Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys Paperiteollisuus on huipputekniikkaa ja kansainvälistä liiketoimintaa. Paperi-insinöörin koulutus avaa ovet vaihteleviin työtehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Suomalainen paperiteollisuus on alan teknologiajohtaja koko maailmassa. Metsäteollisuudessa käytetään muun muassa tietoteknologian ja automaation huipputekniikkaa. Älykkäät tuotteet ovat jo tätä päivää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäteollisuudesta on kehittynyt aidosti kansainvälinen toimiala. Suomalaiset paperintuottajat Stora Enso, UPM-Kymmene ja M-real ovat maailman suurimpien joukossa. Paperi-insinööri, mikä se on? Suomalainen tapa tuottaa paperia perustuu ekologiseen kestävyyteen. Metsäteollisuus on myös ympäristönsuojelun edelläkävijä. Paperituotteita valmistettaessa täytyy ajatella tuotannon tekniikkaa, tuotekehitystä, materiaaleja, energiaa, henkilöstöä ja ympäristöasioita. Kaikissa näissä tehtävissä tarvitaan paperi-insinöörejä. Paperiteollisuuden lisäksi muut metsäklusterin yritykset, muun muassa insinööritoimistot, kemikaalivalmistajat, laitevalmistajat, konsulttitoimistot ja graafinen teollisuus, tarjoavat paperi-insinöörille uramahdollisuuksia. 1 1 2 3 4 { } osa 1 kertoo paperi-insinöörien työtehtävistä. Ympäristönsuojelua paperitehtaassa Välillä Myllykoski Paperin ympäristöinsinööri Elina Fräki astelee kumisaappaissa tarkistamaan paperitehtaan jätevesilaitoksen toimintaa. Sitten hän istuu tietokoneen ääreen neuvomaan niin tehtaan työntekijöitä kuin asiakkaita ympäristöasioissa. – Joskus vastaaminen kestää minuutin, joskus kaksi viikkoa, jos vastauksia joutuu hakemaan ympäri Suomea. Mistä puut toimitetaan, miten ne on hakattu, millaisia sertifikaatteja ja päästöjä tehtaalla on, Fräki luettelee esimerkkejä kysymyksistä. Osa ympäristöinsinöörin tehtävistä on jatkuvia projekteja, kuten veden käytön vähentäminen tuotannossa. – Jatkuvan parantamisen periaate on aina ykkösenä mielessä, kuten kaikilla ympäristöihmisillä, 34-vuotias diplomi-insinööri kertoo. Entinen partiolainen ja paljon luonnossa liikkunut Fräki halusi työn, jossa pääsisi tekemään jotain ympäristön hyväksi. – Koulussa tykkäsin matemaattisista aineista, joten tekninen ala oli luonnollinen valinta, Otaniemessä puunjalostuksen ympäristönsuojelutekniikkaa opiskellut Fräki miettii. Fräkin tähtäimessä oli jo opiskeluaikana paperi- tai sellutehtaan tai niiden energiatuotannon ympäristöasioihin keskittyvä työ. – Ja toiveeni on toteutunut. Mutta täytyy sanoa, ettei tätä työtä voisi tehdä ilman sen prosessin tuntemusta, mitä haluaa parantaa. Jätevesilaitoksen toiminnan tuntemisen lisäksi täytyy tietää, mistä se jätevesi tulee ja mitkä asiat sen laatuun vaikuttavat, hän painottaa. Ympäristöinsinööri on asiantuntijana mukana kaikissa tehtaan projekteissa, esimerkiksi tuotannon laajennuksessa. Sen lisäksi Elina Fräki muun muassa kouluttaa henkilöstöä, pitää yhteyttä viranomaisiin ja valvoo tuotantoa ympäristöjärjestelmän avulla. Myyntipäällikkö suunnittelee koeajoja Vastavalmistuneen paperi-insinöörin ura voi lähteä etenemään yllättäviinkin suuntiin, sanoo Kemiralla myyntipäällikkönä työskentelevä Anna Ilomäki. Paperinvalmistuksen olennainen osa on tuotannossa käytettävät kemikaalit. Kemiralla valkaisukemikaalien myyntipäällikkö Anna Ilomäki vetää teknistä asiakaspalvelutiimiä ja pyrkii palvelemaan asiakkaitaan, suomalaisia paperi- ja sellutehtaita mahdollisimman hyvin. – Opastan asiakkaita tuotteiden käytössä ja järjestän tehtailla koeajoja. Lisäksi huolehdin siitä, että tiimini asiantuntijoilla on kaikkea, mitä he tarvitsevat laadukkaaseen palveluun. Teknisessä myynnissä koulutus on tärkeää, se on aika erilaista kuin vaikka myydä kaupassa maitoa, Ilomäki kertoo. Myyntipäällikön työssä ei Ilomäen mukaan ole ollenkaan rutiininomaisia töitä. – Saattaa olla, että tulee puhelinsoitto, että jossain on ongelma. Se voi työllistää useammaksi päiväksi, 35-vuoti- as espoolainen kuvailee. Uusia tuotteita kehitettäessä Ilomäki suunnittelee, järjestää ja hinnoittelee koeajon asiakkaan tehtaalle sekä huolehtii tuotannosta. Hän pitää yhteyttä asiakkaisiin, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Anna Ilomäki opiskeli puunjalostustekniikka Teknillisessä korkeakoulussa, mutta ei opiskeluaikana oikein tiennyt, millaisiin tehtäviin metsäteollisuudessa haluaisi. Kemikaalien pariin hän päätyi sattumalta, mutta uravalinta on kuitenkin luonteva. – Olen sosiaalinen tyyppi, joten minulle sopii aika hyvin, että suurimman osan päivästä puhun puhelimessa, kirjoitan sähköpostia tai hoidan asioita konttorilla sekä oman väen että asiakkaiden kanssa. Parasta työssä on vaihtelevuus, hän summaa. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys Hi-tecin myyminen vaatii teknisiä taitoja Diplomi-insinööri Sami Liponkoski on ollut mukana kehittämässä RFID-liiketoimintaa. Nyt hänen tehtävänään on myydä RFID-tunnisteita Pohjois-Euroopassa. RFID-tunnisteita valmistavan UPM Rafsecin myyntipäällikön Sami Liponkosken mielestä hänen työssään ei ole yhtä parasta puolta, vaan kaksi hyvää: uusien tuotteiden kehittäminen ja kansainvälisyys. Liponkoski vastaa Suomen lisäksi Skandinavian, Baltian ja Venäjän markkinoista. – Suurin osa asiakkaista on ulkomailla, joten työ on erittäin kansainvälistä, Liponkoski toteaa tyytyväisenä. RFID- eli radiotaajuusetätunniste on hi-tec-tuote parhaasta päästä; se valjastaa huipputekniikan helpottamaan käytännön asioita. RFID on toisen sukupolven viivakoodi. Antennilla varustettu mikrosiru voidaan kiinnittää tuotteeseen tai pakkaukseen tarralla tai vaikkapa istuttaa lemmikkieläimen turkin alle. Mikrosirun tiedot voidaan lukea langattomasti radioaaltojen kautta. RFID voi kertoa esimerkiksi koiranpennun sukutaulun tai varastossa olevan tuotteen sijainnin. – Vuokralumilautaan ei tarvitse kirjoittaa tussilla, vaan RFID-tunniste ajaa asian. Joukkoliikenteen matkakortissa on myös sellainen. Ja monella autoilijalla on taskussaan RFID, auton etälukituskin toimii sillä, Liponkoski luettelee käyttökohteita innostuneena. Åbo Akademista paperikemian diplomi-insinööriksi valmistunut Sami Liponkoski työskenteli aikaisemmin samassa yrityksessä kehitysinsinöörinä. – On ollut mielenkiintoista olla mukana näkemässä, miten bisnes lähtee kasvamaan melkein nollasta, 31-vuotias kaarinalainen kertoo haastavasta työympäristöstään. Myyntipäällikön työssä yhdistyvät ihmissuhdetaidot ja tekninen osaaminen. – Pitää tietää paljon ja olla valmis ratkaisemaan asiakkaan ongelma, joten teknistä osaamista tarvitaan. Asiakaskontaktien luominen ja ylläpito ovat tärkeitä, oli hitecia tai ei, Sami summaa. Tuotantotehokkuuskonsultti rientää apuun, kun tehtaassa on jotain vialla Kehitysinsinööri Tero Ikola ABB:lta parantaa työkseen asiakasyrityksen, kuten vaikkapa paperitehtaan tuotantoprosessia. Työ on vaihtelevaa ja koostuu enimmäkseen muutaman kuukauden mittaisista projekteista. – Ensin mitataan tehokkuus, eli se, kuinka paljon jokin tehdaslinja tuottaa. Sitten pyritään poistamaan pullonkaulat ja häiriötekijät. Aluksi toimitaan ihan maalaisjärjellä, keskustellaan asiakkaan ja tehtaan toimittajien kanssa, mutta se ei aina riitä, Tampereen teknillisestä yliopistosta paperitekniikan ja automaation diplomi-insinööriksi valmistunut Ikola kuvailee. Tero Ikolan työn tavoite on saada asiakkaan tuotannosta enemmän parempilaatuisia tuotteita sopivin kustannuksin. Tehtaan tuotantoprosessin mittaamiseen ja tuotteiden laadun varmistamiseen käytetään myös tilastolli- sia menetelmiä. Asiakas tuntee oman prosessinsa hyvin, mutta välillä pitää pöyhäistä pintaa syvemmältä, saada ulkopuolista näkemystä. Mittaaminen on Suomen metsäteollisuuden tehtaat helppoa, mutta parannus ovat huipputasoa, kehitysinsinööri haasteellisempaa, 31-vuoTero Ikola sanoo. tias Ikola miettii. Teron mielestä parasta työssä on monipuoliset tehtävät ja erilaisten ihmisten kanssa työskenteleminen. – On hienoa, kun saa myydä projektin, vetää sitä ja vielä kehittää uutta liiketoimintaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Esimiesten tukihenkilö huolehtii työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista Paperialan yritykset ovat isoja ja kansainvälisiä ja tarjoavat paljon mahdollisuuksia, Pariisissakin työskennellyt Jari Hellsten muistuttaa. Henkilöstön suorituskyky tekee tutkimusten mukaan parhaimmillaan lähes kolmanneksen paperiteollisuuden tuottavuudesta. Stora Enso Veitsiluodon tehtaan henkilöstön kehittämispäällikölle Jari Hellstenille se on tiukka haaste. – Pyrin vaikuttamaan siihen, että organisaatio toimii ja ihmiset ovat osaavia ja hyvinvoivia, Tampereen Ammattikorkeakoulusta paperi-insinööriksi valmistunut Hellsten kuvailee työtään. Jari Hellsten kehittää muun muassa työkaluja työntekijöiden oppimisen avuksi ja miettii, miten tehtaan toimintaan liittyvää tietoa saataisiin paremmin paperille niin, että se olisi kaikkien käytössä eikä vain jonkun päässä. – Meillä on muun muassa paperikonelinjaa kuvaava multimediaohjelma, jossa on kuvia, videoita ja tekstiä. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu ja mitä pitää osata joka vaiheessa, siitä kun puu tulee tehtaalle siihen, kun valmis paperi pakataan. Sen avulla jokainen voi päivittää omaa osaamistaan Simpeleeltä kotoisin oleva 37-vuotias Hellsten kuvailee työtään tukitoiminnoksi. – Vähän niin kuin joukkueurheilussa, henkilön tai tiimin esimies on valmentaja, ja minä sen valmentajan tukihenkilö. Hellsten kiinnostui henkilöstön kehittämisestä työskenneltyään ensin paperitehtaan vuoromestarina ja myöhemmin kehitys- ja tuotantoinsinöörinä. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys Metsäteollisuusanalyytikko seuraa markkinoita herkeämättä Paperi-insinöörin tutkinnon jälkeen on paljon mahdollisuuksia, se on hyvä tausta hakeutua erilaisiin tehtäviin, pääanalyytikko Katja Keitaanniemi painottaa. EQ Pankin pääanalyytikko Katja Keitaanniemi tietää harvoin aamulla, millainen päivä on edessä. – Sijoitustutkimuksessa pyritään antamaan sijoittajille näkemys siitä, kannattaako jotakin yritystä omistaa vai ei. Kun markkinoilla tapahtuu jotain, mietimme, mitä se tarkoittaa yrityksen ja sektorin tulevaisuudelle ja arvioimme uutisen vaikutuksia yrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan, 32-vuotias Harjavallassa syntynyt nykyinen helsinkiläinen kertoo. Katja vetää pankin seitsemän hengen analyytikkotiimiä. Tiimi seuraa pörssikursseja, uutisia ja yhtiöiden tiedotteita ja tekee arvioita tuloskehityksestä jopa kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Analyytikon näkemystä täydentävät lisäksi keskustelut yrityksen johdon ja omistajien kanssa. – Koen, että tämä työ on näköalapaikka. Harva 32-vuotias insinööri pääsee jututtamaan suurten yritysten ylintä johtoa, keskustelemaan strategiasta ja alan kehityksestä, hän innostuu. Työhön liittyy paljon numeronmurskausta, mutta analyytikon täytyy hallita myös asiakkaiden kanssa kommunikointi ja esiintymistaidot. – On kyettävä nopeaan johtopäätöksentekoon ja analysointiin, mutta pitää uskaltaa myös kysyä, Keitaanniemi pohtii työn vaatimuksia. Diplomi-insinööriksi ja myöhemmin tekniikan lisensiaatiksi valmistunut Katja Keitaanniemi opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa paperi- ja selluloosatekniikkaa ja teollisuustaloutta. Aluksi hän työskenteli paperiteollisuudessa, mutta ilmoitus avoimesta metsäteollisuusanalyytikon paikasta naksautti asiat kohdalleen. - Ajattelin, että se olisi hyvä paikka yhdistää sekä teollisuuden että talouspuolen osaaminen. Se tuo varmuutta analysointiin, kun oikeasti tietää, miten se paperikone toimii, hän kertoo. osallistu kilpailuun: www.paperi-insinööriksi.fi Sinustako paperi-insinööri? Tekniikan opinnot perustuvat matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Niitä kannattaa siis opiskella perusteellisesti jo lukiossa. Joihinkin opiskelupaikkoihin sisäänpääsy riippuu matemaattisten aineiden arvosanoista lukion päättötodistuksessa ja ylioppilastodistuksessa. Kemialliseen metsäteollisuuteen liittyviä aineita voi opiskella Suomessa yhdeksässä opinahjossa. Espoon Otaniemessä sijaitsevasta Teknillisestä korkeakoulusta, Lap- peenrannan teknillisestä yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Åbo Akademista voit valmistua diplomi-insinööriksi, Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi ja Jyväskylän, Tampereen sekä Etelä-Karjalan Ammattikorkeakouluista insinööriksi (amk). Paperitekniikan alalla on hyvät harjoittelu- ja kesätyömahdollisuudet eri puolilla maailmaa. Lue lisää Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen sivuilta: http://www.papereng.fi
© Copyright 2024