Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys
Paperiteollisuus on huipputekniikkaa ja kansainvälistä liiketoimintaa.
Paperi-insinöörin koulutus avaa
ovet vaihteleviin työtehtäviin Suomessa ja ulkomailla.
Suomalainen paperiteollisuus on
alan teknologiajohtaja koko maailmassa. Metsäteollisuudessa käytetään muun muassa tietoteknologian ja automaation huipputekniikkaa. Älykkäät tuotteet ovat jo
tätä päivää.
Viimeisen kymmenen vuoden
aikana metsäteollisuudesta on kehittynyt aidosti kansainvälinen toimiala. Suomalaiset paperintuottajat
Stora Enso, UPM-Kymmene ja
M-real ovat maailman suurimpien
joukossa.
Paperi-insinööri, mikä se on?
Suomalainen tapa tuottaa paperia perustuu ekologiseen kestävyyteen. Metsäteollisuus on myös
ympäristönsuojelun edelläkävijä.
Paperituotteita valmistettaessa
täytyy ajatella tuotannon tekniikkaa, tuotekehitystä, materiaaleja,
energiaa, henkilöstöä ja ympäristöasioita. Kaikissa näissä tehtävissä
tarvitaan paperi-insinöörejä.
Paperiteollisuuden lisäksi muut
metsäklusterin yritykset, muun
muassa insinööritoimistot, kemikaalivalmistajat,
laitevalmistajat,
konsulttitoimistot ja graaﬁnen teollisuus, tarjoavat paperi-insinöörille
uramahdollisuuksia.
1
1 2 3 4
{
}
osa 1 kertoo paperi-insinöörien työtehtävistä.
Ympäristönsuojelua paperitehtaassa
Välillä Myllykoski Paperin ympäristöinsinööri Elina Fräki
astelee kumisaappaissa tarkistamaan paperitehtaan jätevesilaitoksen toimintaa. Sitten hän istuu tietokoneen ääreen neuvomaan niin tehtaan työntekijöitä kuin asiakkaita
ympäristöasioissa.
– Joskus vastaaminen kestää minuutin, joskus kaksi viikkoa, jos vastauksia joutuu hakemaan ympäri Suomea. Mistä puut toimitetaan, miten ne on hakattu, millaisia sertiﬁkaatteja ja päästöjä tehtaalla on, Fräki luettelee esimerkkejä kysymyksistä.
Osa ympäristöinsinöörin tehtävistä on jatkuvia projekteja, kuten veden käytön vähentäminen tuotannossa.
– Jatkuvan parantamisen periaate on aina ykkösenä mielessä, kuten kaikilla ympäristöihmisillä, 34-vuotias diplomi-insinööri kertoo.
Entinen partiolainen ja paljon luonnossa liikkunut Fräki halusi työn, jossa pääsisi tekemään jotain ympäristön
hyväksi.
– Koulussa tykkäsin matemaattisista
aineista, joten tekninen ala oli luonnollinen valinta, Otaniemessä puunjalostuksen ympäristönsuojelutekniikkaa opiskellut Fräki miettii.
Fräkin tähtäimessä oli jo opiskeluaikana paperi- tai sellutehtaan tai niiden energiatuotannon ympäristöasioihin keskittyvä työ.
– Ja toiveeni on toteutunut. Mutta täytyy sanoa, ettei tätä työtä voisi tehdä ilman sen prosessin tuntemusta, mitä haluaa parantaa. Jätevesilaitoksen toiminnan tuntemisen
lisäksi täytyy tietää, mistä se jätevesi tulee ja mitkä asiat sen laatuun vaikuttavat, hän painottaa.
Ympäristöinsinööri on asiantuntijana mukana kaikissa tehtaan projekteissa, esimerkiksi
tuotannon laajennuksessa.
Sen lisäksi Elina Fräki muun
muassa kouluttaa henkilöstöä,
pitää yhteyttä viranomaisiin ja
valvoo tuotantoa ympäristöjärjestelmän avulla.
Myyntipäällikkö suunnittelee koeajoja
Vastavalmistuneen paperi-insinöörin ura voi lähteä
etenemään yllättäviinkin
suuntiin, sanoo Kemiralla
myyntipäällikkönä työskentelevä Anna Ilomäki.
Paperinvalmistuksen olennainen osa on tuotannossa käytettävät kemikaalit. Kemiralla valkaisukemikaalien myyntipäällikkö Anna Ilomäki vetää teknistä asiakaspalvelutiimiä ja pyrkii palvelemaan asiakkaitaan, suomalaisia paperi- ja sellutehtaita mahdollisimman hyvin.
– Opastan asiakkaita tuotteiden käytössä ja järjestän
tehtailla koeajoja. Lisäksi huolehdin siitä, että tiimini asiantuntijoilla on kaikkea, mitä he tarvitsevat laadukkaaseen palveluun. Teknisessä myynnissä koulutus on tärkeää, se on aika erilaista kuin vaikka myydä kaupassa maitoa,
Ilomäki kertoo.
Myyntipäällikön työssä ei Ilomäen mukaan ole ollenkaan rutiininomaisia töitä.
– Saattaa olla, että tulee puhelinsoitto, että jossain on
ongelma. Se voi työllistää useammaksi päiväksi, 35-vuoti-
as espoolainen kuvailee.
Uusia tuotteita kehitettäessä Ilomäki suunnittelee, järjestää ja hinnoittelee koeajon asiakkaan tehtaalle sekä
huolehtii tuotannosta. Hän pitää yhteyttä asiakkaisiin,
tuotekehitykseen ja tuotantoon.
Anna Ilomäki opiskeli puunjalostustekniikka Teknillisessä korkeakoulussa, mutta ei opiskeluaikana oikein tiennyt, millaisiin tehtäviin metsäteollisuudessa haluaisi. Kemikaalien pariin hän päätyi sattumalta, mutta uravalinta
on kuitenkin luonteva.
– Olen sosiaalinen tyyppi, joten minulle sopii aika hyvin,
että suurimman osan päivästä puhun puhelimessa, kirjoitan sähköpostia tai hoidan asioita konttorilla sekä oman
väen että asiakkaiden kanssa. Parasta työssä on vaihtelevuus, hän summaa.
Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys
Hi-tecin myyminen vaatii teknisiä taitoja
Diplomi-insinööri Sami Liponkoski on ollut mukana kehittämässä RFID-liiketoimintaa. Nyt
hänen tehtävänään on myydä
RFID-tunnisteita Pohjois-Euroopassa.
RFID-tunnisteita valmistavan UPM Rafsecin myyntipäällikön Sami Liponkosken mielestä hänen työssään ei
ole yhtä parasta puolta, vaan kaksi hyvää: uusien tuotteiden kehittäminen ja kansainvälisyys. Liponkoski vastaa
Suomen lisäksi Skandinavian, Baltian ja Venäjän markkinoista.
– Suurin osa asiakkaista on ulkomailla, joten työ on
erittäin kansainvälistä, Liponkoski toteaa tyytyväisenä.
RFID- eli radiotaajuusetätunniste on hi-tec-tuote parhaasta päästä; se valjastaa huipputekniikan helpottamaan käytännön asioita. RFID on toisen sukupolven viivakoodi. Antennilla varustettu mikrosiru voidaan kiinnittää tuotteeseen tai pakkaukseen tarralla tai vaikkapa
istuttaa lemmikkieläimen turkin alle. Mikrosirun tiedot
voidaan lukea langattomasti radioaaltojen kautta. RFID
voi kertoa esimerkiksi koiranpennun sukutaulun tai varastossa olevan tuotteen sijainnin.
– Vuokralumilautaan ei tarvitse kirjoittaa tussilla,
vaan RFID-tunniste ajaa asian. Joukkoliikenteen matkakortissa on myös sellainen. Ja monella autoilijalla on taskussaan RFID, auton etälukituskin toimii sillä, Liponkoski luettelee käyttökohteita innostuneena.
Åbo Akademista paperikemian diplomi-insinööriksi
valmistunut Sami Liponkoski työskenteli aikaisemmin
samassa yrityksessä kehitysinsinöörinä.
– On ollut mielenkiintoista olla mukana näkemässä,
miten bisnes lähtee kasvamaan melkein nollasta, 31-vuotias kaarinalainen kertoo haastavasta työympäristöstään.
Myyntipäällikön työssä yhdistyvät ihmissuhdetaidot
ja tekninen osaaminen.
– Pitää tietää paljon ja olla valmis ratkaisemaan asiakkaan ongelma, joten teknistä osaamista tarvitaan. Asiakaskontaktien luominen ja ylläpito ovat tärkeitä, oli hitecia tai ei, Sami summaa.
Tuotantotehokkuuskonsultti rientää apuun,
kun tehtaassa on jotain vialla
Kehitysinsinööri Tero Ikola ABB:lta parantaa työkseen
asiakasyrityksen, kuten vaikkapa paperitehtaan tuotantoprosessia. Työ on vaihtelevaa ja koostuu enimmäkseen
muutaman kuukauden mittaisista projekteista.
– Ensin mitataan tehokkuus, eli se, kuinka paljon jokin
tehdaslinja tuottaa. Sitten pyritään poistamaan pullonkaulat ja häiriötekijät. Aluksi toimitaan ihan maalaisjärjellä, keskustellaan asiakkaan ja tehtaan toimittajien
kanssa, mutta se ei aina riitä, Tampereen teknillisestä yliopistosta paperitekniikan ja automaation diplomi-insinööriksi valmistunut Ikola kuvailee.
Tero Ikolan työn tavoite on saada asiakkaan tuotannosta enemmän parempilaatuisia tuotteita sopivin kustannuksin. Tehtaan tuotantoprosessin mittaamiseen ja tuotteiden laadun varmistamiseen käytetään myös tilastolli-
sia menetelmiä.
Asiakas tuntee oman
prosessinsa hyvin, mutta
välillä pitää pöyhäistä
pintaa syvemmältä, saada ulkopuolista näkemystä. Mittaaminen on
Suomen metsäteollisuuden tehtaat
helppoa, mutta parannus
ovat huipputasoa, kehitysinsinööri
haasteellisempaa, 31-vuoTero Ikola sanoo.
tias Ikola miettii.
Teron mielestä parasta työssä on monipuoliset tehtävät ja erilaisten ihmisten kanssa työskenteleminen.
– On hienoa, kun saa myydä projektin, vetää sitä ja vielä
kehittää uutta liiketoimintaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen.
Esimiesten tukihenkilö huolehtii työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista
Paperialan yritykset ovat isoja
ja kansainvälisiä ja tarjoavat
paljon mahdollisuuksia, Pariisissakin työskennellyt Jari
Hellsten muistuttaa.
Henkilöstön suorituskyky tekee tutkimusten mukaan
parhaimmillaan lähes kolmanneksen paperiteollisuuden
tuottavuudesta. Stora Enso Veitsiluodon tehtaan henkilöstön kehittämispäällikölle Jari Hellstenille se on tiukka haaste.
– Pyrin vaikuttamaan siihen, että organisaatio toimii
ja ihmiset ovat osaavia ja hyvinvoivia, Tampereen Ammattikorkeakoulusta paperi-insinööriksi valmistunut
Hellsten kuvailee työtään.
Jari Hellsten kehittää muun muassa työkaluja työntekijöiden oppimisen avuksi ja miettii, miten tehtaan toimintaan liittyvää tietoa saataisiin paremmin paperille
niin, että se olisi kaikkien käytössä eikä vain jonkun
päässä.
– Meillä on muun muassa paperikonelinjaa kuvaava
multimediaohjelma, jossa on kuvia, videoita ja tekstiä.
Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu ja mitä pitää osata joka
vaiheessa, siitä kun puu tulee tehtaalle siihen, kun valmis
paperi pakataan. Sen avulla jokainen voi päivittää omaa
osaamistaan
Simpeleeltä kotoisin oleva 37-vuotias Hellsten kuvailee työtään tukitoiminnoksi.
– Vähän niin kuin joukkueurheilussa, henkilön tai tiimin esimies on valmentaja, ja minä sen valmentajan tukihenkilö.
Hellsten kiinnostui henkilöstön kehittämisestä työskenneltyään ensin paperitehtaan vuoromestarina ja
myöhemmin kehitys- ja tuotantoinsinöörinä.
Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys
Metsäteollisuusanalyytikko seuraa markkinoita herkeämättä
Paperi-insinöörin tutkinnon
jälkeen on paljon mahdollisuuksia, se on hyvä tausta
hakeutua erilaisiin tehtäviin,
pääanalyytikko Katja
Keitaanniemi painottaa.
EQ Pankin pääanalyytikko Katja Keitaanniemi tietää harvoin aamulla, millainen päivä on edessä.
– Sijoitustutkimuksessa pyritään antamaan sijoittajille
näkemys siitä, kannattaako jotakin yritystä omistaa vai ei.
Kun markkinoilla tapahtuu jotain, mietimme, mitä se tarkoittaa yrityksen ja sektorin tulevaisuudelle ja arvioimme
uutisen vaikutuksia yrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan, 32-vuotias Harjavallassa syntynyt nykyinen helsinkiläinen kertoo.
Katja vetää pankin seitsemän hengen analyytikkotiimiä. Tiimi seuraa pörssikursseja, uutisia ja yhtiöiden tiedotteita ja tekee arvioita tuloskehityksestä jopa kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Analyytikon näkemystä täydentävät lisäksi keskustelut yrityksen johdon ja omistajien
kanssa.
– Koen, että tämä työ on näköalapaikka. Harva 32-vuotias
insinööri pääsee jututtamaan suurten yritysten ylintä johtoa, keskustelemaan strategiasta ja alan kehityksestä, hän
innostuu.
Työhön liittyy paljon numeronmurskausta, mutta analyytikon täytyy hallita myös asiakkaiden kanssa kommunikointi ja esiintymistaidot.
– On kyettävä nopeaan johtopäätöksentekoon ja analysointiin, mutta pitää uskaltaa myös kysyä, Keitaanniemi
pohtii työn vaatimuksia.
Diplomi-insinööriksi ja myöhemmin tekniikan lisensiaatiksi valmistunut Katja Keitaanniemi opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa paperi- ja selluloosatekniikkaa ja
teollisuustaloutta. Aluksi hän työskenteli paperiteollisuudessa, mutta ilmoitus avoimesta metsäteollisuusanalyytikon paikasta naksautti asiat kohdalleen.
- Ajattelin, että se olisi hyvä paikka yhdistää sekä teollisuuden että talouspuolen osaaminen.
Se tuo varmuutta analysointiin, kun oikeasti tietää, miten se paperikone toimii, hän kertoo.
osallistu kilpailuun:
www.paperi-insinööriksi.ﬁ
Sinustako paperi-insinööri?
Tekniikan opinnot perustuvat matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Niitä kannattaa siis opiskella perusteellisesti jo lukiossa. Joihinkin opiskelupaikkoihin sisäänpääsy riippuu matemaattisten aineiden arvosanoista lukion päättötodistuksessa ja ylioppilastodistuksessa.
Kemialliseen metsäteollisuuteen liittyviä
aineita voi opiskella Suomessa yhdeksässä
opinahjossa. Espoon Otaniemessä sijaitsevasta Teknillisestä korkeakoulusta, Lap-
peenrannan teknillisestä yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Åbo Akademista voit valmistua
diplomi-insinööriksi, Jyväskylän yliopistosta ﬁlosoﬁan maisteriksi ja Jyväskylän,
Tampereen sekä Etelä-Karjalan Ammattikorkeakouluista insinööriksi (amk).
Paperitekniikan alalla on hyvät harjoittelu- ja kesätyömahdollisuudet eri puolilla
maailmaa.
Lue lisää Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen sivuilta:
http://www.papereng.ﬁ