Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin

2011
Metsähallituksen lehti metsästäjille
Ketun tehopyynti
voi pelastaa naalin
Suomen
riistanhoito
valokeilassa
Hallittua
hoitamattomuutta
talousmetsiin
Vapaan
metsästysoikeuden
puolesta
Nuorisolupa
edullisesti
ja helposti
Metsästysluvat
kännykällä, netistä
tai myyntinumerosta
Sisältö
Yleiset
Kansikuva
Kuvatoimisto Leuku, Veikko Vasama
6
4
Metsähallituksen metsästysasiantuntijat
5Erätarkastajat
6Metsästysuutiset
Kieppi on riistaeläimen,
yleensä metsäkanalinnun,
Riistanhoito
lumeen tekemä onkalo
8
Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti
metsästäjille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja
on luettavissa myös netissä.
8
Naalin paluu vaatii ketun tehopyyntiä
1
1
Suomen riistanhoito valokeilaan
2
1
Talousmetsä sopii entistä paremmin riistalle
4
1
Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun
6
1
Uusi metsästysalue Etelä-Suomeen
Toimitus
Päätoimittaja: Hannaleena Mäki-Petäys
Toimituskunta: Aku Ahlholm, Ahti Putaala, Ritva
Vaarala, Heikki Hallila, Jarmo Katajamaa, Jyrki
Satta, Erkki Turtinen, Reijo Hirvonen
Metsästysluvat
14
Toimituksen yhteystiedot
Pienriista
Osoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 Oulu
Puhelin: 020 56 4100
Sähköpostiosoitteet: [email protected]
Internet: www.metsa.fi/metsastys
20 Pienriistan metsästysalueet
2Kanalintulupa
2
Muut kirjoittajat:
Elsi Hanni, Olavi Joensuu, Tuomo Pirttimaa,
Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen,
Sameli Salokannel, Jari Salonen
Homenokkaa jahtaamassa
24
23 Vesilintu- ja jänislupa
Jänistä makkaranpaiston lomassa
24Nuorisolupa
Kuvat:
Aku Ahlholm, Timo Eskola, Hannu Huttu,
Olavi Joensuu, Seppo Keränen, Pekka Koski,
Matti Mela, Hannaleena Mäki-Petäys, Ismo
Pekkarinen, Tuomo Pirttimaa, Antti J. Leinonen,
Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Jari Salonen,
Juha Siekkinen, Kuvatoimisto Leuku
Ulkoasu ja taitto
18 Lupa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta
Pillipiipari ja reviirin isäntä
Hirvieläinten metsästyksen aluelupa
25
Mainostoimisto Avalon Oy
Kirjapaino
25 Muutoksia luvan haussa
Se ensimmäinen
PunaMusta Oy
Petoluvat
Ilmestynyt
26Pienpetolupa
Narskutus jäi saaliiksi
Tammikuussa 2011
Painosmäärä
30 000 kpl
ISSN 1797-9307
2
KIEPPI
26
27 Suurpetojen metsästys
Karhun kaadolla Lieksassa
PÄÄKIRJOITUS
Metsästyksen ja suojelun
yhteensovittaminen on taitolaji
Lähes nelikymmenvuotisen urani varrella
olen mielenkiinnolla seurannut metsästäjän
ja luonnonhoitajan ajatusmaailmoja. Erityisen kiinnostavaa on se, miten faktat ja fiktiot kietoutuvat itse tärkeänä pidetyn aiheen
ympärille. Logiikka ei usein löydy silloin,
kun kysymyksessä on tunteita herättävät
metsästysasiat.
Vai miten selittää tämä?
Metsästäjä valittaa nyrkit pystyssä perustettavan suojelualueen tulevia metsästyskieltokaavailuja – ”Eihän metsästys vaikuta
riistakantoihin!” Oman metsästysseuransa
kokouksessa hän kuitenkin pohtii vakavasti,
mikä ja kuinka iso rauhoitusalue tehtäisiin
riistan suojelemiseksi.
Ympäristöministeriön virkamies perustaessaan suojelualuetta Etelä-Suomeen, haluaa
kaiken metsästyksen kiellettäväksi. Kun vastaavasti alue perustetaan Pohjois-Suomen
valtion maille, vaatii hän paikallisen vapaan
metsästyksen sallimista. ”Ei vapaa metsästys
vaikuta suojelun tavoitteisiin!”
Kansainvälisissä tehtävissäni olen havainnut, että metsästyksen ja suojelun välinen
ristiriita on Suomessa täysin kotikutoista
puuhastelua. Metsästyshän on eräs suojelun
työkalu. Sitä pitää vain osata käyttää oikein:
alueellisin, ajallisin ja määrällisin rajoituksin.
Kotimaassakin meillä on useita esimerkkejä, miten metsästyksellä ja riistanhoidolla
voidaan turvata luonnon monipuolisuutta
paremmin kuin rauhoittamalla.
Viime vuonna Metsähallitus sai suurta kansainvälistä tunnustusta Palosaaren riistanhoidon mallialueesta. Palosaari valittiin esimerkkialueeksi siitä, kuinka riistanhoitotyöllä ja
kestävällä metsästyksellä lisätään luonnon
monimuotoisuutta ja säilytetään direktiivilajeja. Tästä voit lukea lisää sivulta 11. Lisätunnustusta Metsähallitus sai, kun kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi arvokkaan Edmond Blanc
-palkinnon Palosaarelle samoin perustein.
Tästä on hyvä jatkaa osana tulevaa kansallista riistakonsernia ja viedä suomalaista
osaamista myös maailmalle. Omalta osaltani
siirryn kuluvana vuonna ansaituille eläkepäiville. Mutta kuten arvaattekin, riistanhoito, metsästys ja suomalaisen eräkulttuurin
vaaliminen jatkuu harrastuksena yhä tärkeämmiksi koettujen jahtikavereiden veljellisessä joukossa.
Olavi Joensuu
eräneuvos, erätalouspäällikkö
KIEPPI
3
Me hoidamme metsästysasioita
valtion mailla
Metsähallituksen erähenkilöstöön
kuuluu 22 henkilöä, jotka vastaavat
metsästysasioista. Apunaan heillä
on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia tai yksityistä työvoimaa.
Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat.
Yhteystiedot
Sähköpostit:
[email protected],
Puhelin: vaihde 0205 64100
suorat numerot löytyvät verkkosivuiltamme
www.metsa.fi
Muut tärkeät yhteydet
Tarkemmat tiedot metsästyksestä
www.metsa.fi/metsastys
Saalispalautteet
www.metsa.fi/saalispalautteet
Ohjausyksikkö
Pohjanmaa
Olavi Joensuu
Erkki Turtinen
erätalouspäällikkö
Oulu, 0205 64 6609
Jukka Bisi
ylitarkastaja, sosioekonomiset asiat
vt Erätalouspäällikkö
Ilmajoki, 0205 64 6611
Aluepäällikkö
Oulu, 0205 64 6616
Eräsuunnittelijat
Reijo Hirvonen
Pohjanmaa, Oulu
0205 64 6668
Ahti Putaala
Mikko Rautiainen
ylitarkastaja, metsästys ja riistanhoito
Oulu, 0205 64 6619
Pohjanmaa, Vaasa
0205 64 6001
Heikki Hallila
Heikki Väyrynen
erikoissuunnittelija, asiakkuudet
Hämeenlinna, 0205 64 5340
Hannaleena Mäki-Petäys
erikoissuunnittelija, viestintä
Oulu, 0205 64 6621
Kainuu, Kuhmo
0205 64 6355
Timo Eskola
Riistanhoito, Pudasjärvi
0205 64 6523
Etelä-Suomi
Kalaveden- ja riistanhoitajat
Jarmo Väisänen
Pohjanmaa, Haapajärvi
0205 64 6773
Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät osoitteesta www.metsa.fi/metsastys.
aluepäällikkö
Savonlinna, 0205 64 5917
Muuten lupia myydään
Villin Pohjolan nettikaupassa
www.villipohjola.fi/nettikauppa tai
puhelinpalvelussa 0203 44122.
Eräsuunnittelijat
Terho Luomanen
Matti Kela
Kainuu, Suomussalmi
0205 64 6482
Kalervo Timonen
Itä-Suomi, Kuopio
0205 64 5576
Lappi
Pirjo Ilvesviita
Juha Tuomola
Länsi-Suomi, Hämeenlinna
0205 64 5344
Paavo Ryyppö
Länsi-Suomi, Viitasaari
0205 64 5043
Madeleine Nyman
Etelä-Suomi, Tammisaari
0205 64 4685
Markus Pekkinen
Riistanhoito
Kuopio, 0205 64 5045
4
KIEPPI
aluepäällikkö
Rovaniemi 0205 64 7123
Eräsuunnittelijat
Pasi Kamula
Itä- ja Länsi-Lappi, Rovaniemi
0205 64 7691
Jarmo Katajamaa
Ylä-Lappi, Ivalo
0205 64 7709
Nilla Aikio
Riistanhoito, Rovaniemi
0205 64 7629
Erätarkastajat
Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajalla on poliisiin
verrattavat valtuudet ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja.
Erävalvonta lukuina v. 2009
Valvottava pinta-ala Asiakaskontaktit
Havaitut rikkeet 12 milj. ha
8030 kpl
507 kpl
Metsähallituksella
on 11 erätarkastajaa, joilla on
Metsähallituksen erätarkastajat
poliisiin verrattavat valtuudet. Suurin osa
erätarkastajista on koulutukseltaan poliiseja.
He valvovat metsästykstä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm.
poliisin ja rajavartioiden kanssa.
Jari
Liimatainen
Jari
Liimatainen
p.392
0400
0400
726392 726
Ylä-Lappi
Ylä-lappi
Mika Seurujärvi
p. 040 771 4692
Länsi-Lappi
Heikki Säkkinen
Heikki
Säkkinen
p.
040 833
1656
040 833 1656
Itä-Lappi
Itä-Lappi
Mika Seurujärvi
040 771 4692
Länsi-Lappi
Pertti Kurtti
p. 0400 385 611
Koillismaa
Pertti
Kurtti
Seppo
Toikkanen
385 611
p. 0400
040 178
9632
Seppo Toikkanen
Koillismaa
Koillismaa
ja Kainuu040 178 9632
Markus Aho
p. 040 1588820
Oulun lääni, Länsi-Suomi
Aimo Tervamäki
p. 0400 385 613
Kainuu
Markus Aho
040 158 8820
Pohjanmaa
Koillismaa ja Kainuu
Aimo Tervamäki
0400 385 613
Kainuu
Timo Rasku
0400
716
Timo374
Rasku
Eteläja Länsi-Suomi
p. 0400
374 716
Etelä- ja Länsi-Suomi
Jarkko Saaristo
p. 0400 372 544
Itä-Suomi, Pohjois-Karjala
Jaakko Saaristo
0400 372 544
Itä-Suomi, Pohjois-Karjala
Jyrki Turpeinen
p. 0400 950 482
Itä-Suomi
Tommi Suonpää
040 1862001
Etelä-Suomi
Tommi Suonpää
p. 040 186 2001
Etelä-Suomi
Havaistessasi rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille.
Kun havaitset rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille.
Jyrki Turpeinen
0400 950 482
Itä-Suomi
© Metsähallitus 2010
© Maanmittauslaitos 1/MML/10
KIEPPI
5
METSÄSTYSUUTISIA
Pitkän linjan
erämiehiä eläkkeelle
Erätalouspäällikkö, eräneuvos Olavi Joensuu siirtyy nauttimaan eläkepäivistään kesäkuulta 2011 alkaen. Joensuu tunnetaan
erityisesti kestävän riistatalouden innovatiivisena kehittäjänä ja uranuurtajana. Samalla hän on perinteisen suomalaisen eräkulttuurin suuri vaalija. Metsähallituksessa
Joensuu on toiminut eräasioihin liittyvissä
tehtävissä 37 vuoden ajan. Lisäksi hän on
ollut pitkäaikainen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen jäsen, Oulun riistanhoitopiirin puheenjohtaja sekä osallistunut vuosia
Kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n toimintaan ja Euroopan
maanomistajajärjestön (ELO) johtamaan
Wildlife Estate -projektiin.
Erätarkastaja Aimo Tervamäki on vuosikymmenien ajan valvonut Kainuun eränkä-
vijöitä. Tervamäki on ollut keskeisenä henkilönä luomassa erävalvonnan vaikuttavuutta
parantavaa poliisin, rajavartiolaitoksen ja
Metsähallituksen välistä valvontayhteistyötä. Hänen asiantuntemusta on myös kuultu
useiden eräalan säädösten valmistelussa. Erätarkastajan tehtävien lisäksi Tervamäki on
työskennellyt mm. rajavartiostossa.
Eräsuunnittelija Paavo Ryyppö on huolehtinut Länsi-Suomen eräasioista 70-luvulta
lähtien. Nykyisen työnsä lisäksi hän on työskennellyt erätarkastajana ja Villin Pohjolan
myyntipäällikkönä. Ryyppö tunnetaan erityisesti Metsähallituksen ja Viron eräpuolen
yhteistyökuvioiden luojana. Ennen Metsähallitusta Ryyppö on työskennellyt puolustusvoimien ja poliisin palveluksessa.

Muutoksia
hirvenmetsästyksen alueluvan
haussa
Metsästäjien kanssa
syntyi puitesopimus
Metsähallituksen eräpalvelut ja Metsästäjäliitto ovat solmineet virallisen yhteistyösopimuksen. Tämän sopimuksen allekirjoittivat
kesäkuussa erätalouspäällikkö Olavi Joensuu
sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu
Hiidenmies ja puheenjohtaja Lauri Kontro.
Sopimuksen tarkoitus on turvata yhdessä
metsästyskulttuurin säilyminen ja jatkuvuus
nuorisotyön avulla sekä parantaa kestävän
metsästyksen järjestelyitä ja riistanhoitoa.
Metsähallitus ja Metsästäjäliitto haluavat
myös parantaa asiantuntijayhteistyötä ja
tiedonvaihtoa.
Metsähallituksella ja Metsästäjäliitolla on
ollut yhteistyötä jo pitkään. Sopimuksella
haluttiin turvata työ jatkossakin.

Panu Hiidenmies (vas.), Olavi Joensuu ja Lauri Kontro allekirjoittivat puitesopimuksen
Metsästäjäliiton toimitalossa Riihimäellä.
6
KIEPPI
Hirvieläinten metsästyksen aluelupia valtion
maille haetaan tammikuun aikana. Hakemusajan päätyttyä ampujalistaa ei voi enää
täydentää. Kaikkien ampujien nimet tulee
olla selvillä jo tuolloin! Ampujaluettelossa
ilmoitettujen metsästäjien lisäksi hakijoiden
on mahdollista käyttää syksyn jahdissa lyhytaikaisia metsästysvieraita tai avustavia koiramiehiä henkilökohtaista vuorokausilupaa
vastaan. Henkilökohtaisia hirvenmetsästyksen kausilupia ei myönnetä enää syksyllä.
Hakemusten käsittelyä on myös tarkennettu. Hakijoiden välisessä vertailussa asetetaan etusijalle ne hakemukset, joissa on eniten sellaisia metsästäjiä, joilla ei ole muuta
kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Hakemukset, joissa osa ampujista metsästää
hirveä myös muussa seurueessa/seurassa,
sijoitetaan hakijoiden välisessä vertailussa
viimeiseksi. Hakijoiden tulee siis valita metsästävätkö seuran vai valtion mailla.
Muutoksilla pyritään metsästyslain mukaisesti turvaamaan muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien metsästäjien mahdollisuus päästä hirvijahtiin.
Lisää aiheesta sivulla 25
sekä netissä: www.metsa.fi/metsastys
Haltin kävijät
kiinnostivat
mediaa
Suomen huipun valloitus on saanut mediaa liikkeelle. Tiedotusvälineet ovat odottaneet syksystä lähtien hetkeä, jolloin Haltin
100 000. kävijä kirjoittaa nimensä Haltin
vieraskirjaan. Syksyllä Metsähallitus kävi
tarkastamassa vieraskirjan yhdessä STT:n
ja YLE:n kanssa, ja silloin muun muassa
helsinkiläinen Bodil Sandell oli kuittaamassa nimeään vihkoon. Hänestä tuli 98 901.
Haltin valloittaja. Haltin huipulla on pidetty vieraskirjaa vuodesta 1933 lähtien. 
Bodil Sandell oli 98 901. Haltin huipun valloittaja.
Heliflite-yhtiö halusi järjestää
Käsivarren siivoustalkoot
Metsähallituksen kanssa.
20 11
Me tsä
ha lli tu
ti me tsä
ks en leh
stä jille
ynti
tehopy
Ketun staa naalin
voi pela
Suomen ito
ho
riistan ssa
ila
valoke
a
Hallittu tomuutta
at
hoitam
etsiin
talousm
Vapaan
uden
ysoike
metsäst
ta
puoles
Oula Wallen sai säkillisen jätettä täyteen parilta nuotiopaikalta.
Erämieskin roskaa luontoa
Metsähallitus joutui järjestämään harvinaisen siivousoperaation Käsivarren Lapissa.
Ehkä Suomen erämaisin kolkka oli roskaantunut sen verran pahoin, että jokien ja järvien
varsille jouduttiin lennättämään talkoolaisia keräämään olut- ja säilyketölkkejä, muovijätettä, savustuspönttöjä ja mitä hyvänsä roskaa. Katseet kääntyivät suomalaisiin
eräihmisiin, sillä kukapa muu olisi retkeillyt
kymmenien kilometrien päässä teistä. Talkoiden idea tuli Heliflitelta, jonka lentäjät
olivat harmitelleet siivotonta ympäristöä.
Näkyvä siivoustempaus toivottavasti opetti. Sen lisäksi hanke poiki paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat järjestää itse
lisää siivoustalkoita erämaahan. Kansallismaisema halutaan pitää siistinä yhdessä.
olupa
Nuoris esti
edullis ti
os
ja help
t
ysluva
Metsäst tistä
ällä, ne
kännyk umerosta
ntin
tai myy
Kieppi myös
netissä
Haluatko lukea lisää riistan­
hoidosta ja metsästyksestä
valtion mailla?
Ajankohtaisimmat ja kattavimmat
tiedot löydät osoitteesta
www.metsa.fi/metsastys
KIEPPI
7
RIISTANHOITO
Naali
Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen
ei palaa Suomeen ilman
ketun tehopyyntiä
8
KIEPPI
Teksti Tuomo Pirttimaa
Ketun nousu tuntureille
on ihmisen tekosia
Muutamassa vuosikymmenessä naali on lähes hävinnyt Ylä-Lapin eläinmaailmasta. Viimeisimmästä löydetystä naalin pesinnästäkin on kulunut 15 vuotta.
Muutaman vuoden aikana lisääntyneet havainnot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että
naali olisi tulossa takaisin Norjan ja Ruotsin
suunnasta. Suojelubiologi Matti Mela uskoo,
että pesinnän löytyminen Suomen rajojen
sisältä on vain ajan kysymys.
Jotta naalilla olisi mahdollisuus palata Suomen pohjoisimmille tuntureille, tulokaslaji
punakettu on ensin pyydettävä sieltä mahdollisimman vähiin.
– Ketun poistolla on ratkaiseva merkitys
naalin paluulle, Mela painottaa.
Kettu tappaa naalin
Punakettu on naaleille paitsi asunnon- ja reviirinvaltaaja, myös suoranainen peto.
– Kettu kilpailee naalin kanssa, mutta se
myös saalistaa sitä, Mela sanoo. Hän kertoo
nähneensä Alaskan öljyputken varrella kuvatun videon, jossa aikuinen kettu juoksee
kiinni, tappaa ja syö aikuisen naalin.
Ei ole sattuma, että tapahtuman ovat kuvanneet öljyputken kuntoa seuraavat tarkastajat.
– Sekä Alaskassa että Siperiassa kettu on
levinnyt naalien alueelle öljy- ja kaasuputkien rakentamisen ja huollon yhteydessä
syntyvän ravintojätteen auttamana. Missä
on ihminen, siellä on kettu.
Suomen Lapissa ei ole öljyputkia, mutta Metsähallituksen eräsuunnittelija Jarmo
Katajamaan mukaan ketun nousu Ylä-Lappiin ja tuntureille on hyvin selvästi ihmi-
sen tekosia.
– Porojen kenttäteurastamoita oli yhdessä
vaiheessa vähän joka puolella. Ne ja kylien
avokaatopaikat tarjosivat ruokaa ja auttoivat ketun leviämistä.
Tehopyynti tuottaa tulosta
Kettujen ydinalueet ovat Ylä-Lapissa kylien
ja teurastamoiden ympärillä. Siellä ruokailevien kettujen vaikutus säteilee tuntureille
asti. Tästä havainnosta alkoi kehkeytyä ajatus
Ylä-Lapin järjestelmällisestä tehopyynnistä.
Jarmo Katajamaa nostaa esiin ivalolaisen
metsästäjän Sami Lapin, jonka huoli kasvaneesta pienpetokannasta sai miehet puolenkymmentä vuotta sitten miettimään helpotusta asiaan.
Mukaan saatiin Metsähallitus, riistanhoitoyhdistykset ja tukea riistanhoitovaroista muun muassa jalkanarujen hankintaan.
Näin alkoi järjestelmällinen ketun ja muiden pienpetojen pyynti.
– Joka puolelle Ylä-Lappia kylien ja poroteurastamoiden lähistöille perustettiin haas-
KIEPPI
9
RIISTANHOITO
Metsästäjien apu
kettujahdissa mahdollistaa
naalin paluun
Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen
koja, joiden avulla kettuja pyydettiin jalka­
naruilla, Katajamaa kuvailee.
Samaan aikaan naalin hyväksi perustetussa Life-projektissa tuettiin paikallisten
riekonpyytäjien tekemää ketun kelkkapyyntiä tunturissa.
Kahta puolen tunturin koivurajaa käyty
Pohjoismainen naalikanta on lievässä nousussa.
tehopyynti alkoi tuottaa tulosta. Ennen tehopyynnin alkamista, viime vuosikymmenen
puolivälissä, Ylä-Lapin saalismäärä oli vuosittain noin 900 kettua. Kolmessa vuodessa
se kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuonna
2008 saatiin saaliiksi 2600 kettua Inarin,
Utsjoen ja Enontekiön kunnissa.
Kettujen saalismäärät ovat viime vuosien aikana kolminkertaistuneet Ylä-lapissa.
Tämä pyynti kohdistui laskevaan kettukantaan. Vuonna 2009 saalis oli enää 600
kettua. Pyynti alkoi tuntua.
Samankaltainen kettujen tehopyynti naalin hyväksi on yllä Suomen Lappiin rajoittuvissa Finnmarkissa ja Norrbottenissa. Pohjoismainen naalikanta onkin ollut viime vuosina lievässä nousussa.
Katajamaan mukaan nyt on nähty, että
asia saadaan hallintaan.
– Mutta ilman metsästäjiä se ei onnistu,
heidän apunsa on tässä asiassa välttämätön.
Matti Mela toivoo pyynnin jatkuvan, sillä
kettumailla on alkanut näkyä virkistymisen
merkkejä. Myyrien ja sopuleiden määrä on
nousussa ja se tietää ruokaa ketuille.
Herkän asian äärellä
Kuva Matti Mela
Kettukannan tehometsästyksessä ja suoranaisessa kannan alasajossa liikutaan herkän
aiheen äärellä, sanoo ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksesta.
– Joltakin näkökulmalta tämän toiminnan
voisi kyseenalaistaa. Vaikuttaa siltä, että myös
meidän luonnonsuojelujärjestömme ovat
hyväksyneet tällaiset keinot silloin, kun puhutaan alkuperäisten lajien suojelemisesta.
Alkuperäisten lajien suojaaminen kohdistamalla metsästystä tulokaslajeihin on
todennäköisesti koko ajan lisääntyvä tapa,
Bisi huomauttaa.

10
KIEPPI
Kuva Juha Siekkinen
Palosaari
Hirvonen esittelee Palosaaressa hirvelle tehtyä riistanhoitokohdetta.
Teksti Aku Ahlhom
Suomen riistanhoito
nousi valokeilaan
Suomalaisten tekemä työ riistan hyväksi on huomattu maailmallakin.
Viimeistään asia selvisi viime vuonna, kun Metsähallituksen Palosaaren
tila ja hämeenlinnalainen Porkkalan tila saivat Euroopan maanomistajien
Wildlife Estates -tunnuksen.
Ensimmäiset Pohjoismaihin myönnetyt tunnukset osoittavat, että tilojen riistanhoito ja
metsästys on raadin mielestä järjestetty kestävästi. Toukokuussa kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi
Palosaaren tilalle vielä Edmond Blanc -palkinnon samasta syystä.
Palosaaren tilaa ympäröi 27 kohdetta, jotka Metsähallituksen eräpalvelut on mahdollisimman huolella kunnostanut ihanteelliseksi riistamaaksi.
Vuosien mittaan Palosaaresta on muodostunut paikka, jossa eräpalvelut kouluttaa met-
säammattilaisia, järjestää nuorisoleirejä tai
isännöi vierasjahteja. Monet kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ovat päässeet kokemaan metsästystä hoidetussa riistaympäristössä. Tilaa
käytetään myös esimerkkinä, kun Metsähallitus aloittaa ympäristöopastaan uusimisen.
Riistanhoidon mallitilat ovat esittelykohteita, mutta eivät koko totuus suomalaisesta
riistanhoidosta. Esimerkiksi Metsähallitus
on kunnostanut metsästyslupatuloilla yli
tuhat hehtaaria riekkosuota ja rakentanut
kymmeniä lintukosteikoita. Samaa työtä tekevät useat tahot.

Euroopan maanomistajien järjestön (ELO)
pääsihteeri Thierry de l'Escaille (vas.)
luovuttaa Wildlife Estate -tunnuksen
Metsähallituksen eräsuunnittelija Reijo
Hirvoselle.
Metsästystulot
riistan hyväksi
Metsähallitus käyttää kaikki metsästysluvista saadut rahat riistanhoitoon.
Metsähallituslaki muuttui vuonna 2005
siten, ettei metsästystuloja enää voinut maksaa valtion kassaan. Luvat
maksavat sen, minkä niiden myöntäminen maksaa ja minkä verran kohteena olevan riistan kannanhoito arviolta maksaa.
riistanhoito
170 000 €
riistan uudet elinympäristöt
150 000 €
tutkimus
70 000 €
pienpetopyynti
30 000 €
riistalaskennat
26 000 €
KIEPPI
11
RIISTANHOITO
Talousmetsä
Kuva Hannu Huttu
sopii entistä paremmin riistalle
12
KIEPPI
Riistan
elinympäristöjen
aktiivinen hoito
Kuva Timo Eskola
Metsähallituksessa on toteutettu riistan elinympäristöjen aktiivista hoitoa
metsästyslupatuloilla jo vuodesta 2007
lähtien. Aktiivinen riistan elinympäristöjen hoito kattaa ojitettujen soiden palauttamista riekko- ja metsähanhien
elinympäristöiksi, metsäkanalintujen
poikue-elinympäristöjen kunnostamista
ja uusien vesilintukosteikkojen rakentamista. Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito -projektissa (REAH) kehitettiin elinympäristöjen aktiivisen hoidon
menetelmiä ja aloitettiin toimenpiteiden
vaikutusten seuranta riistakohteilla.
Uudistusalalle kasvamaan jätetty puuryhmä antaa suojaa riekolle.
Kuva Jari Salonen
Teksti Jari Salonen
Metsähallituksen metsätalous julkaisi
kuusi vuotta sitten lajissaan ensimmäisen metsätalouden ympäristöoppaan.
Ja mikä tärkeintä, oppaan tiedot ja sanoma välittyivät myös käytäntöön. On
tullut aika päivittää opas 2010-luvun
vaatimuksiin.
Nykyvauhdilla mikä tahansa kuusi vuotta
vanha opaskirja alkaa olla vanhentunut. Maailma muuttuu.
– Uutta tutkimustietoakin on saatu paljon
ja nyt tiedämme esimerkiksi kanalintujen
elinolovaatimuksista enemmän. On siis aika päivittää se tämän päivän tietämyksen
tasolle, sanoo metsätalouden ympäristöpäällikkö Petri Heinonen.
Suurta metsienkäsittelyn kulttuurivallankumousta ei sovi odotella, mutta askeleita
eteenpäin kuitenkin. Metson kohdalla huomiota on kiinnitetty liikaa vain soidinpaikan
metsänkäsittelyyn.
– Karrikoiden voisi sanoa, että ei ihmistenkään lisääntyminen jää kiinni siitä löytyykö makuuhuonetta. Tärkeää on, että koko elinpiiriä hoidetaan linnut huomioiden
ja silloin metsänpeitto nousee tärkeäksi kysymykseksi.
– Tiheiköt, hyvin voiva aluskasvillisuus ja
varvusto nousevat uuteen arvoon. Samoin
metsän ja avosuon reunan eli vaihettumisvyöhykkeen metsienkäsittelyyn tullaan kiinnittämään lisää huomiota ojanvarsikorpien
lisäksi. Ne ovat riistalle tärkeitä ympäristöjä,
Heinonen listaa.
Vaikka avohakkuita kritisoidaan, niiden
koko on pudonnut menneistä vuosikym-
Ympäristöpäällikkö Petri Heinosen mielestä
on tärkeää huomioida koko elinpiiri, ei vain
lisääntymisalueet.
menistä dramaattisesti. Kun ennen aukon
takalaitaa tuskin erotti, nyt hakkuiden keskikoko on parin hehtaarin luokkaa.
– Eivät ihmiset avohakkuita vastusta, vaan
sitä maiseman muutosta mikä siitä seuraa.
Nyt projektin jälkeen hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on nivottu
osaksi Metsähallituksen normaalia toimintaa. Kaikkiaan vuodesta 2007 lähtien on kunnostettu yhteensä n. 1700
hehtaaria riistan elinympäristöjä, jotka
ovat riekko- ja hanhisoita (n. 1500 ha),
vesilintukosteikkoja (n. 130 ha) ja kanalintujen poikueympäristöjä (n. 70 ha).
lyn muuttamiseksi. Niistä yksi liittyy niin
sanottujen riistatiheikköjen säästämiseen.
Tiheiköt tuovat vaihtelua hakkuualueiden
metsärakenteeseen ja sellaisia kanalinnutkin elinpaikoillaan suosivat.
– Mitä erirakenteisempi metsä on, sitä paremmin siellä kanalinnut viihtyvät.
Uuden haasteen työhön tuo jatkuvasti lisääntyvä energiapuun korjuu. Hakkuualueet
ovat kantojen poiston jälkeen aivan toisen
näköisiä kuin ennen ja todennäköisesti ne
eivät ole kanalintujen suosiossa.
– Rikkoutuneessa maaperässä varvuston
elpyminen on hitaampaa. Kanalinnuille mustikan varvustot ovat erittäin tärkeitä, niin
poikasten suoja- kuin ruokapaikkoinakin.
Metsiin jää riistatiheikköjä
Hallittua hoitamattomuutta
Ympäristöoppaan päivittämisen rinnalla
laaditaan myös Suomen metsäkanalintujen kantojen hoitosuunnitelmaa. Sen keskeisenä näkökulmana on, miten kanalintujen
elinympäristöjen hoito otetaan huomioon
metsätaloudessa.
– Tilanne on jo varsin hyvä, mutta vielä
vähän paremminkin se voitaisiin huomioida,
sanoo projektipäällikkö Arto Marjakangas.
Tekeillä oleva hoitosuunnitelma tulee esittämään erilaisia suosituksia metsienkäsitte-
Uusia metsänhoitomenetelmiä voi odottaa
käytäntöön nopeasti. Osin siksi, että niiden
toteutus ei maksa mitään.
– Voi sanoa, että moni tuo pikemminkin
säästöä. Ehkä termi ”hallittu hoitamattomuus” tulee yleistymään, liikaa siistimistä vältetään.
Kyse on viimekädessä myös imagosta:
puu tekee paremmin kauppansa, kun se on
peräisin metsästä, jossa myös riista voi hyvin.

KIEPPI
13
RIISTANHOITO
Kuhmolainen Marianne Niemelä:
Vapaa metsästysoikeus
kiinnittää kotiseutuun
Teksti Kimmo Pöri
Kuva Kimmo Pöri
Marianne Niemelälle vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla on kaikki kaikessa. – Se on tosi tärkeä juttu elämässäni tällä hetkellä ja varmasti
myös tulevaisuudessa, hän pohtii.
Kuva Pekka Koski
Länsi-Kuhmossa Kuusamonkylällä asuvalle
Marianne Niemelälle luonto merkitsee hyvin
paljon. Asuminen erämaaluonnon keskellä kaukana Kuhmon keskustasta tarkoittaa
tietoista luopumista monista huvituksista.
– Kaikki vapaa-aika menee tavalla tai toisella luonnossa puuhastellessa.
– Harvemmin tulee edes keskustassa käytyä, hän tunnustaa.
Enimmäkseen Niemelä metsästää yhdessä
miehensä ja suomenpystykorva Pirin kanssa
kotikylän maisemissa valtion mailla.
– En voisi kuvitellakaan asuvani alueella, missä ei olisi vapaata metsästysoikeutta.
14
KIEPPI
Kontrolli toimii
Varhaisimmat metsästyskokemuksensa Marianne sai jo pikkutyttönä isän ja vaarin kanssa
sorsametsällä. Pari vuosikymmentä kuitenkin vierähti, ennen kuin hän suoritti metsästyskortin ja hankki oman aseen.
– Nykyinen mieheni sai minut innostumaan metsästyksestä, hän paljastaa.
– Samalla piti ostaa Gore-kengät, eihän
täällä muuten pärjää, hän naurahtaa.
Kanalintujen metsästys pystykorvalla on
Niemelän suosikkilaji, mutta hän viihtyy hyvin myös karhu- ja hirvimetsällä.
– Jänikset saavat kyllä ainakin minun puo-
lesta olla aivan rauhassa, hän jatkaa.
Niemelän mielestä valtion mailla toimii
hyvin sosiaalinen kontrolli. Ylilyöntejä esimerkiksi liiallisen verotuksen muodossa ei
hänen mielestään juurikaan tapahdu
– Kaikki pitävät toisistaan huolta positiivisessa mielessä, hän uskoo.
Muualta tulevista niin sanotuista turistimetsästäjistä ei luontomatkailuyrittäjänä
toimivalla Niemelällä ole luonnollisesti mitään pahaa sanottavaa.
– Tilaahan täällä riittää ihan kaikille, ja
jokainen euro on täällä syrjäseuduilla todella tarpeen.
Syrjäkylät vaarassa tyhjentyä
Luontomatkailu työllistää Kuhmossa suoraan ja välillisesti alati kasvavan joukon
Metsähallituksen
erätalouspäällikkö Olavi Joensuun
ajatuksia vapaasta
metsästysoikeudesta
Kuntalaisen
oikeus metsästää
valtion alueella
Henkilöllä, jonka kotipaikka on Lapin
lääniin kuuluvassa kunnassa tai Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai
Vuolijoen kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla.
yrittäjiä. Niemelä muun muassa huolehtii
Viiksimoon karhusafareille osallistuvien turistien muonituksesta oman yrityksensä,
Korpikarhun kautta.
– Kiireisintä aikaa on kesä, silloin ei ehdi lomailemaan, hän hieman harmittelee.
Niemelä uskoo, että vapaan metsästysoikeuden poistaminen jouduttaisi Kuhmon
syrjäkylien lopullista tyhjentymistä.
– Täällä ei yksinkertaisesti ole muita harrastuksia kuin metsästys tai kalastus.
Muutamana syyskuisena vapaailtana Marianne Niemelä on suunnannut lintumetsälle koiransa kanssa Viiksimon saloille aivan
itärajan tuntumaan.
– Yksi suuri unelmani täyttyi, kun ammuin pystykorvan haukusta ukkometson.
Miten Metsähallituksessa suhtaudutaan
nk. vapaaseen metsästysoikeuteen Olavi Joensuu?
Miten metsästyksen sääntely, kuten esimerkiksi saaliskiintiöiden asettaminen
tapahtuu?
”Vapaa metsästysoikeus on eduskunnan
säätämä oikeus pohjoisen kuntalaiselle.
Metsähallitukselle tämä asiakasryhmä
on suurin ja tärkein. Metsähallitus ei ole
vaatimassa oikeuden poistamista. Erätalouspäällikön ensisijainen tehtävä on turvata eduskunnan kansalaisille säätämät
yleisoikeudet, jotka otetaan huomioon
reunaehtoina lupakiintiöpäätöksessä. Eli
erätalouspäällikkö on pohjoisen kuntalaisen oikeudella metsästävän paras tukija toteuttaessaan eduskunnan tahtoa.”
”Tutkimukselta saadaan valtion maille
laskettu riistakanta. Kannan tilan perusteella määritellään kestävän metsästysverotuksen osuus. Metsästettävä
kannanosa jaetaan luviksi yksikkösaaliin
perusteella.”
Millaisia erityisjärjestelyjä tai toimenpiteitä paikkakuntalaisten vapaa metsästysoikeus Kainuussa ja Lapissa aiheuttaa esimerkiksi metsästyslupien
myynnissä?
”Vapaan oikeuden riistaverotus otetaan
reunaehtona huomioon lupakiintiöitä
määrättäessä. Riistaverotuksen määrittäminen perustuu tehtyihin tutkimuksiin,
keskimääräisiin yksikkösaalistietoihin ja
kirjanpitometsästäjien tietoihin.”
Ovatko mielestäsi paikkakuntalainen ja
ulkopaikkakuntalainen Metsähallitukselta luvan hankkinut metsästäjä samanarvoisessa asemassa esim. saaliskiintiöiden suhteen?
”Lupametsästäjälle saaliskiintiö on lupaehto. Kuntalaisen saalista rajoitetaan
tarvittaessa riistanhoitopiirin tai ministeriön toimesta. Tämä rajoittaminen koskee myös lupametsästäjää. Kyse ei ole
tasa-arvosta vaan erityisasemasta, joka
on lailla turvattu.”
Miten Metsähallituksen myöntämien
metsästyslupien määrää säädellään
vapaan metsästysoikeuden alueilla?
”Kun riistatuotosta vähennetään kuntalaisen osuus, voidaan loppu jakaa saalistietoon perustuen käytettäviksi metsästyspäiviksi siten, että metsästyksen
kestävyyttä ei vaaranneta.”
Millaisena näet vapaan metsästysoikeuden tulevaisuuden? Onko se vakavasti
uhattuna?
”En näe mustia pilviä pohjoisella taivaalla.
Vapaa metsästysoikeus toteuttaa parhaiten suomalaisen eräkulttuurin perusaineksia. Vapaan metsästyksen poistaminen ei lisäisi etelän lupametsästäjien tai
lappilaisten yrittäjien mahdollisuuksia.
Pohjoisen mies kun kuitenkin viimeisenä lopettaa metsästyksen.”
Millä seikoilla vapaata metsästysoikeutta voidaan perustella tulevaisuudessakin?
”Metsästäjien edunvalvojien ja yksilötasollakin tulee nähdä saatu oikeus etuoikeutena ja toimia sitä vastuuta kantaen.
Paras tae oikeuden säilymiselle on oikea
metsästäjätieto ja saalistietojen kautta
saatava kestävyyden todistus.”
KIEPPI
15
RIISTANHOITO
Ojamäki
Torittu
Pajumäki
Kaukola
Kailankulma
Saarijärvi
Hongisto
Vehkoo
Satama
Etelä-Suomi
Niinimäenkulma
Mattila
Kuusela
sai kolmannen
metsästysalueen
Tapaton
Romonkulma
Kainiemi
Kaukela
Myllyjärvi
Virnajärvi
Rantala
Suolahti
Rasilahti
Pajulahti
Vesijako
s
0
M
Soutsalmi
Vesijako
Tevänti
Vesijaon
luonnonpuisto
2 km
Mustapää
© Metsähallitus 2010
© Karttakeskus, Lupa L5293
Kujansuu
Takaperä
Teksti ja kuva Aku Ahlholm
Tero Pullinen ja pystykorva Urho kiersivät
Vesijaon uuden metsästysalueen rantoja.
Ensikosketus Vesijaon alueeseen on
teeri. Tarkoitus on ollut tulla katsomaan, löytyykö kohteesta hyviä sorsastusvesiä, mutta pystykorvalla on
jo muuta haukuttavaa.
Metsähallitus avasi viime syksynä kolmannen pienriista-alueen Etelä-Suomen alueelle. Siellä missä metsästäjiä on eniten ja tilaa
vähiten, uusi alue oli iloinen uutinen. Evon
ja Keihäsjärven lisäksi metsästyspainetta on
nyt jakamassa 1600 hehtaarin Vesijaon alue.
Vesijako sijaitsee noin puolen tunnin ajon
päässä tunnetuilta Evon metsästysmailta.
Kohteen metsästysmaat koostuvat pienem16
KIEPPI
mistä alueista, joista eteläisin lähtee Vesijaon luonnonpuistosta.
Sorsastus
Sorsastaja löytää Vesijaon valtion mailta kolmen järven rantoja ja muun muassa vähävetisen lammen, jossa vesilinnut voivat lymytä. Alueeseen kuuluvat vedet ehtii kiertää
muutamassa tunnissa, mutta rannat ovat sen
verran vaikeakulkuisia, että vene tai kanootti on tarpeen. Rantametsässä kulkeva metsämies ei pääse ampumaan pomppulintua
tiheän rantapensaikon läpi ja toisaalta ranta
on enimmäkseen niin upottavaa, että siinä
on vaikea kulkea kahluusaappailla.
Paikoin marjaisat rantatörmät ja suojaisat
kaislikot kielivät kuitenkin siitä, että alueel-
la on vesilintuja.
Kanalinnustajalle Vesijaon alueella on
mahdollisuuksia. Kohteessa on monenlaista metsää: koivikkoa, haavikkoa, kuusikkoa,
männikköä ja sekametsää. Ainoastaan suomaastoa on vain vähänlaisesti, ja ne löytyvät alueen pohjoisosista.
Koiralla metsästettäessä kanalintujahtia
vaikeuttavat hakkuutähteet. Monin paikoin
haukulle hiipiminen on vaikeaa ellei melkein mahdotonta.
Jäniksen metsästystä Vesijaossa helpottavat metsäautotiet, joista suuri osa on heinittyneitä tavallisen henkilöauton ajettavia.

Esimerkkejä jahtikämpistämme:
Hanki
jahtimuistoja
Majoittumalla Villin Pohjolan jahtikämppään eräelämys avautuu sinulle suoraan kämpän ovelta. Jahtikämpät sijaitsevat
asumattomassa luonnossa metsästysalueen sisällä.
Metsähallitus tarjoaa sinulle Suomen monipuolisimman jahtimaailman. Esimerkiksi hirvialueita löytyy useita satoja ja pienriista-alueitakin satakunta.
Metsästäjät voivat pidentää metsästyskauttaan kanalintukauden jälkeen jäniksen ja pienpetojen metsästyksellä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä
voit kokeilla myös karhunmetsästystä.
Vilma  Salla
M210
Hirsirakenteinen kämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vilmajärven rannalla Salla- ja Suomutunturien läheisyydessä. Kämpässä keittiö ja kaksi majoitushuonetta, joissa kaikissa puukamiinat. Erillinen pihasauna
järvestä laskevan joen rannalla. Kämpän läheisyydessä
on metsästysalue 3612 Vilma-Savina. Myös Sallan yhteismetsän maat ovat lähellä.
Särkkäpirtti  Kuhmo
M389
Villi Pohjola järjestää täyden palvelun jahtimatkoja erilaisille ryhmille. Kotimaan
kohteiden rinnalla valittavanasi on vaihtoehtoja myös Pohjois-Ruotsissa. Hanki
meiltä metsästyslupa tai järjestä seurueellesi uniikki metsästysretki ”omalla
alueella” ja räätälöidyillä palveluilla.
Tutustu monipuoliseen kämppätarjontaamme myös www.villipohjola.fi
Honkarakenteinen eräkämppä sijaitsee mäntymetsäisen
mäen töyräällä Syvä-Särkkäjärven rannalla. Kämppä soveltuu metsästäjille, kalastajille ja retkeilijöille, lähistöllä
on Sininen polku -retkeilyreitti. Kämpän pihalta pääsee
Länsi-Kuhmon metsästysalueelle (5617). Kämpän alakerrassa on tupakeittiö ja nukkumisparvi.
www.villipohjola.fi
KIEPPI
17
METSÄSTYSLUVAT
Kanalintulupa
Metsästysluvan saa
kännykällä, netistä
tai myyntinumerosta
Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen.
Metsästäjän pitää hankkia metsästyskortin lisäksi maanomistajan lupa metsästää. Valtion maille
luvan saa Metsähallitukselta, jonka lakisääteinen
tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuus erityisesti niille, joilla ei sitä muutoin ole.
Useille metsästysalueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä www.metsa.fi/metsastys > pienriista
Luvat maksavat sen verran, kun luvan myymisestä aiheutuu kustannuksia ja kun metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidaan maksavan. Kaikki tulot menevät
siis riistan hyväksi.
Hirvieläimet
Metsästysluvat on kiintiöity lupa-alueittain. Mikäli kiintiö on täynnä, lupia ei enää alueelle saa. Kiintiöinnillä
varmistetaan sekä riistakantojen kestävyys että sosiaalinen kestävyys.
Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka kotipaikka on metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua.
Metsähallituksen lupia välittää muun muassa Villi Pohjola nettikaupassa ja puhelinpalvelussa.
Ylä-Lapissa kanalintuluvasta käytetään nimitystä riekkolupa.
Vuorokausiluvat myydään kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä.
 Katso sivu 22
Metsähallitus myöntää seurueille hirvenmetsästysalueita, mutta ei päätä pyyntiluvista. Ne tulevat riistanhoitopiiriltä.
Hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksen voit jättää
netissä osoitteessa http://lupahaku.protacon.fi tammikuun 2011 aikana. Muistathan tarkistaa seurueesi
ajantasaiset tiedot.
Pohjois-Suomessa, kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueella paikalliset seurat ja seurueet eivät tarvitse Metsähallituksen päätöstä alueesta, ellei
niissä ole ulkopaikkakuntalaisia ampujia.
 Katso sivu 25
18
KIEPPI
Vesilintu- ja jänislupa
Nuorisolupa
Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään
kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja.
Alle 18-vuotiaiden pienriistalupa maksaa 10 euroa koko viikolta.
Lupa on perustettu sen takia, että metsästäjä voisi
myös kanalintujen metsästysaikana hankkia edullisemman luvan jäniksen tai vesilinnun metsästykseen.
Luvalla saa metsästää kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja.
Luvan saa ostettua helposti kännykällä.
Luvan voi ostaa usein myös kännykällä.
Nuorisoluvalla halutaan tukea nuorten eräharrastusta.
Useille alueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet
netistä www.metsa.fi/metsastys > pienriista
 Katso sivu 23
 Katso sivu 24
Pienpedot
Suurpedot
Pienpetojen metsästys on oikein kohdistettuna
riistanhoitoa ja ainoa keino estää muun muassa tulokaslajien leviäminen.
Karhu on tavallisin metsästettävä suurpeto valtion mailla.
Kausilupa koko metsästyskaudelle maksaa 8 euroa.
Luvan voi hankkia helposti kännykällä kaikkina vuorokauden aikoina.
Poronhoitoalueelle metsästäjä voi ostaa 42 euron karhunmetsästysluvan helposti kännykällä automaattinumerosta.
Poronhoitoalueen ulkopuolella metsästäjän on lisäksi
ilmoittauduttava karhunmetsästyksen yhteislupaan.
Suden tai ilveksen metsästyksessä metsästäjän on aina,
myös poronhoitoalueella, ilmoittauduttava yhteislupaan.
Ahmaa ei metsästetä.
 Katso sivu 26
 Katso sivu 27
KIEPPI
19
METSÄSTYSLUVAT
Pienriistan metsästysalueet
Utsjoki
1602 1603
Valtion mailla on 120 aluetta pienriistan
metsästykseen. Niillä voi metsästää muun
muassa kanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä.
1606
1608
1609
1613
1611
3615
Porttipahdan
tekojärvi
Lokan tekojärvi
2612
2602
1612
1610
1616
2611
Metsästyslupa-alue
Inari
Inarijärvi

Enontekiö


Lupa-alueen numero
2613
2604
Erämetsä
PIENRIISTAN

2609

3612
3602
ROVANIEMI
2616
2620
2617
Erämetsä
TORNIO
Riistametsä
2619
2618


3611
Luosto
3613
2615
Lupa-alueen nro
3610
KEMIJÄRVI
Riistametsä
Metsästyslupa-alue
3608
3609
3614
3606
2614
2606
METSÄSTYSLUPA-ALUEET
3607
3616
3617
Sodankylä
5632
1605
1607
1601
1614 1615
5632
1604

5623
KEMI
5626
5639
5624
5622
5602
PUDASJÄRVI
5627
5625
OULU
5605 Kiantajärvi
5628
5640
5616
5603
5604
5608

5629
5637
5621

Pohjakartta © Karttakeskus, Lupa L5293
© Metsähallitus 2010
KUUSAMO
5620
5611
5601
Oulujärvi
5617
KAJAANI
5618
5630 5615
5614 5613
5619
KOKKOLA
7603
5631
6633
5634 HAAPAJÄRVI
7624
7604
5635 5638
NURMES
IISALMI
5636
7614
7635
6631
6612
6632
7621
7638
Lappajärvi
6613 6630 VIITASAARI
Nilakka
6614
7642
Koitere 7652
7630
 KUOPIO
6615
6635 Keitele
SEINÄJOKI
Höytiäinen
7685 Kallavesi
6619 6616
JOENSUU
5633

5632



VAASA





PORI
Kyyvesi
7695
Päijänne

Pihlajavesi
MIKKELI
7680
6675
Saimaa
6671
HÄMEENLINNA


7675
SAVONLINNA

Puruvesi
7697
Puula
6666

Kuva Kimmo Pöri
Orivesi
Haukivesi

TAMPERE
Längelmävesi
Pyhäjärvi
7693

6663
6651
Näsijärvi


7668

6661
6645
6647
7689
JYVÄSKYLÄ

6643
Suvasvesi
6617
6620
6642


LAPPEENRANTA
LAHTI





TURKU

6674



ESPOO

20
KIEPPI


KOTKA

VANTAA
HELSINKI
Karttalähde:
Pohjakartta © Genimap Oy, Lupa L5293
© Metsähallitus 2010
Tarkemmat tiedot metsästysalueista löydät netistä
6620 Ähtäri
Ähtäri ja Multia, Pohjanmaan rhp
(Ähtäri) ja Keski-Suomen rhp (Multia)
6630 Kinnula
Kinnula ja Viitasaari, Keski-Suomen rhp
6631 Luotonen
Joroinen, Pieksämäki ja Leppävirta,
Etelä-Savon ja Pohjois-Savon rhp
5634 Sievi
7695 Säkkisalo
5635 Haapajärvi-Reisjärvi
Hirvensalmi, Etelä-Savon rhp
Haapajärvi ja Reisjärvi, Oulun rhp
7697 Luotola
5636 Lestijärvi
5639 Länsi-Pudasjärvi
ER
2604 Kolari
Kajaani, Kainuun rhp
Kittilä, Lapin rhp
5616 Vaala
2613 Maunu
Vaala, Oulun rhp
Kittilä, Lapin rhp
5617 Länsi-Kuhmo
2614 Meltaus
Kuhmo, Kainuun rhp
Rovaniemi, Lapin rhp
5618 Itä-Kuhmo
2615 Rovaniemi
Kuhmo, Kainuun rhp
Rovaniemi, Lapin rhp
5619 Etelä-Kuhmo
2616 Herankaira
Kuhmo, Kainuun rhp
Rovaniemi, Lapin rhp
5620 Länsi-Kuusamo
2617 Tervola
Itä-Suomen lääni
6633 Heiniperä
Kiuruvesi, Pohjois-Savon rhp
7603 Rahustenaho-Levämäki
Vieremä, Pohjois-Savon rhp
7604 Jyrkkä-Kontio
Sonkajärvi ja Rautavaara,
Pohjois-Savon rhp
7614 Siera-Yöttäjä
Rautavaara, Valtimo ja Nurmes,
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rhp
Kuusamo, Oulun rhp
Tervola, Lapin rhp
ER
1614 Hetta-Karesuvanto
Ä
ME T
Enontekiö, Lapin rhp
1615 Näkkälä
Enontekiö, Lapin rhp
Ä
ME T
1616 Nunnanen
Enontekiö, Lapin rhp
Ä
ME T
Ä
2612 Levi
Enontekiö, Lapin rhp
S
5615 Vuolijoki
ME T
Ä
Kittilä, Lapin rhp
Ä
S
Kajaani, Kainuun rhp
Kuhmoinen, Pohjois-Hämeen rhp
1613 Käsivarsi
ME T
Ä
2611 Pokka-Pulju
Inari, Lapin rhp
Ä
S
5614 Kajaani
ME T
Ä
Ylitornio, Lapin rhp
1612 Tsarmitunturi
S
Sotkamo, Kainuun rhp
6666 Kuhmoinen
Ä
Inari, Lapin rhp
Ä
2609 Ylitornio
ME T
S
5613 Sotkamo
1611 Kuttura
Ä
Pello, Lapin rhp
Ä
Inari, Lapin rhp
S
Hyrynsalmi ja Ristijärvi, Kainuun rhp
ME T
ME T
Erämetsä
Rauhalliset metsästysalueet
Ylä-Lapissa tai itärajalla on nimetty erämetsiksi. Kanalintujahdin vuorokausilupa
on erämetsässä pari euroa muita alueita
arvokkaampi. Kohteet ovat merkitty luetteloon oheisella merkillä.
Ä
Ä
2606 Pello
6663 Toivakka
5611 Hyrynsalmi-Ristijärvi
Ä
S
Kolari, Lapin rhp
1610 Hammastunturi
Ä
Puolanka, Kainuun rhp
ME T
Inari, Lapin rhp
S
Korpilahti, Muurame, Jämsä, Jämsänkoski, Keski-Suomen rhp
1609 Angeli
Ä
5608 Puolanka
Ä
Inari, Lapin rhp
S
6661 Muuratjärvi
ME T
Ä
Muonio, Lapin rhp
1608 Muotkatunturi
S
Suomussalmi, Kainuun rhp
Ä
Inari, Lapin rhp
Ä
2602 Muonio
ME T
S
Orivesi, Juupajoki, Ruovesi, Jämsä,
Tampere, Pohjois-Hämeen rhp
5605 Länsi-Suomussalmi
Toivakka, Jyväskylän mlk, Leivonmäki,
Luhanka, Keski-Suomen rhp
1607 Kaamanen
Ä
Lapin lääni
6651 Orivesi
Ä
Inari, Lapin rhp
Muhos, Oulun rhp
Suomussalmi, Kainuun rhp
Pori, Satakunnan rhp
1606 Vätsäri
5640 Muhos
5604 Itä-Suomussalmi
ME T
Inari, Lapin rhp
S
Ä
ME T
Ä
Suomussalmi, Kainuun rhp
1605 Näätämö
Pudasjärvi, Oulun rhp
Suomussalmi, Kainuun rhp
S
6647 Rankku
Kuusamo, Oulun rhp
Ä
5602 Hossa
Utsjoki, Lapin rhp
S
Pyhäjärvi, Oulun rhp
5603 Martinselkonen
1604 Nuorgam
Ä
Paltamo, Kainuun rhp
Ä
Utsjoki, Lapin rhp
S
5638 Korpihovi
Kuru, Ruovesi ja Virrat, Pohjois-Hämeen rhp
1603 Kaldoaivi
Ä
5601 Paltamo
ME T
Utsjoki, Lapin rhp
S
Oulun lääni
6645 Kuru
1602 Paistunturi
5637 Itä-Kuusamo
6643 Parkano
Ä
Utsjoki, Lapin rhp
Lestijärvi, Pohjanmaan rhp
Virrat ja Ähtäri, Pohjois-Hämeen rhp
(Virrat) ja Pohjanmaan rhp (Ähtäri)
Parkano, Karvia, Kihniö ja Ikaalinen,
Satakunnan rhp
1601 Karigasniemi
Sievi, Oulun rhp
Mikkeli, Etelä-Savon rhp
ME T
Sodankylä, Lapin rhp
Kalajoki, Oulun rhp
7693 Sorsasalo-Ahveninen
Ä
3617 Pomo-Rajala
5633 Rahja
Pieksämäki, Etelä-Savon rhp
ME T
Sodankylä, Lapin rhp
Ylivieska, Oulun rhp
7689 Tervanen-Leikko-Pusa
Ä
3616 Koitelainen
5632 Isokangas
Karttula, Pohjois-Savon rhp
Ä
6642 Virrat
7685 Pyylampi
S
Saarijärvi, Karstula, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski, Keski-Suomen rhp
Sodankylä, Lapin rhp
Pyhäjärvi, Oulun rhp
Ä
6635 Äänekoski
3615 Lokka-Porttipahta
5631 Riikinhovi
Punkaharju ja Sulkava, Etelä-Savon rhp
ME T
Pelkosenniemi, Lapin rhp
Pyhäntä, Oulun rhp
7680 Lohikoski-Likastenperä
Ä
3614 Läntinen Pelkosenniemi
5630 Pyhäntä
Savonlinna, Etelä-Savon rhp
S
Pihtipudas ja Viitasaari, Keski-Suomen rhp
Pelkosenniemi, Lapin rhp
Tyrnävä, Temmes, Oulun rhp
7675 Leipämäki
ME T
3613 Itäinen Pelkosenniemi
5629 Kantojärvi
Ä
6632 Valkeismäki-Purala
Heinävesi ja Liperi, Etelä-Savon ja
Pohjois-Karjalan rhp
Ä
Salla, Lapin rhp
Utajärvi, Oulun rhp
S
Pihtipudas ja Viitasaari, Keski-Suomen rhp
3612 Vilma-Savina
5628 Utajärvi
7668 Heinävesi
ER
Soini ja Ähtäri, Pohjanmaan rhp
Ilomantsi, Pohjois-Karjalan rhp
ER
6619 Arpainen
Salla, Lapin rhp
Ii, Oulun rhp
ER
Pylkönmäki ja Multia, Keski-Suomen rhp
3611 Naruska-Tuntsa
5627 Röyttä
7652 Ilomantsi
ER
6617 Kukko-Multia
Savukoski, Lapin rhp
Yli-Ii ja Kuivaniemi, Oulun rhp
ER
Pylkönmäki, Keski-Suomen rhp
3610 Kemi-Kuro
5626 Yli-Ii
ER
6616 Mäkelä
7642 Kuora-Kontiovaara-Uimaharju
ME T
Savukoski, Lapin rhp
Pudasjärvi, Oulun rhp
ER
Karstula, Kyyjärvi ja Soini, Keski-Suomen
rhp, Pohjanmaan rhp (Soini)
Lieksa ja Ilomantsi, Pohjois-Karjalan rhp
Ä
3609 Vintilä
5625 Etelä-Pudasjärvi
ER
Lieksa, Pohjois-Karjalan rhp
Savukoski, Lapin rhp
Pudasjärvi, Oulun rhp
Lieksa, Pohjois-Karjalan rhp
6615 Vahanka
3608 Tulppio
5624 Syöte
7635 Kukkaro-Lakla
7638 Elimo-Kitsi-Piilo
Savukoski, Lapin rhp
Pudasjärvi, Oulun rhp
Polvijärvi, Pohjois-Karjalan rhp
Alajärvi, Perho, Vimpeli ja Kyyjärvi,
Pohjanmaan ja Keski-Suomen rhp
(Kyyjärvi)
3607 Sorvorta
5623 Kouva
ER
7630 Kiikkukangas
Sodankylä, Lapin rhp
ER
Nurmes ja Valtimo, Pohjois-Karjalan rhp
Taivalkoski, Oulun rhp
Ä
6614 Linkkilä
3606 Vasaselkä
5622 Etelä-Taivalkoski
7624 Peurajärvi-Mujejärvi
S
Kivijärvi, Kinnula ja Perho, KeskiSuomen ja Pohjanmaan rhp (Perho)
Kemijärvi, Lapin rhp
Taivalkoski, Oulun rhp
ER
6613 Kivijärvi
3602 Kemijärvi
5621 Pohjois-Taivalkoski
Nurmes, Rautavaara ja Juuka,
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rhp
ER
Perho ja Halsua, Pohjanmaan rhp
Posio, Lapin rhp
ER
6612 Perho
2620 Posio
ER
Länsi-Suomen lääni
7621 Hirvivaara-Rostua
Ranua, Lapin rhp
ER
Loppi, Etelä-Hämeen rhp
2619 Ranua
ER
6674 Keihäsjärvi
Padasjoki, Etelä-Hämeen rhp
Keminmaa ja Simo, Lapin rhp
ER
Hämeenlinna, Etelä-Hämeen rhp
6675 Vesijako
2618 Keminmaa-Simo
Alueen kartta: www.retkikartta.fi
Metsästysasiat: www.metsa.fi/metsastys
Kohdetiedot: www.villipohjola.fi
Kämpät: www.villipohjola.fi
6671 Evo
ER
Etelä-Suomen lääni
KIEPPI
21
METSÄSTYSLUVAT
Kanalintulupa
Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen. Luvan voi ostaa kanalintujen metsästyskaudelle 10.9.–31.10. Kantalintulupia
on saatavilla vuorokausilupina sekä erikseen
haettavana kausilupana. Muistathan, että luvat on kiintiöity lupa-alueittain. Mikäli kiintiö
on täysi, ei lupia alueelle enää saa.
Hinnat
Luvan
kesto
Saalispistekiintiö
Erämetsä
Riistametsä
1 vrk
5 pistettä
22 €
20 €
2 vrk
9 pistettä
39 €
37 €
3 vrk
11 pistettä
44 €
42 €
4 vrk
12 pistettä
54 €
52 €
5 vrk
13 pistettä
59 €
57 €
6 vrk
14 pistettä
65 €
63 €
7 vrk
15 pistettä
70 €
68 €
Ylä-Lapin riekkolupa
15 €/vrk
Pistettä = saalispistekiintiö
Esimerkki: vuorokauden pienriistaluvan kiintiö
on 5 pistettä. Metson pistearvo on 9, joten yhden vuorokauden luvalla ei voi ampua metsoa.
Kausiluvat
Kaikki pienriista
30 (max. 15 p. kanalinnuille)
120 €
Jousilupa kaikelle pienriistalle
15 (max. 9 p. kanalinnuille)
60 €
Lapin kaupunkilaisten pienriistalupa
30 pistettä
67 €
Näin ostat luvan
Puhelinpalvelusta
Soita palvelunumeroon 0203 44122, saat luvan postissa
Netistä
Metsähallituksen lupia myy Villi Pohjola
www.villipohjola.fi/nettikauppa
Kausilupa lupahakujärjestelmästä
Kausilupaa haetaan huhtikuussa lupahakujärjestelmällä lupahaku.protacon.fi. Kausilupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet www.metsa.fi/metsastys.
Järjestelmästä ei voi ostaa lyhyitä 1–7 vuorokauden lupia.
Myynti kahdessa erässä
Lyhyitä kanalintulupia (1-7 vrk) voi alkaa ostaa
ilmoitettuna päivänä puhelinpalvelusta kello
8 aamulla. Nettikauppa aukeaa ilmoitettuna
päivänä kello 10.
Huom! Mahdolliset muutokset kanalintukanta-arvioiden selvittyä.
22
KIEPPI
Homenokkaa jahtaamassa
Kuva Hannu Huttu
”Hieno syysilma ja tieto elpyneistä kanalintukannoista houkutteli minut koirani kanssa metsälle. Päivän metsästysreitti oli helppo valita, sillä tiesin eräässä
vaarassa asustelevan ison ukkometson.
Vanha homenokka oli onnistunut jujuttamaan minua täysin kahdella edellisellä
metsästysreissulla. ”Kolmas kerta toden
sanoo”, ajattelin.
Vaaran reunaan päästyäni päätin, että
ammun lintuja vain koirani haukkuun.
Päätös oli vaikea pitää. Maasta pomppi
tuon tuosta teeriä, joita olisi voinut hyvin
saatella hauliparvilla. Liipaisinsormeani
herkisti vielä se, että lintuja ei ollut tänä
vuonna reppuun asti päätynyt. Päätökseni
kuitenkin piti. Uskoin, että maltillisuuteni vielä palkitaan.
Kilometrejä kertyi saappaisiin ja koiran
haukkua ei kuulunut. Vauhtia ja intoa koiralla kuitenkin näytti riittävän, joten ajattelin, että antaapa tuon etsiä rauhassa. Laskin
reppuni selästä ja nautin komeista maisemista eväiden kera. Vaara oli todella hieno. Paljon keloja ja jo kasvunsa päättäneitä
lakkapäämäntyjä. Aurinko paistoi ja näkökantama oli pitkä. Olotila mitä levollisin.
Sitten se alkoi. Tiheä haukku lähellä
vaaran lakea. Nyt se on puussa, ajattelin.
Nakkasin haulikon selkään ja latasin kiväärini. Lähdin etenemään kohti hauk-
kua. Maasto oli helppo hiipiä ja olin juuri
sopivasti tuulen alapuolella. Haukku oli
paikoin niin kiivasta, että mahdollisuus
hirvihaukustakin kävi mielessä. Paikoin
olin haistavinani hieman myös savun hajua. Ajattelin, että se tulee kaukaa joidenkin hirvimiesten isoilta tulilta.
Vaaran laella oli pienellä alueella paljon
isoja kiviä. Koiran haukku kuului niiden
takaa. Lähdin kiertämään varovasti kiviä
samalla kiikaroiden tarkasti puiden latvuksia. Keskityin jokaiseen askeleeseen.
Kivet kierrettyäni haukun kohde tuli
esiin. Hetkellistä pettymystä ei voinut pukea sanoiksi. Retkeilevä pariskunta, pienillä tulilla, makkaraa paistamassa. Koirani
napotti heidän välissä ja kerjäsi jatkuvalla haukkumisella makeaa suupalaa. Pariskuntaa hymyilytti ja toinen heistä tokaisi:
”Hyvin se ainakin makkaraa haukkuu”.
Tässä vaiheessa itsellänikin alkoi ärtyisyys
muuttua huumoriksi ja vastasin: ”Nii-in,
kaiken riistan koira, mutta ei se vielä tätä
ennen makkaraa..”.
Tällä reissulla saalis jäi repusta puuttumaan, mutta hauska metsästyskokemus
painui kyllä mieleen. Lisäksi vaarassa asusteleva metsälintujen kuningas sai jäädä
jallittamaan seuraavia jahtaajia.”
Sameli Salokannel
Metsästysaluekohtaiset myyntipäivät
Metsästysalueen sijainti
Kesä 2011
Syksy 2011
Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen alueet
7.6.
23.8.
Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi
8.6.
24.8.
Pohjanmaa ja Kainuu
9.6.
25.8.
Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo,
Tervola,Ylitornio
10.6.
26.8.
Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat)
13.6.
29.8.
Pienriistaluvat, jotka ei sisällä kanalintuja
14.6.
Tarkista myyntipäivät www.villipohjola.fi
Vesilintu- ja
jänislupa
Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään
kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Lupa perustettiin, jotta metsästäjät voivat hankkia edullisemman pienriistaluvan myös kanalintukaudelle.
Hinnat (lyhyet luvat)
Luvan kesto
Saalispistekiintiö
1 vrk.
5 pistettä
Hinta €
10 €
2 vrk.
9 pistettä
19 €
3 vrk.
11 pistettä
22 €
4 vrk.
12 pistettä
27 €
5 vrk.
13 pistettä
31 €
6 vrk.
14 pistettä
34 €
7 vrk.
15 pistettä
37 €
Hinnat (kausiluvat)
Kuva Tuomo Pirttimaa
Jänistä
makkaranpaiston
lomassa
”Kirpeänä syysaamuna suomenajokoiramme Mimmi ei kauaa aikaillut hakuhommissa, vaan pian oli jo täysi ajo päällä. Ajoa
jonkun aikaa kuunneltuamme jahtiporukka jakautui, jotta kaikille löytyisi sopiva
passipaikka varmistamaan tuleva illallinen.
Mimmin ajo kierteli ja kaarteli välillä
lähempänä ja välillä kauempana. Jostain
kumman syystä ajoon tuli jonkin ajan kuluttua hukka, jota Mimmi koetti kuumeisesti selvittää. Selvittelyssä tuntui menevän aikaa, joten oli jo hyvä hetki tehdä
nuotio lämmittelyä ja makkaranpaistoa
varten.
Hetken kuluttua käynnistyikin uusi ajo.
Muu jahtiporukka lähti kuuntelemaan ajon
kulkua lähemmäs ajopaikkkaa. Minä päätin jäädä nuotiolle lämmittelemään, kun
nälkäkin jo oli. Makkaraa paistaessani
kuuntelin tietenkin ajoa jännittyneenä
laukausta odotellen.
Siinä vaiheessa, kun makkara alkoi olla
valmis syötäväksi, Mimmin ajo alkoi uhkaavasti kääntyä täysin toiseen suuntaan,
kuin mihin muu jahtiporukka oli mennyt. Haukkasin makkarasta ja kuuntelin.
Sitten oli pakko lähteä juoksemaan.
Tiesin tarkkaan mistä, kohtaan jänis oli
menossa. Se oli menossa paikkaan, jonka
jälkeen peli olisi pelattu meidän osalta. Ja
illallinen olisi mennyttä.
Juoksin ja matka tuntui käsittämättömän pitkältä. Ajo lähestyi koko ajan, joten
kiirettä piti. Sydän hakkasi ja yhtäkkiä ei
enää palellutkaan. Silloin metsässä rasahti.
Pysähdyin. Ja näin metsäjäniksen juoksevan kaikessa rauhassa ilman kiirettä. Nostin venäläisen yksipiippuisen olalleni, tähtäsin ja PAM, jänis kaatui kyljelleen. Eikä
aikaakaan kun jo Mimmikin oli paikalla.
Lähdin kävelemään nuotiolle päin takaisin. Vähän matkan päässä vastaani tuli
juoksusta hengästynyt appiukko kysyen:
”Miten kävi?” Heilautin jänistä kädessäni
tyytyväisenä. Palasimme nuotiolle missä
muu jahtiporukka ja makkara osittain syötynä odottivat. ”Ei kannata pojat hötkyillä, jäniksen voi käydä ampumassa kesken
makkaran syönninkin” naurahdin ja söin
makkarani loppuun.
Ja jänis muuten maistui hyvältä kermakastikkeessa illallisena.”
Elsi Hanni
Lupatyyppi
Saalispistekiintiö
Hinta €
Muu pienriista kuin
kanalinnut
15 pistettä
70 €
Pienriistan osakausilupa
20 pistettä
50 €
Jousilupa muulle
kuin kanalinnuille
15 pistettä
35 €
Näin ostat luvan
Kännykällä
Kaikille alueille ei saa kännykkälupia. Tarkista kännykkäluvan saatavuus alueellesi
osoitteessa www.metsa.fi/metsastys
> pienriista > kännykkäluvat
Soita automaattinumeroon, näppäile alueesi numero ja aloituspäivä. Saat luvan tekstiviestillä.
•0600 829003 – 1 vrk:n lupa
•0600 829004 – 2 vrk:n lupa
•0600 829005 – 3 vrk:n lupa
•0600 829007 – Nuorisolupa
Puhelinpalvelusta
Soita palvelunumeroon 0203 44122, saat luvan postissa
Netistä
Metsähallituksen lupia myy Villi Pohjola
www.villipohjola.fi/nettikauppa
Kausilupa lupahakujärjestelmästä
Kausilupaa haetaan keväällä lupahakujärjestelmällä lupahaku.protacon.fi. Kausilupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet www.metsa.fi/metsastys.
Järjestelmästä ei voi hankkia vuorokausilupia.
Huom! Kanalinnustajan kausiluvat löytyvät
viereiseltä sivulta.
KIEPPI
23
METSÄSTYSLUVAT
Nuorisolupa
Metsähallitus haluaa tukea nuorten eräharrastusta tarjoamalla nuorille edullisen ja helposti saatavan metsästysluvan. Metsästämään
nuorisoluvalla pääsee jokainen alle 18-vuotias metsästyskortin omaava henkilö. Lupa
oikeuttaa metsästämään kaikkea pienriistaa,
myös kanalintuja.
Näin ostat luvan
Kännykällä
Soita automaattinumeroon, näppäile alueesi numero ja aloituspäivä. Saat luvan tekstiviestillä.
Nuorisolupa, p. 0600 829007
Puhelinpalvelusta
Soita p. 0203 44122, saat luvan postissa
Nettikaupasta
www.villipohjola.fi/nettikauppa
Pyypillin piiskutuksen teho perustuu reviiriään
mustasukkaisena
puolustavan koiraan
kiusaamiseen. Toisinaan myös naaras saapuu
katsastamaan ”kotikulmien uuden
tyypin” laadun. Alkukaudesta pilliä
kuulostelevat myös nuoret linnut,
joille vislaus merkitsee poikueen
kokoontumiskutsua.
Pyyt löytyvät usein tiheistä kuusikoista, joista löytyy ravinnoksi
myös leppää. Rehevät puronotkot
ovat niiden erityisessä suosiossa.
Piiskuttaja asustaa kuitenkin myös
talousmetsien taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä. Metsähallitus huomioi pyyn metsänhoidossaan
jättämällä sopiviin maastonkohtiin
käsittelemättömiä tiheiköitä sekä
säästämällä harvennuksissa lehtipuita, varsinkin leppää.
24
KIEPPI
Kuva Mikko Rautiainen
Luvan hinta: 10 €
Metsästysaika: 1–7vrk
Saalispistekiintiö: 15 pistettä
Pilli ja äänenvaimennettu pienoiskivääri ovat yhdistelmä, jota jokaisen vaanimisesta ja jännittävästä metsästyksestä kiinnostuneen tulisi kokeilla. Siihen
saattaa jäädä koukkuun!
Pillipiipari ja
reviirin isäntä
”Varovainen askel vie metsästäjän sankan
metsän siimekseen. Tuohon, kuusen alaoksien suojaan on hyvä piiloutua ja aloittaa pillitys. ”Tiii – tiii – ti-ti-ti”. Onkohan
ketään paikalla..
Muutaman piippauksen jälkeen läheisestä taimikosta kuuluu hento vihellys –
kotona ollaan. Pillitys ei kuitenkaan tuota enää vastausta. Kyllästyiköhän se? On
viisainta siirtyä lähemmäs äänen lähdettä.
Ehkä reviirin raja kulkeekin parinkymmenen metrin päässä.
Siirtymisaikeet käynnistävät yllättävän
tapahtumasarjan: takaa alkaa kuulua hento
sirkutus. Nyt on syytä jähmettyä liikkumattomaksi. Pian pyy pyrähtää lentoon vain
muutaman metrin päästä. Tyypillistä, se
on hiiviskellyt taakseni pillin kutsumana.
Reviirin isännän hermoja koetellaan
uudelleen muutaman minuutin tauon jälkeen. Hetken vislailu tuottaa vain hiljaisuuden. Lintu näyttää vievän erän 1–0,
kunnes vuoropuhelu yllättäen alkaa: –
pyy, metsästäjä, pyy, metsästäjä…
Siipien hurina paljastaa pyyn saapuvan johonkin lähelle. Katse ei vain tavoita
taitavasti naamioitunutta otusta. Varovainen vihellys saa sen lennähtämään aseen
ulottuville, pois oksien suojasta. Vain iskupiikin naksaus, jota seuraava vaimea
lätkähdys kertoo hyvästä osumasta. Yksi
on nyt pivossa. Seuraavaa etsiskelemään…”
Mikko Rautiainen
Hirvieläinten
metsästyksen
aluelupa
Hirvenmetsästyksen aluelupaa valtion maille
voi hakea netissä osoitteessa http://lupahaku.protacon.fi/. Hakija voi hyödyntää edellisvuonna jättämäänsä hakemusta uuden hakemuksen pohjana. Hakemus ensi syksyä varten
tulee jättää tammikuun 2011 aikana.
Muutoksia luvan haussa
Kuva Kuvatoimisto Leuku, Jaakko Alatalo
Hakemusajan päätyttyä hakemusta voi vielä
täydentää vaillinaiseksi jääneiden ja puuttuvien tietojen osalta, mutta ampujia ei voi enää
lisätä. Henkilöt, joilla ei hakuajan umpeuduttua ole voimassa olevaa ampumakoetta suoritettuna, voivat olla mukana hakemuksen ampujaluettelossa, mutta eivät vaikuta päätöksentekoperusteissa. Alueluvan myöntämisen
jälkeen riistanhoitoyhdistykselle jätettävään
ampujaluetteloon voi lisätä vain metsästyslain 8 § alueella kotikuntansa valtion mailla
metsästäviä kuntalaisia.
Se ensimmäinen
”1980-luvun puolivälissä hirvijahti kesti lokakuun alusta marraskuun loppuun.
Viiteen mieheen meillä oli yhden hirven
lupa. Joka viikonloppu lähdettiin. Lokakuulla vannottiin, että kunhan tulee lumet, niin näkee ne jäljet.
Marraskuulla alkoivat jäljet näkyä, mutta jäljen tekijää ei niiden päästä löydetty.
Viimeisellä viikolla otin pari lomapäivää
jahtia varten, täytyyhän sitä yrittää, vaikka yksinkin.
Järvet ja suvantopaikat olivat jo jäässä
ja helpottivat kulkua. Rämeellä tuli hirven
jäljet vastaan, näytti, että on useampikin.
Näyttivät menevän aukean suon laitaan.
Jänkäaukkoa kiertämään, siitähän näkisi mihin suuntaan ovat lähteneet. Tuulen
alta piti aloittaa ja hiljaa kävellen kierto
kesti vajaan tunnin. Kierros alkoi olla lopussa, mutta jälkiä ei näkynyt. Niidenhän
täytyy olla kierroksen sisällä, omat jäljet
tulevat kohta vastaan.
Tumma hahmo näkyy risukossa, onkin
juurakko. Vasemmalla sivusilmällä näkyy
liikettä. Heti ei tajua, että siellä liikkuu se,
mitä tässä syksy on haettu. Etuoikealla,
vajaan sadan metrin päässä aukko puitten välissä. Siitä vilahtaa hirvi, johon ei
ehdi saada tähtäintä kiinni. Seuraava jos
tulee niin siihen.
Tuli ja sormi ovat jo saaneet komennon. Ei havaintoa, miten kävi. Hätä ja toivo yhtä aikaa mielessä katsomaan jälkiä.
Lumessa verijäljet, jonkun matkan päässä ylivuotinen mullikka nurin. Lyhyen
päivän aika, joten suolet on otettava heti
pois. Ruho kontalleen ja korpin varalta
risuristi selkään. Jätettävä yöksi metsään.
Illalla kotia päästyä kavereille puhelinkierros, että lähetäänkö huomenna hakemaan lihat pois. ”Elä valehtele” on kaikilta vastaus.”
Erkki Turtinen
Ampujaluettelossa ilmoitettujen metsästäjien
lisäksi metsästysluvan saaneiden hakijoiden
on mahdollista käyttää syksyn jahdissa lyhytaikaisia metsästysvieraita tai avustavia koiramiehiä henkilökohtaista vuorokausilupaa
(12 €) vastaan. Lupia voi ostaa enintään 10
vrk/henkilö. Henkilökohtaisia hirvenmetsästyksen kausilupia ei myönnetä enää syksyllä.
Myös hakijoiden välistä vertailua hakemuksia
käsiteltäessä on tarkennettu. Lisätietoja osoitteesta www.metsa.fi/metsastys > hirvieläimet
Lupahakujärjestelmä:
http://lupahaku.protacon.fi
Lisätietoja:
www.metsa.fi/metsastys
Hirvenmetsästysalueiden numerot ovat
muuttuneet. Tarkista uudet numerot sivustoilta metsa.fi tai villipohjola.fi.
KIEPPI
25
METSÄSTYSLUVAT
Pienpetolupa
Metsähallitus kannustaa metsästäjiä pienpetojen pyyntiin. Esimerkiksi minkin ja supikoiran metsästys luetaan riistanhoitotyöksi.
Sen vuoksi pienpetolupa on edullinen.
Hinta: 8 euroa kausi
Lupa on voimassa 1.8.–30.4.
Pienpetoja ovat muun muassa kettu, supikoira,
minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Luvalla
saa ampua myös korppia (poronhoitoalueella),
varista, harakkaa, harmaalokkia ja merilokkia
sekä, villisikaa ja yhden kanadanmajavan (tai
amerikanmajava), ellei sitä ole lupa-aluekohtaisissa ohjeissa erikseen kielletty.
Osta pienpetokausilupa
kännykällä:
Soita automaattinumeroon 0600 829 006.
Muista tarkistaa alueen numero sivulta 20.
Näppäile puhelun aikana pyydettäessä alueen numero. Saat lupasi tekstiviestillä.
Osta lupa puhelinpalvelusta:
Soita palvelunumeroon 0203 44122, saat
luvan postissa
Osta lupa netistä:
Metsähallituksen lupia myy Villi Pohjola
www.villipohjola.fi/nettikauppa
26
KIEPPI
Kuva Ismo Pekkarinen
Narskutus jäi saaliiksi
”Kiehtovinta olivat äänet. Ensimmäisen
kerran kyttäsin majavaa kaverini kanssa kuusamolaisella purolla, josta olimme
löytäneet pesän, patoja ja tuoreita syönnöksiä. Oli iltapäivä, kun nousimme hiljaa erämaiselle törmälle, johon aioimme
jäädä seuraavaan aamuun asti. Keväinen
puro solisi jo paikoin somasti, mutta illalla kuulimme vielä somempaa: majavan
narskutus kantoi kauas pitkin rantajäiden.
Aamuhärmissä majava ei enää narskunut yksin, vaan sitä alkoivat säestää teeret,
metsot, kurjet ja riekot. Oli toki muitakin
säestäjiä, mutta niiden erottamiseen olisi
vaadittu asiantuntemusta.
Konsertti katkesi kuitenkin laukaukseen. Vasta sen jälkeen opimme oikeasti, että majavaa pitää ampua järeästi ja
lähelle ja kiinteälle alustalle. Nyt emme
me sitä koskaan löytäneet.
Mutta ne äänet. Kun ummistan silmäni, kuulen ne edelleen.”
Aku Ahlholm
Suurpetojen
metsästys
Karhuluvat poronhoitoalueelle saa syksyllä
kännykällä numeroista
•0600 828 064 (kausilupa 41,95 + mpm) ja
•0600 828 065 (vuorokausi 24,96 euroa +
mpm).
Karhulupa poronhoitoalueen ulkopuolelle tai
muu suurpetolupa hankitaan palvelunumerosta 0203 44122.
Hinnat karhulle
•25 euroa (vuorokausi)
•42 euroa (kausi)
•2 senttiä hehtaarilta (aluelupa).
Lisätietoja
www.metsa.fi/metsastys tai lähin Metsähallituksen eräsuunnittelija (sivu 4.)
Teksti ja kuva Kimmo Pöri
Karhun kaadolla
Lieksassa
Sammal myötäili pehmeästi rautavaaralaisen Jukka Kettusen askeleita, kun hän elokuisena aamuna
saapasteli kaadolle. Tuloksettoman
aloituspäivän jälkeen Kettusen seurue oli onnistunut kaatamaan nuoren
uroskarhun hänen itäsiperianlaikojensa haukusta. Tunnelma kaadolla
oli iloinen ja aamuyön tapahtumat
olivat vielä kirkkaana mielessä.
"Toinen jahtipäivä valkeni tuskastuttavan
hitaasti. Päätimme lopulta lähteä porukan
kanssa yön selkään ehtiäksemme karhun
jäljille ennen muita seurueita. Kello näytti
vähän yli kolmea. Edellisiltainen tuoreiden
eloksien löytäminen sähköisti ilmapiiriä
mukavasti. Aloituspäivän vaisu tunnelma
oli enää muisto vain.
Varoin polkemasta kuivia oksia, joita hakkuuaukon reunassa riitti. Nousin
vaaranrinnettä koirieni perässä. Ne vetivät voimakkaasti vainua. Siitä tiesin, että
olimme karhun jäljillä.
Laikat katosivat vauhdilla etumaastoon.
Kontio ei voinut olla kovin kaukana. Pi-
an räsähti kaukana haukku, joka kiihtyi
nopeasti täyteen raivoonsa. Se kuulosti
aivan erilaiselta kuin hirvihaukku. Karhu sen täytyi olla.
Haukku pysyi jonkin aikaa paikallaan.
Aloin lähestyä sitä, ensin äärimmäisen varovasti ja hitaasti. Lopulta askel askeleelta
hieman kiihdyttäen.
Metsä hiljeni yhtäkkiä. Haukkua ei enää
kuulunut. Tarkistin GPS-puhelimestani
koirieni ja karhun kulkusuunnan ja -nopeuden. Ne näyttivät kulkevan laukalla
kohti lähintä passimiestä, joka odotti paikoillaan läheisellä vaaralla.
Muutaman piinaavan minuutin kuluttua kajahti laukaus. Haukku alkoi kohta
uudestaan, mutta selvästi erilaisena kuin
hetki sitten. Siinä oli selvästi riemukkaampi sointi.
Puhelin pärähti: Karhu on nurin, tulkaahan kaadolle! otson ampunut passimies
ilmoitti. Äänestä kuulsi, että jahtikaverillani oli ilo ylimmillään.
Vilkaisin kelloa, se oli vasta vähän yli
viisi. Juuri noussut aurinko värjäsi lieksalaismaiseman punahehkuiseksi.”
KIEPPI
27
Metsästäjä, tehdään sopimus!
Sinä jätät saalispalautteen. Me hoidamme
metsästystä ja riistamaita sen mukaisesti.
www.metsa.fi/saalispalautteet
T: Metsähallituksen eräväki
Metsästyslain 46 §:n mukaan metsästäjän on jätettävä saalispalaute, sen
jälkeen kun hän on metsästänyt Metsähallituksen luvalla. Erähenkilöstö
käyttää saalisilmoitusten tietoja riistanhoidon ja metsästyksen suunnittelussa.
Kaikki tieto käsitellään luottamuksellisesti riistasuunnittelujärjestelmässä.
www.metsa.fi