Vedenalaisluonnon
luokittaminen &
arvottaminen
Klassificering & värdering av
undervattensnaturen
Kovien pohjien yhteisöjä:
-Sinisimpukkayhteisöt
-Makroleväyhteisöt
Mitä luontoarvoja aluesuunnittelun tueksi
Vilka naturvärden som underlag i områdesplanering
Pehmeiden pohjien yhteisöjä:
-Vesikasviyhteisöt
-Pohjaeläinyhteisöt
Martin Snickars, Metsähallitus, Nannut 5-9.3.2012
Husö Biological Station
2002, Martin Snickars
Tyrskyrannan ja suojaisen Exponerad + skyddad
rannan ero- rannikkovesien strand = kustvattnens
monimuotoisuuden perusta artmångfald
 Kalliorannat yleisiä  Klippbotten dominerar
 Levät ja sinisimpukat  Makroalger och
blåmussla
Tyrskyranta
Exponerat
Suojainen ranta
Låg exponerat
 Pehmeät pohjat
Putkilokasvit, näkinpartaislevät
 Mjukbotten
Kärlväxter,
kransalger
Makrolevä-, vesikasvi-, simpukkaSamhällen av makroalger, musslor,
ja pohjaeläinyhteisöt ovat yleisiä
vattenväxter, och bottendjur utgör centrala
ja tärkeitä osia* vedenalaista
delar* i det marina ekosystemet. Tillsammans
ekosysteemiä. Yhdessä nämä 4
täcker de en stor del av kustvattnens botten
peittävät suurimman osan
rannikon pohjista
*Avainhabitaatti,
jonka esiintyminen
hyödyttää useita muita
lajeja
*Nyckelhabitat ökar
artmångfalden då
andra arter gynnas av
den
Metsähallitus
Rannikkovesien avainhabitaatit
Kustvattnens nyckelhabitat
•
• Elinympäristö muille lajeille,
ekosysteemin toimivuuden turvaajia
•
• Muutokset saattavat aiheuttaa
heilahduksia rannikkovesien
ekologiassa (kalastossa, linnusto)
•
• Tärkeää seurata esiintymistä ja
vointia
Pohjaeläimet
Mjukbottensfauna
Habitat åt andra arter, viktiga för
ekosystemets funktion
Förändringar kan orsaka
rubbningar i ekosystem, som
t.ex. i fisk- och fågelsamhället
Viktigt veta habitatens
utbredning och status
Leväyhteisöt kovalla pohjalla
Algsamhällen på hårdbotten
Pehmeät kasvillisuuspohjat
Mjuka vegetationsbottnar
Sinisimpukkayhteisöt
Blåmusselsamhället
Metsähallitus
Habitaattien toimivuus
Habitatens funktion
Toimii
alustana…
…kolmiulotteisena elinympäristönä…
…poikastuotantoalueena muille lajeille
Fungerar som underlag… habitat...
... yngelkammare åt andra arter
Metsähallitus
Kovan pohjan levähabitaatit
Hårdbottnens alghabitat
Avainlajit nyckelarter:
Ruskolevä Rakkolevä, brunalg Blåstång (Fucus
vesiculosus)
Punalevä Haarukkalevä, Rödalg Gaffeltång
(Furcellaria lumbricalis)
Monivuotisia isokokoisia makroleviä
Fleråriga storvuxna makroalger
Metsähallitus
Makroleväyhteisöjen ekologiaa
Makroalgernas ekologi
• Rakkolevä isokokoinen, 50-100 •
cm muodostaa kolmiulotteisen
habitaatin, jossa asuu runsaasti
muita eliöitä
•
• Rakkolevävyöhykkeestä löytyy n.
70 % kaikista Itämeren
•
makroeliöistä
• Itämeren ”sademetsä” - meren
monimuotoisimpia
elinympäristöjä
Blåstången är storvuxen och
bildar ett 3-D habitat för många
andra arter
I blåstångbältet kan hittas c. 70%
av Östersjöns smådjur
Östersjöns ”regnskog” – ett av
havens mest artrika habitat
Metsähallitus
Makrolevät elävät vyöhykkeittäin
Makroalgerna bildar djupzoner
Viher- (1.)-, rusko (2.)- ja punalevät Grön- (1) brun- (2) och rödalger (3)
(3.) muodostavat monimuotoisia
bildar mångformiga djupzoner
syvyysvyöhykkeitä riippuen valon
määrän saatavuudesta
Blåstångsbältets djupgräns indikator
på vattenkvaliteten
Rakkolevän syvyysrajaa käytetään
vedenlaadun indikaattorina
Sinisimpukka
Blåmussla (Mytilus trossulus):
• Syvyys: 0-20 m, eniten
levävyöhykkeen alapuolella
• Elää kiinnittyneenä kovalla
pohjalla ja kiinteällä alustalla
• Suodattaa ympäristöstään
vettä kidusten avulla ja
käyttää veteen liuenneita
partikkeleita ravintonaan
• Toimivat veden
”pienpuhdistamoina”
• Tärkeä ravinnonlähde
haahkalle ja kampelalle
Size: 10-40 mm
Metsähallitus
• Djup: 0-20 m, främst under
algbältet, från 5 m
• Hårdbotten och andra fasta
underlag
• Filtrerar omgivningens
vatten
• Födan består av partiklar i
vattnet
• ”Vattnens minireningsverk”
Sinisimpukoiden ekologiaa
Blåmusslans ekologi
• Sinisimpukkayhteisö muodostaa syvyysvyöhykkeistä
alimpana, levävyöhykkeen alapuolella ainoan
kolmiulotteisen habitaatin
• På hårda underlag är blåmusselsamhället ett
mångformigt habitat åt smådjur, och under algbältet
den enda strukturbildande arten
Kasvipeitteiset pehmeät pohjat
Vegetationsklädda mjukbottnar
Lajit, arter
• Meriajokas, ålgräs (Zostera marina)
• Vitat, nate (Potamogeton spp.)
• Näkinpartaislevät, kransalger
(Chara spp)
Metsähallitus 2006
Kalojen lisääntymisalueita (hauelle, ahvenelle)
Rekryteringsområden för abborre, mört, gädda..
-Riittävästi vesikasvillisuutta
-Tillräcklig av vattenvegetation
juvenile fish
CPUE ofCPUE
• Lisääntymiselle tärkeät olosuhteet:
-Korkea kevätlämpötila
-Hög vattentemperatur under våren
Kalanpoikasten määrä
• laajat ruovikkoalueet, matalat lahdet ja rannikkolaguunit (flada)
• stora vassområden, grunda havsvikar (flador)
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
0-25
26-50
51-75
76-100
Percentage
vegetation
coverage
Täckningsgrad
i procent
Vesikasvillisuuden
peittävyysaste
(%)
Husö Biological Station
2002, Martin Snickars
Metsähallitus 2006
Habitaatin toimivuus
Habitatets funktion
mitä tiheämpi kasvillisuus sitä enemmän
kalanpoikasia, mutta…
Mer fiskyngel i hög täthet av vegetation, men…
juvenile fish
CPUE ofCPUE
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Kasvillisuuden korkeus tärkeä peittävyyden rinnalla.
0-25
26-50
51-75
76-100
Korkeita, isokokoisia kasveja muita tärkeämpiä kalanpoikasillePercentage
vegetation
coverage
Täckningsgrad
i procent
(esim. Hapsivita, Punanäkinparta)
Växternas höjd betydelsefull
Högvuxna växter attraktiva yngel habitat.
(ex. Borsnate, Rödsträfse)
Kasvillisuuden korkeus tärkeä arvoparametri
80
40
Växthöjden en viktig värdeparameter
0
cm
Habitaattiluokittaminen Habitatklassificering
Mitkä *habitaatit esiintyvät
alueen pohjalla?
*Makrolevä-, sinisimpukka-,
putkilokasvi/näkinpartaisyhteisöt!
Kriteerit:
-Selkeät
ohjeet ja habitaattikuvaukset
-Kattaa rannikkovesien
neljää avainhabitaattia
-Perustuu peittävyyteen (%)
-Valtalaji, tai jos useita lajeja
esiintyy tasavertaisesti
antaa nimen habitaatille
Vilka habitat finns
representerade i
området?
Kriterier:
Tydliga beskrivningar och
anvisningar
Omfattar nyckelhabitat i
kustvattnen
Baseras på täckningsgraden
(%) av arter.
Dominerande art eller
om flera jämnviktiga
arter ger habitatets
namn
Habitaattiluokittaminen
Yhteisöjen luokittamien:
1.
No
>10% Biota
Yes
Other
Muu
Annat
Habitatklassificering
IF coverage habitat X ≈ (±15%) coverage habitat Y, Z…
2.
Mixed habitat
Sekayhteisö
Blandhabitat
Yes Putkilo-
kasvit
NäkinRakkolevä Punalevät Meriajokas Sinisimpukka
partaisl.
Ex: IF Rakkolevä 30%,IF Putkilokasvit 20% =10% ero
No
3.
Dominating species
Valtalajiyhteisö
Enartsamhälle
Yes
Kärlväxter Kransalger Blåstång Rödalger Ålgräs Blåmussla
Ex: IF Blåstång 30%,IF Kärlväxter 14%
No
Rakkolevähabitaatti
Blåstånghabitat
IF coverage habitat type X > coverage habitat Y,Z….
Check for error
Habitaattien arvottaminen
Mitkä ovat alueen
habitaattien luontoarvot ?
Kriteerit:
Ekologinen ja hallinnollinen
relevanssi
 Uhanalaiset - silmälläpidettävät
lajit huomioitu
 Potentiaaliset lisääntymisalueet
 Lajirikkaus
 Korkea peittävyys
Asteikko 1-5, 4-5 korkea luontoarvo
Habitatvärdering
Vilka naturvärden har
habitaten i området?
Kriterier:
Ekologisk relevans och
”förvaltningsrelevans”
 Rara arter, Rödlistade HDlistade, etc
 Habitatets funktion, ex.
fiskrekrytering
 Artrikt med tillräcklig
täckningsgrad
 Hög täckningsgrad
 Skala 1-5, 4-5 är höga värden
Habitaattien arvottaminen
Korkeimman luontoarvon (5) saaneet habitaatit (m.levä, simpukka, putkilok., näkinpartalevät)
Uhanalaiset, ls kannalta tärkeät lajit
*Esiintyminen riittää: >0% listattu laji, esim. Chara horrida (Näkinparta)
*Relevanssi: Korkean luonnontilan ja/tai uhanalaisen elinympäristön
indikaattori, hallinnollinen vastuu
Meriajokas aaltojen vaikutuksen alaisilla hiekkapohjilla
*Suomessa silmälläpidettävä laji: Peittävyys >20%
*Relevanssi: Avainlajina tarjoaa suojaa ja ravintoa muille lajeille
O. Vesakoski
Rannikkokalojen lisääntymisalueita (hauki, ahven, särkikalat)
*Syvyys >1.5 m + korkeita vesikasvilajeja >60% + suojainen alue
*Relevanssi: korkeita kasveja tärkeä elinympäristö kalanpoikasille
Lajirikas peittävä habitaatti
*Lajien määrä >alueen/aineiston keskiarvo + peittävyys >50%
*Relevanssi: Monimuotoinen, toimiva habitaatti
K. Rosqvist
Rakkolevä- tai punalevä-habitaatit syvässä vedessä
*Syvyys >2.0 m (rakkolevä) tai >4.5 m (punalevä) ja peittävyys >30%
*Relevanssi: Syviä, peittäviä makrolevähabitaatteja harvinaisia
Yhteisön peittävyys määrittelee sen luontoarvon 1-4
Peittävyys (%)
*: >10<25 = 1; >25<50 = 2; >50<80 = 3; >80 = 4
*Relevanssi: Vaikuttaa usein toimivuuteen ≈ ”Enempi parempi”
Metsähallitus
HABITATVÄRDERING
Habitat med högsta naturvärdet 5 (makroalger, blåmusslor, kärlväxt/kransalger)
Hotade arter, Rödlistade HD-listade, etc. Förekomst
*Definition: >0% av listad art, tex. Chara horrida
*Relevans: Förknippade med opåverkade/hotade naturtyper,
myndighetsansvar
Ålgräs på vågexponerad sandbotten
*I Finland klassad som nära hotad: Täcker >20% av bottnen
*Relevans: Nyckelart som ger skydd och föda åt andra arter
O. Vesakoski
Fiskyngelhabitat
*Definition: Djup >1,5 m med höga växter >60%, låg exponering
*Relevans: högvuxen vegetation viktig för fiskyngel (gädda, abborre)
Habitat med hög artrikedom och hög täckningsgrad
* Artantal (toppfraktion) med >50% täckningsgrad
*Relevans: Artmångfald och fungerande habitat
K. Rosqvist
Blåstång- eller rödalghabitat på djupt vatten
*Djup 2.0 m (blåstång) eller 4.5 m (rödalg), täckningsgrad >30%
*Relevans: Djupa förekomster ovanliga pga svag vattenkvalitet
Normalt ger täckningsgraden habitattypens naturvärde 1-4
Procent täckningsgrad (%)
*Definition: >10<25=1; >25<49=2; >49<79=3; 4
*Relevans: förknippas med funktionen ≈ ”mer är bättre”
Tärkeää tietää mitä luontoarvoja on olemassa aluesuunnittelun tueksi
Lähtökohta on vesien ekologia
Luokitus kertoo mitkä habitaatit esiintyvät alueella
Arvottaminen kertoo mitkä luontoarvot alueen habitaateilla on
Viktigt veta vilka naturvärden som finns för underlag i områdesplanering
Vattnens ekologi som bas
Klassificeringen ger vilka habitat som finns i området
Värderingen berättar om vilka naturvärden är kopplade till habitaten
Kiitos Tack