Karjalaisii erätarinoi kerruu
Eräperinteen muistitiedon keruu
1.4.2015 - 31.3.2016
S
Näätäjoki 1929. Kuva: Suomen Metsästysmuseo.
uomen Metsästysmuseo ja Karjalan Liitto järjestävät luovutetun Karjalan eräperinteen keruun, jossa kootaan talteen vielä tavoitettavissa oleva tieto luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästys- ja kalastustavoista.
Keruun suojelijana toimii Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.
T
avoitteena on toimittaa julkaisu keruuseen saapuneiden vastausten ja Karjalan metsästystä koskevan arkisto- ja tutkimusaineiston pohjalta. Ajatus keruusta tuli Kuparsaaren
metsästysseuralta.
Karjalalla on vankka asema suomalaisessa eräperinteessä ja eränkäynnin historiassa.
Luovutettu Karjala oli riistamaantieteellisesti mielenkiintoinen ja monimuotoinen alue.
Vanhat eräperinteet elivät vielä talvisodan aattona vahvoina. Karjalaiset olivat maankuuluja eränkävijöinä, kuten Vornasen veljekset ja runonlaulajinakin tunnetut Shemeikat.
Laatokka ja Suomenlahti antoivat kalaa sekä myös mahdollisuuden hylkeenpyyntiin. Kaikkia suomalaiseen kalastuskulttuuriin kuuluvia pyyntitapoja harjoitettiin.
K
eruu on kaikille avoin. Ohessa joitakin Karjalan eränkäyntiin liittyviä aihepiirejä, joista pyydämme tietoja. Nämä aiheet ovat ohjeellisia ja tarkoitettu muistin virkistykseksi. Ne eivät
mitenkään sido kirjoittajaa. Muistitietoa voi lähettää kaikesta karjalaiseen metsästykseen ja
kalastukseen liittyvästä.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Entisajan ansapolut eli puutikot, teeren pyynti kahalla, ketun pyynti käpälälaudalla, susien pyynti susiverkoilla
Unohtumattomat jahdit ja kalastusmatkat
Riistaeläinten esiintymistiheys
Muistot ja tarinat tunnetuista metsästäjistä ja kalastajista
Metsästysseuratoiminta
Salametsästys
Metsästys- ja kalastustaiat
Jahtilaulut
Jahtiryypyt
Peijaiset
Lasten eräleikit
Riistakauppa
Pyssysepät
Kuvaukset kalastuksesta eri pyyntitavoilla eli ongella, verkoilla, ”suipuilla” eli merroilla, rysillä, pitkäsiimalla, haavilla ja nuotalla
Talvikalastus
Riista- ja kalaruokien valmistus
Hylkeenpyynti Laatokalla ja Suomenlahdella
Kalastusveneet. Millaisia veneitä käytettiin? Tekijät?
Pähkjärvi, Antrea 1942. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo.
•
O
tamme vastaan muistitietoa sekä kirjallisessa muodossa että haastatteluina.
Vastaaja voi haastatella esim. vanhempiaan, isovanhempia tai sukulaisia. Vastaus
voi koostua perheen tai suvun piirissä kulkeneesta muistitiedosta. Lisäksi otamme
vastaan valokuvia. Meihin voi myös ottaa
yhteyttä ja pyytää tekemään haastattelun,
joita teemme mahdollisuuksiemme mukaan.
VASTAUSOHJEET
Valokuvat
Vastaus on vapaamuotoinen. Kirjoita omalla
tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu.
Sisältö on tärkeä, ei tyyli tai oikeinkirjoitus.
Kirjoita alkuun taustatietosi: Koko nimi, ammatti (myös entiset, huomaa: ”eläkeläinen”
ei ole ammatti) ja koulutus, syntymäaika ja
-paikka, osoite, puhelin ja sähköpostiosoite.
Jos olet kuullut asian joltain toiselta, esim.
vanhemmiltasi, ilmoita myös kertojasta vastaavat tiedot. Kirjoita vain paperin toiselle
puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä.
Museo ottaa mielellään vastaan myös valokuvia. Halutessasi palautamme alkuperäiset
kuvat. Kirjoita lähettämistäsi valokuvista tai
negatiiveista erilliselle paperille (ei kuviin)
seuraavat tiedot: Kuvausaika ja -paikka,
kuvaaja, mitä kuva esittää ja keitä henkilöitä siinä on. Digikuvat tulee lähettää cd:llä,
muulla tallennusvälineellä tai Metsästysmuseon kotisivuille sijoitetulla erillisellä kuvalomakkeella. Lähetettävien kuvien suosituskoko on A4 ja resoluutio 300 dpi.
useo.
punginm
äen kau
1935. K
uva: Rii
him
Lue alkuun haastattelun aihe KARJALAISII
ERÄTARINOI KERRUU, haastattelun aika ja
paikka, haastattelijan nimi, ammatti (myös
entiset) ja koulutus, syntymäaika ja -paikka.
Ilmoita haastateltavasta samat tiedot, syntymäpaikka mielellään sekä kunnan että kylän
tarkkuudella. Liitä mukaan yhteystietosi ja
haastateltavien yhteystiedot. Äänittämiseen
käyvät erilaiset sanelukoneet ja nauhurit.
Antrea
Haastattelut
Antrea 1923. Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo.
Kirjalliset vastaukset
Käyttö- ja julkaisuoikeuslupa
Suomen Metsästysmuseolla ja Karjalan Liitolla on saapuneeseen aineistoon julkaisuoikeus.
Erillisiä tekijänpalkkioita ei makseta. Vastaajan antamat tiedot voidaan julkaista nimettömänä ja ilman vastauksessa mainittuja henkilönimiä. Halutessaan vastaaja voi myös osittain tai
kokonaan kieltää aineistonsa julkaisun ja luovuttaa sen talletettavaksi arkistoon vain tutkimuskäyttöön.
Räisälä 1890-luku. Kuva: Museovirasto.
Liitä vastauksesi alkuun allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että aineisto voidaan arkistoida
nimelläsi Suomen Metsästysmuseon arkistoon sekä mahdolliset haluamasi käyttörajoitukset.
Äänitettä lähetettäessä suostumus yhteystietoineen tulee liittää oheen erilliselle paperille.
Palkinnot
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Suomen Metsästysmuseon ja Karjalan Liiton lahjoittamia kirja- ja esinepalkintoja.
Lähetä vastauksesi 31.3.2016 mennessä
•
•
•
osoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki
sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
Metsästysmuseon kotisivuille sijoitetulla vastauslomakkeella, www.metsastysmuseo.fi
Lisää kuoreen tai sähköpostin aihekenttään ”Karjalan eräperinne”. Haastattelun voi lähettää
cd:llä tai muistitikulla. Emme palauta kirjoituksia emmekä tallenteita, joten kopioi ne itsellesi
halutessasi. Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa Metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allonen, [email protected], puh. 019 723 751 tai 045 170 1585. Keruun tueksi on
perustettu myös Facebook-ryhmä Karjalaisii erätarinoi kerruu.