Teollinen internet

Digitaalinen Suomi ja
uusi liiketoiminta
– Suomen ja alueiden
mahdollisuudet
Jukka Viitasaari
15.8.2014
Miksi digitalisaation hyödyntäminen
ON tärkeää juuri nyt?
Tuottavuutta on
parannettava työvoiman
hupenemisen ja julkisen
sektorin koon vuoksi
Marketvisio ja
Teknologiateollisuus, 2014
Miksi nimenomaan teollinen internet on
suuri mahdollisuus Suomelle?
• Globaalisti kilpailukykyisiä koneenrakennusyrityksiä (Kone, Konecranes,
Cargotec, Wärtsilä, ABB, Metso, Valmet, Normet jne.) sekä muita toimialoja,
jotka voivat hyödyntää toiminnassaan teollisen internetin tuomia
mahdollisuuksia uusien lisäarvopalveluiden kehittämisessä.
• Suomalainen yrityskenttä on tottunut hyödyntämään toiminnassaan uutta
teknologiaa.
• Suomessa on vahva teknologiaosaaminen liittyen teolliseen internetiin:
osaaminen kattaa ”piistä pilveen” eri teknologiat aina sensoreista verkkojen
kautta palveluihin ja datan käsittelyyn.
• Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson,
Elektrobit) sekä pienempiä ICT- ja elektroniikkayrityksiä, jotka hakevat uusia
markkinoita Nokia-murroksen jälkeen.
• Suomalaiset ovat vahvoja insinööri-innovaatioissa, ja maan pienuus on etu
uusia yhdistelmiä haettaessa.
• Tuotantoa siirtyy yhä enemmän pienempiin verkottuneisiin robotisoituihin
tuotantoyksiköihin, ja Aasiasta takaisin Eurooppaan.
• Suomalainen tietoturvaosaaminen on maailman huipputasoa.
18.8.2014
Vain kahdella prosentilla on yksi strategia
- digitaalistrategia
49% have a
digital strategy
"To what extent
does your
organization
have a digital
strategy today?"
N = 391 CEOs & Senior
Business Executives
Worldwide
Lähde: Gartner 2013
Julkistus 6.2.2014 klo 13–
Musiikkitalolla Helsingissä
Aivot
Tuomo
Luoma
Reijo
Jaakko
Paajanen Talvitie
Jukka
Viitasaari
Verkkoteoll.
Digile
Teknologiateoll.
Digile
Jalat
Mika
Petri
Janne
Pajarinen Rouvinen Rajala
Kirsi
Juva
Etlatieto
Como Helsinki
Etlatieto
Rajala Cons.
Su
Ruotsi
om
i
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
tö
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Käy
t
Suo
mi
1
2
33
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
set
Ruots
i
Julkinen
Ed e
llyt
yk
set
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Ed e
llyt
yk
tö
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Käy
t
set
Ed e
llyt
yk
Ruotsi
i
om
Su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Kansalaiset
K äy
ttö
Yritykset
Verkkokauppa: Suomi vs.Ruotsi
Suomesta Ruotsiin 21%
Suomeen Ruotsista 2%
18.8.2014
7
Verkkokauppa vs. kivijalkakauppa
Pohjanmaalainen kivijalkakauppa kesällä 2014.
Muutostarve tunnistetaan mutta näkyykö se
investoinneissa?
Minkä liiketoimintaanne liittyvän ulkoisen ilmiön arvioitte eniten vaikuttavan IT-panostuksiinne seuraavan kahden vuoden aikana?
© Market-Visio Oy, 2013. All rights reserved.
Market-Visio Oy 2013,
Tietohallinto- ja liiketoimintajohdon ICT prioriteetit
Tietotekniikan käyttö suomalaisissa vähintään
10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 2013,
% kaikista yrityksistä
Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 2014
Suomalaisyritykset eivät tavoittele kasvua
Lähde: ITS 2012
18.8.2014
11
Ovatko ideat loppuneet ja kasvu pysähtynyt?
“The great inventions of IR #2
were just more important than
anything that has happened
since.” Robert Gordon
”There never has been a worse time to be
competing with machines, but there never
has been a better time to be a talented
entrepreneur.”
Tablettien laskentateho vastaa
supertietokoneita 10-15 vuotta sitten
Seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin koko
ihmiskunnan historian aikana!
Tuottavuuskasvu ICT:n avulla
toimintatapoja muuttamalla on kesken
http://www.economist.com/node/21556221
(Raoul Katz ja Pantelis Kountroumpis)
Kustannus/asiakas eri palvelukanavissa
Physical Office
Service
30-50€
Visit
Telephone
Service
Mobile
Internet Service
Internet
Service
..0.30 €
Session
..0.10 €
Session
15-20€
Call
ATM
Services
1-2€
Transaction
..0.50€
Transaction
5-15€
Transaction
Near Field Communication
Mobile Services,
payment terminals
Correspondence
Lähde: Flashtec (business cases in Finland)
Robotit korvaavat teollisen ihmistyön
”Miljoona robottia seuraavan kolmen vuoden aikana”
Miljoona kiinalaista ylös (vai ulos) arvoketjussa?
Arvoketjujen pilkkoutuminen, 3D-tulostus jne. siirtää työtä takaisin
Foxconnin hallituksen puheenjohtaja Terry Gou, Reuters, 1.8.2011
Tuotantokustannus:
perinteinen vs. 3D-ankka
Perinteinen:
1. Ankka: $ 10,000.00
Seuraavat:
$ .20
3D:
1. Ankka:
2. Ankka:
...
Lähde: Anderson (2012). Makers: The
New Industrial Revolution. Crown
Business.
$ 20
$ 20
...
Teollinen internet – uusi messias?
Teollinen internet – yhden prosentin ihme
Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012
Kuinka käy Suomen?
Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon, kuin
tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 –luvuilla!
Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014,
julkaisematon tutkimus)
”Pelkkää hypeäkö?
•”Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja
edullisen anturoinnin, mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla
kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan. Kun laitteet kytketään
reaaliajassa verkkoon, avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien
maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässä
on oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja
samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa
halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan!”
- Pekka Lundmark, Konecranes
•”Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko”
- Pertti Korhonen, Outotec
•“After Microsoft deal, what’s left of Nokia? Will bet on internet of things”
- Henry Tirri, Nokia
18.8.2014
Suuret amerikkalaiset yhteen maaliskuussa
18.8.2014
Teollinen internet Suomessa 2014
Perustuu ylimmän johdon haastatteluihin
•
•
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
suomalaisten ja Suomessa toimivien
teollisuusyritysten ylemmän johdon
suhtautumista Teolliseen internetiin tai
asioiden internetiin (Internet of Things).
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina
haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai
organisaatiota, vastaajia oli 37.
Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat
yritykset ja organisaatiot:
Aalto yliopisto
Andritz
Cargotec
Cybercube
GE Suomi
EK
Ericsson
FISC, IoT työryhmä
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Halton
Klinkmann
Konecranes
Metso
Murata
Novotek
NSN
Okmetic
Outokumpu
Outotec
Remion
Tekes
There Corporation
Vacon
VTT
Teollinen internet on kiinni kaikessa
liiketoiminnassa
Siiloutuminen
vaivaa sekä
prosessien että
liiketoimintojen
välillä.
Tukifunktioiden
kuten
tietohallinto,
markkinointi tai
HR osaamista ei
osata
hyödyntää.
Mittaristoja
mietitään
Läpimenoaika?
Datan oikeellisuus?
Automatisointikehitys?
Uudet palvelumallit?
Laite vai ohjelmisto?
Sensoridatan
hyödyntäminen?
Ennakoiva huolto?
Robotiikka?
Tuotteen elinkaari?
Ansaintalogiikka?
Myynnin
osaaminen?
Asiakaskokemus?
Etävalvonta / yhdistetty
valvonta?
Health & Safety?
3D printtaus?
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Läpimenoaika?
Time-to-Customer?
Datan liikkuvuus?
n = 37
Polttavat kysymykset
samansuuntaisia kaikilla
toimijoilla
”Fyysisen kuten
•
•
•
•
laitteiden ja
Ansaintamallit? abstraktin kuten
Sensorit
erilaisten tietojen
Takaisinmaksuaika?
yhdistämistä
Datan laajempi
uudella tavalla,
jakaminen
”Esineet ja
ansaintamallin
Verkostojen
kehittäminen?
laitteet tekevät
Uudet toimijat
muutosta.”
asioita
Asiakkaiden
kyky
hyödyntää?
Analytiikka
keskenään, ei
”Muutkin
Kansainvälisten
verkostojen merkitys?
tarvita ihmistä
pääsevät käsiksi
Kokonaisväliin.”
laitteisiin, datan
”Sensoreita, joita
joku toinen
hyödyntää
omassa
liiketoiminnassaa
n, M2M”
Alkutuotanto
”Teollinen internet
kääntää katseen
ulospäin,
asiakkaaseen.
Prosessien ja
ihmisten
yhdistämistä
uudella tavalla.”
Loppukäyttäjä
palveluntarjoaja
Teknologiavalinnat?
ja analytiikan
hyödyntäminen”
JärjestelmäVanhan teknologian
modernisointi?
valmistaja
Tuntemattoman
mahdollistaminen?
• Automatisointi ja
sähköistäminen
Laitevalmistaja
Todellisen loppuasiakkaan – kuluttajan
–
• Laitteen
ja ohjelmiston
päätösten vaikutukset?
yhdistäminen uudella tavalla
• Prosessien ja ihmisten
yhdistäminen uudella tavalla
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
Mikä ihmeen teollisen internetin alusta?
Teollisen internetin alustat pohjaavat kykyyn
analysoida ja hyödyntää dataa uudella tavalla ja
uusiin tarkoituksiin
Toimialoja
yhdistävä
teknologia-alusta?
Toimialakohtainen
teknologia-alusta?
Viranomaiset
Kumppanit
Liiketoiminnot
Uudet toimijat
Kilpailijat
Asiakkaat
Tehtaat
Operatiivisten
taustajärjestelmien
alustat?
DATA JA ANALYTIIKKA
Tukitoiminnot
Geneeriset
analytiikkaalustat?
© Market-Visio Oy 2014. All rights reserved.
Asioiden internet (Internet of Things) –tutkimussarja 2014
Tilaustoimitusketju
Järjestöt
Kuluttajat
Erottautuminen,
toimialaosaaminen
Teollisen internetin alustatasot
Lisäarvokerros, jossa suomalaiset teollisuuden arvoketjun
toimijat voivat luoda uutta liiketoimintaa!
Teollisuustoimijoiden analytiikkaalustat: GE, Rockwell Automation,
Schneider Electric, ABB..
Muiden toimijoiden analytiikkaalustat:
Axeda, Eurotech Ltd, Xively..
Geneeriset datanhallintaan erikoistuneet alustat: IBM, SAP, SAS..
Operatiiviset alustat: ERP, MES, PDM/PLM, DMS/CMS, muut
operatiiviset järjestelmät
Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus 2014
Mitä osaamista Suomen teollisuus
tarvitsee?
Digiversatiili tiimi
tarvitsee
johtajan, joka
luo edellytykset
tuottavalle
yhteistyölle
Teollisen internetin
tekevät ihmiset
Johtaminen on murroksessa –
nykyinen osaaminen ja ”digiversatiilien”
(jatkuvasti muuntuva) osaaminen eivät
kohtaa
Ekosysteemien ja
verkostojen merkitys
jatkaa kasvuaan
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
Teollinen internet vaatii ketterää johtamista
”Viime vuosituhannen
johtamismallit on aika
päivittää kun teknologiassa
mennään jo 2020-luvulle.”
”Mittaristot on rakennettu
tehokkaan teollisen prosessin ja
kustannustehokkuuden päälle. Jos
myynnin mittari on laitemyynti,
miksi se myisi palvelua tai
softapäivitystä?”
”On ehdottoman tärkeää
saada koko organisaatio
mukaan murrokseen.”
”Verkostoitumis- ja
palveluistumiskehitys
muuttaa
kilpailuasetelmaa.”
”Loppuasiakas ja lopulta siis
kuluttaja on myös B2B
kaupassa lähempänä kuin
koskaan aikaisemmin.”
”Nykyjohtamisessa ei
ole tilaa yritykselle ja
erehdykselle. Omistaja
haluaa tuottoa
investoinneilleen.”
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
”On pystyttävä
tunnistamaan
onnistujat: niin
teknologioissa,
ihmisissä kuin
kumppaniyrityksissäkin.”
Who
hurts
the
most?
Tietoturva on keskeinen osa
teollista internetiä
Industries attacked
Targeted attacks per day in 2012
Manufacturing and Finance suffers the most…
http://www.businessweek.com/articles/2012-08-02/the-cost-of-cyber-crime
Lähde: FISC/Cyberlab, 2014
Perusosaaminen on kohdallaan, suurimmat
haasteet analytiikka- ja ohjelmisto-osaajien
houkuttelussa teollisuuden palvelukseen
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Miten teollinen internet näkyy
teollisuusyritysten arjessa?
Suurimmat hidasteet löytyvät ostosta, myynnistä
ja tuotannosta - yhteisymmärrys
kehitysinvestoinneista vaikea saavuttaa
Tuote- ja palvelukehitys lähtee
liian helposti tekemään itse,
innovaatiokyky taas luonnollinen
osa toimintaa
Huolto ja ylläpito on
palveluistumisessa
pisimmällä, uudet
ansaintamallit
tuntuvat tutummilta
Tuotannolle on vaikeaa
hahmottaa verkostojen
hyötyjä
”Start-upit
etenevät
nopeammin kun
niillä ei ole
legacyn
haasteita.”
Osto ei osaa ostaa
digitaalisia
kokonaisuuksia
Myynnin haasteena
on ohjelmistojen
tuoman lisäarvon
argumentointi
Toimitusprojekteissa
kokonaisuuden hallinta on
vaikeaa,
dokumenttikeskeisyys vaivaa
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights
reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
”Legacya ei voi
ohittaa – sen voi
kyllä kiertää
ohjelmistoratkaisujen avulla
osittain tai
kokonaan.”
”Fail fast, act smart” vaatii uusia
ohjausmalleja ja mittareita
”Ohjelmistojen kanssa
on mahdollista liikkua
nopeasti – toimivan
proton saa aikaan jo
parissa kuukaudessa.”
”Täytyy uskaltaa
epäonnistua. On
parempi tietää nopeasti
että suunta on väärä
kuin käyttää rahaa ja
aikaa ylisuunnitteluun.”
”Jos et tiedä mistä
lähteä liikkeelle, puhu
verkostosi kanssa–
etsikää yhteisiä
liikkeellelähtöjä.”
”Kokeilemisen kautta
eteneminen ei tarkoita etteikö
kokeiluilla olisi tavoitteet ja
tuotto-odotukset asetettuina.
Täytyy olla kyky ja
mekanismi myös tavoitteiden
uudelleensuuntaamiselle.”
”Ei kannata jäädä
odottamaan mitä
muut tekevät. Silmät
auki omassa
organisaatiossa ja
testaamaan!”
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights
reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
”Protojen kanssa ei
päästä eteenpäin kun
asiakas ei ole valmis
ostamaan – panostukset
on kohdennettava
oikein.”
”Kun myytävien
laitteiden /
järjestelmien
elinikä on 30-50
vuotta,
fokuksen on
oltava
laitteissa.”
”Oman organisaation
kyky muuttaa
nykyistä
liiketoimintaa ei ole
tarpeeksi hyvä.”
”Tuloksentekokyky
ei saa häiriintyä.”
n = 37
Mahdollisuudet on tunnistettu – etenemistä
hidastavat kvartaalitalouden realiteetit: yli
puolet hakee kustannustehokkuutta
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Kehityshankkeet pyörivät automatisoinnin,
sähköistämisen ja tehokkuuden ympärillä
Uuden
liiketoiminnan
konkretisointi
kehityshankkeiksi
on vielä haastavaa.
Digitaalisuus on
tullut osaksi
palveluliiketoiminnan
kehityskaarta.
Teollisen internetiin
liittyvään
kehittämiseen
käytetään
keskimäärin 1025% T&Kbudjetista.
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Vastaajien nimeämiä edelläkävijöitä
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
Teollinen internet vaatii toiminnan
kokonaisvaltaista ja kriittistä tarkastelua
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
Voittava yhdistelmä?
Kone, ihminen, hybridi...?
• Teollinen automaatio: Kone voittaa ihmisen
...koska kone korvasi hevosenkin
• Tietotyön automaatio – 1. erä: Kone voitti
vs.
• Tietotyön automaatio – lopputulos?
–
ihminen + kone + prosessi = voittava yhdistelmä
henkinen osaamispääoma + digitaaliteknologia + uudet
tuotantotavat => tuottavuuden uusi kasvu
Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto
Teolliset vallankumoukset perustuvat
aina voimantuotannon, valmistuksen ja
jakelun mullistukseen
!
A
N
N
E
M
T
NY
HUO
Maatalousyhteiskunta
1800- luku
Teollisuusyhteiskunta,
1900-luku
Digitaalinen
palvelutalous,
2000-luku
Neljäs
yhteiskunta,
2060
___________________________________________________________________________________________________________
Voimantuotanto
Höyry
Sähkö ja
polttomoottori
Sähkö ja
mikroprosessori
Hiilivapaa
uusiutuva
energia
___________________________________________________________________________________________________________
Tuotantomalli
Koneellinen
maatalous
Teollinen
massatuotanto
Digitaalinen
tuotanto
Hajautettu
kolmiulotteinen
tulostus
___________________________________________________________________________________________________________
Jakelu
Lähde: Matti Lehti, Etla
Höyrylaivat ja
rautatie
Kumipyöräjakelu
Tietoverkot
Tietoverkon ja
fyysisen jakelutien uudet
yhdistelmät
”
Ennakkoluulottomuus
Ketterä käyttöönotto
Sähkö tuli mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälisestikin tarkastellen
sangen varhain.
le
l
e
e
r
emuutama
Sähködynamon ja sähkölampun keksimisestä ehti kulua vain
vuosi, kun keksinnöt otettiin
p
m
a
käyttöön myös Suomessa. Voidaan jopa arvella,oettä
s Tensimmäinen vakituiseen käyttöön asennettu
t
i
lakäynnistyi Finlayson & Co:n tehtailla Tampereella 15.
sähkölaitos Euroopassa, jopa maailmassa,
ö
k
h
säTehtaalle oli hankittu Edisonin valmistamat dynamot
päivä maaliskuuta vuonnae1882.
n
ä4insyöttämään virtaa tehtaan 160 hehkulampulle. Yleisesti maailman
sarjanumeroiltaan
3
ja
m
m
ia
sisähkölaitokseksi
s
n
ensimmäiseksi
mainittu
Edisonin
New
Yorkiin
toimittama
laitos
vihittiin
syyskuussa
k
e
n
to
i
a
a
p
l
o
1882 eli puoli vuotta myöhemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitosinstallaatio. Ja l1910-luvulle
in
e
Euro ehdittäessä oli maahamme syntynyt jo yi 200 paikallista sähkölaitosta.
h
pu
im
siä
i
ä
m
s Wade´n sai toimiluvan
n
Myös heikkovirtapuolella suomalaiset olivat eturintamassa.eDaniel
an jo sitä ennen oli puhelinyhteys rakennettu
p
puhelinlaitoksen perustamiseksi Helsinkiin vuonna
1882,
o
romukaan sangen edistyksellinen "Keisarillinen
u
Turun ja Salon välille. Ja vielä nykymittapuunkin
E
in Tämä asetus loi pohjan ripeästi levinneelle
i
k
telefoonijulistus" annettiin vuonna
1886.
n
i
s
l
e
puhelintoiminnallemme. H
Maamme nykyisin sangen kehittyneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden varhainen ja nopea kehitys
perustuu varmasti suurelta osin tähän sähkön käytön nopeaan leviämiseen. Kysyntää tuotteille oli ja
innovatiivisille ja ennakkoluulottomilla yrittäjillä oli uskallusta luottaa uuteen tekniikkaan.
Lähde: Kari Kairamo, Juhlapuhe Suomalaisen Sähköteollisuuden 100-vuotisjuhlassa 3.6.1987
Osattiin sitä ennen vihaisia lintujakin...
Lähde: SA-kuva. Kumiritsa munakranaateille.
Luutnantti Kauniskangas ja vänrikki Turunen jännittävät kojetta.
Tiimalasiongelma
Erinomaiset edellytykset!
Toimeen
ryhtyminen!!!
Valtavia mahdollisuuksia!
48