Promoootiotallenne 2012 - Promootio 2012 - Aalto
Promootio Promotion Conferment of Doctoral Degrees 2012 Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen juhlallinen tohtoripromootio 12.10.2012 Den solenna doktorspromotionen vid Aalto-universitetets tekniska högskolor 12.10.2012 The Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees at the Aalto University schools of technology on 12 October 2012 3 Sisällysluettelo Innehållsförteckning Table of Contents Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen juhlallinen tohtoripromootio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Den solenna doktorspromotionen vid Aalto-universitetets tekniska högskolor The Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees of the Aalto University schools of technology Rehtorin puhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Rektorns tal President´s Speech Ekumeeninen juhlajumalanpalvelus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Ekumenisk högtidsgudstjänst Ecumenical service Ulkomaisen kunniatohtorin puhe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Tal av en utländsk hedersdoktor Speech by International Honorary Doctor Promovoidut tohtorit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Promoverade doktorer New doctors Promovoidun tohtorin puhe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Promovendens tal Speech by New Doctor Kunniatohtorit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Hedersdoktorer Honorary doctors Vastauspuhe promovoidun tohtorin puheeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Svar på promovendens tal Response to the New Doctor’s speech Promootioakti Dipolissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Promotionsakten i Dipoli Conferment ceremony at Dipoli Kotimaisen kunniatohtorin puhe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Tal av en finländsk hedersdoktor Speech by Finnish Honorary Doctor Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanin puhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Tal av dekanus vid Högskolan för elektroteknik Speech by the Dean of the School of Electrical Engineering Promootiotoimikunnan puheenjohtajan ja juhlamenojen ohjaajan haastattelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Intervju med ordföranden för promotionskommittén och ceremonimästaren Interview of the chairman of the Conferment Committee and the master of ceremony Promoottorin puhe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Promotorns tal Conferrer´s Speech Päivä promovoitavan silmin: Markku Oran tunnelmia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 Promotionsdagen sedd genom en promoverad doktors ögon: Markku Ora berättar The conferment day through the eyes of a new doctor: Markku Ora’s thoughts on the day Promootioillallinen ja -tanssiaiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Promotionsbanketten och balen Conferment Banquet and Ball Akateemisen arvon merkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 Insignier Academic regalia Tervetuliaispuhe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Välkomsthälsning Welcome 4 5 Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen juhlallinen tohtoripromootio Den solenna doktorspromotionen vid Aalto-universitetets tekniska högskolor The Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees of the Aalto University schools of technology Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut viettivät ensimmäistä yhteistä juhlallista tohtoripromootiotaan 12.10.2012. Promootion järjesti Sähkötekniikan korkeakoulu. Tilaisuudessa promovoitiin kymmenen kunniatohtoria sekä 290 vuosina 2010–2012 tekniikan korkeakouluissa tohtorin tutkinnon suorittanutta uutta tohtoria. Tekniikan tohtoripromootioilla on Suomessa pitkät perinteet. Teknillinen korkeakoulu, sittemmin Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu järjesti yli satavuotisen yliopistollisen historiansa aikana kaksikymmentäyksi juhlallista tohtoripromootiota. Vuonna 2011 Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu jaettiin neljäksi tekniikan korkeakouluksi, jotka järjestävät tästä eteenpäin yhteisen tohtoripromootion joka toinen vuosi. Seuraava tekniikan korkeakoulujen juhlallinen tohtoripromootio järjestetään vuonna 2014. De tekniska högskolorna vid Aalto-universitetet firade sin första gemensamma solenna doktorspromotion 12.10.2012. Promotionen ordnades av Högskolan för elektroteknik. Vid promotionen promoverades tio hedersdoktorer och 290 nya doktorer som avlagt sin doktorsexamen vid de tekniska högskolorna åren 2010–2012. Doktorspromotionerna inom teknikens område bygger på en lång tradition i Finland. Tekniska högskolan, sedermera Aalto-universitetets tekniska högskola, ordnade 20 solenna 6 7 doktorspromotioner under sin 100-åriga historia. År 2011 indelades Aalto-universitetets tekniska högskola i fyra tekniska högskolor, som hädanefter kommer att ordna gemensamma doktorspromotioner vartannat år. Följande solenna doktorspromotion vid de tekniska högskolorna ordnas år 2014. The Aalto University schools of technology celebrated their first joint Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees on 12 October 2012. At the ceremony organised by the School of Electrical Engineering, a doctoral degree was conferred upon altogether ten honorary doctors and 290 new doctors graduated from the schools of technology between 2010 and 2012. The Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees in Technology has a long tradition in Finland. During its 100 years as a university, Helsinki University of Technology, later called the Aalto University School of Science and Technology, organised altogether 21 conferment ceremonies. In 2011, the Aalto University School of Science and Technology was divided into four schools of technology, and from now on, the schools will organise a joint Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees every other year. The next Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees of the Aalto University schools of technology will be organised in 2014. Ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Ekumenisk högtidsgudstjänst Ecumenical service Tieteen temppelissä on monia saleja Ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Otaniemen kappelissa aloitti promootiopäivän. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma. Liturgeina toimivat johtava oppilaitospastori Juha Lassila (evankelisluterilainen seurakunta), isä Petri Korhonen (ortodoksinen seurakunta) ja isä Rafal Czernia (katolinen seurakunta). Musiikkiesityksistä vastasivat kirkkomuusikko Katja Kangas, Polyteknikkojen orkesterin trio sekä kanteleensoittaja Senni Valtonen. Promovendi Matti Kuronen toimi raamatunlukijana. Piispa Tapio Luoman saarna käsitteli tieteen ja rakkauden välistä ikuista vuoropuhelua – ja sitä kuinka erilaisia voivat olla tieteen tekemisen motiivit. Otteita saarnatekstistä: Viime vuosisadan kuuluisimmaksi luonnontieteen edustajaksi kohosi sveitsiläinen Albert Einstein. Hänestä on muodostunut eräänlainen ikoni, kaiken tieteellisyyden ja älyllisyyden vertauskuva, joka nautti laajaa arvostusta jo elinaikanaan. Einsteinin mielipidettä kysyttiin paitsi fysiikkaan myös muun muassa kasvatukseen ja maailmanpolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hän oli ilmeisen sanavalmis pohdiskelija, jonka vaikutus ei ole jäänyt ainoastaan hänen tärkeimpiin saavutuksiinsa eli suhteellisuusteorioihin. 8 9 Yksi Einsteinin kiinnostuksen kohteita oli tieteenfilosofia, vaikka siinä hän ei noudattanut mitään kurinalaista filosofista menetelmää. Kun kvanttimekaniikan löytäjä, saksalainen Max Planck täytti 60 vuotta vuonna 1918, Einstein piti vaikuttavan puheen tiedemieskollegansa syntymäpäivillä. Puheessaan Einstein totesi, että tieteen temppelissä on monia saleja, joissa asustaa hyvin monenlaisia tieteilijöitä, hyvin monenlaisin motiivein. Joidenkin motiivina temppeliin tulolle on ollut halu kokea iloa siitä, että on sattunut saamaan poikkeuksellisen korkean älyllisen kapasiteetin. Heille tieteen tekemisessä kyse on samasta motiivista, joka pitää huippu-urheilijaa liikkeellä. Toiset tieteilijät ovat tulleet tieteen temppeliin, koska he ovat halunneet lahjoittaa aivokapasiteettinsa tulokset pelkästään muiden instanssien vapaasti hyödynnettäviksi. He eivät jää miettimään niitä ongelmia, joihin heidän työnsä tulokset muiden soveltamina saattavat johtaa. Einstein nostaa esille vielä kolmannen ryhmän tieteilijöitä tieteen temppelissä. Heidän motiivinsa on tiede itse. He eivät etsi tieteen tekemisestä sen kummemmin omaa kuin heidän työnsä tulosten soveltajien hyötyä. Tiede itsessään antaa heille syvimmän tyydytyksen tavalla, jota Einstein vertaa uskonnolliseen kokemukseen tai rakastuneen ihmisen tunteeseen. Ihanteellisessa tapauksessa tiede on itseisarvo, ei pelkkä väline. Suuren fyysikon ajatuksista voidaan olla monta mieltä. Hän epäilemättä itse koki tieteellisen työskentelyn suurena, jopa ainoana varsinaisena intohimonaan. Mutta voidaanko lopulta erotella tieteen tekemisen motiiveja noin tarkasti ja asettaa niitä Einsteinin kuvailemaan arvojärjestykseen? Eikö kaikessa tieteen tekemisessä ole taustalla hyvin monenlaisia motiiveja, jotka eivät välttämättä sulje pois toisiaan tai ole edes jännitteessä toistensa kanssa? One of the greatest figures of physics of all times is Albert Einstein. He was an original thinker, who readily expressed his thoughts on a variety of topics. Although his views outside physics are disputable to some extent, he makes some very interesting questions to all who work in the field of science. Why do I like scientific activity? What is the real motivation behind all my efforts? Why am I sitting here today, the day which is an important moment in my life after all the work on my journey to reach the doctorate? Why do I want to be a doctor in the first place? Omien motiivien selvittäminen ei ehkä ole välttämätöntä, mutta itsetuntemusta tällainen pohdinta epäilemättä edistää. Tieteen tekijällä, olkoon hän kuka ja minkä alan edustaja tahansa, on aina monin tavoin vastuu työstään. Ja juuri vastuun näkökulmasta itsetuntemus on mitä tarpeellisinta. Tätä me tänään juhlapäivänä pohdimme täällä Otaniemen kappelissa. Jos Einstein on länsimaisen kulttuurin ikoni, tieteellisyyden ja älykkyyden esikuva, vieläkin merkittävämpi ikoni ja esikuva on 10 Jeesus Nasaretilainen. Hän ei meille tänään puhu suoraan tieteen tekemisestä vaan ihmisenä olemisesta ylipäätään. Ja tieteen tekeminenhän on juuri ihmisen elämää ja ihmisen toimintaa. After having heard some ideas of Albert Einstein we now turn to listen to the words of another important figure in our culture, the words of Jesus of Nazareth. He has a message, too, for us to reflect and to receive. His message is a simple one. There are no separate groups, no analysis of our motivation, there are no degrees of values. We hear only one simple sentence, simple command, a simple call for a human life. Jesus, our Lord says: “A new command I give you: Love one another. As I have loved you, so you must love one another.” Promovoidut tohtorit Promoverade doktorer New doctors Rakastakaa toisianne! Rakkaus on monen mielestä käsitteenä ja ilmiönä puhkikaluttu. Kukapa sen merkitystä kieltäisi, mutta mitä voidaan tarkoittaa sanalla, joka kuvaa inhimillisiä tunteita ja joka juuri siinä merkityksessä tulee jatkuvasti vastaamme kirjoissa, elokuvissa, tv-sarjoissa, kaikkialla. Rakkaudesta puhuminen on hankalaa siksi, että se on helppoa mutta rakastaminen itsessään niin vaikeaa. Varmasti tämänkin takia Jeesus on sanomansa pukenut käskyn muotoon: rakastakaa toisianne! Albert Einstein and Jesus of Nazareth. Two important figures have today given their voice to some crucial points in scientific activity. They both speak about motivation. We realise that through our own work we participate in a common scientific effort for the benefit of humankind. And whenever we think of humankind and work for it, the question of motivation is of utmost importance. That’s why we need to hear closely Jesus’ command: Love one another! 11 A F Ilkka Ilari Aaltio Kirsi Maria Aaltonen Lasse Juhani Aaltonen Ahmed Mohamed Othman Abd El Maksoud Leena Katariina Aho-Mantila Ville Juhani Ahtee Kerttu Kaarina Aitola Mohammed Al Rawi Tapani Matias Alasaarela Mark Lee Allen Ater Amogpai Muhammad Imran Asghar Susanna Katariina Aura Ehsan Azmoodeh Merja Hannele Fischer Katarzyna Anna Fonteyn Dan Lars Anders Forsberg B Nicklas Sam Peter Beijar Kimmo Petteri Berg Mikko Juhani Berg Heli Marjatta Bergström Frank Ludwig Andre Bescherer Mikael Erik Björkbom Maurizio Bocca Billy Bob Brumley Ville Wilhelm Brummer Mikko Juhani Byckling C Gonzalo Camarillo Nikolai Chekurov Dmitri Chicherin D Claudia Dell’Era Klaus Franz Doppler Jori Juhan Dubrovin Tommi Juhani Dufva E Mikko Olavi Elomaa Sanni Elisa Eloneva Paula Elina Eronen 12 13 G Suiyan Geng Philip Martin Gerstner Robert Jan de Graaf Paul Johan Groop Andris Guļāns H Tuukka Kalervo Haapasalo Tomi Mikael Haatainen Piia Katariina Haimi Anu Marjaana Hakonen Sami Tapio Hanhijärvi Antti Juhani Hannukainen Sirkku Päivikki Hanski Jarmo Tapio Harno Jani Matti Juhani Hautakorpi Aki Samuli Havulinna Seppo Sakari Heikkilä Hanna Marita Heikkinen Mikko Ville Juhani Heikkinen Samuli Tapio Heikkinen Jukka Taneli Heinonen Antti Tuomas Hieta Olli Juhana Hiironen Harri Johannes Hillamo Petri Juhani Hiltunen Terhi Aulikki Hirvikorpi Jari Petteri Holopainen Markus Edvard Holopainen Nina Honkela Päivi Leena Marjaana Hoverfält Antti Eero Johannes Hyvärinen Tuomas Aleksi Hänninen Teppo Ilari Häyrynen I Mikhail Iakovlev Petri Juhani Ihantola Heikki Juhani Ihasalo Marjukka Eliisa Ikonen Timo Mikko Johannes Ikonen Juha Petteri Itkonen Mykola Volodimirovich Ivanchenko J Mikko Akusti Jaatinen Iiro Antti Kristian Jantunen Jari Pekka Juhanko Antti Tapani Jylhä Joonas Martti Juhani Järvinen K Johanna Pauliina Kaipio Jussi Kajala Lassi Jalmari Karvonen Suvi Tuuli Karvonen Jaakko Olavi Kauramäki Shahram Kazemi Kari Tapio Keränen Marko Tuomas Keskinen Henrik Mikael Kettunen Markus Mikael Kettunen Andrey Khurri Simo Matti Kilpeläinen Jan Erik Kiuru Tero Tapani Kiuru Juho Antero Kivi Alan Klanac Joni Viljami Klüss Kimmo Juhani Koivunen Heikki Juhani Kokkinen Zlatko Bojo Kolondzovski Kati Irmeli Korhonen-Yrjänheikki Eija Marjatta Korpelainen Kari Timo Juhani Kostiainen Jussi Juho Oskari Kulla Linda Susanna Kumpula Matti Kuronen Tuomas Henrikki Kuronen Eija Elina Kähkönen Mika Petri Kämäräinen Aatos Heikki Juhani Kärkkäinen Juho Ville Könnö L Ilkka Matti Mikael Laakso Matti Alfred Laakso Dmitrij Lagutin Mika Antero Lahelin 14 Leo Mikael Lahti Hanne Leena Laine-Kaulio Taina Tellervo Lamminmäki Minna Pauliina Lappalainen Toni Mikael Lassila Timo Pekka Laukkanen Teemu Tapani Laurila Tuula Susanna Lehtimaa Jouko Heikki Juhani Lehto Ville Valtteri Lehtola Heidi-Maria Lehtonen Jouko Lennart Lehtonen Anja Paula Maria Leponiemi Karin Johanna Leppävirta Mikko Juhani Leskinen Jue Li Elia Ilmari Liitiäinen Ranran Lin Erno Ilari Lindfors Thomas Mikael Lindvall Gaetan Roger Marie Lorho Tommi Sakari Lukkarinen Jan Erik Lönnberg Marja-Liisa Löyttyjärvi M Mika Juhani Marttunen Sini Päivi Irene Metsä-Kortelainen Yoan Jean Claude Miché Guifré Molera Calvés Prasantha Reddy Mudimela Pia Päivikki Myllymäki Jarkko Ilkka Eetu Mäkelä Hanna Katriina Mäki Jussi-Matti Mikael Mäki Heli Mirjami Mäntylä Helka-Liina Määttänen N Jaakko Olavi Nieminen Jari Armas Nieminen Johanna Maria Nieminen Sanna Maarit Nieminen Tuomo Henrik Nikulainen Antti Johannes Niskanen Leena Maria Nurmi Niina Kristiina Nurmi Reetta Liisa Nylund Tiina Elina Nypelö O Ahti Erkki Einari Oinonen Markus Raito Nikolai Ojala Michael Adebayo Omidiora Markku Tapani Ora P Matti Heikki Paavola Timo Tapani Partanen Eli Parviainen Antti Kimmo Olavi Paukkunen Antti Veikko Peltokorpi Joonas Tapio Peltonen Weiqun Peng Antti Tuomas Pensala Jyrki Teppo Juho Penttinen Jenni Elina Pippuri Mikko Juhani Pitkänen Mikko Johannes Pohja Antti Jukka Pohjakallio Ari Antti Poikonen Jirka Lauri Daniel Poropudas Juho Patrik Pousi Juho Ilmari Poutanen Aappo Mikael Pulkkinen Iiro Valtteri Johannes Pulkkinen Jukka Lauri Iivari Pätynen Q Jiaran Qi R Simas Rackauskas Pavan Ramkumar José Miguel Ranhada Vellez Caldas Christian Johannes Rauch Eeva-Leena Rautama Lauri Erkki Henrik Rautkari Liina Emilia Annikki Rautkylä Jori Samuli Reijula Tommi Oskari Reinikainen Antti Juhani Remes Juha Samuli Reunanen Floris Marius Alexander Reurings Henry Jouni Alex Rimminen Petri Tapani Ristola Jonas Aleksi Roininen 15 Jari Juha Tapani Rosti Aune Maija Tuulikki Rummukainen Sami Petteri Ruoho Kalle Ruttik Petri Niiles Rönnholm S Ville Lauri Kalevi Saarela Pia Hannele Saari Ville Olavi Saari Nehmdoh Abdel Moutaleb Mohamed Sabiha Anssi Juhani Salmela Nelli Hannele Salminen Petri Antero Sane Eeva Eerika Savia Juha Erik Savolainen Kati Johanna Savolainen Jens Schmidt André Schumacher Esa Antero Seuranen Sari Anneli Siitonen Juhana Elias Siljander Panu Jukka Silvasti Pirjo Anita Sipiläinen Leena Aulikki Sivill Timo Santeri Smura Kimmo Veikko Soramäki Antti Petteri Sorjamaa Juha Samuli Sorva Kari Rainer Stadius Virpi Hannele Stucki Miroslav Suchý Matti Supponen Toma Aleksanteri Susi Christina Tove Sweins Mikko Johannes Särelä Jani Markus Särkkä T Kristjan Tabri Antti-Jussi Tahvanainen Tero Atle Kristian Taipale Tapio Pietari Taipalus Heli Susanna Talvitie Ville Johannes Tarvo Sami Johannes Terho Juho Sakari Tervo Kalevi Kullervo Tervo Marc Thompson Ying Tian Juha-Pekka Tietäväinen Antti Juhani Tieva Heikki Johannes Tikanmäki Outi Kaarina Maria Toikkanen Juha Tapio Toivanen Miika Tapio Toivanen Saija Marianne Toivonen Taru Tuulia Tukiainen Eeva-Maija Turpeinen Jukka Antero Turunen Teemu Joel Tynjälä Eero Matti Johannes Tölö Pekka Tuomas Törmä U Timo Juhani Uronen Kristina Saima Aleksandra Uusi-Esko VW Mikko Valtteri Valorinta Aku Valtakoski Jari-Pekka Juhani Vanhanen Jarno Petteri Vanhatalo Matti Aapo Ilari Varpula Lassi Jalmari Warsta Vesa Pekka Vaskelainen Nikolai Vatanski Timo Tapio Vehviläinen Noora Silja Veijalainen Arja-Helena Vesterinen Anna-Stina Westman Gijsbert Alexander Wierink Ville Matias Viitaniemi Marja Katriina Vilkman Frans Johan Vinberg Jaakko Mikael Virtanen Olli Elias Visuri Juha Veikko Olavi Voutilainen Niko Taneli Vuokko Natalia Vuori Timo Olavi Vuori Jarno Markus Vähäniitty X Yu Xiao 16 Y Kunniatohtorit Anne-Mari Sinikka Ylinen Kalle Santeri Yrttiaho Chia-Hao Yu Hedersdoktorer Z Honorary doctors Eduardo Antonio Zacarías Brach sosiaalisten aivomekanismien, kognitiivisen ja sosiaalisen antropologian sekä sosiaalisten verkostojen tutkija. Tekniikan kunniatohtoreiksi promovoitiin professori Marie Cottrell, professori Robin Dunbar, puheenjohtaja Antti Herlin, professori Walter Kaminsky, puheenjohtaja Jorma U. Nieminen, varapääjohtaja Anneli Pauli, professori Matti Pursula, valtiosihteeri Raimo Sailas, professori Tapan K. Sarkar sekä professori Tetsuo Shoji. Pyysimme heiltä lyhyet henkilökohtaiset kommentit ajankohtaisista teemoista. — Professori Marie Cottrell on Sorbonnen yliopiston matematiikan professori ja yksi 18 tunnetuimpia itseorganisoivan kartan tutkijoita maailmassa. “I think that the activity of an innovative academic community and the rate of population with access to higher education are important indices of welfare, even if they are not sufficient to solve all the problems, they are necessary. It is necessary to develop exchanges, open free journals, conferences, invitations and allow access to universities for young people. Aalto University is famous for the high standard of its researchers and for the good insertion in the economical life of Finland. The challenge is to contribute to the finding of solutions to the big problems of the world, such as environment, poverty, question of natural resources and health care. Inspiration and motivation spring from a friendly atmosphere and good working conditions in the laboratories, together a healthy competition not concurrence.” “In the modern world, we depend increasingly on new scientific discoveries to allow us to keep ahead of running out of the resources (food, coal, etc.) we need to live. But we also need to create a sense of global community, and this will depend on our understanding how our social networks function and how digital technology might help us to create more integrated, cohesive communities (such as the EU). So, in this sense, our health, wealth and wellbeing do ultimately depend on successful technology and science. Science is becoming ever more collaborative: it takes many minds working on a problem to find the solution (especially as it is becoming harder and harder to make new discoveries in science). So global communities become more important in science to allow the best brains to work with each other. In my view, the biggest challenges we have for the future is creating a more cohesive society on the global scale (so not just within a country, but between countries—making the EU work better, for example). The world is becoming increasingly globalised and increasingly urbanised, and both of these are bad for social cohesion and social integration. We need to find solutions to these problems otherwise we risk more conflicts, both within countries and between countries. By providing support for science, universities can make it possible for us to find solutions before it all becomes too late.” — — Professori Robin Dunbar on kansainvälisesti erittäin arvostettu sosiaalisen vuorovaikutuksen, Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin on vaikuttanut elinkeinoelämän 19 edustajana keskeisesti Aalto-yliopiston syntyyn. ”Kilpailluilla maailmanmarkkinoilla toimivien suomalaisten yritysten kannalta on tärkeää, että suomalaisissa yliopistoissa ollaan viimeisen tiedon lähteillä, ovatpa yritykset isoja tai pieniä. Aalto-yliopistossa on erityisen kiinnostavaa eri alojen rajapinnoissa tapahtuva kehitys. Se voi luoda kokonaan uusia tapoja tehdä asioita.” — Professori emeritus Walter Kaminsky on tehnyt arvostetun tieteellisen uran Hampurin yliopistossa Saksassa. Hänellä on vahva yhteys Aaltoyliopiston kemian tekniikan tutkimukseen olefiinien polymeroinnin ja polymerointikatalyysin alalla, erityisesti metalloseenikatalyysin tutkimuksessa. “I am sure that the welfare of a nation is linked to the quality of education of a nation. A big role is played by the academic standard of universities and their high innovation potential. New innovations are rare and, in a global world, scientists can make new inventions much easier if they collaborate with other research groups also from different countries. The main value of scientific work for the mankind will be better living and environmental conditions, such as healthy food, less energy consumption, more green industry, high quality transportation and information systems. Aalto University has launched very interesting projects in this area. Only strong basic research will lead later to innovations taken up by industries. The success of the use of research results will be the best motivation for researchers, and contacts with industries will give inspiration, too.” — Halyard Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma U. Nieminen on suomalaisen matkapuhelinteollisuuden uranuurtaja. Hänen varhaiset visionsa kansainvälisen liikkuvuuden sallivista solukkoverkoista ovat olleet merkittäviä koko alan globaalille kehitykselle. ”Globaali mobiiliviestintäala tulee muuttamaan maailmaa lähivuosina. Se tukee mikroyrittäjyyttä, mikro- ja makrotason innovaatioita ja kehittyvien talouksien kuten Afrikan nousun jatkumista. Näkökulma tulee lähitulevaisuudessa kohdistaa moniulotteiseen globaaliin kattavuuteen, monisensoriseen data- ja paikannuskykyyn, mobiiliturvaan sekä esineiden internetiin. Suomalainen tiede ja tutkimus - erityisesti tekniikan saralla - voivat parhaiten edistää ihmiskunnan hyvinvointia luomalla teknisiä valmiuksia kroonisten ongelmien ratkaisemiseksi hallinnon, talouden, terveyden, ravinnon, energiahuollon ja ekologian alueilla. Olennaista on tiedon kunnioittaminen ja tiedon liekin palamisen turvaaminen. Siitä pitää huolehtia luotettavin monipolkuisen risti- ja vertaisarvioidun tiedon hankinnan menetelmin.” — 20 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtaja Anneli Pauli on edistänyt ansiokkaasti suomalaista tiedeyhteisöä ja tiedepolitiikkaa useassa EU:n ja kansallisen tason johtotehtävässä. Paulin toiminta Suomen Akatemian tutkimuksesta ja kansainvälisistä asioista vastaavana ylijohtajana sekä ympäristön ja luonnonvarain toimikunnan pääsihteerinä on ollut merkittävää useille Aalto-yliopiston tekniikan tieteenaloille. ”Tutkimalla asioita Euroopan laajuisesti on mahdollista käyttää voimavarat tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä välttää turhia päällekkäisyyksiä. Tekniikan tutkimus vaatii usein kalliita infrastruktuureja. Tämän vuoksi eurooppalainen yhteistyö on erityisen tärkeätä juuri tekniikan alalla. Euroopan laajuinen avoin kilpailu myös takaa sen, että rahoitus ohjautuu parhaille tutkijoille. Ihmiskunnan hyvinvointia tukevat uudet innovaatiot voivat perustua vain laadukkaaseen tutkimukseen. Tekniikalla on paljon tarjottavaa kaikkiin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.” korkeakoulun vararehtorina vuosina 1997–2003, rehtorina vuosina 2003–2009 ja Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun johtavana dekaanina vuonna 2010. Ensin rehtorina ja sitten johtavana dekaanina Pursula uudisti Teknillisen korkeakoulun toimintamallia ja antoi arvokkaan panoksensa Aalto-yliopiston tekniikan alojen kehitystyöhön. ”Suomen menestyminen edellyttää innovatiivisuutta eli uusia ajatuksia ja uusia toimintamalleja, joiden avulla kehitetään jo olemassa olevaa teollisuutta, liiketoimintaa ja palveluja ja luodaan aivan uusia toimintoja, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä ja yhteiskunnan tarjoamien palveluiden tuottamisen tehokkuutta. Parhaiten ihmiskunnan hyvinvointia edistetään kysymällä oikeita kysymyksiä ja asettamalla tehtävä tutkimus laajoihin, globaaleihin viitekehyksiin, joista ajankohtaisia ovat esimerkiksi ikääntyminen, energiakysymykset, ilmastonmuutoksen hillintä ja digitalisoitumisen luomat uhat ja mahdollisuudet. Hyvinvointi lisääntyy paitsi uutta jaettavaa luomalla, myös jakamalla nykyinen hyvinvointi tasaisemmin maapallon koko väestölle. Siten on tärkeää pohtia sitä, miten huipputekniikka ja tekniset järjestelmät voivat auttaa erityisesti kehitysmaita.” — — — Professori emeritus Matti Pursula nimitettiin Teknillisen korkeakoulun liikennetekniikan professoriksi vuonna 1999. Hän toimi Teknillisen budjettipäällikkönä ja vuodesta 1995 lähtien pysyvänä valtiosihteerinä. Toimessaan hän on perehtynyt syvällisesti kansantalouden ja valtiontalouden ongelmiin ja esittänyt niihin rohkeasti erilaisia, luovia ratkaisumalleja. ”Suomalaisen tiedeyhteisön innovatiivisuus ja luovuus ovat ratkaisevan tärkeitä kansakuntamme tulevan menestyksen kannalta. Toivon, että jatkossakin Otaniemessä vaalitaan avointa, kansainvälistä, kunnianhimoista ja tieteiden rajat ylittävää toimintatapaa. Suomalainen tiede ja tutkimus - erityisesti tekniikan saralla - voivat parhaiten edistää ihmiskunnan hyvinvointia globaalisti hakemalla vastauksia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin, joita ovat väestön kasvu, ilmaston lämpeneminen sekä ruuan ja makean veden riittävyys. Tiedon merkitys on kiistaton: varsinkin aikana, jolloin kaikenlainen kvasitiede hämmentää ihmisten mieliä.” Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtama suunnitteluryhmä laati vuonna 2007 opetusministeriölle raportin ”Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi”, joka on ollut keskeinen Aalto-yliopiston syntymisessä. Sailas on tehnyt mittavan työuran maamme valtionhallinnossa toimien muun muassa valtiovarainministeriön budjettiosaston 21 Professori Tapan Kumar Sarkar on kansainvälisesti merkittävä sähkötekniikan tutkija ja opettaja, jonka erityisaloja ovat antennit, mikroaaltotekniikka, sähkömagnetiikka, laskennallinen sähkömagneettinen kenttäteoria, sähkötekniikan historia, signaalinkäsittely ja tietoliikennejärjestelmät. “We simply need to look at the history of various civilizations. The development of the western world is primarily due to the innovative industrial revolution and the current decay of civilization all across the globe is due to the fact that everybody wants to be a manager and make millions without any hard labor! There are some things in life that cannot be assessed using these shallow meaningless measures. The bottom line is as they say: What is a river? It is not the banks on the land, it is not the water, but it is the flow. And when that flow stops the river stinks! That is how human life is in my opinion. Why does everybody look to the USA for innovation? It is because they still have an open policy for immigration where people can come in irrespective of their color, sex, philosophy and pursue their own ideas with little interference. It is a mini global community of scientists who profit from each other’s intellectual pursuits. This is real growth, and absence of growth is death. The objective of education and learning is not what it used to be. In the recent past the objective of education was to help one develop their intellect and to fit in and contribute to society. Currently, money is the primary criteria in most evaluations of success, resulting in the universities being a tax-free money-making machine. In most universities, the promotion and tenure of faculty is determined by how much money they bring in to support also the large overheads of the universities and not solely research and creative activities. This type of thinking in my opinion is unsustainable in the long run.” yhteistyösopimus, joka on johtanut runsaaseen tutkija- ja opiskelijavaihtoon insinööritieteiden alalla. “I have developed a model widely used in the field of environmentally assisted cracking. It helps to evaluate the effect of electrochemical processes in the development of EAC of various structures. Now my main focus in the field of nuclear power plant safety is now reactor aging. It is often thought that nuclear reactors should be shut down after 40 years of use. There is no technological justification to that. Some reactors could, from a technical point of view, function up to 80 years or even more.” Promootioakti Dipolissa Promotionsakten i Dipoli Conferment ceremony at Dipoli — Professori Tetsuo Shoji on maailman johtavia murtumismekaniikan asiantuntijoita. Hän on johtanut Tohokun yliopiston Fracture and Reliability Research Institute FRI -huippututkimusyksikköä, ja on toiminut pitkään Tohokun yliopiston vararehtorina. Hän on edistänyt merkittävästi murtumismekaniikan soveltamista erityisesti ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimuksissa. Professori Shojin ehdotuksesta Teknillisen korkeakoulun ja Tohokun yliopiston välille solmittiin yli kymmenen vuotta sitten 22 23 Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanin puhe Tal av dekanus vid Högskolan för elektroteknik Speech by the Dean of the School of Electrical Engineering Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani, professori Dekanus vid Högskolan för elektroteknik, professor Dean of the School of Electrical Engineering, Professor Tuija Pulkkinen Distinguished Honorary Doctors, Korkeasti oppineet promovoitavat tohtorit, Arvoisat kollegat ja kutsuvieraat, Mina damer och herrar, Ladies and Gentlemen On suuri kunnia seistä tässä avaamassa historian ensimmäistä Aalto-yliopiston neljän tekniikan korkeakoulun yhteistä tohtoripromootiota. Olemme sopineet, että promootion järjestäjänä toimii aina vuorollaan joku korkeakouluista. Sähkötekniikan korkeakoulu, jonka dekaanina toimin, sai kunnian toimia ensimmäisen yhteisen promootion järjestäjänä. Kantamani symbolit, Teknillisen korkeakoulun käädyt ja viitta, kertovat kahdesta asiasta: Ensiksi, Aalto-yliopistoa ei rakennettu tyhjästä, vaan se ammentaa tekniikan alan osaamisensa Teknillisen korkeakoulun yli 160-vuotisesta historiasta. Toiseksi, vaikka Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua ovat varsin itsenäisiä toimijoita, haluamme yhteisillä traditioilla tuoda esiin sitä, että eri tekniikan alat toimivat edelleen läheisessä yhteistyössä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Tämän lisäksi yhteistyö 24 25 Kauppakorkeakoulun sekä Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kanssa tukee erityisesti kolmatta tehtäväämme toimia yhteiskunnallisina vaikuttajina ja hyvinvoinnin luojina sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tiiviin yhteistyön ja itsenäisten koulujen asemaa korostamaan on dekaaneille tänä vuonna suunniteltu myös kullekin omat käätynsä, jotka ovat keskenään erilaisia mutta kuitenkin selkeästi yhteenkuuluvia. Iltajuhlassa tekniikan korkeakoulut esiintyvät uusissa, korkeakoulujen identiteettiä symboloivissa käädyissä. The first universities were never founded; they were born when students around Europe gathered to learn from famous teachers. Only later, in the Middle Ages, universities were consciously formed as places to generate and distribute new knowledge. In the 1960s, the university institution expanded in Finland; a dense network of new universities was founded, and the existing ones expanded both in number of academic staff and number of students. The availability of university-level education in all major cities of Finland has allowed our nation to develop into one of the best educated in the world: Each year about 25 % of the age group receives an academic higher education degree. At this point, with a newly founded Aalto University at hand, it is good to stop to think about the kind of university we are building, for whom, and for what purpose. Let’s address these questions in reverse order, and start from the purpose: We live in interesting times. Many modes of operation have changed, as new technology has released functions from being tied to a specific location to being available where-ever the user might be. At the same time, the notion of work has changed: we no longer think of 8-hour working days, but are continuously available and online, mixing time at work and family life — often at the expense of the latter —but gaining the benefit of increased and rapid exchange of ideas worldwide. The main functions of the university — to perform scientific research and to educate the next generation — have remained unchanged for a millennium, and will remain so for the foreseeable future. Both tasks require encounters, interactions, and exchange of ideas between people: the purpose of the university is to foster and facilitate such communications. The purpose of the university is to provide the environment— both mental and physical—where ideas and knowledge are exchanged and further developed. On the other hand, we face great challenges. Ageing population both in Finland and in Europe reduces the dependency ratio, environmental and climate change set limits to our use of water, natural and energy resources, the emergence of new economic powers especially in Asia cause structural changes in the economies of the western world. Many of these challenges can be addressed by engineering solutions. However, these solutions need to be revolutionary, not incremental, due to the magnitude of the problems at hand. Changing the world requires a combination of high-level scientific expertise and top-quality engineering skills to turn knowledge into innovation, creative artistic talent to view the world from a different angle, and economic expertise to build an idea into a business model. With this combination, Aalto University has a unique opportunity to create sustainable solutions for the benefit of the economy, of the environment, and of the people in Finland and elsewhere. 26 Fråga nummer två: För vem bygger vi universitet? Finland har internationellt sett varit en pionjär i att utnyttja kapaciteten hos hela nationen: den första kvinnliga studeranden vid Helsingfors universitet inledde sina studier redan år 1876. Sedan dess har kvinnorna erövrat studieplatser, men inom teknik har deras andel hållits ganska låg, vid ungefär 20 %. Men det behöver inte vara så. Kvinnor har likadana kunskaper och färdigheter att lära sig och utnyttja modern teknologi, konstruera matematiska modeller och utveckla metoder för nya experiment. Jag hoppas att mänsklighetens stora utmaningar ska väcka även unga kvinnors intresse för att producera tekniska lösningar som kan skona miljön, rädda liv eller förbättra livskvaliteten. Aalto-universitetets nya tenure track-karriärsystem har väckt intresse för våra professurer. Under de två första åren har vi inrättat 150 tenure track-professurer och nästan 100 av dem har redan tillsatts. Antalet sökande har ökat enormt och cirka 70 % av de sökande har varit utländska. Dessutom har cirka 30 % av de utnämnda nya professorerna sina rötter utanför Finland. Samtidigt ökar antalet utländska studenter speciellt på magisternivån, vilket innebär att en växande del av undervisningen i framtiden kommer att ges på engelska. Fortsätter vi på det här sättet, blir vi inom kort ett av de mest internationella universiteten i Europa. Resultatet av denna utveckling är att vi får nya idéer från olika kulturer som ytterligare höjer kvaliteten på både undervisning och forskning, Finland får de nya högutbildade professionella som vi behöver för att ändra på åldersfördelningen, och våra utländska alumni bygger upp ett internationellt nätverk som nyttar både studenter och forskare. edistää vuorovaikutusta muiden tutkimuslaitosten, alueella toimivien yritysten sekä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kampuksen suunnittelussa on pitkä aikajänne – olemmehan nytkin rakennuksessa, joka on suunniteltu ja rakennettu puoli vuosisataa sitten. Mitä opetamme opiskelijoille vuonna 2062? Millainen on opetustapahtuma tuolloin? Jos katsoo maailmaa vaikkapa vain oman opiskeluaikani alkuun voi todeta, että maailma on muuttunut paljon ja tavoilla, joita tuolloin oli mahdotonta ennustaa. Faktat ovat jokaisen ulottuvilla ja helposti saatavissa, joten yliopiston tehtävä tiedon välittäjänä on aikaisempaa paljon vähäisempi. Tämän päivän ratkaisut eivät todennäköisesti ole ajankohtaisia enää edes vuosikymmenen kuluttua, mutta sähkömagnetismin perusta, Maxwellin yhtälöt, ovat edelleen voimassa. Tärkeintä on siis opettaa perusteet, jolle ratkaisut rakentuvat, sekä taidot uusien asioiden nopeaan omaksumiseen, tieteidenväliseen yhteistyöhön ja uusia näkökulmia tuovaan luovaan ajatteluun. Tämä oppiminen tapahtuu todennäköisesti suurten luentosalien sijaan pienissä ryhmissä, interaktiivisen keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Niinpä tulevaisuuden kampuksella luentosalia paljon tärkeämpi paikka voi olla tila epämuodolliselle kohtaamiselle, tila pienryhmäkeskusteluille, tila omaehtoiselle opiskelulle tai tila kansainvälisen ryhmän virtuaaliopetukselle. Aalto-yliopisto on tehnyt päätöksen keskittää pääosan toiminnoistaan jatkossa Otaniemen kampukselle. Metroaseman yhteyteen rakennettavan uudisrakennuksen arkkitehtuurikilpailu on juuri päättynyt, ja jury on koolla valitsemassa lähes kahdestasadasta ehdotuksesta niitä, joilla on parhaat edellytykset päästä jatkoon. Nyt on aika käydä keskustelua siitä, minkälaisen kampuksen me haluamme: Alvar Aallon perinteitä kunnioittavan, mutta uuteen aikaan ja toimintaan sopivan, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan sekä käyttäjilleen viihtyisän ja toimivan. Lisäksi kampuksen, joka tukee ja 27 Honorable newly graduated doctors. You are the most important product of this university. If we succeed in changing the world, it is because we have been able to give you an opportunity to grow as a scientist, as an engineer, and as a person. Your future challenges take you to academia, to industry, to the worlds of business or public sector administration. I hope you can be as proud of being an Aalto alumnus as we are when we send you to the world. Hyvät kuulijat, ärade publik, ladies and gentlemen: Näillä sanoilla haluan onnitella kaikkia promovoitavia tohtoreita ja kiittää kutsuvieraita siitä, että olette tulleet juhlistamaan tätä ensimmäistä Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen yhteistä tohtoripromootiota. Jag gratulerar de ärade promovenderna och tackar festpubliken för att ni är här med oss vid den första gemensamma promotionen som ordnas av de tekniska högskolorna vid Aalto-universitetet. I thank you all for being here to honour the newly graduated doctors and to celebrate with us the first Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees of the Aalto University schools of technology. Juhlavassa tohtoripromootiossa yhdessä koettu ainutkertainen juhlahetki jää ikimuistoisena elämyksenä osallistujen mieliin. 28 29 Promoottorin puhe Promotorns tal Conferrer’s Speech Professori Professor Professor Antti Räisänen Distinguished Honorary Doctors, Korkeasti oppineet promovoitavat tohtorit, Arvoisat kutsuvieraat ja muu juhlaväki, Mina damer och herrar, Ladies and Gentlemen Hyvät ystävät, haluan aivan ensimmäiseksi kiittää rehtoriamme sekä tekniikan korkeakouluja saamastani luottamuksesta toimia promootorina tässä lajissaan ensimmäisessä Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen juhlallisessa tohtoripromootiossa, joka on samalla suomalaisen tekniikan tohtorintutkinnon 100-vuotisjuhla: Sulo Viljo Hintikan tohtorintutkinto hyväksyttiin vuonna 1912 − väitös oli jo edellisenä vuonna. On tuskin yllättävää, että nyt promoottorin puheessani keskityn tohtorinväitöskirjaan. Tarkastelen väitöskirjojamme ja niiden merkitystä toisaalta faktojen ja toisaalta omien henkilökohtaisten tuntemuksieni pohjalta. Ja opettaja kun olen ammatiltani, tarjoan juhlayleisölle lopuksi omia oppejani. Ladies and Gentlemen, According to the Finnish Universities Act, the mission of the universities is to promote free 30 31 research and academic and artistic education, to provide higher education based on research, and to educate students to serve their country and humanity. In carrying out their mission, the universities must interact with the surrounding society and promote the impact of research results on society. The universities must arrange their activities so as to assure a high international standard in research, education and teaching in conformity with ethical principles and good scientific practices. Humanity is currently facing a number of global issues, so called grand challenges, such as the adequacy of energy, climate change, environmental pollution, the aging of the population in developed countries, health and well-being, food, water, communication, and availability of information, etc. All of these topics are studied in engineering sciences; also a major share of the doctoral dissertations of Aalto University relate to these global issues directly or indirectly. A doctoral dissertation has a global value: the majority of our doctoral dissertations are examined by the world’s top experts in their fields. It is the doctoral dissertations, the related publications, and doctors that a university is known for in the international arena. Ärade publik, i det följande dryftar jag hur antalet doktorsdisputationer inom ingenjörsvetenskaperna har utvecklats vid Tekniska högskolan och de tekniska högskolor som fortsätter dess verksamhet inom Aalto-universitetet, samt också hur doktorsavhandlingarna har utvecklats genom tiderna. Även om jag koncenterar mig på vårt eget universitet, ger denna granskning en fingervisning om hela Finlands situation, eftersom merparten av fackområdets doktorsavhandlingar har gjorts här. Att publicera doktorsavhandlingar och uppnå doktorsgrad inom ingenjörsvetenskaperna har i Finland varit möjligt sedan år 1908, då Finlands tekniska högskola fick universitetsstatus. Den första tekniska doktorsavhandlingen försvarades av Simo Viljo Hintikka år 1911. Doktoranderna var till en början fåtaliga, och i maj 1934 när den första högtidliga doktorspromotionen för alla som dittills avlagt doktorsexamen ordnades, hade endast 15 avlagt doktorsexamen – varav tio promoverades; den första doktorn hade hunnit avlida. Då jag själv inledde mina studier vid Tekniska högskolan för 43 år sedan, hade milstolpen 180 doktorsdisputationer nyligen passerats. Vuonna 1980, jolloin itse väittelin, tarkastettiin Teknillisessä korkeakoulussa 28 väitöskirjaa ja yhteismäärässä päästiin lukuun 466. Koko 80-luku edettiin suunnilleen samaa tahtia, keskimäärin 28 väitöstä vuodessa. 90-luvulla väitösten määrä nopeasti kaksinkertaistui, ja kansallisten tutkijakoulujen perustamisen jälkeen määrä nousi TKK:ssa pian noin sataan vuodessa. Viime vuosina on väitelty keskimäärin 150 kertaa vuodessa. Tekniikan alan väitöskirjojen yhteismäärä nousi tämän vuoden tammikuussa kolmeen tuhanteen: 3000. yliopistomme tekniikan alan väittelijä promovoidaan täällä tänään. Kun nykyistä vuotuista tekniikan alan tohtorintutkintojen määrää verrataan insinöörialojen professorimäärään yliopistossamme, päädymme lukuun noin 0,7 tohtoria/professori/ vuosi. Koulutammeko tänään liikaa vai liian vähän tohtoreita? Annan tähän oman vastaukseni hieman myöhemmin. 32 Nyt siirryn pohdiskelemaan, miten väitöskirja ja sen merkitys ovat muuttuneet ajan saatossa. Tänä päivänä väitöskirjat ovat keskimäärin laajempia kuin alkuaikojen väitöskirjat. Tämän ajan väitöskirjatyöt ovat tyypillisesti jo johtaneet useisiin kansainvälisillä areenoilla esitettyihin julkaisuihin, onhan valtaosa nykyisistä väitöskirjoistamme ns. artikkeliväitöskirjoja. Alkuaikojen väitöskirjat aina 1970-luvulle saakka olivat monografioita, ja ne johtivat keskimäärin vain vähäisessä määrin muihin julkaisuihin. Alkuaikojen väitöskirjoista puolet kirjoitettiin kotimaisilla kielillä suomeksi tai ruotsiksi, toinen puoli saksaksi. Ensimmäinen englanninkielinen tekniikan väitöskirja julkaistiin vuonna 1934. Käytetyn kielen takia väitöskirjojen tarkastamiseen pystyvä asiantuntijajoukko oli keskimäärin niukahko. Saksankielen valtakausi jatkui yli koko 1940-luvun, englanninkielestä tuli väitöskirjojen valtakieli 50-luvulla. 1960ja 70-luvuilla jo yli 80 % väitöskirjoistamme julkaistiin englanniksi, 80-luvulla yli 90 % ja nykyäänhän se on liki 100 %. Englanti on nykymaailman tieteen kieli, ja vain julkaisemalla väitöskirjan englanniksi, voi sille toisaalta saada globaalisti parhaan mahdollisen arvioinnin ja toisaalta saada tilaisuuden levittää saavutettua uutta tietoa mahdollisimman monelle. Väitöskirjan julkaisemisessa on nyt 2000luvulla tapahtunut merkittävä muutos. Perinteisen painetun kirjan merkitys on vähenemässä. Nykyään Aalto-yliopistossa muutamaa poikkeusta vaille kaikki väitöskirjat julkaistaan myös elektronisesti. Tämä on mielestäni hyvin myönteinen kehitys, koska nyt kaikki väitöskirjoihin kirjoitettu tieto on maailmanlaajuisesti niin koko tiedeyhteisön kuin myös muiden potentiaalisten hyödyntäjien käytössä. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana tohtorikoulutuksemme on huomattavasti kansainvälistynyt, meillä on nyt jo lukuisia ulkomaisia professoreita kouluttamassa tohtoreita, ja lähes 20 % tänään promovoitavista tohtoreista on ulkomaisia. Myös liikkuvuus maamme rajojen sisällä on kasvusuunnassa – meillä on alati kasvava joukko tohtoreita, jotka ovat suorittaneet perustutkintonsa toisessa suomalaisessa yliopistossa. Pidän näitä kehityssuuntia erittäin myönteisinä. Aina 1980-luvulle saakka valtaosa valmistuneista tohtoreista sijoittui opetukseen liittyviin tehtäviin. Tänään on toisin: arvelen, että valtaosa kouluttamistamme tohtoreista sijoittuu teollisuuden asiantuntijatehtäviin. Globaalissa taloudellisessa kilpailutilanteessa huippuosaaminen, uudet innovaatiot ja nopea tuotekehitys ovat elinehto. Insinöörialojen tohtorit ovat tässä avainasemassa. Tämän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa, että tohtorinväitöskirjoja tehdään yrityksissä. Huippuyliopiston tohtoriopiskelija työskentelee yliopiston laitoksella tutkimusryhmässä. Yliopistomme omat voimavarat ja kansalliset tutkijakoulut mahdollistavat kuitenkin vain korkeintaan kolmanneksen tuosta vuosittaisesta noin 150 tohtorin tutkinnosta. Noin puolet väitöskirjatöistä tuotetaan projektirahoituksella, joka on hankittu Suomen Akatemialta, Tekesiltä, EU:lta, teollisuusyrityksiltä jne. Noin 20 prosenttia väitöskirjoista tehdään yliopistomme ulkopuolella sektoritutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa. Kun tämä tapahtuu yhteisprojektissa laitoksen kanssa, vuorovaikutus ja sitä kautta korkealaatuisen tutkimuksen kulttuuri on väitöskirjatyössä alati läsnä. Tällainen väitöskirjatyö on huippuyliopistossakin hyväksyttävissä. Hyvät kuulijat, kansallisilla tutkijakouluilla oli tärkeä tehtävä tohtorinkoulutuksen laadun nostamisessa ja korkeatasoisen tutkimuskulttuurin sekä hyväksi havaittujen käytänteiden levittämisessä uusiin yliopistoihin sekä aloille, joilla tohtorinkoulutuksen perinteet puuttuivat tai olivat liian ohuet. Nyt kansalliset tutkijakoulut on päätetty lakkauttaa. Tämä on varmaan yliopistojen lukumääränkin vähentyessä oikea toimenpide, ja antaa yliopistoille paremman mahdollisuuden luoda oman profiilinsa. Tutkijakoulujen varat on valtion budjetissa jo ensi vuoden osalta siirretty yliopistojen määrärahoihin siinä suhteessa kuin yliopistoilla on nyt tutkijankoulutuspaikkoja kansallisissa tutkijakouluissa. Valitettavasti samaan aikaan monet yliopistojen kulut ovat noususuunnassa, mutta yliopistojen määrärahat eivät juurikaan ole. Vaarana on, että nämä pienehköt tohtorinkoulutukseen tarkoitetut määrärahat nyt häviävät kokonaan. Tekniikan alan riviprofessorina ja laitoksen johtajana toivoisin opetus- ja kulttuuriministeriöltä strategisesti jämäkämpiä toimenpiteitä. Pienessä maassa kuten Suomessa, tohtorinkoulutus kalliilla tekniikan alalla pitää keskittää 33 strategisesti valituilla aloilla parhaisiin yksiköihin ja niissä tohtorinkoulutusta pitää tukea valtion budjetin kautta tuntuvasti. Jäämme odottamaan, osaavatko tekniikan yliopistot tässä tilanteessa hoitaa leiviskänsä oikein. Omalta jo monia tärkeitä uudistuksia läpikäyneeltä yliopistoltani toivoisin nyt radikaalia ratkaisua: Aalto-yliopiston tulisi profiloitua valituilla painoaloilla tai ehkä pikemminkin valituilla teema-alueilla ensisijaisesti tohtorinkouluttajaksi. Tohtorinkoulutukseen näille alueille suuntautuvan sisäisen rahoituksen pitäisi olla niin suurta, että viidessä vuodessa tai ainakin vuoteen 2020 mennessä pystyisimme lisäämään tekniikan alan tohtorintutkintojen määrän nykyisestä noin 150:sta reilusti yli kahteensataan, eli noin lukuun 1/professori/vuosi. Samalla meidän on tietenkin huolehdittava tehokkaasta ja laadukkaasta tohtoriopiskelijoiden rekrytoinnista. Ladies and Gentlemen, Increasing the number of doctoral dissertations is a necessary step if we want to rank among the European top universities by the year 2020. The majority of the research results and publications of a top university are generated in its doctoral dissertations. The top can only be reached by increasing doctoral training without compromising quality. That is the best way for us to help humanity, and also to help our country, Finland, to succeed both in the global competition in science and in the global economy. — Arvoisat kuulijat, ryhdyn nyt suorittamaan kunniatehtävää, joka minulle on annettu. Ärade publik, jag börjar nu utföra hedersuppdraget som anförtrotts mig. Ladies and Gentlemen, I will now start to carry out the honorary assignment given to me. Minä, Antti Veikko Aapeli Räisänen, itsekin tekniikan tohtori ja tämän yliopiston professori, promovoin Aalto-yliopiston ja sen tekniikan korkeakoulujen määräämänä ja valtuuttamana promoottorina ensin kunniatohtorit antamalla kullekin tohtorin hatun ja kunniatohtorin kunniakirjan. Doctor of Philosophy, Professor Marie Cottrell I hereby confer on you the title of Doctor of Science in Technology honoris causa in recognition of your outstanding achievements as a researcher of the mathematical foundations of neural networks, and for your close collaboration with information and computer science at Aalto University in the study of Self-Organizing Maps. Doctor of Philosophy, Professor Robin Dunbar I hereby confer on you the title of Doctor of Science in Technology honoris causa in recognition of your outstanding achievements in the fields of social interaction, social brain mechanisms, cognitive and social anthropology and social networks, and for your valuable collaboration with Aalto University in the study of social networks and cognition. Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin Promovoin Teidät tekniikan kunniatohtoriksi tunnustuksena ansioistanne yhteiskunnallisena vaikuttajana Aalto-yliopiston perustamisvaiheessa sekä aktiivisesta myötävaikutuksestanne elinkeinoelämän laajan tuen saavuttamiseksi Aalto-yliopistolle. Doctor of Science, Professor Emeritus Walter Kaminsky I hereby confer on you the title of Doctor of Science in Technology honoris causa in recognition of your outstanding achievements in the field of polymer science and for your strong research connections with Aalto University in the study of metallocene catalysis in chemical technology. 34 Diplomi-insinööri, Halyard Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma U. Nieminen Promovoin Teidät tekniikan kunniatohtoriksi tunnustuksena ansioistanne matkapuhelin teollisuuden merkittävänä kehittäjä-visionäärinä sekä yhteistyöstänne Teknillisen korkeakoulun kanssa sähkö- ja tietoliikennetekniikan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtaja Anneli Pauli Promovoin Teidät tekniikan kunniatohtoriksi tunnustuksena ansioistanne suomalaisen tiedeyhteisön ja -politiikan edistäjänä EU:n ja kansallisen tason johtotehtävissä Aaltoyliopiston tekniikan korkeakoulujen kannalta merkittävillä aloilla. Tekniikan lisensiaatti, professori emeritus Matti Pursula Promovoin Teidät tekniikan kunniatohtoriksi tunnustuksena ansioistanne tekniikan yliopistokoulutuksen kehittäjänä sekä yliopistouudistuksen keskeisenä vaikuttajana ensin Teknillisen korkeakoulun rehtorina ja sitten Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun johtavana dekaanina. with Helsinki University of Technology and later Aalto University. Doctor of Philosophy (Mechanical Engineering), Professor Tetsuo Shoji I hereby confer on you the title of Doctor of Science in Technology honoris causa in recognition of your outstanding achievements in the field of fracture mechanics, for initiating an academic exchange between Tohoku University and Aalto University, and for promoting collaboration in developing technologies and services for the elderly. Dear Honorary Doctors, On behalf of Aalto University, I wish to thank you for accepting the title of Doctor of Science in Technology honoris causa, thus giving us an opportunity to acknowledge the remarkable work you have done for science, society, and Aalto University. The university looks forward to continuing cooperation with you as we develop our university and its relationship with society. — Valtiotieteen kandidaatti, valtiosihteeri Raimo Sailas Promovoin Teidät tekniikan kunniatohtoriksi tunnustuksena ansioistanne valtionhallinnossa, uusien ratkaisumallien kehittämisestä maamme kansan- ja valtiotalouden parantamiseksi sekä aloitteellisuudestanne Aalto-yliopiston perustamiseksi. Doctor of Philosophy, Professor Tapan K. Sarkar I hereby confer on you the title of Doctor of Science in Technology honoris causa in recognition of your outstanding achievements in the field of electrical engineering and for your longstanding collaboration in research and education 35 Seuraavaksi promovoin tekniikan tohtorit ja filosofian tohtorit. Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen voimassa olevien säännösten nojalla ja asianmukaisesti suoritettujen opinnäytteiden perusteella promovoin seuraavat henkilöt tohtoreiksi antamalla kullekin tämän oppiarvon tunnusmerkkinä tohtorin hatun. — Arvoisat vastapromovoidut tohtorit, Aalto-yliopiston edustajana esitän teille parhaimmat onnittelut saavuttamanne korkean oppiarvon johdosta. Tekniikan tohtorin hatun lyyrassa kuvattu tiedon ja työn liekki valaiskoon toimianne, joilla parhaan kykynne mukaan palvelette isänmaatamme ja ihmiskuntaa ongelmia ratkaisten ja hyvinvointia edistäen. Toivotan teille parasta menestystä toimissanne! Mina damer och herrar, Jag gratulerar Er alla, som idag uppnått en milstolpe i Er karriär! Ladies and Gentlemen, I congratulate all of you new doctors for the important milestone you have reached today. It is now time to give a big round of applause to all the new doctors! Promootioillallinen ja -tanssiaiset Promotionsbanketten och balen Conferment Banquet and Ball 36 37 Juhlallisen tohtoripromootion jälkeen promootioillalliselle Dipolin kauniisti koristeltuun saliin kokoontuivat vastavihityt tohtorit, kunniatohtorit ja professorikunta sekä Aaltoyliopiston johto ja arvovieraat seuralaisineen. Juhlavan illallisen aikana kuultiin puheita ja musiikkiesityksiä. Tekniikan tohtori Daniel Aallon säveltämän TKK:n Juhlafanfaarin esitti Retuperän WBK:n trumpettikvartetti. Dominante-kuoro esitti dir.mus. Seppo Murron johtamana hyvin monipuolisen ohjelmiston, johon 38 kuuluivat Einojuhani Rautavaaran, Jaakko Mäntyjärven, Miyoshi Akiran, Harold Arlénin ja Jukka Linkolan teoksia. Tanssiaiset aloitti juhlava Poloneesi. Sen jälkeen olivat vuorossa Cicapo-, Mignon- ja Grande Valse-tanssit. Säestäjänä toimi Retuperän WBK tutun uniikilla tyylillään. Dekaani Tuija Pulkkinen ja hänen puolisonsa Pentti Pulkkinen kättelivät vieraat. Sen jälkeen oli hetki aikaa virittäytyä juhlatunnelmaan. 39 Tervetuliaispuhe Välkomsthälsning Welcome Juhlamenojen ohjaaja, professori Ceremonimästaren, professor Master of ceremony, Professor Riitta Smeds Arvoisa rehtori Tuula Teeri, arvoisa dekaani Tuija Pulkkinen, hyvät promovoidut tohtorit, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat. Ärade festpublik, mina damer och herrar, Dear conferees, ladies and gentlemen As Master of Ceremony, it is my great pleasure to welcome you to the conferment banquet of Aalto University schools of technology. We conferred today for the 22nd time Doctoral Degrees, now upon you, our new doctors and honorary doctors. With this ceremonial act, we have just welcomed you into our scientific community that extends from one academic generation to another. For the first time, we conferred our doctors as a “quartet” of four schools of technology. A new tradition in our scientific community has started. Tekniska högskolans över hundra år gamla vetenskapssamfund har hittills ordnat 21 doktorspromotioner. Som en länk i denna kedja tilläggs nu denna 22 promotion, den 40 41 första gemensamma doktorspromotionen för Aalto-universitetets fyra tekniska högskolor. I samspelet inom denna ”högskolekvartett” lever och förnyas traditionerna kring teknologie doktorspromotionen och skapar en vetenskaplig samfällighet som lever vidare från generation till generation. In this welcome talk, inspired by the powerful songs presented by Dominante, I would like to share with you one thought – about the substance of science. In the songs of Rautavaara and Mäntyjärvi, there was a lot of magic – of witchcraft, and superstition, that was used to gain power but that ultimately led to downfall. Science is the opposite of magic. By analytically and patiently studying the problems at hand, and openly and critically discussing the results in dialogue, science strives towards the truth, to serve the advancement of knowledge, for the best of society and humankind. Creativity is of course needed also in scientific work, and I think that you, dear new conferees, might have had moments when you have also wished to have some extra witchcraft, to get the dissertation ready. But you did it, with perseverance, applying the valid methods of scientific research! Congratulations! Now it is time for the banquet and ball, to celebrate together the achievements of our great new doctors and distinguished honorary doctors! Tänään juhlimme teitä, uusia tohtoreita. Te edustatte valtavaa määrää osaamista, ja myös intoa, luovuutta ja sitkeyttä ratkaista haastavia ongelmia ja luoda uutta tietoa tieteellisesti kestävällä tavalla. I dag fick vi också se hur magnifikt ni klarade inte bara den vetenskapliga men också den praktiska sidan av doktorspromotionen – som ceremonimästare är jag ytterst stolt och tacksam över den eleganta processen! While the doctoral degree is very much an individual achievement, I know that every new doctor deeply appreciates all the invaluable and very necessary support from their families, friends, and nearest. Many of these nearest are here today to share with you and us all the joy! Welcome! Valtavasti työtä on tehty juhlallisen promootiomme käytännön järjestelyjen onnistumiseksi, ja tällä kertaa ensimmäistä kertaa uuden neljän koulun formaatissa. Haluan tässä yhteydessä lämpimästi kiittää kaikkia valmistelutyöhön osallistuneita. Erityiskiitoksen haluan tässä osoittaa promootiosihteeri Anne Johanssonille, joka on tehnyt kaikkensa promootion onnistumiseksi, hienoin tuloksin! Iloitkaamme yhdessä, ja luokaamme ikimuistoinen juhla! Låt oss glädjas tillsammans, och skapa en oförglömlig fest! Arvoisa juhlaväki. Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen puolesta toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi promootioillalliselle ja tanssiaisiin, ja onnittelen uusia tohtoreita. På Aalto-universitetets tekniska högskolors vägnar hälsar jag er alla hjärtligt välkomna till promotionsbanketten och balen, och gratulerar de nya doktorerna. On behalf of the Aalto University schools of technology, I wish you all warmly welcome to the conferment banquet and ball, and congratulate our new doctors. Promootioillallisella pöytäseurueiden välillä syntyi vilkkaita keskusteluja. Päivällä promovoitu tohtori Dmitri Chicherin ja tekniikan kunniatohtoriksi promovoitu professori emeritus Matti Pursula esittivät toisilleen lämminhenkiset onnentoivotukset. 42 43 Rehtorin puhe Rektorns tal The President’s Speech Rehtori Rektor President Tuula Teeri Arvoisat juuri promovoidut tohtorit, Dear Doctors Honoris Causa, Arvoisa promoottori, Arvoisat tekniikan korkeakoulujen dekaanit, Ärade festpublik, Ladies and Gentlemen Tänään olemme saaneet osallistua promootioon, jonka Aalto-yliopiston akateemisesti itsenäiset tekniikan koulut ovat järjestäneet yhdessä. Tilaisuuteen, joka osaltaan toimii siltana menneestä tähän päivään ja tulevaan, joka nojaa teknillisen korkeakoulun yli 100-vuotiseen ylpeään perinteeseen ja samalla avaa meille huikeat näkymät tulevaisuuteen. Jatkuvan muutoksen keskellä tarvitaan myös jotain pysyvää, mielestäni akateeminen promootioperinne edustaa sekä muutosta että pysyvyyttä parhaimmillaan! Tohtorin tutkinto on korkein akateeminen tutkinto, jonka suorittaneella on tutkijan pätevyys. Me yliopistossa tarvitsemme tohtoreita tekemään ja johtamaan tutkimusta ja opetusta, mutta teitä tarvitaan myös tutkimuslaitoksissa ja muualla yhteiskunnassa. Nykyään tohtoreita löytyy yhä laajemmin yhteiskunnan eri 44 45 sektoreilta. Tohtorin tutkintoa voi pitää pääsylippuna maailmanlaajuiseen tiedeyhteisöön. Tohtorin tutkinto ja tutkijan mantteli myös velvoittavat puolustamaan tieteen ja tutkimuksen integriteettiä, puolueettomuutta ja aitoa pyrkimystä totuuteen käyttäen tieteellisiä menetelmiä ja pyrkien kohti ihmiskunnan parasta. Te tulette käyttämään urallanne sekä tieteen tuomaa vapautta että asemanne suurta velvollisuutta vastuunkantoon. Jag anser att civilisationen grundar sig på en vetenskaplig syn på livet och vår omgivning. Vi delar en uppfattning om att det finns en verklighet eller en sanning som vi kan förstå genom forskning och lärande. Om man vill få någon uppfattning om vad tekniken och dess utveckling i industrin har betytt för människans levnadsnivå i det västerländska samhället, krävs kännedom om hur det förindustriella samhället såg ut. C P Snow har sagt att myten om att det på ett eller annat sätt var bättre förr är osedvanligt seglivad. Snow skriver: ”Det är viktigt att anhängarna av det förindustriella lyckoriket konfronteras med den ekonomiska historiens män. Då kan vi få en grundval av säkra fakta att stå på. Man kan lära ut en myt; men när myten ses som ett faktum, och detta faktum bevisas vara felaktigt, då blir myten en lögn.” Enligt vår vision möts de främsta inom sina områden och når framgång vid Aalto-universitetet. Universitetet är internationellt känt för sin genomslagskraft inom vetenskap, konst och lärande. Doktorsexamen grundar sig på vårt universitets högsta värden, passion, frihet, mod, ansvar och etik och från denna grund ger rätten att påverka vår framtid genom vetenskaplig forskning och utbildning. Ni har en stor roll att spela i den framtida utvecklingen och ett stort ansvar. Today, this very day, you have reached a goal. To finish the highest academic degree is hard work but it is difficult to achieve without passion and joy. It requires focus and concentration over a number of years but success in this path also gives great satisfaction. For you, this goal has been there and motivated you and your loved ones to face the challenges and, sometimes, sacrifices in other areas of your lives. Now that you have reached this milestone, it is time for a break and reflection. Give yourself time to enjoy this achievement, time off to consider your next steps and future endeavors in science and technology. I am convinced that all of you will find your personal path and personal challenges. Aalto University is still establishing its practices and will continue to work resolutely 46 towards world-class performance in its respective areas of expertise. Technology and engineering will continue to be at the very heart of Aalto University, providing a firm basis for continued success of our industries and our society. We have added a strong strive towards interdisciplinary collaboration and co-creation between technology, business and design. I believe that this will establish a new foundation for our society in its desperate need for innovation, new businesses and new jobs. Hyvät kuulijat, tämä on juhlan ja saavutusten ilta. Te arvoisat tohtorit olette tulevaisuutemme näkijöitä ja tekijöitä. Uskon, että täytätte tämän roolin kunnianhimoisesti ja ammattitaitoisesti, tieteellisen maailmankuvan ja edelläkäyvän teknillisen osaamisen keinoin, Aalto-yliopiston hengessä yhteistyötä ja monimuotoisuutta arvostaen ja etsien. Detta är en värdig akademisk högtid och en glad kväll. Jag tror att minnet av denna kväll kommer att följa er livet ut, var ni än kommer att leva och arbeta. On behalf of Aalto University, I want to congratulate our new doctors and our Doctors Honoris Causa once again, and wish you all a great evening! 47 Ulkomaisen kunniatohtorin puhe Tal av en utländsk hedersdoktor Speech by International Honorary Doctor Professori Professor Professor Tapan K Sarkar It is great and delightful to be present at this magnificent ceremony. Moreover, it is a great honour not only to be here but also to be able to deliver a thank you note on behalf of the other distinguished colleagues, the foreign Honorary Doctorates of Technology, Prof. Marie Cottrell, Prof. Robin Dunbar, Prof. Walter Kaminsky, Prof. Tetsuo Shoji and myself. I should also say ‘kiitos’ to President Tuula Teeri, Dean of the School of Electrical Engineering, Tuija Pulkkinen, the Head of the Department of Radio Science and Engineering, Antti Räisänen and Riitta Smeds. Finally, to the various professors in the Department of Radio Science and Engineering with whom I had an interaction with for the last twenty five years, namely Profs. Ismo Lindell, Ari Sihvola, and Keijo Nikoskinen. Thus, I want to thank you all for bestowing this honour not only on me but also on my distinguished colleagues, that is, on behalf of the five new Honorary Doctorates of Technology of Aalto University. This first joint Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees between the Aalto University School of Chemical Technology, School of Electrical Engineering, School of Engineering 48 49 and School of Science is a wonderful success. I am sure that my other distinguished colleagues feel the same way. The word engineer was derived around 1250 from the word ingenium which means ’innate quality, especially mental power, hence a clever invention‘. Around 1325 it became converted to the word engineer – one who operates an engine – originally referring to ’a constructor of military engines‘, for example, the catapult. On my behalf, I can say that it is a great time to be an engineer and particularly an electrical engineer as it is difficult to conceive in the present days how for even a moment we can survive without electricity. And, moreover, focusing on radio science I am privileged to be a follower of James Clerk Maxwell who not only integrated into just one theory, Electricity, magnetism and optics, but provided the basis for the theory of relativity and quantum mechanics. His is one of the rare theories which has withstood the erosion and corrosion of progress and even the advent of relativity did not have any effect. But it is the other work of Maxwell which is more pertinent in our education today. For example, we watch color television many hours a day but we seldom reflect on who was the first proposer of using the red, green and blue to generate all the properties of a color television. Or for that matter who took the first color photograph as it was definitely not Kodak! He provided the first statistical law into engineering and provided the concept of ensemble averaging which is prevalent in statistical analysis. He wrote the first paper on the control theory and developed the modern way to study the retina of the eye for macular degeneration which is the major cause of vision impairment in people over the age of 55. When we go to an optometrist to check our eyes, the fish-eye lens and the ophthalmoscope that are used, both were developed by Maxwell in order to study the retina. The objective of stating these facts is that I would like to emphasise that we engineers should concentrate on serving the community for better good rather than being focused on our own narrow area of science that we are interested in. Our goal should be to serve society as a whole and this is what I would like to convey to the new Doctors of Science in Technology. For example, we should thrive to have more science based shows on the television just like they have more medicine and law-based programs because only then will our society be able to appreciate what science and engineering stand for and why they should support it rather than link it to defence as it is easier to get funding from the society if security is at risk. I think as an engineer that we should work for the better good of the society as a whole. Finally, I would like to wish the best of luck to the young Doctors of Science in Technology as 50 they enter into a new chapter in their profession and learn how to fly by themselves. Lastly, I would like to remind you what the meaning of the word doctor is! The first use of the word started in 1303 and it meant teacher. And for one to be a good teacher one has to be a good student and one needs to learn to keep an open mind. The doctoral degree originated in the 9th century schools of the Muslim world before spreading to European universities. Originally awarded in the professions of law, medicine and theology, PhD became the designation for doctorate degrees outside these fields. The first PhD was awarded in Paris in 1150 but it was the early 1800 before the degree gained its contemporary status as the highest academic honour. The first PhD in engineering awarded in the United States went to Willard Gibbs at Yale University in 1863 who along with Maxwell and Boltzmann developed quantum mechanics. In conclusion, the goal in life is to continue with the flow of new ideas, because when the new ideas stop and we stop growing, we then become old! What is it that makes a river? It is not the water, it is not the banks, it is the constant effervescent flow, and when the flow stops the river becomes a pool of stagnant water and it starts stinking! So we should never stop learning new things and should always make an active effort to contribute to the betterment of society. Congratulations and good luck to all of you! And on behalf of all the foreign Honorary Doctorates of Technology, a big kiitos. 51 Promovoidun tohtorin puhe Promovendens tal Speech on behalf of the Promovendi Tekniikan tohtori Teknologie doctor Doctor of Science in Technology Dmitri Chicherin Arvoisa rehtori, Arvoisat dekaanit, Arvoisat professorit, Distinguished Honorary Doctors, Ladies and Gentlemen, Dear Friends! First of all, I would like to thank the organisers of the Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees for the honour of being invited to give a speech. I received my master’s degree from St. Petersburg State University, Russia, and our dean used to say that the main thing we had got there is that even if we do not know something, we know how to learn it. Now, when we are doctors, even if we do not know something, we still know how to present and even how to teach it. Here at Aalto University, I studied radio engineering. What if we test the memory of the Distinguished Conferrer Professor Antti Räisänen who was my supervisor during doctoral studies? When applying for the doctoral student position many years ago, I asked him by e-mail: What kind of equipment do you have in the lab? Do You remember the answer, professor? 52 53 Well, any answer would have done at the time, I just wanted to make an impression by smart questions and get the position. But the answer was: the best equipment available globally. Of course it is easy to surprise a student from Russia with modern equipment, but really: we were not restricted, here in Otaniemi, by technical limitations, and we were able to make cuttingedge science, which may be much more difficult to do elsewhere. But actually, it is all not about equipment. Have you ever tried to count all those people at Aalto University who helped us get the degree? Lectures, researchers, technicians, secretaries, the supervising professor. The supervising professor is like the best man in the wedding. No ... rather like a bride... If he or she says ‘no’... you know... it probably still means ’maybe’. So let us thank our professors! For the perfect marriage! And we promise that whatever happens, there will be no more such supervising professors ever! You’re the only ones! Thank you! Our university is very family-friendly. Some of us even raised three kids during doctoral studies. Where on Earth you can get everything needed for the doctoral degree, full time salary and time to have kids? And our degree is very strong, much stronger than in many other countries, with all those requirements for the number of publications and study credits. And, by the way, we are very lucky to have it stronger than the present doctoral student generation of Aalto with the current requirement of 40 credits in contrast to our 60. I am even luckier to have earned more than that in the former degree programme. That’s how early I started. Or should I say – finished late... It’s been a long and winding road for all of us, but today is not the end, it is a start, a start of a new and exciting journey. When we came to the university we knew nothing about everything. Now we have become experts in our fields. As someone said, an expert knows more and more about less and less until he knows absolutely everything about absolutely nothing. But that is the first step to know everything about everything, right? Dear friends, what can I wish you? I wish you to dream, to dream more, to dream better, to dream a better life. And I know you have great imagination. When a student of the great mathematician David Hilbert had dropped out to become a poet, Hilbert’s reaction was: “Good, 54 he did not have enough imagination to become a mathematician”. But it is not sufficient to dream and have imagination. We need to have courage; courage to act, with passion, as we say it at Aalto. And if we can contribute to solving crucial societal challenges and deliver a strong impact on the world economy and people’s well-being through our lifetime career – that will be the best way to show our gratitude to all those who helped us, and to society, which invested in our studies and set high hopes for all of us. As Bertrand Russell said “Almost everything that distinguishes the modern world from earlier centuries is attributable to science.” So it’s our duty and mission to do our best to make the world better. And I am sure that even 50 years from now we will remember Aalto University as a wonderful place which opened up the greatest opportunities for us! And, by the way, exactly 50 years from now, we all will be invited to the Ceremonial Conferment of Doctoral Degrees once more as jubilee doctors. So, everybody, please, be back then, safe and sound! 55 Vastauspuhe promovoidun tohtorin puheeseen Svar på promovendens tal Response to the New Doctor’s speech Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani, professori Dekanus vid Högskolan för elektroteknik, professor Dean of the School of Electrical Engineering, Professor Tuija Pulkkinen Dear Dmitri, Dear Dr. Chicherin, Thank you for your kind words about Aalto University, and its School of Electrical Engineering. I think you have touched on topics that are at the heart of the big change and challenge we have taken when Aalto University was formed. Many of the issues you deal with are summarised in our value statement: Passion for exploration, freedom to be creative and critical, courage to influence and excel, responsibility to accept, care and inspire, integrity, openness and equality. Doctoral studies take a lot of passion for exploration: thesis work is difficult, results come at a slow pace, and it takes a lot of creativity and criticality before the project is complete. But as you note, university is not only about facilities, equipment and opportunities, it is people: professors, teachers, fellow students, staff. As it takes a village to raise children, it takes a university to graduate a PhD student! We gain the good results by interaction and sharing of results, by inspiring and getting inspired, by competition and excellence. Competition cannot compromise our scientific 56 57 integrity nor is an approaching deadline an acceptable argument for not evaluating the work once more from the principles to the smallest detail of its execution. Research is all about quality, and only moderately about quantity. Your mention of being a graduate of St.Petersburg State University raises many fond memories in my mind. I’ve had the opportunity to collaborate with your Alma Mater for over 20 years, and have many times visited its campus in Petrodvorets. Student and researcher exchange have taught me to appreciate the solid theoretical background that the university provides. But there is also something else. Giving a seminar is a completely different experience in St.Petersburg from lecturing anywhere else. After 45 min of presentation, at least an equal amount of time is spent on detailed argumentation, challenging and examination of the topic from the founding principles of the hypothesis to the numerical details of the solution. The ability, readiness and willingness of active participation in scientific discussion are qualities I believe Aalto should also provide its graduates with! Now I wish everyone a great continuation for the evening with inspiring argumentation! Kotimaisen kunniatohtorin puhe Tal av en finländsk hedersdoktor Speech by Finnish Honorary Doctor Valtiosihteeri Statssekreterare Permanent State Secretary Raimo Sailas Hyvät ystävät, kära vänner, dear friends, Minulla on mitä suurin ilo kiittää kunniatohtoreiden puolesta Aalto-yliopistoa osaksemme tulleesta suurenmoisesta huomionosoituksesta, iltapäivän juhlallisesta promootiosta ja tästä varmasti mieliimme painuvasta iltajuhlasta. Å hedersdoktorernas vägnar, har jag den stora äran att tacka Aalto-universitetet för den storartade uppskattningen, eftermiddagens festliga promotion och kvällens säkerligen oförglömliga fest. On behalf of the today’s Honorary Doctors, it is a great honour for me to express our thanks to Aalto University for the distinguished recognition we have been granted, for the conferment ceremony and for this memorable evening. Lämmin kiitollisuutemme kohdistuu Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen johtoon, juhlamenojen ohjaajaan ja kaikkiin muihin näiden hienojen promootiojuhlien valmistelijoihin. Vi vill rikta vårt varmaste tack till Aalto-universitetets tekniska högskolornas ledning, seremonimästaren och till alla som deltagit i förberedelserna för denna fina promotionsfest. 58 59 We are very grateful to the Aalto University schools of technology’s senior management, and to the organisers of this ceremony as well as everyone else involved in these arrangements. One of the most challenging and most interesting tasks I’ve ever been assigned was in the autumn of 2006, when I was asked to take charge of a working group appointed to develop a basis for a new university, which was later given the name Aalto University. The working group worked well right from the start and our proposal was completed in a hundred days. Work after that progressed surprisingly fast too, and the new university was set up. The first years of the university have been good, and I’m convinced that even better things are in store in the coming years. The reason I say this is because I was visiting the university last week with Permanent Secretaries from various ministries, where we were shown the Design Factory of the University. Vielä kerran parhaimmat kiitoksemme tästä upeasta juhlasta yliopiston teknillisten korkeakoulujen johdolle ja kaikille järjestelyihin osallistuneille. Ehdotan, että kohotamme maljan Aaltoyliopiston menestykseksi. I would like to propose a toast to Aalto University. Perinteiseen promootio-ohjelmaan oli tänä vuonna sisällytetty täysin uusi osio: promootiojatkot, jotka järjestettiin Täffällä. Jatkoille osallistuneet nauttivat Polyteknikkojen Salonkiorkesterin, Polyteknikkojen Kuoron ja Retuperän WBK:n esityksistä. Ohjelmassa oli myös yhteislaulua ja tanssia. Aamuneljään kestäneet jatkot saivat heti suuren suosion: yhteiselle juhlahetkelle ja yhdessäololle saatiin näin toivottua lisäaikaa. 60 61 Promootiotoimikunnan puheenjohtajan ja juhlamenojen ohjaajan haastattelu Intervju med ordföranden för promotionskommittén och ceremonimästaren The interview of the chairman of the Conferment Committee and the Master of Ceremony Tekniikan promootioperinne toteutui koskettavalla tavalla - Tekniikan tiedeyhteisöön aletaan oikeastaan kasvaa jo teekkariaikana, professori Riitta Smeds uskoo. Yhteisöllisyydelle on nykyaikana selkeä tarve. - Tekniikan tohtoripromootion perinteisiin on aina kuulunut yhteisöllisyyden korostaminen. Sen ulkoisena tunnusmerkkinä on tohtorinhattu ”Tiedon liekki” -tunnuksella. Aalto-yliopiston neljä tekniikan korkeakoulua promovoivat nyt ensimmäistä kertaa erillisinä organisaatioina uudet tohtorinsa tekniikan tiedeyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. - Olennaista oli se, että pystyimme luomaan tapahtumaan saman yhteishengen ja tunnelman kuin on vallinnut aiemmissa Teknillisen korkeakoulun – tai sen edeltäjän Suomen Teknillisen korkeakoulun - promootioissa, Smeds sanoo. Neljän tekniikan korkeakoulun yhteisen tohtoripromootiotapahtuman taustalla on 62 63 Aalto-yliopiston nykyinen organisaatiorakenne. - Tohtoripromootio on hyvä osoitus siitä, että tiedeyhteisö on aina vahvempi kuin muodollinen organisaatio; sen juuret ovat syvällä yhteisessä historiassa, meissä ihmisissä ja meidän arvoissamme. Yliopiston organisaatiorakenteita muutetaan, mutta tiedeyhteisö – joka on kasvanut teekkarista tohtoriksi – kantaa suurtenkin muutosten yli. Jokainen meistä haluaa kuulua läheiseen yhteisöön. - Promootiossa nuori tohtori otetaan aiemmin väitelleiden tiedeyhteisöön täysvaltaisesti jäseneksi, perinteisen rituaalin kautta – ja rakkaiden läheisten seuratessa tapahtumaa,Smeds kertoo. Esimerkiksi kulkuetraditiolla korostetaan yhteisöllisyyttä: kun promovoitavat tohtorit viimeisenä kulkueena saapuvat promootiosaliin, on tiedeyhteisöä edustava professorien kulkue jo saapunut vastaanottamaan uudet tohtorit. - Usein olen miettinyt, olemmeko tässä ajassa alttiimpia yhteisöllisyyden kokemiselle. Miksi meille on tärkeää kokea yhteisöllisyyttä – ylipäätään? Ehkäpä ajan riennon pirstaleisuus ja tekniikan akateemistenkin kohdalla työurien epävarmuus heijastuu haluna vahvistaa omaa ammatillista identiteettiä kuulumalla yhteisöön; suureen tekniikan alan akateemiseen perheeseen, teekkarista tohtoriin. Dipolissa pidetty tilaisuus onnistui erinomaisesti: tekniikan promootioperinne toteutui koskettavalla tavalla ja tuotti meille läsnäolleille ikimuistoisen kokemuksen. - Henkilökohtaisesti koskettavinta oli nähdä se riemu, jolla nuoret tohtorit ottivat vastaan tiedeyhteisöön liittymisen. Nämä neljä korkeakoulua ovat kasvattaneet vuosien mittaan lahjakkaat nuoret tohtorit. Nyt kasvatustyö on päättynyt – ja heidät on otettu tasavertaisina jäseninä mukaan tekniikan tiedeyhteisön sukupolvien ketjuun. Kun kilvoittelun kautta on saavutettu vaikea tavoite – joka on vaatinyt poikkeuksellisen paljon työtä ja sisukasta ponnistelua – on erittäin palkitsevaa jakaa suuri hetki muiden kanssa. - Tiedettäkin tehdään yhdessä: jakamalla ja osallistumalla, Smeds muistuttaa. - Olen varma siitä, että tohtoripromootion kaltainen suuri juhla myös uusintaa yhteisöämme: olemme nyt saaneet kaikki elää uuden, yhteisen kokemuksen, joka voimaannuttaa meitä monin eri tavoin – ja vahvistaa toiveikkuuttamme. Oma promootio on jäänyt Riitta Smedsin mieleen. - Muistan hyvin juuri sen hetken, kun olin saanut tohtorinhatun. Kun käännyin lavalla, pysähdyin ohikiitäväksi hetkeksi ja näin sen yhteisön, johon itse juuri olin tullut jäseneksi. Tuo koskettava hetki on jäänyt ikimuistoiseksi momentumiksi. Juhlamenojen ohjaajana olenkin korostanut promovoitaville, että juuri tuohon hetkeen kannattaa silmänräpäykseksi pysähtyä. Siihen kiteytyy kaikki: tuntuu, että ikuisuus on läsnä, ja kokemus jää mieleen elämän eräänä kohokohtana. Monipuolisen yhteistyön tulos tuotti ikimuistoisen tapahtuman Riitta Smeds toimi promootiotoimikunnan puheenjohtajana nyt neljännen kerran. - Promootio oli yli vuoden kestävä projekti, josta vastasi promootiotoimikunta. Toimikunnassa oli professorijäseniä kaikista tekniikan korkeakouluista ja lisäksi promootioperinteiden asiantuntijoita, sekä talouden ja viestinnän vastuuhenkilöitä. Innostus oli yhteinen. - Toimikunnassamme vallitsi koko valmistelutyön ajan erittäin hyvä ja rakentava henki, Smeds kertoo. - Loimme ensimmäistä kertaa neljän tekniikan korkeakoulun yhteispromootion, ja se onnistui hienosti! - Erityisen kiitoksen haluaisin antaa promootiotoimikunnan sihteerille Anne Johanssonille, jonka osaaminen ja kokemus olivat järjestelyjen onnistumisen kannalta aivan ratkaisevassa asemassa. Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Tuija Pulkkinen ja promoottori Antti Räisänen 64 antoivat mahtavan panoksen; olihan juuri heidän koulunsa nyt ensimmäisenä promootion järjestelyvuorossa. Toimikunnan suuri yhteinen ponnistus oli Promovendi-kirjan toimittaminen ja painoon saattaminen. Myös lukemattomat muut promootioon liittyvät viestit ja painotuotteet vaativat paljon työtä. Kiitokset kaikille sisällöntuottajille ja apuvoimille! - Kaikki promootion toteutukseen osallistuneet tahot toimivat huippuhienosti; kuten promootioavustaja Elsa Mannila, neljä musiikkiyhtyettä - Polyteknikkojen Orkesteri, Polyteknikkojen Kuoro, RWBK ja Dominante-kuoro - vanhojen tanssien ohjaaja Tytti Luukko, ensimmäistä kertaa toteutettujen promootiojatkojen ohjaaja Kirsi Aaltonen, airut-tiimi, Dipolin ja Sodexon väki, tapahtumantuottaja… koko valtava koneisto puhalsi yhteen hiileen! Promootioprosessi kokonaisuutena tullaankin tallentamaan seuraavaa promootiota varten. Dipolissa hiottiin vanhojen tanssien askelkuvioita kolmissa eri harjoituksissa. Ohjaaja Tytti Luukon opetuksen ansiosta tohtoripromootion iltajuhlan tanssiaisissa käännökset ja kumarrukset sujuivat hallitusti ja elegantisti. 65 Päivä promovoitavan silmin: Markku Oran tunnelmia Akateemisen arvon merkit ”Promootiopäivä alkoi kokoontumisella Dipolin Luolamieheen järjestäytymistä varten. Aakkosjärjestykseen asettautuminen sujui rutiinilla torstai-illan harjoituksen johdosta. Tunnelma oli odottava – ja kevyellä jutustelulla pidimme itse kukin pienoista jännitystä taka-alalla. Erityisen mukavaa oli ajatustenvaihto Markus Ojalan ja Timo Partasen kanssa, jotka olivat kanssani samoilla kohdin aakkosjärjestyksessä. Erityisen koskettava hetki oli se, kun marssimme saliin kaikkien muiden läsnäolijoiden kunnioittaessa meitä promovendejä seisten. Niinikään tohtorinhattujen jako jäi elävästi mieleeni: ylös omalta istuimelta, siirtyminen muutaman promovendin muodostamaan jonoon videotaulun alle odottamaan oman nimen lausumista ja lopulta nousu lavalle, jossa promoottori Antti Räisänen odotti veitikkamainen hymy kasvoillaan; tohtorinhatun painaminen päähän, kevyt nyökkäys promoottorille ja yleisölle ja paluu istumaan. Erityisen tyylikkääksi tilanteen teki se, että kukin promovendi vuorollaan oli kaiken huomion keskipisteenä siitä hetkestä, kun hän nousi lavalle aina siihen hetkeen, kun hän istuutui. Kaiken kaikkiaan päiväjuhlasta puheineen ja musiikkeineen jäi positiivinen kuva samoin kuin järjestelyistä. Tekniikan tohtorin tutkinnon arvomerkkihin kuuluu ”Tiedon liekki” -tunnuksella varustettu tohtorinhattu, frakin kirjaillut samettikaulukset sekä naistohtoreille tarkoitettu samettinen rintakoriste. 66 Promootioillallisella pöytäseurueeseeni kuuluivat mm. kollegani, juuri promovoitu tohtori Jouko Lehto vaimoineen sekä erittäin hyvä opiskeluaikainen ystäväni seuralaisensa kanssa. Mukavan pöytäseuran, hyvän ruoan ääressä ja erinomaisen palvelun myötä ilta sujui hyvin, ja keskustelu polveili laajasti. Keskustelimme siitä, kuinka nuorina teekkaripoikina ja -tyttöinä Dipolissa tuli vietettyä Gravitaatiota, Lakinlaskiaisia, syötyä vappulounasta. Puheista jäi mieleeni professori Sarkarin erityisen hauska puhe. Odotetuin hetki oli se, kun tanssi alkoi. Pidän näet tanssista erittäin paljon – olenhan harrastanut mm. kansantanssia jo vuosia. Tätä taitoa hyödynsimmekin daamini kanssa antamalla eräälle pariskunnalle pikaopetuksen juhlatansseista ennen kättelyseremonian alkamista. Jatkoilla Täffällä olimme klo 4:ään asti – luonnollisesti – ja tietysti tanssin merkeissä. Erityisesti Polyteknikkojen Orkesteri soitti todella jalkaan käyvästi. Kaiken kaikkiaan mahtava päivä, joka konkreettisesti osoitti, että ”minä tein sen”. Filosofian tohtori Panu Nykänen Aalto-yliopistosta on arvioinut, että tunnukset ovat Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiprofessorien suunnittelemat – todennäköisesti Carolus Lindbergin ja/tai J.S.Sirénin. Tohtorin hatussa kokardin kehänä on akateemista yhteyttä osoittava seppele ja kokardin pääaiheena on liekki. Tohtorinkaulus on samettikaulus, jonka molempiin päihin on mustalla silkillä kirjottu sama tunnusmerkki kuin tekniikan tohtorinhatun lyyrassa. Kaulus kiinnitetään frakkiin pysyvästi. Tekniikan naistohtorin arvomerkki on mustasta sametista valmistettu ovaalinmuotoinen koru, jonka leveys on 6 cm ja korkeus 8 cm. Koruun on mustalla silkillä kirjottu sama tunnusmerkki kuin tekniikan tohtorinhatun lyyrassa: tiedon liekki renkaan sisällä, jota laakeriseppele ympäröi. 67 Julkaisutiedot Tuotanto Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut Toimittaja Leena Jokiranta Viestintätoimisto EBC Kuvat Matti Kurkela Aalto-yliopisto Kimmo Brandt, Markku Ojala Compic-Photos Oy Taitto Rasmus Snabb Painopaikka: Unigrafia Oy, 2012 ISBN 978-952-60-3621-2 ISBN 978-952-60-3622-9 (PDF)
© Copyright 2024