SJ-artikkeliluettelo 1959 – 2013
Sananjalkojen 1–55 artikkeliluettelo (v. 1959–2013) SJ 1 (1959) Paavo Ravila Kielitieteen yhtenäisyys Paavo Numminen Eräistä lauseenjäsennyksen seikoista Osmo Ikola Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä Hans Fromm Muutamista piispa Henrikin surmavirressä esiintyvistä nimistä Mauno Koski Kylien ja maatilojen nimien vaihtumisesta ja muuttumisesta eräissä Lounais-Suomen pitäjissä Toivo Vuorela Hanho eli kousa Esko Aaltonen Ihmisten ulkomuodon luonnehtiminen kansankielessä Eeva Kangasmaa-Minn Tšeremissin perfekti Elsa Erho Maiju Lassilan tyylistä Leevi Valkama Tunnelma sanan käytöstä F. E. Sillanpään “Elämässä ja auringossa” Kerttu Tanner Kehtolaulut suomalaisessa lyriikassa Esko Ervasti Metafyysisten voimien probleemista V. A. Koskenniemen varhaisemmassa lyriikassa Niilo Ikola ja Jussi Uotila Suomen Kielen Seuran vaiheita 1929–1959 SJ 2 (1960) Osmo Ikola Kielemme rakennusaineet Martti Rapola Reunamerkintöjä Juhana Cajanuksen virren julkaisuasuihin Paavo Ravila Adjektiiviattribuutin kongruenssin synty suomen kielessä Paavo Siro Suomen yksinäislauseen perustuvia ongelmia Göran Karlsson Pari huomiota suomen muoto-opin alalta Eeva Maria Närhi Tienviittaa merkitsevistä sanoista rasti, tikka ja osviitta Laura Jokinen Suomen kielen maaginen viha J. A. Lopmeri “Kalanti”-ongelma uudesta näkökulmasta Keijo Ahti Lauseenvastikkeiden yleisyydestä Toivo Pekkasen kielessä Esko Aaltonen Kansankielen ilmauksia ihmisten luonteenominaisuuksista ja käyttäytymisestä Ilmar Talve Virolainen sauna Kauko Kyyrö Poliittiset allegoriat suomenkielisessä runoudessa helmikuun manifestista suurlakkoon Eino Krohn Graal-taru suomalaisessa runoudessa Elsa Erho “Ihmisasumisesta johtuva tuoksu” F. E. Sillanpään tuotannossa Kerttu Tanner Meri Uuno Kailaan runoudessa SJ 3 (1961) Hans Fromm Suomen tahra-sanan etymologiasta Jouko Vahe Lisäpiirteitä lounaismurteiden äännehistoriaan Rauni Kivistö Eräistä elää-verbin ja sen johdosten merkityksistä suomen murteissa Paavo Numminen Artikkelityylimme kuvat Ilmar Talve Keinu ja keinuminen suomessa Martti Haavio Iski tulta ilman herra Lauri Honko Funktioanalyyttisesta tutkimustavasta Kauko Kyyrö Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Aleksis Kivi Kerttu Tanner Oiva Paloheimon lapsikuvauksesta Elsa Erho Vuoden- ja vuorokauden ajoista V. A. Koskenniemen runoudessa Esko Ervasti Kaarlo Sarkian “Unen kaivo” runon lyyrisistä motiiveista SJ 4 (1962) Ilmari Kohtamäki Kotimaisen kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen näkymiä J. A. Lopmeri Varsinaissuomalaisia kylännimiä Vappu Vainio Kotva-sanueen merkityksistä Osmo Ikola Ensimmäinen ja toinen Kustaa Vilkuna Talviapajan avaaminen Rymättylän vesillä Ahti Paulaharju Hailuodon kansantarinat Ilmar Talve Suomen sahatyöläisten työstä, työajasta ja palkkaustavasta ennen 1920-lukua Elsa Erho “...runoin pääsi mä seppelöin”. Eräs V. A. Koskenniemen klassistinen runokuva Mauno Koski Aleksis Kiven Keinu-runon Onnela SJ 5 (1963) Niilo Ikola Mikael Agricolan suomentamat Raamatun kohdat ja niiden osuus koko Raamatusta Eero Matinolli Samuel Forseenin elämänvaiheista Paavo Siro Muuttuva kielioppi Göran Karlsson Eräiden suomen sanojen varhaisesiintymiä, niiden merkityshistoriaa ja vanhempaa synonyymistoa Osmo Ikola Eräästä 1600-luvun kirjasuomen tyylipiirteestä Marja-Leena Soininen Kvasirakenteen muodosta ja käytöstä suomen murteissa Paavo Siro Lauri Kettunen † Ilmar Talve Suomalainen kansatiede. Tähänastista kehitystä ja tulevaisuuden tehtäviä Hans Fromm Lemminkäinen ja Balder Kerttu Tanner Aapeli Muttinen – Joel Lehtosen “alter ego”. Yhteiskunnallisia näkökohtia G. Rancken K. A. Gottlund opettavien satuainesten käyttäjänä Sulo Haltsonen Varhaisin Schillerin suomennosmukaelma Elsa Erho Konsuli Brennerin jälkikesä. V. A. Koskenniemen ainoa romaani SJ 6 (1964) Martti Rapola Pyhät ja profaanit kiusaukset. Vanhan kirjasuomeen kohdistuva sanatutkielma Paavo Siro Infinitiivin asema suomen kieliopissa Eeva Kangasmaa-Minn Vepsän klusiilisysteemi Marjatta Kärkkäinen Aamun aikojen ilmaiseminen suomen kielessä Aimo Hakanen Suomen kielen elki-sanue Paavo Numminen Verbin ja substantiivin taistelu Ilmar Talve Kannakselainen säärikokko Lauri Honko Siirtymäriitit Kerttu Tanner Maa ja avaruus Lauri Viljasen runoudessa Gunnar R. Rancken Faabelien ja niissä käytettyjen tyyppien syntyhistoriaa Herbert Salu Sanomalehden alakerta Virossa viime vuosisadan lopulla SJ 7 (1965) Ilmari Kohtamäki Modernin proosan ongelmia Göran Karlsson Käteinen ja luotto. Parin suomen maksutermin historiaa Osmo Ikola Suomen kielen kehityskaudet Ilmar Talve Suomen kansanomaisesta kalkinpoltosta J. Eenilä Lautojen ja lankkujen käsinsahaus Suomessa Jussi Kallio Pahan sulhon saanut Leevi Valkama Kuvakielen funktioista Aleksis Kiven Kullervossa Elsa Erho V. A. Koskenniemi akateemisena juhlarunoilijana Kerttu Saarenheimo Nuori Voima kirjallisena aikakauslehtenä 1930-luvulla SJ 8 (1966) Lauri Hakulinen Polysemiasta Göran Karlsson Eräitä tilastollisia tietoja subjektin ja predikaatin numeruskongruenssista suomen murteissa Matti Liimola Sanahistoriallisia huomioita Osmo Ikola “Päästä meitä pahasta”. Eräs itämerensuomalaisten kielten objektikysymys Eeva Kangasmaa-Minn Adverbiaalisesta genetiivistä Tuuli Åkerman Satakuntalaisen ruokatalouden muuttumisesta 1900-luvulla Martti Haavio Lehtikelikko Niilo Ikola Mikael Agricolan Uuden Testamentin painatusvaiheita Ilmari Kohtamäki August Ahlqvist ja kansallinen teatteri Pekka Mattila Eräitä ranskalaisuuden piirteitä V. A. Koskenniemen esseetyylissä Kerttu Saarenheimo Tolstoilaisuudesta Johannes Linnankosken Pakolaisissa Elsa Erho Tie ja kulkijat Pentti Haanpään tuotannossa Gunnar E. Rancken Faabelimuistumien maailmasta SJ 9 (1967) Lauri Hakulinen Unkarin kielen yliopisto-opetuksesta Suomessa Eeva Kangasmaa-Minn Genetiivi tšeremissin sijasysteemissä Terho Itkonen Vuohenkalma A. Alhoniemi Rauman seudun murteen sisäheitosta M. K. Suojanen Turun kouluslangista Kaino Heikkilä Etymologisia huomioita mordvalaisesta kaunokirjallisuudesta Pentti Vartiainen Verbien nominaalirakenteista Tellervo Salonen Eräistä suomen kielen pleonastisista verbi-ilmauksista Matti Liimola Vogulin βə-, βi- jne. ‘ottaa’ -verbin pleonastisesta käytöstä Lauri Honko Perinnelajianalyysin tehtävistä Helmer Tegengren Aleksis Kivi ja yksijalkainen koira Leevi Valkama “Papin tyttärestä” “Mirdjaan”. Hiukan suomalaisen romaanin muotohistoriaa Pirkko Alhoniemi Veijo Meren “Peiliin piirretty nainen”. Aineksia ja rakenteen piirteitä Kerttu Saarenheimo Ompelijatar ohjelmarealismissa Elsa Erho Pentti Haanpään “ilmaisuraivo” SJ 10 (1968) Martti Rapola Labuntur anni fugaces (Niilo Ikolan 85-vuotispäivän johdosta) Martti Parvio Mikael Agricola ja hänen Uusi Testamenttinsa Pentti Virrankoski Kuka oli Narvan ilolaulun sepittäjä IGHS? Eeva Kangasmaa-Minn Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista A. Alhonieni Suomen ja tšeremissin kielen suuntasijajärjestelmien funktionaalisesta rakenteesta Jaakko Sarvela Kasvinnimi sana(n)jalka Veikko Anttila Rymättylän talvinuottakalastus muuttuvana elinkeinona 1885– 1967 Hans Fromm Karjalainen satu kiovalaisen bylinan säilyttäjänä Kristiina Rokala “Älä kihlo kirkkotiellä” Pirkko Alhoniemi “Vårt land” ja virikkeet Gunnar E. Rancken Abraham Poppiuksen runoja faabeliaiheista Elsa Erho Unto Seppäsen kotiseututaiteesta Liisi Putto Metsäherra Ilmari Kiannon tuotannossa SJ 11 (1969) Paavo Ravila Kielentutkimuksemme tietään etsimässä Martti Rapola Anonyymi Eurén Robert Hinderling Torjuuko suomen kielen rakenne vierasperäisiä sanoja? Eeva Kangasmaa-Minn Agenttirakenteen syntaktista taustaa A. Alhoniemi Datiivin epäadverbiaalisesta käytöstä tšeremissin kielessä László Jakab Unkarin kielen käänteissanakirja ja kielihistorian tutkimus Martti Haavio Suomalainen “Junckari-jumala” Lauri Honko Rooliteorian soveltamisesta uskontotieteessä M. K. Suojanen Nainen Oiva Paloheimon symboliikassa Maila Valkeakari Eläytymisesityksen tulo suomalaiseen kirjallisuuteen SJ 12 (1970) Terho Itkonen Etsimisen ja löytämisen alalta Eeva Kangasmaa-Minn Runo kielimuotona Valma Yli-Vakkuri Konkreettisen substantiivin paikallissija-attribuutti suomen paikallissijajärjestelmässä Juha Pentikäinen Perinne- ja uskontoantropologisen syvätutkimuksen menetelmästä Ahti Paulaharju Eräitä Tenon ja Inarijoen kesäpaikkoja Leevi Valkama Kuusi ja seitsemän veljestä Kerttu Saarenheimo Helka Hiisku runoilijana SJ 13 (1970) Pertti Virtaranta Martti Rapola 80-vuotias Osmo Ikola Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista Göran Karlsson Kardinaalilukusanaa edeltävän attribuutin numeruksesta Outi Lehtipuro Yhteisöntutkimus ja folkloristiikka Matleena Tornberg Kuusamolainen suurperhe työ- ja elinyhteisönä Elsa Erho Jorma Korpelan kirjallisista virikkeistä Pirkko Alhoniemi Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut SJ 14 (1971) Alho Alhoniemi Synkronisen tutkimuksen merkityksestä fennougristiikalle Osmo Ikola Kirjakieli ja puhekieli, yleiskieli ja murre Eeva Kangasmaa-Minn Genetiivin funktioista Aimo Hakanen Normaalilause ja eksistentiaalilause Pekka Lehtimäki “Mem messää haje vissa” Lauri Honko Perinne-ekologiaa – miten ja miksi? Unto Salo Merikarvian tonttukivet Päivikki Suojanen Spontaani saarna Aili Nenola-Kallio Itkuvirsien henkilönnimitysten typologiaa Pirkko Alhoniemi Realistien ihanteista Liisi Huhtala Ison isännän torpparit Sampo Haahtela Kohtalonsa on sanoillakin SJ 15 (1973) Aimo Hakanen Assosiaatio, motivaatio ja presuppositio Valma Yli-Vakkuri Suomen virke ja lause Auli Hakulinen Semanttisia huomioita lauseenvastikkeista Valentin Kiparsky Tonttukivet Kuurinmaalla? Päivikki Suojanen Lähteiden käyttö spontaanissa saarnassa Aili Nenola-Kallio Inkerin itkuvirsialuejako Toivo Tikkanen Rannikkokalastuksemme koneellistumisesta 1870-luvulta 1920-luvulle Pekka Mattila Romaaneja vai novellikokoelmia? Pirkko Alhoniemi Christen Kihlmanin sininen äiti SJ 16 (1974) Bertel Fortelius Turunmaan ruotsalaisperäistä ja suomalaisperäistä paikannimistöä Seppo Räsänen “Tuuleen viritetty korva” Fred Karlsson Sukupuoliroolien kielellisistä heijastumista E. Kiuru Piirilaulu, liekkilaulu ja röntyskä Inkerin lauluperinteessä Ilmar Talve Suomessa käytetyistä veriruoista Pekka Mattila Runon rytmi ja merkityssuhteet Reetta Nieminen Kaupunkimiljöö Arvi Kivimaan varhaistuotannossa SJ 17 (1975) Alho Alhoniemi Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista Auli Hakulinen Suomen sitä: pragmatiikan heijastuma syntaksissa Eeva Kangasmaa-Minn Kielen mutaatioista Fred Karlsson Suomen kielen tulevaisuus Ilmar Talve Hämäläinen riukujuhla ja uunin särkeminen Jenny Lilja Sisäkkäiset todellisuudet Pekka Mattila Fiktiivisen todellisuuden tasoja Antti Hyryn epiikassa Irmeli Niemi Syytös – hätämerkki – nauru SJ 18 (1976) Osmo Ikola Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä Ilkka Hirvonen Kuinka omintakeinen on Agricolan Uuden Testamentin ns. toinen alkupuhe? Östen Dahl – Fred Karlsson Verbien aspektit ja objektin sijamerkintä: vertailua suomen ja venäjän välillä Valma Yli-Vakkuri Onko suomen kvalitatiivinen astevaihtelu epäproduktiivinen jäänne? Kaisa Häkkinen Vokaalisynteesiin perustuva tutkimus suomen ja unkarin vokaalifoneemien rajoista Tuula Leimu Suomen teollisuustyöväestön työvaatteista Lauri Honko Riittien luokituksesta Pekka Mattila Pari aspektia novellitaiteestamme Kerttu Saarenheimo Risorgimentorunoudestamme Sisko Ukkonen Volter Kilven Albatrossin tarina SJ 19 (1977) Eeva Kangasmaa-Minn Verbien piiloderivaatiosta Fred Karlsson Eräistä morfologian teorian ajankohtaisista ongelmista Kaisa Häkkinen Tilastotietoja suomen kielen äännerakenteesta Tuula Leimu Tehdastyöläisten työpaikkaruokailusta Lauri Honko Kansanlääkintä kehityksen näkökulmasta Aili Nenola-Kallio Inkerin itkuvirsien ja kalevalamittaisen runouden suhteista Leevi Valkama Alkion ja Koskenniemen kirjeenvaihtoa Pirkko Alhoniemi Christer Kihlmanin Varo, autuas! SJ 20 (1978) Unto Salo Suomen esihistoriallinen menneisyys ja sen arkeologinen kuva lappalaiskulttuurin tarjoamien analogioiden valossa Eeva Kangasmaa-Minn Verbien sisäisestä aspektista Helena Rautala Subjektin määräisyyden ja epämääräisyyden ilmaisukeinot englannissa ja suomessa Jussi Kallio Kolmannen persoonan dilemmat Aili Nenola-Kallio “Niin miä elän kui kylmäs sarajas”. Inkeriläiset tilapääitkuvirret Markku Aukia Reikätuoleista leikkikehiin Pirkko Alhoniemi Salamiin kuninkaat: Runebergin testamentti? Pekka Mattila Runebergin novellit tradition lähtökohtina Jorma Rakkolainen Hänen Majesteettinsa Elenius ensimmäinen SJ 21 (1979) Osmo Ikola Epätarkkuus kielen käyttökelpoisuutta lisäävänä tekijänä Seppo Räsänen Huomioita suomen sijojen frekvensseistä Päivi Tammi Muotinimiä ja nimimuoteja. Turkulaisten suosikkinimistä tällä vuosisadalla Ilkka Hirvonen Onko ims. huikea skandinaavista alkuperää? Lauri Honko Perinteen sopeutumisesta Martti Junnonaho Vastakulttuurin käsiteanalyysia Päivikki Suojanen Veisuuaktien antropologiaa Leevi Valkama Muuan näkökulma Santeri Alkion Murtuvia voimia Pirjo Vaittinen Säädyllinen murhenäytelmä: romaani muutosten kourissa SJ 22 (1980) Hans Fromm Kalevalan reseption historiaa Fred Karlsson Miten tieto kasvaa kielitieteessä? Eeva Kangasmaa-Minn Suomen kielen persoonallisesta passiivista Ilkka Hirvonen Spesieksen kategoriasta suomen kielen kuvauksessa Aimo Hakanen Oliko Vammala oikea valinta? Leena Hilpinen Pihtirasvaa ja vetolaastaria – Suomen teollisuustyöväestön tulokastavoista 1900-luvun ensimmäisella puoliskolla Satu Apo Ihmesatujen teemat ja niiden tulkinta Stig Söderholm Sielulintumotiivit karjalaisissa kuolinitkuissa Onerva Kylmämetsä-Kiiski Kristian Korpista Leo Arneen. Katsaus Mika Waltarin salanimija nimimerkkikirjoituksiin SJ 23 (1981) Unto Salo Esihistoriallisen asutuksen jatkuvuudesta Suomen rannikolla Jorma Kytömäki Maantieteellinen tutkimus lingvistin apuna M. K. Suojanen Puhe, tilanne, rooli Leena Salomaa Turkulaisten kielellisistä asenteista Osmo Nikkilä Germaanisperäisiä ‘reippaita’ sanoja itämerensuomessa Juhani Pahikkala Pääpainottomien tavujen diftongit Maskun murteessa Pentti Leino Itämerensuomalaisen itkuvirsikielen tutkimusongelmia Péter Simoncsics Syntaktomorfeemi -É: unkarin syntaksin läpileikkauskuva SJ 24 (1982) Kaisa Häkkinen Suomen kielen sanaston suomalais-ugrilaiset juuret Kari Nahkola Havaintoja perihämäläisen murteen muuttumisesta Eeva Kangasmaa-Minn Derivaatiokielioppia I: verbijohdokset Katri Sarmavuori Kehityspsykologista kielioppia kohti Paul Kokla Kielenuudistus ja kielensäätely viron kirjakielen kehittämismalleina Osmo Ikola Etelävirolainen käsikirja vuodelta 1691 Päivi Lappalainen Kritiikki – essee – kirjallisuudentutkimus: terminologista rajankäyntiä Sampo Haahtela Näkökulma Seunalan Annan kehtolauluun Pirjo Vaittinen Kieli ja kerronta maailmankatsomuksen kuvastajina Teuvo Pakkalan romaanissa “Pieni elämäntarina” SJ 25 (1983) Osmo Ikola Porthan kielentutkijana Eeva Kangasmaa-Minn Derivaatiokielioppia 2: verbikantaiset nominijohdokset Eira Söderholm Alattion murteen vesistöappellatiivit Päivikki Suojanen Sanaton viestintä kulttuuriantropologisena ongelmana Lassi Saressalo Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua Timo Juhani Virtanen Olohuone Pirjo Vaittinen Sillanpään Nuorena nukkuneen vastaanotto Ruotsissa SJ 26 (1984) Sirkka-Liisa Hahmo Kalevala ja Alankomaat Esko Koivusalo Mikael Agricola ja suomalainen lakikieli Helena Rautala Suomen partitiivisubjektin kääntyminen englantiin: kontrastiivinen analyysi Arja Koskinen Kulttuurikonteksti käännösongelmana: Günter Grassin Kampela suomalaisissa vesissä Eeva Kangasmaa-Minn Derivaatiokielioppia 3: nominikantaiset nominijohdokset Lauri Honko Tyhjät tekstit, täydet merkitykset: folkloren tranformaaleista merkityksistä Risto Känsälä Sivukamaritupa Lea Rojola Toivo Pekkasen Mustan hurmion rakenteellinen symboliikka SJ 27 (1985) Aimo Hakanen Suomen kielen tutkimuksen tehtävistä Matti Larjavaara Suomen demonstratiivisysteemin rakenne Osmo Ikola Puhutun ja kirjoitetun kielen välisistä syntaktisista eroista Leenä Kytömäki Kielioppia kieliopin vuoksi: sillä-konjunktio äidinkielen oppikirjoissa Tapani Lehtinen Venäjän verbisemantiikkaa itämerensuomessa: karjalan ja vepsän inkoatiiviverbit Pentti Leino Memoraattien ja tarinoiden supranormaalit merkit Ulla Palomäki Maalaisten apostoli: Haanpää talonpoikien kuvaajana Virpi Nurmi Ulkomaalaiset lasinpuhaltajat Suomessa SJ 28 (1986) Eeva Kangasmaa-Minn Possessiivisuffiksin apologia Aimo Hakanen Satakuntalaismurteiden lauseenvastikkeista Jorma Toivainen Suomen subjektin piirteitä Leena Kytömäki Kielen lipsahduksia: kielellisen leikittelyn anatomiaa Jüri Valge Lauri Kettunen ja muuan viron oikeinkirjoituskiista Annikki Kaivola-Bregenhøj Kertomuksen toistaminen Ilmar Talve Unikeonpäivä: kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi Pekka Mattila Luova muisti ja muiston pysyvyys: näkökulma V. A. Koskenniemen tuotantoon Pirjo Vaittinen Noitarummun ja tuohitorven kaikuja: suomalaislyriikka ruotsalaissilmin SJ 29 (1987) Kaisa Häkkinen Suomen kielen vanhoista ja uusista yhdysverbeistä Osmo Ikola Agricolan canssa ja cansa Jorma Toivainen Kielen aikasuhteet ja lapsi Ilkka Norri Komponenttianalyysin käytöstä eufemismien ja eieufemismien erottamisessa Sirkka Saarinen Loputtomaan pylvääseen kiipeän pää ylösalaisin: marilaisen arvoituksen rakenne Leena Kytömäki Kieleen muuttanut ihminen: Pentti Saarikosken suhde kieleen Kerttu Saarenheimo F. E. Sillanpää ja V. A. Koskenniemi: aikalaiskirjeenvaihtoa Ilmar Talve Morsiamesta nuorikoksi: häiden rakenne itämerensuomalaisilla SJ 30 (1988) Veikko Anttila Humansitin muotokuva: Ilmar Talve seitsenkymppinen Eeva Kangasmaa-Minn Suomalais-ugrilaisia aikasuhteita Alho Alhoniemi Postpositiorakenteiden synkroniaa ja diakroniaa Tuomo Jämsä Lappi pakenee, lanta sikenee: sanojen Lappi ja lappalainen alkuperä Juhani Pahikkala Lounaismurteiden passiivin toisen partisiipin ongelma Seija Rasku Köllit kyläyhteisössä Lauri Honko Perinnelajiteoria Matti Räsänen Työväenkulttuuri: vastakulttuurista valtakulttuuriin Pekka Leimu Pentti Haanpää ja Nikke Pärmi SJ 31 (1989) Päivi Rintala Rohkeasti uusille teille Alho Alhoniemi Suomen ja mordvan vanhat erosijat omilla teillään Osmo Ikola Post- ja prepositioiden rektiosijoista Jorma Koivulehto Etymologioinnin periaatteita: suomen keto, saamen gieďde Aimo Hakanen Liekovesi ja Houhajärvi Leena Kytömäki Teettoverbit: johdon ja taivutuksen välimaastoa Reet Kasik Eestin ja suomen verbinjohto Gizella Labádi – Sirkka Saarinen Suomen ja unkarin deskriptiiviverbien syntaksia Maija Grönholm Ruotsalaislainojen pejoroituminen Turun murteessa Paula Sjöblom Kieliyhteisö sukunimistön muokkaajana Satu Apo Kaksi luokkaa, kaksi satuperinnettä: havaintoja 1800-luvun kansan- ja taidesaduista Tarja-Liisa Hypén Kansalliskirjailijan myytti: aikalaisvastaanoton suhde Juhani Ahon kirjailijankuvaan Päivi Lappalainen Lukijan elämystä etsimässä: Lauri Viljanen Kilven ja Sillanpään kriitikkona SJ 32 (1990) Silva Kiuru Tekstivertailu vanhan kirjasuomen tutkimuskeinona Pirkko Forsman Svensson Teonnimijohdin -minen 1600-luvun kirjasuomessa ja nykyproosassa Leena Kytömäki Nominikantaisten verbijohdosten rakennemalleja Arja Lampinen Suomen kielen kohteliasuusstrategiat Lauri Honko Folkloreprosessi Lea Rojola Volter Kilpi ja sisäinen ihminen Aulikki Jalava Lea Helon tuotannon vastaanotto ja aika SJ 33 (1991) Leena Kytömäki Mikä on johdosten paikka? Kaisa Häkkinen – Pia Björkqvist Varhaisnykysuomen yhdyssanat Hannu Remes Vertaillen vertailusta: suomen ja viron komparaation morfologiaa Timo Haukioja Varsi-sanue kognitiivisen semantiikan valossa Rauni Kaskenviita Alluusiot Asterix-sarjan kulttuurisidonnaisena käännösongelmana Pirkko Alhoniemi Vaellus kuvien mukaan: Paavo Rintalan kaksi taiteilijaromaania Tuija Takala Tulenkantajien proosa ja kirjallisuushistorioiden modernismikäsitykset Ulla Nygren Minuuden kokemus motiivina Paavo Haavikon varhaislyriikassa Silloista Synnyinmaahan SJ 34 (1992) Aimo Hakanen Opere honestatur artifex Eeva Kangasmaa-Minn Pienimuotoinen kieliperimämme Alho Alhoniemi Mordvan sijasynkretismistä Päivi Rintala Suomen kirjakielen normeista Leena Kytömäki Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat Valma Yli-Vakkuri Suomen kielen omistusliitteen tulevaisuus Jaana Reinikka Suomen kielen lempi-sanue Unto Salo Raudan synty: rautatekniikan varhaisvaiheista Suomessa Lauri Honko Dialogisesta kenttämetodista Terhi Laaksonen Todellisuuskäsityksen hajoaminen Marko Tapion romaanissa Aapo Heiskasen viikatetanssi SJ 35 (1994) Kaisa Häkkinen Suomen lukusanasysteemin historiaa Raija Bartens Permiläiset l ja s -koaffiksit Silva Kiuru Agricolaa tekstilajeittain Aimo Hakanen Partisiippiattribuutit kirjoitetun yleiskielen tyylipiirre Kaija Mallat Kyöpelinvuoret Arja Lampinen Jyväskylän uniikkinimet Katriina Siivonen Ihmisten ulkoasujen viestit ja niiden tulkinta Pekka Mattila Kineettisyyden ja vivahteiden voima Kaarlo Sarkian lyriikassa Ulla-Maija Juutila Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja naisen identiteetti Iris Uurron romaanituotannossa SJ 36 (1994) Siva Kiuru Me toiwotam, me toiwotamma, me toiwotamme onnea! Persoonapäätteen variaatio vuoden 1642 Bibliassa Osmo Ikola Potentiaali suomalaisessa Raamatussa ja vähän muuallakin Eeva Kangasmaa-Minn Derivaatio kielellisenä prosessina Alpo Räisänen Kainuun murteen ntA (nti) -johtimiset teonnimet Tuomo Tuomi Jäännöslopukenomineista ja variaatiosta Etelä-Pohjanmaan Järviseudun murteissa Tuomas Huumo Suomen kielen lokaalisten adverbiaalien vaikutusalahierarkia Luigi de Anna Italian kielen suomalaiset lainasanat kulttuurihistorian näkökulmasta Matti Räsänen – Timo J. Virtanen Kulttuurien kohtaaminen: pakolainen, siirtolainen, vierastyöläinen SJ 37 (1995) Kaisa Häkkinen Tilamorfeemit, kielijärjestelmän kodittomat kulmakivet Osmo Ikola Itse-sanan syntaktinen käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa Tuomas Huumo Paikallissijan kieliopillistuminen datiivi-genetiivin funktioon: uralilaisen n-sijan ja itämerensuomalaisen adessiivin kehityksen vertailua Renate Pajusalu Pronominit see, tema ja ta viron puhekielessä Sakari Hinneri Niittyjen ja peltojen nimistä ja nimityksistä Vakka-Suomen vanhoissa kylissä – ekologinen näkökulma Lauri Honko Multiformit ja pitkän eepoksen arvoitus Päivikki Suojanen Tutkijan kuva kohteesta: metodologisia näkökohtia Liisi Huhtala Kulttuuri-ihmisen kärsimykset: Maila Talvion matkakirjeiden diskurssit SJ 38 (1996) Kaisa Häkkinen Indouralilainen arvoitus ja sen mahdollinen ratkaisu Osmo Ikola Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa Tuomas Huumo Ei-temporaalisten tila-adverbiaalien temporaalisista tulkinnoista Sirkka Saarinen Kaksi yhteenkietoutunutta perinteenlajin nimitystä Kirsti Toivainen Aikaviitteisyys kolmivuotiaiden suomalaislasten kielessä Piritta Hietanen Hectorin laulutekstit ja suomalaisen lyriikan perinne Matti K. Suojanen Kertomukset päivittäisviestinnässä H. K. Riikonen Katseita kotimaahan: Suomi, Karjala ja Vironlahti Pentti Saarikosken Ruotsin-kauden tuotannossa Pirkko Alhoniemi Orfeus toisessa maailmansodassa: Paavo Rintalan proosateos Sarmatian Orfeus Kalle Pihlainen Akseli Gallen-Kallelan Kalman kukka SJ 39 (1997) Alho Alhoniemi Fennougristiikan monet kasvot Mauno Koski Selkä Kaisa Häkkinen Kuinka ruotsin kieli on vaikuttanut suomeen? Ilkka Hirvonen Mikä on sanojen juhla ja joulu germaanis-skandinaavinen alkuperä? Tuomas Huumo Partitiivisubjekti ja tilajatkumot Kirsi Elsayed Infinitiivin subjekti manipuloinnin kohteena Teppo Korhonen Pääsiäiskortti Mikko Kero “Viinalla ajaminen” – omavaraistalouden vaihdantaperinne ja sen katoaminen Liisa Saariluoma Romaaniteorian asema kirjallisuudentutkimuksessa Kerttu Saarenheimo Elina Vaara ja Viro Minna Aalto Helmi Setälä vuosisadan alun naiskirjailijana SJ 40 (1998) Osmo Ikola Sana raamattu Agricolalla ja uudemmassa kirjasuomessa Kaisa Häkkinen – Pia Blomqvist Suomea suomalaisille suomeksi vuodesta 1836: Elias Lönnrotin kieliopilliset kirjoitukset Mehiläisessä Päivi Rintala Kielikäsitys ja kielenohjailu Krista Ojutkangas Itämerensuomalainen näkökulma kieliopillistumiseen Petri Kallio Kalja Marjut Huuskonen Kotoperäiset perinnelajitermit tulkinnan viitoittajina Helena Ruotsala “Vaatteeni kertokoon kenen kotoa ja mistä päin olen poissa”. Lapinpuvun sisältämät viestit käyttäjän näkökulmasta Kaisa Kurikka Nimiä vai titteleitä? Erisnimien tematisoituminen Algot Untolan tuotannossa Irmeli Niemi “Olek, mitä pahaa se taikina unessa tietäisi.” Unet ja enteet Maria Jotunin proosassa SJ 41 (1999) Lars-Gunnar Larsson Bengt Skytte ja Ruotsin fennougristiikan traditio Tuomas Huumo Kieltolauseen partitiivisubjektin semantiikkaa Pirkko Forsman Svensson Vanhan kirjasuomen kvasirakenne Osmo Ikola Havaintoja komitatiivin käytöstä suomen murteissa ja yleiskielessä Arja Lampinen Iloisa Sisko ja Reima Veikko – miten kaksosten nimet muodostavat parin? Vesa Jarva tytinä ‘aladobi’-sanan motivaatiosta Tommi Kurki Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta Karl Pajusalu Etelä-Viron murremaisemat uudessa valaistuksessa Janne Savela Tutkimus komisyrjäänin ja suomen vokaalifoneemien rakenteesta Päivi Mikola Juhlamenyy – tutkimus turkulaisita ruokalistoista vuosilta 1875–1904 Taina Ukkonen Turkulaisten telakoiden arki telakkatyöläisnaisten muistoissa Reetta Nieminen Naisen tie L. Onervan novelleissa SJ 42 (2000) Aimo Hakanen Onks teijä heitin? Monikon persoonapronomineiksi luokiteltujen muotojen käytöstä suomen murteissa ja kirjakielessä Nobufumi Inaba Genetiivin ja partitiivin datiivinen käyttö vanhassa kirjasuomessa: sijamerkinnän ja sijajärjestelmän suhteesta Marja Saanilahti – Kari Nahkola Suomalainen slangi kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä Laura Pertilä Passiivimuotojen aktiivistuminen suomen kielessä Paula Sjöblom Yritysnimet – rajanvetoja Kirsti Siitonen Nollapersoonalauseet edistyneen suomenoppijan käytössä ja tulkittavina Pasi Enges Supranormaalit elämykset ja merkitysten variaatio Outi Figerroos Sähkö ja valon aika – näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960-lukua Ulla-Maija Juutila Naiset sodassa. Sota paremman maailman puolesta Elvi Sinervon teoksessa Toveri, älä petä SJ 43 (2001) Pirkko Forsman Svensson Potentiaali varhaisnykysuomen kynnyksellä Nobufumi Inaba Elollistarkoitteinen lähde ja sen s-sijainen merkintä itämerensuomalaisissa kielissä Markku Varis Sienten nimet sienestäjän oppaana Päivi Laine August Ahlqvist maantieteen sanaston kehittäjänä Ilona Nagy Unkarin vanhan kirjakielen rinnasteisten sanaparien taustasta Kaisa Häkkinen Nestor Eemil Setälän kouluaikaiset kieli- ja kulttuuriharrastukset Anne Heimo Vuoden 1918 muistin paikat Sammatissa Satu Jaatinen Emännät kautta Suomen – kotirintaman naiset jatkosodan mainonnan silmin Meri Lintu Keräilijän kehityskaari SJ 44 (2002) Pentti Vartiainen Kolmannen persoonan possessiivisuffiksin viittaussuhteet suomen yleiskielessä Jenni Hurme Biitti ei piisaa koko ruokavalioksi. Musiikkiviitteisten ruokametaforailmausten systemaattinen käyttö Suosikin musiikkiarvosteluteksteissä Aila Mielikäinen – Marjatta Palander Suomalaisten murreasenteista Touko Issakainen “Tulenväki on kaikkein väkevin, se kun polttaa niin kovasti”. Kansanuskon väki-kategorian uudelleenarviointia Anna Niemi Myytävä tontti Saaristolaiskylästä. Imago ja asuinpaikan valinta Kati Launis Minervan temppelissä. Naiset ja lukeminen 1840–1860-luvun naisten kirjoittamissa romaaneissa Kaisa Kurikka Satua ja seikkailua naisille – 1920-luvun lopun elokuvaromaanit SJ 45 (2003) Jussi Ylikoski Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä Tanja Vaittinen Vanhan kirjasuomen yhdysverbit Risto Pulkkinen – Marko Salmenkivi – Antti Leino – Heikki Mannila Louhi ja Naistenmaa – kalevalaisten runojen Pohjolan sijainti peruskartan nimistön valossa Kaarina Koski – Pasi Enges Uskomusperinne, yksilö ja yhteisö Riina Haanpää Tarinat Pukkilan Jaskasta eteläpohjalaisuuden ilmentäjänä Helena Ruotsala Porometsässä. Poronhoidon ympäristö ja perinteinen ympäristötieto Outi Paloposki 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain SJ 46 (2004) Elina Karsikas – Kyllä me ollaan oikealla tiellä. Spatiaalisen sijainnin ilmaiseminen fiktiivisenä liikkeenä Mauno Koski Sekundaarinimiä ja opettajien viittausnimiä Ulla Vanhatalo Koehenkilöiden taustan merkitys kokeellisessa leksikaalisessa semantiikassa ja sen sovelluksissa Kalevi Koukkunen Kaikki sen tietävät – G. E. Eurenin Suomalais-Ruotsalaisen Sanakirjan (1860) synnyttämä polemiikki Outi Fingerroos Muistojen Karjala – utopiat paikasta Sirpa Wahlqvist Koivistolaiset sotakorvauskuunareiden rakentajina Raumalla F. W. Hollming OY:n telakalla vuosina 1945–1952 Karoliina Lummaa Miten runoa katsotaan? Visuaalisuus ja reflektio Tomi Kontion runossa Valo puhuu variksen äänellä SJ 47 (2005) Tuomas Huumo Kognition kieli: Miten suomen kieli käsitteistää aistihavainnon? Emmi Hynönen Essiivisijaisten predikatiiviadverbiaalien temporaaliset, kausaaliset ja konditionaaliset implikaatiot Merlijn de Smit Nesessiivirakenteiden subjektimerkinnästä vanhimpien lainsuomennosten kielessä Ilkka Hirvonen Perustuvatko suomen mätäkuu ja ruotsin rötmånad käännösvirheeseen? Aila Mielikäinen Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan Petri Lauerma Gustaf Renvall suomen kirjakielen standardoijana Jaakko Linnovaara Polylause virkkeensisäisenä tekstijaksona Esko Raennon romaanissa Yksinäisyys Kirsi Hänninen Ufokontaktin rakentaminen ja tulkinta kokemuskertomuksissa Tiina Mahlamäki Kodin kronotoopit Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa SJ 48 (2006) Kirsi-Maria Nummila Havaintoja substantiivien muodostuksesta Henrik Florinuksen sanaston ensiesiintymissa 1678–1693 Piia Seppala Idiomaattisten ilmausten merkityksilla leikittely Alivaltiosihteerin ”loppuheitoissa” Kaisa Hakkinen Aforismin kieli ja mieli Kirsti Siitonen Mainokset kannustamassa itsekkyyteen ja royhkeyteen Jutta Jarvansalo Ruijansaamen itamurteen vokaalijarjestelma Merja Leppalahti Vironsusia Suomen maisemassa. Ihmissusi uskomusperinteessa ja kaunokirjallisuudessa Satu Jaatinen Mehilaisen merkissa Katri-Agnes Motuste Semmosta joutilaan työtä ku ei olis ollu muuta – pirtanauhojen kudontaa ja kutojia Itameren alueella SJ 49 (2007) Kaisa Häkkinen Agricolan eläintarha Anna Viinamäki Huomata-verbistä ja sen kanssa esiintyvistä paikallissijailmauksista Minna Hjort ”Nyt mun täytyy kyllä vaihtaa rekisteriä, eli siis vittu” – Voimasanankäytöstä Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanissa Anne Heimo ”Alkaneet suuret levottomuudet kautta maan” – Fredrik Litzénin almanakkamerkintöjä keväältä 1918 Leena Rossi Valta muistitietotutkimuksessa Marketta Wall Hyvon Kudeneule Oy valloitti Hangon Maria Vanha-Similä Työjuhdasta kilpaurheilijaksi. Kansallishevosen vaiheita SJ 50 (2008) Katariina Rajala Tunteeko tuleva opettaja pilkun paikan? Johan Schalin Ahuenmaa ja Alandh Kirsi-Maria Nummila Kurkunkuristaja, jäsenkolottaja ja rinnanpistäjä – eräiden eläviksi olennoiksi käsitettyjen tautien nimityksistä suomen kielessä Petri Lauerma Paavo Ruotsalaisen kirjeiden kielestä Kirsti Siitonen Sävypronomini hän Katri Öster Intiimien tekstien lumoissa. Katsaus päiväkirjojen maailmaan Erja Hyytiäinen Lama synnytti työosuuskuntien uuden aallon Leena Rossi Tunteet haastattelututkimuksessa Helena Ruotsala Lasi viiniä parvekkeella – kun ystävistä tulee haastateltavia SJ 51 (2009) Tuomas Huumo Rooli, yksilö ja näkökulma: vaihtaa-verbin partitiiviobjektin motivaatiosta Heidi Salmi Mikael Agricolan kielen keski-vartaloiset adpositiot Tanja Vaittinen Vastoinkäymisyys-tyyppiset johdokset vanhassa kirjasuomessa Petra Hebedová Suomen ja viron astevaihtelun ongelmalliset kohdat kielen oppijalle Leena Rossi Haastattelijan dilemma: Olenko minä oikea henkilö haastattelemaan tätä kertojaa? Kirsi Niukko Rintamamiestalo jälleenrakennuskauden tyyppitalokulttuurin ilmauksena Riitta Jytilä "Tämä on minun puheenvuoroni"– naistekijä ja oman äänen ongelma Eira Stenbergin romaanissa Häikäisy SJ 52 (2010) Kirsti Siitonen – Tommi Kurki Aimo Hakanen 75 vuotta Tuomas Huumo – Krista Ojutkangas Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? ”Synonyymisten” muotojen analyysi Piia Seppälä Kautta-postposition semantiikkaa Ilmari Ivaska Eksistentiaalilauseen subjektijäsen edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa Fred Karlsson – Matti Wiberg Puolueohjelmien kieliopillinen kompleksisuus Päivi Rintala Suomen -loinen-johtimiset adjektiivit Kirsi-Maria Nummila Katinhännästä katinhännille – eräästä periferiaan viittaavasta nimityksestä Juha Ruohonen Jättiläinen, paholainen, kuolema? Koljo kansanperinteessä, nimistössä ja maastossa Tiina Mahlamäki Seitsemän veljeksen salattu maa. Emanuel Swedenborgin ideoiden läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksessa SJ 53 (2011) Jari Sivonen Suorittamisen paine. Kognitiivinen näkökulma nykysuomen suorittaa-konstruktioon Katja Västi Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset Salla Nurminen Aspektin ilmaiseminen suomen kielessä – lauseen ominaisuus Tommi Kurki – Kirsti Siitonen – Milja Väänänen – Ilmari Ivaska – Jari Ekberg Ensi havaintoja Satakuntalaisuus puheessa -hankkeesta Torbjörn Söder Henrik Hanssonin vermlanninsuomalainen käännös maaherra Henrik Adolf Widmarkin viisivuotiskertomuksesta vuosilta 1881–1885 Jenny Niemelä Nopeasti kieltä omaksuvan lapsen äänteellinen kehitys. Tapaustutkimus. Laura Tyysteri Sukupuolen merkitseminen Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan nais- ja mies-alkuisissa yhdyssubstantiiveissa Tuomas Hovi Synkkä turismi Helena Ruotsala Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa – ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta Tornion–Haaparannan kaksoiskaupungissa SJ 54 (2012) Kirsi-Maria Nummila Suomen keskiaikaisten kadunnimien kaupunkihistoriallinen kulttuuritausta ja esikuvat Katri Priiki Läsnäolijaan viittaava hän Harjavallan, Kokemäen ja Huittisten nykypuhekielessä Mikko Heikkilä Etymologinen tapaus Tammerkoski Kalevi Koukkunen Kaikilla pitää piletit oleman walmisna – All must have their tickets ready. Suomalais-englantilaisten sanakirjojen historiaa Niina Koskihaara Neljä vuosikymmentä meidän toimintaa. Kyläyhdistykset maaseudun yhteistoiminnallisina kehittäjinä Päivi Roivainen Terve, reipas ja punaposkinen! Lasten ulkovaatteet ja ihanteellinen lapsuus Heidi Grönstrand Kjell Westö – kielisiltojen rakentaja ja kulttuurisen järjestyksen uudelleen muotoilija SJ 55 (2013) Tuomas Huumo Kaiken edellä on nainen – suomen dynaamisten akseligrammien järjestelmä ja sen käyttö paikan ja ajan ilmauksissa Kersten Lehismets Verbit ja väylät Aila Mielikäinen Kirkollisen kielen vanhurskas-sanue ja sen ainekset. Vanhurskas, vaka ja hurskas kirjasuomen kehityksessä Kirsi-Maria Nummila – Krista Ojutkangas Pyytämättä ja yllätyksenä. Paratagmakonstruktiot 1500–1800luvun kirjasuomessa Kaisa Häkkinen – Jorma Hannikainen Tukholman suomalaisen seurakunnan luterilainen graduale Marja Järventausta Johan Stråhlmanin suomen kielioppi vuodelta 1816 Maria Vanha-Similä ”Kyllä se aina jollainlailla sitten taas järjesty”. Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla Pirkko Alhoniemi Ruhtinas ja runoilija eli Paavo Haavikon Gagarin Karoliina Lummaa Luonnontieteellinen tieto lintuolemuksen rakentajana Alexis Kourosin Gondwanan lapsissa
© Copyright 2024