TOIMINTAKERTOMUS 2014 - Suomen Metsästysmuseo
SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kannen kuva: Hannu Huttu. Muut kuvat: Suomen Metsästysmuseo kuva-arkisto, ellei toisin mainita. Taitto: Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2015. • • • 1 Sisällysluettelo 2 2 Suomen Metsästysmuseo 2014 Museonjohtajan vuosikatsaus TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 4 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 4 Varsinainen kokous 5 Hallitus 6 Huomionosoitukset 6 Työvaliokunta 7 Varainhankintavaliokunta 7 Tilintarkastajat 7 Talous 2014 9 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 10 Museoyhdistyksen jäsenyydet 10 Toimitilat 11 Museoturvallisuus HENKILÖKUNTA 12 Huomionosoitukset 12 Vakinaiset 13 Määräaikaiset 13 Lyhytaikaiset 14 Opiskelijat 14 Projektityöntekijät 15 Ostopalvelut 15 Securitas Oy:n receptionistit museolla 15 Koulutus, edustus ja työryhmät 19 Vierailut 20 Työhyvinvointi MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT 23 Esinekokoelmat 26 Kirjasto 27 Arkisto 29 Kuva-arkisto NÄYTTELYT 31 Avoinnaolo ja asiakkaat 33 Perusnäyttely 35 Vaihtuvat näyttelyt 40 Kiertonäyttelyt 40 Verkkonäyttelyt ja multimediat TUTKIMUS 42 Keruuprojektit 44 Julkaisutoiminta 44 ASIANTUNTIJAPALVELUT PALVELUYKSIKKÖ 46 47 48 49 49 50 51 51 51 52 53 53 53 54 55 55 56 Markkinointi ja tiedotus Asiakaspalvelu Museokauppa Opastus Museopedagogia Tapahtumat Talvikki Hämäläisiä luontokuvia, petoja ja saaliita – Juhani Vormulan luontokuvailta Museoiden yö ja Kansainvälinen museopäivä Kesän 2014 koiratapahtumat Riihimäki-päivä Oravan päivä Kalaallit Nunaat -kuvailta Joulutori Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit Osallistuminen tapahtumiin Kurssit ja vierailut museolla 58 TULOSLASKELMA 59 TASE 60 Suomen Metsästysmuseon organisaatio ja museotoiminta 61 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia • • • 2 Suomen Metsästysmuseo 2014 Museonjohtajan vuosikatsaus Vuosi 2014 oli Suomen Metsästysmuseossa monessa suhteessa hyvä ja menestyksekäs. Museossa vieraili 17 414 asiakasta, kasvua edelliseen vuoteen oli 26,5 %. Päänäyttely oli Metsästysmuseon tuottama Suomen Kennelliiton juhlanäyttely 125 vuotta – Hyvää elämää koiran kanssa. Sitä täydensi Satakunnan museon kiertonäyttely Haukkua halki historian. Koira-teema jatkui myös museon puistossa, jossa oli esillä Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän koirapatsaita. Näyttelyihin liittyvät tapahtumat ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi museotoimintaa. Koiran vuoden yleisötapahtumat käynnisti Koiranpäivänä 24.4.2014 museon pihalla järjestetty Suomen Kennelliiton Match Show, joka keräsi museolle 423 koiraa ja yli tuhat koiraihmistä. Kesäviikonloppuisin esiteltiin kaverikoiratoimintaa, metsästyskoiria, löytöeläintoimintaa ja järjestettiin leikkimielinen agility-kilpailu. Paikallisten koirajärjestöjen kanssa alkanut yhteistyö jatkuu Koiran vuoden jälkeenkin Metsästysmuseon eri tapahtumissa. Perusnäyttelyiden uusiminen eteni vuonna 2014 toisen vaiheen eli Jaakko Ojanperän uuden trofeekokoelmasalin valmistumiseen. Tammikuun lopulla vietetyissä avajaisissa yleisöllä oli erinomainen tilaisuus kuulla Jaakko Ojanperän loistava puhe trofeekokoelmansa synnystä ja metsästyksen merkityksestä hänelle. Mukaansatempaavalla puheella saivat avajaisvieraat kosketuksen Ojanperän vaiherikkaisiin metsästyskokemuksiin eri puolilla maailmaa. Jaakko Ojanperän trofeekokoelma on myös ladattavana mobiiliversiona, joka edustaa nykyaikaista näyttelytekniikkaa. Museoasiakas saa näyttelyn taskuunsa ja voi tutustua siihen vielä myöhemminkin. Uuden perusnäyttelyosion valmistuttua suunniteltiin jo kiivaasti seuraavaa vaihetta. Kolmantena onkin vuorossa uuden asesalin rakentaminen. Projekti on taloudellisesti mittava, ottaen huomioon turvallisuusvaatimukset. Varsinaisiin näyttelyn rakentamistöihin päästään keväällä 2015 ja sali avataan yleisölle loppuvuodesta. Pitkän tähtäyksen suunnitelmana on saada kaikki perusnäyttelyn osat uusittua lähivuosina. Yhteistyön merkitys ja voima korostuivat jälleen museotoiminnassa. Vuosi vuodelta on ollut suuri ilo järjestää museotapahtumia innostuneiden ja aktiivisten yhteistyökumppanien kanssa. Käytännön työt sujuvat hyvin, kun on yhteinen tavoite järjestää onnis- • • • 3 tunut tilaisuus. Kaikille Metsästysmuseon ystäville ja kumppaneille kuuluu lämmin kiitos viime vuoden tapahtumajärjestelyistä. Yhdessä me olemme vahvoja. Yhteistyö oppilaitosten kanssa tiivistyi vuoden aikana, kun Hyria koulutus Oy:n kanssa solmittiin yhteistyösopimus viestintä/media-assistenttien työssäoppimisen järjestämisestä museolla. Viidellä nuorella lahjakkaalla opiskelijalla on syksystä 2014 lähtien ollut mahdollisuus itsenäisesti tehdä erilaisia graafisia- ja multimediatöitä museon henkilökunnan ja opettajiensa ohjauksessa. Samalla opiskelijat saavat tuntumaa oikeaan työelämään. Tästä oppimismahdollisuudesta on hyötyä kaikille osapuolille. Museon henkilökunta on taas kerran näyttänyt joustavuutensa ja kykynsä. Tehtävien väliaikaisella uudelleen jakamisella ja priorisoinnilla saatiin kaikki näyttelyt ja yleisötilaisuudet hoidettua muiden perustehtävien ohella. Kulttuurimäärärahojen leikkaukset ja yleinen kiristyvä taloustilanne ovat tuoneet tummia pilviä museotaivaalle. Metsästysmuseon henkilökunnan suunta on suoraan eteenpäin, ja siihen antaa tukea yleisöltä saatu positiivinen palaute. Anne Uotila-Laine Koiranpäivänä 24.4.2014 museon pihalla järjestettiin Suomen Kennelliiton Match Show. Näyttelyn yhtenä tuomarina toimi Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen (keskellä), joka on myös Suomen Metsästysmuseon hallituksen jäsen. Kuva: SMM / Anne Uotila-Laine. • • • 4 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistys omistaa ja ylläpitää Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum -nimistä laitosta, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on metsästystapojen, -tietouden, -välineiden ja kirjallisen aineiston kerääminen, arkistointi, tutkimus ja esittely. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinaiseen kokoukseen voivat osallistua yhdistyksen ainais- ja vuosijäsenet. Yhdistyksen palkkaamalla henkilöstöllä on oikeus olla läsnä kokouksissa. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin toukokuun 27. päivänä Metsästysmuseon Jaakko Ojanperän salissa. Kokoukseen osallistui 15 äänioikeutettua yhdistyksen jäsentä, joista neljä edusti myös jäsenyhteisöä. Kokouksen puheenjohtaja oli Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja sihteerinä oli museonjohtaja Anne Uotila-Laine, joka toimi myös kokouksen esittelijänä. Pöytäkirjan tarkastajina olivat Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava ja valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Hannu S. Laine, jotka valittiin myös ääntenlaskijoiksi. Museoyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin 27.5.2014 uudessa Jaakko Ojanperän salissa. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. Varsinaisen kokouksen puheenjohtaja oli Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. • • • 5 Museoyhdistyksen hallituksen jäsenet vuoden 2014 viimeisessä kokouksessa kuvattuna museon näyttelytilassa. Eturivissä vasemmalta lukien Kari Kuparinen, Kirsti Tolvanen, Eino Korhonen, Matti Nurminen ja Anne Uotila-Laine. Takarivissä Erkki Kiukas, Mikael Antell, Anders Borgström, Arto Purmonen sekä Eeva Anttinen. Kuvasta puuttuu Pirjo Ilvesviita. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Hallitus Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n asioita hoitaa sen toimeenpanevana elimenä hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä sekä heidän • • • 6 henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka yhdistyksen varsinainen kokous valitsee kolmeksi kalenterivuodeksi. Yhdistyksessä on mandaattipaikat Suomen riistakeskuksella (2 henkilöä), Suomen Metsästäjäliitolla (1 henkilö) ja Riihimäen kaupungilla (1 henkilö). Museoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja FT Matti Nurmisella on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa. Kokouspäivät olivat 18.3., 27.5. ja 8.12. Huomionosoitukset Eino Korhonen päätti Suomen Metsästysmuseo ry:n hallitustyöskentelyn vuoden 2014 lopussa. Hän oli jäsenenä hallituksessa 26 vuotta. Hänelle luovutettiin museon lahjapuukko hallituksen kokouksessa 8.12.2014. Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Mikael Antell ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna 2014. Hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen kiitti puheessaan Eino Korhosta pitkäaikaisesta hallitustyöskentelystä. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. • • • 7 Varainhankintavaliokunta Hallituksen varapuheenjohtaja Mikael Antell, hallituksen jäsen Anders Borgström, museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto ja museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Tehtävänä on museoyhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen ja yhteistyön kehittäminen metsästysalan yritysten kanssa. Varainhankintavaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna 2014. Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2014 olivat: varsinaiset Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM varatilintarkastajat Matti Tervas, talouspäällikkö Veijo Tolonen, HTM Talous 2014 Metsästysmuseotoiminnan pääasiallinen rahoitus saadaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) riistanhoito- ja pyyntilupamaksujen kertymästä. Vuonna 2014 määrä oli 385 000 €, nousua edelliseen vuoteen oli n. 15 000 €. Avustuksen osuus museon kokoGrafiikka Kimmo Karjakoski. • • • 8 naistuloista oli 59 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) avustus ammatillisesti hoidetuille museoille perustuu edelleen henkilötyövuosiin. Suomen Metsästysmuseo sai vuonna 2014 seitsemän henkilötyövuoden laskennan mukaista avustusta 193 719 €, joka oli edellisvuoden suuruinen. Omatoiminen tuotto vuonna 2014 oli 53 376 €, ja se koostui asiantuntijapalveluiden myynnistä (12 576 €), museokaupan tuloista, pääsymaksuista, opastuksista ja tilavuokrista. Omatoimisen tuoton osuus kokonaistuloista vuonna 2014 oli 8 %. Kiristynyt taloustilanne on asettanut Metsästysmuseon monien haasteiden eteen, sillä museon perusnäyttelyiden uudistaminen on kesken. Ilman erityisavustuksia ja sponsoritukea ei uudistamistyö ole mahdollista. Vuonna 2014 Metsästysmuseolle myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön nuoria työllistävistä kulttuuriperintöaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta koskevista hankerahoista 14 000 €:n erityisavustus. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa 2 015 €:n alijäämää, joka katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Valtionavustukset 2014 2013 2012 2011 385 000 € 193 719 € 14 000 € 592 719 € 370 440 € 193 719 € 5 000 € 569 159 € 370 440 € 187 311 € 8 200 € 565 951 € 369 360 € 200 181 € 16 324 € 585 865 € 2014 2013 2012 2011 Pääsymaksut Myyntikate Palvelu- ja muut tulot Sponsoritulot Yht. 18 432 € 8 316 € 26 628 € 0 € 53 376 € 14 532 € 8 831 € 20 876 € 35 659 € 79 898 € 6 676 € 7 266 € 15 929 € 16 500 € 46 371 € 11 029 € 9 709 € 12 154 € 1 065 € 34 957 € MMM OKM Erityisavustukset Yht. Omatoiminen tuotto Valtionavustukset asiakasta kohden 33 € (41 € vuonna 2013 ja 38 € vuonna 2012). Asiakaspalvelun nettokulut asiakasta kohden 3,70 € (4,75 € vuonna 2013 ja 4,75 € vuonna 2012). Museokaupan myyntikate 8 316 €, asiakasta kohden 0,48 € (0,64 € vuonna 2013 ja 0,50 € vuonna 2012). • • • 9 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n jäsenmäärä vuoden 2014 lopussa oli 204 henkilöjäsentä ja 68 yhteisöjäsentä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostunut luonnollinen henkilö ja yhteisöjäseneksi juridinen henkilö. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kokouksessaan uudet jäsenet. Yhdistykseen voi samanaikaisesti kuulua kymmenen kunniajäsentä ja yksi kunniapuheenjohtaja. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on FT Matti Nurminen. Vuonna 2014 Jaakko Ojanperä kutsuttiin Suomen Metsästysmuseo ry:n kunniajäseneksi. Muut kunniajäsenet olivat varatuomari Arvi Paloheimo (25.1.2014 asti), ministeri Iiro Viinanen ja eräneuvos Juha K. Kairikko. Hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen luovutti Jaakko Ojanperälle hänen näyttelysalinsa avajaistilaisuudessa museoyhdistyksen kunniajäsenkirjan. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenillä on edustusoikeus yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Jäsenetuihin kuuluivat vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyiden avajaisiin, alennukset museokaupan tuotteista ja tiedotuslehti Käpälämäki. Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 108 kpl, yhdistysjäsenet 12 kpl, liikelaitosjäsenet 2 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 96 kpl, yhdistysjäsenet 44 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhdistyksessä oli 272 maksanutta jäsentä vuonna 2014 (262 jäsentä vuonna 2013 ja 271 jäsentä vuonna 2012). • • • 10 Jäsenmaksut vuonna 2014 olivat: Vuosijäsenmaksu Ainaisjäsenmaksu Henkilöjäsen 20 € Yhdistys 50 € Liikelaitos 200 € Henkilöjäsen 200 € Yhdistys 300 € Liikelaitos 2.000 € Museoyhdistyksen jäsenyydet Suomen Metsästysmuseo oli vuonna 2014 jäsenenä seuraavissa museotoiminnallisesti tärkeissä yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Suomen Puukkoseura ry. ja Suomen postikorttiyhdistys Apollo. Toimitilat Suomen Metsästysmuseon toimi- ja näyttelytilat sijaitsevat Riihimäen kaupungin omistamassa kiinteistössä Tehtaankatu 23 A. Rakennuksen tilankäyttöä on toimintavuosien kuluessa muutettu museotoiminnan tarpeiden mukaan. Tammikuussa 2014 entisen Sako-salin tiloihin avattiin uudistettu Jaakko Ojanperän sali, jonka kunnostustyö aloi- Jaakko Ojanperän trofeekokoelman siirtäminen uusiin laajempiin tiloihin oli mittava urakka. Intendentti Jukka Peltonen trofeiden kiinnityspuuhissa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 11 tettiin vuonna 2013. Jaakko Ojanperän sali on osa museon perusnäyttelyn uudistamista. Salia voidaan käyttää myös 30 - 40 hengen kokoustilana. Entisen Jaakko Ojanperän salin tiloihin rakennetaan museon aseosasto, joka on perusnäyttelyn uudistamisen kolmas vaihe. Salin maalaus- ja sähkötyöt saatiin valmiiksi vuonna 2014, ja tilaa voitiin käyttää kesäkaudella näyttelytilana. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on toimittu yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa. Aseosasto avataan yleisölle marraskuussa 2015. Museon muut tilat ovat olleet vuoden aikana normaalisti yleisölle avoinna. Henkilökunnan työtilat ovat ahtaat ja erityisesti projektityöntekijöiden ja harjoittelijoiden työtilajärjestelyt ovat ongelmallisia. Samoin museon käytävätiloja joudutaan käyttämään myös varastotilana. Metsästysmuseon kokoelmien päävarasto sijaitsee erillisissä tiloissa kaupunkialueella. Nämä vuokratilat ovat toistaiseksi riittävät. Suomen Metsästyskirjastoon kuuluu professori Heikki Reenpään museolle lahjoittama eräkirjasto, joka sijaitsee Helsingin Suomalaisella Klubilla. Kirjaston n. 2 000 niteen kokoelma on Klubin jäsenten käytettävissä, ja museon kirjastonhoitaja järjestää sitä vuosittain. Museoturvallisuus Museoturvallisuudessa on kaksi tärkeää suojauslinjaa, jotka ovat henkilöiden ja kokoelmien suojaus. Henkilösuojaus sisältää museon henkilökunnan turvallisuustason ylläpidon ja museoasiakkaiden turvallisen vierailun näyttelyissä. Henkilösuojauksen menetelminä ovat asianmukaiset työ- ja säilytystilat sekä turvallisen ja esteettömän liikkumisen varmistaminen museon kaikissa tiloissa. Henkilökunnan ensiapukoulutus pidetään ajan tasalla. Kokoelmien suojauksessa huomioidaan esineiden turvallinen esittely sekä kokoelmien kuntoon ja säilyvyyteen näyttelyissä ja varastoissa vaikuttavat tekijät (lämpö, valo ja kosteus). Asekokoelmien esittelyn osalta noudatetaan poliisin antamia määräyksiä. Asenäyttelyt hyväksytetään aina poliisilla ja museon asevastaavat huolehtivat asekokoelmien lupaasioista ja asianmukaisesta säilytyksestä. Securitas Oy:n receptionisti vastaa museon avoinnaoloaikana näyttelytilojen henkilöja kokoelmaturvallisuudesta. Vuosittain ylläpidetään henkilökunnan turvallisuustasoa järjestämällä kehittämispalavereita ja tarvittaessa koulutusta. Metsästysmuseon turvallisuustason ylläpito ja kehittäminen on jatkuva prosessi, johon museon henkilökunnan ohella osallistuvat Kanta-Hämeen poliisi, kiinteistön omistava Riihimäen kaupunki ja asiakaspalvelusta vastaava Securitas Oy. • • • 12 HENKILÖKUNTA Huomionosoitukset Toimistonhoitaja, museomestari Kimmo Karjakoski ja kirjastonhoitaja Taru Liukkonen vastaanottivat Keskuskauppakamarin myöntämät pronssiset ansiomerkit kymmenen vuoden työskentelystä Suomen Metsästysmuseossa 23.1.2014. Ansiomerkit luovutti hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, amanuenssi Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö (palkattomalla vapaalla 15.9. - 31.12.2014) Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja • • • 13 Museon henkilökuntaa Forssan Kehräämöalueella syyskuussa, amanuenssi Vesa Anttila (vas.), toimistonhoitaja Kimmo Karjakoski, intendentti Jukka Peltonen, amanuenssi Pekka Allonen, museonjohtaja Anne Uotila-Laine sekä kirjastonhoitaja Taru Liukkonen. Kuva: SMM / Sirpa Heinonen. Määräaikaiset Heinonen, Sirpa, FM. Kuvakokoelmien luettelointityö OKM:n avustuksella 1.9. - 30.11.2014. Kantola, Jarno, medianomi. Valokuvaus, valokuvien skannaus ja kuvankäsittelytyö OKM:n avustuksella 2.6. - 30.9.2014. Medianomi Jarno Kantola koekäyttää tekemäänsä Jaakko Ojanperän salin sähköistä opastetta tabletilla. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Lyhytaikaiset Ertte, Berta 2.1.2014 Gouriou, Stephane 15.5.2014 • • • 14 Kaisla, Tapio 14.10.2014 Karimäki, Jani 16.4.2014 Keskinen, Aulis 3.11.2014 Viitanen, Kalervo 9.2.2014 Opiskelijat Hyria koulutus Oy:n audiovisuaalisen viestinnän osaston opiskelijat Jaakkola, Katja 11.8. - 31.12.2014 Lepistö, Tinja 11.8. - 31.12.2014 Lukana, Teemu 11.8. - 31.12.2014 Siimeslahti, Sarlotta 11.8. - 30.9.2014 Vahekoski, Tia-Maria 11.8. - 31.12.2014 Projektityöntekijät Jouhki, Jukka, FT, Metsästysseuran vuosi -projektin vetäjä Hyria koulutus Oy:n audiovisuaalisen viestinnän osaston opiskelijat Katja Jaakkola (vas.), Teemu Lukana, Tia-Maria Vahekoski ja Tinja Lepistö suorittavat työssäoppimisjaksojaan museossa. Kuva: SMM / Vesa Anttila. • • • 15 Ostopalvelut Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Esatesk Oy, siivouspalvelut Nordström, Hanna Kekäläinen, Päivi Maankaje Oy, Kauko Pöllänen Momeo Oy LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut Rentokil Oy, tuholaistorjunta Riihimäen kaupunki Securitas Oy Somitek Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell Sähkö-Teho Oy Tmi Tunnelvision tt-urex Securitas Oy:n receptionistit museolla Ari Kirjavainen, Harri Lehtonen, Ulla-Maija Hänninen, Jenna Hakanen ja Jarkko Kutilainen. Koulutus, edustus ja työryhmät Allonen, Pekka Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 20.1., 28.4., 4.9. ja 20.10.2014. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 20. - 21.1. ja 20.10.2014. Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo 19.2.2014. Sako Oy:n arkiston järjestämispalaverit. Sako Oy, Riihimäki 31.3. ja 7.5.2014. Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelutyöryhmän kokous. Suomen Metsästysmuseo 28.5.2014. Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 28.8.2014. Karjalaisen metsästysperinteen keruun suunnittelupalaverit. Suomen Metsästysmuseo 1.9. ja 21.10.2014. • • • 16 Anttila, Vesa Suomen Kennelliiton juhlavuoden näyttelyn esittely. Messukeskus, Helsinki 8. - 9.2., 8. - 10.8. ja 6. - 7.12.2014. Hirvenmetsästyssimulaattorin suunnittelupalaverit. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki 6.3. sekä Suomen Metsästysmuseo 14.4., 2.9., 6.10. ja 10.11.2014. Seinätön museo -oppaan koulutustilaisuus. Museoliiton toimisto, Helsinki 24.3.2014. Sako Oy:n arkiston järjestämispalaverit. Sako Oy, Riihimäki 31.3. ja 7.5.2014. Seinätön museo -mobiilipalvelun järjestelmän suunnittelupalaveri. Technopo- lis Ruoholahti, Helsinki 11.4. ja 13.5.2014. Hyria-koulutuspalaverit. Hyria oppilaitos, Riihimäki 23.4. ja 27.8. sekä Suo- men Metsästysmuseo 26.5. ja 9.9.2014. Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 28.8.2014. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 3:n kokous. Suo- men kansallismuseo, Helsinki 2.9.2014. Esitelmä Suomen Kennelliiton valtuustoseminaarissa. Hanasaari, Espoo 22.11.2014. E-kuva -tapaaminen. Poliisimuseo, Tampere 25.11.2014. Suomen Kennelliiton museotyöryhmän kokous. Messukeskus, Helsinki 6.12.2014. Karjakoski, Kimmo Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 8.1. sekä palautepalaveri 19.2.2014. Securitas Oy:n infohenkilöstön koulutustilaisuus. Suomen Metsästysmuseo 20.2.2014. Aulapalvelujen kehittämispalaverit Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästys- museo 20.5. ja 15.12.2014. Suomen Kennelliiton juhlavuoden näyttelyn esittely. Messukeskus, Helsinki 9.8.2014. Koivisto, Ilja Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 8.1. sekä palautepalaveri 19.2.2014. Miljoona uutta kävijää -ohjelman markkinointiseminaari. Suomen Museoliit- to, osallistuminen etäyhteydellä 13.2.2014. Securitas Oy:n infohenkilöstön koulutustilaisuus. Suomen Metsästysmuseo 20.2.2014. Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamarin Venäjän markkinointikokous. Hyvin- kään kaupungintalo 25.2.2014. Riihimäen kaupungin Kulttuurikaveri-koulutus. Vapaaehtoiskeskus Virsu, Riihimäki 8.4.2014. • • • 17 Illuusio-hankkeen ja RiiDesign-hankkeen infotilaisuus. Suomen lasimuseo, Riihimäki 10.4.2014. Aulapalvelujen kehittämiskokous Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästys- museo 20.5.2014. Erityislapsiperheet museoissa -pilottihankkeen aloituskokous. Riihimäen kau- punginmuseo 27.05.2014. Liukkonen, Taru Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaverit. Suomen Metsästysmuseo 8.1., 28.10. ja 18.11. sekä palautepalaveri 19.2.2014. Suomen Kennelliiton juhlavuoden näyttelyn esittely. Messukeskus, Helsinki 8.8. ja 10.8.2014. Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 28.8.2014. Erityislapsiperheet museoissa -projektin suunnittelupalaveri. Suomen Metsäs- tysmuseo 12.9.2014. Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsäs- tysmuseo 19.9. ja 8.10.2014. Puistonäyttely 2015 -suunnittelupalaveri, yhteistyössä Hämeenlinnan Ai- mokoulu ja Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu. Suomen Metsästysmuseo 2.10.2014. Helsingin Kirjamessut. Messukeskus, Helsinki 23.10.2014. Uudenmaan Erätulet. Kerkkoon koulu, Porvoo 23.11.2014. Siivoussuunnitelma-palaveri Esatesk Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 30.12.2014. Peltonen, Jukka Talvikki-tapahtuman palautepalaveri. Suomen Metsästysmuseo 19.2.2014. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 4:n (Metalliteolli- suus) kokous. Vapriikki, Tampere 29.1.2014. Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelutyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 28.6.2014. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli 1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 28.4. ja 4.9.2014. Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 28.8.2014. Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi 2015 -seminaari. Villa Arttu, Hyvinkää 21.11.2014. Metsällä-kirjoituskilpailu, tuomariston jäsen. Maaseudun Sivistysliitto, Maa- henki, Suomen Metsästysmuseo. Karjalaisen metsästysperinteen keruun suunnittelupalaveri. Suomen Metsäs- tysmuseo 21.10.2014. • • • 18 Uotila-Laine, Anne Talvikki-tapahtuman suunnittelupalaverit. Suomen Metsästysmuseo 8.1., 28.10. ja 18.11. sekä palautepalaveri 19.2.2014. TAKO-seminaari. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 20.1. ja 20.10.2014. Museoiden, teattereiden, orkesterien VOS-kuulemistilaisuus. Opetus- ja kult- tuuriministeriö, Helsinki 12.2.2014. Metsästysmuseon kunniajäsenen, varatuomari Arvi Paloheimon siunaus- ja muistotilaisuus. Riihimäki 22.2.2014. Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset 27.2., 11.6. ja 30.10.2014. Kulttuuriklubi. Vihreä talo, Riihimäki 5.3.2014. Venäläiset matkailijat. Markkinointipalaveri. Riihimäen Messut Oy 26.3.2014. Museoiden yö -palaveri. Riihimäen taidemuseo 27.3.2014. Sako Oy:n arkiston järjestämispalaverit. Sako Oy, Riihimäki 31.3. ja 7.5.2014. Aulapalvelujen kehittämispalaverit Securitas Oy:n kanssa. Suomen Metsästys- museo 20.5. ja 15.12.2014. Yrityscoctail. Riihimäen alueen FRC+ ja Taitomo-hankkeiden sekä Hyria Koulutus Oy:n kulttuurialan koulutuksen kevätnäyttelyn päätöstilai- suus. Voimala, Riihimäki 21.5.2014. Metsästysseuran vuosi -hankkeen suunnittelutyöryhmän kokous. Suomen Metsästysmuseo 28.5.2014. Asematapahtuman ja Riihimäki-viikon 2014 suunnittelupalaveri. Riihimäen kaupungintalo 6.8.2014. Palautepalaveri. Riihimäen kaupungintalo 18.9.2014. Riihimäen kaupungin kulttuurisetelien infotilaisuus. Riihimäen kaupungin museo 27.8.2014. Hyria-koulutuspalaverit. Hyria oppilaitos, Riihimäki 27.8. sekä Suomen Met- sästysmuseo 9.9.2014. Metsästäjäkurssin suunnittelupalaveri. Ravintola X, Riihimäki 27.8.2014. Suomi syö ja juo -hankkeen suunnittelupalaveri. Suomen Metsästysmuseo 28.8.2014. Karjalaisen metsästysperinteen keruun suunnittelupalaverit. Suomen Metsäs- tysmuseo 1.9. ja 21.10.2014. Erityislapsiperheet museoissa -projektin suunnittelupalaverit. Suomen Met- sästysmuseo 12.9.2014, Riihimäen kaupunginmuseo 6.10.2014 sekä Riihimäen taidemuseo 22.10.2014. Joulutorin suunnittelupalaveri Suomen lasimuseon kanssa. Suomen Metsäs- tysmuseo 19.9. ja 8.10.2014. Puistonäyttely 2015 -suunnittelupalaveri, yhteistyössä Hämeenlinnan Aimokoulu ja Riihimäen lasten ja nuorten taidekoulu. Suomen Metsästysmuseo 2.10.2014. Helsingin Kirjamessut. Messukeskus, Helsinki 23.10.2014. • • • 19 Museotilapalaveri Riihimäen kaupungin edustajien kanssa. Riihimäen kau- pungintalo 20.11.2014. Uudenmaan Erätulet. Kerkkoon koulu, Porvoo 23.11.2014. Suomen museoliiton Tietopäivä. Suomen kansallismuseo, Helsinki 11.12.2014. Siivoussuunnitelma-palaveri Esatesk Oy:n kanssa. Suomen Metsästysmuseo 30.12.2014. Vierailut Museon henkilökunta ja hallituksen jäseniä tutustui eduskuntaan 6.5.2014 kansanedustaja Timo Heinosen opastuksella. Vierailun yhteydessä tavattiin myös puolustusministeri Carl Haglund. Henkilökunta vieraili Forssassa 3.9.2014 ja tutustui Forssan museon uusittuun näyttelyyn ja Luonnonhistorialliseen museoon. Suomen Metsästysmuseon hallituksen edustajat ja henkilökunta eduskuntavierailulla. Vasemmalta lukien kansanedustaja Timo Heinonen, amanuenssi Vesa Anttila, museoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Matti Nurminen, toimistonhoitaja Kimmo Karjakoski, hallituksen jäsen Eeva Anttinen, museonjohtaja Anne Uotila-Laine, amanuenssi Pekka Allonen, museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto, kirjastonhoitaja Taru Liukkonen, hallituksen jäsen Anders Borgström sekä intendentti Jukka Peltonen. Kuvasta puuttuu vierailulla ollut hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen. Kuva: Anni Puntila. • • • 20 Tutustumiskäynti Forssan museon uuteen perusnäyttelyyn Kirjavan kankaan kaupunki sai hymyn henkilökunnan huulille. Kuvassa Pekka Allonen, Jukka Peltonen, Taru Liukkonen ja Anne Uotila-Laine. Kuva: SMM / Sirpa Heinonen. Työhyvinvointi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, nykyinen suunnitelma on voimassa vuosina 2014 - 2016. Sen mukaisesti tavoitteena on varmistaa terveellinen ja turvallinen työ mukaan lukien työympäristö ja -yhteisö. Työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä seurataan työuran eri vaiheissa. Käytössä on myös varhaisen tuen malli. Suunnitelman mukaiset terveystarkastukset on suoritettu vuoden 2014 aikana. Henkilökunta on sitoutunut noudattamaan yhdessä laadittuja Työpaikan pelisääntöjä, pyrkien omalta osaltaan vaikuttamaan työyhteisön myönteiseen ilmapiiriin. Kehityskeskustelut käydään aina vuoden vaihteessa, ja ne ovat myös osa työn kehittämistä. Museon henkilökunnan työhyvinvointia tuetaan Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Yhteiset vierailut ja mahdolliset opintomatkat ovat tärkeä osa työhyvinvointia. Henkilökunta oli teatterimatkalla Tampereen komediateatterissa 24.10.2014. • • • 21 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Suomen Metsästysmuseon kokoelmat muodostuvat esine-, arkisto-, valokuva- ja kirjastokokoelmista, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimintayksiköitä. Jokaisen kokoelmayksikön keruuperiaatteet määritetään Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa, joka uusitaan vuoden 2015 aikana. Kokoelmien vastaanottokriteerit ovat viime vuosina kiristyneet museon säilytystilojen vähäisyyden takia. Tämä koskee erityisesti niitä kokoelmaryhmiä, jotka säilytetään museorakennuksen varastotiloissa. Kokoelmapoistoja on toistaiseksi tehty vain muutamia, ja poistoperusteena on ollut lähinnä esineiden huono kunto, ei samanlaisten esineiden runsaus kokoelmissa. Museoviraston koordinoima tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanke TAKO omalta osaltaan ohjaa Metsästysmuseon kokoelmapolitiikkaa jakamalla tallennusvastuita eri museoiden kesken. Tulevaisuudessa tämän museoiden keskinäisen kokoelmavastuun merkitys varmasti korostuu entistä enemmän, sillä kaikki museot kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Kuljun Metsästysseuran lahjoittama ajokoirakokeiden Verner Palander -kiertopalkinto on metallisin köynnös- ja lehväaihein koristeltu lehmänsarvi. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Kuljun Metsästysseura lahjoitti ainutlaatuisen palkintokokoelmansa Metsästysmuseolle 29.5.2014. Kuvassa: Pekka Peltonen (oik.), Eero Laaksonen, Pekka Allonen, Jukka Peltonen, Anne Uotila-Laine, Tarja Kivimäki, Reino Kivimäki, Harri Palander ja Antti Viitanen. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 22 Kokoelmayksiköiden kartunta perustuu lähinnä lahjoituksiin, poikkeuksena näistä on museon kirjasto, jonka hankinnat ovat pääasiassa ostoja. Kuva-arkiston kokoelmat karttuvat lähinnä satunnaisina lahjoituserinä, jotka voivat määrällisesti olla erittäin suuria. Lisäksi museon oma dokumenttikuvaus on tärkeässä osassa. Arkistolahjoitukset ovat myös usein erittäin suuria, ja uuden lahjoituserän saapuminen aiheuttaa välivarastointiongelmia ennen lahjoituksen seulomista ja arkistointia. Esinelahjoitukset on saatu pääosin luetteloitua saantivuoden aikana, mutta esineiden kuvaaminen ja kuvien liittäminen esinetietueisiin on tapahtunut huomattavasti luettelointia myöhemmin. Yli puolet Kantapuun esinetietueista on tällä hetkellä kuvallisia. Metsästysmuseon kokoelmayksiköiden aineistoa voi tutkia internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa www.kantapuu.fi, sekä Suomen museoiden yhteisessä hakuportaalissa Museot Online ja Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-hakupalvelussa, jonka kehittämistyössä Metsästysmuseo on ollut mukana. Kantapuu-kokoelmatietokanta on päivittäin museon kokoelmayksiköiden käytössä sekä luettelointityössä että uusien lahjoitusten vastaanottamisista päätettäessä. Erityisesti esine- ja kirjalahjoitusten osalta siitä voidaan välittömästi tarkastaa löytyykö kokoelmista jo tarjottavaa lahjoitusta. Tämä luonnollisesti edellyttää, että luettelointityö on kokoelmien osalta ajan tasalla kartunnan suhteen. On kuitenkin aivan normaalia, että luettelointi seuraa aina jäljessä kokoelmien kartuntaa. Museon asiakaskunnan kokoelmapalvelussa noudatetaan kokonaisvaltaista palvelua, jolloin asiakkaalle etsitään tietoa kyseisestä tutkimuskohteesta museon kaikista kokoelmaryhmistä. Tämä palvelu on saanut museon asiakkailta erinomaista palautetta, ja se on samalla myös henkilökunnan kannalta erittäin hyödyllistä. Metsästysmuseon eri kokoelmayksiköiden tunnettavuutta on pyritty lisäämään kotisivulla olevan Kokoelmalöytö-osion avulla. Toimintavuoden aikana on esitelty kaikkien kokoelmayksiköiden aineistoja. Kotisivujen Kokoelmalöytö-osiossa esitellään museon ajankohtaisia aineistoja. Arkiston löytönä oli Karjalan Kennelklubin kutsukirje naamiaisiin vuodelta 1934. Karjalan Kennelklubin seuramerkin on suunnitellut Erkki Tanttu. Kuva: SMM. • • • 23 Esinekokoelmat Vuonna 2014 museon kokoelmiin saatiin noin 385 esinettä 51 diarioerässä. Kartunta oli noin 135 esinettä edellisvuotista suurempi, mikä johtui lähinnä yhdestä noin sadan palkinnon lahjoituserästä. Luvuissa on mukana myös Kuljun Metsästysseuran vuonna 2007 tekemä 15 palkintopokaalin deponointi, joka muuttui lahjoitukseksi toukokuussa 2014. Lähes kaikki esineet olivat lahjoituksia – kokoelmiin ostettiin vain seitsemän esinettä. Kokoelmiin liitetyt esineet edustivat varsin hyvin Metsästysmuseolle omassa kokoelmapoliittisessa ohjelmassa sekä museoiden välisessä tallennus- ja kokoelmatyönjakosopimuksessa (TAKO) määriteltyjä tallennusvastuualueita. Kahta diarioerää lukuunottamatta kaikki saadut esineet luetteloitiin vuoden aikana Kantapuu-esinetietokantaan, missä oli vuoden 2014 lopussa noin 13 630 Metsästysmuseon esinetietuetta. Vuoden aikana esinetietueiden määrä kasvoi noin 330 tietueella (270 tietuetta 2013). Kokoelmiin saatiin jälleen lukuisia mielenkiintoisia esineitä. Asekokoelmat karttuivat 18 aseella, joista noin puolet oli kotimaista valmistetta. Sako Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1971 - 1974 toimineen Juhani Koivulan lahjoitus sisälsi hienojen sakolaisten ja parin muun aseen lisäksi myös ilmeisesti Ilves-pienoiskiväärin prototyypin. Kotimaiseksi voidaan ainakin osittain lukea myös Ismo Paanasen lahjoittama J. Mataraisen Juhani Koivula (oik.) lahjoitti museolle aseiden lisäksi myös erävarusteita ja metsästysvaatteita. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 24 asepajan japanilaisesta sotilaskivääristä muuntama ”luotipyssy”, joka on edelleen muunnettu pienoishaulikoksi. Ulkomaisista aseista kannattaa mainita Reijo Pääläisen lahjoittama Winchester-luodikko m 1894 ”Apache”, joka on kuulunut legendaariselle erävalvoja Matti Toivolalle, paremmin tunnettu nimellä ”Luppo-Matti”. Mielenkiintoista asehistoriaa edustaa myös Jaakko Sipilän lahjoittama Winchester m1895 -kivääri, joka on muunnettu 5,7 x 53R -patruunaa ampuvaksi ratahirvikivääriksi. Ole Sundberg lahjoitti museolle vapaakiväärin sekä mielenkiintoisen Warnant-lukkoisen aseen, jossa on vaihdettavat luoti- ja haulipiippu. Luotipiippu on pienoiskiväärikaliiperia, haulipiippu harvinainen 9,1 x 40. Vuoden hienoimpia aselahjoituksia oli Jukka Kalervon lahjoittama koristeellinen Immanuel Meffert -drillinki, joka on valmistettu noin 1880 - 1890. Aseen on aikoinaan omistanut S. O. Lindgren (1905 - 1968), joka tunnetaan muun muassa MM-tason ampujana ja riistanhoidon opettajana. Kyseinen ase on jo toinen Metsästysmuseolle lahjoitettu Lindgrenille kuulunut ase – vuonna 2013 kokoelmiin saatiin Lindgrenin käyttämä Larsen-pienoiskivääri. Taidemaalari Jouko Kytömaa (s. 1931) lahjoitti taulunsa ”Karhu ja sudet” museon kokoelmiin 16.10.2014. Taulun luovutti taiteilijan poika Juha Kytömaa (oik.). Taulun vastaanottivat Anne UotilaLaine ja Jukka Peltonen. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Kaarta ja kiehkuraa – käsityön kauneutta 1800-luvun lopulla valmistetussa Immanuel Meffert -drillingissä. Oikeanpuoleisessa lukkolevyssä juoksee saksanhirvi, vasemmanpuoleisessa irvistelee villisika. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. • • • 25 Vuoden aikana kokoelmiin saadut kymmenkunta trofeeta olivat pääasiassa Jaakko Ojanperän trofeekokoelman täydennyksiä. Uuteen Jaakko Ojanperän saliin sijoitettiin muun muassa vaippasakaali, harmaakarhun talja sekä villivuohen pää- ja sarvitrofeet sekä marliini- ja dorado-kalatrofeet. Museon metsästysteknologia-kokoelmat karttuivat mm. viidellä radiopuhelimella, ja riistantutkimusesineistö täydentyi hanhien kaularenkaiden valmistuksessa Evon tutkimusasemalla käytetyllä kaiverruskoneella. Taiteilija Jouko Kytömaa lahjoitti museon taidekokoelmiin maalauksensa ”Karhu ja sudet”. Esinekokoelmaan kuuluva metsästysseurojen merkkikokoelma täydentyi 12 lahjoituksella ja sisältää nyt yhteensä 1 752 seuramerkkiä. Kokoelmiin ostettiin kolme hylkeennahkalaukkua sekä muun muassa hirventaljojen käsittelyssä käytetty nahkavuolin eli nahanperkkausrauta tai räkkirauta 1800- ja 1900luvun vaihteesta. Vuoden 2014 aikana Metsästysmuseolle lahjoittivat esineistöä seuraavat 29 henkilöä ja yhteisöä: Heikki Torvinen/Viestimuseo, Matti Nurminen, Erkki Kauppi/Lopen Rhy, Jaakko Ojanperä, Sako Oy, Saku Rantala, Juhani Koivula, Risto Pulli, Suomen Metsästäjäliitto ry., Pohjois-Hämeen kalamiespiiri, Jaakko Rislakki, Reijo Pääläinen, Jaakko Sipilä, Kuljun metsästysseura ry., Jaakko Heikinheimo, Suomen riistakeskus, Elmer Moisio, Ole Sundberg, SML:n Pohjois-Karjalan piiri ry., Metsästysammunnan EM-kilpailujen Slovenian kisajoukkue, Hannele Leppäneva, Ismo Paajanen, Jaakko Korhonen, Jouko Kytömaa, Jukka Kalervo, Martti Rissanen, Suomen Kennelliitto ry., RKTL/Evon tutkimusasema ja Erkki Tuominen. Metsästysmuseon kokoelmien lainaustoiminta oli edellisvuosien tapaan vilkasta. Esineitä ja täytettyjä eläimiä lainattiin ja vuokrattiin näyttely-, opetus- ja kuvauskäyttöön seuraaville 27 museolle, yritykselle tai yksityishenkilölle: Metsämuseo Lusto, Serlachius-museot, Turun museokeskus, Järvenpään museopalvelut, Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen taidemuseo, Saamelaismuseo Siida, Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry./Päijänne-talo, Suomen Järvikalastusmuseo, Suomen Siirtolaisuusmuseo, Emil Cedercreutzin museo, Riihimäen kaupunginkirjasto, Askolan kirjasto, Metsähallituksen luontokeskus Kellokas sekä Suomen luontokeskus Haltia, Metsähallitus/Kieppi-lehti, Kodin Pellervo -lehti, Sunlight Studios, Yellow Film & TV, Subzero Film Entertainment Oy, Suomen Kennelliitto, Eräkontti Oy, Jykes Kiinteistöt Oy, Riihimäen kansalaisopisto, Matti Virtanen ja Milja Jutila. Metsästysmuseon näyttelyihin lainattiin esineistöä Poliisimuseon kokoelmista, Suomen Kennelliitosta sekä Riihimäen Agility ry:ltä. • • • 26 Metsästysmuseolle tehtiin vuoden aikana museon esinekokoelmiin sekä yleisesti metsästys- ja erävälineistöön liittyviä tiedusteluja yhteensä 72 kappaletta. Kirjasto Metsästyskirjasto sai vuoden 2014 alussa kokoelmiinsa kauan kaivatun täydennyksen, jota jo metsästyskirjaston perustaja C. A. Borgström havitteli kirjakokoelmaansa. Ossian Vuoksenturja lahjoitti joulukuussa 1911 julkaistun Metsästys ja Kalastus -lehden koenumeron 0. Samassa yhteydessä kokoelmiin saatiin saman lehden hyväkuntoinen vuoden 1912 vuosikerta. Metsästyskirjaston ja -museon kokoelmia oli esillä Riihimäen kaupunginkirjaston Koiran vuosi -vitriininäyttelyssä 2.6. - 30.7.2014. Esillä oli mm. metsästyskoirien koulutusoppaita sekä kaunokirjallisia teoksia. Riihimäkeläisen hyljekoira Jocken tarina esiteltiin 1930-luvun valokuvien kera, ja näyttelyä täydensivät museon kokoelmista poimitut postikortit, exlibrikset sekä seuramerkit. Kirjaston näyttelyn yhteydessä markkinoitiin myös museon näyttelyitä ja kesällä järjestettyjä koiratapahtumia. Tiedonhakuja tehtiin 24 henkilölle. Aiheita olivat mm. metsästyssignaalit ja -torvet, oravannahkojen hinta ja saalistilastot 1940-50-luvuilla sekä suomalaiset pystykorvat ja niiden parissa toimineet henkilöt. Hirven metsästysaikoja tarkistettiin kahdelle henki- Vihdoin se saatiin kokoelmiin! Ossian Vuoksenturja lahjoitti Metsästys ja Kalastus -lehden harvinaisen 0-numeron kirjastolle. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Suomen Pystykorvajärjestön sekä Suomen Kennelliiton kunniajäsen Angela Cavill tutustui Metsästyskirjaston Juho Perttolan pystykorvakokoelmiin keväällä. Cavillin teos Finnish Spitz julkaistiin 8.8.2014 Maailman Voittaja -näyttelyn yhteydessä. Kirja on ensimmäinen näin laajamittainen englanninkielinen teos kansalliskoirastamme. Kuva: SMM / Vesa Anttila. • • • 27 lölle, vuosilta 1957 ja 1974. Talvikki-tapahtuman muotinäytöstä varten etsittiin tietoa retkeilyvaatteista eri vuosikymmeniltä. Kaukopalvelukopioita toimitettiin seitsemälle asiakkaalle. Kirjoja ja lehtiä oli lainassa Suomen Kennelliiton Maailman Voittaja -näyttelyn museo-osastolla. Metsästyskirjastoon hankittiin kirjoja verkkokaupoista, antikvariaateista ja Helsingin Kirjamessuilta. Alan lehtien tilauksia jatkettiin. Kirjasto vastaanotti 25 lahjoituserää vuonna 2014. Lahjoittajina olivat seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Erkki Tuominen, Ossian Vuoksenturja, Eeva Anttinen, Matti Kettunen, Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry., Jaakko Ojanperä, Maanpuolustuskurssin metsästäjät, Solmu Mäkelä, Jukka Lahtinen, Camille Violette, Leena Aro, Merja Nousiainen, Metsoparlamentti, Tainan Metsästäjät ry., Vesa Anttila, Jukka Peltonen, Veli Lappalainen, Kylä-Kytät ry., Anna-Kaarina Jaakkola, Suomen Maatalousmuseo Sarka ja Suomen Riistanhoito-Säätiö. Arkisto Lahjoituksia museon exlibriskokoelmaan. Järjestämistyössä painopiste oli järjestö- ja yhdistysarkistojen ohella vanhojen tutkimusaineistojen ja viranomaisaineistojen arkistoinnissa. Vuoden kuluessa järjestettiin mm. Juha Ylimaunun hyljetutkimusten aineistot sekä maa- ja metsätalousministeriön luovuttamia aineistoja. Vuonna 2011 aloitettu Suomen Metsästäjäliiton piirien arkistojen järjestämistyö valmistui suunnitellussa aikataulussa, kun Pohjois-Karjalan piirin arkisto saatiin viimeisenä järjestetyksi. Lisäksi täydennettiin jo aiemmin järjestettyjen piirien sekä Suomen Metsästäjäliiton arkistoa. Museon arkistossa on aineistoja kaikista Metsästäjäliiton piireistä. Arkistoluovutuksia kirjattiin nyt 18, kun edellisenä vuonna 2013 niitä kirjattiin 33 kpl. Hieno lisä kokoelmiin oli vanhojen metsästysaiheisten postikorttien kokoelma, jonka museo osti postikorttitapahtumasta. Lähes 300 kortin kokoelma koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun venäläisistä, balttilaisista ja keskieurooppalaisista postikorteista. Museon postikorttikokoelma sai näin arvokkaan lisän. Vuoden 2014 laajin arkistoluovutus koostui kuitenkin Metsällä-kirjoituskilpailuun saapuneista vastauksista. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 499 vastaajaa. Vastata tuli nimimerkillä, jotta vastaaji- • • • 28 en henkilöllisyys säilyisi salaisuutena tuomaristolle. Kilpailuun saattoi osallistua sääntöjen mukaan kahdella vastauksella. Jokainen vastauslähetys diarioitiin arkistoon erikseen. Erillisiä kilpailuvastauksia saapui näin 635. Arkiston äänitteiden määrä karttui kaikkiaan 26 äänitteellä, joista 15 oli Metsästyksen muistitieto -hankkeessa tehtyjä haastatteluja, yksi museon näyttelyavajaisten taltiointi ja kymmenen TAKO-hankkeen projektityöntekijöiden tekemää haastattelua. Haastattelujen litterointia jatkettiin litteroimalla Jaakko Ojanperän haastatteluja. Arkiston diarioon tuli vuonna 2014 kaikkiaan 586 erillistä luovutusta, kun lasketaan yhteen arkiston yleisen kartunnan, Metsällä-kirjoituskilpailun, Metsästyksen muistitiedon ja TAKO-hankkeen myötä saapuneet aineistot. Tällä tavoin mitattuna vuosi oli ehdottomasti arkiston historian paras ja saapuneen aineiston osalta myös monipuolisin. Metsällä-kirjoituskilpailun satoa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Metsästysmuseon arkiston ja arkistolaitoksen välisen talletustyönjaon mukaisesti luovutettiin Hämeenlinnan maakunta-arkistoon Janakkalan, Lopen ja Riihimäen-Hausjärven riistanhoitoyhdistysten arkistot. Aineistoa oli kaikkiaan noin kymmenen hyllymetriä. Museon exlibriskokoelmassa oli vuoden lopussa 1 084 erä- tai luontoaiheista kirjanomistajamerkkiä. Lahjoituksena vuonna 2014 saatiin 49 uutta exlibristä. Suomen Exlibrisyhdistyksen jäsen, exlibristaiteilija Erkki Tuominen teki jälleen vuoden aikana merkittäviä exlibrislahjoituksia museon kokoelmaan. Arkistotyössä kiinnitetään erityistä huomiota aineistojen asianmukaiseen säilytykseen, jotta lahjoitushetkellä oleva kunto voidaan taata. Metsästysarkisto on siirtynyt käyttämään aineistoja tallentaessaan asiakirjojen pysyvään säilytykseen paremmin sopivia pankaframe-koteloita, joihin myös vanhoja ruskeasta voimapahvista valmistettuja koteloita vaihdettiin. Arkiston kokoelmiin hankittiin upea metsästysaiheinen postikorttikokoelma. Kuva: SMM / Katja Jaakkola. • • • 29 Metsästysarkisto on kaikille avoin julkinen arkisto, joka noudattaa tiedeyhteisössä yleisesti hyväksyttyä tutkimusetiikkaa. Asiakaspalvelua suoritettiin perinteisenä asiakkaiden palveluna museolla sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Arkistoon luovuttivat vuonna 2014 aineistoja seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Metsällä-kirjoituskilpailu (499 henkilöä), Metsästyksen muistitieto (24 henkilöä), TAKO-hanke, Riihimäen Karan koulun 8. luokan 86 oppilaan äidinkielen aineet metsästyksestä, FM Jenni Sahramaan TAKO:n pooli 1:n projektityöntekijänä Ihan pihalla! -hankkeessa haastattelemat kymmenen henkilöä, Erkki Tuominen, Suomen riistakeskus, Suomen Kennelliitto, Anna-Kaarina Jaakkola, Timo Mäkelä, Jyrki Puupponen ja Saku Rantala. Kuva-arkisto Metsästysmuseon kuva-arkiston kokoelmiin kuului vuoden 2014 lopussa noin 138 000 valokuvaa. Objektien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 9 500 kuvalla, jotka odottavat seulontaa ja sitä seuraavaa digitointia. Kuvien kartuntamäärät vaihtelevat suuresti vuosittain. Toimintavuoden aikana kuva-arkisto vastaanotti kuusi lahjoituserää, joiden yhteenlaskettu kuvamäärä oli mittava, ja kuvat olivat laadultaan korkeatasoisia. Vuoden 2014 lopussa Kantapuu-kokoelmatietokantaan oli tallennettu yli 13 900 kuvaa. Vuonna 2014 lahjoitetuista kuvaeristä määrällisesti suurimmat sekä arvokkaimmat olivat Suomen riistakeskuksen kaksi lahjoituserää. Ensinnäkin Suomen Metsästysmuseo vastaanotti Metsästäjäin Keskusjärjestön (nyk. Suomen riistakeskus) toiminnanjohtaja Esa Niemelän (1946 - 1998) 4 500 kappaleen diakokoelman. Niemelä luonnonystävänä harrasti luontovalokuvausta, ja kokoelma on arvokas lisä museolle. Esa Niemelä valittiin Metsästäjäin Keskusjärjestön apulaistoiminnanjohtajaksi vuonna 1976, ja hän ehti toimia kolmen johtajan työparina ennen kuin hänen oma johtajuuskautensa alkoi vuonna 1991. Toinen Suomen riistakeskuksen lahjoituserä pitää sisällään Metsästäjälehden diakokoelman, noin 5 000 diaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella Metsästysmuseo palkkasi medianomin neljäksi kuukaudeksi sekä projektitutkijan kolmeksi kuukaudeksi töihin. Tämän ansiosta toimintavuoden aikana luetteloitiin lähes 1 500 valokuvaa. Projektiin sisältyi eräneuvos Olavi Joensuun digitoitavaksi lainaamien 12 kuva-albumin kopiointi- ja luettelointityö, kaikkiaan 1 137 valokuvaa. Lisäksi luetteloitiin Nuuskuja-valokuvauskilpailuun osallistuneet 152 valokuvaa, jotka ovat nyt selattavissa Kantapuussa. Kuva-arkisto palveli asiakkaita myymällä kuvaoikeuksia lehtiin ja eri julkaisuihin. Metsästysmuseon kuvat ovat kaikkien selattavissa ja tilattavissa Kantapuun kautta. Kuvien valmistus- ja käyttömaksuissa seurataan Museoviraston hinnoitteluperiaatteita. Oman • • • 30 Suomen riistakeskukselta saatiin toiminnanjohtaja Esa Niemelän (1946 - 1998) mittava diakokoelma. toiminnan dokumentointia jatkettiin ja kuvakokoelmia käytettiin omassa näyttely- ja tiedotustoiminnassa. Vuoden 2014 aikana Metsästysmuseolle lahjoittivat valokuvia seuraavat henkilöt ja yhteisöt: Suomen riistakeskus, Rismo Virpimaa, Alpo Luukkonen, Riitta Junnila ja Anne Uotila-Laine. • • • 31 NÄYTTELYT Avoinnaolo ja asiakkaat Aukioloajat vuonna 2014: 2.1.–30.4. ti–pe klo 9–16 ja la–su klo 10–17 2.5.–31.8. ti–su klo 10–18 1.9.–31.12. ti–pe klo 9–16 ja la–su klo 10–17 Suljettuna ollessa sopimuksen mukaan. Toimisto on ollut avoinna läpi vuoden arkipäivisin klo 8–15.45. Vuonna 2014 Suomen Metsästysmuseossa vieraili 17 414 asiakasta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 3 650 henkeä. Vilkkaimmat kuukaudet olivat helmikuu, toukokuu ja marraskuu, jolloin vierailijoiden määrä vaihteli 2 247 - 2 686 asiakkaan välillä. Helmikuussa järjestetty Talvikki-tapahtuma keräsi yli 2 200 vierasta, Suomen Kennelliiton järjestämä huhtikuinen Koiran päivän Match Show 1 065 vierasta ja marraskuun Joulutori 1 430 vierasta. Tapahtumien kävijämäärät nostivat merkittävästi kyseisten kuukausien kokonaiskävijämäärää. Kesäkuukausina (kesä-elokuussa) museossa vieraili yhteensä 5 065 asiakasta, ja kävijät jakautuivat melko tasaisesti ajanjaksolle. Vuoden 2014 hiljaisimmat kuukaudet olivat joulu- ja tammikuu, joista joulukuu oli hiljaisin, noin 420 asiakasta. Maksavia asiakkaita oli 5 720, joka on 33 % museon kokonaiskävijämäärästä. Koululaisten osuus on selvässä kasvussa. Riihimäen kaupungin oppilaitosten oppilaat pääsevät opettajansa johdolla museoon ilmaiseksi. Metsästäjillä on vapaa pääsy museoon esittämällä voimassa oleva metsästyskortti. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen 716 metsästäjää vuonna 2014. Kasvua edelliseen vuoteen on 145 henkilöä. Pääsylippujen hinnat vuonna 2014 olivat ennallaan. Aikuiset 6 €, lapset 3 €, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja eläkeläiset 4 €, koululuokat 3 €/oppilas, ryhmät (vähintään 20 henkeä) 4 €/hlö ja perhelippu 12 €. Suomen lasimuseon ja Riihimäen taidemuseon kanssa solmitun sopimuksen mukaan samana päivänä leimatulla lasi- tai taidemuseon lipulla pääsi puoleen hintaan Metsästysmuseoon ja Metsästysmuseon lipulla sai vastaavan alennuksen lasi- ja taidemuseossa. Tätä mahdollisuutta käytti vuoden aikana 427 henkilöä. Yhteistyösopimuksen mukaisesti UPM-Silva jäsenkortin haltijat saivat alennusta museon pääsymaksusta. Veikkaus-kortilla museoon pääsi ilmaiseksi keskiviikkoisin. • • • 32 Grafiikat Kimmo Karjakoski. Riihimäen kaupunki on jakanut vuodesta 2012 lähtien kulttuuriseteleitä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Setelin asiakas on voinut käyttää ilmaiseen vierailuun jossakin Riihimäen kulttuurilaitoksessa. Metsästysmuseo on ollut kulttuurisetelitoiminnan yhteistyökumppani alusta saakka. Vuonna 2014 seteleiden jakoa laajennettiin työtoiminnan lisäksi myös muille kaupungin sosiaalitoimen asiakkaille. Riihimäellä käynnistettiin kulttuurikaveritoiminta keväällä 2014. Toiminnan tarkoituksena on edistää kotona asuvien ikäihmisten kulttuuripalvelujen saavutettavuutta, ja • • • 33 sitä organisoivat yhteistyössä Riihimäen kaupungin koti- ja vanhuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus. Kulttuurikaverit toimivat vapaaehtoispohjalta ikäihmisten avuksi. He ovat käyneet koulutuksen, ja heidät tunnistaa nimellä varustetusta kulttuurikaveripassista. Metsästysmuseo on kulttuurikaveritoiminnan yhteistyökohde, ja passilla pääsee ilmaiseksi museoon ikäihmisen seurassa. Museo voi myös tiedottaa tapahtumistaan sähköpostilla suoraan kulttuurikavereille, jotka tiedottavat avustamiaan ikäihmisiä tarjolla olevista kulttuuritapahtumista. Kulttuurikaverit voivat lisäksi olla seurana kulttuuritapahtumissa, auttaa liikkumaan tapahtumaan ja takaisin, varata liput ja asioida lipunmyynnin kanssa ikäihmisen puolesta ja opastaa toimimaan kulttuuritilaisuudessa. Metsästysmuseo solmi yhteistyösopimuksen Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n koordinoiman Ystävänkortti-toiminnan kanssa. Hanketta rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat. Ystävänkortti mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön ystävän/tukihenkilön pääsyn maksutta vapaa-ajan harrastuksiin kehitysvammaisen maksaessa oman pääsymaksunsa. Syksyllä 2014 Metsästysmuseo allekirjoitti Suomen Museoliiton kanssa sopimuksen Museokortti-järjestelmään liittymisestä. Museokortti on suomalaisten museoiden yhteinen pääsylippu, jolla voi vierailla järjestelmään liittyneissä museoissa niin monta kertaa kuin haluaa 54 euron vuosimaksulla. Kortin voi ostaa kaikista järjestelmään liittyneistä museoista ja Museoliiton verkkokaupasta toukokuusta 2015 lähtien. Perusnäyttely Metsästysmuseon perusnäyttelyiden uusiminen etenee vaiheittain. Vuonna 2011 alkaneen uudistustyön tuloksena avattiin helmikuussa 2013 Jahdin lumo -näyttely, jonka pääosassa on viime aikojen tärkein saaliseläin hirvi. Vuoden 2013 alussa käynnistettiin Eettinen metsästäjä -riistapelisimulaattorin kehitystyö yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Metsästysmuseo toimi kehityshankkeen vastuullisena toteuttajana sponsorinaan Sako Oy, joka valmisti aseeseen perustuvan peliohjaimen. Pelisimulaattorin loppuunsaattaminen viivästyi niin, että se saatiin koekäyttöön kesäksi, ja lopullinen versio valmistui syksyllä 2014. Pelissä tavoitteena on opastaa, millainen on hyvä riistalaukaus, mitkä ovat metsästyslakien ja -määräysten velvoitteet, missä tilanteessa saa ja kannattaa ampua. Perusajatus on, että ensi kertaa asetta pitävä huomaa, ettei kyseessä ole ”väijy, vaani ja ammu” -peli, vaan mahdollisimman paljon aitoa metsästystilannetta simuloiva peli. Ennen metsälle menoa voi suorittaa hirvikokeen. Simulaattorin hirvi on toteutettu 3D-mallinnusta käyttäen, ja laukauksen jälkeen voi tarkastaa luodin vaikutuksen hirven vitaalialueella. Tammikuun 23. päivänä 2014 avattiin Jaakko Ojanperän trofeekokoelma uusissa tiloissa. Jaakko Ojanperän kokoelma sisältää trofeita ja muita eläinnäytteitä lähes sadasta • • • 34 eläinlajista ja alalajista, jotka Ojanperä on pyytänyt matkoillaan Afrikassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa – kotimaata unohtamatta. Kaikkiaan kokoelmaan kuuluu noin 220 erilaista trofeeta. Jaakko Ojanperä lahjoitti trofeekokoelmansa Suomen Metsästysmuseolle vuonna 1997. Vuosien varrella kokoelma on täydentynyt huomattavasti ja täydentyi edelleen vuoden 2014 aikana noin kymmenellä trofeella. Trofeekokoelman laji- sekä kaatotiedot esitetään salissa kosketusnäytöiltä. Perusnäyttelyn kolmas vaihe on aseosaston rakentaminen. Uusi aseosasto tulee Jaakko Ojanperän entisen salin tiloihin, ja sen kunnostus- ja sähkötyöt tehtiin alkuvuodesta 2014. Tämän jälkeen sali oli Suomen Kennelliiton juhlanäyttelyn ja Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän koiraveistosten esittelytilana. Asesalin suunnittelutyöryhmään kuuluvat museon hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen, insinööri Erkki Kauppi, museon puolelta asevastaavat Jukka Peltonen ja Vesa Anttila sekä museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Näyttelysuunnittelusta vastaa näyttelyarkkitehti Henry Forssell. Asesalin näyttelyrakentaminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisin kanssa. Kotimaisen asevalmistuksemme historiaa ja tuotteita esittelevä sali avataan yleisölle marraskuun lopulla 2015. Näyttelyssä on myös mahdollisuus tutustua maamme eturivin patruuna-asiantuntija Erkki Kaupin laajaan patruunakokoelmaan. Yhdessä asevitriinissä tullaan esittelemään vaihtuvia pienimuotoisia teemanäyttelyitä museon laajoista asekokoelmista. Jaakko Ojanperä uuden salinsa avajaisissa kutsuvieraiden ympäröimänä. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 35 Vaihtuvat näyttelyt - 5.1.2014 Korpimailta Lennart Segerstrålen maalauksia ja grafiikkaa 16.1. - 2.3.2014 Kiinnostukseni kohteet Juhani Vormulan luontokuvia 13.3. - 21.9.2014 125 vuotta – hyvää elämää koiran kanssa Suomen Kennelliiton juhlanäyttely 13.3. - 21.9.2014 Haukkua halki historian Koirat kautta vuosisatojen Satakunnan Museo 18.3. - 18.5.2014 Ilmeikkäitä ilvestöitä Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun näyttely 8.5. - 21.9.2014 Koirapuisto Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely 3.6. - 31.8.2014 SM-palkintopuukot Fiskars 2014 Suomen Puukkoseura ry. 30.9. - 31.12.2014 Kalaallit Nunaat Grönlantilaisten maa -valokuvanäyttely 7.10. - 9.11.2014 Vuoden Luontokuvat 2013 Suomen Luonnonkuvaajat ry. 27.11.2014 - 6.1.2015 Jouluikkuna Muumilaakson joulu Käsityökoulu Leijan oppilaat • • • 36 Kalasääksi kalastaa Kangasalla Juhani Vormulan luontokuvanäyttelyssä. Kiinnostukseni kohteet Juhani Vormulan luontokuvia Metsästysmuseon näyttelyvuoden avasi Juhani Vormulan luontokuvia esittelevä näyttely Kiinnostukseni kohteet. Juhani Vormula on harrastanut valokuvausta aktiivisesti noin 35 vuoden ajan, ja hän on riihimäkeläisen Kamerakerho 50 ry:n puheenjohtaja. Näyttely esitteli kuvaajan viime vuosien hämäläisiä luontoelämyksiä petolinnuista perhosiin. Haasteina ovat olleet sääksen kalastuskuvat, haukkojen ja pöllöjen seuraaminen, perinteisesti kurjet ja joutsenet, koskikarojen puuhastelu talvella sekä korentojen kuvaaminen. Näyttelyn aikana Juhani Vormula piti museolla kuvaillan. 125 vuotta – Hyvää elämää koiran kanssa Suomen Kennelliiton juhlanäyttely Vuonna 2014 Suomen Kennelliitto täytti 125 vuotta, ja juhlavuotensa kunniaksi liitto teetti historiastaan kertovan näyttelyn 125 vuotta – Hyvää elämää koiran kanssa. Juhlanäyttelyssä tutustuttiin suomalaisen järjestäytyneen koiranjalostuksen historiaan ja rotukoiratoimintaan, kuinka kotimaiset koirarodut suomenpystykorva, karjalankarhukoira ja suomenajokoira luotiin. Näyttelyssä esiteltiin myös koiraharrastuksen nykytilaa, miten vuosikymmenten aikana harrastus on noussut koko kansan suosioon. Suomessa on tänä päivänä yli 650 000 koiraa, joista noin puoli miljoonaa on Kennelliiton rekisteröimiä rotukoiria. Näyttelyn tuotti Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila. Kennelliiton juhlanäyttely toteutettiin hyödyntäen uusinta näyttelytekniikkaa. Tekstit ja kuvat esitettiin kuvanäytöillä, jolloin näyttelyssä esillä ollut runsas kuva- ja videomateriaali pääsi oikeuksiinsa. Kuva: SMM / Vesa Anttila. • • • 37 Haukkua halki historian Koirat kautta vuosisatojen Satakunnan Museon tuottama Haukkua halki historian -näyttely pureutui koiran menneisyyteen, tehtäviin ja harrastuksiin kivikaudelta nykypäivään. Koirat rantautuivat Suomen alueelle yhtä aikaa ihmisen kanssa, noin 10 000 vuotta sitten. Ihmisen kumppaniksi koira oli lyöttäytynyt 125 000 vuotta aiemmin. Ensimmäiset koirat eivät olleet pelkästään seuralaisia, vaan auttoivat metsästyksessä ja vartioivat. Metsästysmuseossa näyttelyä täydennettiin omien kokoelmien metsästyskoiraesineistöllä. Haukkua halki historian -näyttelyssä esiteltiin mm. suomalaiset metsästyskoirarodut. Kuva: SMM / Vesa Anttila. Ilmeikkäitä ilvestöitä Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun näyttely Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun ilvestyöt olivat keväällä esillä museon aulassa. Kuvataidekoululaiset olivat tutkineet koko syksyn Metsästysmuseosta lainassa ollutta uljasta tupsukorvaa, ja ilveksen elämään perehdyttiin myös ilvesretkellä Kytäjän maastossa. Näyttelyssä oli hiili- ja pastelliliitupiirustuksia sekä rautalanka- ja pehmoveistoksia 9 - 16 -vuotiailta kuvataidekoulun oppilailta. Metsästysmuseo tukee lasten ja nuorten taidekasvatusta lainaamalla kuvataidekouluille eläimiä malleiksi ja tarjoamalla tutustumis- ja opastuskierroksia. Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaiden monipuolisia ilvestöitä esiteltiin keväällä. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän koirapatsaat ilahduttivat museovierailijoita kesän ajan. Kuvassa veistoryhmän pitkäaikainen opettaja Arja Vilppo sekä suomenpystykorvasta veistoksen tehnyt Matti Kiviaho. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Koirapuisto Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely Metsästysmuseon puisto oli jälleen yhden välivuoden jälkeen näyttelyareenana. Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmä teki piha-alueelle näyttäviä koirapatsaita, joiden malleina toimi kurssilaisten omia lemmikkejä sekä museon kokoelmien täytetty suomenpystykorva ja kaksi koiraveistosta. Kurssilaiset tekivät taustatyötä tutkimalla kirjoista koirien anatomiaa, ja veistokset nimettiin esikuviensa mukaan. Metsästysmuseon puistoon tehtiin yhdeksän betoniveistosta, ja muista materiaaleista tehdyt koiraveistokset olivat esillä sisällä museossa. • • • 38 Antti Silvennoisen puukko palkittiin SM-kilpailujen heloitettujen käyttöpuukkojen sarjassa. Kuva: Suomen Puukkoseura ry. Valokuvaaja Tapio Kaisla tarkastelee Bo Johansonin kuvaa isolokista Kalaallit Nunaat -näyttelyssä. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. SM-palkintopuukot Fiskars 2014 Suomen Puukkoseura ry. Suomen Puukkoseura ry:n vuotuinen päätapahtuma, Fiskarsin Puukkopäivät, järjestettiin 20. kerran 17. - 18. toukokuuta Fiskarsin Lukaalissa. Jo perinteeksi muodostuneeseen puukonvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan 70 puukkoa. Kilpailun eri sarjoissa palkitut puukot olivat kesä-elokuussa jälleen näytteillä Metsästysmuseossa. Jo usean vuoden ajan suuri yleisö on käynyt tutustumassa näytteillä oleviin puukkoihin, jotka edustavat suomalaista kädentaitoa parhaimmillaan. Kalaallit Nunaat Grönlantilaisten maa -valokuvanäyttely Kalaallit Nunaat - Grönlantilaisten maa -valokuvanäyttelyssä esittäytyi saaren karun kaunis luonto eläimineen. Maailman suurin saari kantaa grönlanniksi runollisen kaunista nimeä Kalaallit Nunaat. Axxellin kaksivuotiseen luontokuvakoulutukseen osallistuneen seitsemän suomalaisen luontokuvaajan ensimmäinen kohde oli Kangerlussuaq ja mannerjäätikön reuna heinäkuussa 2012. Kuvasaalis koostui värikkäistä kasveista, napajäniksistä ja myskihäristä lumoavissa maisemissa. Ryhmän toinen kohde oli itärannikon Disko Bay Ilulissatissa ja sen kelluvat jäävuoret. Kameralle taltioitui myrskylintuja, lokkeja ja pärskyviä valaita. Näyttelyn aikana museolla järjestettiin kuvausryhmään kuuluneen Tapio Kaislan kuvailta. • • • 39 Vuoden Luontokuvat 2013 Suomen Luonnonkuvaajat ry. Rasittunut jänisemo huolehtii lapsistaan. Esko Pitkäsen Vuoden Luontokuva -kilpailun kuva. Suomen Luonnonvalokuvaajien kilpailuun osallistui ennätysmäärä kuvia vuonna 2013, kaikkiaan 11 555 kuvaa yli tuhannelta kuvaajalta. Metsästysmuseo tarjosi jälleen luonnonystäville oivan tilaisuuden tutustua 40 kuvan huippunäyttelyyn, joka todella pysäyttää luonnon ihmeiden äärelle. Vuoden Luontokuvaksi 2013 valittiin Jukka-Pekka Tikkasen Elävältä nielty, jossa vaskitsa kohtaa loppunsa dramaattisesti rantakäärmeen suussa. Luonnon monimuotoisuus ja kiertokulku olivat vahvasti esillä Vuoden Luontokuvat 2013 -näyttelyssä. Jouluikkuna Muumilaakson joulu Käsityökoulu Leijan oppilaat Käsityökoulu Leija suunnitteli ja valmisti perinteisen jouluikkunan vuonna 2014. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Metsästysmuseo kutsui riihimäkeläisen Käsityökoulu Leijan ideoimaan museon perinteisen jouluikkunan. Käsityökoulun syyskauden työskentelyä innosti Tove Janssonin juhlavuosi. Noin 60 oppilasta, iältään 6 - 15 vuotta, ideoi Muumilaakson uusia asukkaita jouluiseen maisemaan. Inspiraationa käsityökoululaisten työskentelyssä olivat Janssonin tarinoiden tutut hahmot. Pienimmät oppilaat tekivät myös jännittäviä pesiä. Materiaaleina käytettiin pitkälti kierrätyspuuta ja -tekstiilejä. Metsästysmuseon jouluikkuna on aina perinteisesti iltaisin valaistu, jotta siihen voi tutustua ympäri vuorokauden. • • • 40 Kiertonäyttelyt Suomen Metsästysmuseo lainaa tuottamiaan kiertonäyttelyitä museoille, opastuskeskuksille, kirjastoille, tai muihin julkisiin tiloihin. Myös yksityishenkilöt voivat halutessaan saada museonäyttelyn lainaan. Näyttelyitä on eri kokoisia erilaisiin tarpeisiin, ja niitä on helppo muunnella tilan sekä tilanteen mukaan. Näyttelyihin kuuluvista esinelainoista sovitaan aina erikseen, sillä näyttelypaikan on olosuhteiltaan sovittava museoesineiden säilyttämiseen. Museolla oli tarjota 12 kappaletta lainattavia kiertonäyttelyitä vuonna 2014. Kahta eri näyttelyä vuokrattiin vuoden aikana. Punaturkin jäljillä – Kettumaista historiaa ja Juha Mälkösen kettukuvia -näyttely oli esillä Asikkalassa Päijännetalossa kesäkauden (kesäelokuun), jonka jälkeen se matkasi Askolan kunnankirjastoon syys- ja lokakuun ajaksi. Tämä riista-aiheinen näyttely on vuoden 2014 lopussa ollut esillä pitkin Suomea kaikkiaan 27 kuukautta tavoittaen noin 50 000 asiakasta. Marraskuussa Emil Cedercreutzin museo Harjavallassa lainasi Hyvä, paha susi -näyttelyn viiden kuukauden ajaksi. Verkkonäyttelyt ja multimediat Verkkonäyttelyn ja laajemmin käsitettynä multimedioiden avulla voidaan myös esittää asioita, joiden kuvaaminen varsinaisessa näyttelytilassa olisi teknisesti haastavaa. Helppo esillepano sekä liikuteltavuus on aivan toista luokkaa kuin perinteisissä museonäyttelyissä. Tämä oli yksi tärkeistä kriteereistä, kun Metsästysmuseo tuotti Suomen Kennelliitolle 125-vuotisjuhlanäyttelyn messuympäristöön. Perustekstit, valokuvat ja videot esitettiin 15 eri näytöllä. Mukana oli toki aitoja esineitä, koska toiminnan lähtökohtana kulttuurihistoriallisella museolla on aina aidot vanhat esineet, joiden avulla voidaan esittää tarina tai historiallinen kehityskulku. Hyvin suunniteltu ja toteutettu näyttely yhdistää esineet ja niihin liittyvän tiedon elämykselliseksi kokonaisuudeksi, joka palvelee kaikkia museokävijöitä. Kennelliiton näyttelyssä kaikki muu oli pop up -tyyliin helposti kasattavissa seitsemään eri esilläolokertaan vuoden 2014 aikana. Metsästysmuseo otti kesällä 2014 käyttöön Suomen museoliiton Seinätön museo -mobiilipalvelun ensimmäisten joukossa. Sen avulla pääsee tutustumaan Jaakko Ojanperän merkittävään trofeekokoelmaan sähköisesti. Koskaan ennen museot eivät ole päässeet yhtä lähelle kävijöitä kuin nyt – heidän taskuihinsa. Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaan voi tutustua älypuhelimella tai tabletilla. Mahtavien trofeiden perustietojen lisäksi järjestelmään on linkitetty eläinten Wikipedian tiedot. Jatkossa museo-oppaaseen tullaan lisäämään taustoittavia videoita, tarinoita ja valokuvia. Jahdin lumo -perusnäyttelyyn valmistui Hirvenmetsästyssimulaattori, jolla museokierroksen yhteydessä asiakkaat pääsevät mukaan hirvijahdin aitoon tunnelmaan. Metsästäjä valitsee aseen ja voi suorittaa hirvikokeen ennen metsälle menoa. Simuloitu metsästys tapahtuu koira-ajona, hirvijohtaja antaa ohjeet ja metsästäjä tekee päätöksen, • • • 41 minkä hirven kaataa. Tärkein hetki on valita oikea tähtäyskohta ja ampumahetki. Kaadon jälkeen näytetään hirven anatomiakuvassa osuma ja arvioidaan vaikutus. Ja onnistuneista kaadoista onnitellaan asiaankuuluvasti. Hirvenmetsästyssimulaattori on ollut ahkerassa käytössä. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Museoiden yhteisen Tallennus- ja kokoelmayhteistyöhankkeen (TAKO) Pooli 1, Ihminen ja luonto valmisti verkkonäyttelyn Varustautuneena luontoon, jossa hyödynnettiin projektissa kertyneitä haastattelu- ym. aineistoja. Näyttelyssä esiteltiin nykypäivän metsästäjien, kalastusharrastajien ja ammattikalastajien, luontokuvaajien, metsäammattilaisten, maanviljelijöiden, veneilijöiden, retkeilijöiden, lintuharrastajien ja kesämökkiläisten näkemyksiä luontosuhteestaan ja sen teknistymisestä. Verkkonäyttely julkaistiin vuoden 2014 alussa. • • • 42 TUTKIMUS Näyttelyiden tuottaminen vaatii aina tutkimustyötä, joka viime vuonna oli yleisön saavutettavissa näyttelytekstien ja artikkeleiden muodossa. Tutkimustyötä tehdään jo kokoelmien luettelointivaiheessa, jolloin kaikki mahdollinen esinetieto kirjataan. Huolellinen luettelointityö helpottaa esineen myöhempää mahdollista käyttöä. Henkilökunnan kirjoittamia asiantuntija-artikkeleita julkaistiin vuoden aikana muun muassa Eränkävijässä ja Jahti-lehdessä sekä museon kotisivuilla Kokoelmalöytö-osiossa. Museon oma jäsenlehti Käpälämäki toimi vielä vuonna 2014 painettuna tiedotuskanavana. Jatkossa Käpälämäki ilmestyy sähköisenä tiedotuslehtenä. Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen kanssa oli keväästä 2013 lähtien suunniteltu nykydokumentointi-hanketta, jossa oli tarkoitus tallentaa ja tutkia yhden metsästysseuran toimintoja vuoden aikana. Projektin johtajana toimi dosentti, FT Jukka Jouhki ja taustavaikuttajana professori Hanna Snellman. Suomen Metsästäjäliitto osallistui hankkeeseen avustaen sopivan metsästysseuran etsinnässä ja antamalla asiantuntijaapua suunnittelussa. Useat projektia varten tehdyt apurahahakemukset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, ja koko työryhmän pettymykseksi jouduttiin suunnitelmasta luopumaan elokuussa 2014. Keruuprojektit Metsästyksen muistitieto -hanketta jatkettiin edelleen vuonna 2014 aiempaa ripeämmässä tahdissa. Tehtyjen haastattelujen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kaikkiaan tehtiin 15 (9 kpl v. 2013 ja 6 kpl v. 2012) haastattelua, joista viisi oli ryhmähaastatteluja. Kertojia oli kaikkiaan 24 (12 kpl v. 2013). Lisäksi taltioitiin uuden Jaakko Ojanperän salin avajaisten puheet. Vuonna 2013 aloitettua uusmaalaisten metsästäjäveteraanien haastattelukierrosta jatkettiin, kaikkiaan haastateltiin kuusi metsästäjää. Vanhojen riistatutkijoiden haastattelukokoelma sai myös jatkoa, kun tutkintomestari Risto Komu haastateltiin. Eräkirjailija Pekka Reinikan ja riistapäällikkö Martti Rissasen haastattelut käytiin tekemässä Kuopiossa. Vuoden merkittävin ja laajin haastatteluhanke oli riistapäällikkö Erkki Kiukkaan suosiollisella avustuksella suoritettu haastattelukierros Kaakkois-Suomessa, jonka tuloksena kolmessa yhteishaastattelussa haastateltiin kymmentä henkilöä. Vuoden tärkein perinteenkeruuhanke oli yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton, Maahenki-kustantamon ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa toteutettu Metsällä-kirjoitus- • • • 43 Metsästyksen muistitieto -hankkeessa haastateltu Lauri Tiainen Saarelta itse rakentamansa kaha-pyydyksen vieressä. Kuva: SMM / Pekka Allonen. Metsästyksen muistitieto -hankkeen kesän 2014 kenttätyökohteena oli KaakkoisSuomi. Muistojaan Utin Seudun Metsästysseuran majalla Kouvolassa kertoivat Arvo Metso (vas.), Jaakko Simola, Viljo Sihvola ja Ahti Hannola Kouvolasta. Kuva: SMM / Pekka Allonen. kilpailu. Keruu alkoi 13.1. ja päättyi 30.9.2014. Vastausaikaa jatkettiin suunnitellusta (13.6.) kaksi ja puoli kuukautta. Museo arkistoi keruuvastaukset, ja amanuenssi Pekka Allonen toimi keruun sihteeristössä. Kaikkiaan saatiin 635 erillistä vastausta 499 vastaajalta. Intendentti Jukka Peltonen valittiin kilpailun tuomaristoon. Keruun palkinta siirtyi vuoden 2015 puolelle. Keruu tuotti laajan monipuolisen aineiston, onnistui erinomaisesti ja antoi hyvän lähtökohdan seuraaville keruille. Metsästysmuseo jatkoi vakiintuneeseen tapaan Museoviraston ohjaamassa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeessa. Metsästysmuseo toimii edelleen yhdessä yhdeksän muun museon kanssa poolissa 1, Ihminen ja luonto. Vuonna 2014 pooli aloitti uuden Ihan pihalla! Lasten ja nuorten luontosuhteen tallennushankkeen. Hankkeeseen palkatut projektityöntekijät toteuttivat Metsästysmuseon toimesta kolme eri dokumentointia. FM Jenni Sahramaa kävi 16. - 17.7. Luumäellä tallentamassa Luumäen, Lemin-Taipalsaaren ja Savitaipaleen-Suomenniemen riistanhoitoyhdistysten järjestämää Nuorten Eräakatemiaa. Hän haastatteli 10 koulutukseen osallistunutta varhaisnuorta (9 haastattelua) sekä otti 137 valokuvaa ja 27 videota. Haastattelut on litteroitu. Sini Yläsaari haastatteli Punkaharjulla nuorta, 17-vuotiasta metsästäjää, ja valokuvaaja Eero Könönen kuvasi hänen jänisjahtinsa. Haastattelu on litteroitu ja siitä on tehty kenttäpäiväkirja. • • • 44 Riihimäen Karan koulun 8:nnen luokan 86 oppilasta kirjoitti metsästysaiheisen äidinkielen aineen. Oppilaat kävivät ennen aineen kirjoitusta opettajiensa johdolla tutustumassa museon näyttelyihin virikkeitä saadakseen. TAKO:n puitteissa tehdyt hankkeet ovat tähän mennessä tuottaneet museon kokoelmiin 17 litteroitua haastattelua 18 henkilöltä. Suomen Metsästysmuseo osallistui elokuusta 2014 lähtien TAKO:n Arki-poolin Suomi syö ja juo -hankkeeseen, jonka tehtävänä oli dokumentoida suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Hankkeessa oli mukana 12 museota, jotka julkaisivat syksyllä 2014 yleisön käyttöön CC-lisensoituja valokuvia ja tutkimusaineistoa hankkeen omilla verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube). Tällä haluttiin mm. testata sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia kokoelmatyölle. Verkossa oli jaossa vapaaseen käyttöön ruoka- ja juomakulttuuriin liittyviä vanhoja ja uusia valokuvia sekä tutkimusmateriaalia. Lisäksi museot järjestivät kaikille avoimen ”Silmänruokaa”-valokuvakilpailun sekä kutsuivat osallistumaan ”Rakkain reseptini” -reseptivihkon kokoamiseen. Museoiden kokoelmiin tallennettavasta kokonaisuudesta syntyi merkittävä ruoka- ja juomakulttuurin valtakunnallinen havainto- ja tutkimusaineisto eri puolilta Suomea. Keskustelu museoiden välisestä tallennustyönjaosta ja kokoelmayhteistyöstä jatkui. Metsästysmuseo on hyväksynyt vastuunsa museoiden välisessä tallennustyönjaossa. Museon osalleen hyväksymät vastuut vastaavat museon tähänastisia tallennustehtäviä. Julkaisutoiminta Käpälämäki-lehti ilmestyi viimeisen kerran painettuna jäsenlehtenä keväällä 2014. Jatkossa museoyhdistyksen jäseniä tiedotetaan sähköisellä Käpälämäki-lehdellä. Sen lisäksi jäsenet saavat sähköisen Käpälän jälkiä -uutiskirjeen, jota myös kaikki museosta kiinnostuneet tahot voivat tilata museon kotisivujen kautta. ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsästysmuseo tarjoaa mahdollisuuksien mukaan asiantuntijapalveluita muun muassa arkistojen ja kirjastojen järjestämisessä sekä näyttelyiden tuottamisessa. Näin saatu tulo on museon omaa varainhankintaa, joka käytetään museotoiminnan kehittämiseen ja omien näyttelyiden tuottamiseen. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Suomen Kennelliitolle jatkui 2013 solmitun sopimuksen mukaisesti vuonna 2014. Suomen Kennelliito täytti toukokuussa 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Metsästysmuseo tuotti historianäyttelyn, joka oli esillä Koira- • • • 45 Expossa (8. - 9.2.), Kennelliiton valtuustoseminaarissa (24.5.), Maailman Voittaja näyttelyssä (8. - 10.8.) ja Koira2014 -tapahtumassa (6. - 7.12.). Näyttely oli esillä myös Metsästysmuseossa maaliskuusta lähtien syyskuuhun asti. Koko juhlavuoden teemana oli ”Hyvää elämää koiran kanssa”. Juhlavuoden näyttelyn lisäksi Kennelliitto ja Metsästysmuseo ovat yhteistyössä hakeneet ratkaisuja Suomen Kennelliiton eri kokoelmayksiköiden aineistojen asianmukaisen säilytyksen, hoidon sekä kartuttamisen ja esittelyn osalta. Kennelliitto pyrkii säilyttämään hallussa olevan historiallisen aineiston jatkossa mahdollisimman hyvin. Metsästysmuseo on laatinut tätä varten muistion sekä amanuenssi Vesa Anttila on pitänyt asiantuntijaesitelmän Kennelliiton valtuuston seminaarissa Espoon Hanasaaressa 22.11.2014. Suomen Kennelliiton edustajat Marjukka Silolahti, Eeva Anttinen ja Gunnel Holm tutustuivat museo-osastoon Maailman Voittaja -näyttelyssä. Kuva: SMM / Vesa Anttila. • • • 46 PALVELUYKSIKKÖ Markkinointi ja tiedotus Markkinoinnin pääkohde olivat kesäkauden koira-aiheiset näyttelyt ja tapahtumat. Suomen Kennelliiton 125-vuotisnäyttelyä mainostettiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä usealla ilmoituksella. Näyttelyjen markkinointia tuettiin museolla järjestetyllä koiratapahtumien sarjalla, jonka avulla koirateema ja sen myötä myös näyttelyt saivat paljon ilmaista medianäkyvyyttä kesän aikana. Luontokuvanäyttelyjen yhteydessä järjestettiin puolestaan kaksi kuvailtaa samassa tarkoituksessa. Näyttelyitä ja kuvailtoja markkinoitiin laajalla lehdistötiedotuksella ja mainoksilla. Taloudellisesta tilanteesta johtuen tehostettiin museon markkinointi- ja tiedotustoimia ja pyrittiin kohdentamaan mainosbudjetti oikein. Kävijämäärien perusteella tässä onnistuttiin loistavasti. Museo oli edelleen mukana Riihimäen seudun matkailutoimijoiden yhteisessä matkailuesitteessä koko sivun ilmoituksella. Esitettä oli jaossa seudun matkailukohteissa. Museon kirjastolla, arkistolla ja Kantapuu-kokoelmatietokannalla on omat esitteensä, joita tulostettiin jaettavaksi tarpeen mukaan. Vuosiesite 2014 tehtiin museolla tulostettuna versiona. Markkinoinnin tehostamisessa erityistarkasteluun otettiin toimien aikataulutus, jonka johdosta esimerkiksi Vuosiesite 2015 valmistui marraskuussa ja oli jo jaossa Uudenmaan Erätulilla 2014. Metsästysmuseon Facebook-sivuille päivitettiin museon toimintaan liittyvää sisältöä 2 - 3 kertaa viikossa. Vuoden lopussa sivuilla oli 331 seuraajaa. Museon LinkedIn-sivuilla oli 59 seuraajaa. Palvelun luonteesta johtuen museon LinkedIn-sivustoa on päivitetty huomattavasti Facebookia harvemmin. Molempien sosiaalisen median palvelujen seuraajamäärät kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta ja kasvu jatkuu voimakkaana. Vierailumäärät Metsästysmuseon kotisivuilla puolestaan kääntyivät laskuun. Vuonna 2014 sivuille tehtiin noin 47 000 vierailua (66 000 vierailua v. 2013). Kotisivuja päivitettiin noin kerran viikossa. Museon tiedot lisättiin sähköiseen eraverkko.fi -palveluun. Museon vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia markkinoitiin lisäksi tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, julistein ja flyerein. Museon osoiterekisterissä on noin 2 500 henkilö-, yhdistys- ja lehdistöosoitetta ja sähköisellä lehdistötiedotteiden postituslistalla yli 300 sähköpostiosoitetta. Avajaiskutsukortteja painetaan näyttelystä riippuen 400 - 1 000 Taiteilijaprofessori Erik Bruunin museolle piirtämä otso johdattaa museovieraat pääovelle. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. • • • 47 Vuoden 2014 näyttelytarjontaa markkinoitiin kohdennetusti eri medioissa. kpl. Vuoden aikana museo on siirtynyt käyttämään tapahtumissa sähköisiä kutsuja. Näyttely- ja tapahtumajulisteita on painettu tai tulostettu 50 - 100 kpl näyttelyä tai tapahtumaa kohden. Hyvä yhteistyö Metsästäjä-lehden ja Jahti-lehden kanssa jatkui. Museo toimitti strategiansa mukaisesti kummankin lehden jokaiseen numeroon uutisia toiminnastaan. Lisäksi museo tuotti lehtiin asiantuntija-artikkeleita metsästyksen historiasta. Myös muita eräalan julkaisuja tiedotettiin museon uutisista, näyttelyistä ja tapahtumista sekä palveltiin pyydettäessä tiedonhaussa ja kuvatoimituksessa. Receptionisti Ulla-Maija Hänninen vastaanottamassa museon asiakkaita. Kuva: SMM / Tinja Lepistö. Sisäistä viestintää hoidetaan museossa kahden viikon välein pidettävässä viikkopalaverissa, jossa käydään lävitse seuraavan kaksiviikkoisen työtehtävät, menot ja tapahtumat. Museon infohenkilöstöä tiedotetaan viikkopalaverista koostettavalla muistiolla. Asiakaspalvelu Museon infopistettä ja museomyymälän asiakaspalvelua hoitaa Securitas Oy, joka työllisti Metsästysmuseossa yhden vakituisen ja neljä osa-aikaista työntekijää. Kaikilla infopisteen työntekijöillä on vartijan koulutus. Vakinainen työntekijä Ari Kirjavainen jää eläkkeelle vuonna 2015, joten hänen kesälomansa aikana viikonlopputyöntekijöitä koulutettiin mahdollista vakinaistamista silmällä pitäen. Vuoden aikana järjestettiin infohenkilöstölle yksi yhteinen koulutus- ja kehittämistilaisuus, jossa etsittiin keinoja tehostaa turvatoimia ja infotyön yleistä sujuvuutta. Lisäksi Securitas Oy:n esimiesten kanssa pidettiin kaksi aulapalvelujen kehittämistapaamista. Asiakkailta kerättiin kehitysideoita ja palautetta museon sekä sen palvelujen toiminnasta aulassa sijaitsevaan palautelaatikkoon. • • • 48 Toimintavuoden aikana vuokrattiin museon kirjastotiloja ja Jaakko Ojanperän salia ryhmille kokouskäyttöön. Kokouspalvelujen käyttäjinä oli useampia metsästysseuroja, erä- ja asealan järjestöjä ja mm. Valtakunnallinen riistaneuvosto. Kauppalehden ja Sako Oy:n kanssa järjestettiin perinteinen metsästäjäkurssi elokuussa. Museon grillikotaa vuokrattiin pääasiassa museossa vieraileville koululaisryhmille evästaukopaikaksi. Vuonna 2014 Metsästysmuseon henkilöstö keräsi koemielessä tietoa toimistohenkilökunnan asiakaspalvelukontakteista. Tilastoinnin mukaan toimistohenkilökunta vastasi vuoden aikana sähköpostilla, puhelimitse tai kasvokkain yli 300 asiakasyhteydenottoon. Näistä suurin osa (76 kpl) koski museon esinekokoelmia. Tähän ryhmään sisältyivät mm. lainapyynnöt ja tiedustelut yksittäisistä kokoelmaesineistä. Toiseksi eniten kyselyjä (64 kpl) tuli museovierailuun liittyvistä palveluista kuten aukioloajoista, pääsymaksuhinnoista, opastuksista ja tilavuokrauksesta. Tähän ryhmään sisältyivät myös mediapalveluihin liittyvät yhteydenotot kuten haastattelu- ja lehdistökuvapyynnöt. Seuraavaksi eniten yhteydenottoja tehtiin koskien arkistoa (56 kpl), kirjastoa (44 kpl) ja kuva-arkistoa (35 kpl). Museon talouteen ja hallintoon liittyviä kysymyksiä oli 24 kpl. Museon tutkimustyöhön liittyviä yhteydenottoja oli kahdeksan ja näyttelyjen sisältöön liittyviä seitsemän. Valokuva-arkiston osuus toimistohenkilökunnan asiakaspalvelusta on yllä esitettyä lukua suurempi, sillä tilastoon ei ole laskettu Kantapuu-tietokannan kautta tulleita kuvatilauksia. Nämä tilastoidaan erikseen ja kuva-arkiston toimintaa esitellään toisaalla tässä kertomuksessa. Lisäksi tilastoa tulkitessa on otettava huomioon, että myöskään Securitas Oy:n aulapalveluhenkilökunnan asiakaskontakteja ei tilastoitu vuonna 2014. Nämä tiedot siis puuttuvat yhteenvedosta. Securitaksen työntekijät hoitavat museon puhelinvaihdetta ja vastaavat infotiskillä suurelta osin museovierailuihin ja näyttelyjen sisältöön liittyviin kysymyksiin. He myös ohjaavat lukuisan määrän asiakkaita muiden tietolähteiden ääreen. Museoon tulee esimerkiksi yllättävän paljon metsästyskorttiasioihin liittyviä kyselyjä, jotka ohjataan eteenpäin Suomen riistakeskukselle. Museokauppa Metsästysmuseon museokauppa on erikoismyymälä, jonka tuotevalikoimaan kuuluu korkeatasoista suomalaista käsityötä ja luontoaiheisia lahjatavaroita. Myynnissä on myös museon omia logotuotteita puukoista t-paitoihin. Kaikkiaan tuoteperheeseen kuuluu 13 artikkelia. Museokaupan asiakaskunta koostuu eri ikäryhmistä lapsista aikuisiin, joukossa on eränkäynnin harrastajia ja kulttuurin yleiskuluttajia. Museokauppa pidettiin avoinna museon aukioloaikoina ja myös sopimuksen mukaan. Museokaupan myynnin kannalta parasta aikaa olivat kesäkuukaudet ja tapahtumapäivät, jolloin museoon oli vapaa pääsy. Museokauppa oli mukana omalla osastolla Uudenmaan Erätulilla Porvoon Kerkkoossa 23.11.2014. • • • 49 Museomyymälän verkkokaupassa myydään pääasiassa omia julkaisuja ja museon logotuotteita. Verkkokaupan liikevaihto lähti vuonna 2014 vauhdikkaaseen nousuun ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yli 80 prosenttia. Kasvu on tervetullutta, mutta sitä kaivataan lisää. Verkkokauppa muodostaa kuitenkin vasta puolitoista prosenttia museokaupan kokonaismyynnistä. Siitä on kuitenkin kehittymässä hyvä kanava museon julkaisujen ja omien logotuotteiden myymiseen. Opastus Opastusten määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Vuonna 2014 Metsästysmuseossa tehtiin opastettu kierros vähintään kerran viikossa eli 63 kertaa (30 opastusta vuonna 2013). Englanninkielisiä opastuksia oli 14 kappaletta ja ranskankielisiä yksi. Museon yhteistyökumppaneille ja museoyhdistyksen taustaorganisaatioille tarjottiin ilmaisopastuksia 19 kertaa. Hyria Koulutus Oy:n metsäalan opiskelijat ja heidän kansainväliset vieraansa tutustuivat museon näyttelyihin opastetulla kierroksella toukokuussa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Koululaisille suunnatut Reporetki-opastukset lopetettiin. Useammasta vaihdettavasta osasta koostuvien opastuspakettien myynti oli käytännössä monimutkaista, eivätkä myyntimäärät vastanneet tavoitteita. Reporetkien tilalle ryhdyttiin suunnittelemaan uusia teemaopastuksia uudistettuihin perusnäyttelyosioihin perustuen. Tavoitteena on rakentaa 3 - 4 erillistä opastusta, joista kukin keskittyy omaan teemaansa. Asiakas voi sitten valita opastuksen, jonka teema sopii hänen museokäyntiinsä parhaiten. Museopedagogia Erilaiset koululais- ja opiskelijaryhmät käyttävät Metsästysmuseota ahkerasti opintojensa tukena. Vuonna 2014 Metsästysmuseossa vieraili lähes tuhat koululaista. Tämän lisäksi seitsemän toisen asteen riista- tai metsäalan opiskelijaryhmää teki opastetun vierailun museoon osana opintojaan. Museon näyttelyjä ja opastuspalveluja käyttivät koulutukseensa myös maa- ja metsätalousministeriön viestintäosasto, UPM Maankäytön henkilökunta ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kouluvierailua suunnittelevat opettajat pääsevät museoon ilmaiselle suunnittelukäynnille. Lisäksi Riihimäen koululaiset saavat vapaan pääsyn museoon koululaisvierailun yhteydessä. Luokkavierailujen ohjelmaan on mahdollista liittää eväshetki omin eväin Metsästysmuseon nuotiopaikalla tai grillikodassa. Kotaan mahtuu noin 15 henkilöä, ja sitä voi vuokrata päivätaksalla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin vuokraaminen ei edellytä opastuspalvelujen ostamista museolta, vaan kotaan voi tulla paistamaan makkaraa ja viettämään nuotioiltaa omatoimisesti. • • • 50 Metsästysmuseo osallistui Erityislapsiperheet museoissa -pilottihankkeen toteuttamiseen. Pilotti oli osa LiiKuTa-hanketta, joka kehitti toimintapaketteja ja tapahtumia erilaisille ryhmille Riihimäen seutukunnalla. Hanke oli Riihimäen kaupungin museot -yksikön ja kaupungin liikunta- ja nuorisotoimen yhteinen. Erityislapsiperheet museoissa -pilotin tavoitteena oli kehittää museopalveluiden saavutettavuutta. Hanke yhdisti museoiden palvelut liikunta- ja terveysalan asiantuntemukseen. Pilotissa keskityttiin pohtimaan museovierailua aistisäätelyn ja aistiyliherkkyyksien kannalta. Pilottihankkeeseen haettiin syksyllä 2014 testiryhmäksi perheitä, joilla oli 5 - 10-vuotiaita aistisäätelyvaikeuksista kärsiviä lapsia. Ryhmä tapasi säännöllisesti Riihimäen eri museoissa, joissa heille oli tarjolla aisteihin liittyviä opastuspalveluja. Työpajojen tarkoitus oli madaltaa erityislapsiperheiden kynnystä vierailla museoissa sekä lisätä rohkeutta ja luottamusta lähteä lapsen kanssa julkisiin tiloihin. Kokeilun myötä museoille luotiin palveluvalikoimaa täydentävä toimintamalli erityislapsiryhmiä varten. Metsästysmuseon edustaja osallistui pilottihankkeen suunnittelukokouksiin vuonna 2014. Erityislapsiperhetestiryhmän vierailu Metsästysmuseossa ajoittuu alkuvuoteen 2015. Tapahtumat 9.2. 18.2. 24.4. 12. - 18.5. 17.5. 18.5. 14.6. 26.7. 23.8. 11.9. 20.9. 10.10. 14.10. 29.11. Talvikki. Koko perheen talviretkeilytapahtuma. Teemana retkeilymuo- ti kautta vuosikymmenien. Hämäläisiä luontokuvia, petoja ja saaliita. Juhani Vormulan luontoku- vailta. Koiranpäivä. Match Show. Valtakunnallinen museoviikko. Museoiden yö. Kansainvälinen museopäivä. Koiratapahtuma: Löytöeläintoiminnan esittely. Koiratapahtuma: Noutajakoirien noutonäytös ja esittely. Koiratapahtuma: Kaverikoiratoiminnan esittely. Riihimäki-päivä. Koiratapahtuma: Leikkimielinen agility-kilpailu ja lajiesittely. Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä. Kalaallit Nunaat -kuvailta. Joulutori. Yleisöllä oli vapaa pääsy museoon vuonna 2014 seuraavien tapahtumien aikana: Talvikki, Koiranpäivän Match Show, Museoiden yö, Kansainvälinen museopäivä, Riihimäki-päivä, Oravan päivä ja Joulutori. • • • 51 Talvikki Talvikki-talviretkeilytapahtuma järjestettiin Metsästysmuseolla 9. helmikuuta. Tapahtuma oli järjestyksessään kahdeksas. Talvikin aktiviteeteista reki- ja koira-ajelut sekä poniratsastus olivat jälleen lasten suuria suosikkeja. Lumilinnakin päästiin rakentamaan ja sen lisäksi Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat pyöräyttivät suojalumesta upeita lumiukkoja ja -veistoksia. Pihamaalla oli myös riittävästi lunta Riihiladun lumikenkien kokeilemiseen. Riihimäen Nuorisoteatterin tuottama menneiden vuosikymmenien talviretkeilyä esitellyt muotinäytös Talviretkeilymuoti kautta vuosikymmenien oli huikea menestys. Vuoden 2013 laskiaissunnuntain Talvikki-tapahtuman kävijäennätys (3 000 henkeä) jäi tavoittamatta. Säätilasta huolimatta museoalueella vietti reipasta talvipäivää reilut 2 000 ulkoilijaa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Metsästysmuseo, Riihilatu, Riihimäen seurakunta ja Kauko Pöllänen Maankaje Oy. Tapahtuman kuuluttajana toimi Kalervo Viitanen. Retkeily- ja erävarusteet eri vuosikymmeniltä olivat Talvikki-tapahtuman muotinäytöksen teemana. Kuva: SMM / Anne Uotila-Laine. Hämäläisiä luontokuvia, petoja ja saaliita Juhani Vormulan luontokuvailta Luontokuvaaja Juhani Vormula esitteli parhaita kuviaan ja mielenkiintoisia kuvaustilanteita 18. helmikuuta järjestetyssä kuvaillassa. Esityksessä perehdyttiin kuvien teknisten yksityiskohtien lisäksi kuvaustunnelmiin, ja esitelmän päätteeksi yleisöllä oli mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Kuvailta järjestettiin vasta valmistuneessa Jaakko Ojanperän salissa. Museoiden yö ja Kansainvälinen museopäivä Riihimäen museot tarjosivat jälleen asiakkailleen vapaan pääsyn ja iloista ohjelmaa Museoiden yössä, joka järjestettiin 17.5. Perinteeksi muodostunut tapahtuma organisoitiin nyt viidettä kertaa. Päivä oli samalla myös kansainvälinen Ravintolapäivä, joten Metsästysmuseolla oli luontevasti ohjelmassa partiolaisten pystyttämä pop up -ravintola museon pihamaalla. Tarjolla oli hernekeittoa, pannukakkua, kahvia, makeita ja suolaisia piirakoita veden sekä metsän antimista. Aterian saattoi nauttia tunnelmallisesti museon grillikodassa nuotiotulen ääressä. Tapahtumassa kävi huikeat lähes 800 vierasta, ja Metsästysmuseolla ruokaa riitti kaikille. Kiitos kuuluu ravintolaa pyörittäneelle Riihimäen Eräpoikien ja Erätyttöjen Tuki ry:lle. • • • 52 Suomen Museoliiton organisoimiin Museoviikon tapahtumiin kuuluu Kansainvälinen museopäivä. Sitä vietettiin heti Museoiden yön jälkeen sunnuntaina 18.5., jolloin museoon oli vapaa pääsy. Päivän aikana museossa vieraili lähes 100 henkilöä. Kesän 2014 koiratapahtumat Suomen Kennelliitto juhlisti 125-vuotista taivaltaan 24.4. järjestämällä Metsästysmuseolla kaikille koirille avoimen Match show’n Koiranpäivänä yhteistyössä Etelä-Hämeen Kennelpiirin kanssa. Leikkimieliseen koiranäyttelyyn osallistui 423 koiraa, ja illan aikana museossa vieraili yli tuhat asiakasta. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto lahjoitettiin koirien terveystutkimukseen. Kennelliiton 125-vuotisjuhlanäyttely oli museon päänäyttelynä kesän ajan. Näyttelykäyntejä kiihdyttämään luotiin kesäkaudeksi koiratapahtumien sarja, jossa kerran kuussa museon pihamaalla esiteltiin koiriin liittyvää toimintaa. Esittelypäivä oli aina lauantai, ja ideana oli tuoda joka kerta paikalle myös esiteltävään alaan liittyviä koiria yleisön tavattavaksi. Sarjan aloitti 14.6. Riihimäen löytöeläintoiminnan esittely. Työtä esitteli Eläinten Auttajat ry. Toisena vuorossa olivatkin metsästyskoirat, kun KantaHämeen Noutajakoirayhdistys järjesti noutajakoirien noutonäytöksen. Elokuun 23. päivänä Riihimäen Seudun Kaverikoirat toi paikalle koiria, joita yleisö sai rapsutella ihan luvan kanssa. Tapahtumasarjan päätti syyskuun 20. päivä leikkimielinen agilitykilpailu ja lajiesittely, jonka järjesti Riihimäen Agility ry. Vauhdikasta menoa agilityradalla. Kuva: SMM / Anne Uotila-Laine. Kaverukset kohtaavat. Kuva: Noora Näätänen. • • • 53 Riihimäki-päivä Riihimäki-Pietari -rautatie avattiin 11. syyskuuta vuonna 1870 keisari Aleksanteri II:n nimipäivänä. Radan myötä Riihimäestä alkoi kehittyä kaupunki. Riihimäki-päivää on vietetty 11. syyskuuta vuodesta 1958 lähtien. Perinteisesti kaupungin kaikkiin museoihin on vapaa pääsy juhlapäivänä. Metsästysmuseossa Riihimäki-päivää vietettiin tutustumalla museon näyttelyihin ja eväshetkistä nauttien nuotiopaikalla sekä museon grillikodassa. Päivän aikana museossa vieraili yli 300 asiakasta. Jahdin lumo -näyttely kiinnosti Riihimäki-päivänä. Kuva: SMM / Sarlotta Siimeslahti. Oravan päivänä AnnaKaarina Jaakkolan piirtämispisteeseen muodostui jono jo aamulla. Taiteilijamestari piirsi lasten toiveiden mukaisesti mm. karhun, leijonan, koiria ja pupuja lapsille jaettaviin kerhokasseihin. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Oravan päivä Museon vuosipäivä on nimeltään Oravan päivä, ja se sijoittuu myöhäissyksyyn, jolloin orava yleensä on vaihtanut kauniin ruskean kesäturkkinsa vaaleaan talviturkkiin. Silloin oravanmetsästys aloitettiin entisaikaan. Vuonna 2014 Oravan päivää vietettiin perjantaina lokakuun 10. päivänä. Päivän aikana Anna-Kaarina Jaakkola piirsi eläinhahmoja kerhokasseihin, joita museo jakoi lapsille. Jaossa oli lisäksi Maalla-tehtäväkirjoja, postikortteja ja julisteita. Museon nuotiopaikalla ja grillikodassa oli mahdollisuus makkaranpaistoon, ja museo tarjosi mehua ja keksejä. Päivän ohjelma oli erittäin suosittu ja museossa vieraili 254 lasta ja aikuista. Kalaallit Nunaat -kuvailta Yleisö pääsi 14. lokakuuta mukaan kuvamatkalle Grönlannin arktisiin olosuhteisiin Tapio Kaislan johdolla Metsästysmuseossa. Monipuolista kuvaesitystä täydensivät Nafo3-ryhmän kokemukset eri kuvauskohteista. Seitsemän kuvaajan ryhmä teki viikon aikana mm. venematkan jäävuorten läheisyyteen ja osallistui myskihärkäsafarille. • • • 54 Yleisö odottaa valokuvaaja Tapio Kaislan Kalaallit Nunaat -kuvaesityksen alkamista. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. Yleisö kuunteli kiinnostavaa luentoa tarkkaavaisena ja osallistui keskusteluun Grönlannin kokemuksista. Mielenkiintoisen lisän illan keskusteluihin antoi asiantunteva yleisö, sillä paikalla oli edustajia Suomi-Grönlanti -ystävyysseurasta Uppik. Joulutori Metsästysmuseon ja Suomen lasimuseon yhteistyössä jo kahdeksatta kertaa järjestämät joulumyyjäiset uudistuivat vaihtamalla nimen Joulutoriksi. Museon perinteinen joulunavaustapahtuma oli hyvin suosittu, sillä museossa kävi 1 400 vierailijaa päivän aikana. Joulutorille osallistui ennätykselliset 28 myyjää, joista neljällä oli myyntipaikka piha-alueella. Tarjolla oli perinteisten koristeiden ja kynttilöiden lisäksi mm. luonnonkosmetiikkaa, koruja, ommeltuja leluja, asusteita, kransseja ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja käsitöitä. Riihimäen Erätytöt ja Eräpojat pitivät kahvipuffettia ja myivät ulkona grillimakkaraa ja jätkänkynttilöitä. Metsästysmuseo järjesti jouluisen tonttujen etsimiskilpailun lapsille. Kädentaitajien tarjonta Joulutorilla oli jälleen runsasta. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. • • • 55 Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit 04.03.2014 14.03.2014 18.03.2014 23.04.2014 24.04.2014 09.05.2014 15.05.2014 21.05.2014 06.06.2014 07.06.2014 24.08.2014 27.08.2014 29.08.2014 26.11.2014 27.11.2014 Etelä-Hämeen Metsänhoitajat ry. Kokous. Kara Arms ry. Kokous. Joutjärven Erä. Kokous. Riihimäen Perhokalastajat ry. Kokous. Koiranpäivän Match Show, Suomen Kennelliitto. Hyvällä mielellä - Miesten päivä, Eläkeliitto ry. Kansanvalistusseura. Kokous. Metsästysseura Repolan Aihkit ry. Kokous. Valtakunnallinen riistaneuvosto. Kokous. Koirien Match Show, Erärojekti ry. Koiranäyttely, Novascotiannoutajat ry. Suomenlinnan Eränkävijät. Kokous. Kauppalehden metsästäjäkurssi. Kara Arms ry. Kokous. Riihimäen Perhokalastajat ry. Kokous. Osallistuminen tapahtumiin 23.11.2014 Uudenmaan Erätulet. Porvoo, Kerkkoo. Joulupukkikin piipahti ostoksilla museon osastolla Uudenmaan Erätulilla. Museo esitteli tulevia näyttelyitä sekä tapahtumia, ja myytävänä oli museokaupan tuotteita. Kuvat: SMM / Taru Liukkonen ja Anne Uotila-Laine. • • • 56 Kurssit ja vierailut museolla 16.01.2014 16.01.2014 29.01.2014 14.02.2014 08.03.2014 19.03.2014 04.04.2014 04.04.2014 05.04.2014 08.04.2014 30.04.2014 08.05.2014 13.05.2014 14.05.2014 15.05.2014 15.05.2014 Savonia Ammattiopiston matkailuopiskelijat. Suomen riistakeskuksen itävaltalaiset vieraat. Länsi Uudenmaan ammattiopiston metsäalan opiskelijat. Sako Oy:n saksalaisia vieraita. Länsi-Hattulan Metsästysseura. Kulttuurituottaja Anna Vesén ja projektikoordinaattori Johanna Sil- lanpää, Riihimäen kaupunki. Norjan metsästäjäliitto. Maa- ja metsätalousministeriön viestintäosasto. Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry. Camille Violette, Musée de la Chasse et de la Nature, Pariisi. Tampereen Ammattiopisto Kuru Eräopaskurssi. Maanpuolustuskurssin metsästäjät. Sako Oy:n amerikkalaisia vieraita. Pääsihteeri Filippo Segato (The European Federation of Associations for Hunting and Conservation), John Swift (British Association for Shooting and Conservation) ja toiminnanjohtaja Srecko Žerjav (Slo- venian Hunters Association). Hyria Koulutus Oy:n metsäalanopiskelijat ja kansainväliset vieraat. Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Puolustusministeri Carl Haglund ja kansanedustaja Timo Heinonen tutustuivat Metsästysmuseon näyttelyihin ja toimintaan 1.7.2014. Taustalla Jukka Peltonen (vas.), Kari Kuparinen ja Esa Salminen. • • • 57 21.05.2014 23.05.2014 28.05.2014 05.06.2014 05.06.2014 06.06.2014 10.06.2014 11.06.2014 17.06.2014 01.07.2014 03.07.2014 04.07.2014 12.09.2014 18.09.2014 18.09.2014 23.09.2014 29.09.2014 07.10.2014 4.11., 5.11. ja 6.11.2014 Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto Perhon riistalinja. Fiskars Oy:n kunnossapito- ja kiinteistönhoidon henkilökunta. Ammattiopisto Kiipulan metsäalan opiskelijat. Kuljun Metsästysseuran palkintokokoelman virallinen luovutus muse- on kokoelmiin. UPM Maankäyttö henkilökunta. Amerikkalainen karjalankarhukoirakasvattaja ja metsästysopas Doug Kelder. Sako Oy:n venäläiset ja kirgisialaiset vieraat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Sako Oy:n englantilaiset jälleenmyyjät. Puolustusministeri Carl Haglund ja kansanedustaja Timo Heinonen. Metsästysammunnan EM-kilpailujen osallistujia. Sako Oy:n italialaisia vieraita. Riihimäen kaupungin unkarilaisia vieraita. Hyria Koulutus Oy:n luonnonvara-alan opiskelijat. Sibbo Gamlagubbarna. Ylijohtaja Eero Lavosen seurue. Suomen Metsästäjäliiton valkovenäläisiä vieraita. Valokuvaaja Pierre Abensurin vierailu. Aimokoulun oppilasryhmien vierailu. Maanpuolustuskurssin metsästäjät vierailivat Heikki Haapavaaran johdolla museossa toukokuussa. Vieraille museon näyttelyitä esittelivät Jaakko Ojanperä ja Anne Uotila-Laine. TULOSLASKELMA 1.1.2014 -31.12.2014 1.1.2013 -31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Museo- ja näyttelytoiminta Tuotot Kulut Museo- ja näyttelytoiminta yhteensä 21 557,00 -114 494,16 -92 937,16 17 651,00 -106 173,63 -88 522,63 10,50 -2 550,20 -2 539,70 650,00 -3 254,71 -2 604,71 1 400,00 0,00 1 400,00 535,00 0,00 535,00 0,00 -568,80 -568,80 0,00 -932,77 -932,77 Käpälämäki Tuotot Kulut Käpälämäki yhteensä 0,00 -1 432,20 -1 432,20 0,00 -1 432,20 -1 432,20 Museon tapahtumat Tuotot Kulut Museon tapahtumat yhteensä 1 033,50 -2 329,58 -1 296,08 632,04 -3 043,00 -2 410,96 12 765,94 -358 919,57 -70 664,10 -4 414,51 -42 925,82 -464 158,06 10 056,00 -362 440,91 -74 667,70 -5 870,31 -50 773,24 -483 696,16 Varainhankinta Tuotot Kulut Varainhankinta yhteensä 27 235,43 -13 286,52 13 948,91 26 697,97 -14 612,93 12 085,04 Poistot -48 637,13 -39 035,82 -596 220,22 -606 015,21 1 485,69 1 485,69 1 678,08 1 678,08 592 719,00 604 818,00 -2 015,53 480,87 Kirjasto Tuotot Kulut Kirjasto yhteensä Valokuva-arkisto Tuotot Kulut Valokuva-arkisto yhteensä Arkisto Tuotot Kulut Arkisto yhteensä Hallinto ja toimistokulut Tuotot Henkilöstökulut Kiinteistökulut Matkakulut Muut hallintokulut Hallinto ja toim. kulut yhteensä TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä AVUSTUKSET TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TASE 31.12.2014 31.12.2013 10 704,76 150 140,46 160 845,22 12 957,61 176 354,98 189 312,59 39 890,72 39 890,72 37 198,62 37 198,62 139,46 242,86 382,32 9 025,00 878,17 9 903,17 Rahat ja pankkisaamiset 116 239,08 92 791,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ 317 357,34 329 206,12 4 062,77 1 681,88 249 660,78 -2 015,53 253 389,90 4 062,77 1 681,88 249 179,91 480,87 255 405,43 17 807,56 43 388,21 2 771,67 63 967,44 24 805,56 45 233,74 3 761,39 73 800,69 317 357,34 329 206,12 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus Yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Vapaat rahastot Edell. tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ SUOMEN METSÄSTYSMUSEON ORGANISAATIO jA MUSEOTOIMINTA Varsinainen kokous Yhdistyksen jäsenet Hallitus Varainhankintatoimikunta Hallituksen varapj. ja jäsen, museonjohtaja ja museopalvelupäällikkö 9 varsinaista jäsentä ja kunniapuheenjohtaja Työvaliokunta Hallituksen pj. ja varapj. siht. museonjohtaja Museonjohtaja Talous- ja hallintoyksikkö Museotoimintayksikkö Toimistonhoitaja Kokoelmat Palveluyksikkö Museopalvelupäällikkö Intendentti Näyttelyt Tutkimus Asiantuntijapalvelut Markkinointi ja tiedotus - ulkoinen ja sisäinen viestintä Esinekokoelmat Perusnäyttely Kirjastokokoelmat Vaihtuvat näyttelyt Arkisto ja dokumentointi Kiertonäyttelyt Kuva-arkisto Verkkonäyttelyt Asekokoelma Intendentti ja amanuenssi Kirjastonhoitaja Intendentti ja amanuenssi Intendentti ja amanuenssi Amanuenssi Keruuprojektit Asiakaspalvelu Julkaisutoiminta Opastus Amanuenssi Museonjohtaja ja intendentti - museokauppa - lipunmyynti - kokouspalvelujen myynti - yleisöopastukset ja museopedagogia Tapahtumat Amanuenssi Amanuenssi Amanuenssi Päivitys 1/2015 Kuva: SMM / Jukka Peltonen.
© Copyright 2024