KKA 0111 - Korkeakoulujen arviointineuvosto
Erno Tornikoski • Kalle Korhonen Eila Okkonen • Tanja-Maria Rantakangas Jaakko Tarkkanen • Karl Holm • Johanna Mattila Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-165-2 (painettu) ISBN 978-952-206-166-9 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaik kien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistus järjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja kor keakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutus markkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten ke hittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointi käytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuu seen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestel mästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toi mivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Mar raskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetel mät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittä misseminaari. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoin nin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. Eu ropean Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:// www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008– 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007. 2 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan au ditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen väli neitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja ke hittämään toimintojaan kokonaisuutena.Voidaan hyvin sanoa, että auditointi prosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidos ryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakou lulla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puo lesta esitän parhaimmat kiitokset Saimaan ammattikorkeakoululle osallistumi sesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Sisällys Auditointiryhmä ________________________________________________________ Johdanto __________________________________________________________ . Auditoinnin tavoitteet ______________________________________________ . Auditoinnin kohteet ________________________________________________ . . . . Auditointiprosessi ___________________________________________________ Auditointisopimus __________________________________________________ Auditointiaineisto ___________________________________________________ Auditointivierailu ___________________________________________________ Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne ____________________________ Saimaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusprosessi ____________ Auditointitulokset __________________________________________________ . Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ________________ . Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus ____________________________________________________ .. Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ .. Tutkimus- ja kehitystyö _______________________________________ .. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ .. Tuki- ja palvelutoiminnot ______________________________________ .. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ . Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen ________________________________________________________ . Korkeakouluhenkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen _________________________________ . Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus _______________________________________________________ .. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä _________ .. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ___________________________ . Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen ______________________________________________________ . Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ____________________________ . . . Johtopäätökset ____________________________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ Kehittämissuositukset ______________________________________________ Auditointiryhmän kokonaisarvio Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä _______________________________________ . Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta __ Liitteet : Auditointivierailun ohjelma _________________________________________ : Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ 7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Kauppatieteiden tohtori Erno T. Tornikoski toimii dekaanina ranskalaisessa Saint-Etienne kauppakorkeakoulussa. Vastuualueinaan hänellä on professori kunnan johtaminen sekä opetusmenetelmien ja tutkimuksen kehittäminen. Aikaisemmin hän on toiminut professorina EMLYON kauppakorkeakoulussa ja yrittäjyyden yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Tornikoski on toiminut auditointiryhmän jäsenenä Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa sekä osallistu nut kroatialaisen Entrepreneurship Business College Vern Master-tason ohjel mien suunnitelmien ulkoiseen arviointiin. Parhaillaan hän on valmistelemassa eurooppalaisen EPAS-akkreditoinnin hakemista Saint-Etienne kauppakorkea koulun Master-koulutusohjelmalle ja osallistunut tähän liittyvään EFMD:n koulutukseen. Tutkimuksen osalta Tornikoskella on lukuisia julkaisuja arvostetuissa kan sainvälisissä tieteellisissä journaleissa. Hän tutkimuskiinnostuksensa liittyvät yrittäjyyteen, yrittäjyysaikomusten kehittymiseen, yrityksen perustamispro sessiin sekä kasvaviin nuoriin yrityksiin. Hän on koordinoinut mm. Finpinyrittäjyysverkoston alaisuudessa tutkimusryhmää, joka on kehittämässä mittaria ja mittausmenetelmää yrittäjyyden edistämistoimien vaikuttavuuden selvittä miseksi korkeakouluopiskelijoiden parissa. Kauppatieteiden tohtorin tutkintonsa Tornikoski on suorittanut saman aikaisesti sekä Vaasan yliopistosta että ranskalaisesta ESSEC Business Schoolista. Parhaillaan hän on valmistelemassa ranskalaista HDR-habilitaatiota (Habilita tion à Diriger des Recherches). Jäsenet Dosentti, filosofian tohtori Kalle Korhonen työskentelee klassillisen filo logian yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitok sella. Hän on suorittanut yliopistopedagogisia opintoja ja on kreikan kielen ja kirjallisuuden sekä latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden oppiainevastaa va. Hän on myös toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä Suomen Roomaninstituutissa sekä instituuttia ylläpitävän säätiön asiamiehenä. Lisäksi Korhonen on toiminut Helsingin yliopiston hallintovirastossa avoimen tieteellisen julkai semisen (open access) asiantuntijatehtävissä. 8 Filosofian tohtori Eila Okkonen työskentelee Suomen Mielenterveys seuran Koulutuskeskuksen johtajana. Hän toimii Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen johtaja. Samalla Okkonen on myös tieteellis-ammatillisen Perhe terapialehden vastaava päätoimittaja. Hän on Suomen Mielenterveysseuran johtoryhmän jäsen ja toimii lisäksi seuran liittovaltuustossa ja liittohallituksessa, mielenterveysakatemiassa ja mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa. Okkonen on aikaisemmin toiminut ylemmän amk-tutkintoon liittyvän valtakunnallisen seurantatutkimusohjelman projektipäällikkönä. Tiedonkeruu, tietojen analysointi ja raportointi jatkuvat edelleen. Valtakunnallisen AMKjatkotutkintokokeilun (YAMK) projektipäällikön tehtäviin kuuluivat kokeilun koordinointi, seuranta ja raportointi ja lain voimaantulonjälkeiset tehtävät. Okkonen on toiminut Helsingin ammattikorkeakoulussa yliopettajana, jolloin tehtäviin kuuluivat mm. työelämäyhteistyön kehittäminen, perus tutkinnon opetussuunnitelmatyö ja opettaminen, erikoistumisopintojen ope tussuunnitelma- ja strategiatyö sekä opettaminen ja ammattikorkeakoulun jatkotutkintohakemuksen valmistelu ja opetussuunnitelmatyö. Aikaisempaan terveydenhuollon lehtorin tehtäviin kuuluivat hankeyhteistyö työelämän kanssa sekä hoitotyönkoulutus. Opiskelija Tanja-Maria Rantakangas opiskelee Bachelor of Business dministration tutkintoa ja kemiantekniikan insinööritutkintoa Keski-Poh A janmaan ammattikorkeakoulussa. Opintojensa ohella Rantakangas on työs kennellyt toimistotyöntekijänä, projektityöntekijänä, tuntiopettajana sekä prosessihenkilönä ja tehtaan assistenttina teollisuudessa. Opintojensa lomas sa Rantakangas on toiminut lukuisissa sekä korkeakoulunsa että opiskelija kuntansa luottamustoimissa (mm. ammattikorkeakoulun hallitusten jäsenyys ja opiskelijakunnan hallituksen ja edustajiston puheenjohtajuus). SAMOK ry:ssä Rantakangas on toiminut organisaation kehittämistyöryhmän jäsenenä. Tällä hetkellä hän työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pääsihteerinä. Kauppatieteiden maisteri Jaakko Tarkkanen on toiminut Laurea-ammatti korkeakoulun aluerehtorina ja nykyisin vararehtorina. Arviointikokemusta hänellä on Laurean puitteissa osallistumisesta kuuteen koulutuksen laatu yksikköarviointiin tai aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointiin. Näissä hän on toiminut arvioinnin valmisteluryhmän jäsenenä. Sidosryhmä edustajana hän on osallistunut Teknillisen korkeakoulun TKK:n laadunvar mistuksen uusinta-arviointiin ja TKK Dipolin kansainväliseen arviointiin. Kansainvälistä a rviointikokemusta hänellä on myös Laureassa luodun pedago gisen innovaation, Learning by Developing -toimintamallin kansainvälisestä arvioinnista ja sen seuranta-arvioinnista. Muuta arviointikokemusta hänellä 9 on arvioijana kansallisen osaamiskeskusryhmän puitteissa toteutetuista osaa miskeskusesitysten arvioinneista. Tarkkasen erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat korkeakoulutuksen uudistaminen, opetuksen ja tutkimuksen integraatio sekä korkeakoulujen kol mas tehtävä. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa korkeakoulun visio pohjaisesta johtamisesta ja strategisesta ketteryydestä. Sihteerit Pääsuunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Erikoissuunnittelija Johanna Mattila, Korkeakoulujen arviointineuvosto 10 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on – selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asetta nut, – arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja – arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditoin tikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen ko konaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoin nin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin kor keakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikut tavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakou lututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 3 11 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rek rytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laa dunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, al kavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistus järjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän audi toinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla kor keakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoin nissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen. 4 12 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Saimaan ammattikorkeakoulun väli nen auditointisopimus allekirjoitettiin 15.6.2010. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivie railun kesto sekä auditointikustannusten jakautuminen. Lisäksi sovittiin kor keakoulun sitoutumisesta uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. 2.2 Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan auditointiaineiston koottavaksi siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuu den, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organi saatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestel mään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Saimaan ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: – Organisaation kuvaus sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä – Laadunvarmistusjärjestelmän lyhyt kuvaus – Toimintakäsikirja – Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria – Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnan ohjausjärjestel mään – Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi – Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisis tä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä. Perusaineistoa täydentämään oli lisäksi sisällytetty yhteensä 73 laadun varmistuksen toimivuuteen liittyvää näytettä ja näyttöä. Näytteet ja näytöt oli aineistossa jaoteltu seitsemän auditointikriteerin mukaan. 13 Saimaan ammattikorkeakoulun aineisto toimitettiin poikkeuksellises ti suoraan korkeakoulusta auditointiryhmän jäsenille sopimuksessa sovittuna päivämääränä 15.9.2010. Auditointiryhmällä oli lisäksi pääsy koko prosessin ajan korkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali laajasti täydensi kirjallista materiaalia. 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Erno Tornikoski ja Korkeakoulujen ar viointineuvoston pääsuunnittelija Karl Holm vierailivat Saimaan ammatti korkeakoulussa 5.10.2010 järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa. Aiheet tilaisuudessa painottuivat auditoinnin tavoitteisiin, kohteisiin ja kritee reihin sekä muihin auditointiin liittyviin käytännön kysymyksiin. Tornikosken ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron rehtori Anneli Pirttilä, yliopettaja Heikki Sintonen ja opiskelijakunnan pääsihteeri Susanna Kauppi nen. Auditointivierailu toteutettiin Saimaan ammattikorkeakoulussa 16.–18 .11.2010. Auditointivierailun keskeisenä tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella muodostunutta kuvaa korkeakoulun laadun varmistusjärjestelmästä. Auditointiryhmä haastatteli tavoitteisiin liittyen en simmäisenä vierailupäivänä korkeakoulun johtoa, päälliköitä, opetus- ja tut kimushenkilökuntaa, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään ja vieraili ryhmän etukäteen valitsemissa yksiköissä, joita olivat so siaali- ja terveysalan, tekniikan alan, kuvataiteen sekä matkailu- ja ravitsemis alan opettajat ja opiskelijat. Lisäksi haastateltiin tukitoimintojen, kuten mediaja oppimiskeskuksen, IT-keskuksen, Luotsi-toiminnan sekä aikuiskoulutus- ja palvelutoiminnan edustajia. Kolmantena vierailupäivänä tutustuttiin projektihallinnoinnin näkö kulmasta yhteen kulttuurialan projektiin ja Yrityshautomo-projektiin. Nämä ns. jokerikohteet ilmoitettiin korkeakoululle ensimmäisen vierailupäivän jäl keen. Lisäksi haastateltiin Venäjä-osaamisklusterin henkilöstöä ennen toista johdon edustajien haastattelua ja arviointiryhmän lyhyttä palautetta. 14 2.4 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmän raportti on laadittu auditointiprosessissa kertyneen aineis ton ja siitä tehdyn analyysin pohjalta. Ryhmä on tuottanut raportin yhdessä niin, että kaikkien jäsenten erityisasiantuntemusta on hyödynnetty auditointi kohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija on vastannut raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä tekstin yhtenäisestä rakenteesta. Korkeakoululla on ollut mahdollisuus tarkistaa raporttiteksti asiatietojen osalta ennen julkaisemista. 15 3 Saimaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusprosessi Saimaan ammattikorkeakoulun muodostaa viisi koulutusalaa. Näistä on muo dostettu kolme tulosyksikköä eli toimialaa. Tästä vuorostaan muodostuu lin jaorganisaatio, jonka puitteissa toimialat tuottavat oman alansa tutkintoja, tut kimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja näiden kautta aluevaikuttavuutta. Edellisen lisäksi on kolme muuta tulosyksikköä: kielikeskus, aikuiskoulutus ja palvelutoiminta sekä rehtorin toimisto, jotka toimivat matriisimaisessa raken teessa kolmen toimialan rinnalla. Saimaan ammattikorkeakoulu muodostaa kokonaisuudessaan lähes 3300 henkilön yhteisön, josta opiskelijoita yhteensä on vajaa 3000 ja henkilökuntaa noin 300. Korkeakoulun keskeisenä tavoitteena on laadunvarmistusjärjestelmän avulla todentaa strategiassa määritellyt tavoitteet. Korkeakoulun mukaan oleel lista on myös löytää toimenpiteitä ja menettelyjä parempien tulosten saavutta miseksi. Laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulussa kattaa sekä laadun hallinnan että laadun kehittämisen. Laadunvarmistusjärjestelmällä tässä yhtey dessä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu laadunvarmistuksen organi saatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista sekä resursseista, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän perustana käytetään Demingin jatkuvan kehittämisen mallia (Plan–Do–Check–Act). Jär jestelmässä on välineitä johtamiseen ohjaten samalla toimintojen kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Korkeakoulu korostaa, että palautetietojen systemaattisella keruulla ja analysoinnilla on keskeinen tehtävä laadunvarmistuksessa ja stra tegisessa toiminnanohjauksessa. Keskeisimmät palautejärjestelmät koostuvat opintojaksopalautteesta, valtakunnallisesta OPALA-palautteesta sekä opiskeli joiden ja toimeksiantajien opinnäytetyöpalautteista. Saimaan ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa on kuvattu eri ku vioin korkeakoulun organisaatiomalli, laadunvarmistusjärjestelmän kokonai suus sekä laadunvarmistusjärjestelmän sisältö ja keskeiset dokumentit. Edelleen toimintakäsikirjasta löytyvät laadunvarmistusjärjestelmän jatkuvan kehittämi sen mallin keskeiset menetelmät sekä välineet ja laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria. 16 Oy hallitus Korkeakouluhallitus Talous- ja hallintopalvelut Mika Sipi Rehtori toimitusjohtaja Anneli Pirttilä Kiinteistötoimi Suunnittelu- ja kehityspalvelut Terttu Kauranen ORGANISAATIO Liiketoiminta ja kultuuri Merja Heino Aikuiskoulutus ja palvelutoiminta Kristiina Lehtola Kielikeskus Ritva Kosonen Tukipalvelut Opintotoimisto Sosiaali- ja terveysala Tekniikka Päivi Vehmasvaara Markku Pentikäinen Liiketalous Hoitotyö Ensihoito Kone- ja tuotantotekniikka Mechanical Engineering International Business Fysioterapia Toimintaterapia Prosessitekniikka Chemical Engineering Hotelli- ja ravintola-ala, Hotel, Restaurant and Tourism Management Sosiaaliala Rakennustekniikka Kuvataide TKI-toiminta Tietotekniikka IT-palvelut Kirjasto TKI-toiminta Media- ja oppimiskeskus TKI-toiminta Kansainvälinen toimisto Venäjä-palvelut Johtaminen ja yrittäjyys Terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen Venäjä-kumppanuus Koulutusta, TKI-toimintaa, aluevaikuttavuutta Kuvio 1. Saimaan ammattikorkeakoulun organisaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskuvaus Oy hallitus STRATEGIAT Amk hallitus TOIMINTASUUNNITELMA Tulosyksiköiden johtajat, esimiehet, henkilöstö TOTEUTUS - Koulutus - Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta TULOKSET Amk jory & esimiehet ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Koko henkilöstö PARANTAMINEN Kehitystoimenpiteet - strategioihin - toimintasuunnitelmiin - prosesseihin SEURANTA Palaute, tulos- ja vertailutietojen keruu Tietojärjestelmät dokumentaation, tiedon keruun ja tiedotttamisen tukena mm. intranet, opiskelijahallinnon järjestelmä, asianhallintajärjestelmä Kuvio 2. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus 17 Laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulussa Strategiataso Arvot Strategia Henkilöstöstrategia Suunnitelmataso Toimintasuunnitelma Henkilöstösuunnitelma Talousarvio Tavoite- ja tulossopimukset Prosessitaso Toimintakäsikirja Prosessikuvaukset Koulutuksen prosessit TKI-toiminnan prosessit Organisaatio Tukitoimintojen prosessit Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Arviointi-, palaute- ja seurantajärjestelmät Sisäinen ohjetaso Hallintosääntö Yhtiöjärjestys Toimintasääntö ja vaalisääntö Toimintaohjeet Taloussääntö Delegointipäätökset Tutkintosääntö Pöytäkirjat ja muistiot Ulkoinen ohjetaso Lait ja asetukset Toimilupa OKM tavoitesopimus OKM ohjeistus Alueelliset strategiat EKKY konserniohje Kuvio 3. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän sisältö ja keskeiset dokumentit Saimaan ammattikorkeakoulun strategisessa toiminnanohjauksessa stra tegiat ja toimintasuunnitelmat tavoitteineen jalkautetaan toimialoille ja tulos yksiköihin laatimalla kunkin yksikön kanssa vuosittaiset tavoite- ja tulossopi mukset. Yksiköissä sopimus viedään korkeakoulun työntekijöiden käytännön tasolle. Määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan strategi silla mittareilla ja niiden toteutumisella ennen muuta QPR-järjestelmässä. Kes keisistä palautejärjestelmistä kerättävää tietoa käytetään lisäksi varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Strategian ja toimintasuunnitelman toimeenpano ja tavoitteiden saavuttaminen on korkeakoulun rehtorin ja tulosyksiköiden johtajien vastuulla. 18 Saimaan ammattikorkeakoulun strategia & henkilöstöstrategia - Koulutus - TKI - KV - Klusterit - Henkilöstö Tulosyksiköiden tavoite- ja tulossopimukset - Viestintä (ei julkinen) Arviointi ja kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulun vuosittain päivitettävä toimintasuunnitelma & henkilöstösuunnitelma Klusterien tavoite- ja tulossopimukset TOIMINTA TOIMINTA TOIMINTA Kehityskeskustelut Toiminnan tulokset Kuvio 4. Suunnittelun ja strategisen toiminnanohjauksen kokonaiskuvaus 19 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja päätoimijoineen on kuvattu kattavasti ja se on avoimesti henkilökunnan saatavilla. Toimijoiden vastuut on määritelty ja dokumentoitu konkreettisesti ja selkeästi auditointiaineistossa, mutta niitä ei ole sisäistetty käytännön toiminnan tasolla. Laadunvarmistus kytkeytyy oleellisesti strategisiin tavoitteisiin, mutta laadunvarmistus- ja jatkuvan kehittämistyön dokumentaatiota voisi lisätä. Laatutyöhön liittyvän muun aineiston suuri määrä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on Saimaan ammattikorkeakoulussa alkavassa vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteet, toiminnot ja päätoimijat Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja pää toimijoineen on kuvattu kattavasti ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa, intranetissä ja sen strategiseen ohjaukseen sisältyvällä laadunvarmistussivustolla, jossa se on avoimesti henkilökunnan saatavilla. Keskeinen Saimaan ammatti korkeakoulun sähköinen laadunvarmistuksen dokumentaatio löytyy intra netista. Laadunvarmistus sisältyy intranetissa strategisen ohjauksen pääluvun alle. Se kattaa koko laadunvarmistuksen kentän toimintokohtaisesta laadun varmistuksesta ulkoisiin arviointeihin, vuosikelloihin ja laatudokumentteihin asti. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden jäsennys on ymmärrettävä ja sen tavoitteet, toiminnot ja päätoimijat on dokumentoitu ja esitetty selkeästi. Toisaalta auditointiryhmän mielestä laatupyramidi on käytännön kannalta kat soen varsin laaja ja vaikeasti hahmotettavissa, mikä tuli esille haastatteluissa. Varsinainen laatutyö on esitetty toimintakäsikirjassa. 20 Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Auditointiryhmä piti aineiston määrää suurena. Erilaisia toimintokohtaisia koko ammattikorkeakoulun kattavia kehittämis- ja toimintosuunnitelmia ja muita dokumentteja, joissa määritellään korkeakoulun laadunvarmistusjärjes telmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita sekä vastuita on hyvin paljon. Näiden keskinäinen suhde jäi auditointiryhmälle kuitenkin osittain avoimeksi. Eri laisen aineiston suuri määrä vaikeutti lisäksi kokonaisuuden hahmottamista. Auditointiryhmä piti ongelmallisena, että osa sähköisistä välineistä ei auennut auditointiryhmälle auditointiprosessin aikana ja erityisesti tämä koski QPRpohjaista laadunvarmistuksen osiota. Alakohtaisesta kehittämisestä ja paranta misesta löytyi näyttöjä, mutta auditointiryhmä jäi kuitenkin odottamaan syväl lisempää, konkreettisempaa ja dokumentoitua näyttöä jatkuvasta arvioinnista, kehittämisestä ja parantamisesta. Yksikkökohtainen laatutyö oli toinen alue, josta audintointiryhmä jäi odottamaan näyttöjä. Saimaan ammattikorkeakoulun laatutyötä on ansiok kaasti jäsennetty alakohtaisen ja toimintokohtaisen orientaation viitekehyk sessä, mutta käytännön näyttöä mitä todella tapahtuu toiminnan tasolla olisi voinut olla enemmän. Auditointiryhmä kiinnitti erityistä huomiota siihen, että kulttuurialan opiskelijapalautteet kirjautuvat intranetiin ensimmäisen au ditointipäivän aamuna. Kolmanneksi auditointiryhmä kiinnitti huomiota siihen, että intranetin englanninkielisillä sivuilla ei ollut juurikaan materiaalia, vaikka kansainvälisyys on vahvasti esillä ammattikorkeakoulun strategiassa ja englanninkielistä mate riaalia hyödynnetään ja tuotetaan muuten ansiokkaasti. Neljänneksi auditointiryhmä kiinnitti huomiota tutkimus- ja kehittä mistoiminnan sekä aluekehitystyön dokumentaatioon. Päättyneiden TKIprojektien määrä oli haastattelujen mukaan korkea, mutta dokumentoitujen projektien määrä oli alhainen. Auditointihaastattelujen perusteella myös Sai maan ammattikorkeakoulun projektikäsikirja tuntui jäävän vieraaksi henki löstölle. Aluekehitystyön ja sen suuntaamisen osalta nousi haastatteluissa esille neuvottelukuntatyön suuri merkitys. Tämän työn dokumentaatio ei kuiten kaan ollut helposti löydettävissä. Haastatteluissa nousi esiin, että opiskelijoiden mahdollisuuksissa pääs tä osalliseksi myös laatutyön kirjalliseen dokumentaatioon on parantamisen varaa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan laatutyö perustuu Saimaan ammattikorkeakoulussa suuressa määrin henkilökohtaisiin suhteisiin ja lähei syysperiaatteeseen, ja laatutyöhön liittyvän aineiston dokumentaatiota tulee kehittää edelleen. 21 Kehittämiskohteena auditointiryhmä esittää Saimaan ammattikorkea koulun tiiviin ja yksinkertaisen erillisen laatukäsikirjan luomista, jotta arjen laatutyö ja jatkuvan parantamisen merkitys selkiytyisivät. Tällä tavoin myös varsinainen laatutyö korostuisi ja syntyisi selvä suhde laatutyön ja erilaisten hallinnollisten ohjeiden välille. Toinen kehittämiskohde koskee Saimaan am mattikorkeakoulun laatusivustojen luomista yksikkökohtaisine laatusivus toineen. Niillä voitaisiin konkretisoida huomattavasti ammattikorkeakoulun arjessa tapahtuvaa jatkuvaa parantamista ja laatutyötä sekä näin osoittaa laa tutyön merkitys. Kolmantena kehittämiskohteeksi auditointiryhmä ehdottaa opiskelijan laatukäsikirjan laatimista. Näin sillä voitaisiin sitouttaa opiskelijoita paremmin kotikorkeakoulunsa laatutyöhön. Yhteenveto ■ Saimaan ammattikorkeakoulussa on pitkä laatutyön perinne ja laatu työn uudistamiseen uudessa osakeyhtiömuotoisessa ylläpitomuodossa on tartuttu rivakasti. Tässä yhteydessä sähköisiä järjestelmiä on kehitetty ansiokkaasti ja nopeasti. ■ Laatutyön tavoitteet, toiminnot, toimijat ja niiden vastuut on auditoin tiaineistossa määritelty selkeästi, mutta haastattelut puolestaan nostivat esiin epäselvyyksiä vastuunjaossa käytännön laatutyössä. ■ Käytännön laatutyössä korostuu erityisesti henkilökohtaisten suhteiden ja läheisyyden merkitys. ■ Laatutyön dokumentaatio aluekehitystehtävän ja tutkimus- ja kehi tystehtävän sekä kansainvälisten toimintojen osalta on vielä niukkaa ja ohutta. Arjen tasolla, yksikkötasolla tapahtuvasta jatkuvasta parantamises ta voisi olla enemmän dokumentaatiota.Vahvimmin on dokumentoitu ammattikorkeakoulun tehtävistä opetustoiminnan tehtävä. ■ Opiskelijoiden mahdollisuudet päästä käsiksi laatutyön dokumentaa tioon vaativat kehittämistä. ■ Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittelyä ja dokumentaatiota tulee parantaa erityisesti kult tuurialan koulutuksen osalta. 22 4.2 Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus 4.2.1 Tutkintotavoitteinen koulutus Saimaan ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus järjestelmä kattaa lähes kaikki koulutusalat. Laadunvarmistusjärjestelmän kautta kerättyä tietoa käytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä, vaikka systemaattisuudessa onkin eroja koulutusohjelmien välillä. Eri sidosryhmät on hyvin nivottu opetuksen kehittämiseen.Toisaalta järjestelmän dokumentaatio on jossakin määrin hajallaan.Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksesta vastaa ammattikorkea koulun johtoryhmä ja sitä koordinoi kehitysjohtaja, joka vastaa myös laadun varmistusjärjestelmän kehittämisestä. Laatupäällikön tehtävä on vastata laadun varmistusjärjestelmän käytänteiden ja dokumentoinnin yhtenäistämisestä ja toimintakäsikirjan ja järjestelmän ylläpidosta. Koulutuksen kehittämistarpeita organisaatiotasolla käsittelee ensimmäisen vararehtorin johtama koulutuspääl likköjen ryhmä. Koulutustoiminta jakautuu kolmeen tulosyksikköön, sosiaali- ja ter veysalaan, tekniikkaan sekä liiketoimintaan ja kulttuuriin, joita johtavat toi mialajohtajat. Lisäksi aikuiskoulutus ja palvelutoiminta on organisoitu omaan tulosyksikköönsä, joka toimii yhteistyössä koulutusalojen kanssa. Sitä johtaa aikuiskoulutusjohtaja. Kielten opetus on keskitetty korkeakoulun yhteiseen kielikeskukseen, jolla on oma johtaja. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata kielten opetuksen laadusta sekä henkilöstön kielitaidon kehittämisestä. Tulosyksikkö tasolla laadunvarmistuksesta vastaavat toimialajohtajat ja koulutusohjelmatasol la koulutuspäälliköt, jotka toimivat opettajien esimiehinä. Kullakin toimialalla on oma johtoryhmä. Siitä, että koulutus vastaa työelämän tarpeita, huolehtivat pääasiallisesti neuvottelukunnat; yhteistyö näyttää haastattelujen perusteella toimivan useim missa koulutusohjelmissa. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että korkeakoulus sa pyritään aktiivisesti kehittämään työelämäyhteyksiä muillakin tavoilla kuin neuvottelukuntajärjestelmän avulla. Tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeiset prosessit on esitelty toimin takäsikirjassa. Ne ovat opetussuunnitelmatyön prosessi, opiskelijarekrytointi, opintojakson toteutus, harjoittelu, opinnäytetyö, opiskelijan ohjaus ja tuto rointi sekä kansainvälinen vaihto. Prosessikuvaukset ovat intranetin QPRtoiminnanohjausjärjestelmässä ja ne ovat korkealaatuisia. Harjoittelu- ja opin näytetyöprosessit on eritelty alaprosesseiksi. Koulutuksen laadunvarmistuksen 23 toinen keskeinen dokumentti on intranetissä saatavilla oleva Koulutuksen käsi kirja. Toimintakäsikirjassa on selkeästi esitetty opiskelijoilta, henkilöstöltä ja si dosryhmiltä saatavan palautteen muodot, kattavuus, vastuuhenkilöt ja aika taulut. Tieto palautteen perusteella tehtävistä kehittämistoimista tuntuu kulke van myös opiskelijoille. Tämä näkyi, kun auditointihaastatteluissa haastateltavia pyydettiin laatimaan visuaalinen esitys siitä, miten palautteen käsittely toimii. Haastattelujen perusteella opintojaksopalautteiden käytännöissä on kou lutusohjelmakohtaisia eroja. Osittain erot perustuvat alakohtaisiin hyviin käy tänteisiin, kuten kuvataiteessa käytössä olevat kurssi- ja lopputöiden kritiikit, joiden dokumentointi on haasteellista. Opintojaksopalautteen muoto on muilla toimialoilla yhdenmukainen. Siinä kysytään opiskelijan käsityksiä opetusmetodeista, materiaaleista, opetta jan ammattitaidosta ja omasta oppimisesta. Palautteen vastausprosentin kasvat tamiseen on kiinnitetty huomiota, ja luvut on myös saatu nousemaan. Jotkut opettajat ovat oma-aloitteisesti kokeilleet myös kurssipalautteen keräämistä kurssin puolivälissä, mikä sekin on nostanut vastausaktiivisuutta. Haastatte luissa opintojaksopalautelomaketta myös kritisoitiin siitä, että se ei välttämättä anna opettajalle uutta tietoa. Palautteen käsittelyn tavat ovat jokseenkin kaikilla koulutusaloilla saman laisia. Käsiteltyään kurssipalautteen opettajat siirtävät yhteenvedon tuloksista intranettiin, minkä jälkeen palautteita käsitellään opettajien kehityskeskus teluissa, opetuksen kehittämispäivillä ja opetussuunnitelmatyössä. Jokainen opettaja näkee intranetissä omat palautteensa, ja sekä koulutuspäälliköt että toimialajohtajat näkevät yksikköjensä palautteet. Myös opiskelijoiden ryhmän vanhimmille ja tutoropettajille antama suullinen palaute käsitellään vuotuisilla kehittämispäivillä ja opetussuunnitelmatyössä. Palautteen palautteen käytännöt eivät ole kaikilla aloilla samanlaisia. Joil lakin toimialoilla on käytäntö, että edellisellä kerralla annettu palaute käsitel lään, kun kurssi seuraavan kerran pidetään. Käytäntö ei ole yhtenäinen koko korkeakoulussa osin siksi, että sitä ei ole koettu tarpeelliseksi kaikkialla. Opiskelijapalautteen keräämiseen on myös muita tapoja sähköisen opin tojaksopalautejärjestelmän lisäksi. Jokaisessa opetusryhmässä pienimpiä ryhmiä lukuun ottamatta on ryhmänvanhin, jonka kautta opiskelijat myös voivat an taa palautetta. Haastatteluissa korostettiin lisäksi opettajan oman herkkyyden merkitystä opetusryhmänsä tunnelman havainnoinnissa. Opettajatutorin toi minnasta opiskelija voi antaa palautetta vuosittain (joillakin toimialoilla kaksi kertaa vuodessa) käytävässä kehityskeskustelussa, tai koulutuspäällikölle. Haas tatellut opiskelijaedustajat kokivat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat hyvät, ja että toimintaa on myös kehitetty heidän palautteensa ansiosta. 24 Palautejärjestelmän dokumentaation ongelmana on se, että aineisto on hajautettu eri järjestelmiin. Osa siitä on intranetissa, osa asiainhallintajärjestel mä Dynastyssä ja osa työryhmien verkkolevyillä. Esimerkiksi opiskelijan on siten vaikea seurata, onko hänen antamansa palaute johtanut toimenpiteisiin. Aineiston hajanainen saatavuus voi vaikeuttaa myös palautteen käyttöä johta misen työkaluna. Yhteistyö opiskelijakunnan kanssa tutkintokoulutuksen laadunvarmistus järjestelmässä tuntuu toimivan hyvin. Opiskelijakunta valitsee myös vuosittain vuoden opettajan ja käyttää siten hyödykseen palautejärjestelmän tuottamaa tietoa. Lisäksi opiskelijakunnan edustaja on mukana korkeakoulun laaturyh mässä. Koulutusohjelman suunnitteluprosessissa yhteys sidosryhmiin on kiinteä keskeisimmillä toimialoilla. Koulutustarvetta ennakoidaan alueellisten selvi tysten sekä työpaikkakäyntien avulla, ja neuvottelukunnat osallistuvat ope tussuunnitelmatyöhön jokseenkin kattavasti. Työelämässä tehtävät harjoittelu jaksot ja opinnäytteiden ohjaajat yrityksissä antavat palautetta opetussuunni telmien toimivuudesta. Saimaan ammattikorkeakoulu on noussut Suomen ammattikorkeakoulu jen joukossa tärkeään asemaan yhteistyön toteuttamisessa Venäjän suuntaan. Se mainitsee erityisvahvuudekseen Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kie leen ja kulttuuriin liittyvän osaamisen. Kansainvälisiä opiskelijoita on suhteel lisen paljon, ja heidän mahdollisuutensa opetuksen kehittämiseen vaikuttivat haastattelujen perusteella hyviltä. Kurssipalautetta sekä palautetta tukipalve luista kerätään luonnollisesti myös englanniksi, ja näytteitä tästä oli auditointi aineistossa mukana. Heikkoutena voidaan pitää sitä SWOT-analyysissäkin mainittua piirrettä, että laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio on lähes kokonaan suomeksi. Kansainvälisten opiskelijoiden on siten vaikea tietää, onko heidän palautteensa johtanut toimenpiteisiin. Korkeakoulun johtamisessa on opetuksen kehittämisen osalta hyvällä tavalla noudatettu sitä periaatetta, että uusien opetuksellisten innovaatioiden annetaan kehittyä koulutusohjelmatasolla. Esimerkkinä tästä ovat osuuskunta muotoiset koulutusohjelmat joillakin toimialoilla. Tärkeimpänä esimerkkinä laadunvarmistusjärjestelmän positiivisesta vaikutuksesta johtamiseen ja sen kautta koulutustoimintaan mainittiin kes keyttämisasteen paraneminen. Keväällä 2010 aloitettu sisäisten auditointien käytäntö on myös koettu hyödylliseksi elementiksi koulutuksen laadun varmistuksen kehittämisen kannalta. 25 Yhteenveto ■ Ammattikorkeakoulussa käytössä olevat koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyt kattavat hyvin tutkintotavoitteisen koulutuksen. ■ Haastatteluissa saatiin näyttöjä siitä, kuinka laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on vaikuttanut opetuksen kehittämiseen ja koulutustoi minnan laadun paranemiseen. ■ Laadunvarmistusjärjestelmä mahdollistaa myös uusien opetuksellisten innovaatioiden kehittämisen. ■ Kurssipalautteen muodot ja käsittelytavat ovat jokseenkin yhdenmukai set lähes kaikilla aloilla, ja vastuutahot on määritelty toimintakäsikirjassa, mutta käytännöt koskien palautteesta saatavaa palautetta vaihtelevat. ■ Opintojaksopalautteen ohella opiskelijat voivat antaa palautetta koulu tuksesta ryhmänvanhimpien ja opettajatutorien välityksellä. ■ Laadunvarmistusjärjestelmän olennainen osa ovat neuvottelukunnat, jotka huolehtivat koulutuksen soveltuvuudesta työelämään. Niillä on myös aktiivinen rooli opetussuunnitelmien suunnitteluprosessissa. Myös yhteistyö opiskelijakunnan kanssa tutkintokoulutuksen laadunvarmistuk sessa tuntuu toimivan hyvin. ■ Palautejärjestelmän dokumentaation ongelmana on aineiston sijainti hajallaan eri järjestelmissä, mikä voi olla haitallista tutkintokoulutuksen johtamisen kannalta. ■ Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa opetuksen kehittämiseen näyttävät suhteellisen hyviltä, vaikka heidän mahdollisuu tensa tutustua laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatioon voivat olla huonot, kun dokumentaatio on kokonaan suomeksi. 4.2.2 Tutkimus- ja kehitystyö Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, ja kehitystyön laadunvarmistus kattaa suurimman osan toiminnasta. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa, joka käsitellään sekä ammattikorkeakoulussa että asiakkaiden kanssa, mutta tietoa ei vielä pystytä kattavasti hyödyntämään toiminnan vaikuttavuuden ja sisällöllisen arvioinnin kehittämisessä. Riittämättömän laadun tunnistaminen ei siten ole vielä toteutunut kattavasti, vaikka TKI-toiminnalle on toimintasuunnitelmassa määritelty selkeät mittarit. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon saatavuudessa TKI-toiminnan osalta on parantamisen varaa. Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus on alkavassa vaiheessa. 26 Saimaan ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa koskevat strategiset päätökset tekee ammattikorkeakoulun hallitus. TKI-toiminnan tavoitteet ylei sellä tasolla on määritelty Saimaan ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa. Korkeakoulun strategiassa, joka on viimeksi laadittu vuosiksi 2010–15, on mainittu konkreettisempia tavoitteita ja erityisiä kehittämiskohteita. Strategian konkreettista toimeenpanoa ohjaa intranetissä saatavilla oleva korkeakoulun toimintasuunnitelman TKI-osuus. Korkeakoulun tutkimusmenot ovat muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna vähäiset, ja suuri osa hankkeista liittyy korkeakoulun oman opetuksen kehittämiseen. Korkeakoulun TKI-toiminnan laadunvarmistus noudattaa toimintakäsi kirjassa mainittuja yleisiä periaatteita. TKI-toiminnan kehittämisestä korkea koulussa vastaa kehitysjohtaja, ja projektitoimintaa koordinoi tutkimusasiamies. Korkeakoulun tasolla TKI-toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvi oinnista vastaa ns. TIKI-ryhmä yhteistyössä toimialojen kanssa. TIKI-ryhmän rooli ei kuitenkaan näytä vielä vakiintuneen, ja sen tehtävistä vallitsee erilaisia käsityksiä. TKI-toiminnassa käytetään periaatteessa kaikissa tulosyksiköissä saman laista vastuunjakoa ja menettelytapoja. Toimialatasolla TKI-toiminnan laadusta vastaavat toimialajohtajat, klustereissa niitä johtavat tutkimuspäälliköt. Henki löstön roolit TKI-toiminnassa on määritelty toimintakäsikirjassa. Haastatte luissa kävi ilmi, että TKI-toiminnan menettelytavat ja projektinhallinta eivät kuitenkaan vielä ole kaikilla toimialoilla yhtä laajasti tunnettuja, eikä projek tinhallinnan työkaluja ole käytössä. Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä TKI-toiminnan laadun hallinta mainitaan yhtenä heikkoutena. Haastatteluissa täsmennettiin, että tämä johtuu hankkeiden erilaisuudesta. Toistaiseksi ei ole nähty, miten kaikkia hankkeita voisi hallinnoida yhdellä järjestelmällä. Lisäksi palautteen keruuta sidosryhmiltä ei ole vielä alettu toteuttaa kattavasti, vaikka yhteistyöyritysten tyytyväisyys toisaalta tunnistetaan keskeiseksi hyvän laadun kriteeriksi. Haas tatteluissa ilmeni, että ainakin asenteet TKI-toiminnan laadunvarmistusjärjes telmän parantamiseksi ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Haastatteluissa saatiin esimerkkejä siitä, miten TKI-hankkeiden tavoittei den toteutumista arvioidaan projektikohtaisissa loppuarvioinneissa. Projektin loppuarviointiin sisältyy erillinen arviointilomake. Projektin loppuarviointia käsitellään johtotasolla, mutta arviointilomake on aina projektin vetäjien ja osallistujien täyttämiä. Vaikka itsearviointi on olennainen osa minkä tahansa toiminnan kehittämistä, tulisi TKI-projektien arviointiin sisällyttää myös riip pumattomien tahojen suorittamat arvioinnit, kuten esimerkiksi TIKI-ryhmä. Korkeakoulun toimintasuunnitelman TKI-toimintaa käsittelevä osa sisäl tää selkeät toiminnan seurantamittarit. Mittaristo muodostuu sekä opetus- ja 27 kulttuuriministeriön kanssa puitesopimuksissa sovituista että korkeakoulun omista mittareista. Mittareita ovat TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet, TKI-toiminnan volyymi euroina ja henkilötyövuosina, monialaisten kluste rihankkeiden osuus TKI-toiminnasta, julkaisujen määrä, osuuskuntayrittäjyys toiminnassa olevien opiskelijoiden määrä, yrittäjiksi ryhtyvien määrä, kansal lisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta, maksullisen palvelutoiminnan osuus koko rahoituksesta sekä hankkeiden loppupalaute, joka kerätään yhteistyökumppaneilta. Korkeakoulussa voimistuva monialaisten klusterien painottaminen näkyy myös TKI-toiminnan mittareissa. Klustereita ovat johtaminen ja yrittäjyys, käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit sekä Venäjä-kumppanuus. Toimintasuunnitelman tavoitteena on, että näiden alojen osuus TKI-toiminnan kokonaisvolyymistä olisi 70 % vuonna 2012. Klusterit on muodostettu rakenneuudistuksessa vasta keväällä 2010, mistä johtuen niiden TKI-toiminnan volyymille ei ole vielä asetettu kvantitatiivisia tavoitteita. Klustereista erityisen kiinnostava on muita monialaisempi Venäjä-kump panuus-klusteri, sillä se nähdään erityisesti Saimaan ammattikorkeakoulun pai nopistealueena. Klusteriin liittyy tukipalveluyksikkö Venäjä-palvelut, jonka tar koitus on edistää Venäjään liittyvää toimintaa kaikissa koulutusohjelmissa sekä TKI-toiminnassa. Klusterin laadunvarmistus noudattaa korkeakoulun yleisiä periaatteita ja siitä vastaa Venäjä-palvelujen kehittämispäällikkö. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että klusterin laadunvarmistusjärjestelmä on selkeämpi koulutukseen liittyviltä osiltaan. TKI-toiminnan osalta laadunvarmistusjärjes telmän luominen on vasta alkuvaiheessa. Mitä tulee tukipalveluihin, Venäjäpalvelujen organisoimat liikkuvuuden prosessit noudattavat kansainvälisen toimiston prosesseja. Pelkästään Venäjä-palveluille tyypillisiä prosesseja ei ole mukana QPR-prosessipankissa. Laadunvarmistuksen työkaluna TKI-toiminnassa on vuonna 2010 päivi tetty projektitoiminnan ohje, joka oli mukana auditointiaineistossa. TKI-toi minnan käsikirja on tekeillä. Auditointiaineistossa oli mukana TKI-prosessin yleisluontoinen prosessikuvaus, joka on ainoa TKI-toiminnan prosessikuvaus korkeakoulun QPR-prosessipankissa. Tarkempien prosessikuvausten laatimi sesta olisi luultavasti hyötyä projektien laadunhallinnassa. Auditointiaineisto oli TKI-toiminnan osalta niukka. Siihen kuului korkeakoulutason dokumenttien lisäksi hankkeen päättöarviointiraportti sekä yritysyhteistyökumppaneilta saatu palaute yhden hankkeen osalta, sekä projektiehdotuslomake.Yrityksiltä saadun palautteen merkitystä lisäksi korostettiin haastatteluissa. Projektitoiminnan ohjeen mukaan hankkeiden loppuraportit on tallen nettava Dynasty-asianhallintajärjestelmään. Loppuraportteihin sisältyvät loppu 28 arvioinnit, joista toimintakäsikirja mainitsee, että ne tallennetaan intranettiin. Vaikka päättyneitä hankkeita on projektitietokannassa nimetty runsaat sata, intranetissä on vain neljän päättyneen hankkeen loppuarvioinnin muistiot. Intranetissä ei ole muutakaan dokumentaatiota hankkeiden toiminnasta, il meisesti siksi, koska TKI-toimintaan liittyvien pöytäkirjojen tallennuspaikak si on Toimintakäsikirjassa määritelty Dynasty-järjestelmä. Haastatteluissa kävi ilmi, että dokumenttien löytäminen tästä järjestelmästä on koettu hankalaksi; samanlaista palautetta on saatu tukipalvelujen palautekyselyssä. TKI-toimin nan dokumentaation parempi saatavuus intranetissä voisi helpottaa tämän toi minta-alueen laadunvarmistuksen kytkemistä johtamiseen ja TKI-toiminnan suuntaamiseen. Yhteenveto ■ TKI-toiminnan laadun mittarit on selkeästi määritelty toimintasuunni telmassa. ■ TKI-toiminnan laadunvarmistuksessa noudatetaan periaatteessa saman laisia käytäntöjä koko korkeakoulussa, mutta toiminnan menettelytavat eivät ole vielä kattavasti tiedossa kaikilla aloilla. ■ Toimintaa ohjaavan TIKI-ryhmän rooli ei ole vielä vakiintunut. ■ Korkeakoulun TKI-toiminnassa tärkeä rooli on monialaisilla klustereilla, joiden laadunvarmistusjärjestelmä on selkeämpi koulutuksen kuin TKItoiminnan osalta. ■ TKI-toiminnan laadunvarmistuksen työkaluna on yleisluontoinen pro jektitoiminnan ohje; prosessikuvausten laatiminen on vielä kesken. ■ TKI-projekteja ja niiden tuottamia tuloksia on alettu arvioida systemaat tisemmin. Arviointeja TKI-projekteista tulisi kerätä myös ulkopuolisilta tahoilta, ei ainoastaan hankkeisiin osallistuneilta. ■ Hankkeista syntynyt dokumentaatio on toistaiseksi vaikeasti saatavissa, eikä loppuraportteja juuri ole tallennettu intranetiin, vaikka näin pitäisi toimintakäsikirjan mukaan olla. Tämä voi vaikeuttaa TKI-toiminnan johtamista ja suuntaamista. 29 4.2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistustoiminnot kattavat monia toimintoja. Ammatti korkeakoulu on tunnistanut tärkeimmät ulkoiset sidosryhmänsä ja määritellyt prosessit, joiden kautta aluekehitystyö toteutuu. Palautetietoa kerätään neuvottelukuntien ja sidosryhmäkyselyjen avulla, mutta sitä saadaan myös muiden kyselyjen kautta. Suuri osa tiedosta hyödynnetään ammattikorkeakoulun laadunhallinnassa ja kehittämisessä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistyö on kehittyvässä vaiheessa. Visiona vuoteen 2015 on, että Saimaan ammattikorkeakoulu on yhteiskunnal lisessa palvelutehtävässään arvostettu ja tunnettu toimija Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä tapahtuneessa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toi mialarakenteen muutoksessa. Korkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtä väänsä perustehtäviensä kautta. Yhteiskuntavastuun tavoitteet on määritelty taloudellisten, ympäristövastuun ja sosiaalisten tavoitteiden avulla selkeästi. So siaalisten tavoitteiden yhteydessä on kuvattu aluekehitystyön tavoitteet, joissa korostetaan alueen työelämän kehittämistä ja yhteistyön edistämistä, koulutuk sen ja osaavan työvoiman tuottamista. Sosiaalisten tavoitteiden yhteydessä on kuvattu myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteita, joissa on nostet tu esille sidosryhmien tarpeiden ja odotusten analysointi ja niihin vastaami nen sekä viestintä. Yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtaminen, roolit ja tehtävät on kuvattu selkeästi. Saimaan ammattikorkeakoulu pyrkii tukemaan vaikutusalueensa työ elämän kehittymistä, mikä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimi joiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot – vastuullisuus, avoimuus, kehit tävä kumppanuus, ammattitaitoisuus sekä työn ilo ja yhteisöllisyys – ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sisäiset sidosryhmät ovat omistajat, henkilöstö ja opiskelijat. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, yrityskehityksestä vastaavista väittäjäorganisaatioista sekä elinkeinoelämän aluehallintoviranomaisista ja elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viranomaisista, muista korkeakouluis ta sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista. Ammattikorkeakoulu on solminut strategisia yhteistyösopimuksia, joilla se pyrkii vahvistamaan osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi koko naisuuksiksi, jotta se on uskottava toimija korkeakoulujen joukossa. Ammat tikorkeakoulun keskeisin kumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yhteistyön kehittämiseksi perustettiin molempia korkeakouluja koskevien 30 a sioiden kehittämiseksi vuonna 2009 ammattikorkeakoulun ja yliopiston yh teinen neuvottelukunta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen prosessit Saimaan ammattikorkea koulussa ovat neuvottelukuntatyö, koulutuspalvelut, alueelle tarjottavat palve lut, rekrytointipalvelut, alumnitoiminta ja ulkoinen viestintä. Näiden prosessi en kautta toteutuu Saimaan ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus. Korkeakoululla on yhteensä 13 neuvottelukuntaa, joissa on 120 jäsentä. Neuvottelukuntien tehtävänä on seurata alan kehitystä ja muutoksia sekä teh dä ammattikorkeakoululle ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Neuvottelu kuntia on koulutusaloilla ja -ohjelmissa, alumnitoiminnassa, aikuiskoulutus- ja palvelutoiminnassa sekä kielikeskuksessa. Alakohtaisissa neuvottelukunnissa on maakunnan työnantajien sekä koulutusalan opiskelijoiden edustus. Haas tattelujen perusteella neuvottelukuntatyö nousi vahvaksi yhteistyömuodoksi, jonka panosta kannattaa entistä enemmän hyödyntää aluekehitystyön ja yh teiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Neuvot telukuntien merkitys nousi esiin johdon, opettajien, opiskelijoiden ja työelä män edustajien haastatteluissa, ja niiden työstä annettiin etupäässä positiivista palautetta. Tosin sosiaali- ja terveysalalla neuvottelukuntatyötä ei enää koettu nykyaikaiseksi tavaksi vaan siellä oltiin etsimässä uutta tapaa olla kehittävässä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Auditointimateriaalin ja haastattelujen perusteella eroja eri neuvottelu kuntien osallistumisessa kehittämistyöhön ja laadunvarmistustyöhön on ole massa. Neuvottelukuntien työn dokumentteja oli auditointimateriaalissa vä hän eikä mahdollisia sähköisiä materiaaleja löytynyt tai niitä ei saatu käytössä olevilla käyttäjätunnuksilla avautumaan. Dokumenttien helpompi saatavuus parantaisi tämän toiminnan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Audi tointimateriaalin ja haastattelujen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että neu votelukuntien työtä ja siitä saatua palautetta käytetään toiminnan kehittämi seen. Sen sijaan osakeyhtiön hallituksen ja ammattikorkeakoulun hallituksen merkitys ja roolit laadunvarmistustyössä eivät auditointiryhmän haastattelu jen yhteydessä vahvistuneet. Näiden hallitusten merkitys voi ammattikorkea koulun laatutyön kehittämissignaalien esilletuojana ja arvioijana olla tärkeä. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta toteutetaan lisä- ja täydennyskoulutuk sen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen, erikoistumisopintojen ja ylei söluentojen avulla. Aluevaikuttavuus toteutuu myös eri alojen koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta, erityisinä painoalueina ovat käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, johtaminen ja yrittä jyys, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit. Laadunvarmistujärjes telmän ja henkilökohtaisten kontaktien kautta saatavan tiedon avulla saadaan koulutuspalvelut vastaamaan alueen työelämän tarpeisiin. Tästä saatiin viitteitä 31 myös arviointihaastattelujen yhteydessä esimerkkeinä yritysjuridiikan kou lutusohjelman käynnistäminen sekä sosiaali- ja terveysalalta osastonhoitajan työhön valmistava koulutus. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa suurelta osin nämä toiminnot ja toimintaa kehitetään ja arvioidaan systemaattisesti. Tut kimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan organisointi ja painotukset ovat muuttuneet saadun palautteen vuoksi ja auditointiryhmälle muodostuneen käsityksen mukaan uudistetusta TKI-toiminnasta ei ole vielä saatavilla laadun varmistusjärjestelmän kautta tietoa eikä siten tältä osin ole näyttöä järjestelmän toimivuudesta. Saimaan ammattikorkeakoulu pyrkii profiloitumaan kansainväliseksi kor keakouluksi, jonka erityisvahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskun taan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Tällä vahvuusalueella ammat tikorkeakoululla on toimivat strategiset kumppanuudet valittuihin venäläisiin korkeakouluihin sekä Luoteis-Venäjällä toimiviin yrityksiin ja julkishallintoon. Ammattikorkeakoulu hyödyntää sijaintiaan Pietarin metropolialueen läheisyy dessä kansainvälisten koulutusohjelmien toteuttamisessa sekä Venäjään liitty vässä hanketoiminnassa. Auditointiryhmän arvion mukaan yhteiskunnallisessa aluekehitystehtävässään Saimaan ammattikorkeakoulu on vahvistanut merki tystään aktiivisena toimijana Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä tapah tuneessa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutoksessa. Auditointiryhmä haluaa korostaa, että Saimaan ammattikorkeakoululla onkin Luoteis-Venäjällä erinomaiset mahdollisuudet edelleen vahvistaa osaamistaan ja syventää merkitystään, näitä mahdollisuuksia tulee edelleen hyödyntää ja toimintaa laajentaa. Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa toiminta-alueelleen mittaus- ja ana lysointipalveluita, verkostoitumispalveluita yrityksille sekä välityspalvelua myy täville ja ostettaville yrityksille (Etelä-Karjalan yrityspörssi). Korkeakoulu tar joaa myös työhyvinvointi- ja testauspalveluita (Motiivi), opiskelijoiden tuotta mia palveluita kuten Luotsi-toiminta ja kirjastopalveluja toiminta-alueelleen. Arviointiryhmälle jäi osin avoimeksi näiden palvelujen laadunvarmistusjärjes telmän toimivuus, tosin esimerkiksi työhyvinvointi- ja testauspalveluiden osal ta palautetietoa kerättiin ja toimintaa kehitettiin saadun tiedon perusteella. Toimintakäsikirjan mukaan yhteiskuntavastuuta ja yhteiskunnallista vuo rovaikutusta arvioidaan ja kehitetään monin tavoin. Palautetta kysytään ja saadaan neuvottelukunnilta, osakeyhtiön ja korkeakoulun hallitukselta, yh teistyökorkeakouluilta, yhteistyö- ja kehittämisryhmiltä, joissa korkeakoulun henkilöstö toimii. Palautetta kysytään sidosryhmiltä esimerkiksi toimeksian tajan palautteena yhteistyöstä ja opinnäytetyöstä. Kehittämisideoita saadaan kohdennetuista aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan kyselyistä. Lisäksi on mahdollisuus antaa vapaata Internet-palautetta, joka haastateltavien mukaan 32 oli hyvin vähäistä. Palautetta kerätään ja niistä tehdään yhteenvetoja, joita kä sitellään varsin perusteellisesti ja systemaattisesti. Tosin monelta osin palauttei den vastausprosentit ovat varsin alhaiset ja niiden nostamiseen on syytä kiin nittää huomiota. Toimintaa kehitetään laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta. Haastattelujen perusteella muodostui kuva, että alueelliset strategiat ote taan hyvin ammattikorkeakoulun toiminnan suunnittelussa huomioon. Tietoa vaihdetaan ja palautetta kysytään sekä tietojärjestelmien kautta että henkilö kohtaisten kontaktien avulla. Auditointiryhmälle muodostui käsitys, että viestit kulkevat pääosin hyvin ammattikorkeakoulun ja alueen toimijoiden välillä ja yhteiset tavoitteet ovat hahmottuneet varsin hyvin. TKI-organisaatiossa kai vattiin lisää systemaattisuutta sidosryhmäyhteistyöhön liittyvien puutteiden hahmottamiseen ja korjaamiseen. Sidosryhmien sitoutumista tulee vahvistaa ja etsiä edelleen uusia menettelytapoja. Saimaan ammattikorkeakoulun Ura- ja rekrytointipalvelut koostuvat kah desta osasta; ammattikorkeakoulun omasta ura- ja rekrytointipalvelusta opis kelijoille ja yrityksille sekä valtakunnallisesta jobstep.net-palvelusta. Ammatti korkeakoulun yhteinen Ura- ja rekrytointipalvelut tarjoaa yhteyshenkilön ja kontaktitiedot työharjoittelijaa, opinnäytetyöntekijää tai vastavalmistunutta opiskelijaa etsivälle työnantajalle. Ura- ja rekrytointipalvelut välittää tiedot avoimista paikoista opiskelijoille ja työharjoittelun yhteyshenkilöille tai etsii pyydettäessä opiskelijoita avoimiin tehtäviin. Lisäksi ura- ja rekrytointipalvelut organisoi opiskelijoiden osallistumisen erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Saadun materiaalin ja haastatteluiden perusteella suurin osa ura-ja rek rytointipalveluista perustuu opettajien ja maakunnan työnantajien henkilö kohtaisiin suhteisiin sekä vanhojen opiskelijoiden rooliin opiskelijoiden työl listäjänä. Monet opiskelijat ovat saaneet harjoittelupaikan ja/tai opinnäyte työn opettajien suhteiden ja suositusten avulla. Suurin osa opiskelijoiden työ harjoitteluista sekä opinnäytetöistä tehdään opiskelupaikkakunnan yrityksille. Auditointiryhmälle jäi kuitenkin epäselväksi, onko korkeakoulun oma sähköi nen järjestelmä toimiva ja ovatko sen aktiivisina käyttäjinä alueen työnantajat vai korkeakoulun opiskelijat. Saimaan ammattikorkeakoulun määritelmän mukaan kaikki Etelä-Kar jalan tai Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat ammattikorkeak oulun alumneja. Ammattikorkeakoulu määrittelee alumnitoiminnan tavoit teeksi yhteyden säilyttämisen korkeakoulun ja sieltä valmistuneiden välillä sekä työelämäkumppanuuksien rakentamisen, kehittämisen ja ylläpitämisen. Saimaan ammattikorkeakoulussa aliumnitoiminnan järjestämisestä vastaa alumnineuvottelukunta. Neuvottelukunta kootaan ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmien alumneista ja sen toimikausi on neljä vuotta. Laatukäsi 33 kirjan mukaan neuvottelukunta on aloittanut toimintansa vuonna 2009 ja se on luonut itselleen toimintasuunnitelman. Haastatteluiden ja saatavan informaation perusteella auditointiryhmäl le muodostui kuva, että valmistuneita opiskelijoita käytetään harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen saamiseksi, ja varsinkin opettajien suhteilla oli tässä suuri vaikutus. Eroavaisuus eri koulutusalojen välillä oli kuitenkin suurta, eikä toimintaa sisäistetty opiskelijoiden puolelta alumnitoiminnaksi. Ammattikor keakoulu määritteleekin laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä alum nitoiminnan vakiintumattomuuden heikkoudekseen. Auditointiryhmä koki, ettei alumnitoiminta ole systemaattista eikä osa korkeakoulun arkipäivää. Ulkoista viestintää Saimaan ammattikorkeakoulussa kehitetään monin tavoin ja siinä onkin viime aikoina rehtorin johdolla toimiva Viestintä- ja markkinointiryhmä (VIMMA) tehnyt parannuksia tavoitteenaan luoda luo tettavaa ja ajantasaista kuvaa ammattikorkeakoulusta sidosryhmille.Viestinnässä pyritään avoimuuteen ja muun muassa korkeakoulun hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat avoimesti saatavilla. Ammattikorkeakoulun tekemän SWOTanalyysin mukaan tiedottamisessa ulkoisille sidosryhmille on puutteita, joita pyritään saadun palautetiedon perusteella korjaamaan. Ammattikorkeakoulu on julkaissut ensimmäisen yhteiskuntavastuu raportin, jossa on informaatiota yhteiskuntavastuusta, sen tavoitteista, toimen piteistä ja tuloksista. Saimaan ammattikorkeakoulu tarkastelee yhteiskuntavas tuuta taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Sosiaalinen vastuu merkitsee korkeakoulun vastuuta erityisesti opiskelijoille, henkilöstölle ja työelämälle sekä yhteiskunnalle. Raporttia on hyvä edelleen kehittää palautteen perusteella. Haastatteluissa nousi esiin tarve entistä katta vampaan tiedottamiseen etenkin alueella toimiville pienyrityksille. Todettiin, että maakunnan yritykset eivät välttämättä tiedä, mitä ammattikorkeakoulussa tapahtuu. Tiedottamista voisi tehostaa: ammattikorkeakoulun julkaisujen ny kyistä helpompi saatavuus Internet-sivuilta, opinnäytetöiden tuloksien julkai seminen myös muille kuin toimeksiantajalle. Myös henkilökohtaisten kontak tien ja työelämäkäyntien tiivistäminen edistäisi tiedon välittymistä. Yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvionti ja kehittäminen on kuvattu toimintakäsikirjassa. Toimintaa kehitetään erityises ti sidosryhmiltä (neuvottelukunnat, osakeyhtiön ja korkeakoulun hallitukset, yhteistyökorkeakoulut, yhteistyö- ja kehittämisryhmät, sidosryhmäpalaute, opinnäytepalaute ja toimeksiantajan palaute, aikuiskoulutuksen ja ja palve lutoiminnan saamat palautteet ja vapaa Internet-palaute) saatavan arviointija palautetiedon sekä määrällisen tavoite- ja suorituskykytiedon perusteella. Määrällisistä tiedoista mainitaan suoritetut tutkinnot, valmistumisaika, työl listyminen ja sijoittuminen, TKI-toiminnan volyymi, maksullisen palvelu 34 toiminnan osuus tuloista sekä talousarvion ja investointien toteutuminen.Ym päristövastuussa kuvataan ympäristökuormitusta ja ympäristöä koskevan tie don lisääminen opiskelijoille ja henkilöstölle. Toimintakäsikirjassa on selkeästi kuvattu edellä mainittujen tietojen/tietolähteiden käyttö, vastuuhenkilöt ja aikataulut. Auditointiryhmälle muodostui käsitys, että korkeakoulu on kehit tänyt näitä jo pitkään ansiokkaasti, mutta viimeaikaisen kehitystyön tuloksista ei vielä ole voinut kerääntyä näyttöä. Yhteenveto ■ Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiset tavoitteet yhteiskunnallisen toi minnan osalta rakentuvat selkeästi, johtamisen roolit ja tehtävät yksilöi dään hyvin. ■ Neuvottelukuntatyö on pääosin tuloksellista, tosin joiltakin osin etsitään uusia ja entistä tehokkaampia tapoja. Neuvottelukuntatyön dokument tien saatavuutta ja löydettävyyttä on syytä parantaa. ■ Yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on monimuotoista ja aktii vista.Yhteistyötä vahvistaa ammattikorkeakoulun toimijoiden henkilö kohtaiset vahvat suhteet toimintaympäristön toimijoihin, näissä suhteissa syntyvän hiljaisen tiedon hyödyntäminen on haaste. ■ Alueelliset strategiat on otettu yleisesti hyvin huomioon ja tätä myös tietojärjestelmät tukevat. ■ Äskettäin uudistetusta TKI-toimintaan liittyvästä kehittämistyöstä ei ole vielä näyttöä, mutta korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmällä on sitä hyvät mahdollisuudet tulevaisuudessa saada. ■ Alumnitoiminta ei ole kattavaa eikä sitä ole dokumentoitu, mutta sen puutteet on tunnistettu ja tahtotila kehittämiseen löytyy. 4.2.4 Tuki- ja palvelutoiminnot Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa lähes kaikki korkeakoulun tukitoiminnot. Keskeisistä tukipalveluyksiköistä kerätään palautetta kyselyn avulla vuosittain tai kahden vuoden välein. Palautetta kootaan myös muilla tavoilla. Riittämätön laatu tunnistetaan palautteen perusteella, ja kehittäminen on keskeisissä palveluyksiköissä systemaattista. Kokonaisuutena tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. 35 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisistä palveluista vastaa rehtorin toi miston tulosyksikkö. Rehtorin toimiston alaiset yhteiset palvelut on organi saatiokaaviossa jaettu kahteen ryhmään: 1) talous- ja hallintopalvelut, kiinteistötoimi, suunnittelu- ja kehityspalvelut 2) tukipalvelut, joita ovat opintotoimisto, IT-palvelut, kirjasto, media- ja oppimiskeskus, kansainvälinen toimisto sekä Venäjä-palvelut. Lisäksi henkilöstöasiat ja henkilöstön kehittäminen on toimintakäsikirjassa mainittu rehtorin toimistolle kuuluvina palveluina. Talous- ja hallintopalve luista sekä IT-palveluista vastaa talous- ja hallintojohtaja, suunnittelu- ja ke hityspalveluista taas kehitysjohtaja. Muilla tukipalveluilla on kullakin omat päällikkönsä. Kiinteistötoimesta vastaa kiinteistöpäällikkö; kiinteistöjen hoito on muuten ulkoistettu. Henkilöstö- ja IT-asioiden vastuunjaosta auditointi aineisto ei antanut aivan selkeää kuvaa. Rehtorin toimiston alaisten yhteisten palvelujen yleiseksi tehtäväksi määritellään toimintakäsikirjassa muiden tulosyksikköjen tukeminen korkea koulun perustehtävien toteuttamisessa. Yksiköt ovat laatineet selkeät kuvauk set palveluprosesseista ja niiden osaprosesseista, ja ne ovat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden saatavilla intranetin QPR-toiminnanohjausjärjestelmässä. Yksiköiden tehtävät on määritelty toimintakäsikirjassa, mutta ei tavoitteita. Ai neistossa mainitaan, että tavoitteet on määritelty tulossopimuksissa tai muissa dokumenteissa. Niiden mainitseminen toimintakäsikirjassa tai erillisessä laatu käsikirjassa voisi hyödyttää johtamista ja yksiköiden toimintaa. Talous- ja hallintopalvelujen tehtävä on vastata ammattikorkeakoulun talouteen, henkilöstöhallintoon ja yleishallintoon liittyvien palvelujen jär jestämisestä. Suunnittelu- ja kehityspalvelujen tehtävä on tuottaa tietoaineis toa ammattikorkeakoulun toiminnan ja päätöksenteon perustaksi, valmistella yleisiä koko korkeakoulua koskevia suunnitelmia ja koordinoida kehittämis toimenpiteitä. Kiinteistötoimen tehtäviä tai tavoitteita ei ole määritelty toi mintakäsikirjassa. Opintotoimiston tavoitteita ei ole määritelty toimintakäsikirjassa, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että selkeät tavoitteet ja mittarit on otettu käyttöön laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen myötä. Haastatteluissa lisäksi ilmeni, että opintotoimisto kokee vaikeaksi kehittää toimintaansa koko korkeakoulun tasolla, koska sillä ei ole edustusta korkeakoulun johtoryhmässä. Opintotoimiston kolme pääprosessia ovat hakutoimiston palveluprosessi, opintotoimiston palveluprosessi ja opintotukiasioiden palveluprosessi. Toimin nan kannalta keskeisen hakutoimiston palveluprosessin sisällöt ja vastuut on eritelty toimintakäsikirjassa. Tämän prosessin osalta toiminnan laadun seuran nan osaprosesseiksi määritellään kehityskeskustelut, opintotoimiston kokoukset 36 ja toiminnan raportointi. Opintotukiasioiden palveluprosessi on myös kuvattu toimintakäsikirjassa. Opintotoimiston prosessia ei kuvata, vaikka sen omistajat määritellään; epäselväksi jää, miksi sille on erotettu oma prosessi. IT-palveluiden tehtäväksi on määritelty ammattikorkeakoulun perus tehtävissä tarvittavien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja niiden tausta järjestelmien kehittäminen ja ylläpito. Kirjastopalvelujen tavoitteita ei ole kuvattu toimintakäsikirjassa, vaan tu lossopimuksissa ja palveluperiaatteissa. Kirjaston prosessit jakautuvat hankin taan, lainaukseen, webbipalveluihin ja tiedonhankinnan opetuspalveluihin. Ne jakautuvat edelleen osaprosesseihin. Kun korkeakoulu tulevaisuudessa muuttaa Skinnarilan kampukselle, kirjasto yhdistyy Lappeenrannan teknillisen yliopis ton kirjastoon. Media- ja oppimiskeskuksen tehtävä on vastata verkko-opetuksen ke hittämisestä ja koordinoinnista sekä siihen liittyvästä tuesta opiskelijoille ja henkilöstölle, ammattikorkeakoulun opiskelijamarkkinoinnista sekä ammatti korkeakoulun visuaalisesta ilmeestä ja painatustöistä. Korkeakoulussa toimii verkko-opetuksen kehittämisryhmä, jota Media- ja oppimiskeskus koordinoi. Kansainvälisen toimiston tavoitteena on opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisten valmiuksien kehittäminen ja ammattikorkeakoulun kansain välisten yhteyksien ja verkostojen vahvistaminen. Sen tehtävä on tukea, koor dinoida ja kehittää ammattikorkeakoulun kansainvälisiä yhteyksiä. Pääprosessit ovat henkilöstön liikkuvuuteen sekä opiskelijaliikkuvuuteen liittyvät prosessit. Toimintasuunnitelman mukaan palveluyksikkö arvioidaan kokonaisuutena vuoden 2011 aikana. Venäjä-palveluyksikkö on kiinteässä yhteydessä monialaiseen Venäjäkumppanuus-klusteriin, joten sen laadunvarmistusta on käsitelty edellä luvussa 4.2.2. Neljän tukipalveluyksikön osalta laadunvarmistusjärjestelmän keskeinen laatutyökalu, jolla varmistetaan strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutu minen, on vuosittain toteutettava palautekysely. Käytäntö aloitettiin ammat tikorkeakoulun muuttuessa osakeyhtiöksi v. 2009 ja toteutettiin ensimmäisen kerran saman vuoden joulukuussa. Kyselyssä olivat mukana talous- ja hallinto palvelut, media- ja oppimiskeskus, kansainvälinen toimisto ja IT-palvelut. Muista tukipalveluyksiköistä säännöllisiä palautekyselyjä käyttävät laatu työkaluinaan kirjasto ja opintotoimisto. Kirjasto osallistuu valtakunnalliseen asiakastyytyväisyyskyselyyn joka toinen vuosi. Lisäksi kirjasto saa haastatte lujen perusteella runsaasti palautetta verkosta, jossa sillä on palautelomake sekä www:ssä että intranetissa, kirjastojen palautelomakkeista ja sähköpos titse. Kirjaston tärkeänä palautteen keräämisen työkaluna mainitaan myös 37 henkilökohtaiset asiakaskohtaamiset. Opintotoimisto toteuttaa palautekyselyn joka toinen vuosi suomeksi ja englanniksi.Yksikkö saa lisäksi paljon henkilö kohtaista palautetta asiakkailta ja sidosryhmiltä (esimerkiksi lukioiden opintoohjaajilta). Suunnittelu- ja kehityspalvelut, Venäjä-palvelut sekä kiinteistötoimi ei vät toteuta säännöllisiä palautekyselyitä. Suunnittelu- ja kehityspalvelujen ja Venäjä-palvelujen toiminnan tuloksia arvioidaan korkeakoulun johtoryhmässä vuosittaisen toiminnan arvioinnin yhteydessä. Kiinteistötoimen osalta laatu työkaluna mainitaan palautelomake verkkosivuilla ja sähköposti. Säännöllis ten palautekyselyjen käyttö hyödyttäisi todennäköisesti myös näiden korkea koulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä palvelevien tukipalvelujen toimintaa. Haastatteluissa saatiin näyttöä siitä, että laadunvarmistustyö on integroitu osaksi toimintaa keskeisissä tukipalveluyksiköissä ja sen koetaan myös tuke van henkilöstön työtä palvelujen tuottajina. Haastatellut tukipalveluyksiköiden työntekijät tunsivat hyvin prosessin, jolla säännöllisten kyselyjen avulla kerätty tai muu asiakaspalaute johtaa toimenpiteisiin. Lähitulevaisuuden haasteena ammattikorkeakoulussa on muutto Skin narilan kampukselle ja siihen liittyvä läheisempi yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tukipalveluiden laadunvarmistusjärjestelmien sovittaminen yhteen on aloitettu, vaikka palveluyksiköiden yhdistämisestä yli opiston vastaaviin yksiköihin ei haastatteluissa puhuttu muuten kuin kirjaston yhteydessä. Yhteenveto ■ Tuki- ja palvelutoimintojen kokonaisuus on jokseenkin selkeä, ja laa dunvarmistusjärjestelmä kattaa lähes kaikki palveluyksiköt. ■ Keskeiset palveluyksiköt keräävät palautetta sekä säännöllisten palaute kyselyjen avulla että muilla tavoin, ja palautteen vaikutuksesta toiminnan kehittämiseen saatiin kiistatonta näyttöä. Palaute on kiinteä osa keskeis ten yksiköiden toimintaa. ■ Palveluyksiköiden tavoitteita ei ole määritelty toimintakäsikirjassa, vaan yksiköiden omissa sopimuksissa. Niiden kokoaminen toiminta- tai laatu käsikirjaan olisi laadunvarmistuksen kannalta tärkeää. ■ Palveluyksiköiden prosessikuvaukset ovat selkeitä ja sekä henkilökunnan että opiskelijoiden saatavilla. 38 4.2.5 Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita henkilöstön rekrytointiin ja kehittämiseen liittyviä perustoimintoja. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa on hyödynnetty henkilöstön osaamisen kehittämisessäi. Rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen ja perehdyttämisen järjestelmää ja menettelytapoja on kehitetty ja joiltain osin myös uusittu viimeisen vuoden aikana voimakkaasti. Joidenkin uusien yksittäisten menettelytapojen vaikuttavuudesta ei ole vielä ehtinyt kerääntyä selkeää näyttöä. Kokonaisuudessaan henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistus on alkavassa vaiheessa. Saimaan ammattikorkeakoulun hallituksen kesäkuussa 2010 hyväksymän uu den henkilöstöstrategian (’Juuri Sinä, juuri Me teemme visiostamme totta’ 2010– 2015) mukaan ammattikorkeakoulun määritellään olevan asiantuntijaorga nisaatio, jonka toiminnan tulokset ja vaikuttavuuden luovat ennen kaikkea ihmiset. Henkilöstöstrategiassa määritellään kattavasti henkilöstöpolitiikka ja sen keskeiset päämäärät sekä kuhunkin päämäärään liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan vuosittain jul kaistavassa yhteiskuntavastuuraportissa, jossa yhdistyvät aikaisemmin julkaistut toimintakertomus ja henkilöstöraportti.Yhteiskuntavastuuraportin laatimisesta vastaa johtoryhmä ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja kosket ti vuoden 2009 toimintaa. Selkeää näyttöä Yhteiskuntavastuuraportin vaikutta vuudesta toiminnan kehittämiseen ei tullut esille vierailun aikana. Henkilöstö strategian lisäksi toimintaa ohjaa osittain myös Etelä-Karjalan koulutuskunta yhtymän määrittelemä henkilöstöpolitiikka. Saimaan ammattikorkeakoulun tulee myös noudattaa yleisiä kuntien omistamien osakeyhtiöiden henkilöstö politiikan periaatteita. Henkilöstöstrategian toteuttamiseksi on laadittu henkilöstösuunnitel ma, joka pitää sisällään yksityiskohtaisen ja konkreettisen toimenpideohjel man, jolla ammattikorkeakoulu aikoo toteuttaa strategiaansa. Suunnitelmassa on täsmennetty hyvin ne mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista ja toimen piteiden vaikuttavuutta mitataan. Henkilöstöstrategia ja -suunnitelma on lu ettavissa intranetissä mutta aikaisempien vuosien dokumentteja ei siellä ole saatavilla. Henkilöstösuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain muun strategia-arvioinnin sekä talousarvion ja toimintasuunnitelman laati misen yhteydessä. Viimeksi henkilöstösuunnitelmaa on päivitetty kesäkuussa 2010 ammattikorkeakoulun uuden strategian hyväksymisen jälkeen. Toimintakäsikirjan mukaan ammattikorkeakoulun henkilöstövoima varojen johtamisesta vastaavat tulosyksiköiden johtajat oman henkilöstönsä osalta. Talous- ja hallintojohtajan tehtäväkenttään kuuluvat ammattikorkea koulun yleisen henkilöstöasioihin liittyvät tukipalvelut, ohjaus sekä neuvonta. 39 Esimiehille järjestetään työsuhdeasioihin liittyvää koulutusta, jonka avulla py ritään varmistamaan yhdenmukainen käytäntö kaikissa työsuhteissa. Vierailun aikana tuli selkeästi esiin se, että esimiehet osallistuvat esimieskoulutukseen. Toisaalta käytäntö ei ole yhdenmukainen aivan kaikkien työsuhteiden osalta. Auditointivierailun aikana ei ollut mahdollista todentaa kuinka nykyinen henkilöstöstrategia ja siitä johdettu henkilöstösuunnitelma ohjaavat käytän nössä henkilöstön rekrytointia ja kehittämistä koska ne on otettu käyttöön kuluvan vuoden aikana. Aikaisemmilta vuosilta ammattikorkeakoululla on näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän eri osa-alueiden toimivuudesta henkilös tön kehittämisessä. Henkilöstön rekrytointi ja perehdytys Aineistosta, intranetista tai haastatteluista ei tullut esille että ammattikorkea koululla olisi erityistä rekrytointisuunnitelmaa. Rekrytointi on tuotu esiin päivitetyssä Henkilöstösuunnitelmassa, jossa on kirjattu rekrytoinnille ta voitteeksi henkilöstön riittävyyden turvaaminen ja tähän liittyvä toimenpi de. Toimenpiteen mukaan ammattikorkeakoulu pyrkii rekrytoimaan opetus henkilöstön päätoimiseen, toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, aina kun kyseisellä osaamisalueella on ennakoitavissa vakiintunut opettajatyön tarve. Rekrytoinnin valmistelemiseksi rehtorin tulee nimetä monijäseninen ryhmä, jonka kokoonpano on määritelty ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Ammattikorkeakoulu on myös määritellyt, että opettajien pätevyysvaatimuksia arvioitaessa tulee noudattaa opetustoi mien lainsäädännön kelpoisuusvaatimuksia käyttämättä mahdollisuutta erityis perusteisiin. Aineistosta ja haastatteluista ei selvinnyt toimiiko rekrytointipro sessi Toimintakäsikirjan ohjeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoululla ei ole rekrytointiprosessin toimivuuden seurantajärjestelmää. Toimintakäsikirjan mukaan ammattikorkeakoulun henkilöstön perehdy tys on esimiesten vastuulla. Työtehtäviin perehdyttämisen laajuutta ja toteu tustapaa ei ole ohjeistettu yksityiskohtaisemmin vaan ne on jätetty esimiehen harkintaan. Työntekijöitä kannustetaan kysymään epäselviltä tuntuvista asioista esimiehiltä. Henkilöstön perehdytysohje on otettu käyttöön 1.1.2010 ja se on saatavilla intranetissä. Haastateltaville perehdyttäminen toi mieleen sähköi sen materiaalin ja siihen itsenäisen tutustumisen. Esimiehen rooli perehdyttä misessä tulee haastatteluiden mukaan esille kun uudelle opettajalle laaditaan opetussuunnitelma. Perehdyttämisprosessin toimivuutta seurataan sitä varten kehitetyn palautelomakkeen avulla. Aineistosta ja haastatteluista ei selvinnyt kuinka palautejärjestelmän tuottama tietoa on käytetty hyväksi perehdyttämis prosessin edelleen kehittämiseksi, ja kuinka yhteneväisiä perehdyttämistoimet ovat eri työsuhteissa. 40 Henkilöstön kehittämisen menetelmät Saimaan ammattikorkeakoulun Toimintakäsikirjan mukaan osaamisen kehit tämistarpeet ja toimenpiteet osaamisen kehittämiseksi tai päivittämiseksi käsi tellään työntekijän ja esimiehen kesken käytävässä kehityskeskustelussa. Opet tajien osaamisen kehittämistarpeita määriteltäessä huomioon otetaan myös opintojakso- ja opinnäytetyöpalautteet, joita tulisi käsitellä systemaattisesti kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelut tulee käydä yhtenäisen lomakkeen ja ohjeistuksen avulla. Haastatteluista kävi ilmi, että kehityskeskustelujen ansiosta henkilöt ovat tietoisia missä oman osaamisen kehittämisen painopisteet ovat. Käytännössä tämä näkyy myös siinä, että moni henkilökunnan jäsen on ollut koulutuksessa. Kehityskeskustelut on aikaisemmin tehty toimialajohtajan kanssa, uu dessa järjestelmässä kehityskeskustelut käydään koulutuspäälliköiden kanssa, joiden tehtävänkuvaan on sisällytetty esimiesrooli syksystä 2010 lähtien. Sa malla kehityskeskusteluissa pohjana käytettävä lomake on uusiutunut. Uusi kehityskeskustelujärjestelmä on kattava (vastuut on selkeästi määritelty, do kumentaatio on selkeä ja kaikkien saatavilla, jne), mutta sen kokonaisuuden toimivuudesta ei ole vielä ehtinyt kerääntyä selkeää näyttöä. Näyttöä ei löy tynyt esimerkiksi siitä, että opintojaksopalautetta käytettäisiin systemaattisesti kehityskeskusteluissa. Osa haastateltavista toi esiin, että palautetta ei ole vielä käyty läpi kehityskeskustelussa, tai että sitä oli vain vilkaistu. Näyttöä ei lisäk si löytynyt siitä minkälaisen kokonaiskuvan ammattikorkeakoulun johto saa henkilöstön kehittämistarpeista uuden esimiesjärjestelmän avulla. Uuden mal lisia kehityskeskusteluja ei ole vielä ehditty suorittaa kovinkaan montaa uusien esimiesten johdolla. Uudesta organisaatiomallista saatuja kokemuksia tullaan arvioimaan tammikuussa 2011. Uuden järjestelmän käyttöönottamista tuetaan hyvin järjestämällä esimerkiksi esimiehille sisäistä esimieskoulutusta. Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa aktiivisesti jäsenilleen mahdolli suuksia kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan. Ammattikorkeakoulu aset taa vuosittain tavoitteet henkilökoulutukseen käytettävien työpäivien mää rästä. Koulutuspäivien määristä sovitaan tulosyksiköiden tavoitesopimuksissa. Aineisto toi selkeästi ilmi, että koulutuspäivien toteutumista seurataan vuo sittain. Ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteekseen, että henkilöstöpolitiik ka tukee jäsentensä kansainvälisyyden (kulttuurien ymmärtämisen ja kieli taidon) kehittämistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ammattikorkeakoulu on sitoutunut järjestämään kielikoulutusta ja edistämään kansainvälistä henki lökuntavaihtoa. Aineisto ja haastattelut toivat selkeästi ilmi sen, että ammatti korkeakoulu toteuttaa näitä toimenpiteitä aktiivisesti ja seuraa niiden toteut 41 tamista systemaattisesti henkilöstöltä ja esimiehiltä kerätyn palautteen avulla. Lisäksi ammattikorkeakoulu vertaa oman henkilöstönsä osaamista näillä osaalueilla suhteessa Suomen muihin ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoululla on erityinen Iloa Elämään -toiminta, jolla py ritään edistämään työhyvinvointia. Tätä toimintaa on järjestetty lukuvuoden 2008–2009 alussa. Toimintaa myös arvioitiin syksyllä 2009 ja tulosten perus teella toiminnasta tehtiin pysyvä malli. Toiminnan kehittämisestä vastaa yksi päätoiminen työntekijä. Vierailun aikana tuli selkeästi ilmi henkilöstön si toutuminen ja innostuneisuus toimintaan osallistumisesta. Saimaan ammatti korkeakoulu on ottanut myös käyttöönsä vuonna 2009 Varhaisen välittämi sen mallin, joka ohjaa ja ohjeistaa koko henkilöstöä työkyvyn edistämisen ja organisaatiossa esiintyvien konfliktitilanteiden ja muiden ongelmien hallin taan. Kaikilta osin nämä toiminnot eivät kuitenkaan olleet tiiviisti kytketty ammattikorkeakoulun strategisiin tavoitteisiin ja niitä peilaaviin mittareihin. Ammattikorkeakoulun hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että henkilöstön jaksamisen tukemista on käsitelty vuoden 2010 aikana yhden kerran Muut asiat -kohdassa. Yhteenveto ■ Henkilöstöstrategia ja siitä johdettu tarkempi henkilöstösuunnitelma muodostavat loogisen kokonaisuuden. ■ Henkilöstön osaamisen kehittymistä seurataan ja siihen reagoidaan kou lutusta järjestämällä ja resurssoinneilla. ■ Suunnitelmat kehityskeskustelujen ja uuden esimiessysteemin arvioimi seksi ovat olemassa. ■ Henkilöstön rekrytointiin ei ole olemassa suunnitelmaa. Rekrytointi prosessin toimivuuden seuranta ei ole osa laadunvarmistusjärjestelmää. ■ Uuden työntekijän perehdyttämisen laajuus ja toteutustapa on jätetty esimiesten harkintaan. ■ Henkilöstön kehittämisen järjestelmää kehitetty viime vuosina voimak kaasti. Joidenkin uusien yksittäisten menettelytapojen vaikuttavuudesta ei ole vielä ehtinyt kerääntyä selkeää näyttöä. 42 4.3 Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty kiinteäksi osaksi korkeakoulun toimintaa ja toiminnanohjausta ja se kattaa kaikki ammatti korkeakoulun toiminnot. Pitkäaikaisen kehittämistyön ansioista laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa runsaasti ja sen hyödyntämisestä johtamisessa on myös konkreettista näyttöä. Laadunvarmistus on johtanut strategiaa toteuttaviin kehittämistoimenpiteisiin. Poikkeamiin puututaan ja parantamistoimista on myös näyttöä. Johto on erittäin sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja sen kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmää voi pitää johtamisen näkökulmasta toimivana ja kattavana, vaikka tietty organisaatiomuutoksista johtuva tuoreus näkyy järjestelmässä. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen on kehittyvässä vaiheessa. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus muodostuu strategioista, toimintasuunnitelmista, toteutuksesta, tulosten ana lysoinnista ja raportoinnista sekä parantamistoimenpiteistä. Laadunvarmistus järjestelmän tasot, sisältö ja keskeiset dokumentit muodostuvat strategia-, suunnitelma- ja prosessitasosta sekä sisäisestä ja ulkoisesta ohjeistuksesta. Kes keisessä roolissa ammattikorkeakoulun kehittämisessä ovat tulosyksiköiden kanssa vuosittain solmittavat tavoite- ja tulossopimukset. Niiden kautta stra tegiat ja niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja näiden tavoitteet jalkautetaan toimialoille ja muihin tulosyksiköihin. Kussakin tulosyksikössä tämä sopimus viedään jokaisen työntekijän kohdalla käytännön tasolle henki lökohtaisessa kehityskeskustelussa, jossa sovitaan, miten kukin työntekijä edis tää strategian tavoitteita ja arvioidaan miten aikaisemmin asetut tavoitteet on saavutettu sekä pohditaan parannusehdotuksia. Asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista seurataan strategisilla mittareilla ja niiden ajantasaisilla toteumilla QPR-järjestelmässä ja muissa sähköisissä seurantajärjestelmissä. Keskeisistä palautejärjestelmistä kerät tävää tietoa käytetään myös varmistamaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että voidaan löytää toimintatapoja ja menettelyjä yhä parempien tulosten aikaansaamiseen. Seurantajärjestelmien avulla puututaan myös poikkeamiin mahdollisimman ajantasaisesti ennen suunnittelukauden päättymistä. Vuosi tasolla saatavissa olevaa kaikkia ammattikorkeakouluja koskevaa AMKOTAvertailutietoa käytetään arvioitaessa omia, ammattikorkeakoulukohtaisia ke hittymistarpeita. Strategian ja toimintasuunnitelma toimeenpano ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on ammattikorkeakoulun rehtorin ja muiden tulosyksikköjen johtajien vastuulla. Tavoitteissa määriteltyjen tulosten seuranta ja toiminnan 43 kehittäminen on Saimaan ammattikorkeakoulussa johtamistyön keskeistä si sältöä. Laadunvarmistuksen vastuut ja korjaavat toimenpiteet on vastuutettu. Yksityiskohtainen kuvaus laadunvarmistuksen kytkeytymisestä toiminnan oh jaukseen löytyy toimintakäsikirjasta. Asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan strategisilla mittareilla, ja niiden ajantasaisilla toteutumilla QPR-järjestelmässä sekä muissa sähköisissä järjestelmissä. Keskeisistä palautejärjestelmistä kerättä vää tietoa käytetään myös varmistamaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että voidaan löytää yhä kehittyneempiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän liittyen laadunvarmistukseen liittyvät vastuut ja korjaavat toimenpiteet on vastuutettu. Strategian ja toimintasuunnitelman toimeenpano ja asetettu jen tavoitteiden saavuttaminen on Saimaan ammattikorkeakoulun rehtorin ja tulosyksikköjen johtajien vastuulla. Haastatteluista kävi ilmi, että johto on sitoutunut järjestelmään ja sen kehittämiseen. Laadunvarmistuksen yhteys johtamiseen välittyi auditoinnin aikana auditointiryhmälle. Auditointiryhmä pitää hyvänä, että aikaisemmat 18 koulutusohjelmakohtaista tuloskeskustelua on nyt koottu laajemmiksi toimi alatasoiksi tuloskeskusteluiksi. Myös tuloskeskustelujen dokumentaatio on au ditointiryhmän mielestä selkeä, kattava ja helposti saatavilla. Ammattikorkea koulun sähköiset järjestelmät tukevat johtamista ja laadunvarmistusta samoin kuin johtamisen vuosikello. Haastatteluissa nousi tuloskeskustelujen merkitys selkeästi esille ja auditointiryhmälle muodostui käsitys, että ylimmän johdon ja toimijoiden välinen vuoropuhelu toimii varsin hyvin. Saimaan ammattikorkeakoulun auditointi osui ajankohtaan, johon liittyi suuria rakenteellisia uudistuksia. Näin ollen johtamisen ja laadunvarmistuksen osalta nousi myös esille se, että ammattikorkeakoulu oli toiminut itsenäisenä osakeyhtiönä runsaan vuoden ajan aikaisemman kuntayhtymäpohjaisen yllä pitomuodon jälkeen. Tästä johtuen tietynlainen laadunvarmistusjärjestelmän tuoreus näkyi keskusteluissa pitkästä laatutyön historiasta huolimatta. Haas tatteluissa ei myöskään täysin selvinnyt mikä oli TKI-toimintaa vahvistavien osaamisklustereiden asema johtamisjärjestelmässä ja laadunvarmistuksessa. Tä hän kannattaakin korkeakoulussa kiinnittää jatkossa huomiota. Auditointiryhmä kiinnitti myös huomiota siihen, että johtoryhmällä vai kutti olevan keskeinen rooli ammattikorkeakoulun hanketoiminnan suuntaa jana. Saimaan ammattikorkeakoulussa on asetettu strateginen tavoite TKI-toi minnan kasvattamiseksi. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan tässä saattaa piillä se vaara, että johtoryhmästä ja sen hankekäsittelystä saattaa muodostua eräänlainen kasvua hidastava kapeikko, mikäli toiminta lähtee suunniteltuun kasvuun. Edelleen auditointiryhmä kiinnitti huomiota, että johtamisjärjestel män ja laadunvarmistuksen alueella viitatut dokumentit painottuivat ammatti 44 korkeakoulun sisäisiin dokumentteihin ja ulkoiset, esimerkiksi toimintaympä ristön strategiat jäivät vähemmille viittauksille. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus kytkeytyy tiiviisti korkeakoulun johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii hyvin valmiin strategian toimeenpanijana. Sen sijaan auditointiryhmä jäi kaipaamaan konk reettisia näyttöjä siitä, miten laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy korkea koulun strategiseen uudistumiseen, uusiin avauksiin sekä ammattikorkeakou lun eri tehtävien strategiseen kehittämiseen. Korjaavista toimista ja riittämät tömän laadun tunnistamisesta on kyllä näyttöä tilanteista, joissa tavoitteen ja toteuman välillä vallitsee ero. Sen sijaan auditointiryhmä olisi toivonut run saampaa näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän ja ammattikorkeakoulun strate gisen uudistumisen, ulkoisten sidosryhmien ja uusien avausten suhteesta eli tilanteesta, jossa tulee luoda uusia strategisia tavoitteita. Erityisesti ulkoisten sidosryhmien puhevallasta ammattikorkeakoulun strategisessa kehittämisessä arviointiryhmä olisi toivonut vahvempaa näyttöä. Yhteenveto ■ Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymi sessä johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen näkyy johdon vahva sitoutu minen ja pitkä kehityshistoria. ■ Pitkä kehityshistoria on luonut selkeän ja juuri Saimaan ammattikorkea koululle tyypillisen tavan toimia laatutyössä. ■ Korjaavista toimista ja riittämättömän laadun tunnistamisesta on näyttöä. ■ Näytön perusteella auditointiryhmälle välittyi kuva, että organisaation ripeä kehittäminen ja organisatoriset muutokset ovat heijastuneet myös johtamiseen ja laadunvarmistusjärjestelmään. Kokonaisuutena tämä näkyy, pitkästä kehityshistoriasta huolimatta, tietynlaisena tuoreutena koko laadunvarmistusjärjestelmässä. Tämä tuli esille myös haastatteluissa. Erityisesti TKI-klustereiden asema vaatii selkiyttämistä. ■ Johtamisen ja laadunvarmistuksen kannalta kehittämiskohteena on laadunvarmistuksen ja ammattikorkeakoulun strategisen uudistumisen välinen suhde sekä ammattikorkeakoulun vahvempi, myös strateginen avautuminen toimintaympäristöön ja myös ulkoisten sidosryhmien vahvempi puhevalta. Auditointiryhmälle jäi vaikutelma, että tällä hetkellä organisaatio uudistuu vahvemmin sisältäpäin tulevista signaaleista. 45 4.4 Korkeakouluhenkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat sekä ulkoiset sidosryhmät ovat mukana laadunvarmistuksen palautejärjestelmässä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille opiskelija palautteen antaminen ja hyödyntäminen on tärkeää ja se koetaan tärkeäksi osaksi toimintojen kehittämistä. Tämän lisäksi henkilökunta ja korkeakoulu hyödyntävät toiminnassaan henkilöstöpalautetta. Ulkoiset sidosryhmät ovat mukana ammatti korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä osana ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutusta sekä osaamisen vastaamista työelämän tarpeisiin sidosryhmäpalautteen avulla. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistusjärjestelmään on kehittyvässä vaiheessa. Henkilökunnan osallistuminen laadunvarmistukseen Saimaan ammattikorkeakoulussa laadunvarmistusjärjestelmä on jaettu kolmeen eri tasoon; arviointijärjestelmät, seurantajärjestelmät sekä palautejärjestelmät. Saimaan ammattikorkeakoulun henkilökunnan rooli laadunvarmistuksessa on aktiivinen ja sitoutunut. Haastattelujen perusteella laadunvarmistusjärjes telmän tuottama tieto koetaan hyödylliseksi ja omaa osaamista kehittäväksi. Eri henkilöstöryhmät antavat palautetta mm. henkilöstökyselyn muodossa, vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, säännöllisissä henkilöstökokouksissa sekä vuosittaisessa henkilöstön kehittämisseminaarissa. Palautetta on mahdollisuus antaa myös suoraan esimiehelle ja koulun johdolle. Hallinnon edustajat ovat aktiivisesti laadunvarmistusjärjestelmässä mukana ja ymmärtävät sen tärkey den. Toisaalta laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen liiaksi johdon varassa koetaan materiaalin perusteella heikkoudeksi. TKI-toiminnan henkilöstö tun nistaa laadunvarmistusjärjestelmän heikkoudet ja yleinen tahtotila toiminnan kehittämiseen on löydettävissä. Keväällä 2010 toteutettu organisaatiouudistus on vienyt toimintaa eteen päin ja yhteisiä käytänteitä on luotu. Opetushenkilöstö on vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja varsinkin opiskelijapalautteen ja tutor-opet tajatapaamisten tuottama tieto koetaan erityisen tärkeäksi ja hyväksi. Toisaal ta ongelmaksi koetaan palautteen alhaiset vastausprosentit ja tätä on yritetty kehittää tiedottamalla palautteen tärkeydestä ja antamalla joissakin koulutus ohjelmissa palautteen palautetta. Tämä ei kuitenkaan vielä toteudu kuin muu tamassa koulutusohjelmassa ja on hyvin opettajakohtaista. Opetushenkilöstöllä on vahva sidos työelämään neuvottelukuntien ja henkilökohtaisten suhteiden kautta ja omaa osaamista kehitetään kouluttautumalla. Materiaalin ja haas tattelujen perusteella tulosyksiköiden välillä on kuitenkin eroja palautteiden 46 käsittelyssä ja hyödyntämisessä ja vuorovaikutteisuutta yksiköiden välillä tulisi lisätä. Materiaalista ja haastatteluista käy kuitenkin selvästi ilmi niin sanottu ’te kemisen meininki’ jolloin laadunvarmistusjärjestelmää ei koeta ylimääräiseksi työksi vaan osaksi normaalia kehittämistoimintaa. Henkilökunnalla on vahva halu olla mukana kehittämässä laadunvarmistusjärjestelmää ja korkeakoulun johdon tulisikin jatkossa pohtia henkilökunnan entistä laajempaa osallistamista laadunvarmistusjärjestelmän kehitystyöhön. Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelijat ovat osa korkeakouluyhteisöä. Opiskelijoiden rooli ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä to teutuu monella eri tasolla. Näitä ovat opiskelijapalautteet, kehityskeskustelut, neuvottelukunnat, opiskelijakunnan ja rehtorin tapaamiset sekä ammatti korkeakoulun hallitukseen ja työryhmiin osallistuminen. Opiskelijoiden tär kein osallistumismuoto korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään on opis kelijoiden antama opiskelijapalaute, johon kuuluvat opintojaksopalaute, opin näytetyöpalaute, vuosittaiset henkilökohtaiset kehityskeskustelut sekä valmis tumishetkellä tehtävä OPALA-kysely sekä ryhmänvanhimmat-järjestelmä. Opintojaksopalautteessa opiskelijat arvioivat opetuksen laatua ja opetus menetelmiä, opintojen vastaavuutta työelämän tarpeisiin sekä opiskelijan omaa oppimista. Opintojaksopalautetta kerätään niin sähköisesti kuin suullisesti ja se dokumentoidaan intranettiin. Opiskelijoiden vastausprosentit sekä doku mentaation kattavuus ja saatavuus tosin vaihtelevat suuresti eri alojen välillä. Opintojaksopalautteiden lisäksi opiskelijat käyvät henkilökohtaiset kehitys keskustelut vähintään kerran vuodessa oman tutor-opettajan kanssa. Näissä keskusteluissa opiskelija täyttää etukäteen henkilökohtaisen arviointilomak keen, jossa arvioidaan opiskelijan oppimista, opintojen etenemistä sekä opin tojen mielekkyyttä. Tutor-opettajan kanssa käydyssä keskustelussa opiskelijan henkilökohtainen arvio käydään läpi ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin pys tytään puuttumaan jo aikaisessa vaiheessa. Ryhmänvanhimmat osallistuvat toimialajohtajan kanssa pidettäviin kehi tyskeskusteluihin, joita pidetään koulutusalasta riippuen vähintään kerran vuo dessa. Näissä tapaamisissa käydään läpi edellisen vuoden kehityskeskusteluiden tulokset sekä niihin liittyvät mahdolliset toimenpiteet. Ryhmänvanhimmat toimivat oman ryhmänsä linkkinä korkeakoulun ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijoiden harjoittelusta ja opinnäytetöistä kerätään palautetta niin toimeksiantajalta kuin opiskelijalta. Haastattelujen perusteella opiskelijat kokivat suullisen opintojakso palautteen, ryhmänvanhimmat-järjestelmän sekä tutor-opettajatapaamiset 47 tehokkaimmiksi vaikutusvälineiksi. Suulliseen palautteeseen reagointi koet tiin nopeimmaksi keinoksi puuttua epäkohtiin ja saada palautetta antamalleen palautteelle. Sähköisten opintojaksopalautteiden käsittely vaihtelee koulutus ohjelmien ja -alojen välillä ja varsinkin suullisesta palautteesta ei löydy doku mentaatiota. Sähköistä palautetta annetaan myös eri kanavia pitkin. Näitä ovat Moodle-oppimisympäristö, opintojaksopalautelomake sekä sähköpostiviestit. Opintojaksopalautteen käsittelyn kulku oli suurimmalle osalle opiskelijoista selvää, mutta antamastaan sähköisestä palautteesta opiskelijat eivät saa palaut teen palautetta. Ryhmänvanhimmat toimivat järjestelmänä jokaisessa koulutusohjelmassa vähintään auttavasti.Varsinkin pienissä ryhmissä sekä kulttuurialalla järjestelmä toimii enemmänkin ryhmä- ja henkilökohtaisina keskustelutilaisuuksina. Opiskelijat ovat kattavasti edustettuina ammattikorkeakoulun työryhmissä ja hallinnon päättävissä elimissä. Toisaalta heikkoudeksi koetaan liian pieni ak tiivisten ryhmä. Opiskelijakunnalla on edustus Saimaan ammattikorkeakoulun hallituksessa, tutkintolautakunnassa, opintotukilautakunnassa, hyvinvointityö ryhmässä, neuvottelukunnissa sekä laatutyöryhmässä. Näistä laadunvarmis tusjärjestelmän kannalta merkittävimpiä ovat toimialojen neuvottelukunnat, opiskelijoiden, toimialan johdon sekä opettajien yhteiset palautekeskustelut, opiskelijakunnan ja rehtorin väliset tapaamiset sekä ammattikorkeakoulun hal litus, vuosittainen opiskelijakunnan ja johtoryhmän seminaari ja laaturyhmä. Opiskelijakunnalla on oikeus tehdä ammattikorkeakoulun hallituksel le ja rehtorille esityksiä ja antaa lausuntoja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisestä. Opiskelijakunnan hallitus myös nimeää laatuvastaavan, joka osallistuu laaturyhmän työskentelyyn sekä johtoryhmän kokouksiin laadun varmistukseen liittyviä asioita käsiteltäessä. Opiskelijakunnan pääsihteeri työs kentelee puolipäiväisesti rehtorin toimistossa ja hänellä on pääsy kaikkiin hen kilöstölle avoimiin dokumentteihin. Opiskelijakunnan hallitus toimii yhtenä tiedotuskanavana opiskelijoiden ja korkeakoulun välillä ja opiskelijakunnalla on tunnustettu asema ammattikorkeakoulussa. Myös opiskelijat voivat antaa opiskelijakunnalle palautetta, jonka opiskelijakunta käsittelee ja vie eteenpäin organisaatiossa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan toimialojen ja koulutusohjelmien välillä on havaittavissa eroja käytänteiden välillä. Osa käytänteiden eroista se littyy koulutusalojen eroilla. Auditointiryhmä kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että palautteen keräys ja dokumentointi ovat hyvin eri tasolla eri kou lutusohjelmien ja -alojen välillä ja palautteen keräämisen keinot ovat hyvin erilaisia. Auditointiryhmän saaman mielikuvan mukaan näitä eroavaisuuksia ei kuitenkaan koettu suureksi uhaksi ja opiskelijat kokivat pääsääntöisesti laadun varmistuksen toteutuneen erilaisista käytänteistä huolimatta. 48 Sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Saimaan ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjan mukaan neuvottelukunnat, osakeyhtiön hallitus ja ammattikorkeakoulun hallitus osallistuvat laadunvar mistustyöhön suunnaten toimintaa että antaen palautetta toiminnan laadus ta. Haastattelujen perusteella erityisesti neuvottelukuntatyö koettiin tärkeäksi foorumiksi toiminnan laadun arvioinnissa ja suuntaamisessa. Sen sijaan osa keyhtiön hallituksen ja ammattikorkeakoulun hallituksen merkitys ja roolit eivät erityisesti nousseet esille. Osa työelämän edustajista näytti olevan aktiivi sesti mukana opetussuunnitelmatyössä. Vuosittaisen sidosryhmäkyselyn kaut ta myös muilla keskeisillä sidosryhmillä on mahdollisuus kertoa odotuksiaan ja tarpeitaan ammattikorkeakoulun suhteen, tosin tätä mahdollisuutta käytti vain noin viidesosa sidosryhmäkyselyn saaneista. Sidosryhmiltä kerätään myös harjoittelun ja hanketyön palautetta, joka analysoidaan ja käsitellään ammatti korkeakoulun toimielimissä ja toimintaa parannetaan tämän tiedon varassa. Auditointiryhmän saaman käsityksen mukaan osa sidosryhmien edustajista on erittäin aktiivisia ja heillä on selkeä käsitys korkeakoulun mahdollisuuksista osallistua työelämän kehittämiseen toiminta-alueellaan. Yhteenveto ■ Henkilökunta on sitoutunut laadunvarmistukseen ja se koetaan luonte vaksi osaksi ammattikorkeakoulun kehittämistä. ■ Opiskelijapalautejärjestelmän dokumentaatio ja saatavuus on puutteel lista. ■ Koulutusalojen välillä on suuria eroja opiskelijapalautejärjestelmän toi mivuudessa ja vuorovaikutusta näiden välillä tulisi kehittää. ■ Opiskelijat ja henkilöstö antavat ja vastaanottavat palautetta aktiivisesti ja se koetaan hyödylliseksi. ■ Opiskelijoiden henkilökohtaiset kehityskeskustelut tukevat laadunvar mistusjärjestelmää. ■ Kehittämiskohteena erityisesti palautejärjestelmien hajanaisuus. ■ Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen näyttää toteutuvan palautekyselyjen ja erityisesti neuvottelukuntatyön kautta. ■ Ammattikorkeakoulun on syytä pohtia osakeyhtiön hallituksen ja ammattikorkeakoulun hallituksen merkityksen ja roolin vahvistamista laadunvarmistustyössä. 49 4.5 Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus 4.5.1 Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa käyttökelpoista tietoa ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille. Järjestelmän tuottama tieto on suurelta osin henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla, mutta tiedon systemaattista saatavuutta olisi kehitettävä. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä on sel keää näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä on kehittyvässä vaiheessa. Laatutyötä ohjaa jatkuvan kehittämisen kehämalli. Siinä kehittämisen työ kaluna käytetään toiminnasta ja toimintaympäristöltä saatua palautetta. Audi tointiaineiston ja haastattelujen perusteella laadunvarmistusjärjestelmän keskei nen osa on palautteen keruu. Palautetta kerätään kyselyjen, kehityskeskustelu jen, kokousten, kehittämispäivien sekä sisäisten arviointien avulla. Kyselyistä, kokouksista ja sisäisistä arvioinneista syntyy kirjallista dokumentaatiota. Henkilöstöltä kerätään palautetta vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, sään nöllisissä henkilöstökokouksissa ja vuotuisissa kehittämisseminaareissa, joissa on myös tehty kyselyitä siitä, miten henkilöstö kokee strategisten tavoitteiden toteutuneen. Keväällä 2010 on lisäksi tutkittu sitä, miten henkilöstö kokee korkeakoulun arvojen toteutuvan. Työyhteisön hyvinvointia koskevaa palau tetta on koottu Iloa Elämään -hankkeen palautekyselyssä vuonna 2009. Tär keitä palautteen keräämisen työkaluja ovat myös osaa henkilöstöstä koskevat opettajatutorkokoukset sekä rehtorin aamukahvit luottamusmiehille, molem mat kerran kuussa. Lisäksi tukipalvelut keräävät henkilöstöltä palautetta kyse lyjen avulla, joita on kuvattu edellä luvussa 4.2.4. Muina henkilöstöpalautteen kokoamisen muotoina ovat opiskelijoiden henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja opinnäytetyöpalaute, joiden yhteydessä opettajat antavat palautetta opiskeli joiden toiminnasta, sekä esimiesten alaisilleen järjestämät kehityskeskustelut. Kaikilta opiskelijoilta säännöllisesti kerättävän palautteen tyyppejä ovat opintojaksopalaute opintojakson päättyessä (kurssikohtaisesti myös opinto jakson puolivälissä), vuotuiset tai kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kehitys keskustelut. Korkeakouluun tultaessa järjestetään kaikille tulokysely, valmis tumishetkellä taas OPALA-kysely. Lisäksi tukipalvelujen säännöllisistä pa lautekyselyistä osa on kohdistettu opiskelijoille, ja kansainväliseen vaihtoon osallistuneet antavat palautteen vaihdon toteuduttua. Erikoistumisopinnoissa ja lisä- ja täydennyskoulutuksessa kerätään palautetta koko koulutuksen ajan. Vaikka opiskelijat eivät ole täysin sisäistäneet palautteen antamisen tarpeel 50 lisuutta silloin, kun mitään moitittavaa ei ole, on korkeakoulussa panostettu kurssipalautteen vastausprosentin kasvattamiseen ja onnistuttu siinä. Palautteen antamisen motivaatiota lisäisi selkeä tiedottaminen palautteen vaikutuksista. Korkeakoulussa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, ja kurssipalautteissa voi luonnollisesti käyttää kieltä, jolla kurssi pidetään. Myös palveluyksiköiden palautekyselyissä on englanninkielisiä osia. Ongelmana on kuitenkin se, että intranetissä lähes kaikki laadunvarmistusjärjestelmää koskeva aineisto – ku ten pääsääntöisesti muukin aineisto – on saatavissa vain suomeksi. Englannin kielisiin dokumentteihin pääsee käsiksi vain suomenkielisten valikoiden kaut ta. Auditointiryhmä suosittelee esimerkiksi englanninkielisten tiivistelmien laatimista laatukäsikirjoista. Osa palautteesta on suullista, eikä sitä dokumentoida. Erityisesti opiske lijat korostivat välittömän vuorovaikutuksen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta. Ongelmatilanteessa opiskelijoille luontevin vaihtoehto näytti olevan asian ky syminen opettajalta tai vastuuhenkilöltä, ei niinkään kirjallinen yhteydenotto. Tällaisen palautteen dokumentointi on haasteellista, mutta se voi silti olla osa hyvin toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää. Piirre korostaa sitä, miten am mattikorkeakoulussa henkilökohtainen vuorovaikutus näyttää haastattelujen kin perusteella toimivan hyvin. Olisi silti tärkeää, että suullisetkin kehittämis ehdotukset kirjattaisiin olennaisella tasolla kokousten pöytäkirjoihin. Palautetietoa hyödynnetään aktiivisesti sekä ammattikorkeakoulun tut kintokoulutuksen että tukipalvelujen kehittämisessä. Haastattelujen perusteella opiskelijapalaute on keskeinen opetushenkilökunnan työhön vaikuttava laa dunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto. Myös opiskelijat kokivat, että heidän antamansa palaute on vaikuttanut ja voi vaikuttaa opetuksen kehittämiseen. Palautteen vaikutuksesta tukipalvelujen laadun kehittämiseen saatiin selkeitä näyttöjä.Yhteisillä tukipalveluja koskevilla kyselyillä on ollut sekin positiivinen vaikutus, että ne ovat vähentäneet henkilökunnalle tulevien kyselyjen määrää. Palautteen perusteella tehdyistä kehittämistoimista tiedotetaan henkilös tölle ja opiskelijoille intranetissä. Henkilöstölle kerrotaan asioista henkilöstö kokouksissa, ja opiskelijoilla on mahdollisuus saada tietoa ryhmänvanhimpien kautta. Joillakin toimialoilla aikaisemmasta kurssista annetun palautteen pää kohdat kerrotaan opiskelijoille, kun kurssi pidetään seuraavan kerran. Korkeakoulun toimintakäsikirjassa korostetaan sisäisten auditointien merkitystä. Käytäntö aloitettiin keväällä 2010 huolellisen valmistelun jälkeen. Myös haastatteluissa kävi ilmi, että sisäiset auditoinnit koettiin hyödyllisiksi opetusmuotojen kehittämisessä, sillä niissä saadaan tietoa muiden toimialojen hyvistä käytänteistä. Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä heikkou deksi on mainittu se, että osa hyvistä käytännöistä jää yksittäisiin koulutus ohjelmiin. Raportit sisäisistä auditoinneista tallennetaan intranettiin. 51 Laadunvarmistusjärjestelmää kehitettäessä on luotu prosessikuvaukset, jotka kattavat erityisesti korkeakoulun tutkintokoulutuksen ja tukipalvelujen toiminnot. Laaditut prosessikuvaukset ovat tarkkoja, sillä niissä on selkeästi eritelty prosessin kulku ja vastuutahot. Kuvaukset on tallennettu intranetin QPR-järjestelmään, jossa ne ovat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden saa tavissa. Prosessikuvausten hyödyllisyyttä opiskelijoiden kannalta ei ole ehkä täysin ymmärretty; olisi tärkeää, että relevantit prosessikuvaukset olisivat pa remmin heidän ulottuvillaan intranetissä ja käytettävissä myös opiskelupaikan ulkopuolella. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa on alettu koota Moodlealustalla toimivaan intranettiin. Haastattelujen perusteella sekä henkilökunta että opiskelijat tunsivat hyvin intranetin, joka myös koettiin tärkeäksi työ kaluksi. Intranet toimii keskusteluryhmineen myös palautteenannon väli neenä. Vaikka laatudokumenttien ensisijaiseksi käyttö- ja säilytyspaikaksi on toimintakäsikirjassa määritelty intranet, näyttää intranetin sisällön ja haastatte lujen perusteella siltä, että merkittävä osa niistä on muissa suljetummissa jär jestelmissä. Osa laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta tiedosta on kuitenkin edelleen tallennettu Dynasty-asianhallintajärjestelmään, jossa sen saatavuus on haastattelujen perusteella huonompi. Dynasty-järjestelmässä ja muualla, kuten työryhmien verkkolevyillä, olevan laatudokumentaation määrää ei ollut mah dollista arvioida. Laadunvarmistusjärjestelmästä ei käy ilmi, miten järjestelmän tuottaman tiedon tarpeellisuutta arvioidaan, tai miten havaitaan, jos jokin henkilöstö ryhmä ei saa työnsä tueksi tarpeellista tietoa. Toimintasuunnitelmien laadintaa ja seurantaa varten ei korkeakoulussa ole erillistä työkalua. Yhteenveto ■ Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa korkeakoulun sisällä konkreettisesti hyödynnettävää tietoa, jolla on vaikutusta toiminnan kehittämiseen. ■ Sekä palaute että laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto välittyvät hyvin suullisesti korkeakoulun sisällä. ■ Korkeakoulun toimintojen prosessikuvaukset kattavat hyvin tutkinto koulutuksen ja tukipalvelut, ja ne ovat saatavilla intranetin kautta. ■ Henkilöstöltä ja opiskelijoilta kerättävän palautetiedon saatavuus intra netissä ei vielä ole paras mahdollinen, ja muiden kuin suomenkielisten opiskelijoiden on vaikea saada tietoa laadunvarmistuksen tuloksista. Tieto on paljolti hajautunut eri järjestelmiin. 52 4.5.2 Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Korkeakoulu on määritellyt ulkoiset sidosryhmänsä ja niiden näkökulmat pyritään ottamaan huomioon laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä. Laadunvarmistus järjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään kehitettäessä tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja saatavuutta ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistukseen liittyvä dokumentaatio on varsin laajaa, analysoitua tietoa on saatavilla useista lähteistä, joskin tiedon kokoamisesta ja tiivistämisestä hyötyisivät ulkoisten sidosryhmien edustajat. Ammattikorkeakoulu on systemaattisesti kehittänyt välineitään ja toimintatapojaan välittää tietoa ulkoisille sidosryhmilleen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta on kehittyvässä vaiheessa. Saimaan ammattikorkeakoulun tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöis tä, yrityskehityksestä vastaavista välittäjäorganisaatioista sekä elinkeinoelämän aluehallinto- ja ely-viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammatti korkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista eli alumneista. Tärkeimpien sidosryhmien kanssa on solmittu strategisia kumppanuuk sia. Korkeakoulun tavoite on tukea vaikutusalueensa työelämän kehittymistä verkostoitumalla erityisesti alueen yritysten ja julkisten työnantajaorganisaa tioiden kanssa. Ammattikorkeakoulu on solminut strategisia yhteistyösopi muksia muiden korkeakoulujen kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Näis tä tärkein on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tavoitteena on vahvistaa oman korkeakoulun osaamista ja kilpailukykyä. Viestintää kehittää rehtorin johdolla toimiva viestintä- ja markkinointi ryhmä (VIMMA), jonka tavoitteena on antaa toiminnasta luotettavaa ja ajan tasaista tietoa sidosryhmille. VIMMA-ryhmä on laatinut jaottelun eri sidos ryhmille kohdennettavasta viestinnästä. Keskeiset viestintäkanavat ulkoisille sidosryhmille ovat internet-sivut, tiedotteet, uutiskirjeet, henkilökohtaiset kontaktit eri ryhmissä ja toiminnoissa, julkaisut, tiedotuslehti Puhuri ja yh teiskuntavastuuraportti. Ensimmäistä kertaa vuonna 2009 julkaistussa Yhteiskuntavastuuraportis sa korkeakoulu yhdistää toimintakertomuksen ja henkilöstöraportin ja antaa sidosryhmille kokonaiskuvan Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävistä, toi minnasta ja saavutetuista tuloksista. Uusin sidosryhmille kehitetty tiedotta misen muoto on syyskuussa 2010 ensimmäistä kertaa sähköpostilla lähetetty uutiskirje, joka vaikuttaa selkeältä ja informatiiviselta. Näistä äskettäin kehite tyistä viestinnän muodoista ei ole vielä ennättänyt kerääntymään palautetietoa laadunvarmistusjärjestelmän kautta. 53 Viestinnässä pyritään avoimuuteen, esimerkiksi ammattikorkeakoulun hallituksen ja osakeyhtiöhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat Dynastyasianhallintajärjestelmässä. Dynastyn käyttö on tosin mahdollista vain Saimaan ammattikorkeakoulun verkosta niillä työasemilla joihin on asennettu Dynas ty-laajennus. Ammattikorkeakoulun hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat jul kaistaan myös ammattikorkeakoulun internet-sivuilla. Ulkoisille sidosryhmille suunnattua viestintää arvioidaan ja kehitetään sidosryhmille suunnatun vuosittain tehtävän palautekyselyn perusteella. Ammattikorkeakoulu nostanut yhdeksi kehittämiskohteeksi sidosryhmiltä koottavan palautetiedon hyödyntämisen entistä paremmin. Korkeakoulun on syytä pohtia myös keinoja, joilla sidosryhmien edustajat saataisiin nykyis tä aktiivisemmin vastaamaan kyselyyn ja siten saataisiin yhä luotettavampaa tietoa laatutyön tueksi. Sidosryhmäkyselyn 2009 tuloksista tehdyn synteesin perusteella on ammattikorkeakoulu nostanut esiin kehittämiskohteita, teh nyt konkreettisia toimenpiteitä ja myöhemmin sisällyttänyt nämä toimenpi teet toimintasuunnitelmaansa. Eri sidosryhmien tiedontarpeet ovat erilaiset ja niille tulee jatkossakin tarjota niiden tarpeiden mukaista tietoa napakasti ja kohdennetusti. Yksi esimerkki viestinnän parantamisesta on tekniikan puolelle palkattu projekti-insinööri, joka on kiertänyt yrityksiä ja kertonut ammattikorkeakou lun koulutusohjelmista ja muusta toiminnasta sekä yritysyhteistyön muodois ta. Hyvänä esimerkkinä ammattikorkeakoulua tulevaisuudessa hyödyttävänä on myös avainasiakkuuksien hallinnan kehittäminen CRM-järjestelmän avul la. Osittain avainasiakkuuksien hallinnan järjestelmä vastaa ongelmaan, joka mahdollisesti syntyy, kun tiedottaminen painottuu liikaa henkilökohtaisiin kontakteihin, jotka myös Saimaan ammattikorkeakoulussa ovat yksi keskei sistä tiedon välittämisen muodoista. Toisaalta henkilökohtaiset kontaktit ovat välttämättömiä; on selvää, että Etelä-Karjalan maakunnan alueella työelämässä toimii paljon Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuneita, joten työelämä tuntee hyvin koulutuksen, korkeakoulun toiminnan ja toimijat. Korkeakoulu on aktiivisesti kehittänyt tapoja välittää tietoa ja tuoda toimintansa alueellista ja yhteiskunnallista merkitystä esille strategisille sidos ryhmilleen. Haastattelujen perusteella osa sidosryhmien edustajista oli tyyty väisiä saamansa tiedon tarkoituksenmukaisuuteen ja saatavuuteen. Keskustelun perusteella muodostui kuva, että osa sidosryhmien edustajista seurasi hyvinkin tarkasti ammattikorkeakoulun tuottamaa tietoa, esimerkiksi seurantatietoa ja vertailutietoja. Kehitettävääkin havaittiin, sillä osa edustajista toivoi korkea koulun tekevän yhteenvetoja merkittävistä muutoksista, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä ratkaisuista. Tätä toivottiin muun muassa kun nallisen päätöksenteon tueksi, sillä näin edustajat saisivat selkeästi muotoiltuja viestejä vietäväksi eteenpäin päätöksen teon tueksi. 54 Ulkoisten sidosryhmien haastattelun mukaan erityisen tärkeäksi kanavaksi sidosryhmäedustajat nostivat neuvottelukuntatyön, joka koettiin tärkeäksi tie don välittämisen, vaikuttamisen ja korkeakoulun toimintaan liittyvien ratkai sujen kehittämisen foorumiksi. Neuvottelukuntatyön kautta ammattikorkea koulun edustajat kuulevat työelämän viestit ja yhteistyössä työelämän kanssa korkeakoulu kehittää ja räätälöi esimerkiksi hankkeita ja koulutusohjelmia. Tämä nousi esille erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, tietotekniikan ja liike talouden puolella. Opiskelijat pitivät korkeakoulun tiedotusmateriaalia asiallisena ja hyvänä, sen katsottiin luovan selkeää kuvaa ammattikorkeakoulusta. Esitemateriaalin avulla oli opiskelijoiden mukaan helppo esitellä Saimaan ammattikorkea koulun toimintaa esimerkiksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteenveto ■ Saimaan ammattikorkeakoulu pyrkii tiedottamisessaan ulkoisille sidos ryhmille lähtökohtaisesti avoimmuuteen ja tätä pyrkimystä tavoitellaan aktiivisesti, mutta lisää huomiota kaivattaisiin toiminnan laadun ja vai kuttavuuden kehittämiseen. ■ Tärkeimpien ulkoisten sidosryhmien määrittelyt on tehty ja niiden tiedontarpeiden määrittelyjä tehdään osana asiakkuuksien hallintajärjes telmän rakentamista. ■ Sidosryhmäpalautetta kerätään vuosittain ja sitä hyödynnetään, mutta kyselyjen tuottaman tiedon luotettavuutta on pyrittävä parantamaan muun muassa nostamalla vastausprosenttia. ■ Ulkoisille sidosryhmille tarjottava tieto välittyy luonnollisesti myös hen kilökohtaisten kontaktien kautta ja neuvottelukuntatyö nousi tärkeään asemaan. 55 4.6 Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän toiminta ja sille asetettuja tavoitteiden seuranta on hyvin suunniteltu. Toiminnan seuranta, arviointi ja kehitettäminen on määritelty toimintakäsikirjassa vuosikellon mukaisin toiminnoin. Kattavaa tietoa koko järjestelmän toimivuuden seurannasta ja arvioinnista on kuitenkin kertynyt vasta rajoitetusti yhteinäisen järjestelmän ja sen joidenkin keskeisten käytäntöjen ja työkalujen uutuuden vuoksi. Haastattelujen perusteella johto ja suurin osa organisaatiota ovat sitoutuneita laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen kokonaisuus on alkavassa vaiheessa. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää on aineiston pe rusteella kehitetty jo vuodesta 1994 lähtien, jolloin yritettiin ensimmäisen kerran tuoda ammattikorkeakouluun laatupyörä-ajattelua, laatupiirejä ja ISO 9000 -järjestelmää.Vuosien 1997–2001 aikana toteutettiin itsearviointeja Suo men Laatupalkinto -mallin mukaisesti. Sähköistä opintojaksopalautejärjestel mää kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja uudistettiin vuonna 2006. Koulutusohjelmien tuloskeskustelut käynnistettiin vuonna 2004.Vuoden 2009 alussa ammattikorkeakoulusta muodostettiin osakeyhtiö, jolloin ammatti korkeakoululle luotiin omat strategiat, toimintaohjeet ja toimintatavat. Uuden Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n laadunvarmistustyön käynnistäminen ta pahtui toukokuussa 2008 henkilöstöseminaarissa jolloin määriteltiin yhtei set arvot. Toukokuun 2009 henkilöstöseminaarissa yhtenäistettiin toiminta prosesseja. Keväällä 2010 tehtiin Saimaan ammattikorkeakoulun strategia ja henkilöstöstrategia sekä toimintasuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma, joita vastaavat muutokset tavoite- ja tulossopimuksiin ja kehityskeskusteluihin sekä QPR-mittaristoon tehtiin kesällä 2010. Toimintakäsikirja koottiin vuoden 2010 aikana. Korkeakoulun johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden kokonaiskäsitys järjestelmän toiminnasta ja vaikutuksista Ammattikorkeakoulun johdolla on haastatelluista ryhmistä paras kokonais käsitys laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudesta, toiminnasta ja sen kehit tämisestä. Auditointiaineistoa varten laadittu SWOT analyysi laadunvarmis tusjärjestelmästä vastaa hyvin pitkälle auditointiryhmänkin näkemystä. Johto vaikutti olevan myös erittäin sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän kehittä miseen. 56 Henkilöstön käsitys laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudesta on joil tain vähäisimmiltä osin vielä selkiintymätön. Myös koulutusohjelmakohtaisia eroja oli havaittavissa sen suhteen miten henkilöstö käsitti laadunvarmistus järjestelmän ja sen merkityksen. Heikoimmillaan tämän asian suhteen oltiin kulttuurialalla. Johtuen ehkä viime kuukausien voimakkaasta laadunvarmis tusjärjestelmän kehitystyöstä, laadunvarmistusjärjestelmä ymmärrettiin henki löstön osalta usein papereiden, ohjeistusten ja raporttien tuottamiseksi. Näitä tuotettiin laadunvarmistusjärjestelmän takia, ei niinkään oman toiminnan ke hittämiseksi ja laadun varmistamiseksi. Heikoin käsitys laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudesta oli haasta teltujen sidosryhmien edustajilla. Sidosryhmien edustajilla oli myös toisistaan vähän poikkeavat näkemykset ammattikorkeakoulun toiminnan kehittymi sestä. Osa toi esiin, että ammattikorkeakoulun toiminta on terävöitynyt viime vuosien aikana. Tätä toiminnan terävöitymistä ei haluttu kohdentaa suoraan laadunvarmistusjärjestelmän tuomaksi parannukseksi, ja se oli alkanut jo vähän aikaisemmin kuin mitä nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän voimakas kehit täminen ajoittui. Osa sidosryhmien edustajista ei ollut havainnut muutoksia ammattikorkeakoulun viime vuosien toiminnoissa. Prosessikuvauksien ja ohjeistusten laadintaan on osallistunut laaja joukko ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Myös opiskelijoiden osallistuminen laa dunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen koettiin riittäväksi. Vaikka opiskeli jat eivät ehkä ole tietoisia kaikista laadunvarmistusjärjestelmän toiminnoista, heidän roolinsa opetustoiminnan kehittämisessä on hyvällä alulla. Laadun varmistusjärjestelmän kannalta opiskelijoiden tärkeimmät palautteenantoka navat ovat sähköiset opintojakso- ja opinnäytetyöpalautteet, kehityskeskustelut tutoropettajan kanssa, sekä ryhmän vanhimman kautta vaikuttaminen. Haasta teltujen opiskelijoiden mielestä palaute menee parhaiten perille kun sen tekee henkilökohtaisesti, eli jos uskaltaa mennä puhumaan niin saa jotain näkyvää aikaiseksi. Saimaan ammattikorkeakoulussa eri henkilöstöryhmät kokevat siis pää sääntöisesti osallistumismahdollisuutensa laadunvarmistusjärjestelmän toimin taan erittäin hyviksi. Kehittämiskohteena voisi olla se, että eri henkilöstö ryhmien osallistumisesta ja sen vaikutuksista tiedotettaisiin systemaattisem min. Esimerkkiä voisi ottaa liiketalouden ja konetekniikan koulutusohjelmien käytännöistä, joissa opintojakson alussa opettajan tulee käydä läpi edellisellä kerralla saatu opintojaksopalaute niistä seuranneine muutoksineen. Samanlais ta käytäntöä voisi yrittää soveltaa myös muihin koulutusohjelmiin ja muihin ammattikorkeakoulun toimintoihin. 57 Järjestelmälle asetettujen tavoitteiden ja järjestelmän toiminnan seuranta ja kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän keskeisenä ta voitteena on todentaa, että strategiaan perustuvat ja toimintasuunnitelmas sa määritellyt tavoitteet saavutetaan seuraamalla ja varmistamalla tavoitteiden saavuttaminen jo ennen suunnitelmakauden päättymistä. Aineiston mukaan toiminnalle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan vuosittaisen Strategisen suunnittelun ja johtamisen -vuosikellon mukaisesti, johon liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävät neuvottelut ja heidän anta ma palaute,Yhteiskuntavastuuraportin hyväksikäyttö, sisäiset tavoite- ja tulos sopimusneuvottelut, sekä esimerkiksi kehityskeskustelut. Haastattelut tukevat sitä käsitystä, että toiminnan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan am mattikorkeakoulussa systemaattisesti. Henkilökunta toi selkeästi esiin sen, että laadunvarmistusjärjestelmä on terävöittänyt jokaisen käsitystä siitä, mitä am mattikorkeakoulu odottaa eri toiminnoilta ja toimijoilta: mittarit ja tavoitteet auttavat kohdentamaan jokaisen omaa toimintaa. Aineistosta ja haastatteluista kävi selkeästi ilmi, että laadunvarmistus järjestelmää on kehitetty kokonaisuutena hyvin voimakkaasti viimeisen 1,5 vuoden aikana siitä lähtien kun ammattikorkeakoulusta muodostettiin osa keyhtiö. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen on koskettanut etenkin järjestelmän kattavuutta ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Lisäksi merkittäviä muutoksia on tehty organisaatiorakenteeseen ja esimerkiksi esimiestyösken telyn kehittämiseksi. Uusi esimiesjärjestelmä otettiin käyttöön syksyn 2010 alussa, mistä johtuen uuden kokonaisuuden sisäänajo ja kokeilu oli vasta me neillään auditointivierailun aikana. Suunnitelmat järjestelmän toimivuuden arvioimiseksi ovat olemassa. Esimerkiksi uudesta esimiesjärjestelmästä saatuja kokemuksia tullaan arvioimaan tammikuussa 2011. Lisäksi pilotoidut sisäiset auditoinnit pyritään vakinaistamaan siten että niitä suoritettaisiin joka kolmas vuosi. Henkilöstön haastattelut osoittivat, että vallitseva ilmapiiri ammatti korkeakoulussa näyttäisi tukevan erittäin hyvin ammattikorkeakoulun pää tehtävien kehittämistä ja uusien ideoiden toteuttamista, ei kuitenkaan vält tämättä itse laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä. Laadunvarmistusjärjes telmä koettiin jossain määrin ylimääräiseksi ja/tai erilliseksi tehtäväksi. Myös ammattikorkeakoulun itsensä tekemä SWOT tuo esiin, että laadunvarmistus järjestelmän systemaattinen kehittäminen on toistaiseksi ollut paljon riippu vainen johdon aktiivisuudesta. Tästä huolimatta henkilöstön suhtautuminen itse järjestelmään näytti pääasiassa olevan positiivista ja vähintäänkin rakenta vaa. Jatkossa tulisi kiinnittää siihen huomiota, että laadunvarmistusjärjestelmän 58 jatkuva kehittäminen koettaisiin henkilöstön ja opiskelijoiden osalta normaa liksi ammattikorkeakoulun toiminnaksi. Laadunvarmistustyön koordinaattorina toimii kehitysjohtaja, joka myös vastaa laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä. Laatupäällikkö, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa määräaikaisessa tehtävässä, vastaa puolestaan laadunvarmistusjärjestelmän käytänteiden ja dokumentoinnin yhtenäistämises tä. Johtoryhmä käsittelee merkittäväksi arvioidut laadunvarmistusjärjestelmän muutos- ja kehitysehdotukset Kehitysjohtajan esityksestä. Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta on rehtorilla, joka myös hyväksyy toimintakäsikirjaan tulevat muutokset. Nämä vastuut on määritelty selkeästi toimintakäsikirjassa. Lisäksi laadunvarmistukseen liittyviä asioita tulisi käsitel lä toimintakäsikirjan mukaan ammattikorkeakoulun johtoryhmässä vähintään neljännesvuosittain ja puolivuosittain siitä tulisi raportoida korkeakoulun hal litukselle ja osakeyhtiön hallitukselle. Haastattelujen aikana ei ollut mahdol lista todentaa edellä kuvatun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisprosessin toimivuutta johtuen järjestelmän uutuudesta ja sen sisäänajovaiheesta. Haastatteluista ja ohjeistusten tuoreudesta jäi mielikuva, että painopiste laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä on ollut itse prosessien, ohjeistus ten ja käytänteiden yhtenäistämisessä, ei niinkään itse järjestelmän kehittämi sessä tai järjestelmän tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Haastatteluista jäi lisäksi sellainen mielikuva, että muodollista analyysiä järjestelmän toiminnasta ei ole tehty ja laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta on ’vain’ keskusteltu esim. johtoryhmässä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta- ja kehittämistyölle tulisi laatia selkeät suunnitelmat. Yhteenveto ■ Ammattikorkeakoulun yhtenäisen laadunvarmistusjärjestelmän kehittä mistyö on tiivistynyt viimeisen 1,5 vuoden aikana. Kehittämisen tulok sena on uudistettu iso osa järjestelmän työkaluista. ■ Korkeakoulun johdolla on hyvä kokonaiskäsitys laadunvarmistusjärjes telmän niistä kehittämistarpeista, jotka liittyvät prosessien, ohjeistusten ja käytänteiden yhtenäistämiseen eri koulutusalojen ja eri toimintojen välillä. ■ Korkeakoulun johto on selkeästi sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän käytänteiden yhtenäistämiseen. Henkilökunnalla ja sidosryhmillä ei ole tähän verrattavaa näkemystä laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudes ta, vaikutuksista ja sen kehittämisestä. ■ Kun laadunvarmistusjärjestelmän eri osajärjestelmien käyttö on saatu laajennettua koskettamaan kaikkia koulutusaloja ja toimintoja, laadun 59 varmistustoiminnan painopistettä tulisi siirtää itse laadunvarmistusjärjes telmän tavoitteiden toteutumisen seurantaan. ■ Ammattikorkeakoulu on pilotoinut sisäisiä auditointeja. Tämä käytäntö tulisi vakinaistaa sillä se voisi olla olennainen osa laadunvarmistusjärjes telmän seurantaa ja edelleen kehittämistä. 4.7 Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun toiminnan niin ammattikorkeakoulun toimipisteiden kuin tehtävien ja toimintojen osalta. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta on konkreettista näyttöä ja se muodostaa systemaattisen ja loogisen kokonaisuuden sekä vaikuttaa dynaamiselta. Kaikkein pisimmällä kehityksessä ollaan opetustehtävään liittyvässä laadunvarmistustoiminnassa. Vaikka Saimaan ammattikorkeakoulun nykymuotoinen ylläpitojärjestelmä ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen eräät menettelyt ovat suhteellisen uusia, laatutyöllä on Saimaan ammattikorkeakoulussa pitkät perinteet. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa kattavan ja toimivan kokonaisuuden ja on kokonaisuudessaan kehittyvässä vaiheessa. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii ja vaikuttaa toimintaympäristössä, jon ka leimalliset piirteet ovat rakennemuutos ja kansainvälistyminen. KaakkoisSuomen alue ja myös korkeakoulun toiminta-alue ovat kohdanneet ensim mäisenä äkillisen teollisen rakennemuutoksen. Perinteinen puunjalostusteol lisuus on vähentymässä ja tilalle on nousemassa erilaisia palveluelinkeinoja. Myös Venäjä-yhteistyön lisääntyminen on ollut vahvistuva piirre viimeisten vuosien aikana. Toinen rakennemuutoksen voima, joka koskettaa Saimaan ammatti korkeakoulua, on korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Saimaan am mattikorkeakoulu on yksi niistä ammattikorkeakouluista, jonka koko alittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellisen kehittämisen kriittisen rajan. Toimintaympäristön ja korkeakoulupolitiikan raju rakenteellinen muu tos näkyy myös Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa ja kehittämisessä. Ammattikorkeakoulua on kehitetty systemaattisesti ja strategisesti vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeita. Keskeiset kehittymistarpeet on tun nistettu ja niihin on vastattu. Merkittävimmät ja tuoreimmat strategiset uudis tukset ovat siirtyminen koulutuskuntayhtymän osasta osakeyhtiömuotoiseen ylläpitomuotoon vuoden 2009 alusta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa vah vistavien neljän osaamisklusterin muodostaminen sekä yhteisen Skinnarilan kampuksen luominen vuonna 2011 yhdessä Lappeenrannan teknillisen yli opiston kanssa ovat nykyhetken haasteita. 60 Ripeä ja ansiokas strateginen kehittäminen näkyy myös Saimaan ammat tikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä. Kokonaisuutena Saimaan am mattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää voi pitää toimivana ja kattava na. Laadunvarmistuksen menettelyt ovat toimivia ja vaikuttavat perustelluilta valitun strategian valossa. Myös korjaavista toimenpiteistä on konkreettista näyttöä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella auditointiryhmälle muodostui selkeä käsitys, että keskeiset strategiset tavoitteet; läpäisy, kansain välisyys, rakenteellinen kehittäminen, sekä tutkimus- kehittämis- ja innovaa tiotoiminta leikkaavat läpi koko organisaation ja niiden kehittämisestä on myös näyttöä. Auditointiryhmä pitää Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus järjestelmää audintointiaineiston ja haastattelujen perusteella kattavana. Jär jestelmä kattaa riittävästi kaikki ammattikorkeakoulun toiminnot – vahvim min opetustehtävän ja ohuimmin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtävän. Kehitetyt sähköiset järjestelmät kuten intranet ja QPR-pohjainen toiminnan ohjausjärjestelmä tukevat laatutyötä valitun strategisen linjan mukaisesti. Opetustehtävän osalta auditointiryhmä piti erityisen ansiokkaana opiske lijoiden suoria vaikuttamismahdollisuuksia ammattikorkeakoulun toimintaan. Yleisesti opiskelijat ja sidosryhmät totesivat haastatteluissa, että vaikuttamisen mahdollisuudet ammattikorkeakoulun toimintaan olivat parantuneet. Haas tatteluissa niin opiskelijat kuin opettajat toivat esiin myönteisiä kokemuksia ja konkreettisia käytännön esimerkkejä laadunvarmistuksen kautta tapahtuneista toimintaa kehittävistä ja korjaavista toimenpiteistä. Auditointiryhmä piti myös opiskelijoiden suoria vaikutusmahdollisuuksia hyvinä. Erityisesti tässä yhtey dessä nousi esiin rehtorin rooli sekä opiskelijoiden mahdollisuus tavata ja saada suora kontakti rehtoriin. Aluekehitystehtävä sekä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävä näyttäytyivät puolestaan audintointiryhmälle siten, että kehittämis työtä on tehty, mutta toimintojen ja vastuiden käytäntöön viennissä on vielä kehittämisen varaa samoin kuin laatutyön perusperiaatteiden jalkauttamisessa. Haastatteluissa kävi ilmi, että projektihallinnan työkaluja ei juurikaan käytetty ja ammattikorkeakoulun projektitoiminnan ohjetta ei myöskään näin tunnet tu. Koko ammattikorkeakoulun tasolla niin kirjallisesta aineistosta kuin haas tatteluista nousi esiin alakohtaisten neuvottelukuntien keskeinen merkitys laa dunvarmistuksessa. Niitä ja niiden toimintaa pidetään yleisesti erittäin onnis tuneina. Tästä huolimatta auditointiryhmä nosti yhdeksi kehittämiskohteeksi ulkoisten sidosryhmien mahdollisuudet ja puhevallan osallistua korkeakoulun toiminnan ja erityisesti aluekehitystoiminnan sekä tutkimus- ja kehittämis toiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen. 61 Konkreettisesti tämä tuli myös esiin kansainvälisen toiminnan osalta, jossa partneriverkoston priorisointi näyttää tapahtuvan korkeakoulun sisäisenä toi mintana ilman ulkopuolisia ja alueen kehittämiseen liittyviä näkemyksiä. Sama teema nousi auditointiryhmän mielestä myös esiin laadunvarmistukseen liit tyvän aineiston saatavuudessa. Auditointiryhmän käsityksen mukaan aineisto voisi olla laajemmin myös ulkoisten sidosryhmien käytettävissä. Kansainvälisen toiminnan osalta näyttö Venäjä-strategiasta oli vakuuttava. Auditointiryhmä sai näytön myös englanninkielisen materiaalin yleisestä saatavuudesta, mutta laa dunvarmistuksen alueella on tältä osin kehittämisen varaa. Auditointiryhmä vieraili useassa toimipisteessä. Näyttöjen, haastattelujen sekä vierailujen perusteella Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus järjestelmä kattaa kaikki toimipisteet tosin koulutusalakohtaisia eroja esiintyy. Auditointiryhmän kriittinen havainto koskee erityisesti kulttuurialan toimin taa. Auditointiryhmälle muodostui käsitys, että noin 7 % Saimaan ammatti korkeakoulun toiminnan volyymistä muodostava kulttuuriala on vahvemmin kiinni taiteellisen toiminnan kritiikkiperinteessä kuin eurooppalaisessa korkea koulujen laadunvarmistusperinteessä. Haastatteluissa kävi ilmi, että erityisesti kulttuurialan opettajien käsitys laadunvarmistusjärjestelmästä on vaihteleva ja itse järjestelmä koetaan murrosvaiheessa olevaksi. Lisäksi auditointiryhmän kriittinen havainto koskee eräiden laadun varmistukseen liittyvien menettelyjen ja järjestelmien tuoreutta. Johtuen edellä mainitusta voimakkaasta rakennemuutoksesta ja ammattikorkeakoulun oman toiminnan runsaasta kehittämisestä Saimaan ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön monia uusia laadunvarmistuksen menettelyjä, joiden pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole näin ollen voitu saada näyttöä, vaikka auditointiryhmä tunnistikin Saimaan ammattikorkeakouluyhteisössä vallitsevan pitkäaikaisen laatutyön ja laatukulttuurin perinteen. Auditointiryhmän tunnistama asioiden tuoreus liittyy myös tehtyihin or ganisaatiouudistuksiin.Yksi tuoreimmista, TKI-toimintaa vahvistavat osaamis klusterit, jäi kuitenkin haastattelujen perusteella vieraiksi niin opiskelijoille kuin sidosryhmille. Pitkäaikaisen laatutyön ilmentymänä voi pitää sitä, että auditointiryhmäl le muodostui käsitys Saimaan ammattikorkeakoulun johtamismallin yhdestä vahvuudesta: ideoista syntyy toimintaa. Hyviä ideoita ei tukahduteta erilaisin hallinnollisin menettelyin vaan niiden annetaan aidosti kehittyä. Toisaalta au ditointiryhmä näki, että Saimaan ammattikorkeakoulussa, opiskelijoilla on aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Ryhmän näkemyksen mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä korostuu itsearviointien ja henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Tähän myönteiseen piirteeseen liit tyy myös selkeä kääntöpuoli. Vaarana on, että toiminta kääntyy sisäänpäin ja 62 lkoisille sidosryhmille ei synny riittävää puhevaltaa alueellisesti suuntauneen u ammattikorkeakoulun toimintaan. Toinen vaara liittyy henkilösuhteisiin. Jos suhteet ovat hyvät järjestelmä toimii mutta suhteiden heikentyessä myös jär jestelmästä tulee haavoittuva. Erityisen myönteisenä piirteenä auditointiryhmä pitää laadunvarmistuk seen liittyvää suurta, omaehtoista, valtakunnallisen ulottuvuuden sisältävää ja laadunvarmistuksen osana toimivaa tietotuotantoa. Lisäksi on korostettava hy vin laaditun ja avoimen SWOT-analyysin toimivuutta. Analysointi antaa hyvän ja kestävän pohjan jatkotyölle. Yhteenveto ■ Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä näkyy Saimaan ammattikorkeakoulun johtamisote. Hyviä ideoita ja innokkuut ta ei tukahduteta vaan niiden annetaan kehittyä alhaalta ylöspäin virtaa van johtamisotteen mallilla. ■ Toiminta perustuu vahvasti itsearviointeihin, läheisyyteen ja toimiviin henkilökohtaisiin suhteisiin ■ Opiskelijat vaikuttavat olevan tyytyväisiä laadunvarmistusjärjestelmään. Myös neuvottelukuntien rooli todettiin tärkeäksi sidosryhmäyhteistyös sä, vaikka niiden työn dokumentaation soisi olevan vahvempaa ■ Laadunvarmistusjärjestelmä on käytössä koko talossa, mutta selkeitä koulutusalakohtaisia eroja esiintyy ja organisaatiomuutoksista johtuva järjestelmän tuoreus näkyy sen nykyisessä toiminnassa. ■ Kehittämiskohteena on ensinnäkin alakohtaisten erojen pienentäminen ja vahvemman yhteisen viitekehyksen luominen Saimaan ammatti korkeakoulun laadunvarmistukseen ■ Edelleen kehittämiskohteena on aineiston dokumentaatio ja doku mentaation saatavuus eri käyttäjien näkökulmista samoin kuin ammatti korkeakoulun ulkopuolisen äänen lisääminen laadunvarmistustyössä. 63 5 Johtopäätökset 5.1 Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Vahvuudet ■ Saimaan ammattikorkeakoulussa on pitkä laatutyön perinne ja laatu työn uudistamiseen uudessa osakeyhtiömuotoisessa ylläpitomuodossa on tartuttu rivakasti. Lisäksi korkeakoulun johto (rehtori & johtoryhmä) on sitoutunut voimakkaasti toiminnan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen. ■ Korkeakoulun johdolla on hyvä kokonaiskäsitys laadunvarmistusjärjes telmän niistä kehittämistarpeista, jotka liittyvät prosessien, ohjeistusten ja käytänteiden yhtenäistämiseen eri koulutusalojen ja eri toimintojen välillä. ■ Laatutyön tavoitteet, toiminnot, toimijat ja niiden vastuut on auditointi aineistossa määritelty selkeästi. ■ Ammattikorkeakoulussa käytössä olevat koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyt kattavat hyvin tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä tuki- ja palvelutoimintojen tehtävät. ■ Käytännön laatutyössä korostuu erityisesti henkilökohtaisten suhteiden ja läheisyyden merkitys, joiden avulla asioita saadaan hoidetuksi ja kehi tettyä. ■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on vaikuttanut toiminnan kehittämiseen erityisesti opetuksessa sekä tuki- ja palvelutoiminnoissa. ■ Ammattikorkeakoulussa ideoista syntyy toimintaa. Laadunvarmistus järjestelmä mahdollistaa (tai se ei ainakaan estä) uusien ideoiden ja hank keiden syntymisen. ■ Sidosryhmillä on suhteellisen hyvät palautekanavat kuten neuvottelu kunnat sekä kerätty palaute ja heidän antamansa palaute on johtanut toimenpiteisiin erityisesti opintojen kehittämisessä. ■ Henkilöstön osaamista mitataan, sen kehittymistä seurataan ja puutteisiin reagoidaan koulutusta järjestämällä ja resurssoinneilla. 64 Hyvät käytänteet ■ Opiskelijoilla on useita kanavia palautteen antamiseksi kuten sähköiset palautejärjestelmät, ryhmän vanhin- ja opettajatutori järjestelmät sekä säännölliset tapaamiset rehtorin kanssa. Opiskelijakunnan laatuvastaava on lisäksi mukana johtoryhmän kokouksissa kun käsiteltävänä on am mattikorkeakoulun laatuasiat. ■ Neuvottelukuntien kautta sidosryhmillä on hyvä vaikutusmahdollisuus sovellettaessa koulutusta työelämän tarpeisiin sekä opetussuunnitelmien suunnitteluprosesseissa. ■ Henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä Iloa Elä mään -kampanjan tuloksia on arvioitu systemaattisesti ja tämän perus teella toiminta on vakinaistettu. Toimintaan osallistuminen on aktiivista ammattikorkeakoulun sisällä. ■ Tuki- ja palvelutoiminnoissa on eräissä yksiköissä otettu käyttöön vara miesjärjestelmä, jonka avulla varmistetaan palveluiden jatkuvuus tilan teissa joissa palvelun päätuottaja on esteellinen toimimaan. ■ Palautteen keräämistä tuki-ja palvelutoiminnoista on yhtenäistetty ja tehostettu. Aikaisemmin jokainen tuki- ja palvelutoimintaa tehnyt yk sikkö keräsi itse palautetta palveluistaan ja toiminnoistaan. Tämä näkyi käyttäjien näkökulmasta lukuisina erillisinä palautekyselyinä. Nykyisessä järjestelmässä palautetta kerätään yhdellä lomakkeella kerran vuodessa. 5.2 Kehittämissuositukset ■ Vastuunjakoa tulee kehittää ja selkeyttää käytännön laatutyössä -suunni telmissa vastuunjako näyttäytyy selkeänä. ■ Laatutyön dokumentaatiota tulee edelleen kehittää. Erityisesti ammatti korkeakoulun aluekehitysehtävässä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnois sa tulisi dokumentointia vahvistaa. ■ Dokumentaatiojärjestelmää tulisi kehittää jatkossa myös toimijoiden näkökulmasta, ei ainoastaan käyttöoikeuksien hallinnan näkökulmasta. Dokumentteja tulisi koota yhteen järjestelmään. Opiskelijoiden pääsyä laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan dokumentaatioon ja erityisesti heidän antamaansa palautteeseen sen käsittelyyn liittyviin tietoihin tulisi edelleen kehittää ja selkeyttää. Lisäksi dokumentaatio tulisi olla saatavilla myös vieraskielisenä. 65 ■ Laatutyötä tulee kehittää erityisesti TKI-toiminnassa. Järjestelmän kaikki menettelytavat tulisi olla kattavasti tiedossa kaikilla aloilla, TIKI-ryhmän rooli tulisi vakiinnuttaa, prosessikuvaukset tulisi luoda, ja hankkeista syntyvä dokumentaatio tulisi olla paremmin saatavilla. Lisäksi TKI-hank keiden arvioinnissa tulisi ottaa käyttöön muidenkin kuin vain hankkeissa mukana olleiden suorittamia projektikohtaisia arviointeja. ■ Etenkin kulttuurialan laadunvarmistusjärjestelmää tulisi parantaa. ■ Palaute ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tieto tulisi tallentaa systemaattisemmin. Nykyisessä järjestelmässä esimerkiksi palaute välittyy hyvin suullisesti korkeakoulun sisällä. Lisäksi palautteen antamista palaut teesta tulisi kehittää systemaattisemmin koko ammattikorkeakoulussa. ■ Henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta uuden esimies järjestelmän toimivuuteen sekä uuden kehityskeskusteludokumentin ohjaavuuteen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Henkilöstön rekrytointiin tulisi laatia suunnitelma ja rekrytointiprosessin toimivuus tulisi olla osa arvioitavista kohteista. Uuden työntekijän perehdyttämisen laajuuteen ja toteutustapaan tulisi laatia yksityiskohtaisempi ohjeistus. Nykyisessä järjestelmässä nämä on jätetty esimiehen harkintaan. ■ Johtamisen ja laadunvarmistuksen kannalta kehittämiskohteena on laadunvarmistuksen ja ammattikorkeakoulun strategisen uudistumisen välinen suhde. Ammattikorkeakoulun myös strateginen avautuminen toimintaympäristöön suuntaan ja ulkoisten sidosryhmien puhevalta kai paavat vahvistamista. Auditointiryhmälle jäi vaikutelma, että tällä hetkellä organisaatio uudistuu vahvemmin sisältäpäin tulevista signaaleista. ■ Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten rooli tulisi sisällyttää osaksi laadunvarmistusjärjestelmää, tai ainakin niiden merkitykset tulisi todentaa tarkemmin laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen yhteydessä. ■ Ammattikorkeakoulun tulisi lisätä ulkoisten sidosryhmien mahdollisuut ta osallistua aluekehitystoiminnan sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen. Samoin kansainvälistymisen suhteen esim. partneriverkoston kehittämisessä eri sidosryhmien näkemys tulisi olla vahvemmin kytkettynä toiminnan kehittämiseen. ■ Laatutyössä painopistettä tulisi siirtää itse laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Auditointiryhmä sai vaikutelman, että painopiste laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä on ollut itse prosessien, ohjeistusten ja käytänteiden yhtenäistämisessä, ei niinkään itse järjestelmän kehittämisessä tai järjestelmän tavoitteiden toteutumisen seurannassa. 66 ■ Jatkossa tulisi kiinnittää siihen huomiota, että laadunvarmistusjärjestel män jatkuva kehittäminen koettaisiin henkilöstön ja opiskelijoiden osalta normaaliksi ammattikorkeakoulun toiminnaksi. Auditointivierailun aikana henkilöstön tuntui ottavan laadunvarmistusjärjestelmän vaatimat toimet jossain määrin ylimääräisenä työnä. Tähän on saattanut vaikuttaa se tosiasia, että viime kuukausien aikana on tehty runsaasti työtä itse laa dunvarmistusjärjestelmän kehittämiseksi ja joidenkin keskeisten välinei den uusimiseksi. ■ Nykyisessä järjestelmässä laatutyö perustuu vahvasti itsearviointeihin, lä heisyyteen ja toimiviin henkilökohtaisiin suhteisiin. Jatkossa tulisi pohtia sitä, miten nämä nykyisen kokoisessa suhteellisen pienessä organisaatiossa esiintyvät henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvat käytänteet saataisiin institutionalisoitua osaksi arkitoimintaa (yksikkökoko voi kasvaa, hen kilöt voivat vaihtua, ilmapiiri voi muuttua, jne.) ja kuinka ulkopuolisten näkemykset toiminnasta ja sen tuloksellisuutta voitaisiin kytkeä syste maattisemmin osaksi kaikkea toimintaa. 5.3 Auditointiryhmän kokonaisarvio Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Edellä esitetyn perusteella audintointiryhmä toteaa, että Saimaan ammatti korkeakolun laadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointi neuvoston asettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Saimaan ammattikorkeakoulu läpäi see auditoinnin hyväksytysti. 5.4 Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2011 audi tointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Saimaan am mattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja pe rustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. 67 LIITE : Auditointivierailun ohjelma Tiistai .. 9.00 10.15 11.30 12.30 13.15 14.30 15.45 Korkeakoulun johto ja laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavat henkilöt Tutkimuspäälliköt ja TKI-henkilöstö Opetushenkilöstö Lounas Tuki- ja palvelutoimintojen edustajat: kirjasto ja opintotoimisto Opiskelijoiden edustajat Sidosryhmien edustajat Keskiviikko .. 9.00 10.15 11.30 Ryhmä A Sosiaali- ja terveysala Henkilöstö Opiskelijat Lähtö Imatralle 9.00 10.15 11.30 15.30 Lounas Imatralla Kuvataide Henkilöstö ja opiskelijat Matkailu- ja ravitsemisala Henkilöstö Matkailu- ja ravitsemisala / opiskelijat Torstai .. 9.00 10.30 12.00 12.45 Jokerikohde – kahden eri projektin läpileikkaus Tutkimustoiminta Keskustelu ja palaute johdolle Lounas 12.15 13.00 14.15 12.30 13.15 14.15 15.30 Ryhmä B Tekniikan toimiala Henkilöstö Opiskelijat Tukitoiminnot: Media- ja oppimiskeskus ja IT-palvelut Lounas Kampuskävely Luotsi Aikuiskoulutus ja palvelutoiminta 2 e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 2 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) 2 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 2 b) Tutkimus/Tutkimus- ja kehitystyö, taiteellinen toiminta 2 a) Tutkintotavoitteinen koulutus 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio KOHTEET Laadunvarmistuksen menettelytapojen avulla ei voida tunnistaa riittämätöntä laatua. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa ei hyödynnetä koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Korkeakoulun perustoiminnoissa ei ole laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita ja vastuita ei ole määritelty eikä dokumentoitu. PUUTTUVA KRITEERIT Laadunvarmistus on saavutetun laatutason säilyttämiseen tähtäävää. Laadunvarmistuksen menettelytapojen avulla voidaan tyydyttävästi tunnistaa riittämätön laatu. Tiedon käyttö on satunnaista ja/ tai sen keruu on itsetarkoituksellista. Järjestelmä kattaa yksittäisiä korkeakoulun perustoimintoja. Tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi on puutteellista. Vastuunjako toimii osittain. ALKAVA LIITE : Auditoinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistaminen on tehokasta. Tietoa käytetään koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Järjestelmä kattaa useita korkeakoulun perustoimintoja. Tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. KEHITTYVÄ Uusien ideoiden syntymistä ja niiden toteuttamista tukeviin menettelytapoihin ja rakenteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Toimintakulttuuri tukee innovatiivisuutta. Riittämätön laatu tunnistetaan tehokkaasti. Tiedon hyödyntäminen on systemaattista ja tiedon tuloksekkaasta käytöstä koulutuksen ja muun toiminnan kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääsääntöisesti kaikki korkeakoulun perustoiminnot. Dokumentointi ja vastuunjako ovat erittäin hyvin toimivia ja tehostavat laadunvarmistusta. EDISTYNYT 68 5 a) korkeakoulun sisällä Laadunvarmistusjärjestelmässä ei ole huomioitu korkeakoulun eri henkilöstöryhmiä ja opiskelijoita, eikä tietoa välitetä korkeakoulun sisällä. Korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät osallistu laadunvarmistukseen. 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Laadunvarmistusta ei ole kytketty johtamiseen ja toiminnanohjaukseen PUUTTUVA 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen KOHTEET KRITEERIT Tietoa tuotetaan vailla suunnitelmallisuutta ja sitä välitetään satunnaisesti. Eri toimijoiden tiedontarpeita korkeakoulun sisällä ei ole riittävästi otettu huomioon. Jokin seuraavista toimijaryhmistä on laadunvarmistustoiminnan ulkopuolella: - opiskelijat - opettajat - tukipalvelujen edustajat - tutkijat - hallinto - johto - ulkoiset sidosryhmät Laadunvarmistusjärjestelmän yhteydet toiminnanohjaukseen, tulosten seurantaan ja kehittämiseen ovat puutteelliset. ALKAVA Järjestelmä tuottaa relevanttia tietoa korkeakoulun toimijoille ja järjestelmän tuottamat keskeiset tulokset ovat eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden saatavilla. Edellä mainitut henkilöstöryhmät ja opiskelijat ovat järjestelmässä aktiivisesti mukana. Myös ulkoisilla sidosryhmillä on rooli laadundunvarmistusjärjestelmän toiminnassa. Järjestelmä on kytketty korkeakoulun toimintaan ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään kehittämisessä. Yhteyksistä toiminnan ohjaukseen, tulosten seurantaan ja kehittämiseen on näyttöä. KEHITTYVÄ Korkeakoululla on systemaattisia menettelytapoja eri henkilöstöryhmille suunnatun tiedon tuottamiseen ja analysointiin. Korkeakoulun laadunvarmistusta koskeva sisäinen viestintä on aktiivista. Eri henkilöstöryhmät ovat käytännössä erittäin sitoutuneita ja aktiivisia laadunvarmistustoiminnassa. Lisäksi ulkoiset sidosryhmät on mielekkäällä tavoin otettu mukaan arvioinnin toimijoiksi. Laadunvarmistus on luonteva osa korkeakoulun toimintaa ja toiminnanohjausta. Korkeakoulun johto on sitoutunut järjestelmään. Tiedon systemaattisesta hyödyntämisestä korkeakoulun toiminnanohjauksessa, tulosten seurannassa ja kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. EDISTYNYT 69 Laadunvarmistusjärjestelmässä ei ole huomioitu korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmia, eikä tietoa välitetä ulkoisille sidosryhmille. Korkeakoululla ei ole käsitystä laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta, eikä sitä seurata tai kehitetä. Korkeakoulun toimintoihin sisältyy vain yksittäisiä ja toisistaan erillisiä laadunvarmistuksen menettelytapoja. 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus PUUTTUVA 5 b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmista KOHTEET KRITEERIT Laadunvarmistuksen menettelytavat eivät muodosta toimivaa ja yhtenäistä järjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on vähän näyttöjä. Osaan korkeakoulun toiminnoista sisältyy laadunvarmistuksen menettelytapoja. Korkeakoululla on heikko kokonaiskäsitys laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta. Sen toimintaa ei juurikaan seurata, eikä kehittämisessä ole suunnitelmallisuutta. Ulkoisten sidosryhmien näkökulmia ei ole riittävästi otettu huomioon laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämimisessä. Tiedon välittäminen ululkoisille sidosryhmille on satunnaista. ALKAVA Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan ketämiseen on systemaattista ja jatkuvaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on selkeää näyttöä. Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa kaikki korkeakoulun toiminnot. Korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää systemaattisesti laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja on laajalti tietoinen sen toiminnan erilaisista vaikutuksista ja seurauksista. Korkeakoulun laadunvarmistusta koskeva ulkoinen viestintä on aktiivista ja tietoa välitetään suunnatusti ja tarkoituksenmukaisesti ulkoisille sidosryhmille. EDISTYNYT Laadunvarmistus kattaa suuren osan korkeakoulun toiminnoista. Korkeakoulu seuraa laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja sen kehittäminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua. Ulkoiset sidosryhmät on määritelty ja niiden tiedontarpeet on otettu selvästi huomioon. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta ja keskeiset tulokset ovat tärkeimpien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien saatavilla. KEHITTYVÄ 70 TIIVISTELMÄ Julkaisija Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun nimi Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Tekijät Erno Tornikoski, Kalle Korhonen, Eila Okkonen, Tanja-Maria Rantakangas, Jaakko Tarkkanen Karl Holm, Johanna Mattila Tiivistelmä Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena oli: – arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä – arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa ennalta ilmoitettuihin seitsemään auditointikohteeseen ja tehdä esitys siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä uusinta-auditointia – tukea korkeakoulun kehittämistä antamalla palautetta laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista ja kehittämiskohteista – osoittaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen ja arvioinnin avulla korkeakoulun yhteistyökumppaneille laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja luotettavuus. Auditointi perustui Saimaan ammattikorkeakoulun ennalta toimittamaan aineistoon ja Lappeenrannassa sekä Imatralla 16.–18.11.2010 toteutettuun auditointivierailuun. Arviointiryhmän mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun toiminnan niin ammattikorkeakoulun toimipisteiden kuin tehtävien ja toimintojen osalta. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta on konkreettista näyttöä ja se muodostaa systemaattisen ja loogisen kokonaisuuden sekä antaa dynaamisen vaikutelman. Kaikkein pisimmällä kehityksessä ollaan opetustehtävään liittyvässä laadunvarmistustoiminnassa.Vaikka Saimaan ammattikorkeakoulun nykymuotoinen ylläpitojärjestelmä ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen eräät menettelyt ovat suhteellisen uusia, laatutyöllä on selkeästi Saimaan ammattikorkeakoulussa pitkät perinteet. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa kattavan ja toimivan kokonaisuuden. Arviointiryhmä esittää Saimaan ammattikorkeakoululle mm. seuraavia kehittämissuosituksia: � Vastuunjakoa tulee kehittää ja selkeyttää käytännön laatutyössä – suunnitelmissa vastuunjako näyttäytyy selkeänä. � Laatutyön dokumentaatiota tulee edelleen kehittää. Erityisesti ammattikorkeakoulun aluekehitysehtävässä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnoissa tulisi dokumentointia vahvistaa. � Dokumentaatiojärjestelmää tulisi kehittää jatkossa myös toimijoiden näkökulmasta, ei ainoastaan käyttöoikeuksien hallinnan näkökulmasta. � Laatutyöhön tulee kiinnittää huomiota erityisesti TKI-toiminnassa. � Palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa tulisi tallentaa systemaattisemmin. � Henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta uuden esimiesjärjestelmän toimivuuteen sekä uuden kehityskeskusteludokumentin ohjaavuuteen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 27.1.2011 arviointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Saimaan ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Avainsanat Koulutus, auditointi, laatu, laadunvarmistus, korkeakoulut, sidosryhmäyhteistyö SAMMANDRAG Utgivare Rådet för utvärdering av högskolorna Publikation Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (Auditering av Saimaan ammattikorkeakoulus kvalitetssäkringssystem) Författare Erno Tornikoski, Kalle Korhonen, Eila Okkonen, Tanja-Maria Rantakangas, Jaakko Tarkkanen, Karl Holm, Johanna Mattila Abstrakt Målet för den auditering av Saimaan ammattikorkeakoulus kvalitetssäkringssystem som Rådet för utvärdering av högskolorna utförde var att: – utvärdera hur väl högskolans kvalitetssäkringssystem fungerar som redskap för kvalitetsledning och utveckling – utvärdera kvalitetssäkringssystemet i förhållande till de sju föremål för auditering som angetts på förhand och föreslå huruvida högskolan ska godkännas på basis av auditeringen eller om kvalitetessäkringssystemet måste genomgå en ny auditering – stödja utvecklingen av högskolan genom att ge respons på kvalitetssäkringssystemets starka sidor och utvecklingsområden – med hjälp av beskrivningen och utvärderingen av högskolans kvalitetssäkringssystem visa för högskolans samarbetspartners hur väl systemet fungerar och hur tillförlitligt det är. Auditeringen baserade sig på det material som Saimaan ammattikorkeakoulu på förhand lämnat in och på ett auditeringsbesök i Villmanstrand och Imatra den 16–18 november 2010. Enligt auditeringsgruppen täcker Saimaan ammattikorkeakoulus kvalitetssäkringssystem huvudsakligen den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolan såväl i fråga om verksamhetspunkter som dess uppgifter och verksamhetsformer. Det finns konkreta belägg för att kvalitetessäkringssystemet fungerar väl och att det bildar en systematisk och logisk helhet, samt ger ett dynamiskt intryck. Kvalitetsarbetet har utvecklats allra längst inom högskolans utbildningsuppgift. Även om det nuvarande huvudmannasystemet för högskolan samt vissa förfaranden inom kvalitetsarbetet på den punkten är relativt nya, finns det helt klart en lång tradition av kvalitetsarbete vid högskolan, och dess kvalitetssäkringssystem bildar en heltäckande och välfungerande helhet. Auditeringsgruppen bl.a. lägger fram följande utvecklingsrekommendationer för Saimaan ammattikorkeakoulu: � Ansvarsfördelningen i praktiken inom kvalitetsarbetet bör utvecklas och klarläggas – ser man till planerna ter den sig klar och tydlig. � Dokumentationen av kvalitetsarbetet bör utvecklas ytterligare,i synnerhet i fråga om högskolans utbildningsuppdrag för den regionala utvecklingen samt dess ansvar för forskning och utveckling. � Dokumentationssystemet bör i fortsättningen utvecklas inte endast med tanke på dem som administrerar användarrättigheterna, utan också ur användarperspektiv. � Kvalitetssäkringen bör ägna FUI-verksamheten särskild uppmärksamhet. � Den kunskap som feedback- och kvalitetssäkringssystemet för med sig bör lagras mer systematiskt. � Med utgångspunkt i kompetensutvecklingen för personalens del bör högskolan i fortsättningen fästa särskild uppmärksamhet vid att se till att det nya förmanssystemet och styrningen av det nya dokumentet för utvecklingssamtal att fungerar väl. På basis av auditeringsgruppens förslag och auditeringsrapport, beslöt Rådet för utvärdering av högskolorna vid sitt möte den 27 januari 2011 att Saimaan ammattikorkeakoulu uppfyller de uppställda kriterierna för kvalitetssäkringssystemet som helhet betraktat och i fråga om de kriterier som ställts upp för kvalitetssäkringen av högskolans grundläggande uppgifter. Nyckelord Utbildning, auditering, kvalitet, kvalitetssäkring, högskolor, samarbetspartners ABSTRACT Published by The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC Name of publication Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (Audit of the quality assurance system of the Saimaa University of Applied Sciences) Authors Erno Tornikoski, Kalle Korhonen, Eila Okkonen, Tanja-Maria Rantakangas, Jaakko Tarkkanen, Karl Holm, Johanna Mattila Abstract The aims of the audit of the quality assurance (QA) system of the Saimaa University of Applied Sciences performed by FINHEEC were: – to evaluate how well the QA system of the higher education institution (HEI) serves as a tool for quality management and development – to evaluate the QA system in terms of the seven previously determined auditing criteria and to prepare a statement on whether the HEI passes the audit or whether its QA system requires re-auditing – to support the development work of the polytechnic by providing feedback on the strengths and development targets of its QA system – to demonstrate the feasibility and reliability of the HEI’s QA system to its cooperation partners by describing and evaluating it. The audit was based on the preliminary audit materials provided by Saimaa University of Applied Sciences and an audit visit that took place in Lappeenranta and Imatra on 16–18 November 2010. According to the audit group, the QA system of the Saimaa University of Applied Sciences mainly covers the operations of the university of applied science both in terms of its locations and its tasks and activities. There is concrete evidence for the performance of the QA system and it forms a systematic, logical and dynamic whole. The quality assurance activities related to the teaching task are the furthest developed. Although the current maintenance system of the HEI and certain quality assurance procedures related to it are relatively new, quality assurance work at the HEI clearly has long traditions. Its QA system forms a comprehensive and well-functioning whole. The audit group presents the following development recommendations to the Saimaa University of Applied Sciences: � Division of responsibilities should be developed and clarified in practical quality assurance work – in the plans the division of responsibilities appears clear. � The documentation of quality assurance work should be further developed. Documentation particularly with regard to the HEI’s regional development task and research and development activities should be strengthened. � The documentation system should also be developed in future from the perspective of actors, not merely the perspective of user right management. � Attention should be paid to quality assurance work particularly in research, development and innovation activities � Knowledge produced through the feedback and quality assurance system should be more systematically stored � In terms of the staff competence development, particularly close attention should also be paid to the functioning of the new management system and the steering role of the new personal development discussion document should in future In its meeting on 27 January 2011, FINHEEC decided, based on the proposal and report of the audit group, that the quality assurance system of the Saimaa University of Applied Sciences meets the criteria set by FINHEEC for quality assurance systems as a whole and the quality assurance of its basic tasks. The audit certificate is valid for six years. Keywords Education, auditing, quality, quality assurance, higher education institutions, stakeholder cooperation KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi 1:2000 2:2000 3:2000 4:2000 5:2000 6:2000 7:2000 8:2000 9:2000 10:2000 11:2000 12:2000 13:2000 14:2000 15:2000 16:2000 17:2000 18:2000 19:2000 20:2000 21:2000 1:2001 2:2001 3:2001 4:2001 5:2001 6:2001 7:2001 8:2001 9:2001 10:2001 11:2001 12:2001 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.:Tampereen yliopiston opetuksen arviointi Cohen, B., Jung, K. & Valjakka,T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions Goddard, J., Moses, I.,Teichler, U.,Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An Evaluation of the University of Turku Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic, Finland Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central Ostrobothnia Polytechnic Moitus, S. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003 Hara,V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry Jussila, J. & Saari, S. (Eds.):Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher Education in Finnish Universities Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003 Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation Report Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic Kells, H.R., Lindqvist, O.V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small regional university Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Miikkulainen, L. , Stone, J.,Tolppi,V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Tampere Polytechnic Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. ,Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in Slavonic and Baltic Studies Harlio, R. , Kekäle,T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle,T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen,T.: Audit of Quality Work. South Carelia Polytechnic Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle,T.: Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. ,Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki) Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola. Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy Ponkala, O. (toim.):Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta Miettinen, A. & Pajarre, E.:Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta 13:2001 14:2001 15:2001 1:2002 2:2002 3:2002 4:2002 5:2002 6:2002 7:2002 8:2002 9:2002 10:2002 11:2002 12:2002 13:2002 14:2002 15:2002 16:2002 17:2002 18:2002 1:2003 2:2003 3:2003 4:2003 5:2003 6:2003 7:2003 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I.,Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and Polytechnics Kekäle,T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic Polytechnic Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi Kallio, E.:Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi? Raivola, R., Himberg,T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola,T.: Monta tietä maisteriksi.Yliopistojen maisteriohjelmien arviointi Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen opettajankoulutuksen arviointi Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto. Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti Rantanen,T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta,T., Pohjanpalo, L., Rajamäki,T.& Woodman, J.: Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi Kekäle,T. & Scheele, J.P:With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva,V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi Polytechnics Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko,T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M. & Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen,T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi Tuomi, O. & Pakkanen, P.:Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the Degree Programmes in the University of Helsinki Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics Ursin, J. (toim.):Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006 Hietala, H., Hintsanen,V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet. Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen,T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. & Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin 8:2003 9:2003 10:2003 11:2003 12:2003 13:2003 14:2003 15:2003 16:2003 17:2003 1:2004 2:2004 3:2004 4:2004 5:2004 6:2004 7:2004 8:2004 9:2004 10:2004 11:2004 1:2005 2:2005 3:2005 4:2005 5:2005 1:2006 2:2006 3:2006 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology Goddard, J., Asheim, B., Cronberg,T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third Role of Eastern Finland universities Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003– 2004 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of Economics. An EQUIS re-accreditation Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus Goddard, J.,Teichler, U.,Virtanen, I.,West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A reevaluation of the third role of the University of Turku Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta Kekäle,T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J.,Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA – Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 2003 Hautala, J.:Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva, T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä dialogi. Helian laatutyön auditointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003 Luopajärvi,T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003 toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina 1996–2003 Pratt, J., Kekäle,T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä,T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.: PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P.,Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kekäle,T., Ilolakso, A., Katajavuori, N.,Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 4:2006 5:2006 6:2006 7:2006 8:2006 9:2006 10:2006 11:2006 12:2006 13:2006 14:2006 15:2006 16:2006 17:2006 1:2007 2:2007 3:2007 4:2007 5:2007 6:2007 7:2007 8:2007 9:2007 10:2007 11:2007 1:2008 2:2008 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–2007 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–2009 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–2009 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking-arviointi Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa Levänen, K.,Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen,T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius,V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–2007 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans kvalitetssäkringssystem Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality assurance system of Seinäjoki Polytechnic Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta Karppanen, E.,Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo,T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handelshögskolans kvalitetssäkringssystem Jokinen,T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarkingarviointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 – Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality Enhancement in University Lifelong Learning Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–2011 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–2011 Toikka, M., Aarrevaara,T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen,T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.: Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vuorio, E., Huttula,T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E.,Yanar, A., Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 3:2008 4:2008 5:2008 6:2008 7:2008 8:2008 9:2008 10:2008 11:2008 1:2009 2:2009 3:2009 4:2009 5:2009 6:2009 7:2009 8:2009 9:2009 10:2009 11:2009 12:2009 13:2009 14:2009 15:2009 16:2009 17:2009 18:2009 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta,T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A.,Taskila,V.-M.,Tuominen,T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä – Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–2009 Hintsanen,V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M.,Virtanen,T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.:Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A.,Vaisto, L.,Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit of the quality assurance system of Helsinki School of Economics Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.:Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H.,Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi.Yliopistokeskusten arviointi Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila,V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–2012 Harmaakorpi, V., Furu, P.,Takala, M.,Tenhunen, M.-L., Westersund, C. & Holm, K.:Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H.,Tiilikka, A.-M.,Virtanen, A. & Seppälä, H.:Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S.,Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Papp, I., Lindesjöö, E.,Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki University of Applied Sciences Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen benchmarking Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi Hulkko, P., Virtanen, A., Lampelo, S.,Teckenberg,T.,Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.: Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen,T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen laatunäkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–2008 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.: Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Högskolan på Åland Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M.,Taskila, V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aarrevaara,T., Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula,T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi 1:2010 2:2010 3:2010 4:2010 5:2010 6:2010 7:2010 8:2010 9:2010 10:2010 11:2010 12:2010 13:2010 14:2010 15:2010 16:2010 17:2010 18:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2010–2012 Hintsanen,V., Luukka, M.-R.,Lounasmeri,T., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H. & Hiltunen, K.: Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi External Review of Finnish Higher Education Evaluation Council. Self-evaluation report Lundqvist, R., Löfström, E., Hokkanen, A., Lindesjöö, E.,Westermarck, C.-M., Raaheim, A. & Lundin, K.: Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo Akademi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus toimikaudelta 2008–2009 Okko, P., Pirttilä, A., Ansala, L., Immonen, H., Uusitalo,T. & Saarilammi, M.-L.: Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Virtanen,T., Ahonen, H., Ahonen, H., Koski, P., Lähteenmäki, J. & Mustonen, K.:Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2010–2013 Rådet för utvärdering av högskolorna: Verksamhetsplan 2010–2013 Finnish Higher Education Evaluation Council: Plan of action 2010–2013 Karppanen, E., Kiiskinen, N., Urponen, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K. & Mattila, J.:Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi Varmola,T., Granö, P., Hyvönen, U., Klemettinen,T., Lippus, U., Salo,T., Mattila, J., Seppälä, H.: SibeliusAkatemian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Virtanen, A., Aaltonen, M., Markus, A., Oresto, J., Rytkönen, P. & Saarilammi, M.-L.: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Lähdeniemi, M., Hulkko, P., Lappalainen, A., Mäkitalo, J., Suviranta, L. & Mustonen, K.: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Moitus, S.: Analysis on FINHEEC Audit Outcomes 2005–2008 Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011–2017 Niemelä, J., Ahola, S., Blomqvist, C., Juusola, H., Karjalainen, M., Liljander, J.-P., Mielityinen, I., Oikarinen, K., Moitus, S. & Mattila, J.: Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 Lampelo, S., Kainulainen, S.,Turunen, J.,Viljanen, J.,Yanar, A., Mattila, J. & Saarilammi, M.-L.: Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
© Copyright 2024