VELMUn ohjeistuksen mukainen
drop-videointi ja sukeltaminen
Vedenalaisen meriluonnon kartoitus –seminaari
VELMUn menetelmäohjeistuksesta
3.2.2012
Heidi Arponen
Kartoitusmenetelmät
Videokuvaus:
 Eliöyhteisöt, osa lajeista
 Nopea ja kattava
Sukellus:
 Kaikki lajit
 Tarkka mutta hidas
 Näytteenotto
Kartoitusmenetelmän valinta vedenalaisten
elinympäristöjen kartoitustyössä
SYKE: VELMU menetelmäohjeistus 2011
3
Drop down -videokuvaus
Kuvat: Metsähallitus
Drop-videoinnin suunnittelu
Metsähallitus
SYKE/ELY
• Tasavälinen näytteenotto
• Pohjana 10x10km
pelastuspalveluruudut, 1x1km
aluekartoitusruudut ja
100x100m gridit
• Satunnaistettu näytteenotto
fysikaalisten muuttujien
perusteella
• Pohjana 3x3km ruutujako
(TM35 –karttalehtijaon mukaan)
Kuvat: Maanmittauslaitos/Timo Pitkänen
5
Drop-videointi kentällä
• Käytetään vedenalaisten luontotyyppien inventoinnissa alle 20
metrin syvyydessä
• Vesitiiviissä kotelossa oleva videokamera/vesitiivis kamerapää
lasketaan veneestä lähelle pohjaa
• Eliöstöä kuvataan 30-60 sekunnin ajan
• Pyritään saamaan yleiskuvaa vallitsevista yhteisöistä 20 m2
alalta sekä lähikuvia lajeista
• Koordinaattitiedot gps:stä kuvauksen alussa ja lopussa
• Tarkemman lajitiedon saamiseksi suoritettava sukellustutkimus
6
Kuva: Metsähallitus
Sukellusmenetelmät
• Pohjaan vedetty mittaköysi, jonka varrelta
arvioidaan pohjanlaadun ja kasvillisuuden
peittävyyksiä, tehdään lajihavaintoja ja kerätään
tarvittaessa näytteitä
• Jyrkät tai jyrkähköt rannat, rannasta kasvillisuuden
alarajalle:
–
–
–
–
Arviointipisteet syvyysmetreittäin
Arviointipisteet sovitun metrimäärän välein (esim. 10m)
Arviointipisteet kun habitaattityyppi vaihtuu
Arviointipisteet edellisten yhdistelmänä
• Laajat matalat alueet:
– Arviointipisteet kuten yllä, mutta linja päätetään sovitun
etäisyyden päähän rannasta
– Kaksi rinnakkaista 10 metriä pitkää ja 2 metriä leveää
kaistaletta (40m2)
7
Kuva: Heidi Arponen
Linjasukelluksen suorittaminen
• Etäisyys linjan alusta ja syvyys
• Pohjan laadun arviointi raekokoluokittelun
perusteella
• Alustaan kiinnittyneiden eläinten määrän arviointi
• Kasvillisuuden peittävyyden arviointi sovitun
kokoisella alueella
• Irtolevien peittävyys sovitun kokoisella alueella
• Kasvillisuuden alaraja
• Rakkolevän esiintymisen ala- ja yläraja
• Yhtenäisen rakkolevävyöhykkeen ala- ja yläraja
• Kirjataan ylös myös kaikki linjan ulkopuolella
havaitut lajit
8
Kuva: Heidi Arponen
Videopisteen tarkastussukellus
1m
10 m
1m
Kuvat: Metsähallitus
Huomioitavia eroja käytetyissä menetelmissä
• Kartoitusajankohdan valinta vaikuttaa lajien
esiintymistodennäköisyyteen
• Erilaiset luokittelujärjestelmät
• Yksilömäärien ja peittävyyksien arvioinnin
subjektiivisuus
• Yksilölliset erot lajintunnistustaidoissa ja
havainnointikyvyssä
• Eroja siinä, mitä havainnoidaan esim. sukelluslinjalla
• Erot videotallenteiden laadussa
• Käytetyn menetelmän sopivuus tutkittavan lajin
esiintymisen määrittämiseen
Kuva: Marjaana Kohonen
10
Pohjanlaadun arvioiminen: VELMU ”modifioitu
Wenthworth”
ø luokka [mm]
Pohjatyyppi
English
>4000
Kallio
Rock
3000-4000
Lohkare
Boulder
1200-3000
Lohkare
Boulder
600-1200
Lohkare
Boulder
(> 600)
(Lohkare)
(Boulder)
100-600
Kivi
Stones
Non-mobile substrate
Tunnistamaton ”kova” pohja
Non-mobile substrate
60-100
Kivi
Stones
2-60
Sora
Gravel
0,06-2
Hiekka
Sand
0,002-0,06
Siltti
Silt
< 0,002
Savi
Clay
Muta
Mud
Tunnistamaton ”pehmeä” pohja
Mobile substrate
Konkretiot
Concretes
Hiekkakivi
Sandstone
Ihmisperäinen pohjatyyppi
Man-made structures
Kuva: Metsähallitus
Metsähallitus 2008: Kartoitusohjeistus vedenalaisen luonnon sukellusinventointeihin
11
Pohjanlaadun arvioiminen
(VELMU Wentworth -luokitus)
ø luokka [mm]
Pohjatyyppi
English
> 4000
Kallio
Rock
1200 - 4000
Iso lohkare
Large boulder
600 - 1200
Pieni lohkare
Small boulder
256 - 600
Iso kivi
Large cobble
64 – 256
Kivi
Cobble
16 – 64
Pieni kivi
Small cobble
2 – 16
Sora
Gravel
0.06 – 2
Hiekka
Sand
> 0.06
Siltti
Silt
> 0.06
Savi
Clay
> 0.06
Lieju/muta
Mud
Turve
Peat
Puun rungot/oksat
Tree trunks/branches
Keinotekoinen kasvualusta
Artificial substrate
Kuva: Metsähallitus
SYKE: VELMU menetelmäohjeistus 2011
Wentworth, C. K. 1922. A scale of grade and class terms for clastic sediments. Journal of Geology 30: 377–392.
12
Merenpohjan päällä havaittavan irtonaisen
sedimentoituneen aineksen määrän arviointi asteikolla
0-5
Luokitus
Määrä
Kuvaus
0
Ei sedimentoitunutta ainesta
Pohjalla tai kasvillisuuden päällä ei ole
sedimentoitunutta ainesta.
1
Vähän
Sedimentoitunut aines ei peitä
kasvillisuutta, mutta pohjalla, erityisesti
vaakasuorilla pinnoilla, voi kädellä
aikaansaadulla virtauksella sedimenttiä
havaita.
2
Kohtalaisesti
Sedimenttiä kohtalaisesti erityisesti
vaakapinnoilla, mutta vesikasvillisuuden
päällä tuskin havaittavasti.
3
Melko paljon
Sedimenttiä havaittavissa sekä pohjalla
että vesikasvillisuuden päällä.
4
Runsaasti
Sedimenttiä pohjalla 0,5-1 cm paksuinen
kerros ja se peittää matalakasvuisimmat
levät siten, että lajien tunnistaminen
edellyttää sedimentin poistamista käsin.
5
Erittäin runsaasti
Vaakapinnoilla yli 1 cm kerros
sedimentoitunutta ainesta, joka peittää
yleensä rihmalevät.
SYKE: VELMU menetelmäohjeistus 2011
Alleco Oy
13
Merenpohjan päällä havaittavan irtonaisen
sedimentoituneen aineksen määrän arviointi asteikolla
0-3
Luokitus
Määrä
Kuvaus
0
Ei arvioitu
Sedimentoituneen aineksen määrää ei ole
arvioitu.
1
Ei sedimentoitunutta ainesta
Pohjalla tai kasvillisuuden päällä ei ole
sedimentoitunutta ainesta.
2
Kohtalaisesti
Sedimenttiä havaittavissa pohjalla ja
vesikasvillisuuden päällä.
3
Paljon
Sedimenttiä havaittavissa runsaasti pohjalla ja
vesikasvillisuuden päällä.
Metsähallitus 2008: Kartoitusohjeistus vedenalaisen luonnon sukellusinventointeihin
14
Kuva: Metsähallitus/Heidi Arponen