Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin
2011 Metsähallituksen lehti metsästäjille Ketun tehopyynti voi pelastaa naalin Suomen riistanhoito valokeilassa Hallittua hoitamattomuutta talousmetsiin Vapaan metsästysoikeuden puolesta Nuorisolupa edullisesti ja helposti Metsästysluvat kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Sisältö Yleiset Kansikuva Kuvatoimisto Leuku, Veikko Vasama 6 4 Metsähallituksen metsästysasiantuntijat 5Erätarkastajat 6Metsästysuutiset Kieppi on riistaeläimen, yleensä metsäkanalinnun, Riistanhoito lumeen tekemä onkalo 8 Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös netissä. 8 Naalin paluu vaatii ketun tehopyyntiä 1 1 Suomen riistanhoito valokeilaan 2 1 Talousmetsä sopii entistä paremmin riistalle 4 1 Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun 6 1 Uusi metsästysalue Etelä-Suomeen Toimitus Päätoimittaja: Hannaleena Mäki-Petäys Toimituskunta: Aku Ahlholm, Ahti Putaala, Ritva Vaarala, Heikki Hallila, Jarmo Katajamaa, Jyrki Satta, Erkki Turtinen, Reijo Hirvonen Metsästysluvat 14 Toimituksen yhteystiedot Pienriista Osoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 Oulu Puhelin: 020 56 4100 Sähköpostiosoitteet: [email protected] Internet: www.metsa.fi/metsastys 20 Pienriistan metsästysalueet 2Kanalintulupa 2 Muut kirjoittajat: Elsi Hanni, Olavi Joensuu, Tuomo Pirttimaa, Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Sameli Salokannel, Jari Salonen Homenokkaa jahtaamassa 24 23 Vesilintu- ja jänislupa Jänistä makkaranpaiston lomassa 24Nuorisolupa Kuvat: Aku Ahlholm, Timo Eskola, Hannu Huttu, Olavi Joensuu, Seppo Keränen, Pekka Koski, Matti Mela, Hannaleena Mäki-Petäys, Ismo Pekkarinen, Tuomo Pirttimaa, Antti J. Leinonen, Kimmo Pöri, Mikko Rautiainen, Jari Salonen, Juha Siekkinen, Kuvatoimisto Leuku Ulkoasu ja taitto 18 Lupa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Pillipiipari ja reviirin isäntä Hirvieläinten metsästyksen aluelupa 25 Mainostoimisto Avalon Oy Kirjapaino 25 Muutoksia luvan haussa Se ensimmäinen PunaMusta Oy Petoluvat Ilmestynyt 26Pienpetolupa Narskutus jäi saaliiksi Tammikuussa 2011 Painosmäärä 30 000 kpl ISSN 1797-9307 2 KIEPPI 26 27 Suurpetojen metsästys Karhun kaadolla Lieksassa PÄÄKIRJOITUS Metsästyksen ja suojelun yhteensovittaminen on taitolaji Lähes nelikymmenvuotisen urani varrella olen mielenkiinnolla seurannut metsästäjän ja luonnonhoitajan ajatusmaailmoja. Erityisen kiinnostavaa on se, miten faktat ja fiktiot kietoutuvat itse tärkeänä pidetyn aiheen ympärille. Logiikka ei usein löydy silloin, kun kysymyksessä on tunteita herättävät metsästysasiat. Vai miten selittää tämä? Metsästäjä valittaa nyrkit pystyssä perustettavan suojelualueen tulevia metsästyskieltokaavailuja – ”Eihän metsästys vaikuta riistakantoihin!” Oman metsästysseuransa kokouksessa hän kuitenkin pohtii vakavasti, mikä ja kuinka iso rauhoitusalue tehtäisiin riistan suojelemiseksi. Ympäristöministeriön virkamies perustaessaan suojelualuetta Etelä-Suomeen, haluaa kaiken metsästyksen kiellettäväksi. Kun vastaavasti alue perustetaan Pohjois-Suomen valtion maille, vaatii hän paikallisen vapaan metsästyksen sallimista. ”Ei vapaa metsästys vaikuta suojelun tavoitteisiin!” Kansainvälisissä tehtävissäni olen havainnut, että metsästyksen ja suojelun välinen ristiriita on Suomessa täysin kotikutoista puuhastelua. Metsästyshän on eräs suojelun työkalu. Sitä pitää vain osata käyttää oikein: alueellisin, ajallisin ja määrällisin rajoituksin. Kotimaassakin meillä on useita esimerkkejä, miten metsästyksellä ja riistanhoidolla voidaan turvata luonnon monipuolisuutta paremmin kuin rauhoittamalla. Viime vuonna Metsähallitus sai suurta kansainvälistä tunnustusta Palosaaren riistanhoidon mallialueesta. Palosaari valittiin esimerkkialueeksi siitä, kuinka riistanhoitotyöllä ja kestävällä metsästyksellä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja säilytetään direktiivilajeja. Tästä voit lukea lisää sivulta 11. Lisätunnustusta Metsähallitus sai, kun kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi arvokkaan Edmond Blanc -palkinnon Palosaarelle samoin perustein. Tästä on hyvä jatkaa osana tulevaa kansallista riistakonsernia ja viedä suomalaista osaamista myös maailmalle. Omalta osaltani siirryn kuluvana vuonna ansaituille eläkepäiville. Mutta kuten arvaattekin, riistanhoito, metsästys ja suomalaisen eräkulttuurin vaaliminen jatkuu harrastuksena yhä tärkeämmiksi koettujen jahtikavereiden veljellisessä joukossa. Olavi Joensuu eräneuvos, erätalouspäällikkö KIEPPI 3 Me hoidamme metsästysasioita valtion mailla Metsähallituksen erähenkilöstöön kuuluu 22 henkilöä, jotka vastaavat metsästysasioista. Apunaan heillä on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia tai yksityistä työvoimaa. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. Yhteystiedot Sähköpostit: [email protected], Puhelin: vaihde 0205 64100 suorat numerot löytyvät verkkosivuiltamme www.metsa.fi Muut tärkeät yhteydet Tarkemmat tiedot metsästyksestä www.metsa.fi/metsastys Saalispalautteet www.metsa.fi/saalispalautteet Ohjausyksikkö Pohjanmaa Olavi Joensuu Erkki Turtinen erätalouspäällikkö Oulu, 0205 64 6609 Jukka Bisi ylitarkastaja, sosioekonomiset asiat vt Erätalouspäällikkö Ilmajoki, 0205 64 6611 Aluepäällikkö Oulu, 0205 64 6616 Eräsuunnittelijat Reijo Hirvonen Pohjanmaa, Oulu 0205 64 6668 Ahti Putaala Mikko Rautiainen ylitarkastaja, metsästys ja riistanhoito Oulu, 0205 64 6619 Pohjanmaa, Vaasa 0205 64 6001 Heikki Hallila Heikki Väyrynen erikoissuunnittelija, asiakkuudet Hämeenlinna, 0205 64 5340 Hannaleena Mäki-Petäys erikoissuunnittelija, viestintä Oulu, 0205 64 6621 Kainuu, Kuhmo 0205 64 6355 Timo Eskola Riistanhoito, Pudasjärvi 0205 64 6523 Etelä-Suomi Kalaveden- ja riistanhoitajat Jarmo Väisänen Pohjanmaa, Haapajärvi 0205 64 6773 Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät osoitteesta www.metsa.fi/metsastys. aluepäällikkö Savonlinna, 0205 64 5917 Muuten lupia myydään Villin Pohjolan nettikaupassa www.villipohjola.fi/nettikauppa tai puhelinpalvelussa 0203 44122. Eräsuunnittelijat Terho Luomanen Matti Kela Kainuu, Suomussalmi 0205 64 6482 Kalervo Timonen Itä-Suomi, Kuopio 0205 64 5576 Lappi Pirjo Ilvesviita Juha Tuomola Länsi-Suomi, Hämeenlinna 0205 64 5344 Paavo Ryyppö Länsi-Suomi, Viitasaari 0205 64 5043 Madeleine Nyman Etelä-Suomi, Tammisaari 0205 64 4685 Markus Pekkinen Riistanhoito Kuopio, 0205 64 5045 4 KIEPPI aluepäällikkö Rovaniemi 0205 64 7123 Eräsuunnittelijat Pasi Kamula Itä- ja Länsi-Lappi, Rovaniemi 0205 64 7691 Jarmo Katajamaa Ylä-Lappi, Ivalo 0205 64 7709 Nilla Aikio Riistanhoito, Rovaniemi 0205 64 7629 Erätarkastajat Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajalla on poliisiin verrattavat valtuudet ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. Erävalvonta lukuina v. 2009 Valvottava pinta-ala Asiakaskontaktit Havaitut rikkeet 12 milj. ha 8030 kpl 507 kpl Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, joilla on Metsähallituksen erätarkastajat poliisiin verrattavat valtuudet. Suurin osa erätarkastajista on koulutukseltaan poliiseja. He valvovat metsästykstä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Jari Liimatainen Jari Liimatainen p.392 0400 0400 726392 726 Ylä-Lappi Ylä-lappi Mika Seurujärvi p. 040 771 4692 Länsi-Lappi Heikki Säkkinen Heikki Säkkinen p. 040 833 1656 040 833 1656 Itä-Lappi Itä-Lappi Mika Seurujärvi 040 771 4692 Länsi-Lappi Pertti Kurtti p. 0400 385 611 Koillismaa Pertti Kurtti Seppo Toikkanen 385 611 p. 0400 040 178 9632 Seppo Toikkanen Koillismaa Koillismaa ja Kainuu040 178 9632 Markus Aho p. 040 1588820 Oulun lääni, Länsi-Suomi Aimo Tervamäki p. 0400 385 613 Kainuu Markus Aho 040 158 8820 Pohjanmaa Koillismaa ja Kainuu Aimo Tervamäki 0400 385 613 Kainuu Timo Rasku 0400 716 Timo374 Rasku Eteläja Länsi-Suomi p. 0400 374 716 Etelä- ja Länsi-Suomi Jarkko Saaristo p. 0400 372 544 Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jaakko Saaristo 0400 372 544 Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jyrki Turpeinen p. 0400 950 482 Itä-Suomi Tommi Suonpää 040 1862001 Etelä-Suomi Tommi Suonpää p. 040 186 2001 Etelä-Suomi Havaistessasi rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille. Kun havaitset rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille. Jyrki Turpeinen 0400 950 482 Itä-Suomi © Metsähallitus 2010 © Maanmittauslaitos 1/MML/10 KIEPPI 5 METSÄSTYSUUTISIA Pitkän linjan erämiehiä eläkkeelle Erätalouspäällikkö, eräneuvos Olavi Joensuu siirtyy nauttimaan eläkepäivistään kesäkuulta 2011 alkaen. Joensuu tunnetaan erityisesti kestävän riistatalouden innovatiivisena kehittäjänä ja uranuurtajana. Samalla hän on perinteisen suomalaisen eräkulttuurin suuri vaalija. Metsähallituksessa Joensuu on toiminut eräasioihin liittyvissä tehtävissä 37 vuoden ajan. Lisäksi hän on ollut pitkäaikainen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen jäsen, Oulun riistanhoitopiirin puheenjohtaja sekä osallistunut vuosia Kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n toimintaan ja Euroopan maanomistajajärjestön (ELO) johtamaan Wildlife Estate -projektiin. Erätarkastaja Aimo Tervamäki on vuosikymmenien ajan valvonut Kainuun eränkä- vijöitä. Tervamäki on ollut keskeisenä henkilönä luomassa erävalvonnan vaikuttavuutta parantavaa poliisin, rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen välistä valvontayhteistyötä. Hänen asiantuntemusta on myös kuultu useiden eräalan säädösten valmistelussa. Erätarkastajan tehtävien lisäksi Tervamäki on työskennellyt mm. rajavartiostossa. Eräsuunnittelija Paavo Ryyppö on huolehtinut Länsi-Suomen eräasioista 70-luvulta lähtien. Nykyisen työnsä lisäksi hän on työskennellyt erätarkastajana ja Villin Pohjolan myyntipäällikkönä. Ryyppö tunnetaan erityisesti Metsähallituksen ja Viron eräpuolen yhteistyökuvioiden luojana. Ennen Metsähallitusta Ryyppö on työskennellyt puolustusvoimien ja poliisin palveluksessa. Muutoksia hirvenmetsästyksen alueluvan haussa Metsästäjien kanssa syntyi puitesopimus Metsähallituksen eräpalvelut ja Metsästäjäliitto ovat solmineet virallisen yhteistyösopimuksen. Tämän sopimuksen allekirjoittivat kesäkuussa erätalouspäällikkö Olavi Joensuu sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja puheenjohtaja Lauri Kontro. Sopimuksen tarkoitus on turvata yhdessä metsästyskulttuurin säilyminen ja jatkuvuus nuorisotyön avulla sekä parantaa kestävän metsästyksen järjestelyitä ja riistanhoitoa. Metsähallitus ja Metsästäjäliitto haluavat myös parantaa asiantuntijayhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Metsähallituksella ja Metsästäjäliitolla on ollut yhteistyötä jo pitkään. Sopimuksella haluttiin turvata työ jatkossakin. Panu Hiidenmies (vas.), Olavi Joensuu ja Lauri Kontro allekirjoittivat puitesopimuksen Metsästäjäliiton toimitalossa Riihimäellä. 6 KIEPPI Hirvieläinten metsästyksen aluelupia valtion maille haetaan tammikuun aikana. Hakemusajan päätyttyä ampujalistaa ei voi enää täydentää. Kaikkien ampujien nimet tulee olla selvillä jo tuolloin! Ampujaluettelossa ilmoitettujen metsästäjien lisäksi hakijoiden on mahdollista käyttää syksyn jahdissa lyhytaikaisia metsästysvieraita tai avustavia koiramiehiä henkilökohtaista vuorokausilupaa vastaan. Henkilökohtaisia hirvenmetsästyksen kausilupia ei myönnetä enää syksyllä. Hakemusten käsittelyä on myös tarkennettu. Hakijoiden välisessä vertailussa asetetaan etusijalle ne hakemukset, joissa on eniten sellaisia metsästäjiä, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Hakemukset, joissa osa ampujista metsästää hirveä myös muussa seurueessa/seurassa, sijoitetaan hakijoiden välisessä vertailussa viimeiseksi. Hakijoiden tulee siis valita metsästävätkö seuran vai valtion mailla. Muutoksilla pyritään metsästyslain mukaisesti turvaamaan muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien metsästäjien mahdollisuus päästä hirvijahtiin. Lisää aiheesta sivulla 25 sekä netissä: www.metsa.fi/metsastys Haltin kävijät kiinnostivat mediaa Suomen huipun valloitus on saanut mediaa liikkeelle. Tiedotusvälineet ovat odottaneet syksystä lähtien hetkeä, jolloin Haltin 100 000. kävijä kirjoittaa nimensä Haltin vieraskirjaan. Syksyllä Metsähallitus kävi tarkastamassa vieraskirjan yhdessä STT:n ja YLE:n kanssa, ja silloin muun muassa helsinkiläinen Bodil Sandell oli kuittaamassa nimeään vihkoon. Hänestä tuli 98 901. Haltin valloittaja. Haltin huipulla on pidetty vieraskirjaa vuodesta 1933 lähtien. Bodil Sandell oli 98 901. Haltin huipun valloittaja. Heliflite-yhtiö halusi järjestää Käsivarren siivoustalkoot Metsähallituksen kanssa. 20 11 Me tsä ha lli tu ti me tsä ks en leh stä jille ynti tehopy Ketun staa naalin voi pela Suomen ito ho riistan ssa ila valoke a Hallittu tomuutta at hoitam etsiin talousm Vapaan uden ysoike metsäst ta puoles Oula Wallen sai säkillisen jätettä täyteen parilta nuotiopaikalta. Erämieskin roskaa luontoa Metsähallitus joutui järjestämään harvinaisen siivousoperaation Käsivarren Lapissa. Ehkä Suomen erämaisin kolkka oli roskaantunut sen verran pahoin, että jokien ja järvien varsille jouduttiin lennättämään talkoolaisia keräämään olut- ja säilyketölkkejä, muovijätettä, savustuspönttöjä ja mitä hyvänsä roskaa. Katseet kääntyivät suomalaisiin eräihmisiin, sillä kukapa muu olisi retkeillyt kymmenien kilometrien päässä teistä. Talkoiden idea tuli Heliflitelta, jonka lentäjät olivat harmitelleet siivotonta ympäristöä. Näkyvä siivoustempaus toivottavasti opetti. Sen lisäksi hanke poiki paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat järjestää itse lisää siivoustalkoita erämaahan. Kansallismaisema halutaan pitää siistinä yhdessä. olupa Nuoris esti edullis ti os ja help t ysluva Metsäst tistä ällä, ne kännyk umerosta ntin tai myy Kieppi myös netissä Haluatko lukea lisää riistan hoidosta ja metsästyksestä valtion mailla? Ajankohtaisimmat ja kattavimmat tiedot löydät osoitteesta www.metsa.fi/metsastys KIEPPI 7 RIISTANHOITO Naali Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen ei palaa Suomeen ilman ketun tehopyyntiä 8 KIEPPI Teksti Tuomo Pirttimaa Ketun nousu tuntureille on ihmisen tekosia Muutamassa vuosikymmenessä naali on lähes hävinnyt Ylä-Lapin eläinmaailmasta. Viimeisimmästä löydetystä naalin pesinnästäkin on kulunut 15 vuotta. Muutaman vuoden aikana lisääntyneet havainnot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että naali olisi tulossa takaisin Norjan ja Ruotsin suunnasta. Suojelubiologi Matti Mela uskoo, että pesinnän löytyminen Suomen rajojen sisältä on vain ajan kysymys. Jotta naalilla olisi mahdollisuus palata Suomen pohjoisimmille tuntureille, tulokaslaji punakettu on ensin pyydettävä sieltä mahdollisimman vähiin. – Ketun poistolla on ratkaiseva merkitys naalin paluulle, Mela painottaa. Kettu tappaa naalin Punakettu on naaleille paitsi asunnon- ja reviirinvaltaaja, myös suoranainen peto. – Kettu kilpailee naalin kanssa, mutta se myös saalistaa sitä, Mela sanoo. Hän kertoo nähneensä Alaskan öljyputken varrella kuvatun videon, jossa aikuinen kettu juoksee kiinni, tappaa ja syö aikuisen naalin. Ei ole sattuma, että tapahtuman ovat kuvanneet öljyputken kuntoa seuraavat tarkastajat. – Sekä Alaskassa että Siperiassa kettu on levinnyt naalien alueelle öljy- ja kaasuputkien rakentamisen ja huollon yhteydessä syntyvän ravintojätteen auttamana. Missä on ihminen, siellä on kettu. Suomen Lapissa ei ole öljyputkia, mutta Metsähallituksen eräsuunnittelija Jarmo Katajamaan mukaan ketun nousu Ylä-Lappiin ja tuntureille on hyvin selvästi ihmi- sen tekosia. – Porojen kenttäteurastamoita oli yhdessä vaiheessa vähän joka puolella. Ne ja kylien avokaatopaikat tarjosivat ruokaa ja auttoivat ketun leviämistä. Tehopyynti tuottaa tulosta Kettujen ydinalueet ovat Ylä-Lapissa kylien ja teurastamoiden ympärillä. Siellä ruokailevien kettujen vaikutus säteilee tuntureille asti. Tästä havainnosta alkoi kehkeytyä ajatus Ylä-Lapin järjestelmällisestä tehopyynnistä. Jarmo Katajamaa nostaa esiin ivalolaisen metsästäjän Sami Lapin, jonka huoli kasvaneesta pienpetokannasta sai miehet puolenkymmentä vuotta sitten miettimään helpotusta asiaan. Mukaan saatiin Metsähallitus, riistanhoitoyhdistykset ja tukea riistanhoitovaroista muun muassa jalkanarujen hankintaan. Näin alkoi järjestelmällinen ketun ja muiden pienpetojen pyynti. – Joka puolelle Ylä-Lappia kylien ja poroteurastamoiden lähistöille perustettiin haas- KIEPPI 9 RIISTANHOITO Metsästäjien apu kettujahdissa mahdollistaa naalin paluun Kuva Kuvatoimisto Leuku, Seppo Keränen koja, joiden avulla kettuja pyydettiin jalka naruilla, Katajamaa kuvailee. Samaan aikaan naalin hyväksi perustetussa Life-projektissa tuettiin paikallisten riekonpyytäjien tekemää ketun kelkkapyyntiä tunturissa. Kahta puolen tunturin koivurajaa käyty Pohjoismainen naalikanta on lievässä nousussa. tehopyynti alkoi tuottaa tulosta. Ennen tehopyynnin alkamista, viime vuosikymmenen puolivälissä, Ylä-Lapin saalismäärä oli vuosittain noin 900 kettua. Kolmessa vuodessa se kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuonna 2008 saatiin saaliiksi 2600 kettua Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa. Kettujen saalismäärät ovat viime vuosien aikana kolminkertaistuneet Ylä-lapissa. Tämä pyynti kohdistui laskevaan kettukantaan. Vuonna 2009 saalis oli enää 600 kettua. Pyynti alkoi tuntua. Samankaltainen kettujen tehopyynti naalin hyväksi on yllä Suomen Lappiin rajoittuvissa Finnmarkissa ja Norrbottenissa. Pohjoismainen naalikanta onkin ollut viime vuosina lievässä nousussa. Katajamaan mukaan nyt on nähty, että asia saadaan hallintaan. – Mutta ilman metsästäjiä se ei onnistu, heidän apunsa on tässä asiassa välttämätön. Matti Mela toivoo pyynnin jatkuvan, sillä kettumailla on alkanut näkyä virkistymisen merkkejä. Myyrien ja sopuleiden määrä on nousussa ja se tietää ruokaa ketuille. Herkän asian äärellä Kuva Matti Mela Kettukannan tehometsästyksessä ja suoranaisessa kannan alasajossa liikutaan herkän aiheen äärellä, sanoo ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksesta. – Joltakin näkökulmalta tämän toiminnan voisi kyseenalaistaa. Vaikuttaa siltä, että myös meidän luonnonsuojelujärjestömme ovat hyväksyneet tällaiset keinot silloin, kun puhutaan alkuperäisten lajien suojelemisesta. Alkuperäisten lajien suojaaminen kohdistamalla metsästystä tulokaslajeihin on todennäköisesti koko ajan lisääntyvä tapa, Bisi huomauttaa. 10 KIEPPI Kuva Juha Siekkinen Palosaari Hirvonen esittelee Palosaaressa hirvelle tehtyä riistanhoitokohdetta. Teksti Aku Ahlhom Suomen riistanhoito nousi valokeilaan Suomalaisten tekemä työ riistan hyväksi on huomattu maailmallakin. Viimeistään asia selvisi viime vuonna, kun Metsähallituksen Palosaaren tila ja hämeenlinnalainen Porkkalan tila saivat Euroopan maanomistajien Wildlife Estates -tunnuksen. Ensimmäiset Pohjoismaihin myönnetyt tunnukset osoittavat, että tilojen riistanhoito ja metsästys on raadin mielestä järjestetty kestävästi. Toukokuussa kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC myönsi Palosaaren tilalle vielä Edmond Blanc -palkinnon samasta syystä. Palosaaren tilaa ympäröi 27 kohdetta, jotka Metsähallituksen eräpalvelut on mahdollisimman huolella kunnostanut ihanteelliseksi riistamaaksi. Vuosien mittaan Palosaaresta on muodostunut paikka, jossa eräpalvelut kouluttaa met- säammattilaisia, järjestää nuorisoleirejä tai isännöi vierasjahteja. Monet kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ovat päässeet kokemaan metsästystä hoidetussa riistaympäristössä. Tilaa käytetään myös esimerkkinä, kun Metsähallitus aloittaa ympäristöopastaan uusimisen. Riistanhoidon mallitilat ovat esittelykohteita, mutta eivät koko totuus suomalaisesta riistanhoidosta. Esimerkiksi Metsähallitus on kunnostanut metsästyslupatuloilla yli tuhat hehtaaria riekkosuota ja rakentanut kymmeniä lintukosteikoita. Samaa työtä tekevät useat tahot. Euroopan maanomistajien järjestön (ELO) pääsihteeri Thierry de l'Escaille (vas.) luovuttaa Wildlife Estate -tunnuksen Metsähallituksen eräsuunnittelija Reijo Hirvoselle. Metsästystulot riistan hyväksi Metsähallitus käyttää kaikki metsästysluvista saadut rahat riistanhoitoon. Metsähallituslaki muuttui vuonna 2005 siten, ettei metsästystuloja enää voinut maksaa valtion kassaan. Luvat maksavat sen, minkä niiden myöntäminen maksaa ja minkä verran kohteena olevan riistan kannanhoito arviolta maksaa. riistanhoito 170 000 € riistan uudet elinympäristöt 150 000 € tutkimus 70 000 € pienpetopyynti 30 000 € riistalaskennat 26 000 € KIEPPI 11 RIISTANHOITO Talousmetsä Kuva Hannu Huttu sopii entistä paremmin riistalle 12 KIEPPI Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito Kuva Timo Eskola Metsähallituksessa on toteutettu riistan elinympäristöjen aktiivista hoitoa metsästyslupatuloilla jo vuodesta 2007 lähtien. Aktiivinen riistan elinympäristöjen hoito kattaa ojitettujen soiden palauttamista riekko- ja metsähanhien elinympäristöiksi, metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjen kunnostamista ja uusien vesilintukosteikkojen rakentamista. Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito -projektissa (REAH) kehitettiin elinympäristöjen aktiivisen hoidon menetelmiä ja aloitettiin toimenpiteiden vaikutusten seuranta riistakohteilla. Uudistusalalle kasvamaan jätetty puuryhmä antaa suojaa riekolle. Kuva Jari Salonen Teksti Jari Salonen Metsähallituksen metsätalous julkaisi kuusi vuotta sitten lajissaan ensimmäisen metsätalouden ympäristöoppaan. Ja mikä tärkeintä, oppaan tiedot ja sanoma välittyivät myös käytäntöön. On tullut aika päivittää opas 2010-luvun vaatimuksiin. Nykyvauhdilla mikä tahansa kuusi vuotta vanha opaskirja alkaa olla vanhentunut. Maailma muuttuu. – Uutta tutkimustietoakin on saatu paljon ja nyt tiedämme esimerkiksi kanalintujen elinolovaatimuksista enemmän. On siis aika päivittää se tämän päivän tietämyksen tasolle, sanoo metsätalouden ympäristöpäällikkö Petri Heinonen. Suurta metsienkäsittelyn kulttuurivallankumousta ei sovi odotella, mutta askeleita eteenpäin kuitenkin. Metson kohdalla huomiota on kiinnitetty liikaa vain soidinpaikan metsänkäsittelyyn. – Karrikoiden voisi sanoa, että ei ihmistenkään lisääntyminen jää kiinni siitä löytyykö makuuhuonetta. Tärkeää on, että koko elinpiiriä hoidetaan linnut huomioiden ja silloin metsänpeitto nousee tärkeäksi kysymykseksi. – Tiheiköt, hyvin voiva aluskasvillisuus ja varvusto nousevat uuteen arvoon. Samoin metsän ja avosuon reunan eli vaihettumisvyöhykkeen metsienkäsittelyyn tullaan kiinnittämään lisää huomiota ojanvarsikorpien lisäksi. Ne ovat riistalle tärkeitä ympäristöjä, Heinonen listaa. Vaikka avohakkuita kritisoidaan, niiden koko on pudonnut menneistä vuosikym- Ympäristöpäällikkö Petri Heinosen mielestä on tärkeää huomioida koko elinpiiri, ei vain lisääntymisalueet. menistä dramaattisesti. Kun ennen aukon takalaitaa tuskin erotti, nyt hakkuiden keskikoko on parin hehtaarin luokkaa. – Eivät ihmiset avohakkuita vastusta, vaan sitä maiseman muutosta mikä siitä seuraa. Nyt projektin jälkeen hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on nivottu osaksi Metsähallituksen normaalia toimintaa. Kaikkiaan vuodesta 2007 lähtien on kunnostettu yhteensä n. 1700 hehtaaria riistan elinympäristöjä, jotka ovat riekko- ja hanhisoita (n. 1500 ha), vesilintukosteikkoja (n. 130 ha) ja kanalintujen poikueympäristöjä (n. 70 ha). lyn muuttamiseksi. Niistä yksi liittyy niin sanottujen riistatiheikköjen säästämiseen. Tiheiköt tuovat vaihtelua hakkuualueiden metsärakenteeseen ja sellaisia kanalinnutkin elinpaikoillaan suosivat. – Mitä erirakenteisempi metsä on, sitä paremmin siellä kanalinnut viihtyvät. Uuden haasteen työhön tuo jatkuvasti lisääntyvä energiapuun korjuu. Hakkuualueet ovat kantojen poiston jälkeen aivan toisen näköisiä kuin ennen ja todennäköisesti ne eivät ole kanalintujen suosiossa. – Rikkoutuneessa maaperässä varvuston elpyminen on hitaampaa. Kanalinnuille mustikan varvustot ovat erittäin tärkeitä, niin poikasten suoja- kuin ruokapaikkoinakin. Metsiin jää riistatiheikköjä Hallittua hoitamattomuutta Ympäristöoppaan päivittämisen rinnalla laaditaan myös Suomen metsäkanalintujen kantojen hoitosuunnitelmaa. Sen keskeisenä näkökulmana on, miten kanalintujen elinympäristöjen hoito otetaan huomioon metsätaloudessa. – Tilanne on jo varsin hyvä, mutta vielä vähän paremminkin se voitaisiin huomioida, sanoo projektipäällikkö Arto Marjakangas. Tekeillä oleva hoitosuunnitelma tulee esittämään erilaisia suosituksia metsienkäsitte- Uusia metsänhoitomenetelmiä voi odottaa käytäntöön nopeasti. Osin siksi, että niiden toteutus ei maksa mitään. – Voi sanoa, että moni tuo pikemminkin säästöä. Ehkä termi ”hallittu hoitamattomuus” tulee yleistymään, liikaa siistimistä vältetään. Kyse on viimekädessä myös imagosta: puu tekee paremmin kauppansa, kun se on peräisin metsästä, jossa myös riista voi hyvin. KIEPPI 13 RIISTANHOITO Kuhmolainen Marianne Niemelä: Vapaa metsästysoikeus kiinnittää kotiseutuun Teksti Kimmo Pöri Kuva Kimmo Pöri Marianne Niemelälle vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla on kaikki kaikessa. – Se on tosi tärkeä juttu elämässäni tällä hetkellä ja varmasti myös tulevaisuudessa, hän pohtii. Kuva Pekka Koski Länsi-Kuhmossa Kuusamonkylällä asuvalle Marianne Niemelälle luonto merkitsee hyvin paljon. Asuminen erämaaluonnon keskellä kaukana Kuhmon keskustasta tarkoittaa tietoista luopumista monista huvituksista. – Kaikki vapaa-aika menee tavalla tai toisella luonnossa puuhastellessa. – Harvemmin tulee edes keskustassa käytyä, hän tunnustaa. Enimmäkseen Niemelä metsästää yhdessä miehensä ja suomenpystykorva Pirin kanssa kotikylän maisemissa valtion mailla. – En voisi kuvitellakaan asuvani alueella, missä ei olisi vapaata metsästysoikeutta. 14 KIEPPI Kontrolli toimii Varhaisimmat metsästyskokemuksensa Marianne sai jo pikkutyttönä isän ja vaarin kanssa sorsametsällä. Pari vuosikymmentä kuitenkin vierähti, ennen kuin hän suoritti metsästyskortin ja hankki oman aseen. – Nykyinen mieheni sai minut innostumaan metsästyksestä, hän paljastaa. – Samalla piti ostaa Gore-kengät, eihän täällä muuten pärjää, hän naurahtaa. Kanalintujen metsästys pystykorvalla on Niemelän suosikkilaji, mutta hän viihtyy hyvin myös karhu- ja hirvimetsällä. – Jänikset saavat kyllä ainakin minun puo- lesta olla aivan rauhassa, hän jatkaa. Niemelän mielestä valtion mailla toimii hyvin sosiaalinen kontrolli. Ylilyöntejä esimerkiksi liiallisen verotuksen muodossa ei hänen mielestään juurikaan tapahdu – Kaikki pitävät toisistaan huolta positiivisessa mielessä, hän uskoo. Muualta tulevista niin sanotuista turistimetsästäjistä ei luontomatkailuyrittäjänä toimivalla Niemelällä ole luonnollisesti mitään pahaa sanottavaa. – Tilaahan täällä riittää ihan kaikille, ja jokainen euro on täällä syrjäseuduilla todella tarpeen. Syrjäkylät vaarassa tyhjentyä Luontomatkailu työllistää Kuhmossa suoraan ja välillisesti alati kasvavan joukon Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuun ajatuksia vapaasta metsästysoikeudesta Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella Henkilöllä, jonka kotipaikka on Lapin lääniin kuuluvassa kunnassa tai Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai Vuolijoen kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. yrittäjiä. Niemelä muun muassa huolehtii Viiksimoon karhusafareille osallistuvien turistien muonituksesta oman yrityksensä, Korpikarhun kautta. – Kiireisintä aikaa on kesä, silloin ei ehdi lomailemaan, hän hieman harmittelee. Niemelä uskoo, että vapaan metsästysoikeuden poistaminen jouduttaisi Kuhmon syrjäkylien lopullista tyhjentymistä. – Täällä ei yksinkertaisesti ole muita harrastuksia kuin metsästys tai kalastus. Muutamana syyskuisena vapaailtana Marianne Niemelä on suunnannut lintumetsälle koiransa kanssa Viiksimon saloille aivan itärajan tuntumaan. – Yksi suuri unelmani täyttyi, kun ammuin pystykorvan haukusta ukkometson. Miten Metsähallituksessa suhtaudutaan nk. vapaaseen metsästysoikeuteen Olavi Joensuu? Miten metsästyksen sääntely, kuten esimerkiksi saaliskiintiöiden asettaminen tapahtuu? ”Vapaa metsästysoikeus on eduskunnan säätämä oikeus pohjoisen kuntalaiselle. Metsähallitukselle tämä asiakasryhmä on suurin ja tärkein. Metsähallitus ei ole vaatimassa oikeuden poistamista. Erätalouspäällikön ensisijainen tehtävä on turvata eduskunnan kansalaisille säätämät yleisoikeudet, jotka otetaan huomioon reunaehtoina lupakiintiöpäätöksessä. Eli erätalouspäällikkö on pohjoisen kuntalaisen oikeudella metsästävän paras tukija toteuttaessaan eduskunnan tahtoa.” ”Tutkimukselta saadaan valtion maille laskettu riistakanta. Kannan tilan perusteella määritellään kestävän metsästysverotuksen osuus. Metsästettävä kannanosa jaetaan luviksi yksikkösaaliin perusteella.” Millaisia erityisjärjestelyjä tai toimenpiteitä paikkakuntalaisten vapaa metsästysoikeus Kainuussa ja Lapissa aiheuttaa esimerkiksi metsästyslupien myynnissä? ”Vapaan oikeuden riistaverotus otetaan reunaehtona huomioon lupakiintiöitä määrättäessä. Riistaverotuksen määrittäminen perustuu tehtyihin tutkimuksiin, keskimääräisiin yksikkösaalistietoihin ja kirjanpitometsästäjien tietoihin.” Ovatko mielestäsi paikkakuntalainen ja ulkopaikkakuntalainen Metsähallitukselta luvan hankkinut metsästäjä samanarvoisessa asemassa esim. saaliskiintiöiden suhteen? ”Lupametsästäjälle saaliskiintiö on lupaehto. Kuntalaisen saalista rajoitetaan tarvittaessa riistanhoitopiirin tai ministeriön toimesta. Tämä rajoittaminen koskee myös lupametsästäjää. Kyse ei ole tasa-arvosta vaan erityisasemasta, joka on lailla turvattu.” Miten Metsähallituksen myöntämien metsästyslupien määrää säädellään vapaan metsästysoikeuden alueilla? ”Kun riistatuotosta vähennetään kuntalaisen osuus, voidaan loppu jakaa saalistietoon perustuen käytettäviksi metsästyspäiviksi siten, että metsästyksen kestävyyttä ei vaaranneta.” Millaisena näet vapaan metsästysoikeuden tulevaisuuden? Onko se vakavasti uhattuna? ”En näe mustia pilviä pohjoisella taivaalla. Vapaa metsästysoikeus toteuttaa parhaiten suomalaisen eräkulttuurin perusaineksia. Vapaan metsästyksen poistaminen ei lisäisi etelän lupametsästäjien tai lappilaisten yrittäjien mahdollisuuksia. Pohjoisen mies kun kuitenkin viimeisenä lopettaa metsästyksen.” Millä seikoilla vapaata metsästysoikeutta voidaan perustella tulevaisuudessakin? ”Metsästäjien edunvalvojien ja yksilötasollakin tulee nähdä saatu oikeus etuoikeutena ja toimia sitä vastuuta kantaen. Paras tae oikeuden säilymiselle on oikea metsästäjätieto ja saalistietojen kautta saatava kestävyyden todistus.” KIEPPI 15 RIISTANHOITO Ojamäki Torittu Pajumäki Kaukola Kailankulma Saarijärvi Hongisto Vehkoo Satama Etelä-Suomi Niinimäenkulma Mattila Kuusela sai kolmannen metsästysalueen Tapaton Romonkulma Kainiemi Kaukela Myllyjärvi Virnajärvi Rantala Suolahti Rasilahti Pajulahti Vesijako s 0 M Soutsalmi Vesijako Tevänti Vesijaon luonnonpuisto 2 km Mustapää © Metsähallitus 2010 © Karttakeskus, Lupa L5293 Kujansuu Takaperä Teksti ja kuva Aku Ahlholm Tero Pullinen ja pystykorva Urho kiersivät Vesijaon uuden metsästysalueen rantoja. Ensikosketus Vesijaon alueeseen on teeri. Tarkoitus on ollut tulla katsomaan, löytyykö kohteesta hyviä sorsastusvesiä, mutta pystykorvalla on jo muuta haukuttavaa. Metsähallitus avasi viime syksynä kolmannen pienriista-alueen Etelä-Suomen alueelle. Siellä missä metsästäjiä on eniten ja tilaa vähiten, uusi alue oli iloinen uutinen. Evon ja Keihäsjärven lisäksi metsästyspainetta on nyt jakamassa 1600 hehtaarin Vesijaon alue. Vesijako sijaitsee noin puolen tunnin ajon päässä tunnetuilta Evon metsästysmailta. Kohteen metsästysmaat koostuvat pienem16 KIEPPI mistä alueista, joista eteläisin lähtee Vesijaon luonnonpuistosta. Sorsastus Sorsastaja löytää Vesijaon valtion mailta kolmen järven rantoja ja muun muassa vähävetisen lammen, jossa vesilinnut voivat lymytä. Alueeseen kuuluvat vedet ehtii kiertää muutamassa tunnissa, mutta rannat ovat sen verran vaikeakulkuisia, että vene tai kanootti on tarpeen. Rantametsässä kulkeva metsämies ei pääse ampumaan pomppulintua tiheän rantapensaikon läpi ja toisaalta ranta on enimmäkseen niin upottavaa, että siinä on vaikea kulkea kahluusaappailla. Paikoin marjaisat rantatörmät ja suojaisat kaislikot kielivät kuitenkin siitä, että alueel- la on vesilintuja. Kanalinnustajalle Vesijaon alueella on mahdollisuuksia. Kohteessa on monenlaista metsää: koivikkoa, haavikkoa, kuusikkoa, männikköä ja sekametsää. Ainoastaan suomaastoa on vain vähänlaisesti, ja ne löytyvät alueen pohjoisosista. Koiralla metsästettäessä kanalintujahtia vaikeuttavat hakkuutähteet. Monin paikoin haukulle hiipiminen on vaikeaa ellei melkein mahdotonta. Jäniksen metsästystä Vesijaossa helpottavat metsäautotiet, joista suuri osa on heinittyneitä tavallisen henkilöauton ajettavia. Esimerkkejä jahtikämpistämme: Hanki jahtimuistoja Majoittumalla Villin Pohjolan jahtikämppään eräelämys avautuu sinulle suoraan kämpän ovelta. Jahtikämpät sijaitsevat asumattomassa luonnossa metsästysalueen sisällä. Metsähallitus tarjoaa sinulle Suomen monipuolisimman jahtimaailman. Esimerkiksi hirvialueita löytyy useita satoja ja pienriista-alueitakin satakunta. Metsästäjät voivat pidentää metsästyskauttaan kanalintukauden jälkeen jäniksen ja pienpetojen metsästyksellä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä voit kokeilla myös karhunmetsästystä. Vilma Salla M210 Hirsirakenteinen kämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vilmajärven rannalla Salla- ja Suomutunturien läheisyydessä. Kämpässä keittiö ja kaksi majoitushuonetta, joissa kaikissa puukamiinat. Erillinen pihasauna järvestä laskevan joen rannalla. Kämpän läheisyydessä on metsästysalue 3612 Vilma-Savina. Myös Sallan yhteismetsän maat ovat lähellä. Särkkäpirtti Kuhmo M389 Villi Pohjola järjestää täyden palvelun jahtimatkoja erilaisille ryhmille. Kotimaan kohteiden rinnalla valittavanasi on vaihtoehtoja myös Pohjois-Ruotsissa. Hanki meiltä metsästyslupa tai järjestä seurueellesi uniikki metsästysretki ”omalla alueella” ja räätälöidyillä palveluilla. Tutustu monipuoliseen kämppätarjontaamme myös www.villipohjola.fi Honkarakenteinen eräkämppä sijaitsee mäntymetsäisen mäen töyräällä Syvä-Särkkäjärven rannalla. Kämppä soveltuu metsästäjille, kalastajille ja retkeilijöille, lähistöllä on Sininen polku -retkeilyreitti. Kämpän pihalta pääsee Länsi-Kuhmon metsästysalueelle (5617). Kämpän alakerrassa on tupakeittiö ja nukkumisparvi. www.villipohjola.fi KIEPPI 17 METSÄSTYSLUVAT Kanalintulupa Metsästysluvan saa kännykällä, netistä tai myyntinumerosta Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen. Metsästäjän pitää hankkia metsästyskortin lisäksi maanomistajan lupa metsästää. Valtion maille luvan saa Metsähallitukselta, jonka lakisääteinen tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuus erityisesti niille, joilla ei sitä muutoin ole. Useille metsästysalueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä www.metsa.fi/metsastys > pienriista Luvat maksavat sen verran, kun luvan myymisestä aiheutuu kustannuksia ja kun metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidaan maksavan. Kaikki tulot menevät siis riistan hyväksi. Hirvieläimet Metsästysluvat on kiintiöity lupa-alueittain. Mikäli kiintiö on täynnä, lupia ei enää alueelle saa. Kiintiöinnillä varmistetaan sekä riistakantojen kestävyys että sosiaalinen kestävyys. Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka kotipaikka on metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua. Metsähallituksen lupia välittää muun muassa Villi Pohjola nettikaupassa ja puhelinpalvelussa. Ylä-Lapissa kanalintuluvasta käytetään nimitystä riekkolupa. Vuorokausiluvat myydään kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä. Katso sivu 22 Metsähallitus myöntää seurueille hirvenmetsästysalueita, mutta ei päätä pyyntiluvista. Ne tulevat riistanhoitopiiriltä. Hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksen voit jättää netissä osoitteessa http://lupahaku.protacon.fi tammikuun 2011 aikana. Muistathan tarkistaa seurueesi ajantasaiset tiedot. Pohjois-Suomessa, kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueella paikalliset seurat ja seurueet eivät tarvitse Metsähallituksen päätöstä alueesta, ellei niissä ole ulkopaikkakuntalaisia ampujia. Katso sivu 25 18 KIEPPI Vesilintu- ja jänislupa Nuorisolupa Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Alle 18-vuotiaiden pienriistalupa maksaa 10 euroa koko viikolta. Lupa on perustettu sen takia, että metsästäjä voisi myös kanalintujen metsästysaikana hankkia edullisemman luvan jäniksen tai vesilinnun metsästykseen. Luvalla saa metsästää kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja. Luvan saa ostettua helposti kännykällä. Luvan voi ostaa usein myös kännykällä. Nuorisoluvalla halutaan tukea nuorten eräharrastusta. Useille alueille on saatavilla myös kausilupia. Kausiluvat haetaan huhtikuun aikana. Tarkista hakualueet netistä www.metsa.fi/metsastys > pienriista Katso sivu 23 Katso sivu 24 Pienpedot Suurpedot Pienpetojen metsästys on oikein kohdistettuna riistanhoitoa ja ainoa keino estää muun muassa tulokaslajien leviäminen. Karhu on tavallisin metsästettävä suurpeto valtion mailla. Kausilupa koko metsästyskaudelle maksaa 8 euroa. Luvan voi hankkia helposti kännykällä kaikkina vuorokauden aikoina. Poronhoitoalueelle metsästäjä voi ostaa 42 euron karhunmetsästysluvan helposti kännykällä automaattinumerosta. Poronhoitoalueen ulkopuolella metsästäjän on lisäksi ilmoittauduttava karhunmetsästyksen yhteislupaan. Suden tai ilveksen metsästyksessä metsästäjän on aina, myös poronhoitoalueella, ilmoittauduttava yhteislupaan. Ahmaa ei metsästetä. Katso sivu 26 Katso sivu 27 KIEPPI 19 METSÄSTYSLUVAT Pienriistan metsästysalueet Utsjoki 1602 1603 Valtion mailla on 120 aluetta pienriistan metsästykseen. Niillä voi metsästää muun muassa kanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä. 1606 1608 1609 1613 1611 3615 Porttipahdan tekojärvi Lokan tekojärvi 2612 2602 1612 1610 1616 2611 Metsästyslupa-alue Inari Inarijärvi Enontekiö Lupa-alueen numero 2613 2604 Erämetsä PIENRIISTAN 2609 3612 3602 ROVANIEMI 2616 2620 2617 Erämetsä TORNIO Riistametsä 2619 2618 3611 Luosto 3613 2615 Lupa-alueen nro 3610 KEMIJÄRVI Riistametsä Metsästyslupa-alue 3608 3609 3614 3606 2614 2606 METSÄSTYSLUPA-ALUEET 3607 3616 3617 Sodankylä 5632 1605 1607 1601 1614 1615 5632 1604 5623 KEMI 5626 5639 5624 5622 5602 PUDASJÄRVI 5627 5625 OULU 5605 Kiantajärvi 5628 5640 5616 5603 5604 5608 5629 5637 5621 Pohjakartta © Karttakeskus, Lupa L5293 © Metsähallitus 2010 KUUSAMO 5620 5611 5601 Oulujärvi 5617 KAJAANI 5618 5630 5615 5614 5613 5619 KOKKOLA 7603 5631 6633 5634 HAAPAJÄRVI 7624 7604 5635 5638 NURMES IISALMI 5636 7614 7635 6631 6612 6632 7621 7638 Lappajärvi 6613 6630 VIITASAARI Nilakka 6614 7642 Koitere 7652 7630 KUOPIO 6615 6635 Keitele SEINÄJOKI Höytiäinen 7685 Kallavesi 6619 6616 JOENSUU 5633 5632 VAASA PORI Kyyvesi 7695 Päijänne Pihlajavesi MIKKELI 7680 6675 Saimaa 6671 HÄMEENLINNA 7675 SAVONLINNA Puruvesi 7697 Puula 6666 Kuva Kimmo Pöri Orivesi Haukivesi TAMPERE Längelmävesi Pyhäjärvi 7693 6663 6651 Näsijärvi 7668 6661 6645 6647 7689 JYVÄSKYLÄ 6643 Suvasvesi 6617 6620 6642 LAPPEENRANTA LAHTI TURKU 6674 ESPOO 20 KIEPPI KOTKA VANTAA HELSINKI Karttalähde: Pohjakartta © Genimap Oy, Lupa L5293 © Metsähallitus 2010 Tarkemmat tiedot metsästysalueista löydät netistä 6620 Ähtäri Ähtäri ja Multia, Pohjanmaan rhp (Ähtäri) ja Keski-Suomen rhp (Multia) 6630 Kinnula Kinnula ja Viitasaari, Keski-Suomen rhp 6631 Luotonen Joroinen, Pieksämäki ja Leppävirta, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon rhp 5634 Sievi 7695 Säkkisalo 5635 Haapajärvi-Reisjärvi Hirvensalmi, Etelä-Savon rhp Haapajärvi ja Reisjärvi, Oulun rhp 7697 Luotola 5636 Lestijärvi 5639 Länsi-Pudasjärvi ER 2604 Kolari Kajaani, Kainuun rhp Kittilä, Lapin rhp 5616 Vaala 2613 Maunu Vaala, Oulun rhp Kittilä, Lapin rhp 5617 Länsi-Kuhmo 2614 Meltaus Kuhmo, Kainuun rhp Rovaniemi, Lapin rhp 5618 Itä-Kuhmo 2615 Rovaniemi Kuhmo, Kainuun rhp Rovaniemi, Lapin rhp 5619 Etelä-Kuhmo 2616 Herankaira Kuhmo, Kainuun rhp Rovaniemi, Lapin rhp 5620 Länsi-Kuusamo 2617 Tervola Itä-Suomen lääni 6633 Heiniperä Kiuruvesi, Pohjois-Savon rhp 7603 Rahustenaho-Levämäki Vieremä, Pohjois-Savon rhp 7604 Jyrkkä-Kontio Sonkajärvi ja Rautavaara, Pohjois-Savon rhp 7614 Siera-Yöttäjä Rautavaara, Valtimo ja Nurmes, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rhp Kuusamo, Oulun rhp Tervola, Lapin rhp ER 1614 Hetta-Karesuvanto Ä ME T Enontekiö, Lapin rhp 1615 Näkkälä Enontekiö, Lapin rhp Ä ME T 1616 Nunnanen Enontekiö, Lapin rhp Ä ME T Ä 2612 Levi Enontekiö, Lapin rhp S 5615 Vuolijoki ME T Ä Kittilä, Lapin rhp Ä S Kajaani, Kainuun rhp Kuhmoinen, Pohjois-Hämeen rhp 1613 Käsivarsi ME T Ä 2611 Pokka-Pulju Inari, Lapin rhp Ä S 5614 Kajaani ME T Ä Ylitornio, Lapin rhp 1612 Tsarmitunturi S Sotkamo, Kainuun rhp 6666 Kuhmoinen Ä Inari, Lapin rhp Ä 2609 Ylitornio ME T S 5613 Sotkamo 1611 Kuttura Ä Pello, Lapin rhp Ä Inari, Lapin rhp S Hyrynsalmi ja Ristijärvi, Kainuun rhp ME T ME T Erämetsä Rauhalliset metsästysalueet Ylä-Lapissa tai itärajalla on nimetty erämetsiksi. Kanalintujahdin vuorokausilupa on erämetsässä pari euroa muita alueita arvokkaampi. Kohteet ovat merkitty luetteloon oheisella merkillä. Ä Ä 2606 Pello 6663 Toivakka 5611 Hyrynsalmi-Ristijärvi Ä S Kolari, Lapin rhp 1610 Hammastunturi Ä Puolanka, Kainuun rhp ME T Inari, Lapin rhp S Korpilahti, Muurame, Jämsä, Jämsänkoski, Keski-Suomen rhp 1609 Angeli Ä 5608 Puolanka Ä Inari, Lapin rhp S 6661 Muuratjärvi ME T Ä Muonio, Lapin rhp 1608 Muotkatunturi S Suomussalmi, Kainuun rhp Ä Inari, Lapin rhp Ä 2602 Muonio ME T S Orivesi, Juupajoki, Ruovesi, Jämsä, Tampere, Pohjois-Hämeen rhp 5605 Länsi-Suomussalmi Toivakka, Jyväskylän mlk, Leivonmäki, Luhanka, Keski-Suomen rhp 1607 Kaamanen Ä Lapin lääni 6651 Orivesi Ä Inari, Lapin rhp Muhos, Oulun rhp Suomussalmi, Kainuun rhp Pori, Satakunnan rhp 1606 Vätsäri 5640 Muhos 5604 Itä-Suomussalmi ME T Inari, Lapin rhp S Ä ME T Ä Suomussalmi, Kainuun rhp 1605 Näätämö Pudasjärvi, Oulun rhp Suomussalmi, Kainuun rhp S 6647 Rankku Kuusamo, Oulun rhp Ä 5602 Hossa Utsjoki, Lapin rhp S Pyhäjärvi, Oulun rhp 5603 Martinselkonen 1604 Nuorgam Ä Paltamo, Kainuun rhp Ä Utsjoki, Lapin rhp S 5638 Korpihovi Kuru, Ruovesi ja Virrat, Pohjois-Hämeen rhp 1603 Kaldoaivi Ä 5601 Paltamo ME T Utsjoki, Lapin rhp S Oulun lääni 6645 Kuru 1602 Paistunturi 5637 Itä-Kuusamo 6643 Parkano Ä Utsjoki, Lapin rhp Lestijärvi, Pohjanmaan rhp Virrat ja Ähtäri, Pohjois-Hämeen rhp (Virrat) ja Pohjanmaan rhp (Ähtäri) Parkano, Karvia, Kihniö ja Ikaalinen, Satakunnan rhp 1601 Karigasniemi Sievi, Oulun rhp Mikkeli, Etelä-Savon rhp ME T Sodankylä, Lapin rhp Kalajoki, Oulun rhp 7693 Sorsasalo-Ahveninen Ä 3617 Pomo-Rajala 5633 Rahja Pieksämäki, Etelä-Savon rhp ME T Sodankylä, Lapin rhp Ylivieska, Oulun rhp 7689 Tervanen-Leikko-Pusa Ä 3616 Koitelainen 5632 Isokangas Karttula, Pohjois-Savon rhp Ä 6642 Virrat 7685 Pyylampi S Saarijärvi, Karstula, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski, Keski-Suomen rhp Sodankylä, Lapin rhp Pyhäjärvi, Oulun rhp Ä 6635 Äänekoski 3615 Lokka-Porttipahta 5631 Riikinhovi Punkaharju ja Sulkava, Etelä-Savon rhp ME T Pelkosenniemi, Lapin rhp Pyhäntä, Oulun rhp 7680 Lohikoski-Likastenperä Ä 3614 Läntinen Pelkosenniemi 5630 Pyhäntä Savonlinna, Etelä-Savon rhp S Pihtipudas ja Viitasaari, Keski-Suomen rhp Pelkosenniemi, Lapin rhp Tyrnävä, Temmes, Oulun rhp 7675 Leipämäki ME T 3613 Itäinen Pelkosenniemi 5629 Kantojärvi Ä 6632 Valkeismäki-Purala Heinävesi ja Liperi, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rhp Ä Salla, Lapin rhp Utajärvi, Oulun rhp S Pihtipudas ja Viitasaari, Keski-Suomen rhp 3612 Vilma-Savina 5628 Utajärvi 7668 Heinävesi ER Soini ja Ähtäri, Pohjanmaan rhp Ilomantsi, Pohjois-Karjalan rhp ER 6619 Arpainen Salla, Lapin rhp Ii, Oulun rhp ER Pylkönmäki ja Multia, Keski-Suomen rhp 3611 Naruska-Tuntsa 5627 Röyttä 7652 Ilomantsi ER 6617 Kukko-Multia Savukoski, Lapin rhp Yli-Ii ja Kuivaniemi, Oulun rhp ER Pylkönmäki, Keski-Suomen rhp 3610 Kemi-Kuro 5626 Yli-Ii ER 6616 Mäkelä 7642 Kuora-Kontiovaara-Uimaharju ME T Savukoski, Lapin rhp Pudasjärvi, Oulun rhp ER Karstula, Kyyjärvi ja Soini, Keski-Suomen rhp, Pohjanmaan rhp (Soini) Lieksa ja Ilomantsi, Pohjois-Karjalan rhp Ä 3609 Vintilä 5625 Etelä-Pudasjärvi ER Lieksa, Pohjois-Karjalan rhp Savukoski, Lapin rhp Pudasjärvi, Oulun rhp Lieksa, Pohjois-Karjalan rhp 6615 Vahanka 3608 Tulppio 5624 Syöte 7635 Kukkaro-Lakla 7638 Elimo-Kitsi-Piilo Savukoski, Lapin rhp Pudasjärvi, Oulun rhp Polvijärvi, Pohjois-Karjalan rhp Alajärvi, Perho, Vimpeli ja Kyyjärvi, Pohjanmaan ja Keski-Suomen rhp (Kyyjärvi) 3607 Sorvorta 5623 Kouva ER 7630 Kiikkukangas Sodankylä, Lapin rhp ER Nurmes ja Valtimo, Pohjois-Karjalan rhp Taivalkoski, Oulun rhp Ä 6614 Linkkilä 3606 Vasaselkä 5622 Etelä-Taivalkoski 7624 Peurajärvi-Mujejärvi S Kivijärvi, Kinnula ja Perho, KeskiSuomen ja Pohjanmaan rhp (Perho) Kemijärvi, Lapin rhp Taivalkoski, Oulun rhp ER 6613 Kivijärvi 3602 Kemijärvi 5621 Pohjois-Taivalkoski Nurmes, Rautavaara ja Juuka, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rhp ER Perho ja Halsua, Pohjanmaan rhp Posio, Lapin rhp ER 6612 Perho 2620 Posio ER Länsi-Suomen lääni 7621 Hirvivaara-Rostua Ranua, Lapin rhp ER Loppi, Etelä-Hämeen rhp 2619 Ranua ER 6674 Keihäsjärvi Padasjoki, Etelä-Hämeen rhp Keminmaa ja Simo, Lapin rhp ER Hämeenlinna, Etelä-Hämeen rhp 6675 Vesijako 2618 Keminmaa-Simo Alueen kartta: www.retkikartta.fi Metsästysasiat: www.metsa.fi/metsastys Kohdetiedot: www.villipohjola.fi Kämpät: www.villipohjola.fi 6671 Evo ER Etelä-Suomen lääni KIEPPI 21 METSÄSTYSLUVAT Kanalintulupa Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen. Luvan voi ostaa kanalintujen metsästyskaudelle 10.9.–31.10. Kantalintulupia on saatavilla vuorokausilupina sekä erikseen haettavana kausilupana. Muistathan, että luvat on kiintiöity lupa-alueittain. Mikäli kiintiö on täysi, ei lupia alueelle enää saa. Hinnat Luvan kesto Saalispistekiintiö Erämetsä Riistametsä 1 vrk 5 pistettä 22 € 20 € 2 vrk 9 pistettä 39 € 37 € 3 vrk 11 pistettä 44 € 42 € 4 vrk 12 pistettä 54 € 52 € 5 vrk 13 pistettä 59 € 57 € 6 vrk 14 pistettä 65 € 63 € 7 vrk 15 pistettä 70 € 68 € Ylä-Lapin riekkolupa 15 €/vrk Pistettä = saalispistekiintiö Esimerkki: vuorokauden pienriistaluvan kiintiö on 5 pistettä. Metson pistearvo on 9, joten yhden vuorokauden luvalla ei voi ampua metsoa. Kausiluvat Kaikki pienriista 30 (max. 15 p. kanalinnuille) 120 € Jousilupa kaikelle pienriistalle 15 (max. 9 p. kanalinnuille) 60 € Lapin kaupunkilaisten pienriistalupa 30 pistettä 67 € Näin ostat luvan Puhelinpalvelusta Soita palvelunumeroon 0203 44122, saat luvan postissa Netistä Metsähallituksen lupia myy Villi Pohjola www.villipohjola.fi/nettikauppa Kausilupa lupahakujärjestelmästä Kausilupaa haetaan huhtikuussa lupahakujärjestelmällä lupahaku.protacon.fi. Kausilupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet www.metsa.fi/metsastys. Järjestelmästä ei voi ostaa lyhyitä 1–7 vuorokauden lupia. Myynti kahdessa erässä Lyhyitä kanalintulupia (1-7 vrk) voi alkaa ostaa ilmoitettuna päivänä puhelinpalvelusta kello 8 aamulla. Nettikauppa aukeaa ilmoitettuna päivänä kello 10. Huom! Mahdolliset muutokset kanalintukanta-arvioiden selvittyä. 22 KIEPPI Homenokkaa jahtaamassa Kuva Hannu Huttu ”Hieno syysilma ja tieto elpyneistä kanalintukannoista houkutteli minut koirani kanssa metsälle. Päivän metsästysreitti oli helppo valita, sillä tiesin eräässä vaarassa asustelevan ison ukkometson. Vanha homenokka oli onnistunut jujuttamaan minua täysin kahdella edellisellä metsästysreissulla. ”Kolmas kerta toden sanoo”, ajattelin. Vaaran reunaan päästyäni päätin, että ammun lintuja vain koirani haukkuun. Päätös oli vaikea pitää. Maasta pomppi tuon tuosta teeriä, joita olisi voinut hyvin saatella hauliparvilla. Liipaisinsormeani herkisti vielä se, että lintuja ei ollut tänä vuonna reppuun asti päätynyt. Päätökseni kuitenkin piti. Uskoin, että maltillisuuteni vielä palkitaan. Kilometrejä kertyi saappaisiin ja koiran haukkua ei kuulunut. Vauhtia ja intoa koiralla kuitenkin näytti riittävän, joten ajattelin, että antaapa tuon etsiä rauhassa. Laskin reppuni selästä ja nautin komeista maisemista eväiden kera. Vaara oli todella hieno. Paljon keloja ja jo kasvunsa päättäneitä lakkapäämäntyjä. Aurinko paistoi ja näkökantama oli pitkä. Olotila mitä levollisin. Sitten se alkoi. Tiheä haukku lähellä vaaran lakea. Nyt se on puussa, ajattelin. Nakkasin haulikon selkään ja latasin kiväärini. Lähdin etenemään kohti hauk- kua. Maasto oli helppo hiipiä ja olin juuri sopivasti tuulen alapuolella. Haukku oli paikoin niin kiivasta, että mahdollisuus hirvihaukustakin kävi mielessä. Paikoin olin haistavinani hieman myös savun hajua. Ajattelin, että se tulee kaukaa joidenkin hirvimiesten isoilta tulilta. Vaaran laella oli pienellä alueella paljon isoja kiviä. Koiran haukku kuului niiden takaa. Lähdin kiertämään varovasti kiviä samalla kiikaroiden tarkasti puiden latvuksia. Keskityin jokaiseen askeleeseen. Kivet kierrettyäni haukun kohde tuli esiin. Hetkellistä pettymystä ei voinut pukea sanoiksi. Retkeilevä pariskunta, pienillä tulilla, makkaraa paistamassa. Koirani napotti heidän välissä ja kerjäsi jatkuvalla haukkumisella makeaa suupalaa. Pariskuntaa hymyilytti ja toinen heistä tokaisi: ”Hyvin se ainakin makkaraa haukkuu”. Tässä vaiheessa itsellänikin alkoi ärtyisyys muuttua huumoriksi ja vastasin: ”Nii-in, kaiken riistan koira, mutta ei se vielä tätä ennen makkaraa..”. Tällä reissulla saalis jäi repusta puuttumaan, mutta hauska metsästyskokemus painui kyllä mieleen. Lisäksi vaarassa asusteleva metsälintujen kuningas sai jäädä jallittamaan seuraavia jahtaajia.” Sameli Salokannel Metsästysaluekohtaiset myyntipäivät Metsästysalueen sijainti Kesä 2011 Syksy 2011 Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen alueet 7.6. 23.8. Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 8.6. 24.8. Pohjanmaa ja Kainuu 9.6. 25.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola,Ylitornio 10.6. 26.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) 13.6. 29.8. Pienriistaluvat, jotka ei sisällä kanalintuja 14.6. Tarkista myyntipäivät www.villipohjola.fi Vesilintu- ja jänislupa Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Lupa perustettiin, jotta metsästäjät voivat hankkia edullisemman pienriistaluvan myös kanalintukaudelle. Hinnat (lyhyet luvat) Luvan kesto Saalispistekiintiö 1 vrk. 5 pistettä Hinta € 10 € 2 vrk. 9 pistettä 19 € 3 vrk. 11 pistettä 22 € 4 vrk. 12 pistettä 27 € 5 vrk. 13 pistettä 31 € 6 vrk. 14 pistettä 34 € 7 vrk. 15 pistettä 37 € Hinnat (kausiluvat) Kuva Tuomo Pirttimaa Jänistä makkaranpaiston lomassa ”Kirpeänä syysaamuna suomenajokoiramme Mimmi ei kauaa aikaillut hakuhommissa, vaan pian oli jo täysi ajo päällä. Ajoa jonkun aikaa kuunneltuamme jahtiporukka jakautui, jotta kaikille löytyisi sopiva passipaikka varmistamaan tuleva illallinen. Mimmin ajo kierteli ja kaarteli välillä lähempänä ja välillä kauempana. Jostain kumman syystä ajoon tuli jonkin ajan kuluttua hukka, jota Mimmi koetti kuumeisesti selvittää. Selvittelyssä tuntui menevän aikaa, joten oli jo hyvä hetki tehdä nuotio lämmittelyä ja makkaranpaistoa varten. Hetken kuluttua käynnistyikin uusi ajo. Muu jahtiporukka lähti kuuntelemaan ajon kulkua lähemmäs ajopaikkkaa. Minä päätin jäädä nuotiolle lämmittelemään, kun nälkäkin jo oli. Makkaraa paistaessani kuuntelin tietenkin ajoa jännittyneenä laukausta odotellen. Siinä vaiheessa, kun makkara alkoi olla valmis syötäväksi, Mimmin ajo alkoi uhkaavasti kääntyä täysin toiseen suuntaan, kuin mihin muu jahtiporukka oli mennyt. Haukkasin makkarasta ja kuuntelin. Sitten oli pakko lähteä juoksemaan. Tiesin tarkkaan mistä, kohtaan jänis oli menossa. Se oli menossa paikkaan, jonka jälkeen peli olisi pelattu meidän osalta. Ja illallinen olisi mennyttä. Juoksin ja matka tuntui käsittämättömän pitkältä. Ajo lähestyi koko ajan, joten kiirettä piti. Sydän hakkasi ja yhtäkkiä ei enää palellutkaan. Silloin metsässä rasahti. Pysähdyin. Ja näin metsäjäniksen juoksevan kaikessa rauhassa ilman kiirettä. Nostin venäläisen yksipiippuisen olalleni, tähtäsin ja PAM, jänis kaatui kyljelleen. Eikä aikaakaan kun jo Mimmikin oli paikalla. Lähdin kävelemään nuotiolle päin takaisin. Vähän matkan päässä vastaani tuli juoksusta hengästynyt appiukko kysyen: ”Miten kävi?” Heilautin jänistä kädessäni tyytyväisenä. Palasimme nuotiolle missä muu jahtiporukka ja makkara osittain syötynä odottivat. ”Ei kannata pojat hötkyillä, jäniksen voi käydä ampumassa kesken makkaran syönninkin” naurahdin ja söin makkarani loppuun. Ja jänis muuten maistui hyvältä kermakastikkeessa illallisena.” Elsi Hanni Lupatyyppi Saalispistekiintiö Hinta € Muu pienriista kuin kanalinnut 15 pistettä 70 € Pienriistan osakausilupa 20 pistettä 50 € Jousilupa muulle kuin kanalinnuille 15 pistettä 35 € Näin ostat luvan Kännykällä Kaikille alueille ei saa kännykkälupia. Tarkista kännykkäluvan saatavuus alueellesi osoitteessa www.metsa.fi/metsastys > pienriista > kännykkäluvat Soita automaattinumeroon, näppäile alueesi numero ja aloituspäivä. Saat luvan tekstiviestillä. •0600 829003 – 1 vrk:n lupa •0600 829004 – 2 vrk:n lupa •0600 829005 – 3 vrk:n lupa •0600 829007 – Nuorisolupa Puhelinpalvelusta Soita palvelunumeroon 0203 44122, saat luvan postissa Netistä Metsähallituksen lupia myy Villi Pohjola www.villipohjola.fi/nettikauppa Kausilupa lupahakujärjestelmästä Kausilupaa haetaan keväällä lupahakujärjestelmällä lupahaku.protacon.fi. Kausilupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet www.metsa.fi/metsastys. Järjestelmästä ei voi hankkia vuorokausilupia. Huom! Kanalinnustajan kausiluvat löytyvät viereiseltä sivulta. KIEPPI 23 METSÄSTYSLUVAT Nuorisolupa Metsähallitus haluaa tukea nuorten eräharrastusta tarjoamalla nuorille edullisen ja helposti saatavan metsästysluvan. Metsästämään nuorisoluvalla pääsee jokainen alle 18-vuotias metsästyskortin omaava henkilö. Lupa oikeuttaa metsästämään kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja. Näin ostat luvan Kännykällä Soita automaattinumeroon, näppäile alueesi numero ja aloituspäivä. Saat luvan tekstiviestillä. Nuorisolupa, p. 0600 829007 Puhelinpalvelusta Soita p. 0203 44122, saat luvan postissa Nettikaupasta www.villipohjola.fi/nettikauppa Pyypillin piiskutuksen teho perustuu reviiriään mustasukkaisena puolustavan koiraan kiusaamiseen. Toisinaan myös naaras saapuu katsastamaan ”kotikulmien uuden tyypin” laadun. Alkukaudesta pilliä kuulostelevat myös nuoret linnut, joille vislaus merkitsee poikueen kokoontumiskutsua. Pyyt löytyvät usein tiheistä kuusikoista, joista löytyy ravinnoksi myös leppää. Rehevät puronotkot ovat niiden erityisessä suosiossa. Piiskuttaja asustaa kuitenkin myös talousmetsien taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä. Metsähallitus huomioi pyyn metsänhoidossaan jättämällä sopiviin maastonkohtiin käsittelemättömiä tiheiköitä sekä säästämällä harvennuksissa lehtipuita, varsinkin leppää. 24 KIEPPI Kuva Mikko Rautiainen Luvan hinta: 10 € Metsästysaika: 1–7vrk Saalispistekiintiö: 15 pistettä Pilli ja äänenvaimennettu pienoiskivääri ovat yhdistelmä, jota jokaisen vaanimisesta ja jännittävästä metsästyksestä kiinnostuneen tulisi kokeilla. Siihen saattaa jäädä koukkuun! Pillipiipari ja reviirin isäntä ”Varovainen askel vie metsästäjän sankan metsän siimekseen. Tuohon, kuusen alaoksien suojaan on hyvä piiloutua ja aloittaa pillitys. ”Tiii – tiii – ti-ti-ti”. Onkohan ketään paikalla.. Muutaman piippauksen jälkeen läheisestä taimikosta kuuluu hento vihellys – kotona ollaan. Pillitys ei kuitenkaan tuota enää vastausta. Kyllästyiköhän se? On viisainta siirtyä lähemmäs äänen lähdettä. Ehkä reviirin raja kulkeekin parinkymmenen metrin päässä. Siirtymisaikeet käynnistävät yllättävän tapahtumasarjan: takaa alkaa kuulua hento sirkutus. Nyt on syytä jähmettyä liikkumattomaksi. Pian pyy pyrähtää lentoon vain muutaman metrin päästä. Tyypillistä, se on hiiviskellyt taakseni pillin kutsumana. Reviirin isännän hermoja koetellaan uudelleen muutaman minuutin tauon jälkeen. Hetken vislailu tuottaa vain hiljaisuuden. Lintu näyttää vievän erän 1–0, kunnes vuoropuhelu yllättäen alkaa: – pyy, metsästäjä, pyy, metsästäjä… Siipien hurina paljastaa pyyn saapuvan johonkin lähelle. Katse ei vain tavoita taitavasti naamioitunutta otusta. Varovainen vihellys saa sen lennähtämään aseen ulottuville, pois oksien suojasta. Vain iskupiikin naksaus, jota seuraava vaimea lätkähdys kertoo hyvästä osumasta. Yksi on nyt pivossa. Seuraavaa etsiskelemään…” Mikko Rautiainen Hirvieläinten metsästyksen aluelupa Hirvenmetsästyksen aluelupaa valtion maille voi hakea netissä osoitteessa http://lupahaku.protacon.fi/. Hakija voi hyödyntää edellisvuonna jättämäänsä hakemusta uuden hakemuksen pohjana. Hakemus ensi syksyä varten tulee jättää tammikuun 2011 aikana. Muutoksia luvan haussa Kuva Kuvatoimisto Leuku, Jaakko Alatalo Hakemusajan päätyttyä hakemusta voi vielä täydentää vaillinaiseksi jääneiden ja puuttuvien tietojen osalta, mutta ampujia ei voi enää lisätä. Henkilöt, joilla ei hakuajan umpeuduttua ole voimassa olevaa ampumakoetta suoritettuna, voivat olla mukana hakemuksen ampujaluettelossa, mutta eivät vaikuta päätöksentekoperusteissa. Alueluvan myöntämisen jälkeen riistanhoitoyhdistykselle jätettävään ampujaluetteloon voi lisätä vain metsästyslain 8 § alueella kotikuntansa valtion mailla metsästäviä kuntalaisia. Se ensimmäinen ”1980-luvun puolivälissä hirvijahti kesti lokakuun alusta marraskuun loppuun. Viiteen mieheen meillä oli yhden hirven lupa. Joka viikonloppu lähdettiin. Lokakuulla vannottiin, että kunhan tulee lumet, niin näkee ne jäljet. Marraskuulla alkoivat jäljet näkyä, mutta jäljen tekijää ei niiden päästä löydetty. Viimeisellä viikolla otin pari lomapäivää jahtia varten, täytyyhän sitä yrittää, vaikka yksinkin. Järvet ja suvantopaikat olivat jo jäässä ja helpottivat kulkua. Rämeellä tuli hirven jäljet vastaan, näytti, että on useampikin. Näyttivät menevän aukean suon laitaan. Jänkäaukkoa kiertämään, siitähän näkisi mihin suuntaan ovat lähteneet. Tuulen alta piti aloittaa ja hiljaa kävellen kierto kesti vajaan tunnin. Kierros alkoi olla lopussa, mutta jälkiä ei näkynyt. Niidenhän täytyy olla kierroksen sisällä, omat jäljet tulevat kohta vastaan. Tumma hahmo näkyy risukossa, onkin juurakko. Vasemmalla sivusilmällä näkyy liikettä. Heti ei tajua, että siellä liikkuu se, mitä tässä syksy on haettu. Etuoikealla, vajaan sadan metrin päässä aukko puitten välissä. Siitä vilahtaa hirvi, johon ei ehdi saada tähtäintä kiinni. Seuraava jos tulee niin siihen. Tuli ja sormi ovat jo saaneet komennon. Ei havaintoa, miten kävi. Hätä ja toivo yhtä aikaa mielessä katsomaan jälkiä. Lumessa verijäljet, jonkun matkan päässä ylivuotinen mullikka nurin. Lyhyen päivän aika, joten suolet on otettava heti pois. Ruho kontalleen ja korpin varalta risuristi selkään. Jätettävä yöksi metsään. Illalla kotia päästyä kavereille puhelinkierros, että lähetäänkö huomenna hakemaan lihat pois. ”Elä valehtele” on kaikilta vastaus.” Erkki Turtinen Ampujaluettelossa ilmoitettujen metsästäjien lisäksi metsästysluvan saaneiden hakijoiden on mahdollista käyttää syksyn jahdissa lyhytaikaisia metsästysvieraita tai avustavia koiramiehiä henkilökohtaista vuorokausilupaa (12 €) vastaan. Lupia voi ostaa enintään 10 vrk/henkilö. Henkilökohtaisia hirvenmetsästyksen kausilupia ei myönnetä enää syksyllä. Myös hakijoiden välistä vertailua hakemuksia käsiteltäessä on tarkennettu. Lisätietoja osoitteesta www.metsa.fi/metsastys > hirvieläimet Lupahakujärjestelmä: http://lupahaku.protacon.fi Lisätietoja: www.metsa.fi/metsastys Hirvenmetsästysalueiden numerot ovat muuttuneet. Tarkista uudet numerot sivustoilta metsa.fi tai villipohjola.fi. KIEPPI 25 METSÄSTYSLUVAT Pienpetolupa Metsähallitus kannustaa metsästäjiä pienpetojen pyyntiin. Esimerkiksi minkin ja supikoiran metsästys luetaan riistanhoitotyöksi. Sen vuoksi pienpetolupa on edullinen. Hinta: 8 euroa kausi Lupa on voimassa 1.8.–30.4. Pienpetoja ovat muun muassa kettu, supikoira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Luvalla saa ampua myös korppia (poronhoitoalueella), varista, harakkaa, harmaalokkia ja merilokkia sekä, villisikaa ja yhden kanadanmajavan (tai amerikanmajava), ellei sitä ole lupa-aluekohtaisissa ohjeissa erikseen kielletty. Osta pienpetokausilupa kännykällä: Soita automaattinumeroon 0600 829 006. Muista tarkistaa alueen numero sivulta 20. Näppäile puhelun aikana pyydettäessä alueen numero. Saat lupasi tekstiviestillä. Osta lupa puhelinpalvelusta: Soita palvelunumeroon 0203 44122, saat luvan postissa Osta lupa netistä: Metsähallituksen lupia myy Villi Pohjola www.villipohjola.fi/nettikauppa 26 KIEPPI Kuva Ismo Pekkarinen Narskutus jäi saaliiksi ”Kiehtovinta olivat äänet. Ensimmäisen kerran kyttäsin majavaa kaverini kanssa kuusamolaisella purolla, josta olimme löytäneet pesän, patoja ja tuoreita syönnöksiä. Oli iltapäivä, kun nousimme hiljaa erämaiselle törmälle, johon aioimme jäädä seuraavaan aamuun asti. Keväinen puro solisi jo paikoin somasti, mutta illalla kuulimme vielä somempaa: majavan narskutus kantoi kauas pitkin rantajäiden. Aamuhärmissä majava ei enää narskunut yksin, vaan sitä alkoivat säestää teeret, metsot, kurjet ja riekot. Oli toki muitakin säestäjiä, mutta niiden erottamiseen olisi vaadittu asiantuntemusta. Konsertti katkesi kuitenkin laukaukseen. Vasta sen jälkeen opimme oikeasti, että majavaa pitää ampua järeästi ja lähelle ja kiinteälle alustalle. Nyt emme me sitä koskaan löytäneet. Mutta ne äänet. Kun ummistan silmäni, kuulen ne edelleen.” Aku Ahlholm Suurpetojen metsästys Karhuluvat poronhoitoalueelle saa syksyllä kännykällä numeroista •0600 828 064 (kausilupa 41,95 + mpm) ja •0600 828 065 (vuorokausi 24,96 euroa + mpm). Karhulupa poronhoitoalueen ulkopuolelle tai muu suurpetolupa hankitaan palvelunumerosta 0203 44122. Hinnat karhulle •25 euroa (vuorokausi) •42 euroa (kausi) •2 senttiä hehtaarilta (aluelupa). Lisätietoja www.metsa.fi/metsastys tai lähin Metsähallituksen eräsuunnittelija (sivu 4.) Teksti ja kuva Kimmo Pöri Karhun kaadolla Lieksassa Sammal myötäili pehmeästi rautavaaralaisen Jukka Kettusen askeleita, kun hän elokuisena aamuna saapasteli kaadolle. Tuloksettoman aloituspäivän jälkeen Kettusen seurue oli onnistunut kaatamaan nuoren uroskarhun hänen itäsiperianlaikojensa haukusta. Tunnelma kaadolla oli iloinen ja aamuyön tapahtumat olivat vielä kirkkaana mielessä. "Toinen jahtipäivä valkeni tuskastuttavan hitaasti. Päätimme lopulta lähteä porukan kanssa yön selkään ehtiäksemme karhun jäljille ennen muita seurueita. Kello näytti vähän yli kolmea. Edellisiltainen tuoreiden eloksien löytäminen sähköisti ilmapiiriä mukavasti. Aloituspäivän vaisu tunnelma oli enää muisto vain. Varoin polkemasta kuivia oksia, joita hakkuuaukon reunassa riitti. Nousin vaaranrinnettä koirieni perässä. Ne vetivät voimakkaasti vainua. Siitä tiesin, että olimme karhun jäljillä. Laikat katosivat vauhdilla etumaastoon. Kontio ei voinut olla kovin kaukana. Pi- an räsähti kaukana haukku, joka kiihtyi nopeasti täyteen raivoonsa. Se kuulosti aivan erilaiselta kuin hirvihaukku. Karhu sen täytyi olla. Haukku pysyi jonkin aikaa paikallaan. Aloin lähestyä sitä, ensin äärimmäisen varovasti ja hitaasti. Lopulta askel askeleelta hieman kiihdyttäen. Metsä hiljeni yhtäkkiä. Haukkua ei enää kuulunut. Tarkistin GPS-puhelimestani koirieni ja karhun kulkusuunnan ja -nopeuden. Ne näyttivät kulkevan laukalla kohti lähintä passimiestä, joka odotti paikoillaan läheisellä vaaralla. Muutaman piinaavan minuutin kuluttua kajahti laukaus. Haukku alkoi kohta uudestaan, mutta selvästi erilaisena kuin hetki sitten. Siinä oli selvästi riemukkaampi sointi. Puhelin pärähti: Karhu on nurin, tulkaahan kaadolle! otson ampunut passimies ilmoitti. Äänestä kuulsi, että jahtikaverillani oli ilo ylimmillään. Vilkaisin kelloa, se oli vasta vähän yli viisi. Juuri noussut aurinko värjäsi lieksalaismaiseman punahehkuiseksi.” KIEPPI 27 Metsästäjä, tehdään sopimus! Sinä jätät saalispalautteen. Me hoidamme metsästystä ja riistamaita sen mukaisesti. www.metsa.fi/saalispalautteet T: Metsähallituksen eräväki Metsästyslain 46 §:n mukaan metsästäjän on jätettävä saalispalaute, sen jälkeen kun hän on metsästänyt Metsähallituksen luvalla. Erähenkilöstö käyttää saalisilmoitusten tietoja riistanhoidon ja metsästyksen suunnittelussa. Kaikki tieto käsitellään luottamuksellisesti riistasuunnittelujärjestelmässä. www.metsa.fi
© Copyright 2024