Millainen on uusi uljas Neo-Carbon -energiamaailma? Professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto NEO-CARBON ENERGY –tutkimushankkeen lehdistötilaisuus ”Aurinko- ja tuulienergian merkitys nousee maailmalla – Suomi paalupaikalle energiajärjestelmän kehittäjänä” 1.7.2014 Helsinki Energia – ihmiskunnan kriittisin kysymys • Ilman energiaa ei ole elämää. Väestön kasvun, kaupungistumisen ja elintason nousun myötä energian tarve kasvaa. • Millaista energiaa tuotamme ja kulutamme ja miten, nousevat yhä tärkeämmiksi asioiksi. • Energiajärjestelmä on myös hyvin haavoittuvainen ja altis toimintaympäristön muutoksille. Talouden, teknologian ja geopoliittisten tekijöiden lisäksi energiajärjestelmien tulevaisuuteen vaikuttavat sosiokulttuuriset tekijät – ihmisten elintyylien ja arvomaailman muutokset. . © Sirkka Heinonen Nopea muutos korostaa ennakoinnin strategista merkitystä • Muutos on nopeaa ja jatkuvaa sekä yhä vaikeammin ennakoitavaa kompleksisessa maailmassamme • Megatrendit + heikot signaalit + mustat joutsenet © Sirkka Heinonen Tarve radikaaleihin innovaatioihin systeemimuutokseen • Vanha materiaalisen kasvun tie on nousemassa pystyyn rajallisella maapallollamme • Uusia mahdollisuuksia nousee esiin - epäjatkuvuuksien ennakointi myös tärkeää • Neo-carbon –energiajärjestelmä on innovatiivinen mahdollisuus muuttaa energiajärjestelmää Kuinka Neo-Carbon energiajärjestelmä mullistaa yhteiskunnan 2050? • Tulevaisuuden tutkimuskeskus tutkii hankkeessa mahdollisia sosio-ekonomisia tulevaisuuksia, joita Neo-Carbon –energiajärjestelmä mahdollistaa. • Päähuomio uusissa taloudellisen kasvun lähteissä, elämäntapamuutoksissa sekä siinä, miten nämä kytkeytyvät tulevaisuudessa toisiinsa. • Korostetaan mikrotaloudellisia, kansalaisyhteiskunnan ja prosumerismin (tuotanto + kulutus) näkökulmia. Kaksi keskeistä käsitettä 1) Uuskasvu ”Neo-Growth” 2) Kolmas teollinen vallankumous Mitä tarkoittaa uuskasvu (neo-growth)? Degrowthille ”positiivinen” versio: kasvun ajatuksesta ei luovuta, mutta määritellään kasvu uudelleen (prof. Pentti Malaska) • Ei vaurioita ympäristöä • Kytkee taloudellisen kasvun inhimilliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehitykseen • Kasvun lähteet ennen kaikkea aineettomia ja palvelullisia: kulttuurisia ja sosiaalisia • Tietoyhteiskunnan ”kypsä” muoto, jossa ICT:n potentiaaleja hyödynnetään nykyistä syvemmin ja kattavammin © Sirkka Heinonen Kolmas teollinen vallankumous (Jeremy Rifkin) 1. teollinen vallankumous: alkuperäinen teollistuminen 1700-luvulta eteenpäin. Koneellinen valmistus, höyryvoima. • Kommunikaatioteknologiana painokone. 2. teollinen vallankumous: 1900-luvun alusta alkanut teollisen tuotannon tehostuminen erityisesti sähkövoiman, liukuhihnan ja tehdasorganisaation seurauksena. • Kommunikaatioteknologiana massamedia. 3. teollisessa vaiheessa tuotanto siirtyisi tehtaista ihmisten koteihin, paikallisyhteisöihin ja internetin avulla organisoituviin kollektiiveihin. • Energia hajautuneista uusiutuvista lähteistä. Ylijäämäenergia syötetään ”energia-internetiin”. • Tuotantovälineinä digitaaliset valmistusmenetelmät: 3Dtulostimet, laserleikkurit jne. • Kommunikaatioteknologiana sosiaalinen media, Internet of Things, Big Data. © Common Creatives: Fotolia Tulevaisuusklinikoita ja skenaarioita • Toteutetaan toimintaympäristön (muutosvoimien) luotauksena, tulevaisuusklinikoina sekä viiteryhmäkeskusteluina. • Tuloksena transformatiivisia, nykyhetkestä radikaalisti poikkeavia skenaarioita. Skenaarioihin sisältyy tuote-, palvelu- ja sosiaalisten innovaatioiden aihioita -> uusia teknisiä ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia • Kiina ja Afrikka (mm. University of Science and Technology USTC, China) • Rooman klubi, Millennium-hanke Neo-Carbon – uusi ajattelutapa • Hiili uudessa valossa – sitominen ja käyttö • Näyttäytyykö Neo-Carbon –energiajärjestelmä houkuttelevana kotitalouksille? • Kuluttajien energiatulevaisuuksia koskevat toiveet ja käyttäytymismuutokset voivat muuttaa koko talousjärjestelmää. Jos haluatte tuntea ihmisen, niin tutkikaa yhteiskuntaa, jos yhteiskunnan, niin ihmistä. ranskalainen yhteiskuntatieteilijä Pierre-Joseph Proudhon (1809-1865) Kiitos! Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus/Turun yliopisto Korkeavuorenkatu 25 A 2 00130 Helsinki sirkka.heinonen (at) utu.fi 12 KIRJALLISUUTTA Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2013). Energy Futures 2030. Toward the Neo-Growth Paradigm of the Sixth-Wave Era. FFRC eBOOK 1/2013, 69 p. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/etutu/Documents/eBook_2013-1.pdf Malaska, Pentti (2010). A more innovative direction has been ignored. In: Understanding Neo-Growth. An Invitation to Sustainable Productivity. TeliaSonera Finland Plc., Helsinki, p 200-210. http://www.sonera.fi/media/13069ab55806de22e8955bc2a3 f1afeab17b28bd/Understanding_Neogrowth.pdf Rifkin, Jeremy (2011). The Third Industrial Revolution. How Lateral Power is Transforming Energy, the Economy, and the World. Palgrave Macmillan, New York.