Pohjoismainen uutiskirje
Pohjoismainen uutiskirje Suomi - Ruotsi - Norja - Tanska Tämän numeron artikkelit: Marraskuu 2011 Tervetuloa Tervetuloa lukemaan Radiometerin ensimmäistä pohjoismaista uutiskirjettä, joka on toteutettu yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan Triolab -yritysten ja Radiometer Medicalin kanssa. Uutiskirje tullaan julkaisemaan kolme kertaa vuodessa, ja kirjeet tulevat sisältämään kolme tai neljä artikkelia sekä haastatteluja. Artikkeleissa ja haastatteluissa käyttäjät Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta jakavat kokemuksiaan ja tietämystään lukijan kanssa. Lääketieteellisen näkökulman sijaan artikkeleissa kiinnitetään enemmän huomiota käytännön asioihin, jotka liittyvät akuuttihoidon parametrien mittaamiseen. Artikkeleiden ja haastattelujen lisäksi sisällytämme jokaiseen uutiskirjeeseen linkkejä acutecaretesting.org -sivuston hyödyllisiin artikkeleihin sekä jaamme ajankohtaista tietoa Radiometer Medicalilta. Lisäksi tiedotamme uutiskirjeessä käyttäjäpäivistä, erilaisista koulutustapahtumista, näyttelyistä sekä muista ajankohtaisista asioista, jotka koskevat Radiometer Medicalin laitteiden käyttäjiä. Toivomme, että Sinulle on hyötyä tästä uutiskirjeestä. Mikäli haluat ehdottaa meille uutiskirjeissä käsiteltäviä aiheita, älä epäröi ottaa yhteyttä meihin sähköpostitse ([email protected]). 1st Automatic - uusi toimintamalli verikaasuanalyysien luotettavampaan identifiointiin Käyttökoulutus -päivänpolttava aihe Antoisia lukuhetkiä AQT90 FLEX Jussi Kurittu Myyntijohtaja Triolab Oy - Evaluaatioraportti Haukelandin yliopistollisesta keskussairaalasta, Bergenistä. Laktaatti - tärkeä parametri akuuttihoidossa Pic. 1. Töölö Hospital Pic. 2. TöölHospital FlexLink - uusi toimintamalli verikaasuanalyysien luotettavampaan identifiointiin Elina Ristola, Jaana Kotila and Petra Ylikukkonen Helsingin yliopistollinen keskussairaala Tarkoituksena oli Töölön sairaalan neurokirurgian tehovalvontaosaston ja laboratorion keskinäisen yhteistyön kehittäminen ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Tavoitteena on luoda uusi toimintamalli, joka helpottaa hoitajien työtä niin osastolla kuin laboratoriossakin. saapumista potilaspaikalla. Laboratorion kannalta virheiden minimointi on tärkeää, koska heiltä kului aiemmin turhaan työaikaa virheel listen laboratoriotulosten poistamiseen ja korjaamiseen. Johtopäätökset Taustaa Töölön sairaalan neurokirurgian tehovalvontaosasto on 16-paikkainen, ja se toimii kolmessa eri huoneessa. Potilaiden verikaasut mitataan vähintään neljä kertaa vuorokaudessa. Osastolla on oma verikaasuanalysaattori, jossa näytteet tehdään. Ongelmana on satunnaisesti ollut potilaan ja näytteen sekoittuminen, jolloin näyteruisku ja potilaan henkilötiedot ovat menneet sekaisin ja vastaus on saattanut mennä toiselle potilaalle. Yhteistyössä Töölön sairaalan laboratorion kanssa otimme neurokirurgian tehovalvontaosastolla ensimmäisinä Suomessa pilottina käyttöön FlexLink -järjestelmän, jonka avulla pyritään minimoimaan verikaasuanalyysien virheitä. Suuressa yksikössä vir- heiden todennäköisyys lisääntyy kiireessä, ja halusimme minimoida potilaan hoitoon olennaisesti vaikuttavat virheet. Menetelmät Uuden toimintamallin mahdollistamiseksi jokaiselle potilaspaikalle hankittiin oma viivakoodinlukija ja potilaspaikkojen tietokoneisiin asennettiin verkkopohjainen FlexLink -sovellus, joka yhdistää näytteen ja potilaan henkilötiedot heti näytteenoton jälkeen. Kun tiedot on yhdistetty, ruisku jätetään analysaattoriin. Näytteiden sekoittumisen vaaraa ei ole, koska jokaisessa ruiskussa on yksilöl linen viivakoodi, johon tiedot ovat sovelluksen avulla yhdistyneet. Analysaattori tekee näytteen ja lähettää vastauksen automaattisesti potilastietojärjestelmään. Uusi toimintamalli säästää hoitajien työaikaa, koska nyt hoitajan ei tarvitse enää yhdistää potilastietoja analysaattorilla ja odottaa näytteen analysointia. Tulokset Teetimme osastolla helmikuussa 2011 kyselyn uudesta toimintamallista, ja tulosten mukaan tärkeimpänä asiana koetaan potilaan identifioinnissa tapahtuneiden virheiden väheneminen, tai oikeammin häviäminen, ja tämän myötä potilasturvallisuuden edistäminen. Uusi FlexLink -toimintamalli on säästänyt hoitajan työaikaa, koska hoitaja voi odottaa vastauksen Tehovalvontaosastolla ja laboratoriossa ollaan todella tyytyväisiä uuteen toimintamalliin, ja se on koettu todella helpoksi omaksua ja ottaa käyttöön. Sen avulla virheiden mahdollisuus on minimoitu ja hoitajien työaikaa on säästetty niin osastolla kuin laboratoriossakin. FlexLink- toimintamalli on osoittautunut todella toimivaksi ja helpoksi käytännöksi osastollamme. Kyselyssä saatiin myös esille kehittämiskohteita, joihin jatkossa kiinnitetään huomiota. Kehittämiskohteita Omahoitajan tulee huomioida potilaan identifiointiin käytettävän tarran poistaminen potilaspaikalta, kun potilas siirtyy pois tehovalvonnasta. Viivakoodilukijoiden käytettävyyttä kehitetään jatkossa kiinnittämällä huomiota mm. niiden sijoitteluun potilaspaikalla. Tällä hetkellä suurin ongelma on potilaspaikalle sopivan ja käytännöllisen viivakoodilukijatelineen puuttuminen. Pic. 2. Töölö Hospital Pic. 3. Tö Lene Vibeke Jespersen - Laatukoordinaattori Käyttökoulutus päivänpolttava aihe Artikkelissa haastateltu Lene Vibeke Jespersenia, laatukoordinaattoria kliinisen biokemian laitokselta Kööpenhaminan yliopistollisesta keskussairaalasta ja Ditte Prebendorf Madsenia, bioanalyytikkoa kliinisen biokemian laitokselta Heirningin aluesairaalasta. Erilaisten diagnostisten laitteiden käyttö ja niiden tulosten hyödyntäminen on helpottunut, kun laitteet on sijoitettu yhä useammassa tanskalaisessa sairaalassa eri osastoille. Toisaalta akkreditoinnin myötä laitteiden laaduntarkkailu on lisääntynyt ja vaatimukset ovat kasvaneet. Sen takia laitteiden käyttö- Kööpenhaminasta Herningiin Lene Vibeke Jensen toimii laatukoordinaattorina kliinisen biokemian laitoksella Kööpenhaminan yliopistollisessa keskussairaalassa. Useimmat osastot, joille verikaasulaitteet on sijoitettu, ovat itse vastuussa kunnossapidosta, laadunvalvonnasta ja laitteiden käyttökoulutuksesta. Laatukoordinaattorin ominaisuudessa Lene osallistuu tällä hetkellä koulutuksiin, joissa opastetaan yli 1 500:aa laitteiden käyttäjää käyttämään useita eri osastoille sijoitettuja verikaasulaitteita . Ditte Prebendorf Madsen työskentelee bioanalyytikkona kliinisen biokemian laitoksella Heirningin aluesairaalassa. Ditte vastaa osastoilla olevien verikaasulaitteiden kunnossapidosta ja laadunvalvonnasta sekä opastaa noin 130:tä käyttäjää käyttämään teho- ja synnytysosastoille sijoitettuja verikaasuanalysaattoreita. koulutukseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota. Kysyimme kahdelta koulutusvastaavalta, millaisena haasteena he kokevat käyttökoulutuksen jatkuvasti haasteellisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Käyttökoulutuksen tukeminen ja koordinointi ”Meidän pitää olla koko ajan kouluttamassa ja sertifioimassa tuhansia sairaanhoitajia ja lääkäreitä ympäri Tanskaa käyttämään osastoille sijoitettuja laitteita. Jotta tämä haaste voidaan ottaa vastaan, tarvitaan sekä johdon että yksittäisten osastojen tukea.” ”Heti koulutuksen alkuvaiheessa meidän koulutettavamme, joita on noin 130, kertoivat pitävänsä koulutusta hyödyllisenä, ja myös johdolta olemme saaneet hyvää palautetta. Olemme allekirjoittaneet vastuusopimuksen niiden kahden osastomme kanssa, joille laitteita on sijoitettu. Me painotamme muun muassa koulutettavien henkilökohtaista vastuuta, ja esimerkiksi laitteiden henkilökohtaisen sisäänkirjautumiskoodin paljastaminen jollekulle on ehdottomasti kielletty. Vastuusopimus ja vakiintuneet koulutuskäytännöt ovat antaneet meille tarvitsemamme tuen”, Ditte Prebendorf Madsen Heirningin aluesairaalasta kertoo. ”Monella meidän osastollamme on ollut viimeiset 20 vuotta käytössä verikaasulaitteet, ja käytännöt ovat vakiintuneet. Osastomme ovat itse vastuussa verikaasulaitteiden käyttöön opastamisesta. Tämän takia joku voi kokea meidän tarjoamamme koulutuksen hyödyttömäksi ja vain ylimääräiseksi työksi. Koulutukset ovat kuitenkin olleet suosittuja, ja me tarvitsemmekin lisää resursseja yli 1 500 käyttäjän kouluttamiseen”, Lene Vibeke Jensen Kööpenhaminan yliopistollisesta keskussairaalasta lisää. Käyttökoulutuksen erilaiset mallit ”Koulutukseen kuuluu 30 minuutin kasvokkain tapahtuva harjoittelu osastolla, jonka jälkeen pidetään koe. Kokeen jälkeen koulutettavat saavat henkilökohtaisen sisäänkirjautumiskoodin. Meidän mielestämme on tärkeää, että koulutukseen liitetään jo alussa harjoittelu, jotta vain koulutettu henkilökunta voisi käyttää laitteita”, Ditte kertoo. ”Koulutus kestää noin tunnin, joten käyttäjät ovat osastolta pois vain sen ajan. Meidän koulutustarjontamme on useimmille osastoille vain lisä oman osaston tarjoamalle opastukselle. Me teemme parhaillaan yhteistyötä Kööpenhaminan muiden sairaaloiden kanssa laatiaksemme virtuaalikurssin, joka voisi olla kasvotusten tapahtuvan harjoittelun lisänä ja jota voisi käyttää myös kertauskoulutuksessa”, sanoo Lene. Ditte Prebendorf Madsen - Bioanalyytikko Kolme nopeaa kysymystä Lenelle ja Dittelle Minkälaisia haasteita työhönne liittyy? Lene: ”Yksi suuri haaste on se, että koulutettavia on paljon. Jos haluaisi opettaa kaikki kerralla, se olisi todella suuri toimenpide. Käyttökoulutusta koskeva yhteistyösopimus, jonka olemme tehneet keskusjohdon kanssa, on avain meidän onnistumiselle.” Ditte: ”Aika on haaste. Vaikka olisimmekin nyt kouluttaneet jokaisen laitteen käyttäjän, meidän pitäisi jo alkaa kouluttamaan uusia käyttäjiä, ja järjestää uudelleenkoulutuksia jo olemassa oleville käyttäjille. Se vaatii aikaa, jota voi olla vaikea löytää. Toiveenamme on, että jo silloin, kun me investoimme näihin laitteisiin, varautuisimme myös koulutukseen tarvittavaan budjettiin ja resursseihin. Lisäksi olisi hyvä, jos jokaisella osastolla olisi oma koulutusvastaava.” Millä tavalla koette lisääntyvät vaatimukset, joita akkreditointi asettaa? Ditte: ”Akkreditointi on mielestäni positiivinen asia, koska sama tavoite meillä loppujen lopuksi on. Mutta on myönnettävä, että koulutuksen toteuttaminen ja kokeen laatiminen ovat vaatineet paljon työtä. Näiden lisäksi on vielä järjestettävä uudelleenkoulutus koulutuksen käyneille”, Ditte sanoo. ”Viimeisimmässä akkreditointitarkastuk- sessa The Joint Commission kiinnitti huomiota käyttökoulutukseen ja erityisesti sen dokumentointiin. Siksi meidän täytyykin löytää jokin yhteinen ratkaisu käyttökoulutukselle ja sertifioinnille. Meihin kohdistuu siis paineita, mutta toisaalta juuri se saa myös meidät toimimaan”, Lene kertoo. Millä tavalla toimittajat, kuten Radiometer Medical, voivat olla tukemassa käyttökoulutusta? Lene: ”Haluaisin mielellään saada heti Radiometer Medicalilta tiedon, kun joku osastoistamme aikoo investoida johonkin uuteen laitteeseen, jotta voisin heti alusta alkaen tarjota koulutusta ja toimia sparraajana. Lisäksi työtämme helpottaisi huomattavasti, jos Radiometer Medical loisi jonkun järjestelmän, jonka avulla olisi helpompi rekisteröidä käyttäjät, valvoa heidän koulutustasoaan sekä valvoa heidän käyttöoikeuksiaan hajasijoitettuihin laitteisiin. Tällaisen järjestelmän tulisi kuitenkin sopia yhteen meidän aikaisempien järjestelmiemme kanssa.” Ditte: ”Käyttökoulutuksen valvontaa voisi parantaa jollakin yksinkertaisella järjestelmällä, jonka avulla voitaisiin valvoa ketkä käyttäjistä on jo koulutettu ja milloin heille pitää järjestää kertauskoulutusta. Voisimme myös laatia jotain sähköistä materiaalia, joka helpottaisi kouluttamista ja kokeen laatimista.” D-Dimeerin toistettavuustestaus Tehtiin mittaamalla kolmea eri kontrollitasoa kaksi kertaa päivässa 12-13 päivän ajan. Kontrollimateriaali Totaali SD mg/L 0,365 CV % 0,018 5,0 24 2,18 0,10 4,6 26 6,29 0,414 6,6 D-dimeeri Taso 1 (Radiometer) 26 D-dimeeri sitraattiplasmapuuli D-dimeeri Taso 2 (Radiometer) Totaali Keskiarvo Mittauksia D-dimeerin toistettavuus, HUS. Ei sisällä reagenssierien vaihtelua. Kontrollimateriaali Keskiarvo Sarjan sisäinen CV % 7,2 Totaali CV % 9,7 Plasmapool mg/L 0,268 Plasmapool 0,702 4,6 6,9 Plasmapool 62,3 3,8 5,7 Lopullinen mittaustarkkuus ja toistettavuus Radiometerillä. Sis. reagenssierien vaihtelun. D-dimeerimenetelmien korrelaatio Tehtiin vertailemalla AQT90 Flex - ja STA-R D-DImeeri - menetelmiä yhteensä 55 potilasnäytteellä n D-dimer 55 Pitoisuusalue Laite mg/L 0,0 – 13,1 STA-R 0,12 – 22,1 AQT90 Keskiarvo STA-R AQT90 FLEX 1,37 1,47 Diff-plot D-dimeeri < 5 mg/L 0,72 0,73 D-dimeeri - cutoff 0,50 mg/L 1 0,9 0,8 0,5 AQT90 FLEX 0,7 0 D-dimer < 5mg/L 0,6 Sarja1 0,5 0,4 0,3 -0,5 -1 Mediaani mg/L mg/L 1 ERO(AQT90FLEX - STA-R) AQT 90 FLEX: Evaluaatioraportti Haukelandin yliopistollisesta keskussairaalasta, Bergenistä. Analyytti Evaluaation vastuuhenkilö: Kristin Haagensen, Haukelandin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen biokemian laitos. 0,2 0,1 0 1 2 3 4 0 5 0 STA-R mg/L 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 STA-R Solveig Haugstad - LBK - Haugelandin yliopistosairaala, Bergen Yleistä Bergenin terveyskeskus tarvitsi uutta täysin automaattista vieritestauslaitetta D-dimeerin ja troponiini T:n analysointiin. Uuden potentiaalisen laitteen, Radiometer AQT90 FLEX:n, käyttäjäystävällisyyden ja menetelmien laadun arviointi suoritettiin Haukelandin yliopistollisessa keskussairaalassa. Evaluaatiossa hyödynnettiin seuraavia menetelmiä: STA-R/Diagnostica Stago (D-dimeeri -määritykset), ModularE/Roche (Troponiini T –määritykset) ja AQT 90 FLEX/Radiometer (sekä D-Dimeeriettä troponiini T –määritykset). Kaikkien menetelmien mittausperiaatteena hyödynnetään immunologisia vastaainemäärityksiä. Evaluaatiossa tehtiin eri menetelmien korrelaatiotestauksia ja toistettavuusmäärityksiä. AQT90 FLEX osoittautui käyttäjäystävälliseksi, ja korrelaatio- ja toistettavuustestausten perusteella AQT90 FLEX:n D-dimeeri- Ja troponiini T –määritykset osoittautuivat toimiviksi. AQT90 FLEX päädyttiin ottamaan rutiinikäyttöön Bergenin terveyskeskuksessa. Reagenssipakkauksissa pitkät säilyvyysajat. Viivakoodatut reagenssipakkaukset. Erittäin yksinkertainen kalibrointi. MIINUKSET: Ei virheilmoitusta liian pienestä näytemäärästä. Ei mahdollista ladata reagenssipakkauksia analysoinnin aikana. Pitkä kalibrointiaika,kestää jopa 45 minuttia. Sekava laadunvarmistusohjelmisto. Kontrollimateriaali Sarjan sisäinen Keskiarvo Sarjan sisäinen SD CV % Totaali Totaali SD Seerumipooli 23,87 30 Biorad taso 1 Biorad taso 3 130,0 2972 22 22 Analyytti n Pitoisuusalu Laite Keskiarvo ng/L Mediaani ng/L Troponin T 45 <3-7314 Modular E <10-7600 AQT90 FLEX Modular E AQT90 FLEX 983,9 1232,2 142,6 160 CV % ng/L 1,75 7,3 1,63 6,8 8,53 246,8 6,6 8,3 11,24 279,5 8,6 9,4 ng/L Taulukko 6: Menetelmävertailu Taulukko 4: Analyyttinen toistettavuus.; toistettavuus LKB:llä, 15 (11) päivää, 2 mittausta päivittäin. Sisältää reagenssierien vaihtelun. Käyttäjäystävällisyys Kontrollimateriaali Middelverdi ng/L 27 Plasmapooli 1 Sarjan sisäinen CV % 8,5 Totaali CV % 9,6 Plasmapooli 2 210 3,5 5,6 Plasmapooli 3 12000 2,9 5,4 Taulukko 5: Analyyttinen toistettavuus.; toistettavuus Radiometerillä, 20 päivää, 2 mittausta päivittäin, 2 rinnakkaista per mittaus. Troponiini-T diff Plot - kuvaajat Diff-plot - Troponiini T > 200 ng/L Diff-plot - Troponiini T < 200 ng/L ERO (AQT90FLEX-Modular E) ng/L Käyttöliittymä on yksinkertainen ja perustuu havainnolliseen ”liikennevalojärjestelmään”. Laite on suljettu eikä biologisen materiaalin kanssa joudu kosketukseen. Hyvät video-opastukset. Analysoinnissa voidaan käyttää sekä kokoverta että plasmaa. Sisältää lokisysteemin ja mahdollisuuden yhdistää Radiance-etähallintaan. Nopea näytteenkäsittely. Mittauksia Troponiini T -menetelmien korrelaatio (45 potilasnäytteellä) 50 40 30 20 10 0 -10 -20 -30 -40 -50 Serie1 0 50 100 Modular E 150 200 tnt - cutoff 30/ 10 ng/L 2000,0 1500,0 1000,0 Serie1 500,0 0,0 -500,0 200 2200 4200 Modular E 6200 8200 AQT90FLEX Päätelmät ERO (AQT90FLEX-Modular E) ng/L Taustaa Troponiini T:n toistettavuustestaus Testaus tehtiin mittaamalla kolmea eri kontrollitasoa 11-15 päivän ajan 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Serie1 0 5 10 15 20 25 30 35 Modular E tnt hs 40 45 50 55 60 Modelfoto Laktaatti – tärkeä parametri akuuttihoidossa Bengt R Widegren, ylilääkäri, kehitysjohtaja, dosentti, Region Halland Monique Grunsta, erikoislääkäri, ensiapupoliklinikka, Sahlgrenskan yliopistollinen sairaala Yhteenveto alkuperäisartikkelista Bengt R Widegrenin luvalla Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan ensiapupoliklinikalla on otettu jo vuodesta 2005 lähtien verikokeita verikaasujen, elektrolyyttien, hemoglobiinin, P-glukoosin ja laktaatin mittaamiseksi, ja saatujen tulosten pohjalta on arvioitu potilaiden hoitotarpeen kiireellisyys METTS (medical emergency triage and treatment system) -menetelmän avulla. Ensiapupoliklinikalla toteutettiin tutkimus, jonka ensisijaisena tavoitteena oli tutkia sitä, voidaanko tulovaiheessa METTS-menetelmällä arvioidun hoidontarpeen kiireellisyyden ja laktaattipitoisuuden välillä löytää jotain yhteyttä, ja missä määrin potilaita laitetaan etusijalle korkean laktaattipitoisuuden takia. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vitaaliparametrit ovat olleet merkittäviä kuolleisuuden ennustajia, ja myös verikokeiden tulosten nopea analysointi ja tulkinta on ollut potilaan hoidon kannalta tärkeä. Tutkimukset on tehty etukäteen valituille potilaille tai diagnoosiryhmille, ja tämän takia saatuja tuloksia on vaikea soveltaa yleisesti kaikkiin potilaisiin. Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 180:tä peräkkäistä potilasta, joita hoidettiin ensiapupoliklinikalla ja joilla veren laktaatti pitoisuus oli korkea (>5,0 mmol/l). Samalla aikavälillä tutkittiin 180 peräkkäisten potilaan vertaisryhmää, jolla laktaattitaso oli normaali. Verinäytteet otettiin hepariiniputkeen, ja näytteet analysoitiin Radiometer Medicalin ABL 825 -verikaasuanalysaattorilla ensiapupoliklinikan lähellä olevassa laboratoriossa. Tutkimus osoitti, että ryhmässä, jossa laktaattipitoisuus oli korkea, miehiä oli huomattavasti enemmän kuin naisia, kun taas vertailuryhmässä sukupuolet jakautuivat tasaisesti. Myös hoitojaksot olivat huomattavasti pidempiä ryhmällä, jolla laktaattiarvo oli koholla. Tutkimustulokset osoittivat myös, että laktaattipitoisuuden ja vitaaliparametrien välillä oli yhteys jo tulovaiheessa. Ryhmällä, jolla laktaattiarvo oli koholla, myös vitaaliparametrit kuten hengitystaajuus, happisaturaatio, pulssi ja verenpaine olivat selvästi normaalista poikkeavalla tasolla. Tutkimus osoitti selkeän yhteyden päivystykseen tulohetkellä mitatun laktaattipitoisuuden ja hoidontarpeen kiireellisyyden arvioinnin (METTS:n avulla) sekä kuolleisuuden välillä. Lue koko artikkeli osoitteessa: http://www.lakartidningen.se/store/articlepdf/1/16071/LKT1109s475_477.pdf Lue koko artikkeli osoitteessa: http://www.lakartidningen.se/store/articlepdf/1/16071/LKT1109s475_477.pdf Hyödyllisiä artikkeleita acutecaretesting.org -sivustolla Tälle sivulle olemme koonneet lyhennelmiä joistakin kansainvälisen www.acutecaretesting.org –sivuston suosituimmista artikkeleista ja linkkejä artikkeleihin. Acutecaretesting.org on Radiometer Medicalin ylläpitämä ja sponsoroima Internet-sivusto. Nämä artikkelit eivät niinkään keskity lääketieteelliseen näkökulmaan vaan enemmän käytännön asioihin, jotka liittyvät akuuttihoidon parametrien mittaamiseen. Useimpien artikkeleiden kirjoittajat ovat itse päivittäin tekemisissä akuuttihoidon parametrien mittaamisen parissa. Jos haluat lukea artikkeleita, kirjoita linkki selaimellesi, jolloin lyhyt tiivistelmä kyseisestä artikkelista ilmestyy ruudullesi. Sivulle täytyy rekisteröityä, jotta pääsee lukemaan koko artikkelin. Rekisteröityminen on ilmainen, ja sen voi tehdä acutecaretesting.org –sivuilla. Sivustolla on yli 25 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ympäri maailmaa ja sähköisen uutiskirjeen tilaajia on 19 000. Uutiskirje julkaistaan neljä kertaa vuodessa, ja se sisältää viitteitä sivuston uusimpiin artikkeleihin. Troponin Testing and the Tyranny of Distance Author: Steven L Weier - Masters of Science http://acutecaretesting.org/Troponin-Testing Abstract Chest pain is a frequent cause of hospitalization and comprises a significant proportion of the acute medical workload in the western world. This issue is compounded for those living in regional or remote communities due to limited access to pathology services and tertiary-referral institutions. Evidence suggests that the replacement of traditional laboratory-based testing for cardiac troponin with a point-of-care test is associated with improved clinical man agement of patients presenting with chest pain and leads to a significant and sizeable reduction in duration of stay for these patients. Minimizing the in-hospital stay of patients with chest pain, within safe limits, is crucial in reducing the cost of health care. Lactate and lactic acidosis Automating blood gas improves preanalytical quality Author: Chris Higgins - Biomedical writer http://acutecaretesting.org/lactate-lactic Abstract The integrity and function of all cells depend on an adequate supply of oxygen. Severe acute illness is frequently associated with inadequate tissue perfusion and/ or reduced amount of oxygen in blood (hypoxemia) leading to tissue hypoxia. If not reversed, tissue hypoxia can rapidly progress to multiorgan failure and death. For this reason a major imperative of critical care is to monitor tissue oxygenation so that timely intervention directed at restoring an adequate supply of oxygen can be implemented. Measurement of blood lactate concentration has traditionally been used to monitor tissue oxygenation, a utility based on the wis dom gleaned over 50 years ago that cells deprived of adequate oxygen produce excessive quantities of lactate. The real-time monitoring of blood lactate concentration necessary in a critical care setting was only made possible by the development of electrode-based lactate biosensors around a decade ago. These biosensors are now incorporated into modern blood gas analyzers and other point-of-care analytical instruments, allowing lactate measurement by non-laboratory staff on a drop (100 µL) of blood within a minute or two. Whilst blood lactate concentration is invariably raised in those with significant tissue hypoxia, it can also be raised in a number of conditions not associated with tissue hypoxia. Very often patients with raised blood lactate concentration (hyperlactatemia) also have a reduced blood pH (acidosis). The combination of hyperlactatemia and acidosis is called lactic acidosis. This is the most common cause of metabolic acidosis. The focus of this article is the causes and clinical significance of hyperlactatemia and lactic acidosis. The article begins with a brief overview of normal lactate metabolism. Authors: Agnes Ivanov - quality manager, United Laboratories of Tartu University Hospital Anu Tamm - director, United Laboratories of Tartu University Hospital http://acutecaretesting.org/preanalytical-quality Abstract Tartu University Hospital has improved the quality of blood gas testing in its clinical laboratory and critical care units by introducing an automatic system for blood gas analysis [1]. Näyttelyt syksy 2011 – kevät 2012: Laaduntarkkailupäivät 8.-9.2.2012, Helsingin messsukeskus Koulutukset 2011-2012: Radiometer-käyttäjäpäivät 28.3.2012, Sokos-hotelli Presidentti, Helsinki Muuta ajankohtaista: Tutustu Triolabin uusiin Internet-sivuihin osoitteessa www.triolab.fi! Löydät uudistuneilta sivuiltamme paljon tietoa mm. tuoteuutuuksistamme sekä muuta ajankohtaista ja kiinnostavaa! Yhteystiedot: Triolab Oy Lemminkäisenkatu 20 B 20520 TURKU Puhelin: 0201 226 600 Faksi: 0201 226 601 Sähköposti: [email protected] Internet: www.triolab.fi Uutiskirje sähköpostitse Nordisk Nyhedsbrev Danmark - Norge - Sverige - Finland Artikler i dette nummer: September 2011 Af: Jan Olsen Velkommen 1st Automatic - a new model for improved identification of blood gas tests Velkommen til dette første nordiske Radiometer nyhedsbrev, som udgives i samarbejde med vores forhandlere i Sverige, Norge og Finland. Nyhedsbrevet vil udkomme tre gange om året: i januar, maj og september. Hvert nyhedsbrev vil indeholde 3-4 artikler eller interviews. I artiklerne og interviewene vil personer fra Sverige, Norge, Finland og Danmark dele deres erfaring og viden med læserne. Fokus vil ikke være på videnskabelige aspekter, men mere på praktiske ting omkring måling af akutparametre. Altså vidensdeling fra praktikere til praktikere. Udover artiklerne og interviewene vil vi i hvert nyhedsbrev inkludere henvisninger til nyttige artikler på acutecaresting.org og aktuel information fra Radiometer. Brugertræning - et varmt emne! For at understrege det nordiske fokus har vi valgt at bringe artikler og interviews på lokalsprog. Finske artikler og interviews er dog på engelsk. Vi håber, at I som læsere vil få nytte af nyhedsbrevet. Skulle I have lyst til selv at bidrage til nyhedsbrevet eller har forslag til emner, som bør tages op, så tøv ikke med at kontakte redaktør Lykke Nielsen. God fornøjelse med læsningen. Jan Olsen General Manager Nordic Sales Division Radiometer Medical Aps AQT90 FLEX - erfaring og resultater fra Haukeland Sykehus. Serumlaktat - användbar analys inom akutsjukvården Uutiskirje sähköpostitse! Mikäli myös työtoverisi haluaa saada uutiskirjeen sähköpostitse, lähetä sähköpostiosoite osoitteeseen [email protected] Lisäksi uutiskirje löytyy Internet-sivuiltamme www. triolab.fi.
© Copyright 2024