ERHO
Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut osana yleisiä palveluita 11.9.2015 Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Lähtötilanne v. 2008 Laaja yhteistyöhanke käynnistettiin vuonna 2008: erityisen tuen vaikuttavuuden arviointi –hanke eli ERVA –hanke • Tavoite (toimeksianto): Parannetaan lasten ja nuorten erityisen tuen palvelujen vaikuttavuutta Tampereella • Toteutus: Arvioidaan nykyisten (2008) tukitoimien vaikuttavuus ja kartoitetaan kokonaisresurssit sekä luodaan uusia moniammatillisia työtapoja • Toimijat: Laaja yhteistyöhanke, jossa edustettuina lastenneuvola, perheneuvola, perusopetus, päivähoito, oppilashuolto, perhetyö, terveydenhuolto, lastensuojelu, omaishoidon toimijat ja kolmas sektori. • erittäin vaikeavammaisten lasten palveluiden järjestämisen vaikeus nousi esiin toimeksiannon kautta ”erittäin vaikeavammaiset voidaan jättää palveluita tarkasteltaessa pois, koska heidän asiansa ovat kunnossa…” kuitenkin todettiin, että tämä juuri on se yhteinen haaste! Historia: Selvitystyö neuvottelut • lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot • • • • • • • • • päivähoito perusopetus aamu- ja iltapäivähoito vammaispalvelut omaishoidon tuki sosiaalityö perhetyö nuorisotyö lasten ja nuorten terveyspalvelut • TAYS • asiakasperheet Historia: Yhteiset haasteet erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin paljon sairaanhoidollisia/hoidollisia toimenpiteitä tarvitsevat lapset ja nuoret ratkaisuna ERHO –yksikön perustaminen v. 2010 2. nepsy –lapset (neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset) ja vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivät lapset eli vahvan ohjauksen tarpeessa olevat lapset NEPSY –työ aluksi Kaste-rahoituksella, nyt vakiintunutta toimintaa 3. tilapäisesti vaativaa hoitoa ja tukea tarvitsevat lapset apu ERHO:sta vammaispalvelut kehitysvammahuolto PERUSTERVEYDEN HUOLTO ERIKOISSAIRAAN HOITO omaishoidontuki Asiakasperhe sosiaalityö perusopetus päivähoito perhetyö Kuvio 1. Asiakasperheiden palvelujärjestelmä elokuuhun 2010 asti. Perheet luovat erillisen asiakkuuden jokaiselle palvelusektorille erikseen. Toimijoilla päällekkäisiä palveluita ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta ei ole olemassa. Palvelumalli on hajanainen eikä vastaa asiakasperheen palvelutarpeisiin. Tarvitaan erittäin vaativaa hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö! yhteisö, joka mahdollistaa • palveluiden toteutumisen joustavasti • yksikössä ja kotona • monialaisuus yhteistyön toteuttamisen • työntekijöiden jaksamisen • kaikki osaavat • osaamisen keskittymisen • resurssikeskus henkilöstön näkökulmasta: koulutus ja konsultaatio • seudullinen palvelu • erityisoppilaiden kesäajan hoito ERHO 16.8.2010 alkaen perustettiin olemassa olevalla rahoituksella, eri toimijatahot laittoivat rahat yhteen… Perusterveydenhuolto Kehitysvammahuolto Vammaispalvelut Omaishoidontuki Perheneuvola Monialaisuus ERHOssa Erikoissairaanhoito Perhetyö Sosiaalityö Perusopetus Kuvio 2. ERHO Varhaiskasvatus -perhekeskusmalli kuvattuna. Asiakasperhe keskiössä. Palvelut muodostavat palvelukokonaisuuksia ja tieto asiantuntijoiden välillä liikkuu yhteistyöverkostossa. Tavoite välttää päällekkäisiä palveluja, sekä vastata oikeaoikea-aikaisesti perheen akuutteihin tarpeisiin. ERHO • Kohderyhmänä 0-18 -vuotiaat lapset ja nuoret, joilla on erityisen vaativaa hoitoa tarvitseva pitkäaikaissairaus tai vamma ja joita ei voi hoitaa olemassa olevien palveluiden kautta. • Lasten ja nuorten palveluiden tilaajan ja varhaiskasvatuksen tuotantoyksikön keskinäinen palvelusopimus yhteistyö yli hallintorajojen Koko kaupunkia palvelevat Erho ja Hippos 2% Alueella toteutuva erityinen tuki Tampere • varhaiskasvatus 8000 lasta • perusopetus 15 000 oppilasta ERITYINEN TUKI 7% TEHOSTETTU TUKI 91% YLEINEN TUKI PERUSPEDAGOGIIKKA Sari Salomaa-Niemi Toiminta perustuu varhaiskasvatuslakiin (päivähoitolakiin) • lain 2§ §:n mukaan päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset ERHO Tavoitteena on • lapsen ja nuoren lakisääteisten pedagogisten oikeuksien varmistaminen • + muiden palveluiden toteuttaminen Erho –yksikön kautta viranomaisyhteistyötä vahvistamalla • vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttaminen joustavasti, myös akuuteissa tilanteissa • päiväaikainen hoito sekä yksikössä että lapsen kotona • tarve myös ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoon toteutuu tällä hetkellä satunnaisesti. • perheille palveluohjaus, vahva henkinen ja konkreettinen tuki sekä vertaisryhmätoiminta ERHON ”MISSIO” Toiminnan lähtökohtana on mahdollistaa lapsuus, vammasta tai sairaudesta huolimatta. • Hoitoa järjestetään lapsen voinnin mukaan joustavasti sekä yksikössä että kotona. • Lapsen sairastuessa, perheen on mahdollista saada Erhon työntekijä kotiin. Asiakkaaksi ERHOon • yhteydenotto perheeltä tai yhteistyötahoilta • asiakkuus ei edellytä diagnoosia tai lähetettä • apu perheille joustavasti, räätälöidysti ja nopeasti • kotikäynti • perheen kuuleminen: ”mitä te odotatte? mitä te tarvitsette?” yhteinen suunnitelma tuen mahdollistamiseksi perheen osuus ERHOn osuus muiden toimijoiden rooli ERHO ”sisältää” • • • • • • • varhaiskasvatuksen perusopetuksen koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon erityisoppilaiden kesäajan hoito perhetyön omaishoidon tuen vapaat kuntoutuspalvelut • yksityinen ammatinharjoittaja • kunnan toimijat • hoidon ja hoivan (terveydenhuolto) • vanhempien vertaistuen palveluohjauksen huoltajille ja muille toimijoille Yhteistyökumppanit • kaupungin omat toimijat • lähipäiväkoti ja –koulu (Sammon päiväkoti, Kalevanpuiston koulu, Huushollin leikkitoimintakeskus) • omaishoidon tuki • perhetyö • vammaispalvelut • kehitysvammaisten sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat • perusterveydenhuolto • lapsiperheiden sosiaalityö • kotouttava sosiaalityö • kunnan muut toimijat (esim. ravintoterapeutti, fysioterapeutti, hygieniahoitaja) • Logistiikkapalvelut, kuljetusyrittäjät • muut toimijat • • • • PSHP yksityiset terapeutit Kela 3. sektorin toimijat (mm. MLL, Varalan urheiluopisto, oppilaitokset, Malike) ERHO –yksikön henkilöstöresurssit • henkilökuntana • • • • johtaja lastentarhanopettaja 4 lähihoitajaa 3 avustajaa • 2 avustajista kouluttautuu lähihoitajiksi oppisopimuksella, valmistumisaika 2016 keväällä vakanssien muuttaminen lähihoitajiksi? • lähihoitajat ja avustajat työskentelevät tarvittaessa lasten kodeissa • fysioterapeutti osa-aikaisesti • opettaja Kalevanpuiston koulusta • • 2 opettajalla vastuullaan ERHOn lapset kokonaisresurssi sovitaan lukuvuosittain ERHO –yksikön tilaresurssit • fyysisesti Sammon päiväkodin kanssa samassa kiinteistössä • Optimitilat: Toimivat tilat paitsi helpottavat asiakkaiden ja työntekijöiden arkea, ovat myös turvalliset, ergonomiset ja esteettömät • Riittävästi tilaa apuvälineiden tarkoituksenmukaiselle käytölle ja säilytykselle • Riittävästi erillistä tilaa joka mahdollistaa yksilöllisen päivärytmin toteutumisen (samanaikaisesti voi olla tarve lepohetkelle, ruokailulle tai virkistystoiminalle) • Terapeuteille omaa tilaa • Aistihuone (toiminta perustuu pitkälti aistielämysten antamiseen) • Erillinen toimisto ja palaveritila • Riittävän isot WC-tilat (”pesupritsi”, hoitotaso, suihkutila) • Tilassa nykyaikainen toimiva kattonostin • Rauhallinen tila lääkkeiden jakoa varten (pöytä, pääte ja lukittava lääkekaappi) • Esteetön kulku mm. ulos ja esteetön piha (esim. riittävän leveät ovet, joista mahtuu kulkemaan mm. sairaalasängyllä) Säästöt tai vaihtoehtokustannukset • yksikkö antanut perhetyölle mahdollisuuden keskittyä esim. ehkäisevään lastensuojelutyöhön • kehitysvammaisten kuntoutusohjaajien työpanos muille lapsille • osalle huoltajista ERHO korvaa omaishoidon vapaat • kodin ulkopuolisen 24/7 hoidon käyttö ERHO –lasten osalta vähentynyt • sairaalasta kotiutukset ERHOn kautta (esim. yöhoito lapsen kotona) • ehkäisevä lastensuojelu • huostaanotto on voitu välttää inhimillinen merkitys suuri! Kustannustehokkuuden, vaikutusten ja terveyshyötyjen mittaaminen toimintaa ohjaavina tekijöinä • Päällekkäisen työn karsiminen • Asiakastarpeeseen mukautuvalla henkilöstörakenteella ja toiminnalla taataan, että erikoissairaanhoidon tarpeettomat jaksot poistuvat • Vanhempien työssäkäymisen mahdollistaminen ja vanhempien jaksaminen • hoito ERHOssa ja kotona, mahdollisimman joustavasti • palvelut ERHOn kautta (apuvälineyksikkö, terapeutit, suutari jne.) • Kotihoito ja hoito pienemmässä yksikössä vähentää infektioita • Palvelut voidaan tarjota koordinoidusti asiakkaalle yhdestä kontaktipisteestä - palveluohjaus 21 ERHOn ensimmäiset vuodet • Vakituisia lapsia syksystä 2010 tammikuuhun 2015 hoidettu Erhossa 25 • Heistä 6 on menehtynyt • Ikähaitari yksikössä hoidettavilla lapsilla ollut 1-11vuotta. Painopiste 3-10 vuotiaissa • Tilapäisesti hoidettavia lapsia ollut yli 30. • Ikähaitari heidän kohdallaan ollut 3 kk-18 vuotta Yhteistyö vanhempien kanssa • asiakkuus alkaa kotikäynnillä, mukana tarvittaessa muitakin toimijatahoja • perheiden kanssa tehdään hoitosopimus ja kuntoutussuunnitelma, lääkehoidon suunnitelma ja kirjataan päivittäinen hoitosuunnitelma • reissuvihkoon kirjataan päivittäin toteutunut hoito • olotila ja toiminta, lääkkeet, ruokailu • ERHOn tavoite on tukea perheen jaksamista ja vanhemmuutta – tehdään yhdessä, mutta ei puolesta. • tuen tarve on erityisen suuri, jos lapsen eliniän ennuste ei ole pitkä ja puhutaan selkeästi saattohoidosta • ilman ERHOa lapsi olisi sairaalassa Hyvinvoiva perhe Tavoitteena hyvinvoiva lapsiperhe, joka myös kokee voivansa hyvin… • Perhe saa tietoa mahdollisista palveluista muuttuvissa olosuhteissa. • Tavoitteena ehyt palvelujärjestelmä. Yhteisö • henkilöstö • kehittyneitä tiimityön toimintamalleja • vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön - sitoutuminen • hyvinvointi • vaihtuvuus • koulutukset • oppisopimuskoulutukset • jatkokoulutukset • LOVE –lääkehoitokoulutus • työnohjaus • kriisiapu Erhon toiminta • lapset saavat hoitoa sekä Erhossa että tarvittaessa lapsen kotona • Erho avoinna päivittäin klo 6-18 • satunnaisesti myös muuhun aikaan • esim. klo 20 asti • tilapäislapsilla mahdollisesti myös yöhoitoa • esim. sairaalasta kotiutuksen yhteydessä • lapset saavat tarvittaessa taksikuljetukset Asiakkaat 1.1.2015 tilanne • 10 lasta Erhon vakiasiakkaina • 5 varhaiskasvatusikäistä • 5 perusopetusikäistä • lisäksi • 2 tilapäishoitolasta • muutaman kerran viikossa • lähikoulua käyvä kolmasluokkalainen poika, jolla ”trakari”, oma koulunkäynnin ohjaaja paljon pois, Erho jeesaa, koska tarvitaan vahvaa hoidollista osaamista Perusopetusikäiset lapset • 4 oppilasta on Erhossa päivät, Puistokoulusta käy opettaja antamassa opetusta 1 tunnin viikossa • opettaja laatii HOJKS:n kuntoutussuunnitelman laatimisen yhteydessä • tämän lisäksi on mahdollista käydä 2 kertaa viikossa koulussa (musiikki ja kuvaamataito) Erhon työntekijän kanssa • 1 oppilas menee aamulla kouluun koulun avustajan kanssa ja tulee iltapäiväksi Erhoon ilman koulun avustajaa (myös lomat Erhossa) Erho linjauksia liittyen perheiden saamaan muuhun tukeen • Tilapäinen hoito mahdollista samoin kuin muutoinkin päivähoidossa eli enintään 5pv/kk, Efficassa merkintä tilapäinen hoito ei vaikutusta kodinhoidon- ym. tukiin • Muu vähäinen hoito: Samoin kuin omaishoidon kanssa eli jos käyttää ERHOn palvelua max 20h/vko oikeus kodinhoidontukeen säilyy, sairaan lapsen kuntalisään ei oikeutta. Tuntimäärä lasketaan siitä, kun lapsi siirtyy ERHOn vastuulle (esim. haetaan kotoa) • Kuljetusmahdollisuus (taksikuljetus) on harkinnanvarainen etu, päätöksen tekee Sari Salomaa-Niemi yhteistyössä ERHOn henkilökunnan kanssa • Mikäli lapsi on Tulppaanikodissa (tai muussa tilapäishoitolaitoksessa), silloin ei ole mahdollista käyttää ERHOa Esimerkkejä asiakastilanteista ERHOn ”vakiasiakas”: Tyttö –04 • aloitti 16.8.2010 • tuli hoitoon kotoa, kotiin ei ollut saatu hoitajaa viranomaisten yrityksistä huolimatta (hakijana lähes 3 vuotta) • Hippoksen erityispäiväkodissa hoitoa kokeiltiin 3 kk vuoden 2009 aikana, infektiot ja vaikeahoitoisuus olivat onnistumisen esteenä ERHO • alussa hoito toteutettiin sekä kotona että ERHOssa • isä yksinhuoltaja, aloitti iltaopiskelun • ERHO järjesti hoidon 2 iltana viikossa päivällä toteutuneen hoidon lisäksi ja hoiti myös “saattokuljetukset”. Vaihtoehtona olisi ollut ympärivuorokautinen kodin ulkopuolinen hoito. Tilapäisapu: koululaispoika –93 • Erityiskoulun 9 –luokkalainen (Williamsin syndrooma) • uusiutuneen syövän toipumisvaiheen ajan ERHOn apu 3 kk • hoitaja kotona klo 7.30-12. Tämä mahdollisti äidin paluun työelämään. Äiti oli ollut vuoden ajan kotona. • pojalla ei ollut oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan kotona, perhetyö ei voinut auttaa vaihtoehtona olisi ollut TAYS:ssa pidempi jakso tai ympärivuorokautinen kodin ulkopuolinen hoito. Yhteistyö: Poika –05 • • • • • Vaikeavammainen poika käy lähikoulua, jossa hänellä on henkilökohtainen avustaja ERHOn työntekijä hakee pojan kotoa aamulla ja on koulun alkuun asti pojan kanssa jos koulun avustaja sairastuu, ERHOn avustaja menee tilalle lapsen vaikeahoitoisuuden vuoksi kun poika sairastaa pitkiä aikoja, ERHOsta menee hoitaja kotiin, jotta äidin työssäkäynti onnistuu kesäajan hoito järjestyy lähipäiväkodissa tutun ERHOn avustajan kanssa ERHO ”takapiruna”: Poika –96 • vaikeasti liikuntavammainen poika (ei kehitysvammaa) • erityiskoulussa • äiti kulkee päivittäin töihin 100 km:n päähän • ERHO ollut ”takapiruna” jos poika sairastuu kesken koulupäivän, ERHOn hoitaja hakee hänet ja menee lapsen kotiin ja odottaa äidin töistä paluuta • ERHOa ei ole näinä vuosina (3) lainkaan tarvittu, mutta henkinen merkitys äidille on ollut suuri! Kotiutus ERHOn avulla: Tyttö –12 • syntynyt toukokuussa 2012 • TAYS:ssa syntymästä syyskuun lopulle, n. 1000€/pvä • ERHOn kautta mahdollistettiin kotiuttaminen ajalla lokakuu – joulukuu 2012 • yöhoito klo 22 – 6.00, myös viikonloput • Vanhemmat ottivat itse vastuun hoidosta lapsen tilanteen tasaannuttua. • Nyt hoito lähipäiväkodissa.
© Copyright 2024