Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen
070910 Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan kuntaliitoksen esiselvitys 1 1. JOHDANTO................................................................................................................4 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT ..............................................6 2.1 Rakenneuudistuksen tavoitteena on palveluiden turvaaminen........................................6 2.2 Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona........................................................6 2.3 Rakennemuutokset vaativat muutoksen hallintaa ......................................................7 3. LOHJAN JA NUMMI-PUSULAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS .................9 3.1 Asukkaat ja väestö ........................................................................................................9 3.1.1 Nummi-Pusula ...........................................................................................................9 3.1.2 Lohja .......................................................................................................................10 3.1.3 ”Uusi kunta” ............................................................................................................12 3.1.4. Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nummi-Pusula ja väestönkehitys .......................................13 3.2 Aluekehitys tarkastelualueella.....................................................................................15 3.3 Metropolialueen kehitys: liikenne ja elinkeinoelämä ...................................................17 3.3 Pendelöinti..................................................................................................................19 3.4 Johtopäätökset väestöstä ja pendelöinnistä ..................................................................22 4. 4.1. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN ........................................................................23 Sosiaali- ja terveyspalvelut .....................................................................................23 4.2 Sivistyspalvelut.........................................................................................................24 4.3. Tekniset ja – ympäristöpalvelut ..............................................................................24 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut ......................................................24 4.5. Kuntien yhdessä tuotettavat palvelut.......................................................................25 4.6. Palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 ......................................................................26 5. TALOUS ...................................................................................................................27 5.1 Yli-/alijäämä ...............................................................................................................27 5.2 Verotulot ....................................................................................................................29 5.3 Valtionosuudet............................................................................................................31 5.4 Lainakannan kehitys ...................................................................................................32 5.5 Kuntien tulot ja menot.................................................................................................32 5.6 Kuntien vuosikatteet, poistot ja investoinnit ................................................................35 5.7. Johtopäätökset taloudesta...........................................................................................37 5.7 Lohjan ja Nummi-Pusulan taloudellinen kehitys tulevaisuudessa ................................37 5.8. Kuntien maaomaisuudesta..........................................................................................38 5.9.Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet liitoksissa......................................................39 6. HENKILÖSTÖ..........................................................................................................41 6.1 Henkilöstön määrä ja eläköityminen ...........................................................................41 7. DEMOKRATIA ........................................................................................................45 2 7.1. valtuustojen poliittinen jakauma.................................................................................46 8. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILUA.........................................................48 8.1 Rakennemuutosvaihtoehdot....................................................................................48 8.1.1 Syvennetty kuntayhteistyö ..................................................................................49 8.1.2 Kuntaliitos ..........................................................................................................50 8.1.3 Monikuntaliitos...................................................................................................52 8.1.4 Osakuntaliitos eli kunnan jakaminen ...................................................................53 8.2 Eri vaihtoehtojen arviointi Lohjan ja Nummi-Pusulan näkökulmista.......................53 8.2.1 Nykyrakenne.......................................................................................................54 8.2.2 Syvennetty yhteistyö...........................................................................................56 8.2.3 Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula ....................................................................57 8.2.4 Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Inkoo ja Siuntio ............................................59 8.2.5 Nummi-Pusulan jakaminen .................................................................................61 8.3. Johtopäätökset ...........................................................................................................63 Liite 1 Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt Liite 2 Nummi-Pusulan maanomistus 3 1. JOHDANTO Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnat ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksen esiselvityksestä. Päätöksen mukaan esiselvitys koskee kuntien mahdollisesta yhdistämisestä ja/tai yhteistyön syventämisestä. Esiselvityksessä on päätetty kartoittaa: 1. 2. 3. 4. 5. Nykyinen kuntarakenne (nykytila-analyysi) Nykyinen kuntarakenne, tiivistyvä yhteistyö Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula (myös osaliitokset huomioiden) Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Inkoo Nummi-Pusula jaetaan naapurikuntien kesken Esiselvityksen pohjalta voidaan arvioida, missä asioissa saataisiin lisäarvoa mahdollisella kuntaliitoksella / yhteistyön tiivistämisellä Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kuntien kesken sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Esiselvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin mahdollisen kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuva 1. Kuntarakennemuutoksen toteuttaminen vaiheittain Esiselvitys mahdollistaa Lohjan ja Nummi-Pusulan sekä mahdollisten muiden kuntien osalta varsinaisen kuntaliitosselvityksen aloittamisen vielä syksyn 2010 aikana, jotta päätöksenteko voitaisiin tehdä vuoden 2010 aikana. Siten kuntarakennemuutos olisi mahdollista toteuttaa vuonna 2013, mikäli kunnat niin haluavat. 4 Kuva 2. Lohjan ja Nummi-Pusulan esiselvityksen näkökulmat. Esiselvityksessä perehdytään Lohjan ja Nummi-Pusulan nykytilanteeseen sekä arvioidaan eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksia yllä olevan kuvan mukaisiin asioihin: Talouteen, palveluihin, henkilöstöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä demokratiaan. Lisäksi kuntien tulevaisuuden haasteita arvioidaan tilastojen, taloustietojen sekä kuntien toimittamien materiaalien valossa. Tätä selvitystä ovat olleet tekemässä Oy Audiapro Ab:n erityisasiantuntija Aija Tuimala, kehityspäällikkö Jarmo Asikainen ja asiantuntijat Tuomas Hanhela sekä Mikko Kenni. Yhteydenpidosta ja materiaalien toimittamisesta kuntien ja konsultin välillä ovat vastanneet Lohjalla kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo ja Nummi-Pusulasta kehittämispäällikkö Kalle Larsson sekä kunnanjohtaja Eero Soinio. Kuntien hallitukset nimesivät edustajansa ohjausryhmään, joka on kokoontui työn aikana 4 kertaa. Valmis selvitys esiteltiin kuntien valtuutetuille. Liitteessä 1 on esitelty ohjausryhmän kokoonpano sekä tietoa selvityksen tekemisen tueksi antaneet henkilöt. Erillisenä osiona osana esiselvitysvaihetta on toteutettu lisäksi kysely Nummi-Pusulan kunnan asukkaille. Toteutuksesta ovat vastanneet Oy Audiapro Ab sekä Innolink Research Oy. Kyselystä on tuotetaan erillinen raportti Nummi-Pusulan kunnalle. 5 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rakenneuudistuksen tavoitteena on palveluiden turvaaminen Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, ”mahdollistava puitelaki” tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kuntien järjestämät palvelut kuntalaisille pitkällä aikavälillä. Jotta Paras-hankkeen tavoitteet saadaan toteutetuksi, vaaditaan kunnilta rakenteellisia uudistuksia. Rakenteelliset uudistusten tulee tähdätä siihen, että palvelut järjestetään uudelleen siten, että palvelujen laatu, saatavuus ja tuottavuus voidaan varmistaa. Parashankkeen myötä Suomen kuntakentällä on tapahtunut uudistuksia, joista esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 2009 Suomessa tehtiin yli 32 kuntaliitosta ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Näiden lisäksi kunnat ovat perustaneet uusia yhteistyöorgaaneita ja syventäneet yhteistoimintaa toisien kuntien kanssa. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. Nämä tehtävät tulevat jatkossakin olemaan kuntien harteilla ja uusia keinoja tarjota näitä palveluja on löydettävä. Enää eivät riitä vain kosmeettiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi vaan tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisilleen. 2.2 Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Suomen kuntajaotus on jo yli sata vuotta vanha. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana paljon nopeammin kuin kunnallishallinnon rakenne. Kuntajaotusta onkin viime vuosina muokannut merkittävästi suuri kuntaliitosaalto, joka on lähtenyt liikkeelle PARAS- hankkeen myötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kannustaa toimintakykyisten, aiempaa suurempien kuntien muodostamiseen. Vuoden 2010 alussa toteutui 4 kuntaliitosta ja tällä hetkellä Suomessa on 342 kuntaa. Suomessa on käyty lähes joka vuosikymmenellä 1960-luvulta alkaen keskustelua kunnan koosta ja kuntamäärän vähentämisestä. Optimaalikokoina kunnalle on esitetty mm. 4000 tai 6000 asukasta kunnes laki velvoitti 20.000 asukkaan kokonaisuuksiin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suunta kuntakoon muutokselle on siten selvä. Aiempi kuntaliitosaalto on ollut Suomessa 1970-luvulla, jolloin kuntaliitoksissa motiivina usein oli palveluiden järjestämisen mahdollisuudet eli kyky järjestää uusia palveluita kuntalaisille, esimerkkinä terveyskeskus- ja päivähoitopalvelut. Varsinaisesti 1970-luvun liitokset eivät kannustaneet taloudellisuuteen. 6 (Arto Koski: kuntien rutiiniyhdistyminen ja taitava yhdistyminen 2004, Antti Moisio ja Roope Uusitalo: Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin 2004) Nummi-Pusulan kunta on syntynyt vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kuntaliitoksella. Perustamishetkeä ennen oli keskustelua myös molempien kuntien tai ainakin Pusulan kunnan liittämisestä Karkkilaan. Lohjan kaupunki syntyi 1997 kun Lohjan kunta ja kaupunki yhdistyivät. Sittemmin Lohjaan on liittynyt Sammatti vuonna 2009. Karjalohja on jo tehnyt päätöksen liitoksesta Lohjaan vuonna 2013. Isossa-Britanniassa jo 1960- luvulla paikallishallinnon kuntajakoa uudistettaessa kriteereinä käytettiin seuraavia näkökulmia: 1. Kuntajaotuksen muutoksen seurauksena syntyneen uuden kunnan tulee olla tehokas monien tehtävien suorittamisessa 2. Kunnan täytyy herättää ja pitää yllä asukkaiden mielenkiintoa 3. Kunnan täytyy olla kykenevä kehittämään riittävää voimaa ollakseen tehokas 4. Kunnan täytyy olla mukautuva sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin Näistä kriteereistä on löydettävissä myös Suomen kunnallishallinnon rakenteista ja kuntaliitoksista käytävää keskustelua. Kriteereissä korostuu tehokkuus palvelutuotannossa ja samalla kuntalaisten osallistuminen sekä mielenkiinto vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kuntaliitos näyttäytyykin prosessin keskeisille toimijoille strategisena kysymyksenä ja valintana. Toimintaympäristössä tapahtuvat ja jo tapahtuneet muutokset ovat käynnistäneet prosessin, jossa kunnissa vakavasti on jouduttu miettimään vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. 2.3 Rakennemuutokset vaativat muutoksen hallintaa Palvelurakenteiden muuttaminen ja kuntien yhdistyminen ovat haasteellisia muutosprosesseja, jotka herättävät ihmisissä monia tunteita puolesta ja vastaan. Yhä kiihtyvä seutuistuminen vähentää kuitenkin kuntarajojen merkitystä. Kunnat miettivät Paras -hankkeen seurauksena omia ratkaisujaan joko yhteistoiminta-alueiden tai kuntaliitosten kautta. Yhteistoiminta-alue on usein henkisesti helpompi perustaa, sillä kunnat jatkavat edelleen toimintaansa ja siirtävät osan toiminnastaan uudelle omistamalleen toimijalle. Johtamisen kannalta uudet rakenteet voivat olla monimutkaisia ja toiminnan tehostuminen, alueen asukkaiden tasapuolinen palvelu ja talouden parempi hallinta ovat haastava tehtävä pitkässä juoksussa etenkin, jos omistajakunnilla on erilaisia näkemyksiä kehityksen suunnasta. Kuntaliitos on radikaalimpi muutos kuntien poistuessa kartalta lopullisesti. Talouden hallinta ja toiminnan tehostuminen ovat haasteita myös kuntaliitoksessa, mutta yksi johto vastaa kokonaisuudesta, mikä selkiyttää tilannetta yhteistoiminta-alueeseen verrattuna. Kummassakin muutoksessa väestö saa laajemmalla alueella tasapuolisen kohtelun kun periaatteita yhtenäistetään. Yhteistoiminta-alue tai kuntaliitos ei kuitenkaan suoraan varmista voimavarojen uudelleensuuntaamista, kustannussäästöjä palvelujen tuottavuuden ja laadun paranemista, mutta niiden toteutuminen varmistetaan hyvällä johtamisella. Huonosti toteu7 tettuna muutosprosessi voi saada odottamattomia piirteitä ja mahdolliset tehokkuusedut jäävät saavuttamatta. Jo suunnitteluvaiheessa onkin tehtävä realistisia suunnitelmia palveluiden järjestämisestä ja taloudesta sekä tiedotettava tulevista muutoksista. Rakennemuutoksiin liittyy aina vahvoja mielipiteitä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, organisaation työntekijöiden, kuntalaisten ja kunnan muiden sidosryhmien kuten yritysten ja yhdistysten taholta. Muutosvastarinta voidaan nähdä positiivisena piirteenä, koska se kertoo, että asukkaat, työntekijät ja henkilöstö välittävät organisaatiosta ja kokevat sen omakseen. Pahin tilanne olisi, jos kaikki olisivat passiivisia ja heitä ei kiinnostaisi meneillään oleva muutos lainkaan. Jotta rakennemuutoksen viestintä ja tavoitteet ovat selkeitä, on myös muutoksen poliittinen sekä ammatillinen johtajuus oltava selkeää. Luottamushenkilöiden rooli korostuu etenkin muutosprosessin alkuvaiheessa - aloitteen tekemisessä sekä alkuvaiheen poliittisen tuen saavuttamisessa. Oleellista on, että luottamushenkilöt tuovat muutostarpeen aktiivisesti esille ja näin ollen omalla toiminnallaan viestittävät kuntalaisille, että muutos on välttämätön. Ammattijohtajien vastuu konkretisoituu usein muutoksen toteutuksessa ja läpiviennissä. Sekä poliittisen että virkamiesjohdon tulee yhdessä kiinnittää huomioita muutoksen valmisteluun ja toteutukseen sekä viestintään, koska muutos koskettaa monia eri toimijoita, ei vain oman kunnan henkilöstöä. Muutoksella tulee hakea parannusta ja kehitystä nykyiseen tilanteeseen, ei vain muutoksen itsensä takia. Vastuullinen johto kertoo muutoksen vaihtoehdot, muutostarpeet ja prosessin etenemisen avoimesti, jotta muutos on paremmin ymmärrettävissä ja hallittavissa. 8 3. LOHJAN JA NUMMI-PUSULAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS Väestön osalta tässä selvityksessä on mukana Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnista esitetty väestöennusteet ja väestömäärä. Lisäksi mukana on ”uuden kunnan” väestötilastot, jonka avulla voidaan tarkastella, millaiseksi mahdollisen ”uuden kunnan” väestö muodostuisi ja millainen olisi sen väestörakenne. 3.1 Asukkaat ja väestö Väestörakenne ja väestöennusteet esitetään Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien absoluuttisina lukuina. Tilastoina on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja ja ennusteita, jotka on koottu vuonna 2009. Väestöennusteiden kanssa on syytä muistaa, että ne eivät ole absoluuttisia totuuksia vaan ne pohjautuvat historiatietoihin. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat niin sanottuja demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. 3.1.1 Nummi-Pusula Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli 6125 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Nummi-Pusulassa tulisi vuonna 2030 olemaan 6807 asukasta eli asukasmäärä kasvaisi vuoden 2009 luvuista 11,1 prosenttia. Nummi-Pusulan väestöennusteen mukaan 0-64 ikävuotiaiden määrä pysyisi lähes samana vuonna 2030, mutta yli 65-vuotiaden osuus tulisi kasvamaan. Taulukko 1. Nummi-Pusulan väestöennuste vuosille 2009 – 2030. ikäluokat yht. 0-6 v 7-14 v 15–64 v 65–74 v 75–84 85- v Nummi-Pusula 2009 2030 muutos% 6125 6807 465 457 -2 % 606 607 0% 3875 3841 -1 % 624 902 45 % 399 712 78 % 156 288 85 % Ennusteen mukaan lasten, nuorten ja työikäisten määrä pysyy lähes muuttumattomana. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä näkyy selkeä kasvu. Tämän väestön osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 61,3 prosenttia, mikä tulee heikentämään kunnan huoltosuhdetta jonkin verran. Mikäli palvelurakenne ja –tarpeet ikäryhmittäin ovat nykyisellä tasolla ikärakennemuutos tarkoittaa kasvavaa palvelutarvetta ja nousevia vanhustenhuollon kustannuksia. Nummi-Pusulan seuraavien 20 vuoden tulevaisuuden haasteet tulevatkin olemaan vanhustenhuollossa ja ikäihmisten palvelutarpeisiin vastaamisessa sekä rahoituksen saamisessa, sillä työikäisten määrä säilyy ennallaan. 9 Erityisen hyvin edellä kuvattu muutos näkyy kun tarkastellaan Nummi-Pusulan ikäryhmien painotuksia eri vuosina. Työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 7 % - yksikköä ja yli 65vuotiaiden ikäryhmien osuudet kasvavat. Kuva 3. Nummi-Pusulan asukkaiden ikärakenteen muutos vuosille 2008–2040 Kuva 4. Nummi-Pusulan väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina 2009 – 2030. 3.1.2 Lohja Vuonna 2009 Lohjalla oli 39 334 asukasta. Vuodesta 2002 Lohjan asukasluku on kasvanut 3687 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan Lohjan asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä reiluun 48 000 asukkaaseen. Vuoden 2030 ennusteisiin on lisätty Karjalohjan tiedot, koska vuonna 2013 siitä tulee osa Lohjaa. 10 Taulukko 2. Lohjan väestöennuste vuosille 2009–2030. Lohja+KarjaLohja 2009 Ikäluokat yhteensä 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-74 v 75-84 85- v 39334 3314 4005 25954 3498 1968 595 2030 kasvu % 48033 3459 4487 27233 5782 5118 1954 4% 12 % 5% 65 % 160 % 228 % Lohjan väestöennusteesta voidaan huomata, että asukasluku kaupungissa tulee kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 22 prosenttia. Kasvukehitys on voimakasta vuonna 2013 toteutuvan kuntaliitoksen lisäksi. Joidenkin kasvukuntien osalta palvelutarvetta mm. päivähoidossa tai perusopetuksessa kasvattaa lisäksi kasvavat lasten ja nuorten ikäluokat. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten (0-6 v) osuus tulee kasvamaan Lohjalla vuoteen 2030 mennessä 4,3 prosenttia. Nuorten (7-14 v) osuus tulee kasvamaan 12 prosenttia. 15–64- vuotiaiden osuus Lohjalla tulee kasvamaan lähes 5 prosenttia. Lohjan väestöennusteista suurin kasvu tulee kuitenkin sijoittumaan eläkeikäisiin kuntalaisiin. 65–74 vuotiaiden osuus kasvaa 65,2 prosentilla, 75–84-vuotiaiden osuus kasvaa peräti 160 prosentilla ja yli 85- vuotiaiden kuntalaisten osuuskin kasvaa 228 prosentilla. Näin radikaali ikärakenteen muutos tulee lisäämään merkittävästi vanhustenhuollon palvelutarvetta ja nostamaan kustannuksia. Kuva 5. Lohjan väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina 2009-2030. 11 Lohjan kaupungin asukkaiden ikärakenne muuttuu vuosina 2009-2030 siten, että työikäisten osuus laskee 11 % -yksikköä, yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaessa selkeästi ja lasten ja nuorten osuden laskiessa hieman. Kuva 6. Lohjan asukkaiden ikäräkanteen muutos vuosina 2009-2040. 3.1.3 ”Uusi kunta” Tässä kappaleessa yhdistetään Lohjan ja Nummi-Pusulan tiedot ja tarkastellaan mahdollisen uuden kunnan väestönkehitystä kokonaisuutena. Taulukko 3. Uuden kunnan, LoNuPu, väestöennuste vuosina 2009–2030. LoNuPu ikäluokat yht. 0-6 v 7-14 v 15–64 v 65–74 v 75–84 85- v 2009 45459 2030 54840 kasvu % 3779 4611 29829 4122 2367 751 3916 5094 31074 6684 5830 2242 4% 10 % 4% 62 % 146 % 199 % Molempien kuntien ikärakenteessa on kasvua yli 65-vuotiaiden osalta. Nummi-Pusulan hieman vähäisempi kasvun osuus parantaa uuden kunnan lukua Lohjan lukuihin verrattuna. Siitäkin huolimatta uuden kunnan huoltosuhde muuttuu nykyistä selvästi heikommaksi, sillä työikäisten osuus väestöstä laskee 9 prosenttiyksikköä. Lasten ja nuorten määrä kasvaa yli 600 asukkaalla, mutta näiden ikäryhmien osuus kuntalaisista pienenee nykyiseen tilanteeseen nähden. 12 Kuva 7. LoNuPu:n väestön ikäryhmien jakautuminen vuosina 2009-2030. Kuva 8. LoNuPu:n asukkaiden ikäräkanteen muutos vuosina 2009-2040. 3.1.4. Lohja, Siuntio, Inkoo ja Nummi-Pusula ja väestönkehitys Uudenmaan kunnat ovat olleet 2000-luvulla kasvukuntia, joista Lohja kasvaa Uudenmaan keskiarvoa enemmän ja Nummi-Pusula hieman maan keskiarvoa enemmän. Siuntio ja Inkoo ovat myös tulevaisuudessa kärkikasvun kuntia asukaslukuun suhteutettuna. 13 Kuva 9. Väestömäärä vuonna 2030 suhteessa vuoden 2008 väestöön.(Tilastokeskus/ Uudenmaan liitto) Lohjaan liittyvä Karjalohja eläköityy selkeästi nopeammin kuin mitä siellä on nuoria työelämään siirtyviä ihmisiä. Siuntion, Inkoon sekä Nummi-Pusulan kehitys on hieman parempaa, mutta tarkasteltava alue on selkeästi työvoiman uusiutumisen näkökulmasta Uudenmaan haastavinta seutua. Lohjan kaupungin tilanne on muita tarkasteltavia kuntia parempi. Vain Espoossa ja Helsingissä nuoria on enemmän kuin piakkoin eläköityviä asukkaita. 14 Kuva 10. Ikäsuhde:60–64-vuotiaat suhteessa 20–24-vuotiaisiin.(Tilastokeskus/Uudenmaan liitto) 3.2 Aluekehitys tarkastelualueella Lohja ja Nummi-Pusula kuuluvat Uudenmaan liittoon, jossa on 21 jäsenkuntaa. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Uudenmaan liiton jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Tiiviimpää seutuyhteistyötä Lohja ja Nummi-Pusula ovat tehneet Hiiden alueen ja LänsiUudenmaan kuntien kesken. Hiiden alue koostuu Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, NummiPusulan ja Siuntion kunnista. Näiden lisäksi laajempaan Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelma-alueeseen kuuluvat lisäksi Hanko, Inkoo ja Raasepori. Alue on ollut merkittävässä kuntarakennemuutoksessa viime vuosina Sammatin ja Karjalohjan Lohjaan liittymispäätöksen sekä Raaseporin perustamisen myötä. Hiiden pilotin tavoitteena on ollut Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja –verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä niin kunta- kuin yhteisö- ja yritystasolla. 15 Kuva 11. Lohjan ja Nummi-Pusulan keskukset ovat kuvattuna kartalla. Mukana on myös vuonna 2013 Lohjaan liittyvän Karjalohjan keskus.(kuva: Lohjan kaupunki) Etäisyyksiä Lohjan keskustaan (noin) - Pusula 31 km - Nummi 27 km - Sammatti 19 km - Karjalohja 28 km - Virkkala 8 km Kuntien ja kaupunkien asukaslukuja sekä maapinta-aloja on vertailtu seuraavassa taulukossa. Tiedot kerätty pääsääntöisesti kuntien www-sivuilta, mutta lisäksi lukuja on hieman pyöristetty. Myöhemmin arvioitavien kuntaliitosvaihtoehtojen näkökulmasta etäisyydet ja pinta-ala vastaavat tutkittavalla alueella Salon ja Hämeenlinnan suuruusluokkaa. 16 Taulukko 4. Kaupunkien asukaslukujen ja pinta-alojen vertailua. Kaupunki Asukasluku Helsinki Espoo Salo Hämeenlinna Porvoo Raasepori Vihti Karkkila *Lohja-Karjalohja-NummiPusula *Lohja-Karjalohja-NummiPusula-Siuntio-Inkoo 587 000 246 400 55 000 66 600 49 000 29 000 28 000 9 000 46 800 maapinta-ala/kokonaispintaala km 2 210 (720) 330 (530) 2000 (2100) 1800 (2000) 660 (2100) 1150 (2350) 500 (570) 245 (255) 1500 (1700) 58500 2100 (2700) 3.3 Metropolialueen kehitys: liikenne ja elinkeinoelämä Monesti metropolialue määritellään siten, että se ei käsitä Hiiden seudun kuntia. Viime vuosina metropolialue on kuitenkin usein haluttu nähdä laajemmin ja tarkastelussa ovat ulkokehänä myös muun muassa Hämeenlinnan ja Lohjan seudut. Kuva 12. Ratakäytävien kehittämisvaihtoehto Metka-hankkeen raportista 2008 (Uudenmaan liitto) 17 Uudenmaan liiton tarkastelut metropolialueen liikenteestä (liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja –raportit sekä Metka-hanke) kattavat tämän laajan käsityksen metropolialueesta. LänsiUudenmaan liikennejärjestelmän suunnittelualueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Alue on liikenteellisesti poikkeuksellisen haastava, sillä kunnat poikkeavat toisistaan toiminnallisesti ja kytkennöiltään. Vaihtoehtoja alueen kehittämiseksi on useita, mutta ratakäytävät korostuvat monissa selvityksissä kuten myös nykyisten taajamien vahvistaminen. Mikäli kuntaliitos toteutuisi Siuntion ja Inkoon kanssa olisi uuden kunnan alueella myös ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja se vaikuttaisi olennaisesti kunnan sisäiseen kaavasuunnitteluun. Metka-raportin mukaan yllä oleva ratakäytävien kehittämisvaihtoehto korostaa, että aluerakenne vahvistuu suurimpien kaupunkikeskusten väliin. Säteittäiset kauko- ja lähiliikenteen raide- ja tieliikennekäytävät korostavat tätä kehitystä ja saavutettavuutta, kuten HelsinkiHämeenlinna-Tampere –akseli on osittanut. Raideliikennekäytävien ulkopuolelle jäävät alueet tulee kytkeä tehokkaasti raiteisiin liityntäliikenteen avulla. . Kuva 13. Uudenmaan tiepiirin tiestö kartalla kuvattuna, Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän seurantaraportti 2009. Nummi-Pusulan ja Lohjan taajamien yhdistäminen tiestön kautta on haastavaa. Inkoosta ja Siuntiosta tieyhteys on selkeämpi. Elinkeinoelämän näkökulmasta on toivottu alueen metropolialueen pirstaloitumisen poistuvan. Helsingin, pääkaupunkiseudun ja uudenmaan yrittäjien julkaisema ”Menestyvien yritysten metropolialue 2011” yrittäjäjärjestöjen tavoiteohjelma vuoden 2011eduskuntavaaleihin kuvaa näitä toiveita konkreettisesti. Ohjelmassa yhtenäisyyttä suunnitteluun toivotaan palvelustrategian ja rakenteiden miettimisen kautta. Palveluiden käyttöä yli kuntarajojen tulisi lisätä ja kuntien toimintamalleja yhtenäistää, erityisesti kuntarajoilla. Lisäksi yhtenäisiä palvelu18 sisältöjen kuten tuotteistamisen yhteistyötä toivotaan vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Yhteenvetona voi todeta, että Länsi-Uusimaa voisi olla merkittävämpi vaikuttaja elinkeinoelämän edistämisessä, mikäli se näyttäytyisi yhtenäisempänä ulospäin. Elinkeinopalveluiden järjestäminen alueella on kuvattu tarkemmin palvelujen nykytilakuvauksissa. 3.3 Pendelöinti Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä, joka tapahtuu työntekijän vakinaisen asuinkunnan ulkopuolella. Pendelöinnin avulla on mahdollista määritellä ihmisten työssäkäyntialueet ja saada kuva siitä, mihin kunkin kunnan asukkaiden työmatkat suuntautuvat. Tässä raportissa on esitetty pendelöintitilastot, kuntien työpaikkarakenteet sekä työpaikkaomavaraisuutta koskevat tilastot vuodelta 2007. Länsi-Uudenmaan kunnat eivät pysty työllistämään väestöään kotikunnassa, vaan suuri osa pendelöi kotikunnan ulkopuolelle. Pendelöinti on merkittävästi lisääntynyt ja laajentunut maantieteellisesti 2000-luvulla. Vuonna 2008 37 % kuntien työllisestä työvoimasta pendelöi päivittäin. Seudun toimijat ovat myös tottuneet hoitamaan työllisyysasioita seudullisesti, mistä esimerkkinä alueelle laaditut työllisyyden kehityslinjaukset 2010–2013 (Uudenmaan liitto) Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilaston mukaan Lohjalla oli 15 426 työpaikkaa ja alueella oli työikäisiä 18 506 henkilöä. Lohjan työpaikoista 1,6 % on maa- ja metsätalous-sektorilla, 32,4 % jalostuksessa ja 64,8 % palveluissa. Lohjan huoltosuhde oli 1,11 ja työpaikkaomavaraisuus 83,4 prosenttia. Huoltosuhteella kuvataan sitä osaa väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Lohjan tapauksessa huoltosuhde vuonna 2007 oli 1,11, joka on hyvää luokkaa koko Suomen tasolla. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. 19 Taulukko 5. Lohjan pendelöinti vuonna 2007. Ulospendelöinti Lohja - Lojo Sisäänpendelöinti Lohja - Lojo työllisiä yhteensä Lohja - Lojo Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vihti - Vichtis Vantaa - Vanda Kirkkonummi - Kyrkslätt Raasepori - Raseborg 18506 11692 1962 1827 738 540 271 238 työpaikat yhteensä Lohja - Lojo Vihti - Vichtis Raasepori - Raseborg Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo 15426 11692 675 434 345 331 Nummi-Pusula Siuntio - Sjundeå Karjalohja - Karislojo Kirkkonummi - Kyrkslätt Salo Inkoo - Ingå Karkkila - Högfors Vantaa - Vanda Nummi-Pusula Siuntio - Sjundeå Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Salo Karkkila - Högfors 140 137 110 90 74 66 Loput yhteensä: 621 Loput yhteensä: 323 216 169 161 143 131 110 98 598 323 738 675 540 1962 345 1827 434 331 271 Kuva 14. Lohjan pendelöinnin suuntautuminen(alkuperäinen kuva Uudenmaan liitto, muokkaus Audiapro) Kuten yllä olevasta tilastosta huomataan, suuntautuvat työmatkat Lohjalta pääosin Helsinkiin ja Espooseen. Näiden jälkeen tulevat Vihti, Vantaa, Kirkkonummi, Raasepori ja seitsemänneksi eniten työmatkoista suuntautuvat Nummi-Pusulaan. Lohjan alueelle suuntautuva pende- 20 löinti tapahtuu tilastojen mukaan useimmin Vihdistä, Raaseporista, Helsingistä, Espoosta ja Nummi-Pusulasta. Nummi-Pusulassa oli vuonna 2007 1637 työpaikkaa ja työllisiä 2628, joten työpaikkaomavaraisuus Nummi-Pusulassa oli 62,3. Nummi-Pusulan huoltosuhde samaisena vuotena oli 1,26. Nummi-Pusulan työpaikoista 15 % on maa- ja metsätaloudessa, 28,8 % jalostuksessa, 53,9 % palveluissa ja 2 % ei tunneta Taulukko 6. Nummi-Pusulan pendelöinti vuonna 2007. Ulospendelöinti Nummi-Pusula Sisäänpendelöinti Nummi-Pusula työllisiä yhteensä Nummi-Pusula Helsinki - Helsingfors Lohja - Lojo Espoo - Esbo Vihti - Vichtis Karkkila - Högfors Vantaa - Vanda Salo Kirkkonummi - Kyrkslätt 2628 1107 361 323 247 159 155 91 38 työpaikat yhteensä Nummi-Pusula 22 Vantaa - Vanda Tuusula - Tusby 9 Tammela Karjalohja - Karislojo Raasepori - Raseborg 8 7 Loppi Karjalohja-Karislojo Loput yhteensä 101 Loput yhteensä Lohja - Lojo Karkkila - Högfors Vihti - Vichtis Salo Espoo - Esbo Helsinki - Helsingfors Somero 1637 1107 140 98 71 45 30 28 27 19 8 7 6 51 Nummi-Pusulan pendelöintitilastoista käy ilmi, että selvästi eniten Nummi-Pusulasta työmatkat suuntautuvat Helsinkiin, Lohjalle ja Espooseen. Myös Vihtiin ja Karkkilaan NummiPusulasta kuljetaan työmatkoille jonkin verran. Nummi-Pusulan oman kunnan ulkopuolelta tuleva työmatkaliikenne tulee pääosin Lohjalta, Karkkilasta ja Vihdistä. 21 155 45 159 140 98 71 361 323 247 30 Kuva 15. Nummi-Pusulan pendelöinnin suuntautuminen(alkuperäinen kuva Uudenmaan liitto, muokkaus Audiapro) 3.4 Johtopäätökset väestöstä ja pendelöinnistä Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien väestökehityksellä on samansuuntaiset tulevaisuuden trendit. Kummankin kunnan vanhusväestön määrä tulee kasvamaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana radikaalisti, mikä tulee heikentämään kuntien huoltosuhdetta. Lohjalla vanhusväestön osuus kasvaa enemmän, mutta selvää kasvua on myös nuoremmissa ikäryhmissä. Nummi-Pusulassa hieman maltillisempi kasvu keskittyy iäkkäämpiin ikäryhmiin. Pendelöintitilastot osoittivat, että Lohjan suunnalta työmatkan suuntautuvat pääasiallisesti Helsinkiin ja Espooseen. Nummi-Pusulan tilanne on samansuuntainen, mutta Lohja on nummi-pusulalaisille myös tärkeä työssäkäyntialue. On odotettavissa, että pendelöinti tulee jatkossa kasvamaan tai ainakin säilyttämään nykyisen luonteensa, koska Helsingin ja Espoon merkitys nykyisessä metropolialue-kehityksessä tulee jatkossa yhä vahvistumaan. Työssäkäyntialue Nummi-Pusulan ja Lohjan alueella on hyvin yhtenäinen ja kattaa laajan metropolialueen. Tiestö määrittelee vahvasti kuntalaisten suuntautumista. Raideliikenteen kehittäminen on mahdollisuus alueella tulevaisuudessa erityisesti Lohjan näkökulmasta, mikäli raideliikenne kulkee tulevaisuudessa sen alueella. 22 4. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palvelutarve-ennusteiden tekeminen on haasteellista parhaimmillaankin ennusteet ennakoivat tulevaa kehitystä ja ovat suuntaa-antavia. Ennusteet perustuvat tilastokeskuksen väestöennusteen asukasmääriin ja keskimääräisiin yleisiin palvelutarpeisiin tänä päivänä. Näistäkin haasteita huolimatta kuntien tulevan palvelutarpeiden ennustaminen ja ennakoiminen on suotavaa, jotta kunnat voivat tehdä arvioita eri vaihtoehdoista ja suunnitella tulevaisuuttaan hallitusti. 4.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut Molempien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut on koottu yhteistoiminta-alueisiin 1.1.2009 alkaen siten, että kansanterveyslain ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut varhaiskasvatuspalveluita lukuun ottamatta hoidetaan peruskunnan ulkopuolella. Lohjan kaupunki toimii isäntäkuntana LOST-yhteistyössä ja Nummi-Pusula on omistajakuntana Karviainen kuntayhtymässä. 1.1.2009 Lohjan kaupungin hallintoon on kuulunut Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jota kutsutaan arjessa lyhenteellä LOST. Myös liitoskunta Sammatin palvelut kuuluvat alueeseen. Peruspalvelut tarjotaan edelleen terveysasemilla ja sosiaalitoimistossa, mutta erityinen hoito, vammaispalvelut ja päihdepalvelut on keskitetty Lohjalle. Päivähoito säilyi kuntien omana palveluna. LOST-alue vastaa noin 54.000 asukkaan palveluista, josta Lohja on noin 40.600 (sis. Karjalohjan). Päätöksenteon näkökulmasta Lohjalla on nykyisellä yhteistoiminta alueella enemmistö, sillä Inkoolla ja Siuntiolla on lautakunnassa 6 paikkaa ja Lohjalla 10. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. Kuntayhtymän toiminnan järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Karviainen on jaettu palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelujen linja. NummiPusulan sivistystoimi vastaa varhaiskasvatuksen palveluista kunnassa. Karviainen vastaa 43.000 asukkaan palveluista ja Nummi-Pusula on tästä noin 6000 asukasta. Nummi-Pusulalla on Karviaisen yhtymähallituksen 10 jäsenestä kaksi, Karkkilalla kolme ja Vihdillä viisi jäsentä. Yhteistoiminta-alueiden muodostushetkellä Lohjan kaupungin palvelukseen siirtyi 204 työntekijää, sillä yhteistoiminta-alueen henkilöstö on osa Lohjan kaupungin henkilöstöä. NummiPusulan osalta henkilöstöä siirtyi Karviaisen palvelukseen 106 henkilöä. 23 4.2 Sivistyspalvelut Lohjalla on yhteensä 28 peruskoulua, joista 22 koulua keskittyy luokkiin 1-6 ja 6 koulua luokkiin 7-9. Perusopetus on jaettu neljään yläkoulualueeseen sekä ruotsinkieliseen koko kunnan kattavaan koulualueeseen. Lukioita on kolme: suomen- ja ruotsinkielinen sekä aikuislukio. Esiopetusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Lohjalta löytyy myös ammatillista- ja aikuiskoulutusta. Ammatillista koulutusta tarjoaa viisi eri toimijaa (Laurea, Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Luksia, Axxell, Kisakallion urheiluopisto ja Kanneljärven opisto). Nummi-Pusula on mukana Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen kuntayhtymässä ja monet nummi-pusulalaiset opiskelevat Lohjalla sijaitsevissa yksiköissä. Nummi-Pusulassa on 5 alakoulua, yksi yläkoulu ja lukio. Lisäksi Lohjan kaupungin isäntäkuntana hoitaman Hiiden opiston kursseja tarjotaan Nummi-Pusulassakin. Kirjastopalvelut ovat kuntien omaa toimintaa, mutta vahva yhteys on LUKKI-kirjastojen välillä. Näihin kuuluvat seuraavien kuntien kirjastot: Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula ja Vihti. Lisäksi kaikkien Uudenmaan kirjastojen välillä on yhteistyötä. Nummi-Pusulassa kirjastot ovat Saukkolassa ja Pusulassa. Lohjalla on pääkirjasto sekä Mäntynummen, Ojamon, Sammatin ja Virkkalan yksiköt sekä kirjastoauto. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto toimii Lohjalla, mutta sen sivutoimipaikka on Vihdissä. Nummi-Pusula ostaa musiikkiopistopalveluita sekä Karkkilasta että Lohjalta. 4.3. Tekniset ja – ympäristöpalvelut Suuri osa teknisistä palveluista on Lohjan kaupungin omaa toimintaa: maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kunnallistekniikka ja teknisen toimen muut ylläpitopalvelut. Vesihuolto toimii omana liikelaitoksenaan. Vesihuollon osalta on tehty myös vahvaa yhteissuunnittelua Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan osalta. Varajärjestelmä on yhteinen Vihdin kanssa. Nämä kunnat ovat myös juuri aloittaneet suuren runkoviemäri- ja vesijohtoprojektin, joka johtaa siihen, että muutaman vuoden päästä kaikkien kolmen kunnan jätevedet käsitellään Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla. Nummi-Pusulan teknisen lautakunnan toimenkuvaan kuuluu kiinteistötoimi, jätehuolto, teiden ja yleisten alueiden hoito sekä vesi- ja viemärilaitos. Lohjan kaupunki hoitaa Nummi-Pusulan kunnan ympäristövalvonnan ostopalvelusopimuksella (ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto). Sekä Lohjan että Nummi-Pusulan jätehuollon hoitaa seudullinen Rosk and Roll Oy. 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Lohjan kaupungin hallinnon palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omalla henkilökunnalla. 24 Liikelaitoskuntayhtymä Puhti tuottaa Karkkilan kaupungille, Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnille sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle palkanlaskentapalvelut, kirjanpito- ja maksuliikenne, puhelinpalvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Perustamishetkellä Nummi-Pusulasta siirtyi 4 henkilöä Puhdin palvelukseen. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy edistää elinkeinotoimintaa Karkkilan, Lohjan ja NummiPusulan alueella. Kunnilla on myös yhteinen uusyrityskeskus ja yrityshautomo. Lohjan ja Nummi-Pusulan palo- ja pelastustoimen palvelut hoitaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, joka toimii Espoon kaupungin liikelaitoksena. 4.5. Kuntien yhdessä tuotettavat palvelut Nummi-Pusula sekä Lohja ovat tehneet yhteistyötä lähiseudun kuntien kanssa jo pitkään. Alla olevasta taulukossa on kuvattu yhteenvetona Lohjan ja Nummi-Pusulan yhteistyötä palvelujen tuottamisessa muiden kuntien kanssa. Kummankin kunnan yhteistyökumppanit on tummennettu palveluittain. Taulukko 7. Kuntien yhteistyössä järjestämiä palveluja lähiseudulla. Lohja NuPuSiuntio Inkoo Karjalohja Karkkila Vihti sosiaali- ja terveyspalvelut Lohja NuPu sivistyspalvelut(kirjasto) Lohja NuPu tekniset palvelut Lohja NuPu hallinto- ja tukipalvelut (Puhti) Lohja NuPu sivistyspalvelut(Hiiden opisto) Lohja NuPu elinkeinopalvelut Lohja NuPu Kuten taulukosta käy ilmi, kunnat järjestävät itse perusopetuksen, päivähoidon ja pääosan teknisistä palveluista. Lisäksi kunnat pääosin tekevät asioita yhteistyössä, joskin suurin ero on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nummi-Pusula kuuluu Karviaisen yhteistoiminta-alueeseen sosiaali-ja terveyspalveluissa ja Lohja on isäntäkunta LOST yhteistoiminta-alueella. Kirjastot ovat LUKKI –yhteistyössä ja molemmat kunnat elinkeinoyhtiössä. Hallinto- ja talouspalveluja Nummi-Pusula ostaa Puhti-liikelaitoskuntayhtymältä. Ympäristövalvonnan palvelut Lohja myy Nummi-Pusulalle ja vesihuollossa on tehty yhteissuunnittelua. 25 4.6. Palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 Kuten jo edellisessä luvussa todettiin, tulee Lohjan ja Nummi-Pusulan väestö kasvamaan, varsinkin senioriväestön osalta, joskin muutos on Lohjalla huomattavasti rajumpi. Tämä tulee varmuudella lisäämään palvelutarpeen kasvua vanhustenhuollossa. Nummi-Pusulassa lasten määrä pysyy liki samana, mutta osuus kuntalaisista pienenee ikääntyneiden määrän kasvaessa. Palveluiden painopistettä tulee tulevaisuudessa siirtää vanhuspuolelle. Lohjalla myös lasten ja nuorten määrä kasvaa hieman, mikä lisää palvelutarvetta ikäihmisten lisäksi lasten ja nuorten ikäryhmissä. Alla olevasta taulukosta käy ilmi palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Jos 60 % 0-6 vuotiaiden ikäluokasta tarvitsee hoitopaikan vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan Lohjalle 87–paikkainen päiväkoti. Nummi-Pusulan väestöryhmien kehitys sen sijaan johtaa siihen, että kunnassa tarvitaan yksi perhepäivähoitaja vähemmän kuin tällä hetkellä. Perusopetuksen ikäluokat kasvavat Lohjalla siten, että vuonna 2030 tarvitaan lisätilaa 28:lle 20 oppilaan opetusryhmälle. Nummi-Pusulassa taas tarvitaan noin 1,5 opetusryhmää vähemmän. Taulukko 8. Lohjan ja Nummi-Pusulan vuosien 2010–2030 ikäryhmien kehitys. Lohja NuPu 0-6 145 -8 7.-16 482 1 15-64 1279 -34 65-74 2284 278 75-84 3150 313 yli 85 v 1359 132 Mikäli kunnat noudattaisivat palvelutarvesuositusta siten, että tietty osuus kustakin ikäryhmästä kuuluu palveluiden piiriin, olisi kasvava palvelutarve kasvavien ikäryhmien vuoksi vuonna 2030 alla olevan taulukon mukainen. 26 Taulukko 9. Ikäihmisten kasvava palvelutarve suosituksen mukaisina määrinä kuvattuna yli 75 v kasvava palvelutarve STM:n 2008 suosituksen mukaan laskettuna Lohja Nupu Kotihoito 13,4 % 609 60 tehostettu palveluasuminen 5,5 % 248 24 pitkäaikainen laitoshoito 3 % 135 13 Taulukon mukaan siten Lohjalla kotihoidon piiriin tulisi 609 ikäihmistä ja Nummi-Pusulassa 60 ikäihmistä vuoteen 2030 mennessä. 5. TALOUS Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden. Tämä vanha sanonta pitää myös paikkansa nykypäivänä, koska talouden ennustaminen on käynyt yhä haastavammaksi tehtäväksi. Nopeat käänteet Suomen valtion taloudessa ja koko globaalissa talousjärjestelmässä ovat aiheuttaneet sen, että täysin spesifien talousennusteiden laatiminen on lähes mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suuntaa antavien ennusteiden laatiminen olisi merkityksetöntä. Tässä esiselvityksessä käytetyt tiedot ovat kerätty Suomen Tilastokeskuksen tietokannoista ja kuntien antamista tiedoista. 5.1 Yli-/alijäämä Nummi-Pusulan kunnalla on ollut alijäämää vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2007 alijäämä on kuitenkin pienentynyt ollen vuonna 2009 noin -1,64 miljoonaa euroa. Lohjan kaupungilla on kertynyttä ylijäämää koko 2000-luvun ajan. Ylijäämä laski vuodesta 2005 alkaen, mutta on hieman kasvanut ollen vuonna 2009 noin 19 miljoonaa euroa. 27 Kuva 16. Kumulatiivinen ali/ylijäämä Nummi-Pusula ja Lohja. Asukasta kohden alijäämät ovat Nummi-Pusulassa olleet viime vuosina noin 200–350 euroa kun taasen Lohjalla ylijäämät asukasta kohden ovat olleet noin 400–530 euron välillä. Valtakunnallinen keskiarvo ja verrokkikuntien keskiarvot ovat molemmat ylijäämäisiä. Kuva 17. Kumulatiivinen ali/ylijäämä Nummi-Pusula ja Lohja. Punaisella on kuvattu valtakunnan keskiarvo ja sinisellä samankokoisten vertailukuntien keskiarvo. 28 5.2 Verotulot Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. Kuntien verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan veroprosentin kehitys. Vertailun vuoksi kuvioon on lisätty Suomen kuntien keskiarvo. Kuva 18. Lohjan ja Nummi-Pusulan veroprosentin kehitys vuosina 2002–2009. Suomen kuntien keskimääräinen veroprosentti on noussut vuosina 2002–2009 1,43 prosenttiyksiköllä (17,78 -19,21). Vuonna 2002 Lohja ja Nummi-Pusula verottivat kuntalaisiaan liki samalla prosentilla, mutta vuonna 2009 erotus on prosenttiyksikön verran. Vuodesta 2005 alkaen Nummi-Pusulan veroprosentti on ollut valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Alla olevassa kuviossa on kuvattu Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnallisveron tuotto euroa per asukas. Vertailun vuoksi kuvioon on merkitty myös koko maan kuntien keskiarvo. 29 Kuva 19. Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnallisveron tuotto per asukas vuosina 2004–2009. Kuva 20. Lohjan ja Nummi-Pusulan kiinteistöverojen kehitys asukasta kohden vuosina 2004– 2009. Nummi-Pusulan kiinteistöveron tuotto/asukas on noussut selvästi vuosina 2004–2009, mitä selittää tapahtuneet veron korotukset Nummi-Pusulassa. Koko maassa kasvu on ollut tasaista. Vuonna 2010 kiinteistöveroprosenttien valtakunnallisia ala- ja ylärajoja nostettiin ja ne ovat: Yleisen kiinteistöveroprosentti 0,60 – 1,35 Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,32 – 0,75 30 Kiinteistöveron vertailu koko Suomen, Uudenmaan, Lohjan ja Nummi-Pusulan osalta. Lähde:www.kunnat.net, joka perustuu verohallituksen 15.3.2010 tietoihin. Taulukko 10 Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen 31.12. kiinteistövero-% asuinrakennus 2008 2010 Muutos 2010 %-yks. Koko maa MannerSuomi 5 326 314 5 298 858 Uusimaa Lohja NummiPusula Muutos 2010 %-yks. Muutos Muu kuin vaki- Jos eri kuin yleinen tuinen as.rak kiinteistövero-% 2010 %-yks. Muutos Yleishyö- Rakent. %-yks. dyllinen rakennus- yhteisö paikka 18,98 0,38 0,87 0,12 0,38 0,09 0,98 0,09 18,99 0,39 0,87 0,12 0,38 0,09 0,98 0,09 1 408 020 18,16 0,38 0,09 0,08 1,07 0,80 0,11 0,10 0,34 19,50 0,22 0,50 0,80 39 133 0,98 0,18 0,18 6 013 20,50 0,50 1,35 0,35 0,75 0,25 1,35 0,35 2,00 0,00 5.3 Valtionosuudet Lohjan ja Nummi-Pusulan valtionosuudet on esitetty tässä esiselvityksessä alla olevassa kuviossa. Kuva 21. Lohjan ja Nummi-Pusulan valtionosuudet. Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien valtionosuudet asukasta kohden ovat alle maan keskiarvon. Vuonna 2009 erotus koko maan keskiarvoon on Lohjalla liki 1000 euroa/asukas ja Nummi-Pusulassakin liki 400 euroa /asukas. Lohjan ja Nummi-Pusulan mahdollinen kuntafuusio tulisi muuttamaan valtionosuuksien kertymää ja lisäksi huomioon on otettava, että tänä vuonna voimaan astunut valtionosuusuudis31 3,00 tus. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). 5.4 Lainakannan kehitys Lainakanta on molemmissa kunnissa kohonnut huomattavasti 2000-luvulla. Nummi-Pusulan kunnassa lainaa asukasta kohden on ollut noin 400 euroa kunnes vuonna 2009 lainamäärä lähes kaksinkertaistui. Vuonna 2009 Nummi-Pusulassa oli lainaa 890 euroa/asukas. Lohjalla lainamäärät asukasta kohden ovat kasvaneet viidessä vuodessa liki 500 euroa/asukas ja vuonna 2009 Lohjalla oli lainaa 1584 euroa asukasta kohden. Positiivinen piirre on kuitenkin se, että molempien kuntien lainamäärät jäävät alle valtakunnallisten keskiarvojen sekä verrokkikuntien keskiarvon. 5.5 Kuntien tulot ja menot Kuva 22. Nummi-Pusulan ja Lohjan tulolajit viime vuosina. Punaisella värillä on kuvattuna valtionosuudet, keltaisella verot yhteensä ja vihreällä maksut ja myynnit. Nummi-Pusulassa valtionosuudet ovat huomattava tulonlähde kun taas Lohjalla maksujen ja myyntien osuus on viime vuosina ollut merkittävää. 32 Kuva 23. Lohjan ja Nummi-Pusulan tulojen jakauman tarkastelu vuonna 2009. Nummi-Pusulan osalta verotulot muodostavat 47 % tuloista kun Lohjalla verotulojen osuus tuloista on 54 %. Toisaalta valtionosuuksien osuus Lohjalla on ainoastaan 18 % kun NummiPusulassa valtionosuudet ovat jopa 32 % kokonaistulosta. Kuva 24. Kuntien tulojakauma Suomessa keskimäärin vuonna 2008. (kunnat.net/kuntatalous, lähde tilastokeskus) Kun kuntien tuloja vertaa keskimääräiseen jakaumaan on Lohjalla valtionosuuksia liki Suomen keskimääräinen osuus tuloista ja Nummi-Pusulassa verotuloja liki keskimääräinen osuus. 33 Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan menot menolajeittain. Kuntarakenteiden muutos näkyy henkilöstön vähentymisenä Nummi-Pusulassa, sillä henkilöstöä siirtyi yhteistoiminta-alueelle. Ostopalveluiden määrä on kasvanut samasta syystä. Lohjalla henkilöstö on kasvanut yhteistoiminta-alueen isännyyden myötä. Lohjalla näkyy myös rahoitusmenojen kasvu. Kuva 25. Menolajien vertailu Lohjalla ja Nummi-Pusulassa vuonna 2009. Kuva 26. Kuntien menojakauma keskimäärin Suomessa vuonna 2008. (kunnat.net/kuntatalous, lähde tilastokeskus) Kummallakin kunnalla on keskimääräistä enemmän palveluiden ostoja ja Lohjalla liki Suomen keskiarvon mukainen osuus henkilöstökustannuksia. 34 5.6 Kuntien vuosikatteet, poistot ja investoinnit Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena voidaan pitää sitä, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Alijäämää syntyy, kun vuosikate ei riitä satunnaisten erien jälkeen kattamaan poistoja. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Nummi-Pusulan vuosikate asukasta kohden ei riitä kattamaan viimeisten vuosien aikana tehtyjä nettoinvestointeja. Lohjalla nettoinvestoinnit ovat olleet viimeiset vuodet selvästi yli vuosikatteen, mikä edistää velkaantumista. Kuva 27. Vuosikatteen riittävyys poistoihin Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. 35 Kuva 28. Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Lohjalla ja Nummi-Pusulassa. Alla olevasta kuviosta käy ilmi Lohjan ja Nummi-Pusulan investoinnit asukaslukuun suhteutettuna. Nummi-Pusulassa investointien huippuvuodet ovat olleet 2003 ja 2009 kun vuonna 2005 investoinnit olivat jopa nollassa. Lohjalla investointitaso on vaihdellut vähemmän, huippuvuosia olivat vuodet 2005 ja 2008. Molempien kuntien poistotasot ovat olleet suhteellisen tasaisia. Lohjan poistot ovat kasvaneet tasaisesti ja Nummi-Pusulan poistot ovat hieman heilahdelleet vuosittain tasaantuen pitkällä juoksulla. Kuva 29. Lohjan ja Nummi-Pusulan investoinnit suhteessa asukaslukuun. 36 5.7. Johtopäätökset taloudesta Lohjan ja Nummi-Pusulan talouden keskeiset haasteet ovat investointien hallinta, lainamäärien kasvun hillintä ja erityisesti Nummi-Pusulassa toiminnan menojen kattaminen tuloilla pitkällä aikajaksolla. Monien kuntien ongelma viime vuosina on ollut se, että menot kasvavat enemmän kuin tulot. Kuntien menot käsittävät toimintamenot ja rahoitusmenot. Tulot muodostuvat taas valtionosuuksista, verotuloista sekä myynti- ja maksutuloista. Vuosien 2002-2009 välillä kuntien menot ja tulot kasvoivat keskimäärin seuraavasti Nummi-Pusula Tulot 4,5 % Menot 4,7 % Lohja Tulot 5,9 % Menot 6,6 % Lohjalla menot ovat kasvaneet hieman tuloja reilummin. Pitkällä tähtäimellä kuntien tulee aktiivisesti pyrkiä tervehdyttämään talouttaan ja saamaan menot ja tulot tasapainoon. Kummallekin kunnalle tehtiin Valtiovarainministeriön kriteereiden mukainen analyysi talouden kriisin tilanteesta. Heikon talouden kunnaksi päätyy, jos täyttää kriteerit, joihin kuuluvat muun muassa taseen alijäämä asukasta kohti, kunnan tuloveroprosentti yli maan keskiarvon, lainakanta asukasta kohti yli puolitoistakertainen verrattuna maan keskiarvoon, omavaraisuusaste alle 50% ja suhteellinen velkaantuneisuus yli 50%. Lohjalla ei täyttynyt yksikään kriisikunnan kriteeri, mutta Nummi-Pusulalla täyttyi kaksi kuudesta kriteeristä. Kriteerit olivat taseeseen kertynyt alijäämä ja veroprosentti oli yli valtakunnallisen keskiarvon. Kriisikunnaksi voi päätyä myös, vaikka kaikki kriteerit eivät toteutuisikaan, sillä perusteeksi riittää alijäämärajojen ylitys kahtena peräkkäisenä vuonna. Olennaista talouden kasvun lisäksi on kuitenkin myös se mikä on lähtökohtaisesti tulojen ja menojen suhde. Nummi-Pusulassa kasvuprosentit ovat olleet suhteellisen samat sekä menoissa että tuloissa, mutta pitkällä tähtäimellä on saatava tulot kattamaan menot ja katettava kertynyt alijäämäkin. 5.7 Lohjan ja Nummi-Pusulan taloudellinen kehitys tulevaisuudessa Lohja-Inkoo-Siuntio –selvityksessä analysoitiin ja ennakoitiin tulevaisuuden talouskehitystä kunnissa. Lohjan osalta selvitys näyttää, että on tarkoitus jatkaa samalla tuloveroprosenteilla ainakin suunnitelmakaudella. Menojen ja maksutulojen kasvuprosentit noudattelevat aiempien vuosien hyvin maltillista kehitystä, mutta myynnin uskotaan Lohjalla nousevan vuonna 2011 noin 1 me aiempaan vuoteen verrattuna. Lohjan lainakannan ei ennakoida kasvavan olennaisesti lähivuosina. Lohjan taloussuunnitelma mahdollistaa alijäämäisen tuloksen parina seuraavana vuotena kertyneen ylijäämän ansiosta. Nummi-Pusulan osalta tulevien vuosien veroprosentiksi on laskettu taloussuunnitelmassa nykyinen taso 20,5 %. Samoin menojen ja tulojen ennakoidaan olevan vuoden 2010 tasoa. Vuo37 den 2010 talousarviossa tavoitteena on noin 200 000 euron ylijäämä, kuten seuraavinakin vuosina. Tämä ylijäämän kertymisvauhti kattaisi alijäämän noin 8 vuoden aikana, mutta se edellyttäisi samalla menojen kasvun nollaamista tai euromääräisesti menojen ja tulojen kasvun tasapainoa. Suunnitelma on erityisen haastava myös investointien näkökulmasta. Nummi-Pusulan osalta tehdään parhaillaan suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi sekä hakemusta valtiolla harkinnanvaraisesta avustuksesta. Suunnitelma talouden pitkän tähtäimen ohjelmaksi on erittäin tärkeä, sillä suunnitelmavuosien lukujen pohjalta tasapaino ei näyttäisi löytyvän lain vaatimassa aikajaksossa. 5.8. Kuntien maaomaisuudesta Lohja- Siuntio-Inkoo –selvityksessä tuotiin esille kuntien tämänhetkinen maaomaisuuden määrä. Lohjan kaupungin tietojen mukaisesti määrä ei ole olennaisesti edellisestä selvitysajankohdasta muuttunut. Talouden ja omistamisen näkökulman lisäksi tiedot ovat olennaisia maankäytön ja alueiden kehittämisen kannalta. Nummi-Pusulan maaomaisuus Nummi-Pusulassa on metsäomaisuutta metsätaloussuunnitelmassa noin 922 ha, mutta suunnitelmassa ei ole huomioitu aivan uusimpia kohteita. Lisäksi kunnalla on peltoja, puistoja ja virkistysalueita. Maaomaisuus on kuvattu liitteessä 2. Kuva 30. Nummi-Pusulan tonttipörssi (www.nummi-pusula.fi) 38 Kunnan tonttipörssistä löytyy vapaita omakotitontteja tällä hetkellä yhteensä 29. Lisäksi on kaksi rivitalotonttia. Nummen Mateenniemi 3 Marttila 7 Saukkolan Nyberg 10 Pusulan Pappilanpelto 3 Tavola 2 Pusulan Jäämäjärvi 10 Edellisten lisäksi on hajatontteja ilman kunnallistekniikkaa eri kylissä. Lohjan maaomaisuus Taulukko 11. Lohjan maaomaisuus tontteja LOHJA KLT AK,AR AO yhteensä 31 26 81 138 yht. m € ha 29,2 8,9 12,7 50,8 3,322 4,822 3,281 11,425 Lohjalla on yhteensä 138 tonttia, joiden arvoksi on arvioitu noin 11,5 miljoonaa euroa (aiempi kuntaliitosselvitys Lohja-Siuntio-Inkoo ja tammikuussa toimitetut tonttitilastot). Yhteensä metsää on noin 1060 hehtaaria ja peltoa 113 hehtaaria. Ulosvuokrattuna maata on peltoja lukuun ottamatta yhteensä 110 hehtaaria. 5.9.Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet liitoksissa Kuntien yhdistymisiä pyritään kannustamaan yhdistymisavustuksilla. Avustusta saavat ne muutoksessa mukana olleet kunnat, jotka ovat muutoksen jälkeen toiminnassa. Kuntajakolain avustussäännökset uudistettiin kokonaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Uuden kuntajakolain mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina 2008–2013. Avustussumma maksetaan 3 vuotena, ensimmäisenä vuonna 40 % ja seuraavina vuosina 30 %. Alla olevassa yhdistymisavustustaulukossa on esitetty perus- ja lisäosasta muodostuva avustussumma. 39 Taulukko 12. Yhdistymisavustustaulukko. Karjalohjan liittyminen Lohjaan tuo 3,2, miljoonaa euroa yhdistymisavustusta. NummiPusulan, Siuntion ja Inkoon liitokset tuovat kukin 1,1 tai 0,7 miljoonaa euroa lisää riippuen tulojärjestyksestä. Jos kuntajaon muutos vähentää valtionosuutta siitä, mitä kunnat erikseen ovat saaneet, suoritetaan toimintaa jatkavalle kunnalle lisäksi valtionosuuden vähenemisen korvausta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena. 40 6. HENKILÖSTÖ Kuntafuusiossa henkilöstön asema ja osallistuminen onnistuneen muutoksen toteutukseen nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi, erityisesti siitä syystä, että kunnat ovat palveluiden tuottajia. Henkilöstö ei usein olekaan riittävän hyvin perillä muutoksen suunnasta ja muutos saattaakin näyttäytyä heidän näkökulmastaan hallitsemattomalta ja jopa kaoottiselta. Kuntafuusiossa moni ihminen joutuukin luopumaan aiemmista tehtävistä ja myös asema organisaatioissa saattaa muuttua. Riittävällä ja avoimella viestinnällä sekä muutoksen johtamisella voidaan vähentää merkittävästi henkilöstön kokemaa epävarmuutta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt tai kuntajaon muutokset johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen ja katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Puitelain 5 ja 6 §:issä tarkoitettujen uudelleenjärjestelyjen perusteella ja vuosien 2008–2013 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa työnantajalla ei ole taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta. Irtisanomissuoja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta ja muissa tilanteissa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan suojaan liittyy velvoite ottaa vastaan henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaava työnantajan tarjoama uusi työsuhteinen tehtävä tai virka. Kunnan näkökulmasta henkilöstö on tärkeä voimavara mutta myös suurin kustannuserä. Rakennemuutoksissa henkilöstövoimavaran hallinta edellyttääkin suunnitelmallisuutta. Samanaikaisesti henkilöstö kaipaa tukea ja motivointia muutoksen keskellä, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä laadukkaasti. Uudelle organisaatiolle tulisikin luoda henkilöstöstrategia, jossa kartoitettaisiin henkilöstön osaamisalueet ja resurssit. Strategia voisi luoda pohjan uuden kunnan henkilöstön sijoittamiselle uuteen organisaatioon ja tehtäviin. Se antaisi myös suuntaa henkilöstön määrän ja osaamisen sopeuttamiseksi tulevaisuuden haasteita ajatellen. 6.1 Henkilöstön määrä ja eläköityminen Lohjan kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksesta käy ilmi, että vuonna 2009 Lohjan kaupungilla oli henkilöstöä 2 843. Kokonaishenkilöstömäärästä vakinaisia oli 2 147, määräaikaisia 649 ja muita 47 henkilöä. Prosenttiosuuksina tarkasteltuna vakinaisen henkilökunnan osuus oli 75,52 %, määräaikaisten 22,83 % ja muiden 1,65 %. Vakinaisesta henkilökunnasta 608 oli virkasuhteessa ja 1539 työsuhteessa. 41 Kuva 31. Lohjan henkilöstö palvelukeskuksittain 31.12.2009 Koko henkilöstön määrä kasvoi vuoden 2009 aikana 280 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvun suurimpana syynä oli Sammatin kunnan kuntaliitoksen myötä kaupungin palvelukseen siirtynyt henkilökunta sekä Lost-yhteistyön myötä kaupungin palvelukseen siirtynyt Karjalohjan, Inkoon ja Siuntion kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta. Sammatin kunnasta kaupungin palvelukseen siirtyi 49 henkilöä ja Lost-yhteistyön myötä kaupungin palvelukseen siirtyi 204 henkilöä eli henkilökunnan määrän lisäyksestä 253 henkilöä tuli siirrolla kaupungin palvelukseen. Vakinaisen henkilökunnan kasvuprosentti on parempi mittari. Vakinainen henkilökunta lisääntyi vuoden aikana 281 työntekijällä, eli kasvuprosentti oli vuonna 2009 9,85 % Tämä kasvu 9,85 (2,77) % ei kuitenkaan ole todellinen, sillä kuntaliitos ja Lost-yhteistyö selittää pääosan vakinaisen henkilökunnan lisääntymisestä. Loppuosan pääosin selittää se, että pitkissä virkavapauksissa koko henkilöstön määrään lasketaan mukaan sekä vakinainen virkavapaudella oleva työntekijä että virkavapauden ajaksi palkattu sijainen. Vakinaisten työntekijöiden keski-ikä vuonna 2009 oli 46,2 (46,08) vuotta. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 46,0 vuotta. Valtaosa Lohjan työntekijöistä työskentelee sivistyskeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. 42 Kuva 32. Nummi-Pusulan henkilöstön jakautuminen osastoittain 31.12.2009 Nummi-Pusulan kunnan palveluksessa 31.12.2009 oli 213 henkilöä ja vuotta aiempaan verrattuna henkilöstön määrä pieneni 136:lla. Peruspalvelukuntayhtymään siirtyi reilut 100 työntekijää ja Liikelaitoskuntayhtymä Puhtiin 4 työntekijää. Vuonna 2009 kunnan palveluksessa olevista 80,75 % oli vakinaisia ja määräaikaisia 12,2, %. Sijaisia oli 6,6 % ja työllistettyjä 0,5 % työvoimasta. Eläköityminen Kuva 33. Lohjan kaupungin henkilöstön eläköitymisennuste. Lohjan kaupungissa on jäämässä eläkkeelle (vanhuuseläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet yhteensä) Kuntien eläkevakuutuksen tekemän ennusteen mukaan vuosina 2008 - 2025 kaikkiaan 43 1 213 työntekijää eli 56,5 %:a vakinaisesta henkilökunnasta. Vuosina 2008 - 2015 eläkkeelle ennusteen mukaan jää 564 työntekijää eli 26,27 % vakinaisesta henkilökunnasta. Eläkepoistuma kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä 2010–2025. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuna 31.12.2008. Mukana ovat myös vapailla ja työlomilla olijat, jolloin vakuutettujen määrä ei vastaa välttämättä virkojen määrää. Esimerkiksi joissakin ammattiryhmissä saattaa olla paljon vanhempainvapailla olevia. Vuosittaiset henkilömäärät ovat ennustemallin tuottamia desimaalilukuja, jotka on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Eläkeikänä ennusteessa on pidetty sitä ikää, jolloin työntekijä täyttää hänelle määritellyn yksilöllisen eläkeiän tai ellei työntekijällä ole yksilöllistä eläkeikää, eläkeikänä on pidetty 63 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osalta ennuste perustuu Lohjan kaupungin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden suhteelliseen osuuteen kaikista eläkkeelle jääneistä työntekijöistä. Ennuste ei sisällä osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä. Kuva 34. Nummi-Pusulan kunnan henkilöstön eläköitymisennuste. Nummi-Pusulan kunnan henkilöstöstä on 50-vuotiaita yli 45,1 % (edellisenä vuotena 42,6 %). Hieman useampi kuin joka neljäs on vähintään 55 vuotta (26,3 %) ja vastaavasti hieman enemmän kuin joka neljäs on alle 40 vuotta (22,9 %). Vuonna 2009 henkilöstön keski-ikä oli 47,1 vuotta (edellisenä vuonna 46,7 vuotta). Vuosina 2010–2025 Nummi-Pusulan kunnasta on Kuntien eläkevakuutuksen tekemän ennusteen mukaan jäämässä eläkkeelle (vanhuuseläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet yhteensä) 167 henkilöä eli 49,3% vakinaisesta henkilökunnasta. Vuosina 2008 - 2015 eläkkeelle ennusteen mukaan jää 74 työntekijää eli 21,8 % vakinaisesta henkilökunnasta. Kuten yllä olevasta kuviosta on mahdollista huomata, tulee vuonna 2016 jäämään eläkkeelle ennätysmäärä kunnan henkilöstöä yhden vuoden aikana, peräti 14 henkilöä. 44 7. DEMOKRATIA Kuntaliitosten yhteydessä usein nousee esille kysymys kunnan elinvoimaisuudesta, paikallisen demokratian tulevaisuudesta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Erityisesti pienten- ja maaseutumaisten kuntien asukkaiden pelkona on usein kuntaliitostilanteessa, että isossa kokonaisuudessa ne menettävät mahdollisuuden vaikuttaa uuden kunnan päätöksentekoon. Tunne vallan puutteesta tai esimerkiksi huono tiedonvälitys voivat aiheuttaa muutosvastarintaa eikä uutta tilannetta osata/haluta nähdä eteenpäin vievänä prosessina ja mahdollisuutena pyrkiä parempaan. Tästä voidaan varovasti päätellä, että luottamuksen lisääntyminen omiin vaikutusmahdollisuuksiin kasvattaa myös luottamista lähiyhteisöön ja yhteiskunnallisiin toimijoihin eli kasvattaa sosiaalista pääomaa. Kuntien tulee samanaikaisesti kiinnittää enemmän huomiota asiakaslähtöiseen käyttäjädemokratiaan. Kuntalaisten halukkuus vaikuttaa kasvaa, mutta vaikuttaminen luultavasti ohjautuu yhä enenevissä määrin muun kuin perinteisen poliittisen järjestelmän kautta. Sen rinnalle tulee kasvamaan erilaisia sosiaalisia- ja vaikuttamisverkostoja. Erilaiset sähköiset käyttäjä- ja asiakastyytyväisyys kyselyt sekä käyttäjäpaneelit tulevat varmasti olemaan tulevaisuuden trendi, johon ”uuden kunnan” tulee panostaa jo hyvissä ajoin. Teknologian kehitys tuo kuntalaisille tullessaan myös muita mahdollisuuksia ja tapoja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Esimerkkeinä edellä minituista ovat e-osallistuminen ja e-demokratia. Näitä mahdollisuuksia ja tapoja kuntien tulee rohkeasti edistää sekä kehittää. Kuva 35. Demokratia on moniulotteinen asia. Kunnallisen demokratian näkökulmasta mahdollinen kuntaliitos tuo merkittävän muutoksen verrattuna siihen, että kunnat jatkaisivat itsenäisinä. Kunnan- ja kaupunginvaltuuston koot ovat määritelty kuntalain 10 §:ssä ja valtuuston koko perustuu kunnan väestömäärään. Valtuuston väestömäärään suhteutettu koko pienenee kuntakoon suuretessa, mutta samalla val- 45 tuuston ja yksittäisen valtuutetun valta lisääntyy ja samalla se aktivoi kuntalaisia hakeutumaan luottamustehtäviin. Kuntajakolain 24§ perusteella on kuitenkin mahdollista, että valtuuston koko voi poiketa kuntaliitostilanteissa kuntalain määrittelemästä normaalikoosta. Kunnalla voi olla niin sanottu laajennettu valtuusto yhdistymistä seuraavina kahtena valtuustokautena. Laajennetun valtuuston koko on yleensä kuitenkin pienempi kuin yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteenlaskettu koko. Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitoksen jälkeen valtuutettujen lukumäärä olisi 51. Mikäli liitoskunnan asukasluku kasvaisi yli 60 000 asukkaan, lisääntyisi valtuutettujen määrä 59 valtuutettuun. Nykyisillä asukasluvuilla tämä raja ei kuitenkaan ylity edes mahdollisessa monikuntaliitoksessa (Siuntio ja Inkoo mukana). Taulukko 13. Kuntien asukkaiden ja valtuutettujen määrät. Kunnan asukkaita (A) 01.01.2010 / Valtuutettuja (V) Asukkaita/ ValtuuAsukkaita Valtuutettuja tettu 39 501 51 774 Lohja 6 180 27 228 Nummi-Pusula ”Uusi kunta” Lohja45 681 51 895 Nupu Usein liitoskuntien pienemmästä kunnasta on tullut suhteellisesti enemmän valtuutettuja valituksi uuteen valtuustoon. Myös hallitus- tai lautakuntapaikkojen kiintiöiminen esimerkiksi ensimmäisellä valtuustokaudella on usein käytetty keino turvata uuden kunnan alueellinen edustavuus. Virallisten toimielinten lisäksi kunnassa voi olla vapaamuotoisia apu- tai valmisteluelimiä, joilla ei ole muodollista toimivaltaa, mutta jotka voivat toimia kunnan organisaatioissa ja joilla voidaan kanavoida kuntalaisten ääni osaksi kunnan virallista päätöksentekoa ja aktivoida kuntalaisia vaikuttamaan oman alueensa kehittämiseen. Esimerkkeinä tällaisista vapaamuotoisista toimielimistä ovat alue- ja kylien neuvottelukunnat tai alueparlamentit. Alueellinen organisoituminen vahvistaa paikallista identiteettiä, luo yhteistä arvopohjaa ja parantaa elämänlaatua. Kuntalaisten vaikuttamishalu kohdistuu kasvavassa määrin omaan elämänlaatuun ja välittömään asuinympäristöön sekä niitä koskevaan päätöksentekoon. 7.1. valtuustojen poliittinen jakauma Nykyisten valtuustojen poliittinen jakauma on tällä hetkellä seuraava: Lohja: SDP 14, Kokoomus 14, Vasemmistoliitto 7, Vihreät 6, Keskusta 4, Meidän Lohja 3, KD 1, RKP 1, PS 1 Nummi-Pusula: Keskusta 7, SDP 5, Kokoomus 5, Vasemmistoliitto 2, Vihreät 1, oma ryhmä 1, KD 1, Sitoutumattomat 5 46 Kuva 36. Lohjan valtuuston poliittinen jakauma. Kuva 37. Nummi-Pusulan valtuuston poliittinen jakauma. Kuntalaiset käyttäytyvät erityisesti liittyvissä kunnissa valtuuston jäseniä äänestettäessä eri tavoin kuin itsenäisen kunnan aikaan, joten kuntien poliittisista jakaumista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä uuden valtuuston kokoonpanosta. 47 8. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Tässä kappaleessa kuvataan eri mallien toteuttamista ja vaikutuksia. Eri rakennevaihtoehtojen toteuttamisprosessit ja muutosta ohjaava lainsäädäntö on kuvattu lyhyesti ensimmäisessä kappaleessa. 8.1 Rakennemuutosvaihtoehdot Kuva 38. Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen vaihtoehdot (Airaksinen, Haveri 2005) Yllä olevassa kuvassa on kootusti kehikko kuntien vaihtoehtoisista rakennemuutosten lähtökohdista. Kuva selittää kuntien erilaisia ratkaisuja, joita PARAS-hanke on mahdollistanut. Osa on keskittynyt kokonaisvaltaisiin uudistuksiin, osa palvelualueiden uudistamiseen. Lisäksi suhtautuminen uudistuksen toteutuksen aikajänteeseen vaihtelee. Kaikkien kehittämisnäkökulmien tavoitteena on kuitenkin elinvoimainen kunta, mutta lähtökohdat kehittämiselle ovat erilaiset. Myös laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on antanut mahdollisuuden edetä kuntarakenne- tai palvelurakenne edellä. 48 Kuva 39. Kuntaliiton määrittely elinvoimaiselle kunnalle. Kuntaliitto on määritellyt elinvoimaisen kunnan kriteerit avuksi PARAS -hankkeen pohjalta kunnissa tehtävälle arviointi- ja uudistustyölle. (20.5.2007 kunnat.net sivusto) 8.1.1 Syvennetty kuntayhteistyö Kuntalaki määrittelee, että kunnat voivat tuottaa palveluita yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Nykypäivänä tuotantoa on myös ulkoistettu paljon perustuen tarkennuksiin kuntien järjestämisvastuusta – kaikkea ei enää tarvitse tuottaa itse. Muutos perinteisiin kuntaorganisaatioon on valtava - kuten on yhteistyömuotojen kirjokin. Kuva 40. Kuntien palveluiden tuottamisen vaihtoehtoja. 49 Kunnat voivat tuottaa palvelut itse, konserniyhtiön tai –yhteisön kautta, yhteisen kuntayhtymän kautta tai ostopalveluina eri toimijoilta. Yhtiöt ja kuntayhtymät ovat usein myös useamman kunnan omistamia toimijoita. Suomi sai helmikuussa 2007 lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jossa määriteltiin valtakunnallisen PARAS-hankkeen velvoitteet kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä rakenteisiin tulevina vuosina. Uudistusta lähdettiin toteuttamaan seuraavin periaattein (4 §): ”Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa” Tarkemmin määriteltiin lisäksi (5 §), että: ”Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan 3 ja 4 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 §:n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 §:ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoimintaalueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.” Kuntalakia päivitettiin erityisesti kuntien yhteisten tehtävien hoitamista(76 §) erityisesti uusien yhteistoiminnan rakenteiden osalta. Lakia tarkennettiin mm. kuntien uuden yhteistyömuodon eli liikelaitoskuntayhtymän osalta. 8.1.2 Kuntaliitos Vuonna 2010 voimaan tullut Suomen uusi kuntajakolaki korvasi vuoden 1997 kuntajakolain. Lain tavoitteena on edistää kuntarakenteen uudistumista. Kuntajakolakia ajanmukaistettiin vastaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä nousseita uusia tarpeita ja muuttuneita olosuhteita. Suomen nykyisessä Kuntajakolain neljännessä pykälässä on määritelty kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: - kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita alueen elinkeinon toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta 50 Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta.(KJaKoL 2009) Kuntaliitosprosessin vaiheet Kuntaliitosprosessia ohjaa kuntajakolaki. Kuntajakolain 3 §:n mukaan kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa: 1. Yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan 2. Kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 3. Kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan laissa aina uudeksi kunnaksi. Kuntaliitosprosessin sisältöön ja etenemiseen ei voida antaa mitään yhtä oikeaa muottia, jolla kuntaliitokset aina tulisi tehdä. Karkean jaottelun mukaan kuntaliitosprosessi voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen. Vaiheistusta on hieman esitelty myös selvityksen alussa kappaleessa x. 1. 2. 3. 4. 5. tunnusteluvaihe esiselvitysvaihe selvitys- ja päätöksentekovaihe valmisteluvaihe toteuttamisvaihe Yhdistymissopimus Yhdistymisesityksen valmistelussa kunkin kunnan on huolehdittava kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Kuntajakolaki edellyttää, että yhdistyvien kuntien on tehtävä kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimus, joka liitetään kuntajakoesitykseen. Siinä on sovittava ainakin seuraavista asioista: 1. kuntajaon muuttamisen 3 §:n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2. uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3. uuden kunnan nimestä; 4. 10 §:ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5. yhdistymishallituksen toimivallasta; 6. yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7. yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8. yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteista; 9. sekä uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista. 51 Yhdistymissopimus on voimassa siitä alkaen, kun valtuustot ovat sen hyväksyneet. Kuntajakolain 9 §:n mukaan sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Kuntajakolain mukaan myös yhdistyvien kuntien on muodostettava yhdistymishallitus, jonka kuntien valtuustot valitsevat yhdistymissopimuksessa sovitulla tavalla. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. 8.1.3 Monikuntaliitos Lainsäädännöltä monikuntaliitos vastaa kahden kunnan liitosta. Sama lainsäädäntö ohjaa kumpaakin prosessia, mutta monikuntaliitos on hieman haastavampi toteuttaa useiden neuvottelukumppaneiden vuoksi. Monikuntaliitoksen yhtenä suurimpana etuna pidetään sitä, että se antaa mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos, jonka koko liittyy liitokseen osallistuvien kuntien lukumäärän lisäksi muun muassa kunnan asukasmäärän ja kunnan henkilöstömäärän lisääntymisestä, kuntayhtymien purkaantumisesta ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa. Yksi suuri kertamuutos voi monesti olla parempi, tehokkaampi ja jopa helpompi vaihtoehto kuin vuosia kestävä jatkuva muutosprosessi, joka saa usein aikaan ”muutosväsymystä” niin muutosjohtajissa, organisaation henkilöstössä kuin kuntalaisissakin. Monikuntaliitoksen erityispiirteiden tarkastelussa korostuu liitosten mahdollisuuksien ja liitosten uhkatekijöiden analysointi. Se, milloin monikuntaliitoksen mukana tuomat muutokset ovat liian suuria, sopivia tai liian pieniä, riippuu aina täysin vallitsevasta tilanteesta ja muutoksen toteuttamistavasta. Jos vallitsevassa tilanteessa ja muutoksen toteuttamisessa on liikaa puutteita, on parempi pitää muutos pienenä ja paremmin hallittavana. Vastaavasti muutosprosessin taitava toteuttaminen ja vahva yhtenäinen tahtotila mahdollistaa suuremman muutoksen toteuttamisen ilman, että riskit kasvavat liian suureksi. Monikuntaliitoksen tunnuspiirteisiin voidaan katsoa kuuluvan viisi eri kokonaisuutta: 1. 2. 3. 4. 5. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkosto Monta organisaatioita ja supistuva luottamushenkilöhallinto Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että monikuntaliitoksessa on mahdollisuus kasvattaa väkimäärää kerralla enemmän kuin liitoksella, jossa on mukana vain kaksi kuntaa. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet johtuvat siitä, että yhdistyneen kunnan maantieteellinen pinta-ala kasvaa usein huomattavasti, joten etäisyydet uuden kunnan keskustaan kasvavat. Tämä johtaa taas siihen, että kuntakeskusten muodostamasta verkosta tulee laajempi kuin kahden kunnan kuntafuusiossa. Monikuntaliitoksissa valtuutettujen määrä tulee myös putoamaan, jossakin tapauksissa jopa neljännekseen siitä, mitä se oli ennen liitosta. Monikuntaliitos vaikuttaa myös organisaatio-ja toimintakulttuuriin, koska ennen pienestä organisaatiosta muodostuukin jopa tuhannen ihmisen uusi organisaatio. 52 Monikuntaliitoksessa voidaan tunnistaa kahdeksan sellaista mahdollisuutta, joita hyödyntämällä kunnat voivat saada aikaan haluttuja muutoksia verrattuna siihen, että kuntaliitosta ei tehtäisi tai se tehtäisiin vain kahden kunnan kesken. Nämä mahdollisuudet ovat muun muassa seuraavat: yhdellä yhdistymisellä saadaan aikaan riittävän suuri muutos, kunnasta on mahdollista muodostaa ehyt toiminnallinen kokonaisuus, mahdollisuus tasata alueellisia eroja ja helpottaa kasvun hallintaa, ohjata tehokkaammin tulojen ja menojen kehitystä, muodostaa kunnasta vahvempi toimija elinkeinopolitiikassa, vahvistaa kunnan asemaa kilpailla työmarkkinoilla sekä tehostaa maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua. 8.1.4 Osakuntaliitos eli kunnan jakaminen Kuntajakolaissa säädetään myös kunnan jakamisesta, joka suurelta osin noudattaa kuntaliitosprosessin pääpiirteitä. Kunnanosan siirtämisellä toiseen kuntaan tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa kuntien lukumäärä ei muutu. Esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä tai kunnan jäsen. Kunnan tai kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle. Kunnanhallitus vastaa muutoksen kohteena olevien valtuustojen lausuntojen keräämisen. Kuntien on liitettävä esitykseensä kiinteistörekisterin pitäjän ja maistraatin lausunnot. Kiinteistörekisterin pitäjän lausuntoon on liitettävä luettelo kunnasta toiseen siirrettävistä kiinteistörekisterin rekisteriyksiköistä ja niiden osista. Esitys toimitetaan valtiovarainministeriölle. Esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten muuttamisen edellytykset täyttyvät. Yhdistymisesityksen valmistelussa kunkin kunnan on huolehdittava kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen on annettava esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista lausuntonsa. Kunnan lausunto ja huomautukset on toimitettava asetetussa määräajassa ministeriölle. 8.2 Eri vaihtoehtojen arviointi Lohjan ja Nummi-Pusulan näkökulmista Mahdollisia rakennemuutosvaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja arvioidaan sekä Lohjan että Nummi-Pusulan näkökulmat huomioiden. Taustalla arviossa ovat yleiset tiedot ja kokemukset eri vaihtoehdoista, mutta lisäksi arvioinneissa on hyödynnetty kuntien johtoryhmien 20.8.2010 pidetyn työpajatyöskentelyn tuloksia. Esiselvityksen lopussa on liitteenä lista kuntien johtoryhmissä mukana olleista henkilöistä. Vaikutusarviot perustuvat siten tämän raportin tietoihin sekä selvitystyössä mukana olleiden asiantuntijoiden ja konsulttien näkemyksiin. 53 8.2.1 Nykyrakenne Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien jatkaminen erillisinä kuntina on organisaatioiden näkökulmasta luonteva ratkaisu ylläpitää ratkaisun helppouden ja turvallisuuden vuoksi. Toisaalta aiemmin esitetyt nykytila-arviot kuitenkin toivat esille haasteita, joita kuntien tulee joka tapauksessa ratkaista: - erityisesti Nummi-Pusulan talouden tasapainottaminen - molempien kuntien investointien hallinta - henkilöstön eläköitymisen hallinta suhteessa palvelutarpeiden haasteisiin - palvelurakenteiden muutostarpeet eri ikäryhmien osalta ja näiden vaikutus palveluiden sisältöihin sekä palveluverkkoihin Kunnat ovat 1.1.2009 tehneet PARAS -lain mukaiset rakennemuutokset, joiden seurauksena uudet yhteistoiminta-alueet Karviainen (Nummi-Pusula osakkaana kuntayhtymässä) ja LOST (Lohja isäntäkuntana) aloittivat palvelutuotannon kuntien alueilla. Lisäksi Nummi-Pusula on mukana Puhti-yhteistyössä talouspalveluiden osalta. Maaseutuhallinnon lainsäädäntö edellyttää myös laajempia rakenteita, joita parhaillaan selvitetään alueella. Vapaaehtoinen valmistelutyö on käynnissä myös elinkeinopalveluiden osalta Länsi-Uudellamaalla. Yhteistoiminta-alueet ovat vasta vakiinnuttaneet toimintaansa ja uudet rakenneratkaisut muuttavat hiljan luotuja rakenteita. Nykyrakenteella jatkaminen mahdollistaisi yhteistoimintaalueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkokehittämisen uudella rakenteella. Tavoitteena yhteistoiminta-alueilla on usein taloudellisuus ja tasa-arvoinen palvelutarjonta alueen asukkaille. Jatkaminen nykymallilla voi edesauttaa tavoitteiden saavuttamisessa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Muiden palveluiden osalta kehitystä jatkettaisiin itsenäisinä kuntina. Nummi-Pusulan kunnan näkökulmasta toiminnan haavoittuvuus, henkilöstön kasvavat erikoistumispaineet ja talouden tiukentuminen tulevat olemaan suurimpia kehittämiskohteita. Ohuella henkilöstörakenteella on yhä suuri vastuu kunnan laajasta palvelurakenteesta, esimerkiksi teknisen sektorin henkilökuntamäärä on hyvin ohut. Lohjan näkökulmasta palveluiden kehittäminen ja talouden hallinta ovat jo tarpeeksi suuressa kokonaisuudessa, joskin tehostettavaa ja kehitettävää löytyy myös siellä. Molempien kuntien onkin tulevaisuudessa päätettävä strategisista linjauksista palveluiden ja palveluverkon osalta, jotta toiminnan määrä ja laatu sekä kokonaistalous turvataan. Nykytilanteessa jatkaminen ei paranna kuntien asemaan Länsi-Uudellamaalla. Ympärillä olevat kunnat selvittävät myös kuntarakenteitaan. Mikäli muutoksia ei Lohjan osalta tapahdu, Lohjan kaupungin painoarvo vähenee kilpailevien seutujen rakennemuutosten myötä vaikka menneisyydessä muutoksia onkin tapahtunut. Nummi-Pusulan identiteetti on jakautunut kahden taajaman ja kahden kehittämissuunnan vuoksi, mikä vaikeuttaa kunnan kilpailukyvyn parantamista. Kilpailua asukkaista ja yrityksistä käydään alueen kaikkien kuntien kesken. Esimerkiksi markkinoinnissa auttavat sekä selkeät kehittämisen keihäänkärjet ja yhtenäiset viestit että toimijan ja rahoituksen suuruus. Toisaalta yhteistyö naapurikuntien kesken tuntuu toimivan nykytilassa hyvin. Demokraattinen päätöksenteko jatkuisi tässä mallissa entisellään. Lohjan valtuusto ja päätöksentekojärjestelmä päättää kaupungin palveluista pääsääntöisesti suoraan. Nummi-Pusulan demokratia on useammin epäsuoraa, koska ulkoistettuja palveluita on enemmän (LOST, osto54 palvelut, elinkeinopalvelut, ympäristöpalvelut). Nykyinen malli, jossa oman kunnan valtuusto päättää asioista voidaan kuitenkin kokea vahvempana edellisestäkin huolimatta, sillä päätöksentekijät ovat lähellä kuntalaisia. Lyhyellä tähtäimellä nykyisellä mallilla jatkaminen on ongelmaton esimerkiksi henkilöstön aseman osalta, mutta pitkällä aikajaksolla aiheuttaa erityisesti Nummi-Pusulan kunnalle suurempia haasteita selvitä elinvoimaisena kuntana, jonka talouden tasapaino on hallinnassa. Jatkaminen tällä mallilla edellyttää päätöksiä ja karsintaa sekä palveluverkon että toimintojen osalta kunnan sisällä. Taulukko 14. Nykyrakenteen edut ja haitat. * Nykyrakenteella jatkaminen ei toisi vallitsevaan kuntarakennetilanteeseen Nykyrakenne muutoksia Edut * Nykyrakenteella jatkaminen mahdollistaisi yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkokehittämisen uudella rakenteella * Nykyisellä rakenteella kuntien päättäjät ovat lähempänä kuntalaista * Kuntien välinen yhteistyö mm. elinkeinopuolella toimii jo hyvin * Palveluverkkopäätökset kuntien omassa päätösvallassa Nykyrakenne * Jatkaminen nykyrakenteella ei korjaisi ongelmaa, että Länsi-Uusimaa näyttäytyy Haitat ulospäin sekavana ja hajaantuneena alueena * Kunnallispolitiikassa säilyisivät samat vanhat asenteet ja poliittista kulttuuria ei uudistettaisi * Suhteellisen pienet toimintayksiköt lisäävät kustannuksia ja haavoittavaisuutta, sekä estävät erikoistumis- ja työkiertomahdollisuuksia. Henkilöstöresurssien pienuus *Hajautuneesta ja ohuesta palvelurakenteesta johtuen kapeat palvelut *Ongelmat palveluiden laadun, saatavuuden ja tuottavuuden kanssa yhdistettynä henkilöstön eläköitymiseen yhä tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa *Kunnan sisäiset rakennemuutokset edessä erityisesti Nummi-Pusulassa 55 8.2.2 Syvennetty yhteistyö Syvennetty yhteistyö tarkoittaa nykytilanteeseen nähden itsenäisinä kuntina jatkamista, mutta yhteisten palveluiden tuottamista entistä enemmän. Kuten kappaleessa 4. on esitelty, kunnat tekevät jo varsin paljon yhteistyötä. Kuviossa ei ole esitetty yksityiskohtaisesti jokaista ostopalvelusopimusta vaan enemmänkin kuntayhteistyö pääotsikoittain. Kuntien johtoryhmien tapaamisessa oli erittäin vaikeaa löytää palveluita, joiden kohdalla yhteistyöllä voitaisiin päästä vielä paljon nykyistä pidemmälle laadun, talouden ja toiminnan kannalta hyödyttävästi. Osa virkamiehistä totesikin, että hyvä yhteistyö on tuonut hyötyjä viime vuosina, mutta tulevat hyödyt olisivat marginaalisia. Esimerkiksi Lohjan 700 oppilaan lukion ja Nummi-Pusulan noin 70 oppilaan lukioiden välisen yhteistyön edut on helpompi osoittaa pienemmälle osapuolelle. Yhteisesti voitaisiin nykyistä enemmän järjestää lähinnä joitakin sivistystoimen palveluita, teknisen toimen palveluita tai hallintopalveluita, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöpalvelut tuotetaan jo yhdessä. Nummi-Pusulalla on hallintohenkilöstöyhteistyötä Karkkilan kanssa(henkilöstöpäällikkö) ja talouspalveluja PUHTI palvelukeskuksesta, mikä tietysti aiheuttaa yhteistyöhön myös rajoitteensa. Lohja voi tarjota yhteistyössä erityispalveluita enemmän sivistyspalveluissa tai esimerkiksi sijaisia Nummi-Pusulan viranhaltijoiden lomien tai poissaolojen ajaksi. Lohjan kaupungin näkökulmasta syvennetyn yhteistyön hyödyt ovat vaikeampia määritellä. Yleensä palveluista tulee lisätyötä sopimisen, seurannan ja kahden kunnan töiden vuoksi. Nummi-Pusulan palveluiden kannalta tämä voisi olla kuitenkin hyvä ratkaisu laadun, haavoittuvuuden ja talouden näkökulmasta. Henkilökunnan osalta tämä malli voi antaa ammatillista tukea ja kollegiaalisuutta sekä erityispalveluihin liittyvää osaamista Nummi-Pusulaan. Tulevaisuudessa myös lainsäädännön valmistelussa esillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilu voisi olla mahdollisuus kehittää palvelurakennetta Lohjan seudulla laajasti. Tällöin Karviainen, LOST ja sairaanhoitopiiri voisivat muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka toimintaa perus- ja erityispalveluiden osalta kehitettäisiin voimakkaasti. Tässä tapauksessa kuitenkin päätöksentekoa ulkoistetaan myös Lohjan kaupungin osalta. Lisäksi maataloushallinnon lakimuutoksen vuoksi kunnat ovat velvoitettuja järjestämään palvelua suuremmissa hallinnollisissa kokonaisuuksissa. Demokratian osalta syvä yhteistyö muuttaisi Nummi-Pusulan asemaa entistä monimutkaisemmaksi, mikäli yhä enemmän palveluita tuotetaan kunnan ulkopuolella. Kuntien tutkijat ovat puhuneet ”onttojen kuntien ” kehityksestä ja tässä vaara on olemassa Nummi-Pusulan osalta. Vastuukysymykset, talouteen ja palveluihin vaikuttaminen sekä todellinen päätöksentekijöiden valta heikentyvät. Päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden tilaaja-, sopimus- ja hankintaosaaminen ovat aivan kriittisiä asioita kunnan tulevaisuuden kannalta. Kuntien asema ja merkitys alueen elinkeinoelämän tai kuntien välisen kilpailun osalta ei muutu tässä vaihtoehdossa suhteessa nykymallilla jatkamiseen. 56 Lyhyellä tähtäimellä vaihtoehdossa on helpompi löytää hyötyjä kuin pidemmällä aikavälillä. Haitat mallissa tulevat esille heti alusta alkaen, mutta vahvistuvat pitkällä tähtäimellä johtamisen roolien ollessa epäselviä. Kunnan rooli on pitkälle viedyssä yhteistyömallissa pyrkiä vaikuttamaan sisältöön ja kustannustasoon, mutta vähemmistöosakkaana painoarvo ei aina vastaa toivottua. Lopputuloksena kunta minimissään maksaa yhteistyöstä tulevat laskut ja vastaa kuntalaispalautteeseen. Taulukko 15. Syvennetyn yhteistyön edut ja haitat. Syvennetty yhteistyö Edut * Lyhyellä tähtäimellä syvennetty yhteistyö voi tuottaa taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä eri toimialoille kuten esimerkiksi tekniset palvelut, sivistystoimi ja hallintopalvelut * Nummi-Pusulan kunta luultavasti hyötyisi syvennytystä yhteistyöstä Lohjaa enemmän *LOST, Karviainen ja ESH voisivat hakeutua pilottialueeksi ja syventää yhteistyötä. Laki on kuitenkin vasta tulossa Syvennetty yhteistyö Haitat * Vaikeaa löytää palveluita, joiden kohdalla yhteistyöllä voitaisiin päästä vielä paljon nykyistä pidemmälle laadun, talouden ja toiminnan kannalta hyödyttävästi. Tulevat hyödyt tulisivat olemaan marginaalisia, joilla ei olisi kuin kosmeettisia vaikutuksia * Varsinkin Lohjan näkökulmasta vaikea löytää hyötyjä syvennetyn yhteystyön-mallista * Lisätyön ja toiminnan vaikeuden kasvaminen sopimisen, seurannan ja kahden kunnan töiden vuoksi. Myös henkilöstölle parempi vaihtoehto on vahva peruskunta * Demokratian osalta syvennetyn yhteistyön-mallissa Nummi-Pusulan asema tulee monimutkaisemmaksi, mikäli yhä enemmän palveluita tuotetaan kunnan ulkopuolella. 8.2.3 Kuntaliitos Lohja ja Nummi-Pusula Kuntaliitos tarjoaa Lohjan kaupungille mahdollisuuden kasvaa suuremmaksi alueelliseksi vaikuttajaksi ja mahdollistaa paremman edunvalvonnan. Kuntaliitos myös parantaisi seudullisen kehittämistyön ja elinkeinopolitiikan harjoittamisen mahdollisuuksia alueella. Uuden kunnan imago ja vetovoimaisuus saattaisivat myös houkutella muuttajia, koska uudessa kunnassa olisi elinvoimainen keskusta ja idyllinen maaseututaajama. Myös tonttitarjonta monipuolistuisi. Nummi-Pusulan kunnalle liitos toisi vakaan talouden sekä nykyistä laajemmat erityispalvelut. Veroprosentin kasvu voisi olla pienempää yhteisessä uudessa kunnassa kuin NummiPusulassa. Taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä Nummi-Pusulan talous voi rasittaa Lohjan taloutta (kokonaistalous, investoinnit, etäisyydet), mutta yhtenäinen talousalue on pitkällä tähtäimellä suhteellisen stabiili ja vahva toimija. Palvelurakenteissa ikärakenteista johtuvat haasteet ovat Lohjalla suuremmat. Henkilöstön näkökulmasta kuntaliitos voi olla pelottava ja epävarmuutta aiheuttava prosessi, jonka seurauksena on kuitenkin mahdollista vahvistaa osaamista. Toisaalta kuntaliitos voi myös yksipuolistaa joidenkin työnkuvia, sillä pienessä kunnassa on totuttu vastaamaan laa57 jemmista kokonaisuuksista. Lohjan näkökulmasta hallinto vahvistuu hieman, mikä muutoshetkellä voi olla hyväkin asia, sillä hallinnollisesti liitos vaatii työtä. Palvelussuhdeturva on lain mukaan 5 vuotta, mutta eläköitymisen tuomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää ja toimintaa voidaan tehostaa jo alkuvuosina. Mikäli kuntaliitos toteutuisi, on käynnistettävä neuvottelut Karviaiseen siirtyneen henkilökunnan osalta perustamissopimuksen mukaisesti, jotta Nummi-Pusulan palveluiden järjestäminen turvataan tulevaisuudessa. Pidemmällä tähtäimellä tehostaminen on mahdollista yhtenäisen rakenteen, johtamisen sekä yhteisten resurssien kautta. Esimerkiksi kuntien väliset sopimukset ja menettelyt poistuisivat ja henkilökunta voisi jatkossa keskittyä enemmän asioiden sisältöjen kehittämiseen. Palkkataso voi korottua osalla Nummi-Pusulan työntekijöistä, mikä toisaalta voi hidastaa osan lohjalaisten työntekijöiden palkkakehitystä palkkojen harmonisoinnin vuoksi. Kuntaliitos antaisi myös tilaisuuden tarkastella organisaatioita syvällisesti ja tehdä tarvittavia muutoksia. Palveluiden näkökulmasta kuntaliitoksessa sovitaan usein minimirakenteesta ja palvelutasosta lyhyellä tähtäimellä. Jatkossa tärkeää kuitenkin on , että päätökset palveluista tehdään samoilla periaatteilla koko uuden kunnan alueella ja kaikkia alueen kuntalaisia koskien. Suuri osa kunnan palveluista on lähipalvelua ja sopimuksessa on määriteltävä myös se, että mitä palvelua tulevaisuudessa tarjotaan lähellä ja mitä kannattaa keskittää toiminnan laadun (harvoin tarvittava erityispalvelu) tai talouden (kalliit tutkimuslaitteet ja käyttökapasiteetti) huomioiden. Pitkällä tähtäimellä kuntaliitos on ajateltu keinona taata palvelut koko kunnan alueelle myös tulevaisuudessa. Joitakin palveluita voi joutua hakemaan hieman kauempaa, mutta pääasia on, että palvelut ovat kuitenkin tarjolla kaikille asukkaille yhtenäisillä periaatteilla. Kuntaliitos voidaan usein kokea demokratiaa heikentävänä muutoksena, sillä jatkossa Nummi-Pusulan alueelta päätöksentekoon osallistuu entistä harvempi henkilö ja päätökset tehdään fyysisesti etäämmällä. Myös päätöksenteko on formaalimpaa ja voidaan kokea byrokraattisena. Toisaalta päättäjät todella tekevät päätöksiä suoraan hallinnassaan olevista asioista. Uusi kunta olisi vahva peruskunta, joka päättää alueensa asukkaiden palveluista kokonaisuutena. Valtuutettujen määrää on mahdollista lisätä ensimmäisinä valtuustokausina, mutta suurempi valtuusto on aina haastavampi kokonaisuus johtaa ja päätös tästä asiasta tulee harkita tarkoin. Alueellinen vaikuttamismalli voisi jatkossakin toimia uudessa kunnassa uusissa muodoissa. Lohjalla on menossa alueraatien kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin ja toimintoihin omalla asuinalueellaan. Tämä toiminta on vasta alussa, mutta onnistuessaan toimintaa voidaan hyödyntää koko uuden kunnan alueella. Kuntaliitoksissa on usein myös havaittu paikallisen identiteetin vahvistumista esimerkiksi kotiseutuyhdistysten tai kylätoiminnan kautta. Kuntaliitos avaisi Lohjalle ja Nummi-Pusulalla mahdollisuuden kehittää myös alueen poliittista kulttuuria ja vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa. 58 Taulukko 16. Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitoksen edut ja haitat. LohjaNuPu Edut * Kuntaliitos vahvistaisi uuden kunnan painoarvoa Länsi-Uudellamaalla * Kuntaliitos toisi taloudellista vakautta sekä samat erityispalvelut kuntalaisten ulottuville yhtenäisillä periaatteilla sekä vähentäisi Nummi-Pusulan pienen organisaation haavoittuvuutta * Kuntaliitos on keino taata palvelut koko kunnan alueelle myös tulevaisuudessa * Hallinto kevenisi ja vahvistuisi, palkkataso Nummi-Pusulassa paranisi harmonisoinnin myötä ja esim. tietojärjestelmäkustannuksia voisi * Lohjan ja Nummi-Pusulan välistä yhteistyötä elinkeinojen osalta ei voidaenää parantaa merkittävästi keventää * Lohjan ja Nummi-Pusulan viranhaltijoiden yhtenevät intressit toimialojen kehittämisessä * Kuntaliitoksella olisi mahdollista vahvistaa uuden kunnan asemaa verrattuna kilpailijoihin * Kuntaliitoksella mahdollista saada aikaan paikallisen identiteetin vahvistumista *Kuntaliitos pitkällä tähtäimellä tuottaa kunnille enemmän hyötyjä kuin muut vaihtoehdot LohjaNuPu Haitat * Nummi-Pusulan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön väsyminen jatkuvaan muutokseen. * Henkilöstön työmatkat saattaa pidentyä ja joidenkin henkilöiden työnkuvan kaventuminen * Poliittisen kulttuurin ja organisaatiokulttuurin yhteentörmäykset voivat aiheuttaa kitkaa * Yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja välimatkojen pidentyminen * Päätöksenteon siirtyminen "kauemmas" ja Nupun valtuutettujen määrän laskeminen * Päätöksenteon byrokraattisuuden ja muodollisuuden lisääntyminen *palveluiden siirtyminen kauemmas, mikäli palveluita keskitetään voimallisesti Lohjalle (Nummu-Pusula) 8.2.4 Kuntaliitos Lohja, Nummi-Pusula, Inkoo ja Siuntio Monikuntaliitos loisi Lohjasta vahvan Länsi-Uusimaalaisen kasvukeskuksen. Vajaat 57 000 asukasta ja laajempi talouspohja antavat vahvan aseman jo luonnostaan. Uuden aseman hyödyntäminen on kuitenkin täysin uuden kunnan johdon asia – rakenne antaa hyvän lähtökohdan positiiviselle kehitykselle, mutta ei luo sitä automaattisesti. Lohja kilpailee asemastaan tulevaisuudessa, Raaseporin, Salon ja Espoon kanssa Turun ja Helsingin välissä sekä Helsingin toisella puolella olevan Porvoon kanssa. Yhteistyöpohjalta tänä päivänä toimii hyvin yrityspalvelupolitiikka, mutta erityisesti elinkeinopolitiikan osalta on vielä mahdollista saavuttaa synergiaetuja uuden kunnan alueella. On kuitenkin syytä todeta, että liitoksenkin jälkeen pääkaupunkiseudun kuntien neuvotteluvoima ja koko on noin kymmenkertainen. Uuden kunnan 59 asema kohoaa enemmän suhteessa juuri hieman pienempiin tai aiemmin samankokoisiin kuntiin nähden. Muutosprosessin, etujen sekä haittojen kannalta monikuntaliitos on hyvin pitkälle kuntaliitoksen kaltainen. Muutoksen toteuttamisen kannalta monikuntaliitos on kuitenkin aikaa ja vahvaa poliittista sekä virkamiesjohtamista vaativa prosessi, sillä kaikki vaiheet vaativat useiden toimijoiden käsittelyn ja hyväksynnän. Onnistuminen edellyttää myös hyötyjen realisoitumista kaikkien osapuolten näkökulmasta. Laaja kunta aiheuttaa haasteita palveluiden suunnittelulle, mutta aluejaot, lähi- ja etäpalveluiden määrittely sekä palveluverkon ja –logistiikan hyvä suunnittelu auttavat hallinnassa. Tulevaisuudessa palvelukeskukset monikuntaliitosten jälkeen keskittyvät usein vanhoihin kuntakeskuksiin, mutta pitkällä tähtäimellä keskukset voivat kehittyä myös uudella tavalla esimerkiksi teiden risteyksiin tai kulkuväylien varrelle. Kaikkien taajamien palveluvarustus ei myöskään tulevaisuudessa kehity samalla tavalla, mutta uudella kunnalla on avaimet kehityksen kulun tukemiseen kaavoituksen ja palvelurakenteiden suunnittelun kautta. Tämä voidaan nähdä sekä etuna että haittana laajan kunnan alueella riippuen oman asuinympäristön kehityssuunnasta. Alueellisesti uusi kunta olisi hieman haasteellinen hallita liikenneyhteyksien vuoksi. Itä-länsi –suntainen yhteys toimii alueella todella hyvin, mutta etelä-pohjois-suuntainen liikenne on hieman haastavampaa. Uusi kunta keskittyy kuitenkin Lohjan järven ympärille Turun ja Helsingin välille loistavalle paikalle. Liikenteellisesti uusi kunta olisi saavutettavissa useasta eri suunnasta ja radan olemassaolo antaisi uusia kehittämismahdollisuuksia koko alueelle. Tarkasteltavista kunnista Lohjan talous on selvästi vahvin, joskin kasvava ikäihmisten osuus asukkaista voi aiheuttaa paljon palvelutarvetta tulevaisuudessa. Yhdistyminen vakauttaa talouspohjaa, muttei poista tarvetta vahvistaa taloutta. Liitoshetkellä voi uudelle kunnalle tulla tarve nostaa veroprosenttiaankin, sillä talouteen pysyvästi vaikuttavien rakennemuutosten tekeminen on hidasta. Pienempien liitoskuntien alijäämät ja korkeat lainamäärät vaikuttavat liitoshetkellä. Lohja on nykyisellään kaksikielinen kunta. Inkoo ja Nummi-Pusula eroavat kulttuureiltaan ja kielisuhteiltaan paljon. Mikäli uusi kunta syntyisi monikuntaliitoksen kautta, olisi kaksikielisyys selvä muutos Nummi-Pusulan näkökulmasta. Uusi kunta olisi identiteetiltään liitoskuntien summa. Entinen tiiviin kaupunkikeskustan Lohja olisi laaja kunta, jossa keskustasta etäisyydet aluekeskuksiin olisi 20 km Siuntioon, 30 km Inkooseen ja 28 km Nummelle. Palvelurakenteeltaan LOST-yhteistyössä ovat jo mukana Siuntio ja Inkoo eli niiden osalta liitos vaikuttaisi lähinnä hallinnon, sivistystoimen ja teknisen toimen palveluihin. Kuntaidentiteetin kannalta kunnat poikkeavat Lohjasta ja Nummi-Pusulasta kuitenkin huomattavasti. Kaksikielisyys leimaa erityisesti Inkoota. Lisäksi meri- ja saaristokulttuurilla on suuri merkitys rannikkoalueella. Liitoskuntien henkilöstöresurssi antaisi mahdollisuuden tarkastella henkilöstön osaamista ja palvelurakennetta laajemmin kuin yhden kunnan liitoksessa, mikä lisäisi joustoa ja erikoistumisen mahdollisuuksia entisestään. Kaiken kaikkiaan monikuntaliitoksessa hyödyt ja haitat ovat samankaltaisia kahden kunnan liitoksen kanssa, mutta asioiden vaikutukset moninkertaistuvat. Hyötyjen realisoituminen kuntalaiselle vaatii johtajuutta ja vaikeitakin päätöksiä talouden ja palvelurakenteiden osalta. 60 Siuntio ja Inkoo ovat selvittäneet kuntaliitosta myös Kirkkonummen kanssa. Siuntion osalta neuvottelut Kirkkonummen kanssa päättyivät kesäkuussa 2010. Siuntion valtuusto miettii rakenneratkaisuja seuraavaksi valtuustoseminaarissaan alkusyksystä 2010. Itsenäisyys, liitos Lohjan kanssa tai kunnan jakaminen ovat aiemmin Kirkkonummen lisäksi esillä olleita vaihtoehtoja. Myös Inkoossa on asia mietinnässä. Kirkkonummi, Raasepori ja Lohja ovat kaikki avoimena olevia suuntia, joista Inkoon valtuusto tullee käymään linjauskeskustelua syksyn aikana. Taulukko 17. Lohjan- Nummi-Pusulan- Siuntion ja Inkoon monikuntaliitoksen edut ja haitat. Lohja-Nupu- * Monikuntaliitos mahdollistaisi suuren kertamuutoksen yhdellä kertaa ja loisi LänsiSiuntio-Inkoo Uudellemaalla lähes 60 000 asukkaan kasvukeskuksen Edut * Suuri organisaatio tarjoaisi vaihtoehtoja henkilöstölle mm. urakierron ja työtehtävien osalta * Hallinto vahvistuisi ja osaaminen lisääntyisi * Monikuntaliitos loisi uudesta kunnasta vahvemman toimijan elinkeinopolitiikassa Lohja-Nupu- * Pitenevät yhteydet uuden kunnan pinta-alan kasvaessa radikaalisti * Haastavaa tehdä kerralla yksi suuri muutos, muutoksenjohtaminen ja -hallinta korostu- Siuntio-Inkoo vat Haitat * Ikäihmisten osuus tulee kasvattamaan palvelutarvetta vanhustenpalveluissa * Alueellisesti uusi kunta olisi hieman haasteellinen hallita liikenneyhteyksien vuoksi * Uuden kunnan identiteetin muodostuminen kaksikielisenä kuntana voi olla haastavaa Nummi-Pusulan näkökulmasta * Valtuustyö voisi olla alkuvaiheessa vaikeaa johtuen poliittisten kulttuurien eroista * Henkilöstön mahdollinen kilpailu työpaikoista ja organisaatiokulttuurin ongelmat * Alkuvaiheessa muutos rasittaisi Lohjan taloutta 8.2.5 Nummi-Pusulan jakaminen Nummi ja Pusula muodostivat vuonna 1981 uuden Nummi-Pusulan kunnan. Kahden taajaman kehitys on leimannut kunnan historiaa kuntalaisten luonnollisten asiointisuuntien vuoksi. Pohjoinen Pusulan taajama suuntautuu pääosin Karkkilaan ja osittain Vihdin Nummelaan. Eteläinen osa kuntaa on aina suuntautunut Lohjalle. Mahdollinen jakamiskohta on kuitenkin määriteltävä tarkkaan. Mikäli kunnan jakaminen tapahtuisi entistä rajaa pitkin, se voisi helpottaa hallinnollisesti muutosta. Jakaminen edellyttää asiapapereiden ja asiakkuuksien jakamista tulevien liitoskuntien kesken, mikä on merkittävä hallinnollinen työ liitoshetkellä. Olennaista on, että raja tulisi kuitenkin olla myös toiminnallisesti hyvällä paikalla ja epäilyjä entisen rajan osalta on esitetty selvityksen aikana. 61 Viime vuosien aikana palvelurakennetta on kuitenkin kehitetty talouden ja toiminnan rajoitteiden vuoksi siten, että kaikkia palveluita ei voi olla molemmissa taajamissa. Täten kunnan jakaminen aiheuttaa haasteita palvelurakenteen näkökulmasta. Mikäli jakaminen tehtäisiin Nummen ja Pusulan välisiä metsäalueita pitkin, jäisivät sekä lukio että yläkoulu Nummen puolelle kun taasen Pusulaan jäisi vanhusten palvelukeskittymä ja terveyskeskus. Palveluita käyttäviä kuntalaisia on kuitenkin rajan molemmin puolin. Lohjan näkökulmasta vanhusten palveluiden väheneminen voisi olla hankalaa samoin kuin lukion ylläpito oman kunnan oppilasmäärän vähentyessä. Pitkällä tähtäimellä kunnan jakaminen voisi olla kuntalaisten kannalta järkevä vaihtoehto luontaisen työssäkäynti- ja asiointisuuntien vuoksi. Toisaalta kuntaraja ei ole ollut esteenä asioinnille tänä päivänäkään. Edut jakamiselle tulisi olla huomattavat, jotta jakaminen työnä kannattaisi. Edellytys jakamiselle on, että yksimielisyys kunnan rajasta on ensin Nummi-Pusulassa, mutta myös nk. vastaanottavissa kunnissa Karkkilassa ja Lohjalla. Karkkila ei tässä vaiheessa kommentoi kantaansa asiaan. Pusulan alueella on myös Nummi-Pusulan metsäomaisuudesta huomattava osa ja sen tuotot siirtyisivät mahdollisesti Karkkilan kaupungille, joka olisi luonteva liitoskunta Pusulalle. Taulukko 18. Nummi-Pusulan jakamisen edut ja haitat. * Pitkällä tähtäimellä kunnan jakaminen voisi olla kuntalaisten kannalta järkevä vaihtoehto luontaisen työssäkäynti- ja asiointisuuntien vuoksi * Nummi-Pusulan jakamisella pusulalaiset voisivat kokea, jaetaan että heitä ei ole pakolla ajettu Lohjaan Nupu Edut Nupu * Henkilöstön, arkistojen, tietojärjestelmien, yhdyskuntatekniikan jakamisen vaikeus jaetaan * Lukio ja yläkoulu Nummen puolella,Pusulassa vanhustenhuolto ja terveyskeskus * Selkeä näkemys kuntarajan kohdasta puuttuu: Entinen kuntaraja ei ole täysin selkeä jakamisen peruste kuntalaisten asioinnin suhteen Haitat (Koisjärvi) * Edut jakamiselle tulisi olla huomattava, jotta se olisi kannattavaa toteuttaa *Pusulan alueella on Nummi-Pusulan metsäomaisuudesta huomattava osa ja sen tuotot siirtyisivät mahdollisesti Karkkilan kaupungille joka olisi luonteva liitoskunta Pusulalle 62 8.3. Johtopäätökset Selvityksessä on laajasti analysoitu kuntien taloutta, palveluita, toimintaympäristöä, demokratiaa ja henkilöstöä toivotuista viidestä rakennevaihtoehdon näkökulmasta. Nykyinen rakenne, syvennetty kuntayhteistyö, Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitos, LohjaSiuntio-Inkoo ja Nummi-Pusula kuntaliitos sekä Nummi-Pusulan jakaminen ovat kaikki toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, mutta niillä on kaikilla saavutettavissa hieman erilaisia etuja ja haittoja. On huomioitava lisäksi, että edut ja haitat voivat erota Lohjan ja Nummi-Pusulan näkökulmasta. Samoin eri aikajaksolla korostuvat erilaiset asiat. Lyhyesti eri vaihtoehtojen kriittisimmät asiat toteuttamisen kannalta on esitelty alla: Nykytilanteen jatkaminen vaatii muutoksia kuntien palvelurakenteissa ja taloudessa, vaikka etuna nyt onkin nykytilan jatkuminen ennallaan ja mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueiden kehittämistyön jatkuminen. Taloudellisesti ja päätöksenteon osalta tämä on haastava malli, erityisesti Nummi-Pusulalle. Alueen painoarvo ei parane Länsi-Uudellamaalla. Yhteistyön syventämisen hyödyt ovat marginaalisia, sillä yhteistyö on jo hyvin pitkälle menevää. Erityisesti Lohjan näkökulmasta hyötyjä on vaikea osoittaa varsinkin kun hallintoa tämä vaihtoehto lisää. Nummi-Pusulalle voisi yhteistyöstä olla hyötyä palveluiden turvaamisen kautta, mutta samalla päätöksenteko monimutkaistuisi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtoehtona voisi olla hakeutuminen mahdolliseen aluemallikokeiluun, jossa sekä Karviainen että LOST ja sairaanhoitopiiri tiivistäisivät palvelurakennetta edelleen. Kuntaliitoksen toteuttaminen toisi etuja ja olisi selkeä toteutusvaihtoehto – sisällöistä paljon sovittavaa, jotta edut ja haitat selviävät todella. Etuna on suurempi uusi kunta, joka voi vaikuttaa alueensa asioihin laajasti. Yhtenäiset palveluiden tarjontaperiaatteet asiakkaille sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelu kokonaisuutena ovat etuja myös asukkaille. Taloudelliset haasteet ratkaistaan alueena ja veroprosenttikehitys on maltillisempi kuin mitä itsenäisessä Nummi-Pusulassa tulisi olla. Vaihtoehdon haitat liittyvät useimmiten liitoshetkeen, muutosjohtamiseen ja henkilöstön uusiin tehtäviin siirtoihin. Liitossopimus ratkaisee monet näistä asioista. Demokratian kannalta vahva kunta päättää jatkossa omista asioistaan, mutta Nummi-Pusulassa voidaan kokea päätöksenteon etääntyvän. Monikuntaliitoksen toteutuminen edellyttää myös Siuntion ja Inkoon mukaan tuloa. Siuntio ja Inkoo pohtivat parhaillaan omia suuntautumisiaan alkusyksyllä. Kuntaliitoksen edut vahvistuvat selkeästi monikuntaliitosvaihtoehdossa joskin muutoksen johtamisen osalta haasteet lisääntyvät, jotta haitat saadaan minimoitua. Muilta osin edellisen kohdan tekstit pätevät myös tähän. Tässä monikuntaliitoksessa kaksikielisen kulttuurin huomioiminen sekä uuden kaupungin identiteetin luominen ovat kriittisempiä asioita kuin edellisessä kahden kunnan liitoksessa. 63 Nummi-Pusulan jakaminen voisi olla kuntalaisen asioinnin näkökulmasta hyvä vaihtoehto. Haastavaa tässä vaihtoehdossa on Nummen ja Pusulan erilaisten palveluyksiköiden jakaminen kuntien kesken, esimerkiksi lukion ja yläkoulun tulevaisuus tai vanhustenhuollon ja terveyskeskuspalveluiden järjestäminen jatkossa. Hallinnollisesti tämä on työläs ratkaisu, joten etujen täytyisi olla selkeitä ja merkittäviä. Myös jakamisrajan määrittely on kriittinen tehtävä. Omaisuutta siirtyisi Pusulan mukana Karkkilalle, mikäli Karkkila olisi halukas ottamaan Pusulan vastaan. Karkkila ei ole ottanut kantaa vaihtoehtoon. Näiden selvitysten perusteella toivomme, että Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kuntien päättäjille avautuu hieman laajempi kuva neuvottelukumppanista. Moni kuntalaisen arjen kysymys, etu ja haitta selviää tarkemmin vasta seuraavassa eli kuntaliitosselvitysvaiheessa, johon etenemistä lämpimästi suosittelemme sekä näille kahdelle kunnalle että mahdollisesti myös muille alueen kunnille. 64 LIITE 1 Selvitystyöhön osallistuneet tahot: 1(2) SELVITYSTYÖN OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO Lohjan kaupunki luottamushenkilöjäsenet: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Siltasaari kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Irene Äyräväinen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Paula Nordström kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Patinen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jari Väre kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Matti Pajuoja kaupunginhalituksen jäsen Pekka Ilmarinen ryhmäkohtaiset varajäsenet: oikeiston ja keskiryhmien ryhmä Petteri Åström sosialidemokraattinen ryhmä Leo Rintanen Vasemmistoliiton ryhmä Gunilla Wikberg Vihreä ryhmä Jarmo Pasanen Meidän Lohjan ryhmä Sari Zweygberg viranhaltijajäsenet: kaupunginjohtaja Simo Juva talousjohtaja Kari Torikka kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Reijo Siltasaari. Nummi-Pusulan edustajat Luottamushenkilöjäsenet Tuulikki Timgren-Lillukkamäki (kd, kvalt vpj)) Pirjo Lehtonen (vihr.) Jorma Kaira (sit) Kari Kyttälä (kok, khall:n pj.) Nina Virtanen (sdp, khall:n vpj.) Veijo Nyman (vas.) Heikki Parviainen (IPU) Päivi Alanne (kesk. kvalt.pj.) Viranhaltijajäsenet Eero Soinio, kj. (varalla Saila Lehtonen, tall.pääll.) Kalle Larsson, keh.pääll.(20.8.2010saakka) 65 LIITE 1 Selvitystyöhön osallistuneet tahot: 2(2) Kuntien johtoryhmän työpajaan 20.8.2010 osallistuneet henkilöt sektoreittain: Tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelujohtaja Jussi Savela. Lohja Tekninen johtaja Jorma Lehtonen, Nummi-Pusula Rakennustarkastaja Paula Mäenpää, Nummi-Pusula Aluearkkitehti Iiris Koivula, Nummi-Pusula Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusturvajohtaja Arja Yliluoma, Lohja Kuntayhtymän johtaja, Riitta-Liisa Reiterä, Karviainen/Nummi-Pusula Sivistyspalvelut Vs. sivistysjohtaja Katri Kalske, Lohja Vs. sivistystoimenjohtaja Kalle Ryökäs, Nummi-Pusula Hallinto-, henkilöstö-, tieto ja talouspalvelut Talousjohtaja Kari Torikka, Lohja Talouspäällikkö Saila Lehtonen, Nummi-Pusula Hallintopäällikkö Antti Luukkanen, Nummi-Pusula Henkilöstön edustaja/pääluottamusmies Leila Streng, Lohja Elinkeinot, alueellinen kilpailukyky sekä demokratia Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kunnanjohtaja Eero Soinio, Nummi-Pusula Kehittämispäällikkö Pekka Puistosalo, Lohja Kehittämispäällikkö Kalle Larsson, Nummi-Pusula Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen, Lohja 66 LIITE 2 Nummi-Pusulan maaomaisuus kartalla lilalla merkittynä (aluearkkitehti, Maanmittaustoimiston kiinteistörekisteri 2008) 67
© Copyright 2024