1. No category

Esikaupungit tulevat! –
nykyisyydessä on hyvä pohja ponnistaa
Esikaupungit 20X0-seminaari 27.10.2010
Marja Piimies
projektipäällikkö
Helsingin kaupungin lähiöprojekti
1960-70-luvuilla rakennettiin eniten asuntoja
historiamme aikana
Nämä rakennukset sijaitsevat käytännössä
esikaupungeissa
Nyt ollaan taas uudessa vaiheessa, jolloin pitää
tehdä jotain "suurta" - ihmiset muuttavat
kaupunkeihin joka puolella maailmaa
Ilmastonmuutos: energia, liikkumistarpeen
minimointi – edellyttää kasvua kaupunkien
sisällä
Helsingin rajojen sisällä satamalta
vapautuneiden alueiden rakentamisen jälkeen
tuleva kasvu on täydennysrakentamista esikaupungeissa
Mutta: kuntatalouden raamit kiristyvät –uhka
palveluille – erityisesti esikaupungeissa
Simo Karisalo
Kestävä tulevaisuuden asuminen ja eläminen:
Tiivis, energiaa säästävä ja tehokkaan
joukkoliikenteen mahdollistava kaupunkirakenne
Toiminnallisesti kestävä, monipuolinen kaupunkirakenne:
-sekaisin työtä ja asumista, palvelut lähellä
-monipuolinen asuntorakenne:
isoa ja pientä – pientalossa, kerrostalossa, välimuodoissa
korjaus- ja muuntelukelpoiset asunnot,
toimivat pohjaratkaisut, aikaa kestävä arkkitehtuuri
Sosiaalisesti kestävä ympäristö: yhteisöllisyys,
viihtyisyys, turvallisuus
Nykyisissä esikaupungeissamme on hyvä pohja tulevaisuuden satsauksille!
Valmiit kaupungin palvelut ja rakenteet:
-Laadukkaat virkistysalueet ja
liikuntamahdollisuudet lähellä
-Kulttuuripalvelut ja
harrastusmahdollisuudet
Myllypuro
Vuosaari
Siltamäki
Kuvat Simo Karisalo ja liikuntaviraston kuva-arkisto
Itäkeskus
Tapulikaupunki
Herttoniemi
Valmis sosiaalisesti kestävä ympäristö:
-viihtyisyys, turvallisuus, yhteisöllisyys
-usein ihmisen mittakaava
-aktiivinen asukas ja aktiivinen asukastoiminta
-mutkatonta kaupunkielämää
Malminkartano
Malminkartano
Kuvat Simo Karisalo
Pirkkola
Vuosaari
Myllypuro
Viikki
Asuminen on laadukasta ja monipuolista
Vuokra-asuntoja ja omistusasumista samoilla
alueilla - sekoittunutta rakennetta pitää
jatkaa ja huolehtia siitä, ettei se pääse
yksipuolistumaan
Virheitäkin on tehty, mutta ne on mahdollista
korjata
Jakomäki
Vuosaari
Kuvat Simo Karisalo
Markku Siiskonen
Herttoniemi
Viikki
Markku Siiskonen
Vuosaari
Laajasalo
Marja Piimies
Myllypuro
Myöskään upea ja aikaa kestävä
arkkitehtuuri ei löydy pelkästään kaupunkien
keskustoista
Tätä tulisi tuoda esiin vahvemmin
esikaupunkien imagon kohottamiseksi
Viikin kirkko/JKMM
Markku Siiskonen
Simo Karisalo
Haaga
Pirjo Ruotsalainen
Pihlajamäki
Simo Karisalo
Siltamäki
Päiväkoti Myllypurossa/JKMM
Marina Fogdell
Marja Piimies
Parhaimmillaan työpaikatkin löytyvät läheltä. Mutta ponnisteluja
alueitten monipuolistamiseksi on syytä tehdä/jatkaa
Pitäjänmäki
Elinkeinotoiminnan markkinointihanke Helsingin esikaupungeista
Vuosaaressa
Ja nyt myös muissa itäisen metrovarren kaupunginosissa
Herttoniemi, Roihupelto, Itäkeskus, Myllypuro, Puotila,
yhteisnimellä ”MetroHelsinki”:
Itäkeskus
Simo Karisalo
Pirjo Ruotsalainen
yritysyhteistyö:
-kaavahankkeet
-kehittämissuunnitelmat
-ympäristöparannushankkeet
-yhteismarkkinointi
Herttoniemi
www.metrohelsinki.hel.fi
Roihupelto
Metso Automaatio toimintalinja
Herttoniemi
Patrik Lindström
Konala
Herttoniemi
Planmeca Oy, kuva-arkisto
Herttoniemien keskus
Kaikilla MetroHelsingin alueilla on menossa mittavat
suunnitteluhankkeet tai juuri kaavoitettua vapaata
toimitilaa on runsaasti (Myllypuro ja Puotila)
Arkkitehtitoimisto B&M
Itäkeskus
Arkkitehtitoimisto APRT Oy
Itäkeskus
Puotila
Myllypuro
Arkkitehtitoimisto APRT Oy
Julkinen liikenne kattaa koko kaupungin – sen varaan on
helppo rakentaa jatkossakin!
Palvelut ovat periaatteessa lähellä - tai ovat olleet lähellä
Kaupalliset palvelut ontuvat paikoin – tässä on haastetta,
mutta myös uusia mahdollisuuksia
Vuosaari
Simo Karisalo
Kontula
Kontula
Simo Karisalo
Malmi
Herttoniemi
Pelkät ”kosmeettiset” toimenpiteet eivät riitä.
Jatkossa rakenteen monipuolistaminen sekä
palvelujen pysyminen ja parantaminen vaatii:
-Asukaspohjaa ja asiakaspohjaa
eli tarvitaan mittavaa täydennysrakentamista ja
tarvitaan merkittävää ympäristön parantamista
(julkinen kaupunkitila, rakennusten kunnossapito)
-Vanhojen lisäksi kokonaan uudenlaisia
palvelukonsepteja
-hypermarkettien kaavoittamisen ja rakentamisen
lopettamista kaupunkirakenteen ulkopuolella, oltiin
sitten maaseudulla tai kaupungissa
Siltamäki
60-70-luku: ostari ja myymälöitä siellä täällä
-ei ole toimiva ratkaisu tänään:
ratkaisu uusimuotoisissa keskuksissa?
Ihmiset valmiita taistelemaan palveluistaan huomattiin Helsingin palveluverkkoselvityksen
puitteissa - aika lienee kypsä myös kaupallisten
palvelujen osalta: liikenne, ilmastotietoisuus,
arvojen muuttuminen.
Kuka ensin ehtii?
Laajasalo
Ennustettu väkiluvun muutos osa-alueittain 1.1.2010-2020
SUUTARILA
SUUTARILA
PUISTOLA
PUISTOLA
TUOMARINKYLÄ
TUOMARINKYLÄ
MALMI
MALMI
JAKOMÄKI
JAKOMÄKI
ÖSTERSUNDOM
ÖSTERSUNDOM
PUKINMÄKI
PUKINMÄKI
KAARELA
KAARELA
MELLUNKYLÄ
MELLUNKYLÄ
Erityistä huomiota
kiinnitettävä niihin
esikaupunkeihin, joissa
väestöennusteen mukaan
asukasluku alkaa
voimakkaasti vähetä
lähivuosina – palvelut
hiipuvat ja alueet vaarassa
eriarvoistua ?
LÄNSI-PAKILA
LÄNSI-PAKILA
OULUNKYLÄ
OULUNKYLÄ
PITÄJÄNMÄKI
PITÄJÄNMÄKI
MAUNULA
MAUNULA
VUOSAARI
VUOSAARI
LATOKARTANO
LATOKARTANO
HAAGA
HAAGA
MYLLYPURO
MYLLYPURO
PASILA
PASILA
VARTIOKYLÄ
VARTIOKYLÄ
VANHAKAUPUNKI
VANHAKAUPUNKI
HERTTONIEMI
HERTTONIEMI
MUNKKINIEMI
MUNKKINIEMI
VALLILA
VALLILA
Väkiluvun muutos
REIJOLA
REIJOLA
1.1.2010 - 2020
KALLIO
KALLIO
KAMPINMALMI
KAMPINMALMI
VIRONNIEMI
VIRONNIEMI
LAAJASALO
LAAJASALO
10 000
5 000
LAUTTASAARI
LAUTTASAARI
ULLANLINNA
ULLANLINNA
1 000
-1 000
© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2009
Lähde Tietokeskus/Pekka Vuori
Helsingillä on täydennysrakentamiskampanja: valtuuston
päätös ja kaupunginjohtajan nimeämä täydennysrakentamisen
edistämistyöryhmä
Lisäksi kaupungin omat yhtiöt velvoitettiin etsimään tonteiltaan
lisärakentamismahdollisuuksia.
-Tarpeettomat Y-tontit, tarpeettomat "puistot” ja tarpeettomat
liikennealueet käyttöön
-Lisärakentaminen nykyisillä tonteilla
Esimerkkejä:
Laajasalon Yliskyläntie, täydennysrakentamista tontilla
Tapulikaupunki, perheasuntoja puiston äärellä
Laajasalon Reiherintie, lisärakentamista katolla, samalla peruskorjattu
kaikki tontin rakennukset
ATT:n kuva-arkisto
Tuomas Eskola
Täydennysrakentamisesta apua
korjaamiseen?
Simo Karisalo
Haasteet
Ilmastonmuutos: energiansäästö
Väestön ikääntyminen: asuntojen toimivuus, asuinrakennusten toimivuus
60-70-luvun taloissa edessä mittavat peruskorjaukset: putket ja julkisivut yhtaikaa,
lisäksi tiukentuvat energiamääräykset myös korjausrakentamiseen: mistä rahat ?
Alueen purkaminen ?
Suomessa ei ole slummeja
Hajottaa sosiaaliset yhteisöt
Korjattavuus:
Korjaamisen osalta uudisrakentamisen
hintatasoa lähestyisi teknisesti loppuun kulunut
rakennus, jonka jäljellä oleva arvo muodostuu
enää rungosta ja perustuksista (kulumisaste
>70 %). Tällöinkin uudisrakentamisen
tehokkuuden lisäyksen tulisi olla huomattava,
jotta purkaminen ja tilalle rakentaminen olisi
taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
Korjausvaje (kuluma) selvitetty Helsingissä
laskennallisesti useilta alueilta, 1960-1970-luvun
asuinrakennuksissa Helsingissä kulumat näillä
alueilla (6kpl) ovat 30-50 %.
Helsingin nykyisessä maankäytön ja asumisen
ohjelmassa tavoite 5000 asuntoa/vuosi
-tavoitteesta jääty selvästi jälkeen
Helsinki on korjannut oikea-aikaisesti omia
kiinteistöjään, haaste on asunto-osakeyhtiöissä
Asunnot rakennusvuoden mukaan
Kansallisvarallisuudestamme sijaitsee mittava
osa esikaupunkien asuntorakennuksissa.
-Vanha asuntokanta on syytä säilyttää ja pitää
kunnossa (poikkeuksena rankasti
muuttotappioiset kunnat)
Koko maa
600000
500000
400000
300000
200000
100000
Haasteena korjauskulut: apua rahoitukseen
lisärakentamisesta
0
Helsinki
70000
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
Mittava täydennysrakentaminen varmistaa
palvelut ja kohentaa kaupunginosan imagoa
1. ja 6. Myllypuron keskus:
Keskuksen uusia asuntoja ja palvelukeskusta
sekä toimitila-aluetta koskevat kaavat lainvoimaisia.
Rakentaminen käynnissä
2. Alakiventien kaava lainvoimainen,
puistorakentaminen alkanut syksyllä 2004.
Asuintonttien varaus alkamassa.
3. Eteläinen pientaloalue ”Myllypuron
puinen kaupunkikylä”, Kaava lainvoimainen.
Rakentaminen käynnissä
4. Liikuntapuisto. Kaava lainvoimainen.
Jalkapallohalli ja reittejä jo rakennettu
5. Keskuksen itäosa:
Voimalaitoskortteli ja Lallukan-Ranckenintien alue
(Kontula), Kaava lainvoimainen. Toteutussuunnittelu
käynnissä
MYLLYPUROON
UUTTA RAKENNUSOIKEUTTA
Asuntoja :
n. 200 000 k-m2
Toimitilaa yms.:
n. 210 000 k-m2
Asemakaavoitus:
Liikennesuunnittelu:
Teknistaloudellinen suunnittelu:
Maisemasuunnittelu:
Suunnitteluavustaja:
Marja Piimies
Jussi Jääskä, Matti Kivelä ,
Heikki Hälvä
Jouni Kilpinen, Kaarina Laakso
Peik Salonen
Maria Karisto
Sirkka Hinkkanen
Yhteensä:
n. 410 000 k-m2
Asukkaita tällä hetkellä n. 9 300
Uusia asukkaita n. 4500
Uusia työpaikkoja n. 6 000
Infra, palvelut ja joukkoliikenne valmiina
Kaupunki säästää kunnallistekniikan ja
lähipalvelujen rakentamisessa 200–300 € uutta
kaavoitettavaa kerrosalaneliömetriä kohden täysin
uuden alueen käyttöön ottoon verrattuna
Myllypuron keskus ja Keskuksen itäosa
Asukkaitten etu on palvelujen pysyminen ja
paraneminen
Helsingissä useimmiten mahdollisuus suurten
kokonaisuuksien yhtaikaiseen kaavoittamiseen,
koska kaupunki omistaa maan suurelta osin
Puinen kaupunkikylä
ARPT Oy
Uusi palvelukeskus
Citycon Oyj/Arkkitehtitoimisto Forma Furura Oy
Keskuksen asuntorakentaminen ja
liiketilarakentaminen toteutuksessa. Tontit
pysäköintialueista ja koirapuistosta, vanha ostari
purettiin. Uutta liiketilaa on noin 7000 k-m2 ja
uusia asuntoja noin 1000 asukkaalle, osa niistä
liikekeskuksen päälle.
Uusi suuri terveysasema valmistuu viereen
kaavoitetulle toimitila-alueelle metroaseman
viereen. (Kaavassa uutta toimitilaa 150 000 km2)
Uusi terveysasema
Virta Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy
Valmistunutta uutta asuntorakentamista
Kehä I: n itäpuolelle
vielä lisää 2000 asukasta
pääosin pientaloihin sekä
jonkin verran toimitilaa
Simo Karisalo
Simo Karisalo
Nykyinen kerrostaloalue
Etelä-myllypuron puinen kaupunkikylä ja
liikuntapuisto brändäävät koko
kaupunginosan
Pientaloja 1500-2000 asukkaalle
upeassa kalliomaastossa
Liikuntapuistoon valmistunut juuri uusi
jalkapallohalli ja kaavassa tilavaraus
luisteluhallille
jalkapallohalli
Liikuntapuisto
Puinen kaupunkikylä
luisteluhalli
Ensimmäiselle tontille asukkaat
muuttavat tällä viikolla
ATT/Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy
Myös asukkaat näkevät merkityksen palveluille ja
elinvoimalle:
-yleensä vastustetaan uusia toimintoja, etenkin jos
ne tuovat alueelle lisää liikennettä
Myllypurossa on haluttu jopa avata uusi katuyhteys
puisesta kaupunkikylästä tukemaan tulevaa
liikekeskusta läpiajoliikenteenkin uhalla
Muuallakin ollaan pikkuhiljaa heräämässä
korjausten rahoituskysymykseen
-yleisesti ottaen tarvitaan tietoa ja asennemuutosta
Kontulassa ja Mellunmäessä tonttikohtainen lisärakentaminen:
-Yksityiset taloyhtiöt lähteneet mukaan:
-Noin kolmenkymmenen tontin yhtiöt ilmoittanut halukkuutensa
-suunnittelu tapahtuu yhdessä
-asukkaiden etu: voidaan rahoittaa
korjauksia taloyhtiöissä
-kaupunki saa etua
uusista kaupunkilaisissa,
mutta myös tonttien
arvonnoususta
Kuvassa lisärakentamisesta
kiinnostuneet yhtiöt Kontulassa ja
Mellunmäessä
N. 1/ 6 kerrosalasta lisää tonteille ilman että autopaikkoja joudutaan
vielä merkittävästi siirtämään pihan alle tai kellariin.
Haasteena onkin pysäköinti: jos myös nykyiset autopaikat maan alle - kuntien mahdollisesti tultava
vastaan rahoituksessa?
Helsingillä oma malli, joka testataan lähivuosina: vuokratonteille palautetaan osa tontin
arvonnoususta. Mikäli omistustonteilla arvo nousee tietyn rajan yli, osa arvonnoususta sovitaan
tulevaksi kaupungille (raja-arvoa nostettiin juuri)
.
Luonnostelua Kontulan lisärakentamismahdollisuuksista
Ongelmia, haasteita ja asenteita:
Miten tulee suhtautua, kun markkinahinnat alhaisemmat juuri niillä alueilla joiden
imagoa tulisi ehdottomasti nostaa laadukkaalla rakentamisella ?
Ennakkoluuloja kaavamääräysten vaikutuksista kustannuksiin:
Pääosa kustannuksista sidotaan jo kaavavaiheessa, mutta suurimmat yksittäiset
niistä muodostuvat pysäköinnistä ja maaperästä ei suinkaan esim. julkisivua
koskevista tarkoistakaan määräyksistä.
Huomiota tulee kiinnittää:
Asunnot ovat taas muuttumassa pieniksi,
keskipinta-ala vaade poistui kaavoista
Jo nyt pienasuntovaltaisiin kaupunginosiin
uusia kerrostaloasuntoja 65 m2:n keskikoolla
jatkuvasti
Jopa joillakin uusien pientaloalueitten tonteilla
keskikoko alkaa olla hälyttävä!
Tällä menolla Helsingistä poistuu
perheasunnot?
Kysyntään vetoaminen:
-entä haluaako ihmiset asua pienessä
asunnossa, jos isompaan olisi oikeasti varaa?
Haaste viranomaisille ja päättäjille:
Täytyisi päästä järkeviin ratkaisuihin normiviidakossa energiakysymykset, kolmikerroksisten pientalojen
paloturvallisuusmääräykset jne..
Vaarana lyhyellä aikavälillä, että rakentaminen tulee niin
kalliiksi että vain kalliille alueille on varaa rakentaa?
Simo Karisalo
Monipuolisuuden säilyttäminen myös huonossa
taloustilanteessa (omistus- ja vuokra-asumista sekaisin)
Haaste kaikille:
Tilaa ja rakennusoikeutta määrittää pitkälle autojen
pysäköinti. Auto on kallis myös autottomalle naapurille.
Kallis laitospaikka jyvitetään lähes aina myös naapurin
asunnon neliöhintaan. Maan päällä se vie kallista tilaa,
jonka voisi rakentaa.
Korjauskulut ovat samat esikaupungeissa kuin
keskustan tuntumassa saman ikäisessä talossa, mutta
myyntihinnat eri luokkaa – paraskaan remontti ei nosta
myyntihintoja remonttikulujen suhteessa: tulevatko
sijoitetut rahat takaisin!
Vastuu viranomaisilla ja päättäjillä
Haaste asukkailla - nimbyt yimbyiksi !
Mahdollisuus sijoittajilla, yrittäjillä, rakennuttajilla
Tulevaisuus: Esikaupunkien asema vahvistuu – niistä tulee
oikeita ja omintakeisia kaupunginosia!
Simo Karisalo