SUOMEN METSÄSTYSMUSEO TOIMINTAKERTOMUS 2010
SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sisällysluettelo 1 2 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia Suomen Metsästysmuseo 2010 Museonjohtajan vuosikatsaus 5 SUOMEN METSÄSTYSMUSEON ORGANISAATIO TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 6 Varsinainen kokous 6 Valtuusto 2009 - 2012 7 Hallitus 8 Huomionosoitukset 10 Työvaliokunta 10 Nimitoimikunta 10 Tilintarkastajat 11 Talous 2010 12 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 12 Yhdistyksen jäsenyydet 12 Toimitilat 13 Museoturvallisuus HENKILÖKUNTA 14 Vakinaiset 15 Määräaikaiset 15 Harjoittelijat 16 Ostopalvelut 16 Koulutus, edustaminen ja työryhmät 18 Vierailut TUTKIMUS 33 Keruuprojektit 34 Julkaisutoiminta 35 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 36 Markkinointi ja tiedotus 39 Asiakaspalvelu 40 Museokauppa 41 Opastus 41 Museopedagogia 42 Tapahtumat 43 Talvikki 44 Pönttöpäivä 44 Museoiden yö 44 Oravan päivä 45 Joulumyyjäiset 47 Muiden järjestämät tapahtumat 47 Osallistuminen tapahtumiin 48 Kurssit ja vierailut museolla 50 TULOSLASKELMA 51 TASE MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT 19 Esinekokoelmat 22 Kirjasto 23 Arkisto 24 Kuva-arkisto NÄYTTELYT 26 Avoinnaolo ja asiakkaat 28 Perusnäyttely 28 Vaihtuvat näyttelyt 33 Kiertonäyttelyt 33 Verkkonäyttelyt Kannen kuva: Juha Mälkönen. Muut kuvat: Suomen Metsästysmuseo kuvaarkisto, ellei toisin mainita. Taitto: Henry Forssell. Formato Print Porvoo 2011 • • • 1 • • • 2 Suomen Metsästysmuseo 2010 Museonjohtajan vuosikatsaus Kesäkuussa 2010 tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Suomen Metsästysmuseo avattiin Riihimäellä yleisölle. Näihin vuosiin mahtuu 134 vaihtuvaa näyttelyä, joiden aihepiirit vaihtelevat metsästyshistoriasta erätaiteeseen. Pysyvän jalansijan museon näyttelytoiminnassa ovat saaneet myös erä- ja luontoaiheiset valokuvanäyttelyt. Juhlavuosi oli museon kävijämäärällä mitattuna menestyksellinen, viime vuonna vierailijoita oli 17 836, mikä on koko historian toiseksi paras vuosi. Yhteensä kahdenkymmenen vuoden aikana on Metsästysmuseossa käynyt 284 755 vierasta. Luvut osoittavat selvästi Suomen Metsästysmuseolla olevan oma tärkeä paikkansa maamme museokentässä ja paikallisesti Riihimäen talousalueen kulttuurikohteena. Toimintavuoden kävijämäärän kasvuun vaikutti ratkaisevasti vuoden päänäyttelyn suosio ja museon markkinoinnin tehostuminen. Kesäkauden päänäyttely esitteli taiteilijaprofessori Erik Bruunin tuotantoa kuudelta eri vuosikymmeneltä. Bruunin moniilmeisen näyttelyn keskiössä oli suomalainen luonto eläimistöineen. Näyttelyn aikana järjestettiin museolla grafiikan työpaja, jossa kurssilaisilla oli ainutlaatuinen tilaisuus saada opastusta Erik Bruunilta oman exlibriksen suunnittelussa. Juhlavuoden antoisimpia hetkiä onkin ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä professori Bruunin kanssa. Kaikesta tästä ja edelleen jatkuvasta hyvästä yhteistyöstä haluan esittää hänelle lämpimät kiitokset. Myöhäissyksyllä vietettiin Kettu-näyttelyn yhteydessä museon 20-vuotisjuhlaa. Ennen iltatilaisuutta muistettiin ansioituneita museon luottamushenkilöitä, yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa huomionosoituksin. Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen toi juhlaan Riihimäen kaupungin tervehdyksen. Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös rakennuttaa museoyhdistyksen käyttöön toimitilat 1980-luvun lopulla ratkaisi museotoiminnan siirtymisen Porvoosta Riihimäelle. Kaupungin tuki oli silloin ja on edelleen erittäin merkittävä Metsästysmuseolle. Tilaisuuden juhlapuhujana oli eräneuvos Juha K. Kairikko, joka tuntee Metsästysmuseon vaiheet yli 36 vuoden ajalta toimittuaan Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana. Juha K. Kairikko on aloittanut museon hallituksen erityispyynnöstä Metsästysmuseon historiikin kirjoitustyön, jonka tuloksia voimme tarkastella vuonna 2012. Vuosi on ollut kiireinen, erilaisia projekteja ja tapahtumia täynnä. Syksyllä oli isona työnä esinekokoelmien muuttaminen uuteen vuokrattuun varastotilaan. Museon henkilökunta on jälleen kerran osoittanut olevansa joustava ja työhön sitoutunut. Museon strategiassa olevat arvot: yhteistyökyky, asiakaslähtöisyys ja asiantuntevuus eivät ole • • • 3 pelkkiä sanoja, vaan ne näkyvät päivittäisessä työssä. Tästä kaikesta kuuluu kiitos työhönsä sitoutuneelle henkilökunnalle. Metsästysmuseo on näiden kahdenkymmenen vuoden aikana selkeästi osoittanut kehittyvänsä eräalan tietokeskukseksi. Tämä kehitysprosessi edellyttää henkilökunnalta monipuolista erikoisosaamista. Vuoden 2011 alusta lähtien asiantuntijoiden joukko täydentyy, kun määräaikaisen arkistonhoitajan työsuhde vakinaistetaan. Arkistonhoitaja Pekka Allosen päävastuulla on metsästysarkiston hoito ja Metsästyksen muistitieto -arkiston keruutoiminta. Eräperinteen keruu haastatteluin ja erilaisin keruuprojektein on jatkossa yksi museon keskeisiä tallennusmuotoja. Tällä hetkellä jokaisessa museotoimintayksikössä on ammattitaitoisia ja luovia työntekijöitä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa ja kehittää metsästysmuseohenkeä. Museon organisaatiorakenteen keventämiseksi on vuoden aikana laadittu uudet säännöt, joiden hyväksyminen odottaa lopullista päätöstä keväällä 2011. Jos asia etenee odotetulla tavalla, oli toukokuun 2010 valtuuston kokous museohistorian viimeinen. Museon operatiivisen toiminnan kannalta on ollut ensiarvoisen tärkeää museon hallituksen ja valtuuston luottamus museon henkilökuntaa kohtaan. Haluankin esittää kaikille luottamushenkilöille tästä lämpimät kiitokset, te olette taanneet meille luovan toimintavapauden. Tiedotus ja markkinointi ovat tärkeä osa museotoimintaa. Laurean Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat tekivät opiskelutyönään museon imagotutkimuksen. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää museon palveluiden ja saavutettavuuden kehittämiseksi. Ilahduttavaa oli, että vastaajat totesivat museon olevan asiantunteva ja mielenkiintoinen. Tutkimuksessa ilmeni myös, että museon nimeä pidettiin vanhanaikaisena ja etäisenä. Tämä tieto tuki museon henkilökunnan käsitystä siitä, että Metsästysmuseo tarvitsee markkinoinnin tueksi nykyisen nimen rinnalle apunimen. Kesällä järjestettiinkin avoin nimikilpailu, johon saatiin 271 ehdotusta. Lopullisen apunimen ja siihen liittyvän logon valinnan suorittaa museon hallitus. Työ on vielä kesken, ja asiasta Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas avasi museon kesänäyttelykauden. • • • 4 tiedotetaan laajasti vuoden 2011 aikana. Tähän liittyy myös museon uusien kotisivujen valmistuminen, sillä apunimellä on luonnollisesti tärkeä osa suunnittelutyössä. Vuosi 2011 tuo tullessaan toiminnallisesti paljon uutta. Merkittävä asia on museon peruskorjauksen alkaminen kesällä. Korjaustyön alta tyhjennetään yksi näyttelysaleista kokonaan, ja kauan suunniteltu perusnäyttelyn uudistustyö voidaan aloittaa. Museo on avoinna yleisölle koko korjaustöiden ajan, mutta on luonnollista että jonkinlaista haittaa siitä voi aiheutua. Vuonna 2012 on puolestaan suunnitteilla museon ulkoverhouksen uusiminen. Pala palalta Metsästysmuseo luo tulevien vuosien aikana nahkaansa. Henkilökunnalla on edessä kiireisiä vuosia, mutta hyvän yhteistyön avulla päästään tavoitteeseen. Museoyhdistyksen hallituksen entisen puheenjohtajan kannustavat sanat: ”Iskua ja voimaa”, sopivat hyvin meille metsästysmuseolaisille vuonna 2011. Anne Uotila-Laine museonjohtaja Grafiikan mestari Erik Bruunin inspiraation lähde on suomalainen luonto, erityisesti Lopella, Kerityn rannalla sijaitsevan kesäasunnon maisemat. • • • 5 • • • 6 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinaisessa kokouksessa 26.5.2009 annettiin hallituksen tehtäväksi selvittää museon organisaation keventäminen. Sääntömuutoksen myötä on tarkoitus lakkauttaa valtuusto ja siirtää sen tehtävät kerran vuodessa kokoontuvalle varsinaiselle kokoukselle. Asian käsittely etenee keväällä 2011, kun hallitus kutsuu koolle yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämään asiasta. Vuonna 2010 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n valtuuston kokoonpano oli 26.5.2009 varsinaisessa kokouksessa kolmivuotiskaudelle 2009 - 2012 tehdyn valinnan mukainen. Valtuusto 2009 - 2012 Puheenjohtaja, FT Matti Nurminen Varapuheenjohtaja, ekonomi, Suomen Kennelliiton valtuuston pj. Eeva Anttinen Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ): Viestintäpäällikkö Klaus Ekman Agronomi Otto von Frenckell Metsäpalvelupäällikkö, hallituksen pj. Tauno Partanen Suomen Metsästäjäliitto (SML): Päätoimittaja, hallituksen pj. Lauri Kontro Toiminnanjohtaja Tero Saarikko Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (SMKL): Kunniapuheenjohtaja Aimo Randén Riihimäen kaupunki: Ylitarkastaja Arto Lapiolahti sekä Ylitarkastaja Jukka Bisi Liikkeenjohdon konsultti Hannu S. Laine Valtuuston pj. Matti Nurminen • • • 7 Projektipäällikkö Jaakko Ojanperä Erikoislääkäri Seppo Salo Filosofian maisteri Mauri Soikkanen Kustannusjohtaja Jukka Vahtola Valtuusto 2009 - 2012 on kokoontunut sääntömääräiseen kokoukseen 24.5.2010. Hallitus Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2010 olivat: Puheenjohtaja, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen Varapuheenjohtaja, maanviljelijä Timo Juutila (MKJ) muut jäsenet: KTM Anders Borgström Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu Riistapäällikkö Erkki Kiukas (MKJ) Hallituksen pj. Eino Korhonen Koulunjohtaja Arto Purmonen (SML) Puheenjohtaja Kyösti Sorsa (SMKL) Lehtori Kirsti Tolvanen (Riihimäen kaupunki) Varapj. Timo Juutila Anders Borgström Olavi Joensuu Hallituksen pj. Kari Kuparinen Erkki Kiukas • • • 8 Eino Korhonen Arto Purmonen Kyösti Sorsa Kirsti Tolvanen Henkilökohtaiset varajäsenet olivat: Eräneuvos Juha K. Kairikko (Purmonen) Tuotantopäällikkö Erkki Kauppi (Kuparinen) Myynti- ja markkinointijohtaja Fredrik Borgström (A. Borgström) Toiminnanjohtaja Jari Pigg (Juutila) Ylitarkastaja Ahti Putaala (Joensuu) Museonjohtaja Heikki Matiskainen (Tolvanen) Puheenjohtaja Raimo Sundström (Sorsa) Riistapäällikkö Heikki Uotila (Kiukas) Professori Janne Vilkuna (Korhonen). Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana viisi kertaa: 17.3., 18.5., 31.8., 13.10. ja 8.12. Huomionosoitukset Museon 20-vuotisjuhlassa myönnetyt huomionosoitukset: Kunniapuheenjohtaja: FT, valtuuston puheenjohtaja Matti Nurminen. Kunniajäsen: Eräneuvos Juha K. Kairikko. Kultainen ansiomerkki: Klaus Ekman, Veli Jääskeläinen, Pentti Kataja, Kari Kuparinen ja Mauri Soikkanen. Hopeinen ansiomerkki: Eeva Anttinen, Timo Juutila, Arto Purmonen, Kyösti Sorsa ja Heikki Uotila. • • • 9 Hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen onnittelee Suomen Metsästysmuseo ry:n historian ensimmäistä kunniapuheenjohtajaa Matti Nurmista. Eräneuvos Juha K. Kairikko nimitettiin museon kunniajäseneksi tekemästään arvokkaasta eräperinteen keruu- ja tutkimustyöstä. Museon 20-vuotisjuhlassa muistetut ansioituneet Metsästysmuseon ystävät ja yhteistyökumppanit kohottavat maljan museon kunniaksi. • • • 10 Numeroitu standaari: Heikki Haapavaara, Lauri Haataja, Leena Hiltula, Erkki Kauppi, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto ja Metsähallitus. Numeroimaton standaari: Henry Forssell, Panu Hiidenmies, Juha Mälkönen, Antti Saraja, Timo Syrjänen, Pirjo Vilpponen, Riihimäen Ase- historiallinen seura Kara Arms ry. ja Suomen Ampumaur- heiluliitto. Kauppakamarin hopeiset ansiomerkit museon henkilökunnalle: Jukka Peltonen ja Anne Uotila-Laine. Muut huomionosoitukset vuonna 2010: Klaus Ekman (numeroitu standaari), Riihilatu ry. (numeroimaton standaari). Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Timo Juutila ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunta hoiti vuoden 2010 aikana asioita sähköpostilla ja puhelimitse. Nimitoimikunta Hallitus nimesi museon nimitoimikunnan, johon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen, hallituksen varapuheenjohtaja Timo Juutila, hallituksen jäsen Kirsti Tolvanen, hallituksen varajäsen Juha K. Kairikko sekä museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Nimitoimikunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2010 olivat: varsinaiset Anne Nurmi, HTM Pertti Mäkelä, HTM varatilintarkastajat Matti Tervas, talouspäällikkö Veijo Tolonen, HTM • • • 11 Talous 2010 Museotoiminnan perusrahoituksen muodostavat valtionavustukset, joista maa- ja metsätalousministeriön osuus oli 343 280 € ja opetus- ja kulttuuriministeriön henkilötyövuosiin perustuva avustus 197 029 €. Omatoiminen tuotto koostuu lähinnä pääsymaksuista, museokaupan myyntituloista, palvelu- ja muista tuloista sekä sponsorituloista. Vuonna 2010 omatoiminen tuotto oli yhteensä 56 200 €. Tulot ja kulut vuoden aikana nousivat lähes samassa suhteessa, joten toiminnan osalta pysyttiin budjetin rajoissa. Tilinpäätös vuodelta 2010 osoittaa ylijäämää. Kertynyt säästö liitetään omaan pääomaan ja käytetään museon perusnäyttelyn uudistamiseen. Valtionavustus MMM Valtionavustus OKM Erityisavustukset Yht. Pääsymaksut Myyntitulot Palvelu- ja muut tulot Sponsoritulot Omatoiminen tuotto yht. 343 280 € 197 029 € 6 875 € 547 184 € 14 176 € 9 968 € 31 701 € 355 € 56 200 € Valtionavustukset kävijää kohden ovat 30 €. Asiakaspalvelun nettokulut kävijää kohden ovat 3 €. • • • 12 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 101 kpl, yhdistysjäsenet 14 kpl, liikelaitosjäsenet 1 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 90 kpl, yhdistysjäsenet 41 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhteensä yhdistyksessä oli 257 maksanutta jäsentä. Vuosijäsenmaksu Henkilöjäsen Yhdistys Liikelaitos Ainaisjäsenmaksu 10 € Henkilöjäsen 35 € Yhdistys 170 € Liikelaitos 100 € 250 € 1.600 € Yhdistyksen jäsenyydet Vuonna 2010 Suomen Metsästysmuseo oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Hämeen Matkailu ry. ja Suomen Puukkoseura ry. Toimitilat Museo toimii Riihimäen kaupungin rakennuttamassa ja omistamassa kiinteistössä, joka luovutettiin museoyhdistyksen käyttöön alkuvuodesta 1990. Kesällä 2010 tuli kuluneeksi 20 vuotta museon avaamisesta yleisölle. Museorakennuksen peruskorjaustarvetta kartoitettiin kuluvan vuoden aikana ja loppuvuodesta saatiin tieto osittaisen korjaustyön käynnistämisestä vuonna 2011. Rakennuksen ulkoverhoilun uusiminen ajoittuu mahdollisesti vuodelle 2012. Työtilojen vähäisyys asettaa museotyölle suuria haasteita ja ratkaisuja joudutaan etsimään nykyisten tilojen käyttötarkoitusta muuntamalla. Loppusyksyllä muutettiin esinekokoelmat vanhasta vuokratilasta uuteen vastavalmistuneeseen tilavampaan varastoon. Kokoelmat voidaan nyt varastoida omiin ryhmiinsä, koska muuton yhteydessä säilytystilan määrä kasvoi. Isoja esineitä varten otettiin käyttöön kuormalavahyllyt, ja arkisto- ja kirjastokokoelmille on oma erillinen ns. paperivarasto. Uusi tila täyttää myös paremmin esineiden turvallisuus-, kosteus- ja lämpötilavaatimukset. Professori Heikki A. Reenpään lahjoittama eräaiheinen kirjasto sijaitsee Helsingin Suomalaisen Klubin Vähäkallio-kabinetissa. Noin 2 000 niteen kirjasto on osa Suomen Metsästyskirjastoa ja Klubin jäsenten käytettävissä. • • • 13 Rentokil Oy huolehtii myös museon uuden kokoelmavaraston tuholaistorjunnasta. Museoturvallisuus Museotyön keskeisenä tavoitteena on tallentaa ja siirtää tulevaisuuteen yhteisestä kulttuuriperinnöstämme kertovaa aineistoa. Vastuu museon kokoelmista, näyttelytiloista, työntekijöistä sekä asiakkaista edellyttää vakavaa suhtautumista erilaisiin museon turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Museon turvallisuustasolle on kokoelmien luonteesta johtuen asetettu korkeat vaatimukset. Toimintavuonna 2010 tilattiin museon uuteen etävarastoon palo- ja murtohälytysjärjestelmä. Varsinaisessa museorakennuksessa uusittiin videovalvontajärjestelmän viisi kameraa ja lisättiin yksi kamera. Sisäänkäyntien pimeän aikaista valaistusta myös lisättiin. Tämä tapahtui osana museon yksityiskohtaista riskianalyysia, jossa selvitettiin, mitä parannuksia valvonnan toteuttamiseen tarvitaan. Samassa yhteydessä hankittiin asiakaspalvelua varten matkapuhelin, joka kulkee aina vartioinnista ja lipunmyynnistä vastaavan Securitaksen työntekijän mukana esimerkiksi turvakierroksen aikana. • • • 14 HENKILÖKUNTA Vakinaiset Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö 1.6.2010 alkaen Liukkonen, Taru, kirjastomerkonomi, kirjastonhoitaja Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja Museon henkilökunta vasemmalta lukien: museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto, intendentti Jukka Peltonen, arkistonhoitaja Pekka Allonen, amanuenssi Vesa Anttila, toimistonhoitaja Kimmo Karjakoski, projektitutkija Sirpa Heinonen, edessä: museonjohtaja Anne Uotila-Laine ja kirjastonhoitaja Taru Liukkonen. • • • 15 Määräaikaiset Allonen, Pekka, VTM, arkistonhoitaja 1.1. - 31.12.2010. Heinonen, Sirpa, FM, esinekokoelmien kuvausprojekti 1.9. - 31.12.2010. Partanen, Jouni, hum.kand., verkkonäyttelyn käsikirjoitustyö 9.8. - 5.9.2010. Ruoskanen, Eerika, opiskelija, avustavat museotehtävät 12.7. - 31.8.2010. Virtanen, Pekka, FM, näyttelyn projektitehtävissä 1.1. - 27.10.2010 välisenä aikana. Virtanen, Simo, yo, näyttelyn projektitehtävissä 17.5. - 10.6.2010 välisenä aikana. Harjoittelijat Lähdesmäki, Heta, Turun yliopisto. Kulttuurihistorian opintojen työharjoittelu 1.9. - 31.10.2010. Ruoskanen, Eerika, Hämeen Ammattikorkeakoulu. Metsätalouden opintojen työharjoittelu 4.5. - 11.7.2010. Vuolle, Outi, Tampereen yliopisto. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintojen työharjoittelu 1. - 31.12.2010 (jatkuen 28.2.2011 saakka). Harjoittelun suorituspaikka Suomen Kennelliiton kirjasto, Espoo. Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Eerika Ruoskanen osallistui monipuolisiin museotehtäviin. Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa opiskeleva Heta Lähdesmäki luetteloi exlibris-kokoelmia. • • • 16 Ostopalvelut Ateljee Ajankuva Oy Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Esatesk Oy, siivouspalvelut Janza Ky. Kekäläinen, Päivi, näyttelyarkkitehti Maankaje Oy, Kauko Pöllänen Mixtum Media Oy LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut Rentokil Oy, tuholaistorjunta Securitas Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell Koulutus, edustaminen ja työryhmät Allonen, Pekka Suomen Metsästäjäliitto, Metsästyskulttuuritoimikunta, sihteeri, 12 kokousta. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokoukset. Rii- himäki 21.4.2010 ja Helsinki 1.11.2010. Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 7.5.2010. Nykydokumentoinnin koulutuspäivä museoammattilaisille. Helsinki 1.11.2010. Anttila, Vesa Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokous. Riihimäki 21.4.2010. Museoiden KDK-ajankohtaispäivä. Kansallismuseo, Helsinki 29.4.2010. Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 7.5.2010. Kantapuu-konsortion kokous. Lusto, Punkaharju 7.6.2010. E-kuvaohjelman käyttäjien seminaari. Työväenmuseo Werstas, Tampere 9.11.2010. Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 11.11.2010. Konferenssi ”Yhdessä enemmän - kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietosisältöjen saatavuus, käytettävyys ja pitkäaikaissäilytys”. Marina Congress Center, Helsinki 16.11.2010. KDK-infopäivä museoille. Sähkötalo, Helsinki 9.12.2010. Koivisto, Ilja Forma-messut. Messukeskus, Helsinki 20.8.2010. Laajennettu valiokuntaforum. Järj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. Rii- himäki 9.9.2010. • • • 17 Suomen Museoliiton Tiedottajapäivät. Karjala-talo, Helsinki 27.- 28.10.2010. Suomen Metsästäjäliiton Mediajahti. Topenon Erä, Loppi 3.11.2010. Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset 8.11.2010 ja 9.12.2010. Suomen Museoliiton Museokauppaseminaari. Kansallismuseo, Helsinki 19.11.2010. Liukkonen, Taru Luetteloinnin tiedotuspäivä, Kansallinen luetteloinnin ohjausryhmä. Helsinki 25.3.2010. Erikoiskirjastojen neuvoston kevätkokous. SKS, Helsinki 31.3.2010. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokous. Riihimäki 21.4.2010. Museon imagotutkimuksen markkinointipalaveri. AMK, Hyvinkää 23.4.2010. Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 7.5.2010. Photoshop-koulutus. Hyria, Hyvinkää 18.5. ja 25.5.2010. Laajennettu valiokuntaforum. Järj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. Rii- himäki 9.9.2010. Marc21-koulutus PrettyLib-kirjastoille. Kansalliskirjasto, Helsinki 9.11.2010. Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 11.11.2010. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous. Eduskunnan kirjasto, Helsinki 22.11.2010. Sisällönkuvailupäivä. Kansalliskirjasto, Helsinki 26.11.2010. Peltonen, Jukka Suomen Metsästäjäliitto, Metsästyskulttuuritoimikunta, varapuheenjohtaja, 12 kokousta. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaari. Helsinki 25.1.2010. TAKO Pooli1:n kokoukset. Riihimäki 21.4.2010, Espoo 7.9.2010, Helsinki 1.11.2010. Nykydokumentoinnin koulutuspäivä museoammattilaisille. Helsinki 1.11.2010. Uotila-Laine, Anne Kulttuurista hyvinvointia - Riihimäen seudun kulttuuritoimijoiden tapaami- nen. Riihimäki 15.4.2010. EK:n paikallisen sopimisen alueseminaari. Lahti 20.4.2010. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokous. Riihimäki 21.4.2010. Museon imagotutkimuksen markkinointipalaveri. AMK, Hyvinkää 23.4.2010. Laajennettu valiokuntaforum. Järj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. Rii- himäki 9.9.2010. Nykydokumentoinnin koulutuspäivä museoammattilaisille. Helsinki • • • 18 1.11.2010. Museon talouspäivä. Helsinki 3.11.2010. Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 11.11.2010. Riihilatu ry:n 40-vuotisjuhla. Upseerikerho, Riihimäki 20.11.2010. Kulttuurista hyvinvointia pilottijakson palautekeskustelu. Metsästysmuseo 23.11.2010. Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset n. 1 x kk sekä osallistuminen useisiin kaupungin kulttuurilaitosten muihin teematyöryhmiin vuoden aikana. Vierailut Museon henkilökunta vieraili Norjan Metsämuseossa Elverumissa ja Oslossa 3. - 5.5.2010. Suomen Metsästäjäliiton Metsästyskulttuuritoimikunta neuvottelemassa liiton 90-vuotisnäyttelystä. Kuvassa vasemmalta oikealle: toimikunnan puheenjohtaja Eino Kymäläinen, sihteeri Pekka Allonen, jäsen Juha K. Kairikko ja varapuheenjohtaja Jukka Peltonen. Norjan Metsämuseon intendentti Bjørn Bækkelund (kesk.), näyttelyarkkitehti Elisabet Løvold ja museonjohtaja Stig Hoseth (oik.) esittelivät uudistuvaa perusnäyttelyä Metsästysmuseon henkilökunnalle. • • • 19 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Metsästysmuseon keskeinen tavoite on toiminnallaan edistää metsästyksen kulttuuriperinnön tunnettavuutta ja saavutettavuutta. Museon luetteloidut kokoelmat ovat jo melko kattavasti tutkittavissa internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa: www.kantapuu.fi. Lisäksi Metsästysmuseon kokoelmat ovat vuoden ajan olleet löydettävissä Suomen museoiden yhteisestä hakuportaalista Museot Online. Lisäksi Suomen Metsästysmuseo osana Kantapuu-konsortiota on ollut pilotoimassa asiakasliittymää Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK). Tulevaisuudessa valmis järjestelmä vastaa käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittää muistiorganisaatioiden toimintatapoja. KDK:n asiakasliittymä valmistuu 2011. Jatkossa Suomen Metsästysmuseon kokoelmat ovat löydettävissä kolmen eri järjestelmän kautta. Yhtenäinen luettelointikäytäntö, yhteisesti sovitut ja noudatetut toimintatavat ja käsitteet ovat osa museoalan ammatillisia normeja. Tähän asti tieto on ollut löydettävissä hakujärjestelmällä, jonka avulla museon henkilökunta on hakuja tehnyt. Kokoelmatietojen hallinnan ja -tallennuksen siirryttyä yhä laajemmassa määrin digitaaliseen muotoon erilaisiin tietokantoihin ja -järjestelmiin, objekteista tallennettavan tiedon rakenteellinen yhdenmukaisuus on muodostumassa entistä tärkeämmäksi. Tallennetun tiedon käytettävyys ja sen löydettävyys paranevat, mitä vähemmän tieto hajaantuu erilaisten kirjaamismuotojen, käytettyjen asiasanojen erilaisuuden tai paikallisten käytäntöjen seurauksena. Kokoelmatietoja on myös ryhdytty yhä enemmän avaamaan museoiden ulkopuolisille käyttäjille erilaisissa kokoelmaselainpalveluissa internetissä, joten tarve tuottaa käyttökelpoista tietoa aiempaa laajemmalle yleisölle kasvaa entisestään. Kokoelmaselainten ja -tietokantojen sisältämän tiedon laadun ja käytettävyyden mittarina on tiedon löytyminen. Pääosassa ovat termit, eli luetteloinnissa kuvailuun valitut käsitteet ja asiasanat. Esinekokoelmat Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi museolle erillisavusta esinekokoelmien valokuvaukseen. Tämän ns. Myytti-avustuksen turvin projektitutkija Sirpa Heinonen valokuvasi esineitä ja täydensi esinetietoja Kantapuu-tietokantaan neljän kuukauden ajan. Hän otti kuvia museon vanhimmista aseista yliopistoharjoittelija Heta Lähdesmäen kanssa. Kuvaustyötä helpotti se, että museo teetti Sampsa Salolla metallitelineen, johon aseet sai pystyyn kuvausta varten. Lisäksi projektissa valokuvattiin museon pyyntiraudat, joista osa laitettiin esille Punaturkin jäljillä -näyttelyyn ja loput siirrettiin museon uuteen varastoon. Valokuvauksen tuloksena Kantapuuhun liitettiin 293 aseen ja 150 pyyntiraudan kuvat. • • • 20 Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyyn liittyen projektissa otettiin kuvia liiton mitaleista ja mainosesineistä. Toiseen juhlavuoteen liittyen valokuvattiin Heikki Ahon kalastusvälineistö, jonka Heikin tytär Nina Rewell on lahjoittanut museolle. Heikki Ahon isän, kirjailija Juhani Ahon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Muita suuria kuvattuja esine-eriä olivat haulikonpatruunapakkaukset sekä Eero Gladin palkintopokaalit. Projektin aikana otettiin 1 550 esinekuvaa, jotka liitettiin Kantapuun kokoelmatietoihin ja samalla tarkastettiin luettelointitietoja. Museon kaikista esinekokoelmista oli vuoden 2010 loppuun mennessä kuvattu noin 30 %. Vuonna 2010 Metsästysmuseon esinekartunta jatkui suunnilleen edellisvuosien tahtiin. Vastaanotetuksi kirjattiin 41 esine-erää, jotka sisälsivät yhteensä lähes 220 esinettä. Kaikki uudet esineet luetteloitiin vuoden aikana Kantapuu-tietokantaan, missä oli vuoden lopussa noin 12 500 esinetietuetta. Uusien esineiden luetteloinnin lisäksi jatkettiin Kantapuussa olevien vanhojen esinetietueiden täydennystä ja korjaamista. Lukumääräisesti suurin lahjoituserä oli Pekka Rantakarilta saatu noin 90 esineen kalastusvälinekokoelma, joka sisälsi mm. pilkkivapoja sekä useita erilaisia pilkkimalleja alkuperäisissä myyntipakkauksissaan. Museon ennestäänkin mittavat trofeekokoelmat kasvoivat 14:llä metsästysmuistolla, joiden joukossa oli mm. hyppyantilooppi-, pikkuruokoantilooppi-, hanka-antilooppi-, liki-antilooppi-, vapiti- ja keihäsantilooppi-trofeet. Mielenkiintoinen kalastusvälinelahjoitus sisälsi mm. useita erilaisia Kuningaspilkki-malleja sekä Suinulassa toimineen Öistämön uistintehtaan pilkkimalleja alkuperäisissä myyntipahveissaan. • • • 21 Kiristynyt aselupapolitiikka näkyi vuoden aikana lisääntyneinä aselahjoitustarjouksina. Läheskään kaikkia tarjottuja aseita ei kuitenkaan voitu ottaa vastaan, koska museon asekokoelmat kattavat jo varsin hyvin tavallisimmat Suomessa käytetyt metsästysaseet. Kokoelmiin kelpuutettiin kuitenkin kaksikymmentä metsästysasetta, joista mielenkiintoisimmat olivat upea Franz Roman Schmidin vuonna 1974 valmistama kaksoisluodikko (lahj. Pentti Piisi) sekä Ernst Steigleder -tarkkuuskivääri 1920-luvulta (lahj. Eero Laitinen). Kotimaisten aseiden kokoelmaa täydensi mm. Mauri Niinistön lahjoittama Tampereen Asepajan Tarkka II -pienoiskivääri vuodelta 1936. Museon taidekokoelmaa kartuttivat mm. Jalmari Ruokokosken Lappi-aiheinen etsaus, Michael Schilkinin Karhu-reliefi sekä Erik Bruunin lehtokurppaa esittävä grafiikanlehti. Museon kokoelmat eivät täydenny ainoastaan lahjoituksin, vaan myös ostoin. Kuvassa uusia houkutusvälineitä. Erätaidekokoelmaan ostettiin keraamikko ja kuvanveistäjä Michael Schilkinin (1900–1962) suunnittelema valurautareliefi ”Karhu”, joka oli Högforsin tehtaan muistoesine kansainvälisessä valimokongressissa Tukholmassa vuonna 1957. Metsästysseuramerkkikokoelmaan tuli 11 uutta merkkiä Jahtilehden keruutoiminnan tuloksena. Kokoelmassa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 1 719 merkkiä. Museon erävaatekokoelmat siirtyivät kertaheitolla 2000-luvulle hankinnalla, johon sisältyi täydellinen modernin metsästäjän vaatekerta alus- ja väliasuista ja gore-tex -kengistä hengittävään ja vedenpitävään päällysvaatetukseen. Vanhempaa vaatesuunnittelua edustivat kokoelmiin saadut piisamiturkki ja poronnahkajalkineet eli nutukkaat. Vuoden aikana Metsästysmuseon henkilökunta on vastannut kymmeniin asiakkailta tulleisiin metsästys- ja kalastusesineistöä sekä erähistoriaa koskeviin tiedusteluihin. Eniten kysymyksiä on tullut aseista. Pienimuotoinen tiedonhaku on ollut maksutonta asiakaspalvelua. Edellisvuosien tapaan museon esineitä on lainattu muille museoille näyttelykäyttöön sekä lisäksi kuvaus-, markkinointi- ja koulutuskäyttöön. Metsästysmuseon esineistöä on käytetty mm. Tampereen museokeskus Vapriikin Karhun vuosi -näyttelyssä, Mäntän Serlachius-museoiden Metsästäjät-näyttelyssä sekä Rare Exports -menestyselokuvan kuvauksissa. Lyhytaikaiset lainat: Vapriikki, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmä, KFX Finland Oy, Kulttuuripalvelu Kaiku Oy, Solar Films Oy, Daniela Talvitie, Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Jana Vyborna-Turunen, Lounais-Espoon Metsästysseura, Serlachius-museot ja Turun museokeskus. Pitkäaikaiset lainat: Oy Eräkontti Ab, Jykes Kiinteistöt Oy, Kalastusmuseoyhdistys ry./Päijänne-talo, Metsähallitus/luontokeskus Kellokas, • • • 22 Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Saamelaismuseo Siida, Järvenpään museopalvelut, Matti Virtanen, Riihimäen kaupunginkirjasto ja Vantaan kaupunginmuseo. Kirjasto Kirjaston kokoelmien konversio PrettyLibistä Kantapuu-tietokantaan toteutettiin syyskuussa 2010. Luettelointitietojen manuaalista tarkastamista ja täydentämistä Kantapuuhun jatketaan vuonna 2011, koska kaikkea dataa ei teknisistä syistä johtuen voitu siirtää uuteen järjestelmään. Luettelointitiedoista noin 10 % oli käyty läpi vuoden 2010 loppuun mennessä. Metsästyskirjasto oli mukana Erikoiskirjastojen neuvoston toiminnassa ja osallistui neuvoston kevät- ja syyskokouksiin. Kirjastonhoitaja osallistui myös Kansalliskirjaston järjestämiin kokoelmatyötä käsitteleviin seminaareihin vuoden aikana. Metsästyskirjasto haki apurahaa Suomen Kirjastosäätiön syyskierroksella. Apurahaa myönnettiin 3 000 euroa metsästyskulttuurin asiasanojen ontologiahankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopistoon kuuluvan Viikin kampuskirjaston kanssa vuonna 2011. Tiedonhakupyyntöjä tuli vuoden aikana 26 kpl. Asiakkaina oli tutkijoita, opiskelijoita, kustantajia ja mainostoimistoja, joita palveltiin paikan päällä kirjastossa, sähköpostitse ja puhelimitse. Tietoa pyydettiin mm. metsäpeurasta, vuoden 1962 metsästyslain valmistelusta, Axel Fredrik Londenista, hirven sydänrististä sekä suomalaisten metsästyslehtien historiasta. Museon omaa näyttelytoimintaa varten kirjastosta haettiin tietoa ketusta, houkutuspyynnistä ja Suomen Metsästäjäliitosta. Kaukopalvelukopioita ja -lainoja välitettiin kuten ennenkin. Kirjasto sai 25 lahjoituserää ja lisäksi julkaisuvaihtorenkaan kautta muiden museoiden julkaisuja. Kirjaston hankinnoissa ja toiminnassa on noudatettu museon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyjä periaatteita. Metsästysmuseon varaston muuton yhteydessä tehtiin lehtivaraston ylimääräisistä kappaleista poistoja kokoelmatyön periaatteiden mukaisesti. Professori Heikki A. Reenpään eräkirjaston kokoelmia luetteloitiin vuoden aikana. Suomen Metsästyskirjasto oli vuonna 2010 asiantuntijana Suomen Kennelliiton kirjaston ohjausryhmässä, joka suunnitteli Kennelliiton kirjaston perustamista, (ks. Asiantuntijapalvelut). Kirjaston kokoelmat ovat oman henkilökunnan ahkerassa tutkimuskäytössä. Sirpa Heinonen ja Heta Lähdesmäki etsimässä taustatietoja kokoelmien luettelointiin. • • • 23 Arkisto Museon arkistotyö vuonna 2010 alkoi Suomen Riistanhoito-Säätiön aineiston järjestämisellä. Arkiston laajuudeksi järjestettynä tuli 70 arkistoyksikköä, ja työ valmistui helmikuun loppuun mennessä. Arkistonhoitajan palkkauskuluista koko työn ajalta vastasi Riistanhoito-Säätiö. Maaliskuussa vuorossa oli uusi aineistotyyppi, museon henkilöarkistot. Huhtikuun loppuun mennessä kaikkiaan 37 henkilön arkistot oli järjestetty kokonaan ja toimittaja Pekka Moilasen laaja kokoelma käsikirjoitusten ja kirjeenvaihdon osalta. Järjestettyjen henkilöarkistojen laajuus oli tässä vaiheessa 112 arkistoyksikköä. Touko-elokuussa jatkettiin Suomen Metsästäjäliiton arkiston järjestämistä ja se saatiin lähes valmiiksi. Myös metsästysseurojen arkistojen järjestämistä jatkettiin, ja vuoden kuluessa järjestettiin 18 seuran arkistot. Arkisto karttui vuoden 2010 kuluessa 11 luovutuksella, missä on selvää kasvua verrattuna vuoden 2009 kuuteen luovutukseen. Museon exlibriskokoelmassa oli vuoden lopussa 937 erä- tai luontoaiheista kirjanomistajamerkkiä. Lahjoituksina vuoden aikana saatiin 35 uutta exlibristä. Merkittävin luovutus oli Keski-Suomen riistanhoitopiirin lahjoittamat 52 kelanauhaa vuonna 1972 järjestetystä Erätietoutta Keski-Suomesta -perinnekeruusta. Haastattelut suoritti Pentti Laurio eri puolilla Keski-Suomea kesän ja syksyn kuluessa. Hän haastatteli kaikkiaan 56 metsästäjää. Hankkeen ideoi aikoinaan piirin riistapäällikkö Heikki-Paavali Salonen (1931–2009). Osa nauhoista oli kopioitu c-kaseteille vuonna 1995, ja ne saatiin myös museolle. Nauhat sisältävät arvokasta muistitietoa ja metsästykseen liittyvää perinnettä, sillä haastateltavista informanteista vanhimmat olivat syntyneet 1890-luvun alussa. Kokonaisuutena haastattelut antoivat arvokasta tietoa mm. Keski-Suomen metsästysoloista 1800-luvun lopulta alkaen, riistakannoista, salametsästyksestä ja metsästystaioista. • • • 24 Vuoden aikana digitoitiinkin jo c-kaseteille siirrettyjen 46 informantin haastattelut. Osasta tehtiin myös yksityiskohtainen sisällysluettelo. Äänitteiden määrä arkistossa kasvoi myös aloitetun Metsästyksen muistitieto -keruun myötä, (ks. Keruuprojektit). Äänitteet talletetaan jatkossakin museon palvelimelle, joten äänitearkiston koko kasvaa tasaisesti. Arkistoluetteloiden siirtoa Kantapuu-tietokantaan jatkettiin edelleen metsästysseurojen osalta. Kantapuuhun siirrettiin myös Suomen Riistanhoito-Säätiön arkiston luettelo. Kuluvana vuonna luetteloitiin 569 exlibristä Kantapuuhun korkeakouluharjoittelijoiden Eerika Ruoskasen sekä Heta Lähdesmäen toimesta. Vuoden lopussa Kantapuussa oli selattavissa kaikkiaan 603 exlibristä. Henkilöarkistojen luetteloita ei voida siirtää Kantapuuhun Henkilötietolain säätämän tietosuojan johdosta. Muistiorganisaatiot, museot ja arkistot, ovat joutuneet viime vuosina osallistumaan yhteiskunnassa käytävään keskusteluun tietosuojasta, tiedon julkisuudesta ja muistiorganisaatioiden vastuusta. Arkistojen osalta tämä merkitsee tarkkaa harkintaa siirrettäessä aineistoja verkkoon. Elokuulta toimintavuoden loppuun arkistonhoitaja oli kiinnitettynä vuonna 2011 avattavan Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyn valmisteluun. Arkistonhoitaja toimi myös vuonna 2010 Suomen Metsästäjäliiton metsästyskulttuuritoimikunnan sihteerinä, kokouksia oli keskimäärin kerran kuukaudessa. Kuluneena vuonna arkiston käytetyin kokoelma olikin Suomen Metsästäjäliiton arkisto. Asiakaspalvelua suoritettiin perinteisenä asiakkaiden palveluna museolla sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi valmistettiin museon arkistosta 4-sivuinen esite. Kuva-arkisto Kantapuu-kuvaohjelmassa oli toimintavuoden päättyessä tallennettuina yhteensä 10 674 kuvaa. Koko Kantapuu-konsortion kuvatietokantaan tehtiin vuoden 2010 aikana noin 70 000 hakua. Laskua edellisvuoteen verrattuna on noin 25 %. Hakujen määrän vähenemisen takana on koko Suomen museokenttää palveleva Museot Online -järjestelmä. Metsästysmuseon kuvia onkin tiedusteltu sieltä käsin yhä enemmän. Museon arkistosta siirrettiin mm. Suomen Metsästäjäliiton, Suomen Riistanhoito-Säätiön sekä professori C. A. Borgströmin valokuvia kuva-arkiston kokoelmiin. Toimintavuonna valokuva-arkistoon saatiin lahjoituksina 15 kirjattua kokonaisuutta, yhteensä 1 351 kuvaa. Kaksi merkittävintä lahjoitusta olivat ammattilaisvalokuvaaja Rismo Virpimaan 272 kuvan lahjoituserä sekä Pentti Similän Sakon konepajakoulun historiaa dokumentoivat 124 valokuvaa. Henkilökunta dokumentoi omaa toimintaa valokuvaamalla näyttelyiden avajaisia ja tapahtumia. • • • 25 Sakon konepajakoulun entinen opettaja Pentti Similä lahjoitti Metsästysmuseolle kokoamansa konepajakoulun muistokansion. Aineisto sisältää arvokasta dokumentaatiota koulun historiasta. Pekka Allonen vastaanottaa kansiota Metsästysmuseon Sako-salissa. Sakon konepajakoulu aloitti toimintansa vuonna 1963. Kuvassa työnopettaja Pentti Lehtinen ja oppisopimusluokan oppilaat testaavat uusia sorveja. Kuva Erkki Vaalle 1964. Valokuvaaja Rismo Virpimaan taidokas sommitelma on kuvattu Ivalossa vuonna 2005. • • • 26 Kantapuu-ohjelma on käyttäjäystävällinen, koska palvelu on saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Kantapuun kautta museokokoelman valokuvat ovat selattavissa ja tilattavissa internetissä. Asiakkaat voivat vuorovaikutteisesti antaa palautetta ja täydentää kuvien luettelointitietoja. Vuoden 2010 lopussa oli kuva-arkistossa n. 102 000 valokuvaa. Vuoden aikana Metsästysmuseon henkilökunta vastasi kymmeniin asiakkailta tulleisiin kuvatilauksiin. Eniten tiedusteluja tuli erähistoria-aiheisista valokuvista, joita tilattiin mm. mainoksiin ja oppikirjoihin. Yksityishenkilöitä, yhteisöjä sekä tiedotusvälineitä palveltiin edellisvuosien tapaan. Metsästysmuseo käytti kuva-arkiston kokoelmia tuottaessaan vaihtuvia näyttelyitä. NÄYTTELYT Avoinnaolo ja asiakkaat Museo on ollut avoinna yleisölle: 2.1. - 30.4. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17 2.5. - 30.8. ti-su klo 10 - 18 1.9. - 31.12. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17 Suljettuna ollessa sopimuksen mukaan. Toimisto on ollut avoinna läpi vuoden arkipäivisin klo 8 - 15.45. Vuonna 2010 museossa kävi yhteensä 17 836 asiakasta. Suurimman kävijäryhmän muodostivat ns. ilmaisasiakkaat (12 723), joita ovat mm. näyttelyiden avajaisvieraat, Riihimäen kaupungin oppilaitosten oppilaat, alle kouluikäiset lapset sekä museon ilmaistapahtumien yleisö. Tapahtumista Talvikki ja Joulumyyjäiset kokosivat jälleen suurimman yleisömäärän, yhteenlaskettu kävijämäärä oli 3 093 henkeä. Uutena tapahtumana Pönttöpäivä keräsi 1739 kävijää Metsästysmuseolle. Kansainvälisenä museopäivänä toukokuun 18. päivänä oli museoon vapaa pääsy. Riihimäki-päivänä oli kaikkiin kaupungissa oleviin museoihin vapaa pääsy. Metsästysmuseossa vieraili 891 henkilöä. Riistanhoitomaksun suorittaneilla metsästäjillä on vapaa pääsy museoon esittämällä voimassa olevan metsästyskorttinsa tai Suomen Metsästäjäliiton jäsenkortin. Tätä mahdollisuutta käytti 390 metsästäjää vuoden aikana. • • • 27 • • • 28 Pääsylippujen hinnat olivat: aikuiset 5 €, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja opiskelijat 3,50 €, ryhmät (vähintään 20 henkeä) 3,50 €/hlö, lapset 2,50 €, koululuokat 2,50 €/oppilas. Käytössä oli myös 10 €:n perhelippu. Suomen lasimuseon ja Riihimäen Taidemuseon kanssa solmitun sopimuksen mukaan samana päivänä leimatulla lasi- tai taidemuseon lipulla pääsee puoleen hintaan Metsästysmuseoon ja Metsästysmuseon lippu oikeuttaa vastaavaan alennukseen lasi- ja taidemuseossa. Tätä mahdollisuutta käytti vuoden aikana yhteensä 683 henkilöä. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Hämeen Sanomien etukortin ja UPM-Vital jäsenkortin haltijat saivat alennusta museon pääsymaksusta. Perusnäyttely Suomen Metsästysmuseon perusnäyttely kertoo suomalaisen eränkäynnin historiasta ja nykypäivästä – metsästyksen muuttumisesta elinkeinosta yli 300 000 suomalaisen harrastukseksi. Sako-salissa on esillä suomalaisten aseiden kehitys kyläseppien pajatuotteista kansainvälisesti tunnetuiksi modernin teknologian huipputuotteiksi. Museossa on mittava ulkomaisten trofeiden kokoelma. Perusnäyttelyssä täydennettiin Jaakko Ojanperän salin trofeekokoelmaa kahdeksalla uudella metsästysmuistolla ja tehtiin pieniä lisäyksiä salin näyttelyrakenteisiin. Muilta osin perusnäyttely säilyi entisellään – laajemman uudistustyön aloitusajankohta riippuu edelleen museorakennuksen korjaustöiden aikataulusta. Vaihtuvat näyttelyt - 10.1. lkka Qvick. Erätunnelmia. 14.1. - 28.2. Metsän synty, erä ja elo. Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa. 4.3. - 16.5. Hirvi vai vene. Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta. 20.5. - Riihimäki lintukoto 50 vuotta. Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun tilateos linnun- pöntöistä. 27.5. - 15.8. 27.5. - 31.8. 27.5. - 31.8. Kohtauksia metsässä. Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely. Kaaveita. Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely. Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut puukot. • • • 29 27.5. - 26.9. Eräkuvapuisto. Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista. 27.5. - 10.10. Luonnon voima. Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä. 28.7. - 15.8. Vuoden Luontokuvat 2009. 29.10. - Punaturkin jäljillä. Kettumaista historiaa ja Juha Mälkösen kettukuvia. Jouluikkuna toteutettiin museon oman henkilökunnan voimin ja se oli esillä 24.11.2010 - 3.1.2011. Metsän synty, erä ja elo. Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa. Metsästysmuseon näyttelyvuosi käynnistyi venäläisen graafikko Juri Ljukshinin näyttelyllä Metsän synty, erä ja elo. Kalevalan henkilöhahmot ja aiheet ovat jo yli 20 vuoden ajan innoittaneet Ljukshinia luomaan omaperäistä kalevalaista kuvamaailmaa. Näyttelyn työt olivat käsinväritettyjä grafiikanvedoksia, pääasiassa exlibris-kirjanomistajamerkkejä. Näyttelyn yhteyteen koottiin myös valikoima Kalevala-aiheista tutkimuskirjallisuutta sekä Kalevala-kuvituksia. Näyttelyn Metsästysmuseolle kokosivat exlibrisharrastajat Pekka Salminen ja Pekka Heikkilä Metsämiesten säätiön tuella. Näyttelyllä juhlistettiin Kalevalan 175-vuotisjuhlavuotta. Lausuntataiteilija Anja Jaakkola esitti Kalevalasta Maailman synty -runon Ljukshinin näyttelyn avajaisissa. • • • 30 Hirvi vai vene? Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta. Kivikautisten esi-isiemme kuva- ja uskomusmaailmaan oli mahdollisuus tutustua kevään ajan laajassa näyttelyssä, joka esitteli kolmisenkymmentä Suomesta löydettyä kalliomaalauspaikkaa. Kalliomaalausten viehätys nykyihmiselle piilee siinä, että jokainen voi esittää niistä omia tulkintojaan, mutta lopullista selitystä niiden merkityksestä muinaisille ihmisille ei varmaankaan koskaan saada. Kuvien tulkintaa vaikeuttaa usein myös niiden katkelmallisuus ja värien haalistuminen – aina ei voi varmasti sanoa onko kuvassa esimerkiksi hirvensarviaihe vai vene. Riihimäki lintukoto 50 vuotta. Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun tilateos linnunpöntöistä. Lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat maalasivat ja tuunasivat linnunpönttöjä, jotka he luovuttivat 50 vuotta täyttäneelle kotikaupungilleen. Värikkäät linnunpöntöt ilahduttavat museovieraita puistossa vielä pitkään. Kohtauksia metsässä. Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely. Metsähallituksen tuottama kiertonäyttely esitteli nimensä mukaisesti valittuja kohtauksia Metsähallituksen pitkän taipaleen varrelta. Teatterimaisissa kohtauksissa pienoisnäyttämöillä keskustelivat kruununmetsien hoidosta niin herrat kuin jätkätkin. Kuvataidekoulun opettaja Ulla Bomanson-Ikonen ja värikkäät linnunpöntöt. Kuvanveiston opettaja Arja Vilppo Kaaveita-näyttelyn lehdistötilaisuudessa. • • • 31 Puukkoseuran miehet Risto Mikkonen ja Teuvo Sorvari kokosivat puukkonäyttelyn. Timo Syrjäsen valokuvat pääsivät oikeuksiinsa museon vehreässä puistossa. Kaaveita. Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely. Riihimäen kansalaisopiston veistoryhmän näyttelyn pääosassa olivat kaaveet eli houkutuslinnut. Veistosmateriaaleina oppilaat käyttivät kivitavarasavea, betonia, puuta, polyuretaania tai lasia, ja suurin osa töistä toteutettiin ns. dekoratiivisena. Aiheina olivat muun muassa allihaahka, heinäsorsa, kuikka sekä telkkä. Kuvanveistoryhmä käytti malleina Metsästysmuseon täytettyjä lintuja. Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut puukot. Nyt jo kolmannen kerran saatiin Metsästysmuseolla ihailla SM-kilpailun palkittuja puukkoja, kun Suomen Puukkoseura ry. toi näytteille Fiskarsin puukkopäivien satoa. Eräkuvapuisto. Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista. Museokuvaajana pitkän uran tehnyt Timo Syrjänen on kulkenut metsästäjien matkassa Lopelta Enontekiölle tallentaen kamerallaan suomalaisia metsästysmuotoja. Tämän projektin parhaat kuvat olivat kesän ajan esillä Metsästysmuseon puistossa. Luonnon voima. Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä. Professori Erik Bruunin kynän jäljen tuntevat varmasti kaikki suomalaiset. Tuottelias graafikko on luonut uransa aikana valtavan määrän käyttötaidetta, kuten julisteita, liikemerkkejä, postimerkkejä, setelisuunnitelmia jne. Monista Bruunin töistä, kuten esimerkiksi norppa-julisteesta, on muodostunut suorastaan suomalaisuuden ikoneita. Näyttely tarjosi laajan läpileikkauksen tämän luonnosta voimansa ja ideansa ammentavan • • • 32 Ketunpoikien iloista leikkiä luontokuvaaja Juha Mälkösen näyttelyssä. taiteilijan tuotannosta. Näyttelyn kuraattorina toimi FM Pekka Virtanen. Graafikko Erik Bruun piti työpajan käyttögrafiikasta Metsästysmuseossa 26.8. Kurssille oli enemmän halukkaita kuin mukaan pystyttiin ottamaan. Ainutlaatuisessa tapahtumassa Bruun luennoi käyttögrafiikan suunnittelusta ja taiteensa innoituksista. Iltapäivän työpajassa osallistujat suunnittelivat Bruunin opastuksella grafiikkaa, ja tekivät oman exlibriksen tai mainoksen teemalla ”istuta puu”. Vuoden Luontokuvat 2009. Luontokuvien parhaimmistosta koottu näyttely Vuoden Luontokuvat oli Metsästysmuseolla esillä perinteisesti loppukesästä. Vuonna 2009 Suomen Luonnonvalokuvaajien järjestämä Vuoden Luontokuva -kilpailu oli järjestyksessä jo 29. Vuoden 2009 luontokuvaksi valittiin Kari Leon kuva Metsän emäntä, jossa kuukkeli on juuri laskeutumassa eräretkeilijän kahvitulille. Punaturkin jäljillä. Kettumaista historiaa ja Juha Mälkösen kettukuvia. Vuodelle 2011 jatkuvassa näyttelyssä kuljetaan punaturkin jäljillä historiasta nykypäivään ja esitellään viekas ja pitkähäntäinen Mikko Repolainen perin pohjin. Miten arvostetusta, arasta erämaiden turkiseläimestä tulikaan citykettu ja riistanhoitajien vahinkoeläin? Kettumaisesta elämästä kertoo myös näyttelyn olennaisen osan muodostava luontokuvaaja Juha Mälkösen valokuvanäyttely. Näyttely kertoo pääasiassa Riihimäellä Sammaliston suolla asustaneen kettuperheen elämästä. • • • 33 Kiertonäyttelyt Metsästysmuseolla oli vuoden aikana lainattavissa 11 itse tuotettua kiertonäyttelyä. Näistä neljä näyttelyä oli vuoden aikana lainassa. Metsähallituksen kanssa oli vilkasta näyttelyjen vaihtoa. Näyttelyjä lainattiin puolin ja toisin. Optaakareita ja kaatoryyppyjä -näyttely sekä Ilveksen jäljillä -näyttely kiersivät Metsähallituksen luontokeskuksissa kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Keskimääräinen kävijämäärä Metsähallituksen luontopisteissä on noin 2 000 asiakasta kuukaudessa. Suomen Metsästäjäliitto puolestaan lainasi Salojen majava -näyttelyä kuusi kuukautta vuonna 2010. Verkkonäyttelyt Museovirasto myönsi 9 000 euron avustuksen Kaaveita ja bulvaaneja -multimedian tuottamiseen vuonna 2010. Verkkonäyttely esittelee niitä monenlaisia keinoja, joita pyyntimiehet ovat käyttäneet houkutellakseen riistaa ampumaetäisyydelle tai ansoihin. Osa esiteltävistä houkutuspyynnin muodoista on nykyisin jo historiaa, osa taas edelleen sallittuja ja metsästäjien aktiivisesti käyttämiä pyyntikeinoja. Verkkonäyttelyssä esitellään monipuolisesti myös kotimainen riistalajisto. Multimedian toteuttaa Mixtum Media Oy Helsingistä ja taustatyöstä vastaa Metsästysmuseo. Projektin käsikirjoitusta varten palkattiin hum.kand. Jouni Partanen. Videomateriaalista vastaa Videosara Viitasaarelta. Verkkonäyttely valmistuu keväällä 2011, ja siihen voi tutustua museon kotisivujen kautta. Jatkossa sen on tarkoitus olla esillä uudessa perusnäyttelyssä. TUTKIMUS Museon kokoelmayksikössä tehdään säännöllisesti tutkimustyötä omien aineistojen luettelointiin ja näyttelyiden käsikirjoitustyöhön liittyen. Vuonna 2010 on tutkimustyön tuloksia julkaistu eräalan lehdissä, mm. Jahdissa, sekä museon omassa tiedotuslehdessä. Henkilökunnan suorittamaa tutkimustyötä on myös metsästykseen ja erähistoriaan liittyvä ulkopuolisten tutkijoiden avustaminen. Usein nämä tilanteet ovat vuorovaikutteisia ja museo saa eri alojen asiantuntijoilta arvokasta tietoa. Keruuprojektit Keruuprojektit ovat Metsästysmuseon uusi toimintamuoto, jolla suunnitelmallisesti kerätään metsästysperinteen muistitietoa tutkimus- ja julkaisukäyttöön. Syyskuussa aloitettiin • • • 34 keruutoiminta haastattelemalla metsästäjiä sekä metsästyksen parissa toimineita vaikuttajia. Muistitiedon keruu nimettiin Metsästyksen muistitiedoksi, ja siitä tulee pysyvä osa museon toimintaa. Ensimmäisenä haastateltiin eräneuvos Juha K. Kairikkoa. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa haastatteluja sekä museolla että metsästäjien kotiseudulla. Lokakuussa käynnistettiin Muuttuva metsästys -metsästysperinteen kilpakeruun suunnittelu. Hankkeesta informoitiin myös Suomen Metsästäjäliittoa ja vuonna 2011 toimintansa aloittavaa Suomen riistakeskusta, joiden avulla kilpakeruusta tiedotetaan metsästäjille. Keruun suunnitteluun osallistui myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkko. Kansanrunousarkisto on keruussa museon yhteistyökumppani ja lähettää keruukehotuksen vastaajaverkostolleen. Museo toteuttaa keruun kesä - joulukuussa 2011. Vuoden 2010 puolella päätettiin keruun sisällöstä: Muuttuva metsästys on muistitiedon kilpakeruu, jossa kerätään tietoa metsästyksessä tapahtuneista muutoksista 1960-luvulta tähän päivään. Suuri paino annetaan teknisessä välineistössä tapahtuneiden muutoksien vaikutuksille jahtitapahtumaan ja metsästyskulttuuriin. Metsästysmuseo on mukana vuonna 2010 käynnistyneessä valtakunnallisessa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeessa. Hankkeen pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada aikaan kattavasti suomalaista elämää 2000-luvulla esittelevä ns. Suomi-kokoelma, joka muodostuisi eri TAKO-museoiden kokoelmiin talletetuista esine- ja arkistoaineistoista sekä kuva- ja äänitallenteista. Projektin myötä kertynyt aineisto tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkimus-, julkaisu- ja näyttelytoimintaan, ja tulevaisuuden visiossa kaikkien ulottuvilla verkossa oleva Suomi-kokoelma antaisi hyvän läpileikkauksen elämästä Suomessa 2000-luvun alussa. TAKO-hankkeessa mukana olevat museot ovat ryhmittyneet seitsemään yhteiskunnan eri osa-alueita tarkastelevaan pooliin. Metsästysmuseo on mukana Ihminen ja luonto -poolissa. Poolijako sekä poolien sisällä sovittava työnjako mahdollistaa sen, että kaikki museot eivät kerää samoja aineistoja. Ihminen ja luonto -poolin toimesta käynnistetään vuonna 2011 teknistyvän luontosuhteen tallennushanke Varustautuneena luontoon, jossa Metsästysmuseon kiinnostuksen kohteena ovat metsästyksen tekniset apuvälineet ja niiden yleistymisen vaikutus suomalaisiin metsästyskäytänteisiin. Julkaisutoiminta Metsästysmuseo on julkaissut vuodesta 1994 alkaen 1 - 4 kertaa vuodessa omaa tie- Metsästyksen muistitieto -keruu alkoi Suomen Metsästäjäliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtaja, eräneuvos Juha K. Kairikon (oik.) haastattelulla, jonka taltioi arkistonhoitaja Pekka Allonen. • • • 35 dotuslehteä, joka toimii linkkinä museon jäsenistöön, metsästäjiin, järjestöihin, muihin kulttuuritoimijoihin sekä sidosryhmiin. Käpälämäki-jäsenlehti tiedottaa Metsästysmuseon ajankohtaisista tapahtumista, näyttelyistä, palveluista ja muista museotyöhön liittyvistä asioista. Lehdessä julkaistaan museon oman henkilökunnan ja ulkopuolisten asiantuntijoiden artikkeleita. Lehden nimi oli vuoteen 1996 asti Passipaikka. Vuonna 1997 nimi muutettiin Käpälämäeksi, ja vuonna 2003 lehden taitossa siirryttiin uuteen pienempään formaattiin. Vuodesta 2006 Käpälämäki on ilmestynyt neliväripainoksena. Nykyiset painosmäärät ovat 1 200 - 1 500 kappaletta. Lehti on luettavissa myös museon kotisivuilla. Vuonna 2010 lehti ilmestyi kevään kaksoisnumerona, joka oli 41. julkaistu tiedotuslehti. ASIANTUNTIJAPALVELUT Museossa työskentelee erikoisasiantuntijoita, joiden ammattitaitoa voidaan sopimuksen mukaisesti hyödyntää museon omassa varainhankinnassa. Tätä kautta saatu tuotto käytetään museon oman toiminnan kehittämiseen. Arkisto järjesti Suomen Riistanhoito-Säätiön kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti heidän museolla olevan arkistoaineistonsa. Työn ajalta arkistonhoitajan palkkakuluista vastasi Suomen Riistanhoito-Säätiö. Suomen Metsästäjäliiton kanssa tehtiin palvelusopimus Eräpolun varrelta. Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta -näyttelyn käsikirjoituksen laatimisesta ajalle 1.9. -31.12.2010. Palvelusopimuksen mukaisesti arkistonhoitaja Pekka Allonen laati näyttelyn käsikirjoituksen ja hoiti kuvavalinnat ja -hankinnat vuoden loppuun mennessä. Näyttely valmistuu kesäksi 2011. Opiskelija Outi Vuolle Kennelliiton kirjastossa. Suomen Metsästyskirjasto teki Suomen Kennelliiton kanssa määräaikaisen palvelusopimuksen heidän kirjastonsa järjestämisestä. Suomen Kennelliiton kirja-aineiston järjestämis- ja luettelointityö alkoi 1.12.2010 ja jatkuu 28.2.2011 saakka. Metsästysmuseo palkkasi tehtävään Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen opiskelija Outi Vuolteen suorittamaan opintoihinsa liittyvän yliopistoharjoittelun. Työn ohjaajana toimii museon kirjastonhoitaja Taru Liukkonen. • • • 36 PALVELUYKSIKKÖ Markkinointi ja tiedotus Metsästysmuseon viestinnän perustehtävänä on luoda ja edelleen vahvistaa myönteistä kuvaa ammatillisesti hoidettavasta erikoismuseosta. Tämän tehtävän hoitamista tehostettiin palkkaamalla museopalvelupäällikkö, jonka vastuualueina ovat tiedotus ja markkinointi, palveluyksikön esimiehenä toimiminen ja oppilaitosyhteistyöstä vastaaminen. Toimessa aloitti 1.6.2010 alkaen FM Ilja Koivisto. Museon markkinointia on siihen saakka hoidettu nimeämällä kullekin näyttelylle ja tapahtumalle oma markkinoinnista vastaava henkilö. Kesäkuusta lähtien tehtävä siirtyi museopalvelupäällikön vastuulle. Museon markkinoinnin kehittämiseksi Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään yksikön opiskelijat Jenni Hanninen, Eira Kinnunen ja Nina Lindroth toteuttivat syystalvella 2009 kyselytutkimuksen Metsästysmuseon imagosta. Kyselyn kohderyhminä olivat metsästäjät ja satunnaiset museokävijät. Tutkimuksen pohjalta opiskelijat laativat museolle alustavan markkinointisuunnitelman vuodelle 2010. Suunnitelmassa analysoitiin museon toimintaympäristö ja lähtökohdat sekä esitettiin mahdollisia strategioita mainonnan suuntaamiseksi. Suunnitelma ei sellaisenaan ollut tarpeeksi yksityiskohtainen suoraan käytettäväksi, mutta ehdotuksia ja imagotutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevien vuosien markkinointisuunnitelmien ja yksityiskohtaisten toimintaohjelmien tekemisessä. Imagotutkimuksesta selvisi, että vastaajat pitivät Suomen Metsästysmuseo -nimeä vanhanaikaisena ja vetovoimattomana. Markkinointisuunnitelmassa opiskelijat ehdottivat, että Metsästysmuseo kehittäisi vanhan nimen rinnalle uuden, lyhyen ja helposti lähestyttävän kutsumanimen. Metsästysmuseo järjesti kesällä 2010 nimikilpailun, jossa etsittiin ehdotuksia uudeksi apunimeksi. Nimikilpailusta tiedotettiin Metsästysmuseon kotisivuilla ja Käpälämäki-lehdessä. Sitä mainostettiin myös Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä sekä paikallislehdissä ja Radio Hämeessä. Kansainvälisten Erämessujen kävijät saattoivat jättää oman ehdotuksensa Metsästysmuseon osastolla. Määräaikaan 15.8. mennessä saapui 271 ehdotusta 219 eri henkilöltä. Suosituimmiksi ehdotuksiksi nousivat Otso ja Tapio, joita molempia oli ehdottanut seitsemän henkilöä. Kieppi, Metsola, Metsis ja Ukkometso saivat myös paljon ääniä. Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:n hallitus valitsi pitkällisten keskustelujen jälkeen parhaaksi nimiehdotukseksi Otson. Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortteja museon myymälään. Museon hallitus kokoontuu keväällä 2011 tekemään lopullisen nimivalinnan. Opiskelijoiden laatimassa markkinointisuunnitelmassa ehdotettiin myös museon kotisivujen uudistamista. Ehdotushetkellä museo oli jo ryhtynyt uudistustöihin ja valinnut • • • 37 Imagotutkimuksesta selvisi muun muassa metsästäjien näkemys museon kiinnostavuudesta sekä vertailuryhmänä käytettyjen muiden asiakkaiden mielipide museon asiantuntevuudesta. • • • 38 kotisivujen suunnittelijaksi graafikko Päivi Kekäläisen. Kotisivujen tekninen rakenne on valmis ja sisältöä sivuille ryhdytään tuottamaan vuoden 2011 alusta. Vanhat kotisivut ovat yhä käytössä, sillä uusien sivujen julkaisu odottaa päätöstä uudesta apunimestä. Museon nykyisiä kotisivuja päivitettiin noin kahden viikon välein. Vuoden 2010 aikana sivulle tehtiin 17 500 vierailua. Käpälämäki-lehti toimii museon omana tiedotuskanavana. Vuonna 2010 Käpälämäki ilmestyi kerran tuplanumerona. Lehden painosmäärä oli 1 200 kpl. Markkinointi- ja mainontayhteistyö Riihimäen kaupungin ja lähiseudun muiden kulttuuri- ja matkailutoimien kanssa tuotti jälleen vuoden alussa ilmestyneen Kulttuuriraide 2010 -esitteen, jossa esitellään Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kulttuuripalveluja ja tapahtumia. Esite oli jaossa Matkamessuilla Lopen osastolla, muuten kulttuurilaitokset vastasivat esitteen jakelusta. Suomen Metsästysmuseo, Riihimäen Taidemuseo ja Riihimäen teatteri solmivat toimintavuoden kattavan ryhmämatkojen markkinointisopimuksen Hämeen Matkailu Oy:n kanssa. Hämeen Matkailu sitoutui markkinoimaan sopimuksen tehneitä kulttuurikohteita ryhmämatkailijoille ja yritysryhmille. Metsästysmuseolle oli tarkoitus saada Hämeen Matkailun kautta vähintään 15 opastettua ryhmää. Hämeen Matkailu ei kyennyt suorittamaan kaikkia sopimukseen kirjattuja markkinointitoimenpiteitä, ja hyvityksenä tästä Metsästysmuseo saa sopimukselle ilmaista ja tehostettua jatkoa vuoden 2011 loppuun saakka. Vaihtuvista näyttelyistä ja tapahtumista painettiin esite, jota lähetettiin postitse muihin museoihin. Esitettä jaettiin kaikkiaan n. 3 000 kpl museon infopisteessä, Kansainvälisillä Erämessuilla ja muissa tapahtumissa. Vaihtuvia näyttelyjä markkinoitiin myös tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, julistein ja lehtimainoksin. Sähköinen tiedotuslista päivitettiin kesällä ja siinä on nyt yli 200 lehteä ja toimittajaa. Museon osoiterekisterissä on yhteensä noin 2 500 henkilö-, yhdistys- ja lehdistöosoitetta. Avajaiskutsukorttien keskimääräinen painosmäärä oli 800 - 1 000 kpl, näyttely- ja tapahtumajulisteita painettiin 50 - 100 kpl, paitsi Erik Bruunin näyttelyjulistetta, jota painettiin 600 kpl. Museon yleisesitettä on jaossa matkailuneuvontapisteissä, muissa museoissa ja kulttuurikohteissa sekä eri yhteistyötahoilla. Museon kirjastolla, arkistolla ja Kantapuu-kokoelmatietokannalla on omat esitteensä. Henkilökunta oli aktiivisesti yhteydessä sekä päivälehtien että alan lehtien toimitusten kanssa. Eräalan lehdissä julkaistiin henkilökunnan kirjoittamia artikkeleita vaihtuvista näyttelyistä ja museotoiminnasta. Yhteistyösopimusta Hämeen Sanomien etukortin haltijoiden kanssa jatkettiin. Samoin voimassa oli UPM Silvan jäsenkortin haltijoiden edut. Uutena yhteistyökumppanina aloitti Veikkaus Oy, jonka Veikkauskortilla on päässyt museoon ilmaiseksi keskiviikkoisin. Museon vuosikortteja oli edelleen myynnissä. Vuosikortti oikeutti haltijan ilmaiseen sisäänpääsyyn ostopäivästä vuoden ajan. Riihimäen kaupungissa toimivien oppilaitosten • • • 39 Lapset jonottavat ketunpesään. oppilaat pääsevät opettajansa johdolla ilmaiseksi tutustumaan museoon. Museon oma jäsenkampanja jatkui koko vuoden museon infossa ja erilaisissa tapahtumissa. Erik Bruunin näyttelyn ajaksi solmittiin yhteistyösopimus Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa. Näyttelyn ajan saivat kaikki S-etukortin omistajat pääsymaksusta euron alennuksen sekä mahdollisuuden ostaa näyttelyjulisteen puoleen hintaan. Edusta tiedotettiin Hämeenmaan Yhteishyvä-lehdessä. Punaturkin jäljillä -näyttelyä sponsoroi Fazer Makeiset Oy 158 kilogrammalla Fazer Pihlaja -karkkeja, joita jaettiin näyttelyn markkinointitempauksissa. Lisäksi makeisia oli jaossa itse näyttelyssä elämykselliseen ketunpesään piilotettuna aarteena. Kettukarkkeja myös myytiin museokaupassa. Punaturkin jäljillä -näyttelyn yhteydessä aloitettiin myös yhteistyö graafikko Jenni Lindforsin kanssa. Lindfors piirsi kettunäyttelyä varten viisi kettukarikatyyriä, joista painettiin tarrat museon ikkunoihin ja mainostaulut museon puistoalueen valopylväisiin. Lindfors suunnitteli myös seinäpiirroksen museon lastennurkkaukseen. Lastennurkan kuvat julkaistiin vuoden 2011 alussa. Asiakaspalvelu Museon infopisteen ja museomyymälän asiakaspalvelua hoiti Securitas Oy. Toimipisteessä työskenteli yksi vakituinen työntekijä ja kaksi viikonloppu- ja kesätyöntekijää. Kaikilla infopisteen työntekijöillä on vartijan koulutus. Museon infopisteestä löytyvän lomakkeen täyttämällä asiakkailla oli mahdollisuus antaa palautetta näyttelyistä ja museokaupan tarjonnasta. Palautteen avulla toimintaa kehitettiin yhdessä Securitas Oy:n kanssa. Museon • • • 40 tilat olivat mahdollisuuksien mukaan erilaisten tapahtumien järjestäjien käytettävissä. Asianmukaisten kokoustilojen puute on ollut esteenä laajamittaiselle kokouspalvelujen tarjoamiselle. Toimintavuoden aikana vuokrattiin museon kirjastotiloja pienille ryhmille kokouskäyttöön. Kauppalehden ja Sako Oy:n kanssa järjestettiin perinteinen metsästäjäkurssi museolla elokuun viimeisenä viikonvaihteena. Museokauppa Museokauppa on avoinna museon aukioloaikoina ja myös sopimuksen mukaan. Kesästä lähtien museokaupan tarjontaa on uudistettu ja alennusmyynnein poistettiin vanhempia tuotteita. Myyntituotteiden hankinnassa suosittiin suomalaista laadukasta käsityötä. Omaperäisellä tuotevalikoimalla erottaudutaan muiden erikoiskauppojen tarjonnasta. Asiakaskunta koostuu eri ikäryhmistä lapsista aikuisiin, joukossa on eränkäynnin harrastajia ja kulttuurin yleiskuluttajia. Suurin osa asiakkaista ei kuitenkaan ole metsästäjiä, joten varsinaisten metsästystuotteiden ja ampumatarvikkeiden tarjontaa on vähennetty ja painopistettä siirretty erä- ja luontohenkisiin matkamuistoihin. Matkamuistot voivat kuitenkin olla myös toimivia käyttöesineitä. Museokaupan myynnin kannalta parasta aikaa olivat kesäkuukaudet ja tapahtumapäivät, jolloin museoon oli vapaa pääsy. Museovieraat vastaanottaa receptionisti Ari Kirjavainen. Vuonna 2010 museokauppa tuotti kaksi omaa myyntituotetta. Toukokuussa painettiin Erik Bruunin näyttelyjulistetta 600 kpl. Julisteen myynti ei kuitenkaan ollut toivotunlaista ja näyttelyn lopussa julistetta jaettiin kävijöille sisäänpääsymaksun kylkiäisenä noin 400 kpl. Punaturkin jäljillä -näyttelyn yhteydessä graafikko Jenni Lindfors suunnitteli mu- Graafikko Jenni Lindfors esittelee suunnittelemiaan lastennurkkauksen piirroksia ja T-paitaa. • • • 41 seokauppaan Ketuttaako? -paidan, jota myydään museokaupassa sekä postimyyntinä museon kotisivujen kautta. Opastus Toimintavuonna 2010 Metsästysmuseossa yleisöopastuspalveluja käytti 28 ryhmää, joista 18 oli koululaisryhmiä (438 oppilasta). Kouluryhmät olivat pääasiassa Etelä-Hämeestä ja Uudeltamaalta. Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmät ovat aktiivisia museossa kävijöitä, varsinkin tapahtumapäivinä. Ilmaisia opastuksia tehtiin kolme ja englanninkielisiä opastuksia oli viisi. Toimintavuoden aikana museossa vieraili kanadalaisen metsästysmakasiiniohjelman ”Canada in the Rough” ja TV 2:n ”Kansallisaarre”-ohjelman kuvausryhmät. Museopedagogia Viime vuosina on opetus- ja kulttuuriministeriö nostanut esiin kulttuurin vaikutuksen ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Kulttuurilaitoksia on haluttu avata kohderyhmille, jotka eivät niissä normaalisti käy tai joiden kulttuurin kuluttamiselle on huomattavia esteitä. Suomen Metsästysmuseon tavoitteena on olla avoin kaikille ja kaikkien saavutettavissa. Tätä ajatusta seuraten Suomen Metsästysmuseo ja Riihimäen Taidemuseo toteuttivat yhteistyössä Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön psykiatrisen osaston kanssa Maiseman sielun metsästäjät -pilottihankkeen 5.10. - 23.11.2010. Hankkeen johtoajatuksena oli tuottaa taiteesta, kulttuurista ja luonnosta hyvinvointia ja siten tukea psykiatrisen osaston potilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Pilottijaksoon kerättiin kahdeksan hengen koeryhmä psykiatrisen osaston potilaista ja avokuntoutujista. Ohjelma suunniteltiin yhdessä ylilääkäri Yrjö Lähteenlahden ja osaston muun hoitohenkilökunnan kanssa. Ryhmä kokoontui kerran viikossa erilaisiin työpajoihin kuuden viikon ajan. Työpajoissa vuorottelivat luontoretket ja taidetyöpajat, joissa tutkittiin ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta taiteen keinoin. Jokaisella luontoretkellä kerättiin materiaalia seuraavassa taidetyöpajassa työstettäväksi. Työpajojen vetäjinä toimivat museosihteeri Tanja Pääskynen Riihimäen Taidemuseosta ja museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto Suomen Metsästysmuseosta. Kaikilla kokoontumiskerroilla mukana oli kaksi psykiatrisen osaston hoitajaa. Pilottiryhmältä kerätty palaute oli todella myönteistä ja rohkaisevaa. Sekä psykiatrisella osastolla että museossa toimintamalli todettiin erinomaiseksi. Toiminnan jatkaminen ja laajentaminen vaatii kuitenkin lisäresursseja. Pilotin toteuttajatahot ovat etsineet Riihimäeltä yhteistyökumppaneiksi jatkohankkeelle Riihimäen Teatterin, Riihimäen Nuorisoteatteri ry:n, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n ja Riihilatu ry:n. Toiminnalle haetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmasta vuonna 2011. Tavoittee- • • • 42 na on palkata toimintaa koordinoiva ja työpajoja vetävä työntekijä puoleksi vuodeksi. Eri-ikäisille koululaisille Metsästysmuseosta löytyy kirjallisia tehtäväpaketteja, joiden sisältö käsittää kysymyksiä eränkäynnin historiasta ja riistabiologiasta. Museo teki tiivistä yhteistyötä erityisesti viereisen Lasitehtaan koulun luontoluokan kanssa. Luokan oppilaat osallistuivat Talvikki-tapahtuman järjestelyihin helmikuussa ja syksyllä he istuttivat museon pihaan 1 000 sinililjan sipulia osana ympäristöopintojaan. Työpajatyyppisellä museopedagogisella toiminnalla voidaan tulevaisuudessa kasvattaa koululaisvierailujen määrää museossa. Tapahtumat 7.2. 27.3. 17. - 23.5. 18.5. 22.5. 12.9. 15.10. 27.11. 10.12. Talvikki. Koko perheen talviretkeilytapahtuma. Pönttöpäivä. Valtakunnallinen museoviikko. Kansainvälinen museopäivä. Museoiden yö. Riihimäki-päivä. Oravan päivä. Metsästysmuseon 20. vuosipäivä. Joulumyyjäiset. Satupäivä. • • • 43 Talvikki Metsästysmuseo haki vuonna 2010 Talvikki-tapahtumalle tavaramerkkisuojan rekisteröimällä sen Patenttija rekisterihallituksessa. Museo voi halutessaan teettää tiettyjä Talvikki-nimisiä tuotteita. Helmikuun 7. päivänä 2010 järjestettiin Talvikki, koko perheen talviretkeilytapahtuma jo neljännen kerran. Talvikki-tapahtuma sijoittuu keskitalveen, lähinnä Talvikin nimipäivää olevaan sunnuntaihin. Tapahtuma on saavuttanut suuren suosion lapsiperheiden keskuudessa, ja päivän aikana museon pihalla ja sisätiloissa vieraili 2 690 henkeä. Tapahtuma järjestettiin jälleen kerran yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Riihilatu opasti lumikenkien käytössä ja järjesti lapsille hiihdon opetusta. Napakelkka oli myös koko päivän ahkerassa käytössä. Suomenhevosen vetämän reen kyydissä sai tuntumaa entisaikojen perinteiseen rekiajeluun. Perheen pienimmille oli tarjolla koira-ajelua pyreneittenkoirien vetämänä ja Sammaliston tallilta saapuneet shetlanninponit keräsivät pitkän innokkaiden ratsastajien jonon. Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat rakensivat perinteisen komean lumilinnan puistoon. Maankaje Oy järjesti lapsille erilaisia ohjattuja lumileikkejä. Paikalla olivat myös Riihi-Jouset, Riihimäen Perhokalastajat ja Suomen Puukkoseura esittelemässä toimintaansa. VPK:n paloauto oli erityisesti pikkupoikien kiinnostuksen kohteena ja yleisöllä oli myös mahdollisuus saada havainnollista opastusta tulipalon sammuttamisessa. Sisä- ja ulkotiloissa oli myynnissä erähenkisiä tuotteita ja tietysti pientä purtavaa ja lämmintä juomaa. Tapahtuman kuuluttajana toimi Kalervo Viitanen. Talvikki-tapahtuman tavoite on saavuttaa laajasti uusia asiakkaita, jotka jatkossakin mielellään vierailevat museossa. Tästä syystä tapahtumaan ja museoon on vapaa pääsy. • • • 44 Pönttöpäivä Pönttöjen rakentaminen oli mukavaa puuhaa. Pönttöpäivä oli iloinen paluu Paloheimo Oy:n linnunpönttöjen rakentamisen talkooperinteeseen. Pönttöpäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa Metsästysmuseolla 27.3.2010. Naulauksen ja naputuksen äänet kaikuivat museon piha-alueella. Päivän aikana museolla vieraili yli 1 700 henkeä, ja linnunpönttöjä nikkaroitiin n. 1 500 kappaletta. Puutavaran tapahtumaan lahjoitti Versowood Oy, ja Hyrian koulutuskeskuksen opiskelijat valmistivat pönttöaihiot ja opastivat niiden rakentamisessa. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys esitteli erilaisia pönttömalleja ja antoi ohjeita lintubongareille. Museoiden yö Museoviikolla vietettiin Kansainvälistä Museoiden yötä kaikissa Riihimäen museoissa 22. toukokuuta. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma saavutti suuren suosion, edes keväinen sade ei estänyt innokkaita iltaretkeilijöitä vierailemasta kaupungin museoissa. Metsästysmuseossa kävi illan aikana 403 asiakasta, joita viihdytti Osmo Liikasen johtaman Afrocosmos-yhtyeen afrikkalaiset rumpurytmit ja tanssiesitykset. Lapsille oli tarjolla kivikausiaiheinen etsintäkilpailu. Oravan päivä Suomen Metsästysmuseon vuosipäivää, Oravan päivää, vietettiin 15. lo- • • • 45 Oravan päivän tunnelmia. kakuuta. Samalla juhlittiin Metsästysmuseon 20-vuotista historiaa Riihimäellä. Museoon oli vapaa pääsy ja juhlan kunniaksi museolla tarjottiin kakkukahvit. Oravan päivä keräsi 604 vierailijaa. Sisällä museossa vieraita viihdytti maskottiorava Kurre, jota esitti Riihimäen Nuorisoteatterin näyttelijä Aku Numento. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen Tarja Heikkonen jakoi oravatietoutta ja keräsi kävijöiden havaintoja oravista. Oravan päivän yhteydessä toteutettiin yhteistyössä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Aamupostin kanssa koko lokakuun kestänyt Oravakysely Riihimäen, Hausjärven ja Lopen asukkaille sekä orava-aiheinen piirustuskilpailu lapsille. Oravakyselyllä kerättiin ihmisten havaintoja oravista ja liito-oravista Riihimäen seudulla. Kysely sai valtakunnallistakin näkyvyyttä luontoalan lehdissä. Kyselyyn tuli yhteensä 204 vastausta. Vastaajien kesken arvottiin kirjapalkintoja. Piirustuskilpailuun tuli 165 työtä, joista kuusi parasta palkittiin tavarapalkinnoin. Joulumyyjäiset Joulumyyjäisissä museossa oli totuttuun tapaan käsityökauppiaita seutukunnalta ja vähän kauempaakin. Lapsilla oli mahdollisuus lähettää joulupukille kirje museon postipalvelun kautta ja osallistua museoon piiloutuneiden joulutonttujen etsintäkilpailuun. Joulupukki ehti myös piipahtaa museolla päivän aikana. Joulumyyjäiset järjestettiin yhteistyössä Suomen lasimuseon kanssa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy. Tapahtumassa vieraili 403 kävijää, joka on yli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. • • • 46 Hausjärven JouluPuoti Osuuskunta myyjäisissä. Kävijämäärän pudotus johtunee joulunalustapahtumien lisääntymisestä seutukunnalla. Tapahtumaa markkinoitiin myös hieman edellisvuosia pienemmällä panostuksella. Paikalle saapuneet kävijät olivat onneksi matkassa ostomielellä, joten käsityökauppiaiden ja museokaupan myynti ei merkittävästi laskenut edellisistä vuosista. Tapahtunut osoitti kuitenkin sen, että kilpailu joulutapahtumien asiakkaista kiristyy, joten jatkossa tapahtuman markkinointiin on satsattava huomattavasti enemmän. • • • 47 Turun asemessuilla museon ystävä Pentti Kataja toimi museon PR-miehenä. Muiden järjestämät tapahtumat 16.5 . 10.7. 4.8. Kanta-Hämeen noutajakoirayhdistys ry:n kaikkien rotujen pentunäyt- tely museon puistossa. Kooikerhondje ry:n koiranäyttely. Hämeen Partiopiirin syysmestaruuskilpailu Levottomat Jalat. Partio- lippukunta Hirviveikot ry., Riihipääskyt ry., Riihimäen Eräpojat ry. ja Riihimäen Erätytöt ry. Osallistuminen tapahtumiin 17. - 18.4. 10. - 13.6. 28.11. Turun asemessut. Osaston esittelijänä Pentti Kataja. Kansainväliset Erämessut. Riihimäki. Uudenmaan Erätulet. Nummi-Pusula. • • • 48 Kurssit ja vierailut museolla 15.1. 9.2. 24.2. 26.2. 4.3. 9.4. 21.5. 26.5. 4.8. 18.8. 25.8. 26.8. 27.8. - 28.8. 8.9. Viron metsästäjäliiton (Eesti Jahimeetse Seltsin) toimihenkilöiden vierailu. Helsingin suomalaisen klubin ryhmän vierailu. Suomen Metsästäjäliiton liittohallitus. Museon esittely ja liittohalli- tuksen kokous. Alastaron metsästysseuran vierailu. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin vierailu. Suomen Kennelliiton johtoryhmän tutustuminen museotoimintaan. Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piirin vierailu. Metsäntutkimuslaitoksen vierailu. Helsingin kaupunginmuseon ystävien vierailu. ISSF:n International Junior Shotgun Cup-finaalin valmentajien vie railu. Maa- ja metsätalousministeriön vierailu. Erik Bruunin grafiikan työpaja. Metsästäjäkurssi. Kauppalehden sponsoroima. ICOM:n lasikomitean vierailu ja illanvietto. Järjestäjänä Suomen lasimuseon ystävät ry. Työpajan opiskelijat kuuntelevat professori Bruunin mielenkiintoista luentoa museon kirjastossa. • • • 49 24.9. 4.10. - 5.10. 13.10. 21.10. 29.10. Metsähistorian seuran vierailu. Jatko-opiskelija Tim Frandyn (University of Wisconsin-Madison) vierailu. Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin vierailu. Canada in the Rough -ohjelman kuvausryhmän vierailu. Sako Oy:n yhdysvaltalaisten jälleenmyyjien vierailu. TULOSLASKELMA 1.1.2010 -31.12.2010 1.1.2009 -31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Museo- ja näyttelytoiminta Tuotot Kulut Museo- ja näyttelytoiminta yhteensä 19 546,40 -109 260,95 -89 714,55 16 210,16 -57 143,00 -40 932,84 344,00 -4 086,09 -3 742,09 485,00 -3 919,83 -3 434,83 1 270,00 -20,30 1 249,70 1 975,00 -48,80 1 926,20 8,90 -329,34 -320,44 0,00 -268,34 -268,34 Käpälämäki Tuotot Kulut Käpälämäki yhteensä 355,00 -1 814,25 -1 459,25 355,00 -4 221,15 -3 866,15 Museon tapahtumat Tuotot Kulut Museon tapahtumat yhteensä 1 309,35 -2 732,21 -1 422,86 5 486,00 -4 707,23 778,77 19 858,45 -329 961,46 -58 809,60 -9 104,06 -56 129,09 -434 145,76 1 669,58 -315 874,42 -55 703,05 -6 430,35 -61 683,25 -438 021,49 33 428,85 -23 111,44 10 317,41 20 226,29 -12 488,29 7 738,00 -7 041,25 -4 925,01 -526 279,09 -481 005,69 4 411,26 4 411,26 6 169,14 6 169,14 547 184,46 507 545,00 25 316,63 32 708,45 Kirjasto Tuotot Kulut Kirjasto yhteensä Valokuva-arkisto Tuotot Kulut Valokuva-arkisto yhteensä Arkisto Tuotot Kulut Arkisto yhteensä Hallinto ja toimistokulut Tuotot Henkilöstökulut Kiinteistökulut Matkakulut Muut hallintokulut Hallinto ja toim. kulut yhteensä Varainhankinta Tuotot Kulut Varainhankinta yhteensä Poistot TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä AVUSTUKSET TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TASE 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Yhteensä 21 123,76 21 123,76 14 775,01 14 775,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus Yhteensä 34 241,57 34 241,57 33 857,77 33 857,77 5 440,60 4 492,53 9 933,13 94,70 10 193,39 10 288,09 Rahat ja pankkisaamiset 322 830,46 263 289,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ 388 128,92 322 210,89 4 059,59 1 681,88 274 357,53 25 316,63 305 415,63 4 056,69 1 681,88 241 651,98 32 708,45 280 099,00 17 998,73 39 393,98 25 320,58 82 713,29 10 448,87 31 662,89 0,00 42 111,76 388 128,92 322 210,76 VASTAAVAA Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Vapaat rahastot Edell. tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki www.metsastysmuseo.fi 019 722 294
© Copyright 2024