Pohjoismainen uutiskirje
Suomi - Ruotsi - Norja - Tanska
Tämän numeron artikkelit:
Marraskuu 2011
Tervetuloa
Tervetuloa lukemaan Radiometerin ensimmäistä pohjoismaista uutiskirjettä, joka on
toteutettu yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan Triolab -yritysten ja Radiometer Medicalin kanssa.
Uutiskirje tullaan julkaisemaan kolme kertaa vuodessa, ja kirjeet tulevat sisältämään
kolme tai neljä artikkelia sekä haastatteluja. Artikkeleissa ja haastatteluissa käyttäjät
Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta jakavat kokemuksiaan ja tietämystään lukijan
kanssa. Lääketieteellisen näkökulman sijaan artikkeleissa kiinnitetään enemmän huomiota käytännön asioihin, jotka liittyvät akuuttihoidon parametrien mittaamiseen.
Artikkeleiden ja haastattelujen lisäksi sisällytämme jokaiseen uutiskirjeeseen linkkejä
acutecaretesting.org -sivuston hyödyllisiin artikkeleihin sekä jaamme ajankohtaista tietoa
Radiometer Medicalilta. Lisäksi tiedotamme uutiskirjeessä käyttäjäpäivistä, erilaisista
koulutustapahtumista, näyttelyistä sekä muista ajankohtaisista asioista, jotka koskevat
Radiometer Medicalin laitteiden käyttäjiä.
Toivomme, että Sinulle on hyötyä tästä uutiskirjeestä. Mikäli haluat ehdottaa meille
uutiskirjeissä käsiteltäviä aiheita, älä epäröi ottaa yhteyttä meihin sähköpostitse
([email protected]).
1st Automatic
- uusi toimintamalli verikaasuanalyysien
luotettavampaan identifiointiin
Käyttökoulutus
-päivänpolttava aihe
Antoisia lukuhetkiä
AQT90 FLEX
Jussi Kurittu
Myyntijohtaja
Triolab Oy
- Evaluaatioraportti Haukelandin yliopistollisesta
keskussairaalasta, Bergenistä.
Laktaatti
- tärkeä parametri akuuttihoidossa
Pic. 1. Töölö Hospital
Pic. 2. TöölHospital
FlexLink - uusi toimintamalli
verikaasuanalyysien luotettavampaan identifiointiin
Elina Ristola, Jaana Kotila and Petra Ylikukkonen
Helsingin yliopistollinen keskussairaala
Tarkoituksena oli Töölön sairaalan neurokirurgian tehovalvontaosaston ja laboratorion keskinäisen
yhteistyön kehittäminen ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Tavoitteena on luoda uusi toimintamalli,
joka helpottaa hoitajien työtä niin osastolla kuin laboratoriossakin.
saapumista potilaspaikalla. Laboratorion
kannalta virheiden minimointi on tärkeää,
koska heiltä kului aiemmin turhaan
työaikaa virheel listen laboratoriotulosten
poistamiseen ja korjaamiseen.
Johtopäätökset
Taustaa
Töölön sairaalan neurokirurgian tehovalvontaosasto on 16-paikkainen, ja se
toimii kolmessa eri huoneessa. Potilaiden
verikaasut mitataan vähintään neljä
kertaa vuorokaudessa. Osastolla on oma
verikaasuanalysaattori, jossa näytteet tehdään. Ongelmana on satunnaisesti ollut
potilaan ja näytteen sekoittuminen, jolloin
näyteruisku ja potilaan henkilötiedot ovat
menneet sekaisin ja vastaus on saattanut
mennä toiselle potilaalle. Yhteistyössä
Töölön sairaalan laboratorion kanssa
otimme neurokirurgian tehovalvontaosastolla ensimmäisinä Suomessa pilottina
käyttöön FlexLink -järjestelmän, jonka
avulla pyritään minimoimaan verikaasuanalyysien virheitä. Suuressa yksikössä vir-
heiden todennäköisyys lisääntyy kiireessä,
ja halusimme minimoida potilaan hoitoon
olennaisesti vaikuttavat virheet.
Menetelmät
Uuden toimintamallin mahdollistamiseksi
jokaiselle potilaspaikalle hankittiin oma
viivakoodinlukija ja potilaspaikkojen
tietokoneisiin asennettiin verkkopohjainen
FlexLink -sovellus, joka yhdistää näytteen
ja potilaan henkilötiedot heti näytteenoton jälkeen. Kun tiedot on yhdistetty,
ruisku jätetään analysaattoriin. Näytteiden
sekoittumisen vaaraa ei ole, koska jokaisessa ruiskussa on yksilöl
linen viivakoodi, johon tiedot ovat sovelluksen avulla yhdistyneet. Analysaattori
tekee näytteen ja lähettää vastauksen
automaattisesti potilastietojärjestelmään.
Uusi toimintamalli säästää hoitajien työaikaa, koska nyt hoitajan ei tarvitse enää
yhdistää potilastietoja analysaattorilla ja
odottaa näytteen analysointia.
Tulokset
Teetimme osastolla helmikuussa 2011
kyselyn uudesta toimintamallista, ja tulosten mukaan tärkeimpänä asiana koetaan
potilaan identifioinnissa tapahtuneiden
virheiden väheneminen, tai oikeammin
häviäminen, ja tämän myötä potilasturvallisuuden edistäminen. Uusi FlexLink
-toimintamalli on säästänyt hoitajan työaikaa, koska hoitaja voi odottaa vastauksen
Tehovalvontaosastolla ja laboratoriossa ollaan todella tyytyväisiä uuteen toimintamalliin, ja se on koettu todella helpoksi omaksua ja ottaa käyttöön. Sen avulla virheiden
mahdollisuus on minimoitu ja hoitajien
työaikaa on säästetty niin osastolla kuin
laboratoriossakin. FlexLink- toimintamalli
on osoittautunut todella toimivaksi ja helpoksi käytännöksi osastollamme. Kyselyssä
saatiin myös esille kehittämiskohteita,
joihin jatkossa kiinnitetään huomiota.
Kehittämiskohteita
Omahoitajan tulee huomioida potilaan
identifiointiin käytettävän tarran poistaminen potilaspaikalta, kun potilas siirtyy
pois tehovalvonnasta. Viivakoodilukijoiden
käytettävyyttä kehitetään jatkossa kiinnittämällä huomiota mm. niiden sijoitteluun
potilaspaikalla. Tällä hetkellä suurin ongelma on potilaspaikalle sopivan ja käytännöllisen viivakoodilukijatelineen puuttuminen.
Pic. 2. Töölö Hospital
Pic. 3. Tö
Lene Vibeke Jespersen - Laatukoordinaattori
Käyttökoulutus päivänpolttava aihe
Artikkelissa haastateltu Lene Vibeke Jespersenia, laatukoordinaattoria kliinisen biokemian laitokselta
Kööpenhaminan yliopistollisesta keskussairaalasta ja Ditte Prebendorf Madsenia, bioanalyytikkoa kliinisen biokemian laitokselta Heirningin aluesairaalasta.
Erilaisten diagnostisten laitteiden käyttö ja niiden tulosten
hyödyntäminen on helpottunut, kun laitteet on sijoitettu yhä
useammassa tanskalaisessa sairaalassa eri osastoille. Toisaalta
akkreditoinnin myötä laitteiden laaduntarkkailu on lisääntynyt
ja vaatimukset ovat kasvaneet. Sen takia laitteiden käyttö-
Kööpenhaminasta Herningiin
Lene Vibeke Jensen toimii laatukoordinaattorina kliinisen
biokemian laitoksella Kööpenhaminan yliopistollisessa keskussairaalassa. Useimmat osastot, joille verikaasulaitteet on
sijoitettu, ovat itse vastuussa kunnossapidosta, laadunvalvonnasta ja laitteiden käyttökoulutuksesta. Laatukoordinaattorin
ominaisuudessa Lene osallistuu tällä hetkellä koulutuksiin,
joissa opastetaan yli 1 500:aa laitteiden käyttäjää käyttämään
useita eri osastoille sijoitettuja verikaasulaitteita
.
Ditte Prebendorf Madsen työskentelee bioanalyytikkona
kliinisen biokemian laitoksella Heirningin aluesairaalassa. Ditte
vastaa osastoilla olevien verikaasulaitteiden kunnossapidosta
ja laadunvalvonnasta sekä opastaa noin 130:tä käyttäjää
käyttämään teho- ja synnytysosastoille sijoitettuja verikaasuanalysaattoreita.
koulutukseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota. Kysyimme
kahdelta koulutusvastaavalta, millaisena haasteena he kokevat
käyttökoulutuksen jatkuvasti haasteellisemmaksi muuttuvassa
toimintaympäristössä.
Käyttökoulutuksen tukeminen ja koordinointi
”Meidän pitää olla koko ajan kouluttamassa ja sertifioimassa
tuhansia sairaanhoitajia ja lääkäreitä ympäri Tanskaa käyttämään osastoille sijoitettuja laitteita. Jotta tämä haaste
voidaan ottaa vastaan, tarvitaan sekä johdon että yksittäisten
osastojen tukea.”
”Heti koulutuksen alkuvaiheessa meidän koulutettavamme,
joita on noin 130, kertoivat pitävänsä koulutusta hyödyllisenä,
ja myös johdolta olemme saaneet hyvää palautetta. Olemme
allekirjoittaneet vastuusopimuksen niiden kahden osastomme
kanssa, joille laitteita on sijoitettu. Me painotamme muun
muassa koulutettavien henkilökohtaista vastuuta, ja esimerkiksi laitteiden henkilökohtaisen sisäänkirjautumiskoodin
paljastaminen jollekulle on ehdottomasti kielletty. Vastuusopimus ja vakiintuneet koulutuskäytännöt ovat antaneet meille
tarvitsemamme tuen”, Ditte Prebendorf Madsen Heirningin
aluesairaalasta kertoo.
”Monella meidän osastollamme on ollut
viimeiset 20 vuotta käytössä verikaasulaitteet, ja käytännöt ovat vakiintuneet.
Osastomme ovat itse vastuussa verikaasulaitteiden käyttöön opastamisesta.
Tämän takia joku voi kokea meidän
tarjoamamme koulutuksen hyödyttömäksi
ja vain ylimääräiseksi työksi. Koulutukset
ovat kuitenkin olleet suosittuja, ja me
tarvitsemmekin lisää resursseja yli 1 500
käyttäjän kouluttamiseen”, Lene Vibeke
Jensen Kööpenhaminan yliopistollisesta
keskussairaalasta lisää.
Käyttökoulutuksen erilaiset mallit
”Koulutukseen kuuluu 30 minuutin
kasvokkain tapahtuva harjoittelu osastolla, jonka jälkeen pidetään koe. Kokeen
jälkeen koulutettavat saavat henkilökohtaisen sisäänkirjautumiskoodin. Meidän
mielestämme on tärkeää, että koulutukseen liitetään jo alussa harjoittelu, jotta
vain koulutettu henkilökunta voisi käyttää
laitteita”, Ditte kertoo.
”Koulutus kestää noin tunnin, joten käyttäjät ovat osastolta pois vain sen ajan.
Meidän koulutustarjontamme on useimmille osastoille vain lisä oman osaston
tarjoamalle opastukselle. Me teemme
parhaillaan yhteistyötä Kööpenhaminan
muiden sairaaloiden kanssa laatiaksemme
virtuaalikurssin, joka voisi olla kasvotusten
tapahtuvan harjoittelun lisänä ja jota voisi
käyttää myös kertauskoulutuksessa”,
sanoo Lene.
Ditte Prebendorf Madsen - Bioanalyytikko
Kolme nopeaa kysymystä Lenelle ja
Dittelle
Minkälaisia haasteita työhönne liittyy?
Lene: ”Yksi suuri haaste on se, että
koulutettavia on paljon. Jos haluaisi opettaa kaikki kerralla, se olisi todella suuri
toimenpide. Käyttökoulutusta koskeva
yhteistyösopimus, jonka olemme tehneet
keskusjohdon kanssa, on avain meidän
onnistumiselle.”
Ditte: ”Aika on haaste. Vaikka olisimmekin nyt kouluttaneet jokaisen laitteen
käyttäjän, meidän pitäisi jo alkaa kouluttamaan uusia käyttäjiä, ja järjestää uudelleenkoulutuksia jo olemassa oleville käyttäjille. Se vaatii aikaa, jota voi olla vaikea
löytää. Toiveenamme on, että jo silloin,
kun me investoimme näihin laitteisiin,
varautuisimme myös koulutukseen tarvittavaan budjettiin ja resursseihin. Lisäksi
olisi hyvä, jos jokaisella osastolla olisi oma
koulutusvastaava.”
Millä tavalla koette lisääntyvät
vaatimukset, joita akkreditointi
asettaa?
Ditte: ”Akkreditointi on mielestäni positiivinen asia, koska sama tavoite meillä loppujen lopuksi on. Mutta on myönnettävä,
että koulutuksen toteuttaminen ja kokeen
laatiminen ovat vaatineet paljon työtä.
Näiden lisäksi on vielä järjestettävä uudelleenkoulutus koulutuksen käyneille”, Ditte
sanoo.
”Viimeisimmässä akkreditointitarkastuk-
sessa The Joint Commission kiinnitti huomiota käyttökoulutukseen ja erityisesti sen
dokumentointiin. Siksi meidän täytyykin
löytää jokin yhteinen ratkaisu käyttökoulutukselle ja sertifioinnille. Meihin kohdistuu
siis paineita, mutta toisaalta juuri se saa
myös meidät toimimaan”, Lene kertoo.
Millä tavalla toimittajat, kuten
Radiometer Medical, voivat olla
tukemassa käyttökoulutusta?
Lene: ”Haluaisin mielellään saada heti
Radiometer Medicalilta tiedon, kun joku
osastoistamme aikoo investoida johonkin
uuteen laitteeseen, jotta voisin heti alusta
alkaen tarjota koulutusta ja toimia sparraajana. Lisäksi työtämme helpottaisi
huomattavasti, jos Radiometer Medical
loisi jonkun järjestelmän, jonka avulla olisi
helpompi rekisteröidä käyttäjät, valvoa
heidän koulutustasoaan sekä valvoa
heidän käyttöoikeuksiaan hajasijoitettuihin laitteisiin. Tällaisen järjestelmän tulisi
kuitenkin sopia yhteen meidän aikaisempien järjestelmiemme kanssa.”
Ditte: ”Käyttökoulutuksen valvontaa voisi
parantaa jollakin yksinkertaisella järjestelmällä, jonka avulla voitaisiin valvoa
ketkä käyttäjistä on jo koulutettu ja milloin heille pitää järjestää kertauskoulutusta. Voisimme myös laatia jotain sähköistä
materiaalia, joka helpottaisi kouluttamista
ja kokeen laatimista.”
D-Dimeerin toistettavuustestaus
Tehtiin mittaamalla kolmea eri kontrollitasoa kaksi kertaa päivässa
12-13 päivän ajan.
Kontrollimateriaali
Totaali
SD
mg/L
0,365
CV %
0,018
5,0
24
2,18
0,10
4,6
26
6,29
0,414
6,6
D-dimeeri Taso 1 (Radiometer)
26
D-dimeeri
sitraattiplasmapuuli
D-dimeeri Taso 2 (Radiometer)
Totaali
Keskiarvo
Mittauksia
D-dimeerin toistettavuus, HUS. Ei sisällä reagenssierien vaihtelua.
Kontrollimateriaali
Keskiarvo
Sarjan sisäinen
CV %
7,2
Totaali
CV %
9,7
Plasmapool
mg/L
0,268
Plasmapool
0,702
4,6
6,9
Plasmapool
62,3
3,8
5,7
Lopullinen mittaustarkkuus ja toistettavuus Radiometerillä. Sis. reagenssierien vaihtelun.
D-dimeerimenetelmien korrelaatio
Tehtiin vertailemalla AQT90 Flex - ja STA-R D-DImeeri - menetelmiä yhteensä
55 potilasnäytteellä
n
D-dimer
55
Pitoisuusalue
Laite
mg/L
0,0 – 13,1 STA-R
0,12 – 22,1 AQT90
Keskiarvo
STA-R
AQT90 FLEX
1,37
1,47
Diff-plot D-dimeeri < 5 mg/L
0,72
0,73
D-dimeeri - cutoff 0,50 mg/L
1
0,9
0,8
0,5
AQT90 FLEX
0,7
0
D-dimer < 5mg/L
0,6
Sarja1
0,5
0,4
0,3
-0,5
-1
Mediaani
mg/L
mg/L
1
ERO(AQT90FLEX - STA-R)
AQT 90 FLEX: Evaluaatioraportti
Haukelandin yliopistollisesta keskussairaalasta, Bergenistä.
Analyytti
Evaluaation vastuuhenkilö: Kristin
Haagensen, Haukelandin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen
biokemian laitos.
0,2
0,1
0
1
2
3
4
0
5
0
STA-R mg/L
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
STA-R
Solveig Haugstad - LBK - Haugelandin yliopistosairaala, Bergen
Yleistä
Bergenin terveyskeskus tarvitsi uutta
täysin automaattista vieritestauslaitetta
D-dimeerin ja troponiini T:n analysointiin.
Uuden potentiaalisen laitteen, Radiometer
AQT90 FLEX:n, käyttäjäystävällisyyden ja
menetelmien laadun arviointi suoritettiin Haukelandin yliopistollisessa keskussairaalassa. Evaluaatiossa hyödynnettiin
seuraavia menetelmiä: STA-R/Diagnostica
Stago (D-dimeeri -määritykset), ModularE/Roche (Troponiini T –määritykset) ja AQT
90 FLEX/Radiometer (sekä D-Dimeeriettä troponiini T –määritykset). Kaikkien menetelmien mittausperiaatteena
hyödynnetään immunologisia vastaainemäärityksiä. Evaluaatiossa tehtiin
eri menetelmien korrelaatiotestauksia ja
toistettavuusmäärityksiä.
AQT90 FLEX osoittautui käyttäjäystävälliseksi, ja korrelaatio- ja toistettavuustestausten perusteella AQT90 FLEX:n
D-dimeeri- Ja troponiini T –määritykset
osoittautuivat toimiviksi. AQT90 FLEX
päädyttiin ottamaan rutiinikäyttöön Bergenin terveyskeskuksessa.
Reagenssipakkauksissa pitkät säilyvyysajat. Viivakoodatut reagenssipakkaukset.
Erittäin yksinkertainen kalibrointi. MIINUKSET: Ei virheilmoitusta liian pienestä
näytemäärästä. Ei mahdollista ladata
reagenssipakkauksia analysoinnin aikana.
Pitkä kalibrointiaika,kestää jopa 45 minuttia. Sekava laadunvarmistusohjelmisto.
Kontrollimateriaali
Sarjan sisäinen
Keskiarvo
Sarjan sisäinen
SD
CV %
Totaali
Totaali
SD
Seerumipooli
23,87
30
Biorad taso 1
Biorad taso 3
130,0
2972
22
22
Analyytti
n
Pitoisuusalu
Laite
Keskiarvo
ng/L
Mediaani
ng/L
Troponin T
45
<3-7314 Modular E
<10-7600 AQT90 FLEX
Modular E
AQT90 FLEX
983,9
1232,2
142,6
160
CV %
ng/L
1,75
7,3
1,63
6,8
8,53
246,8
6,6
8,3
11,24
279,5
8,6
9,4
ng/L
Taulukko 6: Menetelmävertailu
Taulukko 4: Analyyttinen toistettavuus.; toistettavuus LKB:llä, 15 (11) päivää, 2 mittausta päivittäin.
Sisältää reagenssierien vaihtelun.
Käyttäjäystävällisyys
Kontrollimateriaali
Middelverdi
ng/L
27
Plasmapooli 1
Sarjan sisäinen
CV %
8,5
Totaali
CV %
9,6
Plasmapooli 2
210
3,5
5,6
Plasmapooli 3
12000
2,9
5,4
Taulukko 5: Analyyttinen toistettavuus.; toistettavuus Radiometerillä, 20 päivää, 2 mittausta päivittäin,
2 rinnakkaista per mittaus.
Troponiini-T diff Plot - kuvaajat
Diff-plot - Troponiini T > 200 ng/L
Diff-plot - Troponiini T < 200 ng/L
ERO (AQT90FLEX-Modular E) ng/L
Käyttöliittymä on yksinkertainen ja perustuu havainnolliseen ”liikennevalojärjestelmään”. Laite on suljettu eikä biologisen
materiaalin kanssa joudu kosketukseen.
Hyvät video-opastukset. Analysoinnissa
voidaan käyttää sekä kokoverta että
plasmaa. Sisältää lokisysteemin ja mahdollisuuden yhdistää Radiance-etähallintaan.
Nopea näytteenkäsittely.
Mittauksia
Troponiini T -menetelmien korrelaatio
(45 potilasnäytteellä)
50
40
30
20
10
0
-10
-20
-30
-40
-50
Serie1
0
50
100
Modular E
150
200
tnt - cutoff 30/ 10 ng/L
2000,0
1500,0
1000,0
Serie1
500,0
0,0
-500,0
200
2200
4200
Modular E
6200
8200
AQT90FLEX
Päätelmät
ERO (AQT90FLEX-Modular E) ng/L
Taustaa
Troponiini T:n toistettavuustestaus
Testaus tehtiin mittaamalla kolmea eri kontrollitasoa 11-15
päivän ajan
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Serie1
0
5
10
15
20
25
30
35
Modular E tnt hs
40
45
50
55
60
Modelfoto
Laktaatti – tärkeä parametri akuuttihoidossa
Bengt R Widegren, ylilääkäri, kehitysjohtaja, dosentti, Region Halland Monique Grunsta, erikoislääkäri,
ensiapupoliklinikka, Sahlgrenskan yliopistollinen sairaala
Yhteenveto alkuperäisartikkelista Bengt R Widegrenin luvalla
Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan
ensiapupoliklinikalla on otettu jo vuodesta
2005 lähtien verikokeita verikaasujen,
elektrolyyttien, hemoglobiinin, P-glukoosin ja laktaatin mittaamiseksi, ja saatujen
tulosten pohjalta on arvioitu potilaiden
hoitotarpeen kiireellisyys METTS (medical
emergency triage and treatment system)
-menetelmän avulla. Ensiapupoliklinikalla
toteutettiin tutkimus, jonka ensisijaisena
tavoitteena oli tutkia sitä, voidaanko tulovaiheessa METTS-menetelmällä arvioidun
hoidontarpeen kiireellisyyden ja laktaattipitoisuuden välillä löytää jotain yhteyttä, ja
missä määrin potilaita laitetaan etusijalle
korkean laktaattipitoisuuden takia.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vitaaliparametrit ovat olleet
merkittäviä kuolleisuuden ennustajia,
ja myös verikokeiden tulosten nopea
analysointi ja tulkinta on ollut potilaan
hoidon kannalta tärkeä. Tutkimukset on
tehty etukäteen valituille potilaille tai
diagnoosiryhmille, ja tämän takia saatuja
tuloksia on vaikea soveltaa yleisesti kaikkiin potilaisiin.
Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa
tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 180:tä
peräkkäistä potilasta, joita hoidettiin ensiapupoliklinikalla ja joilla veren laktaatti
pitoisuus oli korkea (>5,0 mmol/l). Samalla
aikavälillä tutkittiin 180 peräkkäisten potilaan vertaisryhmää, jolla laktaattitaso oli normaali. Verinäytteet otettiin
hepariiniputkeen, ja näytteet analysoitiin
Radiometer Medicalin ABL 825 -verikaasuanalysaattorilla ensiapupoliklinikan lähellä
olevassa laboratoriossa.
Tutkimus osoitti, että ryhmässä, jossa
laktaattipitoisuus oli korkea, miehiä oli
huomattavasti enemmän kuin naisia, kun
taas vertailuryhmässä sukupuolet jakautuivat tasaisesti. Myös hoitojaksot olivat
huomattavasti pidempiä ryhmällä, jolla
laktaattiarvo oli koholla.
Tutkimustulokset osoittivat myös, että
laktaattipitoisuuden ja vitaaliparametrien
välillä oli yhteys jo tulovaiheessa. Ryhmällä, jolla laktaattiarvo oli koholla, myös
vitaaliparametrit kuten hengitystaajuus,
happisaturaatio, pulssi ja verenpaine
olivat selvästi normaalista poikkeavalla
tasolla. Tutkimus osoitti selkeän yhteyden päivystykseen tulohetkellä mitatun
laktaattipitoisuuden ja hoidontarpeen
kiireellisyyden arvioinnin (METTS:n avulla)
sekä kuolleisuuden välillä.
Lue koko artikkeli osoitteessa: http://www.lakartidningen.se/store/articlepdf/1/16071/LKT1109s475_477.pdf
Lue koko artikkeli osoitteessa: http://www.lakartidningen.se/store/articlepdf/1/16071/LKT1109s475_477.pdf
Hyödyllisiä artikkeleita acutecaretesting.org -sivustolla
Tälle sivulle olemme koonneet lyhennelmiä joistakin kansainvälisen www.acutecaretesting.org –sivuston suosituimmista artikkeleista ja
linkkejä artikkeleihin. Acutecaretesting.org on Radiometer Medicalin ylläpitämä ja sponsoroima Internet-sivusto.
Nämä artikkelit eivät niinkään keskity lääketieteelliseen näkökulmaan vaan enemmän käytännön asioihin, jotka liittyvät akuuttihoidon
parametrien mittaamiseen. Useimpien artikkeleiden kirjoittajat ovat itse päivittäin tekemisissä akuuttihoidon parametrien mittaamisen
parissa.
Jos haluat lukea artikkeleita, kirjoita linkki selaimellesi, jolloin lyhyt tiivistelmä kyseisestä artikkelista ilmestyy ruudullesi. Sivulle täytyy
rekisteröityä, jotta pääsee lukemaan koko artikkelin. Rekisteröityminen on ilmainen, ja sen voi tehdä acutecaretesting.org –sivuilla.
Sivustolla on yli 25 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ympäri maailmaa ja sähköisen uutiskirjeen tilaajia on 19 000. Uutiskirje julkaistaan
neljä kertaa vuodessa, ja se sisältää viitteitä sivuston uusimpiin artikkeleihin.
Troponin Testing and the Tyranny
of Distance
Author: Steven L Weier - Masters of Science
http://acutecaretesting.org/Troponin-Testing
Abstract
Chest pain is a frequent cause of hospitalization and comprises a significant
proportion of the acute medical workload
in the western world. This issue is compounded for those living in regional or
remote communities due to limited access
to pathology services and tertiary-referral
institutions.
Evidence suggests that the replacement
of traditional laboratory-based testing for
cardiac troponin with a point-of-care test
is associated with improved clinical man
agement of patients presenting with
chest pain and leads to a significant and
sizeable reduction in duration of stay for
these patients. Minimizing the in-hospital
stay of patients with chest pain, within
safe limits, is crucial in reducing the cost
of health care.
Lactate and lactic acidosis
Automating blood gas improves
preanalytical quality
Author: Chris Higgins - Biomedical writer
http://acutecaretesting.org/lactate-lactic
Abstract
The integrity and function of all cells
depend on an adequate supply of oxygen.
Severe acute illness is frequently associated with inadequate tissue perfusion and/
or reduced amount of oxygen in blood
(hypoxemia) leading to tissue hypoxia. If
not reversed, tissue hypoxia can rapidly
progress to multiorgan failure and death.
For this reason a major imperative of
critical care is to monitor tissue oxygenation so that timely intervention directed at
restoring an adequate supply of oxygen
can be implemented. Measurement of
blood lactate concentration has
traditionally been used to monitor tissue
oxygenation, a utility based on the wis
dom gleaned over 50 years ago that cells
deprived of adequate oxygen produce excessive quantities of lactate. The real-time
monitoring of blood lactate concentration
necessary in a critical care setting was
only made possible by the development of
electrode-based lactate biosensors around
a decade ago. These biosensors are now
incorporated into modern blood gas analyzers and other point-of-care analytical
instruments, allowing lactate measurement by non-laboratory staff on
a drop (100 µL) of blood within a minute
or two. Whilst blood lactate concentration
is invariably raised in those with significant tissue hypoxia, it can also be raised
in a number of conditions not associated
with tissue hypoxia. Very often patients
with raised blood lactate concentration
(hyperlactatemia) also have a reduced
blood pH (acidosis). The combination of
hyperlactatemia and acidosis is called
lactic acidosis. This is the most common
cause of metabolic acidosis. The focus
of this article is the causes and clinical
significance of hyperlactatemia and lactic
acidosis. The article begins with a brief
overview of normal lactate metabolism.
Authors: Agnes Ivanov - quality manager, United Laboratories of Tartu University Hospital
Anu Tamm - director, United Laboratories of Tartu University Hospital
http://acutecaretesting.org/preanalytical-quality
Abstract
Tartu University Hospital has improved the
quality of blood gas testing in its clinical
laboratory and critical care units by introducing an automatic system for blood gas
analysis [1].
Näyttelyt syksy 2011 – kevät 2012: Laaduntarkkailupäivät
8.-9.2.2012, Helsingin messsukeskus
Koulutukset 2011-2012:
Radiometer-käyttäjäpäivät
28.3.2012, Sokos-hotelli Presidentti, Helsinki
Muuta ajankohtaista:
Tutustu Triolabin uusiin Internet-sivuihin osoitteessa www.triolab.fi! Löydät uudistuneilta sivuiltamme paljon tietoa
mm. tuoteuutuuksistamme sekä muuta ajankohtaista ja kiinnostavaa!
Yhteystiedot:
Triolab Oy
Lemminkäisenkatu 20 B
20520 TURKU
Puhelin: 0201 226 600
Faksi: 0201 226 601
Sähköposti: [email protected]
Internet: www.triolab.fi
Uutiskirje sähköpostitse
Nordisk Nyhedsbrev
Danmark - Norge - Sverige - Finland
Artikler i dette nummer:
September 2011
Af: Jan Olsen
Velkommen
1st Automatic
- a new model for improved identification
of blood gas tests
Velkommen til dette første nordiske Radiometer nyhedsbrev, som udgives i samarbejde med vores
forhandlere i Sverige, Norge og Finland.
Nyhedsbrevet vil udkomme tre gange om året: i januar, maj og september. Hvert nyhedsbrev vil
indeholde 3-4 artikler eller interviews. I artiklerne og interviewene vil personer fra Sverige, Norge,
Finland og Danmark dele deres erfaring og viden med læserne. Fokus vil ikke være på videnskabelige aspekter, men mere på praktiske ting omkring måling af akutparametre. Altså vidensdeling fra
praktikere til praktikere.
Udover artiklerne og interviewene vil vi i hvert nyhedsbrev inkludere henvisninger til nyttige artikler
på acutecaresting.org og aktuel information fra Radiometer.
Brugertræning
- et varmt emne!
For at understrege det nordiske fokus har vi valgt at bringe artikler og interviews på lokalsprog.
Finske artikler og interviews er dog på engelsk.
Vi håber, at I som læsere vil få nytte af nyhedsbrevet. Skulle I have lyst til selv at bidrage til nyhedsbrevet eller har forslag til emner, som bør tages op, så tøv ikke med at kontakte redaktør Lykke
Nielsen.
God fornøjelse med læsningen.
Jan Olsen
General Manager Nordic Sales Division
Radiometer Medical Aps
AQT90 FLEX
- erfaring og resultater fra Haukeland Sykehus.
Serumlaktat
- användbar analys inom akutsjukvården
Uutiskirje sähköpostitse!
Mikäli myös työtoverisi haluaa saada
uutiskirjeen sähköpostitse, lähetä
sähköpostiosoite osoitteeseen
[email protected] Lisäksi uutiskirje
löytyy Internet-sivuiltamme www.
triolab.fi.