VELMUn ohjeistuksen mukainen drop-videointi ja sukeltaminen Vedenalaisen meriluonnon kartoitus –seminaari VELMUn menetelmäohjeistuksesta 3.2.2012 Heidi Arponen Kartoitusmenetelmät Videokuvaus: Eliöyhteisöt, osa lajeista Nopea ja kattava Sukellus: Kaikki lajit Tarkka mutta hidas Näytteenotto Kartoitusmenetelmän valinta vedenalaisten elinympäristöjen kartoitustyössä SYKE: VELMU menetelmäohjeistus 2011 3 Drop down -videokuvaus Kuvat: Metsähallitus Drop-videoinnin suunnittelu Metsähallitus SYKE/ELY • Tasavälinen näytteenotto • Pohjana 10x10km pelastuspalveluruudut, 1x1km aluekartoitusruudut ja 100x100m gridit • Satunnaistettu näytteenotto fysikaalisten muuttujien perusteella • Pohjana 3x3km ruutujako (TM35 –karttalehtijaon mukaan) Kuvat: Maanmittauslaitos/Timo Pitkänen 5 Drop-videointi kentällä • Käytetään vedenalaisten luontotyyppien inventoinnissa alle 20 metrin syvyydessä • Vesitiiviissä kotelossa oleva videokamera/vesitiivis kamerapää lasketaan veneestä lähelle pohjaa • Eliöstöä kuvataan 30-60 sekunnin ajan • Pyritään saamaan yleiskuvaa vallitsevista yhteisöistä 20 m2 alalta sekä lähikuvia lajeista • Koordinaattitiedot gps:stä kuvauksen alussa ja lopussa • Tarkemman lajitiedon saamiseksi suoritettava sukellustutkimus 6 Kuva: Metsähallitus Sukellusmenetelmät • Pohjaan vedetty mittaköysi, jonka varrelta arvioidaan pohjanlaadun ja kasvillisuuden peittävyyksiä, tehdään lajihavaintoja ja kerätään tarvittaessa näytteitä • Jyrkät tai jyrkähköt rannat, rannasta kasvillisuuden alarajalle: – – – – Arviointipisteet syvyysmetreittäin Arviointipisteet sovitun metrimäärän välein (esim. 10m) Arviointipisteet kun habitaattityyppi vaihtuu Arviointipisteet edellisten yhdistelmänä • Laajat matalat alueet: – Arviointipisteet kuten yllä, mutta linja päätetään sovitun etäisyyden päähän rannasta – Kaksi rinnakkaista 10 metriä pitkää ja 2 metriä leveää kaistaletta (40m2) 7 Kuva: Heidi Arponen Linjasukelluksen suorittaminen • Etäisyys linjan alusta ja syvyys • Pohjan laadun arviointi raekokoluokittelun perusteella • Alustaan kiinnittyneiden eläinten määrän arviointi • Kasvillisuuden peittävyyden arviointi sovitun kokoisella alueella • Irtolevien peittävyys sovitun kokoisella alueella • Kasvillisuuden alaraja • Rakkolevän esiintymisen ala- ja yläraja • Yhtenäisen rakkolevävyöhykkeen ala- ja yläraja • Kirjataan ylös myös kaikki linjan ulkopuolella havaitut lajit 8 Kuva: Heidi Arponen Videopisteen tarkastussukellus 1m 10 m 1m Kuvat: Metsähallitus Huomioitavia eroja käytetyissä menetelmissä • Kartoitusajankohdan valinta vaikuttaa lajien esiintymistodennäköisyyteen • Erilaiset luokittelujärjestelmät • Yksilömäärien ja peittävyyksien arvioinnin subjektiivisuus • Yksilölliset erot lajintunnistustaidoissa ja havainnointikyvyssä • Eroja siinä, mitä havainnoidaan esim. sukelluslinjalla • Erot videotallenteiden laadussa • Käytetyn menetelmän sopivuus tutkittavan lajin esiintymisen määrittämiseen Kuva: Marjaana Kohonen 10 Pohjanlaadun arvioiminen: VELMU ”modifioitu Wenthworth” ø luokka [mm] Pohjatyyppi English >4000 Kallio Rock 3000-4000 Lohkare Boulder 1200-3000 Lohkare Boulder 600-1200 Lohkare Boulder (> 600) (Lohkare) (Boulder) 100-600 Kivi Stones Non-mobile substrate Tunnistamaton ”kova” pohja Non-mobile substrate 60-100 Kivi Stones 2-60 Sora Gravel 0,06-2 Hiekka Sand 0,002-0,06 Siltti Silt < 0,002 Savi Clay Muta Mud Tunnistamaton ”pehmeä” pohja Mobile substrate Konkretiot Concretes Hiekkakivi Sandstone Ihmisperäinen pohjatyyppi Man-made structures Kuva: Metsähallitus Metsähallitus 2008: Kartoitusohjeistus vedenalaisen luonnon sukellusinventointeihin 11 Pohjanlaadun arvioiminen (VELMU Wentworth -luokitus) ø luokka [mm] Pohjatyyppi English > 4000 Kallio Rock 1200 - 4000 Iso lohkare Large boulder 600 - 1200 Pieni lohkare Small boulder 256 - 600 Iso kivi Large cobble 64 – 256 Kivi Cobble 16 – 64 Pieni kivi Small cobble 2 – 16 Sora Gravel 0.06 – 2 Hiekka Sand > 0.06 Siltti Silt > 0.06 Savi Clay > 0.06 Lieju/muta Mud Turve Peat Puun rungot/oksat Tree trunks/branches Keinotekoinen kasvualusta Artificial substrate Kuva: Metsähallitus SYKE: VELMU menetelmäohjeistus 2011 Wentworth, C. K. 1922. A scale of grade and class terms for clastic sediments. Journal of Geology 30: 377–392. 12 Merenpohjan päällä havaittavan irtonaisen sedimentoituneen aineksen määrän arviointi asteikolla 0-5 Luokitus Määrä Kuvaus 0 Ei sedimentoitunutta ainesta Pohjalla tai kasvillisuuden päällä ei ole sedimentoitunutta ainesta. 1 Vähän Sedimentoitunut aines ei peitä kasvillisuutta, mutta pohjalla, erityisesti vaakasuorilla pinnoilla, voi kädellä aikaansaadulla virtauksella sedimenttiä havaita. 2 Kohtalaisesti Sedimenttiä kohtalaisesti erityisesti vaakapinnoilla, mutta vesikasvillisuuden päällä tuskin havaittavasti. 3 Melko paljon Sedimenttiä havaittavissa sekä pohjalla että vesikasvillisuuden päällä. 4 Runsaasti Sedimenttiä pohjalla 0,5-1 cm paksuinen kerros ja se peittää matalakasvuisimmat levät siten, että lajien tunnistaminen edellyttää sedimentin poistamista käsin. 5 Erittäin runsaasti Vaakapinnoilla yli 1 cm kerros sedimentoitunutta ainesta, joka peittää yleensä rihmalevät. SYKE: VELMU menetelmäohjeistus 2011 Alleco Oy 13 Merenpohjan päällä havaittavan irtonaisen sedimentoituneen aineksen määrän arviointi asteikolla 0-3 Luokitus Määrä Kuvaus 0 Ei arvioitu Sedimentoituneen aineksen määrää ei ole arvioitu. 1 Ei sedimentoitunutta ainesta Pohjalla tai kasvillisuuden päällä ei ole sedimentoitunutta ainesta. 2 Kohtalaisesti Sedimenttiä havaittavissa pohjalla ja vesikasvillisuuden päällä. 3 Paljon Sedimenttiä havaittavissa runsaasti pohjalla ja vesikasvillisuuden päällä. Metsähallitus 2008: Kartoitusohjeistus vedenalaisen luonnon sukellusinventointeihin 14 Kuva: Metsähallitus/Heidi Arponen
© Copyright 2024