Digitaalinen Suomi ja uusi liiketoiminta – Suomen ja alueiden mahdollisuudet Jukka Viitasaari 15.8.2014 Miksi digitalisaation hyödyntäminen ON tärkeää juuri nyt? Tuottavuutta on parannettava työvoiman hupenemisen ja julkisen sektorin koon vuoksi Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014 Miksi nimenomaan teollinen internet on suuri mahdollisuus Suomelle? • Globaalisti kilpailukykyisiä koneenrakennusyrityksiä (Kone, Konecranes, Cargotec, Wärtsilä, ABB, Metso, Valmet, Normet jne.) sekä muita toimialoja, jotka voivat hyödyntää toiminnassaan teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia uusien lisäarvopalveluiden kehittämisessä. • Suomalainen yrityskenttä on tottunut hyödyntämään toiminnassaan uutta teknologiaa. • Suomessa on vahva teknologiaosaaminen liittyen teolliseen internetiin: osaaminen kattaa ”piistä pilveen” eri teknologiat aina sensoreista verkkojen kautta palveluihin ja datan käsittelyyn. • Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson, Elektrobit) sekä pienempiä ICT- ja elektroniikkayrityksiä, jotka hakevat uusia markkinoita Nokia-murroksen jälkeen. • Suomalaiset ovat vahvoja insinööri-innovaatioissa, ja maan pienuus on etu uusia yhdistelmiä haettaessa. • Tuotantoa siirtyy yhä enemmän pienempiin verkottuneisiin robotisoituihin tuotantoyksiköihin, ja Aasiasta takaisin Eurooppaan. • Suomalainen tietoturvaosaaminen on maailman huipputasoa. 18.8.2014 Vain kahdella prosentilla on yksi strategia - digitaalistrategia 49% have a digital strategy "To what extent does your organization have a digital strategy today?" N = 391 CEOs & Senior Business Executives Worldwide Lähde: Gartner 2013 Julkistus 6.2.2014 klo 13– Musiikkitalolla Helsingissä Aivot Tuomo Luoma Reijo Jaakko Paajanen Talvitie Jukka Viitasaari Verkkoteoll. Digile Teknologiateoll. Digile Jalat Mika Petri Janne Pajarinen Rouvinen Rajala Kirsi Juva Etlatieto Como Helsinki Etlatieto Rajala Cons. Su Ruotsi om i 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 tö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Käy t Suo mi 1 2 33 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 set Ruots i Julkinen Ed e llyt yk set 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Ed e llyt yk tö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Käy t set Ed e llyt yk Ruotsi i om Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kansalaiset K äy ttö Yritykset Verkkokauppa: Suomi vs.Ruotsi Suomesta Ruotsiin 21% Suomeen Ruotsista 2% 18.8.2014 7 Verkkokauppa vs. kivijalkakauppa Pohjanmaalainen kivijalkakauppa kesällä 2014. Muutostarve tunnistetaan mutta näkyykö se investoinneissa? Minkä liiketoimintaanne liittyvän ulkoisen ilmiön arvioitte eniten vaikuttavan IT-panostuksiinne seuraavan kahden vuoden aikana? © Market-Visio Oy, 2013. All rights reserved. Market-Visio Oy 2013, Tietohallinto- ja liiketoimintajohdon ICT prioriteetit Tietotekniikan käyttö suomalaisissa vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 2013, % kaikista yrityksistä Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 2014 Suomalaisyritykset eivät tavoittele kasvua Lähde: ITS 2012 18.8.2014 11 Ovatko ideat loppuneet ja kasvu pysähtynyt? “The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since.” Robert Gordon ”There never has been a worse time to be competing with machines, but there never has been a better time to be a talented entrepreneur.” Tablettien laskentateho vastaa supertietokoneita 10-15 vuotta sitten Seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin koko ihmiskunnan historian aikana! Tuottavuuskasvu ICT:n avulla toimintatapoja muuttamalla on kesken http://www.economist.com/node/21556221 (Raoul Katz ja Pantelis Kountroumpis) Kustannus/asiakas eri palvelukanavissa Physical Office Service 30-50€ Visit Telephone Service Mobile Internet Service Internet Service ..0.30 € Session ..0.10 € Session 15-20€ Call ATM Services 1-2€ Transaction ..0.50€ Transaction 5-15€ Transaction Near Field Communication Mobile Services, payment terminals Correspondence Lähde: Flashtec (business cases in Finland) Robotit korvaavat teollisen ihmistyön ”Miljoona robottia seuraavan kolmen vuoden aikana” Miljoona kiinalaista ylös (vai ulos) arvoketjussa? Arvoketjujen pilkkoutuminen, 3D-tulostus jne. siirtää työtä takaisin Foxconnin hallituksen puheenjohtaja Terry Gou, Reuters, 1.8.2011 Tuotantokustannus: perinteinen vs. 3D-ankka Perinteinen: 1. Ankka: $ 10,000.00 Seuraavat: $ .20 3D: 1. Ankka: 2. Ankka: ... Lähde: Anderson (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Business. $ 20 $ 20 ... Teollinen internet – uusi messias? Teollinen internet – yhden prosentin ihme Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012 Kuinka käy Suomen? Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon, kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 –luvuilla! Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014, julkaisematon tutkimus) ”Pelkkää hypeäkö? •”Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja edullisen anturoinnin, mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan. Kun laitteet kytketään reaaliajassa verkkoon, avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässä on oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan!” - Pekka Lundmark, Konecranes •”Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko” - Pertti Korhonen, Outotec •“After Microsoft deal, what’s left of Nokia? Will bet on internet of things” - Henry Tirri, Nokia 18.8.2014 Suuret amerikkalaiset yhteen maaliskuussa 18.8.2014 Teollinen internet Suomessa 2014 Perustuu ylimmän johdon haastatteluihin • • Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ja Suomessa toimivien teollisuusyritysten ylemmän johdon suhtautumista Teolliseen internetiin tai asioiden internetiin (Internet of Things). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai organisaatiota, vastaajia oli 37. Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot: Aalto yliopisto Andritz Cargotec Cybercube GE Suomi EK Ericsson FISC, IoT työryhmä © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Halton Klinkmann Konecranes Metso Murata Novotek NSN Okmetic Outokumpu Outotec Remion Tekes There Corporation Vacon VTT Teollinen internet on kiinni kaikessa liiketoiminnassa Siiloutuminen vaivaa sekä prosessien että liiketoimintojen välillä. Tukifunktioiden kuten tietohallinto, markkinointi tai HR osaamista ei osata hyödyntää. Mittaristoja mietitään Läpimenoaika? Datan oikeellisuus? Automatisointikehitys? Uudet palvelumallit? Laite vai ohjelmisto? Sensoridatan hyödyntäminen? Ennakoiva huolto? Robotiikka? Tuotteen elinkaari? Ansaintalogiikka? Myynnin osaaminen? Asiakaskokemus? Etävalvonta / yhdistetty valvonta? Health & Safety? 3D printtaus? © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Läpimenoaika? Time-to-Customer? Datan liikkuvuus? n = 37 Polttavat kysymykset samansuuntaisia kaikilla toimijoilla ”Fyysisen kuten • • • • laitteiden ja Ansaintamallit? abstraktin kuten Sensorit erilaisten tietojen Takaisinmaksuaika? yhdistämistä Datan laajempi uudella tavalla, jakaminen ”Esineet ja ansaintamallin Verkostojen kehittäminen? laitteet tekevät Uudet toimijat muutosta.” asioita Asiakkaiden kyky hyödyntää? Analytiikka keskenään, ei ”Muutkin Kansainvälisten verkostojen merkitys? tarvita ihmistä pääsevät käsiksi Kokonaisväliin.” laitteisiin, datan ”Sensoreita, joita joku toinen hyödyntää omassa liiketoiminnassaa n, M2M” Alkutuotanto ”Teollinen internet kääntää katseen ulospäin, asiakkaaseen. Prosessien ja ihmisten yhdistämistä uudella tavalla.” Loppukäyttäjä palveluntarjoaja Teknologiavalinnat? ja analytiikan hyödyntäminen” JärjestelmäVanhan teknologian modernisointi? valmistaja Tuntemattoman mahdollistaminen? • Automatisointi ja sähköistäminen Laitevalmistaja Todellisen loppuasiakkaan – kuluttajan – • Laitteen ja ohjelmiston päätösten vaikutukset? yhdistäminen uudella tavalla • Prosessien ja ihmisten yhdistäminen uudella tavalla © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 Mikä ihmeen teollisen internetin alusta? Teollisen internetin alustat pohjaavat kykyyn analysoida ja hyödyntää dataa uudella tavalla ja uusiin tarkoituksiin Toimialoja yhdistävä teknologia-alusta? Toimialakohtainen teknologia-alusta? Viranomaiset Kumppanit Liiketoiminnot Uudet toimijat Kilpailijat Asiakkaat Tehtaat Operatiivisten taustajärjestelmien alustat? DATA JA ANALYTIIKKA Tukitoiminnot Geneeriset analytiikkaalustat? © Market-Visio Oy 2014. All rights reserved. Asioiden internet (Internet of Things) –tutkimussarja 2014 Tilaustoimitusketju Järjestöt Kuluttajat Erottautuminen, toimialaosaaminen Teollisen internetin alustatasot Lisäarvokerros, jossa suomalaiset teollisuuden arvoketjun toimijat voivat luoda uutta liiketoimintaa! Teollisuustoimijoiden analytiikkaalustat: GE, Rockwell Automation, Schneider Electric, ABB.. Muiden toimijoiden analytiikkaalustat: Axeda, Eurotech Ltd, Xively.. Geneeriset datanhallintaan erikoistuneet alustat: IBM, SAP, SAS.. Operatiiviset alustat: ERP, MES, PDM/PLM, DMS/CMS, muut operatiiviset järjestelmät Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus 2014 Mitä osaamista Suomen teollisuus tarvitsee? Digiversatiili tiimi tarvitsee johtajan, joka luo edellytykset tuottavalle yhteistyölle Teollisen internetin tekevät ihmiset Johtaminen on murroksessa – nykyinen osaaminen ja ”digiversatiilien” (jatkuvasti muuntuva) osaaminen eivät kohtaa Ekosysteemien ja verkostojen merkitys jatkaa kasvuaan © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 Teollinen internet vaatii ketterää johtamista ”Viime vuosituhannen johtamismallit on aika päivittää kun teknologiassa mennään jo 2020-luvulle.” ”Mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti, miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä?” ”On ehdottoman tärkeää saada koko organisaatio mukaan murrokseen.” ”Verkostoitumis- ja palveluistumiskehitys muuttaa kilpailuasetelmaa.” ”Loppuasiakas ja lopulta siis kuluttaja on myös B2B kaupassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.” ”Nykyjohtamisessa ei ole tilaa yritykselle ja erehdykselle. Omistaja haluaa tuottoa investoinneilleen.” © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 ”On pystyttävä tunnistamaan onnistujat: niin teknologioissa, ihmisissä kuin kumppaniyrityksissäkin.” Who hurts the most? Tietoturva on keskeinen osa teollista internetiä Industries attacked Targeted attacks per day in 2012 Manufacturing and Finance suffers the most… http://www.businessweek.com/articles/2012-08-02/the-cost-of-cyber-crime Lähde: FISC/Cyberlab, 2014 Perusosaaminen on kohdallaan, suurimmat haasteet analytiikka- ja ohjelmisto-osaajien houkuttelussa teollisuuden palvelukseen © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Miten teollinen internet näkyy teollisuusyritysten arjessa? Suurimmat hidasteet löytyvät ostosta, myynnistä ja tuotannosta - yhteisymmärrys kehitysinvestoinneista vaikea saavuttaa Tuote- ja palvelukehitys lähtee liian helposti tekemään itse, innovaatiokyky taas luonnollinen osa toimintaa Huolto ja ylläpito on palveluistumisessa pisimmällä, uudet ansaintamallit tuntuvat tutummilta Tuotannolle on vaikeaa hahmottaa verkostojen hyötyjä ”Start-upit etenevät nopeammin kun niillä ei ole legacyn haasteita.” Osto ei osaa ostaa digitaalisia kokonaisuuksia Myynnin haasteena on ohjelmistojen tuoman lisäarvon argumentointi Toimitusprojekteissa kokonaisuuden hallinta on vaikeaa, dokumenttikeskeisyys vaivaa © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 ”Legacya ei voi ohittaa – sen voi kyllä kiertää ohjelmistoratkaisujen avulla osittain tai kokonaan.” ”Fail fast, act smart” vaatii uusia ohjausmalleja ja mittareita ”Ohjelmistojen kanssa on mahdollista liikkua nopeasti – toimivan proton saa aikaan jo parissa kuukaudessa.” ”Täytyy uskaltaa epäonnistua. On parempi tietää nopeasti että suunta on väärä kuin käyttää rahaa ja aikaa ylisuunnitteluun.” ”Jos et tiedä mistä lähteä liikkeelle, puhu verkostosi kanssa– etsikää yhteisiä liikkeellelähtöjä.” ”Kokeilemisen kautta eteneminen ei tarkoita etteikö kokeiluilla olisi tavoitteet ja tuotto-odotukset asetettuina. Täytyy olla kyky ja mekanismi myös tavoitteiden uudelleensuuntaamiselle.” ”Ei kannata jäädä odottamaan mitä muut tekevät. Silmät auki omassa organisaatiossa ja testaamaan!” © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 ”Protojen kanssa ei päästä eteenpäin kun asiakas ei ole valmis ostamaan – panostukset on kohdennettava oikein.” ”Kun myytävien laitteiden / järjestelmien elinikä on 30-50 vuotta, fokuksen on oltava laitteissa.” ”Oman organisaation kyky muuttaa nykyistä liiketoimintaa ei ole tarpeeksi hyvä.” ”Tuloksentekokyky ei saa häiriintyä.” n = 37 Mahdollisuudet on tunnistettu – etenemistä hidastavat kvartaalitalouden realiteetit: yli puolet hakee kustannustehokkuutta © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Kehityshankkeet pyörivät automatisoinnin, sähköistämisen ja tehokkuuden ympärillä Uuden liiketoiminnan konkretisointi kehityshankkeiksi on vielä haastavaa. Digitaalisuus on tullut osaksi palveluliiketoiminnan kehityskaarta. Teollisen internetiin liittyvään kehittämiseen käytetään keskimäärin 1025% T&Kbudjetista. © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Vastaajien nimeämiä edelläkävijöitä © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 Teollinen internet vaatii toiminnan kokonaisvaltaista ja kriittistä tarkastelua © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 Voittava yhdistelmä? Kone, ihminen, hybridi...? • Teollinen automaatio: Kone voittaa ihmisen ...koska kone korvasi hevosenkin • Tietotyön automaatio – 1. erä: Kone voitti vs. • Tietotyön automaatio – lopputulos? – ihminen + kone + prosessi = voittava yhdistelmä henkinen osaamispääoma + digitaaliteknologia + uudet tuotantotavat => tuottavuuden uusi kasvu Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto Teolliset vallankumoukset perustuvat aina voimantuotannon, valmistuksen ja jakelun mullistukseen ! A N N E M T NY HUO Maatalousyhteiskunta 1800- luku Teollisuusyhteiskunta, 1900-luku Digitaalinen palvelutalous, 2000-luku Neljäs yhteiskunta, 2060 ___________________________________________________________________________________________________________ Voimantuotanto Höyry Sähkö ja polttomoottori Sähkö ja mikroprosessori Hiilivapaa uusiutuva energia ___________________________________________________________________________________________________________ Tuotantomalli Koneellinen maatalous Teollinen massatuotanto Digitaalinen tuotanto Hajautettu kolmiulotteinen tulostus ___________________________________________________________________________________________________________ Jakelu Lähde: Matti Lehti, Etla Höyrylaivat ja rautatie Kumipyöräjakelu Tietoverkot Tietoverkon ja fyysisen jakelutien uudet yhdistelmät ” Ennakkoluulottomuus Ketterä käyttöönotto Sähkö tuli mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälisestikin tarkastellen sangen varhain. le l e e r emuutama Sähködynamon ja sähkölampun keksimisestä ehti kulua vain vuosi, kun keksinnöt otettiin p m a käyttöön myös Suomessa. Voidaan jopa arvella,oettä s Tensimmäinen vakituiseen käyttöön asennettu t i lakäynnistyi Finlayson & Co:n tehtailla Tampereella 15. sähkölaitos Euroopassa, jopa maailmassa, ö k h säTehtaalle oli hankittu Edisonin valmistamat dynamot päivä maaliskuuta vuonnae1882. n ä4insyöttämään virtaa tehtaan 160 hehkulampulle. Yleisesti maailman sarjanumeroiltaan 3 ja m m ia sisähkölaitokseksi s n ensimmäiseksi mainittu Edisonin New Yorkiin toimittama laitos vihittiin syyskuussa k e n to i a a p l o 1882 eli puoli vuotta myöhemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitosinstallaatio. Ja l1910-luvulle in e Euro ehdittäessä oli maahamme syntynyt jo yi 200 paikallista sähkölaitosta. h pu im siä i ä m s Wade´n sai toimiluvan n Myös heikkovirtapuolella suomalaiset olivat eturintamassa.eDaniel an jo sitä ennen oli puhelinyhteys rakennettu p puhelinlaitoksen perustamiseksi Helsinkiin vuonna 1882, o romukaan sangen edistyksellinen "Keisarillinen u Turun ja Salon välille. Ja vielä nykymittapuunkin E in Tämä asetus loi pohjan ripeästi levinneelle i k telefoonijulistus" annettiin vuonna 1886. n i s l e puhelintoiminnallemme. H Maamme nykyisin sangen kehittyneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden varhainen ja nopea kehitys perustuu varmasti suurelta osin tähän sähkön käytön nopeaan leviämiseen. Kysyntää tuotteille oli ja innovatiivisille ja ennakkoluulottomilla yrittäjillä oli uskallusta luottaa uuteen tekniikkaan. Lähde: Kari Kairamo, Juhlapuhe Suomalaisen Sähköteollisuuden 100-vuotisjuhlassa 3.6.1987 Osattiin sitä ennen vihaisia lintujakin... Lähde: SA-kuva. Kumiritsa munakranaateille. Luutnantti Kauniskangas ja vänrikki Turunen jännittävät kojetta. Tiimalasiongelma Erinomaiset edellytykset! Toimeen ryhtyminen!!! Valtavia mahdollisuuksia! 48