2 -0,2 3,2 5,8 1,9 -0,7 6,5 0,3 4,3 7,7 3,2 -0,1 7,1 -0,3 5,8 8,8 3,4 -0,7 7,8 0,8 6,2 7,4 1,9 0,0 8,4 2,5 4,7 5,5 1,1 -4,1 8,3 2,3 3,7 5,7 1,1 -0,7 2,8 1,7 3,8 3,6 2,6 3,6 3,7 5,0 5,6 6,5 7,0 6,5 2,7 Sijoitus ryhm ässä 3 2 5 6 1 4 Taulukko 6 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Lahdessa. Suurin suhteellinen jäämien parannus/kasvu jakson 2003–2012 aikana on ollut Hämeenkoskella. Jakson aikana 41 myös kaikkien muiden, paitsi Kärkölän ylijäämät ovat kasvaneet. Kärkölän jälkeen heikoin kehitys on ollut Iitissä ja Nastolassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin ”luovasti”, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä, kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän – ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Alla oleva taulukko osoittaa ennakollisesti, kuinka vuosi 2013 on vaikuttanut tarkasteltavien kuntien kumulatiivisiin ali- ja ylijäämiin. Nettovelkaansa lyhentäneen Hämeenkosken ylijäämä oli vuonna 2013 suurempi kuin vuonna 2012 – samoin kuin Iitissä. Kaikilla muilla ylijäämä on vähentynyt tai alijäämä kasvanut – kuten Kärkölällä. Tämä johtuu siitä, että muille kunnille kertyi vuoden aikana tuntuvat alijäämät. Lahden alijäämä oli luonnollisesti euromääräisesti suurin, lähes 29 miljoonaa euroa, mutta veroprosenttiyksikköönkin suhteutettuna alijäämä oli suuri vastaten lähes kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Kun myöhemmin esitellään painelaskelmia, saattaa Lahden kaupungin kohdalla veroprosentin nousupaine tuntua suurelta. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että jo vuonna 2013 alijäämän kattamiseksi veroprosentin olisi pitänyt olla suurempi ja tämän jälkeen tuleva paine on katettava myös viime kädessä veroprosenttia nostamalla. Vuotuinen yli/alijäämä TP 2011 TP 2012 TP2013 Hollola 1 727 -4 449 -985 Hämeenkoski -359 -406 532 Iitti -1 344 -4 637 341 Kärkölä 364 -2 635 -1 645 Lahti 6 607 4 618 -28 838 Nastola 4 612 -403 -1 780 Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as TP 2011 TP 2012 TP2013 Hollola 943 739 686 Hämeenkoski 881 702 942 Iitti 247 153 204 Kärkölä 6 -546 -894 Lahti 1 228 1 264 976 Nastola 356 336 218 Yhdistelmä Yhdistelmä 11 607 -7 912 -32 379 1 014 984 769 Taulukko 7 : Vuotuiset ali-/ylijäämät 1000 eur ja euroa/asukas Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Hämeenkosken ja Kärkölän konsernitiedot puuttuvat ennen vuotta 2008, joten muutosten pohjavuotena on käytetty tätä arvoa. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Lahdessa (16,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,9). Pie- 42 nin konsernilainakanta oli 2012 Hämeenkoskella ja Kärkölässä (2,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut 2008–2012 Lahdessa. Hollolassa (-0,5) konsernin oma lainakanta on alentunut tarkastelujakson aikana. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa korkeampi. Vain konsernin lainakanta vero-% 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2003 2004 Hollola 2005 Hämeenkoski 2006 2007 Iitti 2008 Kärkölä 2009 Lahti 2010 2011 Nastola 2012 Uusi kunta Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2005–2012 Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin selkeästi Lahdella, jonka tase vastaa 85 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase on Hämeenkoskella. Vain konsernitase 1000 € 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2003 Hollola 2004 2005 Hämeenkoski 2006 2007 Iitti 2008 Kärkölä 2009 Lahti 2010 Nastola 2011 2012 Uusi kunta Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus 2003-2012 1000 euroa 43 Vain konserni netto 2003 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 12 043 14 086 17 316 18 271 24 542 25 539 32 689 33 432 32 963 40 531 -4 090 -3 971 -4 164 -4 508 -4 950 1 694 2 411 2 629 3 861 3 208 7 027 6 602 7 552 9 035 8 873 10 585 11 877 8 583 8 207 5 492 -11 113 -9 184 -9 177 -9 447 -10 078 5 222 5 761 3 460 6 099 4 315 241 600 109 470 142 915 185 278 212 614 204 672 242 721 305 802 311 848 313 345 13 150 16 380 16 077 16 871 17 048 14 086 14 298 17 567 15 697 16 254 Uusi kunta 258 617 133 383 170 519 215 500 248 049 261 798 309 757 371 473 378 675 383 145 2008 2009 2010 2011 2012 1 174 793 1 492 1 060 2 045 936 1 496 1 134 1 682 1 182 2 407 949 1 522 1 226 1 225 709 3 010 1 172 1 497 1 813 1 172 1 271 3 048 1 045 1 838 1 258 1 531 3 409 790 -170 904 3 131 3 042 583 1 078 185 1 733 2 040 2 435 2 470 Muutos 28 488 7 298 -1 535 15 428 71 745 3 104 124 528 Vain konserni netto €/as 2003 2004 2005 2006 2007 580 672 817 858 1 140 Hämeenkoski -1 879 -1 805 -1 901 -2 098 -2 314 Iitti 960 900 1 040 1 247 1 231 Kärkölä -2 227 -1 830 -1 845 -1 907 -2 046 Lahti 2 459 1 114 1 452 1 876 2 141 Nastola 892 1 108 1 087 1 134 1 136 Hollola Uusi kunta 1 745 898 1 146 1 444 1 652 2 488 Sijoitus Muutos ryhmässä 2 3 6 5 1 4 744 Taulukko 8 : Kuntakonsernin nettovarallisuus 1000 eur ja eur/asukas Yllä olevassa taulukkoparissa on laskettuna kuntakonsernin ”nettovarallisuus” sekä tuhansina euroina että euroa/asukas. Tämä tarkoittaa sitä määrää, mikä konsernille tai ”konsernin omistajalle, kuntalaiselle” jäisi, kun konsernin puhdistaa puhtaaksi omaisuudeksi (puhdistettuna myös taseen veloista) tasearvoin. Tässä ei siis oteta huomioon mahdollisia taseen omaisuuserissä olevia arvonkorotuksia. Lahden puhdas konserniomaisuus on vuonna 2012 313 miljoonaa euroa. Tämä ylittäisi yksin muiden kuntien konsernien yhteenlasketun noin 70 miljoonan euron puhtaan omaisuuden. Asukasta kohden laskienkin Lahden konsernin puhdistettu omaisuus on verrattomasti suurempi kuin muissa kunnissa. Edellinen poistanee spekulaation siitä, joutuuko joku muu kunta osallistumaan lahtelaisten kuntakonsernin velkojen maksamiseen. Toisaalta, hyväksyessään yhteisen takausvastuun kunnat ovat keskenään sitoutuneet vastaamaan toistensa veloista. Tilastokeskus kerää kuntakohtaisesti vain konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet yhteen. 44 Uusi kunta Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma 1000 € 1 899 715 2 748 701 4 506 863 3 334 182 2 588 791 2 405 770 15 395 894 Konsernitase €/as 12 338 12 642 17 548 16 240 14 364 16 425 25 491 9 361 Oma pääoma 1000 € 699 327 1 397 511 2 324 283 829 099 894 223 1 362 157 8 867 701 Oma pääoma €/as 4 542 6 428 9 050 4 038 4 962 9 300 14 682 3 718 Vieras pääoma 1000€ 1 102 423 1 257 111 2 001 393 2 335 400 1 528 162 900 854 5 265 496 Lainakanta €/as 5 504 4 037 5 953 8 984 6 571 3 879 6 915 3 785 Kaupungin oma lainakanta €/as 3 576 1 675 748 4 642 2 351 1 938 2 001 2 134 Rahoitusomaisuus 1000 € 257 921 289 135 1 032 071 480 790 320 764 377 930 1 399 900 Rahoitusomaisuus €/as 1 675 1 330 4 019 2 342 1 780 2 580 2 318 1 535 Rahoitusomaisuus €/as kunta 1 329 856 3 100 901 1 206 1 954 1 727 969 Taulukko 9: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni Kunnan nettolaina %:ia Hollola Häm eenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola KOM Muutos 5,94 39,67 8,77 14,09 25,16 13,60 2,48 34,14 9,99 11,44 10,51 2,91 %:ia 33 59 39 33 60 39 Antolainas Ei-kons. aam iset Sij. Ei-kons. Ali/ylijääm Takaukset ä %:ia %:ia %:ia 0,45 3,57 1,06 1,42 19,90 1,06 2,73 6,73 9,77 1,34 9,34 2,52 %:ia 0,15 0,07 1,11 2,94 0,02 0,00 Muutos 4,69 5,51 1,14 -4,06 8,28 2,26 3,67 5,70 1,12 -0,66 2,84 1,69 Lainakanta Muutos Rahoitusv arallisuus %:ia %:ia Muutos 4,98 2,09 12,88 2,12 16,26 4,36 -2,49 2,09 -0,53 2,12 6,23 0,61 Kons tase yht. Muutos 2,40 4,11 2,07 3,13 2,02 3,61 %:ia 0,57 5,64 -0,08 5,08 -0,15 1,26 Taulukko 10: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Hämeenkoskella. Kunnan merkittävästi suurempi nettovelka kuitenkin heikentää sen asemaa merkittävästi. 45 16,6 14,1 18,7 8,8 36,2 11,6 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin, kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa – valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen 2012 – reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli seitsemän prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n m uutos %:ia/v/ Tulo/m enoerän kasvu Toim intakate Verotettava tulo Veroprosentti Yhteisöverot Kiinteistöverot Valtionosuudet Poistot Bruttoinvestoinnit -5,0 % -1,1 % -3,9 % 0,132 -14,6 % 1,2 % -0,3 % -4,0 % 4 592 -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % 5 044 5 496 5 948 6 174 6 401 6 627 6 853 7 079 7 305 7 531 7 757 8 210 8 662 9 114 Taulukko 11: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos 1998–2012 Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen kaikissa kunnissa molemmilla tarkastelujaksoilla. Toimintakatteet ovatkin heikentyneet keskiarvoista laskettuna noin 3,4 % vuodessa – verotettavat tulot taas kasvaneet vain noin 1,3 % vuodessa. Alueella toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on paikannut valtionosuuden merkittävän nopea kasvu. Valtionosuudet ovat kasvaneet pitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 6,0 % vuodessa, mikä on myös selvästi koko maan keskiarvoa nopeampi tahti. Kasvukunnille toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden – ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja mahdollisen kuntajaon avulla. 46 Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Hollola 3,8 % 4,2 % Hämeenkoski 4,0 % 4,5 % Iitti 3,0 % 2,7 % Kärkölä 2,9 % 3,9 % Lahti 3,6 % 3,9 % Nastola 2,9 % 3,5 % Koko Maa 2,8 % 2,6 % Verotettava tulo Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Koko Maa Pitkä Lyhyt 2,1 % 1,5 % 1,3 % 0,8 % 0,7 % 0,4 % 0,7 % 0,1 % 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,0 % 1,0 % 0,5 % Valtionosuudet Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Koko Maa Pitkä Lyhyt 8,1 % 6,8 % 6,8 % 6,1 % 6,1 % 3,5 % 4,5 % 3,5 % 6,4 % 5,3 % 4,4 % 6,6 % 4,7 % 4,1 % Taulukko 12: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla (1998–2012) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2006–2012) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo–meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä – sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna pääsääntöisesti edullisimpien kuntien joukossa – toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Neljänkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kaksi tarkastelun kohteena olevaa kuntaa. Nastolan sijaluku oli 18, Hollolan 32, Lahden 80, Iitin 116, Kärkölän 146 ja Hämeenkosken 164. Kaikki yhteensä, nettom enot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ∆ 06…12 ∆ 06…12 Yhdistelm ä 4178 4310 4490 4702 4719 4871 5028 850 20,3 % 3867 4046 4334 4086 4275 3956 4664 4674 4113 4048 4367 4407 4399 3975 4741 4770 4093 4244 4728 4427 4613 4192 4970 4964 4220 4294 4802 4729 4853 4395 5112 5169 4362 4900 5019 4758 4913 4307 5209 5271 4518 5257 5154 4977 5000 4297 5229 5394 4749 5500 5281 5411 5108 4592 5288 5556 881 1454 947 1324 833 636 624 882 22,8 % 35,9 % 21,9 % 32,4 % 19,5 % 16,1 % 13,4 % 18,9 % Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Verrokki Manner-Suomi Taulukko 13: Kuntien palvelurakenteen reaaliset nettomenot eur/as 2006–2012 Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna 2012 - Vain Hollolan, Iitin ja Nastolan yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Hämeenkoskella yleishallinnon nettomenot €/as olivat puolitoistakertaiset maan keskitasoon suhteutettuna. Vain Nastolan ja Iitin tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin Vain Kärkölän ja Hollolan sivistystoimen nettomenot €/as olivat maan keskitason yläpuolella. Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat Hämeenkoskella ja Kärkölässä kalliimmat kuin maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa Iittiä ja Lahtea lukuun ottamatta edullisemmat kuin maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 47 2012 Kaikki Sij Vähäkyrö 4 121 Rusko 4 214 Kontiolahti 4 451 Kiiminki 4 474 Kempele 4 480 Muurame 4 488 Pornainen 4 503 Pirkkala 4 512 Lieto 4 515 Hattula 4 522 Nastola 4 592 Hollola 4 749 Lahti 5 108 Iitti 5 281 Kärkölä 5 411 Hämeenkoski 5 500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 18 32 80 116 146 164 2012 PerusturvaSij Oulunsalo 2 714 Taipalsaari 2 718 Kontiolahti 2 723 Rusko 2 734 Pornainen 2 764 Kiiminki 2 769 Kempele 2 806 Muurame 2 830 Luoto 2 840 Hattula 2 858 Nastola 3 012 Hollola 3 165 Lahti 3 375 Iitti 3 504 Hämeenkoski 3 722 Kärkölä 3 745 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 23 50 86 123 183 189 2012 Opetus Sij Marttila 781 Taivassalo 800 Hailuoto 828 Varkaus 838 Imatra 856 Kemi 864 Kemi 864 Heinola 876 Pieksämäki 885 Harjavalta 895 Lahti 917 Nastola 992 Iitti 1 091 Hämeenkoski 1 104 Kärkölä 1 165 Hollola 1 195 1 2 3 4 5 6 6 8 9 10 20 48 119 132 181 204 2012 Tekniikka Sij Vähäkyrö -960 Muurame -198 Punkaharju -149 Kiiminki 15 Kerimäki 19 Karkkila 22 Kuopio 30 Lieto 31 Siuntio 33 Vehmaa 34 Hollola 121 Kärkölä 121 Lahti 219 Hämeenkoski 282 Nastola 286 Iitti 341 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 27 28 67 106 114 158 2012 Yleishallinto Sij Joutsa -65 Ruovesi -2 Loviisa 1 Tyrnävä 7 Hausjärvi 23 Lohja 25 Akaa 31 Lapinlahti 35 Nurmijärvi 40 Kalajoki 41 Hollola 135 Iitti 155 Nastola 172 Kärkölä 177 Lahti 203 Hämeenkoski 223 Taulukko 14: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen reaalikustannusten €/as muutoksissa 2006–2012 on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Nastolassa, noin 16 %. Myös Lahden kasvu on jäänyt alle 20 %:n. Suurinta kasvu on ollut Hämeenkoskella, jossa kasvu on ollut lähes 36 %. Myös Kärkölässä kasvu on ollut yli 30 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hollolan riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Sij. 81 776 66 363 1,23 2 772 8 704 0,32 10 567 26 098 0,40 2 619 25 571 0,10 266 366 243 090 1,10 21 931 47 546 0,46 1 5 4 6 2 3 Taulukko 15:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan keskitason yläpuolella. Joukon pienimmät veroprosentit olivat Lahdella (19,5) ja Iitillä (19,75). 48 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 99 127 154 163 201 232 Muut kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Hämeenkoskella ja Hollolassa. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Hollolassa ja Lahdessa, joiden verotettava tulo €/as oli 2012 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Hämeenkoskella, jonka verotettava tulo jäi myös maan keskitason alapuolelle. Paras veroprosentin teho oli Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa; heikoin Hämeenkoskella, jonka veroprosentin teho oli myös maan keskitason alapuolella. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä; pienin riski on Hollolassa ja Nastolassa. Hämeenkoskella valtionosuus edustaa lähes 17,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, Hollolassa noin 7,5. Kunnista vain Hollola ja Lahti maksavat verotulon tasausta, muut saavat. Valtionosuusuudistus muuttaa tilannetta siten, että Lahti, Hollola ja Nastola saavat lisää suhteessa käytössä olevaan järjestelmään. Uudessa järjestelmässä yksikään tarkasteltavista kunnista ei maksa verotulontasausta. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ”ei pääse karkuun”. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin 2012 ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Iitissä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Hollolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa ja Nastolassa maksimi kiinteistöveroilla voitaisiin kerätä vähän yli 0,5 veroprosenttiyksikköä vastaava summa. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Iitti ja Lahti keräsivät yhteisöverolla 2012 yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Kärkölässä. Lahdessa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Hämeenkoskella ja Nastolassa tonttikaupan merkitys jäi alle 0,5 veroprosenttiyksikköön. Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan 49 lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Hämeenkoski on investoinut asukasta kohden eniten, Iitti vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Kasvut Toim intakate Tkate/ TKATE/ VOS Vetut eur/as Hollola 0,72 Häm eenkoski 0,85 Iitti Kärkölä Lahti Nastola 0,86 1,16 0,63 0,61 1,53 1,75 1,84 2,39 1,44 1,37 -4 480 -5 215 -5 018 -5 139 -4 817 -4 360 Veroprosentti suhde 1,75 75 % 2,75 65,8 % 1,00 68 % 2,25 68,9 % 1,25 74 % 2,00 73 % m uutos Suuruus Kasvu -1 724 -2 371 -1 966 -1 891 -1 687 -1 581 19,75 21,50 19,00 20,75 19,50 20,50 Efektii- Kiinteistö- Yhteisö- Valtion- Tontti- Itsenävinen verot verot osuus kauppa isyys Hlöstöm / Veroa Ostopallisää velu %:ia Verotettava Investoin tulo nit NINV per poistot Väestö Ikääntym inen Asl:n Muu- Taloustos vaikutus Bruttoinvestoi n-nit Suhde %:ia %Ia %:ia eur/as Suhde eur/as m uutos 0,55 0,60 7,56 0,52 1,23 15 776 1,50 463 0,4 % 0,62 0,83 17,83 0,38 0,32 12 735 3,85 745 0,3 % 0,86 1,05 15,68 0,75 0,40 13 467 1,35 396 -0,3 % 0,36 0,57 13,55 0,19 0,10 13 444 1,98 426 0,1 % 0,55 1,25 9,53 1,11 1,10 15 271 1,17 453 0,5 % 0,51 0,66 8,32 0,43 0,46 14 881 1,60 421 0,2 % 3 3 5 6 2 5 Taulukko 16: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Lahti ja Hollola, heikoimmat Kärkölä ja Hämeenkoski. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Hollolassa Seuraavina tulevat Lahti ja Nastola. Heikoimmat taloudet vaikuttaisivat löytyvän Kärkölästä, Hämeenkoskelta ja Iitistä. Lahden vahva konsernitase muuttaa kokonaistilanteen selvästi Lahdelle edullisemmaksi. Tulos ja m uut Tasepohja Sij. Hollola Häm eenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 3,33 2,72 3,66 3,97 4,07 3,25 3 1 4 5 6 2 2,24 4,97 3,36 4,90 2,24 3,23 Kaikki yhteensä Sij. 1 6 4 5 2 3 5,57 7,69 7,02 8,87 6,31 6,48 Sij. 1 5 4 6 2 3 Taulukko 17: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista 50 0,41 0,43 0,32 0,54 0,38 0,50 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Salpausselän kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Hollola Kärkölä Lahti Nastola 73 316 115 191 291 183 149 315 43 276 81 247 45 159 127 128 62 75 Nettolaina Veroprosentti Hämeenkoski Iitti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus 34 146 124 100 63 43 Käyttöomaisuus 203 38 190 276 12 140 Alijäämä 131 114 211 288 63 184 74 32 264 164 140 116 65 146 301 106 80 18 Konsernivelka Toimintakate Tunnusluvun arvo Nettolaina %:ia Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 5,9 39,7 8,8 14,1 25,2 13,6 19,75 21,50 19,00 20,75 19,50 20,50 15 776 12 735 13 467 13 444 15 271 14 881 7,6 17,8 15,7 13,5 9,5 8,3 5 182 7 538 5 292 4 440 9 170 5 772 4,7 5,5 1,1 -4,1 8,3 2,3 Konsernivelka eur/as 2 378 5 453 3 244 2 300 6 871 2 802 Toimintakate eur/as 4 749 5 500 5 281 5 411 5 108 4 592 Veroprosentti Verotettava tulo eur/as VOS %:ia Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia Taulukko 18: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2012. Kuntien lukumäärä oli 320. 3.3.3 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Salpakuntien taloustyöryhmässä esitettiin toive valmistella tapa mitata kuntien elinvoimaa sekä taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Mittaristossa otettiin huomioon kuntien asukasluvun muutos, työpaikkaomavaraisuus ja huoltosuhde nyt ja huoltosuhteen muutos, syntyneiden ja kuolleiden suhde sekä vuonna 2030 syntyviksi arvioitujen lasten lukumäärä. Taloudellisista tekijöistä tarkasteluun otettiin ostopalveluiden ja omien henkilöstömenojen suhde, nettovelka, valtionosuusrahoituksen osuus, kunnan veroprosenttien etäisyys maan korkeimpiin veroprosentteihin sekä yhteisöveron osuus. Nämä on laskettu tunnusluvuiksi ja tunnusluvut on jaettu viiteen luokkaan. Luokista paras on viisi ja heikoin yksi. Mitä suurempi elinvoima ja erilainen taloudellinen itsenäisyys kunnalla on, sitä laajempi kehä. Mittaristo perustuu VT Timo Aron ja HT Eero Laesterän yhteiselle pohdinnalle, josta on julkaistu Suomen Kuvalehden artikkelissa vuonna 2011. Tätä tarkastelua on täydennetty joillakin taloudellisilla mittareilla ja tarkasteluun on lisätty havainnollisuus graafin avulla. 51 Hollola Hollola Asukasluvun muutos Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Huoltosuhde2030 Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nettolaina veroprosenttia Ostot/henkilöstömenot Yhteisöverot eur/as VOS veroprosenttia … Nollavuotiaat kpl 2030 Keskiarvo 19,7 % 67 % 64 84 1,49 1,02 % 1,88 5,5 0,8 95 7,6 0 249 98 4 1 4 4 5 4 1 4 5 1 5 5 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 5 4,5 VOS veroprosenttia Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 2,5 Yhteisöverot eur/as isompi huonompi 103,42 1 74,40 0,5 70,37 0 66,58 61,71 43,40 isompi huonompi 1 157,14 2 116,88 3 104,26 4 91,42 Huoltosuhde2030 5 81,34 53,25 1,5 -0,44 -0,26 -0,15 -0,02 0,20 1,07 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2012 2 isompi paree 3,45 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 6 Hollolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Hollolan mittaristo antaa tässä tarkastelujoukossa toiseksi parhaan keskiarvon, 3,45. Taloudellisista tekijöistä Hollola on parhaassa luokassa vielä toiminnallisessa itsenäisyydessä ja valtionosuusriippuvaisuudessa (riippumattomuudessa). Väestötekijöistä Hollolan syntyneiden ja kuolleiden suhde on parhaassa luokassa. Yhteisöverojen osuus, työpaikkaomavaraisuus ja veroprosentin korotusvara ovat heikoimmassa luokassa. Hollolan henkilöstöön kuuluu Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö, minkä vuoksi toiminnallinen itsenäisyys on hieman parempi, kuin mitä se toisenlaisella järjestelyllä olisi. Hämeenkoski Hämeenkoski283 Asukasluvun muutos Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Huoltosuhde2030 Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nettolaina veroprosenttia Ostot/henkilöstömenot Yhteisöverot eur/as VOS veroprosenttia … Nollavuotiaat kpl 2030 Keskiarvo 1,5 % 60 % 68 101 0,48 0,85 % 1,28 36,1 3,1 105 17,8 0 19 4 1 3 3 1 2 1 1 1 2 3 5 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 5 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 2,5 Yhteisöverot eur/as Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2012 2 isompi paree -0,44 -0,26 -0,15 -0,02 0,20 1,07 isompi huonompi 103,42 1 74,40 0,5 70,37 0 66,58 61,71 43,40 isompi huonompi 1 157,14 2 116,88 3 104,26 4 91,42 Huoltosuhde2030 5 81,34 53,25 1,5 2 Nettolaina veroprosenttia Veroprosentin korotusvara Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 7 Hämeenkosken taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima 52 Hämeenkosken keskiarvo on joukon heikoin. Hämeenkoski menestyy ainoastaan asukasluvun kasvussa, muutoin sen taloudellinen itsenäisyys ja elinvoimatekijät ovat hyvin pienet. Iitti Iitti Asukasluvun muutos Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Huoltosuhde2030 Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nettolaina veroprosenttia Ostot/henkilöstömenot Yhteisöverot eur/as VOS veroprosenttia … Nollavuotiaat kpl 2030 Keskiarvo 142 -12,8 % 77 % 66 104 0,60 0,69 % 3,41 7,7 2,5 142 15,7 0 45 3 2 4 2 2 1 4 4 1 3 4 5 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 5 4,5 VOS veroprosenttia Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 2,5 Yhteisöverot eur/as isompi huonompi 103,42 1 74,40 0,5 70,37 0 66,58 61,71 43,40 isompi huonompi 1 157,14 2 116,88 3 104,26 4 91,42 Huoltosuhde2030 5 81,34 53,25 1,5 -0,44 -0,26 -0,15 -0,02 0,20 1,07 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2012 2 isompi paree 2,73 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 8 Iitin taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Iitin keskiarvo, 2,73 on joukon kolmanneksi heikoin. Iitillä ei ole yhtään mittariston osatekijää parhaassa luokassa, syntyvien määrä 2030 ja toiminnallinen itsenäisyys ovat molemmat heikoimmassa luokassa. Kunnan nettolaina ja veroprosentti ovat hyvässä luokassa 4. Kärkölä Kärkölä Asukasluvun muutos Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Huoltosuhde2030 Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nettolaina veroprosenttia Ostot/henkilöstömenot Yhteisöverot eur/as VOS veroprosenttia … Nollavuotiaat kpl 2030 Keskiarvo -4,9 % 90 % 60 87 0,70 0,73 % 1,65 12,7 9,8 77 13,5 0 35 316 3 3 5 4 2 2 1 3 1 1 4 5 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 5 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 2,5 Yhteisöverot eur/as Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2012 2 isompi paree -0,44 -0,26 -0,15 -0,02 0,20 1,07 isompi huonompi 103,42 1 74,40 0,5 70,37 0 66,58 61,71 43,40 isompi huonompi 1 157,14 2 116,88 3 104,26 4 91,42 Huoltosuhde2030 5 81,34 53,25 1,5 2,64 Nettolaina veroprosenttia Veroprosentin korotusvara Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 9 Kärkölän taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima 53 Kärkolän keskiarvo on joukon toiseksi heikoin. Heikoimmillaan Kärkölän mittariston osatekijät ovat veroprosentin korotusvarassa toiminnallisessa itsenäisyydessä ja yhteisöverojen osuudessa. Kärkölän huoltosuhde 2012 oli vielä parhaassa viidenneksessä. Lahti Lahti Asukasluvun muutos Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Huoltosuhde2030 Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nettolaina veroprosenttia Ostot/henkilöstömenot Yhteisöverot eur/as VOS veroprosenttia … Nollavuotiaat kpl 2030 Keskiarvo 17,8 % 112 % 56 75 0,99 0,97 % 3,22 5,3 0,9 190 9,5 0 1106 398 4 5 5 5 3 4 4 4 4 4 5 5 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 5 4,5 VOS veroprosenttia Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 2,5 Yhteisöverot eur/as isompi huonompi 103,42 1 74,40 0,5 70,37 0 66,58 61,71 43,40 isompi huonompi 1 157,14 2 116,88 3 104,26 4 91,42 Huoltosuhde2030 5 81,34 53,25 1,5 -0,44 -0,26 -0,15 -0,02 0,20 1,07 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2012 2 isompi paree 4,27 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 10 Lahden taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Lahden keskiarvo 4,27 on tarkastelujoukon paras ja koko maassakin korkealla tasolla. Lahden elinvoimatekijät ovat korkealla tasolla ja talouskin on koko maan tarkastelukehikossa hyvällä tasolla. Ainoastaan syntyneiden ja kuolleiden suhde on keskinkertainen. Nastola Nastola Asukasluvun muutos Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Huoltosuhde2030 Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nettolaina veroprosenttia Ostot/henkilöstömenot Yhteisöverot eur/as VOS veroprosenttia … Nollavuotiaat kpl 2030 Keskiarvo 7,1 % 86 % 60 87 1,52 0,94 % 2,07 12,5 2,2 98 8,3 0 149 532 4 3 5 4 5 3 2 3 2 1 5 5 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 5 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 2,5 Yhteisöverot eur/as Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2012 2 isompi paree -0,44 -0,26 -0,15 -0,02 0,20 1,07 isompi huonompi 103,42 1 74,40 0,5 70,37 0 66,58 61,71 43,40 isompi huonompi 1 157,14 2 116,88 3 104,26 4 91,42 Huoltosuhde2030 5 81,34 53,25 1,5 3,36 Nettolaina veroprosenttia Veroprosentin korotusvara Syntyneet/kuolleet 2012 Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 11 Nastolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima 54 Nastolan keskiarvo on tarkastelujoukon kolmas, mutta hyvin lähellä Hollolaa. Nastolassa on kolme parhaassa luokassa olevaa mittaria: valtionosuusriippumattomuus, huoltosuhde 2012 ja syntyneiden ja kuolleiden suhde. Nastolan elinvoimatekijät ovat paremmat kuin talouden tekijät. Kokonaisuutena on positiivista, että juuri suurimpien kuntien tekijät ovat näin hyvät ja että suurimman yksikön mittariston kokonaisuus on paras. Tälle pohjalle on turvallista rakentaa uuden kunnan toiminnot. 3.4 Kuntien henkilöstön nykytila ja hahmottelua uudessa kunnassa Henkilöstö Henkilöstövastaavat ovat tarkastelleet seuraavia aiheita: - henkilöstömäärät - henkilöstörakenne tehtävittäin - eläköityvät 2014 – 2020 - palkkasummien kehitys 2011 – 2013 palkkiot ja henkilösivukulut mukaan lukien - pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun - paikalliset sopimukset - henkilöstöedut - työterveyshuollon kulut 2011 – 2013 - rekrytoinnin järjestämisen muodot - esimiehet (samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat) - keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut - henkilöstöjohtamisen periaatteet - edut ja haitat henkilöstön näkökulmasta Henkilöstömäärät Henkilöstön kokonaismäärät vaihtelevat Kärkölän 48:sta Lahden 6 336:een. Henkilöstön kokonaismäärä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana Lahdessa 271:llä ja Hollolassa 78:lla. Nastolassa määrä on vähentynyt yhdellätoista, Hämeenkosken yhdellä ja Kärkölän neljällä. Lahdessa on osana talouden tasapainotusohjelmaa päätetty pitää vakinaisten määrä enintään vuoden 2013 tasossa (=4 837 henkilöä) ja vähentää määräaikaisia 270:llä vuoden 2013 tasosta (=1 428). Hollolan henkilöstömäärä sisältää myös Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstön, joka tuottaa palveluita yhteensä viidelle eri kunnalle. Hollolan valmisteilla olevassa palvelujen järjestämisohjelmassa linjataan henkilöstömäärän vähentäminen siten, että se on 5-7 % vuoden 2013 tasosta. Tunnusluvut ovat vuoden 2013 keskimääräisiä lukuja. Henkilöstörakenne Henkilöstörakennetarkastelu on tehty tehtäväkokonaisuuksittain. Ryhmätarkastelussa ovat toimisto- ja hallinto, asiantuntijat, opetus, tekninen, peruspalvelut (kuten ateria, siivous), hoito, lääkärit, varhaiskasvatus, kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuoriso. Toimisto- ja hallintohenkilöstöä on yhteensä 602; nimikkeistä 55 yleisimmät ovat toimistosihteeri ja palvelusihteeri. Asiantuntijoita on varsin erityyppisissä tehtävissä ja heitä on yhteensä 614. Opettajia on yhteensä 1 305, joista Lahdessa on 829. Hollola tuottaa sivistystoimen palvelut myös Kärkölälle. Hämeenkoskella ei ole yläkoulua eikä lukiota, Nastolassa ei ole lukiota. Hollola on päättänyt lakkauttaa lukion vuonna 2014. Kärkölän lukion toiminta on lakkaamassa viimeistään vuonna 2015. Peruspalveluissa ja teknisissä tehtävissä on yhteensä 707. Tehtävät on organisoitu alueella monella tapaa, esimerkiksi Hämeenkoski ja Kärkölä myyvät ateriapalvelut peruspalvelukeskus Oivalle. Ainoastaan Lahdella on teatteri ja orkesteri, joihin liittyy teknisiä ja muita erityistehtäviä. Kärkölässä, Nastolassa ja Hämeenkoskella on oma vesilaitos, Iitissä se on yhtiöitetty ja Lahti sekä Hollola ostavat palvelut Lahti Aqua Oy:ltä. Kunnossapitotehtävät ovat yleisesti yhdistelmä omaa henkilöstöä ja ostopalvelua. Hoitohenkilöstöä on 2 688 ja lääkäreitä 110. Varhaiskasvatuksessa on 1 269. Lahdessa on kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoiminnot organisoitu koosta johtuen erillisiksi. Myös Hollolassa kirjastopalvelut ja nuorisopalvelut on organisoitu omiksi tulosalueikseen. Pienemmissä kunnissa on tehtäviä, joissa näitä vastuualueita voi olla saman tehtävän sisällä. Eläköityminen Eläköityvien laskentaperusteena eli tunnuslukuna on pidetty kyseisenä vuonna 64 täyttäviä, koska sen on arvioitu olevan keskimäärin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä näissä kunnissa. Tiedot on kerätty nimikkeittäin, jolloin jatkoselvityksessä pystytään tarkastelemaan vaihtuvuutta tarkemmin. Vuosien 2014 – 2020 täyttää 64 vuotta 1271 henkilöä, joista Lahdessa 795 ja Hollolassa 347. Keskimäärin joka vuosi 64 vuotta täyttää 182 henkilöä. 64 v täyttävät Kunnat/vuodet Hollola 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 37 52 48 53 34 53 70 347 1 3 3 8 Hämeenkoski 1 Yhteensä Iitti 6 7 7 5 4 10 5 44 Kärkölä 2 2 2 2 1 4 5 18 66 104 130 116 119 129 131 795 4 6 7 11 9 10 12 59 115 172 194 187 168 209 226 1271 Lahti Nastola Kaikki yhteensä 56 Eläköityvien määrä toimialoittain, jos täytetään 0% Sote yhteensä 82 90 100 101 373 Sivistys yhteensä 45 41 60 73 219 Muut yhteensä 60 37 49 52 198 Kaikki yhteensä 187 168 209 226 790 Sote yhteensä 3 690 000 € 4 050 000 € 4 500 000 € 4 545 000 € 16 785 000 € Sivistys yhteensä 2 025 000 € 1 845 000 € 2 700 000 € 3 285 000 € 9 855 000 € Muut yhteensä 2 700 000 € 1 665 000 € 2 205 000 € 2 340 000 € 8 910 000 € Kaikki yhteensä 8 415 000 € 7 560 000 € 9 405 000 € 10 170 000 € 35 550 000 € Euroissa Eurosäästöt on laskettu keskimääräisen 45 000€:n vuotuisen palkkakustannuksen perusteella. Eläköityvien määrä toimialoittain, jos täytetään 25% Sote yhteensä 62 68 75 76 280 Sivistys yhteensä 34 31 45 55 164 Muut yhteensä 45 28 37 39 149 Kaikki yhteensä 140 126 157 170 593 Sote yhteensä 2 767 500 € 3 037 500 € 3 375 000 € 3 408 750 € 12 588 750 € Sivistys yhteensä 1 518 750 € 1 383 750 € 2 025 000 € 2 463 750 € 7 391 250 € Muut yhteensä 2 025 000 € 1 248 750 € 1 653 750 € 1 755 000 € 6 682 500 € Kaikki yhteensä 6 311 250 € 5 670 000 € 7 053 750 € 7 627 500 € 26 662 500 € Euroissa Eurosäästöt on laskettu keskimääräisen 45 000€:n vuotuisen palkkakustannuksen perusteella. Palkkakulut Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma on jaettu vakinaisen henkilöstön määrällä. Tästä on syntynyt yhtenäisellä tavalla tarkasteltava tunnusluku. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma jaettuna vakinaisella henkilöstöllä on kehittynyt kunnissa kolmen tarkasteluvuoden aikana samansuuntaisesti. Hämeenkosken tunnusluku on muita pienempi. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä tällä hetkellä maksussa oleviin palkkoihin. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet Kevan jäsenyh- 57 teisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Eläkemenoperusteista maksua eivät maksa oman henkilökuntansa työn perusteella ne yhteisöt, jotka ovat liittyneet Kevan jäsenyhteisöksi 1.1.2005 tai sen jälkeen. Hämeenkoskelta, Iitistä, Kärkölästä ja Nastolasta on siirtynyt henkilöstöä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelukseen peruspalvelukeskus Aavaan ja Hollolan kunnan palvelukseen peruspalvelukeskus Oivaan, jotka molemmat on perustettu 1.1.2007. Kunnallisen eläkelain KuEL:n mukaisesti niiden osalta eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta vastaavat kunnat, jotka ovat luovuttaneet henkilöstöä peruspalvelukeskus sosiaalija terveysyhtymälle / Aavalle ja Hollolan kunnalle / peruspalvelukeskus Oivalle. HOLLOLA 2011 Vakituinen henkilöstö 31.12. e/vakin 1551 2012 e/vakin 1612 2013 e/vakin 1629 Palkat ja palkkiot 61 348 862 39 554 64 319 813 39 901 65 560 217 40 246 Kaikki henkilösivukulut 16 590 841 10 697 17 457 879 10 830 17 884 095 10 979 Eläkemenoper. henkilösivukulut -2 100 995 -1 355 -2 049 941 -1 272 -2 358 189 -1 448 -569 722 -367 -527 678 -327 -413 038 -254 77 939 703 50 251 81 777 692 50 731 83 444 312 51 224 Varhemaksut YHTEENSÄ HÄMEENKOSKI 2011 Vakituinen henkilöstö 31.12. Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ e/vakin 2012 53 e/vakin 2013 57 e/vakin 53 1 951 979 27 885 2 085 938 31 133 1 970 122 37 172 651 935 9 313 686 122 10 241 691 890 10 027 -231 995 -4 378 -230 187 -4 042 -221 022 -4 171 -23 845 -450 -21 616 -380 -26 380 -498 2 603 914 37 199 2 772 060 41 374 2 662 012 38 580 IITTI 2011 Vakituinen henkilöstö 31.12. e/vakin 195 2012 e/vakin 186 2013 e/vakin 180 Palkat ja palkkiot 7 373 456 37 813 7 711 034 41 457 7 701 407 42 786 Kaikki henkilösivukulut 2 739 537 14 049 2 855 273 15 351 2 876 011 15 978 -1 013 969 -5 200 -1 042 833 -5 607 -1 181 797 -6 566 -20 000 -103 -62 386 -335 -49 174 -273 10 112 993 51 862 10 566 306 56 808 10 577 418 58 763 Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ 58 KÄRKÖLÄ 2011 Vakituinen henkilöstö 31.12. Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ e/vakin 2012 45 e/vakin 2013 45 e/vakin 41 1 670 348 37 119 1 694 266 37 650 1 533 424 37 401 877 131 19 492 924 756 20 550 824 393 20 107 -530 619 -11 792 -542 817 -12 063 -518 515 -12 647 -34 610 -769 -52 485 -1 166 -13 452 -328 2 547 479 56 611 2 619 022 58 200 2 357 816 57 508 LAHTI 2011 Vakituinen henkilöstö 31.12. Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ e/vakin 4811 2012 e/vakin 4709 2013 e/vakin 4859 191 825 111 39 872 200 171 032 42 508 206 939 323 42 589 64 919 326 13 494 66 194 970 14 057 68 495 917 14 097 -18 022 059 -3 746 -17 843 692 -3 789 -19 198 204 -3 951 -1 573 591 -327 -1 908 447 -405 -1 686 099 -347 256 744 436 53 366 266 366 002 56 565 275 435 240 56 686 NASTOLA 2011 Vakituinen henkilöstö 31.12. Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ e/vakin 436 2012 e/vakin 423 2013 e/vakin 425 15 268 614 35 020 15 055 990 35 593 16 384 625 38 552 4 392 778 10 075 4 670 850 11 042 5 838 372 13 737 -1 575 411 -3 613 -1 644 726 -3 888 -1 935 860 -4 555 -15 216 -35 -169 978 -402 -158 956 -374 19 661 392 45 095 19 726 840 46 636 22 222 997 52 289 Palkkojen yhteensovittaminen Ennen varsinaista yhdistymistä perustehtävissä (ei asiantuntija- tai esimiestehtävä) tehtävänkuvat tulee yhtenäistää ja saattaa ajan tasalle. Tehtäväkohtaiset palkat voidaan tarkistaa heti uuden kunnan aloittaessa. 59 Myös asiantuntijatehtävissä ja esimiesasemassa olevien osalta yhteensovitustyö voidaan käynnistää yhdistyspäätösten jälkeen, mutta lisäksi tarvitaan tietoa tulevasta organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä. Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kaikki yhteensä Määrä Summa € Keskiarvo € 1455 3 510 118 2 412 45 100 170 2 226 159 374 416 2 355 32 76 314 2 385 4392 10 361 113 2 359 357 815 407 2 284 6440 15 237 539 2 366 Määrä Summa € Keskiarvo € KVTES 4833 10 700 931 2 214 OVTES 1126 3 088 265 2 743 378 1 006 720 2 663 Lääkäri 82 388 565 4 739 Muut (Muusikot ja näyttelijät) 21 53 057 2 527 6440 15 237 539 2 366 TS Kaikki yhteensä Taulukoissa mukana kokoaikaiset per 31.12.2013 Kaikki sisältää sekä vakinaiset että määräaikaiset Palkkojen yhteensovitus; arvio euromäärästä Lähtökohta ja aineistot: - Tehtäväkohtaiset palkat per 31.12.2013 Tarkastelu hinnoittelutunnuksittain ja nimikkeittäin hinnoittelutunnuksen sisällä Vakinaiset ja kokoaikaiset (vertailu mahdollista ns. lokakuun tilastoon) 60 Periaatteet arvioinnissa - johtajat, päälliköt ja pääsääntöisesti esimiehet jätetty tarkastelun ulkopuolelle jos nimikettä on vain yhden kunnan henkilöstössä, ne on jätetty pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle pyritty noudattamaan hinnoittelutunnuksen / nimikkeiden sisällä nykyisen kaltaisia ryhmityksiä, ts. ei ole yhteen sovitettu hinnoittelutunnuksen / nimikkeen suurimpaan tehtäväkohtaisen palkkaa (oletus, että korkeimpien tehtäväkohtaisten palkkojen taustalla on vaativammat tehtävät) Tulokset - KVTES:n osalta yhteensovitus 0,7 % tehtäväkohtaisista palkoista; TS:n osalta yhteensovitus 0,5 %; OVTES:n osalta vertailu yhteensovitustarpeet selvästi pienemmät - Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan henkilöstömenot hieman vajaat 400 M€, joten palkkojen yhteensovitus merkitsee enintään 2,8 M€ lisää henkilöstömenoihin. Muutama laskennallinen esimerkki: Lastenhoitaja, päivähoitaja yms. (05PKO030) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk31.12.2013 529 1962 1962 2100 2003 yhteensovitus 529 1969 1969 2100 2007 15267 1921 1998 2049 1991 0,37 % 0,37 % 0,00 % 0,18 % koko maa 2012 muutos yhteensov. jälkeen Lastentarhanopettaja yms. (05PKO02B) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk31.12.2013 376 2217 2272 2420 2301 yhteensovitus 376 2244 2300 2447 2316 10576 2184 2271 2398 2283 1,25 % 1,22 % 1,11 % 0,65 % koko maa 2012 muutos yhteensov. jälkeen Sairaanhoitajat yms. (03HOI030) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk31.12.2013 584 2 320 2 347 2 399 2 368 yhteensovitus 584 2 347 2 373 2 453 2 383 44 233 2 254 2 354 2 492 2 363 1,15 % 1,14 % 2,23 % 0,64 % koko maa 2012 muutos yhteensov. jälkeen 61 Lähihoitajat yms. (03HOI040) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk31.12.2013 501 1 999 1 999 2 105 2 036 yhteensovitus 501 2 002 2 002 2 129 2 043 37 027 2 254 1 970 2 026 2 035 0,15 % 0,15 % 1,13 % 0,30 % koko maa 2012 muutos yhteensov. jälkeen Paikalliset sopimukset (tilanne 31.12.2013) Hollola - Paikallinen virka- ja työehtosopimus kutsurahasta Paikallinen virkaehtosopimus terveyskeskuslääkäreiden palkkauksesta Paikallinen sopimus kesätyöntekijöiden palkoista - Hämeenkoski Koulunkäyntiavustajien vuosityöaikasopimus - Iitti Ei paikallisia sopimuksia tällä hetkellä - Kärkölä Ei paikallisia sopimuksia. - - Lahti Sopimus teatterin teknisen henkilökunnan työajasta Sopimus röntgenlääkäreille ja röntgenhoitajille maksettavasta säteilyloman kompensaatiosta Sopimus perhepäivähoitajille maksettavasta kuukausipalkasta lapsen hoidon tilapäisesti keskeytyessä ja pysyvästi päättyessä Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva paikallinen sopimus (suojavarusteet, paikallinen kuljetusrajasopimus, aikapalkalla maksettavat työolosuhdelisät, ateriakorvauksenpoikkeama, merkkipäivään liitettävä vapaapäiväpoikkeama, ruokatunnin tilapäinen siirto ja urakkahinnoittelua koskevat erikoismääräykset) Sopimus Wellamo-opiston tuntipalkkaisen opetushenkilöstön kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta poikkeavasta palkanmaksuajankohdasta Paikallinen virka- ja työehtosopimus Lahden kaupungin lukion oppilasohjauksen lehtorien työajasta ja palkkauksesta Paikallinen virka- ja työehtosopimus Lahden kaupungin lukion erityisopettajien työajasta ja palkasta Lahden kaupungin ja Suomen Muusikkojen liitto ry:n välinen taltiointisopimus Praktikkoeläinlääkärin päivystysvapaat ja –korvaukset Hälytysraha 62 - Lääkärien kannustava palkkausjärjestelmä IB-lukiota koskeva paikallinen sopimus - Nastola Ei paikallisia sopimuksia tällä hetkellä Työterveyshuollon kustannukset Kaikki kunnat ostavat työterveyshuoltopalvelut Työterveys Wellamo Oy:ltä, jonka omistajia ne ovat. Lahden kustannukset ovat nousseet erityisen paljon. Kun tarkastellaan menoja henkilöä kohden, kustannusten nousu on Lahdessa ollut 32,7 %:a kolmen vuoden aikana. Kun tarkastellaan nettosummia, joista on siis vähennetty Kelan korvaukset, nousu-% on ollut 31,4 %:a. Vastaavat prosenttiosuudet ovat Hollolassa 13,4 ja 11,9. Lahti onkin vähentämässä sairaanhoidon palveluiden ostoa työterveydestä ja samalla on nostettu esimiesten oikeutta myöntää työlomaa sairauden perusteella 1-3 päivästä 1-7 päivään. Hollola Hämeenkoski 2011 2012 2013 2011 2012 2013 487 238 € 512 914 € 580 279 € 7 276 € 12 460 € 11 978 € suhde KL I 26 % 27 % 33 % 28 % 48 % 49 % suhde KL II 74 % 73 % 67 % 72 % 52 % 51 % Henkilömäärä 1987 2055 2053 70 67 69 €/hlö 245 € 250 € 283 € 104 € 186 € 174 € €/hlö kelan jälkeen 116 € 118 € 132 € 49 € 84 € 78 € kust. yht. Iitti Kärkölä 2011 2012 2013 2011 2012 2013 63 591 € 82 728 € 64 294 € 17 441 € 15 457 € 14 933 € suhde KL I 43 % 56 % 55 % 45 % 25 % 43 % suhde KL II 52 % 39 % 45 % 36 % 71 % 57 % 235 233 217 45 44 41 €/hlö 271 € 355 € 296 € 388 € 351 € 364 € €/hlö kelan jälkeen 130 € 167 € 132 € 214 € 174 € 166 € kust. yht. Henkilömäärä Lahti 2011 2012 Nastola 2013 2011 2012 2013 63 kust. yht. 1 883 864 € 2 156 203 € 2 545 895 € 176 499 € 186 961 € 200 144 € suhde KL I 26 % 25 % 31 % 31 % 27 % 28 % suhde KL II 73 % 75 % 69 % 69 % 73 % 72 % Henkilömäärä 6 312 6 413 6 428 527 552 560 €/hlö 298 € 336 € 396 € 335 € 339 € 357 € €/hlö kelan jälkeen 142 € 161 € 187 € 157 € 160 € 169 € Rekrytoinnin järjestämistavat Rekrytoinnin järjestämisessä sekä Lahdella että Hollolla on meneillään uusien toimintatapojen kokeilu. Tavoitteena on saada kustannussäästöjä keskittämisten avulla. Lahden tavoite on keskittää rekrytoinnin tukipalvelut yhteen paikkaan, todennäköisesti Calpro Oy:lle. Lahdessa on myös keskitetty rekrytointiyksikkö sosiaali- ja terveystoimialalla. Hollolassa on aloitettu sijaisrekrytoinnin hankinta Seuturekrystä Oy:stä, jonka palkkalistoilla sijaishenkilöstö on. Pienemmillä kunnilla rekrytoinnin järjestämistapoja ei ole ollut tarkoituksenmukaista järjestää uudelleen. Esimiehet Esimiesten kohdalla on keskitytty tarkastelemaan samantyyppisiä tehtäviä. Tasoina ovat toimialajohto, tulosalue/vastuualuetaso sekä tulosyksikkötaso. Tarkastelusta jätettiin pois ne esimiehet, joilla ei ole alaisina esimiesasemassa olevia henkilöitä eli lähiesimiehet eivät ole mukana. Tosin pienimmillä kunnilla tehtävät ovat laaja-alaisia, jolloin mukana on joitakin esimiehiä, joilla ei ole esimiesasemassa olevia alaisia. Tarkastelussa ei ole myöskään päällikkönimikkeellä toimivia, joilla ei ole lainkaan alaisia. Johtoryhmätason päällekkäisiä tehtäviä on n. 10. Päällikkötasolla tehtävät ovat samankaltaisista nimikkeistä huolimatta hyvin erisisältöisiä, mahdollisesti päällekkäisiä tehtäviä n. 20. Arvioitu säästö on yhteensä noin 2 milj. vuodessa. Keskeiset tunnusluvut Vakinaisten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä on hieman alle 80 muilla paitsi Kärkölällä selvästi yli 80 %:n. Naisten osuus on kaikissa suuri. Keskimääräinen palvelusaika vaihtelee yhdentoista ja kuudentoista vuoden välillä. Keski-ikä vaihtelee 45:n ja 47:n välillä paitsi Kärkölässä, jossa keski-ikä on 51,7. Sairauspoissaolojen suhteen Lahti ja Hollola ovat melko samanlaiset. Hämeenkoskella sairauspoissaoloja on varsin vähän. Kärkölässä keskimääräinen sairauspoissaololuku heilahtelee helposti pienen henkilöstömäärän mukaan. Nastolan sairauspoissaolomäärät ovat hieman laskeneet. 64 Tunnuslukuja henkilöstöstä HOLLOLA IITTI HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI NASTOLA 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Vakinaisten ja määräaikaisten lkm 31.12. Työllistetyt 1 967 2 067 2 030 229 228 214 70 67 69 6 4 3 3 1 2 83 82,9 75,7 89 76,9 75,8 75,5 79,2 16 23 Vakinaisia % 78,8 78,0 Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 88,6 88,8 Keskimääräinen palvelusaika 11,2 11 Keski-ikä, koko henkilöstö 45,2 45,1 45,6 46,6 48,4 46,8 Eläkeikä, vanhuuseläke 63,4 63,6 63,8 61,8 63,6 62,9 Eläkeikä, kaikki eläkkeet 60,5 60,3 60,9 60,3 62,6 62,4 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % 63,6 68,5 71,9 2,2 2 1,7 15,2 15 Koulutuspäivien lkm/henkilö Sairauspoissaolot, kalenteripäivää 13 80,2 80,1 11 53 50 549 7 16 205 226 85 76,8 84,9 88,2 83,7 76,5 76,1 76,7 77,9 77,6 75,2 85,7 79,2 73,3 73,3 70,7 85 85,7 85,7 81 78,1 82,4 11,7 11,9 19 16,2 14,4 14,5 14,9 52 52 51,7 45,1 45 44,9 65,5 64,25 64,87 64,4 63,4 64,1 63,4 63,5 61,7 64,25 64,87 64,4 63,4 60,9 62,6 62,4 100 100 89,4 83,3 83 0,9 0,8 3,5 3,4 47 46 50 81,3 88,9 50 100 100 2,2 2,2 4,8 2,9 5,1 14,5 19,2 20,4 18,8 11,1 8,1 7,5 16,5 21,8 15,1 1,6 558 344 18 46 560 1 10,63 11,08 10,35 1 48 6 065 6 202 6 336 1,2 15,6 14,6 47 47 47 63,8 63,9 1,5 1,3 14,8 12,5 13,2 12,7 65 Palkitseminen Henkilöstöeduista ja palkitsemisesta koostettu yhteenveto on alla. 50v./ 60 v. Eläköityminen Liikunta- ja kulttuuriseteli Tulospalkkio Työmerkkipäivät Hollola 120 € 120 € Kuntokuuri / kuntoremontti / terveysliikuntakursseja, uimahallilippuja Lahja 200€300€ Hämeenkoski 100 € 100 € vapaa kuntosali palkkiovapaa 310pv Iitti 150 € 150 € Nastola 100 € 150 € 50 € / v / hlö 100:lle 50% omavastuulla (4500€), uimahalli ja kuntosali Läksiäislahja Muut 30-50€ yht. 2000€/v 100 € Lahjakortti 250€-400€ 10 kpl / hlö / v, tuettu kuntosali, uimahalli Kärkölä Lahti 100 € Virkistys 2 krt /v Mahdollinen lahja / palkkiovapaa 5 pv virkistysiltapäivät 30€/hlö/v - tohtorilisä +100€/kk, - alennettu ruokailu-hinta 3 pv yht. 4000€/v hierontaa yht. 1000€/v 66 3.5 Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus ICT:stä on laadittu erillinen raportti, jossa on kuvattu nykytila, kehityskohteet sekä toiminnan järjestämisvaihtoehdot uudessa kunnassa. Raportti on liitteenä. 4. Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen 4.1 Kuntien talous tulevaisuudessa –kuntakohtainen paine -konsultin näkemys Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten mennyt kehitys. Trendi on riittävän pitkä (vuodesta 1998), ja se sisältää useita nousuja ja laskuja ja kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa talouden muutoksiin reagoimalla tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin Lahden, Hollolan ja Nastolan kohdalla. Muiden osalta on käytetty talousarvioiden ja -suunnitelmien kehitystä. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen. Tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Lisäksi painelaskelmassa on huomioitu uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutus nykyisen esityksen mukaisesti. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2016 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit ”jäädytetään” vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa 2015–2016 ovat erittäin optimistisia, mutta eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien 2014–2017 hyvin tavoitteellinen toiminta67 katteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin – nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017 alkaen. Tilinpäätös 2013 perustuu vielä virallisesti vahvistamattomiin tilinpäätöksiin. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta TP 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia. Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola TP 2011 TP 2012 TP2013 TPE2014 8,79 % 6,73 % 2,73 % 2,21 % 9,29 % 4,48 % -2,30 % 2,84 % 5,72 % 4,01 % 2,76 % 1,56 % 6,59 % 11,72 % 0,14 % -0,51 % 6,00 % 6,53 % 5,86 % -1,50 % 3,10 % 10,77 % 4,38 % 0,72 % TASU TASU 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 -0,27 % 0,20 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 3,60 % 0,05 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 1,50 % 1,81 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 1,65 % 1,46 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 3,10 % 0,10 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 1,57 % 2,33 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % Taulukko 19: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti. 2014–2016 muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 7,9 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin 0,23 veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. Sopeutustarve meur TPE2014 TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Hämeenkoski -0,1 -0,1 -0,1 -0,2 -107 -0,84 Iitti 0,0 0,0 0,0 -0,1 -13 -0,10 Kärkölä -1,3 -1,3 -1,3 -3,9 -817 -6,08 Lahti 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Nastola -0,4 -0,4 -0,4 -1,2 -80 -0,53 Yhdistelmä -1,8 -1,8 -1,8 -5,4 -35 -0,23 Taulukko 20: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Hollola on tehnyt aidon, valtuuston hyväksymän tasapainotuspaketin. Sen vuoksi Hollolan taloudenpito voi todellisestikin perustua lähes yllä olevaan sopeutusarvioon. 68 Tasapainottamistarve Valtionosuusleikkaus 2012 Hollola -0,7 Hämeenkoski -0,9 Iitti -0,9 Kärkölä -0,9 Lahti -0,8 Nastola -0,8 2013 -0,9 -1,1 -1,0 -1,0 -0,9 -0,9 2014 -1,3 -1,6 -1,5 -1,5 -1,4 -1,4 2015 -1,5 -1,9 -1,8 -1,8 -1,6 -1,6 2016 -1,6 -2,0 -1,9 -1,9 -1,6 -1,7 2017 -1,6 -2,0 -1,9 -1,9 -1,7 -1,7 2018 -1,6 -2,0 -1,9 -1,9 -1,7 -1,7 2019 -1,6 -2,0 -1,9 -1,9 -1,7 -1,7 2020 e/as 2020 -1,6 -257 -2,0 -257 -1,9 -257 -1,9 -257 -1,7 -257 -1,7 -257 Taulukko 21: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta – väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola 1998…2008 2009…2012 Erotus 4,7 % 2,8 % -1,9 % 3,5 % 2,0 % -1,5 % 3,4 % 0,5 % -2,9 % 3,8 % -0,4 % -4,2 % 4,1 % 1,4 % -2,7 % 4,2 % 1,9 % -2,4 % Verotulon vähennys Veroprosentti2009…2012 yksikköä Vuodessa 12 597 676 3,6 0,9 712 570 2,7 0,7 5 182 279 5,5 1,4 5 358 987 8,4 2,1 79 648 502 5,1 1,3 10 184 340 4,5 1,1 Taulukko 22: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina ja aleneman suuruus koko maan tasolla. Yllä olevasta taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun 1998–2008 aikana ja alkaneen hitaan kasvuin 2009–2012 aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Eniten kasvu on hidastunut Kärkölässä, missä verotettavan tulon muutos on ollut negatiivinen 2009– 2012. Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön verotulon laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Kärkölässä (vastaa 2,1 veroprosenttiyksikköä). Muissa kunnissa alenema on ollut 0,7–1,4 veroprosenttiyksikköä vastaava summa vuodessa. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. 69 Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2014–2016 toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat ensi vuoden veroprosenteilla vuoteen 2021 mennessä sellaiselle tasolla, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 95 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin 4,25 veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 23,5 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,7 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola TASU TASU TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 8,79 % 6,73 % 2,73 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 9,29 % 4,48 % -2,30 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,72 % 4,01 % 2,76 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 6,59 % 11,72 % 0,14 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 6,00 % 6,53 % 5,86 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 3,10 % 10,77 % 4,38 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % Taulukko 23: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Sopeutustarve meur TAE2014 TASU2015 TASU2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola -4,0 -4,0 -4,0 -12,0 -544 -3,45 Hämeenkoski -0,4 -0,4 -0,4 -1,2 -573 -4,50 Iitti -1,1 -1,1 -1,1 -3,3 -474 -3,52 Kärkölä -2,2 -2,2 -2,2 -6,6 -1 383 -10,29 Lahti -23,0 -23,0 -23,0 -69,0 -670 -4,39 Nastola -2,3 -2,3 -2,3 -6,9 -457 -3,07 Yhdistelmä -33,0 -33,0 -33,0 -99,0 -643 -4,25 Taulukko 24: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä TASU TASU TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 943 739 686 461 101 -368 -913 -1 457 -2 077 -2 776 881 702 942 858 570 158 -345 -918 -1 595 -2 315 247 153 204 49 -258 -611 -1 093 -1 617 -2 206 -2 864 6 -546 -894 -1 579 -2 572 -3 657 -4 956 -6 411 -8 039 -9 841 1 228 1 264 976 565 39 -561 -1 256 -1 983 -2 789 -3 670 356 336 218 -100 -472 -875 -1 302 -1 760 -2 260 -2 797 1 014 984 769 402 -86 -648 -1 266 -1 899 -2 592 -3 362 Taulukko 25: Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as, kun tehty menosopeutus Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 8 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,36 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Yhdis- 70 telmässä ei ole huomioitu kuntien omia investointiohjelmia vuodesta 2017 eteenpäin ja siten myös uuden kunnan talous on tasapainotettu itsenäisenä. Yhdistelmä TP 2011 Asukasluku Verotettava tulo Toimintakate TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 153 285 153 975 155 051 155 909 156 762 157 618 158 469 159 316 160 153 160 971 2 228 079 2 330 017 2 460 301 2 425 964 2 480 694 2 555 584 2 647 083 2 741 858 2 840 026 2 941 709 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 -683 755 -731 175 -766 585 -772 237 -778 186 -784 450 -827 287 -872 277 -919 527 -969 151 6,94 % 4,84 % 0,74 % 0,77 % 0,80 % 5,46 % 5,44 % 5,42 % 5,40 % 0 -33 000 -33 000 -33 000 0 0 0 0 Muutos-% Veroprosentti TP 2012 Muutos Sopeutus Verotulot 504 282 518 117 553 573 563 578 576 932 590 517 611 057 632 340 654 372 677 179 Valtionosuudet 213 220 223 008 225 097 223 499 232 676 249 290 271 309 298 779 320 771 342 318 3 200 2 400 2 400 Rahoitustuotot ja -kulut 20 116 28 169 7 921 10 750 12 228 15 336 15 362 15 848 16 345 16 759 Vuosikate 53 863 38 119 20 006 25 591 43 649 70 692 70 440 74 690 71 961 67 104 Poistot 43 322 43 488 54 805 49 030 50 831 52 319 54 071 53 722 53 396 53 091 Ylijäämä/alijäämä 11 607 -7 912 -32 379 -23 228 -6 970 18 573 16 369 20 967 18 565 14 013 155 377 151 556 119 177 95 950 88 979 107 553 123 921 144 889 163 453 177 467 1 014 984 769 615 568 682 782 909 1 021 1 102 …josta yhdistämisavustus Kumulatiivinen ylij/alij. Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit 76 685 65 848 78 953 104 691 125 256 98 347 44 911 45 151 45 388 45 620 Lainakanta 1000 eur 459 039 550 673 674 917 825 148 944 997 1 002 890 972 435 937 920 906 370 879 910 Nettolaina 1000 eur 81 204 155 040 205 850 306 477 390 722 421 011 396 951 368 832 343 679 323 614 Nettolaina eur/as 530 1 007 1 328 1 966 2 492 2 671 2 505 2 315 2 146 2 010 Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 12,63 15,75 16,47 15,00 13,45 12,10 11,00 Taulukko 26: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan 2014– 2016 noin 60 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE – talousarvion toteutumisennuste) Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. TAE201 TASU TASU Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 4 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,50 24,50 24,50 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 26,50 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,25 23,75 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 25,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61 Taulukko 27: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(TAE – talousarvion toteutumisennuste) 71 Kumulatiivinen ali/ylijäämä TASU TASU €/as TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 943 739 686 461 267 139 120 257 344 382 Hämeenkoski 881 702 942 858 704 563 480 487 558 614 Iitti 247 153 204 49 -108 -148 -146 -83 -63 -3 Kärkölä 6 -546 -894 -1 579 -2 429 -3 215 -4 049 -4 868 -5 677 -6 470 Lahti 1 228 1 264 976 565 200 -68 -251 -268 -151 -67 Nastola 356 336 218 -100 -316 -398 -329 -279 -257 -260 Yhdistelmä 1 014 984 769 402 74 -159 -264 -186 -137 -85 Taulukko 28: Kumulatiivinen ali/ylijäämä €/as, kun tehty verosopeutus (TAE – talousarvion toteutumisennuste) Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uutta kuntaa on tarkasteltu itsenäisenä yksikkönä ja siten liittyvien kuntien omia investointiohjelmia ei ole huomioitu uuden kunnan tasapainottamislaskelmassa vuodesta 2017 eteenpäin. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 22,36 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 24,60 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton palvelurakenne kasvaa absoluuttisesti enemmän kuin sopeutettu, vaikka prosentit olisivat samat. Verosopeutuksessa kasvaa vain veroprosentti, ei tulopohja. Yhdistelmä TP 2011 Asukasluku Verotettava tulo Toimintakate TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 153 285 153 975 155 051 155 909 156 762 157 618 158 469 159 316 160 153 160 971 2 228 079 2 330 017 2 460 301 2 425 964 2 480 694 2 555 584 2 647 083 2 741 858 2 840 026 2 941 709 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61 -683 755 -731 175 -766 585 -805 237 -845 853 -888 533 -936 600 6,94 % 4,84 % 5,04 % 5,04 % 5,05 % 5,41 % 5,39 % 5,37 % 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutos-% Veroprosentti TP 2012 Muutos Sopeutus -987 082 -1 040 100 -1 095 783 5,35 % Verotulot 504 282 518 117 553 573 563 578 601 739 641 628 690 469 742 014 767 973 802 201 Valtionosuudet 213 220 223 008 225 097 223 499 232 676 249 290 271 309 298 779 320 771 342 318 3 200 2 400 2 400 Rahoitustuotot ja -kulut 20 116 28 169 7 921 10 401 11 049 13 063 12 124 12 175 12 469 12 712 Vuosikate 53 863 38 119 20 006 -7 758 -389 15 448 37 302 65 886 61 112 61 449 Poistot 43 322 43 488 54 805 49 030 50 831 52 319 54 071 53 722 53 396 53 091 Ylijäämä/alijäämä 11 607 -7 912 -32 379 -56 578 -51 008 -36 671 -16 769 12 164 7 716 8 358 155 377 151 556 119 177 62 600 11 592 -25 079 -41 848 -29 684 -21 968 -13 610 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 014 984 769 402 74 -159 -264 -186 -137 -85 Nettoinvestoinnit 76 685 65 848 78 953 104 691 125 256 98 347 44 911 45 151 45 388 45 620 Lainakanta 1000 eur 459 039 550 673 674 917 858 475 1 024 649 1 142 542 1 145 225 1 119 513 1 098 812 1 078 007 Nettolaina 1000 eur 81 204 155 040 205 850 339 803 470 373 560 663 569 742 550 426 536 121 521 712 Nettolaina eur/as 530 1 007 1 328 2 179 3 001 3 557 3 595 3 455 3 348 3 241 Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 14,01 18,96 21,94 21,52 20,07 18,88 17,73 …josta yhdistämisavustus Kumulatiivinen ylij/alij. Taulukko 29: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla. (TAE – talousarvion toteutumisennuste) 72 Alla olevat kuviot osoittavat veroprosenttisopeutuksen kuntakohtaisesti ja tämän vaikutuksen nettolainaan sekä kumulatiiviseen alijäämään/ylijäämään euroa/asukas. Kuva 12: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa. (TAE – talousarvion toteutumisennuste) Pelkkä velkasopeutus johtaisi seuraavaan kehitykseen: Yhdistelmä TP 2011 Asukasluku Verotettava tulo Toimintakate TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 153 285 153 975 155 051 155 909 156 762 157 618 158 469 159 316 160 153 160 971 2 228 079 2 330 017 2 460 301 2 425 964 2 480 694 2 555 584 2 647 083 2 741 858 2 840 026 2 941 709 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 -683 755 -731 175 -766 585 -805 237 -845 853 -888 533 -936 600 6,94 % 4,84 % 5,04 % 5,04 % 5,05 % 5,41 % Muutos-% Veroprosentti TP 2012 Muutos -987 082 -1 040 100 -1 095 783 5,39 % 5,37 % 5,35 % 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 504 282 518 117 553 573 563 578 576 932 590 517 611 057 632 340 654 372 677 179 Valtionosuudet 213 220 223 008 225 097 223 499 232 676 249 290 271 309 298 779 320 771 342 318 3 200 2 400 2 400 Sopeutus …josta yhdistämisavustus Rahoitustuotot ja -kulut 20 116 28 169 7 921 10 401 10 813 12 105 9 830 7 854 5 719 3 321 Vuosikate 53 863 38 119 20 006 -7 758 -25 432 -36 622 -44 404 -48 110 -59 239 -72 965 Poistot 43 322 43 488 54 805 49 030 50 831 52 319 54 071 53 722 53 396 53 091 Ylijäämä/alijäämä 11 607 -7 912 -32 379 -56 578 -76 052 -88 741 -98 475 -101 832 -112 635 -126 056 155 377 151 556 119 177 62 600 -13 452 -102 192 -200 668 -302 500 -415 135 -541 190 1 014 984 769 402 -86 -648 -1 266 -1 899 -2 592 -3 362 Kumulatiivinen ylij/alij. Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit 76 685 65 848 78 953 104 691 125 256 98 347 44 911 45 151 45 388 45 620 Lainakanta 1000 eur 459 039 550 673 674 917 858 475 1 047 318 1 212 348 1 296 736 1 385 020 1 484 671 1 598 279 Nettolaina 1000 eur 81 204 155 040 205 850 339 803 493 043 630 468 721 253 815 933 921 980 1 041 984 Nettolaina eur/as 530 1 007 1 328 2 179 3 145 4 000 4 551 5 121 5 757 6 473 Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 14,01 19,88 24,67 27,25 29,76 32,46 35,42 Taulukko 30: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. (TAE – talousarvion toteutumisennuste) 73 4.2 Tasapainoisen talouden Salpauskunta –millä keinoilla? Kuntarakennelain mukaisesti kuntarakenteen kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Milloin kunnalla sitten on taloudelliset edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta? Edellä kappaleessa 2 on avattu kunnan talouden tasapainon käsitettä ja tarkasteltu selvityskuntien nykytilanteen taloutta ja sen tasapainoa pitkälti tilinpäätöksen pohjalta saatavien tietojen kautta. Keskeisiksi mittareiksi on nostettu ylijäämän tarkastelun lisäksi mm. vuosikatteen riittävyys sekä poistoihin että nettoinvestointeihin, toimintatuottojen ja kulujen kehitys, lainamäärän kehitys. Useita tekijöitä tarkastelemalla saadaan tasapainosta monipuolisempi kuva kuin pelkästään vuosittaisia tilikauden tuloksia tai yli-/alijäämiä tarkastelemalla. Edellä myös konsultin laskelmissa on tarkasteltu talouden tasapainottamistarpeita painelaskelmien yhteydessä. Lotta-Maria Sinervo on väitöskirjassaan tutkinut kuntatalouden tasapainoa ja todennut, että kunnan talouden tasapainoa voidaan tulkita monella tavalla, mutta kaikki tulkinnat eivät ole yhtä relevantteja. Tilinpäätöstietojen huomioimisen lisäksi on tulkinnassa otettava huomioon myös ne muutokset, joita on tapahtunut kunnan velvollisuuksissa esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kunnan talouden tasapainossa on olennaista resurssien riittävyys pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi tuloslaskelmaa tulkittaessa tulisi ottaa huomioon kunnan väestönkehitys ja palvelu- ja tulorahoitustarve, palvelunkäyttäjien tyytyväisyys sekä kunnan lainakannan ja kassavarojen tila. Nämä kaikki osatekijät tulisi ottaa tarkastelun alle kun tavoitellaan uutta taloudeltaan tasapainossa olevaa kuntaa. On kuitenkin huomattava, että tarkasteluajanjakson pituuden tulisi olla riittävä. Uuden kunnan talouden tasapainon saavuttamista ei voida tarkastella yhden tai kahden vuoden periodilla, mutta mitä pidemmälle tarkastelussa mennään, sen epävarmemmiksi ennusteet muuttuvat. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia talouteen on vaikea ennakoida –saati arvioida niiden vaikutuksia jälkikäteen tilanteeseen, jossa muutoksia ei olisi tullut. Kuten edellä on todettu, tilinpäätöslaskelmien lisäksi tulisi tarkastella useita muitakin tekijöitä tasapainon arvioimiseksi ja sen saavuttamiseksi. Sinervonkin mukaan tilinpäätöslaskelmat kuvaavat menneisyyttä, mutta kumulatiivisesta ylijäämästä tai alijäämästä tehdään kuitenkin päätelmiä ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle, arvioiden niitä resursseja ja mahdollisuuksia, joita kunnalla on käytettävissään. Tämän vuoksi olisikin syytä selvittää ja analysoida kunnan tulorahoitustarvetta myös tulevaisuuden näkökulmasta. Sinervo toteaa myös, että sen lisäksi että tuloslaskelman antama kuva on kuva menneisyydestä, se on myös staattinen. Tämä edellyttää pohdintaa, onko tasapainon tilanne muuttunut, ja jos niin, mistä syistä ja miten tämä vaikuttaa kunnan tulorahoitustarpeeseen. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden haasteet on kuvattu myös edellä kappaleessa 2. Kuntien taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kunnan taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät. Tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa. Vaatimuksia ja paineita esitetään monesta suunnasta, kuten alla olevasta kuvasta voidaan todeta. 74 Helppoja päätöksiä ei olekaan ja vaikka ymmärretään, että talouden tasapainottamiseksi on tehtävä päätöksiä, ei tosiasiallisesti päätöksentekotilanteessa keinoista päätettäessä ollakaan yhtä mieltä muusta kuin siitä että ”Meiltä ette ota –muilta kyllä”, kuten Laesterä alla olevassa kuvassa on kuvannut. Talouden tasapainon vaikeus (Eero Laesterä, 2012) Talous- ja henkilöstötyöryhmä käsitteli kokouksessaan 11.3.2014 uuden kunnan tasapainoa ja sen edellytyksiä, keinoja sekä nykyisiä hyviä käytäntöjä tasapainon saavuttamiseksi. Työryhmässä on tunnistettu tasapainottamisen vaikeus ja osa niistä haasteista, joita tasapainon saavuttamiseksi on ratkaistava. Työryhmän jatkotyöskentelyssä keskeistä tulee olemaan niiden linjausten löytäminen uudessa kunnassa, joilla voidaan saavuttaa uusi elinvoimainen kunta, jonka talous on tasapainossa ja kuntalaisten palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tasapainon etsintä -osatekijät 75 Ryhmätöiden perusteella todettiin, että keskeisimmät edellytykset talouden tasapainon saavuttamiselle ovat seuraavat: yhteinen tahtotila, yhdenmukainen näkemys ja poliittinen tahto tasapainottamisesta kuntalaisten oman vastuun nostaminen työllisyyden edellytysten varmistaminen palveluiden järkiperäistäminen selkeä päätöksenteko investointien pitkän aikavälin suunnitelmallisuus kasvun edellytykset ja elinvoimaisuus valmius kipeisiinkin päätöksiin päätöksien aikataulutus (ei välttämättä 1 vuosi riitä) ja joustavuus tiedossa olevien mahdollisuuksien käyttäminen Työryhmissä oltiin selkeästi sitä mieltä, että yhteinen tahtotila ja näkemys sekä poliittinen tahto ovat ehdottomia edellytyksiä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Yhteisen näkemyksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös valmiutta kipeisiinkin päätöksiin, kuten edellä on todettu. Konkreettisempaan muotoon laitettuna puolestaan keskeisimmiksi keinoiksi todettiin seuraavat: palveluverkon optimointi, joissain palveluissa keskitetty, joissain hajautettu (esim. terveyskioski) henkilöstön sopeuttaminen uuden kunnan toimintoihin työn tuottavuuden parantaminen, järkeviä kokonaisuuksia, joissa valta ja vastuu samassa paikassa, työntekijöille samat vaatimustasot oman palvelutuotannon ja ostopalvelutuotannon käytön optimointi sote- ja kouluverkon kriittinenkin tarkastelu menojen sopeuttaminen sieltä, missä menot ovat suurin byrokratian vähentäminen menojen karsiminen alueen elinvoimaisuuden turvaaminen ja kasvattaminen (lisää maksajia ja tulevaisuuden tuojia) 4.3 Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus Kuntaliitosten taloutta koskevat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kuntaliitoksen kytkennät kuntien talouteen ovat vaikeasti tutkittavia ja vaativat yleensä pitkittäistutkimuksen otetta. Tarkasteluajanjakson on oltava vähintään kaksi valtuustokautta. Kun nykyisen kuntarakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena pidetään tuottavuuden parantamista, olisi hyvin perusteltua selvittää kuntaliitoksen ja tuottavuuden välisiä kytkentöjä erilaisissa kuntaliitoksissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tuottavuuden näkökulmasta on esitetty kritiikkiä siitä, että viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkkojen harmonisointi eivät ole sopusoinnussa tuottavuustavoitteiden kanssa. Näin ollen olisi tärkeätä tutkia sitä kokonaisuutta, jossa nuo yksittäiset tekijät ovat osana suurempaa vaikutusten ketjua. ARTTU-tutkimushankkeen tuloksissa on puolestaan todettu, että taloudellisessa mielessä kuntaliitos on rakennemuutosinvestointi, jota kuvaa kaksi periaatetta: 76 1) -Hyödyt toteutuvat pitkällä aikavälillä (liitoksen taloudellinen hyödyllisyys, kustannusten ja hyötyjen suhde) 2) Hyödyt ovat epävarmoja (muutoksen ohjaaminen ja johtaminen) Em. periaatteet tarkoittavat sitä, että kuntaliitoksen alussa liitos aiheuttaa kustannuksia ja taloudelliset hyödyt on nähtävissä vasta useamman vuoden kuluttua. Lisäksi muutostilanteen ohjaus oikeaan suuntaan vaatii vahvaa johtajuutta. Alla olevassa kuvassa on esitetty liitoksen arvioitujen taloudellisten vaikutusten ajallinen kohdentuminen. Tehtyjen tutkimusten valossa on selvää, että kuntaliitosten taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta useiden vuosien jälkeen. Tällöinkin vaikutusten arviointi on hankalaa kuntien velvoitteiden muutosten ja muiden toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tämä tekee hankalaksi myös sen, miten kuntajakoselvityksessä voidaan taloudellisia hyötyjä arvioida jo ennalta. On varmaan totta, että kuntaliitokset eivät yksin auta ja pelasta kuntien palveluita kuten Laesterä kirjoittaa artikkelissaan ”Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen”. Laesterän mukaan jopa hyvinkin oppineet yliopistoviisaat ovat todenneet, että liitoksella ei saada aikaan sellaista taloudellista hyötyä, jonka avulla kunnat pystyisivät turvaamaan palvelunsa maltillisella verojen korottamisella ja velkaantumisella tai että joidenkin tutkimusten mukaan liitoksilla ei ole saavutettu varsinkaan maaseudun kannalta mitään hyvää. Laesterän mukaan molemmat väitteet osoittavat, että kaikki tutkijat eivät ole oivaltaneet sitä, että liitokset ovat myös saneerausprosesseja eikä näin ollen ole tarkoituskaan, että palvelut säilyisivät entisinä. Kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa ja hyötyjen etsinnässä rajaudutaan Laesterän mukaan usein hyvin pieneen osaan ylintä hallintoa, vaikka olisi mahdollista saneerata ylintä operatiivista johtoa ja samalla suorittavaa hallintoa ja skaalaetuja voitaisiin saada kaikista tukipalveluista. Lisäksi kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa unohdetaan, että maaseudun kuihtuminen tai esim. koulun lakkauttaminen olisi seurannut ilman liitostakin. Edelleen Laesterä kirjoittaa, että liitoksia ei pidä tuomita, ennen kuin on kulunut riittävä aika liitossopimuksen umpeutumisesta ja että on huomattavissa, että suurimmissa liitoksissa henkilöstön eläköitymistä hyväksikäyttämällä ja sijaisuuksia karsimalla on saavutettu tuottavuuden kasvua. 77 4.4 Sopeuttamispotentiaalin etsintä –talousjohdon valmistelutyö Edellä konsultin tekemien painelaskelmien perusteella on todettu sopeutustarpeen olevan varsin suuri, lähes 100 milj. euroa, jos talouden kehitys jatkuu entisellään ja mitään sopeutustoimia ei onnistuta toteuttamaan. Talousjohdon valmistelutyöryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja etsiä sopeutus- ja tulonlisäysmahdollisuuksia sekä itsenäisinä kuntina että kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien omien arvioiden mukaan sopeutusmahdollisuudet vuosina 2014-2016 ovat seuraavat: Arvio säästöpotentiaalista 2014-2016 itsenäiset kunnat Lahti Hollola Nastola Iitti Kärkölä Hämeenkoski Yhteensä 35 000 000 7 400 000 5 000 000 2 000 000 500 000 100 000 50 000 000 Edellä olevat ovat pääosin arvioita siitä mahdollisuudesta, johon kolmen vuoden sisällä olisi mahdollisuus, mikäli vaikeita päätöksiä onnistutaan tekemään. Hollolan kunnan osalta valtuusto on jo päättänyt 7 milj. euron sopeutuksesta ja Lahdessa ja Nastolassa sopeutustyö on käynnissä. Kärkölän osalta sopeutustarve on muita kuntia suurempi erityisesti kun tarkastellaan lisäksi taseen kertyneitä yli- alijäämiä, sillä Kärkölän kunnalla on ainoana selvityskunnissa kertynyttä alijäämää. Sopeutusmahdollisuus pienempien kuntien osalta on kuitenkin varsin pieni osa koko sopeutustarpeesta. Tästä huolimatta jokaisen kunnan tulisi pystyä sopeuttamaan toimintaansa vuosien 2014-2016 aikana ja päätökset sopeutuksesta olisi tehtävä vuoden 2014 aikana. 50 miljoonan euron sopeutus riittäisi kattamaan sopeutustarpeesta kuitenkin vain n. puolet eli itsenäisten kuntien mahdollisuudet saada talous tasapainoon ovat riittämättömät. Talousjohdon valmistelutyö on em. sopeutusmahdollisuuden lisäksi sisältänyt yhdessä konsultin kanssa toteutettua arviointia siitä, millaisia mahdollisuuksia uudella isommalla kunnalla voisi olla jos päätöksiä kyetään tekemään ja uuttaa kuntaa johtamaan siten, että mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Myös toimintaympäristön muutosten tulee olla suotuisia. Sopeutuspotentiaalin hahmottelussa ei ole otettu kantaa siihen, ovatko vaikeatkin päätökset tehtävissä tai kuinka poliittiset päätöksentekijät päätöksiä onnistuvat tekemään. Luvut ovat varsin spekulatiivisia, sillä työssä ei ollut mahdollista tässä vaiheessa tehdä tarkempia laskelmia eikä myöskään toimintaympäristön tulevaisuuden muutoksia kuten esim. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallien tuomia muutoksia ole voitu arvioida. Palveluverkon osalta on arvioitu karkealla tasolla tehostamismahdollisuuksia esim. aiemmin toteutettujen keskittämisten perusteella, mutta konkreettisten esitysten puuttuessa on näiden vaikutusten 78 arviointi jäänyt myös kovin yleiselle tasolle. Talouskonsultin kokemusta kuntajaon muutosten tuomista hyöyistä on myös hyödynnetty potentiaalin arvioinnissa. Kyseessä ovat siis mahdollisuudet joiden toteutuminen voidaan kyseenalaistaa. Sopeutuspotentiaalin arvioinnissa ja pohdinnan tarkoituksena on kuitenkin ollut hahmottaa, millaisia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävissä, jos kunnat puhaltaisivat yhteen hiileen ja näin ollen saataisiin uuden kunnan elinvoimaisuutta parannettua ja tätä kautta vaikutuksia tulisi myös työllisyyteen sekä verotulojen myönteiseen kehitykseen. Huomioitavaa on tietenkin, että säästö- ja tulonlisäysmahdollisuudet eivät toteudu heti v. 2017 vaan tarkasteluajanjakson tulisi olla riittävän pitkä, kuten kuntajaon taloudellisten vaikutusten arviointia koskevassa kappaleessa on todettu. Uuden kunnan osalta säästöpotentiaalia tai lisätuloja talouden tasapainottamiseksi on arvioitu tulevan seuraavista kokonaisuuksista: VUOSITUOTOT/SÄÄSTÖT (2017-) ICT-kust. Säästö 2 600 Itsenäisyyden kustannukset (mm. demokratian kustannukset) Eläköityminen, jos 25 % täytetään kaikki toimialat, johtotason päällekkäisyydet 3 200 28 662 Muu arvioitu säästö toiminnan tehostumisesta (tukipalvelut, yhdistämiset) 10 000 44 462 MYÖHEMPINÄ VUOSINA (v. 2020-) TOTEUTUVAT KASVAVAT MENONVÄH./TUOTOT Elinvoimaisuuden myötä työttömyysasteen lasku 12 prosenttiin (tuotoksi laskettu tästä 50 %) 12 500 Verotulojen kasvu kilpailun vähentymisen myötä Investoinnit joita ei tarvitse tehdä (2020-) 10 000 18 000 40 500 KERTALUONTOISET TUOTOT Omaisuuden myynti (vuosien 2017-2020 aikana) Yhdistymisavustus (kolmelle vuodelle jaksotettuna) 3 500 8 000 ICT-kustannuksista saatava säästö (2,6 milj. eur/vuosi) on arvioitu ICT-alatyöryhmän ja konsultin tekemän työn perusteella. Taloudellisia hyötyjä on aikaansaatavissa yhden tietohallinnon mallissa ja ulkoistamalla ICT-palvelutuotanto Ulkoistetun ICT-palvelutuotannon tavoitteena jo seuraavien viiden vuoden aikana on hyödyntää ICT-palvelutuotannon kustannussäästömahdollisuuksia ja ostaa kaikki kunnan tarvitsemat ICTpalvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. ICT:n osalta säästöpotentiaali on varovaisuuden periaatteella arvioitu, todellinen säästö on todennäköisesti vuosittain suurempi. Itsenäisyyden kustannuksilla (3,2 milj. eur/vuosi) tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka jokaisessa itsenäisessä kunnassa on olemassa. Voidaan puhua myös demokratian kustannuksista kuten valtuuston, hallituksen, lautakuntien, valmistelutyön, tarkastustoimen ja johtoryhmän kustannukset. Näiden kustannusten osalta on arvioitu kuuden kunnan kustannukset yhteensä ja vähennetty niistä arvioidut uuden kunnan vas79 taavat kustannukset. Uuden kunnan demokratiakustannusten tasoksi on arvioitu Lahden kaupungin nykyinen kustannus kerrottuna 1,14. Kerroin perustuu uuden kunnan valtuuston jäsenten lukumäärän kasvukertoimeen. Henkilöstövastaavien valmistelun pohjalta on tehty laskelmia, jossa on arvioitu eläköitymisen myötä mahdollisesti saatavaa säästöpotentiaalia. Sopeutuspotentiaaliksi laskelmissa on huomioitu säästömahdollisuus, jos vain 25 % eläköityvistä tehtävistä täytettäisiin (26 milj. eur). Tämä on varsin positiivinen arvio, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, mutta tarkoituksena on osoittaa, että eläköitymisellä on merkitystä kustannusten näkökulmasta ja 5 vuoden irtisanomissuojan merkitys lienee merkityksettömämpi jos eläköitymiset kohdentuvat sellaisiin tehtäviin joita ei tarvitse täyttää. Mikäli eläköitymisen säästöksi ei laskettaisi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä lainkaan, olisi sopeutuspotentiaali tältä osin n. 12 milj. euroa pienempi. On kuitenkin huomioitava, että jokaisen eläköityvän yhteydessä on tarkkaan pohdittava muut toiminnan järjestämisen mahdollisuudet ja pyrittävä siihen, että täyttämättä jääneiden tehtävien osuus on mahdollisimman suuri. Toki myös toiminnan ulkoistamismahdollisuudet on hyödynnettävä. Muun toiminnan tehostumisen ja palveluverkon optimoinnin (sis. mm. tukipalveluiden keskittäminen ja uudelleen organisointi) johdosta säästöksi on konsultti lisäksi arvioinut n. 10 milj. euroa. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös palveluverkkoon kajoamista ja uusista kustannustehokkaammista palvelujen järjestämistavoista päättämistä. Elinvoimainen kunta kykenee omalla toiminnallaan luomaan talouden kasvua, työllisyyttä ja tätä kautta verotuloja, joiden avulla palveluvelvoitteet kyetään osin kattamaan. Elinvoimainen kunta kykenee myös taloudelliseen ja muuhun yhteistyöhön niin, että se ei tarpeettomasti kilpaile yrityksistä ja veronmaksajista, vaan yhteistyössä alueen muiden kuntien, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa edistää oman kuntansa ja alueensa kestävää kehitystä. Tätä tavoitellaan myös uudessa kunnassa ja tavoitteen toteutumiseen perustuu myös arvio lisätulojen mahdollisuudesta –jos osataan tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan ja tehdä asioita yhteisen tavoitteen eteen aktiivisesti. Kunnan elinvoimaisuutta on arvioitu myös talouskonsultin työssä ja todettu, että suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet elinvoimaisen kunnan kriiteerien saavuttamiseen kuin yksittäisellä pienemmällä kunnalla. Mahdollisuudeksi on varovasti arvioitu työttömyyden alentumisen johdosta alenevat kustannukset n. 12,5 milj. euroa sekä monien tekijöiden summana myös verotulojen kasvuksi n. 10 milj. euroa. Tulevaisuustyöryhmän hahmottelemassa uuden kunnan visiossa todetaan: ”Lahden kaupunki on inhimillisen ympäristön ja yrittäjyyden helmi”. Tavoitteena on myös 1 %:n väestönkasvu, johon sopeutuspotentiaalina esitetty verotulojen kasvu osittain perustuu. Kuntajaon muutos antaa myös paremmat mahdollisuudet käyttämättä jäävän omaisuuden myyntiin sekä erilaisiin omaisuusjärjestelyihin. Omaisuusjärjestelyjen johdosta on arvioitu rahoitusvaikutusta n. 69 milj. euroa perustuen v. 2013 tasearvoihin, mutta ko. arvio ei ole mukana konsultin sopeutuslaskelmissa, jossa tarkastelunäkökulmana säästöjen tai lisätulojen osalta on nimenomaan tuloslaskelma ja toimintakate. Kertaluontoiseksi myyntivoitoksi on sen sijaan varovasti arvioitu vain n. 3,5 milj. euroa, mikä sen sijaan saattaa olla todellisuudessa suurempikin. Uuden kunnan tulevien investointien paremman koordinoinnin ja päällekkäisten investointien välttämisen myötä on karkeasti arvioitu säästävän myöhempinä vuosina n. 18. milj. euroa, joka on n. 20 % keskimääräisistä vuosittaisista investointimenoista. Arvio tästäkin on yleisellä tasolla, sillä myöhempien vuosien investointien koordinointia ja päällekkäisyyksiä ei tässä tarkemmin ole vielä pystytty arvioimaan. 80 4.5 Kuntien sopeutumismahdollisuudet itsenäisinä kuntina ja uuden kunnan sopeutusmahdollisuus –konsultin näkemys Säästöt – osa voi toteutua itsenäisinä kuntina ja osa vaatii kunnan yhdistämistä. Tämän dokumentin lopussa oleva taulukko pyrkii systematisoimaan kuntien sopeutumista itsenäisinä kuntina, yhteistyön kasvaessa itsenäisinä kuntina ja kuntaliitoksen jälkeen. Systematiikka johtuu siitä, että kunnat pystyvät sopeuttamaan palveluitaan itsenäisinä kuntina, jopa syventämään yhteistyötäkin itsenäisinä. Jossakin kohdin tulee kuitenkin raja sille, että kunnat joutuvat turvautumaan liitokseen saavuttaakseen lisää vaadittua sopeutumista. Kuntaliitostilanteessa sopeutuminen toteutuu ensiksi niin, että itsenäisyyden kustannukset poistuvat ja toisaalta erilaisista harmonisaatioista johtuen kustannukset joko kasvavat tai vähenevät (liitoksen mekaaninen toteutumien). Tällainen tyypillinen erä on esimerkiksi palkka- tai veroprosenttiharmonisaatio. Seuraavassa vaiheessa voidaan alkaa edistää varsinaista sopeutumista. Tässä tapauksessa voidaan tarkastella esimerkiksi päällekkäisiä virkajärjestelyjä (sopeuttava kuntaliitos). Kolmas liitoksen toteutumisvaihe perustuu tehostamiseen, tässä vaiheessa yksi kunta suuntaa voimavarojaan yhteisiä kilpailijoita vastaan yhtenä toimijana, ei useina yksittäisinä toimijoina. Tämä voi kasvattaa alueen tuloja. Tätä liitoksen toteuttamistapaa voidaan kuvata esimerkiksi liitoksen tehostavalla vaikutuksella. Edellinen perustuu Arto Kosken ja Eero Laesterän keskinäiseen liitoksen toteutumisen systematisointiin. Kuntien säästöpotentiaali itsenäisinä kuntina Talousjohtajat arvioivat yhdessä työryhmien kanssa yksittäisten kuntien sopeutumispotentiaalia. Tämä on noin puolet siitä tarpeesta, mikä riittäisi pitämään yksittäiset kunnat taloudellisesti tasapainossa. Oma arvioitu TASU TASU sopeutuminen meur TAE2014 2015 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola -2,5 -2,5 -2,5 -7,4 -336 -2,13 Hämeenkoski 0,0 0,0 0,0 -0,1 -48 -0,37 Iitti -0,7 -0,7 -0,7 -2,0 -288 -2,14 Kärkölä -0,2 -0,2 -0,2 -0,5 -105 -0,78 Lahti -11,7 -11,7 -11,7 -35,0 -340 -2,22 Nastola -1,7 -1,7 -1,7 -5,0 -332 -2,23 Yhdistelmä -16,7 -16,7 -16,7 -50,0 -325 -2,15 Taulukko 31: Kuntien itsensä arvioimat sopeutumismahdollisuudet (TAE – talousarvion toteutumisennuste) Uuden kunnan säästöpotentiaali Talousjohtajat ovat edellisen lisäksi arvioineet omassa työssään muiden työryhmien kanssa sopeutumispotentiaalin muutoksen uudessa kunnassa. Tästä arvioista on käytetty varovaisuusperiaatteen mukaisesti vain osia. Investointitulojen ylimääräinen kertymä ja päällekkäisten investointien poistuma on arvioitu toteutuvaksi kuuden vuoden aikana. Seuraava taulukko osoittaa, kuinka uusi kunta pystyisi aloittamaan toimintansa 21 prosenttiyksikön verokannalla. 81 Taulukosta käy ilmi Uuden kunnan arvioitu mahdollisuus tulojen lisäykseen, menojen vähennykseen, tiettyihin kertaluonteisiin tuloihin ja menoihin sekä yhdistymisavustukseen, joka on yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalla laskettuna. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015TASU 2016TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 153 285 153 975 155 051 155 909 156 762 157 618 158 469 159 316 160 153 160 971 Verotettava tulo 2 228 079 2 330 017 2 460 301 2 425 964 2 480 694 2 555 584 2 647 083 2 741 858 2 840 026 2 941 709 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 21,00 21,00 21,00 21,00 Muutos-% Veroprosentti Toimintakate 19,63 -683 755 -731 175 -766 585 -788 570 -811 677 -835 962 -859 388 -883 991 -909 829 -958 966 6,94 % Muutos Sopeutus, peruskunnat 4,84 % 2,87 % 2,93 % 2,99 % 0 -16 667 -16 667 -16 667 Sopeutus, uusi kunta, tulot Sopeutus, uusi kunta, menot 2,80 % 2,86 % 2,92 % 7 500 7 500 7 500 -14 500 -14 500 -14 500 5,40 % 0 Verotulot 504 282 518 117 553 573 563 578 576 932 590 517 627 998 649 888 672 548 696 006 Valtionosuudet 213 220 223 008 225 097 223 499 232 676 249 290 264 580 291 386 312 826 333 775 3 200 2 400 2 400 Rahoitustuotot ja -kulut 20 116 28 169 7 921 10 564 11 494 13 688 13 120 13 750 14 849 16 108 Vuosikate 53 863 38 119 20 006 9 072 9 425 17 532 46 310 71 033 90 393 86 922 Poistot 43 322 43 488 54 805 49 030 50 831 52 319 54 071 53 722 53 396 53 091 …josta yhdistämisavustus -1 500 Yksittäinen meno/tulo/liitos (yksittäinen tulo ja ICT-muutos) Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij. Kumulatiivinen ylij/alij./as 11 607 -7 912 -32 379 -39 747 -41 195 -34 587 -9 261 17 310 36 997 33 831 155 377 151 556 119 177 79 430 38 235 3 648 -5 613 11 697 48 694 82 526 1 014 984 769 509 244 23 -35 73 304 513 Nettoinvestoinnit 76 685 65 848 78 953 104 691 125 256 98 347 23 411 23 651 23 888 24 120 Lainakanta 1000 eur 459 039 550 673 674 917 841 640 995 625 1 106 514 1 080 189 1 027 831 956 349 888 570 Nettolaina 1000 eur 81 204 155 040 205 850 322 969 441 349 524 635 504 705 458 743 393 658 332 275 Nettolaina eur/as 530 1 007 1 328 2 072 2 815 3 329 3 185 2 879 2 458 2 064 Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 13,31 17,79 20,53 19,07 16,73 13,86 11,30 Taulukko 32: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. (TAE – talousarvion toteutumisennuste) Uuden kunnan tilanne verrattuna itsenäisten kuntien tilanteeseen Jos kunnat solmivat liitoksen vuonna 2017, ne ovat toivottavasti sopeuttaneet toimintaansa arvioimillaan määrillä. Valtiovarainministeriö laski, että liitos olisi lähes neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen (-46.000 euroa!). Myös tiedossa oleva valtionosuusuudistus ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Kunnat saisivat kahdeksan miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, mikä maksettaisiin kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni ja kuluu todennäköisesti fuusion järjestelyihin. 82 Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, sillä ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin Lahti joutuisi ehkä aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella. Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen liitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa, jotta myös tulovirrat kasvavat. TASU TASU Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,50 24,50 24,50 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 26,50 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,25 23,75 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 25,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61 TASU TASU Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 2015 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 20,25 20,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 21,00 21,00 21,00 21,00 Taulukko 33: Uuden kunnan veroprosentit ja veroprosentit verotasapainovaihtoehdossa, jos kunnat jatkavat itsenäisinä 83 5. Työryhmän esittämät linjaukset uuden kunnan muodostamiseksi Työryhmä- ja viranhaltijavalmistelussa on käsitelty taloudenhoitoon ja henkilöstöasioihin liittyviä linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Linjaukset on nimetty taloudenhoidon yleisiksi periaatteiksi ja henkilöstöasioiden osalta henkilöstöjohtamisen periaatteiksi. Osa linjauksista esitetään yhdistymissopimukseen, osa linjauksista ja tehtävistä esitetään yhdistymishallituksen tehtäväksi ja osa puolestaan uuden kunnan tehtäviksi. Myös tietohallinnon järjestämiseksi on esitetty linjauksia. 5.1 Taloudenhoidon periaatteet 5.1.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen Kaikkien selvityskuntien tulee hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä. Mikäli vuosien 2015-2016 aikana kunnissa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, on asia käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus päättää sellaisista uusista taloudellisia vaikutuksia tai muuta huomattavaa merkitystä sisältävistä uusista sopimuksista, joiden vaikutus jatkuu vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne käynnistä vuosina 2015-2016 ilman kuntien keskinäistä sopimusta taloussuunnitelman ulkopuolisia investointihankkeita tai muita toimenpiteitä, joilla on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia uudelle kunnalle. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta 2013. Kärkölän kunnan osalta nollatulosta tai alijäämien kasvamista koskeva tavoite on kuitenkin liian haastava, mutta Kärkölänkin tulee käyttää kaikki sopeutusmahdollisuudet, joihin kunta omalla päätöksenteollaan voi vaikuttaa. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistoimista vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä. Erityisesti Kärkölän tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin talouden sopeuttamiseksi sekä veroja korottamalla että palvelurakenteita sopeuttamalla ja toimintatapoja uudistamalla. Yhdistymishallituksella on oikeus tilanteen niin vaatiessa antaa poikkeuslupa em. tavoitteiden toteutumista koskien kesken siirtymäajan, ilman että yhdistymissopimusta tarvitsee muuttaa. Kuntarakennelakiin perustuen kunnalliset maksut ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhteneväiset uuden kunnan koko alueella 1.1.2017 alkaen. Myös poistosuunnitelmat yhtenäistetään Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston poistosuunnitelmasuosituksen mukaiseksi eli poistoaikoina käytetään alarajoja. Avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että käytännöt ovat samanlaiset koko uuden kunnan alueella. Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen määriteltävällä tavalla. Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto. Yhdistymishallitus valmistelee vuodelle 2017 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Talousarvioehdotuksessa taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää veroja vähintään saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään. Selvityksessä laadituissa laskelmissa on päädytty kunnallisveroprosentin osalta veroprosenttiin 21 %, jolla uuden kunnan on mahdollista saada talous tasapainoon, mikäli laskelmissa käytetyt muut taustaoletukset toteutuvat. Uuden kunnan alueella noudatetaan uuden kunnan ja sen tytäryhteisöjen toimesta yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan siirtymäkauden aikana uutta kuntajakoa vastaaviksi. Kun uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017, siirtyvät kaikkien liittyvien kuntien oikeudet, omaisuus, velat ja velvoitteet uuden kunnan nimiin. Kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja liikelaitosten osakkuudet siirtyvät uudelle kunnalle. Omaisuuden vastikkeeton tai käypää arvoa alemmalla hinnalla luovutus on kielletty siirtymäkauden aikana ilman yhdistymishallituksen lupaa. 5.1.2 Yhdistymisavustuksen käyttäminen Kuntarakennelain mukaan vuosien 2014—2017 alusta voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä annetaan yhdistyneelle kunnalle yhdistymisavustusta, joka maksetaan osissa uuden kunnan kolmena ensimmäisenä vuotena. Yhdistymisavustuksella on tarkoitus tukea kuntarakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisen kuntarakenteen muodostumista. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että: 1) uusi kunta on 4 c–4 e §:ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittaman selvitysalueen mukainen; 2) 4 d §:n 3 momentissa tarkoitetulla alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta; 3) yhdistyminen toteutetaan 4 i §:ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella; taikka 4) uuteen kuntaan sisältyy 4 f §:n 1 kohdassa tarkoitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet 6 §:ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen viimeistään 4 h §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettuna ajankohtana. Tuen suuruus riippuu yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä. Enimmäismäärä yhdistymisavustusta maksetaan kuntien yhdistymisiin, joissa on osallisena yli 6 kuntaa ja joiden asukasmäärä on vähintään 80 000 asukasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa (150 euroa /asukas, enimmillään miljoona euroa/yhdistyminen) maksetaan, kun kuntarakennemuutoksessa on mukana kunnan taloudellista tilannetta koskevan selvitysperusteen täyttävä kunta tai kuntia. 85 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Salpauskuntien yhdistämisavustus muodostuu 8 milj. euroksi yhdistyvien kuntien ja asukasluvun perusteella. Kuntarakennelain mukaan yhdistymisavustukset tulisi käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisen käyttöperiaatteista sovitaan yhdistymissopimuksessa. Yhdistymisavustuksen viimeistä maksuvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä. Yhdistymisavustuksen käyttöä on linjattu sekä kuntajakoselvityksen johtoryhmässä että talous- ja henkilöstötyöryhmässä. Yhdistymisavustus on päätetty käyttää seuraaviin kohteisiin: elinkeinojen vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, kolmannen sektorin toiminnan varmistaminen (2 milj. eur) käytännön yhdistymisestä aiheutuvat kustannukset esim. palkkojen yhdenmukaistaminen ja ICTkustannukset (järjestelmien yhtenäistäminen) (5 milj. eur) muutoksen hallinta ja työhyvinvointi (1 milj. eur) Yhdistymisavustusta ei käytetä investointimenojen kattamiseen eikä myöskään velan maksamiseen. 5.1.3 Uuden kunnan taloudenhoito Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena ja tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous. Talouden toteutumaseuranta on säännöllistä ja lainanottoa ja kustannusten kasvua tulee hillitä. Uuden kunnan taloudenhoidon tulee olla suunnitelmallista ja vastuullista turvaamalla kunnan talouden tasapaino kaikki tasapainon osatekijät huomioon ottaen. Uuden kunnan talousasioiden hoito on keskitetty ja kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut hankitaan tytäryhtiöltä. Konsernipalveluiden talous- ja rahoituspalvelut vastaa uuden kunnan taloushallinnosta ja suunnittelusta valtuuston ja hallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Tavoitteita veroprosentin voidaan kuitenkin asettaa. Talouskonsultin laskelmissa on käytetty uuden kunnan tuloveroprosenttina 21 %:a, jolla voitaisiin pärjätä jopa vuoteen 2023, mikäli säästöpotentiaalin toteuttamisessa onnistutaan ja työllisyyden ja elinvoimaisuuden kasvun kehitys on myönteinen. Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan jatkossakin kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto. Asukaskohtainen velkamäärä (ilman konsernilainoja) tulee pysyä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana. Yhdistyneiden kuntien henkilöstömäärä sopeutetaan henkilöstön työsuhdeturvasta huolimatta uuden kunnan tarpeisiin aktiivisilla henkilöstötoimilla hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet. Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien 2017-2019 aikana, ja siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy uuden kunnan henkilöstömäärän ja palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on: samasta työstä sama palkka työn vaativuuden arviointiin perustuen. 86 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava uuden kunnan tavoitteeksi ja työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä. 5.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen aluetta, joka sisältää uuden kunnan yhteiset linjaukset koko henkilöstöä koskevissa asioissa, tavoitteissa ja toimenpiteissä. Niitä määrittävät ja toteuttavat johto, henkilöstöpalvelut ja esimiehet yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. 1. Henkilöstön asema Henkilöstön asema määräytyy Kuntarakennelain (2009/1698) 29 §:n mukaisesti. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. 2. Henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet o o o o o yhdistyvät kunnat sitoutuvat siirtymäkaudella siihen, että niiden henkilöstöjohtaminen ja henkilöstöä koskevat päätökset tukevat uuden kunnan menestymistä kuntien yhdistyminen ja hallittu muutos toteutetaan hyvän henkilöstöjohtamisen tuella uuden kunnan henkilöstöjohtamista suunnitellaan ja toteutetaan strategialähtöisesti henkilöstöasioiden valmistelutyö aloitetaan heti valtuustojen yhdistymispäätösten tekemisen jälkeen. Henkilöstöasioiden valmistelutyöryhmänä toimii yhdistyvien kuntien henkilöstöasioista vastaavat viranhaltijat. varmistetaan henkilöstöresurssien toiminnallisten tarpeiden mukainen kohdentaminen sekä henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen uuden kunnan strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi 3. Muutoksen ja muutoksessa johtaminen Muutosviestintä kohdistuu koko henkilöstöön. Henkilöstön ajan tasalla pitäminen on tärkeää valmistelu- ja muutosvaiheissa. Henkilöstölle viestitetään säännöllisin väliajoin mitä tehdään, miksi tehdään, mitä se vaikuttaa ja millä aikataululla tehdään. Yhteisen toimintakulttuurin luominen. Valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen rakennetaan ja toteutetaan henkilöstöasioiden yhteisiä toimintaperiaatteita ja –käytäntöjä. Aktiivisen tiedottamisen ja avoimen toimintakulttuurin edistämiseksi toteutetaan koulutusta esimiehille ja henkilöstölle. Luodaan palautekanavat tukemaan yhteistä toimintakulttuuria. Yhdistymishallituksen työn tueksi tarvitaan riittävät henkilöstöresurssit yhdistymisen ja muutoksen johtamiseen. 4. Henkilöstöjohtamisen linjaukset ja toimenpiteet Kuntien henkilöstöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena yhdistymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Uuden kunnan henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä, kuten esimerkiksi palvelussuhdeasioita, henkilöstön uudelleen sijoittamista ja rekrytointia valmistelee henkilöstövastaavista koostuva ryhmä. Henkilöstövastaavaryhmän tehtävänä on mm. tukea muutoksen läpiviemistä ja henkilöstön sitoutumista uuteen organisaatioon, selvittää osaamis- ja rekrytointitarpeet ottaen huomioon palvelutarpeen ja tuotantotapojen muutok- 87 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti set ja nykyisen henkilötön poistuma, valmistella henkilöstön siirtyminen uuden kunnan palvelukseen, valmistella henkilöstön muutoskoulutus sekä selvittää palvelussuhteen ehdoissa ja palvelussuhteissa noudatetuissa menettelyissä ja etuuksissa olevat erot ja valmistella palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen. Seuraava suunnitelma on tehty oletuksella, että kuntien yhdistyminen tapahtuu 1.1.2017. Henkilöstöohjelma laaditaan vuoden 2016 aikana osana uuden kunnan strategiavalmistelua. Henkilöstösuunnitelma vuosille 2017-2021 laaditaan vuonna 2016. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon myös, että kuntataloutta vahvistetaan poistamalla päällekkäistä toimintaa ja keventämällä hallintoa. Tällöin huomioidaan eläkkeelle siirtymisten aiheuttamat muutokset henkilöstöresursseissa. Osaamisen johtamisen tavoitteena on, että uuden kunnan palveluksessa on pätevä ja osaava henkilöstö toteuttamassa tuloksellista toimintaa. Siihen pyritään toteuttamalla ennakoivaa osaamisen varmistamista ja osaavaa johtamista. Henkilöstön koulutustausta, pätevyydet ja työkokemus katsotaan voimavaraksi. Yhdistymispäätösten jälkeen hyödynnetään osaamiskartoituksia henkilöstön kehittämisen pohjana. Rekrytointi ja täyttölupamenettely: Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusi työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin 1.1.2015 alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen määriteltävällä tavalla. Palvelussuhde- ja palkkausasioissa luodaan yhteiset toimintamallit palkkausjärjestelmiin ml. tehtävän vaativuuden arviointi ja työsuorituksen arviointi, työaikajärjestelmiin ja palvelussuhteen ehtoihin sekä virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen. Yhdistyvät kunnat eivät tee yhdistymispäätöksen jälkeen siirtymäaikana sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Näitä voivat olla. mm. virka- ja työehtosopimusten tulkintakäytännöt, paikalliset virka- ja työehtosopimukset, tehtäväkohtaisten palkkojen olennainen korottaminen, uuden henkilöstöedut ja palkitsemisjärjestelmät sekä muut uudet palvelussuhteessa noudatettavat menettelyt ja etuudet. Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien 2017-2019 aikana, ja siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy uuden kunnan henkilöstömäärän ja palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on samasta työstä sama palkka. Uuden kunnan palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin. Yhteensovittaminen tehdään hinnoittelutasoissa olevien tehtäväkohtaisten palkkojen yleiseen palkkatasoon siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat säilytetään. Työhyvinvointi ja työturvallisuus: Henkilöstön työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon ja työpaikkojen välistä yhteistyötä vahvistetaan. Yhteistoimintaa uudessa kunnassa toteutetaan verkostoissa: luottamushenkilöjohto – viranhaltijajohto, työantaja – henkilöstön edustajat, työantaja – työterveyshuolto, yhteistyö yli toimialarajojen. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana. Muutosprosessin läpiviemiseksi määritellään pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tarvittava resursointi. 88 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti 5.3 Tietohallinnon järjestämisen periaatteet Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon järjestäminen uudessa kunnassa perustuu erillisen ICT-raportin skenaarioon, jossa tietohallinto järjestetään uudessa kunnassa, mutta ICT-palvelutuotantoresurssit ulkoistetaan ulkopuoliselle toimijalle. Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa markkinahintaiset ja laadukkaat ICTpalvelut keskitetyn tietohallinnon ohjauksessa. Tämä edellyttää, että uusi kunta tekee palvelusopimukset ulkoisen toimittajan kanssa. Tavoitteena on kustannustehokkuuden kasvattaminen: ICT-palvelutuotanto kehittyy jatkuvasti alenevin kustannuksin ja ICT-kustannuksia voidaan leikata merkittävästi (jopa -20%). Erillinen raportti liitteenä. 6. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista Työryhmä on käsitellyt kokouksissaan kuntajaon muutoksen etuja ja haittoja, joita on pohdittu sekä henkilöstö- että talous ja ICT-näkökulmasta työryhmätyöskentelynä. Alla koottuna keskeisimmät yhdistymisen edut ja haitat : EDUT Edunvalvonta: suurempi koko ja resurssit tehostaa edunvalvontaa, painoarvo ja merkittävyys vaikuttajana kasvaa Demokratia ja toimintakyky: päätöksenteon etääntyminen, tiedonsaanti vaikeutuu, organisaation joustavuus kärsii Säästömahdollisuus: ICT, henkilöstö (mm. eläköityminen), talous- ja yleishallinto, kiinteistöt ja tilankäyttö, investoinnit, tukipalvelut, palveluverkon optimointi kustannustehokkaalla tavalla Yhdistymis-fuusiokustannukset: (palkkojen yhteensovittaminen, järjestelmien yhteensovittaminen) ensimmäisinä vuosina, pitkän aikavälin säästöt näkyvät vasta myöhemmin Elinvoimaisuus: työpaikkaomavaraisuus, alueen vetovoimaisuus, kyky kestää ulkoisia vaihteluita, verotulojen kasvumahdollisuus, suurien infra-hankkeiden toteuttamismahdollisuus, yhdyskuntarakenteen toimivuus Palvelut: joku maksaa aiempaa enemmän (verovaroillaan muiden menoja), yksilöllinen palvelutarjonta voi heikentyä, palveluverkko saattaa harventua keskittämisen myötä 89 HAITAT Toimintakyky: vahva taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys, haavoittuvuus vähenee, parempi työnantajakuva, työvoimapulan vähentyminen ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, rahoituksen saaminen edullisemmin Yhdistymisavustus Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Polemiikki-lehden artikkelissa Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti lähettää seuraavat terveiset kuntapäättäjille: ”Kuntatalous on epätasapainossa ja kestämättömällä uralla. Tilanne ei korjaudu ilman merkittäviä ja laaja-alaisia rakenteellisia uudistuksia. Kuntapäättäjien pitäisi kääriä hihat ja palata nopeasti kuntien ja kuntayhtymien toiminnan kaukokatseiseen ja rohkeaan kehittämiseen. Perusoikeuksien toteuttaminen vaatii uusia toimintamalleja ja innovatiivisia ajatuksia. Tietotekniikka antaa aivan uusia mahdollisuuksia, samoin robottitekniikka. Suomi ja Suomen kunnat voivat olla positiivisen muutoksen etulinjassa. Tähän mahdollisuuteen on tarpeen tarttua. Palveluissa kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä, ei organisaatiokeskeistä.” 7. Jäsenet ja kokoukset Salpausselän kuntajakoselvityksen talous- ja henkilöstötyöryhmään kuuluvat: Puheenjohtaja: Jari Salonen, Lahti Varapuheenjohtaja: Hannu Siljander, Hollola Sihteeri: Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, Hollolan kunta Jäsenet Hollola: Kari Sulonen, varalla Veli Penttilä, Hannu Siljander, varalla Jari Salminen Hämeenkoski: Hannu Heikkilä, varalla Aino-Maija Aarnikoivu, Leena Parikka varalla Heidi Hiidenheimo Iitti: Merja Seppälä, varalla Heikki Leinonen, Heikki Hiltunen, varalla Jenni Vilen Kärkölä: Tapio Kulmala, varalla Kimmo Tenhunen, Tuija Nummela, varalla Marja-Liisa Ylitalo Lahti: Jari Salonen, varalla Jorma Ratia, Rami Lehto, varalla Maarit Tuomi Nastola: Harri Niemi, varalla Raimo Laine, Marja Kaitainen, varalla Raimo Peltola Muut läsnäolijat Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä 1.4.2014 alk. Johtoryhmän puheenjohtajat Reijo Oksanen, Nastola Matti Siirola, Hollola Esa Lehtinen, Iitti 90 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Kuntajohtajat Jyrki Myllyvirta, Lahti Päivi Rahkonen, Hollola Pauli Syyrakki, Nastola Pentti Toivanen/ Riku Rönnholm (11.3. alk.), Iitti Erja Viitala, Kärkölä Anja Brofeldt, Hämeenkoski Muut asiantuntijat Mika Mäkinen, Lahti Lotta Mikkola, Nastola Heikki Kantola, Iitti Anja Vitie, Kärkölä Minna Nevavuo, Kärkölä Sirpa Selonen, Hämeenkoski Anne-Maj Salmi, Lahti Hilkka Myllymäki, Hollola Riitta-Liisa Linden, Nastola Marko Monni, Lahti Kati Manninen, Nastola Työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran 9.1.2014 ja tämän jälkeen seuraavasti: 28.1.2014, 18.2.2014, 11.3.2014 ja 1.4.2014 (väliraportointi), 22.4.2014, 13.5.2014 ja 3.6.2014 (loppuraportointi). Alla kokoukset teemoittain: Pvm Aihe 9.1.2014 Työryhmän tehtävät, toimintatavat ja tavoitteet, työsuunnitelma ja työn lähtökohdat, työryhmän jäsenten esittely Työsuunnitelman täsmentäminen, kunnittaiset talouskatsaukset 28.1.2014 18.2.2014 11.3.2014 1.4.2014 Henkilöstöasioiden ja rakenteen kunnittainen nykytilan kuvaus, ICT-asioiden nykytilan kuvaus ja ICT-työryhmän työsuunnitelma, työn yhteen sovittaminen henkilöstötyöryhmän kanssa Henkilöstövastaavien työsuunnitelma, tilannekatsaukset valmistelutyöhön, väliraportin sisältö, valtuuston kokoukseen liittyen palautteiden läpikäynti, ryhmätyö: talouden tasapainon edellytykset ja keinot Väliraportointi: talous, henkilöstö, ICT ja konsulttiselvitys 22.4.2014 Henkilöstövastaavien työstä raportointi, tilannekatsaus talous- ja ICT-valmisteluun, kuntajaon muutoksen edut ja haitat –työryhmätyöskentely 13.5.2014 Talousvastaavien valmistelutyö, yhdistymisavustuksen käyttäminen, valtuuston yhteiskokouksen kyselyn vastaukset, edut ja haitat, yhdistymisavustuksen käyttäminen -työryhmätyöskentely Loppuraportti ja johtopäätökset työryhmän työskentelyn tuloksena 3.6.2014 91 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Lähteet Arto Koski, Anni Kyösti & Jaana Halonen: Opittavaa kuntaliitosprosesseista, META-arviointitutkimus 2000luvunkuntaliitosdokumenteista Arttu-tutkimushanke, esitysmateriaali Kauppalehti 25.3.2014 Kuntalehti 3/2014, Eero Laesterä Kuntaliitto tiedote 12.2.2014 Kuntaliitto tiedote 8.2.2013 Kuntataloustiedote 4/2013 Laesterä Eero: Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen Sinervo Lotta-Maria, 2011 Suomen Kuvalehti 2013, Meklin Pentti Tilastokeskus, Valtioneuvoston Kanslia: Tulo- ja kustannuskehityksen toimikunta VM: Budjettikatsaus 2014 (syyskuu 2013) Liitteet Salpausselän seutu –ICT loppuraportti (kommentoimaton) Sopeutuminen itsenäisissä kunnissa ja kuntaliitoksen jälkeen 92 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmä ICT-toiminnot –alatyöryhmä Loppuraportti Pvm: 9.6.1014 Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 1 (37) 28.5.2014 Sisä ltö 1 JO H D AN TO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 2 Seudullinen ICT-yhteistyö ................................................. 6 ICT-toiminnan kustannukset .............................................. 7 I C T - y m p ä r i s t ö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 4 ICT-ympäristön uusimistarpeet .......................................... 16 Tietohallinnon organisointi ............................................... 17 Toiminnan pääprosessit ................................................... 19 P r o j e k t i s a l k k u . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 9 S o p i m u s s a l k k u . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0 J ä r j e s t e l m ä k a r t t a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0 Kokonaisarkkitehtuurikuvaukset ........................................ 20 Tietoturvaperiaatteet ...................................................... 20 ICT-johtamisen työkalujen tilanne ...................................... 21 Yhteenveto seudun ICT:n nykytilasta .................................. 22 Tärkeimmät kehityskohteet .............................................. 22 Kaikki kehityskohteet ..................................................... 27 ICT -PALVE LUID E N O R G AN ISO IN TI UU D E SSA K UN N ASS A . . . . . . . . . . 3 0 4.1 4.2 5 2 2 3 3 4 5 ICT:N K E H ITYSK O H TE E T . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 2 3.1 3.2 3.3 4 t a u s t a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . tavoitteet ja tuotokset ......................................... läpivienti .......................................................... organisointi ...................................................... hyödyntämät työmenetelmät ................................. rajaukset .......................................................... ICT -YM PÄR ISTÖ N N YK YTILA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 2.11 2.12 3 Projektin Projektin Projektin Projektin Projektin Projektin Tehtävien ulkoistaminen ja keskittäminen ............................ 31 ICT-palvelutuotannon organisointivaihtoehdot ....................... 33 E TE N EM ISPO LK U . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 5 5.1 Toteutussuunnitelma ...................................................... 37 Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 2 (37) 28.5.2014 1 JOHDANTO 1.1 PROJEKTIN TAUSTA Projektissa kartoitettiin Salpausselän seudun kuntien (Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola) ICT-ympäristön nykytila, kuvattiin kehittämiskohteet, tunnistettiin vaihtoehtoiset toimintamallit sekä luotiin etenemisehdotus kuntajakoselvityksen päätöksenteon pohjaksi. Selvitykseen sisältyvien kuntien maantieteellinen sijoittuminen on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalueen kuntien sijoittuminen. Kuntaliitosselvityksellä on oma sivustonsa osoitteessa www.salpauskunta.fi. 1.2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TUOTOKSET Projekti kattoi seuraavat osa-alueet: 1. ICT:n nykytilan kuvaus ja analysointi 2. Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien tunnistaminen ja arviointi 3. Etenemissuunnitelman muodostaminen Projektissa olivat mukana Salpausselän kuntajakoselvitykseen kuuluvat kunnat: Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Nastola ja Lahden kaupunki. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 3 (37) 28.5.2014 Projekti tuotti seuraavat lopputuotokset: Kuvaus ICT:n nykyisestä organisoimisesta (kuvattu jäljempänä tässä dokumentissa) Kuntien toiminnan peruspalvelut ICT-järjestelmät ICT-projektisalkku ICT-sopimussalkku ja –kustannukset Kuntien kootut tietoturvaohjeet Kuntien kootut kokonaisarkkitehtuurikuvaukset (kuvattu jäljempänä tässä dokumentissa) Loppuraportti (tämä dokumentti), joka sisältää o koosteen nykytilan kuvauksesta ja analyysistä, o kehityskohteiden kuvaukset sekä o etenemispolun. Yksityiskohtaiset tiedot kuntien toiminnan peruspalveluista, ICT-järjestelmistä, ICT-projektisalkusta ja ICT-sopimussalkusta ja –kustannuksista koostettiin Salpausselän kuntien jatkokäyttöä varten. 1.3 PROJEKTIN LÄPIVIENTI Projekti toteutettiin 3.3.2014 – 30.5.2014 välisenä aikana ja se jakautui seuraaviin päävaiheisiin: Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analyysi Vaihtoehtoiset toimintamallit Vaihtoehtojen arviointi Toteutuksen suunnittelu Yhdistymisselvityksen ja sopimuksen valmistelu Projekti toteutettiin yhteistyössä työhön osallistuvien Salpausselän seudun kuntien sekä Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon kanssa. Projekti kuuluu VM:n asettamaan kuntien ICT-muutostukiohjelmaan VM139:00/2013. Valtionvarainministeriö tuki projektia rahoittamalla konsultointitukea, työvälineitä sekä osallistumalla projektin ohjaamiseen. 1.4 PROJEKTIN ORGANISOINTI Projektin omistajana toimi ohjausryhmä. Työn läpiviennistä vastasi projektin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Marko Monni. Projekti toimi Salpausselän talous- ja henkilöstöhallinnon työryhmän alatyöryhmänä, jonka yläpuolella on Salpausselän kuntajakoselvityksen ohjausryhmä. Nimi Kunta Marko Monni Lahden kaupunki Minna Rehn Lahden tietotekniikka Ossi Korhonen VM Mikko Talsi Sofigate Oy Taulukko 1. Projektin ohjausryhmä Rooli puheenjohtaja ohjausryhmän jäsen VM:n ohjaus kokonaisvastuu toimituksesta Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Nimi Marko Monni Minna Rehn Kati Manninen Vitalij Järvensivu Anja Vitie Sampo Syrjäläinen Heikki Kantola Hanna Majurinen Ilkka Hiltunen Mikko Talsi Taulukko 2. Projektiryhmä Valtiovarainministeriö Kunta Lahden kaupunki Lahden tietotekniikka Nastolan kunta Hämeenkosken kunta Kärkölän kunta Hollolan kunta Iitin kunta VM Sofigate Oy Sofigate Oy 4 (37) 28.5.2014 Rooli puheenjohtaja työryhmän jäsen työryhmän jäsen työryhmän jäsen työryhmän jäsen työryhmän jäsen työryhmän jäsen VM:n sisällöllinen ohjaus konsulttituki konsulttituki 1.5 PROJEKTIN HYÖDYNTÄMÄT TYÖMENETELMÄT ICT-johtamista arvioitiin ICT Standard Forumin Tietohallintomallin pohjalta (kuva alla, ks. lisätietoja sivuilta www.tietohallintomalli.fi). Järjestelmälistaus kuvattiin JHS179-pohjalle. Järjestelmien päällekkäisyyksiä tarkasteltiin ICT-ympäristökartan avulla. Käytännön työskentelymenetelmät koostuivat työpajoista ja sähköisen päätöksentekotyökalu ICT Roundtablen hyödyntämisestä, kuntakohtaisesta tietojen keruusta sekä tietojen asiantuntijaanalyysistä. Kuva 2. ICT Standard Forumin Tietohallintomalli. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 5 (37) 28.5.2014 1.6 PROJEKTIN RAJAUKSET Tietojen keruu Projektin laajuuteen kuului tietojen keruu hyödyntämällä JHS179 sekä Tietohallintomallin kuvauspohjia mutta tietohallinnon ja toimialojen haastattelut rajautuivat laajuuden ulkopuolelle. Kustannustiedot Tiukan työmäärän ja tietojen saatavuuteen liittyvien rajoitusten johdosta tarkasteltaviin ICTkustannustietoihin jouduttiin tekemään rajauksia: Kustannustiedoista puuttuvat henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset sekä Iitin ja Nastolan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ICT-kustannukset Kärkölä ja Hollola on käsitelty yhtenä kokonaisuutena, koska Hollola tuottaa suurimmaksi osaksi Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Kustannustietojen rajaukset ilmenevät tarkemmin luvusta 2.2.1. ICT-tietojärjestelmäsalkku Työryhmä kokosi tietojärjestelmäsalkun VM:n JHS179-kuvauspohjalle. Ohjausryhmä rajasi työskentelyä siten, että mukaan otettiin ainoastaan tärkeimmät järjestelmät. ICT-ympäristön kuvauksen tarkoituksena oli ensi sijaisesti palvella kehityskohteiden tunnistamista. Kaikkiaan seudun kunnilla on käytössään yli 300 eri ohjelmistotuotetta, jos saman valmistajan tiettyyn ohjelmistoperheeseen kuuluvat tuotteet lasketaan erikseen. Lahden kaupungin järjestelmäkartta on tuotettu Efecte-työkalusta eikä sisällä kaikkia JHS 179-pohjan edellyttämiä tietoja. Tietojen täydentäminen kaikkien järjestelmien osalta olisi ylittänyt projektille varatun työmäärän, eikä olisi projektin tavoitteiden kannalta ollut oleellista. ICT-projektisalkku Työryhmän projektisalkku sisältää tiedot, jotka kunnilla oli saatavilla. Kaikkia tietoja ei saatu kaikkien projektien osalta kasaan. Projektisalkun analyysi tapahtui kehityskohteiden tunnistamisen yhteydessä projektin työpajassa. Kun työryhmä tunnisti kehittämiskohteita työpajassa, heitä pyydettiin nostamaan kehityskohteiden joukkoon projektisalkusta yhteisen kunnan kannalta tärkeimmät asiat. Tietohallinnon kypsyysanalyysi Tietohallinnon kypsyysanalyysi ei sisältynyt projektin laajuuteen. Tietoturvaohjeet ja kokonaisarkkitehtuuri Tietoturvaohjeista ja kokonaisarkkitehtuurista projektiin sisältyi ainoastaan olemassa olevien kuvausten kokoaminen yhteen, ei uusien kuvausta tuottamista. Toiminnan/toimialojen tarpeet Työryhmä edusti kuntien tarpeita projektissa. Toimialojen edustajien haastattelut eivät sisältyneet projektin laajuuteen. Työryhmän kuvaamat kehityskohteet ja ICT:n organisointivaihtoehdot käytiin läpi kuntien johdon työpajassa. Varsinaisen kehityssuunnitelman laatiminen kuntien palvelutoimintaa tukevan ICT-ympäristön tavoitetilasta on rajattu tämän selvitystyön ja työn tulokset sisältävän loppuraportin (tämä dokumentti) ulkopuolelle. Kehityssuunnitelman toteutuksesta ja tuottamisesta päätetään projektisuunnitelman mukaisesti erikseen nykytilan kartoituksen ja analysoinnin jälkeen. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 6 (37) 28.5.2014 2 ICT-YMPÄRISTÖN NYKYTILA 2.1 SEUDULLINEN ICT-YHTEISTYÖ Seudulla on useita ICT-yhteistyön muotoja, jotka on koottu oheiseen taulukkoon. Tärkeimmät yhteistyömuodot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ja niiden edellyttämät tietojärjestelmät. Yhteistyöstä huolimatta työryhmän tunnistamissa kehityskohteissa korostui tarve sekä perustietotekniikan että operatiivisten järjestelmien yhtenäistämiselle. Palvelu Järjestäjä Tuottaja Käyttäjät Lisätietoja Talous- ja henkilöstöhallinto Päijät-Tili, jonka kunnat omistavat Päijät-Tili Oy Hämeenkoski, Nastola, Hollola, Kärkölä Palvelu sisältää prosessit ja järjestelmät Päijät-Tili on yhdistymässä Calpro Oy:hyn Talous- ja henkilöstöhallinto Lahden kaupunki Calpro Oy Lahden kaupunki Sosiaali- ja Päijät-Hämeen perusterveydenhuolto sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Iitti, Nastola Sosiaali- ja Hollolan kunta perusterveydenhuolto Peruspalvelukeskus OIVA (PHSOTEY:n konesaleissa) Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä, (Asikkala, Padasjoki) Vesihuolto ja Xpipeohjelmisto Lahden kaupunki Lahti Aqua Lahden kaupunki, Nastola, Hollola, Kärkölä Tekninen toimi: TeklaGIS Lahden kaupunki Lahden kaupungin tekninen toimi, LTT:n käyttöpalvelut, Tekla Nastola, Hollola, Kärkölä Kytkentäydin ja tietoverkot LTT DNA Kaikki muut kunnat paitsi Iitti Kärkölän kunnan ICT- Kärkölä palvelut Hollola Kärkölä Seutu AD, Seutu Intra Palveluja käyttävät kunnat LTT Lahden kaupunki, Nastola, Kärkölä, Hollola, (Heinola, Padasjoki, Orimattila) eli kaikki muut paitsi Iitti ja Hämeenkoski Koulujen ohjelmistot Palveluja käyttävät kunnat Starsoft Oy Kaikki seudun kunnat Kunnilla erilliset sopimukset Päätelaitteiden elinkaarenhallinta Palveluja käyttävät kunnat 3Step IT Oy Lahti, Nastola, Kärkölä Kunnilla erilliset sopimukset Taulukko 3. Seudullisen ICT-yhteistyön muodot. Lisäksi Päijät-Hämeen liiton maakunnallinen ICT-selvitys tehtiin projektin aikana Kuntien Tiera Oy:n toimesta. Tämä selvitys on nyt loppuraporttivaiheessa, mutta sen pohjalta ei tämän projektin aikana ole tullut tietoon konkreettisia etenemisvaihtoehtoja, jotka nyt vaikuttaisivat Salpausselän seudun ICT-loppuraporttiin. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 7 (37) 28.5.2014 2.2 ICT-TOIMINNAN KUSTANNUKSET ICT-kustannuksiin sisältyvät sopimussalkun eli ICT-ostojen kustannukset sekä kuntien tietohallinnon omat kustannukset, kuten henkilöstö- ja tilakustannukset. Kustannustiedot on jaoteltu kunnittain, toimialoittain sekä ICT-ympäristön osa-alueittain. Tietohallintojen omat kustannukset on laskettu vähentämällä kunnan ICT-kokonaiskustannuksista sopimussalkun eli ICT-ostojen arvo. Tietohallintojen omat kustannukset näkyvät toimialatarkastelussa luokassa ”jakamattomat” ja ICT-ympäristön osa-aluetarkastelussa luokassa ”muu kustannus”. Lahden kaupungin ja LTT:n ICT-kehityskustannukset sisältyvät lukuihin poistoina ja näkyvät luokassa ”Muu palvelu” yhdessä konsultointipalveluiden kanssa. Yksityiskohtaiset tiedot ICT-sopimussalkusta ja –kustannuksista on koostettu Salpausselän kuntien käyttöön. Tämä luku kuvaa keskeiset tulokset. 2.2.1 Kustannustietojen rajaukset Kustannustiedot perustuvat kuntien tietohallinnon raportoimiin ICT-sopimusten vuosikustannuksiin sekä kunnan ICT-kokonaiskustannuksiin. ICT-kustannusten seurannan käytännöt ja tarkkuustaso vaihtelivat suuresti eri kuntien välillä. Lahden kaupungilla on ylivoimaisesti suurin osa ICT-kustannuksista (85%), ja kaupungin kustannustiedot perustuvat varsin luotettavasti vuoden 2013 toteutuneeseen laskutukseen. Henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset Henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset eivät sisälly lukuihin, koska palveluita tuottavien Calpro Oy:n ja Päijät-Tili Oy:n kustannuksista ei ollut mahdollista erotella ICT:n osuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ICT-kustannukset Peruspalvelukeskus OIVA tuottaa Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. OIVAn ICT-ostopalveluiden kustannukset on jyvitetty sitä käyttäville kunnille suhteessa niiden asukaslukuun. OIVA:n ostopalveluiden arvo on n. 22€ per kunnan asukas. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) tuottaa Iitin ja Nastolan kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Iitin ja Nastolan kuntien sote-palveluiden ICT-kustannukset puuttuvat tarkastelusta, koska PHSOTEY:n kuntakohtaisista ICT-kuluista ei ollut käytettävissä tietoa. Jos vertailukohtana käytetään OIVAn aiheuttamia kustannuksia, Iitin ja Nastolan ICTkustannukset per asukas olisivat OIVAn kustannustasolla n. 22 euroa korkeammat. Vastaavasti Seudun ICT-kokonaiskustannukset nousisivat n. 0,5 miljoonaa euroa 13,5 miljoonaan euroon. Kärkölän kunnan ICT-kustannukset Hollolan kunta tuottaa Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Kärkölän osuus ei ollut eroteltavissa Hollolan sopimussalkun kustannuksista, joten kunnat on esitetty luvuissa yhtenä kokonaisuutena. Sekä kustannukset että asukasluvut on laskettu yhteen. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 8 (37) 28.5.2014 2.2.2 ICT:n vuosikustannukset Kuntien yhteenlasketut ICT-kustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa. Kuntien vertailussa on huomattava yllä mainitut rajaukset ja erityisesti se, että Nastolan ja Iitin sote-palveluiden ICTkustannukset puuttuvat luvuista. Yhteenvetona on, että ICT-vuosikustannukset per asukas ovat Lahden kaupungissa yli 100 €/asukas, kun taas muut kunnat sijoittuvat karkeasti välille 50-70€/asukas. Näihin lukuihin päädytään olettamalla, että Iitin ja Nastola sote-palvelut oletetaan tuotettavan peruspalvelukeskus OIVAn kustannustehokkuudella per asukas. Lahden korkeampaa kustannustasoa selittävät osittain seuraavat tekijät: ICT-järjestelmäkartta ja –palveluvalikoima on Lahdessa kattavampi kuin muissa kunnissa Lahdessa toimialojen pääkäyttäjät lasketaan ICT-kustannuksiksi Lahden kehittämisinvestointien taso on korkeampi kuin muissa kunnissa Lahti tuottaa alueen keskuskuntana ICT-palveluja muille kunnille. Kunta ICT-kustannukset yhteensä M€/v Tietohallintohenkilöstöä Kunnan asukasluku Kustannukset per asukas € Lahden kaupunki 11,0 55,9 103 352 107 Hollola+Kärkölä 1,2 3,4 24 092 50 Nastola 0,4 3,0 14 965 25* Iitti 0,3 2,0 6 986 43* Hämeenkoski 0,15 1,0 2 085 70 13,0 65,3 156 224 84 Taulukko 4. Seudun ICT-kustannukset kunnittain. *=Sote-palveluiden ICT-kustannukset puuttuvat Nastolan ja Iitin kuluista, OIVAn kustannustasolla lisäkustannus olisi n. 22€/asukas. Lahden kaupungin hallitseva osuus kustannuksista ilmenee hyvin alla olevasta kuviosta. Muut viisi kuntaa muodostavat yhteenlaskettunakin vain n. 15 % ICT-vuosikustannuksista. ICT-kustannukset kunnittain Lahden kaupunki Hollola+Kärkölä Nastola Iitti Hämeenkoski 3% 2%1% 9% 85 % Kuva 3. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen kunnittain. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 9 (37) 28.5.2014 2.2.3 ICT:n vuosikustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain ICT-kustannukset jakaantuvat karkeasti kahtia: lähes 2/3 on ostopalveluita yrityksiltä tai Lahden Tietotekniikalta (LTT) koskien lähinnä perustietotekniikkapalveluita. Hallinnon ja toimialojen asiakassovellukset kattavat yhteensä noin kolmasosan ICT-kustannuksista. Ao. taulukossa ”Muut kustannukset” on laskettu vähentämällä kunnan ICT-kokonaiskustannuksista sopimussalkun eli ostopalveluiden arvo. Muut kustannukset sisältävät mm. kuntien henkilöstö- ja tilakustannuksia. ”Muu palvelu” sisältää mm. konsultointia ja poistoina kirjattuja kehittämiskustannuksia. ICT-kustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain Asiakassovellukset (toimiala) 5% Muu kustannus 5% HelpDesk 21 % 5% Asiakassovellukset (hallinto) Päätelaitteet Tietoliikenne (myös puhe) 9% Muu palvelu Runkoinfra 14 % 10 % Käyttäjäsovellukset Sovellusinfra 10 % 11 % 10 % Kuva 4. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen ICT-ympäristön osa-alueittain. ICT-ympäristön osa-alue Kustannukset M€/v Asiakassovellukset (toimiala) 2,8 Muu kustannus 1,8 HelpDesk 1,4 Asiakassovellukset (hallinto) 1,4 Päätelaitteet 1,3 Tietoliikenne (myös puhe) 1,3 Muu palvelu 1,1 Runkoinfra 0,7 Käyttäjäsovellukset 0,6 Sovellusinfra 0,6 Yhteensä 13,0 Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 10 (37) 28.5.2014 Taulukko 5. Seudun ICT-vuosikustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain. 2.2.4 ICT:n vuosikustannukset toimialoittain Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kattavat kolmasosan kustannuksista. Toiseksi suurin kustannuserä on ”Jakamattomat”, joka pitää sisällään mm. kuntien päätelaite-, runko- ja sovellusinfrakustannuksia, joita kunnat eivät ole jyvittäneet eri toimialoille. Sivistys- ja tekninen toimiala sekä hallinto muodostavat loput kustannuksista keskenään suurin piirtein samankokoisina osa-alueina. Kustannusten tarkastelussa on huomattava aiempana kuvatut rajaukset. Iitin ja Nastolan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ICT-kustannukset sekä kaikkien kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ICT-kustannukset puuttuvat luvuissa. Jos oletetaan, että Iitin ja Nastolan kuntien sote-palvelut tuotettaisiin peruspalvelukeskus OIVAn kustannustasolla per asukas, sotepalveluiden osuus ICT-kustannuksista nousisi hieman noin 35%:iin kokonaiskustannuksista. Muutos luvuissa ei olisi siten kovin merkittävä. ICT-kustannukset toimialoittain Sosiaali ja terveys Jakamattomat Sivistys Hallinto Tekninen ja ympäristö 14 % 33 % 17 % 17 % 19 % Kuva 5. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Kustannukset M€/v Sosiaali ja terveys 4,3 Jakamattomat 2,5 Sivistys 2,2 Hallinto 2,2 Tekninen ja ympäristö 1,8 Yhteensä Taulukko 6. Seudun ICT-vuosikustannukset toimialoittain 13,0 Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 11 (37) 28.5.2014 2.2.5 Suurimmat toimittajat Seuraavissa kaavioissa on kuvattu seudun suurimmat toimittajat laskemalla yhteen eri kuntien sekä OIVAn sopimussalkkujen eli ostopalveluiden arvot. Lahden tietotekniikan (LTT) ostot ulkoisilta palvelutoimittajilta sisältyvät suurimpien toimittajien lukuihin mutta sen oman toiminnan kustannukset eivät, koska LTT on taseyksikkönä osa Lahden kaupunkia. LTT:n kokonaiskustannus on n. 6,2M€/v, joka sisältää ulkoiset palveluostot. LTT:n ostopalveluiden ostot on kuvattu sopimussalkusta, josta luvut on otettu mukaan laskelmaan. Seudun suurimmat toimittajat 3% 5% 5% 4% 20 % 9% 19 % 10 % 12 % DNA Atea Oy Kuntien Tiera Oy 3 Step IT Oy CGI Tieto Elinar Oy Ltd Ilona IT Oy Tekla Oyj Konttoritaito Oy 13 % Kuva 6. Seudun suurimmat ulkoiset toimittajat Toimittaja Kustannukset M€/v DNA Oy 1,4 Atea Oy 1,2 Kuntien Tiera Oy 0,9 3 Step IT Oy 0,8 CGI Oy 0,7 Tieto Oy 0,6 Elinar Oy Ltd 0,3 Ilona IT Oy 0,3 Tekla Oyj 0,3 Konttoritaito Oy 0,2 Yhteensä Taulukko 7. Seudun suurimmat ulkoiset toimittajat 6,7 Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 12 (37) 28.5.2014 Tarkasteltaessa Lahden kaupunkia erikseen, suurimpien toimittajien lista muuttuu hieman (kuva ja taulukko alla). Lahden kaupungin suurimmat ulkoiset toimittajat Atea Oy 5% DNA 4% Kuntien Tiera Oy 5% CGI 21 % 3 Step IT Oy 6% Tieto Elinar Oy Ltd 6% Ilona IT Oy 17 % 9% Tekla Oyj Konttoritaito Oy 12 % 15 % Kuva 7. Lahden kaupungin suurimmat toimittajat. Toimittaja Kustannukset M€/v Atea Oy 1,2 DNA Oy 1,0 Kuntien Tiera Oy 0,9 CGI Oy 0,7 3 Step IT Oy 0,5 Tieto Oy 0,4 Elinar Oy Ltd 0,3 Ilona IT Oy 0,3 Tekla Oyj 0,3 Konttoritaito Oy 0,2 Yhteensä Taulukko 8. Lahden kaupungin suurimmat ulkoiset toimittajat 5,8 Hollolan, Kärkölän, Iitin, Nastolan ja Hämeenkosken suurimmat ulkoiset toimittajat on kuvattu oheisessa kuviossa ja taulukossa. OIVA ja Lahden kaupunki on poistettu luvuista. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 13 (37) 28.5.2014 Muiden kuntien suurimmat toimittajat 3 Step IT Oy 3%2% DNA Microsoft 4% 5% 26 % 6% Lahden kaupunki Tieto Starsoft Oy Atea Oy/Microsoft 7% Lahden tietotekniikka Lahden kaupunki/Tekla Aditro Oy 12 % 23 % 12 % Kuva 8. Muiden kuntien suurimmat toimittajat. OIVA ja Lahti eivät ole mukana luvuissa. Toimittaja Kustannukset M€/v 3 Step IT Oy 0,2 DNA Oy 0,2 Microsoft Oy 0,2 Lahden kaupunki 0,1 Tieto Oy 0,1 Starsoft Oy <0,1 Atea Oy/Microsoft <0,1 Lahden tietotekniikka <0,1 Lahden kaupunki/Tekla Oy <0,1 Aditro Oy <0,1 Yhteensä 0,8 Taulukko 9. Hollolan, Kärkölän, Iitin, Nastolan ja Hämeenkosken suurimmat ulkoiset toimittajat. OIVA ja Lahden kaupunki on poistettu luvuista. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 14 (37) 28.5.2014 2.3 ICT-YMPÄRISTÖ Kuntien ICT-ympäristö koostuu oheisen kuvan esittämistä osa-alueista. Kuvaus perustuu työryhmän tuottamaan järjestelmälistaukseen, joka sisältää vain tärkeimmät järjestelmät. ICTympäristön kuvauksen tarkoituksena oli ensi sijaisesti palvella kehityskohteiden tunnistamista. Kaikkiaan seudun kunnilla on käytössään yli 300 eri ohjelmistotuotetta, jos saman valmistajan ja samaan ohjelmistoperheeseen kuuluvat tuotteet lasketaan erikseen. ICT-järjestelmät on koostettu erikseen Salpausselän kuntien käyttöön. Kuva 9. ICT-ympäristön kokonaiskuva Alla olevassa taulukossa 10 on listattu seudun kuntien ICT-toiminnan volyymit kunnittain. Mukana ovat ainoastaan kuntien omat volyymit, ei ostopalveluiden tai muiden palvelutuottajien, kuten Peruspalvelukeskus OIVAn ICT-volyymeja. Kunnilla ei ollut täysin eksaktia ja ajantasaista tietoa volyymeistä, joten konesaleja ja palvelimia lukuunottamatta yhteenlasketut luvut on pyöristetty lähimmän sadan tarkkuuteen. Kuntien henkilöstön osalta kyseessä on kunnan palveluksessa olevat (sekä vakituiset että määräaikaiset) henkilöt. OIVAn osalta kaikki henkilöt ovat Hollolan kunnan palveluksessa, mutta OIVA tuottaa Sote-palveluita Hollolan lisäksi Asikkalalle, Kärkölälle, Hämeenkoskelle ja Padasjoelle. Taulukossa 11 on analysoitu seudun päällekkäisten ratkaisujen määrää eri osa-alueilla. Kehittämiskohteita tunnistetiin työpajassa sekä ICT Roundtable-työkalussa ja ne on kuvattu seuraavissa luvuissa. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 15 (37) 28.5.2014 Tarkastelun kohde Hämeenkoski Nastola Kunnan asukasluku 2 085 14 965 6 986 22 007 68 575 217 1 3 Pöytäkoneet 23 Kannettavat 28 Kuntien henkilöstön lkm ICT-henkilöstöä (htv) Tabletit Iitti Hollola Lahti Yhteensä 4 744 103 352 n. 154 000 767 + 862 (Oiva) 41 n. 6 500 n. 9 000 2 3,4 0 55,9 n. 65,3 531 293 326 24 4 590 n. 5 800 60 41 418 12 1 460 n. 2 000 20 970 n. 1 000 1 185 n. 200 700 n. 800 9 MAC-koneet Älypuhelin Kärkölä 30 10 25 38 300 106 500 Konesalit/laitetilat 1 2 1 2 1 7 Palvelimet 4 17 20 14 295 350 Matkapuhelin n. 900 Taulukko 10. ICT-toiminnan volyymit (yhteenlasketut luvut pyöristetty lähimmän sadan tarkkuuteen lukuun ottamatta konesaleja ja palvelimia). ICT-ympäristö Kuvaus Päätelaitteet • Päätelaitteet on hankittu kuntakohtaisesti, mutta usein samoilta toimittajilta • Tablettien kysyntä on laskenut vähäiseksi Käyttäjäsovellukset • Vaihteleva määrä Microsoftin tuotteita käytössä eri versioina ja eri hankintasopimuksilla Sosiaali- ja terveystoimialan sovellukset • Käytössä on Effica (peruspalvelukeskus OIVA) sekä Pegasos (Lahti) • Muina sovelluksina käytössä Winhit ja Commit • Sote-palveluiden kehittämisessä tunnistettiin käynnissä oleva Kiila-hanke Sivistystoimialan sovellukset • Starsoftin oppilaitosjärjestelmät ovat käytössä kaikissa kunnissa • ATP Origo on hallitsevassa asemassa kirjastopalveluissa • Varhaiskasvatuksessa Effica on suosittu mutta käytössä on myös muita Teknisen toimen sovellukset • Lahden Tekla GIS on seudullinen ratkaisu - Iitti ja Hämeenkoski ei mukana • Ruoka- ja siivouspuolella on kilpailevia ratkaisuja Hallinnon sovellukset • Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelminä käytössä lukuisia keskenään kilpailevia ratkaisuja, mutta kunnat ovat pitkälti ulkoistaneet palvelut joko Päijät-Tili Oy:lle tai Calpro Oy:lle. Päijät-Tili Oy on yhdistymässä Calpro Oy:n kanssa, mikä johtanee järjestelmien yhtenäistymiseen. • CPU Kassapankki on käytössä muutamassa kunnassa • Dokumenttien hallinnassa oli lukuisia kilpailevia ratkaisuja, joista kehittyneimmät ovat Lahden Sähke-vaatimukset täyttävät Doris (IBM:n tuotteet) ja Tweb-ratkaisut • Työajanseurannassa ja työvuorojen suunnittelussa on käytössä kilpailevia ratkaisuja • ITSM-työkalu (Efecte) ja puhelinvaihde Aastra ovat käytössä Lahdessa Infrapalvelut • Muutamilla kunnilla omia konesaleja, DNA hallitseva seudullinen toimittaja • Runsaasti fyysisiä palvelimia, erilaisia kuntakohtaisia ratkaisuja kapasiteettipalveluissa, hallintasovelluksissa sekä portaali- ja sähköisten palveluiden alustoissa Taulukko 11. ICT-ympäristön päällekkäisyyksien analysointia eri osa-alueilla Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 16 (37) 28.5.2014 2.4 ICT-YMPÄRISTÖN UUSIMISTARPEET Päätelaitteiden, työasemaohjelmistojen ja infrapalveluiden osalta seudun kuntien nykytilanne on suhteellisen hyvä. Uusimistarpeita on jonkin verran mutta ne ovat seudun ICT:n kokonaisuudessa varsin pieniä. Uuden kunnan näkökulmasta esiin nousi tarve päätelaitteiden, työasemaohjelmistojen ja infrapalveluiden yhtenäistämiselle. Asiakassovelluksissa sen sijaan on kehittämistarpeita erityisesti, jos tarkastellaan tilannetta seudullisena kokonaisuutena. Eri kunnilla on käytössään lukuisia päällekkäisiä sovelluksia, joista raskaimmat ICT-investoinnin liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Myös kuntien hallintopalveluissa on tarve sekä kehittää että yhtenäistää toimintaa ja tietojärjestelmiä. Nykytilan analyysistä nousi esiin lukuisia kehityskohteita, jotka on kuvattu jäljempänä tässä loppuraportissa. Päätelaitteet Hollola, Kärkölä ja OIVA Hämeenkoski Iitti Työasemaohjelmistot Operatiiviset järjestelmät Infrapalvelut Hollolassa ja Hollolassa tilanne hyvä Kärkölässä tilanne hyvä Hollolassa ja OIVAssa Kärkölässä uusimistarpeita: työasemaohjelmistot jonkin verran vanhaa palveluna laitekantaa Kärkölässä ja OIVAssa Jatkuva palvelu uusimistarpeita, tilanne (pöytäkoneet ja parantumassa: kannettavat 3-4 v) Kärkölässä vanhoja ohjelmistoja (muutamia kymmeniä); OIVAssa päivitystarpeita, päivitystyöt käynnissä Hollolassa ja Kärkölässä uusimistarpeita: Päijät-Tilin -palvelut (laskutus, raportointi, hr-järjestelmä ja kytkennät käyttövaltuuksien hallintaan) Tilanne hyvä Tilanne hyvä Uusimistarpeita Uusimistarpeita Uusimistarpeita Ei jatkuvaa palvelua, koulujen työasemat uusittu n. 3 v sitten Työasemaohjelmistot vakioimatta, päivityksiä tarvitaan Sote-palveluiden tilanne kuten Hollolassa (OIVA tuottaa Hämeenkosken palvelut) 2 vanhaa Windows sovelluspalvelinta, 2 Linux palvelinta uusittu Tilanne hyvä Tilanne hyvä Tilanne tyydyttävä Tilanne tyydyttävä Ei jatkuvaa palvelua, 3-4 vuoden uusimisväli, koulutoimessa 4 v Ostetaan pilvipalveluna Tieran kuntatoimisto (Elisa tuottaa) Personec R:n tuki palkanlaskennassa loppuu vuonna 2014 Joitakin päivitystarpeita Infra äskettäin uudistettu OIVAssa uusimistarpeita: Asikkalan vanhan potilastietojärjestelmän (Pegasos) ja vanhojen Efficakantojen tietojen sähköinen arkistointi ratkaistava Nykyisellä Efficalla ei päästä Kanta 2 –järjestelmään, joten se on vaihdettava tai uusittava. Kiilahanke ei ehtine ajoissa. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Nastola Valtiovarainministeriö 17 (37) 28.5.2014 Päätelaitteet Työasemaohjelmistot Operatiiviset järjestelmät Infrapalvelut Tilanne hyvä Tilanne hyvä Tilanne tyydyttävä Tilanne hyvä Jatkuva palvelu Jatkuva palvelu, (työasemat ja päivityksiä käynnissä kannettavat 36 kk, koulutoimessa 48 kk, tabletit 24kk, monitoimilaitteet 36 kk) Lahti Tilanne hyvä Jatkuva palvelu / elinkaarenhallinta (pöytäkoneet 4 v, kannettavat 3 v), Jonkin verran uusimistarpeita, Tilanne parantumassa Microsoftin tuotteet vakioidaan vuonna 2014 (Office, Exchange), Tietoturvaohjelmisto vaihtumassa AD-ympäristö juuri päivitetty, Timeconin palvelimen tuki päättyy vuonna 2014 Pääjärjestelmien tilanne hyvä Uusimistarpeita Seudullisesti uusimistarpeita: Sotessa (Pegasos) ja hallinnossa seudulla erilaisia ratkaisuja, materiaalihallinto (WebMarela), hankinnoista maksuun –prosessi (Basware), työajan seuranta ja – suunnittelu, Lotus Notes yhä osittain käytössä (mm. www-sivut) AD-ympäristön päivitys suunnitteilla (2008), tallennus- ja varmennusympäristö menossa kilpailutukseen, raudassa 3-4 v kierto, seutuintran uusiminen kesällä 2015 Taulukko 12. ICT-ympäristön uusimistarpeet 2.5 TIETOHALLINNON ORGANISOINTI Tietohallinnon organisointia tarkasteltiin Tietohallintomallin mukaisten tehtäväkokonaisuuksien ja roolien näkökulmasta. Alla oleva kuviot esittävät eri kuntien ICT-organisoitumista. Hollolan kunta tuottaa Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Lahti taas ostaa suurimman osan palveluista taseyksiköltään Lahden Tietotekniikalta. Liiketoimintayhteistyö ja ylimmän johdon rooli vaihtelivat jonkin verran kunnittain. Lahtea lukuun ottamatta melkein kaikissa kunnissa ICT:n johtamisesta oli vastuussa yksi henkilö, joka toimi avainroolissa usealla eri Tietohallintomallin osa-alueella. Nastolalla, Lahdella ja Iitillä oli lisäksi muita henkilöitä tietohallinnossa tai ICT-palvelutuotannossa. Toimialoilla on kaikissa kunnissa vahva rooli toimialakohtaisten ICT-ratkaisuiden hankinnassa, joskin tietohallinnon konsultoivaa roolia on pyritty viime aikoina vahvistamaan. Tietohallinnon avainhenkilö vastaa kaikissa kunnissa toimialariippumattomien ja yhteisten ratkaisuiden hankinnasta. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 18 (37) 28.5.2014 Kuntien tietohallinnon organisointi Tietohallintomalli LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ Hollola Kärkölä* Hämeenkoski Tietohallintopäällikkö Talousjohtaja Kunnan sihteeri Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista Konsernipalveluiden johtaminen Vastaa tietohallinnon eri osaalueista Kunnan ja hallinnon johtaminen Kunnan ja hallinnon johtaminen Kunnan Johtoryhmä STRATEGIA JA HALLINTO Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista HANKINNAT JA TOIMITTAJAYHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN Toimialat Toimialat Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista ATK-vastuuhenkilö PALVELUIDEN JOHTAMINEN ICT-palvelutuotanto * Hollolan kunta vastaa suurelta osin Kärkölän kunnan ICT-palveluiden tuotannosta Kuva 10. Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien ICT:n organisointi. Kuntien tietohallinnon organisointi Tietohallintomalli Nastola LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ STRATEGIA JA HALLINTO HANKINNAT JA TOIMITTAJAYHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN Iitti Hallintojohtaja Kunnanjohtaja Kunnan ja hallinnon johtaminen Kunnan ja hallinnon johtaminen IT-asiantuntija Hallinto- ja talousjohtaja Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista Toimialat Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista IT-tuki (2 hlö) ATK-vastuuhenkilö PALVELUIDEN JOHTAMINEN Työasemapalvelut Kuva 11. Nastolan ja Iitin kuntien ICT:n organisointi. ICT-palvelutuotanto Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 19 (37) 28.5.2014 Oheinen kaavio kuvaa Lahden kaupungin tietohallinnon ja Lahden tietotekniikan välistä työnjakoa tavoitetilassa. Tällä hetkellä toiminta ei täysin vastaa kaavion kuvausta. Kuntien tietohallinnon organisointi Tietohallintomalli Lahti Tietohallintojohtaja LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ Tietohallinnon johtaminen ja tietoturva STRATEGIA JA HALLINTO Tietohallintosuunnittelija Tietohallintosuunnittelija KA-mallin kehittäminen ja KA-työn ohjaaminen ICT-laadun määrittäminen ja mittareiden toteutus Kustannusseuranta HANKINNAT JA TOIMITTAJAYHTEISTYÖ LTT Konsernipalvelu -johtaja Hallinnon ja tukipalveluiden johtaminen Toimitusjohtaja Palvelupäälliköt Toimialojen tukeminen ICT-asioissa Tietotekniikkapalveluiden johtaminen ja tuottaminen PROJEKTIEN JOHTAMINEN Tietotekniikka -päällikkö PALVELUIDEN JOHTAMINEN Konesalipalvelut Tietoliikennepalvelut Suunnittelupäällikkö Helpdeskpalvelut Järjestelmäpalvelut Puhelinvaihde Toimialat Määrittävät omat tarpeensa ICT-palveluille ja toiminnan kehittämiselle, Tietohallinto ja Lahden tietotekniikka tukevat kehittämistyötä ja lisäksi hoitavat Sitossa ja Tekyssä ICT-palvelutuotantoa Palveluhenkilöstö Helpdesk Konesali-, tietoliikenneja järjestelmäpalvelut Puhelinvaihde Kuva 12. Lahden ICT:n organisointi 2.6 TOIMINNAN PÄÄPROSESSIT Työryhmä listasi kuntien pääprosessit erilliseen taulukkoon. Kuntien päätoimintojen jaottelu oli hyvin samankaltainen pieniä terminologisia eroja lukuun ottamatta. Ainoa merkittävämpi eroavaisuus oli siinä, että ateria-, siivous-, tila- ja kiinteistönhoitopalvelut oli luokiteltu joko hallintoon/keskitettyihin tukitoimintoihin tai teknisen toimen palveluihin. Projektissa kuvattiin kuntien toiminnan pääprosessit ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.7 PROJEKTISALKKU Työryhmä kokosi eri vaiheissa olevat kehitysprojektit ja projekti-ideat projektisalkuksi. Projektisalkku sisältää yhteensä 60 projektia, jotka jakautuvat eri vaiheisiin seuraavasti: Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 20 (37) 28.5.2014 13 ideointi 21 valmistelu tai suunnittelu 25 toteutus 8 tuotantoonsiirto 1 jäädytetty 1 siirretty Lähes kaikki projektit olivat Lahdesta ja Hollolasta. Muissa kunnissa ei juuri ollut tunnistettuja projekteja. Tilanne kuvaa selkeästi kehittämisinvestointien painottumista suurempiin kuntiin. Muissa kunnissa tietohallinnon painopiste on palvelutuotannon johtamisessa ja hankinnoissa kehittämisen jäädessä vähäisempään rooliin. Kun työryhmä tunnisti kehittämiskohteita työpajassa, heitä pyydettiin nostamaan kehityskohteiden joukkoon projektisalkusta yhteisen kunnan kannalta tärkeimmät asiat. Kuntakohtaisesti projektissa kuvattiin ja analysoitiin projektisalkun tiedot tarkemmin ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.8 SOPIMUSSALKKU JHS179 mukainen sopimussalkkuun koottiin osallistuvien kuntien tärkeimmät ICT-sopimukset. Sopimusten vuosiarvot toimivat keskeisenä tietolähteenä ICT-kustannusten analyysissä. Kuntakohtaisesti projektissa kuvattiin ja analysoitiin ICT-sopimussalkku ja -kustannukset tarkemmin ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.9 JÄRJESTELMÄKARTTA Työryhmä kokosi listan kuntien tärkeimmistä tietojärjestelmistä. Tietojen pohjalta koottiin ICTympäristön kokonaiskuva (aiempi luku), jonka tarkoituksena oli ensisijaisesti auttaa tunnistamaan järjestelmiin liittyviä kehityskohteita. Kuntakohtaisesti projektissa listattiin ICT-järjestelmien tiedot ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.10 KOKONAISARKKITEHTUURIKUVAUKSET Kunnilla ei ollut kattavia ja ajantasaisia kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia. Työryhmä tunnisti tarpeen kokonaisarkkitehtuurin ohjaamiselle kehityskohteena. 2.11 TIETOTURVAPERIAATTEET Lahden kaupungilla, Nastolalla, Hämeenkoskella ja Hollolalla oli tietoturvaohjeistusta, joka koottiin yhteen. Tarve uuden kunnan yhtenäiselle tietoturvapolitiikalle ja –ohjeistukselle nousi esiin kehityskohteena. Tietoturvaperiaatteet koottiin yhteen. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 21 (37) 28.5.2014 2.12 ICT-JOHTAMISEN TYÖKALUJEN TILANNE Oheinen kuva esittää Tietohallintomallin 10 tärkeimmän työkalun tilanne seudullisen ICTjohtamisen näkökulmasta. Uudessa kunnassa on suositeltavaa ottaa käyttöön yhteiset johtamisen työkalut ja kehittää pidemmälle tässä projektissa tuotettuja projekti-, sopimussalkku-, järjestelmäkartta- ja IT-budjettikuvauksia. Työryhmä nosti esiin tärkeimmät kehityskohteet, jotka löytyvät jäljempänä tästä dokumentista. Kuva 13. ICT-johtamisen kymmenen tärkeintä työkalua Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 22 (37) 28.5.2014 3 ICT:N KEHITYSKOHTEET 3.1 YHTEENVETO SEUDUN ICT:N NYKYTILASTA Kuva 14. ICT:n nykytilan yhteenveto 3.2 TÄRKEIMMÄT KEHITYSKOHTEET Työryhmä tunnisti kehityskohteita työpajoissa sekä ICT Roundtable-työkalun avulla. Tärkeimmiksi valitut kehityskohteet on kuvattu tässä luvussa. Kaikki tunnistetut kehityskohteet sisältyvät seuraavaan lukuun. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 23 (37) 28.5.2014 3.2.1 Kehityskohde: Sote-perusjärjestelmien kehittäminen Kuvaus Sote-sektorin perusjärjestelmät ovat kuntajakoselvityksen toiminta-alueella erilaiset. Kuntajakoselvityksessä joudutaan ottamaan kantaa sote-sektorin perusjärjestelmään, sillä perusjärjestelmiä on sekä selvityksessä mukana olevissa kunnissa (Lahti), Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä että Hollolan kunnan Oiva-liikelaitoksessa. Oiva –liikelaitos tuottaa palveluita muillekin kuin selvityksessä mukana oleville kunnille. Sote-sektorin kustannukset ovat kokonaisuudessaan kasvussa ja muodostavat jo tällä hetkellä reilun puolet jokaisen kunnan talouden menoista. Lisäksi maakunnan tasolla perusjärjestelmät vaihtelevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä järjestelmänimikkeiden (Pegasos ja Effica) että samojen järjestelmien (eri organisaatioiden Efficat) installaatioiden välillä. Tämä aiheuttaa hankaluutta tietojen näkyvyydessä ja tietojen siirtymisessä eri organisaatioiden välillä. Nykyiset järjestelmät ovat lisäksi elinkaarensa loppuvaiheessa, joten järjestelmien kokonaisuudistaminen on lähivuosina ajankohtainen. Kiireellisyys Taloudellisesti merkittävin kehityskohde, jota ei kuitenkaan voida toteuttaa kiireellisesti. Hyödyt kunnan toiminnalle Tehokkuuden kasvaminen, organisaatioiden välisten toimintojen tehostuminen, päällekkäisen työn väheneminen Hyödyt kuntalaisille Palvelun parantuminen, tietojen hyvin järjestetty ja joustava yhteiskäyttö parantaa asiakaskokemusta Toteutuksen vaativuus Hanke on erittäin laaja, vaativa ja ajallisesti pitkäkestoinen Sopimuksellisesti kaikilla toimijoilla on oma sopimus omien ohjelmistotuottajiensa kanssa. Sopimusten laajentamista koskemaan uutta kuntaa ei ole tutkittu. Keskeisimmät riskit tämän hankkeen osalta ovat 1) rahallisen panostuksen riittävyys, 2) Laajan järjestelmähankkeen läpivientiin liittyvän osaamisen riittävyys sekä laadullisesti että määrällisesti. Lisätietoja Asiaan vaikuttavat lisäksi valtakunnallisen Kanta-ratkaisun toiminnallisuus sekä juuri tehdyn valtakunnallisen Sote-alueratkaisun toteutuminen. Lisäksi alueella käytävä ERVA-keskustelu (HUS vs. TAYS) vaikuttaa asiaan. Käynnissä oleva ns. Kiila-hanke, joka tuottaa vaatimusmäärittelyn sote-sektorin tietojärjestelmäratkaisusta. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 24 (37) 28.5.2014 3.2.2 Kehityskohde: Järjestelmäkentän yhtenäistäminen Kuvaus ICT-esiselvityksen perusteella kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kuntien järjestelmäkartassa on jossain määrin eroavaisuuksia. Työryhmän linjaus järjestelmäkartan yhtenäistämiseksi on, että ensimmäisenä toteutetaan parhaiden käytäntöjen levittäminen uuden kunnan toimintoihin ja kiireellisyysjärjestyksessä toisena on järjestelmien konsolidointi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi so. samanmerkkisten eri järjestelmäasennusten yhdistäminen yhteen asennukseen. Kolmantena kokonaisuutena on kokonaan uusien järjestelmien hankinta ja niiden järjestelmien, jotka ovat vain osittain käytössä, levittäminen koko uuden kunnan alueella. 1) Hyvät käytännöt Lahden dokumenttien ja asianhallintajärjestelmäratkaisu sekä sähköinen arkistointi 2) Järjestelmien konsolidointi Teknisen toimen järjestelmien yhdistäminen, tietojen yhdistäminen ja tietojen laadun parantaminen Intranet-järjestelmän yhtenäistäminen Opetustoimen tietojärjestelmien yhdistäminen Kirjastojärjestelmien yhdistäminen Sopimusten yhdistämien 3) Osittain käytössä olevien järjestelmien käytön laajentaminen / uusien järjestelmien hankinta Uuden kunnan www-sivusto Lisäksi merkittävä määrä yksittäisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käytössä vain Lahdessa Kiireellisyys Kiireellinen, osittain oltava valmis jo uuden kunnan syntyessä. Hyödyt kunnan toiminnalle Toiminnallisten prosessien yhtenäistyminen Hyödyt kuntalaisille Palveluiden yhdenvertaisuus mahdollistuu koko uuden kunnan alueella Toteutuksen vaativuus Toteutuksen vaativuutta kasvattaa toiminnan prosessien yhtenäistäminen ja sen muutoshallinta/johtaminen. Jokaisella kunnalla on omat sopimuksensa tietojärjestelmistä. Merkittävimmät riskit ovat resurssien riittävyys (raha, henkilöt), järjestelmien keskinäisten riippuvuuksien tunnistaminen sekä muutosjohtamisen onnistuminen Lisätietoja Toteutus edellyttää yhteisen tietoteknisen infrastruktuurin olemassaoloa Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 25 (37) 28.5.2014 3.2.3 Kehityskohde: Yhteisen ICT-infrastruktuurin rakentaminen Kuvaus Työryhmä on määritellyt yhteiset ICT-peruspalvelut: Tietoliikenne Palvelinkapasiteetti Työasemien elinkaaripalvelut (hankinta, hallinta, ylläpito) Mobiilipäätelaitteet (hankinta, hallinta, ylläpito) Käyttäjien hallinta Käyttäjien tukipalvelu (Helpdesk ja lähitukipalvelut) Perusohjelmistot Tietoturva ICT-peruspalvelut ovat toimiala- ja kuntariippumattomia, jolloin niiden yhteinen ja yhtäläinen käyttö on perusteltua. Kiireellisyys Suunnittelu ja toteutus aloitettava välittömästi, kun on tieto uuden kunnan syntymisestä, koska oltava valmiina uuden kunnan syntyhetkellä Hyödyt kunnan toiminnalle Päällekkäisyydet saadaan karsittua pois (taloudellinen hyöty). Voidaan tukea yhtenäisiä toimintatapoja uudessa kunnassa. Mahdollistetaan henkilöstön liikkuvuus (samat työkalut käytössä). Hyödyt kuntalaisille Kustannushyödyt ja asiointipalveluiden yhdenmukaisuus Toteutuksen vaativuus Vaativa tekninen projekti, hallinnollisesti vaativa. Vaatii vahvan johdon tuen ja hyvän muutosjohtamisen. Lisätietoja Hankkeen toteutuminen on edellytyksenä muiden järjestelmähankkeiden toteuttamiselle. 3.2.4 Kehityskohde: Talous ja henkilöstö – yhteinen toimittaja ja järjestelmä Kuvaus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palveluiden käyttöönotto (CalPro Oy ja PäijätTili Oy). CalPro tuottaa tällä hetkellä palveluita Lahden kaupungille ja Päijät-Tili Hollolalle, Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Nastola. Iitti tuottaa palvelut itse. Calpro Oy ja Päijät-Tili Oy fuusiotuvat vuoden 2014 aikana. Kiireellisyys Nykyisten suunnitelmien mukaisesti vuoden 2014 aikana. Hyödyt kunnan toiminnalle Toimintatapojen yhdenmukaistuminen talous- ja henkilöstöpalveluiden alueella. Hyödyt kuntalaisille Välilliset. Toteutuksen vaativuus Keskeisinä riskeinä on tunnistettu työnjaon onnistuminen palvelukeskusyhtiön ja sen asiakkaiden välillä sekä palvelukeskuksen sisäisten järjestelmien konsolidoinnin onnistuminen. Lisätietoja Calpron toimitusjohtaja vastaa hankkeen toteutumisesta. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 26 (37) 28.5.2014 3.2.5 Kehityskohde: Uuden kunnan tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon organisointi ja toimintatavat Kuvaus Työryhmä on tunnistanut ICT-henkilöstön työn jakautumisen tietohallintotyöhön ja ICT-palvelutuotantotyöhön kaikissa Salpausselän seudun kunnissa. Uudessa kunnassa on perusteltua hakea tehokkainta tapaa organisoida tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto heti liikkeellelähdössä. Kiireellisyys Mahdolliset rakennejärjestelyt tulisi tehdä nyt samassa yhteydessä kun uutta kuntaa muodostetaan, jotta ICT:n hyödyntäminen ei jää kiinni nykyisten resurssien sijainnista ja osaamisista. Hyödyt kunnan toiminnalle Kohdassa 4 on analysoitu eri vaihtoehtoja. Mikäli ollaan valmiita ulkoistamaan ICT-palvelutuotanto, voidaan sillä saada merkittäviä säästöjä uuden kunnan toimintaan. Hyödyt kuntalaisille Laadullisesti uusi kunta ja kuntalaiset hyötyvät ulkoistuksesta siinä, että henkilöriskit vähenevät ja voidaan ottaa käyttöön valmiiksi tuotteistettuja kaupallisesti toimivan ICT-toimittajan toteuttamia standardiratkaisuja Toteutuksen vaativuus Keskeisinä riskeinä on ammattitaitoisen hankinnan kilpailutuksen onnistuminen samalla aikataululla kun uusi kunta on tarkoitus muodostaa (vuosien 2015 2017 aikana). Koska uuden kunnan tietohallinnolla ei ole aiempaa kokemusta laajoista ulkoistuksista, tarvitaan kilpailutuksessa ulkoista osaamista. Lisätietoja Organisoinnin toteuttaminen edellyttää johdon linjausta ainakin palveluiden tuottamisen suhteen (ulkoistus vs. oma toiminta). Koska kyse on laajavaikutteisesta asiasta, joka koskee sekä henkilöstöä, tietohallintoa ja taloutta, on asian läpikäyntiä varten haastateltu suurimpien kuntien – Lahti, Hollola ja Nastola – virkamiesjohtoa – sekä käsitelty asia yhdessä kuntajohtajien kokouksessa 14.5.2014. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 27 (37) 28.5.2014 3.3 KAIKKI KEHITYSKOHTEET Kehityskohteet on seuraavassa kuvattu ICT-ympäristön osa-alueittain kiireellisyyden ja toteutuksen vaativuuden perusteella. Isot taistelut (kiireellinen, työläs toteuttaa) Nopeat voitot (kiireellinen, helppo toteuttaa) Talous ja henkilöstö: yhteinen toimittaja ja järjestelmä Uuden kunnan www-sivusto Yhteinen intra-/ekstranet Dokumenttien- ja asianhallinta: Lahden ratkaisuiden ja prosessien laajentaminen yhteiseen käyttöön (edellytyksenä sähköiselle asioinnille) Yhteinen sähköisen asioinnin ratkaisu Toiveiden tynnyri (ei kiireellinen, työläs toteuttaa) Työvuorojen suunnittelu: yhteinen työkalu (suunnittelun tehostaminen ja itsepalvelu) Mahdollisuudet (ei kiireellinen, helppo toteuttaa) Työajan seuranta: yhteinen ratkaisu, Lahden projektin lykkääminen Taulukko 13. Toimialariippumattomien sovellusten kehityskohteet. Isot taistelut (kiireellinen, työläs toteuttaa) Nopeat voitot (kiireellinen, helppo toteuttaa) Sote-järjestelmien kehittäminen (Kiila-hanke) Vanhojen sote-tietojärjestelmien tietojen arkistointi (vanhat Effica ja Pegasos –kannat) Soten sähköinen asiointi Tekninen toimi: yhteinen järjestelmä, tietojen yhtenäistäminen ja laatujen parantaminen (edellytyksenä sähköiselle asioinnille) Opetus: koulujen yhtenäinen perustietotekniikka ja sähköiset YO-kirjoitukset (2016) Toiveiden tynnyri (ei kiireellinen, työläs toteuttaa) Kirjastot: yhteinen järjestelmä käyttöön Iitissä ja Hämeenkoskella Tekninen toimi: yhteinen vesihuollon toimittaja, yhteiset tietojärjestelmät Mahdollisuudet (ei kiireellinen, helppo toteuttaa) Varhaiskasvatus: yhteinen järjestelmä Ruokahuolto: yhteinen järjestelmä, Lahden Aterian projektin lykkääminen Opetus: arviointi Peda.net-ratkaisun soveltuvuudesta laajempaan käyttöön Siivouspalveluiden yhteinen järjestelmä Taulukko 14. Toimialakohtaisten sovellusten kehittämiskohteet. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 28 (37) 28.5.2014 Infrapalveluiden osalta työryhmä totesi, että toimintatapoihin liittyvät kehityskohde ”Uuden kunnan ICT-palvelutuotannon organisointi ja toimintatavat” ja siihen liittyvät poliittiset valinnat ovat edellytyksenä sille, että infrapalveluille voidaan kuvata yksityiskohtaisempi tavoitetila ja etenemispolku. Isot taistelut (kiireellinen, työläs toteuttaa) Nopeat voitot (kiireellinen, helppo toteuttaa) Yhteiset käyttäjäsovellukset Yhteinen puhelinvaihde ja tietoliikenneratkaisu (kilpailutuksessa) Käyttövaltuushallinta ja kertakirjautuminen, Yhteinen henkilöstötiedon master-järjestelmä Yhteiset kapasiteetti- ja konesalipalvelut Toiveiden tynnyri (ei kiireellinen, työläs toteuttaa) Mahdollisuudet (ei kiireellinen, helppo toteuttaa) Työasemien ja palvelinten virtualisointi ja hallinta Päätelaitteiden hallinta (Iitti ja Hämeenkoski mukaan) ICT-palvelunhallinta: yhteinen työkalu ja prosessit Taulukko 15. Infrapalveluiden kehityskohteet. 3.3.1 Kehityskohteet toimintatavoissa Toimintatapoihin liittyvät kehityskohteet tunnistettiin Tietohallintomallin pohjalta. Oheinen kuvio osoittaa, mihin tietohallintomallin osa-alueisiin kehityskohteet liittyivät. Kuva 15. Toimintamallien kehittämiskohteiden kohdistuminen Tietohallintomallin osa-alueisiin Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 29 (37) 28.5.2014 Kehityskohteet on alle jaoteltu nelikenttään kiireellisyyden ja toteutuksen vaativuuden perusteella. Isot taistelut (kiireellinen, työläs toteuttaa) Nopeat voitot (kiireellinen, helppo toteuttaa) Uuden kunnan ICT-palvelutuotannon organisointi ja toimintatavat ICT-johtaja kaupungin johtoryhmään, tietohallinnon merkityksen kasvattaminen luottamushenkilöiden keskuudessa Muutoksen johtaminen Toimintaprosessien kehittäminen ICT:n ja sähköisen asioinnin avulla ICT:n päätöksentekomalli, kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Tietohallinnon painopiste palvelutuotannosta toiminnan kehittämiseen Toiveiden tynnyri (ei kiireellinen, työläs toteuttaa) Varautumisen ja kriisiviestinnän suunnitelma Palvelupäälliköt kehittäjiksi toimialojen ja ICT:n väliin Tietotekniikan käyttötaitojen vahvistaminen Taulukko 16. Toimintatapojen kehityskohteet Mahdollisuudet (ei kiireellinen, helppo toteuttaa) Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 30 (37) 28.5.2014 4 ICT-PALVELUIDEN ORGANISOINTI UUDESSA KUNNASSA Oheinen taulukko esittää Tietohallintomallin avulla kuvattuna työryhmän näkemyksen ICThenkilöstön tehtävien jakaantumisesta Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon tehtäviin. Tietohallinnon tehtävät kattavat kaikki Tietohallintomallin osa-alueet painottuen liiketoimintayhteistyöhön, ICT-palvelutuotannon tehtävät keskittyvät ICT-palveluiden toteuttamiseen sekä järjestelmien kehittämiseen. Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon tehtävät - ICT työryhmän tunnistamat avaintehtävät jaettuna Tietohallintomallin mukaan Tietohallinto LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ Konseptien kehittäminen (Hankinnat) Projektisalkun hallinta (Projektien johtaminen) Prosessien kehittäminen (Projektien johtaminen) Varautumis- ja jatkuvuussuunnittelu (Palv. joht.) STRATEGIA JA HALLINTO ICT-strategia Kokonaisarkkitehtuurin hallinta Tietoturva, riskienhallinta ja laadunvarmistus ICT-taloussuunnittelu HANKINNAT JA TOIMITTAJAYHTEISTYÖ ICT-hankinnat ja kilpailutukset PROJEKTIEN JOHTAMINEN Laajojen muutosten johtaminen Projektien johtaminen Palvelupäällikkötehtävät PALVELUIDEN JOHTAMINEN ICT-palvelutuotanto Järjestelmien kehittäminen Järjestelmien ylläpito Järjestelmien testaus ICT infra Puhelinvaihde Tietoverkot ja tietoliikenne Käyttäjien ja käyttövaltuuksien hallinta Työasemien hallinta Konesalit Palvelimet ja kapasiteettipalvelut Helpdesk (1. tason työt) Tekninen käyttäjätuki (2. tason työt) Päätelaitteet Infran valvonta ja hallinta Taulukko 17. Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon tehtävät Alla olevassa taulukossa on kuvattu Salpausselän seudun kuntien ICT-henkilöstön työn jakaantuminen tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon välillä. Kuten taulukosta käy ilmi, Tietohallintotyötä on Lahdessa myös Lahden Tietotekniikan sisällä ja ICT-palvelutuotantoa myös Lahdessa eri toimialoilla (Sito ja Teky). Tavoitetilassa tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon työ eriytetään toisistaan, jotta tilaaja-tuottajamalli toteutuu tehokkaasti. Salpausselän ICT-henkilöstöstä on nykyisin 70 %:ia ICT-palvelutuotannossa – pienten kuntien sisällä jopa yli 90%:ia. Kaikki taulukon ICT-henkilöstö on tällä hetkellä kuntien palveluksessa. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 31 (37) 28.5.2014 Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon henkilöstö - ICT työryhmän kokoamat tiedot Salpausselän ICT-työn jakautumisesta LAHTI HÄMEENNASTOLA KOSKI Tietohallintohenkilöstöä (htv) IITTI 1 HOLLOLA KÄRKÖLÄ LTT Tiha Hanketst Toimiala: Sito Toimiala: Teky 0,4 (+Oiva 0,6) 7 3 2 0,5 0,5 33,6 1,5 2,5 2 3 ICTpalvelutuotantohenkilöstöä (htv) 1 2 2 3 (+ Oiva 4) SALPAUSSELÄN ICT-HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (htv) 1 3 2 3,4 (+Oiva 4,6) 0 40,6 3 2 Toimiala: Toimiala: Sote Kopa 5,3 5,3 0 LAHTI Yhteensä SALPAUSSELKÄ YHTEENSÄ 18,3 19,7 (+Oiva 0,6) 37,6 45,6 (+Oiva 4) 55,9 65,3 (+Oiva 4,6) 70 % ICT-henkilöstöstä tekee nykyisin ICT-palvelutuotantoa. Kaikki ICT-henkilöstö on nykyisin kuntien palveluksessa. Taulukko 18. Salpausselän ICT-henkilöstö ja sen jakautuminen 4.1 TEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN JA KESKITTÄMINEN ICT-työryhmä työsti ICT Roundtable-ympäristössä, mitkä keskeiset ICT-tehtävät tulisi keskittää ja mitkä hajauttaa ja mitä tehtäviä tulisi pitää uuden kunnan sisällä ja mitä ulkoistaa. Alla olevissa kolmessa kuvassa on ICT-työryhmän koostettu näkemys ICT-tehtävien tavoitetilan mukaisesta organisoimisesta. Kuva 16 kertoo siitä, että liiketoimintayhteistyö ja ICT strategian johtaminen kannattaisi keskittää kunnan sisällä, kuvassa 17 on työryhmän näkemys, että hankintatoimen ja projektien johtamisen osalta tietohallintotyö tulisi keskittää kunnan sisälle ja ICT-palvelutuotanto keskittää yhdelle palvelutoimittajalle, jolle järjestelmäkehitystyö olisi hyvä ulkoistaa. Kuvassa 18 näkyy ICT-palveluiden johtamisen tavoitetila. Työryhmä asettuu selkeästi kannattamaan tietohallintotyön keskittämistä kunnan sisälle ja lähes yhtä selvästi ICTpalvelutuotantotyön ulkoistamista. Projektin lopputulosten esittämiseksi haastateltiin myös uusimpien kuntien – Lahti, Hollola ja Nastola – virkamiesjohto ja näin varmistettiin, että tässä esitetyt ratkaisuvaihtoehdot ovat sellaisia, että ne voidaan esittää ICT-työryhmän toimenpideehdotuksissa. Ulkoisen konsultin näkemys on, että ICT-työryhmän ja kuntajohtajien linjaus edustaa hyvin alan parhaita käytäntöjä. Näiden näkemysten pohjalta konsultti on tehnyt kohdassa 4.2. mukaisen analyysin eri vaihtoehdoista perustuen vallitsevaan markkinanäkemykseen. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 32 (37) 28.5.2014 Miten liiketoimintayhteistyö ja strategian johtaminen kannattaisi organisoida? - ICT työryhmän koostettu asiantuntijanäkemys avaintehtävistä Kuva 16. Miten liiketoimintayhteistyö ja strategian johtaminen kannattaisi organisoida Miten projektien ja hankintojen johtaminen kannattaisi organisoida? - ICT työryhmän koostettu asiantuntijanäkemys avaintehtävistä Kuva 17. Miten projektien ja hankintojen johtaminen kannattaisi organisoida Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 33 (37) 28.5.2014 Miten ICT-palveluiden johtaminen kannattaisi organisoida? - ICT työryhmän koostettu asiantuntijanäkemys avaintehtävistä Kuva 18. Miten palveluiden johtaminen kannattaisi organisoida 4.2 ICT-PALVELUTUOTANNON ORGANISOINTIVAIHTOEHDOT ICT-palvelutuotannon organisoitumisvaihtoehtojen osalta työryhmässä pidettiin tärkeänä kuvata Salpausselän osalta vain ne skenaariot, joissa muodostuu yksi kunta Salpausselän alueelle. Tältä pohjalta tunnistettiin kolme vaihtoehtoista skenaariota: A. Useita tietohallinto- ja palveluyksiköitä kunnassa (jatketaan nykypohjalta) B. Yksi tietohallinto + yksi taseyksikkö ICT-palvelutuotannossa (jatketaan Lahden mallilla) C. Yksi tietohallinto + ulkoistettu ICT-palvelutuotanto Seuraavassa on analysoitu kutakin skenaariota tarkemmin seuraavista näkökulmista: sisältö muutokset nykytilaan skenaarion alustava kustannusarviointi Salpausselän henkilöstö- ja taloushallinnon työryhmä, jonka alatyöryhmänä ICT-työryhmä toimi, edellytti, että ICT-työryhmän tulee verrata eri skenaarioita myös taloudellisesti. Loppuraportissa esitetty kustannusarvio on vain suuntaa-antava, koska luotettavien taloudellisten laskelmien tekeminen edellyttäisi toimittajilta saatuja sitovia tarjouksia ja myös kuntien poliittisten reunaehtojen tuntemista. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 34 (37) 28.5.2014 A: Useita tietohallinto- ja palveluyksiköitä kunnassa Sisältö Salpausselän seudun ICT-resursseja kehitetään nykyisten toimintatapojen ja organisointimallien mukaisesti Kuntaan jää päällekkäisiä järjestelmiä, tuotanto on tehotonta, kallista ja riskialtista Kunnan mahdollisuus hyödyntää kehittynyttä ICT-teknologiaa heikkenee. Palvelu vaihtelee asuinpaikasta riippuen; ei palvelulupausta Muutokset nykytilaan Ei toiminnallisia muutoksia nykytilaan, mutta kustannukset kasvavat, koska uuden kunnan talous- ja henkilöstöasioista joudutaan kuitenkin raportoimaan keskitetysti. Skenaarion alustava kustannusarviointi Kallein ja tehottomin vaihtoehto ICT-kustannukset tulevat kasvamaan (+ 10%) B: Yksi tietohallinto + yksi taseyksikkö palvelutuotannossa Sisältö Salpausselän seudun ICT-palvelutuotantoresurssit kootaan yhteen uuden kunnan taseyksikköön (vrt. Lahden Tietotekniikka); tietohallinto organisoidaan erikseen. Taseyksikön tehtävänä on kehittää kustannustehokasta ja laadukasta ICTpalvelutuotantoa. Taseyksikkö tekee palvelusopimukset kunnan sisällä. Muutokset nykytilaan ICT-henkilöstö organisoidaan keskitetysti uudestaan niin, että tietohallinnon ja ICTpalvelutuotannon työt eriytetään Taseyksikön tehtävänä on kehittää omaa toimintaansa nykyresurssein mahdollisimman kustannustehokkaasti. Skenaarion alustava kustannusarviointi ICT-palvelutuotantoa ei voida kehittää ICT-alan mahdollisuuksien mukaisesti, vaan lähtötilanne määrittelee saavutettavat hyödyt ICT-kustannukset noin nykytasolla Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 35 (37) 28.5.2014 C: Yksi tietohallinto + ulkoistettu ICT-palvelutuotanto Sisältö Salpausselän seudun kaikki ICT-palvelutuotantoresurssit ulkoistetaan ulkopuoliselle toimijalle; tietohallinto jää kunnan sisälle. Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa markkinahintaiset ja laadukkaat ICT-palvelut keskitetyn tietohallinnon ohjauksessa. Uusi kunta tekee kilpailukykyiset palvelusopimukset ulkoisen toimittajan kanssa. Muutokset nykytilaan Kaikki ICT-palvelutuottajaresurssit siirtyvät ulkoiselle ICT-palvelutuottajalle. Uusi kunta ostaa markkinahinnoin tietotekniikkapalvelut yritykseltä, jolle ICTpalvelutuotanto on ulkoistettu. Ulkoistus toteutetaan alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Skenaarion alustava kustannusarviointi ICT-palvelutuotanto kehittyy jatkuvasti alenevin kustannuksin ICT-kustannuksia voidaan leikata merkittävästi (jopa - 20%) (Huom. ulkoistussopimuksilla vastaavissa isoissa organisaatioissa saavutettu suurempiakin säästöjä.) 5 ETENEMISPOLKU ICT-työryhmän tunnistamat vaihtoehtoiset skenaariot esiteltiin Salpausselän kuntajohtajien kokoukselle 14.5.2014. Kokouksen valmisteluvaiheessa suurimpien kuntien – Lahti, Hollola ja Nastola – virkamiesjohtoa haastateltiin erikseen. Heidän kaikkien mielestä paras vaihtoehto on skenaario C: yksi keskitetty tietohallinto+ulkoistettu ICT-palvelutuotanto. 14.5.2014 Salpausselän kuntajohtajien kokouksessa esitettiin kuntajohtajille etenemisehdotus kuvan 19 ja taulukon 19 mukaisesti. Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 36 (37) 28.5.2014 Uuden kunnan tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon organisointi - Etenemisehdotus kuntajohtajille SALPAUSSELÄN TAVOITETILA SALPAUSSELÄN NYKYTILA Keskitetty Yksi tuottaja Keskitetty Yksi tuottaja Kunnan ulkoistettuna palveluna Kunnan sisällä Kunnan ulkoistettuna palveluna Kunnan sisällä 30% 70% TIETOHALLINTO 100% ICT-PALVELUTUOTANTO Lahti Iitti Hämeenkoski Nastola Hollola Kärkölä ICT-HENKILÖSTÖ Hajautettu Useita tuottajia Hajautettu Useita tuottajia Kuva 19. Alustava etenemissuunnitelma Salpausselän kunnille. Uuden kunnan ICT-palvelutoiminnan käytännön organisointivaihtoehdot - Salpausselän kohdalta kuvattu vain skenaario, jossa muodostuu yksi kunta UUDEN KUNNAN ICT-PALVELUTOIMINNAN VAIHTOEHDOT A. Useita tietohallinto- ja palveluyksiköitä B. Yksi tietohallinto + yksi taseyksikkö palvelutuotannossa C. Yksi tietohallinto + ulkoistettu ICT-palvelutuotanto (Jatketaan nykypohjalta) (Jatketaan Lahden mallilla) Sisältö • ICT:ssä nykyiset toimintatavat ja nykyorganisointi • Päällekkäisiä järjestelmiä, tuotanto tehotonta, kallista ja riskialtista • ICT-palvelutuotantoresurssit kootaan yhteen uuden kunnan taseyksikköön (vrt. Lahden Tietotekniikka) ; tietohallinto organisoidaan erikseen. • Taseyksikön tehtävänä on kehittää kustannustehokasta ja laadukasta ICT-palvelutuotantoa • ICT-palvelutuotantoresurssit ulkoistetaan ulkopuoliselle toimijalle; tietohallinto jää kunnan sisälle. • Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa markkinahintaiset ja laadukkaat ICTpalvelut keskitetyn tietohallinnon ohjauksessa. • Uusi kunta tekee palvelusopimukset ulkoisen toimittajan kanssa. Muutokset nykytilaan • Ei toiminnallisia muutoksia nykytilaan, mutta kustannukset kasvavat, koska uuden kunnan talousja henkilöstöasioista joudutaan kuitenkin raportoimaan keskitetysti. • ICT-henkilöstö organisoidaan keskitetysti uudestaan niin, että tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon työt eriytetään • Taseyksikön tehtävänä on kehittää omaa toimintaansa nykyresurssein mahdollisimman kustannustehokkaasti. • Kaikki ICT-palvelutuottajaresurssit siirtyvät ulkoiselle ICT-palvelutuottajalle • Uusi kunta ostaa markkinahinnoin tietotekniikkapalvelut yritykseltä, jolle ICT-palvelutuotanto on ulkoistettu. • Ulkoistus toteutetaan alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Skenaarion kustannusarviointi • Kallein ja tehottomin vaihtoehto • ICT-kustannukset tulevat kasvamaan (+ 10%) • ICT-palvelutuotanto ei kehity ICT-alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti • ICT-kustannukset nykytasolla • ICT-palvelutuotanto kehittyy jatkuvasti alenevin kustannuksin • ICT-kustannuksia voidaan leikata merkittävästi (jopa - 20%) Etenemisehdotus • Skenaario C: Ulkoistettu ICT-palvelutuotanto tavoitteena jo seuraavien viiden vuoden aikana hyödyntää ICT-palvelutuotannon kustannussäästömahdollisuuksia ja ostaa kaikki kunnan tarvitsemat ICT-palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Taulukko 19. Etenemisehdotus ICT-palvelutuotannon Salpausselän kunnille. Jatkovaiheet riippuvat ennen kaikkea kuntien poliittisen johdon tahtotilasta. Lisäksi on syytä selvittää ICT-palvelutuotannon osalta hankintajuridiikkaan liittyvät käytännön kysymykset, jotta tavoitellut säästöt ja laadullinen kehittäminen voidaan realisoida ennen vuoden 2017 alusta Salpausselän seudun kunnat Loppuraportti Valtiovarainministeriö 37 (37) 28.5.2014 kaavailtua yhdistyvien kuntien toiminnan aloittamista. Tuntematta kuntien asettamia poliittisia reunaehtoja varmaa on, että skenaario C tuo toteutuessaan paitsi merkittävät kustannussäästöt myös parhaat laadulliset hyödyt, koska ulkoistettuna ICT-ratkaisuissa voidaan hyödyntää ICT-alan voimakkaasti kehittyviä teollisia ratkaisuja ja suurten kaupallisten toimittajien tarjoamia mittakaavaetuja jo seuraavien viiden vuoden aikana. Nyt tehty selvitystyö on vasta pohja Salpausselän kuntien jatkokehittämiselle. Tehtyä työtä kannattaa jatkaa heti ja luoda konkreettinen tiekartta tälle ja seuraaville kahdelle vuodelle niin, että uuden kunnan käynnistyessä vuoden 2017 alusta nyt tunnistetut kehityskohteet on joko toteutettu tai vähintään hyvässä vauhdissa. 5.1 TOTEUTUSSUUNNITELMA Kuvassa 20 on esitetty alustava aikataulu ICT-muutosten toteutukselle Salpausselän kuntien yhdentyessä. Tavoiteaikataulun lähtökohtana on, että uusi kunta käynnistyy vuoden 2017 alusta ja kunnat tekevät liittymispäätökset jo ennen vuotta 2015. ICT-yhdentyminen vaatii riippumatta mukaan tulevista kunnista kaikkien kuvassa näkyvien tehtävien läpikäynnin. Kokonaisaikataulu ei juurikaan riipu yhdentyvien kuntien määrästä. Hanke tulee olemaan useamman suuremman kunnan yhdentyessä vaativa, jolloin tehtävä on syytä resursoida erillisellä hankejohtajalla. Kiireisin päätös kunnissa koskee sitä, halutaanko ICT-palvelutuotanto säilyttää jatkossakin kuntien sisällä vai ostaa ulkoistettuna palveluna. Tätä päätöstä ei ole taloudellisesti mielekästä jättää odottamaan Salpausselän kunnan muodostumista. Toteutussuunnitelma: alustava aikataulu 2015 2014 IV I 2016 II III IV I II 0. Projektinhallinta - Projektisuunnitelma 1. Yhteisen ICTinfrastruktuurin rakentaminen - Tavoiteympäristön kuvaus - Organisaatiokohtainen siirtymäsuunnittelu - Toteutus 3. Järjestelmäkentän yhtenäistäminen - Sopimusten läpikäynti - Korvaavuusanalyysi - Päätökset korvaavuuksista - Mahdolliset kilpailutukset - Toteutus 4. Talous- ja henkilöstöjärjestelmät - Calpro Oy:n asiakasohjaus ja tavoitteiden asettaminen Tarkistuspiste Kuva 20. Salpausselän ICT-yhdentymisen alustava toteutussuunnitelma. III IV Liite: Sopeuttaminen itsenäisissä kunnissa ja kuntaliitoksen jälkeen
© Copyright 2024