Demokratiatyöryhmän väliraportti

Demokratiatyöryhmän väliraportti
7.4.2014 johtoryhmä
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
1. ”Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se kiellettäisiin lailla.”
Demokratia kansanvalta; oikeus olla mukana päättämässä yhteisistä asioista. Näin kerrotaan
nykysuomen sivistyssanakirjassa. Demokratia on kansan valtaa, joka Suomessa on suurelta
osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi. Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen
vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Laajimmillaan demokratia ymmärretään
arvoksi, jolloin demokratia merkitsee esimerkiksi yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa jne.
1.1.Osallisuuden ja vaikuttamisen perusta
Perussäännökset yksilön oikeudesta osallistua yhteiskunnan toimintoihin löytyvät Suomen perustuslaista. Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville
kokoontunut eduskunta. Sen ohella kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on myös kansalaisyhteiskunnan vapaan toiminnan turvaaminen, samoin kuin ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon.
Perustuslain 14 §:n 3 momentissa säädetään julkiselle vallalle tehtäväksi edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännös ilmaisee siten sen periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa
yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua
pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa.
Lähde: www.kunnat.net
1.2. Lähidemokratia
Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita.
Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman
asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa
asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla
ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys
on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä.
Lähde: www.kunnat.net
1.3. Lähidemokratia edellyttää uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteissa
2
On tavallista, että kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaatio ei osaa ottaa asukkaita
mukaan asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Jos kuntalaisten halutaan pääsevän aidosti
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
vaikuttamaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin vaaleilla valittujen edustajien kautta, on asukkaiden osallistuminen ulotettava myös kuntien
suunnittelu-, palvelu- ja päätöksentekojärjestelmiin. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja
oikeusministeriön Siv Sandbergilta ja Ritva Pihlajalta tilaamasta selvityksestä ”Alueellista demokratiaa”, joka julkaistiin 18.9.2012.
1.3.1. Alueellista demokratiaa
Sandbergin ja Pihlajan selvityksen mukaan asukkaiden mahdollisuus päästä lähidemokratian
alueellisten toimielinten kautta vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää
usein heikoksi. Alueellista demokratiaa -selvityksessä ehdotetaan konkreettisia keinoja järjestää asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen.
1. Paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen.
Yksi keino on lisätä ja kehittää kunnan, asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä muun muassa nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi.
2. Kuntalakiin otetaan säädöksiä kunnan osa-alueille perustettavista aluelautakunnista.
Ne osallistuisivat palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen. Kuntalaisilla
olisi aluelautakunnan kautta aitoa suunnittelu-, päätös-, toimi- ja budjettivaltaa.
3. On asioita ja tehtäviä, jotka voidaan hoitaa paikallisesti ja pienimuotoisesti suurta
kuntaa paremmin ja tehokkaammin.
Selvityksessä ehdotettavassa lähikunta-mallissa annettaisiin nykyisille kunnille mahdollisuus
kuntaliitostilanteessa jatkaa toimintaansa lähikuntana. Ne vastaisivat tärkeimmistä lähipalveluista, paikallista asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä sekä alueen elinkeinotoiminnan
kehittämisestä.
1.3.2. Kansalaisfoorumit
Oikeusministeriö selvitti, millaisia kansalaisfoorumimalleja käytetään edustuksellisen päätöksenteon tukena ja miten niitä voitaisiin soveltaa Suomessa kuntarakenneuudistuksen edetessä. Selvityksessä todetaan, että kansalaisfoorumit sopivat hyvin paikallistason kansalaisosallistumisen keinoiksi, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi kansalaismielipiteen selvittämiseksi
ennen kuntaliitosta tai palvelujen kehittämiseen, kaavoitukseen ja lähidemokratiaan liittyvissä
kysymyksissä. Selvityksessä katsotaan, että kansalaisfoorumit voivat lisätä osallistumisen yhdenvertaisuutta, motivoida kuntalaisia osallistumaan sekä lisätä demokraattisen päätöksenteon legitimiteettiä uusissa hallintoyksiköissä. Tuottamalla valistuneen ja harkitun kansalaismielipiteen ne voivat myös parantaa osallistumisen ja päätöksenteon laatua.
Lähde: Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö tiedottavat 18.09.2012 | Tiedote 169/2012
2. Työryhmän tehtävät
Demokratiatyöryhmän tehtävänä on tuottaa
- suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä lähidemokratian
toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa
- yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta.
3
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
Lisäksi työryhmä selvittää oman teema-alueensa osalta, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella ja arvioi yhdistymisen etuja ja haittoja.
Valmistelun alkuvaiheessa johtoryhmä tarkisti demokratiatyöryhmän ja johtoryhmän tehtävien
rajausta siten, että päätöksentekojärjestelmän rakenteesta ja toimintatavasta esityksen laatii
johtoryhmä.
3. Nykytila
Työryhmän asiantuntijajäsenet kartoittivat selvityksessä mukana olevien kuuden kunnan osalta
toteutetut lähidemokratiamallit sekä asukkaiden nykyiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
3.1. Lähidemokratia selvityskunnissa
Alueellisen demokratian malleja on toteutettu Hollolassa, Iitissä, Lahdessa ja Nastolassa, näistä
Iittiä lukuun ottamatta toiminta on päättynyt.
Hollolassa vuosina 1989 – 2008 toiminut Vesikansalautakunta oli virallinen toimielin jolla oli
niin päätös- kuin budjettivaltaa mm. kaavoituksessa. Toiminnan alussa tuloksena oli konkreettisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi mm. investoinnit sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen
kehittäminen. Myöhemmin alueen asukkaiden aktiivisuus laimeni, kun päätösvalta ja taloudelliset resurssit vähenivät, ja päätösvaltaa siirrettiin takaisin toimialojen lautakunnille.
Hollolassa koulujen johtokuntien lakkauttamisen jälkeen v. 2009 perustettiin viisi lähipalvelualuetta ja kullekin oma lähineuvosto. Näiden tehtävinä oli tuottaa arvokasta asiakasnäkökulmaa osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia sekä kannustaa, luoda ja kehittää alueella omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja. Valtuusto nimesi neuvostoihin neljäksi
vuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä, joista kolme oli poliittisia luottamushenkilöitä ja neljä
alueen yhdistysten esittämää jäsentä. Neuvostoilla ei ollut taloudellista valtaa eikä päätösvaltaa. Lähineuvostot lakkauttamisen (31.12.2012) syynä oli mm. omatoimisuuden ja sisäisen innostuksen puute, päätösvallan puuttuminen sekä aidon, luontaisen kytkennän puute kunnan
organisaatioon.
Iitissä kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Se on 4-5 kertaa vuodessa kokoontuva neuvoa-antava toimielin, jolla ei ole omaa budjettia eikä myöskään päätäntävaltaa. Jäsenet ovat kyläyhdistysten valitsemia ja neuvottelukunnalla on toimiva yhteys kunnan
hallintoon, kun sihteerinä toimii kunnan maaseutusihteeri. Neuvottelukunnan toiminta nähdään hyvänä kuulemiskanavana. Sen onnistuminen johtunee sihteerin sidoksista kuntaan vi-
4
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
ranhaltijana ja nykyisenä luottamushenkilönä. Myös muut luottamushenkilöt ovat aktiivisella
osallistumisellaan antaneet toiminnalle vaikuttavuutta.
Vuonna 2005 Lahdessa toimi kolme aluetyöryhmää, mutta koska alue- ja yhteisötyön jatkoa ei
resursoitu, aluetyöryhmätoiminta ei ole jatkunut vuoden 2006 jälkeen. Ns. Vanamo hankkeessa on aluetoimintaa aktivoitu, mutta sillä ei ole virallista asemaa eikä erillisiä toimielimiä. Kaupungissa on ollut käytössä alue- ja virkamieskummitoimintamalli, johon on osallistunut 77
aluekummia ja 13 virkamieskummia. Osa aluekummeista on opiskellut kansalaisvaikuttamista
Lahden kansanopistossa.
Nastolassa vapaakuntakokeilun aikana vuosina 1989-1993 koulujen johtokunnat saivat määrärahan alueen hyväksi käytettäväksi. Pääosin se meni kuitenkin koulun toimintaan ja hankintoihin, joihin koululle osoitetut määrärahat eivät riittäneet.
3.2. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selvityskunnissa
Selvityksessä mukana olevien kuntien osalta kartoitettiin millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia asukkailla, asiakkailla ja eri toimijoilla on kunnissa tällä hetkellä. Yhteenveto liitteenä nro 1.
3.3. Lähidemokratiamuodot toteutuneissa kuntaliitoksissa
Demokratiatyöryhmä perehtyi alueellisen vaikuttamisen malleihin seitsemän toteutuneen kuntaliitoksen osalta: Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Salo ja Rovaniemi. Tiedot
saatiin kuuden kunnan osalta ja ne on koottu liitteeseen nro 2.
3.4. Nykyisen lainsäädännön mahdollisuudet
Nykyinen kuntalaki sallii enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta kokeilut lähidemokratian
ja kansalaisvaikuttamisen osalta ovat ohuita. Ovatko kokeillut keinot olleet lähinnä näennäisdemokratiaa?
-
-
5
Ratkaisevaa ovat tehtävät ei nimi; mitä vastuuta ja valtaa ollaan valmiita antamaan
Akilleenkantapäät
o alueelliset toimielimet irrallaan kuntaorganisaatiosta
o kuntaorganisaatio ei hyödynnä
o alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa
o tunnetaan huonosti
o tehtävät ja roolit epäselvät
o elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä
Vahvuudet ja mahdollisuudet
o pitkään toimineilla vahva asema kehittäjänä ja käytännön toimijana
o paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa myös vaikeissa päätöksissä
o huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat ”liian pieniä” tavalliselle päätöksentekokoneistolle
o sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä
o ovat kanavia rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
4. Tarve/Kehityskuva
Miten paikallinen asiantuntemus säilytetään asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa? Miten
alueellista identiteettiä voidaan tukea niin, että aktiivinen ja oma-aloitteinen toiminta säilyy
jatkossakin? Miten kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon voidaan lisätä, miten kuntalaisten osallisuuden tunnetta voidaan lisätä, että vaikuttaminen ei jäisi pelkän näennäisdemokratian tasolle?
Laajan ja monimuotoisen kunnan koko alueen kehityksen vahvistamiseksi ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi hallintoa ja päätöksentekoa on perusteltua järjestää hajautetusti. Lisäksi tulee ottaa käyttöön myös muita osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Kestävä ja toimiva lähidemokratia syntyy yhteistyössä julkisen vallan ja kansalaistoimijoiden kanssa, se ei toimi, että pelkkä kuntaorganisaatio pyrkii saamaan aikaiseksi kuntalaisille vaikuttamisen keinoja. Asukkaat, järjestöt, yritykset on saatava mukaan osallistumaan, lähidemokratia on
yhteistyön rakentamista ja vahvuuksien hyödyntämistä.
Alueellisen toimielimen kohdalla on ratkaistava ainakin seuraavat asiat:

toimivalta ja hallinnollinen organisointi

määräraha

edustajien valinta

aluejako
Alueellisen toimielimen elinehto lienee sellainen toimivalta, jonka kautta alueen asukkaat saavat todellisen mahdollisuuden vaikuttaa paikallisiin tarpeisiin. Lähidemokratian käytännön toteuttamistavat on aina mietittävä paikallisesti, oman alueen erityispiirteet huomioon ottaen.
Se pitää kuitenkin pitää mielessä, että pelkkä kuulluksi tuleminen ei ole osallisuutta. Vaikuttamisenkeinoja pohdittaessa on otettava huomioon, mitkä kysymykset ovat kullakin alueella erityisiä.
Kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien valtuustojen yhteistapaamisessa tilaisuuteen osallistuneilta valtuutetuilta kysyttiin mitä tehtäviä he haluaisivat aluelautakunnan tmv. ottavan
vastuulleen. Vastauksia annettiin yhteensä 34 kpl. Mielipiteitä oli laidasta laitaan, niin paikallisen tason päätöksenteon ulottamisesta nykyisen kunnan tehtäviin kuin alueellisen päätöksenteon tarpeettomuuteen. Pääosassa vastauksista on tulkittavissa että ainakin osasta alueen lähipalveluista halutaan päättää paikallisella tasolla. Mainintoja saivat mm. sivistyspalvelut, perusterveydenhuolto, avustukset järjestöille ja maankäyttö. Mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselystä ei voida johtaa mutta enemmistö vastaajista kannatti alueellisen toimielimen
vastuulla olevaa palvelua.
6
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
Alueellista vaikuttamista tukemaan tulisi järjestää myös paikallista hallintoa esim. palvelupiste.
Alueellisen toiminnan koordinointia varten kunkin aluetoimielimen toiminta-alueella tulisi olla
alueellinen koordinaattori tai vastaava, joka toimii linkkinä kuntalaisten ja kunnan hallinnon välillä. Koordinaattori voi toimia myös alueellisen toimielimen esittelijänä.
Annetaanko toimivallan tueksi myös rahaa vai onko lähidemokratia vain keskustelufoorumi.
Jotta alueella voi olla todellista toimivaltaa, on sillä oltava myös määrärahoja valtansa toteuttamiseksi. Määrärahojen tulee luonnollisesti olla suhteutettuna päätösvaltaan. Variaatiot voivat olla esim. asukaslukupohjaisesta lähinnä paikallistoimijoiden avustustyyppisistä määrärahoista palvelujen tuottamiseen suunnattuihin määrärahoihin saakka.
Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista alueellisen toimielimen valintaa kuntavaalien yhteydessä. Jos kuntalain muutos tekee sen mahdolliseksi, voidaan alueellisten toimielinten valinnassa siirtyä kuntavaalien yhteydessä järjestettäviin vaaleihin.
Alueellisten toimielinten aluejaon lähtökohtana voi olla yhdistymistä edeltänyt aluejako, tai jokin muu tapa muodostaa toimivia, identiteetiltään vahvoja alueita. Aluejaon ei tarvitse kattaa
kaikkia yhdistyviä alueita, esimerkiksi tiiviisti asutetulla kaupunkialueella ei välttämättä tarvita
alueellista toimielintä. Kaupunkialueilla saattaa olla haastavaa saada asukkaat aktivoitumaan,
on siis pohdittava, mitkä alueet ovat sellaisia, joilla sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti
tällaisille toimijoille voi olla tarvetta.
Paikallinen identiteetti rakentuu yleensä kuntajaon mukaan, kylillä saattaa olla vielä tätäkin
vahvempi paikallinen identiteetti. Kylät saattavat jopa piristyä ja aktivoitua, kun yhteistyö naapurikylien kanssa tiivistyy. Kylien toimintaa voidaan toki tukea aluetoimielimen toimintaalueen sisälläkin eri tavoin ja aktivoida toimimaan ja vaikuttamaan. Kuntalaiset ovat paikallisen
toiminnan voimavara. Tietoisuus oman taajaman paikallisesta identiteetistä voi vahvistua kuntaliitoksen myötä. Kylän toimintakenttä laajenee.
Aluejakoa kannattaa toki tarkastella ja tarvittaessa muuttaa saatujen kokemusten pohjalta.
Ylittävätkö kylien/toimivien alueiden rajat nykyiset kuntarajat raja-alueilla?
Tutkimusten ja kokemusten mukaan kuntalaiset kaipaavat vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia lähellä omaa arkeaan olevissa asioissa. Asiat koetaan helposti etäisiksi ja byrokraattisiksi. Kansalaiskeskustelun käynnistäminen ei ole helppoa. Keskustelu pitää lähteä kansalaista
lähellä olevista asioista. Toimiva lähidemokratia edellyttää ihmisten, sekä viranhaltijoiden että
asukkaiden, aitoa kiinnostusta alueiden asioita ja kehittämistä kohtaan.
Muutoksia kuntalakiin?
7
Osana kuntauudistusta valtiovarainministeriö käynnisti kuntalain kokonaisuudistuksen. Ehdotusten valmistelu on vielä keskeneräistä ja pykälät muotoutuvat vielä kevään aikana ennen
kuin ne lähetetään koko hallituksen esitysluonnoksen valmistuttua lausuntokierrokselle. Kuntalakiluonnos sisältää esityksen kuntalaisen osallistumisesta ja demokratian kehittämisestä.
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
Osallisuuden edistämisen tulisi olla yksi keskeisistä kunnan strategisista tavoitteista. Kunta velvoitettaisiin osana kuntastrategiaa määrittelemään osallistumisen ja vaikuttamisen tavoitteet
yhteisinä kuntakonsernia koskevina periaatteina. Säännökseen pyritään saamaan enemmän
käyttäjälähtöisyyden näkökulmaa. Esimerkkiluetteloa täydennetään mm. kansalais- ja asukasraadeilla sekä osallistuvalla budjetoinnilla. Kuntalakiluonnoksessa pyritään turvaamaan alueellinen vaikuttaminen, mutta tällä hetkellä se ainoastaan kirjataan aiempaa selkeämmin, ei velvoittavammin.
Kunnan asukkaiden, palvelujen käyttäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan
toimijoiden osallistumista tukevia periaatteita ja menettelytapoja tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi määritellä mm. osallisuusrakenteet
(mahdolliset alueelliset toimielimet sekä vaikuttamistoimielimet) sekä muut osallistumisen
keinot ja tavat ja vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntastrategia
olisi hyvä valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan asukkaiden ja asukkaiden muodostamien
yhteisöjen kanssa.
Uuteen kuntalakiin sisältyy demokratian vahvistaminen
•
•
•
•
•
Edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen
Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen
Kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen
Monipuolisten osallistumiskeinojen ja –rakenteiden turvaaminen
Suoran demokratian ajantasaistaminen ja vahvistaminen
Kunnanosahallinto
Kunnanosahallinnon järjestäminen olisi jatkossakin valtuuston harkinnassa. Kuntalakiin otettaisiin sääntelyä alueellisen toimielimen tehtävistä. Valtuuston harkintaan jäisi, siirtääkö se alueellisille toimielimille palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa.
Alueelliset toimielimet
Valtuusto voisi alueellisen vaikuttamisen edistämiseksi asettaa alueellisia toimielimiä hoitamaan kunnan osa-alueen asioita. Valtuusto määrittelisi, ovatko alueelliset toimielimet lautakuntia vai johtokuntia. Valtuusto voisi myös päättää, että alueellisia toimielimiä asetetaan vain
tietyille kunnan osa-alueille. Valtuusto voisi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa
jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen jäsenten asuinpaikan tulisi valintahetkellä olla asianomaisella osa-alueella.
8
Alueellisen toimielimen laissa määriteltyinä tehtävinä olisi osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja
päätöksentekoon kuntalaisia yleisesti koskevissa asioissa sekä kunnanosa-alueen kehittäminen
ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Alueelliselle toimielimelle tulisi varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa,
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien
elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Lausuntopyynnön laiminlyöminen säännöksessä määritellyissä asioissa merkitsisi päätöksenteon laillisuusvirhettä. Valtuusto määrittelisi
mahdollisesti hallintosäännössä alueelliselle toimielimelle annettavat tehtävät ja toimivallan
sekä menettelytavat ja -periaatteet, joiden mukaan alueellisen toimielimen ja kunnan muiden
viranomaisten välinen vuorovaikutus järjestetään. Lain perusteluihin otettaisiin esimerkkejä
tehtävistä, joita valtuusto voisi hallintosäännöllä antaa alueelliselle toimielimelle.
Vaaleilla valittava kunnanosahallinto
Valmistelu, joka mahdollistaa kunnalle vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet, käynnistetään
keväällä 2014.
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Kuntalain 27 §:ssä säädetään valtuustolle tehtäväksi pitää huolta siitä, että kunnan asukkailla ja
palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Säännöksessä
on myös esimerkkiluettelo tavoista, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan
edistää.
Vaikuttamistoimielimet
Kunnan hallinnosta tulisi säätää vain kuntalaissa, joten myös lakisääteisistä vuorovaikutus- ja
vaikuttamistoimielimistä tulisi säätää kuntalaissa. Kuntalakiin tulisi velvoite nuorisovaltuuston
tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän asettamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat tulleet pakollisiksi 1.1.2014 alkaen. Vanhusneuvostoa koskeva sääntely siirrettäisiin nk. vanhuspalvelulaista kuntalakiin. Vammaisneuvostoa koskeva sääntely tulisi myös kuntalakiin siinäkin tapauksessa, että vammaisneuvoston asettaminen jäisi valtuuston harkintaan. Asiakokonaisuudesta odotetaan poliittista linjausta.
Kunnat voivat myös ilman laissa olevaa sääntelyä luoda monipuolisia osallistumisrakenteita tukemaan tiettyjen väestöryhmien osallistumista ja vaikuttamista. Osallisuusstrategiaan liittyen
kunnan tulisi määritellä osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot ja tässä yhteydessä arvioida tarve eri ryhmiä edustavien toimielinten asettamiseen. Jos kunnassa esimerkiksi on suuri maahanmuuttajataustainen väestönosa, heidän tarpeisiinsa voidaan asettaa nuorisovaltuustoa ja vanhusneuvostoa vastaava vaikuttamistoimielin. Vastaavasti kunnan tulisi arvioida vammaisneuvoston asettamista, jos kuntalaki ei suoraan velvoita vammaisneuvoston
asettamiseen.
(VMn työryhmän taustamuistio 070214)
9
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
5. Suunniteltuja linjauksia
a) Linjaukset jotka nostetaan yhdistymissopimukseen tai selvitykseen
Määritellään, että yhdistymisen jälkeen muodostuvalla alueella on alueellisesti hajautettu hallinto
Määritellään alueellisesti hajautetun hallinnon päätöksenteon malli
b) Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi
Työryhmän selvitys loppuraporttiin
c) Linjaukset uuden kunnan tehtäviin
Työryhmän selvitys loppuraporttiin
6. Jatkotyöskentely
Kolmessa tapaamisessaan työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia,
ehdotuksen hyödynnettäviksi tavoiksi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien
parantamiseksi ja esityksen aluejaon malliksi.
Demokratiatyöryhmä määrittelee selvityksen aikana alueellisuuden käsitteen. Miten alue määritellään uudessa kunnassa sekä sovelletaanko aluedemokratiaa ja osallistumista samankaltaisena koko uuden kunnan alueella. Paikalliset erityispiirteet tulee ottaa mahdollisimman hyvin
huomioon kuntaliitosta suunniteltaessa ja vaikutuksia arvioitaessa.
Työryhmän ottaa valmistelussa huomioon myös muut vaikuttamisen ja osallistumisen keinot ja
tehdä niiden hyödyntämisestä esitys.
Työryhmä laatii arvion yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta koko yhdistymisalueen osalta.
Työohjelma
10
4.4.
Valitaan lähidemokratiamallin toteuttamiseksi 1-2 mallia, joita esitetään vaihtoehtoina sellaisinaan tai paikallisiin olosuhteisiin muokattuina, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
24.4.
- Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista demokratian näkökulmasta
SWOT-analyysi
- Loppuraportti, alustava luonnos
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
15.5.
Työryhmän ehdotus
- Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
- Lähidemokratian toteuttamisen keinot
- Loppuraportti
5.6.
Jatkotoimenpiteet
7. Jäsenet ja kokoukset
Demokratiatyöryhmä koostuu kuntien nimeämistä edustajista, lisäksi kokouksiin on kutsuttu
kuntajakoselvittäjä, johtoryhmän puheenjohtajisto, kuntajohtajat sekä kuntien nimeämät
asiantuntijat.
puheenjohtaja:
sihteeri:
Minna Suominen, Hämeenkoski
Maija Väkeväinen, Päijät-Hämeen liitto
Hollola:
Veli-Matti Tanhuva (Ps) varalla Tatu Söyrilä (Kok)
Erkki Arvila (Sdp) varalla Salamat Masih (Kd)
Hämeenkoski:
Minna Suominen (Kesk) varalla Henri Nummela (Kesk)
Jyrki Joensuu (Kok) varalla Ria Tulonen (Kok)
Iitti:
Leif Drockila (Sdp) varalla Hjalmar Kahanpää (Sit)
Anniina Peltola (Kesk) varalla Satu Tiira (Kesk)
Kärkölä:
Liisa Korpela (Kesk) varalla Leena Reiman (Kesk)
Sirpa Kinnari (Sdp) varalla Soile Laakso (Sdp)
Lahti:
Vuokko Kautto (Vas) varalla Antti Holopainen (Vas)
Marjo Loponen (Kd) varalla Leena Mantere (Kd)
Nastola:
Reino Honkanen (Kd) varalla Sirpa Hassinen (Ps)
Virpi Suhonen (Sdp) varalla Jetta Laakso (Sdp)
Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä
Reijo Oksanen, Nastola, johtoryhmän pj.
Matti Siirola, Hollola, johtoryhmän vpj
Esa Lehtinen, Iitti, johtoryhmän vpj
Kuntajohtajat:
11
Jyrki Myllyvirta, Lahti
Päivi Rahkonen, Hollola
Pauli Syyrakki, Nastola
Riku Rönnholm, Iitti
Salpausselän kuntajakoselvitys
Demokratiatyöryhmän väliraportti
Erja Viitala, Kärkölä
Anja Brofeldt, Hämeenkoski
Muut asiantuntijat:
Hollola:
Hämeenkoski
Iitti:
Kärkölä:
Lahti:
Nastola:
hallintopäällikkö Kaija Manninen
toimistonhoitaja Leila Tupasela
Va. sivistystoimenjohtaja Päivi Hyyrynen
kunnansihteeri Anja Vitie 14.3. alkaen maaseutusihteeri Heimo Mattila
kaupunginsihteeri Janne Mäki
hallintojohtaja Lotta Mikkola
Demokratiatyöryhmä on kokoontunut seuraavasti:
16.1.
Järjestäytymiskokous
30.1.
Toimintasuunnitelma, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratian
nykytilanne kuudessa selvityskunnassa –selvitys, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja lähidemokratiamallit toteutuneissa kuntaliitoksissa, lähidemokratia uudessa kunnassa; ideointia, ehdotuksia, arviointia, huomioitavaa
19.2.
Toimintasuunnitelman päivitys. Kuntalain kokonaisuudistus lähidemokratian näkökulmasta, lähidemokratiamallien analysointi
13.3.
Tutkija Ritva Pihlaja luennoin aiheesta ”Lähidemokratiaa: miksi ja minkälaista?”
Tämän lisäksi asiantuntijat ovat kokoontuneet valmistelemaan aihealueita sekä väliraporttia.
Liitteet:

Liite 1; Yhteenveto mukana olevien kuntien osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista

Liite 2; Yhteenveto lähidemokratiamuodoista toteutuneissa kuntaliitoksissa
Monimuotoista
Merkityksellistä
Mahdollistavaa
Kokeilevaa
Vaikuttavaa
Osallistavaa
12
KUNTALAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET SELVITYSKUNNISSA V. 2014
KUNTALAISEN VAIKUTTAMISKANAVA
KUNNAT
LISÄTIETOJA
Aloitekanava
Hollola
kuntalaisaloite.fi
Iitti
sähköisenä tai kirjeitse kirjaamoon
Nastola
Idearumpu, sähköinen ideointijärjestelmä
Hämeenkoski
sähköpostilla tai kirjeitse
Kärkölä
sähköpostilla tai kirjeitse
Lahti
Aluekummitoiminta on Lahden seudun
ympäristöpalveluiden eli heitä on
Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa.
Aluekummitoiminta
Asukkaat toimivat aluekummin kanssa
yhteisen ympäristön viihtyisyyden ja
hyvinvoinnin edistämiseksi tai vaikuttavat
muilla keinoin yhdessä alueensa asioihin.
Asukasillat = asukasfoorumit sekä
asiakasfoorumit
E-palaute
Facebook sivusto
Lahti
Hollola
mm. kuntajakoselvitys, kaavoitusasiat,
tieasiat, kouluasiat
Iitti
Kunnanhallitus käy kyläkierroksilla
Nastola
Kuntalaisten kyselytunti, kh
Hämeenkoski
Kaavoitusasiat, koulu- ja päiväkotiasiat
Kärkölä
mm. kuntajakoselvitys
Lahti
Mahdollisuus myös karttanäkymiin ja
kommentointiin. Kuntalaisella
mahdollisuus mm. yleiskaavan ja linjaautoliikenteen reittien kommentointiin.
Hollola
Pate Palaute, www.hollola.fi
Lahti
Kaupungin some-palvelut löytyvät
www.lahti.fi/suomi/some
Hollola
mm. nuorisopalvelut
Iitti
Nuorisopalvelut, sivistystoimi
Nastola
Nuorisopalvelut
Hämeenkoski
Nuorisopalvelut, sivistystoimi
Kärkölä
Kunnan oma, Huovilan puisto, uimahalli,
nuorisopalvelut
Facebook kyselytunti
Lahti
Kunnanjohtajan blogi
iitti
Keskustelupalsta
Hollola
luottamushenkilöiden extranetissä
Lasten ja nuorten kuuleminen
Hollola,
Nuorisovaltuusto
Lahti
Nuorisovaltuusto
erillinen lasten ja nuorten kuulemismalli
Iitti
Sähköiset ja paperiset asukas- ja
asiakaskyselyt, palautteet
Nastola
Nuorten vaikuttajaryhmä
Nuorisovaltuusto valmistelussa
Hämeenkoski
Nuoret vaikuttajat ryhmä
Nuori-X Lahden seudun nuorisoportaali
Kärkölä
Nuorisovaltuusto, Nuori-X, Aloitekanava
Hollola, Lahti
Pate Palaute (Hollola), Lahen D-paneeli,
asiakastyytyväisyyskyselyt
Nastola
Kuntalais- ja palvelukyselyt
Hämeenkoski
asiakastyytyväisyyskyselyt
Työpajat
Lahti
Vanhusten ja/tai veteraanien
kuuleminen
Lahti, Iitti
Vanhusneuvosto, seniorineuvosto
Hollola
sotiemme veteraanien neuvottelukunta
vanhus- ja vammaisneuvosto
Nastola
Veteraanineuvottelukunta
Ikäihmisten- ja vammaisten
neuvottelukunta
Hämeenkoski
Vanhus- ja vammaisneuvosto,
Kärkölä
Kärkölällä on oma vanhus- ja
vammaisneuvosto sekä edustaja
sotiemme veteraanien
neuvottelukunnassa
Vammaisten kuuleminen
Iitti, Lahti
Hollola
vanhus- ja vammaisneuvosto
Nastola
Ikäihmisten- ja vammaisten
neuvottelukunta
Hämeenkoski
Vanhus- ja vammaisneuvosto
Kärkölä
Kärkölällä oma vanhus- ja
vammaisneuvosto
Lukiolaisten osallistuminen
Hollola
yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter
Kyläyhdistykset
Hollola
mahdollisuus lausunnonantoon jne.,
kuuleminen, kyläyhteyshenkilö
Nastola
Vanhempaintmk
Kyläyhdistysten ja kunnan edustajien
yhteiskokoukset (pari krt vuodessa,
käsitellään kylien asioita)
Hämeenkoski
Vanhempainyhdistys
Kärkölä
Opintien koulun vanhempainyhdistys
Hollola
yhdistysten vaikutuskanava
Vanhempainyhdistykset
Kumppanuusverkosto
www.kumppanuusverkosto.fi
Kärkölä
Työryhmissä käyttäjien edustajia
Hollola
yhdistysten vaikutuskanava
Alueelliset toimielimet 7 kunnassa. Toimielimen perusluonne A = keskustelufoorumi, B = toimivaltainen elin. Kumppanuuden luonne 1 = keskustelukumppanuus, 2 = suunnittelu- ja –kehittämiskumppanuus, 3 = palvelukumppanuus. Lähde: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratiamallit Suomen kunnissa. Pihlaja ja Sandberg. VM:n julkaisuja 27/2013
Kumppanuuden
luonne
Toimielimen
perusluonne
Kunnan nimi (aakkosjärjestyksessä)
Asukasluku
Perustamisvuosi
Toimielimen
nimi (lukumäärä)
Toimielimen tehtävät
Vahvuudet
- kaupungilta toimikuntiin sihteerit, valmistelijat ja edustajat
- asiantuntemus oman alueen asioissa
- infotilaisuudet, kyläkäräjät, seminaarit
- määräraha aluetoimikuntien toimintaan,
jota kuitenkin leikattiin tuntuvasti jo sopimuskauden aikana
- toimintasuunnitelma ja talouden käyttösuunnitelma
- aluetoimikunta jakoi avustukset paikallisen
elinvoimaisuuden ja toiminnan kehittämiseen
- aluetoimikunnat eivät ottaneet sitä
roolia, jota niille yhdistymissopimuksessa kaavailtiin
- kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt
olisi pitänyt kytkeä paremmin mukaan
toimintaan
- toimielinten jäsenten heikko sitoutuminen luottamustehtäväänsä
-kaupunki on liiaksi rajannut tai puutteellisesti säännellyt aluetoimikunnan
toimintaedellytyksiä
- aluetoimikunnat eivät juurikaan tehneet aloitteita
- aluetoimikuntien jäsenten valintaperusteet eivät kaikilta osin olleet onnistuneet
Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa.
Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa.
Edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä kaupungin
toimialojen ja kylien välillä
Antaa lausuntoja mm. kaupungin palveluverkkoihin ja palvelujen sisältöön, maankäyttöön sekä ympäristöön liittyvissä asioissa
Ei päätösvaltaa
Ei budjettivaltaa
Kokoontuu harvoin, lausunnot eivät ehdi
mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon
Hämeenlinna (L)
asukasluku 62 770
2009
A
2
Aluetoimikunta (2)
Toimia linkkinä paikallisten toimijoiden ja
kaupunginhallituksen välillä. Antaa lausuntoja ja palautetta valmisteilla olevista
asioista alueen näkökulmasta. Koordinoi
paikallista kehittämistyötä ja tukee alueen elinvoimaisuutta
Jyväskylä (J)
asukasluku 132 062
2009
A
2
Aluelautakunta (1)
Kouvola (K)
asukasluku 87 567
2009
A
Tuoda esiin alueensa erityistarpeita tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja ja
vaikuttamalla hallintoon, toiminnan
suunnitteluun ja talousarvioon. Ottaa
kantaa lähipalveluja ja –ympäristöä koskeviin asioihin. Tukea kylätoimintaa ja
muuta asukkaiden vapaa-aika- ja harrastustoimintaa
Kaupungin ja maaseudun välisen yhteistyön vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä alueen kylien keskinäisen yhteistyön ja tuntemisen edistäminen
2
Kylien
neuvottelukunta (1)
Heikkoudet / kehitettävää
Edistää asukkaiden osallistumista kaupungin
päätöksentekoon
Mikkeli, kylien neuvottelukunta (K)
asukasluku 48 907
2001
A
1
Kylien
neuvottelukunta (1)
Tehdä esityksiä ja aloitteita
sekä antaa lausuntoja kunnan
viranomaisille kyläläisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa
muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille antamat
tehtävät
Alueiden omaleimaisuus ja toimintakulttuurien erot on otettu huomioon alueellisia toimielimiä perustettaessa
Aluejohtokunnat tuovat lausunnoillaan ja
kannanotoillaan esille paikallista näkökulmaa,
joka ei kaupungin tai muiden viranomaisten
päätöksenteossa muuten tulisi esille
Aluejohtokunnilla on todellista ratkaisuvaltaa
koulujen johtokuntina ja toimintamäärärahoista päätettäessä
Aluejohtokunnat ovat puuttuneet lausunnoissaan ja kannanotoissaan asioihin riittävän
aikaisin, jolloin niillä on ollut merkitystä esimerkiksi Anttolan terveysaseman ja Haukivuoren lukion osalta
Aluejohtokuntien toiminta on vireää ja aktiivista, jäsenet ovat kiinnostuneita osallistumaan toimintaan
Anttolan aluejohtokunta huomioi nuoret
erityisen hyvin
Kylien neuvottelukunta vaalii ja tekee kaupungissa näkyväksi perinteistä kylätoimintaa
ja kyläkulttuuria
Aluejohtokunnat vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä jakaessaan toiminta-avustuksia
Toiminta-avustusten jako tapahtuu aluejohtokunnissa tiiviin kokousrytmin ansiosta joustavasti ja vahvaan paikallistuntemukseen
perustuen
Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta
kaupungin reuna-alueiden asemaa osana
Mikkelin kaupunkia
Kaupungin teknisessä toimessa orastavia
ideoita yhteissuunnittelun kehittämiseksi
(Anttolan taajamakävelyt)
Kaupunki tarjoaa sihteeripalvelut sekä kylien
Aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta eivät pääse osallistumaan asioiden
suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa
Kaupungin hallintokunnat eivät huomioi
aluejohtokuntia ja kylien neuvottelukuntaa, kun tekevät suunnitelmia
Kaupunki ei tiedota riittävästi asukkaille
Kylien neuvottelukunnan ja aluejohtokuntien erilaiset toimintatavat ja asema
suhteessa kaupunkiorganisaatioon tekee
kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan
Lausuntojen ja aloitteiden tekeminen
turhauttaa, kun niiden ei huomata vaikuttavan
Aluejohtokuntien ja kaupunginhallituksen välinen vuorovaikutus on varsin
heikko
Kaupungin keskusta-alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä ollaan vielä
lapsenkengissä
Kylien neuvottelukunnalla harva kokousrytmi ja heikko oma-aloitteisuus: toiminnalla ei juurikaan vaikuttavuutta
kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmässä
Mikkelin uutta aluetoimikuntamallia on
mietitty pienessä piirissä, jossa vain
muutama aluejohtokuntien edustaja
eikä yhtään kylien neuvottelukunnan
edustajaa
Uutta toimintamallia pohdittaessa on
paneuduttava tarkoin myös siihen, miten kaupungin suunnittelu- ja päätöksenteko-organisaatiota sekä niiden toi-
Mikkeli, aluejohtokunnat (K)
2001
B
3
Aluejohtokunta (2)
Oulu (J)
asukasluku 143 909
1978/2001
A
2
Alueellinen
yhteistyöryhmä (16)
Antaa lausunnon yhteispalvelupisteen
toimintaperiaatteista ja muista merkittävistä kuntalaistoiminnoista.
Toimia yhtenäiskoulun johtokuntana.
Tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita.
Antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita.
Toimia yhteistyössä lähidemokratiatoimikunnan sekä keskushallinnon kanssa
alueellisen yhteistyön organisointiin,
koordinointiin sekä aluerahan käyttöön
liittyvissä asioissa. Päättää ja vastaa alueellisen toimintarahan käytöstä laaditun
ohjeistuksen mukaisesti. Järjestää monipuolista yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta
edistävää toimintaa, tapahtumia sekä
koulutusta
neuvottelukunnalle että aluejohtokunnille
Kokemukset Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnista on hyödynnettävissä, kun Ristiinan
ja Suomenniemen aluejohtokunnat aloittavat
vuonna 2013
mintatapoja uudistetaan
Mikkelin eri maaseutualueiden keskinäistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää siihen systemaattisia toimintatapoja
- Kaupunki on resursoinut asukas- ja yhteisötoiminnan
hyvin (yhteisötoiminnan päällikkö, koordinaattori, viisi
aluetyöntekijää)
- Alueellisilla yhteistyöryhmillä on käytettävissään kaupungin osoittama henkilöresurssi, yhteensä viisi aluetyöntekijää
- Kaupungin toiminta asukas- ja yhteisötoiminnan kehittämiseksi on pitkäjänteistä ja ammattimaista
- Asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista pyritään
viemään kantavana ajatuksena läpi koko kaupungin
hallintoon ja päätöksentekoon, mm suunnittelemalla
koulutusta myös ylimmälle johdolle
- Asukastuvat toimivat alueilla yhteisinä demokratian
tiloina, asukkaiden kohtaamisen mahdollistajana
- Asukasyhdistysten vapaaehtoistoiminta ja alueellisten
yhteistyöryhmien puolivirallinen toiminta täydentävät
toisiaan, joskin joillain alueilla roolien epäselvyys aiheuttaa hämmennystä
- Toiminta on monenkirjavaa: erilaisuus on rikkautta
- Periaatteet toiminnan taustalla ovat hienot: osallistuminen ja vaikuttaminen
- Oulun kaupungin ikärakenne on poikkeuksellisen
nuori: useilla suuralueilla on paljon nuoria
- Lasten ja nuorten osallisuustoiminnassa on hyviä
uuden toiminnan siemeniä, mm. lasten ja nuorten yhteinen kaupunkikokous
- Kaupunkisuunnittelun ja alueellisten yhteistyöryhmien
yhteisistä tilaisuuksista on myönteisiä kokemuksia
- Uusien kuntaliitosalueiden asukas- ja järjestötoiminnan
ja sektorien yhteistyön vahvat perinteet luovat hyvän
perustan yhteistyöryhmien toiminnalle
- Toiminta on kaikille avointa: kuka tahansa voi osallistua
- Luottamushenkilöt eivät osallistu yhteistyöryhmien toimintaan.
- Virkamiesten osallistuminen yhteistyöryhmien
toimintaan on enemmänsatunnaista ja henkilösidonnaista kuin systemaattista.
- Hallintokuntien sektorirajojen ja alueellisen
näkökulman yhteensovittaminen ”matriisi”, on ollut
vaikea tehtävä
- Hallinnollinen kieli ei avaudu, jolloin hyvätkin
suunnitelmat ja tavoitteet jäävät irti käytännön
arjesta.
- Yhteistyöryhmän toiminnan vaikuttavuus jää
heikoksi: lausuntojen antamisen asemesta haluttaisiin vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon
jo varhaisemmassa vaiheessa.
- Vapaamuotoisesti muodostettavat ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteistyöryhmät jäävät
löyhiksi
- Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten roolien ja
tehtävien täsmentymättömyys aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuttaa kaupungin edustajien asemoitumista toimintaan
- Uusia asukkaita on vaikea saada mukaan yhteistyöryhmien ja asukastupien toimintaan
- Asukasyhdistysten ja yhteistyöryhmien roolit ja
tehtävät ovat epäselvät – tilanne vaihtelee suuralueittain
- Yhteistyöryhmien toimintaan on vaikea saada
uusia aktiivisia asukkaita
- Asukastupien vapaaehtoiset uupuvat
- Yhteistyöryhmien ikärakenne vinoutuu monilla
alueilla
- Yhteistyöryhmien ja asukasyhdistysten toimintaan ei enää sitouduta
- Tiedonkulku kaupungin hallintokuntien ja yhteistyöryhmien välillä ontuu
- Yhteistyöryhmiä tunnetaan heikosti
- Tiedottamista ei ole koskaan liikaa
- Uusien kuntaliitosalueiden asukasyhdistykset
ovat olleet varovaisia ottamaan vastuuta asukastuvista
Rovaniemi, kylien
neuvottelukunta (Janne)
asukasluku 60 637
2006
Rovaniemi (J)
1993
A
1
Kylien
neuvottelukunta (1)
Seurata, arvioida ja tehdä kehittämisehdotuksia kylien elinkelpoisuuden ja yritystoiminnan kehittymisestä
B
3
Aluelautakunta (1)
Vastata kaikkien alueen palveluiden
järjestämisestä: päivähoito, perusopetus,
kulttuuri, nuoriso, kirjasto, vanhusten
avopalvelut, terveysneuvonta, kotipalvelu. Toimia sektorit ylittävänä tilaajalautakuntana
- Ainoa esimerkki Suomessa, jossa todellista päätös- ja
toimivaltaa on siirretty paikalliselle tasolle
- Pitkä perinne ja vakiintunut toiminta: aluelautakunnan
toimintaa on kehitetty Yläkemijoella yhtäjaksoisesti jo 20
vuoden ajan
- Päätökset tehdään aluelautakunnassa lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat
- Palvelutarpeiden muutoksiin voidaan paikallisen asiantuntemuksen ja joustavan päätöksenteon ansiosta
reagoida nopeasti
- Aluelautakunta voi liikkua budjettikehyksensä sisällä,
toteuttaen palveluja myös ennakkoluulottomin tavoin
- Yläkemijoen aluelautakunta on Rovaniemen kaupungin
lautakunnista ainoa, joka ei ole koskaan ylittänyt vuotuista budjettiaan
- Asukkaat tuntevat paikalliset toimijat: palvelut voidaan
järjestää yli sektorirajojen ja eri toimijoiden yhteistyönä
(julkinen, yksityinen, järjestöt ja vapaaehtoistyö)
- Monialaisuus vastaa hyvin asukkaiden arjen tarpeisiin,
mutta on myös taloudellisesti tehokasta
- Aluelautakunta voi tilaajalautakuntana ostaa palvelut
alueen yrityksiltä tai järjestöiltä ja tukea näin alueen
elinkeinotoiminnan kehittymistä ja työllisyyttä
- Alueen palveluja ja elinkeinoja tarkastellaan ja kehitetään yhdessä, irti hallinnonalojen rajoista
- Yläkemijoen aluelautakunnassa on pystytty tekemään
myös ikäviä päätöksiä esimerkiksi koulujen lakkauttamisesta
- Yläkemijoen aluelautakunnan kokemuksia ja tietotaitoa
voidaan hyödyntää vertaisoppimisen kautta, kun aluelautakuntamalli laajenee muille palvelukyläalueille
- Asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osaamisen ja
innostuksen hyödyntäminen
tuottaa merkittävän lisäarvon paitsi alueen, myös koko
Rovaniemen kaupungin toimintaan ja kehittämiseen
- Yläkemijoen aluelautakunnalla on koko historiansa
ajan ollut osaavat ja sitoutuneet aluesihteerit
- Asukkaiden osallistuminen todelliseen päätöksentekoon vahvistaa myös edustuksellisen demokratian
legitimiteettiä
- Asukkaille muodostuu kokonaiskäsitys ja -vastuu oman
alueensa kehittämisestä ja koko kaupungin toiminnasta
- Aluelautakuntatoiminnan kautta kouliintuu kymmeniä
kaupungin asukkaita kunnalliseen toimintaan
- Toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä
- Kaupungin sopimusohjausmalli ja aluelautakuntien toiminta monialaisena tilaajalautakuntana on
ollut haasteellista sovittaa yhteen
- Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus
poikkeaa sektoritilaajalautakunnista, mikä on
aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungin hallinnossa
- Alueellisen tilaajalautakunnan monialaisuus on
aiheuttanut ajoittain ongelmia myös suhteessa
kaupungin tuotanto-organisaatioon
- Kaupungin viranhaltijat suhtautuvat aluelautakuntamallin laajentamiseen luottamushenkilöitä
kriittisemmin
- Aluelautakuntamallin laajentamisen kaupungille
aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole pystytty vielä
arvioimaan; kaupungin tiukka talous asettaa tiukat
reunaehdot
- Uusien aluelautakuntien palvelu- ja kehittämisbudjettien määrittely on haasteellinen tehtävä,
etenkin kun palvelutaso on palvelukyläalueilla
erilainen
- Aluelautakuntien tulevaa toimintasääntöä on
suunniteltu kaupungin toimesta, ottamatta kylien
asukkaita mukaan
- Samanlaisen aluelautakuntatoimintakonseptin
käyttöönotto keskenään hyvin erilaisilla palvelukyläalueilla edellyttää joustavia ratkaisuja, tukea,
neuvontaa sekä koulutusta
- Asukkaiden valmiuksien ja osaamisen kehittäminen edellyttää uusilla palvelukyläalueilla suurta
huomiota koulutukseen ja tiedottamiseen
- Varsinkin pienemmissä kylissä on vähän aktiivisia toimijoita
- Kylien asukkaiden ikääntyminen
- Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni
siitä, löytyykö kyliltä riittävästi toimintaan sitoutuvia ihmisiä
- Toiminnan onnistuminen on ratkaisevasti kiinni
myös siitä, millainen aluesihteeri/aluetyöntekijä
kullekin palvelukyläalueelle löytyy
- Paikallisten järjestöjen (esimerkiksi kyläyhdistysten) aktiivisuus saattaa hiipua, ellei aluelautakunnan ja yhdistysten tehtävistä ja rooleista sovita
tarkasti
- Rovaniemen maaseutuohjelman laatiminen on
- Toiminta vahvistaa kylien välistä yhteistyötä
- Kaupungin kaikille maaseutualueille laajenevan aluelautakuntatoiminnan kautta muodostuu kylien alueellinen verkosto
- Rovaniemen aluelautakuntamalli luo Suomeen aivan
uudenlaista edustuksellisen demokratian ja asukkaiden
suorien osallistumismahdollisuuksien kokonaisuutta ja
toimintakulttuuria
Salo (J)
asukasluku 55 283
2009
A
2
Aluetoimikunta (5)
Valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita. Toimivat asukkaiden,
yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon.
- Aluetoimikuntien jäsenet ovat innostuneita ja sitoutuneita alueeseensa ja aluetoimikunnan työhön.
- Aluetoimikunnissa on paljon koulutettuja ihmisiä,
osaamista ja näkemystä.
- Tämän hyödyntäminen on merkittävä lisäresurssi myös
kaupungille.
- Aluetoimikunnissa on paljon nuoria, työikäisiä jäseniä.
- Aluetoimikunnat vahvistavat kaupungin eri alueiden ja
niiden asukkaiden keskinäistä tasa-arvoa.
- Uuden Salon kaupungin organisaatio alkaa vuoden
2009 kuntaliitoksen jälkeen olla toimintakunnossa:
voidaan keskittää huomiota aluetoimikuntien aseman,
roolin ja tehtävien täsmentämiseen.
- Aluetoimikunnissa uskotaan vahvasti, että niiden
tärkein rooli on välittää asukkaiden näkemyksiä kaupungin suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon.
- Kaupungin ja aluetoimikuntien edustajien näkemykset
toiminnan tärkeimmistä tavoitteista ovat yhteneväiset.
- Tiesuunnittain määritellyt aluetoimikuntien toimintaalueet ovat paikoin luoneet uutta ja häivyttäneet vanhoja
kuntarajoja. Tosin on myös päinvastaisia kokemuksia.
- Aluetoimikunnat ovat nostaneet esille monia asukkaiden mielestä tärkeitä asioita. - Kaupungin näkökulmasta
pienet asiat voivat olla asukkaille erittäin tärkeitä.
- Aluetoimikunnat ovat järjestäneet hyviä keskustelutilaisuuksia ja -seminaareja.
- Aluetoimikunnat ovat mahdollistaneet vapaamuotoisen
keskustelun alueiden palveluista ja kehittämisestä.
Tämäkin on tulos; määrällisesti mitattavien tulosten tai
sisällöllisesti vaativa tehtävä ja haasteellinen
prosessi
- Kylien asukkaiden, järjestöjen ja yritysten osallistaminen maaseutuohjelman laatimiseen edellyttää resursseja ja osaamista
- Uusien aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien laatiminen kylien yhteistyönä on uusi haaste ja
vaativa prosessi
- Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat tulisi
laatia ennen maaseutuohjelmaa, jolloin valmistelu
lähtisi oikeassa järjestyksessä alueilta, alhaalta
ylös
- Kylien välinen kateus ja historiaan liittyvät sukujen ja kylien kiistat vaikeuttavat ja hidastavat
yhteistyön alkua
- ”Yksi jänkäpää voi sortaa koko systeemin”
- Joillain kylien asukkailla on vahva epäluottamus
kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä
kohtaan
- Viestintään ja tiedottamiseen on panostettava
tietoisesti, sekä kylien ja asukkaiden suuntaan
että kaupungin hallintokuntien ja luottamushenkilöiden suuntaan
- Aluelautakunnan jäsenten valinta kyläkokouksissa tulee tehdä avoimesti ja huolellisen valmistelun kautta
- Aluetoimikunnille hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa määritellyt tehtävät (esitysten
ja aloitteiden tekeminen, yhdyslinkkinä
toimiminen) koetaan käytännössä epäselviksi.
- Esitysten ja aloitteiden koetaan häviävän kaupungin hallinto- ja valmistelukoneistoon. Ei tiedetä, miten esitykset ja aloitteet ovat vaikuttaneet.
- Myös aluetoimikuntien rooli on jäänyt epäselväksi, etenkin kaupungin taholla, mutta myös
asukkaiden keskuudessa.
- Asukkaat ottavat huonosti yhteyttä aluetoimikuntiin ja niiden jäseniin.
- Aluetoimikuntien käytännön kytkös alueen
ruohonjuuritason toimijoihin on ohut ja muodollinen tai aluetoimikuntien alueen toimijat yhdistävää ja aktivoivaa merkitystä ei ole tuotu riittävästi
esille.
- Aluetoimikunnilla ei ole ollut omaa tiedotusstrategiaa. Näkyvyys lisäisi tunnettuutta.
- Aluetoimikunnilta toivotaan lisää avoimuutta,
esimerkiksi alueen asukkaille mahdollisuutta
halutessaan vapaasti ilmoittautua mukaan aluetoimikunnan työhön.
- Aluetoimikuntien kokouskäytännöt ovat raskaat
ja aiheuttavat kaupungille kustannuksia.
- Aluetoimikuntien proaktiivista itsenäistä bottomup-kehittäjäroolia tulisi kehittää.
- Aluetoimikuntia on hyödynnetty kaupungin
hallinnossa ja päätöksenteossa varsin vähän.
virallisen päätösvallan ohella tarvitaan vapaamuotoista
kansalaiskeskustelua. Se on myös kaupungin etu.
- Aluetoimikunnat ovat tehneet yhteistyötä Salon kansalaisopiston kanssa ja järjestäneet kaikille avoimia luentoja ja keskustelutilaisuuksia.
- Aluetoimikuntien kautta kouliintuu kymmeniä ihmisiä
kunnalliseen toimintaan.
- Kuntalaisille tulee tarjota useita erilaisia kanavia osallistua ja vaikuttaa: aluetoimikunnat ovat tässä yksi
tärkeä lisä.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120917Alueel/Alueellista_demokratiaa.pdf
http://www.maaseutupolitiikka.fi/julkaisut/julkaisusarja/vuoden_2013_julkaisut/kylien_organisoinnin_hallinta
http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=622
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2012/20121108gradu/Gradu_Saila%20Piipari-Huovila.pdf
- Aluetoimikuntien joustava ja innovatiivinen
toimintakulttuuri istuu huonosti kaupungin hallintosääntöön.
- Kehittymätön keskustelukulttuuri aluetoimikuntien ja kaupungin kesken: tärkeimmästä tavoitteesta parantaa asukkaiden kuulemista ollaan yhtä
mieltä, mutta tavoitteellista keskustelua ei käydä
siitä, mikä on tässä aluetoimikuntien rooli ja
tehtävät.
- Ilman budjettivaltaa tai muuta päätösvaltaa
aluetoimikuntien toiminta jää keskustelun tasolle.
Toiminnan vaikuttavuus on tällöin täysin kiinni
siitä, miten vuorovaikutteista, kuuntelevaa ja
erilaisia näkemyksiä kunnioittavaa keskustelu on.
- Kaupungin tiukka taloudellinen tilanne asettaa
reunaehtoja sille, kuinka paljon kaupunki voi
osoittaa henkilöresursseja asukas- ja aluetoimintaan.
- Entisten kuntakeskusten asema on jäänyt toiminnassa vähälle huomiolle.
- Kysymys on tässä myös alueellisen palveluverkoston kattavuudesta ja palvelujen saavutettavuudesta.